Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 6. lokakuuta 2022 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (ETY) N:o 95/93 muuttamisesta lähtö- ja saapumisaikojen käyttöä unionin lentoasemilla koskevista säännöistä covid-19-pandemian vuoksi myönnettävän väliaikaisen helpotuksen osalta (COM(2022)0334 – C9‑0225/2022 – 2022/0214(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka,

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2022)0334),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 91 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9‑0225/2022),

—  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 22. syyskuuta 2022 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 ja 163 artiklat,

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 6. lokakuuta 2022, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/… antamiseksi neuvoston asetuksen (ETY) N:o 95/93 muuttamisesta lähtö- ja saapumisaikojen käyttöä unionin lentoasemilla koskevista säännöistä epidemiologisen tilanteen tai sotilaallisen hyökkäyksen vuoksi myönnettävän väliaikaisen helpotuksen osalta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2022/2038.)

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2022 Haitin ihmisoikeustilanteesta ja erityisesti jengiväkivallasta (2022/2856(RSP))

P9_TA(2022)0349 RC-B9-0427/2022

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Haitista ja erityisesti 20. toukokuuta 2021 antamansa päätöslauselman Haitin tilanteesta(1),

–  ottaa huomioon 4. heinäkuuta 2022 hyväksytyn YK:n ihmisoikeusneuvoston Haitia koskevan yleisen määräaikaisarvioinnin loppuasiakirjan,

–  ottaa huomioon 15. heinäkuuta 2022 annetun YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2645 (2022),

–  ottaa huomioon YK:n humanitaarisen avun koordinointitoimiston vuoden 2022 raportit Haitista ja erityisesti 23. syyskuuta 2022 annetun raportin yhteiskunnallisten levottomuuksien vaikutuksesta humanitaariseen tilanteeseen,

–  ottaa huomioon ulkoministeri Jean Victor Généus'n 24. syyskuuta 2022 pitämän puheen YK:n yleiskokoukselle,

–  ottaa huomioon YK:n pääsihteerin 15. helmikuuta 2022 antaman kertomuksen Haitin integroidulle toimistolle,

–  ottaa huomioon 10. joulukuuta 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon 16. joulukuuta 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon 18. joulukuuta 1979 tehdyn kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon 22. marraskuuta 1969 tehdyn Amerikan ihmisoikeussopimuksen,

–  ottaa huomioon 20. marraskuuta 1989 tehdyn YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista ja sen kolme valinnaista pöytäkirjaa,

–  ottaa huomioon 6. syyskuuta 1985 hyväksytyt oikeuslaitoksen riippumattomuutta koskevat YK:n perusperiaatteet,

–  ottaa huomioon 17. marraskuuta 1999 hyväksytyn tuomarien yleismaailmallisen peruskirjan ja toukokuussa 2001 hyväksytyn iberoamerikkalaisten tuomarien perussäännön,

–  ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen(2) (Cotonoun sopimus),

–  ottaa huomioon 26. kesäkuuta 2012 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon EU:n ja Karibian yhteisestä kumppanuusstrategiasta (JOIN(2012)0018),

–  ottaa huomioon Cariforum-valtioiden sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen talouskumppanuussopimuksen(3),

–  ottaa huomioon vuonna 1987 hyväksytyn Haitin tasavallan perustuslain,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 144 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Haitin humanitaarinen tilanne on viime vuosina jatkuvasti heikentynyt maassa vallitsevan turvattomuuden vuoksi; ottaa huomioon, että presidentti Jovenel Moïsen murhan jälkeen heinäkuussa 2021 jengit ovat hankkineet dramaattisesti lisää valtaa, mikä on aiheuttanut Haitin väestölle yleisen turvattomuuden tunteen; ottaa huomioon, että lisääntyvä väkivalta ja pahentuvat ihmisoikeusloukkaukset ovat koskettaneet 1,5 miljoonaa ihmistä, pakottaneet 19 000 ihmistä siirtymään kotiseudultaan ja jättäneet 1,1 miljoonaa ihmistä avun tarpeeseen; ottaa huomioon, että tämä sosiopoliittinen ja taloudellinen kriisi yhdessä turvattomuuden ja jengikriisin kanssa on muuttumassa humanitaariseksi katastrofiksi; ottaa huomioon, että virallisten poliisivoimien väkivaltaisuus on tietojen mukaan lisääntynyt;

B.  ottaa huomioon, että Haitin hallitus ilmoitti 11. syyskuuta 2022 vähentävänsä polttoainetukia noin 400 miljoonalla Yhdysvaltain dollarilla sosiaalisten ohjelmien tulojen lisäämiseksi, mikä johti levottomuuksien lisääntymiseen ja keskeisen infrastruktuuriin joutumiseen jengiliittojen haltuun; ottaa huomioon, että maassa on ollut kuukausia bensiinipula; ottaa huomioon, että aseistetut jengit kontrolloivat pääsyä Varreux’n öljyterminaaliin, johon on keskittynyt 70 prosenttia varastoista; ottaa huomioon, että lähes 86 prosenttia maassa tuotetusta sähköstä perustuu öljytuotteisiin; ottaa huomioon, että sairaaloiden ja terveyskeskusten on pulan seurauksena täytynyt vähentää toimintaansa tai jopa lopettaa se;

C.  ottaa huomioon, että Haitissa ja Port-Au-Princessa on jopa 200 jengiä, jotka valvovat keskeisiä satamia ja teitä; ottaa huomioon, että nämä jengit, joista osalla on siteitä valtiollisiin toimijoihin ja väitettyjä yhteyksiä poliitikkoihin, uhkaavat horjuttaa hallitusta siksi, että niillä on hallitusta suuremmat resurssit ja enemmän aseita; ottaa huomioon, että jotkut Haitin poliitikot ja yritysjohtajat ovat väitetysti antaneet jengeille ja muille rikollisryhmille rahaa ja aseita vastineeksi hallituksen vastaisten mielenosoitusten tukahduttamisesta; ottaa huomioon, että jengit ovat käyttäneet valtaa ja valvoneet aluetta, polttoaineen saantia ja humanitaarisen avun toimittamista, haastaneet Haitin kansallisen poliisin ja muiden valtiollisten instituutioiden vallan ja haitanneet poliisin kykyä torjua huumekauppaa ja muita rikoksia;

D.  ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston mukaan Port-au-Princessa tapahtui tammikuun ja kesäkuun lopun 2022 välisenä aikana 934 murhaa, 684 loukkaantumista ja 680 sieppausta; ottaa huomioon, että heinäkuussa 2022 jengiväkivallan aalto johti yli 470 ihmisen kuolemaan, joista lähes puolet keskittyi Cité Soleil’n asuinalueelle; ottaa huomioon, että suurin osa uhreista ei ollut suoraan osallisena jengissä, vaan jengien jäsenet ottivat heidät kohteekseen; ottaa huomioon, että naisiin ja tyttöihin kohdistui useita toistuvia joukkoraiskauksia, mikä vahvisti sukupuoleen perustuvan väkivallan järjestelmällisen käytön; ottaa huomioon, että Haitin ihmisoikeuksien puolustajien kansallinen verkosto totesi elokuussa 2022, että kymmenet naiset ja tytöt ovat joutuneet jengien joukkoraiskausten uhreiksi Port-au-Princessa;

E.  ottaa huomioon, että jengit ottivat oikeuspalatsin haltuunsa 10. kesäkuuta 2022; ottaa huomioon, että oikeuspalatsi on ollut vuodesta 2018 lähtien suurelta osin pois käytöstä turvallisuusriskien vuoksi, mikä haittaa oikeussuojan saatavuutta maassa; ottaa huomioon, että asiakirjatiedostot, jotka sisälsivät ratkaisevaa näyttöä jengien vuodesta 2018 lähtien tekemistä useista joukkomurhista, varastettiin tai tuhottiin lopullisesti;

F.  ottaa huomioon, että Haitin erittäin epävakaa turvallisuustilanne vaarantaa kriittiset humanitaariset operaatiot, joista haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset ovat riippuvaisia; toteaa, että eteläiselle niemimaalle johtava tie on ollut kokonaan suljettuna vuodesta 2021 lähtien, ja toteaa, että se on eristänyt 3,8 miljoonaa ihmistä, jotka asuvat Port-au-Princen eteläisissä departementeissa; ottaa huomioon, että tämä tilanne estää YK:n järjestöjä ja humanitaarisia järjestöjä auttamasta näiden alueiden väestöä, vaikka YK:n arvion mukaan 1,1 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua;

G.  ottaa huomioon, että jengit ovat tarkoituksellisesti kohdentaneet ja ryöstäneet elintarvikeapuvarastoja, myös 15. syyskuuta 2022, kun lähes 100 000 koululapsen ja heikoimmassa asemassa olevien perheiden ruokkimiseen tarkoitettu 1 400 tonnin erä elintarvikkeita ryöstettiin Maailman elintarvikeohjelman (WFP) Gonaïves-varastosta; ottaa huomioon, että vuonna 2022 YK ja muut kansalaisjärjestöt menettivät vähintään kuuden miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvosta toimituksia, jotka olisivat voineet auttaa yli 410 000 ihmistä;

H.  ottaa huomioon, että Maailman elintarvikeohjelman mukaan 4,4 miljoonaa haitilaista, jotka edustavat yli kolmasosaa väestöstä, kärsii puutteellisesta elintarviketurvasta ja 217 000 lasta kärsii kohtalaisesta tai vakavasta aliravitsemuksesta; ottaa huomioon, että Haiti on erityisen altis maailmanlaajuisten elintarvike- ja polttoainemarkkinoiden häiriöille, koska se tuo 70 prosenttia viljastaan; ottaa huomioon, että Venäjän Ukrainassa käymän sodan seurauksena Haitin inflaatio on jo 26 prosenttia, minkä vuoksi perheiden on vaikea hankkia ruokaa ja muita tarpeita tai myydä satojaan paikallisilla markkinoilla;

I.  ottaa huomioon, että väkivalta on kohdistunut erityisesti toimittajiin; ottaa huomioon, että 11. syyskuuta 2022 kaksi toimittajaa, Tayson Latigue ja Frantzsen Charles, ammuttiin kuoliaaksi Cité Soleil’ssa ja heidän ruumiinsa poltettiin jälkeenpäin;

J.  ottaa huomioon, että koska ihmisoikeustilanne ja humanitaarinen tilanne huononevat edelleen nopeasti, haitilaisilla turvapaikanhakijoilla on ollut rajalliset mahdollisuudet saada kansainvälistä suojelua ja he joutuvat vastaanottavissa maissa kohtaamaan monenlaisia ihmisoikeusloukkauksia, kuten pidätyksiä, laittomia käännytyksiä ja kiristystä; ottaa huomioon, että Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön mukaan 1. tammikuuta ja 26. helmikuuta 2022 välisenä aikana 25 765 ihmistä karkotettiin tai palautettiin Haitiin naapurimaista; ottaa huomioon, että useat kansalaisjärjestöt ovat varoittaneet haitilaisia turvapaikanhakijoita mielivaltaisista pidätyksistä sekä syrjivästä ja nöyryyttävästä kohtelusta; ottaa huomioon, että haitilaisten maahanmuuttajien karkottaminen ja palauttaminen pahentavat osaltaan maan humanitaarista tilannetta;

K.  ottaa huomioon, että huonontuneen turvallisuus-, talous- ja sosiaalisen tilanteen vuoksi Haitin hallitus päätti siirtää 5. syyskuuta alkavan lukuvuoden alkamaan 3. lokakuuta 2022 ja että uusi lukuvuosi on edelleen epävarma; ottaa huomioon, että YK:n lastenrahaston (UNICEF) mukaan puolen miljoonan Port-au-Princessä asuvan lapsen kerrotaan olevan ilman koulua, ja 1 700 koulua on joutunut sulkemaan ovensa pääkaupungissa; ottaa huomioon, että noin puolet vähintään 15-vuotiaista haitilaisista on lukutaidottomia, maan koulutusjärjestelmä on hyvin epätasainen, saatavilla olevan koulutuksen laatu on alhainen ja koulutuksesta perittävät korkeat maksut sulkevat pois useimmat pienituloisten perheiden lapset;

L.  ottaa huomioon, että maan haavoittuvimmassa asemassa olevat yhteisöt kärsivät dramaattisista tulvista ja maaperän eroosiosta, jotka johtuvat vakavasta metsäkadosta ja aiheuttavat maatalouden tuottavuuden vähenemistä; ottaa huomioon, että yli kolmanneksella väestöstä ei ole mahdollisuutta saada puhdasta vettä ja että kahdella kolmasosalla on vähän tai ei lainkaan jätevesipalveluja; ottaa huomioon, että yli puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella ja monet ovat riippuvaisia omavaraisviljelystä; ottaa huomioon, että maa on suuresti riippuvainen kansainvälisestä avusta; ottaa huomioon, että vuoden 2021 maailmanlaajuisen ilmastoriski-indeksin mukaan Haiti on yksi niistä maista, joihin ilmastoriskit ovat kohdistuneet eniten viimeisten 20 vuoden aikana;

M.  ottaa huomioon, että turvallisuustilanne vaikuttaa voimakkaasti EU:n Haitin kanssa tekemän yhteistyön tavoitteisiin, mukaan lukien sellaisen kehitysohjelman laatiminen, jossa keskitytään kestäviin ja muutosvoimaisiin tuloksiin koulutuksen ja elintarviketurvan kaltaisissa kysymyksissä, sekä komission pelastuspalvelualan ja humanitaarisen avun operaatioiden toimiin;

N.  ottaa huomioon, että nykyajan orjuuden muotoista restavek-järjestelmää käytetään edelleen Haitissa; toteaa, että tässä järjestelmässä vanhemmat lähettävät köyhien kotien lapsia, enimmäkseen tyttöjä, asumaan ja työskentelemään kaupunkilais- tai lähiöperheissä; ottaa huomioon, että nämä lapset voivat myöhemmin joutua rikollisryhmien katurikosten tai seksikaupan uhreiksi;

O.  ottaa huomioon, että YK:n Haitia koskevasta humanitaarisesta avustussuunnitelmasta, jonka määrärahat ovat 373 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, on rahoitettu vain 14 prosenttia; ottaa huomioon, että YK:n mukaan humanitaarista apua tarvitsevien ihmisten määrän arvioidaan olevan noin 1,5 miljoonaa;

P.  ottaa huomioon, että Haiti on allekirjoittanut Cotonoun sopimuksen, jonka 96 artiklassa määrätään, että ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen on olennainen osa Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden ja EU:n välistä yhteistyötä;

1.  tuomitsee jyrkästi jengien Haitissa toteuttamat väkivallanteot ja tuhot ja pitää valitettavana elintarvike- ja avustustarvikkeiden ryöstelyä sekä humanitaarisiin työntekijöihin kohdistuvia hyökkäyksiä; tuomitsee erityisesti Port-au-Princen Cité Soleil -alueella heinäkuussa 2022 toteutetut väkivallanteot ja jatkuvan väkivallan, joka riistää kansalaisilta heidän perusoikeutensa; tuomitsee jyrkästi jengien naisiin ja tyttöihin kohdistamat seksuaaliset hyökkäykset ja alaikäisten käytön jengitoiminnassa; muistuttaa, että naiset ja tytöt tarvitsevat erityistä huomiota ja apua terveydenhuollon saatavuudessa ja seksuaaliselta väkivallalta suojelemisessa;

2.  korostaa, että Haitin viranomaisten on varmistettava parempi hallinto kaikilla valtion ja yhteiskunnan tasoilla, korruption torjunta mukaan lukien; korostaa toimivan ja uskottavan oikeuslaitoksen ratkaisevaa merkitystä; muistuttaa, että Haitin viranomaisten on puututtava jengiväkivallan perimmäisiin syihin muun muassa uudistamalla oikeusjärjestelmää ja saattamalla vastuussa olevat oikeuden eteen oikeudenmukaisissa oikeudenkäynneissä; korostaa, että vastuuvelvollisudella on kiire, ja korostaa asianmukaisen tuen ja korvausten merkitystä uhreille sekä pitkäaikaisen rauhan ja vakauden merkitystä; tukee erityisedustaja Helen La Limen YK:n turvallisuusneuvoston istunnossa 16. kesäkuuta 2022 antamaa julkilausumaa turvallisuustilanteen parantamismahdollisuuksista YK:n integroidussa toimistossa Haitissa;

3.  kehottaa soveltamaan lainvalvonnan lähestymistapaa jengikysymyksiin ja parantamaan laittomien aseiden hallintaa sekä sosioekonomisia hankkeita ja yhteiskuntaan sopeuttamista koskevia toimia, joilla pyritään luomaan työpaikkoja ja tuloja jengiväkivallasta eniten kärsivillä asuinalueilla; vaatii painokkaasti, että Haitin viranomaisten on saatettava vastuussa olevat oikeuden eteen oikeudenmukaisissa oikeudenkäynneissä, ja toistaa, että lainvalvontaviranomaisten on noudatettava voimankäyttöä koskevia kansainvälisiä normeja ja normeja mielenosoitusten käsittelyssä; muistuttaa perustuslaillisesta oikeudesta rauhanomaisiin mielenosoituksiin; korostaa, että Haitin hallituksen on puututtava jengiväkivaltaan kaikin mahdollisin keinoin, myös sosiaali-, terveys- ja koulutusohjelmien, vesi- ja jätevesihuollon sekä katastrofiavun ja jälleenrakennustoimien avulla;

4.  vaatii lopettamaan välittömästi jengiväkivallan ja rikollisen toiminnan; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita ryhtymään asianmukaisiin toimiin, mukaan lukien varojen jäädyttäminen ja matkustuskiellot, EU:n maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän kautta niitä henkilöitä vastaan, jotka ovat syyllistyneitä jengiväkivaltaan, rikolliseen toimintaan tai ihmisoikeusloukkauksiin, korruptio mukaan lukien, tai jotka tukevat niitä;

5.  korostaa kansalaisyhteiskunnan tärkeimpien toimijoiden merkitystä, mukaan lukien kirkot, ammattiliitot, nuoriso- ja ihmisoikeusjärjestöt, viljelijä- ja naisliikkeet sekä kansalaisjärjestöt; kehottaa palauttamaan julkisten instituutioiden vallan ja legitiimiyden, palauttamaan väestön luottamuksen, lopettamaan rankaisemattomuuden ja järjestämään vapaat ja avoimet vaalit kahden vuoden jälkeen;

6.  kehottaa kaikkia Haitin sidosryhmiä luomaan kestävän, aikasidonnaisen ja yleisesti hyväksytyn ratkaisun nykyiseen poliittiseen umpikujaan, jotta mahdollistetaan osallistavat, rauhanomaiset, vapaat, oikeudenmukaiset ja avoimet parlamentti- ja presidentinvaalit tunnustettujen kansainvälisten normien mukaisesti heti, kun turvallisuusolosuhteet ja logistiset valmistelut sen sallivat; korostaa, että tätä on johdettava Haitista ja naisten, nuorten, kansalaisyhteiskunnan ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien on osallistuttava täysipainoisesti ja tasa-arvoisesti, jotta Haitin kansa voi asettaa valtaan itse vapaasti valitsemansa henkilöt, palauttaa demokraattiset instituutiot ja toteuttaa toimenpiteitä, joilla vastataan taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin;

7.  ilmaisee vakavan huolensa haitilaisten turvapaikanhakijoiden tilanteesta vastaanottavissa maissa, joihin he ovat paenneet; kehottaa vastaanottavien maiden viranomaisia lopettamaan kaikki Haitiin tehtävät maastapoistamiset ja karkotukset maan ihmisoikeuskriisien ja humanitaaristen kriisien jatkuessa, tarjoamaan Haitille kiireellisesti suojelua ilman syrjintää ja antamaan oikeudenmukaiset arviot pakolaisasemasta sekä pakolaisten oikeusasemaa koskevan YK:n yleissopimuksen että Cartagenan pakolaisjulistuksen mukaisesti;

8.  kehottaa haitilaisia turvapaikanhakijoita vastaanottavia maita noudattamaan turvapaikkaa ja palauttamista koskevissa kansainvälisissä yleissopimuksissa vahvistettuja perusteita; muistuttaa, että paluu Haitiin on äärimmäisen vaarallista ja aiheuttaa edelleen hengenvaaran niin kauan kuin Haitin turvallisuusolosuhteet eivät ole parantuneet;

9.  kannustaa komissiota ja EU:n jäsenvaltioita jatkamaan tiivistä yhteistyötään YK:n Haitissa olevan integroidun toimiston, YK:n Haitin maaryhmän, alueellisten järjestöjen ja kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa, jotta Haitia voidaan auttaa kantamaan vastuu pitkän aikavälin vakauden, kestävän kehityksen ja taloudellisen omavaraisuuden saavuttamisesta;

10.  kannustaa jäsenvaltioita, kansainvälisiä rahoituslaitoksia ja muita tahoja lisäämään maksuja Haitille annettavan turvallisuusavun rahoituskoriin koordinoidun kansainvälisen avun tukemiseksi; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tarjoamaan jatkuvaa valmiuksien kehittämistä, teknistä tukea ja koulutusta kansallisille tulli-, rajavalvonta- ja muille asiaankuuluville viranomaisille;

11.  kehottaa Haitin viranomaisia ja kansainvälistä yhteisöä tukemaan kiireellisesti ohjelmia, joilla pyritään poistamaan köyhyys ja varmistamaan koulunkäynti ja sosiaalipalvelujen saatavuus erityisesti maan syrjäisillä alueilla;

12.  on tyytyväinen siihen, että EU on myöntänyt 17 miljoonaa euroa Haitin ja muiden Karibian maiden kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tukemiseen; kehottaa komissiota pitämään jatkossakin humanitaarisen avun antamista Haitille painopisteenä, ja varmistamaan, että humanitaarisen avun antaminen Haitille liittyy tehokkaasti sen kehitysstrategiaan ja että se hyödyttää suoraan avun tarpeessa olevaa väestöä;

13.  vaatii vakavan elintarvikekriisin vuoksi kiinnittämään erityistä huomiota elintarvikehätäapuun ja asettamaan etusijalle paikallisten elintarvikkeiden hankinnan, jotta tämä apu ei edistäisi maan pienviljelijöiden ja kestävien paikallisten viljelymenetelmien lopettamista;

14.  pyytää komissiota varmistamaan järjestelmällisesti, että kaikkea apua, myös humanitaarista apua, valvotaan tehokkaasti, jotta varmistetaan sen käyttäminen niihin hankkeisiin, joihin se on tarkoitettu; toistaa 20. toukokuuta 2021 antamassaan päätöslauselmassa esittämänsä pyynnön, jota ei ole vielä toteutettu, että Euroopan tilintarkastustuomioistuin suorittaisi tarkastuksen ja laatisi kertomuksen siitä, miten EU:n varoja käytetään Haitissa; kehottaa tutkimaan avunjakeluverkoston avoimuutta ja tehokkuutta;

15.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, ihmisoikeuksista vastaavalle EU:n erityisedustajalle, Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetulle ja Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille, Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden järjestölle ja sen ministerineuvostolle, AKT:n ja EU:n yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle, Cariforumin instituutioille ja Haitin hallitukselle ja parlamentille.

