Euroopan parlamentin päätöslauselma 19. lokakuuta 2022 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 4/2022 varainhoitovuodeksi 2022: tulojen tarkistaminen (omat varat) ja muut tekniset mukautukset (12623/2022 – C9-0317/2022 – 2022/0211(BUD))

P9_TA(2022)0365 A9-0240/2022

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(1) ja erityisesti sen 44 artiklan,

–  ottaa huomioon 24. marraskuuta 2021 lopullisesti hyväksytyn Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2022(2),

–  ottaa huomioon vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17. joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093(3),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16. joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen(4), jäljempänä ’toimielinten välinen sopimus’,

–  ottaa Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisesta 14. joulukuuta 2020 annetun neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053(5),

–  ottaa huomioon komission 1. heinäkuuta 2022 antaman esityksen lisätalousarvioksi nro 4/2022 (COM(2022)0350),

–  ottaa huomioon neuvoston 20. syyskuuta 2022 vahvistaman ja samana päivänä parlamentille toimittaman kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 4/2022 (12623/2022 – C9-0317/2022),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 ja 96 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0240/2022),

A.  ottaa huomioon, että lisätalousarvioesityksen nro 4/2022 tarkoituksena on ensisijaisesti päivittää talousarvion tulopuolta, jotta otetaan huomioon viimeisin kehitys eli omia varoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean 23. toukokuuta 2022 hyväksymät tarkistetut arviot vuoden 2022 talousarvion omista varoista, ja päivittää muita tuloja, kuten Yhdistyneen kuningaskunnan maksuosuutta, sakkoja ja muita;

B.  ottaa huomioon, että lisätalousarvioesitykseen nro 4/2022 sisältyy myös kaksi menoihin liittyvää erityismukautusta, jotka koskevat budjettinimikkeistön mukauttamista komission 18. toukokuuta 2022 REPowerEU-aloitteesta antaman ehdotuksen(6) perusteella ja Eurojustin toimeksiannon laajentamista kattamaan sotarikoksia koskevien todisteiden kerääminen ja säilyttäminen(7); ottaa huomioon, että maksusitoumus- ja maksumäärärahoihin ei pyydetä lisäystä;

C.  ottaa huomioon, että parlamentti on toistuvasti katsonut, että lisätalousarvioesityksellä olisi oltava vain yksi tarkoitus;

1.  panee merkille komission esittämän lisätalousarvioesityksen nro 4/2022;

2.  huomauttaa erityisesti, että aidot omat varat ovat kasvaneet 3 573,9 miljoonalla eurolla; muistuttaa, että uusien omien varojen käyttöönottoa on nopeutettava toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistetun etenemissuunnitelman mukaisesti eli siten, että uusista omista varoista saatavat lisätulot riittävät kattamaan ainakin elpymisvälineen kustannusten takaisinmaksun;

3.  korostaa, että parlamentti ei ole vielä esittänyt kantaansa elpymis- ja palautumistukivälineen REPowerEU-lukua koskevaan ehdotukseen; korostaa näin ollen, että ehdotettu budjettinimikkeistön muutos ei vaikuta lainsäädäntömenettelyn lopputulokseen;

4.  pitää valitettavana, että komissio päätti parlamentin vaatimuksesta huolimatta esittää tulojen päivittämiseen liittyviä seikkoja yhdessä muiden käynnissä oleviin neuvotteluihin liittyvien seikkojen kanssa; muistuttaa, että budjettivallan käyttäjän oikeuksia paremmin kunnioittaakseen komission olisi esitettävä lisätalousarvioesitys vain yhtä tarkoitusta varten ja pidättäydyttävä yhdistämästä useita tarkoituksia yhteen lisätalousarvioesitykseen;

5.  on tyytyväinen siihen, että asetus (EU) 2022/838, jolla laajennetaan Eurojustin toimeksiantoa siten, että se voi tukea Ukrainaa Venäjän raakaan ja perusteettomaan hyökkäykseen liittyviä sotarikoksia koskevien todisteiden keräämisessä, säilyttämisessä ja analysoinnissa, hyväksyttiin nopeasti; vastustaa kuitenkin sitä, että lisätalousarvioesityksessä ehdotettuja toimia aiotaan rahoittaa saman politiikanalan sisällä tehtävillä uudelleenkohdentamisilla, jotka on määrä toteuttaa myöhemmin tänä vuonna; korostaa tässä yhteydessä, että otsakkeen 2b liikkumavarat ovat riittävät; toistaa lisäksi pitkäaikaisen kantansa, jonka mukaan virastojen tehtävien ja vastuiden lisääntyessä niille on myös annettava vastaavasti uusia resursseja;

6.  hyväksyy neuvoston kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 4/2022;

7.  kehottaa puhemiestä toteamaan lisätalousarvion nro 4/2022 lopullisesti hyväksytyksi ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

8.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1. (2) EUVL L 45, 24.2.2022, s. 1. (3) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11. (4) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28. (5) EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1. (6) COM(2022)0231, 18.5.2022. (7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/838, annettu 30. toukokuuta 2022, asetuksen (EU) 2018/1727 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse joukkotuhontaa, ihmisyyttä vastaan tehtyjä rikoksia, sotarikoksia ja niiden liitännäisrikoksia koskevien todisteiden säilyttämisestä, analysoinnista ja tallentamisesta Eurojustissa (EUVL L 148, 31.5.2022, s. 1).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 19. lokakuuta 2022 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2023 (12108/2022 – C9-0306/2022 – 2022/0212(BUD))

P9_TA(2022)0366 A9-0241/2022

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisesta 14. joulukuuta 2020 annetun neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053(1),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(2), jäljempänä ’varainhoitoasetus’,

–  ottaa huomioon vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17. joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093(3), jäljempänä ’rahoituskehysasetus’, sekä parlamentin, neuvoston ja komission tässä yhteydessä hyväksymät yhteiset julistukset(4) ja asiaan liittyvät yksipuoliset julistukset(5),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16. joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(6),

–  ottaa huomioon puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta 30. kesäkuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1119 (eurooppalainen ilmastolaki)(7),

–  ottaa huomioon 19. toukokuuta 2022 antamansa päätöslauselman Venäjän Ukrainassa käymän sodan sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista EU:hun – EU:n toimintavalmiuksien vahvistaminen(8),

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640) ja siitä 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman(9),

–  ottaa huomioon hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) erityisraportin ilmaston lämpenemisestä 1,5 celsiusasteella, sen erityisraportin ilmastonmuutoksesta ja maaperästä sekä erityisraportin valtameristä ja kryosfääristä ilmaston muuttuessa,

–  ottaa huomioon UNFCCC:n sopimuspuolten 21. konferenssissa (COP21) Pariisissa 12. joulukuuta 2015 hyväksytyn Pariisin sopimuksen,

–  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen N:o 22/2021 ”Kestävä rahoitus: Johdonmukaisemmat EU:n toimet ovat tarpeen, jotta rahoitusta saadaan ohjatuksi kestäviin investointeihin”,

–  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen N:o 09/2022 ”Ilmastomenot EU:n talousarviossa vuosina 2014–2020 – eivät niin suuria kuin on ilmoitettu”,

–  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen N:o 10/2021 ”Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen EU:n talousarvioon: aika siirtyä sanoista tekoihin”,

–  ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet,

–  ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman Schengen-alueen toimintaa koskevasta vuosikertomuksesta(10),

–  ottaa huomioon 22. huhtikuuta 2022 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 muuttamisesta (COM(2022)0184) ja sitä koskevan mietinnön (A9-0230/2022), jonka budjettivaliokunta ja talousarvion valvontavaliokunta hyväksyivät 8. syyskuuta 2022 ja joka hyväksyttiin parlamentin istuntojaksolla 12–15. syyskuuta 2022,

–  ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja siitä 19. tammikuuta 2017 antamansa päätöslauselman(11),

–  ottaa huomioon sukupuolten tasa-arvoa koskevan EU-strategian 2020–2025,

–  ottaa huomioon yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi 16. joulukuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2092(12),

–  ottaa huomioon 5. huhtikuuta 2022 antamansa päätöslauselman vuoden 2023 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista, pääluokka III – Komissio(13),

–  ottaa huomioon 7. huhtikuuta 2022 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2023(14),

–  ottaa huomioon komission 1. heinäkuuta 2022 antaman esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2023 (COM(2022)0400), jäljempänä ’talousarvioesitys’ sekä siihen laaditun oikaisukirjelmän nro 1 (COM(2022)0670),

–  ottaa huomioon neuvoston 6. syyskuuta 2022 vahvistaman ja 9. syyskuuta 2022 parlamentille toimittaman kannan esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2023 (12108/2022 – C9-0306/2022),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan,

–  ottaa huomioon lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0241/2022),

Pääluokka III – yleiskatsaus

1.  muistuttaa, että parlamentti asetti vuoden 2023 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista 5. huhtikuuta 2022 antamassaan päätöslauselmassa vuoden 2023 talousarviota koskevat selkeät poliittiset painopisteet; toteaa jälleen olevansa vahvasti sitoutunut näihin painopisteisiin ja esittää seuraavan kannan varmistaakseen asianmukaisen rahoitustason niitä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi; katsoo, että unionilla on oltava käytettävissään kaikki mahdolliset talousarviovarat, jotta se voi vastata nykyisiin kriiseihin ja keskittyä ihmisten tarpeisiin;

2.  toteaa, että Euroopan unionin talousarviolla on edistettävä julkisia investointeja tukemalla tuottavia ja strategisia aloja, julkisia palveluja, työntekijöiden oikeudet huomioon ottavien työpaikkojen luomista, köyhyyden, sosiaalisen syrjäytymisen ja eriarvoisuuden torjuntaa, ympäristönsuojelua sekä kunkin maan ja alueen mahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä samoin kuin pyrkimistä ulkosuhteisiin, jotka perustuvat solidaarisuuteen, yhteistyöhön, keskinäiseen kunnioitukseen sekä rauhan edistämiseen ja turvaamiseen;

3.  korostaa, että unionilla on edessään poikkeuksellisen monimutkaisia haasteita, kuten Ukrainan sodan suorat ja välilliset vaikutukset, korkea inflaatio, köyhyyden lisääntyminen, korkeat energian hinnat ja toimitusvarmuuteen liittyvät riskit, varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) sekä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kotitalouksien talousnäkymien heikkeneminen, tarve turvata oikeudenmukainen, osallistava ja kestävä toipuminen pandemiasta, kriisit monissa muissa osissa maailmaa, teknologinen muutos, mukaan lukien lisääntyvä digitalisaatio, sukupuolten epätasa-arvo sekä entistä kiireellisempi tarve torjua ilmastonmuutosta ja biodiversiteettikriisiä ja niiden seurauksia ja tarve nopeuttaa oikeudenmukaista siirtymää myös investoimalla energiatehokkuuteen; katsoo, että unionin talousarviosta olisi tuettava näihin haasteisiin vastaamista ja annettava niihin kaikkiin asianmukaista tukea, mutta ilmaisee samalla huolensa poikkeuksellisen suppeista liikkumavaroista, jotka ovat noin kolmannes viime vuoden liikkumavaroista, tai otsakkeen 6 tapauksessa liikkumavaran puutteesta sekä siitä, että talousarvioon sisällytetyt joustomahdollisuudet ja valmiudet vastata kriiseihin ovat rajalliset; katsoo, että etenkin sodan aikana on välttämätöntä lisätä investointeja ja torjua työttömyyttä sekä luoda perusta selviytymiskykyisemmälle ja kestävämmälle unionille ja keskittyä samalla konkreettisiin toimiin, joilla puututaan sodan seurauksiin myös muualla maailmassa; pitää valitettavana, että talousarvioesitys ei anna riittävää vastausta nykyisiin haasteisiin; muistuttaa, että monivuotista rahoituskehystä ei laadittu pandemiaa, sotaa, korkeaa inflaatiota, korkeita energian hintoja, pakolaisten suurta määrää, uusien jäsenvaltioiden liittymistä, puutteellista ruokaturvaa ja humanitaarisia kriisejä ajatellen;

4.  pitää valitettavana talousarvioesitystä koskevaa neuvoston kantaa, jossa monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeissa leikataan komission ehdotukseen nähden maksusitoumusmäärärahoista 1,64 miljardia euroa ja maksumäärärahoista 530 miljoonaa euroa; katsoo, ettei neuvoston ehdottamissa leikkauksissa oteta huomioon unionin ja sen kansalaisten kohtaamien edellä mainittujen haasteiden vakavuutta eivätkä ne perustu toteutukseen liittyvien suuntausten tai vastaanottokyvyn objektiiviseen arviointiin ja että ne ovat ristiriidassa keskeisten yhteisten poliittisten painopisteiden kanssa ja vaarantavat unionin kyvyn saavuttaa onnistuneesti keskeiset politiikkatavoitteensa ja painopisteensä; katsoo, että neuvoston ei pitäisi kohdistaa leikkauksia ohjelmiin, joihin sovelletaan rahoituskehysasetuksen 5 artiklassa säädettyä mukautusta ”tasapainottamista ja vakauttamista” varten, koska tämä olisi vastoin kyseisen artiklan tavoitetta, joka on erityisten poliittisten painopisteiden lujittaminen; muistuttaa erityisesti, että kyseisessä artiklassa ei säädetä ”lisäyksistä”, kuten neuvosto on todennut; toteaa, että neuvoston kanta on kaukana parlamentin odotuksista; on siksi päättänyt pääsääntöisesti palauttaa sekä toiminta- että hallintomenojen osalta määrärahat talousarvioesityksen tasolle budjettikohdissa, joihin neuvosto on tehnyt leikkauksia, ja ottaa parlamentin kannan lähtökohdaksi talousarvioesityksen;

5.  säilyttää talousarvioesitykseen temaattisia erityisrahoitusvälineitä eli solidaarisuus- ja hätäapuvarausta, Euroopan globalisaatiorahastoa työttömiksi jääneille työntekijöille ja brexit-mukautusvarausta varten kirjatut määrärahat; katsoo, että unionin kohtaamat ennennäkemättömät, poikkeukselliset ja ennätyksellisen suuret haasteet huomioon ottaen olisi käytettävä joustovälineen koko määrä; katsoo, että kun otetaan huomioon nykyiset vakavat toisiinsa liittyvät kriisit, on tarpeen ottaa käyttöön yhden ainoan liikkumavaravälineen osion a vuoden 2021 liikkumavarat ja kyseisen välineen osion c lisämäärärahat;

6.  muistuttaa pitkäaikaisesta kannastaan, jonka mukaan uudet poliittiset painopisteet tai tehtävät edellyttävät uusia resursseja; aikoo soveltaa tätä lähestymistapaa ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan puolijohde-ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä (sirusäädös) (COM(2022)0046) ja ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin turvallisten yhteyksien ohjelman perustamisesta vuosiksi 2023–2027 (COM(2022)0057); pitää näin ollen myönteisenä, että ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan puolustusteollisuuden vahvistamista yhteistoiminnallisten hankintojen avulla koskevan välineen perustamisesta (COM(2022)0349) ei edellytä uudelleenkohdentamista muista ohjelmista tai korvamerkitsemistä niiden sisällä;

7.  katsoo, että unionin talousarviossa on sen koon, rakenteen ja sääntöjen vuoksi hyvin rajallisesti kapasiteettia vastata asianmukaisesti unionin kohtaamiin haasteisiin tai rahoittaa ja toteuttaa riittävällä tavalla unionin yhteisiä uusia politiikkatavoitteita tai aloitteita, joista ilmoitettiin komission puheenjohtajan unionin tilasta vuonna 2022 pitämässä puheessa; muistuttaa erityisesti, että valtion- tai hallitusten johtajat ovat kuvanneet Venäjän Ukrainaa vastaan käymää hyökkäyssotaa ”järisyttäväksi muutokseksi Euroopan historiassa” ja että komissio on todennut, että ”Euroopassa käytävän sodan aiheuttamat ennakoimattomat tarpeet ovat selvästi suuremmat kuin nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä käytettävissä olevat varat”, mikä edellyttää uusia rahoituslähteitä; korostaa, että unionin olisi otettava johtava rooli riittävän, oikea-aikaisen ja luotettavan tuen tarjoamisessa Ukrainalle yhdessä sen kansainvälisten kumppaneiden kanssa; katsoo tämän olevan lisäosoitus siitä, että monivuotista rahoituskehystä on tarkistettava kiireellisesti ja perusteellisesti mahdollisimman pian ja viimeistään vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä muun muassa sen joustavoittamiseksi, enimmäismäärien nostamiseksi tarvittaessa esiin nousevien tarpeiden ja uusien painopisteiden huomioon ottamiseksi ja Euroopan unionin elpymisvälineen rahoituskustannusten sisällyttämisestä otsakkeeseen 2b aiheutuneiden ongelmien ratkaisemiseksi;

8.  korostaa, että todellinen edistyminen uusien omien varojen käyttöönotossa on olennaisen tärkeää sekä Next Generation EU -välineen täytäntöönpanoon liittyvien elpymisvälineen takaisinmaksujen että nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen ja tulevien rahoituskehysten rahoituksen kestävyyden ja niiden täytäntöönpanon kannalta; kehottaa komissiota varmistamaan uusien omien varojen oikea-aikaisen käyttöönoton 16. joulukuuta 2020 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistetun etenemissuunnitelman mukaisesti ja kiirehtimään toista koria koskevaa ehdotusta; kehottaa neuvostoa noudattamaan sovittua aikataulua ja huolehtimaan siitä, että komission 22. joulukuuta 2021 ehdottamaan ensimmäiseen koriin sisältyvien omien varojen osalta saadaan aikaan tarvittavaa edistymistä, jotta ne saadaan nopeasti käyttöön;

9.  korostaa tarvetta reagoida Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan, covid-19-pandemian, kiihtyvän inflaation sekä energiahuollon epävarmuuden lisääntymisen ja ruokaturvan heikkenemisen seurauksiin unionin tasolla; painottaa etenkin riittävien vihreiden investointien tarvetta, jotta voidaan vahvistaa unionin energiaomavaraisuutta ja panna vihreän kehityksen ohjelma täytäntöön; muistuttaa, että koheesio- ja maatalouspolitiikkaa ei voida käyttää kiireellisten painopisteiden pääasiallisena rahoituslähteenä, sillä se vaarantaa pitkän aikavälin tavoitteiden toteuttamisen, ja korostaa tarvetta tukea pandemiasta ja energiakriisistä pahasti kärsineitä alueita; kehottaa komissiota analysoimaan joustomahdollisuuksia ja lisäresursseja, mukaan lukien vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä mahdollisesti käyttämättä jääneet varat, jotta voidaan tukea pk-yrityksiä ja heikossa asemassa olevia kotitalouksia, kun otetaan huomioon, että unionin talousarviossa on vain rajallisesti resursseja vastata korkeisiin energian hintoihin;

10.  katsoo, että unionin olisi toimittava yhtenäisesti energiakriisin ratkaisemiseksi, ja ehdottaa erittäin merkittäviä lisäinvestointeja tällä alalla; muistuttaa, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lisää rahoitusvaroja, jotka ylittävät vuoden 2023 talousarvion; muistuttaa siksi, että on tärkeää tarjota lisää rahoitustukea REPowerEU-suunnitelman kautta; kehottaa sopimaan REPowerEU-suunnitelmasta nopeasti ja panemaan sen ripeästi täytäntöön, jotta varat voidaan vapauttaa mahdollisimman pian ja siten lisätä nopeasti unionin energiaomavaraisuutta strategisten investointien avulla, mukaan lukien tuki pk-yrityksille ja heikossa asemassa oleville kotitalouksille;

11.  suhtautuu myönteisesti komission työhön, joka koskee uutta luokittelua unionin menojen sukupuolivaikutusten mittaamiseksi; kehottaa komissiota varmistamaan, että tässä luokittelussa keskitytään esittämään ohjelmien vaikutus sukupuolten tasa-arvoon tarkasti ja kattavasti, jotta sukupuolten tasa-arvoon voitaisiin vaikuttaa mahdollisimman hyvin ohjelmissa, jotka on nyt luokiteltu nollatasolle (tähti), ja jotta kerättyä tietoa voidaan hyödyntää ohjelmien suunnittelussa; kehottaa lisäksi laajentamaan tätä luokittelua kaikkiin monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmiin, jotta voidaan osoittaa tulokset vuoden 2023 talousarvion osalta; korostaa tässä yhteydessä tarvetta kerätä ja analysoida järjestelmällisesti sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja; edellyttää, että kaikki sukupuolten tasa-arvon kannalta merkityksellinen raportointi tapahtuu määrien eikä toimien lukumäärän perusteella;

12.  ilmaisee syvän huolensa siitä, että komissio on äskettäin rahoittanut tai osarahoittanut hijab-huivin käyttöä edistäviä kampanjoita, joissa muun muassa todetaan, että vapaus on hijabissa (”freedom is in hijab”); korostaa, että unionin talousarviosta ei pitäisi rahoittaa tulevaisuudessa mitään kampanjaa, jolla voidaan edistää hijab-huivin käyttöä;

13.  odottaa, että ilmastoa ja biologista monimuotoisuutta koskevat valtavirtaistamistavoitteet saavutetaan; suhtautuu tässä mielessä myönteisesti pyrkimyksiin tehdä raportoinnista avoimempaa ja kattavampaa ja korostaa tarvetta tehdä riittävästi jälkiarviointeja ja pyrkiä parantamaan käytettävissä olevien tietojen tarkkuutta; kehottaa jälleen komissiota ottamaan huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen päätelmät, jotka koskevat liian suuriksi ilmoitettuja ilmastomenoja; suhtautuu myönteisesti myös biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä menoja koskevaan raportointiin; ilmaisee kuitenkin huolensa siitä, että vuosien 2026 ja 2027 tavoitteita ei ehkä saavuteta, ja kehottaa komissiota tehostamaan toimiaan tavoitteiden saavuttamiseksi; kehottaa komissiota talousarvioesityksen antaessaan julkistamaan ohjelmakohtaiset määrät ja osuudet menoista, joilla edistetään molempia tavoitteita; kehottaa komissiota valvomaan ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattamista ja ryhtymään tarvittaessa korjaaviin toimiin;

14.  palauttaa mieliin, että vuoden 2023 talousarviossa on otettava huomioon Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin hyväksymien suositusten täytäntöönpano;

15.  vahvistaa näin ollen vuoden 2023 talousarvion (kaikki pääluokat) maksusitoumusmäärärahojen määräksi yhteensä 187 293 119 206 euroa, mikä merkitsee 1 702 055 778 euron lisäystä talousarvioesitykseen nähden; on päättänyt lisäksi asettaa saataville 836 090 000 euron määrän maksusitoumusmäärärahoina varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti vapautetuista sitoumuksista; vahvistaa vuoden 2023 talousarvion (kaikki pääluokat) maksumäärärahojen määräksi yhteensä 167 612 834 087 euroa;

Otsake 1 – Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous

16.  korostaa otsakkeen 1 merkittävää panosta Ukrainan sodan seurauksiin puuttumisessa ja unionin ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisessa, muun muassa unionin riippuvuuden vähentämisessä Venäjältä ja muualta tuotavista fossiilisista polttoaineista, sillä siitä tuetaan tutkimusta ja investointeja kestävän energian ja liikenteen aloilla; toteaa jälleen, että tämän otsakkeen ohjelmilla on potentiaalia ankkuroida Ukraina sisämarkkinoihin, infrastruktuuriverkkoon ja tutkimusalueeseen;

17.  kannattaa talousarvioesityksessä esitettyä ehdotusta vapauttaa 78,8 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja kolmelle klusterille, jotka mainittiin Horisontti Eurooppa -asetukseen(15) liitetyssä asiaa koskevassa yhteisessä poliittisessa lausumassa; panee kuitenkin merkille, että vuosilta 2021 ja 2020 jäi vapautettuja tutkimusmäärärahoja 836,09 miljoonaa euroa; edellyttää saatavilla olevien rajallisten resurssien ja huomattavien tarpeiden vuoksi, että tämä odottamattoman suuri määrä vapautettuja tutkimusmäärärahoja, joita komissio ei ollut ennakoinut monivuotisesta rahoituskehyksestä käydyissä neuvotteluissa, olisi asetettava kokonaisuudessaan saataville Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti; muistuttaa kyseisen ohjelman erittäin suuresta unionin tason lisäarvosta ja erinomaisesta toteutusasteesta; uskoo siksi vahvasti, että jäljellä olevilla määrillä olisi lisättävä merkittävästi määrärahoja keskeisiin tutkimusprioriteetteihin, kuten terveyteen (mukaan lukien pitkittynyt covid ja covid-19-infektion jälkeinen väsymysoireyhtymä, kuten kliinisiin testeihin), ilmastoon, liikkumiseen ja energiaan, kulttuuriin ja luovuuteen (myös uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen jatkokehitykseen), sekä elintarvikkeisiin, biotalouteen, luonnonvaroihin ja ympäristöön, jotta voidaan vastata unionin kohtaamiin kiireellisiin haasteisiin ja tarjota lisätukea tutkijoille, myös Ukrainasta tuleville tutkijoille, Marie Skłodowska-Curie -toimista, ja että olisi keskityttävä erityisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan ja digitaalistrategiaan ja siihen, että Euroopasta tulee vahvempi toimija maailmassa;

18.  korostaa olevansa erittäin huolestunut Euroopan innovaationeuvoston rahaston ehdotetusta hallinnointitavasta ja kehottaa komissiota aloittamaan parlamentin kanssa avoimen vuoropuhelun rahaston hallinnointitavasta, jotta varmistetaan talousarvion asianmukainen toteutus;

19.  peruuttaa komission ehdottamat uudelleenkohdentamiset sirusäädöksen ja turvallisten yhteyksien ohjelman rahoittamiseksi noudattaen kantaansa, jonka mukaan uusia aloitteita olisi rahoitettava uusilla varoilla, ja poistaa asiaankuuluvat neuvoston varaukset ja varmistaa näin Horisontti Eurooppa -puiteohjelman, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman ja unionin avaruusohjelman painopisteiden asianmukaisen rahoituksen; asettaa uudelleen käyttöön vapautetut tutkimusmäärärahat kompensoimaan Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta sirusäädökseen ja turvallisten yhteyksien ohjelmaan korvamerkittyjä varoja, jotta nämä uudet ehdotukset eivät heikennä nykyisiä tutkimusprioriteetteja; painottaa, että Next Generation EU -välineen varojen käyttöä ei voida käyttää perusteluna sille, että varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohtaa ei panna täytäntöön ja jätetään kriisiaikana käyttämättä huomattavia määriä vapautettuja määrärahoja;

20.  muistuttaa, että Verkkojen Eurooppa -väline on avainasemassa, jotta voidaan vauhdittaa investointeja suorituskykyisten ja kestävien Euroopan laajuisten verkkojen kehittämiseen; korostaa, että Verkkojen Eurooppa -välineellä on oltava keskeinen rooli unionin talouden hiilestä irtautumisessa, sillä siitä tuetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria ja uusiutuvaa energiaa, mikä nopeuttaa vihreää siirtymää ja lisää unionin energiaomavaraisuutta ja energiaturvallisuutta, ja edistetään yhteenliitettävyyttä koko unionin alueella, myös Iberian niemimaan ja syrjäisten, harvaan asuttujen alueiden kanssa; korostaa, että Venäjän ennennäkemätön ja provosoimaton sotilaallinen hyökkäys Ukrainaa vastaan edellyttää kiireellistä tukea liikenneinfrastruktuuriin Ukrainassa ja Ukrainaan (solidaarisuuskaistat), jotta mahdollistetaan kriittisten tavaroiden kuljettaminen molempiin suuntiin; ehdottaa sen vuoksi Verkkojen Eurooppa -välineen liikenne- ja energiaosioiden rahoituksen lisäämistä talousarvioesitykseen nähden yhteensä 90 miljoonalla eurolla maksusitoumusmäärärahoina;

21.  korostaa, että hyvin toimivat sisämarkkinat ovat unionin elpymisen ja pitkän aikavälin kilpailukyvyn ytimessä; korostaa, että on tärkeää säilyttää ne ja mukauttaa niitä, kun otetaan huomioon lukuisat haasteet; kehottaa komissiota tekemään tarvittavat ehdotukset, myös oikaisukirjelmän yhteydessä, jotta voidaan kuroa umpeen mahdollinen kuilu digipalvelusäädöksen voimaantulon ja valvontamaksujen perinnän välillä;

22.  korostaa, että yritykset ja varsinkin pk-yritykset, jotka ovat Euroopan talouden selkäranka, ovat kärsineet vakavasti nykyisistä kriiseistä ja että tämä koskee myös matkailualan sekä kulttuurialan ja luovien toimialojen yrityksiä, joiden toiminta on supistunut huomattavasti, ja toteaa, että ne ovat kärsineet myös Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan seurauksista, erityisesti korkeista energian hinnoista; kannattaa 10 miljoonan euron lisäystä talousarvioesitykseen verrattuna sisämarkkinaklusterin pk-yrityksiä koskevaan osioon; ehdottaa myös miljoonan euron lisäystä talousarvioesitykseen nähden, jotta voidaan tukea Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmässä (EFRAG) meneillään olevaa laadukkaiden raportointistandardien suunnittelutyötä edellyttäen, että EFRAG hyväksyy työsuunnitelman, jossa hahmotellaan toimenpiteet, joilla varmistetaan asianmukainen ja avoin menettely ja julkinen valvonta sekä sidosryhmien tasapainoinen edustus;

23.  lisää sen vuoksi otsakkeen 1 maksusitoumusmäärärahoja 663 650 000 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä käytettävissä olevaa liikkumavaraa ja ottamalla käyttöön erityisrahoitusvälineet; ottaa lisäksi otsakkeeseen yhteensä 836 090 000 euroa maksusitoumusmäärärahoja varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti vapautetuista sitoumuksista ja toteaa, että vapautettujen ja uudelleen käyttöön otettujen sitoumusten määrä kasvaa näin 677 278 157 eurolla talousarvioesitykseen nähden;

Alaotsake 2a – Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

24.  korostaa koheesiopolitiikan keskeistä roolia unionin investointipolitiikan ja lähentymisen olennaisena välineenä, jolla edistetään kestävää kasvua ja tuetaan jäsenvaltioiden ja niiden alueiden yleistä sopusointuista kehitystä, myös alueiden välillä ja niiden sisällä; toteaa ohjelmasuunnitteluprosessin käynnistymisen viivästyneen vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen kahden ensimmäisen vuoden aikana mutta odottaa täytäntöönpanon pääsevän vauhtiin vuonna 2022; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota nopeuttamaan ohjelmasuunnittelua, jotta koheesiorahastojen täytäntöönpano voidaan aloittaa vuonna 2023, sillä se auttaa puuttumaan sosiaaliseen, taloudelliseen ja alueelliseen eriarvoisuuteen, vauhdittamaan unionin taloutta ja tukemaan julkista ja yksityistä sektoria, pk-yrityksiä ja kansalaisia näinä vaikeina aikoina; korostaa, että vaarana on hankkeiden viivästyminen pandemian ja Ukrainan sodan vuoksi; pyytää komissiota arvioimaan tarvittavia politiikan mukautuksia ja tukitoimenpiteitä ja tarvittaessa ehdottamaan niitä, jotta varmistetaan kaikkien hankkeiden jatkaminen ja täysimääräinen täytäntöönpano;

25.  kehottaa asettamaan unionin ohjelmissa etusijalle hankkeet, joilla edistetään ja parannetaan työntekijöiden oikeudet huomioon ottavien työpaikkojen luomista sekä vakaita ja säänneltyjä palkkoja ja työmarkkinasuhteita;

26.  hyväksyy alaotsaketta 2a koskevan neuvoston kannan;

Alaotsake 2b – Palautumiskyky ja arvot

27.  muistuttaa, että vaikka parlamentti on pyytänyt elpymisvälineen rahoittamista enimmäismäärät ylittäen, jälleenrahoituskustannukset maksetaan alaotsakkeen 2b sisältä; ottaa huomioon rahoitusmarkkinoiden odottamattoman tilanteen, joka johtuu Venäjän Ukrainaa vastaan käymästä hyökkäyssodasta, joka vaikuttaa edelleen kielteisesti unionin talouteen siten, että kasvu hidastuu, inflaatio kiihtyy ja korot nousevat, ja toteaa näin ollen, että elpymisvälineen rahoituskustannuksia koskevan budjettikohdan määrärahat tarvitaan todennäköisesti kokonaisuudessaan ja tarpeet saattavat hyvinkin ylittää budjetoidun määrän; pitää valitettavana, että tällä on tosiasiallinen vaikutus samaan otsakkeeseen kuuluviin ohjelmiin, sillä se rajoittaa komission mahdollisuuksia ehdottaa rahoitussuunnitelman ylittäviä lisäyksiä siellä, missä niitä tarvitaan; toteaa, että elpymisvälineen rahoituskustannuksia ei pitäisi ottaa erityisvälineistä, joilla on tarkoitus vastata odottamattomiin haasteisiin, kuten Ukrainan sodan ja energiakriisin seurauksiin;

28.  ehdottaa siksi, että Erasmus+ -lippulaivaohjelmalle, jossa painopisteenä on oppimiseen liittyvä liikkuvuus koulutuksen alalla, osoitetaan 200 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarvioesityksessä ottaen huomioon, että komissio on todennut tarpeelliseksi tukea ukrainalaisia opiskelijoita ja opetushenkilöstöä sekä kaikkia opiskelijoita, jotta nämä selviävät korkeasta inflaatiosta; korostaa, että nämä määrärahat auttavat myös tasoittamaan Erasmus+ -ohjelman voimakkaasti takapainotettua rahoitusprofiilia ja tarjoavat johdonmukaisempaa vuotuista rahoitusta ohjelmalle, jonka kysyntä pysyy vakaana vuodesta toiseen; korostaa lisäksi, että lisäresurssit edistävät käynnissä olevia toimia, joilla pyritään tekemään ohjelmasta vihreämpi ja osallistavampi ja mahdollistamaan Euroopan nuorison teemavuoden 2022 jatkoksi toteutettava työ; panee merkille puheenjohtaja von der Leyenin unionin tilaa koskevassa puheessaan antaman ilmoituksen, jonka mukaan vuoden 2023 olisi oltava Euroopan osaamisen teemavuosi, ja toteaa tämän edellyttävän tukea vuoden 2023 talousarviosta;

29.  muistuttaa, että Erasmus+ -ohjelman urheiluosiosta tuetaan voittoa tavoittelemattomia urheilutapahtumia, joilla pyritään kehittämään edelleen urheilun eurooppalaista ulottuvuutta ja edistämään ruohonjuuritason urheilun kannalta merkityksellisiä kysymyksiä; korostaa urheilun keskeistä roolia syrjinnän torjunnassa ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä; kannattaa siksi 10 miljoonan euron tarpeellista ja kohdennettua lisäystä urheilua koskevaan budjettikohtaan, jotta ohjelmasta voidaan tukea Berliinissä vuonna 2023 järjestettäviä Special Olympics -kisoja;

30.  korostaa, että Euroopan solidaarisuusjoukkojen avulla nuoret voivat hankkia käytännön kokemusta toisessa jäsenvaltiossa ja parantaa siten työllistyvyyttään ja mahdollisuuksiaan elämässä; korostaa lisäksi, että Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevasta ohjelmasta rahoitetaan humanitaarisen avun joukkojen kautta tehtävää humanitaarista vapaaehtoistyötä, joka voi tarjota merkittävää humanitaarista apua konfliktialueiden ulkopuolella; on näin ollen päättänyt korottaa Euroopan solidaarisuusjoukkojen määrärahoja 8 miljoonalla eurolla talousarvioesitykseen nähden;

31.  painottaa, että covid-19-pandemia ei ole vielä ohi, ja korostaa tarvetta jatkaa terveydenhuoltojärjestelmien tukemista, jotta voidaan parantaa niiden muutosjoustavuutta ja vahvistaa varautumista EU4Health-ohjelman kautta; korostaa lisäksi ohjelman keskeistä roolia syöväntorjuntasuunnitelman, Euroopan lääkestrategian ja äskettäin perustetun terveyshätätilanteiden valmiusviranomaisen tukemisessa; kumoaa näin ollen neuvoston ehdottaman suhteettoman ja perusteettoman leikkauksen ja lisää ohjelman määrärahoja 25 miljoonalla eurolla talousarvioesitykseen nähden, jotta voidaan muun muassa tukea toimia, joilla pyritään saamaan aikaan kaikkialla unionissa yleinen sairausvakuutusturva, joka kattaa laadukkaiden seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen saatavuuden;

32.  huomauttaa, että Euroopassa tapahtuu yhä enemmän ja yhä vakavampia luonnonkatastrofeja, mistä viimeisimpänä osoituksena ovat kesän 2022 ennätykselliset maastopalot; pitää valitettavana, että ilmastonmuutoksen vuoksi tällaiset usein hätätilanteisiin johtavat sääilmiöt pahenevat ja lisääntyvät; on sen vuoksi ja komission puheenjohtajan unionin tilasta vuonna 2022 pitämässä puheessaan antaman lupauksen mukaisesti päättänyt vahvistaa unionin pelastuspalvelumekanismin resursseja 20 miljoonalla eurolla, jotta voidaan parantaa unionin avustusvalmiuksia ja suojella paremmin sen kansalaisia, ja toteaa, että tähän kuuluvat myös valmiudet mobilisoida lääkintäyksiköitä hätätilanteissa, ja korostaa tarvetta investoida ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillitsemiseen sille erityisen alttiilla alueilla;

33.  muistuttaa, että covid-19-pandemia ja siihen liittyvät kansanterveystoimenpiteet ovat vaikuttaneet vakavasti kulttuurialaan ja luoviin toimialoihin, joilla toimivat yritykset ovat usein pieniä, yksittäisiin taiteilijoihin ja voittoa tavoittelemattomiin yhteisöllisiin organisaatioihin; korostaa Luova Eurooppa -ohjelman keskeistä roolia eurooppalaisten teosten ja unionin arvojen sekä kulttuurialan ja luovien toimialojen elpymisen tukemisessa, medialukutaidon edistämisessä ja disinformaation torjunnassa; on näin ollen päättänyt korottaa ohjelman vuoden 2023 määrärahoja 12 miljoonalla eurolla talousarvioesitykseen nähden;

34.  painottaa tarvetta edistää oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien kunnioittamista; korostaa kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman ratkaisevaa roolia unionin arvojen, unionin kansalaisuuden ja demokratian, tasa-arvon, sukupuolten tasa-arvon ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistamisessa unionissa sekä sukupuolistuneen väkivallan uhrien tukemisessa; kumoaa näin ollen neuvoston ohjelmaan tekemät leikkaukset; on päättänyt lisäksi korottaa Daphne-lohkon määrärahoja kahdella miljoonalla eurolla talousarvioesitykseen nähden, jotta voidaan torjua sukupuolistunutta väkivaltaa, joka on pahentunut pandemian jälkeen, sekä kaikkia pakolaisiin, lapsiin, nuoriin ja muihin riskiryhmiin, kuten hlbtiq+-henkilöihin ja vammaisiin henkilöihin, kuuluviin henkilöihin kohdistuvan väkivallan muotoja, ja päättää korottaa kansalaisten sitoutumista ja osallistumista koskevan lohkon määrärahoja 1,5 miljoonalla eurolla talousarvioesitykseen nähden, erityisesti jotta varmistetaan Euroopan tulevaisuuskonferenssin asianmukaiset jatkotoimet;

35.  on erittäin huolissaan siitä, että useissa raporteissa tuodaan esiin sellaisten järjestöjen rahoittaminen, joilla on yhteyksiä radikaaleihin uskonnollisiin ja poliittisiin järjestöihin, esimerkiksi Muslimiveljeskuntaan; kehottaa komissiota takaamaan, että unionin varoja myönnetään ainoastaan järjestöille, jotka kunnioittavat täysin kaikkia unionin arvoja, mukaan lukien ajatuksenvapaus, sananvapaus sekä miesten ja naisten tasa-arvo, erityisesti kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman kautta; pyytää siksi komissiota velvoittamaan edunsaajajärjestöt allekirjoittamaan peruskirjan, jossa ne sitoutuvat kunnioittamaan näitä arvoja, ennen kuin varat asetetaan saataville;

36.  muistuttaa, että on tärkeää tukea työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työntekijöiden koulutusta sekä varmistaa vakaa rahoitus; kehottaa komissiota varmistamaan kyseisten määrärahojen hyvän käyttöasteen;

37.  katsoo, että Kyproksen turkkilaista yhteisöä koskevaan budjettikohtaan olisi osoitettava riittävästi määrärahoja, jotta voidaan edistää ratkaisevasti Kyproksen kateissa olevien henkilöiden komitean työn jatkamista ja tehostamista ja tukea kulttuuriperintöä käsittelevää yhteisöjenvälistä teknistä komiteaa;

38.  toteaa, että monet unionin toimielinten, elinten ja laitosten asiakirjat ja tiedonannot ovat saatavilla vain englanniksi; toteaa myös, että työkokouksia pidetään ilman tulkkausmahdollisuutta; kehottaa kunnioittamaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja asetuksessa N:o 1/1958 sekä sisäisissä suuntaviivoissa ja päätöksissä, kuten hyvän hallintotavan säännöstössä, vahvistettuja periaatteita, oikeuksia ja velvoitteita; kehottaa näin ollen unionin toimielimiä, elimiä ja laitoksia tarjoamaan tarvittavat henkilöresurssit monikielisyyden kunnioittamisen varmistamiseksi lisäämällä kääntämisestä ja tulkkauksesta vastaavan henkilöstön määrää;

39.  korostaa, että on tärkeää suojella unionin talousarviota petoksilta, korruptiolta ja muulta kielletyltä toiminnalta, jotka vaikuttavat haitallisesti sekä unionin että kansallisiin talousarvioihin; korostaa tässä yhteydessä Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) keskeistä roolia unionin taloudellisten etujen suojaamisessa, myös Next Generation EU -välineen varojen käytön yhteydessä, ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen varmistamisessa; on siksi päättänyt tehdä kohdennettuja lisäyksiä EPPOn määrärahoihin ja lisätä sen henkilöstömäärää, jotta elin voi täyttää toimeksiantonsa ja jotta näin voidaan tehostaa petosten, korruption, rahanpesun ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita liittymään EPPOon ja varmistamaan unionin taloudellisten etujen paremman suojaamisen; muistuttaa, että on tärkeää noudattaa yleistä ehdollisuusjärjestelmää unionin talousarvion suojaamiseksi;

40.  katsoo, että toimielinten viestintään on varmistettava riittävä ja vakaa rahoitus, jotta unioni voi olla yhteydessä kansalaisiin, myös paikallistasolla, torjua disinformaatiota ja helpottaa kansalaisten osallistumista demokraattiseen toimintaan, mikä on entistä kiireellisempää Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan vuoksi; palauttaa näin ollen talousarvioesityksen tason asianomaisiin budjettikohtiin;

41.  lisää alaotsakkeen 2b maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 272 821 707 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä käytettävissä olevaa liikkumavaraa ja ottamalla käyttöön erityisrahoitusvälineet;

Otsake 3 – Luonnonvarat ja ympäristö

42.  ilmaisee vakavan huolensa Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan vaikutuksista ja sen taloudellisista seurauksista sekä äärimmäisten sääilmiöiden, kuten vakavien ja pitkien kuivien kausien, vaikutuksesta tuotantoon ja jakeluun maatalousalalla ja elintarvikemarkkinoilla; korostaa, että maataloudella on strateginen rooli pyrittäessä välttämään elintarvikekriisi, sillä se tarjoaa kaikkialla Euroopassa turvallisia, laadukkaita ja kohtuuhintaisia elintarvikkeita; muistuttaa, että unionin viljelijöillä on keskeinen rooli pyrittäessä säilyttämään maaseutualueiden talouden häiriönsietokyky ja että vuosi 2023 on ensimmäinen vuosi, jonka aikana heitä tuetaan uuden yhteisen maatalouspolitiikan avulla helpottamalla nuorten viljelijöiden velkataakkaa ja auttamalla heitä selviytymään lainankorkojen ja tuotantopanosten kustannusten noususta; katsoo, että kriisitilanne oikeuttaa uuden maatalousalan varauksen osittaiseen käyttöönottoon siten, että nuorille viljelijöille osoitetaan vähintään 10 miljoonaa euroa; kehottaa komissiota valmistelemaan asiaankuuluvia poikkeustoimenpiteitä perussäädöksen asiaa koskevien säännösten mukaisesti ja lisäämään tarvittaessa käyttöön otettavaa määrää;

43.  muistuttaa Life-ohjelman merkityksestä ilmastotoimien ja ympäristönsuojelun tukemisen kannalta ja sen keskeisestä roolista suunniteltaessa esimerkillisiä toimia ja vauhditettaessa toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä luontokadon pysäyttämiseksi; kehottaa lisäämään Life-ohjelman talousarviotuen tasoa ohjelman kaikilla eri osa-alueilla; painottaa, että Life-ohjelman määrärahojen mahdollinen vuotuinen vahvistaminen merkitsee edistymistä ilmastokysymysten ja biologisen monimuotoisuuden valtavirtaistamista koskevien tavoitteiden saavuttamisessa; katsoo, että nykyolosuhteiden vuoksi on perusteltua painottaa erityisesti puhtaaseen energiaan siirtymistä koskevaa artiklaa;

44.  korostaa, että Euroopan ympäristökeskuksen määrärahoja olisi lisättävä huomattavasti, jotta se saisi riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit pannakseen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja siihen liittyvät politiikkatoimet kaikilta osin täytäntöön, sillä ohjelma on tärkeimpiä pilareita pyrittäessä tekemään unionin taloudesta oikeudenmukainen, osallistava, kestävä, häiriönsietokykyinen ja hiilineutraali; katsoo, että komission olisi kaikin keinoin vältettävä vaarantamasta ympäristöpolitiikan ja ‑lainsäädännön täytäntöönpanoa ja sen valvontaa;

45.  korostaa oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien tärkeää roolia ja tarvetta hyväksyä ne hyvissä ajoin nykyisessä taloudellisessa ja geopoliittisessa tilanteessa, jotta voidaan varmistaa tarvittavat investoinnit ja kasvu unionissa; korostaa tarvetta varmistaa oikeudenmukaisen siirtymän rahaston sujuva täytäntöönpano, sillä kyseessä on keskeinen väline, jolla lisätään unionin energiaomavaraisuutta ja innovointikapasiteettia ja jonka puitteissa toteutetaan sosioekonomisiin haasteisiin ja energiasiirtymään liittyviä toimia ilmastotavoitteiden täyttämiseksi;

46.  lisää otsakkeen 3 maksusitoumusmäärärahoja 61 240 000 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä osaa käytettävissä olevasta liikkumavarasta;

47.  muistuttaa, että perinteisesti täysi kuva maataloustukirahastossa käytettävissä olevista varoista saadaan vasta oikaisukirjelmässä ja että lähestymistapaa otsaketta 3 koskeviin tarkistuksiin voidaan mukauttaa vastaavasti sovittelun aikana;

Otsake 4 – Muuttoliike ja rajaturvallisuus

48.  toteaa, että Ukrainaa vastaan käydyn sodan vuoksi vuonna 2022 turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastolle (AMIF) oli tarpeen myöntää 150 miljoonan euron lisärahoitus konfliktia pakenevia ihmisiä vastaanottavien jäsenvaltioiden tukemiseksi; pitää myönteisenä päätöstä soveltaa tilapäistä suojelua koskevaa direktiiviä(16), mikä edellyttää pidemmän aikavälin taloudellista sitoutumista sekä jatkuvaa budjettitukea jäsenvaltioille, kun otetaan huomioon konfliktin luonne ja jäsenvaltioiden pyrkimykset suojella naisia ja lapsia ihmiskaupalta, mukaan lukien ihmiskauppa seksuaalista hyväksikäyttöä varten; on näin ollen päättänyt korottaa AMIF-rahaston määrärahoja 100 miljoonalla eurolla talousarvioesitykseen nähden vuonna 2023;

49.  muistuttaa, että vuonna 2022 oli myös tarpeen myöntää lisärahoitusta rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineelle (BMVI), jotta voitiin antaa lisätukea etulinjan jäsenvaltioille sodan yhteydessä sekä tukea Romanian, Bulgarian ja Kroatian integroitumista edelleen Schengen-alueeseen; pitää lisäksi valitettavana, että komissio on toistuvasti ehdottanut, että BMVI-välineen sovituista määrärahoista tingitään, jotta talousarvioesityksessä voidaan löytää resursseja oikeus- ja sisäasioiden alan virastoille, joiden toimeksiantoja on laajennettu, muun muassa Europolille; on edellä esitettyjen seikkojen perusteella päättänyt korottaa BMVI-välineen määrärahoja 25 miljoonalla eurolla talousarvioesitykseen nähden vuonna 2023;

50.  muistuttaa, että Euroopan unionin turvapaikkavirastolla on keskeinen rooli jäsenvaltioiden tukemisessa turvapaikkamenettelyissä ja kansainvälistä suojelua koskevissa menettelyissä, ja panee merkille, että viraston työtaakka on kasvanut sekä Ukrainan vastaisen sodan että sille sen laajennetun toimeksiannon nojalla annettujen uusien tehtävien vuoksi; on näin ollen päättänyt lisätä viraston henkilöstöä;

51.  korostaa, että eu-LISAn maksusitoumusmäärärahoja ja henkilöstöä täytyy edelleen lisätä viraston todettujen tarpeiden mukaisesti, jotta se voi jatkaa erinäisten sisäisen turvallisuuden ja rajavalvonnan kannalta ratkaisevan tärkeiden unionin hankkeiden toteuttamista vuonna 2023;

52.  korostaa, että Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) on tärkeää toimia tehokkaasti, jotta se voi auttaa jäsenvaltioita unionin yhteisten ulkorajojen valvonnassa ja varmistaa yhdennetyn rajavalvonnan noudattaen kaikilta osin perusoikeuksia; panee merkille, että Frontexilla on edelleen vaikeuksia hyödyntää vuosittain jyrkästi kasvaneita määrärahoja ja palkata lisää tarvittavaa operatiivista henkilöstöä; kehottaa komissiota tekemään asiasta perusteellisen analyysin, jotta täytäntöönpanoa voidaan parantaa parlamentin valvonnassa; on näin ollen päättänyt tukea neuvoston ehdottamaa Frontexin määrärahojen 50 miljoonan euron leikkausta vuonna 2023; korostaa kuitenkin tarvetta varmistaa, että Frontexilla on tarvittavat määrärahat toimeksiantonsa ja velvoitteidensa täyttämiseen;

53.  lisää otsakkeen 4 määrärahoja yhteensä 130 430 664 eurolla neuvoston kantaan nähden ja 80 430 664 eurolla talousarvioesitykseen nähden ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä osaa käytettävissä olevasta liikkumavarasta;

Otsake 5 – Turvallisuus ja puolustus

54.  korostaa, että on tärkeää tehostaa eurooppalaista puolustusyhteistyötä ottaen huomioon Venäjän hyökkäyssota Ukraina vastaan ja erittäin epävakaa kansainvälinen ympäristö; katsoo, että tällainen yhteistyö paitsi lisää Euroopan ja sen kansalaisten turvallisuutta myös johtaa suurempaan tehokkuuteen ja mahdollisiin säästöihin; kehottaa tässä yhteydessä lisäämään Euroopan puolustusrahaston voimavarojen kehittämisen osa-alueen rahoitusta, jotta voidaan edistää innovatiivista ja kilpailukykyistä puolustusalan teollista perustaa, joka edistää unionin strategista riippumattomuutta;

55.  ehdottaa myös sotilaallisen liikkuvuuden rahoituksen lisäämistä, jotta jäsenvaltioita voidaan auttaa toimimaan nopeammin ja tehokkaammin; toteaa, että yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioiden tukemiseen, muun muassa kaksikäyttöisen liikenneinfrastruktuurin rahoittamiseen ja diplomaattisten selvitysten ja tullisääntöjen yksinkertaistamiseen, on tarpeen varata riittävästi rahoitusta; toteaa, että sotilaallista liikkuvuutta voisi edistää myös Romanian, Bulgarian ja Kroatian pikainen liittyminen Schengen-alueeseen; muistuttaa, että asian ratkaisematta jättämisellä on haitallisia taloudellisia ja geostrategisia vaikutuksia; korostaa tarvetta palauttaa sisäisen turvallisuuden rahaston määrärahat talousarvioesityksen tasolle, jotta voidaan varmistaa riittävä rahoitus rajatylittävän vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden ja kyberrikollisuuden torjuntaan;

56.  lisää otsakkeen 5 määrärahoja yhteensä 81 192 700 eurolla talousarvioesitykseen nähden ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä käytettävissä olevaa liikkumavaraa ja ottamalla käyttöön erityisrahoitusvälineitä;

Otsake 6 – Naapurialueet ja muu maailma

57.  panee erittäin huolestuneena merkille, että Venäjän hyökkäys Ukrainaa vastaan ja sen maailmanlaajuiset vaikutukset ovat lisänneet merkittävästi humanitaarisen avun tarpeita, joihin jo kohdistui paineita rahoitusvajeiden vuoksi ja siksi, että maailmassa on yhä enemmän kriisejä ja konflikteja; pyytää lisäämään merkittävästi humanitaarista apua, jotta voidaan kuroa umpeen tarpeiden ja käytettävissä olevien resurssien välinen ennennäkemätön kuilu; pitää valitettavana, että otsakkeessa 6 ei ole liikkumavaraa eikä se näin ollen sovellu nykytilanteeseen eikä mahdollisten uusien hätätilanteiden torjumiseen; katsoo, että otsakkeen 6 enimmäismäärää olisi korotettava kiireellisesti; pitää valitettavana, että talousarvioesitys ei riitä edes toimien ylläpitämiseen nykyisellä tasolla ja että samaan aikaan humanitaariset tarpeet ja hätätilanteet lisääntyvät jyrkästi kaikkialla maailmassa ja erityisesti ruokaturva on heikentynyt Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vaikutusten, ilmastonmuutoksen pahenevien vaikutusten ja yhä vakavampien ilmastosta johtuvien katastrofien ja uusien konfliktien vuoksi; on huolestunut siitä, että parlamentin ehdottamista lisäyksistäkin huolimatta humanitaarisen avun tarpeisiin vastaamiseen ei vuonna 2023 olisi riittävästi resursseja;

58.  kehottaa antamaan jatkuvaa ja merkittävää tukea itäisille naapurimaille, erityisesti maille, jotka auttavat Ukrainasta pakenevia pakolaisia ja jotka kärsivät inflaatiosta ja korkeista energian ja elintarvikkeiden hinnoista; katsoo, että on tarpeen tukea poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia uudistuksia ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita, erityisesti ihmisoikeus- ja demokratia-aktivisteja sekä kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, jotka puolustavat naisten oikeuksia ja hlbtiq+-yhteisön oikeuksia tai antavat apua vainotuille henkilöille ja poliittisille vangeille, samoin kuin ukrainalaisia ja moldovalaisia järjestöjä, joiden on ollut pakko järjestää toimintansa uudelleen Venäjän hyökkäyssodan seurauksena, korruption torjuntaan osallistuvia järjestöjä ja riippumattomia tiedotusvälineitä, jotka auttavat paljastamaan disinformaatiota ja propagandaa;

59.  pyytää, että eteläisille naapurimaille osoitetaan lisävaroja poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten uudistusten tukemiseksi; panee tyytyväisenä merkille äskettäisen ilmoituksen unionin jatkuvasta sitoutumisesta UNRWA:n monivuotiseen rahoitukseen; korostaa, että eteläisille naapurimaille osoitettujen määrärahojen lisäyksen tarkoituksena on erityisesti tarjota UNRWA:lle ennakoitavissa olevaa rahoitusta, kun otetaan huomioon sen ratkaiseva rooli palestiinalaispakolaisten suojelemisessa ja heidän keskeisten tarpeidensa varmistamisessa sekä heidän inhimillisen kehityksensä edistämisessä;

