Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti sen 21 ja 36 artiklan,

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 14. kesäkuuta 2022 julkaiseman selvityksen ”Yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP) koskeva selvitys – EU:n prioriteetit vuonna 2022”,

–  ottaa huomioon neuvoston 21. maaliskuuta 2022 ja Eurooppa-neuvoston 24. maaliskuuta 2022 hyväksymän asiakirjan ”Turvallisuus- ja puolustusalan strateginen kompassi – Euroopan unioni, joka suojaa kansalaisiaan, arvojaan ja etujaan sekä edistää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta”,

–  ottaa huomioon 24. ja 25. maaliskuuta 2022 annetut neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2022 annetun Versailles’n julistuksen,

–  ottaa huomioon 23.–24. kesäkuuta 2022 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät laajemmasta Euroopasta, Ukrainasta, Ukrainan, Moldovan ja Georgian jäsenyyshakemuksista, Länsi-Balkanista, talouskysymyksistä, Euroopan tulevaisuuskonferenssista ja ulkosuhteista,

–  ottaa huomioon 12. lokakuuta 2022 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Vuoden 2022 tiedonanto EU:n laajentumispolitiikasta” (COM(2022)0528),

–  ottaa huomioon 2. maaliskuuta 2022 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman Ukrainaa vastaan tehdystä hyökkäyksestä (A/RES/ES-11/L.1) ja 12. lokakuuta 2022 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman Ukrainan alueellisesta koskemattomuudesta: YK:n peruskirjan periaatteiden puolustaminen (A/RES/ES ‑11/L.5),

–  ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2022 antamansa päätöslauselman ulkomaisesta sekaantumisesta kaikkiin Euroopan unionin demokraattisiin prosesseihin ja siihen sisältyvästä disinformaatiosta(1),

–  ottaa huomioon 19. lokakuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Vuoden 2021 tiedonanto EU:n laajentumispolitiikasta” (COM(2021)0644),

–  ottaa huomioon 7. huhtikuuta 2022 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman Venäjän federaation ihmisoikeusneuvoston jäsenyysoikeuksien keskeyttämisestä (A/RES/ES-11/L.4),

–  ottaa huomioon 9. toukokuuta 2022 annetun Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin lopullisia tuloksia koskevan kertomuksen,

–  ottaa huomioon 4. toukokuuta 2022 antamansa päätöslauselman toimista Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin päätelmien johdosta(2),

–  ottaa huomioon Euroopan rauhanrahaston perustamisesta ja päätöksen (YUTP) 2015/528 kumoamisesta 22. maaliskuuta 2021 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2021/509(3),

–  ottaa huomioon neuvoston 16. joulukuuta 2021 antamat päätelmät koronaviruspandemiasta, kriisinhallinnasta ja kriisinkestävyydestä, turvallisuudesta ja puolustuksesta, muuttoliikkeen ulkoisista näkökohdista ja ulkosuhteista,

–  ottaa huomioon 23. marraskuuta 2022 antamansa suosituksen neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle EU:n uudesta laajentumisstrategiasta(4),

–  ottaa huomioon Naton-maiden valtion- ja hallitusten johtajien Madridissa 29. kesäkuuta 2022 pidetyssä Naton huippukokouksessa hyväksymän Naton strategisen konseptin 2022,

–  ottaa huomioon 31. lokakuuta 2000 annetun YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325, jolla perustettiin naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskeva toimintaohjelma,

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2020 annetun komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja komission yhteisen tiedonannon sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevasta kolmannesta EU:n toimintasuunnitelmasta (GAP III) – kunnianhimoinen ohjelma sukupuolten tasa-arvon ja naisten vaikutusvallan lisäämiseksi EU:n ulkoisissa toimissa (JOIN(2020)0017),

–  ottaa huomioon 14. joulukuuta 2022 antamansa päätöslauselman mahdollisuuksista toteuttaa Israelin ja Palestiinan kahden valtion ratkaisu(5),

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, komission puheenjohtajan ja Naton pääsihteerin 10. tammikuuta 2023 allekirjoittaman yhteisen julistuksen EU:n ja Naton yhteistyöstä,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

–  ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A9-0292/2022),

A.  ottaa huomioon, että Venäjän federaation provosoimaton ja perusteeton sotilaallinen hyökkäys Ukrainaa vastaan Valko-Venäjän Lukašenkan hallinnon tuella on tuonut sodan takaisin Euroopan mantereelle ja aiheuttanut vakavaa tuhoa ja kärsimystä; ottaa huomioon, että Venäjä on tehnyt sotarikoksia Ukrainaa vastaan; toteaa, että kaikki tämä uhkaa nyt ja jatkossa Euroopan ja koko maailman turvallisuutta; ottaa huomioon, että Venäjä on uhannut ydinaseilla; ottaa huomioon, että maailmanlaajuisiin toimitusketjuihin on kohdistunut kielteisiä vaikutuksia ja elintarviketurva on heikentynyt useilla maailman alueilla; ottaa huomioon, että Venäjän laiton hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut taloudellista epävarmuutta, johtanut energian hintojen jyrkkään nousuun, pahentanut ilmastohätätilaa ja voi horjuttaa merkittävästi monien jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden, erityisesti Länsi-Balkanilla sijaitsevien ja itäisen kumppanuuden maiden, vakautta ja on siksi muuttanut huomattavasti EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan geopoliittista toimintaympäristöä; ottaa huomioon, että hyökkäyssota Ukrainaa vastaan oli osa Putinin suunnitelmaa muuttaa euroatlanttista turvallisuusarkkitehtuuria; ottaa huomioon, että tämä suunnitelma on torjuttu Ukrainan armeijan sankarillisen puolustuksen ansiosta; ottaa huomioon, että EU ei ole vuoden 2014 jälkeen pystynyt hyödyntämään täysimääräisesti yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkansa (YTPP) välineitä tukeakseen tehokkaasti Ukrainan taistelua Venäjää vastaan, vaikka tänä vuonna on nähtävissä joitakin parannuksia; katsoo, että EU:n on kehitettävä edelleen valmiuksiaan ja vahvistettava poliittista tahtoaan taata turvallisuus lähinaapurustossaan, jotta sitä voitaisiin pitää menestyksekkäänä ja uskottavana maailmanlaajuisena toimijana;

B.  toteaa, että itäiset naapurimaat ja Länsi-Balkanin maat tarvitsevat rauhanomaista konfliktinratkaisua, vakauden ja turvallisuuden parantamista sekä enemmän keskinäistä yhteistyötä; ottaa huomioon, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja tämän hyökkäyksen mahdollinen leviäminen naapurimaihin uhkaavat suuresti näiden alueiden turvallisuutta; ottaa huomioon, että EU:n välittömän naapurialueen epävakaus uhkaa EU:n vakautta, rauhaa ja turvallisuutta;

C.  ottaa huomioon, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan korostaa tarvetta toteuttaa vahvempia, kunnianhimoisempia, uskottavia, strategisia ja yhtenäisiä EU:n toimia maailmanlaajuisesti ja sitä, että EU:n on asetettava itsenäisesti omat strategiset tavoitteensa ja kehitettävä ja otettava käyttöön valmiuksia niiden saavuttamiseksi; toteaa, että tämä tuo jälleen korostetusti esiin, että EU:n on asetettava energiaomavaraisuutensa etusijalle;

D.  ottaa huomioon, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on varoitussignaali EU:lle ja että se merkitsee välitöntä uhkaa Euroopan ja maailman turvallisuusrakenteille sekä EU:n ja sen jäsenvaltioiden turvallisuudelle; ottaa huomioon, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vauhdittanut siirtymistä kohti yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja yleisesti EU:n ulkoisen toiminnan geopoliittista uudelleenmäärittelyä, johon liittyy rohkea visio, jota ohjaavat unionin edut uudessa geopoliittisessa todellisuudessa, aito halu toimia ja transatlanttinen yhteistyö strategisesti merkityksellisten tulosten aikaansaamiseksi; ottaa huomioon, että Venäjän hyökkäyksen johdosta Suomi ja Ruotsi ovat hakeneet Naton jäsenyyttä; katsoo, että tämä konflikti osoittaa, että jäsenvaltioiden on pikaisesti määriteltävä uhkia koskeva yhteinen käsitys ja osoitettava aitoa solidaarisuutta etulinjan jäsenvaltioita kohtaan; toteaa, että tämä sota vahvisti uudelleen Naton roolin Euroopan turvallisuuden perustana ja lujan transatlanttisen siteen välttämättömyyden;

E.  toteaa, että unionin on ehdottomasti puututtava keskeisiin haavoittuvuuksiinsa, kuten viimeaikaiseen suureen riippuvuuteen Venäjästä ja Kiinan kansantasavallasta, ja vahvistettava selviytymiskykyään ja valmiuttaan totalitaarisista ja epädemokraattisista hallinnoista johtuviin uhkiin nähden;

F.  katsoo, että Venäjän hyökkäys korostaa myös sitä – ja tätä painotetaan Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin kansalaislähtöisissä tuloksissa – että jäsenvaltioiden on osoitettava välttämätöntä poliittista tahtoa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan muuttamiseksi täysimittaiseksi eurooppalaiseksi politiikaksi;

G.  ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksessa määrättyjen nopeiden, tehokkaiden ja vaikuttavien ulkopoliittisten toimien sekä turvallisuus- ja puolustustoimien mahdollisuuksia on käytetty ja hyödynnetty hyvin rajoitetusti viime vuosikymmenen aikana jäsenvaltioiden poliittisen tahdon puutteen vuoksi; katsoo, että Euroopan turvallisuusympäristön muuttumisen johdosta on korkea aika käyttää kaikkia SEU‑sopimuksessa määrättyjä välineitä, erityisesti YTPP:n osalta; ottaa huomioon, että Lissabonin sopimukseen sisältyy esimerkiksi 41 artiklan 3 b kohdassa tarkoitettu sotilaallinen käynnistysrahasto, mahdollisuus muodostaa pieni ryhmä, jolla on 44 artiklan mukaiset kunnianhimoisemmat voimavaroja ja puolustusmateriaalia koskevan politiikan tavoitteet, ja mahdollisuus määritellä 42 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu aidosti eurooppalainen voimavaroja ja puolustusmateriaalia koskeva politiikka, ja nämä ovat olleet olemassa joulukuusta 2009 lähtien;