(1) EUVL C 15, 12.1.2022, s. 161. (2) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3. (3) EUVL L 289, 30.10.2008, s. 3.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2022 tiedotusvälineiden vapauden tukahduttamisesta Myanmarissa ja erityisesti Htet Htet Khinen, Sithu Aung Myintin ja Nyein Nyein Ayen tapauksista (2022/2857(RSP))

P9_TA(2022)0350 RC-B9-0431/2022

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Myanmarista/Burmasta,

–  ottaa huomioon Myanmarin/Burman tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/184/YUTP muuttamisesta 21. helmikuuta 2022 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2022/243, jolla otetaan käyttöön neljäs pakotekierros Myanmarin/Burman jatkuvan vakavan tilanteen ja ihmisoikeusloukkausten voimistumisen vuoksi(1),

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen 10 artiklan, johon on kirjattu oikeus sanan- ja tiedonvälityksen vapauteen,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun 26. syyskuuta 2022 YK:n ihmisoikeusneuvostolle antaman suullisen katsauksen Myanmarin ihmisoikeustilanteeseen,

–  ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) tiedottajan 29. syyskuuta 2022 antaman julkilausuman valtiollisen neuvonantajan Aung San Suu Kyin viimeisimmästä tuomiosta,

–  ottaa huomioon Myanmarin rikoslain 505 §:n a momentin,

–  ottaa huomioon Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) 24. huhtikuuta 2021 hyväksymät sovitut viisi asiakohtaa,

–  ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 19 artiklan,

–  ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mielipiteen- ja sananvapaudesta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 144 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 4 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että 1. helmikuuta 2021 Myanmarin sotilasjuntta, joka tunnetaan nimellä Tatmadaw, kaappasi vallan laittomasti ja siirsi lailliset viranomaiset syrjään voimatoimin;

B.   ottaa huomioon, että elokuussa 2021 sotilasjuntan johtaja Min Aung Hlaing ilmoitti nimittäneensä itsensä pääministeriksi ja jatkavansa poikkeustilaa elokuuhun 2023 asti;

C.  ottaa huomioon, että laillinen presidentti Win Myint ja valtiollinen neuvonantaja Aung San Suu Kyi ovat olleet sotilasvallankaappauksesta lähtien pidätettyinä useiden perusteettomien ja poliittisesti motivoitujen syytteiden perusteella ja että heidät on jo tuomittu useiksi vuosiksi vankeuteen ja työleireille; ottaa huomioon, että jos valtiollinen neuvonantaja Aung San Suu Kyi todettaisiin syylliseksi kaikkiin häntä vastaan nostettuihin 11 syytteeseen, hän voisi saada enintään 102 vuoden vankeusrangaistuksen;

D.  ottaa huomioon, että 1. helmikuuta 2021 tapahtuneen vallankaappauksen jälkeen juntta on pidättänyt yli 15 500 ihmistä ja tappanut yli 2 300, mukaan lukien ainakin 188 lasta;

E.  ottaa huomioon, että sotilasvallankaappauksen jälkeen sotilashallinto on jatkuvasti heikentänyt tiedotusvälineiden vapautta ja loukannut toimittajien ihmisoikeuksia maassa; ottaa huomioon, että Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuoden 2022 World Press Freedom Index -lehdistönvapausindeksissä Myanmar oli sijalla 176 yhteensä 180 maasta; ottaa huomioon, että Myanmarin sotilasviranomaiset rajoittavat pääsyä sosiaaliseen mediaan, internetiin ja muihin riippumattomiin tietolähteisiin;

F.  ottaa huomioon, että Tatmadaw teki 14. helmikuuta 2021 rikoslakiin ja rikosprosessilakiin muutoksia, joista on tullut ensisijaisia säännöksiä, joita käytetään toimittajien, opiskelijajohtajien, virkamiesten ja muiden sotilashallintoa vastustavien henkilöiden syyttämiseen; ottaa huomioon, että armeija käyttää rikossyytteiden nostamiseen muun muassa toimittajia vastaan äskettäin käyttöön otettua rikoslain 505 §:n a momenttia, jossa kielletään pelon aiheuttaminen, valeuutisten levittäminen ja yllyttäminen rikoksiin hallituksen työntekijöitä vastaan, joista kaikista voidaan määrätä enintään kolme vuotta vankeutta; ottaa huomioon, että Myanmarin sotilastuomioistuimet käyvät oikeudenkäyntejä suljettujen ovien takana;

G.  ottaa huomioon, että vuoden 2021 vallankaappauksen jälkeen juntta on kieltänyt tiedotusvälineiden toiminnan tai pakottanut ne lähtemään Myanmarista, koska ne raportoivat armeijan toimista; ottaa huomioon, että monilla kielletyistä tiedotusvälineistä oli keskeinen rooli Myanmarin tilannetta koskevassa raportoinnissa; ottaa huomioon, että Myanmarin kansa ja ulkomailla asuvat ovat vahvasti riippuvaisia näistä tiedotusvälineistä;

H.  ottaa huomioon, että ainakin neljä toimittajaa on surmattu, mukaan lukien valokuvaajat Soe Naing ja Aye Kyaw, jotka molemmat kuolivat vankeudessa sen jälkeen, kun heitä oletetusti oli kidutettu, ja paikallinen päätoimittaja Pu Tuidim, jonka kerrotaan joutuneen armeijan mielivaltaisesti teloittamaksi sen jälkeen, kun häntä oli käytetty ihmiskilpenä; ottaa huomioon, että kidutuksesta ja väärinkäytöksistä on raportoitu useaan otteeseen;

I.  ottaa huomioon, että helmikuussa 2021 tehtyä vallankaappausta seurasi toimittajien pidätysaalto; ottaa huomioon, että ainakin 140 toimittajaa on pidätetty, Myanmarin vankiloissa on tällä hetkellä 53 mediatyöntekijää ja sotilasvallankaappauksen jälkeen lähes 25 toimittajaa on tuomittu; ottaa huomioon, että Myanmarissa on maailman toiseksi eniten toimittajia vankilassa;

J.  ottaa huomioon, että toimittajat Htet Htet Khine ja Sithu Aung Myint pidätettiin elokuussa 2021, kuusi kuukautta vallankaappauksen jälkeen;

K.  ottaa huomioon, että BBC Media Action -freelancetoimittaja Htet Htet Khine tuomittiin 27. syyskuuta 2022 kolmeksi vuodeksi vankeuteen työleirille; ottaa huomioon, että Htet Htet Khine oli saanut jo 15. syyskuuta 2022 ensimmäisen kolmen vuoden tuomion työleirille 505 §:n a momentin väitetystä rikkomisesta, jossa kriminalisoidaan yllytys ja valeuutisten levittäminen;

L.  ottaa huomioon, että Sithu Aung Myint odottaa edelleen oikeudenkäyntiä, jossa häntä syytetään ”yllyttämisestä ja kansankiihotuksesta” Myanmarin armeijaa vastustavissa kirjoituksissa, ja mahdollisesti yhteensä 23 vuoden vankilatuomio; ottaa huomioon, että Sithu Aung Myintin terveys on heikentynyt ja että vankilaviranomaiset epäävät häneltä lääketieteellisen hoidon;

M.  ottaa huomioon, että Nyein Nyein Ayein Aye, joka tunnetaan myös salanimellä Mabel, tuomittiin 14. heinäkuuta 2022 sotilastuomioistuimessa Yangonin Inseinin vankilassa; ottaa huomioon, että Nyein Nyein Aye tuomittiin rikoslain 505 §:n a momentin nojalla kolmen vuoden vankeusrangaistukseen ”pelon aiheuttamisesta, valeuutisten levittämisestä ja yllyttämisestä rikokseen hallituksen viranomaista vastaan”; ottaa huomioon, että Nyein Nyein Aye on 24. toimittaja, joka on saanut vankeusrangaistuksen vuoden 2021 vallankaappauksen jälkeen;

N.  ottaa huomioon, että 1. elokuuta 2022 freelancer-toimittaja Maung Maung Myo tuomittiin kuudeksi vuodeksi vankeuteen syytettynä terrorismista, koska hänen väitetään pitäneen hallussaan kuvia ja haastatteluja, jotka koskivat kansan puolustusjoukkoja, joka on joukko Myanmarin sotilashallitusta vastaan taistelevia kapinallisryhmiä;

O.  ottaa huomioon, että 7. heinäkuuta 2022 tuomioistuin tuomitsi Democratic Voice of Burma -tiedotustoimiston toimittajan Aung San Linin kuudeksi vuodeksi vankeuteen työleirille yllyttämisestä ja ”valeuutisten” levittämisestä sen jälkeen, kun hän oli julkaissut raportin, jossa väitetään, että asevoimat olivat syyllistyneet tuhopolttohyökkäyksiin vallankaappauksen yhteydessä hajotetun Kansallisen demokratialiiton kolmen jäsenen koteihin Wetletin kaupungissa;

P.  ottaa huomioon, että heinäkuussa Myanmarin sotilashallinto aktivoi uudelleen kuolemanrangaistuksen teloittaakseen parlamentin entisen jäsenen Phyo Zeya Thawin, merkittävän aktivistin Kyaw Min Yun, joka tunnetaan yleisesti nimellä Ko Jimmy, sekä Aung Thura Zaw’n ja Hla Myo Aungin; ottaa huomioon, että komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja on tuominnut jyrkästi nämä poliittisesti motivoidut teloitukset, jotka ovat jälleen yksi askel kohti oikeusvaltion täydellistä purkamista ja osoitus räikeistä ihmisoikeusloukkauksista Myanmarissa;

Q.  ottaa huomioon, että vankilaolot, joissa on dokumentoitu pahoinpitelyjä ja sukupuolistunutta väkivaltaa, ovat vakava huolenaihe pidätettyjen turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta;

R.  ottaa huomioon, että armeija käy väkivaltaista sotaa etnisiä vähemmistöjä vastaan, tappaa lukuisia siviilejä ja pakottaa miljoonat ihmiset pakenemaan turvaa etsien; ottaa huomioon, että sotilashelikopterit tulittivat hiljattain Sagaingin alueella sijaitsevaa peruskoulua tappaen ainakin kuusi aikuista ja seitsemän lasta; ottaa huomioon, että YK:n nimittämän riippumattoman ihmisoikeusasiantuntijan Tom Andrewsin äskettäisen lausunnon mukaan olosuhteet ovat huonontuneet entisestään niin, että lukemattomien Myanmarissa elävien viattomien ihmisten elämä on muuttunut hirvittäväksi;

S.  ottaa huomioon, että Myanmarin juntta kieltäytyy tutkimasta vakavissaan rohingya‑väestöön kohdistettuja ihmisoikeusloukkauksia ja saattamasta niihin syyllistyneitä vastuuseen; ottaa huomioon, että maan korkeimmat sotilashenkilöt, joiden alaisuudessa rohingya-väestöön kohdistuvat hyökkäykset tehtiin, ovat edelleen virassaan; toteaa, että viranomaiset kieltäytyvät yhteistyöstä YK:n mekanismien kanssa; ottaa huomioon, että rankaisemattomuus on juurtunut syvälle Myanmarin poliittiseen ja oikeusjärjestelmään;

T.  toteaa, että Venäjä ja Kiina ovat pyrkineet legitimoimaan sotilashallinnon monenlaisin poliittisin, sotilaallisin ja taloudellisin toimin; ottaa huomioon, että Venäjä ja Myanmarin sotilasjuntta ovat äskettäin allekirjoittaneet ydinenergian rauhanomaista käyttöä koskevan yhteistyösuunnitelman vuosiksi 2022–2023; toteaa, että Venäjällä ja Kiinalla on siteitä Myanmarin asevoimiin, sillä ne ovat maan suurimpia asetoimittajia; toteaa, että molemmat maat ovat toistuvasti estäneet pyrkimykset sopia Myanmarin tilannetta käsittelevistä YK:n turvallisuusneuvoston julkilausumista;

U.  ottaa huomioon, että sotilasjuntta sopi 24. huhtikuuta 2021 Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) johtajien kanssa viiden kohdan konsensuksesta, jonka ensimmäisenä askeleena oli väkivaltaisuuksien välitön lopettaminen maassa;

1.  tuomitsee jyrkästi sotilasjuntan väkivaltaisen ja laittoman hallinnon Myanmarissa ja sen pyrkimykset heikentää Myanmarin kansan vahvaa sitoutumista demokratiaan, koska hallinto perustuu siviilihallituksen syrjäyttämiseen laittomalla vallankaappauksella ja on johtanut erityisen hälyttävään humanitaariseen tilanteeseen ja ihmisoikeuskriisiin maassa, jolle on ominaista laajalle levinnyt rankaisemattomuus; tuomitsee jyrkästi kaikentyyppisen riippumattomien toimittajien vainon;

2.  kehottaa lopettamaan välittömästi maassa vallitsevan laittoman poikkeustilan, palauttamaan siviilihallituksen, palaamaan tielle kohti demokratiaa ja avaamaan nopeasti parlamentin, johon kaikki sen vaaleilla valitut edustajat osallistuvat; tukee kansallisen yhtenäisyyden hallituksen pyrkimyksiä siirtyä kohti rauhanomaista ja demokraattista tulevaisuutta;

3.  kehottaa sotilasjunttaa vapauttamaan ehdoitta presidentti Win Myintin, valtiollisen neuvonantajan Aung San Suu Kyin ja kaikki muut, jotka on pidätetty perusteettomien syytösten perusteella, luovuttamaan vallan laillisille viranomaisille, kunnioittamaan oikeusvaltioperiaatetta ja tiedotusvälineiden vapautta sekä lopettamaan välittömästi Myanmarin väestöön kohdistuneet sotilaalliset hyökkäykset, ilmaiskut ja väkivallan;

4.  kehottaa sotilasjunttaa luopumaan kaikista poliittisesti perustelluista syytteistä lehdistön ja tiedotusvälineiden työntekijöitä vastaan ja vapauttamaan ehdoitta kaikki perusteettomasti pidätetyt toimittajat, mukaan lukien Htet Htet Khine, Sithu Aung Myint, Nyein Nyein Aye, Maung Maung Myo, Thurin Kyaw, Hanthar Nyein, Than Htike Aung, Ye Yint Tun, Tu Tu Tha, Soe Yarzar Tun ja Aung San Lin; kehottaa junttaa tarjoamaan tarvittavaa sairaanhoitoa Sithu Aung Myintille, jonka terveydentila on erittäin huolestuttava;

5.  tuomitsee työntekijöihin kohdistetut tukahduttamistoimet ja lakko-oikeuden epäämisen; tuomitsee kaikki yritykset ja tuotemerkit, jotka ovat suoraan tai välillisesti tukeneet armeijan ja poliisin sortoa tai tukevat niitä ja pidätysmääräysten antamista ammattiyhdistysten johtajille;

6.  kehottaa sotilasjunttaa lopettamaan välittömästi väärinkäytöksensä, kuten mielivaltaiset pidätykset ja vangitsemiset, kidutuksen, seksuaalisen väkivallan ja muun huonon kohtelun sekä epäoikeudenmukaiset oikeudenkäynnit toimittajia ja media-alan työntekijöitä vastaan; korostaa, että asianajajille, ihmisoikeuksien puolustajille ja perheenjäsenille olisi annettava tosiasiallinen pääsy vierailemaan pidätettyinä olevien henkilöiden luona; korostaa, että kuolemantapauksista pidätyksen aikana olisi ilmoitettava välittömästi vainajan perheelle, toimitettava asianmukaiset asiakirjat, palautettava ruumis ja saatettava väärinkäytöksistä vastuussa olevat vastuuseen; kehottaa tekemään riippumattomia kansainvälisiä tutkimuksia kaikista kidutusta ja pahoinpitelyä koskevista väitteistä ja saattamaan syylliset vastuuseen; korostaa, ettei mitään väitetysti kidutuksen tai huonon kohtelun avulla saatua tietoa saa koskaan hyväksyä todisteeksi oikeudenkäynneissä;

7.  korostaa, että tiedotusvälineiden vapaus on olennaisen tärkeää vapaiden ja demokraattisten yhteiskuntien tehokkaan toiminnan kannalta ja olennaisen tärkeää kaikkien muiden ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelemiseksi; ottaa huomioon, että toimittajat tarvitsevat turvallisen ympäristön, jossa he voivat tehdä itsenäistä työtään;

8.  kehottaa kansallista yhtenäisyyden hallitusta ilmaisemaan selkeästi kantansa rohingya-väestön asemaan ja erityisesti heidän oikeuteensa kansalaisuuteen ja yhdenvertaiseen tunnustamiseen Myanmarin etniseksi ryhmäksi sekä oikeuteen palata maahan;

9.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan edelleen ihmisoikeuksien puolustajien työtä Myanmarissa; kehottaa EU:n Myanmarin-edustustoa ja jäsenvaltioiden suurlähetystöjä seuraamaan tiiviisti tällä hetkellä pidätettyjen ja vangittujen toimittajien sekä poliittisten johtajien ja muiden tapauksia; kannustaa EU:n edustuston ja jäsenvaltioiden edustajia Myanmarissa osallistumaan toimittajien, media-alan työntekijöiden, bloggaajien ja ihmisoikeuksien puolustajien oikeudenkäynteihin maassa aina, kun pääsy on sallittua; pyytää diplomaattisia edustustoja ja kansainvälisiä avunantajia tarjoamaan tukea ja mahdollista suojelua ihmisoikeuksien puolustajille ja media-alan työntekijöille, jotka ovat vaarassa joutua vainotuksi, muun muassa tarjoamalla turvasatamia suurlähetystöissä ja myöntämällä hätäviisumeja suojelun tarpeessa oleville;

10.  kehottaa komissiota osoittamaan, että ”Kaikki paitsi aseet” -järjestelmä ei hyödytä millään tavalla junttaa, tai muutoin vetäytymään väliaikaisesti tästä mekanismista;

11.  pyytää EU:ta ja sen jäsenvaltioita lisäämään Myanmarille/Burmalle annettavaa kansainvälistä apua, kehityshankkeita tai rahoitusapua ja varmistamaan, että tämä ei hyödytä armeijaa eikä lisää ihmisoikeusloukkauksia; kehottaa antamaan rajat ylittävää humanitaarista apua ja suoraa tukea paikallisille kansalaisyhteiskunnan järjestöille, erityisesti etnisille järjestöille;

12.  pitää myönteisinä pakotteita, joita neuvosto on määrännyt Tatmadawin jäsenille ja heidän yrityksilleen; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa, jäsenvaltioita ja komissiota ottamaan käyttöön kohdennettuja lisäpakotteita niille, jotka ovat vastuussa vakavimmista ihmisoikeusloukkauksista maassa; kehottaa neuvostoa lisäämään asekauppiaat Naing Htut Aung, Aung Hlaing Oo ja Sit Taing Aung pakoteluetteloon, koska he toimittavat aseita ja varusteita sotilashallinnolle; kehottaa komissiota harkitsemaan kaikkia tarvittavia pakotteita Myanmarin hallintoa vastaan; kehottaa ryhtymään tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että nämä pakotteet eivät vaikuta kielteisesti työntekijöihin ja koko väestöön;

13.  on huolissaan pakotteita koskevista poikkeuksista, joiden nojalla toimijat voivat toteuttaa rahoitustoimia Myanma Oil and Gas Enterprisen kanssa; kehottaa parantamaan pakotteiden kansainvälistä koordinointia, mukaan lukien koordinointi alueellisten kumppanien kanssa;

14.  kehottaa neuvostoa sisällyttämään Myanmarin valtion hallintoneuvoston sen yksittäisten jäsenten lisäksi luetteloon luonnollisista henkilöistä, oikeushenkilöistä, yhteisöistä ja elimistä, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä, jotta voidaan varmistaa, että kaikki valtion hallintoneuvoston määräysvallassa olevat yhteisöt sisällytetään tähän luetteloon ja että niitä hyödyttävät Euroopan unionista tulevat rahavirrat kielletään;

15.  korostaa, että Myanmarissa/Burmassa toimivien paikallisten ja monikansallisten yritysten on kunnioitettava ihmisoikeuksia ja lopetettava rikoksentekijöiden toiminnan mahdollistaminen; kehottaa painokkaasti EU:hun sijoittautuneita yrityksiä varmistamaan, ettei niillä ole yhteyksiä Myanmarin/Burman turvallisuusjoukkoihin, turvallisuusjoukkojen yksittäisiin jäseniin tai näiden omistamiin tai määräysvallassa oleviin yhteisöihin ja etteivät ne suoraan tai välillisesti edistä tukahduttamistoimia, joita armeija kohdistaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia vastaan; kehottaa EU:hun sijoittautuneita yrityksiä, emoyhtiöt ja tytäryhtiöt mukaan lukien, keskeyttämään kiireesti kaikki yhteydet Myanmarin armeijaan kytköksissä oleviin yrityksiin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan ja toteuttamaan nykytilanne huomioon ottaen asianmukaisia toimenpiteitä, joilla tunnistetaan, ehkäistään ja lopetetaan kaikki mahdolliset tai todelliset ihmisoikeusloukkaukset, joita Euroopan unionissa toimivat yritykset saattavat Myanmarissa aiheuttaa tai joihin ne saattavat myötävaikuttaa tai olla suoraan kytköksissä, sekä lievennetään ja korjataan niitä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön tehostettuja ja erityisiä huolellisuusvelvoitteita yrityksille, jotka toimivat yritysten kestävyysseikkoihin liittyvää due diligence -prosessia koskevassa direktiiviehdotuksessa määritellyillä korkean riskin aloilla, mukaan lukien konfliktialueet ja ympäristön kannalta herkät alueet;

16.  kehottaa jäsenvaltioita ja assosioituneita maita ylläpitämään kaikkien aseiden, ammusten ja muiden sotilaallisten, turvallisuus- ja valvontalaitteiden ja -järjestelmien suoraa ja välillistä toimitusta, myyntiä ja siirtoa, kauttakulku, kuljetus ja välitys mukaan lukien, koskevaa kieltoa, joka koskee myös koulutusta, huoltoa ja muuta sotilaallista ja turvallisuusalan apua; korostaa, että Kansainvälisen rikostuomioistuimen on tutkittava tilanne tarkemmin;

17.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita lisäämään painostusta YK:n turvallisuusneuvostoa kohtaan, jotta se neuvottelisi vahvan päätöslauselmaluonnoksen Myanmaria koskevasta kattavasta maailmanlaajuisesta asevientikiellosta;

18.  kannustaa Myanmarin ihmisoikeuksia käsittelevää YK:n erityisraportoijaa puuttumaan edelleen toimittajien vainoon ja ryhtymään toimiin tämän hälyttävän suuntauksen lopettamiseksi; kehottaa YK:ta sisällyttämään tiedotusvälineiden vapauden loukkaukset Myanmaria koskevan riippumattoman tutkintamekanisminsa soveltamisalaan ja edistämään mahdollisia aloitteita sotilashallinnon rankaisemiseksi ja maassa tällä hetkellä tapahtuvista järkyttävistä ihmisoikeusloukkauksista vastuussa olevien saattamiseksi vastuuseen;

19.  kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita tutkimaan kaikkia oikeus- ja vastuukeinoja turvallisuusjoukkojen tekemien vakavien kansainvälisten rikosten osalta, mukaan lukien vallankaappauksen seurauksena tehdyt rikokset ihmisyyttä vastaan sekä rikokset ihmisyyttä vastaan, sotarikokset ja kansanmurhat Rakhinessa ja muilla etnisillä alueilla vuosikymmenten ajan, ja tukemaan sitä, että turvallisuusneuvosto saattaa tilanteen Kansainvälisen rikostuomioistuimen käsiteltäväksi;

20.  pitää valitettavina opposition jäsenten teloituksia ja toistaa tuomitsevansa jyrkästi kuolemanrangaistuksen;

21.  kehottaa painokkaasti sotilasjunttaa kumoamaan kaiken lainsäädännön, joka voisi vaarantaa tiedotusvälineiden vapauden, ja lopettamaan Myanmarin kansan sananvapauden rajoittamisen sekä verkossa että sen ulkopuolella, mihin sisältyy vapaus hakea, vastaanottaa ja jakaa tietoa;

22.  panee merkille, että viiden kohdan konsensus ei ole johtanut tuloksiin, ja kehottaa ASEANia tunnustamaan, että Min Aung Hlaingin juntta ei ole luotettava kumppani; kehottaa ASEANia ja sen jäseniä neuvottelemaan uuden sopimuksen Myanmarin kriisistä kansallisen yhtenäisyyden hallituksen kanssa ja huolehtimaan, että uuteen sopimukseen sisältyy täytäntöönpanomekanismeja, jotta kriisi voidaan ratkaista kestävällä ja demokraattisella tavalla tulevaisuudessa;

23.  tuomitsee Venäjän ja Kiinan poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen tuen antamisesta Myanmarin juntalle;

24.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Myanmarin presidenttinä toimivalle Duwa Lashi Lalle ja Myanmarin kansallisen yhtenäisyyden hallitukselle, Pyidaungsu Hluttawia edustavalle komitealle, Myanmarin valtiolliselle neuvonantajalle, Tatmadawille, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, komissiolle, neuvostolle, EU:n jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Kaakkois-Aasian maiden liiton jäsenvaltioille, Kaakkois-Aasian maiden liiton pääsihteerille, Kaakkois-Aasian maiden liiton hallitustenväliselle ihmisoikeustoimikunnalle ja Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille.

