Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen(1) (SEUT) 165 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artiklan 4 kohdan ja 166 artiklan 4 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan nuorison teemavuodesta (2022) 22. joulukuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2021/2316(2),

–  ottaa huomioon 16. syyskuuta 2016 annetun Bratislavan etenemissuunnitelman,

–  ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2017 annetun Rooman julistuksen,

–  ottaa huomioon 4. maaliskuuta 2021 annetun Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman,

–  ottaa huomioon 31. toukokuuta 2017 annetun Euroopan neuvoston suosituksen nuorisotyöstä (CM/Rec(2017)4),

–  ottaa huomioon 23. tammikuuta 2020 annetun Euroopan neuvoston nuorisosektorin strategian,

–  ottaa huomioon tarkistetun Euroopan neuvoston peruskirjan nuorten osallistumisesta paikalliseen ja alueelliseen toimintaan,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston suosituksen nuorten pakolaisten tukemisesta aikuistumisessa (CM/Rec(2019)4),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön puitteista: Euroopan unionin nuorisostrategia 2019–2027(3),

–  ottaa huomioon 30. syyskuuta 2020 annetun eurooppalaista koulutusaluetta koskevan komission toimintasuunnitelman,

–  ottaa huomioon digitaalista koulutusta koskevan komission toimintasuunnitelman (2021–2027),

–  ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2021 antamansa päätöslauselman digitaalisen koulutuspolitiikan muotoilusta(4),

–  ottaa huomioon 7. joulukuuta 2017 annetut neuvoston päätelmät älykkäästä nuorisotyöstä(5),

–  ottaa huomioon 5. kesäkuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät nuorista ja työn tulevaisuudesta(6),

–  ottaa huomioon 3. lokakuuta 2019 annetut neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät digitaalisesta nuorisotyöstä(7),

–  ottaa huomioon neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselman puitteista eurooppalaisen nuorisotyön toimintaohjelman perustamiselle(8) ja sen täytäntöönpanon niin sanotulla Bonnin prosessilla,

–  ottaa huomioon 8. lokakuuta 2020 antamansa päätöslauselman nuorisotakuusta(9),

–  ottaa huomioon 17. joulukuuta 2020 antamansa päätöslauselman vahvasta sosiaalisesta Euroopasta oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi(10),

–  ottaa huomioon 10. helmikuuta 2021 antamansa päätöslauselman covid-19-pandemian vaikutuksesta nuoriin ja urheiluun(11),

–  ottaa huomioon komission puheenjohtajan 15. syyskuuta 2021 pitämän puheen unionin tilasta,

–  ottaa huomioon 18. lokakuuta 2022 vahvistamansa kannan ehdotukseen neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista(12),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon EU-tason nuorisotestistä,

–  ottaa huomioon Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin koulutusta ja nuoria koskevat päätelmät,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että 15. syyskuuta 2021 unionin tilasta pitämässään puheessa komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti Euroopan nuorison teemavuodesta (jäljempänä ’teemavuosi’), jolla korostetaan nuorten eurooppalaisten merkitystä paremman – vihreämmän, osallistavamman, kestävämmän ja digitaalisen – tulevaisuuden rakentamisessa ja tarjotaan heille enemmän ja parempia mahdollisuuksia varmistamalla, että he saavat äänensä kuuluviin, ja nostamalla heidät huomion keskipisteeksi covid-19-pandemian jälkeen;

B.  ottaa huomioon, että teemavuodella pyrittiin saavuttamaan neljä yleistä tavoitetta, jotka ovat tarjota nuorille uusia myönteisiä näkymiä ja auttaa heitä selviytymään pandemian vaikutuksista elämäänsä, tukea ja voimaannuttaa nuoria tulemaan aktiivisiksi ja yhteiskuntaelämään osallistuviksi kansalaisiksi, tiedottaa nuorille paremmin heidän saatavillaan olevista unionin, kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason julkisen politiikan tarjoamista mahdollisuuksista ja valtavirtaistaa nuorisopolitiikka kaikkiin asiaan liittyviin unionin politiikanaloihin;