H.  katsoo, että siirtymälausekkeita voitaisiin välittömästi käyttää, jotta siirrytään yksimielisyysvaatimuksesta määräenemmistöpäätöksiin tietyillä politiikan aloilla; katsoo, että nykyinen uhka Euroopan turvallisuudelle edellyttää erinäisten työmenetelmien välitöntä mukauttamista;

I.  ottaa huomioon, että neuvosto on toiminut nopeasti ja yhtenäisesti ja on tähän mennessä hyväksynyt yhdeksän pakotepakettia Venäjää vastaan sen toimien vuoksi Ukrainassa, mukaan lukien yksittäiset pakotteet, kuten varojen jäädyttäminen ja matkustusrajoitukset, rahoitus-, kauppa-, energia-, liikenne-, teknologia- ja puolustusalaa koskevat talouspakotteet, rajoitukset tiedotusvälineille, diplomaattiset toimet, rajoitukset taloussuhteissa miehitettyyn Krimiin ja Sevastopoliin ja Donetskin ja Luhanskin alueiden osiin, jotka eivät ole hallituksen valvomia, sekä taloudellista yhteistyötä koskevat toimenpiteet; katsoo, että kaikki nämä pakotteet ovat osoitus solidaarisuudesta ja yhtenäisyydestä, mutta eivät vielä riitä pysäyttämään hyökkääjää;

J.  ottaa huomioon, että tiedotusvälineiden vapauden heikentyminen ja disinformaatiokampanjoiden, ulkomaisen sekaantumisen ja toimittajiin kohdistuvien hyökkäysten lisääntyminen on maailmanlaajuinen suuntaus, joka on selvimmin havaittavissa taantuvissa demokratioissa ja vastaanhangoittelevissa totalitaarisissa valtioissa; katsoo, että ihmisoikeuksille, demokratialle, julkiselle osallistumiselle ja kehitykselle aiheutuvat seuraukset ovat kansainvälisesti huolestuttavia; katsoo, että EU:n on lisättävä yhteistyötään samanmielisten kumppanimaiden kanssa tiedotusvälineiden vapauden ja sananvapauden edistämiseksi ja puolustamiseksi sekä disinformaation ja ulkomaisen sekaantumisen torjumiseksi kolmansissa maissa;

K.  toteaa, että pysyvä turvallisuustilanteen epävakaus ja ennakoimattomuus EU:n rajoilla ja lähinaapurustossa muodostavat suoran uhan unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuudelle;

L.  ottaa huomioon, että Venäjän federaation hallitus on Vladimir Putinin johdolla jatkanut kansainvälisiä terroritekoja poliittisia vastustajia ja suvereeneja valtioita vastaan ja että terroriteot ovat kärjistyneet siihen pisteeseen, että se on hyökännyt Ukrainaan ja miehittää Ukrainaa vuodesta 2014 alkaen;

M.  katsoo, että meneillään olevan ja ennennäkemättömän covid-19-pandemian, joka sai alkunsa Kiinan kansantasavallan Wuhanista, vaikutukset pahentavat Venäjän federaation Ukrainaan tekemän perusteettoman hyökkäyksen maailmanlaajuisia seurauksia; toteaa, että täysimittaisen sodan paluu Euroopan mantereelle, taloudellinen epävarmuus ja Venäjän federaation energianhintojen epävakauden tahallinen välineellistäminen aiheuttavat välitöntä geopoliittista epävarmuutta Euroopan unionin kansalaisille, ehdokasvaltioille ja mahdollisille ehdokasvaltioille sekä kumppaneille kaikkialla maailmassa;

N.  katsoo, että strategisen riippumattomuuden saavuttaminen edellyttää, että unioni voi toteuttaa kaikki EU:lle strategisesti merkittävät toimet turvautumatta kohtuuttomasti kolmansien valtioiden ja toimijoiden valmiuksiin, muun muassa poistamalla haavoittuvuudet, jotka altistavat unionin sisäiselle jakautumiselle ja pakottavat tekemään myönnytyksiä autoritaarisille toimijoille; toteaa, että strategisen riippumattomuuden saavuttaminen antaa unionille mahdollisuuden tehostaa ulkoisia toimiaan perustuen voimatekijöihin, edistää ja tuoda tehokkaammin esiin arvoihin perustuvia etujaan ja vahvistaa panostaan maailmanlaajuiseen monenvälisyyteen, konfliktien rauhanomaiseen ratkaisuun sekä demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien kehittämiseen kaikkialla maailmassa; katsoo, että EU ei voi puolustautua eikä olla uskottava toimija ilman todellisia investointeja jäsenvaltioiden puolustukseen; ottaa huomioon, että huolimatta vuodesta 2014 lähtien jatkuneesta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaa vastaan vain muutama, erityisesti Itä-Euroopassa sijaitseva Naton jäsenvaltio, jotka ovat myös jäsenvaltioita, on pannut täytäntöön Naton johtajien päätöksen osoittaa vähintään 2 prosenttia BKT:stä puolustusmenoihin; toteaa, että tämän kynnyksen saavuttaminen osoittaa todellista tahtoa vahvistaa samanaikaisesti sekä Euroopan turvallisuutta että EU:n asemaa;

O.  katsoo, että Euroopan valtioiden vapaaehtoinen liittyminen EU:hun on edelleen unionin menestyksekkäin ulkopolitiikan väline; ottaa huomioon, että Euroopan johtajat myönsivät 23. kesäkuuta 2022 Ukrainalle ja Moldovan tasavallalle EU:n ehdokasmaan aseman ja tunnustivat Georgian lähentymisen Eurooppaan; ottaa huomioon, että 15. joulukuuta 2022 Euroopan neuvosto myönsi Bosnia ja Hertsegovinalle EU:n jäsenehdokasmaan aseman ja Kosovon tasavalta jätti EU-jäsenyyshakemuksensa;

P.  ottaa huomioon, että unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ohjaavat demokratian ja oikeusvaltion arvot, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuus ja jakamattomuus, ihmisarvon kunnioittaminen, tasa-arvon ja yhteisvastuun periaatteet sekä YK:n peruskirjan periaatteiden ja kansainvälisen oikeuden noudattaminen; ottaa huomioon, että SEU 2 artiklassa, 3 artiklan 5 kohdassa ja 21 artiklassa vahvistetut unionin arvot ovat sen välittömän edun mukaisia; ottaa huomioon, että näihin demokraattisiin arvoihin kohdistuu edelleen entistä enemmän autokraattisia paineita, jotka heikentävät vallan väärinkäytön valvontaa, lisäävät ihmisoikeusloukkausten esiintymistä ja vakavuutta ja rajoittavat kansalaisyhteiskunnan, riippumattomien tiedotusvälineiden ja demokraattisten oppositioliikkeiden toimintamahdollisuuksia; toteaa, että Freedom House -järjestön mukaan vuosi 2021 oli 16. perättäinen vuosi, jolloin demokratia taantui maailmanlaajuisesti;

Q.  toteaa, että ilmastonmuutos vaikuttaa yhä vakavammin ihmiselämän eri osa-alueisiin sekä kehitysmahdollisuuksiin, maailmanlaajuiseen geopoliittiseen järjestykseen ja globaaliin vakauteen; toteaa, että ilmastonmuutoksen vaikutukset koettelevat eniten niitä, joilla on vähemmän resursseja siihen mukautumiseen; katsoo, että EU:n ulkopolitiikassa olisi keskityttävä nykyistä enemmän monenvälisen toiminnan edistämiseen tekemällä yhteistyötä ilmastoon liittyvissä erityiskysymyksissä, luomalla strategisia kumppanuuksia sekä vahvistamalla valtiollisten ja valtiosta riippumattomien toimijoiden, myös maailmanlaajuisesti suurimpien saastuttajien, yhteistyötä ja vuorovaikutusta;

R.  ottaa huomioon, että kansainväliseen oikeuteen ja monenvälisyyden instituutioihin perustuvaan sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestykseen kohdistuu yhä suurempi riski sekä sisä- että ulkopuolelta; ottaa huomioon, että autokraattiset valtiot, jotka toimivat yksin ja toteuttaen keskitettyjä toimia, pyrkivät heikentämään monenvälisiä järjestöjä ja virastoja sekä kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja ihmisoikeuksia koskevaa oikeutta, vääristämään niiden merkityksen käyttämällä niitä hyväksi tai kiertämään niitä tai estämään niiden täytäntöönpanon edistäen samalla autokraattisten normien kehittämistä EU:ssa ja kolmansissa valtioissa, myös käyttämällä diplomaattisia, taloudellisia tai sotilaallisia kannustimia ja pakotteita sekä toteuttamalla disinformaatiokampanjoita; katsoo, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Venäjän tahalliset sotarikokset ovat hyökkäys monenkeskisen sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen perustaa vastaan;

S.  katsoo, että EU:n on parannettava valmiuksiaan tehdä nopeita ja tehokkaita päätöksiä erityisesti yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa, puhua yhdellä äänellä ja toimia aidosti maailmanlaajuisesti kriiseihin vastaamisessa;

1.  huomauttaa, että EU:n nopea, yhtenäinen ja kestävä vastaus Venäjän Ukrainaan kohdistamaan hyökkäyssotaan ja EU:n kyky oppia aiemmista geostrategisista virheistä ja käsitellä niitä on osoitus EU:n ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tehokkuudesta, jota ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiota koskevat yhteiset arvomme ohjaavat; korostaa, että jotta unioni voi vahvistaa rooliaan uskottavana arvoihin perustuvana ulkopoliittisena toimijana, luotettavana kansainvälisenä kumppanina ja uskottavana turvallisuus- ja puolustustoimijana, sen on hyväksyttävä ja pantava täytäntöön tätä tavoitetta edistäviä päätöksentekomenettelyjä aloilla, joilla ne ovat tällä hetkellä käytettävissä;