(1) EUVL L 40, 21.2.2022, s. 28.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2022 viimeaikaisesta humanitaarisesta ja ihmisoikeustilanteesta Tigrayssa, Etiopiassa, ja erityisesti lasten tilanteesta (2022/2858(RSP))

P9_TA(2022)0351 RC-B9-0429/2022

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Tigraysta ja Etiopiasta ja etenkin 26. marraskuuta 2020(1) ja 7. lokakuuta 2021(2) antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon Afrikan peruskirjan ihmisoikeuksista ja kansojen oikeuksista,

–  ottaa huomioon vuonna 1949 tehdyn neljännen Geneven sopimuksen siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana sekä sen lisäpöytäkirjat vuosilta 1977 ja 2005,

–  ottaa huomioon vuonna 1951 tehdyn YK:n pakolaissopimuksen ja sen pöytäkirjan vuodelta 1967,

–  ottaa huomioon 3. marraskuuta 2021 julkaistun Etiopian ihmisoikeuskomission / YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston yhteistä tutkimusta koskevan raportin Etiopian demokraattisen liittotasavallan Tigrayn alueen konfliktin kaikkien osapuolten tekemistä väitetyistä ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden, humanitaarisen oikeuden ja pakolaisoikeuden loukkauksista sekä 11. maaliskuuta 2022 julkaistun Etiopian ihmisoikeuskomission raportin ihmisoikeuksien ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksista Etiopian Afarin ja Amharan alueilla syyskuun ja joulukuun 2021 välisenä aikana,

–  ottaa huomioon 17. joulukuuta 2021 hyväksytyn YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselman kansainvälisen ihmisoikeusasiantuntijakomission perustamisesta suorittamaan perusteellinen ja puolueeton tutkimus väitetyistä rikkomuksista ja väärinkäytöksistä, joihin kaikki Etiopian konfliktin osapuolet ovat syyllistyneet 3. marraskuuta 2020 lähtien,

–  ottaa huomioon 19. syyskuuta 2022 julkaistun Etiopiaa käsittelevän kansainvälisen ihmisoikeusasiantuntijakomission raportin,

–  ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen lasten oikeuksista,

–  ottaa huomioon Cotonoun sopimuksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 144 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että tämä 23 kuukautta kestänyt konflikti on laukaissut kriisin, joka johtuu ihmisen toiminnasta, ja aiheuttanut laajamittaista ja täysin estettävissä olevaa inhimillistä kärsimystä; ottaa huomioon, että koko Etiopian humanitaarinen tilanne on edelleen dramaattinen konfliktin, kuivuuden ja laajamittaisen sisäisen pakolaisuuden vuoksi; ottaa huomioon, että 24. elokuuta 2022 Etiopian liittovaltion sotilaskoneet pommittivat lastentarhaa Mekelessä Tigrayssa, minkä seurauksena lapsia kuoli;

B.  ottaa huomioon, että ilmoitettuaan maaliskuussa 2022 humanitaarisesta aselevosta Etiopian liittohallitus poisti osittain Tigrayn humanitaarisen saarron mutta välttämättömistä tarvikkeista, kuten elintarvikkeista, lääkkeistä ja polttoaineesta, on yhä pulaa;

C.  ottaa huomioon, että heikossa asemassa olevat ryhmät, kuten naiset ja lapset, kärsivät eniten Tigrayn jatkuvasta konfliktista ja tarvitsevat kiireellisesti suojelua; ottaa huomioon, että Tigrayn lapset ovat kärsineet pahoin nälänhädän, väkivallan, sairaanhoidon ja koulutuksen puutteen, perheiden hajottamisen, pakkosiirtojen ja jatkuvien traumojen seurauksista;

D.  ottaa huomioon, että Afrikan unioni (AU) kutsui 1. lokakuuta 2022 sekä Etiopian hallituksen että Tigrayn viranomaiset rauhanneuvotteluihin, jotka on määrä pitää Etelä-Afrikassa 8. lokakuuta 2022; ottaa huomioon, että näitä rauhanneuvotteluja helpottaa AU:n erityisedustaja Olusegun Obasanjo Kenian entisen presidentin Uhuru Kenyattan ja Etelä-Afrikan entisen varapresidentin Phumzile Mlambo-Ngcukin tuella; ottaa huomioon, että Etiopian hallitus hyväksyi tämän kutsun 5. lokakuuta 2022;

E.  ottaa huomioon, että naiset ja lapset ovat sodassa jatkuvasti suunniteltujen ja suunnittelemattomien pommi-iskujen, ampumisten, surmien ja muiden väkivallantekojen kohteina ja että konfliktin kaikki osapuolet harjoittavat etnistä väkivaltaa;

F.  ottaa huomioon, että kaikki sotaa käyvät osapuolet käyttävät edelleen laajasti raiskauksia ja muuta naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa tappouhkausten, etnisen mustamaalaamisen ja seksuaaliseen orjuuteen vangitsemisen lisäksi; ottaa huomioon, että maan sisällä siirtymään joutuneet pakolaisnaiset ja -lapset ovat suuremmassa vaarassa tulla siepatuiksi ja joutua ihmiskaupan uhreiksi seksuaalista hyväksikäyttöä varten;

G.  ottaa huomioon, että tämän konfliktin edetessä pysyvää ovat olleet vain lukuisat väitteet vakavista ihmisoikeuksien, humanitaarisen oikeuden ja pakolaisoikeuden loukkauksista, joihin kaikki konfliktin osapuolet ovat syyllistyneet; ottaa huomioon, että lähes puoli miljoonaa etiopialaista on kuollut väkivallan ja nälänhädän vuoksi ja yli 1,6 miljoonaa ihmistä joutunut siirtymään kotiseudultaan tämän konfliktin vuoksi; ottaa huomioon, että sodan alusta lähtien sadat tuhannet siviilit ovat joutuneet siirtymään kotiseudultaan, tulleet laittomasti surmatuiksi tai joutuneet kokemaan seksuaalista ja sukupuolistunutta väkivaltaa, mielivaltaisia joukkopidätyksiä, ryöstelyä, sieppauksia, humanitaarisen avun ja peruspalvelujen epäämistä sekä avun ryöstämistä ja sen ohjaamista sotilaille;

H.  ottaa huomioon, että Tigrayssa kolmannes alle 5-vuotiaista lapsista ja puolet kaikista raskaana olevista ja imettävistä naisista on aliravittuja; ottaa huomioon, että noin 20 miljoonaa ihmistä Etiopiassa tarvitsee humanitaarista apua ja heistä lähes kolme neljäsosaa on naisia ja lapsia; ottaa huomioon, että Etiopiassa vallitsee pahin kuivuus sitten vuoden 1981, minkä vuoksi arviolta 7,4 miljoonaa ihmistä kärsii vakavasta puutteellisesta ruokaturvasta;

I.  ottaa huomioon, että perusrokotteet saavien lasten prosenttiosuus on romahtanut Tigrayssa Etiopian joukkojen määräämän saarron aiheuttaman toimituspulan vuoksi; ottaa huomioon, että tappavat sairaudet, kuten tuhkarokko, jäykkäkouristus ja hinkuyskä, yleistyvät;

J.  ottaa huomioon, että Etiopian sisällissodan vuoksi Tigrayssa kaikkiaan 1,39 miljoonaa lasta ei saa opetusta; ottaa huomioon, että Tigrayn koulutusalalle on aiheutunut pysyvää vahinkoa kuolleiden määrän ja koululaitokselle aiheutuneen tuhon mittasuhteiden vuoksi; ottaa huomioon, että koulutusalalla on surmattu 346 miestä ja 1 798 naista eli yhteensä 2 164 henkilöä, opiskelijat mukaan luettuina;

K.  ottaa huomioon, että konfliktin alusta lähtien humanitaaristen järjestöjen pääsy konfliktialueille on järjestelmällisesti estetty huolimatta kansainvälisen yhteisön ja humanitaaristen järjestöjen toistuvista kehotuksista varmistaa asianomaisille sidosryhmille esteetön, jatkuva ja turvallinen pääsy alueelle; ottaa huomioon, että kaikki konfliktin osapuolet kohdistavat väkivaltaa humanitaarisiin avustustyöntekijöihin; ottaa huomioon, että konfliktin alkamisen jälkeen on kuollut ainakin 23 humanitaarista avustustyöntekijää;

L.  ottaa huomioon, että hallituksen asettamat rajoitukset, kuten viestintäyhteyksien katkaiseminen ja tapahtumista raportoinnin estäminen Tigrayssa sekä Afarin ja Amharan alueilla, joille konflikti on laajentunut, ovat haitanneet reaaliaikaisen tiedon saantia; ottaa huomioon, että nämä viestintäkatkokset ja rajoitukset, jotka koskevat riippumattomien tarkkailijoiden fyysistä pääsyä konfliktin koettelemille alueille, ovat haitanneet vakavasti ihmisoikeusloukkausten dokumentointia;

M.  ottaa huomioon, että Etiopiaa käsittelevä YK:n kansainvälinen ihmisoikeusasiantuntijakomissio julkaisi 19. syyskuuta 2022 raportin, jossa todettiin, että on aihetta uskoa, että konfliktin osapuolet ovat syyllistyneet sotarikoksiin sekä ihmisoikeusloukkauksiin ja -rikkomuksiin;

N.  ottaa huomioon, että Eritrealla on ollut tässä konfliktissa erittäin tuhoisa rooli ja että se on osaltaan kärjistänyt Tigrayn konfliktia osallistumalla siihen; ottaa huomioon, että tiedotusvälineissä on uutisoitu syyskuun 2022 lopulta lähtien uudesta tunkeutumisesta Pohjois-Tigrayn alueelle;

O.  ottaa huomioon, että Tigrayn kansan vapautusrintama ja Etiopian hallitus ilmoittivat syyskuussa 2022 sitoutuneensa Afrikan unionin johtamaan rauhanprosessiin;

1.  toistaa painavan kehotuksensa lopettaa vihamielisyydet välittömästi ja julistaa tulitauko Tigrayssa ja sen naapurialueilla ilman ennakkoehtoja;

2.  kehottaa varmistamaan humanitaarisen avun välittömän, täydellisen, turvallisen ja jatkuvan saatavuuden kaikille alueen konfliktista kärsiville;

3.  pitää AU:n esittämää kutsua Etelä-Afrikassa 8. lokakuuta 2022 pidettäviin rauhanneuvotteluihin erittäin myönteisenä; kannustaa kaikkia osapuolia hyväksymään tämän kutsun ja aloittamaan nämä neuvottelut vilpittömässä mielessä ja vuoropuhelun, sovinnon ja rauhan hengessä;

4.  kehottaa palaamaan välittömästi perustuslailliseen järjestykseen ja perustamaan tulitauon seurantamekanismin; ilmaisee tukensa kaikille diplomaattisille toimille Etiopiassa meneillään olevan konfliktin lopettamiseksi etenkin Afrikan unionin välitystoiminnan kautta;

5.  tuomitsee jyrkästi sen, että kaikki sotaa käyvät osapuolet ovat tarkoituksellisesti ottaneet maalitaulukseen siviilejä ja että tiettyjen sotivien osapuolten kerrotaan värväävän lapsia; palauttaa mieliin, että tahalliset iskut siviilejä vastaan, lapsiin kohdistuvat hyökkäykset ja lapsisotilaiden värvääminen ja käyttö ovat sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan;

6.  tuomitsee Eritrean joukkojen hyökkäyksen Tigrayn alueelle; tuomitsee Eritrean joukkojen Etiopian sodan aikana tekemät sotarikokset ja ihmisoikeusloukkaukset; kehottaa Eritrean hallitusta vetämään joukkonsa Etiopiasta välittömästi ja pysyvästi ja varmistamaan vastuun kantamisen sen sotarikoksista;

7.  kehottaa kaikkia Etiopian viranomaisia, etenkin liittohallitusta sekä Tigrayn, Amharan ja Afarin aluehallituksia, noudattamaan tiukimpia ihmisoikeusnormeja, käsittelemään kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, erityisesti lapsia ja naisia, vastaan tehdyt räikeät sotarikokset ensisijaisina kysymyksinä sekä suojelemaan nuorisoaan YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaisesti;

8.  on tyrmistynyt uutisoiduista lapsiin, naisiin ja miehiin kohdistuneista raiskauksista ja seksuaalisista väkivaltarikoksista, joita kaikki sotaa käyvät osapuolet ovat tehneet hämmästyttävässä mittakaavassa; on erittäin huolissaan kantautuneista tiedoista, jotka koskevat lasten surmaamista ja vammauttamista etnisen alkuperän perusteella Tigrayssa, Amharassa ja Afarissa, kehottaa kiinnittämään niihin välitöntä huomiota ja toteaa, että tällaisissa toimissa on kyse sotarikoksista ja etnisestä puhdistuksesta;

9.  kehottaa jälleen kaikkien osapuolten joukkoja kunnioittamaan kansainvälistä ihmisoikeuksia koskevaa oikeutta, kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja pakolaisoikeutta; kehottaa Etiopian liittohallitusta ja Tigrayn aluehallitusta varmistamaan, että meneillään olevan konfliktin aikana tehtyihin sotarikoksiin syyllistyneet joutuvat vastuuseen teoistaan; korostaa tarvetta tehdä yhteistyötä paikallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa, etenkin Etiopian ihmisoikeuskomission ja YK:n ihmisoikeusneuvoston kanssa, pyrittäessä varmistamaan oikeussuojakeinot kaikista sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan selvinneille ja niiden uhreille;

10.  kehottaa huolehtimaan siitä, että seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet ovat Etiopiassa kaikkien tyttöjen ja naisten saatavilla; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita lisäämään tukea seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia koskeville palveluille ja erityisesti ehkäisyyn ja turvallisen raskaudenkeskeytyksen saatavuuteen ja kiinnittämään erityistä huomiota saatavuuden varmistamiseen Etiopian sodasta ja humanitaarisesta katastrofista kärsivillä alueilla; kehottaa Etiopian hallitusta noudattamaan sitoumustaan tutkia useat vakavat tapaukset, joissa on kyse sukupuolistuneesta väkivallasta, johon kaikki sotivat osapuolet ovat konfliktin aikana syyllistyneet;

11.  on huolestunut tiedoista, joiden mukaan lapsiavioliitot ja lapsityövoima, ihmiskauppa ja vastikkeellinen seksi epätoivoisena keinona selviytyä Etiopian sodasta ja humanitaarisesta katastrofista kärsivillä alueilla, ovat lisääntyneet;

12.  kehottaa ryhtymään toimiin pakolaisten ja maan sisällä siirtymään joutuneiden sieppausten, ihmiskaupan ja seksuaalisen hyväksikäytön torjumiseksi Tigrayssa, Amharassa, Afarissa ja Eritreassa ja tarjoamaan apua ja suojelua kaikille uhreille ilman rotuun tai etniseen alkuperään, kansallisuuteen, vammaisuuteen, ikään, sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää;

13.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita lisäämään tukea naisten ja lasten, mukaan lukien raiskauksen seurauksena syntyneiden lasten, hätäkuntoutuskeskuksille, joissa suojellaan ja kuntoutetaan sukupuolistuneesta väkivallasta, ihmiskaupasta ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä selvinneitä; pitää tärkeänä tarjota selviytyneille suojaa, psykososiaalisia palveluja ja ammattikoulutusta ja kehottaa antamaan lisätukea nykyisille suojapaikoille;

14.  palauttaa mieliin, että laittomat teloitukset, tahdonvastaiset katoamiset, mielivaltaiset pidätykset, kidutus ja pahoinpitely, pakkosiirrot, seksuaalinen ja sukupuolistunut väkivalta, raiskaukset ja joukkoraiskaukset, avustustyöntekijöihin kohdistuvat hyökkäykset, iskut siviili-infrastruktuuria, kuten kouluja ja sairaaloita, vastaan sekä julkisen ja yksityisen omaisuuden tuhoaminen ja ryöstely ovat kansainvälisen oikeuden mukaan sotarikoksia;

15.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan kansallisia vastuuvelvollisuutta koskevia aloitteita, jotka perustuvat ainoastaan selkeisiin, avoimiin, tehokkaisiin ja mitattavissa oleviin vertailuarvoihin ja joilla varmistetaan uhreille ja rikoksista selvinneille oikeuden toteutuminen riippumattomasti ja puolueettomasti sekä vastuuvelvollisuus;

16.  tuomitsee ankarasti nälkiinnyttämisen käytön sodankäynnin menetelmänä; palauttaa mieliin, että elintarvikkeiden ja terveydenhuollon tarjonnan estäminen ja näiden palvelujen epääminen ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan; muistuttaa, että humanitaarinen apu perustuu inhimillisyyden, puolueettomuuden, neutraaliuden ja riippumattomuuden periaatteisiin;

17.  toistaa kehotuksensa palauttaa täysimääräisesti julkiset peruspalvelut, kuten sähköinfrastruktuuri, pankkipalvelut, koulut ja sairaalat, sekä poistaa välittömästi televiestintää koskevat rajoitukset Tigrayssa;

18.  kehottaa kansallisia ja alueellisia viranomaisia varmistamaan, että maan sisällä siirtymään joutuneilla henkilöillä ja pakolaisilla on oikeus palata vapaaehtoisesti koteihinsa tai asuinpaikkoihinsa, ja perustamaan oikeudenmukaisen, saavutettavissa olevan ja riippumattoman mekanismin, josta korvataan asuntojen, omaisuuden ja maan menetyksiä tai niille aiheutuneita vahinkoja; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita avustamaan ja tukemaan paluun järjestämistä ja seurantaa;

19.  tuomitsee ankarasti sen, että poikkeustila on johtanut toimittajien etniseen alkuperään perustuviin pidätyksiin, häirintään, pahoinpitelyihin ja maalittamiseen; kehottaa vapauttamaan välittömästi kaikki mielivaltaisesti pidätettynä olevat toimittajat ja varmistamaan mielipiteen- ja sananvapauden; kehottaa sotaa käyviä osapuolia varmistamaan lehdistölle vapaan pääsyn ja antamaan toimittajille mahdollisuuden tehdä työtään turvallisesti;

20.  ilmaisee huolensa riippumattomien humanitaaristen avustustyöntekijöiden turvallisuudesta ja hyvinvoinnista alueella; tuomitsee ankarasti kaikki humanitaarisiin avustustyöntekijöihin ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvat hyökkäykset ja YK:n humanitaaristen tarvikkeiden jatkuvat takavarikoinnit;

21.  kehottaa jälleen Etiopian hallitusta allekirjoittamaan ja ratifioimaan Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman peruskirjan; korostaa, että tarvitaan riippumaton ja puolueeton mekanismi, jolla käsitellään jatkuvia rikkomuksia ja vastuuvelvollisuutta;

22.  kehottaa kaikkia sotaa käyviä osapuolia lopettamaan vihamielisyydet välittömästi ja tekemään virallisen tulitaukosopimuksen ilman ennakkoehtoja; kehottaa jälleen käymään kansallista vuoropuhelua, jonka on oltava mahdollisimman osallistavaa, laajaa ja avointa ja johon on otettava mukaan kansalaisyhteiskunnan ja oppositiopuolueiden edustajat, jotta saavutetaan tavoite, että vuoropuhelu todella edistää sovintoa; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita sitoutumaan kattavasti rauhanprosessiin sen uskottavan edistymisen varmistamiseksi;

23.  panee merkille eräät myönteiset tapahtumat maassa, kuten 24. maaliskuuta 2022 solmittu humanitaarinen aselepo ja joidenkin poliittisten vankien vapauttaminen, humanitaarisen avun parempi pääsy alueelle aselevon aikana sekä etenkin Etiopian hallituksen ja Tigrayn johdon sitoutuminen AU:n johtamiin rauhanneuvotteluihin;

24.  suhtautuu myönteisesti Olusegun Obasanjon toimeksiannon uusimiseen AU:n Afrikan sarven korkeana edustajana; edellyttää lisätoimia kolmen AU:n korkean tason välittäjän odotettavissa olevaa nimittämistä koskevien lausuntojen johdosta, jotta voidaan asettaa etusijalle sopimus pysyvästä tulitauosta, humanitaarisen avun esteetön pääsy kaikille alueille ja Eritrean joukkojen välitön vetäytyminen sekä helpottaa vastuuvelvollisuutta ja maan sisäistä sovintoa; kehottaa nimittämään nämä välittäjät viipymättä;

25.  kehottaa jälleen EU:ta ja sen jäsenvaltioita hyväksymään toimenpiteitä ihmisoikeuksien suojelemiseksi ja seuraamuksia ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneille maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän kautta;

26.  korostaa, että pakolaisten tilanne alueella heikkenee edelleen; kehottaa siksi EU:ta ja kaikkia sen jäsenvaltioita tehostamaan uudelleensijoittamista alueelta, myöntämään humanitaarisia viisumeja vaarassa oleville henkilöille ja helpottamaan perheenyhdistämistä; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita varmistamaan tehokkaan pääsyn kansainvälisen suojelun piiriin EU:ssa sekä kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden perusoikeuksien kunnioittamisen EU:n ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti;

27.  tukee komission päätöstä lykätä budjettituen maksamista Etiopian hallitukselle joulukuusta 2020 lähtien; kehottaa komissiota jatkamaan kansalaisyhteiskunnalle ja riippumattomille humanitaarisille järjestöille tarkoitettua ihmishenkiä pelastavaa tukeaan alueelle ja tehostamaan toimiaan lasten turvallisuuden varmistamiseksi; kehottaa komissiota harkitsemaan uudelleen budjettituen rajoittamista täytäntöönpanotoimiin, jotta mahdollistettaisiin kehityshankkeiden täytäntöönpanon jatkaminen konfliktialueen ulkopuolella;

28.  pitää erittäin valitettavana, ettei YK:n turvallisuusneuvosto ole puuttunut Etiopian ja alueen tilanteeseen vaikuttavalla tavalla; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita kehottamaan turvallisuusneuvostoa pitämään säännöllisesti julkisia kokouksia Etiopiasta ja alueesta ja toteuttamaan merkityksellisiä ja ratkaisevia toimia, jotta voidaan varmistaa humanitaarisen avun esteetön pääsy, mahdollistaa siviilien suojelu, lopettaa ja tuomita vakavat kansainvälisen oikeuden loukkaukset ja varmistaa vastuuvelvollisuus julmuuksista;

29.  palauttaa mieliin, että 17. joulukuuta 2021 antamassaan päätöslauselmassa S-33/1 Etiopian ihmisoikeustilanteesta turvallisuusneuvosto päätti perustaa Etiopiaa käsittelevän kansainvälisen ihmisoikeusasiantuntijakomission; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tukemaan sitä, että YK myöntää ihmisoikeusasiantuntijakomissiolle riittävästi rahoitusta, ja kehottaa Etiopian liittohallitusta helpottamaan ihmisoikeusasiantuntijakomission esteetöntä pääsyä alueelle; kehottaa YK:n ihmisoikeusneuvostoa uusimaan ihmisoikeusasiantuntijakomission toimeksiannon ja antamaan sille riittävästi aikaa sekä tarvittavaa teknistä tukea ja talousarviovaroja, jotta se voi hoitaa toimeksiantonsa rajoittamatta sen tehtävää ajallisesti tai maantieteellisesti;

30.  panee merkille Etiopiaa käsittelevää kansainvälistä ihmisoikeusasiantuntijakomissiota koskevan YK:n ihmisoikeusneuvoston 19. syyskuuta 2022 antaman raportin (A/HRC/51/46) havainnot ja toteaa, että raportissa dokumentoidaan sotarikoksia; kehottaa komissiota arvioimaan ja hyödyntämään johtopäätöksiä ja suosituksia ja kehottaa Etiopian viranomaisia tunnustamaan nämä tulokset ja pyrkimään siten palauttamaan ihmisoikeuksien suojelun ja tarjoamaan oikeussuojakeinoja sotarikosten uhreille; kehottaa lisäksi kaikkia konfliktin osapuolia hyväksymään YK:n ihmisoikeusvaltuutetun ja Etiopian ihmisoikeuskomission yhteisen tutkinnan suositukset;

31.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Etiopian liittohallitukselle ja parlamentin ylähuoneelle, Tigrayn viranomaisille, Eritrean valtion hallitukselle, Afrikan sarven alueen maiden yhteistyöjärjestön jäsenten hallituksille, Afrikan unionille ja sen jäsenvaltioille, yleisafrikkalaiselle parlamentille ja AKT:n ja EU:n yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle.