C.  ottaa huomioon, että nämä tavoitteet perustuvat erinäisiin jo olemassa oleviin EU:n toimintapoliittisiin aloitteisiin alkaen Euroopan nuorisotakuusta muun muassa Euroopan nuorisostrategiaan ja sen EU:n nuorisodialogiin, eurooppalaiseen nuorisotyön toimintaohjelmaan ja suunnitelmiin eurooppalaisesta koulutusalueesta; ottaa huomioon, että näissä toimintapolitiikoissa on yksilöity kipeästi kaivattuja ja kiireellisiä tavoitteita, joilla parannetaan tehokkaasti kaikkien nuorten elin- ja oppimis- ja työoloja, mutta niiden täytäntöönpano on edelleen suurelta osin hajanaista ja puutteellista; toteaa siksi, että teemavuoden odotetaan vauhdittavan näiden toimintapolitiikkojen täysimääräistä täytäntöönpanoa koordinoidun lähestymistavan ja luotettavien menetelmien ja prosessin avulla ja tarjoavan nuorille enemmän ja parempia mahdollisuuksia muuttaa yhteiskuntaa;

D.  ottaa huomioon, että nuorten yleisimmät demokratiaan liittyvät odotukset teemavuodelle ovat, että päättäjät kuuntelisivat enemmän heidän vaatimuksiaan ja toimisivat niiden mukaisesti (72 prosenttia) ja tukisivat heidän henkilökohtaista, sosiaalista ja ammatillista kehitystään (71 prosenttia)(13);

E.  ottaa huomioon, että nuorisojärjestöt ovat tärkeimpiä välineitä, joiden avulla nuoret voivat osallistua julkiseen elämään ja saada mahdollisuuksia kehittyä liikkuvuuden sekä epävirallisen ja arkioppimisen kautta; ottaa huomioon, että monien nuorisojärjestöjen kansalaistoimintamahdollisuudet ovat kaventumaan päin useissa EU:n jäsenvaltioissa(14);

F.  ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden välillä ja niiden sisällä on eroja, jotka vaikuttavat usein kielteisesti maaseudun ja syrjäseutujen nuoriin, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja erityyppisiin vähemmistöihin kuuluviin nuoriin, kun on kyse mahdollisuuksista koulutukseen, taitojen hankkimiseen ja työntekoon; ottaa huomioon, että liian monet nuoret Euroopassa elävät epävarmoissa oloissa ja joutuvat ottamaan suuria taloudellisia riskejä voidakseen jatkaa opintojaan ja hankkia taitoja ja kokemuksia, joita he tarvitsevat voidakseen aloittaa laadukkaasti työuransa;

G.  ottaa huomioon, että nuoret ovat niitä, joihin covid-19-pandemian taloudelliset, psykologiset ja sosiaaliset sivuvaikutukset ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan aiheuttamat taloudelliset ja poliittiset jännitteet ovat eniten kohdistuneet; toteaa, että näitä ovat muun muassa hintojen nousu tuhoisan energiakriisin seurauksena ja lisääntyneen ympäristön pilaantumisen tuomat synkät näkymät ja että tämä vaarantaa nuorten fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin;

H.  ottaa huomioon, että nuorille ja heidän osallistamiseensa päätöksentekoon tarkoitetut nykyiset välineet ja resurssit eivät useinkaan ole kaikkien saatavilla ja näkyvillä ja tämän vuoksi monet nuoret ja nuorten johtamat järjestöt eivät tiedä niistä tai päätöksentekijät eivät kuule heitä tarpeeksi tai ota heitä mukaan päätöksentekoprosesseihin;

I.  ottaa huomioon, että tämän vuoksi teemavuoden onnistumista ei pitäisi mitata pelkästään järjestettyjen tapahtumien tai niihin osallistuneiden lukumäärän perusteella vaan myös mekanismeilla ja toimintapolitiikoilla, jotka on otettu käyttöön tai joita on kehitetty vaikuttamaan myönteisesti nuorten asemaan ja rooliin yhteiskunnassa;

J.  ottaa huomioon, että päätöksen erittäin hätäinen hyväksyminen on aiheuttanut paljon haasteita EU:n toimielimille ja sidosryhmille teemavuoden asianmukaisessa valmistelussa ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa; ottaa huomioon, että tämä on sitäkin valitettavampaa, kun otetaan huomioon pakottava tarve parantaa nuorten elämää Euroopassa; toteaa, että näissä olosuhteissa käytettävissä ollut aika ei ollut riittävä tarkoituksenmukaisen ja vaikuttavan teemavuoden toteuttamiseksi; katsoo, että tästä olisi otettava oppia tulevia Euroopan teemavuosia varten;