2.  toteaa, että monet autokraattiset hallinnot eri puolilla maailmaa seuraavat tiiviisti EU:n vastausta Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan ja että se muokkaa ratkaisevasti niiden käyttäytymistä kansainvälisessä ympäristössä; korostaa, että ollakseen uskottava toimija EU:n ja sen jäsenvaltioiden on lisättävä sotilaallista, poliittista ja humanitaarista apuaan Ukrainalle ja vahvistettava puolustustaan, jotta torjutaan Venäjän Euroopan turvallisuuteen kohdistamia uhkia;

3.  on vakuuttunut siitä, että EU:n turvallisuuden, vaurauden ja johtajuuden varmistaminen maailmanlaajuisella tasolla on tiiviisti yhteydessä laajentumisprosessin lujittamiseen, ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden liittymisen nopeuttamiseen ja EU:n naapuruuspolitiikan lujittamiseen;

4.  korostaa, että Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan ja muiden kansainvälisten haasteiden aiheuttama geopoliittisen ympäristön järisyttävä muutos, mukaan lukien autoritaarisuuden jatkuva lisääntyminen maailmassa, Kiinan ja Venäjän välisen yhteistyön lisääntyminen, Kiinan kansantasavallan itsevarma ulkopolitiikka, ilmastohätätila ja covid-19-pandemian vaikutukset, edellyttävät strategisen riippumattomuuden käsitteen nopeampaa täytäntöönpanoa, solidaarisuutta ja EU:n geopoliittista heräämistä, joka perustuu konkreettisiin ja uskottaviin toimiin ensisijaisissa temaattisissa ja maantieteellisissä kysymyksissä ja osoittaa samalla, että tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä Naton ja samanmielisten liittolaisten kanssa kaikkialla maailmassa; painottaa, että tästä syystä kolmansien maiden Venäjän laittomille kannoille ilmaisemalla suoralla tai välillisellä tuella – joka ilmenee siinä, miten ne äänestävät asiaankuuluvista päätöslauselmista YK:n yleiskokouksessa tai auttavat Venäjää kiertämään EU:n pakotteita – olisi oltava selkeitä, nopeita ja erityisiä vaikutuksia poliittisiin ja kaupallisiin suhteisiimme kyseisten maiden kanssa;

5.  painottaa, että unioni voi täyttää tehtävänsä maailmanlaajuisena toimijana ja turvallisuuden tarjoajana vain joustavamman ja tehokkaamman päätöksenteon pohjalta, myös turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa;

6.  korostaa, että unionin toimia olisi ohjattava niillä arvoilla ja periaatteilla, joille unioni perustettiin SEU 21 artiklan mukaisesti, ja unionin toimien olisi oltava näiden arvojen ja periaatteiden mukaisia;

7.  katsoo, että SEU 21 artiklan 2 kohtaa olisi tarkistettava siten, että yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden luetteloon sisällytetään ”strategisen riippumattomuuden” käsite, jotta EU:sta voi tulla tehokas diplomaattinen ja turvallisuusalan toimija toteuttamalla omaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa, joka perustuu konkreettisiin toimiin, politiikkoihin, talousarvioihin ja sitoumuksiin;

8.  muistuttaa, että neuvoston maaliskuussa 2022 hyväksymä strateginen kompassi antaa EU:lle ja sen jäsenvaltioille strategista ohjausta ja välineitä niiden puolustusvoimavarojen parantamiseen, tulemiseen tehokkaiksi turvallisuuden takaajiksi entistä enemmän vastakkainasetteluun perustuvassa maailmanlaajuisessa ja alueellisessa ympäristössä ja määrätietoisemmiksi globaaleiksi toimijoiksi rauhan ja ihmisten turvallisuuden puolesta; kehottaa siksi varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa, komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan etusijalle sen nopean täytäntöönpanon yhteistyössä samanmielisten kumppaneiden kanssa ja täydentäen kaikilta osin Natoa ja sen 29. kesäkuuta 2022 hyväksyttyä strategista konseptia ottaen samalla huomioon Venäjän Ukrainaan kohdistamasta hyökkäyssodasta saadut kokemukset;

9.  korostaa tarvetta toteuttaa vaikuttava tiedotuskampanja, jossa tuodaan esiin strategisen kompassin hyödyt Euroopan turvallisuudelle ja unionin kansalaisille;

10.  korostaa, että nykyisiin haasteisiin vastaamiseksi tarvittavan geopoliittisen uudelleenmäärittelyn toteuttamiseksi EU:n olisi muokattava yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa seuraavien neljän toimen pohjalta:

11.  korostaa, että EU:n ulkoisen ihmisoikeuspolitiikan kunnianhimoinen sitoutuminen ja retoriikka edellyttävät, että ulkoinen ihmisoikeuspolitiikka on johdonmukaista ja esimerkillistä; pitää siksi valitettavana, että EU suhtautuu käytännössä edelleen epäjohdonmukaisesti toisiaan vastaaviin ihmisoikeustilanteisiin kaikkialla maailmassa; pitää lisäksi valitettavana ihmisoikeus- ja oikeusvaltiotilanteen heikkenemistä EU:n monissa jäsenvaltioissa, mikä heikentää sen uskottavuutta; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita näyttämään esimerkkiä ja ylläpitämään tinkimättä ihmisoikeuksia;

12.  painottaa, että EU:n olisi jatkettava sitoutumistaan asevalvontaan sekä aseistariisuntaa ja asesulkua koskeviin monenvälisiin sopimuksiin;

EU:n institutionaalisten ja päätöksentekojärjestelyjen vahvistaminen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla

13.  on tyytyväinen EU:n huomattavaan yhtenäisyyteen ja päättäväisyyteen, jotka ilmenivät nopeassa ja voimakkaassa vastauksessa Venäjän Ukrainaa vastaan käymään hyökkäyssotaan; kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita ylläpitämään Ukrainalle ja sen kansalaisille annettavan tuen korkeaa ja johdonmukaista tasoa ja tarvittaessa lisäämään sitä ottaen täysimittaisesti huomioon Ukrainan kasvavat tarpeet ja EU:n sitoutuminen Ukrainan itsenäisyyteen, suvereniteettiin ja alueelliseen koskemattomuuteen; vaatii saman tasoista yhtenäisyyttä, kun demokratioitamme tai yhteisiä arvojamme vastaan tehdään hyökkäyksiä tulevaisuudessa;

14.  kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita säilyttämään yhtenäisyytensä ja päättäväisyytensä ja hyödyntämään tätä ennennäkemätöntä yhteistyön tasoa; pitää erittäin tärkeänä yhtenäisyyttä ja unionin perustana olevien arvojen ja periaatteiden noudattamista ja korostaa, että on tärkeää säilyttää tämä yhtenäisyys ja vahvistaa edelleen EU:n ja sen jäsenvaltioiden strategista autonomiaa, turvallisuutta ja selviytymiskykyä tehostamalla yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevaa päätöksentekoa, mikä voitaisiin saavuttaa

katsoo edellä esitetyn perusteella, että parlamentin olisi asianmukaista pitää täysistuntokeskustelu ennen asiaankuuluvia neuvoston päätöksiä ja hyväksyä päätöslauselma, jolla annettaisiin poliittinen hyväksyntä operaatiolle, mukaan lukien sen tavoitteet, keinot ja kesto;

15.  kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan tiukasti SEU 31 artiklaa, jonka mukaan neuvosto voi muun muassa tehdä määräenemmistöllä tiettyjä päätöksiä YUTP:n asioissa, jolla ei ole sotilaallista merkitystä, erityisesti pakotteita ja ihmisoikeuksia koskevissa asioissa, ja siirtymään SEU 42 artiklan 7 kohdan tapauksessa määräenemmistöpäätöksiin; kehottaa jäsenvaltioita viipymättä hyödyntämään täysimääräisesti SEU 31 artiklan 3 kohtaan sisältyvää siirtymälauseketta erityisesti painopistealueilla;

16.  toteaa jälleen tukevansa EU:n maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän hyväksymistä ja täytäntöönpanoa, jotta EU voi nopeasti määrätä kohdennettuja rajoittavia toimenpiteitä sellaisia henkilöitä, yhteisöjä ja elimiä vastaan, jotka ovat vastuussa vakavista ihmisoikeusloukkauksista ja väärinkäytöksistä kaikkialla maailmassa tai jotka osallistuvat tai yhdistetään niihin; suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen laajentaa hyvissä ajoin EU:n maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän soveltamisalaa kattamaan korruptiotoimet ja tunnustaa siten korruption ja ihmisoikeusloukkausten välinen tiivis yhteys; kehottaa painokkaasti komissiota laajentamaan tätä lainsäädäntöehdotusta siten, että mahdollistetaan Euroopan parlamentin vahvempi rooli vakavien ihmisoikeusloukkaustapausten julkituomisessa; kehottaa jälleen neuvostoa ottamaan käyttöön määräenemmistöpäätöksen hyväksyttäessä EU:n maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän nojalla määrättyjä rajoittavia toimenpiteitä;

17.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita lisäämään tukeaan korruption torjuntaan osallistuville kansalaisyhteiskunnan järjestöille, aktivisteille ja tutkiville toimittajille edistämällä tehokkaiden korruptiontorjuntaelinten perustamista, ottamalla käyttöön vankkoja sääntelykehyksiä ja puuttumalla rahoitussalaisuusalueisiin ja veroparatiiseihin erityisesti niiden omilla lainkäyttöalueilla;

18.  korostaa, että Venäjän federaatiolle määrättyjen pakotteiden täytäntöönpano on ensiarvoisen tärkeää, jotta rajoitetaan sen kykyä jatkaa hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan, minkä vuoksi pakotteiden täytäntöönpanon on oltava aivan ensiarvoisen tärkeää; kehottaa painokkaasti neuvostoa määräämään rajoittavia toimenpiteitä sellaisiin kolmansiin maihin nähden, jotka mahdollistavat Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan joko helpottamalla pakotteiden kiertämistä tai antamalla suoraa sotilaallista apua; suhtautuu myönteisesti Valko-Venäjän hallinnolle määrättyihin rajoittaviin toimenpiteisiin; panee tyytyväisenä merkille neuvoston päätöksen määrätä rajoittavia toimenpiteitä Iranin islamilaista tasavaltaa vastaan, koska se toimittaa miehittämättömiä ilma-aluksia Venäjän federaatiolle käytettäväksi Ukrainaa ja erityisesti siviilikohteita vastaan; kehottaa laajentamaan rajoittavia toimenpiteitä, koska Iranin islamilainen tasavalta toimittaa edelleen miehittämättömiä ilma-aluksia ja suunnittelee toimittavansa maasta-maahan-ohjuksia; tukee voimakkaasti ehdotusta(6) direktiiviksi, jossa kriminalisoidaan unionin rajoittavien toimenpiteiden rikkominen, ja kehottaa antamaan Euroopan syyttäjänviraston tehtäväksi varmistaa tällaisten rikosten johdonmukainen ja yhdenmukainen tutkinta ja syytteeseenpano kaikkialla EU:ssa;