60.  vahvistaa NDICI – Globaali Eurooppa -välineen temaattisia ohjelmia ja nopean vasteen toimia erityisesti Ihmiset-ohjelman kautta, jotta voidaan puuttua Ukrainan sodan seurauksiin, kehittää vankempia terveydenhuoltojärjestelmiä ja kuroa umpeen puutteita keskeisten terveyspalvelujen saatavuudessa, ja Planeetta-ohjelman kautta, jotta voidaan rahoittaa ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä koskevia toimenpiteitä, sekä käyttäen selviytymiskykyä koskevaa budjettikohtaa, jolla edistetään synergioita humanitaarisen toiminnan, kehitysyhteistyön, julkisten investointien ja rauhantoimien välillä, erityisesti mahdollisissa ehdokasmaissa, jotka eivät vielä hyödy liittymistä valmistelevasta tukivälineestä, jäljempänä ’IPA-väline’;

61.  korostaa tarvetta osoittaa Länsi-Balkanin maille lisää rahoitusta liittymistä IPA-välineen puitteissa talouskasvun ja työllisyyden tukemiseksi ja myös geopoliittisena painopisteenä erityisesti tilanteessa, jossa Venäjä käy Ukrainaa vastaan provosoimatonta hyökkäyssotaa, joka on vaikuttanut voimakkaasti koko alueeseen, mutta vaatii soveltamaan oikeusvaltioperiaatetta koskevia ehdollisuusvaatimuksia jokaiseen vuoden 2023 talousarviossa sidottuun euroon; kehottaa tässä yhteydessä komissiota käyttämään osan Erasmus+ -ohjelman lisärahoituksesta korkea-asteen oppilaitosten rahoituksen lisäämiseen Länsi-Balkanin maiden opiskelijoille tarkoitettua uutta apurahaohjelmaa varten;

62.  kehottaa sisällyttämään Ukrainan ja Moldovan tasavallan mahdollisimman pian IPA-välineen soveltamisalaan ja lisäämään ohjelman määrärahoja vastaavasti; katsoo, että unionin uusia ehdokasvaltioita Ukrainaa ja Moldovaa sekä jäsenyyttä hakenutta Georgiaa on tarpeen tukea niiden tiellä kohti unionin jäsenyyttä; kehottaa tarjoamaan IPA III -välineestä lisää rahoitustukea Erasmus+ -ohjelman kansainvälisen ulottuvuuden edistämiseksi;

63.  on päättänyt kohdentaa lisätukea strategiseen viestintään, erityisesti toimenpiteisiin maailmanlaajuisen disinformaation torjumiseksi siten, että valtiollisten ja muiden toimijoiden levittämää disinformaatiota seurataan ja tuodaan esiin järjestelmällisesti;

64.  painottaa, että EU:n makrotaloudellinen rahoitusapu Moldovalle, Albanialle, Bosnia ja Hertsegovinalle, Georgialle, Kosovolle, Montenegrolle, Pohjois-Makedonialle ja Ukrainalle on avainasemassa investointien edistämisessä sekä covid-19-kriisistä ja sodan seurauksista toipumisen tukemisessa;

65.  lisää otsakkeen 6 määrärahoja yhteensä 465 000 000 eurolla talousarvioesitykseen nähden ja toteaa, että lisäys rahoitetaan ottamalla käyttöön erityisrahoitusvälineitä;

Otsake 7 – EU:n yleinen hallinto

66.  katsoo, että neuvoston tässä otsakkeessa tekemät leikkaukset, joiden tarkoituksena on estää talousarvioesityksessä ehdotettu joustovälineen käyttö, ovat perusteettomia eivätkä antaisi komissiolle mahdollisuutta hoitaa tehtäviään; palauttaa näin ollen talousarvioesityksessä komission hallintomenoihin osoitetut määrärahat, mukaan lukien sen toimistoihin liittyvät määrärahat;

67.  korostaa Venäjän Ukrainaan kohdistamasta hyökkäyksestä unionin sisäiselle turvallisuudelle aiheutuvia riskejä; pitää tässä yhteydessä myönteisenä sisäisen turvallisuuden ja rajaturvallisuuden tukikeskuksen käynnistämistä Moldovassa ja kehottaa komissiota helpottamaan ja nopeuttamaan keskuksen asettamista täyteen toimintavalmiuteen tarjoamalla logistista ja taloudellista tukea yhteistyössä muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston ja oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosaston kanssa sekä Moldovassa toimivien asiaankuuluvien unionin oikeus- ja sisäasioiden virastojen asiantuntijoiden kanssa;

68.  pitää tärkeänä varmistaa, että komissiolla on riittävästi henkilöstöä tehtäviensä hoitamiseen ja myös uusiin aloitteisiin ja uuteen lainsäädäntöön liittyvistä tehtävistä suoriutumiseen; kehottaa siksi komissiota varmistamaan, että sillä on tehokasta ja vaikuttavaa täytäntöönpanoa varten tarvittava lisähenkilöstö; korostaa tässä yhteydessä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan, digimarkkinasäädökseen ja digipalvelusäädökseen liittyvien lainsäädäntöehdotusten sekä Next Generation EU -välineestä ja elpymis- ja palautumistukivälineestä johtuvan unionin kasvavan varainkäytön vaikutusta henkilöstötarpeisiin tietyissä yksiköissä, erityisesti komission ympäristöasioiden pääosastossa, kilpailun pääosastossa, viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosastossa ja Euroopan petostentorjuntavirastossa (OLAF); ilmaisee huolensa siitä, että komissiolla ei ole tarvittavan työn edellyttämää henkilöstöä; pyytää komissiota ottamaan huomioon nämä henkilöstötarpeet heikentämättä henkilöstön määrää toimielimen muissa osissa;

69.  kehottaa hyväksymään nopeasti komission ehdottaman varainhoitoasetuksen kohdennetun tarkistuksen, joka koskee peruutettujen tai alennettujen kilpailusakkojen viivästyskoron käsittelyä, jotta vältetään otsakkeen 7 menoihin kohdistuva paine;

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

70.  muistuttaa, että pilottihankkeet ja valmistelutoimet ovat tärkeitä välineitä poliittisten painopisteiden muotoilussa ja sellaisten uusien aloitteiden käyttöönotossa, joista voi potentiaalisesti tulla unionin pysyviä toimintoja ja ohjelmia; on kaikki tehdyt ehdotukset huolellisesti analysoituaan ja ottaen täysin huomioon komission suorittaman oikeudellisten vaatimusten noudattamista ja toteutettavuutta koskevan arvioinnin hyväksynyt pilottihankkeita ja valmistelutoimia koskevan tasapainoisen paketin, jossa otetaan huomioon parlamentin poliittiset painopisteet; kehottaa komissiota panemaan pilottihankkeet ja valmistelutoimet ripeästi täytäntöön ja antamaan palautetta niiden tuloksellisuudesta ja käytännön tuloksista;

Maksut

71.  korostaa tarvetta ottaa vuoden 2023 talousarvioon riittävästi maksumäärärahoja ja on siksi päättänyt pääsääntöisesti peruuttaa neuvoston tekemät leikkaukset ja lisätä maksumäärärahoja budjettikohdissa, joiden maksusitoumusmäärärahoja on tarkistettu; korostaa, että ohjelmien täytäntöönpanoa on nopeutettava, jotta vältetään maksujen kasaantuminen monivuotisen rahoituskehyksen jälkipuoliskolla;

Muut pääluokat

Pääluokka I – Euroopan parlamentti

72.  säilyttää vuoden 2023 talousarvionsa yleisen tason muuttumattomana 2 268 777 642 eurossa täysistunnossa 7. huhtikuuta 2022 hyväksytyn, tuloista ja menoista laaditun ja arvioidun indeksikorotuksen muutoksen vuoksi komission pyynnöstä 3. toukokuuta 2022 päivitetyn ennakkoarvion mukaisesti; on päättänyt sisällyttää henkilöstötaulukkoonsa 98 virkaa keinotekoisesti ja ilman talousarviovaikutuksia vain vuodeksi, jotta sisäisen kilpailun läpäisseet henkilöt voidaan sisällyttää henkilöstötaulukkoon henkilöstösääntöjen 29 artiklan 4 kohdan soveltamiseksi samalla tavalla kuin tehtiin vuoden 2020 talousarviossa; saattaa ajan tasalle viiden budjettikohdan selvitysosan muun muassa, jotta voidaan lisätä mahdollisuus korvata vetoomusten esittäjien osallistumiskulut, mukaan lukien matka-, oleskelu- ja liitännäiskulut, vetoomusvaliokunnan parlamentin tilojen ulkopuolelle suuntautuvien virallisten virkamatkojen aikana;

73.  toteaa, että Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaavalla viranomaisella (vastuuviranomainen) on tärkeä rooli poliittisen järjestelmän avoimuuden, moitteettoman varainhoidon ja monimuotoisuuden kannalta, sillä se varmistaa, että Euroopan tason poliittiset puolueet ja säätiöt soveltavat yhteisiä sääntöjä; toteaa, että vaikka vastuuviranomaisen talousarvio sisältyy pääluokkaan I – Euroopan parlamentti, se on riippumaton unionin elin; on siksi päättänyt luoda lisäämättä määrärahoja talousarvioesitykseen nähden vastuuviranomaisen palveluksessa olevan henkilöstön palkkoja ja korvauksia varten erillisen alamomentin ja parlamentin organisaatiokaavioon erillisen kohdan, joka kattaa sen toimet;

74.  pyytää puhemiehistöä huolehtimaan siitä, että momentilla 3 2 3 ”Unionin ulkopuolisten maiden demokratian tukeminen ja niiden parlamenttien valmiuksien parantaminen” on riittävät määrärahat, jotta parlamentti voi osallistua tehokkaasti Global Campus of Human Rights -verkoston kolmannen korkean tason konferenssin järjestämiseen, ja esittämään tässä mielessä myös siirtopyynnön parlamentin hallinnosta talousarvion toteuttamisvuoden aikana, mikäli se on tarpeellista ja mahdollista;

75.  ottaa huomioon edellä mainitun 7. huhtikuuta 2022 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2023 sekä pääsihteerin 20. heinäkuuta 2022 antamat vastaukset ja

76.  kehottaa parlamenttia arvioimaan edelleen säännöllisesti henkilöstötarpeidensa organisointia, kohdentamaan virkoja ja toimia uudelleen osastojen välillä muuttuvien painopisteiden mukaisesti, jotta uudet tehtävät voidaan hoitaa mahdollisuuksien mukaan nykyisellä henkilöstömäärällä, ja arvioimaan riskejä, jotka liittyvät sopimussuhteisten toimihenkilöiden lisääntyvään palkkaamiseen, mukaan lukien vaara, että parlamenttiin luodaan kaksitasoinen henkilöstörakenne; ottaa huomioon parlamentin oikeudelliset velvoitteet ja korostaa, että inflaation jyllätessä resurssien uudelleenpriorisoinnista tulee yhä tärkeämpää;

Muut pääluokat (pääluokat IV–X)

77.  korostaa painetta, joka korkean inflaation vuoksi kohdistuu muiden toimielinten menoihin; tähdentää, että suurin osa niiden talousarvioista perustuu henkilöstösäännöistä johtuviin velvoitteisiin tai sopimusvelvoitteisiin, joihin inflaatio vaikuttaa, ja että ne eivät voi mitään inflaatiolle ja energian hintojen nousulle; huomauttaa, että toimielimillä täytyy olla riittävästi henkilöstöä tehtäviensä täyttämiseksi; panee tyytyväisenä merkille toimielinten jatkuvat toimet henkilöstön uudelleensijoittamiseksi ja uusien tehokkuushyötyjen löytämiseksi mutta on tietoinen tämän lähestymistavan rajoista nykytilanteessa, kun samaan aikaan tehtävät lisääntyvät; pitää valitettavana, että komissio ei myöntänyt mitään lisäviroista ja -toimista, joita muut toimielimet olivat pyytäneet, riippumatta niiden uusista tehtävistä; tuomitsee neuvoston horisontaalisen lähestymistavan, jonka mukaan perusvähennystä korotetaan 1,8 prosenttiyksiköllä kussakin toimielimessä, eikä pidä sitä perusteltuna; muistuttaa, että perusvähennyksen korottaminen velvoittaisi muut toimielimet pitämään suuremman määrän virkoja avoimina, mikä vähentäisi niiden työvoimaa ja heikentäisi niiden valmiuksia vastata kansalaisten huolenaiheisiin ja täyttää tehtävänsä;

78.  päättää siksi palauttaa Euroopan alueiden komitean määrärahat talousarvioesityksen tasolle; herrasmiessopimusta noudattaen ei muuta neuvostoa ja Eurooppa-neuvostoa koskevaa neuvoston esitystä;

79.  lisää seuraavissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa määrärahoja tai henkilöstöä talousarvioesitykseen nähden, jotta toimielimillä olisi riittävästi resursseja hoitaa toimeksiannostaan johtuvat lisääntyvät tehtävänsä asianmukaisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti ja jotta niillä olisi valmiudet vastata tuleviin haasteisiin erityisesti kyberturvallisuuden alalla; korostaa tässä yhteydessä, että unioni ei ole riittävän hyvin valmistautunut torjumaan kyberuhkia, jotka lisääntyvät ja käyvät yhä monimutkaisemmiksi vuosien mittaan; katsoo, että kaikille unionin toimielimille olisi myönnettävä riittävästi määrärahoja ja henkilöstöä, jotta näitä uhkia voidaan torjua sekä sisäisesti että toimielinten välisen yhteistyön puitteissa; ehdottaa näin ollen, että

Oikaisukirjelmän arviointi

80.  panee merkille oikaisukirjelmän nro 1 esitykseen vuoden 2023 yleiseksi talousarvioksi ja toteaa, että sen kokonaisnettovaikutus menoihin on +758,3 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina ja +2 394,9 miljoonaa euroa maksumäärärahoina ja että siihen sisältyy erittäin huomattava maksumäärärahojen lisäys FAST-CARE-tukitoimen seurauksena; panee lisäksi merkille, että komissio ehdottaa, että joustovälineestä otetaan käyttöön kaiken kaikkiaan 822,1 miljoonan euron määrä otsakkeita 2 b, 5 ja 6 varten;

81.  panee merkille, että oikaisukirjelmään sisältyy vain joitakin tässä päätöslauselmassa esitetyistä parlamentin huolenaiheista ja painopisteistä, kuten lisäykset humanitaarista apua, unionin pelastuspalvelumekanismia ja Erasmus+ ‑ohjelmaa varten ja lisätuki puolustusalaa varten; arvelee kuitenkin huolestuneena, että ehdotetut lisäykset eivät ole riittävän suuret ja että jotkin ehdotetuista lisäyksistä ovat pikemminkin etupainotteista rahoitusta kuin lisämäärärahoja;

82.  panee merkille Ukrainan tukemiseksi tähän mennessä sodan alkamisen jälkeen toteutetut toimenpiteet ja toimet ja kannustaa komissiota ehdottamaan lisätoimenpiteitä; pitää valitettavana, että komission vuotta 2023 koskevat talousarvioehdotukset eivät ole sellaisia, että niillä pystyttäisiin vastaamaan asianmukaisesti Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan laajamittaisiin seurauksiin; katsoo, että vuoden 2023 tarpeet ovat paljon oikaisukirjelmässä ehdotettua suuremmat;

83.  panee merkille ehdotuksen ottaa yhdestä ainoasta liikkumavaravälineestä käyttöön 450 miljoonan euron määrä Euroopan unionin elpymisvälineen rahoituskustannusten kattamiseksi; korostaa, että elpymisvälineen rahoituskustannuksiin tarvittavat tosiasialliset määrät tietyssä vuotuisessa talousarviossa riippuvat lainakoroista, mikä merkitsee huomattavaa epävarmuutta vuotuisten talousarvioneuvottelujen kannalta; korostaa, että näitä kustannuksia ei saisi milloinkaan rahoittaa ohjelmien rahoituksen kustannuksella; korostaa, että yhden ainoan liikkumisvaravälineen käyttö elpymisvälineen rahoituskustannuksiin vähentää myös talousarvion jo hyvin vähäistä joustavuutta ja supistaa sen kapeita liikkumavaroja entisestään ja rajoittaa näin ollen kykyä vastata nykyisiin ja uusiin tarpeisiin; muistuttaa, että monivuotista rahoituskehystä on kiireellisesti tarkistettava huomattavasti ja että parlamentti on pyytänyt elpymisvälineen rahoittamista monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät ylittäen;

84.  panee merkille muiden pääluokkien mukautetut määrärahat, kun otetaan huomioon tämänhetkinen arvio vuoden 2022 palkkojen mukautuksesta, joka on talousarvioesityksessä 2023 ennakoitua alhaisempi, sekä CERT-EU:lle unionin kyberturvallisuusvalmiuksien parantamista varten muilta toimielimiltä tehtävä määrärahojen siirto, ja toteaa, että muiden toimielinten määrärahat vähenevät näin ollen 45 miljoonalla eurolla;

o
o   o

85.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä tarkistukset esitykseen yleiseksi talousarvioksi neuvostolle ja komissiolle, muille toimielimille ja elimille, joita asia koskee, sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1. (2) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1. (3) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11. (4) EUVL C 444 I, 22.12.2020. (5) Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. joulukuuta 2020 esityksestä neuvoston asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta, Liite 2: Julistukset (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0357). (6) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28. (7) EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1. (8) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0219. (9) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0005. (10) EUVL C 99, 1.3.2022, s. 158. (11) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0010. (12) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 1. (13) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0106. (14) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0127. (15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/695, annettu 28. huhtikuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 1). (16) Neuvoston direktiivi 2001/55/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2001, vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukottaisen maahantulon tilanteissa, ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi (EYVL L 212, 7.8.2001, s. 12).

Euroopan parlamentin tarkistukset 19. lokakuuta 2022 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden käytöstä meriliikenteessä sekä direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta (COM(2021)0562 – C9-0333/2021 – 2021/0210(COD))(1)