(1) EUVL C 425, 20.10.2021, s. 132. (2) EUVL C 132, 24.3.2022, s. 205.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2022 Mahsa Jina Aminin kuolemasta ja naisten oikeuksia puolustaviin mielenosoittajiin kohdistetuista tukahduttamistoimista Iranissa (2022/2849(RSP))

P9_TA(2022)0352 RC-B9-0434/2022

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Iranista,

–  ottaa huomioon korkean edustajan Euroopan unionin puolesta 25. syyskuuta 2022 antaman julkilausuman ja Euroopan ulkosuhdehallinnon tiedottajan 19. syyskuuta 2022 antaman julkilausuman Mahsa Aminin kuolemasta,

–  ottaa huomioon Iranin islamilaisen tasavallan ihmisoikeustilannetta käsittelevän YK:n erityisraportoijan 22. syyskuuta 2022 antaman julkilausuman, jossa vaaditaan Mahsa Aminin kuolemaan syyllisten saattamista vastuuseen ja kehotetaan lopettamaan naisiin kohdistuva väkivalta,

–  ottaa huomioon Iranin islamilaisen tasavallan ihmisoikeustilannetta käsittelevän YK:n erityisraportoijan 18. kesäkuuta 2022, 13. tammikuuta 2022 ja 11. tammikuuta 2021 antamat raportit,

–  ottaa huomioon YK:n pääsihteerin 16. kesäkuuta 2022 antaman raportin Iranin islamilaisen tasavallan ihmisoikeustilanteesta,

–  ottaa huomioon YK:n pääsihteerin António Guterresin 27. syyskuuta 2022 antaman julkilausuman,

–  ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, jonka Iran ratifioi kesäkuussa 1975,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien puolustajia koskevat EU:n suuntaviivat,

–  ottaa huomioon 8. joulukuuta 2008 annetut EU:n suuntaviivat naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ja kaikkien naisiin ja tyttöihin kohdistuvien syrjintämuotojen torjunnasta,

–  ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Iranin ”siveyspoliisi” pidätti 22-vuotiaan iranilaisen kurdinaisen Mahsa Jina Aminin Teheranissa 13. syyskuuta 2022, koska hänen väitettiin jättäneen noudattamatta huivipakkoa koskevaa lakia; ottaa huomioon, että silminnäkijöiden mukaan ”siveyspoliisi” työnsi Mahsa Jina Aminin poliisiautoon ja pahoinpiteli hänet, kun häntä oltiin siirtämässä Vozaran pidätyskeskukseen Teheranissa, jossa hän vähän ajan kuluttua vajosi koomaan ja sittemmin kuoli 16. syyskuuta 2022 läheisessä sairaalassa pidätettynä ollessaan; toteaa, että Iranin viranomaiset ovat väittäneet hänen kuolemaansa luonnolliseksi; ottaa huomioon, että asianmukaista tutkintaa ei ole suoritettu ja että viranomaiset ovat kieltäytyneet antamasta uhrin omaisille hänen potilaskertomustaan ja ruumiinavauspöytäkirjaansa;

B.  ottaa huomioon, että Mahsa Jina Aminin surmaamisen jälkeen ympäri maata puhkesi mielenosoituksia, joita on ollut yli 120 kaupungissa lähes jokaisessa Iranin 31 maakunnasta ja joihin on osallistunut satojatuhansia iranilaisia kaikista yhteiskunnan kerroksista; toteaa, että mielenosoitusten alullepanijoina ovat olleet naiset, jotka vaativat saattamaan Mahsa Jina Aminin kuolemaan syylliset vastuuseen sekä lopettamaan naisiin Iranissa kohdistuvan väkivallan ja syrjinnän, joka ilmenee erityisesti huivipakkona; toteaa, että naisten mielenosoitukset ovat saaneet vastakaikua miehiltä ja panneet alulle yleisiranilaisen uudistus- ja protestiliikkeen; ottaa huomioon, että opiskelijat ovat protestoineet lukuisissa yliopistoissa eri puolilla maata, varsinkin Sharifin teknillisessä korkeakoulussa Teheranissa, jättämällä tulematta luennoille ja osoittamalla mieltä sortoa vastaan;

C.  ottaa huomioon, että Iranin turvallisuusjoukkojen ja poliisivoimien reaktio mielenosoituksiin on ollut väkivaltainen, summittainen ja pidäkkeetön ja johtanut moniin ihmishenkien menetyksiin sekä lukuisiin loukkaantumisiin; toteaa YK:n vahvistaneen, että iranilaisjoukot ovat käyttäneet mielenosoittajia vastaan kovia panoksia, hauleja, kyynelkaasua ja metallikuulia; toteaa, että 2. lokakuuta 2022 Iranin turvallisuusjoukot olivat tietojen mukaan tappaneet satoja mielenosoittajia, jotka olivat osoittaneet rauhanomaisesti mieltään Mahsa Jina Aminin surmaamista vastaan, ja vahingoittaneet ja pidättäneet satoja ihmisiä, joiden joukossa on ihmisoikeuksien puolustajia, opiskelijoita, asianajajia, kansalaisyhteiskunnan aktivisteja ja yli 20 toimittajaa, erityisesti toimittaja Niloofar Hamedi, joka uutisoi ensimmäisenä Mahsa Jina Aminin pidätyksestä ja joutumisesta sairaalaan;

D.  ottaa huomioon, että Amnesty Internationalilla on asiakirja-aineistoa viranomaisten suunnitelmista tukahduttaa tämänhetkiset protestit lähettämällä paikalle islamilaisen vallankumouskaartin jäseniä, puolisotilaallisia Basij-joukkoja, Iranin islamilaisen tasavallan lainvalvontajoukkojen jäseniä, mellakkapoliiseja ja siviiliasuista turvallisuushenkilöstöä; ottaa huomioon, että todisteiden mukaan asevoimien pääesikunnasta annettiin kaikkien maakuntien komentajille määräys, jossa heitä ohjeistettiin vastaamaan rauhanomaisiin mielenosoituksiin turvallisuusjoukkojen mielenosoittajiin laajasti kohdistamalla tappavalla voiman ja tuliaseiden käytöllä;

E.  ottaa huomioon, että tietojen mukaan useita ulkomaalaisia, myös EU:n kansalaisia, on pidätetty viime päivinä heidän osallistuttuaan väitetysti mielenosoituksiin;

F.  ottaa huomioon, että Iranin viranomaiset häiritsevät tarkoituksellisesti internet- ja mobiiliyhteyksiä ja rajoittavat ankarasti sosiaalisen median alustojen toimintaa heikentääkseen iranilaisten mahdollisuuksia käyttää viestintäteknologiaa suojatusti ja yksityisesti sekä järjestää rauhanomaisia kokoontumisia; huomauttaa, että tekstiviestejä, joihin sisältyvät farsin kielellä sanat ”Mahsa Amini”, on tietojen mukaan estetty; ottaa huomioon, että häiritsemällä internetin toimintaa ja katkaisemalla sen suuressa osassa Irania hallinto pyrkii estämään uutisten ja kuvien välittämisen ja levittämisen mielenosoituksista sekä estämään sen, että kansainväliset ja paikalliset järjestöt dokumentoivat ihmisoikeusloukkauksia;

G.  toteaa, että Iranin hallitus otti käyttöön huivipakon vuonna 1983; huomauttaa, että pakollisesta hijabista on tullut naisten sorron väline, jolla heiltä riistetään heidän vapautensa ja oikeutensa Iranissa; ottaa huomioon, että naisia, jotka nähdään yleisillä paikoilla ilman pään peittävää huivia, häiritään usein, vangitaan, kidutetaan, ruoskitaan ja jopa tapetaan, jos he uhmaavat näitä sortavia sääntöjä;

H.  ottaa huomioon, että ”siveyspoliisin” naisiin ja tyttöihin kohdistama häirintä ja väkivalta ovat lisääntyneet sitten presidentti Ebrahim Raisin virkaanastumisen vuonna 2021; ottaa huomioon, että Iranin hallitus on ajanut lakeja ja lakiesityksiä, joilla kannustetaan naisten sortoon; ottaa huomioon, että Mahsa Jina Aminin surmaaminen on osa laajempaa ilmiötä, jossa naisten jo ennestään vahvasti rajoitettuja oikeuksia kavennetaan ja heikennetään Iranissa, ja toteaa, että vuonna 2021 esimerkiksi hyväksyttiin uusi laki, jolla rajoitetaan ankarasti naisten mahdollisuuksia käyttää seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevia oikeuksia, mikä loukkaa suoraan naisten kansainvälisen oikeuden mukaisia ihmisoikeuksia; ottaa huomioon, että nk. hijab- ja siveyshankkeen käyttöönotto edellyttänee valvontakameroiden käyttöä huivittomien naisten tarkkailemiseksi ja sakottamiseksi;

I.  toteaa, että Iranin ihmisoikeustilanne heikkenee koko ajan; ottaa huomioon, että Mahsa Jina Aminin surmaaminen on kuvaava esimerkki Iranissa meneillään olevasta ihmisoikeuskriisistä, johon on syynä Iranin hallituksen ja turvallisuuskoneiston järjestelmällinen rankaisemattomuus, joka on mahdollistanut laajalle levinneen kidutuksen sekä laittomat teloitukset ja muut laittomat tapot; panee merkille, että 18. syyskuuta 2022 jälkeen maassa on pidätetty yli 40 ihmisoikeuksien puolustajaa ja että iranilaisjoukot ovat erityisesti ottaneet väkivaltaisten pidätysten, pahoinpitelyjen ja ratsioiden kohteeksi naispuolisia ihmisoikeuksien puolustajia; ottaa huomioon, että Urmian vallankumoustuomioistuin tuomitsi iranilaiset hlbtiq-henkilöiden oikeuksien puolustajat Zahra Sedighi Hamedanin, 31 vuotta, ja Elham Chubdarin, 24 vuotta, kuolemaan ”turmeluksen levittämisestä maapallolla homoseksuaalisuutta edistämällä”;

J.  toteaa, että EU on toteuttanut ihmisoikeusloukkausten vuoksi rajoittavia toimenpiteitä, joihin kuuluvat vakavista ihmisoikeusloukkauksista vastuussa oleville henkilöille ja yhteisöille määrätty omaisuuden jäädyttäminen ja viisumikielto sekä kielto viedä Iraniin laitteita, joita voidaan käyttää kansallisissa tukahduttamistoimissa, ja televiestinnän seurantalaitteita; toteaa, että näitä 12. huhtikuuta 2011 ensimmäisen kerran käyttöön otettuja toimenpiteitä päivitetään säännöllisesti ja ne ovat edelleen voimassa;

K.  ottaa huomioon, että 25. syyskuuta 2022 antamassaan julkilausumassa komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell tuomitsi Mahsa Jina Aminin surmaamisen ja Iranin turvallisuusjoukkojen liiallisen voimankäytön ja ilmoitti, että EU pohtii ulkoasiainneuvoston seuraavan istunnon edellä kaikkia käytettävissään olevia vaihtoehtoja reagoida Mahsa Jina Aminin kuoleman aiheuttamiseen ja tapaan, jolla Iranin turvallisuusjoukot ovat vastanneet hänen kuolemansa johdosta puhjenneisiin mielenosoituksiin;

1.  tuomitsee mitä jyrkimmin Iranin ”siveyspoliisin” väkivaltaisen pidätyksen, pahoinpitelyn ja kaltoinkohtelun, jotka johtivat Mahsa Jina Aminin kuolemaan; esittää osanottonsa hänen omaisilleen ja ystävilleen sekä kaikkien Iranin viimeaikaisissa mielenosoituksissa surmansa saaneiden omaisille;

2.  kehottaa Iranin hallitusta sallimaan, että Mahsa Jina Aminin traagisesta kuolemasta sekä kidutus- ja pahoinpitelyväitteistä tehdään puolueeton ja tuloksellinen tutkinta riippumattomassa toimivaltaisessa viranomaisessa;

3.  ilmaisee solidaarisuutensa nuorille iranilaisnaisille, jotka johtavat mielenosoituksia ja osallistuvat niihin kohtaamistaan vaikeuksista ja henkilökohtaisista seurauksista huolimatta; tukee ympäri maata levinnyttä rauhanomaista protestiliikettä, joka osoittaa mieltään Mahsa Jina Aminin surmaamista, naisten järjestelmällistä ja lisääntyvää sortoa sekä vakavia ja laajamittaisia ihmisoikeus- ja perusvapausloukkauksia vastaan;

4.  tukee voimakkaasti Iranin kansan pyrkimyksiä elää vapaassa, vakaassa, osallistavassa ja demokraattisessa maassa, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia ja perusvapauksia koskevia kansallisia ja kansainvälisiä sitoumuksiaan; on syvästi huolissaan tiedoista, joiden mukaan islamilainen vallankumouskaarti, Basij-joukot ja poliisi saartoivat, pidättivät ja ampuivat Teheranissa sijaitsevaan Sharifin teknilliseen korkeakouluun linnoittautuneita opiskelijajoukkoja 2. lokakuuta 2022;

5.  toteaa, että iranilaisnaisten liikehdintä menee naisten oikeuksien puolustamista pidemmälle ja tavoittelee maallista valtiota Iranissa väkivaltaisen ja taantumuksellisen teokratian sijaan;

6.  tuomitsee jyrkästi Iranin turvallisuusjoukkojen laajamittaisen, tahallisen ja suhteettoman voimankäytön rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan ja kehottaa Iranin viranomaisia lopettamaan maan omiin kansalaisiin kohdistaman jatkuvan ja järjestelmällisen väkivallan, jota on mahdotonta hyväksyä; vaatii, että Iranin viranomaiset sallivat näyttöön perustuvan kaikkien mielenosoittajien surmien nopean, puolueettoman ja tuloksellisen tutkinnan, mukaan lukien syyllisten saattaminen oikeuden eteen;

7.  vaatii Iranin viranomaisia vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta kaikki ne, jotka on vangittu yksinomaan siksi, että he ovat käyttäneet rauhanomaisesti oikeuttaan sananvapauteen, yhdistymisvapauteen ja rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen mielenosoitusten yhteydessä, ja vaatii luopumaan kaikista syytteistä heitä vastaan; korostaa, että perusoikeuksia, kuten sanan- ja kokoontumisvapautta, on aina kunnioitettava, ja kehottaa Iranin viranomaisia noudattamaan kansainvälisiä velvoitteitaan, myös kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaisia velvoitteita; kehottaa Iranin viranomaisia vapauttamaan välittömästi kaikki pidätetyt EU:n kansalaiset ja luopumaan kaikista syytteistä heitä vastaan; on erittäin huolissaan siitä, että yli 20 toimittajaa on pidätetty, muiden muassa toimittaja Niloofar Hamedi, joka uutisoi ensimmäisenä Mahsa Jina Aminin pidätyksestä ja joutumisesta sairaalaan, ja kehottaa Iranin viranomaisia vapauttamaan heidät viipymättä; kehottaa Irania turvaamaan sanan- ja vakaumuksenvapauden kaikille Iranissa asuville ihmisille, erityisesti naisille ja tytöille, jotka varsinkin joutuvat kokemaan sortoa;

8.  tuomitsee järjestelmällisen syrjinnän, jota Iranin islamilainen tasavalta harjoittaa naisia ja muita haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä kohtaan näiden vapauksia ja oikeuksia vakavasti rajoittavilla laeilla ja asetuksilla, mukaan lukien ihmisarvoa alentava huivipakkolainsäädäntö ja sen mielivaltainen valvonta, naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevien oikeuksien ankarat rajoitukset sekä naisten poliittisten, sosiaalisten, taloudellisten, sivistyksellisten ja henkilökohtaisten oikeuksien loukkaukset; vaatii Iranin viranomaisia kumoamaan pikaisesti lait, jotka velvoittavat naisia ja tyttöjä käyttämään huivia, lakkauttamaan ”siveyspoliisin” ja lopettamaan naisten järjestelmällisen syrjinnän kaikilla elämänaloilla;

9.  tuomitsee jyrkästi Iranin käytännön sulkea internet- ja matkaviestinverkkoja maassa puhjenneiden mielenosoitusten yhteydessä, sillä se estää viestinnän ja vapaan tiedonkulun iranilaisille; korostaa, että tällaiset toimet ovat selvästi kansainvälisen oikeuden vastaisia; on ilahtunut Yhdysvaltojen päätöksestä antaa yksityisille yrityksille mahdollisuus tarjota digitaalisia palvelujaan iranilaisten käyttöön tämänhetkisten mielenosoitusten aikana;

10.  torjuu täysin iranilaisten viranhaltijoiden ja valtion määräysvallassa olevien iranilaisten tiedotusvälineiden esittämät syytökset, joiden mukaan Saksan ja muiden Euroopan maiden diplomaattiedustustot olisivat väitetysti yllyttäneet mielenosoituksiin;

11.  toteaa jälleen tuomitsevansa jyrkästi Iranin ihmisoikeustilanteen jatkuvan heikkenemisen, mikä koskee myös ja erityisesti etnisiin ja uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvia, mukaan lukien kurdit, balutšit, arabit ja muut uskonnolliset vähemmistöt kuin šiialaiset ja muslimit, kuten baha’i-uskon kannattajat ja kristityt; kehottaa Iranin viranomaisia kunnioittamaan etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen perusoikeuksia ja -vapauksia; kehottaa Iranin viranomaisia poistamaan kaikenlaisen syrjinnän;

12.  kehottaa Iranin hallitusta vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta kaikki ihmisoikeuksien puolustajat, jotka on vangittu siksi, että he ovat rauhanomaisesti käyttäneet oikeuttaan sanan- ja vakaumuksenvapauteen; kehottaa Iranin ylintä tuomioistuinta kumoamaan hlbti-henkilöiden ihmisoikeuksien puolustajille Zahra Sedighi-Hamadanille ja Elham Choubdarille langetetut tuomiot sillä perusteella, että ne loukkaavat oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin; pyytää Iranin hallitusta lopettamaan kaikkien ihmisoikeuksien puolustajien ajojahdin Iranissa ja takaamaan kaikissa olosuhteissa, että he pystyvät harjoittamaan oikeutettua ihmisoikeustoimintaansa vailla pelkoa kostotoimista ja vapaina kaikista rajoituksista, myös oikeudellisesta häirinnästä;

13.  tuomitsee kidutuksen järjestelmällisen käytön Iranin vankiloissa ja vaatii lopettamaan välittömästi kaikkien vangittujen kaikenlaisen kidutuksen ja kaltoinkohtelun; tuomitsee käytännön evätä vangeilta mahdollisuus puheluihin ja omaisten vierailuihin; ilmaisee vakavan huolensa siitä, että pidätetyillä ei ole mahdollisuutta käyttää oikeudellista edustajaa kuulusteluissa; kehottaa Iranin hallitusta kohtelemaan vankeja kunnioittavasti, kuten heidän synnynnäinen ihmisarvonsa vaatii;

14.  pitää erittäin valitettavana edistyksen puutetta tapauksissa, jotka koskevat Iranissa vangittuina olevia EU:n ja Iranin kaksoiskansalaisia, kuten Ahmadreza Djalalia, joka on tuomittu kuolemaan tekaistujen vakoilusyytteiden perusteella;

15.  tuomitsee jyrkästi Iranin viranomaisten lisääntyneen kuolemanrangaistuksen käytön viime vuosina ja pitää valitettavana, että kuolemanrangaistuksen käyttö mielenosoittajia, toisinajattelijoita ja vähemmistöryhmien jäseniä vastaan on yleistynyt hälyttävästi; kehottaa jälleen Iranin hallitusta keskeyttämään välittömästi kuolemantuomioiden täytäntöönpanon askeleena kohti kuolemanrangaistuksen poistamista ja lieventämään kaikkia jo langetettuja kuolemantuomioita;

16.  kehottaa Iranin viranomaisia sallimaan vierailut YK:n ihmisoikeusneuvoston kaikkien erityismenettelyjen edustajille ja erityisesti varmistamaan, että Iranin islamilaisen tasavallan ihmisoikeustilannetta käsittelevä YK:n erityisraportoija päästetään maahan;

17.  kehottaa YK:ta ja erityisesti sen ihmisoikeusneuvostoa käynnistämään Iranin islamilaisen tasavallan ihmisoikeustilannetta käsittelevän YK:n erityisraportoijan johdolla viipymättä kattavan tutkinnan viime viikkojen tapahtumista; pyytää YK:n ihmisoikeusneuvostoa perustamaan kansainvälisen tutkinta- ja vastuuvelvollisuusmekanismin Iranin hallituksen tekemiä ihmisoikeusloukkauksia varten;

18.  pyytää EU:ta ja sen jäsenvaltioita hyödyntämään kaikkia yhteyksiä Iranin viranomaisiin ja vaatimaan mielenosoitusten väkivaltaisten tukahduttamistoimien välitöntä lopettamista ja kaikkien niiden henkilöiden vapauttamista ehdoitta, jotka on pidätetty heidän käyttäessään oikeuttaan sananvapauteen, yhdistymisvapauteen ja rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen, vaatimaan riippumatonta tutkintaa Mahsa Jina Aminin ja kymmenien mielenosoittajien kuolemasta sekä internetiin ja viestintäkanaviin pääsyn palauttamista ja kannustamaan naisten huivipakon poistamiseen; kehottaa jäsenvaltioita Eurojustin uusien sääntöjen mukaisesti tallentamaan, säilyttämään ja jakamaan todistusaineistoa, josta voi olla hyötyä tutkinnassa, ja tekemään myös yhteistyötä Kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa ja tukemaan sen työtä;

19.  kehottaa ulkoasiainneuvostoa lisäämään Iranin viranomaisia, mukaan lukien kaikki ”siveyspoliisiin” yhteydessä olevat viranomaiset, joiden todetaan olevan osallisia Mahsa Jina Aminin kuolemaan ja mielenosoittajiin kohdistuneeseen väkivaltaan tai vastuussa niistä, EU:n luetteloon henkilöistä, joihin on kohdistettu rajoittavia toimenpiteitä Iranissa tapahtuneiden vakavien ihmisoikeusloukkausten johdosta; toteaa jälleen, että islamilaisen vallankumouskaartin johtajille määrättyjä pakotteita ei pidä poistaa; on tyytyväinen siihen, että neuvosto hyväksyi EU:n maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän, sillä se on EU:lle tärkeä väline, jolla se voi määrätä pakotteita ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneille;

20.  kehottaa EU:ta ja myös varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa jatkossakin ottamaan ihmisoikeuskysymykset esille iranilaisviranomaisten kanssa kahden- ja monenvälisissä yhteyksissä sekä käyttämään kaikkia iranilaisviranomaisten kanssa suunniteltuja yhteydenottoja tähän tarkoitukseen, erityisesti EU:n ja Iranin korkean tason poliittisen vuoropuhelun puitteissa; toteaa jälleen kerran, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen on keskeinen tekijä EU:n ja Iranin suhteiden kehittämisessä;

21.  kannustaa Teheranissa sijaitsevia EU-maiden suurlähetystöjä koordinoimaan tehokkaasti toimintaansa; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita, joilla on diplomaattiedustusto Teheranissa, käyttämään kaikkia ihmisoikeuksien puolustajia koskevissa EU:n suuntaviivoissa esitettyjä mekanismeja tukeakseen ja suojellakseen näitä henkilöitä, erityisesti naisten oikeuksien puolustajia ja EU:n ja Iranin kaksoiskansalaisia, muun muassa myöntämällä hätäavustuksia naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä – Globaali Eurooppa ja eurooppalaisesta demokratiarahastosta sekä hätäviisumeja, julkisilla kannanotoilla, tarkkailemalla oikeudenkäyntejä ja vierailemalla vankiloissa;

22.  kehottaa komissiota, tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteita tiukasti noudattaen, harkitsemaan sitä, että EU:hun sijoittautuneet viestintäpalvelujen tarjoajat voisivat tarjota Iranissa oleville ihmisille välineitä, kuten videokokousvälineitä, verkko‑oppimisalustoja, verkkokarttoja ja pilvipalveluja, jotta voidaan varmistaa, että heillä on pääsy verkkotyökaluihin ja -alustoihin, joita he tarvitsevat käyttääkseen ihmisoikeuksiaan;

23.  on huolestunut taantumuksellisten islamilaisyhdistysten EU:n toimielimissä harjoittamasta jatkuvasta edunvalvonnasta, jossa saattaa olla kyse ulkomaisesta sekaantumisesta demokratioihimme;

24.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille, Islamilaiselle neuvoa-antavalle kokoukselle, Iranin islamilaisen tasavallan hallitukselle, Iranin islamilaisen tasavallan korkeimman johtajan toimistolle sekä Mahsa Jina Aminin omaisille.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2022 Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman hyökkäyssodan kiihtymisestä (2022/2851(RSP))

P9_TA(2022)0353 RC-B9-0430/2022

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Ukrainasta ja Venäjästä,

–  ottaa huomioon YK:n peruskirjan,

–  ottaa huomioon Helsingin päätösasiakirjan vuodelta 1975,

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston jäsenten ja G7-maiden ulkoministerien 30. syyskuuta 2022 antamat julkilausumat Ukrainasta,

–  ottaa huomioon korkean edustajan Euroopan unionin puolesta 28. syyskuuta 2022 antaman julkilausuman Venäjän Donetskissa, Hersonissa, Luhanskissa ja Zaporižžjassa järjestämistä laittomista valekansanäänestyksistä,

–  ottaa huomioon komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin 28. syyskuuta 2022 antaman lehdistötiedotteen uudesta Venäjään kohdistettavien rajoittavien toimenpiteiden paketista sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin 30. syyskuuta 2022 esittämän viestin Ukrainan alueiden laittomasta liittämisestä Venäjään,

–  ottaa huomioon korkean edustajan Euroopan unionin puolesta 22. syyskuuta 2022 antaman julkilausuman Venäjän Ukrainaa vastaan käymästä hyökkäyssodasta ja 28. syyskuuta 2022 antaman julkilausuman Nord Stream -kaasuputkivuodoista,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että YK:n peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaan kaikki valtiot ovat yhtä suvereeneja ja kaikkien valtioiden on pidätyttävä kansainvälisissä suhteissaan väkivallalla uhkaamisesta tai sen käyttämisestä minkään valtion alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan; ottaa huomioon, että väkivallalla uhkaamisesta tai sen käyttämisestä johtuva valtion alueen liittäminen toiseen valtioon rikkoo YK:n peruskirjaa ja kansainvälisen oikeuden periaatteita; ottaa huomioon, että YK:n pääsihteeri António Guterres vahvisti tämän periaatteen äskettäin;

B.  ottaa huomioon, että YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä Venäjän federaatiolla on erityinen poliittinen vastuu rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisestä maailmassa mutta se on jatkuvasti rikkonut YK:n peruskirjan periaatteita aggressiivisilla toimillaan Ukrainan suvereniteettia, itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta vastaan ja uhmannut avoimesti kansainvälistä yhteisöä ilmoittamalla YK:n peruskirjan vastaisista laittomista toimistaan YK:n yleiskokouksen istunnon ollessa käynnissä;

C.  ottaa huomioon, että Venäjän federaatio on jatkanut viime kuukausien aikana ilman edeltävää provokaatiota aloittamaansa laitonta ja perusteetonta hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan; ottaa huomioon, että Ukrainan syyskuun 2022 alussa aloittama menestyksekäs vastahyökkäys johti siihen, että Venäjä menetti merkittävän osan Ukrainan Harkovan alueella ja muualla Itä- ja Etelä-Ukrainassa miehittämistään alueista; ottaa huomioon, että näiden alueiden vapauttaminen on johtanut uusien todisteiden löytymiseen Venäjän omien joukkojen ja sen sijaisjoukkojen tekemistä vakavista ihmisoikeusloukkauksista ja sotarikoksista, kuten yli 440 ruumiin joukkohaudoista Izjumissa;