19.  ilmaisee huolensa ympäristö- ja ilmastokatastrofien lisääntyneestä tiheydestä ja voimakkuudesta ja toteaa, että niillä on erityisen vakavia seurauksia maailman köyhimmille ja haavoittuvimmille yksilöille ja yhteisöille; palauttaa mieliin, että ilmastonmuutoksen suorat ja välilliset vaikutukset heikentävät maailmanlaajuista rauhaa ja turvallisuutta ja syventävät samalla olemassa olevia haavoittuvuuksia ja eriarvoisuutta sekä aiheuttavat riskejä ihmisoikeuksille; korostaa, että komission ja jäsenvaltioiden on oltava perustavassa roolissa yhteisessä Team Europe -lähestymistavassa ilmastodiplomatian edistämiseksi maailmanlaajuisesti, jotta voidaan turvata maailmanlaajuinen rauha ja turvallisuus, erityisesti siten, että lisätään kahden- ja monenvälistä yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa, pannaan Pariisin sopimus kaikilta osin täytäntöön ja tehdään lisäsitoumuksia erityisesti kehittyviin kumppaneihin nähden sekä valtavirtaistetaan ilmastotoimet EU:n ulkoisten toimien kaikkiin ulottuvuuksiin; kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa (EUH) suunnittelemaan ja toteuttamaan EU:n vahvaa ilmastodiplomatiaa, jonka tavoitteena on edistää Pariisin sopimusta koskevaa kansainvälistä yhteistyötä, vahvistaa vihreän kehityksen ohjelman ulkoista ulottuvuutta ja tarjota konkreettista tukea kunnianhimoisille hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteille kolmansissa maissa;

20.  korostaa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen ja EU:n sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan kolmannen toimintasuunnitelman (GAP III) täysimittaista täytäntöönpanoa ja järjestelmällistä sisällyttämistä kaikkiin EU:n ulkoisiin toimiin, mukaan luettuina kauppapolitiikka ja kestävän kehityksen politiikka, kaikilla osallistumisen tasoilla ja kaikkiin asiaankuuluviin toimiin ja käsitteisiin myös GAP III:n elinkaaren jälkeen; vaatii EUH:ta parantamaan henkilöstönsä maantieteellistä tasapainoa, jotta se koostuisi asianmukaisesti kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisista ja heijastaisi koko jäsenvaltioiden kirjoa virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 27 artiklan mukaisesti;

21.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita ottamaan johtoaseman naisista, rauhasta ja turvallisuudesta annetun YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 (2000) täytäntöönpanossa; korostaa, että naisilla on keskeinen rooli konfliktien ehkäisemisessä, rauhanneuvotteluissa, rauhanrakentamisessa, rauhanturvaamisessa, humanitaarisessa toiminnassa ja konfliktin jälkeisessä jälleenrakentamisessa; korostaa, että EU:n on varmistettava naisten tasavertainen ja täysipainoinen osallistuminen kaikkiin rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen tähtääviin toimiin;

22.  kehottaa vahvistamaan EUH:n ja EU:n edustustojen valmiuksia tarjoamalla niille omat ja pysyvät EU:n välineet ja resurssit ulkoasioita sekä ihmisoikeuksien suojelua ja edistämistä ja disinformaation torjuntaa varten; kehottaa päivittämään 26. heinäkuuta 2010 tehtyä neuvoston päätöstä, jotta EU:n tavoitteet, arvot ja edut voidaan saavuttaa paremmin maailmanlaajuisesti;

23.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota vahvistamaan varapuheenjohtajan / korkean edustajan roolia; huomauttaa, että tämä voidaan saavuttaa muuttamalla perussopimusta siten, että varapuheenjohtajasta / korkeasta edustajasta tehdään unionin ulkoministeri, joka on unionin pääasiallinen ulkoinen edustaja kansainvälisillä foorumeilla ja voi osallistua viran puolesta jäsenvaltioiden käynnistämiin tai johtamiin neuvotteluihin; tukee unionin kansalaisten Euroopan tulevaisuuskonferenssissa esittämää toivetta siitä, että EU puhuisi yhdellä äänellä;

24.  ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan puheen EU:n suurlähettiläiden vuotuisessa kokouksessa 2022 ja odottaa, että EU:n ulkoasiainhallinnossa havaitut puutteet korjataan tehokkaasti sen valmiuksien ja vaikuttavuuden parantamiseksi; kehottaa harjoittamaan itsenäistä eurooppalaista diplomatiaa kaikilla aloilla, mukaan lukien julkisuus-, kulttuuri-, talous-, ilmasto- ja kyberdiplomatia sekä digitaalinen diplomatia, jotka määritetään yhteisen diplomaattisen kulttuurin ja todellisen EU:n yhteishengen perusteella; panee tyytyväisenä merkille pilottihankkeen ”Kohti eurooppalaista diplomaattiakatemiaa” käynnistämisen, jonka tavoitteena on hankkia yhteisiä taitoja ja toimivaltuuksia EU:n periaatteiden ja etujen tosiasialliseksi edistämiseksi ja puolustamiseksi maailmalla; korostaa, että pilottihankkeessa olisi keskityttävä myös tulevan akatemian kohderyhmiin ja mahdollistettava se, että myös sellaisista, jotka eivät ole jäsenvaltioiden diplomaatteja, voi tulevaisuudessa tulla EU:n diplomaatteja;

25.  korostaa strategista roolia, joka kansainvälisellä kulttuuriyhteistyöllä ja kulttuuridiplomatialla on EU:n ulkopolitiikassa kumppanimaiden kanssa solmittujen suhteiden lujittamisessa, EU:n demokraattisten arvojen edistämisessä, kulttuuriperinnön suojelussa EU:n ulkopuolella, kulttuurienvälisen vuoropuhelun, taiteilijoiden ja kulttuurin ammattilaisten liikkumisen edistämisessä, konfliktien ehkäisemisessä, disinformaation ja ulkomaisen sekaantumisen torjunnassa kolmansissa maissa sekä kulttuuriomaisuuden laittoman kaupan, ryöstämisen ja tuhoamisen torjunnassa; kehottaa vahvistamaan EU:n kulttuuridiplomatiaa valtavirtaistamalla kulttuurin strategisena pilarina unionin ulkoiseen toimintaan ja kehittämällä EU:n välineen, joka ilmentää unionin kulttuurinäkökohtia maailmanlaajuisesti ja edistää kansainvälisiä kulttuurisuhteita kulttuuriyhteistyön ja yhteiskehittämisen pohjalta ja johon kansalaisyhteiskunta ja kolmansien maiden kulttuurisektorit osallistuvat aktiivisesti; painottaa, että tällä välineellä voitaisiin tarjota EU:n valmiuksien kehittämistä ja taloudellista tukea kolmansien maiden kansalaisyhteiskunnan kulttuurialoille sekä luoville ja innovatiivisille aloille; kannattaa kulttuurin sisällyttämistä kaikkiin nykyisiin ja tuleviin kahden- ja monenvälisiin sopimuksiin ottaen asianmukaisesti huomioon Unescon kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä tehdyn yleissopimuksen mukaiset sitoumukset;

26.  korostaa, että geopoliittiset ja humanitaariset maailmanlaajuiset kriisit osoittavat, että EU:n on hankittava uskottavaa ja ensikäden tietoa olemassa olevista ja mahdollisista ulkoisista uhista EU:lle, jotta se voi reagoida nopeasti ja tehokkaasti ja suojella paremmin etujaan ulkomailla; kehottaa vahvistamaan EU:n tiedusteluanalyysikeskusta ja Euroopan ulkosuhdehallinnon kriisinhallintakeskusta parantamalla niiden resursseja ja valmiuksia;

27.  korostaa, että varapuheenjohtajan / korkean edustajan, komission puheenjohtajan ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan toimivaltuudet on tarpeen määrittää selkeästi, koska sekä perussopimuksiin että toimielinten välisiin sopimuksiin perustuvassa EU:n ulkoista edustusta koskevassa nykyisessä sääntelykehyksessä vallitsee epäselvyys kunkin toimielimen toimivaltuuksista ja roolista; katsoo, että tämä epäselvyys voi johtaa joihinkin päällekkäisyyksiin EU:n ulkoisissa toimissa tai hämmentää EU:n vastapuolia ja/tai keskustelukumppaneita kaikkialla maailmassa niiden suhteissa unioniin;

Strategisen riippumattomuuden täytäntöönpano

28.  korostaa, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan sekä Venäjän federaation aiheuttama vakava ja massiivinen tuho, sotarikokset, tahalliset ihmisoikeusloukkaukset ja kansainvälisen oikeuden perusnormien loukkaukset ovat korostaneet tarvetta EU:n vahvempaan, kunnianhimoisempaan, uskottavampaan, strategisempaan ja yhtenäisempään läsnäoloon ja toimintaan maailmannäyttämöllä; painottaa, että EU:n on voitava pontevammin asettaa omat strategisessa kompassissa esitetyt strategiset tavoitteensa ja kehittää valmiudet ja edellytykset niiden saavuttamiseksi, toimien samalla sekä itsenäisesti että tiiviissä yhteistyössä samanmielisten kumppaneiden kanssa; katsoo, että EU:n Ukrainaa koskevan politiikan tavoitteena olisi pidettävä Ukrainan kaikkien miehitettyjen alueiden palauttamista, sen itsenäisyyden, suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden turvaamista, pakotteilla jäädytettyjen varojen menetetyksi tuomitsemista koskevan oikeudellisen menettelyn pikaista saattamista päätökseen sekä syyllisten, kuten Vladimir Putinin ja Venäjän federaation ylimmän sotilas- ja siviilijohdon, saattamista oikeuden eteen kansainvälisesti;