P9_TA(2022)0367 A9-0233/2022

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 kappale (1)  Meriliikenteen osuus EU:n ulkomaankaupasta on määrinä laskettuna noin 75 prosenttia ja EU:n sisäisestä kaupasta 31 prosenttia. Samalla laivaliikenne Euroopan talousalueen satamiin tai satamista muodostaa noin 11 prosenttia kaikista EU:n liikenteen hiilidioksidipäästöistä ja 3–4 prosenttia EU:n kaikista hiilidioksidipäästöistä. Jäsenvaltioiden satamissa nousee vuosittain aluksiin tai poistuu niistä vuosittain 400 miljoonaa matkustajaa, joista noin 14 miljoonaa risteilyaluksilla. Meriliikenne on näin ollen olennainen osa Euroopan liikennejärjestelmää, ja sillä on ratkaiseva merkitys Euroopan taloudelle. Meriliikennemarkkinoilla vallitsee voimakas kilpailu talouden toimijoiden välillä unionissa ja sen ulkopuolella, minkä vuoksi toimintaedellytysten tasapuolisuus on välttämätön tekijä. Meriliikennemarkkinoiden ja markkinatoimijoiden vakaus ja vauraus perustuvat selkeään ja yhdenmukaistettuun toimintakehykseen, jossa meriliikenteen harjoittajat, satamat ja muut alan toimijat voivat toimia yhtäläisten mahdollisuuksien pohjalta. Kun markkinoilla ilmenee vääristymiä, ne saattavat asettaa laivaliikenteen harjoittajat tai satamat epäedulliseen asemaan verrattuna kilpailijoihin meriliikenteessä tai muilla liikenteen aloilla. Tämä puolestaan voi johtaa meriliikennealan kilpailukyvyn heikkenemiseen ja liikenneyhteyksien menettämiseen kansalaisten ja yritysten kannalta. (1)  Meriliikenteen osuus EU:n ulkomaankaupasta on määrinä laskettuna noin 75 prosenttia ja EU:n sisäisestä kaupasta 31 prosenttia. Jäsenvaltioiden satamissa nousee vuosittain aluksiin tai poistuu niistä vuosittain 400 miljoonaa matkustajaa, joista noin 14 miljoonaa risteilyaluksilla. Meriliikenne on näin ollen olennainen osa Euroopan liikennejärjestelmää, ja sillä on ratkaiseva merkitys Euroopan taloudelle. Meriliikennemarkkinoilla vallitsee voimakas kilpailu talouden toimijoiden välillä unionissa ja sen ulkopuolella, minkä vuoksi toimintaedellytysten tasapuolisuus maailmanlaajuisesti on välttämätön tekijä. Meriliikennemarkkinoiden ja markkinatoimijoiden vakaus ja vauraus perustuvat selkeään ja yhdenmukaistettuun toimintakehykseen, jossa meriliikenteen harjoittajat, satamat ja muut alan toimijat voivat toimia yhtäläisten mahdollisuuksien pohjalta. Kun markkinoilla ilmenee vääristymiä, ne saattavat asettaa laivaliikenteen harjoittajat tai satamat epäedulliseen asemaan verrattuna kilpailijoihin meriliikenteessä tai muilla liikenteen aloilla. Tämä puolestaan voi johtaa meriliikennealan kilpailukyvyn heikkenemiseen, työpaikkojen vähenemiseen ja liikenneyhteyksien menettämiseen kansalaisten ja yritysten kannalta. Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 a kappale (uusi) (1 a)  Merenkulkuala työllistää kaksi miljoonaa eurooppalaista, ja sen osuus taloudesta on 149 miljardia euroa. Jokaista merenkulkualalla tuotettua miljoonaa euroa kohti syntyy muualla EU:n taloudessa 1,8 miljoonaa euroa.1 a __________________ 1 a Euroopan yhteisön kansallisten varustamoyhdistysten keskusjärjestön (ECSA) raportti ”The Economic Value of the EU Shipping Industry”, 2020. Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 b kappale (uusi) (1 b)  Meriliikenne on ympäristöystävällisin liikennemuoto, ja sen kasvihuonekaasupäästöt kuljetettua tavaratonnia kohti ovat huomattavasti pienemmät kuin muiden liikennemuotojen1 a. Samalla laivaliikenne Euroopan talousalueen satamiin tai satamista muodostaa kuitenkin noin 11 prosenttia kaikista EU:n liikenteen hiilidioksidipäästöistä ja 3–4 prosenttia EU:n kaikista hiilidioksidipäästöistä. Meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen odotetaan lisääntyvän, ellei lisätoimia toteuteta. Kaikkien talouden alojen olisi edistettävä kasvihuonekaasupäästöjen nopeaa vähentämistä kasvihuonekaasujen nollanettopäästöjen saavuttamiseksi viimeistään vuoteen 2050 mennessä asetuksen (EU) 2021/1119 mukaisesti. Tästä syystä unionin on ehdottoman tärkeää laatia merenkulkualan nopeaa ekologista siirtymää koskeva kunnianhimoinen etenemissuunnitelma, joka myös auttaisi unionia säilyttämään maailmanlaajuisen johtoasemansa vihreiden teknologioiden, palvelujen ja ratkaisujen saralla ja edistämään sitä jatkossakin sekä vauhdittamaan työpaikkojen luomista alaan liittyvissä arvoketjuissa säilyttäen samalla kilpailukyvyn. __________________ 1 a Euroopan ympäristökeskuksen tutkimus, 2020, https://www.eea.europa.eu/publications/rail-and-waterborne-transport Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 kappale (2)  Komissio hyväksyi (muutetun) ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki)19 sekä tiedonannon ”EU:n ilmastotavoite vuodelle 2030 entistä korkeammalle”20, jotta voidaan tehostaa Pariisin sopimuksen mukaista unionin ilmastositoumusta ja määrittää askeleet kohti ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä sekä muuttaa poliittinen sitoumus oikeudelliseksi velvoitteeksi. Tähän sisältyy myös tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasoihin verrattuna vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tarvitaan erilaisia täydentäviä ohjausvälineitä, jotta voidaan motivoida toimijoita käyttämään kestävästi tuotettuja uusiutuvia ja vähähiilisiä polttoaineita, myös meriliikenteen alalla. Tarvittava teknologia on kehitettävä ja otettava käyttöön vuoteen 2030 mennessä, jotta voidaan valmistautua muutoksen voimakkaaseen kiihtymiseen vuoden 2030 jälkeen. (2)  Komissio hyväksyi (muutetun) ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki)[1] sekä tiedonannon ”EU:n ilmastotavoite vuodelle 2030 entistä korkeammalle”[2], jotta voidaan tehostaa Pariisin sopimuksen mukaista unionin ilmastositoumusta ja määrittää askeleet kohti ilmastoneutraaliutta viimeistään vuoteen 2050 mennessä sekä muuttaa poliittinen sitoumus oikeudelliseksi velvoitteeksi. Tähän sisältyy myös tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasoihin verrattuna vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tarvitaan erilaisia täydentäviä ohjausvälineitä, jotta voidaan edistää ja vauhdittaa kestävästi tuotettujen uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden laajamittaista tuotantoa ja käyttöä, myös meriliikenteen alalla, noudattaen tässä teknologianeutraaliuden periaatetta. Tarvittavan teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa olisi tuettava mahdollisimman nopeasti ja se olisi aloitettava vuoteen 2030 mennessä, jotta voidaan valmistautua muutoksen voimakkaaseen kiihtymiseen vuoden 2030 jälkeen. On myös olennaisen tärkeää edistää innovointia ja tukea tutkimusta uusista ja tulevista innovaatioista, kuten uusista vaihtoehtoisista polttoaineista, ekologisesta suunnittelusta, biopohjaisista materiaaleista, tuulivoimasta ja tuuliavusteisesta käyttövoimasta. __________________ __________________ 1 COM(2020)0563 1 COM(2020)0563 20 COM(2020)0562 2 COM(2020)0562 Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 a kappale (uusi) (2 a)  Nesteytetyllä maakaasulla on todennäköisesti siirtymäkauden rooli meriliikenteessä, sillä se mahdollistaa asteittaisen siirtymisen päästöttömiin vaihtoehtoihin, erityisesti koska tällä hetkellä ei ole saatavilla taloudellisesti kannattavaa päästötöntä voimalaiteteknologiaa. Älykkään ja kestävän liikkuvuuden strategiaa koskevassa tiedonannossa todetaan, että päästöttömiä merialuksia voidaan saada markkinoille vuoteen 2030 mennessä. Aluskannan korvaaminen olisi toteutettava asteittain alusten pitkän käyttöiän vuoksi. Nesteytetyn maakaasun kaltaiset liikenteen polttoaineet on tarpeen enenevässä määrin irrottaa hiilestä esimerkiksi sekoittamalla niihin nesteytettyä biometaania (nesteytetty biomaakaasu) tai uusiutuvia ja vähähiilisiä synteettisiä kaasumaisia sähköstä tuotettuja polttoaineita (e‑kaasuja). Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale (3)  Siirryttäessä uusiutuviin ja vähähiilisiin polttoaineisiin ja korvaaviin energialähteisiin on olennaisen tärkeää varmistaa EU:n meriliikennemarkkinoiden asianmukainen toiminta ja oikeudenmukainen kilpailu meripolttoaineiden osalta, koska polttoainekustannukset muodostavat merkittävän osan laivaliikenteen harjoittajien kustannuksista. Erot polttoainevaatimuksissa unionin eri jäsenvaltioissa voivat vaikuttaa merkittävästi laivaliikenteen harjoittajien taloudelliseen suoriutumiseen ja vaikuttaa kielteisesti kilpailuun markkinoilla. Merenkulun kansainvälisen luonteen vuoksi laivaliikenteen harjoittajat voivat helposti tankata aluksensa kolmansissa maissa ja kuljettaa mukanaan suuria määriä polttoainetta. Tämä voi johtaa hiilivuotoon ja haitallisiin vaikutuksiin alan kilpailukyvylle, jos uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden saatavuuteen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvissa satamissa ei liity niiden käyttöä koskevia vaatimuksia, joita sovelletaan kaikkiin jäsenvaltioiden lainkäyttövaltaan kuuluviin satamiin saapuviin ja niistä lähteviin laivaliikenteen harjoittajiin. Tässä asetuksessa olisi säädettävä toimenpiteistä sen varmistamiseksi, että uusiutuvien vähähiilisten polttoaineiden markkinaosuuden kasvu meripolttoaineiden markkinoilla tapahtuu tasapuolisen kilpailun vallitessa EU:n meriliikennemarkkinoilla. (3)  Siirryttäessä uusiutuviin ja vähähiilisiin polttoaineisiin ja korvaaviin energialähteisiin on olennaisen tärkeää varmistaa EU:n meriliikennemarkkinoiden asianmukainen toiminta ja oikeudenmukainen kilpailu meripolttoaineiden osalta, koska polttoainekustannukset muodostavat merkittävän osan laivaliikenteen harjoittajien kustannuksista – tyypillisesti 35–53 prosenttia laivaliikenteen rahtihinnoista. Politiikkatoimien on näin ollen tarpeen olla kustannustehokkaita, ja niillä olisi pyrittävä mahdollisimman laajaan hiilestä irtautumiseen mahdollisimman alhaisin kustannuksin. Erot polttoainevaatimuksissa unionin eri jäsenvaltioissa voivat vaikuttaa merkittävästi laivaliikenteen harjoittajien taloudelliseen suoriutumiseen ja vaikuttaa kielteisesti kilpailuun markkinoilla. Merenkulun kansainvälisen luonteen vuoksi laivaliikenteen harjoittajat voivat helposti tankata aluksensa kolmansissa maissa ja kuljettaa mukanaan suuria määriä polttoainetta, mikä voi myös lisätä riskiä siitä, että unionin satamien kilpailukyky heikkenee suhteessa unionin ulkopuolisiin satamiin. Tämä voi johtaa hiili- ja yritysvuotoon ja haitallisiin vaikutuksiin alan kilpailukyvylle, jos uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden saatavuuteen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvissa satamissa ei liity niiden käyttöä koskevia vaatimuksia, joita sovelletaan kaikkiin jäsenvaltioiden lainkäyttövaltaan kuuluviin satamiin saapuviin ja niistä lähteviin laivaliikenteen harjoittajiin. Tässä asetuksessa olisi säädettävä toimenpiteistä sen varmistamiseksi, että uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden markkinaosuuden kasvu meripolttoaineiden markkinoilla tapahtuu tasapuolisen kilpailun vallitessa EU:n meriliikennemarkkinoilla, jolloin laivaliikenteen harjoittajien päästövähennyskustannukset ovat alhaisemmat. Tällaisen vaihtoehdon olemassaolo on olennaisen tärkeää, jotta voidaan taata unionin merenkulkualan kilpailukyky ja unionin satamat maailmankauppaan yhdistävien logististen reittien merkitys. Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 a kappale (uusi) (3 a)  Merenkulkualalle on ominaista kova kansainvälinen kilpailu. Suuret erot sääntelyrasitteissa lippuvaltioiden välillä ovat lisänneet ei-toivottuja käytäntöjä, kuten alusten lippuvaltion vaihtoja. Alalle luonteenomainen maailmanlaajuisuus korostaa lippuvaltioneutraalin lähestymistavan ja suotuisan sääntelykehyksen merkitystä, sillä se on edellytys uusien investointien houkuttelemiselle ja eurooppalaisten satamien, alusten omistajien ja liikenteenharjoittajien kilpailukyvyn turvaamiselle. Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 kappale (4)  Jotta tämä asetus vaikuttaisi kaikkeen meriliikennealan toimintaan, on aiheellista, että se kattaa osan jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvan sataman ja kolmannen maan lainkäyttövaltaan kuuluvan sataman välisistä matkoista. Tätä asetusta olisi näin ollen sovellettava puoleen siitä energiasta, jonka käyttää minkään jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuulumattomasta satamasta jonkin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvaan satamaan saapuva alus, puoleen siitä energiasta, jonka käyttää jonkin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvasta satamasta minkään jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuulumattomaan satamaan lähtevä alus ja kaikkeen siihen energiaan, jonka käyttää jonkin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvasta satamasta jonkin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvaan satamaan saapuva alus sekä energiaan, joka käytetään kiinnityspaikassa jonkin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvassa satamassa. Tällainen aluksen käyttämän energian tietyn osuuden kattaminen sekä saapuvilla että lähtevillä matkoilla unionin ja kolmansien maiden välillä varmistaa tämän asetuksen vaikuttavuuden, myös lisäämällä tällaisen kehyksen myönteisiä ympäristövaikutuksia. Samalla tällainen kehys vähentää tiettyjen satamakäyntien välttämisen riskiä ja riskiä, että jälleenlaivaustoimintaa siirretään unionin ulkopuolelle. Jotta varmistettaisiin meriliikenteen sujuva toiminta, meriliikenteen harjoittajien ja satamien tasapuoliset toimintaedellytykset ja vältettäisiin vääristymät sisämarkkinoilla, kaikkiin jäsenvaltioiden lainkäyttövaltaan kuuluviin satamiin saapuviin tai niistä lähteviin matkoihin sekä alusten oleskeluun kyseisissä satamissa olisi sovellettava tähän asetukseen sisältyviä yhdenmukaisia sääntöjä. (4)  Jotta tämä asetus vaikuttaisi kaikkeen meriliikennealan toimintaan, on aiheellista, että se kattaa osan jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvan sataman ja kolmannen maan lainkäyttövaltaan kuuluvan sataman välisistä matkoista. Tätä asetusta olisi näin ollen sovellettava puoleen siitä energiasta, jonka käyttää minkään jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuulumattomasta satamasta jonkin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvaan satamaan saapuva alus, puoleen siitä energiasta, jonka käyttää jonkin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvasta satamasta minkään jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuulumattomaan satamaan lähtevä alus ja kaikkeen siihen energiaan, jonka käyttää jonkin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvasta satamasta jonkin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvaan satamaan saapuva alus sekä energiaan, joka käytetään kiinnityspaikassa jonkin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvassa satamassa. Tällainen aluksen käyttämän energian tietyn osuuden kattaminen sekä saapuvilla että lähtevillä matkoilla unionin ja kolmansien maiden välillä varmistaa tämän asetuksen vaikuttavuuden, myös lisäämällä tällaisen kehyksen myönteisiä ympäristövaikutuksia. Kehyksen olisi vähennettävä tiettyjen satamakäyntien välttämisen riskiä ja riskiä, että jälleenlaivaustoimintaa siirretään unionin ulkopuolelle. Jotta varmistettaisiin meriliikenteen sujuva toiminta, meriliikenteen harjoittajien ja satamien tasapuoliset toimintaedellytykset ja vältettäisiin vääristymät sisämarkkinoilla, kaikkiin jäsenvaltioiden lainkäyttövaltaan kuuluviin satamiin saapuviin tai niistä lähteviin matkoihin sekä alusten oleskeluun kyseisissä satamissa olisi sovellettava tähän asetukseen sisältyviä yhdenmukaisia sääntöjä. Komission olisi perustettava seurantajärjestelmä, jossa arvioidaan erityisesti hiili- ja yritysvuotoa sekä mahdollisia vaatimusten kiertämiseen käytettäviä käytäntöjä, ja laadittava luettelo mahdollisista liiketoimista, jotka eivät kuulu satamakäynneillä EU:n naapurimaissa harjoitettavaan merkittävään liiketoimintaan. Jos tässä yhteydessä ilmoitetaan huomattavasta hiili - ja yritysvuodosta ja vaatimusten kiertämiseen käytettävistä käytännöistä, komission olisi ehdotettava toimenpiteitä näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 a kappale (uusi) (4 a)  Koska tästä asetuksesta koituu alalle uusia säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia, on tarpeen toteuttaa kompensoivia toimia, joilla voidaan estää sääntelyrasitteiden kokonaistason nouseminen. Komission olisi sen vuoksi esitettävä ennen tämän asetuksen soveltamista ehdotuksia tällä asetuksella käyttöön otettavien sääntelyrasitteiden kompensoimiseksi tarkistamalla tai kumoamalla muihin unionin säädöksiin sisältyviä säännöksiä, joista koituu säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia merenkulkualalla. Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 b kappale (uusi) (4 b)  Oikeusvarmuuden ja investointivarmuuden riittävän tason varmistamiseksi tämän asetuksen olisi oltava hyvin yhdenmukainen ja sopusoinnussa asetuksen XXXX-XXX (vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskeva asetus), direktiivin 2003/87/EY (EU:n päästökauppadirektiivi), direktiivin XXXX-XXX (uusiutuvia energianlähteitä koskeva direktiivi) ja direktiivin 2003/96/EY (energiaverotusdirektiivi) kanssa. Tällaisen yhdenmukaisuuden olisi johdettava merenkulkualan johdonmukaiseen lainsäädäntökehykseen, joka osaltaan lisää merkittävästi kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotantoa, varmistaa tarvittavan infrastruktuurin käyttöönoton ja kannustaa käyttämään näitä polttoaineita jatkuvasti kasvavassa osuudessa aluksista. Jotta voidaan varmistaa yleinen johdonmukaisuus unionin ilmasto- ja kilpailukykytavoitteiden ja kestävän talouskasvun tavoitteiden kanssa, kyseisten säädösten yleisiä, yhdistettyjä ja kumulatiivisia ilmasto- ja talousvaikutuksia olisi arvioitava kattavasti ja jatkuvasti. Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 c kappale (uusi) (4 c)  Satamien velvollisuuteen tarjota maasähköä olisi yhdistettävä alusten vastaava velvoite kytkeytyä maasähkön toimittamiseen suunniteltuun latausinfrastruktuuriin kiinnityspaikassa ollessaan kyseisen infrastruktuurin vaikuttavuuden varmistamiseksi ja hukkainvestointien riskin välttämiseksi. Lisäksi maasähkön lataamiseen liittyviä kustannuksia olisi pyrittävä vähentämään vapauttamalla satamassa oleville aluksille toimitettu sähkö pysyvästi verotuksesta direktiiviin XXXX-XXXX (energiaverotusdirektiivi) tehtävillä muutoksilla. Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 a kappale (uusi) (5 a)  Koska laivaliikenteen kustannukset nousevat aluksille, jotka eivät täytä tämän asetuksen vaatimuksia, olisi puututtava vaatimusten noudattamisen välttelyn ja tämän asetuksen säännösten kiertämisen riskiin erityisesti konttien linjaliikenteen osalta. Satamakäynnit unionin lähialueilla sijaitseviin satamiin tämän asetuksen noudattamisesta aiheutuvien kustannusten rajoittamiseksi vähentäisivät odotettuja ympäristöhyötyjä ja heikentäisivät merkittävästi tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista, minkä lisäksi ne voisivat johtaa lisäpäästöihin, koska tämän asetuksen vaatimusten kiertämiseksi kuljetaan pidempiä matkoja. Sen vuoksi on aiheellista jättää käyntisataman käsitteen ulkopuolelle tietyt pysähdykset unionin ulkopuolisissa satamissa. Tämä ulkopuolelle jättäminen olisi kohdistettava unionin lähialueilla sijaitseviin satamiin, joissa asetuksen vaatimusten kiertämisen riski on suurin. 300 meripeninkulman raja on oikeasuhtainen vastaus tähän riskiin, jotta lisärasitteet ja vaatimusten kiertämisen riski ovat tasapainossa. Lisäksi käyntisataman käsitteen ulkopuolelle jättämisen olisi kohdistuttava ainoastaan konttialuksiin ja satamiin, joiden pääasiallinen toiminta on konttien jälleenlaivaus. Tällaisten kuljetusten osalta vaatimusten kiertämisen riski muodostuu myös siitä, että satamaterminaali siirretään unionin ulkopuolisiin satamiin, mikä pahentaa vaatimusten kiertämisen vaikutuksia. Tästä syystä ja koska ei ole olemassa uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden käyttöä kansainvälisillä matkoilla koskevaa pakollista IMO:n maailmanlaajuista järjestelmää, joka olisi yhtä kunnianhimoinen kuin tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset, konttialusten pysähdyksiä naapurimaassa sijaitsevassa konttien jälleenlaivaussatamassa ei pitäisi pitää tässä asetuksessa tarkoitettuina pysähdyksinä käyntisatamissa. Jotta varmistetaan, että toimenpide on oikeassa suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja johtaa yhdenvertaiseen kohteluun, olisi otettava huomioon kolmansissa maissa toteutettavat toimenpiteet, joilla on tätä asetusta vastaava vaikutus. Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 b kappale (uusi) (5 b)  Jotta voidaan ottaa huomioon saaristoalueiden erityinen tilanne, kuten perussopimuksen 174 artiklassa korostetaan, ja tarve säilyttää saarten ja syrjäisten alueiden väliset yhteydet unionin keskusalueisiin, olisi sallittava väliaikaiset vapautukset muiden matkustaja-alusten kuin risteilymatkustaja-alusten suorittamille matkoille jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvan käyntisataman ja sellaisen saman jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvan käyntisataman välillä, joka sijaitsee saarella, jossa on alle 100 000 vakinaista asukasta. Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 c kappale (uusi) (5 c)  Ottaen huomioon unionin syrjäisimpien alueiden erityispiirteet ja erityisesti niiden syrjäinen sijainti ja saaristoluonne sekä niihin kohdistuvat rajoitteet, olisi kiinnitettävä erityistä huomiota niiden kulkuyhteyksien säilyttämiseen ja mahdollisuuksiin kulkea niille tehokkaasti meriliikenteen avulla. Sen vuoksi vain puolet energiasta, joka käytetään syrjäisimmällä alueella sijaitsevasta käyntisatamasta lähtevillä tai sinne saapuvilla matkoilla, olisi sisällytettävä tämän asetuksen soveltamisalaan. Samasta syystä olisi sallittava väliaikaiset vapautukset syrjäisimmällä alueella sijaitsevan käyntisataman ja jonkin toisen syrjäisimmällä alueella sijaitsevan käyntisataman välisille matkoille sekä energialle, joka käytetään alusten ollessa kyseisten syrjäisimpien alueiden käyntisatamissa. Tarkistus 15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 d kappale (uusi) (5 d)  Sen varmistamiseksi, että kaikilla aluksilla, myös aluksilla, jotka on rakennettu liikennöimään jääpeitteisillä vesillä matkalla jäsenvaltioiden satamiin, satamista tai satamien välillä, on tasapuoliset toimintaedellytykset, olisi otettava huomioon tiedot aluksen jääluokasta ja sen jäissä kulkemisesta laskettaessa aluskohtaisia kasvihuonekaasupäästövähennyksiä. Ne olisi otettava huomioon myös tiedoissa, joita seurataan ja raportoidaan asetuksen (EU) 2015/757 nojalla. Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale (6)  Tämän asetuksen noudattamisesta vastaavan henkilön tai organisaation olisi oltava varustamo, jolla tarkoitetaan aluksen omistajaa tai mitä tahansa muuta organisaatiota tai henkilöä, kuten liikenteen harjoittajaa tai ilman miehistöä rahdatun aluksen rahtaajaa, joka on ottanut aluksen omistajalta vastuun aluksen toiminnasta ja joka on kyseisen vastuun ottaessaan suostunut ottamaan hoitaakseen kaikki alusten turvallista toimintaa ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevassa kansainvälisessä turvallisuusjohtamissäännöstössä (ISM-säännöstö) määrätyt tehtävät ja vastuut. Tämä määritelmä perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/75721 artiklan d alakohdassa olevaan ”yhtiön” määritelmään ja on linjassa Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) vuonna 2016 perustaman maailmanlaajuisen tiedonkeruujärjestelmän kanssa. Aiheuttamisperiaatteen (saastuttaja maksaa -periaatteen) mukaisesti varustamo voisi sopimusjärjestelyn kautta pitää tahoa, joka on suoraan vastuussa aluksen käyttämän energian kasvihuonekaasuintensiteettiin vaikuttavista päätöksistä, vastuullisena tämän asetuksen säännösten noudattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Tämä taho olisi yleensä taho, joka vastaa aluksen polttoaineen, reitin ja nopeuden valintaan liittyvistä valinnoista. (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) __________________ 21 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/757, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen tarkkailusta, raportoinnista ja todentamisesta sekä direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 55). Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 kappale (7)  Erityisesti pienemmille toimijoille aiheutuvan hallinnollisen taakan rajoittamiseksi tätä asetusta ei pitäisi soveltaa rakenteeltaan yksinkertaisiin puisiin aluksiin eikä aluksiin, jotka eivät kulje konevoimalla, ja siinä olisi keskityttävä aluksiin, joiden bruttovetoisuus on yli 5 000 tonnia. Vaikka viimeksi mainittujen alusten osuus kaikista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/757 mukaisesti satamissa käyvistä aluksista on vain noin 55 prosenttia, niiden osuus meriliikenteen hiilidioksidipäästöistä on 90 prosenttia. (7)  Erityisesti pienemmille toimijoille aiheutuvan hallinnollisen taakan rajoittamiseksi tätä asetusta ei pitäisi soveltaa rakenteeltaan yksinkertaisiin puisiin aluksiin, ja siinä olisi keskityttävä aluksiin, joiden bruttovetoisuus on yli 5 000 tonnia. Vaikka viimeksi mainittujen alusten osuus kaikista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/757 mukaisesti satamissa käyvistä aluksista on vain noin 55 prosenttia, niiden osuus meriliikenteen hiilidioksidipäästöistä on 90 prosenttia. Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 a kappale (uusi) (7 a)  Tämän asetuksen jatkuvan vaikuttavuuden varmistamiseksi komission olisi seurattava sen toimivuutta ja tehtävä vaikutustenarviointeja bruttovetoisuuden kynnysarvosta ja tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista alustyypeistä. Komission olisi erityisesti päätettävä, onko olemassa merkittäviä syitä sisällyttää pienemmät laivat ja muita laivatyyppejä tämän asetuksen soveltamisalaan. Komission olisi erityisesti otettava huomioon muun muassa asiaankuuluvien tietojen saatavuus, kasvihuonekaasupäästöjen mahdollinen väheneminen ja soveltamisalan laajentamisen vaikuttavuus ilmastovaikutusten kannalta, hallinnollisen rasitteen laajuus sekä sen taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. Tarkistus 19 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 kappale (9)  Vaikka hiilen hinnoittelun tai toiminnan hiili-intensiteettiä koskevien tavoitearvojen kaltaisilla välineillä edistetään energiatehokkuutta, ne eivät kykene aikaansaamaan merkittävää siirtymistä uusiutuviin ja vähähiilisiin polttoaineisiin lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Sen vuoksi tarvitaan erityistä sääntelyjärjestelyä, joka koskee nimenomaan uusiutuvien ja vähähiilisten meripolttoaineiden ja korvaavien energialähteiden, kuten tuulivoiman tai sähkön, käyttöönottoa. (9)  Vaikka hiilen hinnoittelun tai toiminnan hiili-intensiteettiä koskevien tavoitearvojen kaltaisilla välineillä edistetään energiatehokkuutta, ne eivät kykene aikaansaamaan merkittävää siirtymistä uusiutuviin ja vähähiilisiin polttoaineisiin lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Sen vuoksi tarvitaan erityistä sääntelyjärjestelyä, joka koskee nimenomaan uusiutuvien ja vähähiilisten meripolttoaineiden ja korvaavien energialähteiden, kuten tuulivoiman tai sähkön, käyttöönottoa. Tätä järjestelyä olisi sovellettava tavoitelähtöisesti, teknologianeutraalisti ja kustannustehokkaasti. Tarkistus 20 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale (10)  Politiikkatoimien, joilla edistetään uusiutuvien ja vähähiilisten meripolttoaineiden kysyntää, olisi oltava tavoitelähtöisiä ja niissä olisi noudatettava teknologianeutraaliuden periaatetta. Sen vuoksi aluksissa käytetyn energian kasvihuonekaasuintensiteetille olisi asetettava rajat ilman, että määrätään tietyn polttoaineen tai teknologian käytöstä. (10)  Politiikkatoimien, joilla edistetään uusiutuvien ja vähähiilisten meripolttoaineiden kysyntää, olisi oltava tavoitelähtöisiä ja niissä olisi noudatettava teknologianeutraaliuden periaatetta. Sen vuoksi aluksissa käytetyn energian kasvihuonekaasuintensiteetille olisi asetettava kunnianhimoiset Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaiset rajat ilman, että määrätään tietyn polttoaineen tai teknologian käytöstä. Tarkistus 21 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 a kappale (uusi) (10 a)  Olisi perustettava erityinen valtamerirahasto, jonka avulla kanavoidaan meriliikenteen päästöoikeuksien huutokaupasta päästökauppajärjestelmän piirissä saadut tulot takaisin merenkulkualalle. Valtamerirahastosta myönnettäviä varoja olisi käytettävä tukemaan hankkeita ja investointeja, jotka liittyvät alusten ja satamien energiatehokkuuden parantamiseen, innovatiivisiin teknologioihin ja infrastruktuuriin meriliikenteen hiilestä irtautumiseksi, kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotantoon ja käyttöönottoon sekä päästöttömien käyttövoimateknologioiden kehittämiseen. Tarkistus 22 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 kappale (11)  Olisi edistettävä sellaisten uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden kehittämistä ja käyttöönottoa, joilla on hyvät mahdollisuudet kestävään kehitykseen ja kaupalliseen kypsyyteen sekä suuri innovointi- ja kasvupotentiaali tulevien tarpeiden täyttämiseksi. Näin tuetaan innovatiivisten ja kilpailukykyisten polttoainemarkkinoiden syntyä ja varmistetaan kestävien meripolttoaineiden riittävä tarjonta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, jotta voidaan edistää unionin liikenteen hiilestä irtautumista koskevia tavoitteita, samalla kun vahvistetaan unionin pyrkimyksiä ympäristönsuojelun korkean tason saavuttamiseksi. Tähän tarkoitukseen olisi hyväksyttävä direktiivin (EU) 2018/2001 liitteessä IX olevassa A ja B osassa luetelluista raaka-aineista tuotetut kestävät meripolttoaineet sekä synteettiset meripolttoaineet. Erityisen olennaisia ovat kestävät meripolttoaineet, jotka on tuotettu direktiivin (EU) 2018/2001 liitteessä IX olevassa B osassa luetelluista raaka-aineista, sillä ne ovat tällä hetkellä kaupallisesti kypsin teknologia meriliikenteen vähähiilistämiseksi jo lyhyellä aikavälillä. (11)  Olisi edistettävä sellaisten uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden ja käyttövoimateknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa, joilla on hyvät mahdollisuudet kestävään kehitykseen ja kaupalliseen kypsyyteen sekä suuri innovointi- ja kasvupotentiaali tulevien tarpeiden täyttämiseksi. Näin tuetaan innovatiivisten ja kilpailukykyisten polttoainemarkkinoiden syntyä ja varmistetaan kestävien meripolttoaineiden riittävä tarjonta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, jotta voidaan edistää unionin liikenteen hiilestä irtautumista koskevia tavoitteita, samalla kun vahvistetaan unionin pyrkimyksiä ympäristönsuojelun korkean tason saavuttamiseksi. Tähän tarkoitukseen olisi hyväksyttävä direktiivin (EU) 2018/2001 liitteessä IX olevassa A ja B osassa luetelluista raaka-aineista tuotetut kestävät meripolttoaineet sekä synteettiset meripolttoaineet. Erityisen olennaisia ovat kestävät meripolttoaineet, jotka on tuotettu direktiivin (EU) 2018/2001 liitteessä IX olevassa B osassa luetelluista raaka-aineista, sillä ne ovat tällä hetkellä kaupallisesti kypsin teknologia meriliikenteen vähähiilistämiseksi jo lyhyellä aikavälillä. Tarkistus 23 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 a kappale (uusi) (11 a)  Jotta kannustetaan kehittämään ja ottamaan käyttöön varhaisessa vaiheessa kestävimpiä ja innovatiivisimpia polttoaineteknologioita, joilla on kasvumahdollisuuksia tulevien tarpeiden täyttämiseksi, tarvitaan kannustin muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia polttoaineita varten. Tällaisten polttoaineiden avulla on hyvät mahdollisuudet sisällyttää uusiutuva energia meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden yhdistelmään. Koska muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden tuotantokustannukset ovat huomattavasti korkeammat lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, on tärkeää varmistaa sellainen kysynnän taso, joka tukee investointeja tällaisiin polttoaineisiin. Tällä asetuksella otetaan käyttöön toimenpideyhdistelmä, jolla varmistetaan tuki kestävien muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden käyttöönotolle. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat a) vuoteen 2035 saakka sovellettava kerroin, jolla palkitaan yrityksiä, jotka päättävät käyttää näitä polttoaineita niiden suhteellisen korkeasta hinnasta huolimatta, ja b) vuodesta 2030 alkaen muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden kiinteä vähimmäisosuus polttoaineiden yhdistelmästä. Muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden kiinteän vähimmäisosuuden noudattamisen helpottamiseksi olisi sovellettava tämän asetuksen 17 ja 18 artiklan mukaisia joustotoimenpiteitä. Yhtiöt voivat sopimusjärjestelyin saattaa polttoaineen toimittajat vastuuseen tämän asetuksen säännösten noudattamisesta aiheutuvista kustannuksista, jos muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia polttoaineita ei toimiteta sovittujen ehtojen mukaisesti. Tarkistus 24 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale (13)  Meriliikenteessä tämän lähestymistavan on kuitenkin oltava tiukempi. Merenkulussa ravinto- ja rehukasvipohjaisten biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden kysyntä on tällä hetkellä merkityksetöntä, sillä yli 99 prosenttia nykyisin käytetyistä meripolttoaineista on fossiilista alkuperää. Tämän vuoksi se, että tässä asetuksessa ei hyväksytä ravinto- ja rehukasvipohjaisia polttoaineita, minimoi myös liikennealan vähähiilistymisen hidastumisriskin, jollainen muutoin voisi aiheutua ravinto- ja rehukasvipohjaisten biopolttoaineiden siirtymisestä tieliikenteestä meriliikenteeseen. On olennaisen tärkeää minimoida tällainen siirtymä, koska tieliikenne on tällä hetkellä edelleen selvästi saastuttavin liikennemuoto ja meriliikenteessä käytetään tällä hetkellä pääasiassa fossiilisia polttoaineita. Sen vuoksi on tarpeellista välttää luomasta mahdollisesti suurta ravinto- ja rehukasvipohjaisten biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden kysyntää, joka saattaisi syntyä, jos niitä edistettäisiin tällä asetuksella. Vastaavasti kaiken tyyppisten rehu- ja ravintokasvipohjaisten polttoaineiden aiheuttamat kasvihuonekaasujen lisäpäästöt ja luontokato edellyttävät, että näillä polttoaineilla on katsottava olevan samat päästökertoimet kuin vähiten suotuisassa tuotantoketjussa. (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) Tarkistus 25 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 kappale (14)  Meriliikenteen uusien polttoaineiden ja energiaratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyvät pitkät toteutumisajat edellyttävät nopeita toimia ja selkeää ja ennakoitavaa pitkän aikavälin sääntelykehystä, joka helpottaa kaikkien sidosryhmien suunnittelua ja investointeja. Selkeä ja vakaa pitkän aikavälin sääntelykehys helpottaa uusien polttoaineiden ja energiaratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa meriliikenteessä ja kannustaa sidosryhmiä investoimaan niihin. Tällaisessa kehyksessä olisi määriteltävä aluksilla käytetyn energian kasvihuonekaasuintensiteetin rajat vuoteen 2050 asti. Näitä rajoja olisi ajan mittaan kiristettävä, jotta ne kuvastaisivat oletettua teknologian kehitystä ja uusiutuvien ja vähähiilisten meripolttoaineiden tuotannon lisääntymistä. (14)  Meriliikenteen uusien polttoaineiden ja energiaratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyvät pitkät toteutumisajat sekä alusten pitkä keskimääräinen käyttöikä, joka tyypillisesti vaihtelee 25–30 vuoden välillä, edellyttävät nopeita toimia ja selkeää ja ennakoitavaa pitkän aikavälin sääntelykehystä, joka helpottaa kaikkien sidosryhmien suunnittelua ja investointeja. Selkeä ja vakaa pitkän aikavälin sääntelykehys helpottaa uusien polttoaineiden ja energiaratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa meriliikenteessä ja kannustaa sidosryhmiä investoimaan niihin. Tällaisessa kehyksessä olisi määriteltävä aluksilla sekä merellä että kiinnityspaikassa käytetyn energian kasvihuonekaasuintensiteetin rajat vuoteen 2050 asti. Näitä rajoja olisi ajan mittaan kiristettävä, jotta ne kuvastaisivat oletettua teknologian kehitystä ja uusiutuvien ja vähähiilisten meripolttoaineiden tuotannon lisääntymistä. Jotta voidaan varmistaa oikeusvarmuus ja antaa alalle riittävästi aikaa pitkän aikavälin suunnitteluun ja valmistautumiseen sekä välttää hukkainvestointien riskiä, mahdollisten tulevien ehdotusten tämän asetuksen muuttamiseksi olisi oltava soveltamisalaltaan rajoitettuja ja niissä olisi vältettävä merkittäviä muutoksia vaatimuksiin. Tarkistus 26 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 kappale (15)  Tässä asetuksessa olisi vahvistettava menetelmä ja kaava, jolla aluksella käytetyn energian vuotuinen keskimääräinen kasvihuonekaasuintensiteetti lasketaan. Kaavan olisi perustuttava alusten ilmoittamaan polttoaineenkulutukseen, ja siinä olisi otettava huomioon käytettyjen polttoaineiden päästökertoimet. Menetelmässä olisi otettava huomioon myös korvaavien energialähteiden, kuten tuulen tai sähkön, käyttö. (15)  Tässä asetuksessa olisi vahvistettava menetelmä ja kaava, jolla aluksella käytetyn energian vuotuinen keskimääräinen kasvihuonekaasuintensiteetti lasketaan. Kaavan olisi perustuttava alusten ilmoittamaan polttoaineenkulutukseen, ja siinä olisi otettava huomioon käytettyjen polttoaineiden päästökertoimet. Menetelmässä olisi otettava huomioon myös korvaavien energialähteiden, kuten aluksella tuotetun tuuli- tai aurinkovoiman tai kiinnityspaikassa toimitetun sähkön, käyttö. Tarkistus 27 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 kappale (16)  Jotta eri energialähteiden ympäristötehokkuudesta saataisiin kattavampi kuva, polttoaineiden kasvihuonekaasutehokkuutta olisi arvioitava noudattaen ”energialähteeltä työntövoimaksi” -lähestymistapaa (well-to-wake), jossa otetaan huomioon energian tuotannon, kuljetuksen, jakelun ja aluksella tapahtuvan käytön vaikutukset. Tarkoituksena on kannustaa toimijoita käyttämään teknologioita ja tuotantoketjuja, jotka tuottavat pienemmän kasvihuonekaasujalanjäljen ja todellisia hyötyjä nykyisiin perinteisiin polttoaineisiin verrattuna. (16)  Jotta eri energialähteiden ympäristötehokkuudesta saataisiin kattavampi kuva, polttoaineiden kasvihuonekaasutehokkuutta olisi arvioitava noudattaen ”energialähteeltä työntövoimaksi” -lähestymistapaa (well-to-wake), jossa otetaan huomioon energian tuotannon, kuljetuksen, jakelun ja aluksella tapahtuvan käytön vaikutukset polttoaineiden elinkaaren eri vaiheiden jalanjäljet huomioiden. Tarkoituksena on kannustaa toimijoita käyttämään teknologioita ja tuotantoketjuja, jotka tuottavat pienemmän kasvihuonekaasujalanjäljen ja todellisia hyötyjä nykyisiin perinteisiin polttoaineisiin verrattuna. Tarkistus 28 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 kappale (17)  Uusiutuvien ja vähähiilisten meripolttoaineiden well-to-wake-arvo olisi esitettävä käyttämällä oletusarvoisia päästökertoimia tai todellisia ja sertifioituja päästökertoimia, jotka kattavat well-to-tank-päästöt (”energialähteeltä tankkiin”) ja tank-to-wake-päästöt (”tankista työntövoimaksi”). Fossiilisten polttoaineiden suoritusarvot olisi kuitenkin arvioitava käyttämällä ainoastaan tässä asetuksessa säädettyjä oletuspäästökertoimia. (17)  Meripolttoaineiden well-to-wake-arvo olisi esitettävä käyttämällä oletusarvoisia päästökertoimia tai todellisia ja sertifioituja päästökertoimia, jotka kattavat well-to-tank-päästöt (”energialähteeltä tankkiin”) ja tank-to-wake-päästöt (”tankista työntövoimaksi”). Tarkistus 29 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 kappale (21)  Maasähkön käyttö vähentää alusten aiheuttamaa ilman pilaantumista ja vähentää meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Maasähkön tarjonta tuo kiinnityspaikassa olevien alusten saataville yhä enenevässä määrin puhdasta energiaa, kun uusiutuvien energialähteiden osuus kasvaa EU:n sähköntuotannossa. Direktiivi 2014/94/EU (vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin direktiivi – AFID) sisältää maasähkön liitäntäpisteitä koskevia säännöksiä, mutta tämän teknologian kysyntä ja sen myötä käyttöönotto on ollut vähäistä. Sen vuoksi olisi laadittava erityissäännöt, joilla kaikkein saastuttavimmat alukset voidaan velvoittaa käyttämään maasähköä. (21)  Maasähkön käyttö vähentää alusten aiheuttamaa ilman pilaantumista ja meriliikenteen kiinnityspaikassa olevien alusten kasvihuonekaasupäästöjä. Maasähkön tarjonta tuo kiinnityspaikassa olevien alusten saataville yhä enenevässä määrin puhdasta energiaa, kun uusiutuvien ja fossiilittomien energialähteiden osuudet kasvavat EU:n sähköntuotannossa. Direktiivi 2014/94/EU (vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin direktiivi – AFID) sisältää maasähkön liitäntäpisteitä koskevia säännöksiä, mutta tämän teknologian kysyntä ja sen myötä käyttöönotto on ollut vähäistä. Sen varmistamiseksi, että ilman pilaantuminen kiinnityspaikassa vähenee ja että maasähköinfrastruktuuri on taloudellisesti kannattavaa ja tuottaa tuottoa investoinneille, olisi laadittava erityissäännöt, joilla kaikkein saastuttavimmat alukset voidaan velvoittaa käyttämään maasähköä tilanteissa, joissa se tosiasiallisesti vähentää päästöjä kohtuullisin kustannuksin. Tarkistus 30 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 22 kappale (22)  Maasähkön lisäksi muillakin teknologioilla saatetaan päästä vastaaviin ympäristöhyötyihin satamissa. Jos vaihtoehtoisen teknologian käytön osoitetaan vastaavan maasähkön käyttöä, alus olisi vapautettava velvollisuudesta käyttää maasähköä. (22)  Maasähkön lisäksi muillakin päästöttömillä teknologioilla saatetaan päästä vastaaviin ympäristöhyötyihin satamissa. Jos vaihtoehtoisen teknologian käytön osoitetaan vastaavan maasähkön käyttöä ilman pilaantumisen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksillä mitattuna, alus olisi vapautettava velvollisuudesta käyttää maasähköä. Tarkistus 31 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 23 kappale (23)  Lisäksi poikkeuksia maasähkön käyttövelvoitteeseen olisi myönnettävä tietyistä objektiivisista syistä, jotka käyntisataman hallinnointielin todentaa todistuksella ja jotka rajoittuvat suunnittelemattomiin satamakäynteihin turvallisuuteen tai ihmishengen pelastamiseen merellä liittyvistä syistä, alusten lyhytaikaiseen alle kahden tunnin oleskeluun kiinnityspaikassa, koska tämä on sähkönsiirtoyhteyden muodostamiseen tarvittava vähimmäisaika, sekä aluksella tuotetun energian käyttöön hätätilanteissa. (23)  Lisäksi poikkeuksia maasähkön käyttövelvoitteeseen olisi myönnettävä tietyistä objektiivisista syistä, jotka käyntisataman hallinnointielin, terminaalioperaattori tai toimivaltainen viranomainen, riippuen satamien hallintomallista eri jäsenvaltioissa, todentaa todistuksella. Näiden poikkeuksien olisi rajoituttava suunnittelemattomiin satamakäynteihin turvallisuuteen tai ihmishengen pelastamiseen merellä liittyvistä syistä, alusten lyhytaikaiseen alle kahden tunnin oleskeluun kiinnityspaikassa, koska tämä on sähkönsiirtoyhteyden muodostamiseen tarvittava vähimmäisaika, sekä aluksella tuotetun energian käyttöön hätätilanteissa. Jos maasähköä ei voida toimittaa riittävästi satamaan liitetyn paikallisen verkon riittämättömän kapasiteetin vuoksi, tämän ei pitäisi katsoa tarkoittavan, että satama tai aluksen omistaja tai liikenteenharjoittaja jättää noudattamatta tämän asetuksen vaatimuksia edellyttäen, että verkonhaltija on asianmukaisesti osoittanut todentajille paikallisen verkon kapasiteetin riittämättömyyden. Tarkistus 32 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 24 kappale (24)  Maasähkön puuttumiseen tai yhteensopimattomuuteen perustuvat poikkeukset olisi syytä jättää vähäisiksi, kun laivaliikenteen harjoittajilla ja satamaoperaattoreilla on ollut riittävästi aikaa tarvittavien investointien tekemiseen, jotta näille investoinneille voidaan tarjota tarvittavat kannustimet ja välttää epäreilu kilpailu. Vuodesta 2035 alkaen laivaliikenteen harjoittajien olisi suunniteltava satamakäynnit huolellisesti varmistaakseen, että ne voivat toteuttaa toimintonsa aiheuttamatta kiinnityspaikassa ilmansaasteita ja kasvihuonekaasupäästöjä ja vaarantamatta ympäristöä rannikkoalueilla ja satamakaupungeissa. Tähän liittyen olisi mahdollistettava vähäinen määrä poikkeuksia tapauksissa, joissa maasähköä ei ole saatavilla tai sen yhteensopivuus ei ole riittävä, jotta voidaan jättää mahdollisuus satunnaisiin viime hetken muutoksiin satamakäyntien aikatauluissa ja mahdollisuus käynteihin satamissa, joiden maasähkölaitteisto ei ole yhteensopiva aluksen kanssa. (24)  Maasähkön puuttumiseen tai yhteensopimattomuuteen perustuvat poikkeukset olisi syytä jättää vähäisiksi, kun laivaliikenteen harjoittajilla ja satamaoperaattoreilla on ollut riittävästi aikaa tarvittavien investointien tekemiseen, jotta näille investoinneille voidaan tarjota tarvittavat kannustimet ja välttää epäreilu kilpailu. Täyden yhteentoimivuuden varmistamiseksi satamien olisi varustettava kiinnityspaikkansa ja alusten omistajien aluksensa sovellettavien standardien mukaisilla voimalaitteilla. Vuodesta 2035 alkaen laivaliikenteen harjoittajien olisi suunniteltava käynnit asetuksen XXXX-XXX (vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskeva asetus) soveltamisalaan kuuluvissa TEN-T-satamissa huolellisesti varmistaakseen, että ne voivat toteuttaa toimintonsa aiheuttamatta kiinnityspaikassa ilmansaasteita ja kasvihuonekaasupäästöjä ja vaarantamatta ympäristöä rannikkoalueilla ja satamakaupungeissa. Tähän liittyen olisi mahdollistettava vähäinen määrä poikkeuksia tapauksissa, joissa maasähköä ei ole saatavilla tai sen yhteensopivuus ei ole riittävä, jotta voidaan jättää mahdollisuus satunnaisiin viime hetken muutoksiin satamakäyntien aikatauluissa ja mahdollisuus käynteihin satamissa, joiden maasähkölaitteisto ei ole yhteensopiva aluksen kanssa. Hukkainvestointien riskin, aluksen ja kiinnityspaikan maasähköinfrastruktuurin yhteensopimattomuuden sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden kysynnän ja tarjonnan epätasapainon välttämiseksi olisi järjestettävä säännöllisesti asiaankuuluvien sidosryhmien välisiä kuulemistilaisuuksia, joissa keskustellaan vaatimuksista ja tulevista suunnitelmista ja tehdään niistä päätöksiä. Tarkistus 33 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 24 a kappale (uusi) (24 a)  Asetuksessa XXXX-XXX (vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskeva asetus) vahvistetuissa maasähkön tarjoamista koskevissa tavoitteissa otetaan huomioon palvelua käyttävät alustyypit ja niiden liikennemäärät meriliikennesatamissa. Vaatimusta, jonka mukaan alusten on kytkeydyttävä maasähköön kiinnityspaikassa, ei pitäisi soveltaa aluksiin, kun ne käyvät satamissa, joihin ei sovelleta mainitun asetuksen maasähkövaatimusta, paitsi jos käyntisataman kiinnityspaikassa on maasähkö asennettu ja saatavilla. Jos alus käy muussa kuin TEN-T-satamassa, jossa maasähköä on saatavilla, aluksen olisi kiinnityspaikassa ollessaan kytkeydyttävä maasähköön. Tarkistus 34 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 24 b kappale (uusi) (24 b)  Vaikka maasähkö on tärkeä keino vähentää paikallisia ilmansaastepäästöjä, sen potentiaali vähentää kasvihuonekaasupäästöjä riippuu täysin kaapeleiden kautta toimitettavan energian lähteiden yhdistelmästä. Maasähkön koko ilmasto- ja ympäristöpotentiaalin hyödyntämiseksi jäsenvaltioiden olisi lisättävä sähköverkkojen kapasiteettia ja yhteyksiä ja jatkettava energialähteiden yhdistelmän kasvihuonekaasuintensiteetin vähentämistä, niin että ne voivat tarjota satamille suunniteltavissa olevalla tavalla kohtuuhintaista fossiilitonta sähköä. Tarkistus 35 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 24 c kappale (uusi) (24 c)  Tämän asetuksen täytäntöönpanossa olisi otettava asianmukaisesti huomioon satamien erilaiset hallintomallit eri puolilla unionia, erityisesti kun on kyse vastuusta myöntää todistus, jolla alus vapautetaan velvollisuudesta kytkeytyä maasähköön. Tarkistus 36 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 24 d kappale (uusi) (24 d)  Satamien ja laivaliikenteen harjoittajien välinen koordinointi on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan varmistaa sujuvat menettelyt maasähköön kytkeytymiseksi satamissa. Laivaliikenteen harjoittajien olisi tiedotettava käyntisatamilleen aikomuksestaan kytkeytyä maasähköön ja sähköntarpeestaan kyseisen käynnin aikana, erityisesti jos se ylittää kyseisen alusluokan arvioidut tarpeet. Tarkistus 37 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 25 kappale (25)  Tällä asetuksella olisi otettava käyttöön luotettava seuranta-, raportointi- ja todentamisjärjestelmä asetuksen säännösten noudattamisen tarkkailua varten. Järjestelmää olisi sovellettava syrjimättömästi kaikkiin aluksiin, ja siinä olisi edellytettävä ulkopuolista todentamista, jotta järjestelmässä toimitettujen tietojen oikeellisuus voidaan varmistaa. Tämän asetuksen tavoitteen saavuttamisen helpottamiseksi kaikkia asetuksen (EU) 2015/757 soveltamiseksi jo raportoituja tietoja olisi tarvittaessa käytettävä tämän asetuksen noudattamisen todentamiseen, jotta voidaan rajoittaa yhtiöille, todentajille ja merenkulkuviranomaisille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. (25)  Tällä asetuksella olisi otettava käyttöön luotettava ja läpinäkyvä seuranta-, raportointi- ja todentamisjärjestelmä asetuksen säännösten noudattamisen tarkkailua varten. Järjestelmää olisi sovellettava syrjimättömästi kaikkiin aluksiin, ja siinä olisi edellytettävä ulkopuolista todentamista, jotta järjestelmässä toimitettujen tietojen oikeellisuus voidaan varmistaa. Tämän asetuksen tavoitteen saavuttamisen helpottamiseksi kaikkia asetuksen (EU) 2015/757 soveltamiseksi jo raportoituja tietoja olisi tarvittaessa käytettävä tämän asetuksen noudattamisen todentamiseen, jotta voidaan rajoittaa yhtiöille, todentajille ja merenkulkuviranomaisille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Tarkistus 38 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 26 kappale (26)  Yhtiöiden olisi oltava vastuussa alusten merellä ja kiinnityspaikassa käyttämän energian määrän ja tyypin seurannasta ja raportoinnista sekä muista asiaankuuluvista tiedoista, kuten tiedoista aluksen moottorin tyypistä tai tuulta hyödyntävistä tukiteknologioista, jotta voidaan osoittaa, että aluksella käytetyn energian kasvihuonekaasuintensiteetti jää tällä asetuksella asetetun enimmäisrajan alle. Jotta helpotettaisiin näiden seuranta- ja raportointivelvoitteiden täyttämistä ja todentajien suorittamaa todentamisprosessia, yhtiöiden olisi – samoin kuin asetuksessa (EU) 2015/757 – dokumentoitava kaavailtu seurantamenetelmä ja annettava tarkempia tietoja tämän asetuksen sääntöjen soveltamisesta erityisessä seurantasuunnitelmassa. Seurantasuunnitelma ja sen mahdolliset myöhemmät muutokset olisi toimitettava todentajalle. (26)  Yhtiöiden olisi oltava vastuussa alusten merellä ja kiinnityspaikassa käyttämän energian määrän ja tyypin seurannasta ja raportoinnista sekä muista asiaankuuluvista tiedoista, kuten tiedoista aluksen moottorin tyypistä, tuulta hyödyntävien tukiteknologioiden teknisistä eritelmistä tai muiden mahdollisten aluksella käytettävistä vaihtoehtoisista energialähteistä, jotta voidaan osoittaa, että aluksella käytetyn energian kasvihuonekaasuintensiteetti jää tällä asetuksella asetetun enimmäisrajan alle. Jotta helpotettaisiin näiden seuranta- ja raportointivelvoitteiden täyttämistä ja todentajien suorittamaa todentamisprosessia, yhtiöiden olisi – samoin kuin asetuksessa (EU) 2015/757 – dokumentoitava kaavailtu seurantamenetelmä ja annettava tarkempia tietoja tämän asetuksen sääntöjen soveltamisesta erityisessä seurantasuunnitelmassa. Seurantasuunnitelma ja sen mahdolliset myöhemmät muutokset olisi toimitettava todentajalle. Tarkistus 39 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 27 kappale (27)  Polttoaineiden sertifiointi on olennaisen tärkeää tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja meriliikenteessä käyttöön otettavien uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden ympäristömyötäisyyden takaamiseksi. Tällainen sertifiointi olisi tehtävä läpinäkyvällä ja syrjimättömällä menetelmällä. Sertifioinnin helpottamiseksi ja hallinnollisen taakan rajoittamiseksi biopolttoaineiden, biokaasun, muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden ja kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden sertifioinnin olisi perustuttava direktiivissä (EU) 2018/2001 vahvistettuihin sääntöihin. Tätä sertifioinnin lähestymistapaa olisi sovellettava myös unionin ulkopuolella tankattuihin polttoaineisiin, joita olisi pidettävä tuontipolttoaineina samalla tavoin kuin direktiivissä (EU) 2018/2001. Jos yhtiöt aikovat poiketa kyseisessä direktiivissä tai tässä uudessa kehyksessä säädetyistä oletusarvoista, tämä olisi tehtävä vain, jos arvot voidaan todentaa jollakin direktiivin (EU) 2018/2001 mukaisesti tunnustetulla vapaaehtoisella järjestelmällä well-to-tank-arvojen osalta (”energialähteeltä tankkiin”) tai laboratoriotestauksella tai suorilla päästömittauksilla tank-to-wake-arvojen osalta (”tankista työntövoimaksi”). (27)  Polttoaineiden luotettava sertifiointi ja seuranta on olennaisen tärkeää tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja meriliikenteessä käyttöön otettavien uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden ympäristömyötäisyyden takaamiseksi. Tällainen sertifiointi olisi tehtävä läpinäkyvällä ja syrjimättömällä menetelmällä. Sertifioinnin helpottamiseksi ja hallinnollisen taakan rajoittamiseksi biopolttoaineiden, biokaasun, muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden ja kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden sertifioinnin olisi perustuttava direktiivissä (EU) 2018/2001 vahvistettuihin sääntöihin. Tätä sertifioinnin lähestymistapaa olisi sovellettava myös unionin ulkopuolella tankattuihin polttoaineisiin, joita olisi pidettävä tuontipolttoaineina samalla tavoin kuin direktiivissä (EU) 2018/2001. Jos yhtiöt aikovat poiketa kyseisessä direktiivissä tai tässä uudessa kehyksessä säädetyistä oletusarvoista, tämä olisi tehtävä vain, jos arvot voidaan todentaa jollakin direktiivin (EU) 2018/2001 mukaisesti tunnustetulla vapaaehtoisella järjestelmällä well-to-tank-arvojen osalta (”energialähteeltä tankkiin”) tai suorilla päästömittauksilla tank-to-wake-arvojen osalta (”tankista työntövoimaksi”). Tarkistus 40 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 27 a kappale (uusi) (27 a)  Polttoaineiden ominaisuuksia koskevien tietojen luotettavuus ja paikkansapitävyys on olennaisen tärkeää tämän asetuksen noudattamisen valvonnan kannalta. Polttoaineiden toimittajille, joiden on osoitettu antaneen harhaanjohtavia tai epätarkkoja tietoja toimittamiensa polttoaineiden kasvihuonekaasuintensiteetistä, olisi määrättävä seuraamus. Polttoaineiden toimittajat, jotka ovat toistuvasti toimittaneet vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, olisi suljettava direktiivissä (EU) 2018/2001 (uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi) säädettyjen sertifiointijärjestelmien ulkopuolelle. Tällaisissa tapauksissa niiden laitteistoista tankatuilla polttoaineilla olisi katsottava olevan samat päästökertoimet kuin heikoiten luokitellulla fossiilisella polttoaineella. Tarkistus 41 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 28 kappale (28)  Akkreditoitujen todentajien suorittamalla todentamisella olisi varmistettava yhtiöiden suorittaman seurannan ja raportoinnin oikeellisuus ja kattavuus sekä tämän asetuksen noudattaminen. Puolueettomuuden varmistamiseksi todentajien olisi oltava riippumattomia ja päteviä oikeushenkilöitä ja sellaisten kansallisten akkreditointielinten akkreditoimia, jotka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/200824 nojalla. (28)  Akkreditoitujen todentajien suorittamalla todentamisella olisi varmistettava yhtiöiden suorittaman seurannan ja raportoinnin oikeellisuus ja kattavuus sekä tämän asetuksen noudattaminen. Puolueettomuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi todentajien olisi oltava riippumattomia ja päteviä oikeushenkilöitä ja sellaisten kansallisten akkreditointielinten akkreditoimia ja valvomia, jotka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/200824 nojalla. __________________ __________________ 24 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30). 24 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30). Tarkistus 42 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 31 a kappale (uusi) (31 a)  Yhtiöt ja polttoaineiden toimittajat voisivat sopimusjärjestelyin sopia keskinäisistä sitoumuksista tuottaa, toimittaa ja ostaa ennalta määrättyjä määriä tiettyjä polttoaineita. Tällaisten sopimusjärjestelyjen olisi myös katettava korvausvastuu, ja niillä olisi vahvistettava taloudellisen korvauksen ehdot, jos polttoaineita ei ole saatavilla sovitun mukaisesti. Tarkistus 43 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 36 kappale (36)  Kustakin vaatimusten vastaisesta satamakäynnistä määrättävän seuraamusmaksun olisi oltava oikeassa suhteessa kustannuksiin, joita olisi aiheutunut sähkön käytöstä, ja riittävä tasoinen, jotta se kannustaisi luopumaan saastuttavampien energialähteiden käytöstä. Seuraamusmaksun olisi perustuttava alukselle asennettuun tehoon, joka ilmaistaan megawatteina, kerrottuna kiinteällä euromääräisellä maksulla kiinnityspaikassaolotuntia kohti. Koska maasähkön tarjoamisen kustannuksista unionissa ei ole tarkkoja lukuja, tämän määrän olisi perustuttava muiden kuin kotitalouskäyttäjien sähkön keskihintaan EU:ssa kerrottuna kahdella, jotta voidaan ottaa huomioon muut palvelun tarjoamiseen liittyvät hintatekijät, kuten liitäntäkustannukset ja investointien kuolettamisen osuus. (36)  Kustakin vaatimusten vastaisesta satamakäynnistä määrättävän seuraamusmaksun olisi oltava oikeassa suhteessa kustannuksiin, joita olisi aiheutunut sähkön käytöstä, ja riittävän tasoinen, jotta se kannustaisi luopumaan saastuttavampien energialähteiden käytöstä. Seuraamusmaksun olisi perustuttava alukselle asennettuun tehoon, joka ilmaistaan megawatteina, kerrottuna kiinteällä euromääräisellä maksulla kiinnityspaikassaolotuntia kohti. Koska maasähkön tarjoamisen kustannuksista unionissa ei ole tarkkoja lukuja, tämän määrän olisi perustuttava muiden kuin kotitalouskäyttäjien sähkön ajantasaisimpaan keskihintaan EU:ssa kerrottuna kahdella, jotta voidaan ottaa huomioon muut palvelun tarjoamiseen liittyvät hintatekijät, kuten liitäntäkustannukset ja investointien kuolettamisen osuus. Tarkistus 44 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 37 kappale (37)  Seuraamusmaksuista saatavat tulot olisi käytettävä edistämään uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden jakelua ja käyttöä merenkulkualalla ja auttamaan laivaliikenteen harjoittajia saavuttamaan ilmasto- ja ympäristötavoitteensa. Tätä varten nämä tulot olisi kohdennettava direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 8 kohdassa tarkoitettuun innovaatiorahastoon. (37)  Seuraamusmaksuista saatavat tulot olisi korvamerkittävä merenkulkualalle ja käytettävä edistämään sen hiilestä irtautumista, mukaan lukien tuki vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittämiselle, tuotannolle ja käyttöönotolle, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurille ja maasähköinfrastruktuurille sekä uusille innovatiivisille teknologioille. Tätä varten nämä tulot olisi kohdennettava direktiivin 2003/87/EY 3 ga b artiklassa tarkoitettuun valtamerirahastoon. Tarkistus 45 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 39 kappale (39)  Koska todentajien tämän asetuksen nojalla toteuttamilla toimenpiteillä voi olla merkittäviä seurauksia asianomaisille yhtiöille, erityisesti kun on kyse vaatimustenvastaisten satamakäyntien määrittämisestä, seuraamusmaksujen määrien laskennasta ja FuelEU-vaatimustenmukaisuustodistuksen epäämisestä, kyseisillä yhtiöillä olisi oltava oikeus pyytää tällaisten toimenpiteiden uudelleentarkastelua sen jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta, jossa todentaja on akkreditoitu. Kun otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistettu oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, toimivaltaisten viranomaisten ja satamien hallinnointielinten tämän asetuksen nojalla tekemiin päätöksiin olisi voitava hakea muutosta tuomioistuimessa asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti. (39)  Koska todentajien tämän asetuksen nojalla toteuttamilla toimenpiteillä voi olla merkittäviä seurauksia asianomaisille yhtiöille, erityisesti kun on kyse vaatimustenvastaisten satamakäyntien määrittämisestä, tietojen kokoamisesta seuraamusmaksujen määrien laskentaa varten ja FuelEU-vaatimustenmukaisuustodistuksen epäämisestä, kyseisillä yhtiöillä olisi oltava oikeus pyytää tällaisten toimenpiteiden uudelleentarkastelua sen jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta, jossa todentaja on akkreditoitu. Kun otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistettu oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, toimivaltaisten viranomaisten ja satamien hallinnointielinten tämän asetuksen nojalla tekemiin päätöksiin olisi voitava hakea muutosta tuomioistuimessa asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Tarkistus 46 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 40 kappale (40)  Tasapuolisten toimintaedellytysten säilyttämiseksi tämän asetuksen tehokkaan toiminnan avulla komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat well-to-wake-päästökertoimien (”energialähteeltä työntövoimaksi”) luettelon muuttamista, sovellettavien päästöttömien teknologioiden luettelon tai niiden käyttökriteerien muuttamista, laboratoriotestausta ja suoria päästömittauksia koskevien sääntöjen vahvistamista, seuraamuskertoimen mukauttamista, todentajien akkreditointia ja seuraamusmaksujen maksamiseen sovellettavia ehtoja. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. (40)  Tasapuolisten toimintaedellytysten säilyttämiseksi tämän asetuksen tehokkaan toiminnan avulla komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat well-to-wake-päästökertoimien (”energialähteeltä työntövoimaksi”) luettelon muuttamista, sovellettavien päästöttömien teknologioiden luettelon tai niiden käyttökriteerien muuttamista, todellisten well-to-tank-päästöarvojen (”energialähteeltä tankkiin”) sertifiointia koskevien sääntöjen ja suoria päästömittauksia koskevien sääntöjen vahvistamista, seuraamuskertoimen mukauttamista, todentajien akkreditointia ja seuraamusmaksujen maksamiseen sovellettavia ehtoja. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. Tarkistus 47 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 42 kappale (42)  Kun otetaan huomioon merenkulkualan kansainvälinen ulottuvuus, alusten käyttämän energian kasvihuonekaasuintensiteetin rajoittamista koskeva maailmanlaajuinen lähestymistapa on suositeltava, koska sitä voitaisiin pitää tuloksellisempana laajemman soveltamisalansa vuoksi. Tältä osin komission olisi toimitettava Kansainväliselle merenkulkujärjestölle IMO:lle ja muille asianomaisille kansainvälisille elimille, joita asia koskee, olennaisia tietoja tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja annettava IMO:lle asiaa koskevia lausuntoja, jotta IMO:n piirissä voitaisiin kehittää kansainvälisiä sääntöjä. Jos tämän asetuksen kannalta merkityksellisistä asioista päästään sopimukseen maailmanlaajuisesta lähestymistavasta, komission olisi tarkasteltava tätä asetusta uudelleen, jotta se voidaan tarvittaessa saattaa linjaan kansainvälisten sääntöjen kanssa. (42)  Kun otetaan huomioon merenkulkualan kansainvälinen ulottuvuus, alusten käyttämän energian kasvihuonekaasuintensiteetin rajoittamista koskeva maailmanlaajuinen lähestymistapa on suositeltava, koska se olisi huomattavasti tuloksellisempi laajemman soveltamisalansa vuoksi. Tältä osin komission olisi toimitettava Kansainväliselle merenkulkujärjestölle IMO:lle ja muille asianomaisille kansainvälisille elimille, joita asia koskee, olennaisia tietoja tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja annettava IMO:lle asiaa koskevia lausuntoja, jotta IMO:n piirissä voitaisiin kehittää kansainvälisiä sääntöjä, ja näin jatkettava unionin pyrkimyksiä edistää kunnianhimoisia merenkulkualan hiilestä irtautumista koskevia tavoitteita kansainvälisesti. Jos tämän asetuksen kannalta merkityksellisistä asioista päästään sopimukseen maailmanlaajuisesta lähestymistavasta, komission olisi tarkasteltava tätä asetusta uudelleen, jotta se voidaan saattaa linjaan kansainvälisten sääntöjen kanssa. Tarkistus 48 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 42 a kappale (uusi) (42 a)  Jotta voidaan varmistaa kansainvälisesti tasapuoliset toimintaedellytykset ja maksimoida uusiutuvia ja vähähiilisiä polttoaineita koskevan lainsäädännön ympäristövaikutukset, komission ja EU:n jäsenvaltioiden olisi edistettävä IMO:ssa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä uusiutuvien polttoaineiden luotettavia sertifiointi- ja seurantajärjestelmiä. Tarkistus 49 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 42 b kappale (uusi) (42 b)  Komission olisi varmistettava paremman sääntelyn suuntaviivoissa1 a määriteltyjen meriliikennealan yhteistyön ja parhaiden käytäntöjen vaihdon välineiden täytäntöönpano ja saatavuus. __________________ 1 a Euroopan komissio, Bryssel, komission yksiköiden valmisteluasiakirja – Paremman sääntelyn suuntaviivat, 3.11.2021, SWD(2021)0305. Tarkistus 50 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 43 kappale (43)  Uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden ja korvaavien energialähteiden käyttöönotto aluksissa, jotka eri puolilla unionia saapuvat jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluviin satamiin, oleskelevat niissä tai lähtevät niistä, ei ole tavoite, jonka jäsenvaltiot voivat riittävällä tavalla saavuttaa ilman riskiä siitä, että luodaan esteitä sisämarkkinoille ja että kilpailu vääristyy satamien ja laivaliikenteen harjoittajien välillä. Tämä tavoite voidaan saavuttaa paremmin ottamalla käyttöön unionin tasolla yhtenäiset säännöt, jotka luovat laivaliikenteen harjoittajille taloudellisia kannustimia jatkaa esteettä toimintaansa ja täyttää samalla uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden käyttöä koskevat velvoitteet. Näin ollen unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi, (43)  Uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden ja korvaavien energialähteiden kehittäminen ja laajamittainen käyttöönotto aluksissa, jotka eri puolilla unionia saapuvat jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluviin satamiin, oleskelevat niissä tai lähtevät niistä, ei ole tavoite, jonka jäsenvaltiot voivat riittävällä tavalla saavuttaa ilman riskiä siitä, että luodaan esteitä sisämarkkinoille ja että kilpailu vääristyy satamien ja laivaliikenteen harjoittajien välillä. Tämä tavoite voidaan saavuttaa paremmin ottamalla käyttöön unionin tasolla yhtenäiset säännöt, jotka luovat laivaliikenteen harjoittajille taloudellisia kannustimia jatkaa esteettä toimintaansa ja täyttää samalla uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden käyttöä koskevat velvoitteet. Näin ollen unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi, Tarkistus 51 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvaan satamaan saapuvalla, siellä oleskelevalla tai sieltä lähtevällä aluksella käytetyn energian enimmäisintensiteetti, ja (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) Tarkistus 52 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  velvoite käyttää maasähköä tai päästötöntä teknologiaa jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvassa satamassa, (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) Tarkistus 53 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – viimeinen kappale uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden ja korvaavien energialähteiden johdonmukaisen käytön lisäämiseksi kaikkialla unionissa samalla kun varmistetaan meriliikenteen sujuva toiminta ja vältetään vääristymät sisämarkkinoilla. Tarkoituksena on uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden ja korvaavien energialähteiden johdonmukaisen käytön lisääminen meriliikenteessä kaikkialla unionissa ilmastoneutraaliuden saavuttamista viimeistään vuoteen 2050 mennessä koskevan unionin tavoitteen ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti samalla kun varmistetaan meriliikenteen sujuva toiminta, luodaan kehitysmahdollisuuksia merenkulkualalle ja vältetään vääristymät sisämarkkinoilla.. Tarkistus 54 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – johdantokappale Tätä asetusta sovelletaan lippuvaltiosta riippumatta kaikkiin aluksiin, joiden bruttovetoisuus on yli 5000 tonnia, seuraavien osalta: (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) Tarkistus 55 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  kaikki energia, joka käytetään matkalla jonkin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvasta käyntisatamasta jonkin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvaan käyntisatamaan ja b)  kaikki energia, joka käytetään matkalla jonkin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvasta käyntisatamasta jonkin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvaan käyntisatamaan, Tarkistus 56 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi) b a)  puolet energiasta, joka käytetään jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvalla syrjäisimmällä alueella sijaitsevasta käyntisatamasta lähtevillä tai sinne saapuvilla matkoilla, ja Tarkistus 57 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – c alakohta c)  puolet energiasta, joka käytetään jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvasta käyntisatamasta lähtevillä tai sinne saapuvilla matkoilla, jos edellinen tai seuraava käyntisatama kuuluu kolmannen maan lainkäyttövaltaan. (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) Tarkistus 58 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 kohta Tätä asetusta ei sovelleta sota-aluksiin, laivaston apualuksiin, kalastus- ja kalankäsittelyaluksiin, rakenteeltaan alkeellisiin puisiin aluksiin, aluksiin, jotka eivät kulje konevoimalla, tai muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin käytettäviin julkisen vallan aluksiin. Tätä asetusta ei sovelleta sota-aluksiin, laivaston apualuksiin, kalastus- ja kalankäsittelyaluksiin, rakenteeltaan alkeellisiin puisiin aluksiin tai muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin käytettäviin julkisen vallan aluksiin. Tarkistus 59 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 a kohta (uusi) Komissio hyväksyy viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025 täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan luettelo naapurimaissa sijaitsevista konttien jälleenlaivaussatamista, jotka jätetään tämän asetuksen mukaisten konttialusten käyntisatamien määritelmän ulkopuolelle. Komissio hyväksyy vähintään joka toinen vuosi sen jälkeen täytäntöönpanosäädöksiä, joilla saatetaan ajan tasalle tämä luettelo naapurimaissa sijaitsevista konttien jälleenlaivaussatamista, jotka jätetään tämän asetuksen mukaisten konttialusten käyntisatamien määritelmän ulkopuolelle. Kyseisissä täytäntöönpanosäädöksissä on lueteltava unionin ulkopuolella mutta alle 300 meripeninkulman päässä unionin alueesta naapurimaissa sijaitsevat konttien jälleenlaivaussatamat, joissa konttien jälleenlaivausosuus twenty foot equivalent units (TEU) -yksiköiden määränä mitattuna on yli 65 prosenttia kyseisen sataman konttiliikenteen kokonaismäärästä viimeisimmällä 12 kuukauden kaudella, jolta asiaankuuluvat tiedot ovat saatavilla. Tätä luetteloa sovellettaessa kontteja pidetään jälleenlaivattuina, kun ne puretaan aluksesta satamaan yksinomaan niiden lastaamiseksi toiseen alukseen. Luetteloon ei sisällytetä kolmannessa maassa sijaitsevia satamia, jotka tosiasiallisesti soveltavat toimenpiteitä, jotka ovat yhtä kunnianhimoisia kuin tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 27 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Tarkistus 60 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 b kohta (uusi) Jäsenvaltiot voivat jättää tietyt reitit ja satamat 1 kohdan a ja b alakohdan soveltamisalan ulkopuolelle, kun kyseessä on muiden matkustaja-alusten kuin risteilymatkustaja-alusten suorittamilla matkoilla jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvan käyntisataman ja sellaisen saman jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvan käyntisataman välillä, joka sijaitsee saarella, jossa on alle 100 000 vakinaista asukasta, käyttämä energia ja aluksen käyntinsä aikana kyseisen saaren käyntisatamassa käyttämä energia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä vapautuksista ennen niiden voimaantuloa komissiolle, joka julkaisee ne Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tällaisia vapautuksia ei sovelleta 31 päivän joulukuuta 2029 jälkeen. Tarkistus 61 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 c kohta (uusi) Jäsenvaltiot voivat jättää tietyt reitit ja satamat 1 kohdan a ja b a alakohdan soveltamisalan ulkopuolelle, kun kyseessä on syrjäisimmällä alueella sijaitsevan käyntisataman ja jonkin toisen syrjäisimmällä alueella sijaitsevan käyntisataman välisillä matkoilla käytetty energia ja aluksen käyntinsä aikana kyseisten syrjäisimpien alueiden käyntisatamissa käyttämä energia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä vapautuksista ennen niiden voimaantuloa komissiolle, joka julkaisee ne Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tällaisia vapautuksia ei sovelleta 31 päivän joulukuuta 2029 jälkeen. Mikään ei estä jäsenvaltioita tai niiden alueita päättämästä olla soveltamatta tätä vapautusta tai lopettamasta myöntämänsä vapautukset ennen 31 päivää joulukuuta 2029. Tarkistus 62 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 d kohta (uusi) Jäsenvaltiot voivat jättää tietyt reitit 1 kohdan soveltamisalan ulkopuolelle, kun kyseessä on matkoilla, jotka tehdään julkisesta palvelusta tehdyn sopimuksen yhteydessä tai jotka tehdään aluksilla, joihin sovelletaan julkisen palvelun velvoitteita neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3577/92 mukaisesti, käytetty energia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä vapautuksista ennen niiden voimaantuloa komissiolle, joka julkaisee ne Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tällaisia vapautuksia ei sovelleta 31 päivän joulukuuta 2029 jälkeen. Tarkistus 63 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 e kohta (uusi) Komissio seuraa jatkuvasti tämän asetuksen vaikutuksia rahtiliikenteen uudelleensuuntautumiseen erityisesti naapurimaiden jälleenlaivaussatamien kautta. Jos komissio havaitsee unionin satamiin kohdistuvan merkittäviä kielteisiä vaikutuksia, se antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle lainsäädäntöehdotuksia tämän direktiivin muuttamiseksi. Komissio analysoi erityisesti tämän asetuksen vaikutuksia syrjäisimpiin alueisiin ja saariin ja ehdottaa tarvittaessa muutoksia tämän asetuksen soveltamisalaan. Tarkistus 64 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – h alakohta h)  ’korvaavilla energialähteillä’ aluksella tuotettua uusiutuvaa tuuli- tai aurinkoenergiaa tai maasähköjärjestelmästä toimitettua sähköä, h)  ’korvaavilla energialähteillä’ aluksella tuotettua uusiutuvaa energiaa tai maasähköjärjestelmästä toimitettua sähköä, Tarkistus 65 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – h a alakohta (uusi) h a)  ’tuulen käyttövoimalla’ tai ’tuuliavusteisella käyttövoimalla’ käyttövoimatekniikkaa, joka vaikuttaa ensisijaisesti tai avustavasti minkä tahansa tyyppisten alusten käyttövoimaan aluksen liikkuessa talteen otetun tuulienergian välityksellä, Tarkistus 66 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – i alakohta i)  ’käyntisatamalla’ direktiivin (EU) 2015/757 3 artiklan b alakohdassa määriteltyä käyntisatamaa, i)  ’käyntisatamalla’ satamaa, johon alus pysähtyy lastaamaan tai purkamaan huomattavan osan lastista tai jossa matkustajat nousevat alukseen tai poistuvat siltä; näin ollen lukuun ei oteta pysähdyksiä, joiden yksinomaisena tarkoituksena on tankata, hankkia tarvikkeita, vaihtaa miehistö, siirtyä kuivatelakalle tai korjata alusta tai sen laitteita, pysähdyksiä satamaan sen vuoksi, että alus tarvitsee apua tai on merihädässä, satamien ulkopuolella tapahtuvia siirtoja aluksesta toiseen, pysähdyksiä, joiden yksinomaisena tarkoituksena on suojautua huonolta säältä tai jotka ovat välttämättömiä etsintä- tai pelastustoimien vuoksi, eikä konttialusten pysähdyksiä naapurimaassa sijaitsevassa konttien jälleenlaivaussatamassa, Tarkistus 67 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – m alakohta m)  ’kiinnityspaikassa olevalla aluksella’ direktiivin (EU) 2015/757 3 artiklan n alakohdassa määriteltyä kiinnityspaikassa olevaa alusta, m)  ’kiinnityspaikassa olevalla aluksella’ alusta, joka on turvallisesti kiinnitettynä laiturissa jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvassa satamassa, kun sitä lastataan tai puretaan tai kun matkustajat nousevat sille tai poistuvat siltä tai kun se odottaa satamassa, mukaan lukien aika, jolloin sillä ei suoriteta lastin tai matkustajien kuljetuksiin liittyviä toimia, Tarkistus 68 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – n alakohta n)  ’aluksella käytetyllä energialla’ megajouleina (MJ) ilmaistua energiamäärää, jonka alus käyttää työntövoimana ja aluksen laitteistoa varten merellä tai kiinnityspaikassa, n)  ’aluksella käytetyllä energialla’ megajouleina (MJ) ilmaistua energiamäärää, jonka alus käyttää työntövoimana ja aluksen laitteistoa varten merellä tai kiinnityspaikassa, ilman jääluokkaan IA tai IA Super tai vastaavaan jääluokkaan kuuluvan aluksen teknisten ominaisuuksien vuoksi käytettyä lisäenergiaa ja jääluokkaan IC, IB, IA tai IA Super kuuluvan aluksen tai vastaavaan jääluokkaan kuuluvan aluksen jäissä kulkemisen vuoksi käyttämää lisäenergiaa, Tarkistus 69 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – q a alakohta (uusi) q a)  ’jääluokalla’ lippuvaltion toimivaltaisten kansallisten viranomaisten tai tämän valtion hyväksymän organisaation alukselle määrittämää luokkaa, joka osoittaa, että alus on tarkoitettu jäissä kulkemiseen merellä, Tarkistus 70 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – q b alakohta (uusi) q b)  ’jäissä kulkemisella’ jääluokitellun aluksen kulkemista jäänreunan sisällä olevalla merialueella, Tarkistus 71 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – q c alakohta (uusi) q c)  ’jäänreunalla’ reunaa avomeren ja kaikenlaisen merijään, joko kiinteän tai ajelehtivan, välillä, Tarkistus 72 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – r alakohta r)  ’maasähköllä’ järjestelmää, jolla toimitetaan matala- tai suurjännitteistä tasa- tai vaihtovirtaa kiinnityspaikassa olevalle alukselle, mukaan lukien tarvittavat alus- ja maalaitteistot, kun järjestelmä syöttää sähköä suoraan aluksen pääjakelukeskukseen aluksen sähköntarpeita tai akkujen lataamista varten, r)  ’maasähköllä’ järjestelmää, jolla toimitetaan matala- tai suurjännitteistä tasa- tai vaihtovirtaa kiinnityspaikassa olevalle alukselle, mukaan lukien tarvittavat kiinteät, kelluvat ja siirrettävät alus- ja maalaitteistot, ja joka syöttää sähköä aluksen pääjakelukeskukseen aluksen sähköntarpeita tai akkujen lataamista varten, Tarkistus 73 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 kohta – 3 luetelmakohta —  -13 prosenttia 1 päivästä tammikuuta 2035, —  -20 prosenttia 1 päivästä tammikuuta 2035, Tarkistus 74 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 kohta – 4 luetelmakohta —  -26 prosenttia 1 päivästä tammikuuta 2040, —  -38 prosenttia 1 päivästä tammikuuta 2040, Tarkistus 75 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 kohta – 5 luetelmakohta —  -59 prosenttia 1 päivästä tammikuuta 2045, —  -64 prosenttia 1 päivästä tammikuuta 2045, Tarkistus 76 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 kohta – 6 luetelmakohta —  -75 prosenttia 1 päivästä tammikuuta 2050. —  -80 prosenttia 1 päivästä tammikuuta 2050. Tarkistus 77 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 kohta – 1 alakohta [Asteriski: Viitearvo, joka lasketaan lainsäädäntömenettelyn myöhemmässä vaiheessa, vastaa aluksilla vuonna 2020 käytetyn energian keskimääräistä kasvihuonekaasuintensiteettiä, joka määritetään asetuksen (EU) 2015/757 puitteissa seurattujen ja ilmoitettujen tietojen perusteella ja käyttäen kyseisen asetuksen liitteessä I vahvistettuja menetelmiä ja oletusarvoja.] [Asteriski: Viitearvo, joka lasketaan lainsäädäntömenettelyn myöhemmässä vaiheessa, vastaa unionin aluksilla vuonna 2020 käytetyn energian keskimääräistä kasvihuonekaasuintensiteettiä, joka määritetään asetuksen (EU) 2015/757 puitteissa seurattujen ja ilmoitettujen tietojen perusteella ja käyttäen kyseisen asetuksen liitteessä I vahvistettuja menetelmiä ja oletusarvoja.] Tarkistus 78 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 3 kohta 3.  