K.  toteaa, että teemavuosi lähestyy jo loppuaan ja valmisteluja on käynnissä sen pysyvän vaikutuksen varmistamiseksi;

Euroopan teemavuosien perustamisen ja toteuttamisen edellytykset

1.  on tyytyväinen Euroopan nuorison teemavuoteen 2022, sillä EU osoittaa sillä vahvasti sitoutumistaan nuoriin ja tuleviin sukupolviin; korostaa, että covid-19-pandemian aikana terveystoimenpiteet vaikuttivat eniten nuoriin, sillä ne haittasivat sosiaalisesta ja kulttuurielämästä nauttimista ja heikensivät koulutuksen saatavuutta;

2.  pitää erittäin valitettavana teemavuoden käynnistämisen olosuhteita ja etenkin asetuksen hätäistä hyväksymistä, joka viivästytti monien hankkeiden täytäntöönpanoa ja rahoitusta; pitää lisäksi valitettavana, että se vaikutti teemavuotta koskevaan viestintään jäsenvaltioissa ja nuorisojärjestöille ja nuorille itselleen; kehottaa tähän liittyen komissiota jatkamaan teemavuotta seuraavaan Eurooppa-päivään 9. toukokuuta 2023 saakka, ilman että se vaikuttaa Euroopan osaamisen teemavuoden alkuun;

3.  pitää valitettavana, että tulevista Euroopan teemavuosia koskevista päätöksistä saatetaan edelleen ilmoittaa myöhäisessä vaiheessa, ja kehottaa komissiota ottamaan asianomaiset toimielimet ja kansalaisyhteiskunnan kattavasti mukaan hyvissä ajoin ennen tulevan Euroopan teemavuoden alkamisajankohtaa, jotta niiden vaikutus olisi mahdollisimman suuri; korostaa, että siitä, että teemavuosista ilmoitetaan vain muutama kuukausi ennen niiden suunniteltua alkua, ei saa tulla uusi normi, sillä se vaarantaa koko hankkeen vahvuuden; kehottaa komissiota varmistamaan tulevaisuudessa, että kaikki sidosryhmät voivat valmistella Euroopan teemavuosia hyvissä ajoin;

4.  panee tyytyväisenä merkille 6. joulukuuta 2022 järjestettävän toimielinten yhteisen teemavuoden loppukonferenssin ”Claim the future”; panee tyytyväisenä merkille myös, että nuoret ehdottivat konferenssiin sisältöä ja osallistuivat sen järjestämiseen; toteaa, että valituissa aiheissa keskityttiin koulutuksen avulla luotavaan osallistavaan Eurooppaan, koulutuksen avulla luotavaan digitaaliseen Eurooppaan, mielenterveyspalvelujen valtavirtaistamisen avulla luotavaan hyvinvointiin Euroopassa ja helposti saatavilla olevien mielenterveyspalvelujen avulla luotavaan hyvinvointiin Euroopassa; kehottaa komissiota tässä yhteydessä sisällyttämään nämä aiheet ja päätelmät teemavuoden perintöön ja ottamaan ne huomioon;

5.  kehottaa komissiota ehdottamaan tiedonantoa, jossa esitetään teemavuoden jatkotoimet sen neljän tavoitteen saavuttamiseksi, uusien aloitteiden tukemiseksi ja niiden kasvun mahdollistamiseksi, nuoria koskevien EU:n politiikkojen valtavirtaistamiseksi kokonaisuudessaan kaikilla politiikan aloilla ja arvioinnin käynnistämiseksi ja parlamentille raportoimiseksi teemavuoden konkreettisesta panoksesta EU:n nuorisostrategiaan 2019–2027 ja eurooppalaiseen nuorisotyön toimintaohjelmaan;

6.  korostaa, että kouraantuntuvan ja konkreettisen perinnön olisi koostuttava yhtäältä sellaisten menetelmien täytäntöönpanosta, joiden avulla nuoret otetaan mukaan ja heitä kuullaan koko EU:ssa, ja toisaalta sellaisten uusien EU:n ja kansallisten toimien täytäntöönpanosta, jotka perustuvat suoraan teemavuoden tuloksiin;