D.  ottaa huomioon, että tuhansia siviilejä on jo murhattu ja vielä paljon useampia on kidutettu, ahdisteltu, siepattu, pakkosiirretty tai joutunut seksuaalisen väkivallan kohteeksi; toteaa, että tämä Venäjän omien joukkojen ja sijaisjoukkojen epäinhimillinen toiminta on täysin kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaista;

E.  ottaa huomioon, että hyökkäyksen alkamisen jälkeen kymmeniä tuhansia Venäjän joukkoihin kuuluvia sotilaita on joko kaatunut taisteluissa tai kadonnut ja sen sotilaskalustoa on tuhoutunut;

F.  ottaa huomioon, että kansainvälinen yhteisö tukee Ukrainaa edelleen toimittamalla nykyaikaista kalustoa ja ampumatarvikkeita, antamalla koulutusta ja jakamalla tiedustelutietoja, ja mainitsee tuoreimpana esimerkkinä Yhdysvaltojen kongressin äskettäin hyväksymän lakiesityksen, jolla annetaan yli 12,3 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta apua;

G.  ottaa huomioon, että Ukrainan viranomaisten mukaan maan armeija tarvitsee nykyaikaisia taistelupanssarivaunuja, lisää ilmatorjunta- ja maasta-maahan-ohjusjärjestelmiä, panssaroituja miehistönkuljetusajoneuvoja sekä lisää koulutuskeskuksia ja ampumatarvikkeita;

H.  ottaa huomioon, että 9.–11. syyskuuta 2022 järjestettiin alue- ja paikallisvaalit Venäjällä sekä myös Venäjään laittomasti liitetyissä Ukrainan Krimin autonomisessa tasavallassa ja Sevastopolin kaupungissa, ja toteaa, että EU ei tunnusta kyseisiä vaaleja;

I.  ottaa huomioon, että nämä pikavauhtia järjestetyt valekansanäänestykset pidettiin 23.–27. syyskuuta 2022 Venäjän osittain miehittämillä Ukrainan alueilla Donetskissa, Hersonissa, Luhanskissa ja Zaporižžjassa sekä Venäjälle pakkosiirrettyjen ukrainalaisten keskuudessa ja että Venäjän viranomaiset ilmoittivat ennakkoon määrätyt epärealistisen korkeat äänestysprosentit ja alueiden Venäjään liittämistä koskevat kannatusluvut; panee merkille, että äänestysprosessiin sisältyi järjestelmällisiä ihmisoikeusloukkauksia ja pelottelua, joista voidaan mainita erityisesti aseistettujen venäläissotilaiden läsnäolo; pitää näitä valekansanäänestyksiä toisintona kansanäänestyksestä, jonka Venäjä järjesti Krimin niemimaalla miehitettyään alueen vuoden 2014 alkupuolella; toteaa, että Venäjä ilmoitti näiden alueiden virallisesta liittämisestä Venäjään 30. syyskuuta 2022 ja Venäjän duuma ja liittoneuvosto hyväksyivät liittämisen tämän jälkeen yksimielisesti;

J.  ottaa huomioon, että Vladimir Putin ilmoitti 21. syyskuuta 2022, että Venäjällä käynnistetään ”osittainen” liikekannallepano; toteaa, että kyseessä on ensimmäinen liikekannallepano maassa toisen maailmansodan jälkeen; ottaa huomioon, että tiedotusvälineiden mukaan liikekannallepanossa palvelukseen kutsutaan 300 000–1,2 miljoonaa reserviläistä; ottaa huomioon, että vastoin virallista ilmoitusta, jonka mukaan viranomaiset värväisivät kansalaisia, jotka ovat äskettäin palvelleet armeijassa ja joilla on taistelukokemusta, saatujen tietojen mukaan erityisesti köyhemmiltä ja syrjäisimmiltä alueilta ja etnisten vähemmistöjen keskuudesta värvättyjen joukossa on ollut myös ihmisiä, joilla ei ole lainkaan sotilaskokemusta, ja että värväämistä käytetään myös sortotoimenpiteenä esimerkiksi miehitetyllä Krimin alueella, missä palvelukseen on kutsuttu yli 1 500 Krimin tataaria; ottaa huomioon, että on raportoitu myös liikekannallepanon yhteydessä tapahtuneesta pakkovärväyksestä Venäjään äskettäin laittomasti liitetyillä Ukrainan alueilla; ottaa huomioon, että joidenkin tietojen mukaan värvättyjä uusia sotilaita on lähetetty rintamalle lähes saman tien;

K.  ottaa huomioon, että Venäjän ilmoittama liikekannallepano johti mielenosoituksiin ja että Venäjän viranomaiset ovat tähän mennessä pidättäneet yli 2 400 mielenosoittajaa; ottaa huomioon, että liikekannallepanon julistamisen jälkeen useat sadat tuhannet venäläiset ovat paenneet Venäjältä välttääkseen kutsunnat; ottaa huomioon, että Venäjän viranomaiset ovat perustaneet värväyskeskuksia useille rajanylityspaikoille, jotta palvelukseenastumismääräyksiä voidaan antaa paikalla ja estää kansalaisia lähtemästä maasta;

L.  ottaa huomioon, että Venäjän joukot miehittävät edelleen Zaporižžjan ydinvoimalaa; ottaa huomioon, että Venäjän joukot sieppasivat 30. syyskuuta 2022 Zaporižžjan ydinvoimalan johtajan Ihor Murašovin ja että hänet vapautettiin myöhemmin; toteaa, että Zaporižžjan ydinvoimala on Euroopan suurin ydinvoimalaitos ja että sen viimeinen reaktori suljettiin syyskuun 2022 alussa voimalassa ja sen läheisyydessä käytyjen taistelujen vuoksi; toteaa, että ydinkatastrofin riski on kuitenkin edelleen olemassa;

M.  ottaa huomioon, että Vladimir Putin varoitti televisioidussa puheessaan 21. syyskuuta 2022, että jos Venäjän alueellista koskemattomuutta, toisin sanoen Venäjään laittomasti liitettyjä Ukrainan alueita, uhataan, ”käytämme varmasti kaikkia käytettävissä olevia keinoja suojellaksemme Venäjää ja kansaamme”; ottaa huomioon, että sanat ”kaikkia käytettävissä olevia keinoja” ovat huonosti peiteltyä kiristystä ydinaseilla;

N.  ottaa huomioon, että 26. ja 27. syyskuuta 2022 Nord Stream 1- ja Nord Stream 2 ‑kaasuputkissa havaittiin voimakas paineenlasku vuotojen vuoksi; toteaa, että vuotojen syyksi epäiltiin tahallisia vedenalaisia räjähdyksiä, joiden aiheuttaja oli todennäköisesti valtiollinen taho; ottaa huomioon, että vaikka ilmakehään vapautuvan metaanin tarkkaa määrää on vaikea mitata, määrä on todennäköisesti merkittävä ja sillä on haitallinen vaikutus ympäristöön;

O.  ottaa huomioon, että presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti 30. syyskuuta 2022, että Ukraina oli virallisesti hakenut Pohjois-Atlantin liiton (Nato) jäsenyyttä;

1.  palauttaa mieliin, että Euroopan unioni on tukenut vankkumatta Ukrainaa ja sen itsemääräämisoikeutta, itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä; tuomitsee mitä jyrkimmin Venäjän ilman edeltävää provokaatiota aloittaman perusteettoman ja laittoman hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan; muistuttaa, että Venäjä on sodasta yksin vastuussa ja että sen on välittömästi lopetettava sota ja vedettävä kaikki omat joukkonsa ja sijaisjoukkonsa kaikilta Ukrainalle kuuluvilta kansainvälisesti tunnustetuilta alueilta;

2.  antaa ukrainalaisille tunnustusta heidän suuresta rohkeudestaan, kun he tekevät valtavia uhrauksia puolustaakseen maataan ja eurooppalaisia arvoja, kuten vapautta, ihmisarvoa ja demokratiaa; muistuttaa, että Ukrainalla on YK:n peruskirjan 51 artiklan mukaisesti laillinen oikeus puolustautua Venäjän aloitettua hyökkäyssodan sitä vastaan, jotta se voi saada koko sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä olevan alueensa täysin hallintaansa; antaa Ukrainan asevoimille tunnustusta rohkeudesta sekä erittäin tehokkaasta taistelutoiminnasta ja moraalisesta toiminnasta ja tunnustaa niiden merkittävän panoksen Euroopan turvallisuuteen;

3.  kehottaa kaikkia maita ja kansainvälisiä järjestöjä tuomitsemaan yksiselitteisesti Venäjän hyökkäyssodan ja sen pyrkimykset hankkia alueita voimakeinoin ja valekansanäänestyksin; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita olemaan aktiivisesti yhteydessä niihin moniin hallituksiin, jotka ovat suhteutuneet neutraalisti Venäjän Ukrainaan kohdistamaan hyökkäykseen, jotta voidaan luoda voimakas kansainvälinen vastaliike Ukrainan rajojen muuttamiselle voimakeinoin ja kansainvälisen oikeuden puolustamiseksi;

4.  tuomitsee jyrkästi laajamittaiset ja vakavat ihmisoikeusloukkaukset ja sotarikokset, joihin Venäjän asevoimat, sen sijaisjoukot ja Venäjän asettamat miehitysviranomaiset ovat syyllistyneet Ukrainassa; vaatii, että vastuulliset valtion virkamiehet ja sotilasjohtajat sekä henkilöt, jotka ovat syyllistyneet sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan, kansanmurha mukaan lukien, on saatettava vastuuseen teoistaan;

5.  kehottaa jäsenvaltioita ja muita Ukrainaa tukevia maita lisäämään merkittävästi sotilaallista apuaan ja erityisesti sellaista apua, jota Ukrainan hallitus on pyytänyt, jotta Ukraina voi saada koko kansainvälisesti tunnustetun alueensa jälleen kokonaan hallintaansa ja puolustautua menestyksekkäästi kaikkia Venäjän uusia hyökkäyksiä vastaan; kehottaa harkitsemaan mahdollisuutta perustaa lend-lease-väline Ukrainalle annettavaa sotilaallista apua varten; kehottaa varsinkin epäröiviä jäsenvaltioita toimittamaan niille kohtuudella kuuluvan osuuden sotilaallisesta avusta, jota tarvitaan sodan keston lyhentämiseksi; muistuttaa, että Ukrainaa tukevien epäröinti vain pitkittää sotaa ja maksaa viattomien ukrainalaisten hengen; vetoaa EU:n johtajiin, jotta he saisivat jäsenvaltioiden ja samanmielisten maiden kesken aikaan kestävän yhtenäisyyden, jotta Ukrainaa voitaisiin tukea täysimääräisesti ja ehdoitta Venäjän hyökkäyssodan torjunnassa;

6.  kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa koordinoimaan asetoimituksia, muun muassa EU:n aloitetta Leopard‑panssarivaunujen ja muiden kehittyneiden asejärjestelmien toimittamisesta, Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) logistisen tuen välitysjärjestelmän kautta; kehottaa jäsenvaltioita aloittamaan viipymättä ukrainalaisten sotilaiden tätä koskevan koulutuksen;

7.  tuomitsee yksiselitteisesti laittomina ja perusteettomina valekansanäänestykset, jotka järjestettiin aseella uhaten Donetskin, Hersonin, Luhanskin ja Zaporižžjan alueiden liittämiseksi Venäjään; muistuttaa, että kansanäänestykset pidettiin YK:n peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden vastaisesti; ei hyväksy eikä tunnusta kansanäänestysten tekaistuja tuloksia ja kansanäänestyksiä seurannutta näiden alueiden liittämistä Venäjään; pitää niiden tuloksia mitättöminä; katsoo, että näiden alueiden ilmoitettu liittäminen Venäjään merkitsee vaarallista ja vastuutonta eskalaatiota ja rikkoo räikeästi kansainvälistä oikeutta ja YK:n peruskirjaa, jossa taataan kansainvälinen rauha, turvallisuus, alueellinen koskemattomuus ja kaikkien valtioiden itsemääräämisoikeus, ja toteaa, että kansainvälinen yhteisö ei voi eikä aio jättää vastaamatta tähän;

8.  tuomitsee 29. syyskuuta 2022 annetun Venäjän presidentin asetuksen Ukrainan Hersonin ja Zaporižžjan alueiden ”itsenäisyyden” tunnustamisesta sekä 30. syyskuuta 2022 allekirjoitetut laittomat sopimukset yhdentymisestä Venäjän federaatioon; ilmaisee horjumattoman tukensa EU:n politiikalle, jonka mukaan Venäjän Ukrainaa vastaan toteuttamia laittomia toimia, mukaan lukien alueiden liittäminen, ei tunnusteta, ja kehottaa siksi neuvostoa hyväksymään uusia ankaria pakotteita vastauksena näihin toimiin;

9.  suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin kahdeksanneksi Venäjän vastaiseksi pakotepaketiksi; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita hyväksymään pakotepaketin nopeasti, välttämään niiden omaa etua ajavia viivytyksiä ja panemaan pakotteet perusteellisesti täytäntöön; kehottaa laajentamaan pakotteita uusille aloille, esimerkiksi sulkemaan Gazprombankin, Alfa Bankin, Rosbankin, Tinkoff Bankin, Saint Petersburg Bankin, Venäjän aluekehityspankin ja Far Eastern Bankin SWIFT-järjestelmän ulkopuolelle, sekä tiukentamaan edelleen kryptovaroihin ja -valuuttoihin kohdistuvia pakotteita; kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita pitämään huolta siitä, että EU pysyy yhtenäisenä, ja lisäämään Venäjän hallintoon kohdistuvaa painetta muun muassa uusilla pakotepaketeilla, joihin sisältyy esimerkiksi korkean teknologian tuotteiden ja strategisten tuotteiden vientikielto sekä muita pakotteita, joilla pyritään heikentämään strategisesti Venäjän taloutta ja teollista perustaa, varsinkin sotateollista kompleksia; kannattaa henkilöpakotteiden kohdistamista sellaisiin henkilöihin ja yhteisöihin, jotka osallistuvat suoraan ukrainalaislasten pakkosiirtoihin ja -adoptioihin sekä valekansanäänestysten järjestämiseen ja tarkkailuun, sekä kaikkiin duumassa edustettuina olevien puolueiden jäseniin, jotka toimivat vaaleilla valituissa parlamenteissa kaikilla tasoilla, myös alueellisella ja kunnallisella tasolla; kehottaa jäsenvaltioita aktiivisesti ehkäisemään pakotteiden kiertämisen, tutkimaan mahdolliset pakotteiden kiertämistapaukset ja nostamaan niistä syytteitä; kehottaa komissiota ja unionin lainsäätäjiä työskentelemään nopeasti, jotta pakotteiden avulla jäädytettyjen varojen takavarikointia koskeva oikeudellinen järjestelmä saadaan valmiiksi;

10.  vaatii jälleen kieltämään välittömästi ja kokonaan fossiilisten polttoaineiden ja uraanin tuonnin Venäjältä ja luopumaan täysin Nord Stream 1- ja Nord Stream 2 -kaasuputkista, jotta Putinin sotakoneiston rahoittaminen EU:n varoin saataisiin loppumaan; vaatii kieltämään myös titaanin, alumiinin, kuparin, nikkelin, palladiumin, rodiumin sekä raakatimanttien ja käsiteltyjen timanttien oston, tuonnin ja kuljetuksen Venäjältä tai Venäjän kautta EU:hun sekä Venäjältä peräisin olevien tai Venäjältä vietävien rauta- ja terästuotteiden tuonnin, mukaan lukien rautamalmi ja puolivalmiit tuotteet, jotta voidaan vähentää Venäjän saamia tuloja; kehottaa minimoimaan Venäjän mahdollisuudet saada käyttöönsä teollisia perusresursseja, -teknologioita ja -palveluja, erityisesti niitä, joita hyökkääjävaltion sotilasteollisuus tarvitsee;

11.  varoittaa Aljaksandr Lukašenkan hallintoa auttamasta Venäjää sen Ukrainan vastaisessa hyökkäyssodassa muun muassa osallistumalla sen liikekannallepanotoimiin ja sijoittamalla asevelvollisia omalle maaperälleen; kehottaa komissiota ja neuvostoa sisällyttämään Valko-Venäjän uuteen pakotepakettiin, joka liittyy liikekannallepanoon;

12.  tuomitsee Venäjän liikekannallepanon ja kehottaa lopettamaan välittömästi pakkovärväykset; tuomitsee toimenpiteet, joilla tilapäisesti miehitettyjen Ukrainan alueiden asukkaat velvoitetaan palvelemaan Venäjän armeijassa tai apujoukoissa, mikä on kiellettyä neljännen Geneven yleissopimuksen nojalla; vetoaa voimakkaasti kaikkiin venäläisiin, jotta he pyrkisivät välttämään joutumasta vedetyiksi mukaan sotaan, joka rikkoo kansainvälistä oikeutta ja jonka maiden suuri enemmistö on sen vuoksi tuominnut, jota käydään vain Venäjän epädemokraattisen kleptokraattisen hallinnon puolustamiseksi ja joka viime kädessä tuhoaa Venäjän talouden ja Venäjän kansan mahdollisuudet turvalliseen ja vauraaseen tulevaisuuteen; kehottaa jäsenvaltioita myöntämään humanitaarisia viisumeja suojelun tarpeessa oleville Venäjän kansalaisille, kuten poliittisen vainon kohteeksi joutuneille;

13.  kehottaa jäsenvaltioita panemaan täysimääräisesti täytäntöön komission suuntaviivat viisumien myöntämisestä venäläisille hakijoille ja Venäjän kansalaisille ulkorajoilla tehtävistä tarkastuksista noudattaen täysimääräisesti EU:n ja kansainvälistä oikeutta sekä varmistamaan, että kaikki muun muassa toisinajattelijoiden, sotilaskarkureiden, kutsuntoja pakenevien ja aktivistien jättämät turvapaikkahakemukset käsitellään yksittäin ottaen huomioon vastaanottavan jäsenvaltion turvallisuushuolet ja toimien EU:n turvapaikkasäännöstön mukaisesti; kehottaa neuvostoa ja komissiota seuraamaan tiiviisti venäläisten viisumeihin liittyvää tilannetta;

14.  kehottaa komissiota, EUH:ta ja jäsenvaltioita lisäämään tukea Etelä-Kaukasian ja Keski-Aasian maille, jotka vastaanottavat huomattavan määrän Venäjän kansalaisia, erityisesti Georgialle, Kazakstanille, Uzbekistanille, Armenialle ja Kirgisialle, jotta voidaan säilyttää vakaus näillä alueilla;

15.  tuomitsee 5. lokakuuta 2022 annetun Venäjän presidentin asetuksen, jolla nimitetään Zaporižžjan ydinvoimalaa ”liittovaltion omaisuudeksi” ja kehotetaan Venäjän hallitusta ottamaan se hallintaansa; vaatii vetämään venäläisen sotilashenkilöstön välittömästi pois Zaporižžjan ydinvoimalasta ja sen lähistöltä sekä luomaan demilitarisoidun alueen sen ympärille; muistuttaa, että taistelut voimalan ympäristössä voivat johtaa suurkatastrofiin, jonka seuraukset olisivat käsittämättömät;

16.  tuomitsee Venäjän viimeaikaisen uhkailun ydinaseiden käytöllä vastuuttomana ja vaarallisena; kehottaa jäsenvaltioita ja kansainvälisiä kumppaneita valmistautumaan nopeaan ja päättäväiseen reaktioon siltä varalta, että Venäjä toteuttaa Ukrainaan kohdistuvan ydiniskun; kehottaa Venäjää lopettamaan välittömästi uhkailunsa konfliktin eskaloimisesta ydinaseilla, kun otetaan huomioon ydinkatastrofien vuosikymmeniä kestävät maailmanlaajuiset seuraukset ihmiselämälle ja ympäristölle; muistuttaa, että kaikki Venäjän yritykset esittää miehitettyihin alueisiin kohdistuvat hyökkäykset Venäjään kohdistuvina hyökkäyksinä ja siten perusteena ydinasehyökkäykselle ovat laittomia ja perusteettomia eivätkä estä Euroopan unionia antamasta lisäapua Ukrainalle, jotta se voi puolustaa itseään;

17.  kehottaa komissiota, EUH:ta ja jäsenvaltioita lisäämään tukea kansalaisyhteiskunnalle ja vapaille tiedotusvälineidelle ja yhteistyötä niiden kanssa Ukrainassa ja Venäjällä, korostaa, että Ukrainan selviytymiskyky ja kyky vastustaa Venäjän hyökkäyssotaa edellyttävät, että keskitytään nykyistä enemmän Ukrainan humanitaarisiin toimijoihin ja annetaan niille enemmän tukea sekä otetaan naisia tukevat toimijat erityiseksi painopisteeksi; kehottaa komissiota, EUH:ta ja jäsenvaltioita jatkamaan tilapäisen suojan tarjoamista EU:ssa sotaa pakeneville ihmisille ja auttamaan väliaikaisten matkustusasiakirjojen myöntämisessä, jotta Venäjälle ilman henkilö- tai matkustusasiakirjoja loukkuun jääneet Ukrainan kansalaiset voivat halutessaan poistua maasta; tuomitsee Venäjän järjestelmälliset yritykset hidastaa ukrainalaispakolaisten pääsyä EU:hun Viron ja Latvian rajoilla, mikä voi pian johtaa vakavaan humanitaariseen kriisiin; kehottaa jäsenvaltioita ja niiden rajavalvontaviranomaisia olemaan estämättä tällaisten pakolaisten pääsyä EU:hun;

18.  kehottaa komissiota laatimaan Ukrainaa varten kattavan elvytyspaketin, jossa pitäisi keskittyä maan välittömään, keskipitkän ja pitkän aikavälin hätäapuun, jälleenrakentamiseen ja elpymiseen ja jonka avulla pitäisi tukee edelleen talouden kasvun vahvistumista aloittaen tarvittaessa heti; muistuttaa, että EU:n, kansainvälisten rahoituslaitosten ja samanmielisten kumppaneiden olisi yhdessä johdettava elvytyspaketin toteuttamista; kehottaa tukemaan elpymispakettia tarvittavalla EU:n budjettikapasiteetilla;

19.  arvostaa Venäjän kansalaisia, jotka tuomitsevat sodan; tuomitsee sen, että Venäjän viranomaiset ovat pidättäneet tuhansia rauhanomaisia mielenosoittajia, sekä kehottaa vapauttamaan heidät välittömästi;

20.  kehottaa komissiota, EUH:ta ja jäsenvaltioita aloittamaan pohdinnat siitä, miten Venäjän kanssa voidaan tulevaisuudessa tehdä yhteistyötä ja auttaa sitä muuttumaan onnistuneesti autoritaarisesta hallinnosta demokraattiseksi maaksi, joka sanoutuu irti revisionistisesta ja imperialistisesta politiikasta; katsoo, että ensimmäinen askel olisi, että EU:n toimielimet olisivat yhteydessä Venäjän demokraattisiin johtajiin ja kansalaisyhteiskuntaan ja pyrkisivät saamaan tukea näiden demokraattiseen Venäjään tähtääville pyrkimyksille; tukee Euroopan parlamentin isännöimän Venäjän demokratiafoorumin perustamista;

21.  muistuttaa, että Nord Stream -putkien vedenalaiset räjähdykset tapahtuivat, kun Norjasta Tanskan kautta Puolaan kulkeva uusi Itämeren putki otettiin käyttöön; ei usko Nord Stream -putkien vedenalaisia räjähdyksiä sattumaksi ja toteaa, että on esitetty yhä enemmän spekulaatioita siitä, että kyseessä oli valtiollisen toimijan koordinoitu ja tietoinen teko; katsoo Nord Stream -putkien räjähdysten osoittavan, miten vaarallista oli lisätä riippuvuutta Venäjältä tuotavista fossiilisista polttoaineista ja että energian käyttäminen aseena on viety aivan uudelle tasolle; kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan ja pitämään ensisijaisena kriittisen eurooppalaisen infrastruktuurin, kuten meriputkien ja -kaapelien, suojelua ja parantamaan sen kykyä kestää ulkopuolelta tulevia hyökkäyksiä sekä tukemaan edelleen Itä-Euroopassa ja Länsi-Balkanilla sijaitsevien EU:n kumppanimaiden selviytymiskykyä; kehottaa jäsenvaltioita tutkimaan Nord Stream ‑kaasuputkien sabotoinnin; katsoo, että tahalliset vedenalaiset räjähdykset ovat ympäristöhyökkäys EU:ta vastaan;

22.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä kansainvälisten elinten kanssa todisteiden keräämiseksi ja tukemaan Kansainvälisen rikostuomioistuimen tutkintaa Ukrainan alueella 20. helmikuuta 2014 lähtien tehdyistä sotarikoksista;