29.  muistuttaa, että EU:sta tulee tehokas diplomaattinen ja turvallisuusalan toimija vain vahvojen toimien kautta ja että EU lisää strategista autonomiaansa ja solidaarisuuttaan vain konkreettisten toimenpiteiden, politiikkojen, varojen ja sitoumusten avulla;

30.  pitää myönteisenä jäsenvaltioiden lähestymistapojen muutosta, mikä merkitsee siirtymistä kohti EU:n strategista riippumattomuutta panemalla nopeasti täytäntöön Versailles’n julistuksessa ja strategisessa kompassissa vahvistetut tärkeimmät toimet; toteaa, että niissä korostetaan tarvetta vahvistaa EU:n ja jäsenvaltioiden puolustusvalmiuksia ja myötävaikuttaa Euroopan turvallisuuteen sekä transatlanttiseen ja maailmanlaajuiseen turvallisuuteen tehden tiivistä yhteistyötä täydentävästi ja koordinoiden Naton kanssa silloin, kun se on tarpeen EU:n kannalta, erityisesti siirryttäessä kohti EU:n strategisen riippumattomuuden lisäämistä;

31.  panee tyytyväisenä merkille EU:n ja Naton yhteistyötä koskevan kolmannen yhteisen julistuksen hyväksymisen 10. tammikuuta 2023; kehottaa unionia ja niitä jäsenvaltioita, jotka ovat myös Naton jäseniä, varmistamaan Strategisessa kompassissa, Naton strategisessa konseptissa ja kolmannessa yhteisessä julistuksessa esitettyjen tavoitteiden ja painopisteiden johdonmukaisen täytäntöönpanon; korostaa, että nämä Naton ja EU:n puitteissa toteutettavat strategiset prosessit tarjoavat ainutlaatuisen tilaisuuden tehostaa kuulemisia ja yhteistyötä kansalaistemme turvallisuuden parantamiseksi sekä rauhan ja vakauden edistämiseksi euroatlanttisella alueella ja sen ulkopuolella;

32.  toteaa, että Euroopan puolustusvoimavarojen olisi oltava yhteensopivia ja täydentäviä Naton kanssa ja että ne ovat edelleen Euroopan turvallisuuden tärkein takaaja; korostaa, että EU on Naton kumppani ja että EU:n ja Naton yhteistyö on molempia osapuolia vahvistavaa ja perustuu avoimuuteen, vastavuoroisuuteen, osallistavuuteen ja siihen, että molemmat osapuolet kunnioittavat toisen päätöksenteon riippumattomuutta;

33.  korostaa, että kaikkien EU:n strategisen riippumattomuuden saavuttamiseen tähtäävien prosessien on täydennettävä Natoa ja oltava yhteensopivia sen kanssa; korostaa siksi, että yhdenmukaisten, täydentävien ja yhteentoimivien puolustusvoimavarojen kehittäminen on keskeisen tärkeää euroatlanttisen alueen turvallisuuden lisäämiseksi yhteisen joukkovalikoiman periaatteen mukaisesti; toteaa jälleen, että EU:n valmiudet toteuttaa toimia joko kumppanuuden kautta tai itsenäisesti ovat olennaisen tärkeitä täydentävyyden kannalta ja jotta EU voi myötävaikuttaa Naton keskeisten tehtävien täyttämiseen sekä tehostaa konfliktien ehkäisemistä, ja ovat siten oleellisen tärkeitä koko maanosan turvallisuuden kannalta;

34.  katsoo, että strateginen kompassi on tärkeä askel kohti aitoa eurooppalaista puolustusunionia ja että sen on muodostettava perusta yhteisen strategisen kulttuurin kehittämiselle sekä unionin että sen jäsenvaltioiden tasolla; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita osoittamaan tarvittavaa yhtenäisyyttä ja poliittista tahtoa panna nopeasti täytäntöön kunnianhimoiset toimenpiteet, joihin ne ovat sitoutuneet strategisessa kompassissa, mukaan lukien EU:n nopean toimintakyvyn oikea-aikainen täytäntöönpano; katsoo, että strategisen kompassin täytäntöönpano toisi EU:n lähemmäs strategisen riippumattomuuden tavoitetta; korostaa, että on tarpeen ottaa huomioon Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vaikutukset ja lyhentää kaikkien yksittäisten toimien ja hankkeiden toteuttamisen määräaikoja;

35.  muistuttaa kuitenkin, että Euroopan puolustusvirasto, EU:n sotilasesikunta, Euroopan ulkosuhdehallinto ja komissio ovat määritelleet jäsenvaltioiden väliset voimavarojen erot ja tarvittavien puolustustoimien päälinjat jo useita vuosia sitten; katsoo siksi, että sekä strategisessa kompassissa että Versailles’ssa annetuissa neuvoston päätelmissä esitetyillä tavoitteilla on merkitystä ainoastaan silloin, jos jäsenvaltiot panevat ne tosiasiallisesti täytäntöön;

36.  pitää myönteisenä, että Euroopan rauhanrahastoa käytettiin nopeasti ja toistuvasti antamaan tarvittavaa tukea Ukrainalle, jotta se pystyy puolustamaan koko aluettaan sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisäpuolella ja saamaan alueen uudelleen tosiasialliseen valvontaansa; korostaa, että unionin toimintakykyä on parannettava kestävällä ja asianmukaisella rahoituksella Euroopan rauhanrahaston Ukrainalle jo antamaa tukea kehittämällä, myös välitysjärjestelmäyksikön kautta, ja hyödynnettävä unionin Ukrainalle antamasta tuesta saatuja kokemuksia, jotta sen valmiutta tulevien tilanteiden varalta voidaan parantaa; pitää myönteisenä neuvoston 12. joulukuuta 2022 tekemää päätöstä lisätä Euroopan rauhanrahaston määrärahoja kahdella miljardilla eurolla samalla, kun annetaan mahdollisuus korottaa Euroopan rauhanrahaston kokonaisrahoituksen enimmäismäärää enintään 5,5 miljardilla eurolla vuoteen 2027 mennessä, kun otetaan huomioon tarve jatkaa aseiden ja ampumatarvikkeiden toimitusten tukemista Ukrainaan ja muihin kumppanimaihin, myös Afrikan mantereella; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa esittämään pikaisesti ehdotuksen neuvoston päätöksen (YUTP) 2021/509 muuttamisesta; korostaa lisäksi, että on perustettava toinen talousarvion ulkopuolinen väline, jolla hallinnoitaisiin koko elinkaaren aikaista voimavarojen kehittämistä ja tuottamista ja joka sisältää yhteiset sotilaalliset tutkimus- ja kehittämistoimet, hankinnat, koulutuksen, ylläpidon ja toimitusvarmuuden;

37.  kehottaa lisäämään Ukrainalle annettavaa taloudellista ja sotilaallista apua ja toimittamaan välittömästi nykyaikaisia varusteita, aseita ja seuraavan sukupolven ilmapuolustusjärjestelmä; ilmaisee tukensa useiden jäsenvaltioiden ja kansainvälisten kumppaneiden päätökselle toimittaa Ukrainalle jalkaväen panssaroituja taisteluajoneuvoja ja panssaroituja miehistönkuljetusajoneuvoja; kehottaa jälleen jäsenvaltioita aloittamaan nykyaikaisten taistelupanssarivaunujen, myös Leopard 2 -panssarivaunujen, toimittamisen koordinoidun EU:n aloitteen puitteissa EUH:n yhteyteen perustettavan EU:n sotilasesikunnan ”selvityshuoneen” välityksellä; tukee sotilaallisen avustusoperaation perustamista Ukrainan asevoimien kouluttamiseksi EU:n maaperällä ja kehottaa ottamaan sen nopeasti käyttöön; antaa tunnustusta Ukrainassa toteutettavan siviiliturvallisuusalan uudistamista koskevan EU:n neuvontaoperaation tämänhetkiselle työlle ja pitää myönteisenä sen toimeksiannon äskettäistä mukauttamista, jotta tuetaan Ukrainan viranomaisia helpottamaan sellaisten kansainvälisten rikosten tutkintaa ja niistä syytteeseenpanoa, joihin Venäjän asevoimat ja palkkasoturit ovat syyllistyneet Venäjän Ukrainaan suuntaaman hyökkäyssodan yhteydessä;

38.  kehottaa uudelleen varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa, jäsenvaltioita ja kansainvälisiä kumppaneita valmistelemaan nopeita ja päättäväisiä toimia, jos Venäjä käyttää kemiallisia, biologisia tai radiologisia aseita taikka ydinaseita Ukrainaa vastaan;

39.  suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio ja korkea edustaja hyväksyivät 18. toukokuuta 2022 yhteisen tiedonannon puolustusalan investointivajeiden analyysista ja etenemistavasta, ja kehottaa jäsenvaltioita kehittämään ja hankkimaan yhdessä tarvittavat voimavarat näiden vajeiden korjaamiseksi hyödyntämällä kokonaisvaltaisesti pysyvää rakenteellista yhteistyötä (PRY), puolustusalan koordinoitua vuotuista tarkastelua (CARD), Euroopan puolustusrahastoa sekä uusia EU:n välineitä, joilla voidaan kannustaa tekemään yhteisiä hankintoja, jotka auttavat lisäämään sekä jäsenvaltioiden että Nato-liittolaisten turvallisuutta;