7.  on tyytyväinen komission eri pääosastojen antamaan rahoitukseen ja niiden aloitteisiin; toteaa kuitenkin, että osa kuvatuista toimista olisi toteutettu joka tapauksessa tai niillä ei ole juurikaan yhteyttä teemavuoden tavoitteisiin; kehottaa komissiota selventämään, mitkä hankkeet perustettiin teemavuoden yhteydessä ja mitkä olivat jo olemassa ja nimettiin uudelleen teemavuotta varten; vaatii, että komissiolta ja jäsenvaltioilta saadusta teemavuoden rahoituksesta on annettava selkeä kuva;

Sen varmistaminen, että nuoret toimivat ja ovat mukana päätöksenteossa

8.  korostaa, että yksi kolmasosa Euroopan tulevaisuuskonferenssin kansalaispaneelin osanottajista oli 16–25-vuotiaita; kannattaa Euroopan tulevaisuuskonferenssin täysistunnossa 9. toukokuuta 2022 tehtyjä ehdotuksia, erityisesti ehdotuksia, joissa kehotettiin suorasti tai epäsuorasti edistämään nuoriin keskittyviä politiikkatoimia;

9.  kehottaa komissiota hyväksymään täysimittaisen EU-tason nuorisotestin, jotta varmistetaan nuorten tarkoituksenmukainen osallistuminen ja sitoutuminen kaikkien EU:n politiikkojen valmisteluun, laatimaan ehdotuksistaan järjestelmällisesti vaikutustenarvioinnin sen varmistamiseksi, että ne edistävät ja heijastavat nuorten tarpeita, ja ryhtymään lieventäviin toimenpiteisiin, jos niillä on kielteisiä vaikutuksia; katsoo, että tällainen prosessi on olennaisen tärkeä nuorten mielipiteiden huomioon ottamiseksi, EU:n politiikkojen nuoriin kohdistuvien myönteisten vaikutusten parantamiseksi ja niiden tekemiseksi näkyviksi nuorille, sillä tänään suunniteltavat politiikat koskevat suoraan seuraavaa sukupolvea; korostaa, että EU:n tason nuorisotestistä ei pidä tehdä pelkästään byrokraattista tarkistuslistaa, vaan siinä olisi otettava ihmiset mukaan kokonaisvaltaisesti sen tavoitteiden saavuttamiseksi; katsoo, että testin tulokset olisi otettava huomioon jo meneillään olevissa prosesseissa, kuten EU:n nuorisodialogissa, ja liitettävä niihin;

10.  ehdottaa teemavuodelle jatkotoimia parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa nuorten kanssa käytävän säännöllisen jäsennellyn vuoropuhelun muodossa tarkoituksena ehdottaa demokraattista foorumia, jolla nuoret voivat osallistua avoimesti ja kattavasti päätöksentekoprosessiin EU:n tasolla;

11.  pyytää jälleen komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään ja ottamaan käyttöön maailmankansalaisuutta ja EU:n kansalaisuutta koskevia moduuleja kansallisissa opetussuunnitelmissa ja oppimisen liikkuvuuskokemuksissa, jotta voidaan edistää aktiivisempaa ja osallistavampaa kansalaisuutta ja nuoret paremmin huomioivaa poliittista järjestelmää sekä torjua rasismia sen kaikissa muodoissa, syrjintää ja sukupuolistunutta väkivaltaa; toteaa, että tavoitteena on hälventää ennakkoluuloja ja rakentaa osallistavia ja rakenteellisesta rasismista vapaita yhteiskuntia, jotka edistävät suvaitsevaisuutta, moninaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa; kehottaa komissiota tarjoamaan opettajille tarvittavat työkalut ja mahdollisuudet osallistua aktiivisesti kansalaiskasvatusta koskevan EU:n yhteisen kehyksen luomiseen esimerkiksi Erasmus+ -ohjelman opettaja-akatemioiden tai Jean Monnet -opettajankoulutuksen avulla;

12.  katsoo, että hajautetuilla tapahtumilla on hyvät mahdollisuudet tuoda EU lähemmäs nuoria, ja ehdottaa, että perustetaan vuosittain järjestettävä EU:n kulttuuri- ja ideafestivaali, jolla tuetaan kaikkiin nuorten valitsemisiin ajankohtaisiin aiheisiin liittyviä paikallisia keskusteluja ja kulttuuritoimintaa ja joka järjestetään toukokuun 9. päivän paikkeilla;