23.  kehottaa perustamaan Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäysrikosta käsittelevän tilapäisen kansainvälisen tuomioistuimen, jossa asetettaisiin syytteeseen Putin ja kaikki Ukrainan sodan suunnittelusta, käynnistämisestä ja käymisestä vastaavat venäläiset siviili- ja sotilasvirkamiehet ja näiden sijaistoimijat;

24.  tuomitsee Venäjän monikerroksisen strategian virheellisten ja vääristyneiden narratiivien sekä uusimperialistisen ”Russkij mir” (”venäläinen maailma”) ‑ideologian esittämiseksi, vahvistamiseksi ja levittämiseksi kaikkialla maailmassa; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita määräämään pakotteita venäläisille yhteisöille, yksityishenkilöille ja muille sijaistoimijoille, jotka levittävät Venäjän disinformaatiota, ja toteuttamaan lisätoimenpiteitä, joilla puututaan siihen, että Venäjä käyttää tietoa aseena;

25.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan neuvostolle, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle, Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetulle, Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetulle, Kansainväliselle siirtolaisuusjärjestölle, Punaisen Ristin kansainväliselle komitealle, Kansainväliselle rikostuomioistuimelle, Ukrainan presidentille, hallitukselle ja parlamentille, Venäjän presidentille, hallitukselle ja parlamentille sekä Venäjän viranomaisille.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2022 komission suorittaman kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan 15-kohtaisen toimintasuunnitelman uudelleentarkastelun tuloksista (2022/2692(RSP))

P9_TA(2022)0354 B9-0415/2022

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 26. helmikuuta 2018 julkaistun komission epävirallisen asiakirjan palautteesta ja jatkotoimista EU:n vapaakauppasopimusten kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen täytäntöönpanon ja sen valvonnan parantamiseksi (Feedback and way forward on improving the implementation and enforcement of Trade and Sustainable Development chapters in EU Free Trade Agreements) (15-kohtainen toimintasuunnitelma),

–  ottaa huomioon 22. kesäkuuta 2022 annetun komission tiedonannon ”Kauppakumppanuuksien voima: yhdessä vihreän ja oikeudenmukaisen talouskasvun puolesta” (COM(2022)0409) (tiedonanto kauppaa ja kestävää kehitystä koskevasta uudelleentarkastelusta),

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman,

–  ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön (ILO) keskeiset yleissopimukset,

–  ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön (ILO) monikansallisia yrityksiä ja sosiaalipolitiikkaa koskevan kolmikantaisen periaatejulistuksen,

–  ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen ja vuonna 2015 tehdyn Pariisin sopimuksen,

–  ottaa huomioon YK:n hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin arviointiraportit,

–  ottaa huomioon biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen vuodelta 1992 ja sen pöytäkirjat,

–  ottaa huomioon luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen vuodelta 1975,

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640),

–  ottaa huomioon 20. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia – Luonto takaisin osaksi elämäämme” (COM(2020)0380),

–  ottaa huomioon 23. helmikuuta 2022 annetun komission tiedonannon ihmisarvoisesta työstä kaikkialla maailmassa globaalia oikeudenmukaista siirtymää ja kestävää elpymistä varten (COM(2022)0066),

–  ottaa huomioon 20. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Pellolta pöytään -strategia oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten” (COM(2020)0381),

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n kauppapolitiikan tarkastelusta(1) ja 18. helmikuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Kauppapolitiikan uudelleentarkastelu – Avoin, kestävä ja määrätietoinen kauppapolitiikka” (COM(2021)0066),

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan komissiolle 16. tammikuuta 2018 esittämän kysymyksen EU:n kauppasopimusten kauppaa ja kestävää kehitystä koskevista luvuista (O-000098/2017 – B8-0617/2017),

–  ottaa huomioon Alankomaiden ja Ranskan 8. toukokuuta 2020 esittämän epävirallisen asiakirjan kaupasta, sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista ja kestävästä kehityksestä,

–  ottaa huomioon 17. helmikuuta 2022 antamansa päätöslauselman vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2021 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla(2),

–  ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvosta EU:n kauppasopimuksissa(3),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2020 julkaistun sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan kolmannen EU:n toimintasuunnitelman (GAP III) (JOIN(2020)0017) ja siitä 10. maaliskuuta 2022 annetun parlamentin päätöslauselman(4),

–  ottaa huomioon komission vuosikertomukset EU:n kauppasopimusten täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta,

–  ottaa huomioon 20. lokakuuta 2021 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ”Seuraavan sukupolven kauppa ja kestävä kehitys – 15-kohtaisen toimintasuunnitelman uudelleentarkastelu”,

–  ottaa huomioon lokakuussa 2021 julkaistun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean epävirallisen asiakirjan EU:n sisäisten kaupan alan neuvoa-antavien ryhmien toiminnan vahvistamisesta ja parantamisesta (Non-paper: Strengthening and Improving the Functioning of EU Trade Domestic Advisory Groups),

–  ottaa huomioon vuonna 2017 julkaistun ILO:n ja komission käsikirjan työlainsäädännön arvioinnista kauppa- ja investointijärjestelyissä,

–  ottaa huomioon vuonna 2019 julkaistun käsikirjan EU:n ja Ecuadorin välisen kauppasopimuksen kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan luvun täytäntöönpanosta,

–  ottaa huomioon toukokuussa 2022 laaditun mietinnön Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin lopullisista tuloksista ja erityisesti sen ehdotuksen 19(4),

–  ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen komission suorittaman kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan 15-kohtaisen toimintasuunnitelman uudelleentarkastelun tuloksista (O‑000029/2022 – B9‑0021/2022),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

A.  ottaa huomioon, että EU on sitoutunut avoimeen ja sääntöihin perustuvaan kauppajärjestelmään, joka on oikeudenmukainen, osallistava ja kestävä; ottaa huomioon, että EU:n kauppapolitiikka on tärkeä geotaloudellinen väline; katsoo, että myönteinen ja ennakoiva kauppaohjelma on ratkaisevan tärkeä Euroopan taloudellisen vaurauden, kilpailukyvyn, innovoinnin ja uusien laadukkaiden työpaikkojen luomisen kannalta;

B.  ottaa huomioon, että EU:lla, joka on maailman suurin kaupparyhmittymä, on ainutlaatuinen asema tehdä yhteistyötä ja olla vuorovaikutuksessa kumppanimaiden kanssa maailmanlaajuisesti ja kahdenvälisesti tehostaakseen kansainvälisten työnormien ja ympäristösääntöjen noudattamista kauppapolitiikallaan ja kauppasopimuksillaan;

C.  ottaa huomioon, että kaikkiin nykyaikaisiin EU:n kauppasopimuksiin sisältyy kauppaa ja kestävää kehitystä koskevia lukuja; ottaa huomioon, että 15-kohtainen toimintasuunnitelma on ohjannut niiden täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa vuodesta 2018 lähtien; ottaa huomioon, että parlamentti on järjestelmällisesti kehottanut parantamaan kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen täytäntöönpanoa ja tehokasta valvontaa sekä vaatinut mahdollisuutta käyttää seuraamuksia viimeisenä keinona;

D.  ottaa huomioon, että komissio käynnisti kesäkuussa 2021 kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan 15-kohtaisen toimintasuunnitelman perusteellisen uudelleentarkastelun, jonka tavoitteena on vahvistaa kaikkien kauppasopimusten kykyä edistää kestävää kauppaa yhteistyössä kauppakumppanien kanssa;

E.  ottaa huomioon, että EU on kauppapolitiikallaan ja ulkoisella toiminnallaan sekä parlamentin kanssa lainsäädäntötoimin ja parlamentaarisen diplomatian avulla vahvistanut ajatusta siitä, että tavaroiden ja palvelujen tuotantoedellytykset ihmisoikeuksien, ympäristön, työvoiman ja sosiaalisen kehityksen osalta ovat yhtä tärkeitä kuin itse kyseisten tavaroiden ja palvelujen kauppa;

1.  pitää myönteisenä kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan uudelleentarkastelun tulosten julkaisemista; korostaa, että parlamentti on pitkään vaatinut kattavaa uudelleentarkastelua ja vahvempaa keskittymistä kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen täytäntöönpanoon ja noudattamisen valvontaan; panee merkille, että komissio on todennut parantamisen varaa kuudessa ensisijaisessa toimintapoliittisessa painopisteessä;

2.  panee tyytyväisenä merkille komission aikomuksen vahvistaa kauppaa ja kestävää kehitystä koskevia lukuja yhteistyövälineinä ja määrittää varhaisen puuteanalyysin avulla maakohtaisia täytäntöönpanon painopisteitä yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa; toteaa, että ILO:ta, YK:n ympäristöohjelmaa ja monenvälisiä ympäristösopimuksia olisi konsultoitava täytäntöönpanon puutteiden määrittelyssä; katsoo, että yksityiskohtaiset ja aikasidonnaiset täytäntöönpanoa koskevat etenemissuunnitelmat ovat hyödyllinen väline haluttujen tulosten saavuttamiseksi;

3.  toistaa, että ennen uusista vapaakauppasopimuksista käytävien neuvottelujen käynnistämistä on tehtävä perusteellinen selvitystyö; kehottaa komissiota sisällyttämään kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan luvun kannalta merkityksellisen sisällön tähän selvitystyöhön;

4.  tukee komission suunnitelmaa valtavirtaistaa kestävyys kaikkiin vapaakauppasopimuksiin, jotta voidaan edistää hiilineutraalia taloutta, ja asettaa etusijalle sellaisten ympäristötuotteiden ja -palvelujen markkinoille pääsyn sekä sellaisten raaka-aineiden ja energiatuotteiden saatavuuden, jotka ovat olennaisen tärkeitä hiilineutraalin talouden toiminnalle, edellyttäen, että niissä noudatetaan kestäviä käytäntöjä ja että ne eivät vahingoita ihmisoikeuksia, työntekijöiden oikeuksia ja ympäristöä EU:n ulkopuolisissa maissa ja että niissä noudatetaan YK:n vapaan ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen periaatetta; kehottaa tekemään kattavia kestävään kehitykseen liittyvien vaikutusten arviointeja, jotta voidaan määrittää kauppaa ja kestävää kehitystä koskevia lukuja pidemmälle meneviä määräyksiä, jotka avaavat mahdollisuuksia tai voivat muodostua haasteeksi kestävyystavoitteiden saavuttamiselle;

5.  muistuttaa, että parlamentti on kehottanut vahvistamaan EU:n edustustojen roolia kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien sitoumusten täytäntöönpanon seurannassa; kehottaa osoittamaan tätä varten riittävästi taloudellisia ja henkilöresursseja EU:n edustustoille ja virtaviivaistamaan komission yksiköiden työtä, jotta varmistetaan riittävä sitoutuminen kauppaan liittyviin kestävyyshuoliin, sekä koordinoimaan ja toteuttamaan valmiuksien kehittämisohjelmia kestävän kehityksen edistämiseksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla Team Europe -lähestymistapaa, jotta varmistetaan koordinointi ja johdonmukaisuus käytäessä kumppanimaiden kanssa vuoropuhelua kauppaan liittyvistä kestävyyshuolista;

6.  pitää myönteisenä EU:n kauppasopimusten noudattamista ja täytäntöönpanoa valvovan virkamiehen tehtävän perustamista ja uudelleen suunniteltua keskitettyä asiointipistettä tärkeinä askelina, joilla vahvistetaan kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien sitoumusten täytäntöönpanoa, ja muistuttaa komission sitoumuksesta antaa yhtä suuri painoarvo kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien määräysten väitetyille rikkomisille kuin markkinoille pääsyä koskevien sitoumusten väitetyille rikkomisille; panee merkille, että tähän mennessä keskitetyn asiointipisteen kautta on esitetty vain yksi kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin rikkomuksiin liittyvä kantelu; korostaa, että tuleviin kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin lukuihin on tärkeää sisällyttää selkeitä ja täsmällisiä sitoumuksia;

7.  kannattaa sisäisten neuvoa-antavien ryhmien vahvempaa jäsenneltyä roolia kauppasopimusten elinkaaren kaikissa vaiheissa ja kehottaa antamaan niille seurantatehtävän kaikkien vapaakauppasopimuksiin sisältyvien kestävyyteen vaikuttavien seikkojen konkreettisessa täytäntöönpanossa, mukaan lukien täytäntöönpanoa koskevien etenemissuunnitelmien valvonta; kehottaa osoittamaan sisäisille neuvoa-antaville ryhmille riittävät taloudelliset resurssit ja teknisen avun, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti; korostaa, että parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunta (INTA) on sitoutunut käymään vuosittain keskustelun sisäisten neuvoa-antavien ryhmien edustajien kanssa; katsoo, että parlamentin seurantaryhmien ja pysyvien esittelijöiden ja sisäisten neuvoa-antavien ryhmien välinen tiiviimpi yhteydenpito on hyvin tärkeää molemmille; kehottaa perustamaan toimivia sisäisiä neuvoa-antavia ryhmiä myös kumppanimaihin ja -alueille Euroopan talous- ja sosiaalikomitean suositusten ja EU:n sisäisten neuvoa-antavien ryhmien lausuntojen mukaisesti; pitää myönteisenä, että sisäiset neuvoa-antavat ryhmät voivat myös tehdä kollektiivisia kanteluja ja että EU:hun sijoittautunut kantelija voi esittää kumppanimaassa sijaitsevan yhteisön kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat huolenaiheet; kehottaa komissiota varmistamaan, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat sisäisten neuvoa-antavien ryhmien lisäksi tehdä kollektiivisia kanteluja;

8.  korostaa, että kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen täytäntöönpanon yhdenmukaistaminen yleisen valtioiden välisen riitojenratkaisun kanssa ja noudattamisvaiheen laajentaminen kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin lukuihin liittyviin riitoihin parantaa asiantuntijapaneelin raporttien suositusten täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa; katsoo, että kansallisesti määriteltyjen panosten – jotka ovat Pariisin sopimuksen osapuolten antamia konkreettisia sitoumuksia – olisi oltava keskeinen tekijä arvioitaessa, onko Pariisin sopimusta rikottu; vaatii, että tällaisista kiistoista vastaavilla välimiehillä on todistetusti asiantuntemusta asianomaisilta aloilta;

9.  korostaa, että on tärkeää tehdä jälkiarviointeja vapaakauppasopimusten kaikkien määräysten ympäristövaikutuksista ja sosiaalisista vaikutuksista ja tarkastella uudelleen kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien määräysten tehokkuutta;

10.  pitää myönteisenä, että päätösasiakirjaan on sisällytetty parlamentin useasti esittämä kehotus käyttää kauppapakotteita viimeisenä keinona sellaisten tapausten varalta, joissa kauppaa ja kestävää kehitystä koskevia sitoumuksia, erityisesti ILO:n työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia, sekä Pariisin sopimusta rikotaan vakavasti; toivoo, että edellytykset täyttyvät joulukuussa 2022 pidettävässä biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten 15. konferenssissa, jotta yleissopimus voidaan panna täytäntöön kauppaa ja kestävää kehitystä koskevaa uudelleentarkastelua koskevan tiedonannon mukaisesti;

11.  panee merkille, että komissio ei ole esittänyt kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan luvun mallia, mutta toteaa, että kaikki kauppaa ja kestävää kehitystä koskevaa uudelleentarkastelua koskevan tiedonannon osatekijät on kehitettävä räätälöidysti kulloisestakin kauppakumppanista riippuen;

12.  odottaa, että kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan 15-kohtaisen toimintasuunnitelman uudelleentarkastelun tulosten periaatteet otetaan huomioon kaikissa neuvoteltavina olevissa EU:n kauppasopimuksissa ja tulevissa kauppasopimuksissa, jotka toimitetaan parlamentille hyväksyntää varten, sekä kaikkien voimassa olevien vapaakauppasopimusten nykyaikaistamisessa käyttämällä nykyisiin sopimuksiin sisältyviä erityisiä tarkistuslausekkeita tai muita asianmukaisia menettelyjä;

13.  katsoo, että kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan uudelleentarkastelun tulokset ovat tärkeä askel sen varmistamisessa, että kauppasopimukset täyttävät parlamentin useasti toistamat vaatimukset sekä kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten odotukset ja että samalla taataan, että EU:n kauppasopimukset pysyvät neuvoteltavissa ja kumppaneiden kannalta houkuttelevina;

14.  on edelleen sitoutunut tehostamaan jatkuvasti parlamentin työtä kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien sitoumusten ja niiden täytäntöönpanon valvomiseksi koko kauppasopimusten elinkaaren ajan, mukaan lukien asiaa käsittelevät seurantaryhmät, Euroopan parlamentin asiaa koskevat parlamentaariset virkamatkat ja mahdolliset yhteiset parlamentaariset seurantakomiteat kumppanimaiden kanssa; pyytää komissiota raportoimaan säännöllisesti parlamentille INTA-valiokunnan tai asiaa käsittelevien seurantaryhmien välityksellä edistymisestä kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien sitoumusten täyttämisessä ja niiden täytäntöönpanossa kumppanimaissa;

15.  korostaa, että jotta kauppasopimusten luomat taloudelliset mahdollisuudet hyödyttäisivät sekä naisia että miehiä, sukupuolten tasa-arvo on valtavirtaistettava koko prosessiin kestävään kehitykseen liittyvien vaikutusten arvioinnista täytäntöönpanoon asti, myös sukupuolten tasa-arvoa koskevien lukujen kautta;

16.  toistaa, että kuten kauppapolitiikan uudelleentarkastelussa todetaan, kaikkiin tuleviin EU:n vapaakauppasopimuksiin olisi sisällytettävä kestäviä elintarvikejärjestelmiä koskeva luku, joka liittyy kauppaa ja kestävää kehitystä koskevaan lukuun;

17.  painottaa, että EU:n on maailman suurimpana kaupparyhmittymänä oltava kunnianhimoinen Maailman kauppajärjestön sääntöjen mukaisissa toimissaan suunnitellessaan uusia autonomisia välineitä, joilla tuetaan maailmanlaajuisia ilmastotoimia, biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen ja metsäkadon torjuntaa, parannetaan eläinten hyvinvointia, vahvistetaan yritysten kestävyyttä, huolellisuusvelvoitetta ja pakkotyötä koskevat säännöt, edistetään kiertotaloutta ja vihreään energiaan siirtymistä ja varmistetaan ihmisarvoinen työ maailmanlaajuisesti ja kannustetaan EU:n kauppakumppaneita noudattamaan niitä käyttäen vuoropuhelua ja tullietuuksia; kehottaa komissiota käyttämään kauppaa ja kestävää kehitystä koskevia lukuja edistääkseen monikansallisia yrityksiä ja sosiaalipolitiikkaa koskevaan periaatejulistukseen sisältyvien ILO:n yleissopimusten ratifiointia;

18.  korostaa, että monenväliset toimet ovat paras tapa saavuttaa maailmanlaajuinen siirtyminen hiilineutraaliin, osallistavaan ja kestävään talouteen, jossa työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan, ja kehottaa EU:ta tehostamaan tätä koskevaa työtään monenvälisellä tasolla, erityisesti Maailman kauppajärjestössä, ja edistämällä tiiviimpää yhteistyötä ILO:n, YK:n ympäristöohjelman ja monenvälisten ympäristösopimusten kanssa;

19.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Kansainväliselle työjärjestölle, Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelmalle ja monenvälisille ympäristösopimuksille.

(1) EUVL C 425, 20.10.2021, s. 155. (2) EUVL C 342, 6.9.2022, s. 191. (3) EUVL C 162, 10.5.2019, s. 9. (4) EUVL C 347, 9.9.2022, s. 150.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2022 avaruusliikenteen hallintaa koskevasta EU:n toimintamallista – EU:n panos maailmanlaajuiseen haasteeseen vastaamiseksi (2022/2641(RSP))

P9_TA(2022)0355 B9-0423/2022

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 15. helmikuuta 2022 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”Avaruusliikenteen hallintaa koskeva EU:n toimintamalli – EU:n panos maailmanlaajuiseen haasteeseen vastaamiseksi” (JOIN(2022)0004),

–  ottaa huomioon 11. marraskuuta 2020 hyväksytyt neuvoston päätelmät suuntaviivoista Euroopan osallistumisesta maailmanlaajuisen avaruustalouden keskeisten periaatteiden määrittelyyn,

–  ottaa huomioon 22. helmikuuta 2021 annetun komission tiedonannon siviili-, puolustus- ja avaruusteollisuuden synergioita koskevasta toimintasuunnitelmasta (COM(2021)0070),

–  ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2019 julkaistut ulkoavaruuden rauhanomaista käyttöä valvovan YK:n komitean suuntaviivat ulkoavaruustoiminnan pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi,

–  ottaa huomioon kysymyksen komissiolle avaruusliikenteen hallinnasta (O-000035/2022 – B9-0022/2022),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan päätöslauselmaesityksen,

A.  toteaa, että avaruusliikenteen hallinta on strategisesti tärkeää unionille ja sillä edistetään turvallisen, varman ja riippumattoman avaruuteen pääsyn, sieltä palaamisen ja sen käytön turvaamista, taataan ulkoavaruuden pitkän aikavälin kestävyys ja edistetään EU:n avaruusteollisuuden jatkuvaa kilpailukykyä ja varmistetaan se;

B.  ottaa huomioon, että avaruusoperaatioiden, kiertoradalla olevien satelliittien ja avaruusromun määrä on viime vuosina lisääntynyt merkittävästi; ottaa huomioon, että tämä kehitys on kasvattanut eksponentiaalisesti kiertoradalla suoritettavien avaruusoperaatioiden turvallisuusriskiä ja ulkoavaruuden kestävyyteen kohdistuvaa uhkaa; toteaa, että tämä saattaa vaarantaa unionin avaruusohjelman komponenttien tarjoamat palvelut;

C.  ottaa huomioon, että alalla on noussut uusia suuntauksia, joiden myötä avaruuden käyttöä lähestytään kaupallisemmista näkökulmista, avaruusalalle on siirtynyt uusia ei-julkisia toimijoita, valtavia satelliittijärjestelmiä laukaistaan tai suunnitellaan laukaistavaksi matalalle Maan kiertoradalle ja myös muita kaupallisia mahdollisuuksia, kuten kaivostoimintaa avaruudessa, tutkitaan;

D.  toteaa, että useat teknologiat tarjoavat luotettavia ratkaisuja avaruusliikenteeseen, ruuhkautumiseen ja törmäysriskeihin; ottaa huomioon, että EU:ssa on kehitetty useita innovaatioita sekä käynnistetty yksityisiä ja julkisia aloitteita avaruusromun havaitsemiseksi ja jäljittämiseksi; katsoo, että avaruusalusten (automatisoituun) törmäyksenestoon, avaruusromun välttämiseen, avaruusromun haittojen lieventämiseen ja korjaamiseen sekä avaruusromun poistoon liittyvät tekniikat ovat tehokkaita työkaluja, jotka vaativat asianmukaisen sääntely- ja täytäntöönpanokehyksen;

E.  ottaa huomioon, että unionin avaruusohjelma sisältää avaruustilannetietoisuutta koskevan komponentin ja siihen sisältyvän avaruusesineiden valvonnan ja seurannan (SST) osakomponentin, joka muodostaa avaruusliikenteen hallinnan operatiivisen pilarin;

F.  ottaa huomioon, että avaruusliikenteen hallinnalla ei ole yhtä laaja-alaista yksityiskohtaisia sääntöjä ja teknisiä eritelmiä sisältävää kattavaa kansainvälistä sääntelykehystä kuin muilla (liikenteen) aloilla, ja sen sijaan alaa säännellään vain vapaaehtoisilla suuntaviivoilla;

1.  suhtautuu myönteisesti yhteisessä tiedonannossa ”Avaruusliikenteen hallintaa koskeva EU:n toimintamalli – EU:n panos maailmanlaajuiseen haasteeseen vastaamiseksi” esiteltyihin suunniteltuihin toimiin;

2.  panee tyytyväisenä merkille avaruusalan viimeaikaisen kehityksen, esimerkiksi uusien yritysten markkinoille tulon ja unionin avaruusohjelman eri komponenttien tarjoamien palvelujen käyttöönoton markkinoilla;

3.  korostaa, että avaruusoperaatioiden ja avaruusalan toimijoiden määrän lisääntyminen ja satelliittijärjestelmien koon ennennäkemätön kasvu ovat määrällisiä näkökohtia, joihin liittyy vakavia haasteita, ja että niihin on puututtava erityisesti ehkäisevillä toimenpiteillä ja kehittämällä ja ottamalla käyttöön kehittyneitä automatisoituja tekniikoita, kuten automatisoitu törmäyksenesto; korostaa tässä yhteydessä, että tekoäly, suurteholaskenta ja koneoppiminen ovat tähän tarvittavien automaatio- ja jäljitysprosessien mahdollistavia teknologioita;

4.  huomauttaa, että avaruusliikenteen asianmukainen hallinta edellyttää määrällisiin mittareihin ja mittausvälineisiin perustuvaa tietoa ja että tätä varten on myös lisättävä anturien määrää ja parannettava niiden laatua sekä edistettävä kattavaa tietojen yhteiskäyttöä ja avaruusromua koskevien teknologioiden kehittämistä;