Aluksella käytetyn energian kasvihuonekaasuintensiteetti lasketaan liitteessä I esitetyn menetelmän mukaisesti energiayksikköä kohti laskettujen kasvihuonekaasupäästöjen määränä. 3.  Aluksella käytetyn energian kasvihuonekaasuintensiteetti lasketaan liitteessä I esitetyn menetelmän mukaisesti energiayksikköä kohti laskettujen kasvihuonekaasupäästöjen määränä. Jääluokkiin kuuluviin aluksiin sovelletaan korjauskerrointa, jonka avulla vähennetään jäissä kulkemiseen liittyvä suurempi polttoaineenkulutus. Tarkistus 79 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 3 a kohta (uusi) 3 a.  Tämän asetuksen liitteessä II esitettyjä oletusarvoja käytetään päästökertoimien laskennan perustana. Jos on olemassa sertifioinnin tai suorien päästömittausten avulla todennettuja todellisia arvoja, voidaan käyttää näitä todellisia arvoja oletusarvojen sijaan. Tarkistus 80 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 4 kohta 4.  Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä II siten, että siihen sisällytetään mahdollisiin uusiin energialähteisiin liittyvät well-to-wake-periaatteella lasketut päästökertoimet tai mukautetaan nykyisiä päästökertoimia johdonmukaisuuden varmistamiseksi suhteessa tuleviin kansainvälisiin energia-alan standardeihin tai tulevaan unionin energia-alan lainsäädäntöön. 4.  Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä II siten, että siihen sisällytetään mahdollisiin uusiin energialähteisiin liittyvät well-to-wake-periaatteella lasketut päästökertoimet, mukautetaan nykyisiä päästökertoimia johdonmukaisuuden varmistamiseksi suhteessa tuleviin kansainvälisiin energia-alan standardeihin tai tulevaan unionin energia-alan lainsäädäntöön ja varmistetaan, että ne kuvaavat mahdollisimman hyvin todellisia päästöjä polttoaineen elinkaaren kaikissa vaiheissa, parhaan saatavilla olevan tieteellisen ja teknisen tietämyksen mukaisesti. Tarkistus 81 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 4 a kohta (uusi) 4 a.  On järjestettävä kuulemistilaisuuksia satamien hallinnointielinten, terminaalioperaattoreiden, aluksen omistajien, laivaliikenteen harjoittajien, polttoaineiden toimittajien ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, jotta voidaan varmistaa yhteistyö, joka koskee yksittäisissä satamissa suunniteltua ja käyttöön otettua vaihtoehtoisten polttoaineiden toimitusta sekä kyseisissä satamissa käyviltä aluksilta odotettua kysyntää. Tarkistus 82 Ehdotus asetukseksi 4 aartikla (uusi) 4 a artikla Muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden käyttö 1.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet käyttäen tarvittaessa direktiivissä XXXX [uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi] säädettyä hyvitystenvaihtomekanismia varmistaakseen, että muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia polttoaineita on saatavilla niiden alueella sijaitsevissa satamissa. 2.  Aluksella käytetyn energian kasvihuonekaasuintensiteetin laskemiseen käytetään kerrointa 2 liitteessä 1 olevan kaavan 1 nimittäjään 1 päivän tammikuuta 2025 ja 31 päivän joulukuuta 2034 välisenä aikana yhtiöiden palkitsemiseksi muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden käytöstä. 3.  Tammikuun 1 päivästä 2030 alkaen vähintään 2 prosenttia aluksella käytetystä vuotuisesta keskimääräisestä energiasta on tuotettava 9 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisilla muuta kuin biologista alkuperää olevilla uusiutuvilla polttoaineilla. 4.  Edellä olevaa 3 kohtaa ei sovelleta 31 päivään joulukuuta 2034 saakka yhtiöihin tai niiden tytäryhtiöihin, jotka liikennöivät enintään kolmea alusta, jotka kuuluvat 2 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan. 5.  Komissio arvioi viimeistään vuonna 2028 3 kohdassa säädettyä velvoitetta mukauttaakseen sitä, jos —  muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden tuotantokapasiteettiin, saatavuuteen tai hintaan liittyy vakavia huolenaiheita tai; —  muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden kustannukset ovat vähentyneet huomattavasti ja niiden saatavuus on maantieteellisesti kattavaa ja on tarpeen korottaa alakiintiön tasoa unionin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. 6.  Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan kriteerit tälle arvioinnille ja mukautetaan 4 a artiklan 3 kohdan ja liitteen V velvoitteita, jos se katsotaan tarpeelliseksi 5 kohdan mukaisesti suoritetun arvioinnin jälkeen. Tarkistus 83 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta 1.  Jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvassa käyntisatamassa kiinnityspaikassa olevan aluksen on 1 päivästä tammikuuta 2030 lähtien kytkeydyttävä maasähköön ja käytettävä sitä kaikkiin energiatarpeisiin kiinnityspaikassa ollessaan. 1.  Asetuksen XXXX-XXX (vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskeva asetus) 9 artiklan soveltamisalaan kuuluvassa käyntisatamassa kiinnityspaikassa olevan aluksen on 1 päivästä tammikuuta 2030 lähtien kytkeydyttävä maasähköön ja käytettävä sitä kaikkiin sähköntarpeisiinsa kiinnityspaikassa ollessaan. Jos muu kuin TEN-T-satama on vapaaehtoisesti asentanut maasähkön, kyseisessä satamassa käyvien alusten, joilla on yhteensopiva maasähkölaitteisto, on kytkeydyttävä maasähköön, kun sitä on saatavilla käyntisatamassa. Tarkistus 84 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 3 kohta – b alakohta b)  käyttävät liitteen III mukaista päästötöntä teknologiaa; b)  käyttävät liitteen III mukaista päästötöntä teknologiaa edellyttäen, että niillä saavutetaan jatkuvasti päästötaso, joka vastaa maasähkön käytöllä saavutettavia päästövähennyksiä; Tarkistus 85 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 3 kohta – d alakohta d)  eivät pysty kytkeytymään maasähköön, koska satamassa ei ole tarvittavia liitäntäpisteitä; d)  eivät pysty kytkeytymään maasähköön, koska satamassa ei ole tarvittavia liitäntäpisteitä, myös verkkokapasiteetin (tilapäisen) puutteen johdosta, kuten kiinnityspaikassa olevien alusten (kausittaisen) sähkön huippukysynnän aikana; Tarkistus 86 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 3 kohta – e alakohta e)  eivät pysty kytkeytymään maasähköön, koska sataman laitteisto ei ole yhteensopiva aluksen maasähköjärjestelmän kanssa; e)  eivät pysty kytkeytymään maasähköön, koska sataman laitteisto ei ole yhteensopiva aluksen maasähköjärjestelmän kanssa, edellyttäen, että aluksella oleva maasähköön kytkettävä laitteisto on sertifioitu asetuksen XXXX-XXX (vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevan asetuksen) liitteessä II määriteltyjen merialusten maaliitäntäjärjestelmiä koskevien standardien mukaisesti; Tarkistus 87 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 3 a kohta (uusi) 3 a.  Alusten liikenteenharjoittajien on ilmoitettava etukäteen niille satamille, joissa ne käyvät, aikomuksestaan kytkeytyä maasähköön tai aikomuksestaan käyttää tämän asetuksen liitteessä III määriteltyä päästötöntä teknologiaa. Alusten liikenteenharjoittajien on myös soveltuvissa tapauksissa ilmoitettava, kuinka suuri niiden sähköntarve kyseisen käynnin aikana oletettavasti on ja millainen sähkölaitteisto aluksella on. Tarkistus 88 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 4 kohta 4.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 26 artiklan mukaisesti liitteen III muuttamiseksi siten, että hyväksyttyjen päästöttömien teknologioiden luetteloon lisätään uusia teknologioita koskevia viittauksia tai näiden teknologioiden käyttöä koskevia kriteerejä, jos näiden uusien teknologioiden katsotaan tieteellisen ja teknisen kehityksen perusteella vastaavan kyseisessä liitteessä lueteltuja teknologioita. 4.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 26 artiklan mukaisesti liitteen III muuttamiseksi siten, että hyväksyttyjen päästöttömien teknologioiden luetteloon lisätään uusia teknologioita koskevia viittauksia tai että muutetaan näiden teknologioiden käyttöä koskevia kriteerejä, jos näiden uusien teknologioiden tai niiden käyttöä koskevien kriteerien katsotaan tieteellisen ja teknisen kehityksen perusteella vastaavan kyseisessä liitteessä lueteltuja teknologioita tai olevan niitä parempia. Tarkistus 89 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 5 kohta 5.  Käyntisataman hallinnointielimen on määritettävä, sovelletaanko 3 kohdassa säädettyjä poikkeuksia, ja myönnettävä tai evättävä asiaa koskeva todistus liitteessä IV vahvistettujen vaatimusten mukaisesti. 5.  Käyntisataman hallinnointielimen tai tapauksen mukaan terminaalioperaattorin tai toimivaltaisen viranomaisen on määritettävä, sovelletaanko 3 kohdassa säädettyjä poikkeuksia, ja myönnettävä tai evättävä asiaa koskeva todistus liitteessä IV vahvistettujen vaatimusten mukaisesti. Tarkistus 90 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 6 kohta 6.  Edellä 3 kohdan d ja e alakohdassa säädettyjä poikkeuksia saa 1 päivän tammikuuta 2035 jälkeen soveltaa tiettyyn alukseen yhteensä enintään viisi kertaa raportointivuoden aikana. Satamakäyntiä ei lasketa mukaan tämän säännöksen tarkoituksiin, jos yhtiö osoittaa, ettei se voinut kohtuudella tietää, että alus ei 3 kohdan d ja e alakohdassa tarkoitetuista syistä voi kytkeytyä maasähköön. Poistetaan. Tarkistus 91 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 7 a kohta (uusi) 7 a.  On järjestettävä kuulemistilaisuuksia satamien hallinnointielinten, terminaalioperaattoreiden, aluksen omistajien, laivaliikenteen harjoittajien, maasähkön toimittajien, verkonhaltijoiden ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, jotta voidaan varmistaa yhteistyö, joka koskee yksittäisissä satamissa suunniteltua ja käyttöön otettua maasähköinfrastruktuuria sekä kyseisissä satamissa käyviltä aluksilta odotettua kysyntää. Tarkistus 92 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 4 kohta 4.  Yhtiöiden on hankittava, tallennettava, koottava, analysoitava ja dokumentoitava seurantatiedot, mukaan lukien oletukset, viitteet, päästökertoimet ja toimintotiedot, läpinäkyvästi ja täsmällisesti, jotta todentaja voi määrittää aluksilla käytetyn energian kasvihuonekaasuintensiteetin. 4.  Yhtiöiden on hankittava, tallennettava, koottava, analysoitava ja dokumentoitava seurantatiedot, mukaan lukien oletukset, viitteet, päästökertoimet ja toimintotiedot, ja muut tämän asetuksen noudattamiseksi edellytetyt tiedot läpinäkyvästi ja täsmällisesti, jotta todentaja voi määrittää aluksilla käytetyn energian kasvihuonekaasuintensiteetin. Tarkistus 93 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 3 kohta – e alakohta e)  kuvaus suunnitelluista energialähteistä, joita on tarkoitus käyttää aluksella liikenteessä ja kiinnityspaikassa 4 ja 5 artiklassa säädettyjen vaatimusten täyttämiseksi, e)  kuvaus suunnitelluista energialähteistä, joita on tarkoitus käyttää aluksella liikenteessä ja kiinnityspaikassa 4 ja 5 artiklassa sekä liitteissä I ja III säädettyjen vaatimusten täyttämiseksi, Tarkistus 94 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 3 kohta – k alakohta k)  kuvaus menetelmästä, jonka avulla määritetään korvaavat tiedot tietoaukkojen poistamiseksi, ja k)  kuvaus menetelmästä, jonka avulla määritetään korvaavat tiedot tietoaukkojen poistamiseksi tai tietovirheiden havaitsemiseksi ja korjaamiseksi, ja Tarkistus 95 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 3 a kohta (uusi) 3 a.  Jos aluksen jääluokan vuoksi tarvittava lisäenergia jätetään pois aluksella käytetyn energian määrän laskennasta, seurantasuunnitelman on sisällettävä myös a)  tiedot aluksen jääluokituksesta, b)  kuvaus koko matkan aikana kuljetun etäisyyden seurantamenetelmästä ja c)  jäissä kulkiessa jäissä kulkemisen päivämäärä ja kellonaika, polttoaineenkulutus ja korvaavista energialähteistä saatu energia tai liitteessä III esitetyn päästöttömän teknologian tuottama energia jäissä kulkemisen aikana. Tarkistus 96 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 1 kohta 1.  Yhtiöiden on tarkastettava säännöllisin väliajoin ja vähintään vuosittain, vastaako aluksen seurantasuunnitelma aluksen luonnetta ja toimintatapaa ja voidaanko sen tietoja tarkentaa. 1.  Yhtiöiden on tarkastettava säännöllisin väliajoin ja vähintään vuosittain, vastaako aluksen seurantasuunnitelma aluksen luonnetta ja toimintatapaa ja voidaanko sen tietoja tarkentaa, korjata tai päivittää. Tarkistus 97 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 2 kohta – johdantokappale 2.  Yhtiöiden on muutettava seurantasuunnitelmaa missä tahansa seuraavista tilanteista: 2.  Yhtiöiden on muutettava seurantasuunnitelmaa ilman aiheetonta viivytystä missä tahansa seuraavista tilanteista: Tarkistus 98 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 2 kohta – e a alakohta (uusi) e a)  menetelmät tietoaukkojen välttämiseksi ja tietovirheiden tunnistamiseksi ovat osoittautuneet riittämättömiksi varmistamaan tietojen luotettavuuden ja avoimuuden. Tarkistus 99 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 2 kohta 2.  Yhtiöiden on toimitettava biopolttoaineiden, biokaasun, muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden ja kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöintensiteetistä ja kestävyysominaisuuksista tarkat ja luotettavat tiedot, jotka on todennettu komission direktiivin (EU) 2018/2001 30 artiklan 5 ja 6 kohdan mukaisesti tunnustamalla järjestelmällä. 2.  Yhtiöiden on toimitettava biopolttoaineiden, biokaasun, muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden ja kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöintensiteetistä ja kestävyysominaisuuksista tarkat, täydelliset ja luotettavat tiedot, jotka on todennettu komission direktiivin (EU) 2018/2001 30 artiklan 5 ja 6 kohdan mukaisesti tunnustamalla järjestelmällä. Tarkistus 100 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 3 kohta 3.  Yhtiöillä on oikeus poiketa vahvistetuista tank-to-wake-päästökertoimien oletusarvoista edellyttäen, että todelliset arvot on varmistettu laboratoriotestauksella tai suorilla päästömittauksilla. Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla laboratoriotestausta ja suoria päästömittauksia koskevat säännöt. 3.  Yhtiöillä on oikeus poiketa vahvistetuista tank-to-wake-päästökertoimien oletusarvoista edellyttäen, että todelliset arvot on varmistettu suorilla päästömittauksilla direktiivissä (EU) 2018/2001 ja direktiivissä (EU) XXXX/XXXX [kaasudirektiivi] säädettyjen olemassa olevien sertifiointi- ja todentamisjärjestelmien mukaisesti. Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla suoria päästömittauksia koskevat säännöt. Tarkistus 101 Ehdotus asetukseksi 9 aartikla (uusi) 9 a artikla Muiden polttoaineiden sertifiointi 1.  Yhtiöillä on oikeus poiketa kaikkien muiden polttoaineiden vahvistetuista well-to-tank-päästökertoimien oletusarvoista edellyttäen, että todelliset arvot on vahvistettu sertifioinnilla tai suorilla päästömittauksilla. 2.  Yhtiöillä on oikeus poiketa kaikkien muiden polttoaineiden vahvistetuista tank-to-wake-päästökertoimien oletusarvoista edellyttäen, että todelliset arvot on sertifioitu suorilla päästömittauksilla. 3.  Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla todellisten well-to-tank-päästöarvojen sertifiointia koskevat säännöt ja suorien päästömittauksien tekemistä koskevat säännöt. Tarkistus 102 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 1 kohta 1.  Todentajan on arvioitava, onko seurantasuunnitelma 6–9 artiklassa asetettujen vaatimusten mukainen. Jos todentajan arvioinnissa todetaan, ettei kyseisiä vaatimuksia noudateta, asianomaisen yhtiön on tarkistettava seurantasuunnitelmaansa vastaavasti ja toimitettava tarkistettu suunnitelma todentajalle lopullisesti arvioitavaksi ennen raportointikauden alkamista. Kyseisen yhtiön on sovittava todentajan kanssa tällaisten tarkistusten käyttöön ottamiseksi tarvittavasta määräajasta. Kyseisen määräajan on joka tapauksessa päätyttävä ennen raportointikauden alkua. 1.  Todentajan on arvioitava, onko seurantasuunnitelma 6–9 artiklassa asetettujen vaatimusten mukainen. Jos todentajan arvioinnissa todetaan, ettei kyseisiä vaatimuksia noudateta, asianomaisen yhtiön on ilman aiheetonta viivytystä tarkistettava seurantasuunnitelmaansa vastaavasti ja toimitettava tarkistettu suunnitelma todentajalle lopullisesti arvioitavaksi ennen raportointikauden alkamista. Kyseisen yhtiön on sovittava todentajan kanssa tällaisten tarkistusten käyttöön ottamiseksi tarvittavasta määräajasta. Kyseisen määräajan on joka tapauksessa päätyttävä ennen raportointikauden alkua. Tarkistus 103 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 3 kohta 3.  Jos todentamisarvioinnissa havaitaan virheellisiä lausumia tai tämän asetuksen vaatimusten vastaisuuksia, todentajan on ilmoitettava tästä asianomaiselle yhtiölle hyvissä ajoin. Kyseisen yhtiön on tämän jälkeen korjattava virheelliset lausumat tai vaatimusten vastaisuudet, jotta todennusprosessi voidaan saattaa päätökseen ajoissa. 3.  Jos todentamisarvioinnissa havaitaan virheellisiä lausumia tai tämän asetuksen vaatimusten vastaisuuksia, todentajan on ilmoitettava tästä asianomaiselle yhtiölle hyvissä ajoin. Kyseisen yhtiön on tämän jälkeen korjattava virheelliset lausumat tai vaatimusten vastaisuudet ilman aiheetonta viivytystä, jotta todennusprosessi voidaan saattaa päätökseen ajoissa. Tarkistus 104 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 2 kohta – d alakohta d)  maasähkön käyttö tai 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti todistetut poikkeustilanteet. d)  maasähkön käyttö tai 5 artiklan 3 kohdassa luetellut ja 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti todistetut poikkeustilanteet. Tarkistus 105 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 3 kohta – d alakohta d)  aluksen asiaankuuluvat kirjaukset ovat moitteettomat ja johdonmukaiset. d)  aluksen asiaankuuluvat kirjaukset ovat moitteettomat, läpinäkyvät ja johdonmukaiset. Tarkistus 106 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 1 kohta 1.  Todentajan on kartoitettava riskit, joita seuranta- ja raportointiprosessiin voi liittyä, vertailemalla ilmoitettuja aluksella käytetyn energian määriä, tyyppejä ja päästökertoimia arvioituihin tietoihin, jotka perustuvat alusten jäljittämistietoihin ja ominaisuuksiin, kuten asennettuun konetehoon. Jos merkittäviä poikkeamia havaitaan, todentajan on tehtävä lisäanalyysejä. 1.  Todentajan on kartoitettava riskit, joita seuranta- ja raportointiprosessiin voi liittyä, vertailemalla ilmoitettuja aluksella käytetyn energian määriä, tyyppejä ja päästökertoimia arvioituihin tietoihin, jotka perustuvat alusten jäljittämistietoihin ja ominaisuuksiin, kuten asennettuun konetehoon. Jos havaitaan merkittäviä poikkeamia, jotka vaarantaisivat tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisen, todentajan on tehtävä lisäanalyysejä. Tarkistus 107 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 kohta 1.  Todentajan akkreditoi tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia toimintoja varten kansallinen akkreditointielin asetuksen (EY) N:o 765/2008 mukaisesti. 1.  Todentajan akkreditoi tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia toimintoja varten kansallinen akkreditointielin asetuksen (EY) N:o 765/2008 mukaisesti. Kansallisen akkreditointielimen on annettava komissiolle säännöllisesti tiedoksi akkreditoitujen todentajien luettelo sekä kaikki asiaankuuluvat yhteystiedot. Tarkistus 108 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 a kohta (uusi) 1a.  Kansallisten akkreditointielinten on varmistettava, että a)  todentajalla on asiantuntemusta merenkulkualalta, b)  todentajalla on jatkuvasti käytössään teknistä ja tukihenkilöstöä huomattavissa määrin ja oikeassa suhteessa hänen todentamiensa alusten määrään, c)  todentaja kykenee osoittamaan jokaiselle työpaikalle tarvittaessa välineet ja henkilöstön, jotka ovat oikeassa suhteessa tämän asetuksen V luvussa lueteltujen eri tehtävien mukaisesti suoritettaviin tehtäviin. Tarkistus 109 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 b kohta (uusi) 1 b.  Mahdollisten eturistiriitojen poissulkemiseksi todentaja ei saa olla tulojensa osalta olennaisesti riippuvainen yksittäisestä yrityksestä. Tarkistus 110 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 3 kohta 3.  Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla todentajien akkreditointia koskevia tarkempia menettelysääntöjä ja kriteerejä. Kyseisissä delegoiduissa säädöksissä täsmennettyjen menetelmien on perustuttava 10 ja 11 artiklassa säädettyihin todentamista koskeviin periaatteisiin ja asiaa koskeviin kansainvälisesti hyväksyttyihin vaatimuksiin. 3.  Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla todentajien akkreditointia koskevia tarkempia menettelysääntöjä ja kriteerejä ja muita sääntöjä, joilla varmistetaan todentajien riippumattomuus ja puolueettomuus. Kyseisissä delegoiduissa säädöksissä täsmennettyjen menetelmien on perustuttava 10 ja 11 artiklassa säädettyihin todentamista koskeviin periaatteisiin ja asiaa koskeviin kansainvälisesti hyväksyttyihin vaatimuksiin. Tarkistus 111 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 1 kohta – c alakohta c)  kunkin kiinnityspaikassa ja merellä kulutetun polttoainetyypin määrä, c)  kunkin kiinnityspaikassa ja merellä kulutetun polttoainetyypin määrä, mukaan lukien kiinnityspaikassa navigointitarkoituksiin otetun sähkön määrä, Tarkistus 112 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 1 kohta – d alakohta d)  kunkin kiinnityspaikassa ja merellä kulutetun polttoainetyypin well-to-wake-päästökertoimet, jaoteltuina well-to-tank-, tank-to-wake- ja hajapäästöjen mukaan kattaen kaikki asiaankuuluvat kasvihuonekaasut, ja d)  kunkin kiinnityspaikassa ja merellä kulutetun polttoainetyypin, mukaan lukien maasähkö, well-to-wake-päästökertoimet, jaoteltuina well-to-tank-, tank-to-wake- ja hajapäästöjen mukaan kattaen kaikki asiaankuuluvat kasvihuonekaasut, ja Tarkistus 113 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 1 kohta – e alakohta e)  kunkin kiinnityspaikassa ja merellä kulutetun korvaavan energialähteen tyypin määrä. e)  kunkin kiinnityspaikassa ja merellä kulutetun korvaavan energialähteen tyypin määrä, mukaan lukien polttoaineet, sähkö sekä tuuli- ja aurinkoenergia. Tarkistus 114 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 1 a kohta (uusi) 1 a.  Jos aluksen jääluokan vuoksi tarvittava lisäenergia jätetään pois aluksella käytetyn energian määrästä, seurantasuunnitelman on sisällettävä myös seuraavat: a)  aluksen jääluokitus, b)  jäissä kulkemisen päivämäärä ja kellonaika, c)  kunkin jäissä kulkiessa kulutetun polttoainetyypin määrä, d)  kunkin jäissä kulkiessa kulutetun korvaavan energialähteen tyypin määrä, e)  jäissä kuljetun matkan pituus, f)  matkan aikana kuljettu etäisyys, g)  kunkin merellä kulutetun polttoainetyypin määrä ja h)  kunkin merellä kulutetun korvaavan energialähteen tyypin määrä. Tarkistus 115 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 2 kohta 2.  Yhtiöiden on kirjattava 1 kohdassa luetellut tiedot vuosittain läpinäkyvällä tavalla, jonka pohjalta todentajan on mahdollista todentaa tämän asetuksen noudattaminen. 2.  Yhtiöiden on kirjattava 1 kohdassa luetellut tiedot oikea-aikaisesti ja läpinäkyvällä tavalla ja koottava ne vuosittain yhteen, jotta todentaja voi todentaa tämän asetuksen noudattamisen. Tarkistus 116 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi) (c a)  kokoaa nämä 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimitetut tiedot yhteen ja toimittaa ne jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Tarkistus 117 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 2 kohta – d alakohta d)  laskee 20 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen seuraamusmaksujen määrän. Poistetaan. Tarkistus 118 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 3 a kohta (uusi) 3 a.  Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on laskettava 20 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen seuraamusmaksujen määrä todentajan toimittamien tietojen perusteella ja ilmoitettava se yhtiölle. Tarkistus 119 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 4 a kohta (uusi) 4a.  Varustamosta vastaavan hallintoviranomaisen on oltava a)  jäsenvaltiossa rekisteröidyn varustamon tapauksessa se jäsenvaltio, jossa varustamo on rekisteröity, b)  sellaisen varustamon tapauksessa, jota ei ole rekisteröity jäsenvaltiossa, se jäsenvaltio, jossa varustamolla on ollut suurin arvioitu määrä satamakäyntejä varustamon kahden viimeksi kuluneen seurantavuoden aikana suorittamilla 2 artiklassa määriteltyyn soveltamisalaan kuuluvilla matkoilla, c)  sellaisen varustamon tapauksessa, jota ei ole rekisteröity jäsenvaltiossa ja joka ei ole suorittanut yhtään 2 artiklassa määriteltyyn soveltamisalaan kuuluvaa matkaa kahtena edeltävänä seurantavuonna, se jäsenvaltio, josta käsin varustamo on aloittanut ensimmäisen 2 artiklan soveltamisalaan kuuluvan matkansa. Tarkistus 120 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 1 kohta 1.  Komissio perustaa sekä pitää toiminnassa ja ajan tasalla sähköisen vaatimustenmukaisuustietokannan 4 ja 5 artiklan noudattamisen seurantaa varten. Vaatimustenmukaisuustietokannassa pidetään kirjaa alusten vaatimustenmukaisuustaseista sekä 17 ja 18 artiklassa säädettyjen joustomekanismien käytöstä. Tietokantaan on pääsy yhtiöillä, todentajilla, toimivaltaisilla viranomaisilla ja komissiolla. 1.  Komissio perustaa sekä pitää toiminnassa ja ajan tasalla sähköisen vaatimustenmukaisuustietokannan, joka yhdistetään asetuksen (EU) 2015/757 nojalla perustettuun THETIS-MRV-järjestelmään, 4 ja 5 artiklan noudattamisen seurantaa varten. Vaatimustenmukaisuustietokannassa pidetään kirjaa alusten vaatimustenmukaisuustaseista, 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen poikkeusten hyödyntämisestä, 17 ja 18 artiklassa säädettyjen joustomekanismien käytöstä ja 20 artiklan nojalla aiheutuneista seuraamusmaksuista. Tietokantaan on pääsy yhtiöillä, todentajilla, toimivaltaisilla viranomaisilla ja komissiolla. Tarkistus 121 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 1 a kohta (uusi) 1 a.  Yhtiöiden sallitaan tallettaa täysin uusiutuvalla energialla, kuten tuuli- tai aurinkoenergialla, kulkevien tämän asetuksen soveltamisalaan kuulumattomien alusten tuottama vaatimustenmukaisuusylijäämä edellyttäen, että kyseisiä aluksia ei käytetä pelkästään huvialuksina. Tarkistus 122 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 3 kohta 3.  Yhtiön on kirjattava vaatimustenmukaisuustietokantaan kunkin vuoden huhtikuun 30 päivään mennessä kustakin aluksestaan 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut todentajan vahvistamat tiedot sekä aluksen, yhtiön sekä arvioinnin suorittaneen todentajan tunnistetiedot. 3.  Yhtiön on kirjattava vaatimustenmukaisuustietokantaan kunkin vuoden huhtikuun 30 päivään mennessä kustakin aluksestaan 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut todentajan vahvistamat ja laskemat tiedot, 17 ja 18 artiklassa säädettyjen joustomekanismien käyttö, mahdolliset 5 artiklan 3 kohdan mukaiset vuosittaiset poikkeukset sekä aluksen, yhtiön sekä arvioinnin suorittaneen todentajan tunnistetiedot. Tarkistus 123 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 1 kohta 1.  Jos aluksella on raportointikaudella vaatimustenmukaisuusylijäämää, yhtiö voi tallettaa sen saman aluksen vaatimustenmukaisuustaseeseen seuraavalle raportointikaudelle. Kun todentaja on hyväksynyt vaatimustenmukaisuusylijäämän, yhtiön on kirjattava sen tallettaminen seuraavalle raportointikaudelle vaatimustenmukaisuustietokantaan. Yhtiö ei saa tallettaa vaatimustenmukaisuusylijäämää enää sen jälkeen, kun FuelEU-vaatimustenmukaisuustodistus on annettu. 1.  Jos aluksella on 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella raportointikaudella vaatimustenmukaisuusylijäämää 4 artiklan 2 kohdassa ja 4 a artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kasvihuonekaasuintensiteetin tai muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden kiintiön osalta, yhtiö voi tallettaa sen saman aluksen vaatimustenmukaisuustaseeseen seuraavalle raportointikaudelle. Kun todentaja on hyväksynyt vaatimustenmukaisuusylijäämän, yhtiön on kirjattava sen tallettaminen seuraavalle raportointikaudelle vaatimustenmukaisuustietokantaan. Yhtiö ei saa tallettaa vaatimustenmukaisuusylijäämää enää sen jälkeen, kun FuelEU-vaatimustenmukaisuustodistus on annettu. Käyttämättä jäänyt vaatimustenmukaisuusylijäämä, joka talletetaan seuraavalle raportointikaudelle, on voimassa kolme vuotta. Tarkistus 124 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 1 kohta 1.  Kahden tai useamman aluksen, joiden osalta todentamisesta vastaa sama todentaja, vaatimustenmukaisuustaseet voidaan yhdistää aluspooliksi 4 artiklan vaatimusten täyttämiseksi. Tietyn aluksen vaatimustenmukaisuustase voidaan sisällyttää samalla raportointikaudella vain yhteen aluspooliin. 1.  Kahden tai useamman aluksen, joiden osalta todentamisesta vastaa sama todentaja, vaatimustenmukaisuustaseet 4 artiklan 2 kohdassa ja 4 a artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kasvihuonekaasuintensiteetin ja muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden kiintiön osalta voidaan yhdistää aluspooliksi 4 ja 4 a artiklan vaatimusten täyttämiseksi. Tietyn aluksen vaatimustenmukaisuustase voidaan sisällyttää samalla raportointikaudella vain yhteen aluspooliin. Tarkistus 125 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 1 kohta 1.  Jos aluksella on raportointijaksoa seuraavan vuoden 1 päivänä toukokuuta vaatimustenmukaisuusalijäämää, yhtiön on maksettava seuraamusmaksu. Todentajan on laskettava seuraamusmaksun määrä liitteessä V esitetyllä kaavalla. 1.  Jos aluksella on raportointijaksoa seuraavan vuoden 1 päivänä toukokuuta vaatimustenmukaisuusalijäämää, yhtiön on maksettava korjaava seuraamusmaksu. Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on laskettava todentajan toimittamien tietojen perusteella seuraamusmaksun määrä liitteessä V esitetyillä kaavoilla 4 artiklan 2 kohdassa ja 4 a artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kasvihuonekaasuintensiteetin raja-arvojen ja soveltuvissa tapauksissa muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden kiintiön osalta. Tarkistus 126 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 2 kohta 2.  Yhtiön on maksettava seuraamusmaksu jokaisesta vaatimusten vastaisesta satamakäynnistä. Todentajan on laskettava seuraamusmaksun määrä kertomalla 250 euron määrä alukseen asennetun tehon megawattimäärällä ja kiinnityspaikassa vietettyjen täysien tuntien määrällä. 2.  Yhtiön on maksettava seuraamusmaksu jokaisesta vaatimusten vastaisesta satamakäynnistä. Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on laskettava seuraamusmaksun määrä todentajan toimittamien tietojen perusteella kertomalla 250 euron (vuoden 2022 hintoina) määrä alukseen asennetun tehon megawattimäärällä ja kiinnityspaikassa vietettyjen täysien tuntien määrällä. Seuraamusmaksua laskettaessa katsotaan, että maasähköön kytkeytymiseen tarvittava aika on kaksi tuntia, ja tämä aika vähennetään oletusarvoisesti kiinnityspaikassa vietettyjen täysien tuntien määrästä maasähköön kytkeytymiseen tarvittavan ajan huomioon ottamiseksi. Tarkistus 127 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 3 a kohta (uusi) 3 a.  Yhtiöstä vastaavan hallinnoivan jäsenvaltion on varmistettava, että yhtiö maksaa raportointivuoden 30 päivään kesäkuuta mennessä aluksista, joilla on raportointivuoden 1 päivänä kesäkuuta vaatimustenmukaisuusalijäämää, toimivaltaisen viranomaisen mahdollisen vahvistuksen jälkeen summan, joka vastaa liitteessä V olevassa B osassa esitettyjen kaavojen soveltamiseen perustuvaa seuraamusmaksua. Tarkistus 128 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 3 b kohta (uusi) 3 b.  Jos yhtiö tekee kaupallisen liikenteenharjoittajan kanssa sopimuksen, jossa täsmennetään, että liikenteenharjoittaja on vastuussa polttoaineen hankinnasta ja aluksen toiminnasta, yhtiön ja kyseisen kaupallisen liikenteenharjoittajan on sopimusjärjestelyllä määritettävä, että liikenteenharjoittaja on vastuussa tässä artiklassa tarkoitetuista seuraamusmaksuista aiheutuvien kustannusten maksamisesta. Tätä kohtaa sovellettaessa aluksen toiminnasta vastuussa olemisella tarkoitetaan aluksen kuljettaman lastin, reitin, reitityksen ja/tai nopeuden määrittämistä. Tarkistus 129 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 3 c kohta (uusi) 3 c.  Jos yhtiö tai kaupallinen liikenteenharjoittaja tekee polttoaineen toimittajan kanssa sopimuksen, jonka mukaan polttoaineen toimittaja on vastuussa tiettyjen polttoaineiden toimittamisesta, tässä sopimuksessa on oltava määräyksiä polttoaineen toimittajan vastuusta korvata yhtiölle tai kaupalliselle liikenteenharjoittajalle tässä artiklassa tarkoitettujen seuraamusmaksujen maksaminen, jos polttoaineita ei toimiteta sovittujen ehtojen mukaisesti. Tätä kohtaa sovellettaessa edellä mainittujen sopimusten nojalla toimitettavien polttoaineiden on oltava 9 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisia. Tarkistus 130 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 4 kohta 4.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 26 artiklan mukaisesti liitteen V muuttamiseksi siten, että tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kaavaa mukautetaan ja tämän artiklan 2 kohdassa säädettyä kiinteää seuraamusmaksun määrää tarkistetaan energiakustannusten kehityksen huomioon ottamiseksi. 4.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 26 artiklan mukaisesti liitteen V muuttamiseksi siten, että tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kaavaa mukautetaan ja tämän artiklan 2 kohdassa säädettyä kiinteää seuraamusmaksun määrää tarkistetaan sitä mukaa kun energiakustannusten kehitys heikentää olemassa olevien seuraamusmaksujen varoittavaa vaikutusta. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kaavan osalta seuraamusmaksun on oltava suurempi kuin sen uusiutuvan ja vähähiilisen polttoaineen määrä ja kustannukset, jota alukset olisivat käyttäneet, jos ne olisivat täyttäneet tämän asetuksen vaatimukset. Tarkistus 131 Ehdotus asetukseksi 21 artikla – 1 kohta 1.  Edellä 20 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista seuraamusmaksuista saadut tulot on kohdennettava yhteisiin hankkeisiin, joiden tavoitteena on uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden nopea käyttöönotto merenkulkualalla. Seuraamusmaksuilla kerätyistä varoista rahoitettavilla hankkeilla on edistettävä merenkulkualan uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden tuotannon lisäämistä, helpotettava asianmukaisten tankkauslaitosten tai sähköyhteyksien rakentamista satamiin ja tuettava innovatiivisimpien eurooppalaisten teknologioiden kehittämistä, testaamista ja käyttöönottoa aluskannassa merkittävien päästövähennysten saavuttamiseksi. 1.  Edellä 20 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista seuraamusmaksuista saadut tulot on kohdennettava yhteisiin hankkeisiin, joiden tavoitteena on uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden nopea käyttöönotto merenkulkualalla. Seuraamusmaksuilla kerätyistä varoista rahoitettavilla hankkeilla on edistettävä merenkulkualan uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden tuotannon lisäämistä, helpotettava asianmukaisten tankkauslaitosten tai sähköyhteyksien rakentamista satamiin tai tarvittaessa mukautettava suprastruktuuria ja tuettava innovatiivisimpien eurooppalaisten teknologioiden kehittämistä, testaamista ja käyttöönottoa aluskannassa merkittävien päästövähennysten saavuttamiseksi. Tarkistus 132 Ehdotus asetukseksi 21 artikla – 2 kohta 2.  Seuraamusmaksuista saadut 1 kohdassa tarkoitetut tulot on kohdennettava direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 8 kohdassa tarkoitettuun innovaatiorahastoon. Nämä tulot ovat ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti, ja ne käytetään innovaatiorahastoon sovellettavien sääntöjen mukaisesti. 2.  Seuraamusmaksuista saadut 1 kohdassa tarkoitetut tulot on kohdennettava direktiivin 2003/87/EY 3 ga b artiklassa tarkoitettuun valtamerirahastoon. Nämä tulot on korvamerkittävä merenkulkualalle, ja niillä on edistettävä sen hiilestä irtautumista. Nämä tulot ovat ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti, ja ne käytetään valtamerirahastoon sovellettavien sääntöjen mukaisesti. Tarkistus 133 Ehdotus asetukseksi 24 artikla – 1 kohta 1.  Yhtiöillä on oltava oikeus pyytää todentajan niille tämän asetuksen mukaisesti osoittamien laskelmien ja toimenpiteiden, mukaan lukien kieltäytyminen myöntämästä FuelEU-vaatimustenmukaisuustodistusta 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti, uudelleentarkastelua. 1.  Yhtiöillä on oltava oikeus pyytää jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tai todentajan niille tämän asetuksen mukaisesti osoittamien laskelmien ja toimenpiteiden, mukaan lukien kieltäytyminen myöntämästä FuelEU-vaatimustenmukaisuustodistusta 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti, uudelleentarkastelua. Tarkistus 134 Ehdotus asetukseksi 26 artikla – 2 kohta 2.  Siirretään komissiolle [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] määräämättömäksi ajaksi 4 artiklan 6 kohdassa, 5 artiklan 4 kohdassa, 9 artiklan 3 kohdassa, 13 artiklan 3 kohdassa, 20 artiklan 4 kohdassa ja 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. 2.  Siirretään komissiolle [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] määräämättömäksi ajaksi 4 artiklan 4 kohdassa, 4 a artiklan 6 kohdassa, 5 artiklan 4 kohdassa, 9 artiklan 3 kohdassa, 9 a artiklan 3 kohdassa, 13 artiklan 3 kohdassa, 20 artiklan 4 kohdassa ja 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Tarkistus 135 Ehdotus asetukseksi 26 artikla – 3 kohta 3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 artiklan 7 kohdassa, 5 artiklan 4 kohdassa, 9 artiklan 3 kohdassa, 13 artiklan 3 kohdassa, 20 artiklan 4 kohdassa ja 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. 3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 artiklan 4 kohdassa, 4 a artiklan 6 kohdassa, 5 artiklan 4 kohdassa, 9 artiklan 3 kohdassa, 9 a artiklan 3 kohdassa, 13 artiklan 3 kohdassa, 20 artiklan 4 kohdassa ja 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. Tarkistus 136 Ehdotus asetukseksi 26 artikla – 6 kohta 6.  Edellä 4 artiklan 7 kohdan, 5 artiklan 4 kohdan, 9 artiklan 3 kohdan, 13 artiklan 3 kohdan, 20 artiklan 4 kohdan ja 21 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. 6.  Edellä 4 artiklan 4 kohdan, 4 a artiklan 6 kohdan, 5 artiklan 4 kohdan, 9 artiklan 3 kohdan, 9 a artiklan 3 kohdan, 13 artiklan 3 kohdan, 20 artiklan 4 kohdan ja 21 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. Tarkistus 137 Ehdotus asetukseksi 28 artikla – -1 kohta (uusi) -1.  Komissio julkaisee viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2024 kertomuksen tämän asetuksen sosiaalisista vaikutuksista. Kertomukseen on sisällyttävä ennuste tämän asetuksen vaikutuksista työllisyys- ja koulutustarpeisiin vuoteen 2030 ja vuoteen 2050 saakka. Tarkistus 138 Ehdotus asetukseksi 28 artikla – 1 kohta – johdantokappale 1.  Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2030 raportin tämän asetuksen toimintaa sekä meriliikenteen uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden teknologioiden ja markkinoiden kehitystä ja vaikutusta unionin merenkulkualaan koskevan arvioinnin tuloksista. Komissio harkitsee mahdollisia muutoksia seuraaviin: 1.  Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2027 ja sen jälkeen viiden vuoden välein raportin tämän asetuksen toimintaa sekä meriliikenteen uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden teknologioiden ja markkinoiden kehitystä ja vaikutusta unionin merenkulkualaan koskevan arvioinnin tuloksista. Raportissa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten tämä asetus edistää unionin yleisten ja alakohtaisten ilmastotavoitteiden saavuttamista, sellaisina kuin ne on määritelty eurooppalaisessa ilmastolaissa, sekä unionin uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevia tavoitteita. Raportissa on myös arvioitava tämän asetuksen vaikutusta sisämarkkinoiden toimintaan, merenkulkualan kilpailukykyyn, kuljetusten rahtihintoihin ja hiilivuodon ja yritysvuodon laajuuteen. Komissio arvioi samalla myös tämän asetuksen vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen maailmanlaajuisesti kuljetusalalla sekä maailmanlaajuisten ja alueellisten kauppavirtojen kehitykseen. Komissio harkitsee mahdollisia muutoksia seuraaviin: Tarkistus 139 Ehdotus asetukseksi 28 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi) a a)  tämän asetuksen soveltamisala seuraavien osalta: –  2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun bruttovetoisuuden kynnysarvon alentaminen 400 bruttotonniin, –  2 artiklan c alakohdassa tarkoitetun alusten kolmansiin maihin suuntautuvan ja sieltä lähtevän matkan aikana käyttämän energian osuuden nostaminen, Tarkistus 140 Ehdotus asetukseksi 28 artikla – 1 kohta – a b alakohta (uusi) a b)  liitteessä II esitetyt oletusarvot tarkimpaan saatavilla olevaan tieteelliseen tietoon ja näyttöön perustuen, Tarkistus 141 Ehdotus asetukseksi 28 artikla – 1 kohta – a c alakohta (uusi) a c)  luettelo tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista epäpuhtauksista, erityisesti mahdollisuus sisällyttää siihen mustan hiilen päästöt, Tarkistus 142 Ehdotus asetukseksi 28 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  alustyypit, joihin sovelletaan 5 artiklan 1 kohtaa, ja b)  niiden alustyyppien lisääminen, joihin sovelletaan 5 artiklan 1 kohtaa, ja Tarkistus 143 Ehdotus asetukseksi 28 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi) c a)  liitteessä I täsmennetty menetelmä. Tarkistus 144 Ehdotus asetukseksi 28 artikla – 1 a kohta (uusi) 1 a.   Tavoitelähtöisen ja teknologianeutraalin lähestymistavan varmistamiseksi tätä asetusta olisi tarkasteltava uudelleen ja tarvittaessa tarkistettava, kun uudet kasvihuonekaasujen vähentämisteknologiat, kuten hiilen talteenotto aluksella, uudet uusiutuvat ja vähähiiliset polttoaineet sekä uudet käyttövoimamenetelmät, kuten tuulivoima, ovat teknisesti ja taloudellisesti riittävän kehittyneitä. Komissio arvioi jatkuvasti kasvihuonekaasujen erilaisten vähentämisteknologioiden kehitystasoa ja esittää asiasta ensimmäisen uudelleentarkastelun Euroopan parlamentille ja neuvostolle 1 päivään tammikuuta 2027 mennessä. Tarkistus 145 Ehdotus asetukseksi 28 artikla – 1 b kohta (uusi) 1 b.   Komissio seuraa jatkuvasti varustamojen saataville asetettujen vaihtoehtoisten polttoaineiden määrää unionissa ja raportoi havainnoistaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2027 ja sen jälkeen viiden vuoden välein vuoteen 2050 saakka. Jos näiden polttoaineiden tarjonta ei vastaa niiden varustamojen kysyntää, joiden on noudatettava tässä asetuksessa säädettyjä velvoitteita, komission olisi ehdotettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että meripolttoaineen toimittajat unionissa asettavat unionin satamissa käyvien varustamojen saataville riittävät määrät vaihtoehtoisia polttoaineita. Tarkistus 146 Ehdotus asetukseksi 28 artikla – 1 c kohta (uusi) 1 c.   Jos Kansainvälinen merenkulkujärjestö hyväksyy kasvihuonekaasuintensiteetille tämän asetuksen tasoa vastaavat maailmanlaajuiset raja-arvot, komissio ehdottaa muutoksia tähän asetukseen, jotta varmistetaan asetuksen yhdenmukaisuus kansainvälisen sopimuksen kanssa. Tarkistus 147 Ehdotus asetukseksi 28 artikla – 1 d kohta (uusi) 1 d.  Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2027 ja sen jälkeen viiden vuoden välein vuoteen 2050 saakka kertomuksen 55-valmiuspaketin1 a makrotaloudellisen yhteisvaikutuksen kattavan arvioinnin tuloksista. Kertomuksessa kiinnitetään erityistä huomiota vaikutuksiin unionin kilpailukykyyn, työpaikkojen luomiseen, kuljetusten rahtihintoihin, kotitalouksien ostovoimaan ja hiilivuodon laajuuteen. __________________ 1 a Komission tiedonanto (COM(2021)0550), annettu 14 päivänä heinäkuuta 2021. Tarkistus 148 Ehdotus asetukseksi 28 artikla – 1 e kohta (uusi) 1 e.  Komissio harkitsee mahdollisia muutoksia tähän asetukseen sääntelyn yksinkertaistamiseksi. Komissio ja toimivaltaiset viranomaiset mukautuvat jatkuvasti parhaisiin käytäntöihin perustuviin hallinnollisiin menettelyihin ja toteuttavat kaikki toimenpiteet tämän asetuksen täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi niin, että alusten omistajien, liikenteenharjoittajien, satamien ja todentajien hallinnolliset rasitteet pidetään mahdollisimman vähäisinä. Tarkistus 149 Ehdotus asetukseksi 28 aartikla (uusi) 28 a artikla Kompensoiva sääntelyn vähentäminen Komissio esittää viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2024 ”yksi sisään, yksi ulos” -periaatteesta antamansa tiedonannon mukaisesti ehdotuksia tällä asetuksella käyttöön otetun sääntelytaakan kompensoimiseksi muuttamalla tai kumoamalla muissa unionin säädöksissä olevia säännöksiä, joista koituu säännösten noudattamisesta aiheutuvia rasitteita merenkulkualalle. Tarkistus 150 Ehdotus asetukseksi Liite I – kaava 1 Komission teksti Kasvihuone¬kaasu-intensiteetti WtT (Well-to-Tank, ”energialähteeltä tankkiin”) TtW (Tank-to-Wake, ”tankista työntövoimaksi”) GHG intensity = Tarkistus Kasvihuone¬kaasu-intensiteetti WtT (Well-to-Tank, ”energialähteeltä tankkiin”) TtW (Tank-to-Wake, ”tankista työntövoimaksi”) GHG intensity = Tarkistus 151 Ehdotus asetukseksi Liite I – 1 taulukko – 6 a rivi (uusi) Komission teksti Tarkistus n fuel Viitejakson aikana alukselle toimitettujen polttoaineiden lukumäärä Tarkistus 152 Ehdotus asetukseksi Liite I – 1 taulukko – 12 a rivi (uusi) Komission teksti Tarkistus MULTi Muuta kuin biologista alkuperää olevaan uusiutuvaan polttoaineeseen sovellettava kerroin i Tarkistus 153 Ehdotus asetukseksi Liite I – 1 taulukko – 19 a rivi (uusi) Komission teksti Tarkistus Mi,j A Energiankulutuskohteessa j hapetetun tietyn polttoaineen i mukautettu massa [gFuel], jota käytetään jääluokan IC, IB, IA tai IA Super tai vastaavan jääluokan aluksen kulkiessa jäissä ja jääluokan IA tai IA Super tai vastaavan jääluokan1 a aluksen teknisten ominaisuuksien johdosta. Kaavassa 1 käytetään tarpeen mukaan massan Mi,j sijasta mukautettua massaa Mi,j A.   _______________   1 a Lisätietoja jääluokkien vastaavuudesta on HELCOM-suosituksessa 25/7 osoitteessa http://www.helcom.fi. Tarkistus 154 Ehdotus asetukseksi Liite I – 4 kohta – johdantokappale Fossiilisten polttoaineiden osalta on käytettävä liitteen II oletusarvoja. Fossiilisten polttoaineiden osalta on käytettävä liitteen II oletusarvoja, jollei todellisia arvoja voida saada sertifioinnin tai suorien päästömittausten avulla. Tarkistus 155 Ehdotus asetukseksi Liite I – 4 kohta – 1 alakohta – johdantokappale Tätä asetusta sovellettaessa kaavassa 1 termin , arvoksi asetetaan nolla. Tätä asetusta sovellettaessa kaavassa 1 termin, arvoksi asetetaan nolla. Kaavan 1 nimittäjässä termin MULT arvoksi asetetaan 4 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettu muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden kertoimen arvo 9 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti. Kaikkien muiden polttoaineiden kertoimeksi asetetaan yksi. Tarkistus 156 Ehdotus asetukseksi Liite I – 5 kohta Polttoaineen massa [Mi] määritetään käyttäen määrää, joka on ilmoitettu asetuksen (EU) 2015/757 mukaisesti tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien matkojen osalta yhtiön valitseman seurantamenetelmän perusteella. Polttoaineen massa [Mi] määritetään käyttäen määrää, joka on ilmoitettu asetuksen (EU) 2015/757 mukaisesti tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien matkojen osalta yhtiön valitseman seurantamenetelmän perusteella. Polttoaineen mukautettua massaa [MiA] voidaan käyttää polttoaineen massan [Mi] sijasta, jos aluksen jääluokka on IC, IB, IA tai IA Super tai vastaava jääluokka. Mukautettu massa [Mi A] määritellään liitteessä V a. Tarkistus 157 Ehdotus asetukseksi Liite I – 12 kohta Tämän asetuksen 6 artiklassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuussuunnitelman mukaisesti ja todentajan arvioinnin perusteella voidaan käyttää muita menetelmiä, kuten suoria hiilidioksidiekvivalenttimittauksia tai laboratoriotestausta, jos tämä parantaa laskennan yleistä tarkkuutta. Tämän asetuksen 6 artiklassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuussuunnitelman mukaisesti ja todentajan arvioinnin perusteella voidaan käyttää muita menetelmiä, kuten suoria hiilidioksidiekvivalenttimittauksia, jos tämä parantaa laskennan yleistä tarkkuutta. Tarkistus 158 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko Komission teksti Polttoaineluokka WtT (Well-to-Tank, ”energialähteeltä tankkiin”) TtW (Tank-to-Wake, ”tankista työntövoimaksi”) Fossiiliset Käytetään oletusarvoja tämän asetuksen taulukon 1 mukaisesti. Asetuksessa (EU) 2015/757 vahvistettuja hiilidioksidin hiilikertoimia käytetään niiden polttoaineiden osalta, joille tällainen kerroin on annettu. Kaikkien muiden päästökertoimien osalta voidaan vaihtoehtoisesti käyttää oletusarvoja tämän asetuksen taulukon 1 mukaisesti. Laboratoriotestauksen tai suorien päästömittausten avulla saadut sertifioidut arvot. Kestävät uusiutuvat polttoaineet (bionesteet, biokaasut, e-polttoaineet) RED II -direktiivin mukaisia hiilidioksidiekvivalenttiarvoja (ilman polttoa) voidaan käyttää kaikille polttoaineille, joiden tuotantoketjut sisältyvät RED II ‑direktiiviin Voidaan käyttää RED II -direktiivin mukaisesti hyväksyttyä sertifiointijärjestelmää. Voidaan käyttää tämän asetuksen taulukon 1 mukaisia päästökertoimia ja oletusarvoja. Laboratoriotestauksen tai suorien päästömittausten avulla saadut sertifioidut arvot. Muut (mukaan lukien sähkö) RED II -direktiivin mukaisia hiilidioksidiekvivalenttiarvoja (ilman polttoa) voidaan käyttää kaikille polttoaineille, joiden tuotantoketjut sisältyvät RED II -direktiiviin Voidaan käyttää RED II -direktiivin mukaisesti hyväksyttyä sertifiointijärjestelmää. Voidaan käyttää tämän asetuksen taulukon 1 mukaisia päästökertoimia ja oletusarvoja. Laboratoriotestauksen tai suorien päästömittausten avulla saadut sertifioidut arvot. Tarkistus Polttoaineluokka WtT (Well-to-Tank, ”energialähteeltä tankkiin”) TtW (Tank-to-Wake, ”tankista työntövoimaksi”) Fossiiliset Käytetään oletusarvoja tämän asetuksen taulukon 1 mukaisesti, jollei todellisia arvoja voida saada sertifioinnin tai suorien päästömittausten avulla. Asetuksessa (EU) 2015/757 vahvistettuja hiilidioksidin hiilikertoimia käytetään niiden polttoaineiden osalta, joille tällainen kerroin on annettu. Kaikkien muiden päästökertoimien osalta voidaan vaihtoehtoisesti käyttää oletusarvoja tämän asetuksen taulukon 1 mukaisesti. Suorien päästömittausten avulla saadut sertifioidut arvot. Kestävät uusiutuvat polttoaineet (bionesteet, biokaasut, e-polttoaineet) RED II -direktiivin mukaisia hiilidioksidiekvivalenttiarvoja (ilman polttoa) voidaan käyttää kaikille polttoaineille, joiden tuotantoketjut sisältyvät RED II -direktiiviin Voidaan käyttää RED II -direktiivin mukaisesti hyväksyttyä sertifiointijärjestelmää tai suoria päästömittauksia. Voidaan käyttää tämän asetuksen taulukon 1 mukaisia päästökertoimia ja oletusarvoja. Suorien päästömittausten avulla saadut sertifioidut arvot. Muut (mukaan lukien sähkö) RED II -direktiivin mukaisia hiilidioksidiekvivalenttiarvoja (ilman polttoa) voidaan käyttää kaikille polttoaineille, joiden tuotantoketjut sisältyvät RED II -direktiiviin Voidaan käyttää RED II -direktiivin mukaisesti hyväksyttyä sertifiointijärjestelmää tai suoria päästömittauksia. Voidaan käyttää tämän asetuksen taulukon 1 mukaisia päästökertoimia ja oletusarvoja. Suorien päästömittausten avulla saadut sertifioidut arvot. Tarkistus 159 Ehdotus asetukseksi Liite II – 2 kohta Biopolttoaineiden, biokaasun, muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden ja kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden päästökertoimet määritetään direktiivin (EU) 2018/2001 liitteessä 5 olevassa C osassa esitettyjen menetelmien mukaisesti. Biopolttoaineiden, biokaasun, muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden ja kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden päästökertoimet määritetään direktiivin (EU) 2018/2001 liitteessä 5 olevassa C osassa esitettyjen menetelmien mukaisesti. Kaikkien polttoaineiden päästökertoimet voidaan vaihtoehtoisesti määrittää käyttäen todellisia sertifioituja arvoja tai suorilla päästömittauksilla varmistettuja arvoja. Tarkistus 160 Ehdotus asetukseksi Liite II – taulukko Komission teksti Bionestekaasu (Bio-LNG) Päätuotteet / jätteet / raaka-aineyhdistelmä 0,05 Direktiivi (EU) 2018/2001 LNG Otto (kaksipolttoaine, keskinopeus) 2,755 MEPC245 (66) Asetus (EU) 2015/757 0,00005 0,00018 3,1 LNG Otto (kaksipolttoaine, matalanopeus) 1,7 LNG Diesel (kaksipolttoaineet) 0,2 LBSI N/A Tarkistus Bionestekaasu (Bio-LNG) Päätuotteet / jätteet / raaka-aineyhdistelmä 0,05 Direktiivi (EU) 2018/2001 LNG Otto (kaksipolttoaine, keskinopeus) 2,755 MEPC245 (66) Asetus (EU) 2015/757 0 0,00011 3,1 LNG Otto (kaksipolttoaine, matalanopeus) 1,7 LNG Diesel (kaksipolttoaineet) 0,2 LBSI N/A Tarkistus 161 Ehdotus asetukseksi Liite II – 8 kohta Sarake 4 sisältää hiilidioksidiekvivalenttipäästöarvot [gCO2eq/MJ]. Fossiilisten polttoaineiden osalta on käytettävä ainoastaan taulukon oletusarvoja. Kaikkien muiden polttoaineiden arvot (ellei nimenomaisesti toisin mainita) on laskettava käyttämällä direktiivin (EU) 2018/2001 mukaista menetelmää tai sen mukaisia oletusarvoja, joista on vähennetty poltosta aiheutuvat päästöt, kun oletuksena on polttoaineen täydellinen hapettuminen33 Sarake 4 sisältää hiilidioksidiekvivalenttipäästöarvot [gCO2eq/MJ]. Fossiilisten polttoaineiden osalta on käytettävä taulukon oletusarvoja, jollei todellisia arvoja voida saada sertifioinnin tai suorien päästömittausten avulla. Kaikkien muiden polttoaineiden arvot (ellei nimenomaisesti toisin mainita) on laskettava käyttämällä direktiivin (EU) 2018/2001 mukaista menetelmää tai sen mukaisia oletusarvoja, joista on vähennetty poltosta aiheutuvat päästöt, kun oletuksena on polttoaineen täydellinen hapettuminen33. __________________ __________________ 33 Tältä osin viitataan direktiivin (EU) 2018/2001 liitteessä V olevan C osan 1 kohdan a alakohdan termiin eu ”käytössä olevasta polttoaineesta aiheutuvat päästöt”. 33 Tältä osin viitataan direktiivin (EU) 2018/2001 liitteessä V olevan C osan 1 kohdan a alakohdan termiin eu ”käytössä olevasta polttoaineesta aiheutuvat päästöt”. Tarkistus 162 Ehdotus asetukseksi Liite III – taulukko – 4 a rivi (uusi) Komission teksti Tarkistus Kaikki muut päästöttömät voimanlähteet Kaikki teknologiat, joilla saavutetaan päästövähennyksiä, jotka vastaavat maasähkön käytöllä saavutettavia vähennyksiä tai ovat niitä suurempia Tarkistus 163 Ehdotus asetukseksi Liite V Komission teksti LIITE V VAATIMUSTENMUKAISUUSTASEEN JA 20 ARTIKLAN 1 KOHDASSA SÄÄDETYN SEURAAMUKSEN LASKENTAKAAVAT Aluksen vaatimustenmukaisuustaseen laskeminen Aluksen vaatimustenmukaisuustase on laskettava seuraavalla kaavalla: Vaatimustenmukaisuustase [gCO2eq/MJ] = (GHGIEtarget - GHGIEactual) x [] jossa: Hiilidioksidiekvivalentti grammoissa GHGIEtarget Tämän asetuksen 4 artiklan 2 kohdan mukainen aluksella käytetyn energian kasvihuonekaasuintensiteetin raja-arvo GHGIEactual Aluksella käytetyn energian kasvihuonekaasuintensiteetin vuotuinen keskiarvo asianomaisella raportointikaudella Tämän asetuksen 20 artiklan 1 kohdassa säädetyn seuraamuksen laskeminen Tämän asetuksen 20 artiklan 1 kohdassa säädetyn seuraamuksen määrä lasketaan seuraavasti: Seuraamusmaksu = (Vaatimustenmukaisuustase / GHGIEactual) x muuntokerroin megajouleista tonneiksi erittäin vähärikkistä polttoöljyä (VLSFO) (41,0 MJ/kg) x 2400 euroa Tarkistus LIITE V VAATIMUSTENMUKAISUUSTASEEN JA 20 ARTIKLAN 1 KOHDASSA SÄÄDETYN KORJAAVAN SEURAAMUKSEN LASKENTAKAAVAT A.   Aluksen vaatimustenmukaisuustaseen laskeminen a)  Vaatimustenmukaisuustase aluksen kasvihuonekaasuintensiteetin osalta 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti Aluksen vaatimustenmukaisuustase on laskettava seuraavalla kaavalla: Vaatimustenmukaisuustase [gCO2eq/MJ] = (GHGIEtarget - GHGIEactual) x [] jossa: Hiilidioksidiekvivalentti grammoissa GHGIEtarget Tämän asetuksen 4 artiklan 2 kohdan mukainen aluksella käytetyn energian kasvihuonekaasuintensiteetin raja-arvo GHGIEactual Aluksella käytetyn energian kasvihuonekaasuintensiteetin vuotuinen keskiarvo asianomaisella raportointikaudella b)  Vaatimustenmukaisuustase muuta kuin biologista alkuperää olevien polttoaineiden kiintiön osalta 4 a artiklan 3 kohdan mukaisesti CB_RFNBO [% RFNBO] = (% RFNBOquota - % RFNBOactual) jossa:   CB_RFNBO Vaatimustenmukaisuustase muuta kuin biologista alkuperää olevien polttoaineiden kiintiön (RFNBOquota) osalta 4 a artiklan 3 kohdan mukaisesti % RFNBOquota Tämän asetuksen 4 a artiklan 3 kohdan mukainen muuta kuin biologista alkuperää olevien polttoaineiden kiintiö (RFNBOquota) aluksella käytetystä vuotuisesta keskimääräisestä energiasta % RFNBOactual Aluksen ilmoittama aluksella käytetyn vuotuisen keskimääräisen energian prosenttiosuus, joka tosiasiallisesti muodostuu 9 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisista muuta kuin biologista alkuperää olevista uusiutuvista polttoaineista B.   Tämän asetuksen 20 artiklan 1 kohdassa säädetyn seuraamuksen laskeminen a)  Korjaava seuraamusmaksu aluksen kasvihuonekaasuintensiteetin vaatimustenmukaisuustaseen osalta 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti Tämän asetuksen 20 artiklan 1 kohdassa säädetyn seuraamuksen määrä lasketaan seuraavasti: Seuraamusmaksu = (Vaatimustenmukaisuustase / GHGIEactual) x muuntokerroin megajouleista tonneiksi erittäin vähärikkistä polttoöljyä (VLSFO) (41,0 MJ/kg) x 2400 euroa b)  Korjaava seuraamusmaksu muuta kuin biologista alkuperää olevien polttoaineiden kiintiön osalta 4 a artiklan 3 kohdan mukaisesti Tämän asetuksen 20 artiklan 1 a kohdassa säädetyn korjaavan seuraamuksen määrä lasketaan seuraavasti: Korjaava seuraamusmaksu (RFNBO) = abs(CB_RFNBO) x Pd x 3 jossa:   Korjaava seuraamusmaksu euroina abs(CB_RFNBO) on muuta kuin biologista alkuperää olevien polttoaineiden vaatimustenmukaisuustaseen absoluuttinen arvo Pd muuta kuin biologista alkuperää olevien polttoaineiden ja aluksen laitteistojen kanssa yhteensopivien fossiilisten polttoaineiden hintaero Tarkistus 164 Ehdotus asetukseksi Liite V a (uusi) Komission teksti Tarkistus LIITE V a POLTTOAINEEN MUKAUTETUN MASSAN JA LISÄENERGIAN LASKEMINEN Tässä liitteessä kuvataan ensinnäkin, miten polttoaineen mukautettu massa lasketaan käyttäen perusteena jääluokan IA tai IA Super tai vastaavan jääluokan1 a aluksen teknisistä ominaisuuksista johtuvaa ylimääräistä energiankulutusta sekä jääluokan IC, IB, IA tai IA Super tai vastaavan jääluokan aluksen ylimääräistä energiankulutusta sen kulkiessa jäissä. Toiseksi siinä kuvataan, miten lisäenergia lasketaan. Mukautettu massa [Mj A] Polttoaineen mukautettu massa [Mi A] lasketaan käyttäen perusteena jäissä kulkevan aluksen ylimääräistä energiankulutusta ja jääluokan IA tai IA Super tai vastaavan jääluokan aluksen teknisistä ominaisuuksista johtuvaa ylimääräistä energiankulutusta. Yhtiö voi valita, mille polttoaineelle i ylimääräinen energiankulutus kohdennetaan. Valitun polttoaineen i on oltava yksi niistä polttoaineista, joita alus on kuluttanut raportointikauden aikana. Polttoaineen i kulutettua massaa vastaava energian määrä voi olla pienempi kuin kulutetun lisäenergian määrä. Polttoaineen i mukautettu massa [Mi A] lasketaan seuraavasti: , (Ax.1) jossa Mi total on polttoaineen i kokonaismassa, Mi additional due to ice class on jääluokan IA tai IA Super tai vastaavan jääluokan aluksen ylimääräistä energiankulutusta vastaava polttoaineen massa ja Mi additional due to ice conditions on jäissä kulkevan aluksen ylimääräistä energiankulutusta vastaava polttoaineen massa. Polttoaineen i massa, joka vastaa jääluokan IA tai IA Super tai vastaavan jääluokan aluksen teknisistä ominaisuuksista johtuvaa ylimääräistä energiankulutusta, lasketaan seuraavasti: , (Ax.2) jossa Eadditional due to ice class on jääluokan IA tai IA Super tai vastaavan jääluokan aluksen teknisistä ominaisuuksista johtuva ylimääräinen energiankulutus ja LCVi on polttoaineen i tehollinen lämpöarvo. Samoin polttoaineen massa, joka vastaa jäissä kulkevan aluksen ylimääräistä energiankulutusta, lasketaan seuraavasti: , (Ax.3) jossa Eadditional due to ice conditions on aluksen ylimääräinen energiankulutus jäissä kulkiessa. Aluksen jääluokasta ja jäissä kulkemisesta johtuva ylimääräinen energiankulutus Jääluokan IA tai IA Super tai vastaavan jääluokan aluksen teknisistä ominaisuuksista johtuva ylimääräinen energiankulutus lasketaan seuraavasti: , (Ax.4) jossa Evoyages, total on kokonaisenergiankulutus kaikilla matkoilla ja Eadditional due to ice conditions on ylimääräinen energiankulutus jäissä kulkiessa. Kokonaisenergiankulutus kaikilla matkoilla lasketaan seuraavasti: , (Ax.5) jossa Mi, voyages, total on kaikilla tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla matkoilla kulutetun polttoaineen i massa, LCVi on polttoaineen i tehollinen lämpöarvo ja Eelect., voyages, total on alukselle toimitetun sähkön kulutus kaikilla matkoilla. Kaikilla tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla matkoilla kulutetun polttoaineen i massa Mi, voyages, total lasketaan seuraavasti: , (Ax.6) jossa Mi, voyages between MS on kaikilla jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvien satamien välisillä matkoilla kulutetun polttoaineen yhteenlaskettu massa, Mi, voyages from MS on kaikilla jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvista satamista lähtevillä matkoilla kulutetun polttoaineen yhteenlaskettu massa ja Mi, voyages to MS on kaikilla jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluviin satamiin suuntautuvilla matkoilla kulutetun polttoaineen yhteenlaskettu massa. Alukselle toimitetun sähkön kulutus Eelect., voyages total voidaan laskea samalla tavalla. Ylimääräinen energiankulutus jäissä kulkiessa lasketaan seuraavasti: , (Ax.7) jossa Evoyages, open water on energiankulutus avovesissä kuljetuilla matkoilla ja Evoyages, ice conditions, adjusted on mukautettu energiankulutus jäissä kulkiessa. Energiankulutus matkoilla, joilla kuljetaan yksinomaan avovesillä, lasketaan seuraavasti: (Ax.8) jossa Evoyages, ice conditions on energiankulutus jäissä kulkiessa, joka lasketaan seuraavasti: (Ax.9) jossa Mi, voyages, ice conditions on jäissä kulkevan aluksen kuluttaman polttoaineen i massa ja Eelect., voyages, total on alukselle toimitetun sähkön kulutus jäissä kulkiessa. Jäissä kulkiessa kulutetun polttoaineen i massa määritetään seuraavasti: , (Ax.10) jossa Mi, voyages between MS, ice cond. on jääluokitellun aluksen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvien satamien välisillä matkoilla jäissä kulkiessaan kuluttaman polttoaineen i yhteenlaskettu massa, Mi, voyages from MS jääluokitellun aluksen kaikilla jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvista satamista lähtevillä matkoilla jäissä kulkiessaan kuluttaman polttoaineen i yhteenlaskettu massa ja Mi, voyages to MS jääluokitellun aluksen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluviin satamiin suuntautuvilla matkoilla jäissä kulkiessaan kuluttaman polttoaineen i yhteenlaskettu massa. Alukselle toimitetun sähkön kulutus Eice conditions voidaan laskea samalla tavalla. Mukautettu energiankulutus jäissä kulkiessa lasketaan seuraavasti: 1) (Ax.1) jossa Dice conditions on jäissä kuljetun matkan pituus ja pituusyksikkökohtainen energiankulutus avovesissä kuljetulla matkalla on. Jäissä kuljetun matkan pituus Dice conditions lasketaan seuraavasti: , (Ax.12) jossa Dvoyages between MS, ice cond. on jäissä kuljetun matkan yhteenlaskettu pituus jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvien satamien välisillä matkoilla, Dvoyages from MS on jäissä kuljetun matkan yhteenlaskettu pituus kaikilla jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvista satamista lähteneillä matkoilla ja Dvoyages to MS on jäissä kuljetun matkan yhteenlaskettu pituus jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluviin satamiin suuntautuneilla matkoilla. Viimeksi mainittu määritetään seuraavasti: , (Ax.13) jossa Evoyages, ice conditions on energiankulutus jäissä kulkiessa ja Dtotal on kuljetun matkan kokonaispituus vuodessa. Kuljetun matkan kokonaispituus vuodessa lasketaan seuraavasti: , (Ax.14) jossa Dvoyages between MS on matkan yhteenlaskettu pituus jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvien satamien välisillä matkoilla, Dvoyages from MS on matkan yhteenlaskettu pituus kaikilla jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvista satamista lähteneillä matkoilla ja Dvoyages to MS on matkan yhteenlaskettu pituus jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluviin satamiin suuntautuneilla matkoilla. ______________ 1 a Lisätietoja jääluokkien vastaavuudesta on HELCOM-suosituksessa 25/7 osoitteessa http://www.helcom.fi.