40.  suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio ja varapuheenjohtaja / korkea edustaja käynnistivät 1. joulukuuta 2021 Global Gateway -strategian älykkäiden, puhtaiden ja turvallisten yhteyksien edistämiseksi digitaali-, energia- ja liikennealalla sekä terveydenhuolto-, koulutus- ja tutkimusjärjestelmien vahvistamiseksi kaikkialla maailmassa ja erityisesti globaalissa etelässä; korostaa tämän luotettavia yhteyksiä koskevan strategian geopoliittista keskeistä asemaa, sillä siinä kestävä kehitys sisällytetään muutosvoimaisiin, kriisinsietokykyä lisääviin ja arvoihin perustuviin ulottuvuuksiin Team Europe -lähestymistavassa; kehottaa luomaan tehokkaan hallinnon Global Gateway -strategialle; suhtautuu myönteisesti Global Gateway -johtokunnan ensimmäiseen kokoukseen, joka pidettiin 11. joulukuuta 2022 ja johon parlamentti kutsuttiin tarkkailijaksi; pyytää voida osallistua asianmukaisesti Global Gateway ‑investointiohjelmia koskeviin päätöksiin ja saada säännöllisesti tietoa niiden kehityksestä, myös talousarviovaikutuksista;

41.  katsoo, että tarvitaan huomattavasti lisätoimia, jotta tämän strategian koko potentiaali voidaan hyödyntää, ja kehottaa EU:n toimielimiä ja kaikkia jäsenvaltioita vauhdittamaan sen kehittämistä edelleen ja nopeuttamaan sen täytäntöönpanoa; pitää välttämättömänä tehdä yhteistyötä samanmielisten kumppaneiden kanssa strategian mittakaavan ja vaikutuksen laajentamiseksi; kehottaa toteuttamaan G7-maiden tasolla ratkaisevia toimia, joilla voidaan puuttua maailmanlaajuisiin infrastruktuuri‑investointien vajeisiin, myös tarjoamalla tarvittavaa rahoitusta;

42.  korostaa EU:n vihreän kehityksen ohjelman suurta geopoliittista merkitystä pitkän aikavälin välineenä, joka vaikuttaa EU:n suhteisiin kolmansiin maihin;

43.  korostaa kunnianhimoisen EU:n ilmastopolitiikan merkitystä, jotta voidaan saavuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet, erityisesti sen kansainvälistyminen ja aloitteet ilmastoon liittyvien turvallisuusriskien torjumiseksi; odottaa nykyisten geopoliittisten muutosten ja haasteiden vuoksi, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanolla edistetään uusien kumppanuuksien rakentamista ja EU:n energialähteiden yhdistelmän monipuolistamista vaihtoehtoina Venäjän fossiilisten polttoaineiden toimituksille;

44.  korostaa, että on tärkeää tehostaa EU:n toimia yhteistyössä Naton ja muiden kansainvälisten kumppaneiden kanssa hybridiuhkien, kyberhyökkäysten, disinformaatio- ja propagandakampanjoiden torjumiseksi ja niitä koskevan selviytymiskyvyn edistämiseksi sekä unionissa että kolmansissa maissa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käsittelemään tiiviissä yhteistyössä Nato-kumppaneiden ja muiden kuin Nato-kumppaneiden kanssa kriittisen eurooppalaisen infrastruktuurin, myös avomeriputkistojen ja merenalaisten viestintä- ja voimakaapeleiden, suojelua; toistaa, että EU:n toimielimiä, virastoja ja muita elimiä on kiireellisesti suojeltava asianmukaisesti ulkomaisten valtiollisten toimijoiden hybridiuhkilta ja hyökkäyksiltä; korostaa tarvetta kehittää myös strategisia viestintävalmiuksia strategisen viestinnän työryhmien kautta, mukaan lukien kolmansiin maihin suunnatut ja erityisesti Venäjän ja Valko-Venäjän väestöön keskittyvät viestintävalmiudet, sekä osoittaa tähän tarkoitukseen riittävästi taloudellisia resursseja ja varustautua turvallisilla viestintäjärjestelmillä ja nopean toiminnan valmiuksilla, joilla voidaan torjua hyökkäyksiä ja parantaa huomattavasti niiden häiriönsietokykyä;

45.  suhtautuu myönteisesti unionin ja useimpien jäsenvaltioiden pyrkimyksiin saavuttaa täysi energiariippumattomuus Venäjän federaatiosta ja monipuolistaa energian toimituslähteitään; toistaa vaatimuksensa fossiilisten polttoaineiden ja uraanin tuontia Venäjältä koskevasta välittömästä ja täysimääräisestä kiellosta sekä Nord Stream 1- ja 2 -kaasuputkien sulkemisesta ja täydellisestä hylkäämisestä; korostaa, että energialähteiden lyhyen aikavälin monipuolistaminen ei saisi tapahtua vaihtoehtoisten energiantoimittajien kanssa käytävän merkityksellisen ihmisoikeusvuoropuhelun kustannuksella; toteaa, että tämä korostaa vihreän siirtymän nopeuttamisen olennaisuutta;

46.  kehottaa tekemään aloitteita strategisten toimitusketjujen ja EU:n kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi komission suorittamilla säännöllisillä kattavilla stressitesteillä, jotka koskevat muun muassa terveyttä, energiaa, elintarvikkeita, puolijohteita ja kriittisiä raaka-aineita sekä offshore-putkia ja ‑kaapeleita, jotta voidaan ehkäistä toimitusketjun vakavia häiriöitä ja vähentää EU:n riippuvuutta kolmansista maista, erityisesti niistä, jotka eivät jaa unionin arvoja tai joiden kanssa unioni on systeemisessä kilpailutilanteessa, tasolle, joka ei ole kriittinen; korostaa, että on tärkeää parantaa unionin omia valmiuksia yhteistyössä samanmielisten kumppaneiden kanssa; korostaa, että tarvitaan lisää yhteistyötä demokraattisten kumppaneiden kanssa, jotta voidaan varmistaa akkujen, sirujen, puolijohteiden ja muiden kriittisten teknologioiden valmistuksessa käytettävät strategiset resurssit ja vähentää näiden resurssien toimittamisessa riippuvuutta epädemokraattisista hallinnoista;

47.  korostaa avaruusalan strategista ulottuvuutta Euroopassa; korostaa tarvetta varmistaa unionin näkyvyys ja uskottavuus kansainvälisenä avaruusalan toimijana ja edistää sellaisten teknologioiden kehittämistä, joilla varmistetaan Euroopan strateginen riippumattomuus; kehottaa EU:ta sitoutumaan entistä tiiviimmin kansainvälisen avaruutta koskevan kattavan sääntelyn kehittämiseen kehittämällä, päivittämällä ja vahvistamalla nykyisiä YK:n perussopimuksia, julistuksia ja oikeusperiaatteita, jotka tukevat avaruushallintoa, ja ottamaan siinä huomioon nopean teknologisen kehityksen; korostaa, että tämä ajan tasalle saatettu avaruusalan sääntelykehys edistäisi avaruuden kestävää ja rauhanomaista kehittämistä ja rajoittaisi ja sääntelisi sen aseistamista ja militarisointia; suhtautuu myönteisesti komission ilmoitukseen esitellä turvallisuutta ja puolustusta koskeva EU:n avaruusstrategia; katsoo, että EU:n strategisen suvereniteetin vahvistaminen avaruusalalla on olennaisen tärkeää sen laajemmille ponnisteluille, joilla pyritään saavuttamaan kaiken kattava strateginen riippumattomuus;

48.  korostaa, että turvallisen juomaveden saatavuus on yksi suurimmista ongelmista 2000‑luvulla, etenkin kun lähes 60 prosenttia pohjavesivarannoista ulottuu poliittisten aluerajojen yli; korostaa, että vesistressi, joka aiheutuu maailman väestön kasvaneesta makean veden tarpeesta alueilla, joilla tietyt maat valvovat strategisesti jokien alkulähteitä, voi johtaa erittäin vakaviin konflikteihin, jos virtaavan veden käytöstä ei määrätä integroidusti ja yhteisesti; kehottaa EU:ta laatimaan poliittisen strategian, jolla helpotetaan ratkaisuja näillä erittäin epävakailla alueilla, ja samalla kannustamaan veteen liittyvien konfliktien tärkeimmillä alueilla sijaitsevia maita allekirjoittamaan vuoden 1992 yleissopimus maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä;

49.  kehottaa unionia kehittämään digitaalista itsemääräämisoikeuttaan erityisesti kyberturvallisuuden alalla demokratian ja demokraattisten instituutioiden suojelemiseksi; korostaa, että uusi digitaaliteknologia on erityinen uhka ihmisoikeuksien puolustajille, toimittajille ja muille, koska sitä voidaan käyttää valvomaan, rajoittamaan ja estämään heidän toimintaansa, kuten Pegasus-hankeen paljastukset ovat hiljattain osoittaneet;

50.  korostaa, että unionin olisi yhteistyössä samanmielisten kumppaneiden kanssa pyrittävä maailmanlaajuiseen kilpailukykyyn miehittämättömien ilma-alusten tutkimuksessa, kehittämisessä, tuotannossa ja käyttöönotossa;

51.  suhtautuu myönteisesti komission ilmoitukseen laatia ehdotuksia demokratian puolustamista koskevasta paketista, joka suojaisi unionia vihamieliseltä sekaantumiselta;

Monenvälisyyden lujittamisen johtaminen ja kumppanuuksien luominen paremman maailman puolesta

52.  korostaa tarvetta vahvistaa YK:ta ensisijaisena tavoitteena ja kehittää aidosti strateginen kumppanuus YK:n ja EU:n välille maailmanlaajuisten painopisteiden, kuten ilmastotoimien ja ihmisoikeuksien, mutta myös kriisinhallinnan alalla; korostaa, että unionilla on jatkossakin oltava johtoasema sellaisen merkityksellisemmän, kestävämmän ja tehokkaamman monenvälisyyden edistämisessä, joka muodostaa perustan osallistavalle poliittiselle vuoropuhelulle, yhteistyölle ja lähentymiselle, jonka tavoitteena on edistää ihmisten turvallisuutta, kestävää kehitystä sekä konfliktien ehkäisemistä ja rauhanomaista ratkaisemista täysin kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia noudattaen; kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita puhumaan yhdellä äänellä monenvälisillä foorumeilla, vahvistamaan yhteyksiä samanmielisiin kumppaneihin eri puolilla maailmaa, tehostamaan yhteydenpitoa kolmansiin maihin ja niiden väestöön sekä pyrkimään käytännöllisiin alakohtaisiin monenvälisiin ratkaisuihin aloilla, joilla se on unionin arvoihin perustuvien etujen mukaista;