5.  korostaa, että avaruusalan kehittämiseksi EU:n on omaksuttava strateginen ja kunnianhimoinen lähestymistapa, joka kattaa sääntelynäkökohdat, kansainvälisen ulottuvuuden ja SST-palvelut;

6.  korostaa tarvetta edistää avaruusliikenteen hallinnan kansainvälisesti tunnustettua määritelmää, jotta voidaan varmistaa kaikkien parametrien yhtenäinen tulkinta ja siten edistää avaruusoperaatioiden turvallisuutta yhä ruuhkaisemmassa ulkoavaruudessa;

7.  katsoo, että avaruusoperaatioiden turvallisuuden takaamiseksi EU:n laajuisten avaruustoiminnan tasapuolisten toimintaedellytysten ja eurooppalaisen sitovan avaruuslainsäädännön kattavan kehyksen olisi perustuttava avaruustoiminnan selkeään sääntelykehykseen; kehottaa komissiota laatimaan EU:n säännöt, standardit, tekniset eritelmät ja suuntaviivat ja edistämään näitä sääntöjä aktiivisesti kansainvälisellä tasolla;

8.  korostaa, että turvallisuus on otettava huomioon suunnitteluvaiheesta lähtien ja avaruuslaukaisujen ja -resurssien on oltava kestäväksi suunniteltuja, että nykyisiä parhaita käytäntöjä ja suuntaviivoja ei hyödynnetä riittävästi ja että hajanaisuus ei edistä tehokasta laajamittaista lähestymistapaa; korostaa, että nämä muutokset olisi suunniteltava huolellisesti ja selkeästi, jotta voidaan tukea niiden nopeaa kansainvälistä käyttöönottoa ja estää avaruusalan liialliset hallinnolliset rasitteet;

9.  kehottaa komissiota ottamaan huomioon sekä siviili- että puolustus- ja turvallisuustarpeet, arvioimaan avaruusliikenteen hallinnan kehityksen vaikutuksia eurooppalaisiin julkisiin ja yksityisiin sidosryhmiin ja kuulemaan myös EU:n ulkopuolisia asianomaisia sidosryhmiä;

10.  kehottaa komissiota olemaan yhteydessä kolmansiin maihin ja kansainvälisiin järjestöihin, tämän kuitenkaan rajoittamatta unionin riippumattomuutta;

11.  kehottaa komissiota tehostamaan unionin SST-palveluja kerättyjen tietojen ja ilmakehään paluuta ja hajoamista koskevien analyysien osalta ja kehittämään edelleen EU:n SST-tietokantaa, mukaan lukien avaruusesineiden havaitut, luetteloidut ja ennustetut liikkeet;

12.  painottaa, että parempien SST-valmiuksien kehitystä on tuettava ja avaruusliikenteen hallintaa koskevaa tutkimusta ja innovointia on tehostettava;

13.  korostaa, että avaruusromu on kiireellinen ongelma ja että tarvitaan avaruusromuoperaatioita; kehottaa siksi komissiota jatkamaan investointeja avaruusromun vähentämisen teknologioita koskevaan tutkimukseen ja niiden käyttöönottoon käyttämällä kaikki EU:n tarjoamat mahdollisuudet tutkimus- ja innovaatiotoiminnan rahoittamiseksi Horisontti Eurooppa -puiteohjelmalla, Cassini-Huygens-avaruustutkimushankkeella ja pilottihankkeilla sekä hyödyntämällä eri EU:n ohjelmien ja kansallisen rahoituksen ja mahdollisuuksien mukaan Euroopan avaruusjärjestön rahoituksen välisiä synergioita ja yhdistelmiä;

14.  kehottaa komissiota toteuttamaan kaikki poliittiset ja diplomaattiset toimet ja tekemään yhteistyötä YK:n kanssa, jotta voidaan kehittää kattava kansainvälinen lähestymistapa yhteisten standardien ja sääntöjen soveltamiseen ja konkreettisten avaruusliikenteen hallinnan ratkaisujen täytäntöönpanoon maailmanlaajuisella tasolla;

15.  kannustaa komissiota edistämään EU:n osallistumista YK:n pelastussopimukseen(1), vastuusopimukseen(2) ja laitteiden rekisteröintiä koskevaan sopimukseen(3);

16.  kehottaa komissiota ehdottamaan vuoteen 2024 mennessä avaruusliikenteen hallintaa koskevaa lainsäädäntöä, jossa käsitellään muun muassa järjestelmän hallinnointia ja ehdotetun EU:n avaruusohjelmaviraston vastuualueita sekä avaruusliikenteen hallinnan sisällyttämistä seuraavaan avaruusohjelmaan vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ja unionin nykyisen avaruusohjelman väliarvioinnin perusteella;

17.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) Avaruuslentäjien pelastamista ja palauttamista sekä ulkoavaruuteen lähetettyjen esineiden palauttamista koskeva sopimus, 1967. (2) Kansainvälistä vastuuta avaruusesineiden aiheuttamasta vahingosta koskeva yleissopimus, 1971. (3) Ulkoavaruuteen lähetettyjen esineiden rekisteröimistä koskeva yleissopimus, 1974.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2022 uudesta ponnesta valtamerten hallinnointiin ja biodiversiteetin vahvistamiseen (2022/2836(RSP))

P9_TA(2022)0356 B9-0426/2022

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640),

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta(1),

–  ottaa huomioon 10. marraskuuta 2016 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: EU:n panos vastuulliseen valtamerten hoitoon” (JOIN(2016)0049),

–  ottaa huomioon 16. tammikuuta 2018 antamansa päätöslauselman kansainvälisestä valtamerten hallinnoinnista: valtamerten tulevaisuusohjelma vuoden 2030 kestävän kehityksen tavoitteiden yhteydessä(2),

–  ottaa huomioon 24. kesäkuuta 2022 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon EU:n kansainvälisestä valtamerten hallinnoinnin ohjelmasta ”Kestävä tulevaisuus siniselle planeetalle” (JOIN(2022)0028),

–  ottaa huomioon 20. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia – Luonto takaisin osaksi elämäämme” (COM(2020)0380) ja sen tavoitteen 30 prosenttia merialueista käsittävän johdonmukaisen merellisten suojelualueiden verkoston perustamisesta EU:ssa vuoteen 2030 mennessä sekä siitä 9. kesäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman(3),

–  ottaa huomioon yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista 17. kesäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY (meristrategiadirektiivi)(4),

–  ottaa huomioon merten aluesuunnittelun puitteista 23. heinäkuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/89/EU(5) (merten aluesuunnitteludirektiivi),

–  ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2021 antamansa päätöslauselman merten roskaantumisen vaikutuksista kalatalouteen(6),

–  ottaa huomioon 3. toukokuuta 2022 antamansa päätöslauselman ”Kohti kestävää sinistä taloutta EU:ssa: kalastuksen ja vesiviljelyn merkitys”(7),

–  ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman Japanin päätöksestä jatkaa valaanpyyntiä kaudella 2015–2016(8) ja 12. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman valaanpyynnistä Norjassa(9),

–  ottaa huomioon komission Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteydessä toteuttaman hankkeen ”Mission Starfish 2030: Restore our Ocean and Waters”,

–  ottaa huomioon 10. lokakuuta 2007 annetun komission tiedonannon ”Euroopan unionin yhdennetty meripolitiikka”(COM(2007)0575),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden järjestön jäsenten välisen kumppanuussopimuksen, joka tehtiin Cotonoun sopimuksen jälkeistä tilannetta koskevien neuvottelujen päätteeksi,

–  ottaa huomioon vaarallisten ja haitallisten aineiden merikuljetuksista vuonna 2010 tehdyn ja vuonna 1996 hyväksyttyä aiempaa välinettä muuttavan yleissopimuksen ratifioinnin ja voimaantulon,

–  ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa New Yorkissa 25. syyskuuta 2015 hyväksytyn YK:n yleiskokouksen päätöslauselman kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmasta ”Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development” ja erityisesti YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteen 14, jossa kannustetaan merten ja niiden luonnonvarojen säilyttämiseen ja kestävän käytön edistämiseen,

–  ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen (UNFCCC), vuoden 2015 Pariisin sopimuksen, joka tuli voimaan 4. marraskuuta 2016,

–  ottaa huomioon 13. marraskuuta 2021 hyväksytyn UNFCCC:n Glasgow’n ilmastosopimuksen,

–  ottaa huomioon 29. joulukuuta 1993 voimaan tulleen biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon Montego Bayssa Jamaikalla 10. joulukuuta 1982 allekirjoitetun ja 16. marraskuuta 1994 voimaan tulleen YK:n merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS),

–  ottaa huomioon merioikeusyleissopimuksella perustetun Kansainvälisen merenpohjajärjestön toimeksiannon ja vuonna 1994 tehdyn sopimuksen UNCLOSin XI osan täytäntöönpanosta,

–  ottaa huomioon 24. syyskuuta 2019 julkaistun hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin erityisraportin valtameristä ja kryosfääristä muuttuvassa ilmastossa,

–  ottaa huomioon YK:n julistaman kestävän kehityksen valtameritieteen vuosikymmenen (2021–2030),

–  ottaa huomioon toukokuussa 2019 julkaistun biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluja käsittelevän hallitustenvälisen tiede- ja politiikkafoorumin maailmanlaajuisen arviointiraportin biodiversiteetistä ja ekosysteemipalveluista,

–  ottaa huomioon Brestissä Ranskassa 9.–11. helmikuuta 2022 pidetyn One Ocean -huippukokouksen,

–  ottaa huomioon Nairobissa 2. maaliskuuta 2022 annetun YK:n ympäristökokouksen päätöslauselman muovisaasteen syntymisen lopettamisesta ”End plastic pollution: towards an international legally binding instrument”,

–  ottaa huomioon 24. joulukuuta 2017 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten merialueiden biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja kestävää käyttöä käsittelevän YK:n merioikeusyleissopimuksen alaisen oikeudellisesti sitovan kansainvälisen sopimuksen laatimisesta,

–  ottaa huomioon Lissabonissa 27. kesäkuuta – 1. heinäkuuta 2022 pidetyn YK:n korkean tason konferenssin kestävän kehityksen tavoitteen 14 toteuttamisen tukemiseksi (YK:n valtamerikonferenssi) ja sen jälkeen annetun Lissabonin julistuksen,

–  ottaa huomioon Palaun tasavallan ja Yhdysvaltojen 13.–14. huhtikuuta 2022 yhdessä isännöimän seitsemännen korkean tason Our Ocean -konferenssin,

–  ottaa huomioon Montrealissa 5.–17. joulukuuta 2022 pidettävän YK:n biodiversiteettikonferenssin (COP 15),

–  ottaa huomioon Maailman kauppajärjestön (WTO) 12. ministerikokouksessa 17. kesäkuuta 2022 tehdyn sopimuksen kestämättömälle kalastukselle myönnettävien tukien lakkauttamisesta,

–  ottaa huomioon syyskuussa 2022 pidetyssä maailman merifoorumissa annetun Bizerten julistuksen,

–  ottaa huomioon 26. syyskuuta 2022 annetun Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 20/2022 ”EU:n toimet laittoman kalastuksen torjumiseksi – Käytössä on valvontajärjestelmiä, joita kuitenkin heikentävät jäsenvaltioiden epäyhdenmukaiset tarkastukset ja seuraamukset”,

–  ottaa huomioon 19. marraskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”EU:n strategia merellä tuotettavan uusiutuvan energian potentiaalin valjastamiseksi ilmastoneutraalin tulevaisuuden tarpeisiin” (COM(2020)0741),

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2022 antamansa päätöslauselman merellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa koskevasta EU:n strategiasta(10),

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2020 annetun Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 26/2020 ”Meriympäristö: suojelu on EU:ssa laaja-alaista mutta jää pinnalliseksi”,

–  ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman Etelämantereen merellisten suojelualueiden perustamisesta ja Eteläisen jäämeren biologisen monimuotoisuuden suojelusta(11),

–  ottaa huomioon 7. heinäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman merituulipuistojen ja muiden uusiutuvan energian järjestelmien vaikutuksesta kalastusalaan(12),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on julistanut ilmasto- ja ympäristöhätätilan ja sitoutunut kiireellisesti toteuttamaan tarvittavat konkreettiset toimet tämän uhan torjumiseksi ja hillitsemiseksi ennen kuin on liian myöhäistä; ottaa huomioon, että biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen ja ilmastonmuutos ovat kytköksissä toisiinsa ja pahentavat toisiaan ja ovat yhtä suuria uhkia elämälle maapallolla ja että niihin olisi siksi puututtava kiireellisesti yhdessä;

B.  ottaa huomioon, että luonnon tila heikkenee ihmiskunnan historiassa ennennäkemättömällä vauhdilla ja laajuudella; ottaa huomioon, että arvioiden mukaan maailmanlaajuisesti miljoona lajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon; ottaa huomioon, että EU:n luontodirektiivien mukaisista lajeista vain 23 prosentin ja luontotyypeistä vain 16 prosentin suojelutaso on suotuisa;

C.  toteaa, että valtameret kattavat 71 prosenttia maapallon pinta-alasta, tuottavat puolet maapallon hapesta, imevät kolmanneksen hiilidioksidipäästöistä ja 90 prosenttia ilmastojärjestelmän ylimääräisestä lämmöstä(13) ja että niillä on ainutlaatuinen ja ratkaiseva ilmastoa säätelevä rooli ilmastokriisissä;

D.  ottaa huomioon, että maapallo on ilmasto- ja ympäristökriisissä, joka edellyttää globaaleja toimia, joissa määritetään yhteiset haasteet, synergiat ja yhteistyön alat;

E.  ottaa huomioon, että syvänmeren biodiversiteetin katsotaan olevan suurin maailmassa käsittäen noin 250 000 tunnettua lajia ja monia muita vielä tuntemattomia lajeja ja että syvänmeren alueella elää vähintään kaksi kolmasosaa maailman vielä tunnistamattomista meriympäristön lajeista(14);

F.  ottaa huomioon, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden alueella on maailman suurimmat merialueet, kun otetaan huomioon merialueet merentakaisissa maissa ja alueilla;

G.  toteaa, että valtameret myös edistävät ruokaturvaa ja terveyttä tarjoamalla ensisijaisen proteiinin lähteen yli kolmelle miljardille ihmiselle sekä uusiutuvan energian lähteitä ja mineraalivaroja ja että ne synnyttävät työpaikkoja rannikkoyhteisöihin ja toimivat tavaraliikenteen välineenä ja helpottavat internetyhteyksiä;

H.  toteaa, että valtameriin kohdistuu tällä hetkellä suurta painetta ihmisen toiminnasta, kuten ylikalastuksesta ja vahingollisista kalastusmenetelmistä, esimerkiksi pohjaa koskettavasta kalastuksesta, saastumisesta, kaivannaisteollisuuden toiminnasta ja ilmastokriisistä, joista koituu peruuttamatonta vahinkoa, kuten valtamerten lämpenemistä, merenpinnan kohoamista, happamoitumista, happivajetta, rannikoiden eroosiota, merten pilaantumista, merten biodiversiteetin liiallista hyväksikäyttöä, elinympäristöjen häviämistä ja niiden tilan heikkenemistä sekä biomassan vähenemistä, ja että myös näillä on seurauksia ihmis- ja eläinpopulaatioiden terveydelle ja turvallisuudelle sekä muille organismeille;

I.  toteaa, että biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluja käsittelevän hallitustenvälisen tiede- ja politiikkafoorumin ja hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin mukaan merten biodiversiteetti on vakavasti uhattuna; ottaa huomioon, että Euroopan ympäristökeskus on varoittanut Euroopan meriympäristön heikkenevästä nykytilasta ja tarpeesta ennallistaa nopeasti meriekosysteemit rajoittamalla ihmisen toiminnan vaikutusta meriympäristöön; ottaa huomioon, että ilmastonmuutos ja saastuminen heikentävät ja uhkaavat vakavasti merten herkkiä alueita, kuten koralliriuttoja, mangrovemetsiä ja meriheiniä;

J.  toteaa, että jos Pariisin sopimuksen tavoitteita ei saavuteta, siitä aiheutuisi valtavia ympäristövaikutuksia ja taloudellisia kustannuksia, kuten sen todennäköisyyden kasvaminen, että saavutetaan kriittiset pisteet, joissa lämpötilatasot alkavat rajoittaa luonnon kykyä sitoa hiiltä valtameriin;

K.  toteaa, että valaat lisäävät ekosysteemien tuottavuutta ja niillä on merkittävä rooli hiilen talteenotossa ilmakehästä; toteaa, että yksi suurvalas sitoo elinaikanaan keskimäärin 33 tonnia hiilidioksidia; ottaa huomioon, että Kansainvälinen valuuttarahasto on todennut laskelmissaan, että jos valaiden määrän annetaan palata valaanpyyntiä edeltäviin määriin, ilmastopositiivisen kasviplanktonin määrä lisääntyisi merkittävästi ja hiilidioksidia sitoutuisi lisää satoja miljoonia tonneja vuodessa, millä olisi sama vaikutus kuin jos äkillisesti ilmaantuisi kaksi miljardia ylimääräistä puuta(15); katsoo, että valaiden suojelun olisi oltava etusijalla kansainvälisessä valtamerten hallinnoinnissa;

L.  katsoo, että valtameret olisi tunnustettava kansainvälisesti maapallon yhteisiksi luonnonvaroiksi ja niitä olisi suojeltava, kun otetaan huomioon niiden ainutlaatuisuus ja keskinäinen riippuvuus sekä niiden tarjoamat keskeiset ekosysteemipalvelut, ja että nykyisten ja tulevien sukupolvien selviytyminen ja hyvinvointi ovat niistä riippuvaisia;

M.  toteaa, että EU:n syrjäisimmät alueet ja saaret auttavat maantieteellisten erityispiirteidensä ja ominaisuuksiensa ansiosta EU:ta hyötymään valtamerten geostrategisesta, ekologisesta, taloudellisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta ja antavat sille vastuuta; toteaa, että EU:n muihin alueisiin ja muuhun kehittyneeseen maailmaan verrattuna syrjäisimmät alueet ja saaret kärsivät eniten erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja myös kestävän kehityksen kannalta;

N.  ottaa huomioon, että Euroopan ympäristökeskus on määritellyt valtamerten hallinnoinnin siten, että maailman valtameriä ja niiden luonnonvaroja hallinnoidaan ja käytetään tavalla, joka pitää ne terveinä, tuottavina, turvattuina ja selviytymiskykyisinä(16);

O.  toteaa, että EU:n sininen talous tarjoaa suoraan 4,5 miljoonaa työpaikkaa ja kattaa kaikki valtameriin, meriin ja rannikoihin liittyvät toimialat ja sektorit, kuten merenkulun, matkustajaliikenteen, kalastuksen ja energiantuotannon sekä satamat, telakat, rannikkomatkailun ja maalla harjoitettavan vesiviljelyn; katsoo, että valtameriin liittyvät taloudelliset kysymykset ovat tärkeä osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja elpymissuunnitelmaa ja että kestävän sinisen talouden kehittäminen meriekosysteemeille voi edistää voimakkaasti talouden kehitystä ja työpaikkojen luomista erityisesti rannikko- ja saarivaltioissa ja -alueilla sekä syrjäisimmillä alueilla(17);

P.  toteaa, että Ranska ja Kolumbia perustivat Brestissä helmikuussa 2022 pidetyssä One Ocean -huippukokouksessa sinistä hiiltä koskevan kansainvälisen yhteenliittymän ja että tämän lisäksi perustettiin myös merten biologista monimuotoisuutta kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla käsittelevä korkean tason yhteenliittymä;

1.  kehottaa EU:ta toimimaan edelläkävijänä valtamerten suojelussa, meriekosysteemien ennallistamisessa ja tietoisuuden lisäämisessä valtamerten keskeisestä roolista sellaisen maapallon säilyttämisessä, jossa ihmisten ja eläinten on hyvä elää sekä niiden yhteiskunnalle tuomista lukuisista hyödyistä; pitää tässä yhteydessä tärkeänä, että parannetaan ihmisten suhdetta valtameriin; kannustaa komissiota edistämään valtamerten suojelua koskevien kysymysten sisällyttämistä paremmin muihin politiikan aloihin, myös tulevissa ilmasto- ja biodiversiteettikonferensseissa, kuten erityisesti COP15- ja COP27-kokouksissa;

2.  on pettynyt siihen, että aavan meren sopimusta ei lopulta hyväksytty viidennessä hallitustenvälisessä konferenssissa, mutta toteaa, että asiassa on edistytty; katsoo, että on välttämätöntä varmistaa biodiversiteetin suojelu kansallisten lainkäyttöalueiden ulkopuolella, jotta meren eliöstöä voidaan suojella, säilyttää ja ennallistaa ja jotta valtamerten yhteisiä luonnonvaroja voidaan käyttää oikeudenmukaisesti ja kestävästi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan viipymättä neuvotteluja aavan meren sopimuksesta, jotta voidaan asettaa kunnianhimoiset tavoitteet neuvotteluihin biologista monimuotoisuutta kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla käsittelevästä sopimuksesta, ja toteaa, että sopimuksella taataan korkean tavoitetason, tehokas ja tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottava kansainvälinen kehys, jolla on keskeinen merkitys maailman valtamerten ja merten vähintään 30 prosentin osuuden suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamisessa;

3.  korostaa, että sopimuksen osapuolten konferenssilla olisi oltava täysi toimivalta hyväksyä merellisiä suojelualueita koskevia tehokkaita hoitosuunnitelmia ja toimenpiteitä, ja on vakaasti sitä mieltä, että kaikenlaiset opt-out -mekanismit heikentäisivät merten suojelutoimia; korostaa lisäksi, että sopimukseen olisi sisällyttävä myös oikeudenmukainen ja tasapuolinen mekanismi merten geenivarojen käyttämiseen ja jakamiseen, ja siinä olisi määrättävä riittävästä rahoituksesta sopimuksen ydintoimintojen tukemiseksi sekä taloudellisesta, tieteellisestä ja teknisestä tuesta sitä tarvitseville valtioille valmiuksien kehittämisen ja meriteknologian siirtojen avulla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään sitä, että käsite valtameristä yhteisinä luonnonvaroina sisällytettäisiin tulevien julistusten ja kansainvälisten sopimusten johdanto-osaan, erityisesti biologista monimuotoisuutta kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla käsittelevän sopimuksen johdanto-osaan;

4.  korostaa, että tulevat ilmasto- ja biodiversiteettikonferenssit (COP27 ja COP15) ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan varmistaa valtamerten keskeinen asema ilmastonmuutoksen torjunnassa ja Pariisin sopimuksen ja biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen tavoitteiden saavuttaminen kaikilta osin; toteaa, että valtamerten ja merten hyvä tila on ratkaisevan tärkeää, jotta niiden rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä säilyisi ja voitaisiin pysyä Pariisin sopimuksen mukaisessa lämpötilatavoitteessa; toistaa EU:lle esittämänsä kehotuksen siitä, että COP15-kokouksessa olisi ajettava kunnianhimoista vuoden 2020 jälkeistä maailmanlaajuista biodiversiteettikehystä, jonka tavoitteena on kääntää biologisen monimuotoisuuden köyhtymissuuntaus, myös oikeudellisesti sitovilla maailmanlaajuisilla ennallistamis- ja suojelutavoitteilla, joilla tähdätään vähintään 30 prosentin tasoon vuoteen 2030 mennessä;

Valtamerten hallinnoinnin parantaminen EU:ssa ja kansainvälisesti

5.  katsoo, että on tehtävä huomattavia yhteisiä ponnistuksia, jotta valtamerten tilan heikkenemistä voidaan torjua; kehottaa varmistamaan maailmanlaajuisen, systeemisen, yhdennetyn ja korkean tavoitetason hallinnoinnin;

6.  toistaa kehotuksensa komissiolle ja jäsenvaltioille, jotta ne tukisivat syvänmeren kaivostoiminnan kansainvälistä moratoriota(18);

7.  korostaa, että EU:n politiikoissa on tärkeää arvioida maa-alueiden ja meren välisiä yhteyksiä, mukaan lukien tehomaataloudesta aiheutuvat typpi- ja fosforivuodot sekä muovisaaste; korostaa lisäksi, että on tärkeää varmistaa yhteinen terveys -lähestymistavan valtavirtaistaminen ja tunnustaa ihmisten, eläinten ja ympäristön terveyden väliset yhteydet;

8.  ilmaisee jälleen huolensa siitä, että kolmansien maiden paikallinen kalastuselinkeino ja rannikkoyhteisöt eivät usein hyödy suoraan kestävää kalastusta koskevien kumppanuussopimusten tarjoamasta alakohtaisesta tuesta; kehottaa jälleen komissiota varmistamaan, että tällaiset sopimukset ovat kestävän kehityksen tavoitteiden, EU:n ympäristövelvoitteiden ja EU:n yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden mukaisia; kehottaa EU:ta lisäämään kestävää kalastusta koskeviin kumppanuussopimuksiin sisältyviä avoimuutta, tiedonkeruuta (erityisesti saaliista, alusten rekisteröinneistä ja työoloista) ja raportointia koskevia vaatimuksia ja perustamaan keskitetyn sosioekonomisen tietokannan, joka palvelee kaikkia EU:n aluksia riippumatta siitä, missä ne toimivat;