(1) Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A9-0233/2022).

Euroopan parlamentin tarkistukset 19. lokakuuta 2022 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/94/EU kumoamisesta (COM(2021)0559 – C9-0331/2021 – 2021/0223(COD))(1)

P9_TA(2022)0368 A9-0234/2022

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 kappale (1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2014/94/EU43 luotiin puitteet vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotolle. Kyseisen direktiivin soveltamista koskevassa komission tiedonannossa44 viitataan lataus- ja tankkausinfrastruktuurin epätasaiseen kehitykseen unionissa sekä puutteisiin yhteentoimivuudessa ja käyttäjäystävällisyydessä. Tiedonannossa todetaan, että selkeiden yhteisten menetelmien puuttuminen tavoitteiden asettamiseksi ja direktiivissä 2014/94/EU edellytettyjen kansallisten toimintakehysten mukaisten toimenpiteiden hyväksymiseksi on johtanut tilanteeseen, jossa tavoitteiden asettamisen ja tukemisen tavoitetaso vaihtelee suuresti jäsenvaltioiden välillä. (1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2014/94/EU43 luotiin puitteet vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotolle. Kyseisen direktiivin soveltamista koskevassa komission tiedonannossa44 viitataan lataus- ja tankkausinfrastruktuurin epätasaiseen kehitykseen unionissa sekä puutteisiin yhteentoimivuudessa ja käyttäjäystävällisyydessä. Tiedonannossa todetaan, että selkeiden yhteisten menetelmien puuttuminen tavoitteiden asettamiseksi ja direktiivissä 2014/94/EU edellytettyjen kansallisten toimintakehysten mukaisten toimenpiteiden hyväksymiseksi on johtanut tilanteeseen, jossa tavoitteiden asettamisen ja tukemisen tavoitetaso vaihtelee suuresti jäsenvaltioiden välillä. Tämä puolestaan on johtanut siihen, että kaikkialla unionissa ei ole onnistuttu luomaan kattavaa ja valmista vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuriverkkoa. __________________ __________________ 43 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/94/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta (EUVL L 307, 28.10.2014, s. 1). 43 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/94/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta (EUVL L 307, 28.10.2014, s. 1). 44 COM(2020)0789. 44 COM(2020)0789. Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale (3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/63146 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/124247 asetetaan jo hiilidioksidipäästönormit uusille henkilöautoille ja uusille kevyille hyötyajoneuvoille sekä tietyille raskaille hyötyajoneuvoille. Näiden välineiden odotetaan nopeuttavan erityisesti päästöttömien ajoneuvojen käyttöönottoa ja luovan siten kysyntää lataus- ja tankkausinfrastruktuurille. (3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/63146 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/124247 asetetaan jo hiilidioksidipäästönormit uusille henkilöautoille ja uusille kevyille hyötyajoneuvoille sekä tietyille raskaille hyötyajoneuvoille. Näiden välineiden tarkistamisessa olisi varmistettava yhdenmukaisuus nykyisen asetuksen tarkistamisen kanssa, jotta varmistetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä ja käyttöönottoa tieliikenteessä koskevan kehyksen johdonmukaisuus ja jotta voidaan nopeuttaa erityisesti päästöttömien ajoneuvojen ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönottoa ja luoda siten kysyntää lataus- ja tankkausinfrastruktuurille. __________________ __________________ 46 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/631, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille ja uusille kevyille hyötyajoneuvoille ja asetusten (EY) N:o 443/2009 ja (EU) N:o 510/2011 kumoamisesta (EUVL L 111, 25.4.2019, s. 13). 46 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/631, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille ja uusille kevyille hyötyajoneuvoille ja asetusten (EY) N:o 443/2009 ja (EU) N:o 510/2011 kumoamisesta (EUVL L 111, 25.4.2019, s. 13). 47 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1242, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille raskaille hyötyajoneuvoille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 595/2009 ja (EU) 2018/956 sekä neuvoston direktiivin 96/53/EY muuttamisesta (EUVL L 198, 25.7.2019, s. 202). 47 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1242, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille raskaille hyötyajoneuvoille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 595/2009 ja (EU) 2018/956 sekä neuvoston direktiivin 96/53/EY muuttamisesta (EUVL L 198, 25.7.2019, s. 202). Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 kappale (4)  ReFuelEU Aviation48- ja FuelEU Maritime 49-aloitteiden odotetaan lisäävän kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotantoa ja käyttöä lento- ja meriliikenteessä. Vaikka kestävien lentopolttoaineiden käyttövaatimukset voivat suurelta osin täyttää nykyisellä tankkausinfrastruktuurilla, pysäköityjen ilma-alusten sähkönsyöttöön tarvitaan investointeja. FuelEU Maritime -aloitteessa asetetaan erityisesti maasähkön käyttöä koskevia vaatimuksia, jotka voidaan täyttää vain, jos TEN-T-satamissa otetaan käyttöön riittävä määrä maasähköjärjestelmiä. Näihin aloitteisiin ei kuitenkaan sisälly tarvittavaa polttoaineinfrastruktuuria koskevia säännöksiä, jotka ovat edellytys tavoitteiden saavuttamiselle. (4)  ReFuelEU Aviation48- ja FuelEU Maritime49 -aloitteiden odotetaan lisäävän kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotantoa ja käyttöä lento- ja meriliikenteessä. Vaikka kestävien lentopolttoaineiden käyttövaatimukset voivat suurelta osin täyttää nykyisellä tankkausinfrastruktuurilla, pysäköityjen ilma-alusten sähkönsyöttöön tarvitaan investointeja. Lisäksi jäsenvaltioiden ja komission olisi arvioitava lentoliikenteen vetymarkkinoiden nykytilaa ja tulevaa kehitystä sekä huolehdittava siitä, että laaditaan toteutettavuustutkimus, joka koskee asiaankuuluvan infrastruktuurin käyttöönottoa ilma-alusten tehonsyötössä, mukaan lukien tarvittaessa suunnitelma vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta lentoasemilla, erityisesti ilma-alusten vetytankkauksen ja sähkölatauksen osalta. FuelEU Maritime -aloitteessa asetetaan erityisesti maasähkön käyttöä koskevia vaatimuksia, jotka voidaan täyttää vain, jos TEN-T-satamissa otetaan käyttöön riittävä määrä maasähköjärjestelmiä. Näihin aloitteisiin ei kuitenkaan sisälly tarvittavaa polttoaineinfrastruktuuria koskevia säännöksiä, jotka ovat edellytys tavoitteiden saavuttamiselle. __________________ __________________ 48 COM(2021)0561. 48 COM(2021)0561. 49 COM(2021)0562. 49 COM(2021)0562. Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 kappale (5)  Sen vuoksi kaikkia liikennemuotoja olisi käsiteltävä yhdellä säädöksellä, jossa olisi otettava huomioon erilaiset vaihtoehtoiset polttoaineet. Päästöttömien voimansiirtoteknologioiden käyttö on eri kehitysvaiheissa eri liikennemuodoissa. Erityisesti tieliikenteessä akkukäyttöiset sähköajoneuvot ja ladattavat hybridiajoneuvot yleistyvät nopeasti. Myös vetypolttokennokäyttöisiä tieliikenteen moottoriajoneuvoja on saatavilla markkinoilla. Lisäksi pienempiä vety- ja akkukäyttöisiä sähköaluksia ja vetypolttokennojunia otetaan käyttöön parhaillaan eri hankkeissa ja ensimmäisissä kaupallisissa toiminnoissa, ja laajaa kaupallista käyttöönottoa odotetaan lähivuosina. Sitä vastoin ilmailu- ja vesiliikenneala ovat edelleen riippuvaisia nestemäisistä ja kaasumaisista polttoaineista, sillä päästöttömien ja vähäpäästöisten voimalinjaratkaisujen odotetaan tulevan markkinoille vasta vuoden 2030 tienoilla ja varsinkin ilmailualalla vielä myöhemmin, sillä täysimittainen kaupallistaminen on hidasta. Fossiilisten kaasumaisten tai nestemäisten polttoaineiden käyttö on mahdollista vain, jos se on selkeästi nivottu selkeään hiilestä irtautumisen polkuun, joka on unionin ilmastoneutraaliutta koskevan pitkän aikavälin tavoitteen mukainen edellyttäen, että tällaisiin polttoaineisiin sekoitetaan yhä enenevässä määrin uusiutuvia polttoaineita, kuten biometaania, kehittyneitä biopolttoaineita tai uusiutuvia ja vähähiilisiä synteettisiä kaasumaisia ja nestemäisiä polttoaineita, tai niitä korvataan tallaisia uusiutuvilla polttoaineilla. (5)  Sen vuoksi kaikkia liikennemuotoja olisi käsiteltävä yhdellä säädöksellä, jossa olisi otettava huomioon erilaiset vaihtoehtoiset polttoaineet. Päästöttömien voimansiirtoteknologioiden käyttö on eri kehitysvaiheissa eri liikennemuodoissa ja eri jäsenvaltioissa ja alueilla. Erityisesti tieliikenteessä akkukäyttöiset sähköajoneuvot ja ladattavat hybridiajoneuvot yleistyvät nopeasti, minkä vuoksi näille kypsille teknologioille täytyy asettaa kunnianhimoisempia tavoitteita. Myös vetypolttokennokäyttöisiä tieliikenteen moottoriajoneuvoja on saatavilla markkinoilla, vaikkakin vähäisemmässä määrin. Lisäksi pienempiä vety- ja akkukäyttöisiä sähköaluksia ja vetypolttokennojunia otetaan käyttöön parhaillaan eri hankkeissa ja ensimmäisissä kaupallisissa toiminnoissa, ja laajaa kaupallista käyttöönottoa odotetaan lähivuosina. Sitä vastoin ilmailu- ja vesiliikenneala ovat edelleen riippuvaisia nestemäisistä ja kaasumaisista polttoaineista, sillä päästöttömien ja vähäpäästöisten voimalinjaratkaisujen odotetaan tulevan markkinoille vasta vuoden 2030 tienoilla ja varsinkin ilmailualalla vielä myöhemmin, sillä täysimittainen kaupallistaminen on hidasta. Unionin olisi tehostettava toimiaan fossiilisten kaasumaisten tai nestemäisten polttoaineiden asteittaiseksi käytöstä poistamiseksi ja edistettävä uusiutuvia vaihtoehtoja, ja fossiilisten polttoaineiden käytön olisi oltava mahdollista vain, jos se on selkeästi nivottu selkeään hiilestä irtautumisen polkuun, joka on unionin ilmastoneutraaliutta koskevan pitkän aikavälin tavoitteen mukainen edellyttäen, että tällaisiin polttoaineisiin sekoitetaan yhä enenevässä määrin uusiutuvia polttoaineita, kuten biometaania, kehittyneitä biopolttoaineita tai uusiutuvia ja vähähiilisiä synteettisiä kaasumaisia ja nestemäisiä polttoaineita, tai niitä korvataan tallaisia uusiutuvilla polttoaineilla. Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale (6)  Tällaisia biopolttoaineita ja synteettisiä polttoaineita, joilla korvataan dieseliä, bensiiniä ja lentopetrolia, voidaan tuottaa eri raaka-aineista, ja niitä voidaan sekoittaa fossiilisiin polttoaineisiin erittäin korkeilla sekoitussuhteilla. Niitä voidaan teknisesti käyttää nykyisellä kulkuneuvoteknologialla vähäisin mukautuksin. Uusiutuvaa metanolia voidaan käyttää myös sisävesiliikenteessä ja lähimerenkulussa. Synteettisillä ja parafiinisilla polttoaineilla voidaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä liikenteen energianlähteenä. Kaikkia näitä polttoaineita voidaan jakaa, varastoida ja käyttää olemassa olevan infrastruktuurin tai tarvittaessa samantyyppisen infrastruktuurin kanssa. (6)  Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispotentiaalin maksimoimiseksi tällaisia biopolttoaineita, myös biokaasua, ja synteettisiä polttoaineita, joilla korvataan dieseliä, bensiiniä ja lentopetrolia, voidaan tuottaa eri raaka-aineista, ja niitä voidaan sekoittaa fossiilisiin polttoaineisiin erittäin korkeilla sekoitussuhteilla. Tämä on erityisen tärkeää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ilmailu- ja meriliikennealalla, joiden sähköistyminen on hitaampaa. Näitä polttoaineita voidaan teknisesti käyttää nykyisellä kulkuneuvoteknologialla vähäisin mukautuksin. Uusiutuvaa metanolia voidaan käyttää myös sisävesiliikenteessä ja lähimerenkulussa. Synteettisillä ja parafiinisilla polttoaineilla voidaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä liikenteen energianlähteenä. Kaikkia näitä polttoaineita voidaan jakaa, varastoida ja käyttää olemassa olevan infrastruktuurin tai tarvittaessa samantyyppisen infrastruktuurin kanssa. Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 a kappale (uusi) (6 a)  On tärkeää noudattaa teknologianeutraaliuden ja energiatehokkuuden yleisiä periaatteita ensisijaisesti niissä teknologioissa, jotka ovat tarpeen ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi, koska osa lähitulevaisuudessa tarvittavista teknologioista edellyttää edelleen investointeja tutkimukseen ja kehittämiseen, samalla kun säilytetään erilaisten vaihtoehtoisten teknologioiden välinen kilpailu markkinoilla ottaen asianmukaisesti huomioon kohtuuhintaisuus ja jäsenvaltioiden erilaiset lähtökohdat. Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 kappale (7)  Nesteytetyllä maakaasulla on todennäköisesti jatkuva rooli meriliikenteessä, jossa ei tällä hetkellä ole taloudellisesti kannattavaa päästötöntä voimalinjateknologiaa. Älykkään ja kestävän liikkuvuuden strategiaa koskevassa tiedonannossa todetaan, että päästöttömiä merialuksia voidaan saada markkinoille vuoteen 2030 mennessä. Aluskannan korvaaminen olisi toteutettava asteittain alusten pitkän käyttöiän vuoksi. Toisin kuin meriliikenteessä, päästöttömien voimansiirtoteknologioiden, kuten vedyn ja sähkön, odotetaan tulevan markkinoille nopeammin sisävesiliikenteessä, jossa alukset ovat yleensä pienempiä ja etäisyydet lyhyempiä. Nesteytetyllä maakaasulla ei enää odoteta olevan merkittävää roolia tällä alalla. Nesteytetyn maakaasun kaltaiset liikenteen polttoaineet on enenevässä määrin irrotettava hiilestä esimerkiksi sekoittamalla niihin nesteytettyä biometaania (nesteytetty biomaakaasu) tai uusiutuvia ja vähähiilisiä synteettisiä kaasumaisia sähkön avulla tuotettuja polttoaineita (e-kaasuja) tai korvaamalla ne niillä. Näitä vähähiilistettyjä polttoaineita voidaan käyttää samassa infrastruktuurissa kuin kaasumaisia fossiilisia polttoaineita, mikä mahdollistaa asteittaisen siirtymisen kohti vähähiilisiä polttoaineita. (7)  Nesteytetyn maakaasun pitkäaikainen käyttö ei ole unionin ilmastoneutraaliustavoitteen mukaista. Sen vuoksi nesteytetty maakaasu olisi poistettava asteittain käytöstä meriliikenteessä mahdollisimman pian ja korvattava kestävämmillä vaihtoehdoilla. Lyhyellä aikavälillä nesteytetyllä maakaasulla on kuitenkin todennäköisesti siirtymävaiheessa rooli meriliikenteessä, jossa ei tällä hetkellä ole taloudellisesti kannattavaa päästötöntä voimalinjateknologiaa. Älykkään ja kestävän liikkuvuuden strategiaa koskevassa tiedonannossa todetaan, että päästöttömiä merialuksia voidaan saada markkinoille vuoteen 2030 mennessä, ja tällaisia hankkeita toteutetaan jo parhaillaan. Tähän liittyvää kehitystä olisi edistettävä, sitä olisi seurattava asianmukaisesti ja siitä olisi raportoitava. Aluskannan korvaaminen olisi toteutettava asteittain alusten pitkän käyttöiän vuoksi. Kun otetaan huomioon nesteytetyn maakaasun rooli siirtymävaiheessa, nesteytetyn maakaasun alustankkausinfrastruktuurin saatavuuden satamissa olisi oltava kysyntälähtöistä erityisesti uusia julkisia investointeja ajatellen. Toisin kuin meriliikenteessä, päästöttömät voimansiirtoteknologiat, kuten vety ja sähkö, alkavat olla kypsää teknologiaa ja niiden odotetaan tulevan markkinoille nopeammin sisävesiliikenteessä, jossa alukset ovat yleensä pienempiä ja etäisyydet lyhyempiä, ja niillä voisi olla suuri merkitys meriliikenteelle päästöttömien käyttövoimaratkaisujen laajemman käyttöönoton kannalta. Nesteytetyllä maakaasulla ei enää odoteta olevan merkittävää roolia tällä alalla. Nesteytetyn maakaasun kaltaiset liikenteen polttoaineet on enenevässä määrin irrotettava hiilestä esimerkiksi sekoittamalla niihin nesteytettyä biometaania (nesteytetty biomaakaasu) tai uusiutuvia ja vähähiilisiä synteettisiä kaasumaisia sähkön avulla tuotettuja polttoaineita (e-kaasuja) tai korvaamalla ne niillä. Näitä vähähiilistettyjä polttoaineita voidaan käyttää samassa infrastruktuurissa kuin kaasumaisia fossiilisia polttoaineita, mikä mahdollistaa asteittaisen siirtymisen kohti vähähiilisiä polttoaineita. Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 kappale (9)  Yleisesti saatavilla olevan kevyiden sähköajoneuvojen latausinfrastruktuurin käyttöönotto on ollut epätasaista eri puolilla unionia. Epätasaisen jakautumisen jatkuminen hidastaisi tällaisten ajoneuvojen käyttöönottoa ja heikentäisi liikenneyhteyksiä eri puolilla unionia. Kansallisten tavoitetasojen ja lähestymistapojen jatkuvat erot eivät luo pitkän aikavälin varmuutta, jota tarvitaan merkittäviin markkinainvestointeihin. Jäsenvaltioille kansallisella tasolla asetettavien pakollisten vähimmäistavoitteiden olisi sen vuoksi tarjottava politiikalle suuntaviivoja ja täydennettävä kansallisia toimintakehyksiä. Tässä lähestymistavassa olisi yhdistettävä kansalliset ajoneuvokantaperusteiset tavoitteet ja Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) etäisyysperusteiset tavoitteet. Kansallisilla ajoneuvokantaperusteisilla tavoitteilla olisi varmistettava, että ajoneuvojen yleistymiseen kussakin jäsenvaltiossa vastataan riittävällä yleisesti saatavilla olevalla latausinfrastruktuurilla. TEN-T-verkon etäisyysperusteisilla tavoitteilla olisi varmistettava sähkölatauspisteiden täysi kattavuus unionin päätieverkostoissa ja siten varmistettava helppo ja saumaton liikenne kaikkialla unionissa. (9)  Yleisesti saatavilla olevan kevyiden sähköajoneuvojen latausinfrastruktuurin käyttöönotto on ollut epätasaista eri puolilla unionia ja sen alueita. Epätasaisen jakautumisen jatkuminen hidastaisi tällaisten ajoneuvojen käyttöönottoa ja heikentäisi liikenneyhteyksiä eri puolilla unionia. Kansallisten tavoitetasojen ja lähestymistapojen jatkuvat erot haittaavat kipeästi kaivattua liikennealan kestävää siirtymää eivätkä myötävaikuta sellaisen pitkän aikavälin varmuuden luomiseen, jota tarvitaan merkittäviin markkinainvestointeihin. Jäsenvaltioille kansallisella tasolla asetettavien pakollisten vähimmäistavoitteiden olisi sen vuoksi tarjottava politiikalle suuntaviivoja ja täydennettävä kansallisia toimintakehyksiä. Tässä lähestymistavassa olisi yhdistettävä kansalliset ajoneuvokantaperusteiset tavoitteet ja Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) etäisyysperusteiset tavoitteet. Kansallisilla ajoneuvokantaperusteisilla tavoitteilla olisi varmistettava, että ajoneuvojen yleistymiseen kussakin jäsenvaltiossa vastataan riittävällä yleisesti saatavilla olevalla latausinfrastruktuurilla erityisesti maantieteellisillä alueilla, joilla on harvinaisempaa, että kevyen hyötyajoneuvon omistaja omistaa yksityisen pysäköintipaikan. Keskuksiin, joissa asukastiheys on suhteellisesti suurempi ja sähköajoneuvojen markkinaosuus suurempi, on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota, ja niissä myös kansallisen käyttöönottotahdin olisi oltava tiukempi. Markkinoiden olisi säädeltävä itseään, kun tietynsuuruinen sähköajoneuvokanta on saavutettu tietyssä jäsenvaltiossa. TEN-T-verkon etäisyysperusteisilla tavoitteilla olisi varmistettava sähkölatauspisteiden täysi kattavuus unionin päätieverkostoissa ja siten varmistettava helppo ja saumaton liikenne kaikkialla unionissa, myös liikenne unionin syrjäisimmillä alueilla ja saarilla ja niille suuntautuva liikenne, elleivät kustannukset ole suhteettomat hyötyihin nähden, jolloin jäsenvaltiot voivat tehdä poikkeuksia tai harkita sähköverkon ulkopuolisen infrastruktuurin kehittämistä. Tällaisen infrastruktuuriverkoston kehittäminen helpottaisi kaikkien unionin alueiden, myös syrjäisimpien alueiden ja muiden syrjäisten alueiden tai maaseutualueiden, saavutettavuutta ja yhteyksiä ja vahvistaisi niiden välistä sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale (10)  Kansalliset ajoneuvokantaperusteiset tavoitteet olisi asetettava kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen sähköajoneuvojen kokonaismäärän perusteella käyttäen yhteistä menetelmää, jossa otetaan huomioon teknologian kehitys, kuten sähköajoneuvojen lisääntynyt ajotoimintasäde tai sellaisten pikalatauspisteiden yleistyminen markkinoilla, jotka voivat ladata suuremman määrän ajoneuvoja latauspistettä kohti kuin tavanomaiset latauspisteet. Menetelmässä on otettava huomioon myös akkukäyttöisten sähköajoneuvojen ja ladattavien hybridiajoneuvojen erilaiset lataustarpeet. Menetelmän, jolla asetetaan normit kansalliseen ajoneuvokantaan perustuville, yleisesti saatavilla olevan latausinfrastruktuurin suurinta kokonaisantotehoa koskeville tavoitteille, olisi mahdollistettava riittävä joustavuus jäsenvaltioissa käytettävien erilaisten latausteknologioiden suhteen. (10)  Kansalliset ajoneuvokantaperusteiset tavoitteet olisi asetettava sen perusteella, mikä on rekisteröityjen sähköajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ajoneuvokannasta, käyttäen yhteistä menetelmää, jossa otetaan huomioon teknologian kehitys, kuten sähköajoneuvojen lisääntynyt ajotoimintasäde tai sellaisten pikalatauspisteiden yleistyminen markkinoilla, jotka voivat ladata suuremman määrän ajoneuvoja latauspistettä kohti kuin tavanomaiset latauspisteet. Menetelmässä on otettava huomioon myös akkukäyttöisten sähköajoneuvojen ja ladattavien hybridiajoneuvojen erilaiset lataustarpeet sekä asukasluku ja sähköajoneuvojen markkinaosuudet. Menetelmän, jolla asetetaan normit kansalliseen ajoneuvokantaan perustuville, yleisesti saatavilla olevan latausinfrastruktuurin suurinta kokonaisantotehoa koskeville tavoitteille, olisi mahdollistettava riittävä joustavuus jäsenvaltioissa käytettävien erilaisten latausteknologioiden suhteen. Lisäksi komission olisi arvioitava, miten ajoneuvot, joissa on integroituja aurinkopaneeleja, voivat vaikuttaa yleisesti saatavilla olevan latausinfrastruktuurin käyttöönottoon ja tarvittaessa tämän asetuksen mukaisten latausinfrastruktuurin käyttöönottoa koskevien tavoitteiden vastaavaan mukauttamiseen. Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 kappale (11)  Käytännön toteutuksessa jäsenvaltioissa olisi varmistettava, että erityisesti julkisen liikenteen keskuksiin, kuten satamien matkustajaterminaaleihin, lentoasemille tai rautatieasemille, asennetaan riittävä määrä yleisesti saatavilla olevia latauspisteitä. Lisäksi olisi otettava käyttöön riittävä määrä kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia pikalatauspisteitä kuluttajien hyödyksi erityisesti TEN-T-verkossa, jotta voidaan varmistaa täysi rajat ylittävä liikkumismahdollisuus ja mahdollistaa sähköajoneuvojen käyttö kaikkialla unionissa. (11)  Käytännön toteutuksessa jäsenvaltioissa olisi varmistettava, että riittävä määrä yleisesti saatavilla olevia kiinteitä, verkon ulkopuolisia tai liikkuvia latauspisteitä asennetaan tavalla, jolla tuetaan alueellista tasapainoa ja multimodaalista matkustamista, vältetään alueellisia eroja ja varmistetaan, ettei mitään aluetta jätetä jälkeen. Käyttöönotto on erityisen tärkeää asuinalueilla, joilla ei ole saatavilla muita kuin kadunvarsipysäköintipaikkoja ja joilla ajoneuvoja tavallisesti pysäköidään pitkiksi ajoiksi, taksien pysäköintialueet mukaan lukien, sekä julkisen liikenteen keskuksissa, kuten satamien matkustajaterminaaleissa, lentoasemilla tai rautatieasemilla. Lisäksi olisi otettava käyttöön riittävä määrä kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia pikalatauspisteitä kuluttajien hyödyksi erityisesti TEN-T-verkossa, jotta voidaan varmistaa täysi rajat ylittävä liikkumismahdollisuus ja mahdollistaa sähköajoneuvojen käyttö kaikkialla unionissa. Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 a kappale (uusi) (11 a)  Yleisesti saatavilla olevan latausinfrastruktuurin käyttöönoton olisi ensisijaisesti perustuttava yksityisiin markkinainvestointeihin. Kunnes on luotu kilpailukykyiset markkinat, jäsenvaltioiden olisi kuitenkin tuettava infrastruktuurin käyttöönottoa tapauksissa, joissa markkinaolosuhteet edellyttävät julkista tukea, edellyttäen, että se on täysin valtiontukisääntöjen mukaista. Jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa otettava huomioon, että niiden alueiden tietyissä osissa, esimerkiksi monissa matkailukohteissa, latauspisteiden riittävän määrän kysyntä saattaa vaihdella vuodenajan mukaan. Tällaisissa tapauksissa mahdollisuus ottaa käyttöön tilapäinen liikkuva verkon ulkopuolinen latausinfrastruktuuri voisi lisätä joustavuutta ja helpottaa kausittaiseen kysyntään vastaamista ilman kiinteän infrastruktuurin asentamista. Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 b kappale (uusi) (11 b)  Komission olisi tarkasteltava tarvittaessa uudelleen tässä asetuksessa asetettuja kevyille ja raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitettua sähköistä latausinfrastruktuuria koskevia tavoitteita varmistaakseen niiden yhteensopivuuden niiden vaatimusten kanssa, jotka on vahvistettu hiilidioksidipäästönormien asettamista kevyille ja raskaille hyötyajoneuvoille koskevissa unionin asetuksissa. Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 c kappale (uusi) (11 c)  Komission olisi tarkasteltava uudelleen tarvetta ottaa käyttöön latausinfrastruktuuria koskevia vaatimuksia, jotka koskevat sähköavusteisia polkupyöriä ja L-luokan ajoneuvoja, kuten sähkökäyttöisiä polkupyöriä ja sähkömopoja, ja erityisesti mahdollisuutta varustaa latausinfrastruktuuri kotitalouksien virtapistokkeella, joka mahdollistaa tällaisten ajoneuvojen lataamisen helposti, koska ne ovat liikennemuoto, joka voi auttaa vähentämään edelleen hiilidioksidipäästöjä ja ilman saastumista. Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale (13)  Sähkökäyttöiset raskaat hyötyajoneuvot tarvitsevat varsin erilaisen latausinfrastruktuurin kuin kevyet hyötyajoneuvot. Sähkökäyttöisten raskaiden hyötyajoneuvojen yleisesti saatavilla olevaa infrastruktuuria ei kuitenkaan ole tällä hetkellä unionissa ole juuri lainkaan. TEN-T-verkon etäisyysperusteisten tavoitteiden, yön yli -latausinfrastruktuuria koskevien tavoitteiden ja kaupunkisolmukohtia koskevien tavoitteiden yhdistelmällä olisi varmistettava, että kaikkialla unionissa on sähkökäyttöisille raskaille hyötyajoneuvoille riittävästi yleisesti saatavilla olevaa infrastruktuuria tukemaan akkukäyttöisten raskaiden hyötyajoneuvojen odotettua yleistymistä markkinoilla. (13)  Sähkökäyttöiset raskaat hyötyajoneuvot tarvitsevat varsin erilaisen latausinfrastruktuurin kuin kevyet hyötyajoneuvot. Sähkökäyttöisten raskaiden hyötyajoneuvojen yleisesti saatavilla olevaa infrastruktuuria ei kuitenkaan ole tällä hetkellä unionissa ole juuri lainkaan, minkä vuoksi on tarpeen nopeuttaa infrastruktuurin käyttöönottoa. TEN-T-verkon etäisyysperusteisten tavoitteiden, yön yli -latausinfrastruktuuria koskevien tavoitteiden ja kaupunkisolmukohtia koskevien tavoitteiden yhdistelmällä olisi varmistettava, että kaikkialla unionissa on sähkökäyttöisille raskaille hyötyajoneuvoille riittävästi yleisesti saatavilla olevaa infrastruktuuria tukemaan ennakoivasti akkukäyttöisten raskaiden hyötyajoneuvojen markkinaosuuden kasvua. Tarkistus 15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 a kappale (uusi) (13 a)  Tämän vuoksi tarvitaan alkuvaiheen julkisia investointeja sähkökäyttöisten raskaiden hyötyajoneuvojen infrastruktuuriin, ja tämän asetuksen soveltamisalaa laajemmalle ulottuvassa infrastruktuurin kehittämisen olisi oltava riippuvaista näiden ajoneuvojen markkinaosuuden unionin laajuisesta, kansallisesta ja alueellisesta kehityksestä ja merkityksellisistä liikennetiedoista. Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 a kappale (uusi) (14 a)  Raskaiden hyötyajoneuvojen latausinfrastruktuuria koskevia uusia standardeja kehitetään parhaillaan. On teknisesti mahdollista varmistaa fyysisten liitäntöjen ja tiedonsiirtoprotokollien päivitettävyys, jotta yksittäiset latausasemat ja -pisteet voidaan myöhemmin päivittää vastaamaan uutta standardia. Sen vuoksi komission olisi harkittava latauspooleissa olevien latausasemien yksilöllisen antotehon kasvattamista heti, kun uudet yhteiset tekniset eritelmät ovat saatavilla. Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 kappale (17)  Yleisesti saatavilla olevia lataus- tai tankkauspisteitä ovat esimerkiksi yksityisomistuksessa olevat lataus- tai tankkauspisteet, joihin kaikilla on pääsy ja jotka sijaitsevat julkisissa tai yksityisissä tiloissa, kuten julkisilla parkkipaikoilla tai kauppojen parkkipaikoilla. Yksityisessä tilassa sijaitsevaa lataus- tai tankkauspistettä, joka on kaikkien käytettävissä, olisi pidettävä yleisesti saatavilla olevana, myös tapauksissa, joissa sen käyttö on rajoitettu tiettyyn yleiseen käyttäjäryhmään, esimerkiksi kaupan asiakkaisiin. Autojen yhteiskäyttöjärjestelmien lataus- tai tankkauspisteitä olisi pidettävä yleisesti saatavilla olevina vain siinä tapauksessa, että niissä nimenomaisesti sallitaan järjestelmään osallistumattomien osapuolten mahdollisuus niiden käyttöön. Yksityisissä tiloissa sijaitsevia lataus- tai tankkauspisteitä, joihin pääsy on rajoitettu ennalta määrätylle henkilöryhmälle, kuten toimistorakennusten pysäköintialueita, joille pääsevät ainoastaan työntekijät tai erityisluvan saaneet henkilöt, ei pitäisi katsoa yleisesti saatavilla oleviksi lataus- tai tankkauspisteiksi. (17)  Yleisesti saatavilla olevia lataus- tai tankkauspisteitä ovat esimerkiksi yksityisomistuksessa olevat lataus- tai tankkauspisteet, joihin kaikilla on pääsy ja jotka sijaitsevat julkisissa tai yksityisissä tiloissa, kuten julkisilla parkkipaikoilla tai kauppojen parkkipaikoilla. Tällaisissa paikoissa, joissa pysäköintitiloissa on yli 30 paikkaa, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että käytössä on riittävä määrä yleisesti saatavilla olevia lataus- tai tankkauspisteitä. Yksityisessä tilassa sijaitsevaa lataus- tai tankkauspistettä, joka on kaikkien käytettävissä, olisi pidettävä yleisesti saatavilla olevana, myös tapauksissa, joissa sen käyttö on rajoitettu tiettyyn yleiseen käyttäjäryhmään, esimerkiksi kaupan asiakkaisiin. Autojen yhteiskäyttöjärjestelmien lataus- tai tankkauspisteitä olisi pidettävä yleisesti saatavilla olevina vain siinä tapauksessa, että niissä nimenomaisesti sallitaan järjestelmään osallistumattomien osapuolten mahdollisuus niiden käyttöön. Yksityisissä tiloissa sijaitsevia lataus- tai tankkauspisteitä, joihin pääsy on rajoitettu ennalta määrätylle henkilöryhmälle, kuten toimistorakennusten pysäköintialueita, joille pääsevät ainoastaan työntekijät tai erityisluvan saaneet henkilöt, ei pitäisi katsoa yleisesti saatavilla oleviksi lataus- tai tankkauspisteiksi. Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 a kappale (uusi) (17 a)  Jotta voidaan välttää tämän asetuksen tahattomat seuraukset, joilla haitataan latausinfrastruktuurin käyttöönottoa suljetuille kalustokokonaisuuksille, kuten julkiselle liikenteelle, julkisen liikenteen kalustolle osittain tarkoitetut yleisesti saatavilla olevat latausasemat voidaan ottaa huomioon tässä asetuksessa asetettujen asiaankuuluvien tavoitteiden saavuttamisessa. Autojen yhteiskäyttöjärjestelmien latauspisteitä olisi pidettävä yleisesti saatavilla olevina vain siinä tapauksessa, että niissä nimenomaisesti sallitaan järjestelmään osallistumattomien osapuolten mahdollisuus niiden käyttöön. Tarkistus 19 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 b kappale (uusi) (17 b)  Kuluttajien hyödyksi jäsenvaltioiden olisi kannustettava yleisesti saatavilla olevien lataus- tai tankkauspisteiden ylläpitäjiä varmistamaan, että niiden palvelujen aukioloajat ja käyttövalmius vastaavat täysin loppukäyttäjien tarpeita. Tarkistus 20 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 20 kappale (20)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/94452 määritellyt älykkäät mittausjärjestelmät mahdollistavat verkon vakauden varmistamiseksi ja latauspalvelujen järkevän käytön kannustamiseksi tarvittavien reaaliaikaisten tietojen tuottamisen. Tarjoamalla reaaliaikaista energiamittaustietoa sekä tarkkaa ja läpinäkyvää kustannustietoa älymittausjärjestelmät ja älylatauspisteet kannustavat lataamaan sähköä aikoina, jolloin sähkön yleinen kysyntä ja hinnat ovat alhaisempia. Älykkäiden mittausjärjestelmien ja latauspisteiden yhdistelmällä lataustoimintaa voidaan optimoida, mistä on hyötyä sekä sähköjärjestelmälle ja että loppukäyttäjälle. Jäsenvaltioiden olisi kannustettava älymittausjärjestelmien käyttöön sähköajoneuvojen yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla, jos se on teknisesti toteutettavissa ja taloudellisesti järkevää, ja varmistettava, että järjestelmät ovat direktiivin (EU) 2019/944 20 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisia. (20)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/94452 määritellyt älykkäät mittausjärjestelmät mahdollistavat verkon vakauden varmistamiseksi ja latauspalvelujen järkevän käytön kannustamiseksi tarvittavien reaaliaikaisten tietojen tuottamisen. Tarjoamalla reaaliaikaista energiamittaustietoa sekä tarkkaa ja läpinäkyvää kustannustietoa älymittausjärjestelmät ja älylatauspisteet kannustavat lataamaan sähköä aikoina, jolloin sähkön yleinen kysyntä ja hinnat ovat alhaisempia. Älykkäiden mittausjärjestelmien ja latauspisteiden yhdistelmällä lataustoimintaa voidaan optimoida, mistä on hyötyä sekä sähköjärjestelmälle ja että loppukäyttäjälle. Jäsenvaltioiden olisi kannustettava älymittausjärjestelmien käyttöön sähköajoneuvojen yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla, jos se on teknisesti toteutettavissa, ja varmistettava, että järjestelmät ovat direktiivin (EU) 2019/944 20 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisia. Tarkistus 21 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 kappale (21)  Sähkökäyttöisten kulkuvälineiden määrän kasvu tie-, raide-, meri- ja muussa liikenteessä edellyttää, että lataustoiminnot optimoidaan ja niitä ohjataan tavalla, joka ei aiheuta ruuhkautumista ja jossa hyödynnetään täysimääräisesti uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön saatavuutta ja alhaisia sähkön hintoja järjestelmässä. Varsinkin älylataus voi helpottaa sähköajoneuvojen integrointia sähköjärjestelmään, koska se mahdollistaa aggregointiin perustuvan ja hintaperusteisen kysyntäjouston. Järjestelmien integrointia voidaan edelleen helpottaa kaksisuuntaisella lataamisella (ajoneuvosta verkkoon). Kaikkien tavanomaisten latauspisteiden, joiden yhteyteen ajoneuvoja tavallisesti pysäköidään pidemmäksi ajaksi, olisi sen vuoksi tuettava älylatausta. (21)  Sähkökäyttöisten kulkuvälineiden määrän kasvu tie-, raide-, meri- ja muussa liikenteessä edellyttää, että lataustoiminnot optimoidaan ja niitä ohjataan tavalla, joka ei aiheuta ruuhkautumista ja jossa hyödynnetään täysimääräisesti uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön saatavuutta ja alhaisia sähkön hintoja järjestelmässä. Varsinkin älylatauspisteet ja verkon ulkopuoliset latauspisteet voivat helpottaa sähköajoneuvojen integrointia sähköjärjestelmään ja pienentää sähköajoneuvojen vaikutuksia sähkönjakeluverkkoon, koska ne mahdollistavat aggregointiin perustuvan ja hintaperusteisen kysyntäjouston. Järjestelmien integrointia voidaan edelleen helpottaa kaksisuuntaisella lataamisella (ajoneuvosta verkkoon). Kaikkien latauspisteiden olisi sen vuoksi tuettava älylatausta. Tarkistus 22 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 a kappale (uusi) (21 a)   Kaksisuuntainen lataus sekä yksityisellä että yleisesti saatavilla olevalla infrastruktuurilla voi kannustaa ihmisiä ostamaan sähköajoneuvoja, koska niitä voitaisiin käyttää sekä liikkumiseen että energian varastointiin. Sen vuoksi olisi vältettävä lainsäädännöllisiä esteitä, kuten kaksinkertaista verotusta, kaksisuuntaisen latauksen liiketoimintaedellytysten kehittämiselle edelleen ja älykästä kaksisuuntaista lataamista varten olisi asetettava saataville riittävä määrä yksityisiä ja yleisesti saatavilla olevia latausasemia. Tarkistus 23 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 b kappale (uusi) (21 b)  Jotta voidaan varmistaa, että nopea muutos kohti sähköistä liikennettä tapahtuu kestävällä tavalla, unionin olisi otettava maailmanlaajuinen johtoasema kestävien tuotteiden, teknologioiden, palvelujen ja innovaatioiden osalta, erityisesti kiertotalouteen perustuvan, sosiaalisesti oikeudenmukaisen, ympäristöystävällisen ja kestävän akkujen arvoketjun osalta, mukaan lukien työpaikkojen turvaaminen ja kestävyys siirryttäessä kohti päästötöntä ja vähäpäästöistä maantie-, meri- ja lentoliikennettä. Tarkistus 24 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 22 kappale (22)  Sähköajoneuvoille suunnatun infrastruktuurin kehittämisen, infrastruktuurin ja sähköjärjestelmän vuorovaikutuksen sekä sähköistetyn liikenteen markkinoiden eri toimijoille jakautuvien oikeuksien ja velvollisuuksien on oltava direktiivissä (EU) 2019/944 vahvistettujen periaatteiden mukaisia. Näin ollen jakeluverkonhaltijoiden olisi tehtävä syrjimättömällä tavalla yhteistyötä kaikkien sellaisten henkilöiden kanssa, jotka perustavat tai ylläpitävät yleisesti saatavilla olevia latauspisteitä, ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että latauspisteeseen toimitettavasta sähköstä voidaan tehdä sopimus muun toimittajan kuin sen tahon kanssa, joka toimittaa sähköä kotitalouteen tai muuhun tilaan, jossa latauspiste sijaitsee. Unionin sähköntoimittajien pääsyn latauspisteisiin ei pitäisi rajoittaa direktiivin (EU) 2019/944 66 artiklan mukaisia poikkeuksia. (22)  Sähköajoneuvoille suunnatun sähköverkkoon liitetyn ja sen ulkopuolisen infrastruktuurin kehittämisen, infrastruktuurin ja sähköjärjestelmän vuorovaikutuksen sekä sähköistetyn liikenteen markkinoiden eri toimijoille jakautuvien oikeuksien ja velvollisuuksien on oltava direktiivissä (EU) 2019/944 vahvistettujen periaatteiden mukaisia. Näin ollen jakeluverkonhaltijoiden olisi tehtävä syrjimättömällä tavalla yhteistyötä kaikkien sellaisten henkilöiden kanssa, jotka perustavat tai ylläpitävät yleisesti saatavilla olevia latauspisteitä, ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että latauspisteeseen toimitettavasta sähköstä voidaan tehdä sopimus muun toimittajan kuin sen tahon kanssa, joka toimittaa sähköä kotitalouteen tai muuhun tilaan, jossa latauspiste sijaitsee. Unionin sähköntoimittajien pääsyn latauspisteisiin ei pitäisi rajoittaa direktiivin (EU) 2019/944 66 artiklan mukaisia poikkeuksia. Tarkistus 25 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 23 kappale (23)  Sähköajoneuvojen latauspisteiden käyttöönotosta ja ylläpidosta olisi luotava kilpailulle avoimet markkinat, joille kaikilla infrastruktuurin rakentamisesta tai ylläpidosta kiinnostuneilla osapuolilla on vapaa pääsy. Koska moottoriteillä on vain vähän vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja latauspisteille, olemassa olevat käyttöoikeussopimukset, kuten tavanomaisia tankkausasemia tai lepoalueita koskevat sopimukset, ovat erityinen huolenaihe, koska ne voivat olla voimassa hyvin pitkiä aikoja ja joskus jopa siten, ettei päättymispäivää ole määritetty lainkaan. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä mahdollisuuksien mukaan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/23/EU53 mukaisesti tekemään kilpailuun perustuvia uusia käyttöoikeussopimuksia latausasemille erityisesti olemassa olevilla lepoalueilla tai niiden yhteydessä, jotta voidaan rajoittaa toteutuskustannuksia ja avata mahdollisuuksia uusille markkinatoimijoille. (23)  Sähköajoneuvojen latauspisteiden käyttöönotosta ja ylläpidosta olisi luotava kilpailulle avoimet markkinat, joille kaikilla infrastruktuurin rakentamisesta tai ylläpidosta kiinnostuneilla osapuolilla on vapaa pääsy. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi estettävä määräävässä asemassa olevien latausinfrastruktuurin ylläpitäjien syntyminen infrastruktuurin kehittämisvaiheessa. Alue- ja paikallisviranomaiset tukevat tätä tavoitetta osoittamalla alueita kilpaileville ylläpitäjille. Koska moottoriteillä on vain vähän vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja latauspisteiden ylläpitäjille, olemassa olevat käyttöoikeussopimukset, kuten tavanomaisia tankkausasemia tai lepoalueita koskevat sopimukset, ovat erityinen huolenaihe, koska ne voivat olla voimassa hyvin pitkiä aikoja ja joskus jopa siten, ettei päättymispäivää ole määritetty lainkaan. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä mahdollisuuksien mukaan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/23/EU53 mukaisesti tekemään kilpailuun perustuvia uusia käyttöoikeussopimuksia latausasemille erityisesti olemassa olevilla lepoalueilla tai niiden yhteydessä, jotta vältetään viheralueiden käyttöä tähän tarkoitukseen ja jotta voidaan rajoittaa toteutuskustannuksia ja avata mahdollisuuksia uusille markkinatoimijoille. Mahdollisuutta perustaa kilpailevien ylläpitäjien latauspisteitä moottoriteiden levähdysalueille voidaan myös harkita. __________________ __________________ 53 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, käyttöoikeussopimusten tekemisestä (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1). 53 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, käyttöoikeussopimusten tekemisestä (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1). Tarkistus 26 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 23 a kappale (uusi) (23 a)  Jäsenvaltioiden käytettävissä on laaja valikoima rahoituslähteitä, joilla tuetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa, erityisesti asetuksella (EU) 2021/2411 a perustettu elpymis- ja palautumistukiväline, asetuksella (EU) 2021/2401 b perustettu komission teknisen tuen väline, asetuksella (EU) 2021/11531 c perustettu verkkojen Eurooppa -väline sekä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kumppanuudet ja missiot, erityisesti ehdotettu ilmastoneutraaleja ja älykkäitä kaupunkeja koskeva missio, jonka tavoitteena on muuttaa sata kaupunkia ilmastoneutraaleiksi vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi käytettävissä ovat asetuksella (EU) 2021/10581 d perustetut Euroopan aluekehitysrahasto ja koheesiorahasto, joilla tuetaan investointeja tutkimukseen, innovointiin ja käyttöönottoon, erityisesti vähemmän kehittyneissä jäsenvaltioissa ja vähemmän kehittyneillä alueilla, ja Invest EU -ohjelma voi kestävän infrastruktuurin ikkunansa kautta vahvistaa tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavia investointeja kaikkialla Euroopan unionissa, auttaa saamaan yksityisiä investointeja ja tarjota neuvontapalveluja hankkeiden toteuttajille ja ylläpitäjille, jotka työskentelevät kestävän infrastruktuurin ja liikkuvan kaluston parissa. Viime vuosina EIP-ryhmä on myös lisännyt tukeaan uudempien teknologioiden, kuten sähköisen liikenteen ja digitalisaation, nopeuttamiseksi Cleaner Transport Facility -aloitteella, ja EIP:n odotetaan edelleen tarjoavan useita rahoitusrakenteita, jotka auttavat nopeuttamaan käyttöönottoa. Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä näitä rahoitusmahdollisuuksia erityisesti julkisen liikenteen ja aktiivisten liikenneratkaisujen tukemiseen sekä energia- ja liikenneköyhyydessä eläviä kansalaisia tukevien toimenpiteiden rahoittamiseen. __________________ 1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17). 1 b Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/240, annettu 10 päivänä helmikuuta 2021, teknisen tuen välineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 1). 1 c Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1153, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2021, verkkojen Eurooppa -välineestä ja asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamisesta (EUVL L 249, 14.7.2021, s. 38). 1 d Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1058, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 60). Tarkistus 27 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 24 kappale (24)  Hintojen läpinäkyvyys on ratkaisevan tärkeää saumattoman ja helpon latauksen ja tankkauksen varmistamiseksi. Vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävien ajoneuvojen käyttäjille olisi annettava tarkat hintatiedot ennen latauksen tai tankkauksen aloittamista. Hinta olisi ilmoitettava selkeästi jäsennellyllä tavalla, jotta loppukäyttäjät voivat ymmärtää, mistä hinta koostuu. (24)  Hintojen läpinäkyvyys ja edullisuus ovat ratkaisevan tärkeitä saumattoman ja helpon latauksen ja tankkauksen varmistamiseksi. Vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävien ajoneuvojen käyttäjille olisi annettava tarkat hintatiedot ennen latauksen tai tankkauksen aloittamista. Hinta olisi ilmoitettava selkeästi jäsennellyllä tavalla tarvittaessa kilowattitunnin tai kilogramman hintana, jotta loppukäyttäjät voivat ymmärtää ja ennakoida lataus- tai tankkaustapahtuman tosiasialliset kokonaiskustannukset. Tarkistus 28 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 24 a kappale (uusi) (24 a)  Akkukäyttöisten sähkö- ja vetyajoneuvojen käyttöönotto muuttaa merkittävästi lataustarpeita, minkä vuoksi tiedot sähkölatauspisteiden ja tankkausasemien saatavuudesta ovat olennaisen tärkeitä saumattoman liikkumisen kannalta EU:ssa. Kuljettajille olisi annettava kattavat tiedot tiettyjen lataus- ja tankkauspisteiden saatavuudesta ja odotettavissa olevista odotusajoista sekä matkasuunnittelun että latauksen tai tankkausten tehokkuuden optimoimiseksi. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi kannustettava operaattoreita tarjoamaan loppukäyttäjille tietojärjestelmiä. Järjestelmien olisi oltava täsmällisiä, käyttäjäystävällisiä ja käytettävissä jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä sekä englanniksi. Tarkistus 29 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 25 kappale (25)  Erityisesti sähköajoneuvojen käytön tueksi on nousemassa esiin uusia palveluja. Näitä palveluja tarjoavien tahojen, kuten liikennepalvelun tarjoajien, olisi voitava toimia tasapuolisin markkinaehdoin. Latauspisteiden ylläpitäjien ei etenkään pitäisi myöntää perusteettomia etuuksia tietyille tällaisille palveluntarjoajille esimerkiksi soveltamalla perusteetonta hintaerottelua, joka voi haitata kilpailua ja johtaa lopulta korkeampiin kuluttajahintoihin. Komission olisi seurattava latausmarkkinoiden kehitystä. Asetuksen uudelleentarkastelun yhteydessä komissio ryhtyy toimiin markkinoiden kehityksen niin vaatiessa, esimerkiksi jos loppukäyttäjäpalveluja rajoitetaan tai markkinoilla esiintyy kilpailua mahdollisesti rajoittavia käytäntöjä. (25)  Erityisesti sähköajoneuvojen käytön tueksi on nousemassa esiin uusia palveluja. Näitä palveluja tarjoavien tahojen, kuten liikennepalvelun tarjoajien, olisi voitava toimia tasapuolisin markkinaehdoin. Latauspisteiden ylläpitäjien ei etenkään pitäisi myöntää perusteettomia etuuksia tietyille tällaisille palveluntarjoajille esimerkiksi soveltamalla perusteetonta hintaerottelua, joka voi haitata kilpailua ja johtaa lopulta korkeampiin kuluttajahintoihin. Kansallisten sääntelyviranomaisten ja komission olisi seurattava latausmarkkinoiden kehitystä. Viimeistään asetuksen uudelleentarkastelun yhteydessä komissio ryhtyy toimiin markkinoiden kehityksen niin vaatiessa, esimerkiksi jos loppukäyttäjäpalveluja rajoitetaan tai markkinoilla esiintyy kilpailua mahdollisesti rajoittavia käytäntöjä. Tarkistus 30 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 26 kappale (26)  Vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen markkinaosuus on tällä hetkellä hyvin pieni. Riittävän vetytankkausinfrastruktuurin rakentaminen on kuitenkin olennaisen tärkeää, jotta vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen laajamittainen käyttöönotto olisi mahdollista ilmastoneutraalia Eurooppaa koskevan komission vetystrategian mukaisesti54. Tällä hetkellä vetytankkauspisteitä on vain muutamissa jäsenvaltioissa, eivätkä ne juurikaan sovellu raskaille hyötyajoneuvoille, minkä vuoksi vetykäyttöisiä ajoneuvoja ei voida hyödyntää kaikkialla unionissa. Yleisesti saatavilla olevia vetytankkauspisteitä koskevilla pakollisilla käyttöönottotavoitteilla olisi varmistettava, että TEN-T-ydinverkossa otetaan käyttöön riittävän tiheä vetytankkauspisteiden verkosto, jotta vetykäyttöisiä kevyitä ja raskaita hyötyajoneuvoja voidaan käyttää saumattomasti kaikkialla unionissa. (26)  Vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen markkinaosuus on tällä hetkellä hyvin pieni. Riittävän vetytankkausinfrastruktuurin rakentaminen on kuitenkin olennaisen tärkeää, jotta vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen laajamittainen käyttöönotto olisi mahdollista ilmastoneutraalia Eurooppaa koskevan komission vetystrategian mukaisesti54. Tällä hetkellä vetytankkauspisteitä on vain muutamissa jäsenvaltioissa, eivätkä ne juurikaan sovellu raskaille hyötyajoneuvoille, minkä vuoksi vetykäyttöisiä ajoneuvoja ei voida hyödyntää kaikkialla unionissa. Yleisesti saatavilla olevia vetytankkauspisteitä koskevilla pakollisilla käyttöönottotavoitteilla olisi varmistettava, että TEN-T-ydinverkossa otetaan käyttöön riittävän tiheä vetytankkauspisteiden verkosto, jotta vetykäyttöisiä kevyitä ja raskaita hyötyajoneuvoja sekä pitkän matkan joukkoliikenteen ajoneuvoja voidaan käyttää saumattomasti kaikkialla unionissa. __________________ __________________ 54 COM(2020)0301. 54 COM(2020)0301. Tarkistus 31 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 27 kappale (27)  Vetykäyttöisiä ajoneuvoja olisi voitava tankata määränpäässä tai sen läheisyydessä, eli yleensä kaupunkialueella. Kaikissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1315/201355 määritellyissä kaupunkisolmukohdissa olisi oltava tällaisia tankkausasemia, jotta varmistetaan, että tarjolla on yleisesti saatavilla oleva tankkausmahdollisuus määränpäässä ainakin tärkeimmillä kaupunkialueilla. Kaupunkisolmukohdissa viranomaisten olisi harkittava asemien sijoittamista multimodaalisiin rahtikeskuksiin, koska ne ovat raskaiden hyötyajoneuvojen tyypillinen määränpää ja niissä voitaisiin myös toimittaa vetyä muihin liikennemuotoihin, kuten rautatie- ja sisävesiliikenteeseen. (27)  Vetykäyttöisiä ajoneuvoja olisi voitava tankata määränpäässä tai sen läheisyydessä, eli yleensä kaupunkialueella. Kaikissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1315/201355 määritellyissä kaupunkisolmukohdissa olisi oltava tällaisia tankkausasemia, jotta varmistetaan, että tarjolla on yleisesti saatavilla oleva tankkausmahdollisuus määränpäässä ainakin tärkeimmillä kaupunkialueilla. Kaupunkisolmukohdissa viranomaisten olisi harkittava asemien sijoittamista multimodaalisiin rahtikeskuksiin, koska ne ovat raskaiden hyötyajoneuvojen tyypillinen määränpää ja niissä voitaisiin myös toimittaa vetyä muihin liikennemuotoihin, kuten rautatie- ja sisävesiliikenteeseen sekä pitkän matkan joukkoliikenteeseen. __________________ __________________ 55 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1). 55 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1). Tarkistus 32 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 28 kappale (28)  Käyttöönoton alkuvaiheessa on vielä jonkin verran epävarmuutta siitä, millaisia ajoneuvoja markkinoille tulee ja minkä tyyppisiä teknologioita tulee laajamittaiseen käyttöön. Komission tiedonannossa ”Vetystrategia ilmastoneutraalille Euroopalle”56 raskaat hyötyajoneuvot määriteltiin todennäköisimmäksi markkinasegmentiksi, jolla vetykäyttöisiä ajoneuvoja tulee varhaisessa vaiheessa laajamittaiseen käyttöön. Siksi vetytankkausinfrastruktuurissa olisi keskityttävä alustavasti tähän segmenttiin. Samalla olisi mahdollistettava myös kevyiden hyötyajoneuvojen tankkaaminen yleisesti saatavilla olevilla vetytankkausasemilla. Yhteentoimivuuden varmistamiseksi kaikilla yleisesti saatavilla olevilla vetyasemilla olisi vähintään voitava tankata kaasumaista vetyä 700 baarin paineella. Infrastruktuurin käyttöönotossa olisi myös otettava huomioon nestemäinen vety ja muut uudet teknologiat, jotka tuovat lisää kantamaa raskaille hyötyajoneuvoille ja ovat joidenkin ajoneuvovalmistajien ensisijainen teknologiavalinta. Tämän vuoksi tietty vähimmäismäärä vetytankkausasemista olisi oltava sellaisia, joilta voidaan tankata 700 baarin kaasumaisen vedyn lisäksi myös nestemäistä vetyä. (28)  Käyttöönoton alkuvaiheessa on vielä epävarmuutta siitä, millaisia ajoneuvoja markkinoille tulee ja minkä tyyppisiä teknologioita tulee laajamittaiseen käyttöön. Komission tiedonannossa ”Vetystrategia ilmastoneutraalille Euroopalle”56 raskaat hyötyajoneuvot määriteltiin todennäköisimmäksi markkinasegmentiksi, jolla vetykäyttöisiä ajoneuvoja tulee varhaisessa vaiheessa laajamittaiseen käyttöön. Siksi vetytankkausinfrastruktuurissa olisi keskityttävä alustavasti tähän segmenttiin. Samalla olisi mahdollistettava myös kevyiden hyötyajoneuvojen tankkaaminen yleisesti saatavilla olevilla vetytankkausasemilla. Yhteentoimivuuden varmistamiseksi kaikilla yleisesti saatavilla olevilla vetyasemilla olisi vähintään voitava tankata kaasumaista vetyä 700 baarin paineella. Infrastruktuurin käyttöönotossa olisi myös otettava huomioon nestemäinen vety ja muut uudet teknologiat, jotka tuovat lisää kantamaa raskaille hyötyajoneuvoille ja ovat joidenkin ajoneuvovalmistajien ensisijainen teknologiavalinta. Tämän vuoksi tietty vähimmäismäärä vetytankkausasemista olisi oltava sellaisia, joilta voidaan tankata 700 baarin kaasumaisen vedyn lisäksi myös nestemäistä vetyä. __________________ __________________ 56 COM(2020)0301. 