53.  kehottaa komissiota, neuvostoa, EUH:ta ja jäsenvaltioita esittämään hyvin perusteltuja ehdotuksia siitä, miten voidaan saavuttaa ja taata unionin oma ja pysyvä paikka kaikilla monenvälisillä foorumeilla, myös YK:n turvallisuusneuvostossa, jotta voidaan vahvistaa EU:n toimijuutta, johdonmukaisuutta ja uskottavuutta maailmassa;

54.  korostaa, että on tärkeää toteuttaa tehostettuja diplomaattisia toimia, joilla tiedotetaan kannastamme kaikkein tehokkaimmalla tavalla ja koordinoidaan samanmielisten demokraattisten kumppaneiden kanssa, jotta voidaan säilyttää kansainvälisen yhteisön mahdollisimman vahva yhtenäisyys Venäjän tuomitsemisessa ja itsemääräämistä ja alueellista koskemattomuutta koskevien periaatteiden, kansainvälisen oikeuden ja sääntöihin ja arvoihin perustuvan kansainvälisen järjestyksen puolustamisessa YK:n peruskirjaa noudattaen Yhdistyneissä kansakunnissa ja muilla monenvälisillä foorumeilla; korostaa, että on tärkeää toteuttaa määrätietoisia diplomaattisia toimia sellaisia maita vastaan, jotka vaikeuttivat äänestystä tai pidättyivät äänestämästä 2. maaliskuuta ja 12. lokakuuta 2022 annetuista YK:n päätöslauselmista, jotta voidaan korostaa Venäjän hyökkäyksen vakavuutta ja kansainvälisen yhteisön yksimielisen vastauksen tarvetta; korostaa, että etusijalle olisi asetettava vahvojen ja luotettavien liittoutumien, kumppanuuksien ja monenvälisten järjestelyjen toteuttaminen sekä strategisen solidaarisuuden rakentaminen samanmielisten maiden kanssa;

55.  korostaa, että EU:n on oltava yksimielinen Venäjän hyökkäyksen tuomitsemisesta ja että yksittäisten EU-maiden johtajat eivät saa avata erillisiä yhteyksiä Putinin kanssa; korostaa, että ei pitäisi pyrkiä käymään neuvotteluja Venäjän kanssa ennen kuin ja jos Ukrainan viranomaiset päättävät tehdä niin ja että siihen asti EU:n olisi edelleen annettava Ukrainalle taloudellista, aineellista ja sotilaallista apua;

56.  painottaa, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on korostanut entisestään, että EU:n on jatkettava liittoutumien ja ymmärryksen rakentamista kumppaneiden kesken ja tehostettava yhteistyötä nykyisten samanmielisten kumppaneiden kanssa eri puolilla maailmaa, erityisesti transatlanttisten Nato-liittolaisten kanssa, samalla kun laajennetaan EU:n kumppanuuksia erityisesti globaalin etelän maiden kanssa;

57.  korostaa, että koska Nato on edelleen olennainen osa eurooppalaista turvallisuusjärjestystä, EU:n ja sen jäsenvaltioiden on sitouduttava vahvistamaan Naton eurooppalaista pilaria muun muassa niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat myös Naton jäsenvaltioita, täyttämällä johdonmukaisesti Naton puolustusmenojen bruttokansantuoteosuutta koskevan 2 prosentin viitearvon vuodesta 2024 alkaen ja estämällä päällekkäisyydet, vähentämällä hajanaisuutta ja parantamalla yhteentoimivuutta; kehottaa kahta jäljellä olevaa Naton jäsenvaltiota ratifioimaan viipymättä Ruotsin ja Suomen liittymisen Natoon; katsoo, että EU:n ja Naton strategisen kumppanuuden olisi perustuttava luottamukseen; vaatii vahvistamaan ja selventämään strategista kumppanuutta Naton kanssa vastavuoroisesti;

58.  kehottaa vahvistamaan edelleen yhteistyötä Naton ja muiden kumppanuuksien, kuten G7-maiden, ja muiden samanmielisten kumppanien kanssa; huomauttaa, että tällaisten kumppanuuksien olisi oltava YUTP:n olennainen pilari;

59.  kehottaa EU:ta ja sen kansainvälisiä kumppaneita käyttämään kattavasti kaikkia asiaankuuluvia välineitä rankaisemattomuuden torjumiseksi, muun muassa parantamaan tukea kansainväliselle rikostuomioistuimelle sekä kansallisen ja kansainvälisen tason erityistuomioistuimille, sekä luomaan joustavia yhteistyö- ja rahoitusmekanismeja, jotta todisteita näistä rikoksista voidaan kerätä ja analysoida nopeasti; kehottaa kansainvälistä yhteisöä varmistamaan, että kaikki sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan yllyttäneet ja syyllistyneet saatetaan täysin vastuuseen teoistaan; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita pyrkimään perustamaan erityistuomioistuimen, josta Ukraina on tehnyt aloitteen ja jota kansainvälinen yhteisö tukee, jotta voidaan tutkia ja saattaa Venäjän armeija ja poliittinen johto vastuuseen hyökkäysrikoksesta, ja kehottaa niitä jatkamaan tukeaan Kansainvälisen rikostuomioistuimen tutkimukselle, joka koskee syytöksiä meneillään olevista sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja kansanmurhasta; kehottaa jälleen komissiota esittämään rankaisemattomuutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman; korostaa, että tällä toimintasuunnitelmalla olisi pyrittävä koordinoimaan ja yhdenmukaistamaan paremmin jäsenvaltioiden resursseja ja toimia sotarikollisten syytteeseen asettamiseksi EU:ssa; katsoo, että siirtymäkauden oikeusjärjestelyillä on keskeinen rooli rauhan turvaamisessa pitkällä aikavälillä, ja kehottaa komissiota laatimaan kunnianhimoisen ohjelman, jolla parannetaan jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden valmiuksia soveltaa yleistoimivallan periaatetta kansallisissa oikeusjärjestelmissään;

60.  suhtautuu myönteisesti lokakuussa 2022 pidettyyn Euroopan poliittisen yhteisön ensimmäiseen kokoukseen, joka toimii foorumina keskustelulle, vuoropuhelulle ja yhteistyölle läheisten kumppanien kanssa edessämme olevista ulkopoliittisista ja turvallisuushaasteista ja jonka tavoitteena on vahvistaa Euroopan mantereen turvallisuutta ja jatkaa yhteisiin etuihin perustuvaa poliittista ja turvallisuusyhteistyötä; suhtautuu myönteisesti siihen, että ensimmäiseen kokoukseen Prahassa osallistui 44 maata, muun muassa Yhdistyneen kuningaskunnan kaltaisia läheisiä kumppaneita; kehottaa parlamenttia osallistumaan tiiviisti yhteisön soveltamisalan ja tulevan työn selkeyttämiseen; korostaa, että tämän mallin tulevan menestyksen ja johdonmukaisuuden kannalta on olennaisen tärkeää yhdenmukaistaa jonkin verran demokraattisia arvoja ja periaatteita; toistaa, että Euroopan poliittinen yhteisö ei saa missään olosuhteissa aiheuttaa viivästyksiä laajentumismaiden liittymiselle EU:hun tai toimia tekosyynä viivästyksille;

61.  korostaa tarvetta tehostaa Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa käytävää vuoropuhelua mahdollisista tulevista yhteistyö- ja koordinointimahdollisuuksista ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa poliittisen julkilausuman mukaisesti, myös EU:n ja Naton kumppanuuden, Yhdistyneiden kansakuntien, Euroopan poliittisen yhteisön ja muiden kansainvälisten foorumien puitteissa; kehottaa tiivistämään EU:n yhteistyötä brittinaapureidemme kanssa, koska meillä on yhteisiä haasteita ulkopolitiikkaa ja turvallisuutta koskevissa kysymyksissä; pitää valitettavana, että kauppa- ja yhteistyösopimus ei sisällä määräyksiä yhteistyöstä ulkopolitiikan ja puolustuksen alalla; korostaa pakotejärjestelmien koordinoinnin merkitystä; kehottaa Yhdistynyttä kuningaskuntaa osallistumaan tiiviimmin eurooppalaisiin turvallisuus- ja puolustushankkeisiin; pitää tässä yhteydessä myönteisenä pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) jäsenten ja neuvoston 14. marraskuuta 2022 tekemää päätöstä kutsua Yhdistynyt kuningaskunta osallistumaan sotilaallisen liikkuvuuden PRY-hankkeeseen, joka parantaisi keskinäistä nopeaa turvallisuus- ja puolustusapua;

62.  kehottaa Yhdistynyttä kuningaskuntaa varmistamaan erosopimuksen, myös Irlantia/Pohjois-Irlantia koskevan pöytäkirjan, täysimääräisen täytäntöönpanon ja pyrkimään käytännöllisiin, joustaviin ja kestäviin yhteisiin ratkaisuihin pöytäkirjan oikeudellisen kehyksen puitteissa; korostaa, että pöytäkirjan täytäntöönpano kaikilta osin on keskeisen tärkeää pitkänperjantain (Belfastin) sopimuksella vahvistetun rauhan ja vakauden ylläpitämisessä Pohjois-Irlannissa sekä Euroopan sisämarkkinoiden eheydessä ja asianmukaisessa toiminnassa;

63.  korostaa yhteisiin arvoihin ja tavoitteisiin sekä johtajuutta ja vastuuta koskevan kumppanuuden periaatteeseen perustuvan vahvan transatlanttisen yhteistyön merkitystä siten, että kunnioitetaan toisen osapuolen erityispiirteitä, riippumattomuutta, etuja ja pyrkimyksiä, minkä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on jälleen tuonut esille; kiittää Yhdysvaltoja Venäjän hyökkäyksen estämisestä erityisesti tiedustelutietojen jakamisen, sotilaallisen avun, humanitaarisen avun ja poliittisen tuen avulla sekä vahvistamalla Naton itäosan kaikkein haavoittuvinta osaa; korostaa, että EU:n ja Yhdysvaltojen välistä transatlanttista yhteistyötä on vahvistettava edelleen kunnianhimoisen transatlanttisen toimintaohjelman avulla; kehottaa Yhdysvaltojen poliittista johtoa ja instituutioita jatkamaan yhä tiiviimpää yhteistyötä ja koordinointia kaikilla aloilla, jotka ovat tärkeitä torjuttaessa arvomme, turvallisuutemme ja hyvinvointimme vaarantavia yhteisiä maailmanlaajuisia uhkia;