9.  korostaa tarvetta sisällyttää maailmanlaajuiseen valtamerten hallinnoinnin puitteisiin merillä työskentelevään työvoimaan ja ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset; kehottaa komissiota ryhtymään kohdennettuihin toimiin edistääkseen ihmisarvoisen työn normeja kalastusalalla maailmanlaajuisesti ja tunnustamaan yhteyden työvoiman hyväksikäytön ja ihmisoikeuksien rikkomisen sekä kestämättömien ja tuhoisien kalastuskäytäntöjen, erityisesti laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS-kalastuksen), välillä;

10.  kehottaa neuvostoa ja puheenjohtajana toimivia maita kehittämään ja panemaan täytäntöön merta käsittelevien kysymysten pitkän aikavälin strategisen vision, jotta EU:sta tulisi globaali edelläkävijä valtamerten kestävässä kehittämisessä ja erityisesti valtamerten ja niiden ekosysteemien suojelussa ja jotta nykyisiä ympäristö- ja ilmastokriisejä voitaisiin torjua;

11.  muistuttaa kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuden periaatteesta, johon EU ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet ja jolla pyritään minimoimaan ristiriidat ja luomaan synergioita EU:n eri toimintapolitiikkojen välille; korostaa tässä yhteydessä EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan keskeistä roolia, sillä sen pitäisi auttaa kumppanimaita saavuttamaan edellä mainitut valtameriä ja ihmiskuntaa koskevat yhteiset tavoitteet;

12.  korostaa, että on tärkeää suojella valaskantoja sekä biodiversiteetin että ilmaston näkökulmasta; kannattaa vahvasti, että jatketaan kaupallisen valaanpyynnin keskeyttämistä maailmanlaajuisesti ja kieltoa valastuotteiden kansainvälisestä kaupasta; kehottaa Japania, Norjaa ja Islantia lopettamaan valaanpyyntinsä; kehottaa EU:ta torjumaan valaslajeille hengenvaarallisia uhkia, kuten törmäyksiä aluksiin, kalastusverkkoihin juuttumista, merten muovijätettä ja melusaastetta;

Suojelun varmistaminen ilmasto- ja ympäristökriiseissä

13.  toistaa biodiversiteettistrategiasta esittämänsä kannan, jonka mukaan parlamentti tukee voimakkaasti EU:n tavoitteita suojella vähintään 30 prosenttia EU:n merialueista ja suojella näistä vähintään 10 prosenttia tiukasti; odottaa, että EU:n uudella luonnon ennallistamista koskevalla lailla varmistetaan heikentyneiden meriekosysteemien ennallistaminen, kun otetaan huomioon, että terveet meriekosysteemit voivat suojella ja ennallistaa biodiversiteettiä ja hillitä ilmastonmuutosta sekä tarjota useita ekosysteemipalveluja; toistaa kehotuksensa asettaa ennallistamistavoitteeksi vähintään 30 prosenttia EU:n maa- ja merialueista, mikä menee pelkkää suojelua pidemmälle;

14.  toistaa antavansa täyden tukensa kahden yli kolme miljoonaa neliökilometriä itäisellä Etelämantereella ja Weddellinmerellä kattavan uuden merellisen suojelualueen perustamiselle(19); kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan merkittävästi toimiaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi;

15.  tukee EU:n hakemusta tarkkailijan asemasta Arktisessa neuvostossa; kehottaa tehostamaan arktisen alueen suojelua muun muassa kieltämällä öljynetsintä ja mahdollisimman pian kaasunetsintä;

16.  palauttaa mieliin tukevansa kaiken ympäristöä vahingoittavan teollisen louhintatoiminnan kieltämistä, kuten kaivostoiminnan ja fossiilisten polttoaineiden porauksen suojelluilla merialueilla; kehottaa jälleen EU:ta käynnistämään ja rahoittamaan tieteellisiä tutkimusohjelmia, joilla kartoitetaan runsaasti hiiltä sisältäviä merielinympäristöjä EU:n vesillä ja joiden pohjalta voidaan määrittää tällaiset alueet tiukasti suojelluiksi merialueiksi, jotta voidaan suojella ja ennallistaa merten hiilinieluja ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen mukaisesti ja suojella ja ennallistaa ekosysteemejä, erityisesti merenpohjan ekosysteemejä, meristrategiapuitedirektiivin mukaisesti ja suojella niitä sellaiselta ihmisen toiminnalta, joka voi häiritä ja vapauttaa hiiltä vesimassaan, kuten pohjaa koskettavilta kalastustoimilta;

17.  toteaa jälleen, että kalastuksen ja vesiviljelyn on maailmanlaajuisesti oltava ympäristön kannalta kestäviä ja niitä on hoidettava johdonmukaisesti taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien etujen saavuttamista ja elintarvikkeiden saatavuutta edistävien tavoitteiden kanssa; korostaa, että tieteellisten ja sosioekonomisten tietojen kerääminen on kestävän kalastuksenhoidon kannalta ensisijaisen tärkeää; pitää valitettavana, että 15. syyskuuta 2022 annettu komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/1614 hyväksyttiin riittämättömillä tiedoilla ja kuulematta sidosryhmiä riittävästi; kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen päätöstään marraskuussa 2022 julkaistavan Kansainvälisen merentutkimusneuvoston lausunnon valossa ja sen jälkeen, kun sosioekonominen vaikutustenarviointi on saatavilla;

18.  korostaa, että on ratkaisevan tärkeää virtaviivaistaa rannikkoalueiden sinisen hiilen ekosysteemien (mangrovemetsät, vuoroveden alle jäävät suolaiset kosteikot ja meriheinät) sisällyttämistä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan, ja kannustaa komissiota jatkamaan työtä luotettavien, avointen ja tieteeseen perustuvien menetelmien määrittämiseksi, jotta kyseisten ekosysteemien hiilipoistumat ja päästöt lasketaan oikein ja muita biodiversiteettitavoitteita vahingoittamatta;

19.  korostaa, että syrjäisimmät alueet ja saaret ovat olennaisen tärkeitä valtameriin liittyviin haasteisiin vastaamiseksi, ja kehottaa EU:ta vahvistamaan niiden roolia, kun etsitään ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, merten biodiversiteetin suojelemiseksi ja kestävään siniseen talouteen siirtymiseksi, myös edistämällä ekosysteemipohjaisia ratkaisuja; kehottaa EU:ta ottamaan syrjäisimmät alueet paremmin mukaan valtameristrategioihin, myös yhdennettyyn meripolitiikkaan;

20.  muistuttaa, että YK:n ympäristöohjelman mukaan on tärkeää kiireellisesti vähentää ja välttää merten roskaantumista, sillä muovijätteen osuus kaikesta merten saastumisesta on 80 prosenttia, ja toteaa, että muovia on arvioiden mukaan valtamerissä noin 75–199 miljoonaa tonnia ja että tämä määrä voi kolminkertaistua vuoteen 2040 mennessä, jos merkityksellisiä toimia ei toteuteta(20); suhtautuu myönteisesti käynnissä olevaan työhön, joka koskee neuvotteluja muovisaastetta koskevasta maailmanlaajuisesta sopimuksesta, ja kehottaa YK:n jäsenvaltioita pyrkimään kunnianhimoiseen ja tulokselliseen sopimukseen viimeistään vuonna 2024; korostaa, että muovisaastetta on torjuttava ensisijaisesti vähentämällä jätettä sen lähteellä sekä muovin käyttöä ja kulutusta ja lisäämällä kiertotaloutta; ilmaisee lisäksi tukevansa puhdistustoimia; kiinnittää huomiota muovitalouteen ja sen tuotannon räjähdysmäiseen kasvuun viime vuosikymmeninä; kehottaa soveltamaan järjestelmällistä lähestymistapaa, jotta voidaan puuttua asianmukaisesti ympäristön muovisaasteeseen, mikromuovit mukaan lukien; kehottaa toteuttamaan kansainvälisiä toimia, joilla estetään ydinlaitos- ja sotilastoiminnassa syntyneiden jätteiden päätyminen valtameriin, ja etsimään käytännön ratkaisuja niiden nykyisten ympäristö- ja terveysvaikutusten rajoittamiseksi;

21.  pitää myönteisenä äskettäin hyväksyttyä kalastukselle myönnettäviä tukia koskevaa WTO:n sopimusta, joka kaikkien osapuolten olisi ratifioitava nopeasti, mutta pitää valitettavana, ettei ole päästy sopimukseen liikakalastusta ja laivaston liikakapasiteettia kasvattavien tukien rajoittamisesta; kehottaa komissiota pyrkimään sopimukseen WTO:ssa viipymättä; korostaa, että kalastusta on harjoitettava kestävällä tavalla ja että on varmistettava, että minimoidaan kalastustoiminnan kielteiset vaikutukset meriekosysteemiin ja vältetään ympäristön tilan heikkeneminen, mikä on yksi yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteista; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään toimiin liikakapasiteetin ja liikakalastuksen torjumiseksi ja kieltämään tuet, jotka edistävät liikakapasiteettia ja liikakalastusta;

22.  korostaa, että LIS-kalastus ja liikakalastus ovat merkittävä uhka kestävälle kalastukselle ja meriekosysteemien sietokyvylle; pitää myönteisenä, että komissio on sitoutunut LIS-kalastuksen suhteen nollatoleranssiin, mutta panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 20/2022 päätelmän, jonka mukaan laittoman kalastuksen torjuntaan käytettävien valvontajärjestelmien tehokkuutta vähentää se, että jäsenvaltiot tekevät tarkastuksia ja soveltavat seuraamuksia epäyhdenmukaisesti; kehottaa jäsenvaltioita parantamaan EU:n LIS-asetuksen(21) täytäntöönpanoa ja noudattamaan tilintarkastustuomioistuimen suosituksia sekä varmistamaan varoittavat seuraamukset laittomalle kalastukselle;

23.  on lisäksi huolissaan EU:n vesien ulkopuolella tapahtuneista LIS-kalastustapauksista; vaatii vahvaa globaalia varoittavien seuraamusten järjestelmää ja monitahoista lähestymistapaa LIS-kalastuksen torjuntaan; korostaa tarvetta rajoittaa mukavuuslippujen käyttämistä ja lippuvaltion vaihtamista sekä puuttua merellä tapahtuvaan jälleenlaivaukseen; kehottaa komissiota edistämään tehokkaasti avoimuutta yritysrakenteiden tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista ja kehottaa EU:ta vahvistamaan laajemmin korruptiontorjuntavalmiuksien kehittämistä edistämällä kansallisten virastojen välistä yhteistyötä, lisäämällä kansainvälistä yhteistyötä, parantamalla kalastusalan toimijoiden valvontaa kehitysmaissa EU:n tuella ja tukemalla alueellisia seuranta-, valvonta- ja tarkkailukeskuksia ja työryhmiä;

Kestävän sinisen talouden edistäminen

24.  toteaa, että valtamerten hyvä tila on monien toimintojen, kuten kalastuksen, matkailun, tutkimuksen ja merenkulun, pitkän aikavälin kestävyyden kannalta olennaisen tärkeää; pitää myönteisenä täysin kestävän sinisen talouden kestävään kehitykseen ja työpaikkojen luomiseen liittyvää potentiaalia ja korostaa, että on ensisijaisen tärkeää tukea näiden alojen pyrkimyksiä parantaa kestävyyttään ja mukautua Euroopan vihreän kehityksen ohjelman uusiin normeihin;

25.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita panemaan kaikilta osin täytäntöön merten aluesuunnittelua koskevan direktiivin ja ottamaan siinä huomioon kaikki mereen liittyvät taloudelliset toiminnot, mukaan lukien kalastus, merellä toimivat energiantuotantolaitokset, meriliikennereitit, liikennejakojärjestelmät, satamien kehittäminen, matkailu ja vesiviljely, soveltamalla yhdennettyä ja ekosysteemiin perustuvaa lähestymistapaa, jolla varmistetaan meriekosysteemien suojelu; toistaa, että tarvitaan lisätoimia direktiivin johdonmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi, sillä direktiivissä kehotetaan jäsenvaltioita soveltamaan suunnittelussaan ekosysteemiin perustuvaa lähestymistapaa, jotta voidaan toimia esimerkkinä merten aluesuunnittelun maailmanlaajuiselle käyttöönotolle;

26.  muistuttaa, että hiilidioksidin ja typpidioksidin lisäksi meriliikenteen hiilestä irtautumiseen olisi sisällytettävä metaanipäästöt, koska metaani on 20 vuoden ajanjaksolla hiilidioksidia yli 80 kertaa voimakkaampi kaasu, mikä tekee siitä toiseksi haitallisimman kasvihuonekaasun, joka aiheuttaa noin neljäsosan nykyisestä ilmaston lämpenemistä;

27.  huomauttaa, että musta hiili on sekä ilman epäpuhtaus että lyhytaikainen ilmastotekijä ja että sitä muodostuu palamisen aikana hiukkasten ohella ja jolla on merkittävä lämmitysvaikutus, ja että se on toiseksi merkittävin alusten aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä edistävä tekijä; korostaa, että on tärkeää suojella arktista aluetta erityisesti merenkulun päästöiltä ja hiukkasilta, ja muistuttaa, että 13. lokakuuta 2021 annetussa yhteisessä tiedonannossa EU sitoutui johtamaan ”Pohjoisen jäämeren päästöttömän ja saasteettoman laivaliikenteen edistämistä vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden ja 55-valmiuspaketin mukaisesti”(22); kehottaa EU:ta edistämään kansainvälisesti pyrkimystä hyväksyä konkreettisia toimenpiteitä päästöttömän ja saasteettoman laivaliikenteen saavuttamiseksi arktisella alueella;

28.  ilmaisee huolensa meriliikenteen, paalutuksen ja muiden mereen liittyvien toimintojen aiheuttamasta vedenalaisesta melusta sekä valaiden törmäyksistä aluksiin, mikä vaikuttaa kielteisesti meriekosysteemeihin ja meriympäristön lajien hyvinvointiin; kehottaa komissiota yksilöimään ja ehdottamaan toimenpiteitä näihin ongelmiin puuttumiseksi;

29.  painottaa, että fossiilisten polttoaineiden poraaminen merellä voi vahingoittaa valtameriä; korostaa, että fossiilisten polttoaineiden käyttö edistää ja nopeuttaa ilmastonmuutosta entisestään; katsoo, että EU:n on tehtävä yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa, jotta voidaan saada aikaan oikeudenmukainen siirtymä pois merellä tapahtuvasta fossiilisten polttoaineiden porauksesta;

30.  toistaa kantansa tarkkailua, raportointia ja todentamista koskevasta asetuksesta(23) ja päästökauppajärjestelmää koskevasta direktiivistä(24) valtamerirahaston perustamisen puolesta, jotta voidaan parantaa alusten energiatehokkuutta ja tukea sellaisia investointeja, joilla pyritään edistämään meriliikenteen hiilestä irtautumista esimerkiksi käyttämällä tuulta propulsiovoimana myös lähimerenkulussa ja satamissa;

31.  korostaa tarvetta ottaa nopeasti käyttöön merellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa koskevat kestävät hankkeet ja ottaa samalla huomioon niiden vaikutus ekosysteemeihin ja muuttaviin lajeihin sekä ympäristö-, sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset; korostaa, että EU hyötyisi vahvoista merellä tuotettavan uusiutuvan energian kotimarkkinoista, jotta se voisi edelleen kehittää teknologista johtoasemaansa tällä alalla ja luoda siten uusia maailmanlaajuisia vientimahdollisuuksia EU:n teollisuudelle;

32.  korostaa, että EU:n olisi näytettävä esimerkkiä hyväksymällä kunnianhimoisia oikeudellisia vaatimuksia meriliikenteen hiilestä irtautumiseksi ja sen kestävyyden parantamiseksi ja samalla tuettava ja edistettävä toimenpiteitä, jotka ovat kansainvälisillä foorumeilla, kuten Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä, tavoitetasoltaan vähintään vertailukelpoisia, jotta meriliikenneala voi asteittain luopua kasvihuonekaasupäästöistään maailmanlaajuisesti ja Pariisin sopimuksen mukaisesti; korostaa, että jos Kansainvälinen merenkulkujärjestö hyväksyy tällaisia toimenpiteitä, komission olisi tarkasteltava niiden tavoitetasoa ja yleistä ympäristötavoitteiden tinkimättömyyttä, mukaan lukien niiden yleinen tavoitetaso Pariisin sopimuksen tavoitteisiin nähden ja ottaen huomioon EU:n koko talouden laajuinen tavoite, joka koskee kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä vuoteen 2030 mennessä ja ilmastoneutraaliuden saavuttamista viimeistään vuoteen 2050 mennessä; katsoo, että komission olisi tämän jälkeen tarvittaessa tehtävä parlamentille ja neuvostolle ehdotuksia, joilla säilytetään EU:n ilmastotoimien ympäristötavoitteiden tinkimättömyys ja tehokkuus ja tunnustetaan itsemääräämisoikeus, joka EU:lla on säännelläkseen osuuttaan kansainvälisistä merimatkoista aiheutuvista päästöistä Pariisin sopimuksen velvoitteiden mukaisesti;

33.  pitää myönteisenä alueellisten kalastusjärjestöjen roolia; kehottaa komissiota varmistamaan alueellisia kalastusjärjestöjä koskevasta yleissopimuksesta käytävien neuvottelujen yhteydessä, että hyväksytyt hoito- ja säilyttämistoimenpiteet ovat yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden mukaisia tai niitä kunnianhimoisempia, että EU:n laivastolle annetaan yhdenmukaiset säännöt riippumatta siitä, millä maantieteellisellä alueella ne toimivat, ja taataan tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille näiden kansainvälisten yleissopimusten nojalla toimiville laivastoille; kehottaa komissiota kannustamaan uusien alueellisten kalastusjärjestöjen perustamista ja esittämään kunnianhimoisia toimeksiantoja, joilla parannetaan kalakantojen suojelua ja kalavarojen kestävää hoitoa, vähennetään poisheitetyn saaliin määriä ja parannetaan saatavilla olevia tietoja, sääntöjen noudattamista ja päätöksenteon avoimuutta; kannustaa käyttämään laajemmin suurimpia sallittuja saaliita ja kiintiöitä koskevia mekanismeja erityisesti neuvotteluissa alueellisia kalastusjärjestöjä koskevasta yleissopimuksesta ja kestävää kalastusta koskevista kumppanuussopimuksista, jotta varmistetaan kalavarojen tehokas maailmanlaajuinen säilyttäminen;

34.  korostaa tarvetta ottaa täysimääräisesti huomioon kestävään siniseen talouteen siirtymiseen liittyvät sosiaaliset tarpeet; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan työvoiman uudelleenkoulutusta ja täydennyskoulutusta sekä niiden uusien työntekijöiden houkuttelemista työvoimaan, joilla on kestävän talouden käytäntöjen edellyttämät valmiudet;

35.  kehottaa komissiota tekemään sosioekonomisia analyyseja ja hyödyntämään olemassa olevia analyyseja EU:n kalastusyhteisöjen kohtaamista haasteista, jotta voidaan määrittää asianmukaiset tukea ja monipuolistamista koskevat toimenpiteet oikeudenmukaisen ja tasapuolisen siirtymän takaamiseksi;

Tiedon jakaminen, tutkimuksen edistäminen ja tietämyksen parantaminen

36.  korostaa tarvetta tukea valtamerten ilmastonmuutokseen sopeutumista ja merten uusiutuvia energialähteitä koskevaa tutkimusta ja innovointia, jotta EU:sta tulisi ympäristöystävällisten alusten, kalastusalusten ja satamien edelläkävijä; katsoo, että olisi myönnettävä rahoitusta syvänmeren ekosysteemien ja biodiversiteetin hyväksi; kehottaa toteuttamaan tehokkaita toimia alusten aiheuttaman pilaantumisen ja jätteiden laittomien päästöjen torjumiseksi; kehottaa EU:ta ottamaan johtavan roolin vihreiden käytävien ja vihreiden satamien välisten yhteyksien luomisessa maailmanlaajuisesti, jotta merenkulkualan vihreää siirtymää voidaan vahvistaa ja laajentaa; kehottaa toteuttamaan tehokkaita toimia alusten aiheuttaman pilaantumisen ja jätteiden laittomien päästöjen torjumiseksi;

37.  katsoo, että kestävien meripolttoaineiden kehittämistä ja tuotantoa olisi merkittävästi lisättävä tulevina vuosina ja että EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi investoitava kestävien meripolttoaineiden tutkimukseen ja tuotantoon, koska ne tarjoavat sekä ympäristöön liittyviä että teollisia mahdollisuuksia; kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta perustaa kestävien meripolttoaineiden ja -teknologioiden EU:n tutkimuskeskus, joka auttaisi koordinoimaan kestävien meripolttoaineiden kehittämiseen osallistuvien sidosryhmien toimia;

38.  ilmaisee tukensa YK:n julistamalle kestävän kehityksen valtameritieteen vuosikymmenelle ja komission hankkeelle ”Mission Starfish 2030: Restore our Ocean and Waters”, joiden tavoitteena on nopeuttaa tietämyksen ja datan keräämistä ja valtamerten elpymistä sekä edistää valtamerten, merten ja jokien elpymistä koskevaa syklistä ajattelutapaa konkreettisilla alueellisilla pilottihankkeilla;

39.  toteaa, että tiedeyhteisöt on otettava mukaan, jotta voidaan koordinoida toimia sellaista valtamerten kestävää tulevaisuutta varten, joka helpottaa uusia tapoja tuottaa ja jakaa tietoa; kehottaa tämän vuoksi EU:ta edistämään valtamerten kestävyyttä käsittelevän kansainvälisen paneelin perustamista hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin mallin pohjalta, jotta voidaan luoda perusta tulevalle valtamerten hallinnoinnille ja hoidolle;

40.  tukee toimia, joita Costa Rican, Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan johdolla toimiva hallitustenvälinen korkean tason koalitio luonnon ja ihmisten puolesta on toteuttanut; pitää myönteisenä komission osallistumista koalitioon; muistuttaa EU:n sitoutumisesta valtamerten ja merten luonnonvarojen säilyttämiseen ja kestävään käyttöön YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoitteen 14 mukaisesti;

o
o   o

41.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL C 270, 7.7.2021, s. 2. (2) EUVL C 458, 19.12.2018, s. 9. (3) EUVL C 67, 8.2.2022, s. 25. (4) EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19. (5) EUVL L 257, 28.8.2014, s. 135. (6) EUVL C 494, 8.12.2021, s. 14. (7) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0135. (8) EUVL C 101, 16.3.2018, s. 123. (9) EUVL C 337, 20.9.2018, s. 30. (10) EUVL C 342, 6.9.2022, s. 66. (11) EUVL C 99, 1.3.2022, s. 214. (12) EUVL C 99, 1.3.2022, s. 88. (13) UN Climate Action, ‘The ocean – the world’s greatest ally against climate change’. (14) ‘Marine Biodiversity and Ecosystems Underpin a Healthy Planet and Social Well-Being’, UN Chronicle, Nos 1 & 2, Volume LIV – Our Ocean, Our World, toukokuu 2017. (15) Kansainvälinen valuuttarahasto, ‘A strategy to protect whales can limit greenhouse gases and global warming’, joulukuu 2019. (16) Euroopan ympäristökeskus, ‘Ocean governance’, 5. toukokuuta 2022. (17) Parlamentin 3. toukokuuta 2022 antamassa päätöslauselmassa ”Kohti kestävää sinistä taloutta EU:ssa: kalastuksen ja vesiviljelyn merkitys” esitetyn mukaisesti. (18) Katso komission sinistä taloutta koskeva vuoden 2022 kertomus EU Blue Economy Report 2022, 3. toukokuuta 2022. (19) Parlamentin 8. heinäkuuta 2021 Etelämantereen merellisten suojelualueiden perustamisesta ja Eteläisen jäämeren biologisen monimuotoisuuden suojelusta antamassa päätöslauselmassa esitetyn mukaisesti. (20) Katso YK:n ympäristöohjelman Itä-Aasian merten koordinointielimen (COBSEA) julkaisu ‘Marine Litter and Plastic Pollution’ ja YK:n ympäristöohjelman yhteenveto From pollution to solution: a global assessment of marine litter and plastic pollution, 2021. (21) EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1. (22) Komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 13. lokakuuta 2021 antama yhteinen tiedonanto ”EU:n voimakkaampi sitoutuminen rauhanomaiseen, kestävään ja vauraaseen arktiseen alueeseen” (JOIN(2021)0027), s. 9. (23) Parlamentin 16. syyskuuta 2020 esittämä kanta ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2015/757 muuttamisesta alusten polttoöljynkulutusta koskevien tietojen maailmanlaajuisen tiedonkeruujärjestelmän huomioon ottamiseksi (EUVL C 385, 22.9.2021, s. 217). (24) EUVL L 76, 19.3.2018, s. 3.