56 COM(2020)0301. Tarkistus 33 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 28 a kappale (uusi) (28 a)  On tärkeää tukea suunnitellun vetytankkausinfrastruktuurin tehokasta käyttöönottoa jäsenvaltioissa. Tämä edellyttää koordinointia kaikkien sidosryhmien kesken, mukaan lukien unionin toimielimet ja kansalliset ja alueelliset instituutiot, ammattiliitot ja toimiala. Myös sellaisia aloitteita kuin neuvoston asetuksella (EU) 2021/2085 perustettu puhtaan vedyn yhteisyritys olisi hyödynnettävä yksityisen rahoituksen saannin helpottamiseksi ja sen houkuttelemiseksi, jotta saavutetaan sille tässä asetuksessa määritellyt tavoitteet. Tarkistus 34 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 30 kappale (30)  Vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävien ajoneuvojen käyttäjien olisi voitava maksaa helposti ja vaivattomasti kaikissa yleisesti saatavilla olevissa lataus- ja tankkauspisteissä ilman, että käyttäjän tarvitsee tehdä sopimusta lataus- tai tankkauspisteen ylläpitäjän tai liikennepalvelun tarjoajan kanssa. Sen vuoksi kaikissa yleisesti saatavilla olevissa lataus- ja tankkauspisteissä olisi kertalatausta tai -tankkausta varten hyväksyttävä maksuvälineet, joita käytetään laajalti unionissa, ja erityisesti sähköiset maksut maksupäätteiden ja -välineiden kautta. Tämän kertamaksutavan olisi aina oltava kuluttajien saatavilla, myös silloin, kun lataus- tai tankkauspisteessä tarjotaan sopimusperusteisia maksutapoja. (30)  Vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävien ajoneuvojen käyttäjien olisi voitava maksaa helposti ja vaivattomasti kaikissa yleisesti saatavilla olevissa lataus- ja tankkauspisteissä ilman, että käyttäjän tarvitsee tehdä sopimusta lataus- tai tankkauspisteen ylläpitäjän tai liikennepalvelun tarjoajan kanssa. Sen vuoksi kaikissa yleisesti saatavilla olevissa lataus- ja tankkauspisteissä olisi kertalatausta tai -tankkausta varten hyväksyttävä sähköiset korttimaksut tai laitteet, joissa on lähimaksutoiminto ja jotka pystyvät vähintään lukemaan maksukortteja, ja mahdollisuuksien mukaan myös muut maksuvälineet, joita käytetään laajalti unionissa. Tämän kertamaksutavan olisi aina oltava kuluttajien saatavilla, myös silloin, kun lataus- tai tankkauspisteessä tarjotaan sopimusperusteisia maksutapoja. Jotta voidaan taata kuluttajaystävälliset ja saumattomat maksut lataus- ja tankkausasemilla, komissiota olisi kannustettava muuttamaan direktiiviä (EU) 2015/2366 sen varmistamiseksi, että lähimaksaminen kortilla on mahdollista lataus- ja tankkausasemilla. Tarkistus 35 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 30 a kappale (uusi) (30 a)  Jotta varmistetaan, että latausinfrastruktuuria käytetään tehokkaasti ja että se on omiaan lisäämään toimintavarmuutta ja kuluttajien luottamusta sähköiseen liikenteeseen, on olennaisen tärkeää varmistaa, että yleisesti saatavilla olevien latausasemien käyttö on käyttäjäystävällisellä ja syrjimättömällä tavalla avointa kaikille käyttäjille riippumatta automerkistä. Tarkistus 36 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 31 kappale (31)  Liikenneinfrastruktuurin olisi mahdollistettava saumaton liikkuvuus ja esteettömyys kaikille käyttäjille, myös vammaisille ja ikäihmisille. Lähtökohtaisesti lataus- ja tankkausasemien sijainnit sekä itse lataus- ja tankkausasemat olisi suunniteltava siten, että mahdollisimman monet käyttäjät, ja erityisesti ikääntyneet, liikuntarajoitteiset ja vammaiset henkilöt, voivat käyttää niitä. Tähän liittyen olisi esimerkiksi varmistettava, että pysäköintipaikan ympärillä on riittävästi tilaa, että latausasemaa ei ole asennettu korotetulle pinnalle, että latausaseman painikkeet tai näyttöruudut ovat sopivalla korkeudella ja että latauskaapelit ja tankkausletkut ovat painoltaan sellaisia, ettei niiden käsittelyyn tarvita suurta voimaa. Lisäksi latausasemien käyttöliittymien olisi oltava esteettömiä. Lataus- ja tankkausinfrastruktuuriin olisi näin ollen sovellettava direktiivin (EU) 2019/88257 liitteissä I ja III vahvistettuja esteettömyysvaatimuksia. (31)  Liikenneinfrastruktuurin olisi mahdollistettava saumaton liikkuvuus ja esteettömyys kaikille käyttäjille, myös vammaisille ja ikäihmisille. Lataus- ja tankkausasemien sijainnit sekä itse lataus- ja tankkausasemat olisi suunniteltava siten, että kaikki käyttäjät, ja erityisesti ikääntyneet, liikuntarajoitteiset ja vammaiset henkilöt, voivat käyttää niitä ja ne ovat käyttäjäystävällisiä kaikille. Tähän liittyen olisi esimerkiksi varmistettava, että pysäköintipaikan ympärillä on riittävästi tilaa, että latausasemaa ei ole asennettu korotetulle pinnalle, että latausaseman painikkeet tai näyttöruudut ovat sopivalla korkeudella ja että latauskaapelit ja tankkausletkut ovat painoltaan sellaisia, ettei niiden käsittelyyn tarvita suurta voimaa. Lisäksi latausasemien käyttöliittymien olisi oltava esteettömiä. Lataus- ja tankkausinfrastruktuuriin olisi näin ollen sovellettava direktiivin (EU) 2019/88257 liitteissä I ja III vahvistettuja esteettömyysvaatimuksia. __________________ __________________ 57 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 70). 57 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 70). Tarkistus 37 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 32 kappale (32)  Maasähköpalvelut voivat toimia meri- ja sisävesiliikenteen puhtaan energian lähteenä ja auttaa vähentämään meri- ja sisävesialusten ympäristövaikutuksia. FuelEU Maritime -aloitteen mukaisesti kontti- ja matkustaja-alusten liikennöitsijöiden on noudatettava säännöksiä, joilla vähennetään päästöjä kiinnityspaikassa. Pakollisilla käyttöönottotavoitteilla olisi varmistettava, TEN-T-ydinmerisatamissa ja kattavissa TEN-T-merisatamissa on saatavilla riittävästi maasähköä, jotta alalla voidaan vastata kyseisten säännösten vaatimuksiin. Näiden tavoitteiden kohdistamisen kaikkiin TEN-T-merisatamiin pitäisi varmistaa satamien tasapuoliset toimintaedellytykset. (32)  Maasähköpalvelut, jotka voivat olla kiinteitä tai liikuteltavia, voivat toimia meri- ja sisävesiliikenteen puhtaan energian lähteenä ja auttaa vähentämään meri- ja sisävesialusten ympäristövaikutuksia. Maasähköjärjestelmien käytöllä on satamia ympäröivien kaupunkialueiden ilmanlaadun kannalta merkittäviä kansanterveydellisiä ja ilmastohyötyjä. FuelEU Maritime -aloitteen mukaisesti kontti- ja matkustaja-alusten liikennöitsijöiden on noudatettava säännöksiä, joilla vähennetään päästöjä kiinnityspaikassa. Pakollisilla käyttöönottotavoitteilla olisi varmistettava, TEN-T-ydinmerisatamissa ja kattavissa TEN-T-merisatamissa on saatavilla riittävästi maasähköä, jotta alalla voidaan vastata kyseisten säännösten vaatimuksiin. Koska unionin merisatamia säännellään erilaisilla hallintokehyksillä, jäsenvaltiot voivat päättää, että infrastruktuuri otetaan käyttöön asiaankuuluvissa terminaaleissa, joissa satamakäyntien määrä on suurin kunkin alustyypin osalta, näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Näiden tavoitteiden kohdistamisen kaikkiin TEN-T-merisatamiin pitäisi varmistaa satamien tasapuoliset toimintaedellytykset. Koska maasähkön käyttöönotto merisatamissa aiheuttaa kustannuksia ja on monimutkaista, on keskeisen tärkeää asettaa etusijalle investoinnit sellaisissa satamissa ja tarvittaessa sellaisten terminaalien välillä, joissa ne ovat käytön, taloudellisen elinkelpoisuuden, kasvihuonekaasujen ja ilman saastumisen vähentämisen ja verkkokapasiteetin kannalta järkevimpiä. Tarkistus 38 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 32 a kappale (uusi) (32 a)  Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen riittävän taajuudenmuunnon ja tehoreservin sekä sen, että sähköverkkoa laajennetaan riittävästi yhteenliitettävyyden ja kapasiteetin osalta sen varmistamiseksi, että pystytään tuottamaan riittävä määrä maasähköä, joka vastaa maasähkön tarjonnasta satamissa johtuvaa sähkön kysyntää, kuten tässä asetuksessa edellytetään. Jatkuvuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi parannettava ja ylläpidettävä verkkoa, jotta se pystyy vastaamaan maasähköpalvelujen nykyiseen ja tulevaan kasvavaan kysyntään satamissa. Jos maasähköä ei voida toimittaa riittävästi satamaan liitetyn paikallisen verkon heikon kapasiteetin vuoksi, jäsenvaltion olisi korjattava tämä eikä tätä olisi pidettävä sataman eikä aluksen omistajan tai liikenteenharjoittajan laiminlyöntinä tämän asetuksen vaatimusten noudattamisessa, kunhan verkonhaltija on asianmukaisesti osoittanut paikallisen verkon kapasiteetin riittämättömyyden. Tarkistus 39 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 32 b kappale (uusi) (32 b)  Vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittäminen ja käyttöönotto meriliikennealalla edellyttävät koordinoitua lähestymistapaa tarjonnan ja kysynnän yhteensovittamiseksi ja hukkainvestointien välttämiseksi. Sen vuoksi kaikki asiaankuuluvat julkiset ja yksityiset toimijat olisi otettava mukaan vaihtoehtoisten polttoaineiden ja erityisesti maasähkön käyttöönottoon, mukaan lukien muun muassa paikalliset, alueelliset ja kansalliset viranomaiset, satamaviranomaiset, terminaalioperaattorit, verkonhaltijat, maasähkön toimittajat, alusten omistajat ja muut asiaankuuluvat meriliikennealan markkinatoimijat. Tarkistus 40 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 32 c kappale (uusi) (32 c)  Jotta vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä ja käyttöönottoa koskeva lainsäädäntökehys olisi varmasti johdonmukainen, tämä asetus olisi yhdenmukaistettava asetuksen XXXX-XXX [FuelEU Maritime] sekä direktiivin 2003/96/EY [energiaverodirektiivi] kanssa. Yhdenmukaistamisella olisi varmistettava, että maasähkön jakelua koskevien säännösten lisäksi otetaan käyttöön sääntöjä, joilla alukset velvoitetaan käyttämään maasähköä ja joilla niitä kannustetaan maasähkön käyttöön verovapautuksen avulla. Tarkistus 41 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 32 d kappale (uusi) (32 d)  Merenkulun tiettyjen segmenttien asettaminen etusijalle maasähkön toimittamisessa ja käytössä kiinnityspaikoissa tapahtuvien päästöjen vähentämiseksi ei saisi vapauttaa muita segmenttejä osallistumasta ilmasto- ja päästöttömyystavoitteiden edistämiseen. Sen vuoksi komission olisi osana tämän asetuksen uudelleentarkastelua arvioitava maasähkön vähimmäistarjontaa TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon merisatamissa koskevien säännösten ulottamista myös pienempiin aluksiin ja muihin alustyyppeihin. Komission olisi erityisesti tarkasteltava asiaankuuluvien tietojen saatavuutta, kasvihuonekaasupäästöjen ja ilman saastumisen mahdollista vähentämistä, teknologian kehitystä ja soveltamisalan laajentamisen tehokkuutta ilmasto- ja terveyshyötyjen kannalta, hallinnollisen taakan laajuutta sekä sen taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia. Lisäksi komission olisi arvioitava säännösten soveltamisalan laajentamista siten, että mahdollistetaan se, että maasähköä tuottava infrastruktuuri koskee satama-alueella sijaitsevassa ankkuripaikassa olevia aluksia. Tarkistus 42 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 32 e kappale (uusi) (32 e)  On tärkeää välttää hukkainvestointeja ja varmistaa, että nyt tehtävät julkiset ja yksityiset investoinnit ovat hyödyllisiä myös tulevaisuudessa ja edistävät Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa vahvistettua ilmastoneutraalia kehityspolkua. Maasähkön käyttöönottoa merisatamissa pitää tarkastella yhdessä vastaavien vaihtoehtoisten kasvihuonekaasupäästöjä ja epäpuhtauspäästöjä aiheuttamattomien teknologioiden nykyisen ja tulevan käyttöönoton kanssa ottaen huomioon erityisesti teknologiat, jotka vähentävät kasvihuonekaasu- ja epäpuhtauspäästöjä sekä kiinnityspaikassa että merenkulun aikana. Tarkistus 43 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 34 kappale (34)  Matkustaja-aluksia koskevissa tavoitteissa olisi otettava huomioon alusten tyypit ja liikennemäärät. Merisatamat, joiden liikennemäärät ovat tiettyjen alusluokkien osalta pienet, olisi vapautettava näitä alusluokkia koskevista pakollisista vaatimuksista liikenteen vähimmäistason perusteella, jotta vältetään luomasta käyttämätöntä kapasiteettia. Pakollisilla tavoitteilla ei myöskään pitäisi pyrkiä vastaamaan enimmäiskysyntään, vaan riittävän suureen kapasiteettiin, jotta voidaan välttää kapasiteetin vajaakäyttö ja ottaa huomioon satamien operatiiviset ominaispiirteet. Meriliikenne luo tärkeitä yhteyksiä, jotka vahvistavat unionin saarten yhteenkuuluvuutta ja tukevat niiden taloudellista kehitystä. Energiantuotantokapasiteetti saarilla ei välttämättä aina riitä siihen, että pystyttäisiin tuottamaan maasähkön tarjoamiseen tarvittava sähkömäärä. Tällaisessa tapauksessa saaret olisi vapautettava tästä vaatimuksesta, paitsi jos ja kunnes sähköyhteys mantereeseen on saatu valmiiksi tai paikallinen tuotantokapasiteetti puhtaista energialähteistä on riittävä. (34)  Matkustaja-aluksia koskevissa tavoitteissa olisi otettava huomioon alusten tyypit ja liikennemäärät. Merisatamat, joiden liikennemäärät ovat tiettyjen alusluokkien osalta pienet, olisi vapautettava näitä alusluokkia koskevista pakollisista vaatimuksista liikenteen vähimmäistason perusteella, jotta vältetään luomasta käyttämätöntä kapasiteettia. Pakollisilla tavoitteilla ei myöskään pitäisi pyrkiä vastaamaan enimmäiskysyntään, vaan riittävän suureen kapasiteettiin, jotta voidaan välttää kapasiteetin vajaakäyttö ja ottaa huomioon satamien operatiiviset ominaispiirteet. Meriliikenne luo tärkeitä yhteyksiä, jotka vahvistavat unionin saarten samoin kuin syrjäisimpien alueiden yhteenkuuluvuutta ja tukevat taloudellista kehitystä, koska meriliikennettä käytetään niillä matkailutoimintaan. Niiden energiantuotantokapasiteetti ei välttämättä aina riitä siihen, että pystyttäisiin tuottamaan maasähkön tarjoamiseen tarvittava sähkömäärä. Tällaisessa tapauksessa nämä alueet olisi vapautettava tästä vaatimuksesta, paitsi jos ja kunnes sähköyhteys mantereeseen on saatu valmiiksi tai paikallinen tuotantokapasiteetti puhtaista energialähteistä on riittävä. Tarkistus 44 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 35 kappale (35)  Merisatamien nesteytetyn maakaasun tankkauspisteiden ydinverkoston olisi oltava käytettävissä vuoteen 2025 mennessä. Nesteytetyn maakaasun tankkauspisteitä ovat muun muassa nesteytetyn maakaasun terminaalit, säiliöt, siirrettävät säiliöt, tankkausalukset ja tankkausproomut. (35)  Merisatamien nesteytetyn maakaasun, vedyn ja ammoniakin tankkauspisteiden ydinverkoston olisi oltava käytettävissä vuoteen 2025 mennessä. Koska nesteytetyn maakaasun rooli liittyy nimenomaan siirtymävaiheeseen, siihen liittyvän infrastruktuurin käyttöönoton olisi hukkainvestointien ja käyttämättömän kapasiteetin välttämiseksi seurattava markkinakysyntää. Nesteytetyn maakaasun tankkauspisteitä ovat muun muassa nesteytetyn maakaasun terminaalit, säiliöt, siirrettävät säiliöt, tankkausalukset ja tankkausproomut. Tarkistus 45 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 36 kappale (36)  Lentokentillä pysäköityinä oleville ilma-aluksille toimitettavalla sähköllä olisi korvattava nestemäisten polttoaineiden käyttöä puhtaammalla voimanlähteellä apumoottoreita tai maavirtalaitteita varten. Tämän pitäisi vähentää epäpuhtaus- ja melupäästöjä, parantaa ilmanlaatua ja vähentää ilmastonmuutosvaikutuksia. Sen vuoksi kaikessa kaupallisessa lentoliikenteessä olisi voitava hyödyntää ulkoista sähkönsyöttöä TEN-T-lentoasemien porteilla tai seisontapaikoilla. (36)  Lentokentillä pysäköityinä oleville ilma-aluksille toimitettavalla sähköllä olisi korvattava nestemäisten polttoaineiden käyttöä puhtaammalla voimanlähteellä apumoottoreita tai maavirtalaitteita varten. Sen vuoksi kaikessa tämän asetuksen soveltamisalan kattamassa kaupallisessa lentoliikenteessä olisi hyödynnettävä ulkoista sähkönsyöttöä lentoasemien porteilla tai seisontapaikoilla. Lisäksi olisi otettava huomioon TEN-T-ydinverkon lentoasemilla käytettävät pca-ilmastointijärjestelmät, jotka mahdollistavat kaupallisten matkustajailma-alusten moottoreiden sammuttamisen kokonaan aluksen ollessa pysäköitynä. Tämä vähentäisi epäpuhtaus- ja melupäästöjä, parantaisi ilmanlaatua ja vähentäisi ilmastonmuutosvaikutuksia. Sen vuoksi kaikessa kaupallisessa lentoliikenteessä olisi voitava hyödyntää ulkoista sähkönsyöttöä sekä pca-ilmastointijärjestelmiä, TEN-T-lentoasemien porteilla tai seisontapaikoilla. Tarkistus 46 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 37 kappale (37)  Direktiivin 2014/94/EU 3 artiklan mukaisesti jäsenvaltiot ovat laatineet kansalliset toimintakehykset, joissa esitetään niiden vahvistamat suunnitelmat ja tavoitteet sen varmistamiseksi, että kyseiset tavoitteet saavutetaan. Sekä kansallisten toimintakehysten että direktiivin 2014/94/EU arvioinnin yhteydessä on todettu, että tavoitetasoa on nostettava ja tarvitaan parempaa koordinointia jäsenvaltioiden kesken, jotta vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien kulkuvälineiden, erityisesti sähköajoneuvojen, käyttöönoton odotettuun nopeutumiseen voidaan vastata. Lisäksi kaikissa liikennemuodoissa tarvitaan vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Nykyisiä kansallisia toimintakehyksiä olisi tarkistettava, jotta voidaan selkeästi kuvata, miten jäsenvaltiot aikovat vastata entistä huomattavasti suuremman yleisesti saatavilla olevan lataus- ja tankkausinfrastruktuurin määrän tarpeeseen, joka on esitetty pakollisissa tavoitteissa. Tarkistetuissa toimintakehyksissä olisi käsiteltävä yhtäläisesti kaikkia liikennemuotoja, myös niitä, joille ei ole asetettu pakollisia käyttöönottotavoitteita. (37)  Direktiivin 2014/94/EU 3 artiklan mukaisesti jäsenvaltiot ovat laatineet kansalliset toimintakehykset, joissa esitetään niiden vahvistamat suunnitelmat ja tavoitteet sen varmistamiseksi, että kyseiset tavoitteet saavutetaan. Sekä kansallisten toimintakehysten että direktiivin 2014/94/EU arvioinnin yhteydessä on todettu, että tavoitetasoa on nostettava ja tarvitaan parempaa koordinointia jäsenvaltioiden kesken, jotta vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien kulkuvälineiden, erityisesti sähköajoneuvojen, käyttöönoton odotettuun nopeutumiseen voidaan vastata. Lisäksi kaikissa liikennemuodoissa olisi luovuttava asteittain fossiilisista polttoaineista ja niille tarvitaan kestäviä vaihtoehtoja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden ja unionin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Nykyisiä kansallisia toimintakehyksiä olisi tarkistettava, jotta voidaan selkeästi kuvata, miten jäsenvaltiot aikovat vastata entistä huomattavasti suuremman yleisesti saatavilla olevan lataus- ja tankkausinfrastruktuurin määrän tarpeeseen, joka on esitetty pakollisissa tavoitteissa. Kansallisten toimintakehysten olisi perustuttava alueelliseen analyysiin, jossa yksilöidään erilaiset tarpeet ja otetaan tarvittaessa huomioon olemassa olevat lataus- ja tankkausinfrastruktuurin käyttöönottoa koskevat alueelliset ja paikalliset suunnitelmat. Maaseutualueisiin olisi kiinnitettävä huomiota sen varmistamiseksi, että tällainen infrastruktuuri on täysin saatavilla. Lisäksi tarkistetuissa toimintakehyksissä olisi käsiteltävä yhtäläisesti kaikkia liikennemuotoja, myös niitä, joille ei ole asetettu pakollisia käyttöönottotavoitteita. Tarkistus 47 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 38 kappale (38)  Tarkistettuihin kansallisiin toimintakehyksiin olisi sisällyttävä läheisessä yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten ja alan toimijoiden kanssa toteutettavia sekä pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet huomioivia tukitoimia vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämiseksi, mukaan lukien tarvittavan infrastruktuurin käyttöönotto. Tarkistetuissa kehyksissä olisi lisäksi kuvattava infrastruktuurin suunnittelua, lupia ja hankintaa koskeva yleinen kansallinen kehys, mukaan lukien havaitut esteet ja toimet niiden poistamiseksi siten, että infrastruktuurin käyttöönotto nopeutuu. (38)  Tarkistetut kansalliset toimintakehykset olisi sovitettava yhteen unionin ilmastotavoitteiden kanssa, ja niihin olisi sisällyttävä yksityiskohtaisia markkina- ja liikenneosuuksia, erityisesti kauttakulkuliikenteen osalta, usein toteutettavaa tietojen seurantaa ja arviointia, markkinaennusteiden mahdollistamista ja läheisessä yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten ja alan toimijoiden kanssa toteutettavia sekä pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet huomioivia ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen siirtymän varmistavia tukitoimia vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämiseksi, mukaan lukien tarvittavan infrastruktuurin käyttöönotto. Tarkistetuissa kehyksissä olisi lisäksi kuvattava infrastruktuurin suunnittelua, lupia ja hankintaa koskeva yleinen kansallinen kehys, mukaan lukien havaitut esteet ja toimet niiden poistamiseksi siten, että infrastruktuurin käyttöönotto nopeutuu. Tarkistetuissa kansallisissa toimintakehyksissä olisi kaikilta osin otettava huomioon energiatehokkuus etusijalle -periaate. Jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava periaatteen täytäntöönpanoon liittyviä äskettäin julkaistuja suositusta ja suuntaviivoja, joissa selitetään, miten poliittisilla sekä suunnittelua ja investointia koskevilla päätöksillä voidaan vähentää energiankulutusta useilla keskeisillä aloilla, kuten liikenteen alalla. Tarkistus 48 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 39 kappale (39)  Komission olisi helpotettava jäsenvaltioiden tarkistettujen kansallisten toimintakehysten laadintaa ja toteutusta jäsenvaltioiden välisellä tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihdolla. (39)  Komission olisi helpotettava jäsenvaltioiden tarkistettujen kansallisten toimintakehysten laadintaa ja toteutusta jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisviranomaisten välisellä tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihdolla. Tarkistus 49 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 40 kappale (40)  Vaihtoehtoisten polttoaineiden edistämiseksi ja asiaankuuluvan infrastruktuurin kehittämiseksi kansallisissa toimintakehyksissä olisi oltava yksityiskohtaisia strategioita vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönoton tukemiseksi aloilla, joita on vaikea irrottaa hiilestä, kuten ilmailu, meriliikenne, sisävesiliikenne ja rautatieliikenne verkkosegmenteillä, joita ei voida sähköistää. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti laadittava selkeät strategiat sisävesiliikenteen hiilestä irtautumiseksi TEN-T-verkossa tiiviissä yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa. Hiilestä irtautumista koskevia pitkän aikavälin strategioita olisi laadittava myös TEN-T-satamia ja TEN-T-lentoasemia varten. Strategioissa olisi keskityttävä infrastruktuurin käyttöönottoon vähäpäästöisten ja päästöttömien alusten ja ilma-alusten osalta sekä niiden raideosuuksien osalta, joita ei ole tarkoitus sähköistää. Komission olisi tarkasteltava tätä asetusta uudelleen näiden strategioiden pohjalta, jotta kyseisille aloille voidaan mahdollisesti asettaa lisää pakollisia tavoitteita. (40)  Vaihtoehtoisten polttoaineiden edistämiseksi ja asiaankuuluvan infrastruktuurin kehittämiseksi kansallisissa toimintakehyksissä olisi oltava yksityiskohtaisia strategioita vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönoton tukemiseksi aloilla, joita on vaikea irrottaa hiilestä, kuten ilmailu, meriliikenne, sisävesiliikenne ja rautatieliikenne verkkosegmenteillä, joita ei voida sähköistää. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti laadittava selkeät strategiat sisävesiliikenteen hiilestä irtautumiseksi TEN-T-verkossa tiiviissä yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa. Hiilestä irtautumista koskevia pitkän aikavälin strategioita olisi laadittava myös TEN-T-satamia ja TEN-T-lentoasemia varten. Strategioissa olisi keskityttävä infrastruktuurin käyttöönottoon vähäpäästöisten ja päästöttömien alusten ja ilma-alusten osalta sekä niiden raideosuuksien osalta, joita ei ole tarkoitus sähköistää. Komission olisi tarkasteltava tätä asetusta uudelleen näiden strategioiden pohjalta ja ottaen huomioon kansalliset markkina- ja liikenneosuustiedot ja markkinaennusteet, jotta kyseisille aloille voidaan mahdollisesti asettaa lisää pakollisia tavoitteita. Tarkistus 50 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 40 a kappale (uusi) (40 a)  Vaikka vain noin 56 prosenttia Euroopan nykyisestä rautatieverkosta on sähköistetty, sähkökäyttöisten junien osuus kaikista ajetuista junakilometreistä on yli 80 prosenttia. Tällä hetkellä käytössä on kuitenkin edelleen arviolta 6 000 dieseljunaa. Koska ne ovat riippuvaisia fossiilisista polttoaineista, ne aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjä ja ilman saastumista. Siksi raideliikenteen alalla on tarpeen ja kiireellistä laajentaa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa, jotta voidaan varmistaa siirtyminen pois fossiilisia polttoaineita käyttävistä junista, ja varmistaa sen myötä, että kaikki liikenteen alat tekevät oman osuutensa ilmastoneutraaliin talouteen siirtymiseksi. Näin ollen on aiheellista, että tässä asetuksessa vahvistetaan konkreettiset tavoitteet. Rautatiealalla on saatavilla erilaisia teknologioita, joiden avulla voidaan siirtyä pois dieseljunien käytöstä, mukaan lukien suora sähköistäminen, akkukäyttöiset junat ja vetysovellukset, jos segmentin suora sähköistäminen ei ole mahdollista palvelun kustannustehokkuuteen liittyvistä syistä. Näiden tekniikoiden kehittäminen edellyttää soveltuvan lataus- ja tankkausinfrastruktuurin käyttöönottoa jäsenvaltioissa. Ennen käyttöönottoa jäsenvaltioiden olisi arvioitava huolellisesti tällaisen infrastruktuurin parhaita sijaintipaikkoja ja harkittava erityisesti niiden käyttöönottoa multimodaalisissa keskuksissa ja kaupunkisolmukohdissa. Energiatehokkuus etusijalle -periaate olisi otettava suunnittelu- ja investointipäätöksissä täysin huomioon. Tarkistus 51 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 41 kappale (41)  Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä sääntelyllisiä ja muita kannustimia ja toimenpiteitä pakollisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja kansallisten toimintakehystensä toteuttamiseksi tiiviissä yhteistyössä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa, joilla olisi oltava keskeinen rooli vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehittämisen tukemisessa. (41)  Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä markkinapohjaisia ja sääntelyllisiä kannustimia ja toimenpiteitä pakollisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja kansallisten toimintakehystensä toteuttamiseksi tiiviissä yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten sekä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa, joilla olisi oltava keskeinen rooli vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehittämisen tukemisessa ja rahoittamisessa. Tarkistus 52 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 41 b kappale (uusi) (41 b)  Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön kannustinjärjestelmiä ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet pyrkiessään edistämään kestäviä liikennemuotoja. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä kunta- tai alueviranomaisten rooliin, sillä ne voivat helpottaa vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen käyttöönottoa erityisillä verokannustimilla, julkisilla hankinnoilla tai paikallisilla liikennemääräyksillä. Tarkistus 53 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 42 kappale (42)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/33/EY58 mukaisesti julkisissa hankinnoissa on varattu kansallinen vähimmäisosuus puhtaille ja päästöttömille linja-autoille, kun puhtaat linja-autot käyttävät tämän asetuksen 2 artiklan 3 alakohdassa määriteltyjä vaihtoehtoisia polttoaineita. Koska yhä useammat julkisen liikenteen viranomaiset ja liikenteenharjoittajat siirtyvät puhtaiden ja päästöttömien linja-autojen käyttöön näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, jäsenvaltioiden olisi painotettava tarvittavan linja-autoinfrastruktuurin kohdennettua edistämistä ja kehittämistä kansallisissa toimintakehyksissään. Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön ja ylläpidettävä asianmukaisia keinoja, joilla edistetään lataus- ja tankkausinfrastruktuurin käyttöönottoa myös suljetuille kalustokokonaisuuksille, erityisesti paikallisliikenteen puhtaille ja päästöttömille linja-autoille. (42)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/33/EY58 mukaisesti julkisissa hankinnoissa on varattu kansallinen vähimmäisosuus puhtaille ja päästöttömille linja-autoille, kun puhtaat linja-autot käyttävät tämän asetuksen 2 artiklan 3 alakohdassa määriteltyjä vaihtoehtoisia polttoaineita. Koska yhä useammat julkisen liikenteen viranomaiset ja liikenteenharjoittajat siirtyvät puhtaiden ja päästöttömien linja-autojen käyttöön näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, jäsenvaltioiden olisi painotettava tarvittavan linja-autoinfrastruktuurin kohdennettua edistämistä ja kehittämistä kansallisissa toimintakehyksissään. Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön ja ylläpidettävä asianmukaisia keinoja, joilla edistetään lataus- ja tankkausinfrastruktuurin käyttöönottoa teiden varsilla myös suljetuille kalustokokonaisuuksille, erityisesti päästöttömille linja-autoille, kaukoliikenteen linja-autoille sekä yhteiskäyttöautoille, ja niiden olisi voitava ottaa huomioon tällaisen infrastruktuurin käyttöönotto tässä asetuksessa asetetuissa tavoitteissa. __________________ __________________ 58 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/33/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä (EUVL L 120, 15.5.2009, s. 5). 58 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/33/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä (EUVL L 120, 15.5.2009, s. 5). Tarkistus 54 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 43 kappale (43)  Koska moottoriajoneuvoille tarkoitettuja eri polttoainelajeja on yhä enemmän ja tieliikenne eri puolilla unionia edelleen lisääntyy, on tarpeen antaa ajoneuvojen käyttäjille selkeää ja helppotajuista tietoa tankkauspisteissä saatavilla olevista polttoaineista ja siitä, miten heidän ajoneuvonsa voi käyttää eri polttoaineita tai eri latauspisteitä unionin markkinoilla. Jäsenvaltioiden olisi voitava päättää, että ne toteuttavat tällaisia tiedotustoimenpiteitä myös jo ennen 18. marraskuuta 2016 markkinoille saatettujen ajoneuvojen osalta. (43)  Koska moottoriajoneuvoille tarkoitettuja eri polttoainelajeja on yhä enemmän ja tieliikenne eri puolilla unionia edelleen lisääntyy, on tarpeen antaa ajoneuvojen käyttäjille selkeää ja helppotajuista tietoa tankkauspisteissä saatavilla olevista polttoaineista ja siitä, miten heidän ajoneuvonsa voi käyttää eri polttoaineita tai eri latauspisteitä unionin markkinoilla. Jäsenvaltioiden olisi voitava päättää, että ne toteuttavat tällaisia tiedotustoimenpiteitä myös jo aiemmin markkinoille saatettujen ajoneuvojen osalta. Tarkistus 55 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 44 kappale (44)  Yksinkertaiset ja helposti vertailtavissa olevat tiedot eri polttoaineiden hinnoista voisivat antaa ajoneuvojen käyttäjille paremmat mahdollisuudet arvioida markkinoilla saatavilla olevien eri polttoaineiden suhteellisia kustannuksia. Sen vuoksi kaikilla asiaankuuluvilla huoltoasemilla olisi esitettävä tiedotustarkoituksessa tiettyjen vaihtoehtoisten polttoaineiden ja perinteisten polttoaineiden yksikköhintojen vertailu, joka on ilmaistu polttoaineen hintana 100 kilometriä kohti. (44)  Yksinkertaiset ja helposti vertailtavissa olevat tiedot eri polttoaineiden hinnoista voisivat antaa ajoneuvojen käyttäjille paremmat mahdollisuudet arvioida markkinoilla saatavilla olevien eri polttoaineiden suhteellisia kustannuksia. Sen vuoksi kaikilla asiaankuuluvilla huoltoasemilla olisi esitettävä tiedotustarkoituksessa tiettyjen vaihtoehtoisten polttoaineiden ja perinteisten polttoaineiden yksikköhintojen vertailu, joka on ilmaistu polttoaineen hintana 100 kilometriä kohti. Kuluttajille olisi tehtävä selväksi, että tämä hintavertailu koskee polttoaineen keskimääräistä hintaa jäsenvaltiossa, joka voi poiketa kyseisellä jakeluasemalla veloitettavista todellisista hinnoista. Lisäksi sähkön kertalatauksessa ja vedyn kertatankkauksessa kyseisellä asemalla veloitettava hinta olisi ilmoitettava myös kilowattituntia ja kiloa kohti. Tarkistus 56 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 46 kappale (46)  Näillä tiedoilla olisi oltava keskeinen rooli lataus- ja tankkausinfrastruktuurin asianmukaisessa toiminnassa. Käyttäjien tarpeita vastaavan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuriekosysteemin yleisen laadun määräytyy sen mukaan, missä muodossa, miten tiheästi ja minkä laatuisena tällaisia tietoja tuotetaan ja asetetaan saataville. Lisäksi tietojen olisi oltava saatavilla yhdenmukaisella tavalla kaikissa jäsenvaltioissa. Sen vuoksi tiedot olisi toimitettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2010/40/EU59 kansallisille yhteyspisteille asetettujen vaatimusten mukaisesti. (46)  Näillä tiedoilla olisi oltava keskeinen rooli lataus- ja tankkausinfrastruktuurin asianmukaisessa toiminnassa. Käyttäjien tarpeita vastaavan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuriekosysteemin yleisen laadun määräytyy sen mukaan, missä muodossa, miten tiheästi ja minkä laatuisena tällaisia tietoja tuotetaan ja asetetaan saataville. Lisäksi tietojen olisi oltava saatavilla yhdenmukaisella tavalla kaikissa jäsenvaltioissa. Sen vuoksi tiedot olisi toimitettava avoimena datana Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2010/40/EU59 kansallisille yhteyspisteille asetettujen vaatimusten mukaisesti. Saumattoman matkustamisen kaikkialla unionissa mahdollistavia palveluja varten olisi myös luotava unionin laajuinen järjestelmä, johon tuodaan standardoituja tietoja kansallisista järjestelmistä. Näin ollen komission olisi perustettava yhteinen eurooppalainen yhteyspiste, joka toimii unionin tasolla tietoliikenneväylänä, jonka kautta loppukäyttäjät ja liikennepalvelun tarjoajat voivat helposti saada käyttöönsä kansallisissa yhteyspisteissä säilytettävät asiaankuuluvat tiedot. Sen olisi mahdollisuuksien mukaan oltava yhteensopiva ja yhteentoimiva jäsenvaltioiden kehittämien olemassa olevien tieto- ja varausjärjestelmien kanssa. Eurooppalainen yhteyspiste voisi helpottaa kuluttajien kannalta parempia hintavertailuja yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkausasemien ylläpitäjien välillä sisämarkkinoilla ja tarjota käyttäjille tietoa tankkaus- ja latauspisteiden esteettömyydestä ja saatavuudesta, odotusajoista ja jäljellä olevasta vaihtoehtoisten polttoaineiden kapasiteetista. Tämä voisi auttaa välttämään liikennehäiriöitä sekä edistää liikenneturvallisuutta. Nämä tiedot olisi asetettava saataville julkisella, ajantasaisella, käyttäjäystävällisellä, helposti saatavilla olevalla ja monikielisellä käyttöliittymällä EU:n tasolla. __________________ __________________ 59 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/40/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista (EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1). 59 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/40/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista (EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1). Tarkistus 57 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 52 kappale (52)  Tätä asetusta sovellettaessa komission olisi kuultava asiaankuuluvia asiantuntijaryhmiä, erityisesti kestävän liikenteen foorumia (Sustainable Transport Forum, STF) ja Euroopan kestävän meriliikenteen foorumia (European Sustainable Shipping Forum, ESSF). Asiantuntijoiden kuuleminen on erityisen tärkeää silloin, kun komissio aikoo antaa delegoituja säädöksiä tai täytäntöönpanosäädöksiä tämän asetuksen nojalla. (52)  Tätä asetusta sovellettaessa komission olisi kuultava laajalti erilaisia organisaatioita ja sidosryhmiä, myös kuluttajaryhmiä, kuntia, kaupunkeja ja alueita, sekä asiaankuuluvia asiantuntijaryhmiä, erityisesti kestävän liikenteen foorumia (Sustainable Transport Forum, STF) ja Euroopan kestävän meriliikenteen foorumia (European Sustainable Shipping Forum, ESSF). Asiantuntijoiden kuuleminen on erityisen tärkeää silloin, kun komissio aikoo antaa delegoituja säädöksiä tai täytäntöönpanosäädöksiä tämän asetuksen nojalla. Tarkistus 58 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 53 kappale (53)  Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri on nopeasti kehittyvä ala. Yhteisten teknisten eritelmien puuttuminen muodostaa esteen vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin sisämarkkinoiden synnylle. Sen vuoksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti teknisten eritelmien vahvistamiseksi aloilla, joilla yhteisiä teknisiä eritelmiä ei ole mutta joilla niitä tarvitaan. Tähän olisi sisällyttävä erityisesti sähköajoneuvon ja latauspisteen välinen tiedonsiirto sekä latauspisteen ja latausohjelmiston hallintajärjestelmän (taustajärjestelmän) välinen tiedonsiirto; sähköajoneuvojen verkkovierailupalvelua koskeva tiedonsiirto ja tiedonsiirto sähköverkon kanssa. On myös tarpeen määritellä sopiva hallintokehys ja niiden eri toimijoiden roolit, jotka osallistuvat ajoneuvon ja verkon väliseen tiedonsiirtoekosysteemiin. Lisäksi on otettava huomioon kehittyvä teknologia, kuten sähkötiejärjestelmät. Tietojen toimittamisen osalta on tarpeen säätää muista datatyypeistä ja teknisistä eritelmistä, jotka koskevat sitä, missä muodossa, millaisin aikavälein ja minkä laatuisina tiedot olisi tuotettava ja asetettava saataville. (53)  Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri on nopeasti kehittyvä ala. Yhteisten teknisten eritelmien puuttuminen muodostaa esteen vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin sisämarkkinoiden synnylle. Sen vuoksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti teknisten eritelmien vahvistamiseksi aloilla, joilla yhteisiä teknisiä eritelmiä ei ole mutta joilla niitä tarvitaan. Tähän olisi sisällyttävä erityisesti sähköajoneuvon ja latauspisteen välinen tiedonsiirto sekä latauspisteen ja latausohjelmiston hallintajärjestelmän (taustajärjestelmän) välinen tiedonsiirto; sähköajoneuvojen verkkovierailupalvelua koskeva tiedonsiirto ja tiedonsiirto sähköverkon kanssa samalla kun varmistetaan kyberturvallisuuden ja kuluttajien tietosuojan korkea taso. On myös tarpeen määritellä nopeasti sopiva hallintokehys ja niiden eri toimijoiden roolit, jotka osallistuvat ajoneuvon ja verkon väliseen tiedonsiirtoekosysteemiin, ottaen samalla huomioon suuren kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispotentiaalin omaava kehittyvä teknologia, kuten sähkötiejärjestelmät, erityisesti induktio- ja ajojohdinratkaisut, ja tukien sitä. Tietojen toimittamisen osalta on tarpeen säätää muista datatyypeistä ja teknisistä eritelmistä, jotka koskevat sitä, missä muodossa, millaisin aikavälein ja minkä laatuisina tiedot olisi tuotettava ja asetettava saataville. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. Tarkistus 59 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 54 a kappale (uusi) (54 a)   Koska tämä asetus aiheuttaa asianomaisille aloille säännösten noudattamisesta johtuvia lisäkustannuksia, on syytä toteuttaa korvaavia toimia, joilla estetään sääntelytaakan kokonaistason nousu. Komissio olisi sen vuoksi velvoitettava esittämään ennen tämän asetuksen voimaantuloa ehdotuksia tästä asetuksesta aiheutuvan sääntelytaakan kompensoimiseksi tarkistamalla tai kumoamalla sellaisia muiden EU:n asetusten säännöksiä, joista seuraa säännösten noudattamisesta aiheutuvia tarpeettomia kustannuksia asianomaisilla aloilla. Tarkistus 60 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta 1.  Tässä asetuksessa vahvistetaan pakolliset kansalliset tavoitteet, jotka koskevat maantieajoneuvojen, vesiliikenteen alusten ja pysäköityjen ilma-alusten riittävän vaihtoehtoisten polttoaineiden riittävän infrastruktuurin käyttöönottoa unionissa. Siinä vahvistetaan yhteiset tekniset eritelmät ja vaatimukset, jotka koskevat vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttäjille annettavia tietoja, infrastruktuurin toimintaa koskevien tietojen toimittamista ja maksutapoja. 1.  Tässä asetuksessa vahvistetaan kansalliset vähimmäistavoitteet, jotka koskevat maantieajoneuvojen, vesiliikenteen alusten, junien ja pysäköityjen ilma-alusten riittävän vaihtoehtoisten polttoaineiden riittävän infrastruktuurin käyttöönottoa unionissa. Siinä vahvistetaan yhteiset tekniset eritelmät ja vaatimukset, jotka koskevat vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttäjille annettavia tietoja, infrastruktuurin toimintaa koskevien tietojen toimittamista ja maksutapoja. Tarkistus 61 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 3 kohta 3.  Tällä asetuksella perustetaan raportointimekanismi yhteistyön edistämiseksi ja edistymisen luotettavan seurannan varmistamiseksi. Mekanismi käsittää jäsennellyn, läpinäkyvän ja iteratiivisen prosessin komission ja jäsenvaltioiden välillä kansallisten toimintakehysten viimeistelyä ja toteutusta ja vastaavia komission toimia varten. 3.  Tällä asetuksella perustetaan raportointimekanismi yhteistyön edistämiseksi ja edistymisen luotettavan seurannan varmistamiseksi. Mekanismi käsittää jäsennellyn, läpinäkyvän ja iteratiivisen sekä monitasohallinnon mukaisen prosessin komission sekä jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisviranomaisten välillä kansallisten toimintakehysten viimeistelyä varten, ottaen huomioon olemassa olevat vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa koskevat paikalliset ja alueelliset strategiat, ja toteutusta ja vastaavia komission toimia varten. Tarkistus 62 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi) 2 a)  ilmaisuilla ’TEN-T-verkon’ ja ’TEN-T-verkossa’ TEN-T-verkon varrella sijaitsevien sähkölataus- ja vetytankkausasemien osalta sitä, että ne sijaitsevat TEN-T-verkossa tai enintään 1,5 kilometrin etäisyydellä lähimmästä TEN-T-verkkoon kuuluvan tien poistumisliittymästä; Tarkistus 63 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – a alakohta – johdantokappale a)  ’päästöttömien ajoneuvojen vaihtoehtoiset polttoaineet’: a)  ’päästöttömien ajoneuvojen, alusten ja ilma-alusten vaihtoehtoiset polttoaineet’: Tarkistus 64 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – b alakohta – 1 luetelmakohta –  direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 27 ja 33 alakohdassa määritellyt biomassapolttoaineet ja biopolttoaineet, –  direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 27, 28 ja 33 alakohdassa määritellyt biomassapolttoaineet, mukaan lukien biokaasu, ja biopolttoaineet, Tarkistus 65 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – c alakohta – johdantokappale c)  ’vaihtoehtoiset fossiiliset polttoaineet’ siirtymävaihetta varten: c)  ’vaihtoehtoiset fossiiliset polttoaineet’ rajoitettua siirtymävaihetta varten: Tarkistus 66 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 9 a alakohta (uusi) 9 a)   ’kansalaisten energiayhteisöllä’ direktiivin (EU) 2019/944 2 artiklan 11 alakohdassa määriteltyä yhteisöä; Tarkistus 67 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 17 alakohta 17)  ’sähkötiejärjestelmällä’ tiehen asennettua fyysistä laitteistoa, joka mahdollistaa sähkön siirtämisen sähköajoneuvoon ajoneuvon ollessa liikkeessä; 17)  ’sähkötiejärjestelmällä’ tiehen asennettua fyysistä laitteistoa, joka mahdollistaa sähkön siirtämisen sähköajoneuvoon antaakseen sille käyttövoimaan tai dynaamiseen lataukseen tarvittavaa energiaa; Tarkistus 68 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 17 a alakohta (uusi) 17 a)  ’dynaamisella latauksella’ sähköajoneuvojen akun lataamista ajoneuvon ollessa liikkeessä; Tarkistus 69 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 19 a alakohta (uusi) 19 a)  ’energiatehokkuus etusijalle -periaatteella’ asetuksen (EU) 2018/1999 2 artiklan 18 alakohdassa määriteltyä energiatehokkuus etusijalle -periaatetta; Tarkistus 70 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 19 b alakohta (uusi) 19 b)  ’teknologianeutraaliudella’ direktiivin (EU) 2018/1972 johdanto-osan 25 kappaleessa tarkoitettua teknologianeutraaliutta; Tarkistus 71 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 35 a alakohta (uusi) 35 a)  ’maksukortilla’ maksupalvelua, jonka toiminta perustuu fyysiseen ja digitaaliseen maksu- tai luottokorttiin ja joka kattaa älypuhelinsovellukseen sisällytetyt maksukortit; Tarkistus 72 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 35 b alakohta (uusi) 35 b)  ’maksupalvelulla’ direktiivin (EU) 2015/2366 4 artiklan 3 alakohdassa määriteltyä maksupalvelua; Tarkistus 73 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 37 a alakohta (uusi) 37 a)  ’pca-ilmastointijärjestelmällä’ lentoasemien kiinteää tai liikuteltavaa järjestelmää, joka tuottaa ulkoisesti ilmastoitua ilmaa pysäköityjen ilma-alusten matkustamon jäähdyttämiseen, tuuletukseen tai lämmittämiseen; Tarkistus 74 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 38 alakohta 38)  ’yleisesti saatavilla olevalla’ vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurilla vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria, joka sijaitsee paikassa tai alueella, joka on avoin suurelle yleisölle, riippumatta siitä, sijaitseeko vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri julkisessa vai yksityisessä omistuksessa olevalla paikalla ja sovelletaanko sijaintipaikkaan tai -tilaan pääsyä koskevia rajoituksia tai ehtoja, sekä riippumatta sovellettavista vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöehdoista; (38)  ’yleisesti saatavilla olevalla’ vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurilla vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria, joka sijaitsee paikassa tai alueella, joka on avoin suurelle yleisölle, myös liikuntarajoitteisille henkilöille, riippumatta siitä, sijaitseeko vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri julkisessa vai yksityisessä omistuksessa olevalla paikalla ja sovelletaanko sijaintipaikkaan tai -tilaan pääsyä koskevia rajoituksia tai ehtoja, sekä riippumatta sovellettavista vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöehdoista; Tarkistus 75 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 40 alakohta 40)  ’kertalatauksella’ loppukäyttäjän ostamaa latauspalvelua, johon ei kyseisen palvelun ostamisen lisäksi sisälly loppukäyttäjää koskevaa velvoitetta rekisteröityä, tehdä kirjallinen sopimus tai solmia pidempikestoinen liikesuhde kyseisen latauspisteen ylläpitäjän kanssa; 40)  ’kertalatauksella’ loppukäyttäjän ostamaa latauspalvelua, johon ei kyseisen palvelun ostamisen lisäksi sisälly loppukäyttäjää koskevaa velvoitetta rekisteröityä, tehdä kirjallinen sopimus tai solmia pidempikestoinen liikesuhde kyseisen latauspisteen ylläpitäjän kanssa tai kirjautua sähköisesti verkossa toimiviin välityspalveluihin; Tarkistus 76 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 41 alakohta 41)  latauspisteessä voi olla yksi tai useampi liitin eri liitintyyppejä varten, mutta siinä pystyy lataamaan vain yhden sähköajoneuvon kerrallaan; latauspisteisiin ei lasketa laitteita, joiden antoteho on enintään 3,7 kW ja joiden ensisijainen tarkoitus ei ole sähköajoneuvojen lataaminen; 41)  ’latauspisteellä’ kiinteää tai liikkuvaa sähköverkkoon liitettyä tai sen ulkopuolista rajapintaa, joka mahdollistaa sähkön siirtämisen sähköajoneuvoon; latauspisteessä voi olla yksi tai useampi liitin eri liitintyyppejä varten, mutta siinä pystyy lataamaan vain yhden sähköajoneuvon kerrallaan; latauspisteisiin ei lasketa laitteita, joiden antoteho on enintään 3,7 kW ja joiden ensisijainen tarkoitus ei ole sähköajoneuvojen lataaminen; Tarkistus 77 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 49 alakohta 49)  ’tankkauspisteellä’ minkä tahansa nestemäisen tai kaasumaisen vaihtoehtoisen polttoaineen syöttämiseen tarkoitettua tankkauspalvelupistettä, joka koostuu joko kiinteästä tai liikkuvasta laitteistosta ja jolla voidaan tankata vain yksi ajoneuvo kerrallaan; 49)  ’tankkauspisteellä’ minkä tahansa nestemäisen tai kaasumaisen vaihtoehtoisen polttoaineen syöttämiseen tarkoitettua tankkauspalvelupistettä, joka koostuu joko kiinteästä tai liikkuvasta laitteistosta ja jolla voidaan tankata vain yksi ajoneuvo tai alus kerrallaan; Tarkistus 78 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 54 a alakohta (uusi) 54 a)   ’uusiutuvan energian yhteisöllä’ direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan toisen kohdan 16 alakohdassa määriteltyä yhteisöä; Tarkistus 79 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 56 alakohta 56)  ’turvallisella pysäköintialueella’ 17 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua pysäköinti- ja levähdysaluetta, joka on tarkoitettu raskaiden hyötyajoneuvojen yöpysäköintiin; 56)  ’turvallisella pysäköintialueella’ asetuksen (EU) N:o 1315/2013 17 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua pysäköinti- ja levähdysaluetta, joka on tarkoitettu raskaiden hyötyajoneuvojen yöpysäköintiin ja joka on sertifioitu asetuksen (EY) N:o 561/2006 8 a artiklan säännösten mukaisesti; Tarkistus 80 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 57 alakohta 57)  ’kiinnityspaikassa olevalla aluksella’ asetuksen (EU) 2015/757 3 artiklan n alakohdassa määriteltyä kiinnityspaikassa olevaa alusta; 57)  ’kiinnityspaikassa olevalla aluksella’ alusta, joka on turvallisesti kiinnitettynä laiturissa jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvassa satamassa, kun sitä lastataan tai puretaan tai kun matkustajat nousevat sille tai poistuvat siltä tai kun se odottaa satamassa, mukaan lukien aika, jolloin se ei osallistu lastin tai matkustajien kuljetuksiin; Tarkistus 81 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 58 alakohta 58)  ’maasähkön syötöllä’ maasähkön toimitusta standardoidun rajapinnan kautta kiinnityspaikassa oleville meri- tai sisävesialuksille; 58)  ’maasähkön syötöllä’ maasähkön toimitusta standardoidun kiinteän, kelluvan tai liikkuvan laitteiston kautta kiinnityspaikassa oleville meri- tai sisävesialuksille; Tarkistus 82 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 66 a alakohta (uusi) 66 a)  ’multimodaalikeskuksella’ liikkumispalvelujen infrastruktuuria, kuten rautatie-, maantie-, ilma-, meri- ja sisävesiliikenteen asemia ja terminaaleja, joka mahdollistaa asetuksen (EU) N:o 1315/2013 3 artiklan 1 kohdan n alakohdassa määritellyn multimodaalisen liikenteen; Tarkistus 83 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 66 b alakohta (uusi) 66 b)  ’L-luokan ajoneuvoilla’ asetuksessa (EU) N:o 168/2013 ja liitteessä I esitetyn luokituksen mukaisia moottorikäyttöisiä kaksi-, kolmi- tai nelipyöräisiä ajoneuvoja, mukaan lukien moottorilla varustetut polkupyörät, kaksi- ja kolmipyöräiset mopot, kaksi- ja kolmipyöräiset moottoripyörät, sivuvaunulliset moottoripyörät, kevyet maantiemönkijät ja maantiemönkijät sekä kevyet ja raskaat nelipyörät. Tarkistus 84 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – 2 luetelmakohta –  niiden alueella on käytössä kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia latausasemia, joiden antoteho on riittävä näille ajoneuvoille. –  niiden alueella on alueellista tasapainoa ja multimodaalisia matkustusmuotoja tukevalla tavalla käytössä kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia latausasemia, joiden antoteho on riittävä näille ajoneuvoille; Tarkistus 85 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – 2 a luetelmakohta (uusi) –  yleisesti saatavilla olevia kevyiden hyötyajoneuvojen latausasemia on riittävästi yleisillä teillä sellaisilla asuinalueilla, joilla ajoneuvoja tavallisesti pysäköidään pitkäksi ajaksi; Tarkistus 86 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – 2 b luetelmakohta (uusi) –  älylataus ja kaksisuuntainen lataus on mahdollista riittävän monessa yleisesti saatavilla olevassa kevyiden hyötyajoneuvojen latausasemassa; Tarkistus 87 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – 2 c luetelmakohta (uusi) –  verkkoliitäntä ja -kapasiteetti on asetettu saataville. Tarkistus 88 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a alakohta a)  yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti vähintään 1 kW:n kokonaisantoteho; sekä a)  yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti vähintään 3 kW:n kokonaisantoteho, jos akkukäyttöisten kevyiden sähköhyötyajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ennakoidusta kevyiden hyötyajoneuvojen ajoneuvokannasta on alle 1 prosentti; Tarkistus 89 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a a alakohta (uusi) a a)  yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti 2,5 kW:n kokonaisantoteho, jos akkukäyttöisten kevyiden sähköhyötyajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ennakoidusta kevyiden hyötyajoneuvojen ajoneuvokannasta on 1 prosentti tai yli 1 prosentti mutta alle 2,5 prosenttia; Tarkistus 90 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a b alakohta (uusi) a b)  yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti vähintään 2 kW:n kokonaisantoteho, jos akkukäyttöisten kevyiden sähköhyötyajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ennakoidusta kevyiden hyötyajoneuvojen ajoneuvokannasta on 2,5 prosenttia tai yli 2,5 prosenttia mutta alle 5 prosenttia; Tarkistus 91 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a c alakohta (uusi) a c)  yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti vähintään 1,5 kW:n kokonaisantoteho, jos akkukäyttöisten kevyiden sähköhyötyajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ennakoidusta kevyiden hyötyajoneuvojen ajoneuvokannasta on 5 prosenttia tai yli 5 prosenttia mutta alle 7,5 prosenttia; ja Tarkistus 92 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a d alakohta (uusi) a d)  yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti vähintään 1 kW:n kokonaisantoteho, jos akkukäyttöisten kevyiden sähköhyötyajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ennakoidusta kevyiden hyötyajoneuvojen ajoneuvokannasta on vähintään 7,5 prosenttia; Tarkistus 93 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta b)  yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä ladattavaa kevyttä hybridihyötyajoneuvoa kohti vähintään 0,66 kW:n kokonaisantoteho. b)  yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä ladattavaa kevyttä hybridihyötyajoneuvoa kohti vähintään 2 kW:n kokonaisantoteho, jos sähköajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ennakoidusta ajoneuvokannasta on alle 1 prosentti; Tarkistus 94 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b a alakohta (uusi) b a)  yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä ladattavaa kevyttä hybridihyötyajoneuvoa kohti vähintään 1,65 kW:n kokonaisantoteho, jos sähköajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ennakoidusta ajoneuvokannasta on 1 prosentti tai yli 1 prosentti mutta alle 2,5 prosenttia; Tarkistus 95 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b b alakohta b b)  yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä ladattavaa kevyttä hybridihyötyajoneuvoa kohti vähintään 1,33 kW:n kokonaisantoteho, jos sähköajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ennakoidusta ajoneuvokannasta on 2,5 prosenttia tai yli 2,5 prosenttia mutta alle 5 prosenttia; Tarkistus 96 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b c alakohta (uusi) b c)  yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä ladattavaa kevyttä hybridihyötyajoneuvoa kohti vähintään 1 kW:n kokonaisantoteho, jos sähköajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ennakoidusta ajoneuvokannasta on 5 prosenttia tai yli 5 prosenttia mutta alle 7,5 prosenttia; ja Tarkistus 97 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b d alakohta (uusi) b d)  yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä ladattavaa kevyttä hybridihyötyajoneuvoa kohti vähintään 0,66 kW:n kokonaisantoteho, jos sähköajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ennakoidusta ajoneuvokannasta on vähintään7,5 prosenttia. Tarkistus 98 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 a kohta (uusi) 1 a.  