Nuorten hyvinvointia edistävien toimenpiteiden tehostaminen

13.  korostaa yhteyttä nuorten hyvinvoinnin ja heille heidän asuinmaassaan tarjolla olevien oppimis- ja työskentelymahdollisuuksien ja -valmiuksien sekä elintason välillä; panee huolestuneena merkille, että nuoret kärsivät kasvavasta ahdistuksesta ja mielenterveysongelmista, joita aiheuttavat muun muassa covid-19-pandemian vaikutukset, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan, elinkustannusten nousu ja energiaköyhyys sekä ilmastohätätila;

14.  kehottaa jälleen komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan eurooppalaisen suunnitelman mielenterveyden suojelemiseksi koulutuksessa, epävirallinen ja arkioppiminen mukaan luettuina, jotta voidaan huolehtia nuoremman sukupolven hyvinvoinnista sen kaikissa muodoissa; tähdentää, että on tärkeää tarjota säännöllistä psykologista tukea oppijoille, opettajille ja kouluttajille osana koulutusjärjestelmää; kannustaa tiivistämään oppilaitosten ja kulttuuri-, nuoriso- ja urheilujärjestöjen sekä psykologisten neuvonantajien verkostojen välisiä yhteyksiä, jotta voidaan tarjota opetussuunnitelman ulkopuolista toimintaa nuorten sosiaalisen sitoutumisen lisäämiseksi;

15.  on huolissaan inflaation, asumiskustannusten ja yleishyödyllisten palvelujen hintojen nousun sekä joissakin kohdemaissa asuntopulan vakavista vaikutuksista nuorten liikkuvuuteen, sillä ne haittaavat erityisesti niitä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia; korostaa, että on tärkeää varmistaa, että EU:n ohjelmista annetaan riittävästi taloudellista tukea nuorille ja nuorten johtamille järjestöille liikkuvuuskokemuksia varten – hankittiin ne sitten oppimis-, koulutus- tai solidaarisuustarkoituksissa; kehottaa tässä yhteydessä komissiota ja jäsenvaltioita mukauttamaan huolellisesti nuorille liikkuvuuskokemuksiin annettavan taloudellisen tuen tasoa, jotta varmistetaan EU:n ohjelmien sosiaalinen osallistavuus;

Epävarmojen olosuhteiden torjuminen nuorten parissa ja laadukkaan alun tarjoaminen työelämään

16.  kehottaa jälleen jäsenvaltioita panemaan täytäntöön lapsitakuun, jotta varmistetaan, että jokaisella puutteenalaisella lapsella on mahdollisuus maksuttomaan ja toimivaan varhaiskasvatukseen ja hoitoon, laadukkaaseen koulutukseen koulussa tapahtuva muu toiminta mukaan luettuna, terveydenhuoltoon, terveelliseen ravintoon ja kunnolliseen asumukseen; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita panemaan täytäntöön vahvistetun nuorisotakuun, jolla varmistetaan, että jokaiselle nuorelle tarjotaan laadukas työ-, jatkokoulutus-, oppisopimus- tai harjoittelupaikka heidän tarpeidensa mukaan; pitää myönteisinä komission toimia, joilla helpotetaan tähän liittyvien hyvien käytäntöjen vaihtoa ja kansallisten toimintasuunnitelmien koordinointia, ja kannustaa komissiota jatkamaan ponnistelujaan, kunnes tavoitteet on täysin saavutettu;

17.  painottaa nuorisotyön keskeistä merkitystä nuorten kohtaamiin haasteisiin vastaamisessa, erityisesti kun on kyse sen panoksesta henkilökohtaiseen kehitykseen, hyvinvointiin ja itsensä toteuttamiseen; kehottaa jäsenvaltioita tunnustamaan paremmin nuorisotyön arvon ja kehittämään ja vahvistamaan nuorisotyön rakenteita kestävällä tavalla aina kun se on tarpeen;

18.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ehdottamaan yhteistä oikeudellista kehystä, jolla varmistetaan oikeudenmukainen korvaus harjoittelusta ja oppisopimuksista; vaatii, että kaikille harjoittelijoille olisi taattava kunnolliset työolot ja oikeudenmukainen korvaus, jotta vältetään hyväksikäyttö;