Rajoittamatta 1 kohdan toisen alakohdan a alakohdan soveltamista jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisella tasolla otetaan käyttöön latausinfrastruktuurin antotehon vähimmäistavoitteita, jotka ovat riittäviä –  3 prosentin osuuteen koko ennakoidusta kevyiden hyötyajoneuvojen ajoneuvokannasta 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä, –  5 prosentin osuuteen koko ennakoidusta kevyiden hyötyajoneuvojen ajoneuvokannasta 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä; Tarkistus 99 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 kohta – a alakohta – johdantokappale a)  TEN-T-ydinverkon varrella otetaan kummankin matkustussuunnan osalta käyttöön kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia latauspooleja, joiden välinen etäisyys on enintään 60 kilometriä ja jotka täyttävät seuraavat vaatimukset: a)  TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon varrella otetaan kummankin matkustussuunnan osalta käyttöön kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia latauspooleja, joiden välinen etäisyys on enintään 60 kilometriä ja jotka täyttävät seuraavat vaatimukset: Tarkistus 100 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 kohta – a alakohta – i alakohta i)  kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tarjottava vähintään 300 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään yksi latausasema, jonka yksilöllinen antoteho on vähintään 150 kW; i)  kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tarjottava vähintään 600 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään yksi latausasema, jonka yksilöllinen antoteho on vähintään 300 kW; Tarkistus 101 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 kohta – a alakohta – ii alakohta ii)  kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 600 kW:n antoteho, ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 150 kW; ii)  kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 900 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW; Tarkistus 102 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 kohta – b alakohta b)  kattavan TEN-T-verkon varrella otetaan kummankin matkustussuunnan osalta käyttöön kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia latauspooleja, joiden välinen etäisyys on enintään 60 kilometriä ja jotka täyttävät seuraavat vaatimukset: Poistetaan. i)  kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 300 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään yksi latausasema, jonka yksilöllinen antoteho on vähintään 150 kW; ii)  kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2035 mennessä tarjottava vähintään 600 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 150 kW. Tarkistus 103 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a.  Jos sähköajoneuvojen markkinoille tulo tapahtuu nopeasti jollakin asiaan liittyvällä raportointikaudella, jäsenvaltioiden olisi lyhennettävä 2 kohdassa tarkoitettuja määräaikoja ja korotettava latauspooleja koskevia tavoitteita vastaavasti. Tarkistus 104 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 b kohta (uusi) 2 b.  Jos kustannukset ovat suhteettomat hyötyihin, mukaan lukien ympäristöhyödyt, nähden, jäsenvaltiot voivat päättää olla soveltamatta tämän artiklan 1 ja 2 kohtaa a)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuihin syrjäisimpiin alueisiin tai b)  saariin, joita ei ole liitetty mantereen energiaverkkoihin ja jotka kuuluvat direktiivin (EU) 2019/944 mukaisen pienten liitettyjen verkkojen tai erillisten verkkojen määritelmän piiriin. Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltion on perusteltava päätöksensä komissiolle ja asetettava kaikki asiaankuuluvat tiedot saataville kansallisissa toimintakehyksissään. Tarkistus 105 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 c kohta (uusi) 2 c.  Komissio voi jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä myöntää vapautuksen 2 kohdassa säädetystä vaatimuksesta TEN-T-teille, joiden vuotuinen keskimääräinen vuorokausiliikenne on yhteensä alle 2 000 kevyttä hyötyajoneuvoa, edellyttäen, että infrastruktuuria ei voida perustella sosioekonomisella kustannus-hyötysuhteella. Jos vapautus myönnetään, jäsenvaltio voi ottaa tällaisilla teillä käyttöön yhden yleisesti saatavilla olevan latauspoolin, joka palvelee molempia kulkusuuntia ja täyttää samalla 2 kohdassa säädetyt vaatimukset, jotka koskevat etäisyyttä, poolin kokonaisantotehoa, pisteiden lukumäärää ja yksittäisten pisteiden antotehoa, joita sovelletaan yhteen kulkusuuntaan, edellyttäen, että latauspooli on helposti saatavilla molemmista kulkusuunnista. Komissio myöntää tällaiset vapautukset asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa arvioituaan jäsenvaltion esittämän perustellun pyynnön. Tarkistus 106 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 d kohta (uusi) 2 d.  Komissio voi jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä myöntää vapautuksen tämän artiklan 2 kohdassa säädetystä enimmäisetäisyysvaatimuksesta TEN-T-teille, joiden vuotuinen keskimääräinen vuorokausiliikenne on yhteensä alle 1 500 kevyttä hyötyajoneuvoa, edellyttäen, että infrastruktuuria ei voida perustella sosioekonomisella kustannus-hyötysuhteella. Jos tällainen vapautus myönnetään, jäsenvaltiot voivat sallia suuremman, enintään 100 kilometrin enimmäisetäisyyden latauspisteiden välillä. Komissio myöntää tällaiset vapautukset asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa arvioituaan jäsenvaltion esittämän perustellun pyynnön. Tarkistus 107 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 e kohta (uusi) 2 e.  Tiheään asutuilla alueilla ja alueilla, joilla ei ole saatavilla muita kuin kadunvarsipysäköintipaikkoja tai joilla rekisteröityjen kevyiden sähkökäyttöisten hyötyajoneuvojen käyttöaste on korkea, jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisesti saatavilla olevien latausasemien määrää lisätään vastaavasti tarvittavan infrastruktuurin tarjoamiseksi ja markkinoiden kehityksen tukemiseksi. Tarkistus 108 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 3 kohta 3.  Naapurijäsenvaltioiden on varmistettava, että a ja b kohdassa tarkoitettuja enimmäisetäisyyksiä ei ylitetä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon rajat ylittävillä osuuksilla. 3.  Naapurijäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että a ja b kohdassa tarkoitettuja enimmäisetäisyyksiä ei ylitetä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon rajat ylittävillä osuuksilla. Tarkistus 109 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 3 a kohta (uusi) 3 a.  Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen yhteistyön kolmansien maiden kanssa, erityisesti jäsenehdokasmaiden ja sellaisten kolmansien maiden kanssa, joissa jäsenvaltioiden väliset kauttakulkukäytävät sijaitsevat. Tarkistus 110 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – a alakohta – i alakohta i)  kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tarjottava vähintään 1400 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään yksi latausasema, jonka yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW; i)  kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tarjottava vähintään 2000 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 800 kW; Tarkistus 111 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – a alakohta – ii alakohta ii)  kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 3500 kW:n antoteho, ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW; ii)  kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 5 000 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään neljä latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 800 kW; Tarkistus 112 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – b alakohta – i alakohta i)  kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 1 400 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään yksi latausasema, jonka yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW; i)  kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 2 000 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään yksi latausasema, jonka yksilöllinen antoteho on vähintään 800 kW; Tarkistus 113 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – b alakohta – ii alakohta ii)  kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2035 mennessä tarjottava vähintään 3 500 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW; ii)  kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2035 mennessä tarjottava vähintään 5 000 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 800 kW; Tarkistus 114 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi) b a)  komissio voi jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä myöntää vapautuksen 1 kohdassa säädetystä vaatimuksesta TEN-T-teille, joiden vuotuinen keskimääräinen vuorokausiliikenne on yhteensä alle 800 raskasta hyötyajoneuvoa, edellyttäen, että infrastruktuuria ei voida perustella sosioekonomisella kustannus-hyötysuhteella. Jos vapautus myönnetään, jäsenvaltio voi ottaa tällaisilla teillä käyttöön yhden yleisesti saatavilla olevan latauspoolin, joka palvelee molempia kulkusuuntia ja täyttää samalla 1 kohdassa säädetyt vaatimukset, jotka koskevat etäisyyttä, poolin kokonaisantotehoa, pisteiden lukumäärää ja yksittäisten pisteiden antotehoa, joita sovelletaan yhteen kulkusuuntaan, edellyttäen, että latauspooli on helposti saatavilla molemmista kulkusuunnista. Komissio myöntää tällaiset vapautukset asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa arvioituaan jäsenvaltion esittämän perustellun pyynnön; Tarkistus 115 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – b b alakohta (uusi) b b)  komissio voi jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä myöntää vapautuksen tämän artiklan 1 kohdassa säädetystä enimmäisetäisyysvaatimuksesta TEN-T-teille, joiden vuotuinen keskimääräinen vuorokausiliikenne on yhteensä alle 600 raskasta hyötyajoneuvoa, edellyttäen, että infrastruktuuria ei voida perustella sosioekonomisella kustannus-hyötysuhteella. Jos tällainen vapautus myönnetään, jäsenvaltiot voivat sallia suuremman, enintään 100 kilometrin enimmäisetäisyyden latauspisteiden välillä. Komissio myöntää tällaiset vapautukset asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa arvioituaan jäsenvaltion esittämän perustellun pyynnön; Tarkistus 116 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – c alakohta c)  31 päivään joulukuuta 2030 mennessä jokaiseen turvalliseen pysäköintialueeseen on asennettu vähintään yksi raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitettu latausasema, jonka antoteho on vähintään 100 kW; c)  31 päivään joulukuuta 2027 mennessä jokaiseen turvalliseen pysäköintialueeseen on asennettu vähintään kaksi raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitettua latausasemaa, joiden antoteho on vähintään 100 kW ja joissa älylataus ja kaksisuuntainen lataus on mahdollista; Tarkistus 117 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi) c a)  31 päivään joulukuuta 2030 mennessä jokaiseen turvalliseen pysäköintialueeseen on asennettava vähintään neljä raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitettua latausasemaa, joiden antoteho on vähintään 100 kW ja joissa älylataus ja kaksisuuntainen lataus on mahdollista; Tarkistus 118 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – d alakohta d)  31 päivään joulukuuta 2025 mennessä kaikissa kaupunkisolmukohdissa on otettava käyttöön raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitetut yleisesti saatavilla olevat latauspisteet, joiden yhteenlaskettu antoteho on vähintään 600 kW ja jotka kuuluvat latausasemiin, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 150 kW; d)  31 päivään joulukuuta 2025 mennessä kaikissa kaupunkisolmukohdissa on otettava käyttöön raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitetut yleisesti saatavilla olevat latauspisteet, joiden yhteenlaskettu antoteho on vähintään 1 400 kW ja jotka kuuluvat latausasemiin, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW; Tarkistus 119 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – e alakohta e)  31 päivään joulukuuta 2030 mennessä kaikissa kaupunkisolmukohdissa on otettava käyttöön raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitetut yleisesti saatavilla olevat latauspisteet, joiden yhteenlaskettu antoteho on vähintään 1 200 kW ja jotka kuuluvat latausasemiin, joiden yksilöllinen antoteho vähintään 150 kW. e)  31 päivään joulukuuta 2030 mennessä kaikissa kaupunkisolmukohdissa on otettava käyttöön raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitetut yleisesti saatavilla olevat latauspisteet, joiden yhteenlaskettu antoteho on vähintään 3 500 kW ja jotka kuuluvat latausasemiin, joiden yksilöllinen antoteho vähintään 350 kW. Tarkistus 120 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 a kohta (uusi) 1 a.  Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa säädettyjen vaatimusten lisäksi sovelletaan 1 kohdan c, c a, d ja e alakohdassa tarkoitettuja vaatimuksia. Tarkistus 121 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 b kohta (uusi) 1 b.  Komissio harkitsee, lisätäänkö1 kohdan a, b, d ja e alakohdassa tarkoitettua yksilöllistä antotehoa, kun yhteiset tekniset eritelmät ovat saatavilla ja niitä on täydennetty liitteen II mukaisesti osana 22 artiklan mukaista tämän asetuksen uudelleentarkastelua. Tarkistus 122 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 c kohta (uusi) 1 c.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tarjolla on tarvittava sähköverkkoliitäntä ja verkkokapasiteetti. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa tehtävä ennen vuotta 2025 analyysi, jotta voidaan arvioida ja suunnitella tarvittavia sähköverkon vahvistamisia. Tarkistus 123 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 kohta 2.  Naapurijäsenvaltioiden on varmistettava, että a ja b kohdassa tarkoitettuja enimmäisetäisyyksiä ei ylitetä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon rajat ylittävillä osuuksilla. 2.  Naapurijäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että a ja b kohdassa tarkoitettuja enimmäisetäisyyksiä ei ylitetä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon rajat ylittävillä osuuksilla. Tarkistus 124 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a.  Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen yhteistyön kolmansien maiden kanssa, erityisesti jäsenehdokasmaiden ja sellaisten kolmansien maiden kanssa, joissa jäsenvaltioiden väliset kauttakulkukäytävät sijaitsevat. Tarkistus 125 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 b kohta (uusi) 2 b.  Jos kustannukset ovat suhteettomat hyötyihin, mukaan lukien ympäristöhyödyt, nähden, jäsenvaltio voi päättää olla soveltamatta tämän artiklan 1 ja 2 kohtaa a)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuihin syrjäisimpiin alueisiin tai b)  saariin, joita ei ole liitetty mantereen energiaverkkoihin ja jotka kuuluvat direktiivin (EU) 2019/944 mukaisen pienten liitettyjen verkkojen tai erillisten verkkojen määritelmän piiriin. Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioiden on perusteltava päätöksensä komissiolle ja asetettava kaikki asiaankuuluvat tiedot saataville kansallisissa toimintakehyksissään. Tarkistus 126 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta – johdantokappale a)   latauspisteiden ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen käyttöön otetuilla yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla, joiden antoteho on alle 50 kW, hyväksyttävä sähköiset maksut, joiden maksamiseen voidaan käyttää vähintään yhtä seuraavista maksupäätteistä ja -laitteista: Tätä varten latauspisteiden ylläpitäjien on [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] alkaen käyttöön otetuilla yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla hyväksyttävä sähköiset maksut, joiden maksamiseen voidaan käyttää maksupäätteitä ja -laitteita, vähintään maksukorttien lukulaitteita tai lähimaksulaitteita, jotka pystyvät lukemaan vähintään maksukortteja. Lisäksi voidaan mahdollisuuksien mukaan tarjota internetyhteyttä käyttäviä laitteita, joilla voidaan luoda esimerkiksi maksun suorittamiseen käytettävä QR-koodi. Tarkistus 127 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta – i alakohta i)  maksukorttien lukulaitteet; Poistetaan. Tarkistus 128 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta – ii alakohta ii)  laitteet, joissa on lähimaksutoiminto ja jotka pystyvät vähintään lukemaan maksukortteja; Poistetaan. Tarkistus 129 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta – iii alakohta iii)  laitteet, jotka käyttävät internetyhteyttä, jolla voidaan luoda esimerkiksi maksun suorittamiseen käytettävä QR-koodi; Poistetaan. Tarkistus 130 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – b alakohta b)  latauspisteiden ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen käyttöön otetuilla yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla, joiden antoteho on vähintään 50 kW, hyväksyttävä sähköiset maksut, joiden maksamiseen voidaan käyttää vähintään yhtä seuraavista maksupäätteistä ja -laitteista: Poistetaan. i)  maksukorttien lukulaitteet; ii)  laitteet, joissa on lähimaksutoiminto ja jotka pystyvät vähintään lukemaan maksukortteja. Tarkistus 131 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta – 2 alakohta Latauspisteiden ylläpitäjien on 1 päivästä tammikuuta 2027 alkaen varmistettava, että kaikki yleisesti saatavilla olevat latausasemat, joiden antoteho on vähintään 50 kW, täyttävät b alakohdan vaatimukset. Latauspisteiden ylläpitäjien on 1 päivästä tammikuuta 2027 alkaen varmistettava, että kaikki niiden ylläpitämät yleisesti saatavilla olevat latausasemat täyttävät tässä kohdassa säädetyt vaatimukset. Tarkistus 132 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta – 3 alakohta Edellä a ja b alakohdassa säädettyjä vaatimuksia ei sovelleta yleisesti saatavilla oleviin latauspisteisiin, jotka eivät edellytä maksua latauspalvelusta. Tässä kohdassa säädettyjä vaatimuksia ei sovelleta yleisesti saatavilla oleviin latauspisteisiin, jotka eivät edellytä maksua latauspalvelusta. Tarkistus 133 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 3 kohta 3.  Kun latauspisteiden ylläpitäjät tarjoavat automaattista tunnistamista ylläpitämässään yleisesti saatavilla olevassa latauspisteessä, niiden on varmistettava, että loppukäyttäjillä on aina oikeus olla käyttämättä automaattista tunnistamista ja että loppukäyttäjät voivat joko käyttää kertalatausta 3 kohdan mukaisesti tai käyttää kyseisessä latauspisteessä tarjottua muuta sopimusperusteista latauspalvelua. Latauspisteiden ylläpitäjien on tuotava tämä vaihtoehto esille avoimesti ja tarjottava sitä vaivattomasti loppukäyttäjälle kussakin ylläpitämässään yleisesti saatavilla olevassa latauspisteessä, jossa ne tarjoavat automaattista tunnistamista. 3.  Kun latauspisteiden ylläpitäjät tarjoavat automaattista tunnistamista ylläpitämässään yleisesti saatavilla olevassa latauspisteessä, niiden on varmistettava, että loppukäyttäjillä on aina oikeus olla käyttämättä automaattista tunnistamista ja että loppukäyttäjät voivat joko käyttää kertalatausta 3 kohdan mukaisesti tai käyttää kyseisessä latauspisteessä tarjottua muuta sopimusperusteista latauspalvelua. Latauspisteiden ylläpitäjien on tuotava tämä vaihtoehto esille avoimesti ja tarjottava sitä vaivattomasti loppukäyttäjälle kussakin ylläpitämässään yleisesti saatavilla olevassa latauspisteessä, jossa ne tarjoavat automaattista tunnistamista, ja varmistettava, että verkkovierailut ovat mahdollisia. Tarkistus 134 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 4 kohta 4.  Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjien veloittamien hintojen on oltava kohtuullisia, helposti ja selkeästi vertailtavia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjät eivät saa harjoittaa syrjintää loppukäyttäjiltä ja liikennepalvelun tarjoajilta veloitettavien hintojen välillä tai eri liikennepalvelun tarjoajilta veloitettavien hintojen välillä. Tarvittaessa hintatasoja voidaan eriyttää vain oikeasuhteisesti ja objektiivisin perustein. 4.  Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjien on varmistettava, että kaikilla liikennepalvelujen tarjoajilla on syrjimätön pääsy niiden ylläpitämiin latausasemiin. Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjien veloittamien hintojen on oltava kohtuullisia ja edullisia, helposti ja selkeästi vertailtavia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjät eivät saa harjoittaa syrjintää loppukäyttäjiltä ja liikennepalvelun tarjoajilta veloitettavien hintojen välillä tai eri liikennepalvelun tarjoajilta veloitettavien hintojen välillä. Tarvittaessa hintatasoja voidaan eriyttää vain oikeasuhteisesti ja objektiivisin perustein tai sopimusehtojen perusteella. Tarkistus 135 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 4 a kohta (uusi) 4 a.  Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä estääkseen kuluttajiin kohdistuvat epäreilut käytännöt, kuten hintakiskonnan, myös yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden käyttöhintojen osalta, siten, että yleisenä tavoitteena on turvata kilpailu markkinoilla ja kuluttajien oikeudet. Tällaisten toimenpiteiden toteuttamisen on perustuttava ajoneuvojen valmistajien ja latauspisteiden ylläpitäjien hinnoittelun ja käytäntöjen säännölliseen seurantaan. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle siitä, että asianomainen sääntelyviranomainen on toteuttanut tällaisia toimenpiteitä. Tarkistus 136 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 5 kohta – johdantokappale 5.  Latauspisteiden ylläpitäjien on esitettävä kertahinta ja kaikki sen hintatekijät kaikilla ylläpitämillään yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla selkeästi siten, että ne ovat loppukäyttäjän tiedossa ennen latauskerran aloittamista. Latausasemalla on esitettävä selkeästi ainakin seuraavat hintatekijät, jos niitä sovelletaan kyseisellä latausasemalla: 5.  Latauspisteiden ylläpitäjien on esitettävä kilowattitunnin kertahinta ja kaikki sen hintatekijät kaikilla ylläpitämillään yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla selkeästi siten, että nämä tiedot ovat loppukäyttäjän tiedossa ennen latauskerran aloittamista. Tarkistus 137 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 5 kohta – 1 luetelmakohta –  latauskerran hinta, Poistetaan. Tarkistus 138 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 5 kohta – 2 luetelmakohta –  minuuttihinta, Poistetaan. Tarkistus 139 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 5 kohta – 3 luetelmakohta –  kilowattitunnin hinta. Poistetaan. Tarkistus 140 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 6 kohta 6.  Liikennepalvelun tarjoajien loppukäyttäjiltä veloittamien hintojen on oltava kohtuullisia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Liikennepalvelun tarjoajien on asetettava loppukäyttäjien saataville ennen latauskerran alkua ja aiottua latauskertaa koskevasti vapaasti saatavilla olevin ja laajalti tuetuin sähköisin menetelmin kaikki asianmukaiset hintatiedot, joissa eritellään selkeästi latauspisteen ylläpitäjän veloittamat hintatekijät, sovellettavat sähköisen verkkovierailun kustannukset ja muut liikennepalvelun tarjoajan soveltamat maksut. Maksujen on oltava kohtuullisia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Rajat ylittävästä verkkovierailusta ei saa periä lisämaksuja. 6.  Liikennepalvelun tarjoajien loppukäyttäjiltä veloittamien hintojen on oltava kohtuullisia ja edullisia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Liikennepalvelun tarjoajien on asetettava loppukäyttäjien saataville ennen latauskerran alkua ja aiottua latauskertaa koskevasti vapaasti saatavilla olevin ja laajalti tuetuin sähköisin menetelmin kaikki asianmukaiset hintatiedot, joissa on selvästi esillä latauspisteen ylläpitäjän veloittama kilowattitunnin hinta, sovellettavat sähköisen verkkovierailun kustannukset ja muut liikennepalvelun tarjoajan soveltamat maksut. Maksujen on oltava kohtuullisia ja edullisia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Rajat ylittävästä verkkovierailusta ei saa periä lisämaksuja. Tarkistus 141 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 6 a kohta (uusi) 6 a.  Älykkäiden tai kaksisuuntaisten latauspisteiden ylläpitäjien on asetettava saataville siirtoverkonhaltijoilta, sähköntoimittajilta tai oman sähköntuotantonsa kautta saamansa tiedot uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön osuudesta siirtoverkossa ja tähän liittyvistä kasvihuonekaasupäästöistä. Nämä tiedot on asetettava saataville reaaliaikaisesti säännöllisin väliajoin, niihin on liitettävä ennusteet, jos sellaisia on saatavilla, ja tarvittaessa on sovellettava sähköntoimittajan kanssa tehdyn sopimuksen ehtoja. Tarkistus 142 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 7 kohta 7.  Latauspisteiden ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä alkaen varmistettava, että kaikki niiden hallinnoimat yleisesti saatavilla olevat latauspisteet ovat digitaalisesti liitettyjä latauspisteitä. 7.  Latauspisteiden ylläpitäjien on [tämän asetuksen voimaantulopäivä] alkaen varmistettava, että kaikki niiden hallinnoimat yleisesti saatavilla olevat vastikään rakennetut tai uudistetut latauspisteet ovat digitaalisesti liitettyjä, niissä on verkkovierailut mahdollistava toiminto ja niiden sijainti ja tila ovat helposti näkyvillä verkossa. Tarkistus 143 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 8 kohta 8.  Latauspisteiden ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen varmistettava, että kaikki niiden ylläpitämät yleisesti saatavilla olevat normaaliteholatauspisteet pystyvät älylataukseen. 8.  Latauspisteiden ylläpitäjien on [tämän asetuksen voimaantulopäivä] alkaen varmistettava, että kaikki niiden ylläpitämät vastikään rakennetut tai uudistetut yleisesti saatavilla olevat latauspisteet pystyvät älylataukseen. Tarkistus 144 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 8 a kohta (uusi) 8 a.  Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjien on varmistettava, että a)  latausasemien toimintakunto on asianmukainen koko niiden kaupallisen käyttöiän ajan ja että 2–5 kohdassa säädetyt toiminnot ovat aina loppukäyttäjien saatavilla ja säännölliset huolto- ja korjaustoimet suoritetaan heti, kun toimintahäiriö havaitaan; b)  kaikissa niiden ylläpitämissä yleisesti saatavilla olevissa latauspisteissä noudatetaan toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa 6 päivänä heinäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/1148 säännöksiä. Tarkistus 145 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 9 kohta 9.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että TEN-T-tieverkon pysäköinti- ja levähdysalueilla, joihin vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria on asennettu, otetaan käyttöön asianmukaiset opasteet, jotta vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin tarkka sijainti selviää helposti. 9.  Jäsenvaltioiden on [tämän asetuksen voimaantulopäivä] alkaen toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että TEN-T-tieverkon pysäköinti- ja levähdysalueilla, joihin vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria on asennettu, otetaan käyttöön asianmukaiset opasteet, jotta vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin tarkka sijainti selviää helposti. Opasteita on myös sijoitettava asianmukaisin etäisyyksin sellaisille pysäköinti- ja levähdysalueille, joihin kyseinen vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri on asennettu, johtavien TEN-T-tieverkon teiden varsille. Tarkistus 146 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 9 a kohta (uusi) 9 a.  Jäsenvaltioiden on kannustettava ylläpitäjiä toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä ja tarjoamaan standardoituja ja täysin yhteentoimivia tietojärjestelmiä, jotka tarjoavat tietoa latauspisteiden saatavuudesta. Järjestelmien on oltava täsmällisiä, käyttäjäystävällisiä ja käytettävissä jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä sekä englanniksi. Tarkistus 147 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 11 a kohta (uusi) 11 a.  Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjien on varmistettava, että paikallisten hätäpalvelujen tarvittavat yhteystiedot ovat selvästi esillä latausasemilla. Tarkistus 148 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 11 b kohta (uusi) 11 b.  Jäsenvaltioiden on helpotettava miehittämättömillä latausasemilla kameravalvontajärjestelmien ja hätäpuhelupainikkeen asentamista, jotta on mahdollista ottaa välittömästi yhteyttä paikallisiin hätäpalveluihin. Tarkistus 149 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 1 alakohta Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden alueella otetaan käyttöön vähimmäismäärä yleisesti saatavilla olevia vetytankkausasemia 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden alueella otetaan käyttöön vähimmäismäärä yleisesti saatavilla olevia vetytankkausasemia 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä. Tarkistus 150 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 2 alakohta Tätä varten jäsenvaltioiden on varmistettava, että 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä TEN-T-ydinverkossa ja kattavassa TEN-T-verkossa otetaan enintään 150 kilometrin välein käyttöön yleisesti saatavilla olevia vetytankkausasemia, joiden kapasiteetti on vähintään 2 tonnia päivässä ja joissa on vähintään 700 baarin jakelulaite. Nestemäistä vetyä on oltava tarjolla yleisesti saatavilla olevilla tankkausasemilla enintään 450 kilometrin välein. Tätä varten jäsenvaltioiden on varmistettava, että 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä TEN-T-ydinverkossa ja kattavassa TEN-T-verkossa otetaan enintään 100 kilometrin välein käyttöön yleisesti saatavilla olevia vetytankkausasemia, joiden kapasiteetti on vähintään 2 tonnia päivässä ja joissa on vähintään 700 baarin jakelulaite. Nestemäistä vetyä on oltava tarjolla yleisesti saatavilla olevilla tankkausasemilla enintään 400 kilometrin välein. Tarkistus 151 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 3 alakohta Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä kussakin kaupunkisolmukohdassa on vähintään yksi yleisesti saatavilla oleva vedyn tankkausasema. Tällaisten tankkausasemien parhaasta sijainnista on tehtävä analyysi, jossa on erityisesti tarkasteltava käyttöönottoa multimodaalikeskuksissa, joissa voidaan palvella myös muita liikennemuotoja. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä kussakin kaupunkisolmukohdassa on vähintään yksi yleisesti saatavilla oleva vedyn tankkausasema. Tällaisten tankkausasemien parhaasta sijainnista on tehtävä analyysi, jossa on erityisesti tarkasteltava käyttöönottoa multimodaalikeskuksissa, joissa voidaan palvella myös muita liikennemuotoja. Tarkistus 152 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 a kohta (uusi) 1 a.  Jäsenvaltioiden on julkaistava 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä yksityiskohtainen luettelo vedyn tankkausasemien käyttöönottoon soveltuvista multimodaaliliikennekeskuksista, teollisuusklustereista ja satamista. Tarkistus 153 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 2 kohta 2.  Naapurijäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua enimmäisetäisyyttä ei ylitetä rajat ylittävillä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon osuuksilla. 2.  Naapurijäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua enimmäisetäisyyttä ei ylitetä rajat ylittävillä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon osuuksilla. Tarkistus 154 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 3 a kohta (uusi) 3 a.  Jos kustannukset ovat suhteettomat hyötyihin, mukaan lukien ympäristöhyödyt, nähden, jäsenvaltiot voivat päättää olla soveltamatta tämän artiklan 1 kohtaa a) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuihin syrjäisimpiin alueisiin tai b) saariin, joita ei ole liitetty mantereen energiaverkkoihin ja jotka kuuluvat direktiivin 2019/944 mukaisen pienten liitettyjen verkkojen tai erillisten verkkojen määritelmän piiriin; tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioiden on perusteltava päätöksensä komissiolle ja asetettava kaikki asiaankuuluvat tiedot saataville kansallisissa toimintakehyksissään. Tarkistus 155 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 3 b kohta (uusi) 3 b.  Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen yhteistyön kolmansien maiden kanssa, erityisesti jäsenehdokasmaiden ja sellaisten kolmansien maiden kanssa, joissa jäsenvaltioiden väliset kauttakulkukäytävät sijaitsevat. Tarkistus 156 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – johdantokappale Kaikkien yleisesti saatavilla olevien vetytankkausasemien ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen annettava loppukäyttäjille mahdollisuus kertatankkaukseen, joka voidaan maksaa laajalti unionissa käytössä olevalla maksuvälineellä. Tätä varten vedyn tankkausasemien ylläpitäjien on varmistettava, että kaikki niiden ylläpitämät vedyn tankkausasemat hyväksyvät sähköiset maksut, joiden maksamiseen voidaan käyttää vähintään yhtä seuraavista maksupäätteistä ja -laitteista: Kaikkien yleisesti saatavilla olevien vetytankkausasemien ylläpitäjien on [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] alkaen annettava loppukäyttäjille mahdollisuus kertatankkaukseen, joka voidaan maksaa laajalti unionissa käytössä olevalla maksuvälineellä. Tätä varten vedyn tankkausasemien ylläpitäjien on varmistettava, että kaikki niiden ylläpitämät vedyn tankkausasemat hyväksyvät sähköiset maksut, joiden maksamiseen voidaan käyttää vähintään maksukorttien lukulaitteita tai lähimaksulaitteita, jotka pystyvät lukemaan maksukortteja. Tarkistus 157 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta a)  maksukorttien lukulaitteet; Poistetaan. Tarkistus 158 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta b)  laitteet, joissa on lähimaksutoiminto ja jotka pystyvät vähintään lukemaan maksukortteja. Poistetaan. Tarkistus 159 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 a kohta (uusi) 1 a.  Jäsenvaltioiden on kannustettava ylläpitäjiä tarjoamaan standardoituja ja täysin yhteentoimivia tietojärjestelmiä, jotka tarjoavat tietoa tankkauspisteiden saatavuudesta. Järjestelmien on oltava täsmällisiä, käyttäjäystävällisiä ja käytettävissä jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä sekä englanniksi. Tarkistus 160 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 3 kohta 3.  Vedyn tankkauspisteiden ylläpitäjien on asetettava hintatiedot saataville ylläpitämillään tankkausasemilla niin, että asiakas näkee ne ennen tankkauskerran aloittamista. 3.  Vedyn tankkauspisteiden ylläpitäjien on asetettava hintatiedot saataville ylläpitämillään tankkausasemilla niin, että asiakas näkee ne ennen tankkauskerran aloittamista. Niiden on esitettävä kertahinta ja kaikki sen osatekijät kaikilla ylläpitämillään yleisesti saatavilla olevilla tankkausasemilla selkeästi siten, että ne ovat loppukäyttäjän tiedossa ennen latauskerran aloittamista. Kilohinta on esitettävä selkeästi. Tarkistus 161 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 4 kohta 4.  Yleisesti saatavilla olevien tankkausasemien ylläpitäjät voivat tarjota vedyn tankkauspalveluja asiakkaille sopimusperusteisesti, myös muiden liikennepalvelun tarjoajien nimissä ja puolesta. Liikennepalvelun tarjoajien loppukäyttäjiltä veloittamien hintojen on oltava kohtuullisia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Liikennepalvelun tarjoajien on asetettava loppukäyttäjien saataville ennen tankkauskerran alkua ja aiottua tankkauskertaa koskevasti vapaasti saatavilla olevin ja laajalti tuetuin sähköisin menetelmin kaikki asianmukaiset hintatiedot, joissa eritellään selkeästi tankkauspisteen ylläpitäjän veloittamat hintatekijät, sovellettavat verkkovierailun kustannukset ja muut liikennepalvelun tarjoajan soveltamat maksut. (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) Tarkistus 162 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 1 kohta – johdantokappale 1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että merisatamissa on tarjolla vähimmäismäärä maasähköä kontti- ja matkustaja-aluksille. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että 1 päivään tammikuuta 2030 mennessä: 1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon merisatamissa on tarjolla vähimmäismäärä maasähköä kontti- ja matkustaja-aluksille. Tämän vuoksi ja täysin asetuksen XXXX-XXX [FuelEU Maritime] 5 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on yhteistyössä hallintoelimen tai toimivaltaisen viranomaisen kanssa toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että 1 päivään tammikuuta 2030 mennessä Tarkistus 163 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 1 a kohta (uusi) 1 a.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että saatavilla on riittävästi verkkoinfrastruktuuria ja -kapasiteettia, tehoreserviä ja taajuudenmuuntoa 1 kohdan a, b ja c alakohdassa säädettyjen vaatimusten täyttämiseksi. Tarkistus 164 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 2 kohta – johdantokappale 2.  Satamakäyntien lukumäärää määritettäessä ei oteta huomioon seuraavia satamakäyntejä: 2.  Asetuksen XXXX-XXX [FuelEU Maritime] 5 artiklan 3 kohtaa täysimääräisesti noudattaen satamakäyntien lukumäärää määritettäessä ei oteta huomioon seuraavia satamakäyntejä: Tarkistus 165 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 2 kohta – a a alakohta (uusi) a a)  satamakäynnit, joissa aluksen arvioitiin olevan kiinnityspaikassa alle kaksi tuntia ja joissa alus estyi lähtemästä kyseisessä määräajassa sellaisten tapahtumien vuoksi, joita ei voitu ennakoida satamaan saavuttaessa ja jotka eivät selvästikään olleet operaattorin hallittavissa tai vastuulla; Tarkistus 166 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi) c a)  useat lyhyet satamakäynnit rahdin kuormaamiseksi ja purkamiseksi saman sataman eri kiinnityspaikoissa siten, että ei ylitetä a alakohdassa määriteltyä aikarajaa; Tarkistus 167 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 3 kohta 3.  Jos TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon merisatama sijaitsee saarella, jota ei ole liitetty suoraan sähköverkkoon, 1 kohtaa ei sovelleta ennen kuin tällainen yhteys on saatu valmiiksi tai puhtaista energialähteistä paikallisesti tuotettu kapasiteetti on riittävä. 3.  Jos TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon merisatama sijaitsee saarella tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetulla unionin syrjäisimmällä alueella, jota ei ole liitetty suoraan sähköverkkoon, 1 kohtaa ei sovelleta ennen kuin tällainen yhteys on saatu valmiiksi tai puhtaista energialähteistä paikallisesti tuotettu kapasiteetti on riittävä. Tarkistus 168 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 3 a kohta (uusi) 3 a.  Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta Ceutan ja Melillan alueeseen ennen kuin suora yhteys mantereen tai naapurimaan sähköverkkoon on saatu valmiiksi tai puhtaista energialähteistä paikallisesti tuotetun sähkön kapasiteetti on riittävä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista. Tarkistus 169 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi) b a)  satamissa on saatavilla riittävä verkkokapasiteetti ja -liitäntä, tehoreservi ja taajuudenmuunto. Tarkistus 170 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – otsikko Merisatamissa toimitettavaa nesteytettyä maakaasua koskevat tavoitteet Merisatamissa toimitettavaa nesteytettyä maakaasua, ammoniakkia ja vetyä koskevat tavoitteet Tarkistus 171 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 1 kohta 1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 2 kohdassa tarkoitettuihin TEN-T-ydinverkon merisatamiin perustetaan 1 päivään tammikuuta 2025 mennessä asianmukainen määrä nesteytetyn maakaasun tankkauspisteitä, jotta merialukset voivat liikkua koko TEN-T-ydinverkossa. Jäsenvaltioiden on tehtävä tarvittaessa yhteistyötä naapurijäsenvaltioiden kanssa TEN-T-ydinverkon tarkoituksenmukaisen kattavuuden varmistamiseksi. 1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 2 kohdassa tarkoitettuihin TEN-T-ydinverkon merisatamiin perustetaan 1 päivään tammikuuta 2025 mennessä asianmukainen määrä nesteytetyn maakaasun, ammoniakin ja vedyn tankkauspisteitä, jotta täytetään tällaisten polttoaineiden markkinakysyntä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä ja jotta merialukset voivat liikkua koko TEN-T-ydinverkossa. Jäsenvaltioiden on tehtävä tarvittaessa yhteistyötä naapurijäsenvaltioiden kanssa TEN-T-ydinverkon tarkoituksenmukaisen kattavuuden varmistamiseksi. Tarkistus 172 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 2 kohta 2.  Jäsenvaltioiden on nimettävä kansallisissa toimintakehyksissään ne TEN-T-ydinverkon merisatamat, jotka tarjoavat 1 kohdassa tarkoitettuja nesteytetyn maakaasun tankkauspisteitä, ottaen huomioon myös markkinoiden tosiasialliset tarpeet ja kehityssuuntaukset. 2.  Jäsenvaltioiden on nimettävä kansallisissa toimintakehyksissään ne TEN-T-ydinverkon merisatamat, jotka tarjoavat 1 kohdassa tarkoitettuja nesteytetyn maakaasun tankkauspisteitä, ottaen huomioon myös satamien kehittämisen, nesteytetyn maakaasun nykyiset toimituspaikat, markkinoiden tosiasialliset tarpeet ja kehityssuuntaukset sekä niiden unionin ilmastoneutraaliustavoitteeseen liittyvät velvoitteet. Tarkistus 173 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 1 kohta – johdantokappale 1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikkien TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon lentoasemien pitäjät varmistavat sähkön tarjonnan pysäköidyille ilma-aluksille seuraavasti: 1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikkien TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon lentoasemien pitäjät ja maahuolintapalvelujen tarjoajat varmistavat sähkön tarjonnan pysäköidyille ilma-aluksille seuraavasti: Tarkistus 174 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi) Kuitenkaan 1 kohdan a ja b alakohtaa ei sovelleta lyhytaikaisiin seisontapaikkoihin, ilma-alusten jäänpoistopaikkoihin, sotilasalueilla sijaitseviin seisontapaikkoihin ja yleisen lentoliikenteen seisontapaikkoihin (alle 5,7 tonnin suurin lentoonlähtöpaino). Tarkistus 175 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdan 1 ja 2 alakohdassa säädetään, jos TEN-T-ydinverkon tai kattavan TEN-T-verkon lentoasema sijaitsee saarella, jota ei ole liitetty suoraan sähköverkkoon, tai syrjäisimmällä alueella, kyseistä kohtaa ei sovelleta ennen kuin tällainen yhteys on saatu valmiiksi tai puhtaista energialähteistä paikallisesti tuotettu kapasiteetti on riittävä tai jos kustannukset ovat suhteettomat hyötyihin, myös ympäristöhyötyihin, nähden. Tarkistus 176 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 2 kohta (uusi) 2 b.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että TEN-T-ydinverkon lentoasemien pitäjät tai maahuolintapalvelujen tarjoajat tarjoavat pca-ilmastointijärjestelmiä. Tarkistus 177 Ehdotus asetukseksi 12 aartikla (uusi) 12 a artikla Raideosuuksien infrastruktuuria koskevat tavoitteet 1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava riittävä infrastruktuuri, joka mahdollistaa sen, että raideosuudet kaikkialla unionissa täyttävät asetuksen (EU) N:o 1315/2013 [TEN-T-asetus] sähköistämistavoitteet. 2.  Jos raideosuuksien suora sähköistäminen ei ole mahdollista, muun muassa palvelun kustannustehokkuuteen liittyvistä syistä, jäsenvaltioiden on varmistettava, että otetaan käyttöön asianmukainen määrä akkukäyttöisten junien latausasemia ja rautateiden vetytankkausasemia. Tätä varten jäsenvaltioiden on varmistettava, että TEN-T-ydinverkossa ja kattavassa TEN-T-verkossa otetaan käyttöön akkukäyttöisten junien latausasemia ja vetyjunien tankkausasemia kuhunkin suuntaan osuuksilla, joiden sähköistämisestä ei säädetä asetuksessa (EU) N:o 1315/2013 [TEN-T-asetus]. 3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että energiatehokkuus etusijalle -periaate otetaan täysimääräisesti huomioon, kun tehdään päätöksiä 2 kohdan noudattamiseksi käyttöön otettavasta infrastruktuurista. 4.  Ennen käyttöönottoa jäsenvaltioiden on tehtävä analyysi tällaisten asemien parhaasta sijainnista. Näin tehdessään jäsenvaltioiden on harkittava erityisesti asemien käyttöönottoa kaupunkisolmukohdissa ja multimodaalikeskuksissa, joihin voitaisiin integroida myös muita liikennemuotoja. Tarkistus 178 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 kohta – 1 alakohta Kunkin jäsenvaltion on 1 päivään tammikuuta 2024 mennessä laadittava ja lähetettävä komissiolle kansallisen toimintakehyksen luonnos vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämiseksi liikenteen alalla ja asiaan liittyvän infrastruktuurin käyttöönottamiseksi. Kunkin jäsenvaltion on 1 päivään tammikuuta 2024 mennessä koordinoidusti kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa laadittava ja lähetettävä komissiolle kansallisen toimintakehyksen luonnos vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämiseksi liikenteen alalla ja asiaan liittyvän infrastruktuurin käyttöönottamiseksi. Tarkistus 179 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a alakohta a)  markkinoiden nykytilan ja tulevan kehityksen arviointi liikenteen alalla käytettyjen vaihtoehtoisten polttoaineiden osalta sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehityksen arviointi ottaen huomioon vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin intermodaalinen saatavuus ja tarvittaessa sen rajojen yli ulottuva jatkuvuus; a)  markkinoiden nykytilan ja tulevan kehityksen arviointi liikenteen alalla käytettyjen vaihtoehtoisten polttoaineiden osalta sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehityksen arviointi ottaen huomioon vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin intermodaalinen saatavuus ja tarvittaessa sen rajojen yli ulottuva jatkuvuus sekä liikkuvuus ja saavutettavuus saarten ja syrjäisimpien alueiden välillä sekä niiden ja mantereen välillä; Tarkistus 180 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a a alakohta (uusi) a a)  sen arviointi, miten toimenpiteet toteutetaan täysin energiatehokkuus etusijalle -periaatteen mukaisesti; jäsenvaltioiden on annettava selvitys siitä, miten energiatehokkuus etusijalle -periaatetta on sovellettu tehtäessä suunnittelu- ja investointipäätöksiä, jotka liittyvät vaihtoehtoisten polttoaineiden lataus- ja tankkausinfrastruktuurin käyttöönottoon; Tarkistus 181 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a b alakohta (uusi) a b)  verkkoliitäntöjen ja -kapasiteetin nykytilan ja tulevan kehityksen arviointi, mukaan lukien tarvittavat parannus- ja häiriönsietotoimenpiteet sekä tarvittava rahoitus; Tarkistus 182 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a c alakohta (uusi) a c)  liikennesektorin käytettävissä olevan sähkön määrän muutosnäkymiä sekä sähkön lähteitä koskeva arviointi; Tarkistus 183 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta b)  asetuksen 3, 4, 6, 8, 9, 10, 11 ja 12 artiklan mukaiset kansalliset tavoitteet ja päämäärät, joita koskevat pakolliset kansalliset tavoitteet on vahvistettu tässä asetuksessa; b)  asetuksen 3, 4, 6, 8, 9, 10, 11, 12 ja 12 a artiklan mukaiset kansalliset tavoitteet ja päämäärät, joita koskevat pakolliset kansalliset tavoitteet on vahvistettu tässä asetuksessa; Tarkistus 184 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – c alakohta c)  kansalliset tavoitteet ja päämäärät tämän kohdan l, m, n, o ja p alakohtaan liittyvälle vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotolle, jolle ei ole asetettu pakollisia tavoitteita tässä asetuksessa; c)  kansalliset tavoitteet ja päämäärät tämän kohdan l, l a, m, n, o, p, p a ja p b alakohtaan liittyvälle vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotolle, jolle ei ole asetettu pakollisia tavoitteita tässä asetuksessa; Tarkistus 185 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – e alakohta e)  toimenpiteet, joilla edistetään vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa suljettujen kalustokokonaisuuksien osalta ja erityisesti julkisen liikenteen kaluston sähkölataus- ja vetytankkausasemien ja autojen yhteiskäyttöön tarkoitettujen sähkölatausasemien osalta; e)  toimenpiteet, joilla edistetään vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa suljettujen kalustokokonaisuuksien osalta ja erityisesti julkisen liikenteen kaluston sähkölataus- ja vetytankkausasemien ja autojen yhteiskäyttöön ja takseille tarkoitettujen sähkölatausasemien osalta; Tarkistus 186 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – g alakohta (uusi) g a)  kansalliset tavoitteet ja toimenpiteet vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin edistämiseksi TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon ulkopuolisissa tieverkoissa erityisesti yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden osalta. Jäsenvaltioiden on varmistettava erityisesti, että latausinfrastruktuuri kattaa asianmukaisesti keski- ja runsasliikenteiset tieverkot sekä kevyen että raskaan liikenteen osalta; Tarkistus 187 Ehdotus asetukseksi 13artikla – 1 kohta – 2alakohta – h alakohta h)  toimenpiteet, joilla edistetään sitä, että yleisesti saatavilla olevia suurteholatauspisteitä on riittävästi; h)  toimenpiteet, joilla edistetään sitä, että yleisesti saatavilla olevia suurteholatauspisteitä on riittävästi ja niiden antoteho on riittävä kuluttajien hyödyksi, ja joilla varmistetaan sähköajoneuvojen saumaton liikkuminen sen alueella ja tilanteen mukaan rajojen yli; Tarkistus 188 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – i a alakohta (uusi) i a)  toimenpiteet, joilla taataan lataus- ja tankkausinfrastruktuurin saatavuus kaikilla alueilla kiinnittäen erityistä huomiota maaseutualueisiin niin, että taataan niiden saavutettavuus ja alueellinen yhteenkuuluvuus; jäsenvaltioiden olisi harkittava ja toteutettava kohdennettuja politiikkoja ja toimenpiteitä kyseisiä alueita varten; Tarkistus 189 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – j alakohta j)  toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ikääntyneet, liikuntarajoitteiset ja vammaiset henkilöt voivat käyttää yleisesti saatavilla olevia lataus- ja tankkauspisteitä direktiivin (EU) 2019/882 liitteissä I ja III vahvistettujen esteettömyysvaatimusten mukaisesti; j)  toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ikääntyneet, liikuntarajoitteiset ja vammaiset henkilöt voivat käyttää kaikkia yleisesti saatavilla olevia lataus- ja tankkauspisteitä direktiivin (EU) 2019/882 liitteissä I ja III vahvistettujen esteettömyysvaatimusten mukaisesti; Tarkistus 190 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – j a alakohta (uusi) j a)  toimenpiteet, joita kohdennetaan tarvittaessa syrjäisimpien alueiden erityistarpeisiin; Tarkistus 191 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – k alakohta k)  toimenpiteet, joilla poistetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin suunnitteluun, lupamenettelyihin ja hankintaan liittyviä mahdollisia esteitä; k)  toimenpiteet, joilla poistetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin suunnitteluun, lupamenettelyihin ja hankintaan liittyviä mahdollisia esteitä ja joilla alkuperäisen hakemuksen ja tosiasiallisen käyttöönoton välinen viive rajoitetaan kuuteen kuukauteen ottaen asianmukaisesti huomioon sidosryhmien kuulemiset ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyt. Lupamenettely on digitalisoitava kaikilta osin; Tarkistus 192 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – k a alakohta (uusi) k a)  toimenpiteet, joilla varmistetaan, että kansallisesti yleisesti saatavilla olevan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kattavuudessa otetaan huomioon asukastiheys ja vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen rekisteröintien määrä viimeisimmän NUTS-luokituksen mukaisella NUTS 3 -tasoon perustuvalla paikallisalueella; Tarkistus 193 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – k b alakohta (uusi) k b)  toimenpiteet, joilla edistetään sähköavusteisten pyörien sekä L-luokan ajoneuvojen, kuten sähkömoottorilla varustettujen pyörien ja sähkömopojen, käyttöä; Tarkistus 194 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – k c alakohta (uusi) k c)   toimenpiteet, joilla tuetaan uusiutuvan energian yhteisöjä, kansalaisten energiayhteisöjä ja muita kuin kaupallisia toimijoita latauspisteiden käyttöönotossa erityisesti harvaan asutuilla alueilla; Tarkistus 195 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – l alakohta l)  suunnitelma vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin, erityisesti ilma-alusten vetytankkauksen ja sähkölatauksen, käyttöönotolle lentoasemilla, lukuun ottamatta sähkönjakelua pysäköidyille ilma-aluksille; l)  arviointi lentoliikenteen vety- ja sähkökäyttövoimailmailun markkinoiden nykytilasta ja tulevasta kehityksestä sekä toteutettavuustutkimus, joka koskee kyseisen infrastruktuurin käyttöönottoa, mukaan lukien tarvittaessa suunnitelma vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin, erityisesti ilma-alusten vetytankkauksen ja sähkölatauksen, käyttöönotolle lentoasemilla; Tarkistus 196 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – l a alakohta (uusi) l a)  suunnitelma pca-ilmastointijärjestelmien käyttöönotosta TEN-T-ydinverkon lentoasemilla, myös tavoitteet ja tarvittava rahoitus, sekä toteutettavuustutkimus asiaankuuluvan kiinteän tai liikkuvan infrastruktuurin käyttöönotosta; Tarkistus 197 Ehdotus asetukseksi 13artikla – 1 kohta – 2 alakohta – p alakohta p)  käyttöönottosuunnitelma, joka sisältää tavoitteet, keskeiset välitavoitteet ja tarvittavan rahoituksen vetykäyttöisille junille tai akkukäyttöisille sähköjunille niillä verkon osuuksilla, joita ei sähköistetä. p)  tarvittaessa käyttöönottosuunnitelma, joka sisältää tavoitteet, keskeiset välitavoitteet ja tarvittavan rahoituksen vetykäyttöisille junille tai akkukäyttöisille sähköjunille niillä verkon osuuksilla, joita ei voida sähköistää. Tarkistus 198 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – p a alakohta (uusi) p a)  kattava investointisuunnitelma, joka perustuu sosioekonomiseen analyysiin ja ympäristö- ja kustannus-hyötyanalyysiin ja jossa esitetään kansallisessa toimintakehyksessä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat investoinnit ja johon sisältyvät myös TEN-T-verkon ulkopuoliset infrastruktuurit; Tarkistus 199 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – p b alakohta (uusi) p b)  julkisesti saataville asetettava kartta kaiken vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin tulevista sopivista sijaintipaikoista niiden kehittämistä varten, mukaan lukien tiedot kysynnän perusteella riittävästä verkkokapasiteetista; Tarkistus 200 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 a kohta (uusi) 1 a.  Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltioita kehotetaan esittämään ennen mainitussa kohdassa asetettua määräaikaa alustavat kansalliset toimintakehykset infrastruktuurin sujuvan ja nopean kehittämisen ja käyttöönoton varmistamiseksi. Kun jäsenvaltio päättää esittää alustavan kansallisen toimintakehyksen, komissio arvioi alustavan kansallisen toimintakehyksen ja antaa suosituksia viimeistään kuuden kuukauden kuluttua alustavan kansallisen toimintakehyksen toimittamisesta. Tarkistus 201 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 2 kohta 2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisissa toimintakehyksissä otetaan huomioon jäsenvaltioiden alueella olemassa olevien eri liikennemuotojen tarpeet, myös niiden liikennemuotojen, joita varten on käytettävissä vain vähän vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille. 2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisissa toimintakehyksissä otetaan huomioon jäsenvaltioiden alueella olemassa olevien eri alueiden ja liikennemuotojen tarpeet, myös niiden liikennemuotojen, joita varten on käytettävissä vain vähän vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille, ja että lataus- ja tankkausinfrastruktuuri edistää liikennemuotosiirtymää ja helpottaa multimodaaliliikennettä. Tarkistus 202 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a.  Jäsenvaltioiden on arvioitava 1 kohdan säännösten kumulatiivista vaikutusta asetuksessa (EU) 2021/1119 vahvistettuihin vuoteen 2030 ulottuvaan unionin ilmastotavoitteeseen ja tavoitteeseen saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Tarkistus 203 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 2 b kohta (uusi) 2 b.  Jäsenvaltioiden on varmistettava tämän asetuksen nojalla käyttöön otettuja vaihtoehtoisia polttoaineita käsittelevien työntekijöiden täydennys- ja uudelleenkoulutus sekä asianmukaiset investoinnit työterveyteen ja -turvallisuuteen sosiaalisen oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksi. Tarkistus 204 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 3 kohta 3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisissa toimintakehyksissä otetaan tarvittaessa huomioon alue- ja paikallisviranomaisten intressit, erityisesti kun on kyse julkisen liikenteen lataus- ja tankkausinfrastruktuurista, sekä asianomaisten sidosryhmien intressit. 3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisissa toimintakehyksissä otetaan huomioon alue- ja paikallisviranomaisten intressit, erityisesti kun on kyse julkisen liikenteen lataus- ja tankkausinfrastruktuurista, sekä kaikkien asianomaisten sidosryhmien intressit. Jäsenvaltioiden on kuultava säännöllisesti alue- ja paikallisviranomaisia ja kannustettava niitä laatimaan asiaankuuluvat toimintakehykset, joihin voi sisältyä toimintasuunnitelma, jossa määritellään infrastruktuurin käyttöönottoalueita, nopeita latausmahdollisuuksia, asiaankuuluvia rahoituskehyksiä ja eri toimijoita koskevia konkreettisia toimia vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönoton helpottamiseksi. Tarkistus 205 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 3 a kohta (uusi) 3 a.  Jäsenvaltioiden on osana kansallista toimintakehystään arvioitava ja raportoitava, miten lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjät ovat panneet täytäntöön 5 ja 7 artiklan säännökset. Arvioinnin tulosten perusteella jäsenvaltioiden on toteutettava asiaankuuluvat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjät noudattavat 5 ja 7 artiklaa. Tarkistus 206 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 3 b kohta (uusi) 3 b.  Kunkin jäsenvaltion on nimettävä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kansallinen koordinaattori, joka valvoo kansallisen toimintakehyksen (ministeriöiden välistä) kansallista koordinointia ja toteutusta, mieluiten siten, että ei luoda uutta vakanssia. Kansallisen koordinaattorin on tehtävä yhteistyötä komission, asiasta vastaavan TEN-T-koordinaattorin ja tarvittaessa muiden kansallisten koordinaattorien kanssa ja avustettava alue- ja paikallisviranomaisia, esimerkiksi tarjoamalla asiantuntemusta, välineitä ja EU:n normeihin perustuvia ohjeita, ja neuvottava asiaankuuluvien paikallisten liikkuvuussuunnitelmien alueellisessa koordinoinnissa. Tarkistus 207 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 4 kohta 4.  Jäsenvaltioiden on tarvittaessa tehtävä yhteistyötä pyytämällä toisiltaan lausuntoja tai laatimalla yhteisiä toimintakehyksiä, jotta voidaan varmistaa, että tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet ovat johdonmukaisia ja koordinoituja. Jäsenvaltioiden on erityisesti tehtävä yhteistyötä sellaisten strategioiden laatimisessa, jotka koskevat vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä ja vastaavan infrastruktuurin käyttöönottoa vesiliikenteessä. Komissio avustaa jäsenvaltioita yhteistyöprosessissa. 4.  Jäsenvaltioiden on tarvittaessa tehtävä yhteistyötä pyytämällä toisiltaan lausuntoja tai laatimalla yhteisiä toimintakehyksiä, jotta voidaan varmistaa, että tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet ovat johdonmukaisia ja koordinoituja. Jäsenvaltioiden on erityisesti tehtävä yhteistyötä sellaisten strategioiden laatimisessa, jotka koskevat vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä ja vastaavan infrastruktuurin käyttöönottoa vesiliikenteessä. Komissio avustaa jäsenvaltioita yhteistyöprosessissa. Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) ydinverkkokäytävien eurooppalaisia koordinaattoreita on kuultava asetuksen (EU) N:o 1315/2013 45 artiklan mukaisesti. Tarkistus 208 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 4 a kohta (uusi) 4 a.  Jäsenvaltiot toimivat tarvittaessa yhteistyössä kolmansien maiden kanssa, erityisesti jäsenehdokasmaiden ja sellaisten kolmansien maiden kanssa, joissa jäsenvaltioiden väliset kauttakulkukäytävät sijaitsevat. Komissio avustaa jäsenvaltioita tässä yhteistyöprosessissa. Tarkistus 209 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 5 kohta 5.  Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin tukitoimenpiteiden on oltava SEUT-sopimuksen asiaa koskevien valtiontukisääntöjen mukaisia. 5.  Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin tukitoimenpiteet on sovitettava yhteen ilmastotavoitteiden kanssa hukkainvestointien estämiseksi, ja niiden on oltava SEUT-sopimuksen asiaa koskevien valtiontukisääntöjen mukaisia. Tarkistus 210 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 6 kohta 6.  Kunkin jäsenvaltion on asetettava kansallisen toimintakehyksensä luonnos julkisesti saataville ja varmistettava, että yleisölle annetaan varhaisessa vaiheessa ja tosiasiallisesti mahdollisuus osallistua kansallisen toimintakehyksen luonnoksen valmisteluun. 6.  Kunkin jäsenvaltion on asetettava kansallisen toimintakehyksensä luonnos, mukaan lukien kattava investointisuunnitelma, julkisesti saataville ja varmistettava, että yleisölle annetaan varhaisessa vaiheessa ja tosiasiallisesti mahdollisuus osallistua kansallisen toimintakehyksen luonnoksen valmisteluun. Tarkistus 211 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 7 kohta – johdantokappale 7.  Komissio arvioi kansallisten toimintakehysten luonnokset ja voi antaa jäsenvaltiolle suosituksia kuuden kuukauden kuluessa 1 kohdan mukaisen kansallisen toimintakehyksen luonnoksen toimittamisesta. Kyseiset suositukset voivat koskea erityisesti seuraavia: 7.  Komissio arvioi kansallisten toimintakehysten luonnokset. Komissio voi pyytää asiasta vastaavalta eurooppalaiselta TEN-T-koordinaattorilta lausuntoa toimintakehystä tarkastellessaan kunkin käytävän johdonmukaisuuden ja edistymisen takaamiseksi ja voi antaa jäsenvaltiolle suosituksia kuuden kuukauden kuluessa 1 kohdan mukaisen kansallisen toimintakehyksen luonnoksen toimittamisesta. Kyseiset suositukset on asetettava julkisesti saataville helposti luettavassa ja ymmärrettävässä muodossa, ja ne voivat koskea erityisesti seuraavia: Tarkistus 212 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 7 kohta – a alakohta a)  päämäärien ja tavoitteiden tavoitetaso 3, 4, 6, 8, 9, 10, 11 ja 12 artiklassa säädettyjen velvoitteiden täyttämiseksi; a)  päämäärien ja tavoitteiden tavoitetaso 3, 4, 6, 8, 9, 10, 11, 12 ja 12 a artiklassa säädettyjen velvoitteiden täyttämiseksi; Tarkistus 213 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 7 kohta – b a alakohta (uusi) b a)  sitä, jakautuvatko politiikat ja toimenpiteet maantieteellisesti jäsenvaltion alueiden kesken. Tarkistus 214 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 9 kohta 9.  Kunkin jäsenvaltion on 1 päivään tammikuuta 2025 toimitettava komissiolle lopullinen kansallinen toimintakehyksensä. 9.  Kunkin jäsenvaltion on 1 päivään tammikuuta 2025 toimitettava komissiolle lopullinen kansallinen toimintakehyksensä. Toimintakehys on asetettava julkisesti saataville helposti luettavassa ja ymmärrettävässä muodossa. Tarkistus 215 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 1 kohta 1.  Kunkin jäsenvaltion on annettava komissiolle erillinen edistymisraportti kansallisen toimintakehyksensä toteutuksesta ensimmäisen kerran 1 päivään tammikuuta 2027 mennessä ja sen jälkeen joka toinen vuosi. 1.  Kunkin jäsenvaltion on annettava komissiolle erillinen edistymisraportti kansallisen toimintakehyksensä toteutuksesta ensimmäisen kerran 1 päivään tammikuuta 2026 mennessä ja sen jälkeen joka vuosi. Edistymisraportti on asetettava julkisesti saataville helposti luettavassa ja ymmärrettävässä muodossa ja asetettava esille Euroopan vaihtoehtoisten polttoaineiden seurantakeskuksessa. Tarkistus 216 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 3 kohta 3.  Jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisen on arvioitava 30 päivään kesäkuuta 2024 mennessä ja sen jälkeen säännöllisesti joka kolmas vuosi, miten latauspisteiden käyttöönotto ja toiminta voisi sähköajoneuvojen kautta edelleen edistää energiajärjestelmän joustavuutta, mukaan lukien niiden myötävaikutus tasehallintamarkkinoihin, sekä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön hyödyntämistä. Arvioinnissa on otettava huomioon kaikentyyppiset julkiset tai yksityiset latauspisteet ja annettava suosituksia liittyen latauspisteiden tyyppiin, taustateknologiaan ja maantieteelliseen jakautumiseen, jotta käyttäjien olisi helpompi integroida sähköajoneuvonsa järjestelmään. Arviointi on asetettava julkisesti saataville. Arvioinnin tulosten perusteella jäsenvaltioiden on tarvittaessa toteutettava asiaankuuluvat toimenpiteet latauspisteiden lisäämiseksi ja sisällytettävä ne 1 kohdassa tarkoitettuun edistymisraporttiinsa. Verkonhaltijoiden on otettava arviointi ja toimenpiteet huomioon direktiivin (EU) 2019/944 32 artiklan 3 kohdassa ja 51 artiklassa tarkoitetuissa verkon kehittämissuunnitelmissa. 3.  Jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisen on arvioitava 30 päivään kesäkuuta 2024 mennessä ja sen jälkeen säännöllisesti joka vuosi, miten latauspisteiden käyttöönotto ja toiminta voisi sähköajoneuvojen kautta edelleen edistää energiajärjestelmän joustavuutta, mukaan lukien niiden myötävaikutus tasehallintamarkkinoihin, sekä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön hyödyntämistä. Arvioinnissa on otettava huomioon kaikentyyppiset niin julkiset kuin yksityiset latauspisteet, älylatauspisteet ja kaksisuuntaiset latauspisteet antotehosta riippumatta ja annettava suosituksia liittyen latauspisteiden tyyppiin, taustateknologiaan ja maantieteelliseen jakautumiseen, jotta käyttäjien olisi helpompi integroida sähköajoneuvonsa järjestelmään. Siinä on otettava huomioon kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien, myös latauspisteiden ylläpitäjien, siirto- ja jakeluverkonhaltijoiden, kuluttajajärjestöjen ja ratkaisujen tarjoajien, toimittamat tiedot, ja se on asetettava julkisesti saataville. Arvioinnin tulosten perusteella jäsenvaltioiden on tarvittaessa toteutettava asiaankuuluvat toimenpiteet latauspisteiden lisäämiseksi ja sisällytettävä ne 1 kohdassa tarkoitettuun edistymisraporttiinsa. Jäsenvaltioiden on myös toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen latausinfrastruktuurin suunnittelun ja vastaavan verkkosuunnittelun välisen johdonmukaisuuden. Verkonhaltijoiden on otettava arviointi ja toimenpiteet huomioon direktiivin (EU) 2019/944 32 artiklan 3 kohdassa ja 51 artiklassa tarkoitetuissa verkon kehittämissuunnitelmissa. Tarkistus 217 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 4 kohta 4.  Jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisen on arvioitava siirtoverkonhaltijoilta ja jakeluverkonhaltijoilta saatujen tietojen perusteella 30 päivään kesäkuuta 2024 mennessä ja sen jälkeen kolmen vuoden välein, kaksisuuntaisen latauksen mahdollisuuksia lisätä uusiutuvista lähteistä tuotetun energian yleistymistä energiajärjestelmässä. Arviointi on asetettava julkisesti saataville. Arvioinnin tulosten perusteella jäsenvaltioiden on tarvittaessa toteutettava asianmukaiset toimenpiteet kaksisuuntaisten latauspisteiden saatavuuden ja maantieteellisen jakautumisen mukauttamiseksi sekä julkisissa että yksityisissä tiloissa ja sisällytettävä toimenpiteet 1 kohdassa tarkoitettuun edistymisraporttiinsa. 4.  Jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisen on arvioitava siirtoverkonhaltijoilta ja jakeluverkonhaltijoilta saatujen tietojen perusteella 30 päivään kesäkuuta 2024 mennessä ja sen jälkeen vuoden välein, kaksisuuntaisen latauksen mahdollisuuksia tasata huippuja ja lisätä uusiutuvista lähteistä tuotetun energian yleistymistä energiajärjestelmässä. Arviointi on asetettava julkisesti saataville. Arvioinnin tulosten perusteella jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet kaksisuuntaisten latauspisteiden saatavuuden ja maantieteellisen jakautumisen mukauttamiseksi sekä julkisissa että yksityisissä tiloissa ja sisällytettävä toimenpiteet 1 kohdassa tarkoitettuun edistymisraporttiinsa. Tarkistus 218 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 5 kohta 5.  Komissio hyväksyy ohjeita ja malleja kansallisten toimintakehysten sisällöstä, rakenteesta ja muodosta sekä niiden kansallisten edistymisraporttien sisällöstä, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja kuuden kuukauden kuluessa 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä. Komissio voi antaa ohjeita ja malleja helpottaakseen tämän asetuksen muiden säännösten tuloksellista soveltamista unionissa. 5.  Komissio antaa asianomaisille kansallisille viranomaisille teknistä ja neuvoa-antavaa apua ja hyväksyy ohjeita ja malleja kansallisten toimintakehysten sisällöstä, rakenteesta ja muodosta sekä niiden kansallisten edistymisraporttien sisällöstä, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja kuuden kuukauden kuluessa 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä. Komissio voi antaa ohjeita ja malleja helpottaakseen tämän asetuksen muiden säännösten tuloksellista soveltamista unionissa. Tarkistus 219 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 2 kohta 2.  Komissio arvioi jäsenvaltioiden 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimittamat edistymisraportit ja antaa tarvittaessa suosituksia jäsenvaltioille tässä asetuksessa säädettyjen tavoitteiden ja velvoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi. Jäsenvaltioiden on päivitettävä edistymisraporttinsa suositusten perusteella kuuden kuukauden kuluessa komission suositusten vastaanottamisesta. 2.  Komissio arvioi jäsenvaltioiden 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimittamat edistymisraportit. Komissio varmistaa, että edistymisraportit asetetaan julkisesti saataville helposti luettavassa ja ymmärrettävässä muodossa ja asetetaan esille Euroopan vaihtoehtoisten polttoaineiden seurantakeskuksessa. Komissio antaa tarvittaessa suosituksia jäsenvaltioille tässä asetuksessa säädettyjen tavoitteiden ja velvoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi. Jäsenvaltioiden on päivitettävä edistymisraporttinsa suositusten perusteella kuuden kuukauden kuluessa komission suositusten vastaanottamisesta. Tarkistus 220 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a.  Asianomaisen jäsenvaltion on kuuden kuukauden kuluessa suositusten vastaanottamisesta ilmoitettava komissiolle, miten se aikoo panna suositukset täytäntöön. Tarkistus 221 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 2 b kohta (uusi) 2 b.  Kun 2 a kohdassa tarkoitettu ilmoitus on toimitettu, asianomaisen jäsenvaltion on suositusten antamisvuotta seuraavana vuonna toimittamassaan seurantaraportissa esitettävä, miten se on pannut suositukset täytäntöön. Jos asianomainen jäsenvaltio päättää olla panematta suosituksia tai niiden merkittävää osaa täytäntöön, sen on perusteltava komissiolle, miksi se ei tee niin. Tarkistus 222 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 3 kohta – johdantokappale 3.  Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen 14 artiklan 1 kohdan mukaisten edistymisraporttien arvioinnista vuoden kuluttua siitä, kun jäsenvaltiot ovat toimittaneet kansalliset edistymisraporttinsa. Tähän arviointiin on sisällyttävä arvio seuraavista: 3.  Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen 14 artiklan 1 kohdan mukaisten edistymisraporttien arvioinnista kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun jäsenvaltiot ovat toimittaneet kansalliset edistymisraporttinsa. Tähän arviointiin on sisällyttävä arvio seuraavista: Tarkistus 223 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 4 kohta – d alakohta d)  pysäköityjen ilma-alusten sähkönsyöttöinfrastruktuuri TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon lentoasemilla; d)  pysäköityjen ilma-alusten sähkönsyöttöinfrastruktuuri TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon lentoasemilla sekä tarvittaessa lataus- ja tankkauspisteet sähkö- ja vetykäyttöisten ilma-alusten tarpeisiin; Tarkistus 224 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 4 kohta – e alakohta e)  nesteytetyn maakaasun tankkauspisteiden lukumäärä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon meri- ja sisävesisatamissa; e)  nesteytetyn maakaasun, vedyn ja ammoniakin tankkauspisteiden lukumäärä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon meri- ja sisävesisatamissa; Tarkistus 225 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 4 kohta – j a alakohta (uusi) j a)  sellaisten yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden lukumäärä, jotka on osittain tarkoitettu suljetuille kalustokokonaisuuksille, mukaan lukien julkinen liikenne ja autojen yhteiskäyttö; Tarkistus 226 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 4 kohta – j b alakohta (uusi) j b)  vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri syrjäisimmillä alueilla ja saarilla. Tarkistus 227 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 4 a kohta (uusi) 4 a.   Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 1 päivään tammikuuta 2030 mennessä ja aina kolmen vuoden välein vuoteen 2050 asti kertomuksen tämän asetuksen toimintaa koskevan arvioinnin tuloksista painottaen tämän asetuksen vaikutuksia sisämarkkinoiden toimintaan, asianomaisten alojen kilpailukykyyn ja hiilivuodon suuruuteen. Tarkistus 228 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 4 b kohta (uusi) 4 b.   Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 1 päivään tammikuuta 2030 mennessä ja sen jälkeen viiden vuoden välein vuoteen 2050 asti kertomuksen 55-valmiuspaketin1 a muodostavien asetusten makrotaloudellisen kokonaisvaikutuksen kattavan arvioinnin tuloksista painottaen vaikutuksia unionin kilpailukykyyn, työpaikkojen luomiseen, liikenteen rahtihintoihin, kotitalouksien ostovoimaan ja hiilivuodon suuruuteen. _________________ 1 a Komission tiedonanto (COM(2021)0550), annettu 14 päivänä heinäkuuta 2021. Tarkistus 229 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 4 c kohta (uusi) 4 c.   Komission harkitsee mahdollisia muutoksia tähän asetukseen sääntelyn yksinkertaistamiseksi. Komission ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on mukauduttava jatkuvasti parhaisiin käytäntöihin perustuviin hallinnollisiin menettelyihin ja toteutettava kaikki toimenpiteet tämän asetuksen täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi pitäen hallinnolliset taakat mahdollisimman vähäisinä. Tarkistus 230 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 2 kohta 2.  Jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta raportista tai komission käytettävissä olevista tiedoista käy ilmi, että on vaarana, että jäsenvaltio ei saavuta 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kansallisia tavoitteitaan, komissio voi antaa asiaa koskevan lausunnon ja pyytää kyseistä jäsenvaltiota toteuttamaan korjaavia toimenpiteitä kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Asianomaisen jäsenvaltion on kolmen kuukauden kuluessa komission lausunnon vastaanottamisesta ilmoitettava komissiolle korjaavat toimenpiteet, jotka se aikoo toteuttaa 3 artiklan 1 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Korjaaviin toimenpiteisiin on sisällyttävä lisätoimia, jotka jäsenvaltion on toteutettava 3 artiklan 1 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä selkeä aikataulu toimille, jotta voidaan arvioida vuosittaista edistymistä näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Jos komissio katsoo, että korjaavat toimenpiteet ovat riittäviä, asianomaisen jäsenvaltion on päivitettävä viimeisin 14 artiklassa tarkoitettu edistymisraporttinsa näillä korjaavilla toimenpiteillä ja toimitettava se komissiolle. 2.  Jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta raportista tai komission käytettävissä olevista tiedoista käy ilmi, että on vaarana, että jäsenvaltio ei saavuta 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kansallisia tavoitteitaan, komissio antaa asiaa koskevan lausunnon ja pyytää kyseistä jäsenvaltiota toteuttamaan korjaavia toimenpiteitä kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Asianomaisen jäsenvaltion on kolmen kuukauden kuluessa komission lausunnon vastaanottamisesta ilmoitettava komissiolle korjaavat toimenpiteet, jotka se aikoo toteuttaa 3 artiklan 1 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Korjaaviin toimenpiteisiin on sisällyttävä lisätoimia, jotka jäsenvaltion on toteutettava 3 artiklan 1 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä selkeä aikataulu toimille, jotta voidaan arvioida vuosittaista edistymistä näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Jos komissio katsoo, että korjaavat toimenpiteet ovat riittäviä, asianomaisen jäsenvaltion on päivitettävä viimeisin 14 artiklassa tarkoitettu edistymisraporttinsa näillä korjaavilla toimenpiteillä ja toimitettava se komissiolle. Jos komissio katsoo, että korjaavat toimenpiteet eivät ole riittäviä, se harkitsee tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista kyseisen jäsenvaltion osalta. Näiden toimenpiteiden on oltava oikeasuhteisia, asianmukaisia ja perussopimusten mukaisia. Tarkistus 231 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a.  Komissio tiedottaa asianmukaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle 2 kohdan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä ja asettaa nämä päätökset julkisesti saataville asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti. Tarkistus 232 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 1 kohta 1.  On varmistettava, että saatavilla on merkityksellistä, johdonmukaista ja selkeää tietoa niistä moottoriajoneuvoista, jotka voidaan säännöllisesti tankata markkinoille saatetuilla yksittäisillä polttoaineilla tai ladata latauspisteissä. Nämä tiedot on annettava moottoriajoneuvojen ohjekirjoissa, tankkaus- ja latauspisteissä, moottoriajoneuvoissa ja moottoriajoneuvojen edustusliikkeissä. Tätä vaatimusta sovelletaan kaikkiin 18 päivän marraskuuta 2016 jälkeen markkinoille saatettuihin moottoriajoneuvoihin ja niiden ohjekirjoihin. 1.  On varmistettava, että saatavilla on merkityksellistä, johdonmukaista ja selkeää tietoa niistä moottoriajoneuvoista, jotka voidaan säännöllisesti tankata markkinoille saatetuilla yksittäisillä polttoaineilla tai ladata latauspisteissä. Tätä varten jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki moottoriajoneuvoja koskevat tiedot, jotka ovat merkityksellisiä tässä asetuksessa ja muussa sovellettavassa unionin lainsäädännössä esitettyjen polttoaineiden tai sähköisen latauksen osalta, on annettava moottoriajoneuvojen ohjekirjoissa, tankkaus- ja latauspisteissä, moottoriajoneuvoissa ja moottoriajoneuvojen edustusliikkeissä. Tätä vaatimusta sovelletaan kaikkiin markkinoille saatettuihin moottoriajoneuvoihin ja niiden ohjekirjoihin. Sen vuoksi komissio tarkastelee tarvittaessa uudelleen direktiiviä 1999/94/EY viimeistään vuoden kuluttua tämän asetuksen 24 artiklassa mainitusta päivämäärästä. Tarkistus 233 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 2 kohta – johdantokappale 2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen ja infrastruktuurien yhteensopivuuden sekä polttoaineiden ja ajoneuvojen yhteensopivuus on ilmoitettava liitteessä II olevassa 9.1 ja 9.2 kohdassa tarkoitettujen teknisten eritelmien mukaisesti. Jos tällaisissa standardeissa viitataan graafiseen merkintään, kuten värikoodijärjestelmään, kyseisen graafisen merkinnän on oltava yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä ja se on asetettava esille selkeästi näkyvällä tavalla: 2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen ja infrastruktuurien yhteensopivuuden sekä polttoaineiden ja ajoneuvojen yhteensopivuus on ilmoitettava liitteessä II olevassa 9.1 ja 9.2 kohdassa tarkoitettujen teknisten eritelmien mukaisesti. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos tällaisissa standardeissa viitataan graafiseen merkintään, kuten värikoodijärjestelmään, kyseisen graafisen merkinnän on oltava yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä ja se on asetettava esille selkeästi näkyvällä tavalla: Tarkistus 234 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 2 kohta – a alakohta a)  vastaaviin jakelulaitteisiin ja niiden suuttimiin kaikissa tankkauspisteissä siitä päivästä alkaen, jolloin polttoaineita saatetaan markkinoille; tai a)  vastaaviin jakelulaitteisiin ja niiden suuttimiin kaikissa tankkauspisteissä siitä päivästä alkaen, jolloin polttoaineita saatetaan markkinoille; ja Tarkistus 235 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 2 kohta – b alakohta b)  18 päivän marraskuuta 2016 jälkeen markkinoille saatettujen moottoriajoneuvojen osalta kyseisen polttoaineen kanssa suositeltujen ja yhteensopivien moottoriajoneuvojen polttoainesäiliöiden kaikkien täyttöaukkojen kohdalle tai välittömään läheisyyteen ja moottoriajoneuvojen ohjekirjoihin. b)  markkinoille saatettujen moottoriajoneuvojen osalta kyseisen polttoaineen kanssa suositeltujen ja yhteensopivien moottoriajoneuvojen polttoainesäiliöiden kaikkien täyttöaukkojen kohdalle tai välittömään läheisyyteen ja moottoriajoneuvojen ohjekirjoihin. Tarkistus 236 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 3 kohta 3.  Esitettäessä polttoaineiden hintoja polttoaineiden jakeluasemalla on tarpeen mukaan esitettävä tiedotustarkoituksessa asiaankuuluvia yksikköhintoja koskeva vertailu erityisesti sähkön ja vedyn osalta liitteessä II olevassa 9.3 kohdassa tarkoitettua vaihtoehtoisten polttoaineiden yksikköhintojen vertailua koskevaa yhteistä menetelmää noudattaen. 3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että esitettäessä polttoaineiden hintoja polttoaineiden jakeluasemalla esitetään tarpeen mukaan tiedotustarkoituksessa asiaankuuluvia yksikköhintoja koskeva vertailu erityisesti sähkön ja vedyn osalta liitteessä II olevassa 9.3 kohdassa tarkoitettua vaihtoehtoisten polttoaineiden yksikköhintojen vertailua koskevaa yhteistä menetelmää noudattaen. Sähkön kertalatauksessa ja vedyn kertatankkauksessa hinta on ilmoitettava myös kilowattituntia ja kiloa kohti. Tarkistus 237 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 2 kohta – johdantokappale 2.  Yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjien tai, näiden toimijoiden välisten järjestelyjen mukaisesti, kyseisten pisteiden omistajien on varmistettava, että niiden ylläpitämästä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurista on saatavilla staattista ja dynaamista tietoa ja että kyseiset tiedot ovat saatavilla kansallisten yhteyspisteiden kautta maksutta. Saataville on asetettava seuraavat tietotyypit: 2.  Yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjien tai, näiden toimijoiden välisten järjestelyjen mukaisesti, kyseisten pisteiden omistajien on varmistettava, että niiden ylläpitämästä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurista on saatavilla staattista ja dynaamista tietoa ja että kyseiset tiedot ovat saatavilla kansallisten yhteyspisteiden kautta maksutta. Näin tehdessään kyseisten ylläpitäjien on myös varmistettava kyberturvallisuuden, tietosuojan ja turvallisuuden korkein mahdollinen taso erityisesti todentamis-, laskutus- ja maksuprosesseissa. Kyseisten ylläpitäjien on tarvittaessa noudatettava toimenpiteistä yhteisen korkean kyberturvatason varmistamiseksi koko unionissa annetun direktiivin (NIS2-direktiivi) säännöksiä. Saataville on asetettava seuraavat tietotyypit: Tarkistus 238 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 2 kohta – a alakohta – i alakohta i)  lataus- tai tankkauspisteen maantieteellinen sijainti, i)  lataus- tai tankkauspisteen maantieteellinen sijainti ja mahdollisuuksien mukaan tiedot lepotiloista ja elintarviketarjonnasta sen läheisyydessä, Tarkistus 239 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 2 kohta – a alakohta – i a alakohta (uusi) i a)  tilat, jotka suojaavat sateelta tai muilta ankarilta sääoloilta, Tarkistus 240 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 2 kohta – a alakohta – i b alakohta (uusi) i b)  valaistus yöaikaan tapahtuvan latauksen aikana, Tarkistus 241 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 2 kohta – b alakohta – ii alakohta ii)  liitännän tyyppi, ii)  liitännän tyyppi ja saatavuus, Tarkistus 242 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 2 kohta – b alakohta – iv alakohta iv)  antoteho (kW), iv)  kokonaisantoteho (kW) ja yksilöllinen enimmäisantoteho, Tarkistus 243 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 2 kohta – b alakohta – iv a alakohta (uusi) iv a)  soveltuvuus raskaille hyötyajoneuvoille, mukaan lukien lataus- ja tankkauspisteiden käyttöä koskevat korkeus-, pituus- ja leveysrajoitukset. Tarkistus 244 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 2 kohta – c alakohta – ii alakohta ii)  saatavuus (käytössä/ei käytössä), ii)  saatavuus (käytössä/ei käytössä), saatavillaoloaste sopivaa aikayksikköä kohti (päivä/tunnit), Tarkistus 245 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 2 kohta – c alakohta – iii a alakohta (uusi) iii a)  uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön osuus ja kasvihuonekaasupäästöt latauspisteissä tarjotusta sähköstä, jos tiedot ovat saatavilla, Tarkistus 246 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 2 kohta – c alakohta – iii b alakohta (uusi) iii b)  mahdollisuus kaksisuuntaiseen lataukseen (kyllä/ei), Tarkistus 247 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 2 kohta – c alakohta – iii c alakohta (uusi) iii c)  älylatausvalmius, Tarkistus 248 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 2 kohta – c alakohta – iii d alakohta (uusi) iii d)  hyväksytyt maksutavat, Tarkistus 249 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 2 kohta – c alakohta – iii e alakohta (uusi) iii e)  tarvittaessa pysäköinnin hinta ja aikaraja, Tarkistus 250 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi) c a)  näytöllä saatavilla olevat kielet, Tarkistus 251 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi) Yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjät tai, näiden toimijoiden välisten järjestelyjen mukaisesti, kyseisten pisteiden omistajat eivät – noudattaen kuitenkin asiaa koskevaa unionin oikeutta – ole velvollisia antamaan staattisia tai dynaamisia tietoja, jos niiden myötä paljastuisi yrityksen luottamuksellisia tietoja, jotka saattavat vaarantaa yrityksen intressin. Tarkistus 252 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 3 kohta 3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tiedot ovat avoimesti ja syrjimättömästi kaikkien sidosryhmien saatavilla jäsenvaltion kansallisen yhteyspisteen kautta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU67 mukaisesti. 3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava noudattaen asiaa koskevaa unionin oikeutta, että tiedot, lukuun ottamatta yritysten luottamuksellisia tietoja, jotka saattavat vaarantaa yrityksen intressin, ovat avoimesti ja syrjimättömästi kaikkien sidosryhmien saatavilla jäsenvaltion kansallisen yhteyspisteen kautta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU67 mukaisesti. __________________ __________________ 67 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/40/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista (EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1). 67 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/40/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista (EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1). Tarkistus 253 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 3 a kohta (uusi) 3 a.  Komissio perustaa 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä yhteisen eurooppalaisen yhteyspisteen vaihtoehtoisia polttoaineita koskevia tietoja varten. Näin tehdessään komissio varmistaa, että direktiivin XX-XXX [ITS-direktiivi] ja multimodaalisen liikkuvuuden digitaalipalveluista annetun asetuksen XX-XXX säännöksiä noudatetaan kaikilta osin. Yhteisen eurooppalaisen yhteyspisteen on perustuttava täysin kansallisiin yhteyspisteisiin ja yhdistettävä ne toisiinsa. Sen on tarjottava pääsy kaikkiin kansallisten yhteyspisteiden saataville asetettuihin tietoihin ja varmistettava, että ne ovat julkisesti ja syrjimättömästi loppukäyttäjien, muiden markkinaosapuolten ja palveluntarjoajien saatavilla näiden käyttöön edellyttäen, että tietosuojavaatimuksia noudatetaan. Komissio varmistaa, että yhteinen eurooppalainen yhteyspiste asetetaan yleisön saataville ja se on helposti käytettävissä, esimerkiksi luomalla tarkoitukseen suunnitellun verkkoportaalin. Komissio varmistaa, että yhteisessä eurooppalaisessa yhteyspisteessä olevat tankkaus- ja latauspisteiden saatavuutta ja esteettömyyttä koskevat tiedot, mukaan lukien odotusajat ja jäljellä olevien vaihtoehtoisten polttoaineiden kapasiteetti, ovat saatavilla yleisesti saatavilla olevan, ajantasaisen, käyttäjäystävällisen ja monikielisen rajapinnan kautta EU:n tasolla. Tarkistus 254 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 3 b kohta (uusi) 3 b.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden kansalliset yhteyspisteet mahdollistavat automaattisen ja yhdenmukaisen tiedonsiirron yhteisen eurooppalaisen yhteyspisteen ja yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjien kanssa 4 kohdan mukaisesti vahvistettavien menettelyjen ja teknisten vaatimusten mukaisesti. Tarkistus 255 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 4 kohta – johdantokappale 4.  Siirretään komissiolle valta antaa 17 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla: 4.  Siirretään komissiolle valta antaa 20 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla: Tarkistus 256 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 4 kohta – c alakohta c)  vahvistetaan yksityiskohtaiset menettelyt 2 kohdassa edellytettyjen tietojen tuottamista ja siirtoa varten. c)  vahvistetaan yksityiskohtaiset menettelyt ja tekniset vaatimukset 2, 3 a ja 3 b kohdassa edellytettyjen tietojen yhdenmukaista eurooppalaista tuottamista ja siirtoa varten. Tarkistus 257 Ehdotus asetukseksi 19 artikla – 3 a kohta (uusi) 3 a.  Yleisesti saatavilla olevien ammoniakin tankkauspisteiden, jotka otetaan käyttöön tai uusitaan [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] alkaen, on oltava liitteessä II olevassa 7.1 ja 7.2 kohdassa vahvistettujen teknisten eritelmien mukaisia. Tarkistus 258 Ehdotus asetukseksi 19 artikla – 7 kohta – johdantokappale 7.  Siirretään komissiolle valta antaa 17 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla: 7.  Siirretään komissiolle valta antaa 20 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla: Tarkistus 259 Ehdotus asetukseksi 19 artikla – 7 kohta – b alakohta b)  muutetaan liitettä II päivittämällä viittaukset standardeihin, joihin viitataan kyseisessä liitteessä vahvistetuissa teknisissä eritelmissä. b)  muutetaan liitettä II päivittämällä viittaukset standardeihin, joihin viitataan kyseisessä liitteessä vahvistetuissa teknisissä eritelmissä, viimeistään kuuden kuukauden kuluttua niiden teknisestä hyväksymisestä. Tarkistus 260 Ehdotus asetukseksi 21 aartikla (uusi) 21 a artikla Kompensoiva sääntelyn vähentäminen Komissio esittää viimeistään vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta ja ”yksi sisään, yksi ulos” -periaatteen soveltamisesta antamansa tiedonannon1 a mukaisesti ehdotuksia tämän asetuksen aiheuttaman sääntelytaakan kompensoimiseksi muuttamalla tai kumoamalla muissa unionin säädöksissä olevia säännöksiä, joista koituu säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia asianomaisilla aloilla. _________________ 1 a Euroopan komission lehdistötiedote, annettu 4 päivänä joulukuuta 2019, von der Leyenin komission toimintatavoista. Tarkistus 261 Ehdotus asetukseksi 22 artikla – 1 kohta Komissio tarkastelee uudelleen tätä asetusta 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä sekä tekee tarvittaessa ehdotuksen sen muuttamisesta. Komissio seuraa asetuksen täytäntöönpanon edistymistä. Komissio tarkastelee uudelleen tätä asetusta 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä kiinnittäen erityistä huomiota tässä asetuksessa vahvistettujen tavoitteiden ja infrastruktuurivaatimusten asianmukaisuuteen. Jos komissio toteaa, että yksi tai useampi säännös ei enää ole asianmukainen tai että uutta teknologiaa on kehitetty, se tekee ehdotuksen tämän asetuksen muuttamisesta. Osana tätä uudelleentarkastelua komissio harkitsee erityisesti seuraavaa: –  alennetaan tämän asetuksen 9 artiklassa säädetyn bruttovetoisuuden kynnysarvo neljäänsataan sekä ulotetaan nämä säännökset koskemaan myös kaikkia muita asetuksen XXXX-XXX (FuelEU Maritime) soveltamisalaan kuuluvia alustyyppejä; –  sisällytetään tähän asetukseen asianmukaiset tavoitteet infrastruktuurille, jota tarvitaan sähkö- ja vetykäyttövoimaisten ilma-alusten voimanlähteenä; –  sähkötiejärjestelmien, kuten kontaktittoman induktiivisen latauksen tai ajojohdinteknologian, teknologinen kehitys ja se, voiko tällaisen infrastruktuurin käyttöönotto vaikuttaa yleisesti saatavilla olevan latausinfrastruktuurin käyttöönottoon, ja tarvittaessa tämän asetuksen latausinfrastruktuurin käyttöönottotavoitteisiin edellytettävät mukautukset. Osana tätä arviointia komissio tarkastelee erityisesti jäsenvaltioiden mahdollisuutta ottaa sähkötiejärjestelmät huomioon 3 artiklassa kevyille hyötyajoneuvoille ja 4 artiklassa raskaille hyötyajoneuvoille vahvistettujen kokonaisantotehoa koskevien tavoitteiden saavuttamisessa. Tarkistus 262 Ehdotus asetukseksi Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta – johdantokappale a)  ennusteet, jotka koskevat ajoneuvojen käyttöönottoa 31. joulukuuta 2025, 2030 ja 2035 mennessä seuraavien osalta: a)  ennusteet, jotka koskevat ajoneuvojen käyttöönottoa 31. joulukuuta 2025, 2027, 2030, 2032 ja 2035 mennessä seuraavien osalta: Tarkistus 263 Ehdotus asetukseksi Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta – johdantokappale b)  tavoitteet 31. joulukuuta 2025, 2030 ja 2035 mennessä seuraavien osalta: b)  tavoitteet 31. joulukuuta 2025, 2027, 2030, 2032 ja 2035 mennessä seuraavien osalta: Tarkistus 264 Ehdotus asetukseksi Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta – 7 luetelmakohta –  nesteytetyn maakaasun tankkauspisteet TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon merisatamissa, mukaan lukien sijaintipaikka (satama) ja satamakohtainen kapasiteetti; –  nesteytetyn maakaasun, vedyn ja ammoniakin tankkauspisteet TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon merisatamissa, mukaan lukien sijaintipaikka (satama) ja satamakohtainen kapasiteetti; Tarkistus 265 Ehdotus asetukseksi Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta – 8 luetelmakohta –  maasähkönsyöttö TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon merisatamissa, mukaan lukien kunkin laitteiston tarkka sijainti (satama) ja kapasiteetti satamassa; –  maasähkönsyöttö TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon merisatamissa, mukaan lukien kunkin laitteiston tarkka sijainti (satama), verkon kapasiteetti ja kapasiteetti satamassa; Tarkistus 266 Ehdotus asetukseksi Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta – 11 a luetelmakohta (uusi) –   L-luokan ajoneuvojen sähkölatausinfrastruktuuri: latausasemien lukumäärä ja antoteho. Tarkistus 267 Ehdotus asetukseksi Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta – 11 b luetelmakohta (uusi) –  Luetelmakohdissa 1–4 olevat latausasemia koskevat tiedot on eriteltävä normaalin, älykkään ja kaksisuuntaisen latauskapasiteetin osalta. Tarkistus 268 Ehdotus asetukseksi Liite I – 1 kohta – 2 alakohta 2.  käyttöaste: edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen luokkien osalta raportointi kyseisen infrastruktuurin käyttöaste; 2.  käyttöaste: edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen luokkien osalta raportointi kyseisen infrastruktuurin käyttöasteesta ja sen odotetusta tulevasta kysynnästä; Tarkistus 269 Ehdotus asetukseksi Liite I – 1 kohta – 3 alakohta – 1 luetelmakohta –  edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen infrastruktuurin käyttöönottoa koskevien tavoitteiden saavuttamisaste kaikkien liikennemuotojen osalta, erityisesti sähkölatausasemien, sähkötiejärjestelmien (tapauksen mukaan), vetytankkausasemien, meri- ja sisävesisatamissa tapahtuvan maasähkönsyötön, TEN-T-ydinverkon merisatamissa tapahtuvan nesteytetyn maakaasun alustankkauksen, satamien muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin, pysäköityjen ilma-alusten sähkönsyötön sekä junien vedyntankkauspisteiden ja sähkönlatauspisteiden osalta; –  edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen infrastruktuurin käyttöönottoa koskevien tavoitteiden saavuttamisaste kaikkien liikennemuotojen osalta, erityisesti sähkölatausasemien, sähkötiejärjestelmien (tapauksen mukaan), vetytankkausasemien, meri- ja sisävesisatamissa tapahtuvan maasähkönsyötön, TEN-T-ydinverkon merisatamissa tapahtuvan nesteytetyn maakaasun, vedyn ja ammoniakin alustankkauksen, satamien muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin, pysäköityjen ilma-alusten sähkönsyötön sekä junien vedyntankkauspisteiden ja sähkönlatauspisteiden osalta; Tarkistus 270 Ehdotus asetukseksi Liite I – 1 kohta – 3 alakohta – 3 luetelmakohta –  vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotto kaupunkisolmukohdissa; –  vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotto kaupunkisolmukohdissa ja multimodaaliliikennekeskuksissa; Tarkistus 271 Ehdotus asetukseksi Liite I – 1 kohta – 3 alakohta – 3 a luetelmakohta (uusi) –  toimenpiteet sen varmistamiseksi, että yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkauspisteiden sekä vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien liikennevaihtoehtojen, erityisesti julkisen liikenteen, laajentaminen on kohtuuhintaista ja että ne ovat helposti saatavilla haavoittuvassa asemassa oleville kuluttajille ja niille, jotka elävät energiaköyhyydessä tai ovat vaarassa joutua energiaköyhyyteen; Tarkistus 272 Ehdotus asetukseksi Liite I – 1 kohta – 7 a alakohta (uusi) 7 a.   selvitys siitä, miten energiatehokkuus etusijalle -periaate on otettu mahdollisimman tarkasti huomioon ajoneuvojen käyttöönottoennusteissa, tavoitteiden asettamisessa, käyttöasteiden arvioinnissa sekä kansallista politiikkakehystä ja siihen liittyviä julkisia investointeja tukevien poliittisten toimenpiteiden kehittämisessä ja toteuttamisessa. Tarkistus 273 Ehdotus asetukseksi Liite III – 3 kohta – 4 a luetelmakohta (uusi) –  kaksisuuntaisten latauspisteiden lukumäärä kunkin 2 kohdassa mainitun luokan osalta. Tarkistus 274 Ehdotus asetukseksi Liite II – 9 kohta – 9.3. a alakohta (uusi) 9.3. a.  Rautatieliikenteen sähkölataus- ja vetytankkausasemia koskeva tekninen eritelmä.