19.  tähdentää, että siirtyminen koulusta työelämään riippuu hyvin paljon nuorten ulkomailla suorittamien tutkintojen, pätevyyksien tai opintojaksojen tunnustamisesta; pitää valitettavana, että tällä alalla on edelleen esteitä, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään tällaisesta tunnustamisesta automaattista ja hyödyntämään erityisesti digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia; kannustaa jäsenvaltioita myös validoimaan ja tunnustamaan virallisen koulutuksen ohella kaikkialla unionissa ja sen ulkopuolella epävirallisen ja arkioppimisen ja nuorisotyön kautta hankitut taidot ja osaamisen; toteaa, että tämä ei saisi heikentää oikeutta korkealaatuiseen korkea-asteen koulutukseen;

Seuraavaan sukupolveen investoiminen koulutuksen avulla

20.  korostaa, että investoiminen nuorten oppimismahdollisuuksiin vaikuttaa suoraan paitsi nuorten tulevaan elämään yksilöinä myös koko yhteiskunnan taloudelliseen terveyteen ja yhteenkuuluvuuteen; korostaa tarvetta vastata haasteisiin, joita syrjityt tai nuoret, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, kohtaavat virallisen ja epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen kehysten eri tasoille pääsyssä; toteaa, että tällaisia nuoria ovat muun muassa nuoret naiset, hlbtiq+ -yhteisöjen nuoret jäsenet, nuoret maahanmuuttajat, nuoret turvapaikanhakijat ja pakolaiset sekä vammaiset ja toimintarajoitteiset oppijat; kehottaa siksi jäsenvaltioita lisäämään merkittävästi koulutuksen julkista rahoitusta, digitaalinen koulutus, ammatillinen ja yleissivistävä koulutus, täydennyskoulutus ja uudelleenkoulutus mukaan luettuina; kehottaa komissiota kehittämään yhteisiä indikaattoreita, joiden avulla voidaan arvioida nuoriso- ja koulutuspolitiikkojen edistämiseen tähtäävien investointien, kuten Next Generation EU -välineen, ja uudistusten vaikutusta;

21.  kehottaa jälleen jäsenvaltioita panemaan eurooppalaisen koulutusalueen kokonaisuudessaan täytäntöön vuoteen 2025 mennessä; panee tyytyväisenä merkille tietyissä jäsenvaltioissa jo saavutetun edistyksen; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet digitaalisen infrastruktuurinsa, yhteyksiensä ja opetussuunnitelmiensa tehostamiseksi sekä kouluttamaan asianmukaisesti opettajia ja kouluttajia ja antamaan ohjeita digitaalisen lukutaidon edistämiseksi, jotta voidaan kartuttaa uusia opetusmenetelmiä ja antaa nuorille valmiudet saada tietoa, paljastaa disinformaatio ja puuttua verkkoväkivaltaan, kuten vihaan yllyttämiseen, rasismiin, verkossa tapahtuvaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön, sukupuolistuneeseen väkivaltaan, verkkokiusaamiseen ja ghostaamiseen; muistuttaa nykyisistä sukupuolten välisistä koulutuseroista luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden, taidealan ja matematiikan aloilla ja tarpeesta ryhtyä korjaaviin toimiin näiden erojen umpeenkuromiseksi; odottaa komission väliarviointia digitaalista koulutusta koskevasta toimintasuunnitelmasta (2012–2027);

o
o   o

22.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL C 202, 7.6.2016, s. 47. (2) EUVL L 462, 28.12.2021, s. 1. (3) EUVL C 456, 18.12.2018, s. 1. (4) EUVL C 494, 8.12.2021, s. 2. (5) EUVL C 418, 7.12.2017, s. 2. (6) EUVL C 189, 5.6.2019, s. 28. (7) EUVL C 414, 10.12.2019, s. 2. (8) EUVL C 415, 1.12.2020, s. 1. (9) EUVL C 395, 29.9.2021, s. 101. (10) EUVL C 445, 29.10.2021, s. 75. (11) EUVL C 465, 17.11.2021, s. 82. (12) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0359. (13) Vuonna 2022 toteutettu eurobarometritutkimus ”Youth and Democracy in the European Year of Youth”, julkaistu 6. toukokuuta 2022. (14) Shrinking space for civil society: its impact on young people and their organisations Resolution on Combating shrinking space with expanding opportunities for youth organisations, national youth councils and international non-governmental youth organisations Voicify: Part of Europe