64.  pitää myönteisenä jatkuvaa yhteistyötä, päättäväisyyttä ja yhtenäistä asennetta Ukrainan tukemisessa ja sellaisen ennennäkemättömän pakotejärjestelmän täytäntöönpanossa, jonka tavoitteena on estää Venäjää jatkamasta laitonta hyökkäystään ja tukea Ukrainan täydellistä vapauttamista sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen mukaiseksi; tukee täysin synergioiden tavoittelemista ja yhteisiin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin tavoitteisiin pyrkimistä ja sitoutuu niihin ja toteaa, että ne voidaan saavuttaa syventämällä entisestään yhteistyötä EU:n ja Yhdysvaltojen transatlanttisen vuoropuhelun puitteissa esimerkiksi transatlanttisen parlamentaarisen diplomatian avulla ja vastaamalla moniin keskeisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, sekä autoritaaristen ja totalitaaristen hallintojen aiheuttamaan uhkaan kaikkialla maailmassa, myös Euroopassa ja Aasiassa;

65.  suosittelee, että EU:n ja Yhdysvaltojen välisiä huippukokouksia pidettäisiin säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa, jotta transatlanttiselle yhteistyölle voidaan antaa jatkuvasti korkean tason sysäys; pitää tässä yhteydessä myönteisenä transatlanttisen kauppa- ja teknologianeuvoston työtä ja toistaa ehdotuksensa perustaa transatlanttinen poliittinen neuvosto, joka toimisi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevan säännöllisen ja tehokkaan institutionaalisen vuoropuhelun foorumina; suhtautuu myönteisesti Yhdysvaltojen vahvaan sitoutumiseen Euroopan turvallisuuteen, erityisesti sen massiiviseen sotilaalliseen apuun Ukrainalle ja joukkojen lähettämiseen Naton itäosiin;

66.  panee merkille EU:n ja Kiinan huhtikuussa 2022 pidetyn 23. huippukokouksen; on syvästi huolissaan Kiinan kommunistisen puolueen 20. kansalliskongressin tuloksista, joissa korostetaan Xi Jinpingin geopoliittisia tavoitteita; toteaa, että EU:n ja Kiinan kansantasavallan välistä suhdetta leimaa yhä enemmän taloudellinen kilpailu ja järjestelmien välinen kilvoittelu; toistaa pyyntönsä uudistetusta, määrätietoisemmasta, kattavasta ja johdonmukaisesta EU:n ja Kiinan strategiasta, joka muokkaa suhteita Kiinan tasavaltaan kokonaisuudessaan EU:n edun mukaisesti ja jossa otetaan täysimääräisesti huomioon Kiinan kansantasavallan noususta globaalina toimijana johtuvat haasteet ja sen yhä sortavampi sisäpolitiikka ja itsevarmempi ulkopolitiikka, myös unionia, ehdokasvaltioita ja mahdollisia ehdokasvaltioita kohtaan;

67.  on huolissaan monista poliittisista, taloudellisista ja sotilaallisista välineistä, joita Kiinan kansantasavalta käyttää voimakeinoina maiden alistamiseen ja joilla se pyrkii pakottamaan omaa autoritaarista ideologiaansa kansainvälisiin järjestöihin, kuten YK:hon, laajentamaan läsnäoloaan, näyttämään voimaansa ja mukauttamaan vastaavasti strategiaansa, aikeitaan ja aseistustaan; on erityisen huolissaan Kiinan kumppanuudesta Venäjän federaation kanssa ja niiden yhteisistä pyrkimyksistä heikentää sääntöihin perustuvaa maailmanjärjestystä, joka on vastoin etujamme ja arvojamme; tuomitsee Kiinan kansantasavallan tosiasiallisen Venäjä-mielisen kannan Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan;

68.  kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita harkitsemaan uudelleen riippuvuuttaan Kiinan kansantasavallasta ja puuttumaan strategisilla aloilla taloudellisiin riippuvuuksin, jotka voivat aiheuttaa haavoittuvuuksia; kehottaa lisäämään samanmielisten kumppanien välistä koordinointia ja yhteistyötä yhteistä etua koskevissa kysymyksissä, erityisesti mutta ei yksinomaan strategisten riippuvuuksien, taloudellisen pakottamisen, poliittisen puuttumisen ja disinformaation kaltaisissa kysymyksissä, sekä edistämään sääntöihin perustuvaa monenvälisyyttä ja demokratioiden välistä strategista solidaarisuutta;

69.  tuomitsee mitä jyrkimmin Kiinan hallituksen johtaman pakkotyöjärjestelmän ja sen rikokset ihmisyyttä vastaan Xinjiangissa, jotka muodostavat suuren kansanmurhan riskin; vaatii Kiinan hallitusta lopettamaan uiguurien järjestelmällisen vainon, johon sisältyy se kauhistuttava tosiasia, että viranomaiset ottavat kohteekseen erityisesti uiguurinaiset panemalla täytäntöön virallisen järjestelmän kohdennetuista lasten syntymistä estävistä toimenpiteistä, mukaan lukien lisääntymisikäisten naisten pakottaminen abortteihin, kohdunsisäisiin injektioihin ja sterilointiin, ja toteaa, että näiden toimenpiteiden voitaisiin katsoa kuuluvan pahimpien ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten joukkoon; on edelleen syvästi huolissaan Tiibetin tilanteesta ja Kiinan kommunistisen puolueen politiikkatoimista, jotka kohdistuvat sananvapauteen ja ajatuksen-, vakaumuksen- ja uskonnonvapauteen;

70.  kehottaa uudelleen niitä kymmentä EU:n jäsenvaltiota, joilla vielä on voimassa olevia luovutussopimuksia Kiinan kansantasavallan ja Hongkongin kanssa, keskeyttämään kiireesti niiden soveltaminen; tuomitsee jyrkästi Kiinan kansantasavallan rajatylittävän sortokampanjan, joka kohdistuu ulkomailla asuviin kiinalaisiin ja hongkongilaisiin yksityishenkilöihin ja maahanmuuttajayhteisöjen jäseniin sekä etnisten ja uskonnollisten vähemmistöyhteisöjen jäseniin, erityisesti EU:n maaperällä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita yhteistyössä samanmielisten kumppaneiden kanssa tunnistamaan ja sulkemaan kaikki väylät, jotka nykyään helpottavat Kiinan kansantasavallan rajatylittäviä sortotoimia;

71.  toistaa tuomitsevansa Kiinan kansantasavallan demokratian heikentämisen Hongkongin erityishallintoalueella ja kansallisen turvallisuuslain soveltamisen Hongkongissa; kehottaa komissiota arvioimaan Hongkongin autonomista asemaa ja ottamaan siinä huomioon Kiinan ja Ison-Britannian yhteistä julistusta koskevat Kiinan kansantasavallan tekemät rikkomukset ja Hongkongin autonomian tukahduttamisen;

72.  muistuttaa, että niin sanottu yhden Kiinan politiikka on yksi EU:n ja Kiinan suhteiden kulmakivistä; korostaa, että indopasifisen alueen rauhan, vakauden ja merenkulun vapauden säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää EU:n ja sen jäsenvaltioiden etujen kannalta; tuomitsee jyrkästi Kiinan kansantasavallan jatkuvat sotilaalliset provokaatiot Taiwania vastaan ja toistaa vastustavansa jyrkästi kaikkia yksipuolisia muutoksia Taiwaninsalmen nykytilanteeseen; ilmaisee vakavan huolensa Kiinan hallituksen kannasta, jonka Kiinan kommunistisen puoleen 20. puoluekongressi esitti ja jonka mukaan Kiinan kansantasavalta ei koskaan luovu oikeudesta käyttää voimaa Taiwanilla; toistaa, että Taiwaninsalmen nykytilannetta ei pitäisi muuttaa yksipuolisesti Taiwanin kansan tahdon vastaisesti; panee tyytyväisenä merkille, että n jäsenvaltiot ja alueen kumppanit tuomitsivat selvästi Kiinan kansantasavallan sotaharjoitukset, ja korostaa, että yhtenäisyytemme on avainasemassa, jotta estetään Kiinan kansantasavallan hyökkäykset ja säilytetään rauha ja vakaus Taiwaninsalmella; katsoo, että Taiwanin ja Kiinan kansantasavallan välinen kiista olisi ratkaistava rauhanomaisella vuoropuhelulla ilman ennakkoehtoja;

73.  kehottaa kaikkia toimivaltaisia EU:n toimielimiä laatimaan pikaisesti eri skenaarioihin perustuvan strategian Taiwanin turvallisuushaasteisiin vastaamiseksi;

74.  ilmaisee vakaan solidaarisuutensa Taiwanin kansaa kohtaan ja näkee Taiwanissa samanmielisen kumppanin, joka jakaa vapautta, demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta koskevat yhteiset arvot; kehottaa komissiota ja varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa käynnistämään strategisen yhteistyön Taiwanin kanssa ja toteuttamaan nopeasti jatkotoimia EU:n ja Taiwanin suhteita koskevan parlamentin 21. lokakuuta 2021 antaman päätöslauselman johdosta sekä vahvistamaan talous-, kauppa- ja investointisuhteita saaren kanssa muun muassa kahdenvälisellä investointisopimuksella ja alakohtaisilla sopimuksilla, jotka koskevat esimerkiksi kestäviä toimitusketjuja, yhteistyötä tullitarkastusjärjestelmissä sekä alkuperää ja markkinoille pääsyä koskevien sopimusten sertifiointia; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja komissiota aloittamaan pikaisesti vaikutustenarvioinnin, julkisen kuulemisen ja selvitystyön kahdenvälisestä investointisopimuksesta Taiwanin viranomaisten kanssa valmisteltaessa neuvotteluja kahdenvälisten taloussuhteiden syventämiseksi keinona monipuolistaa toimitusketjuja niin, että voidaan puuttua EU:n haavoittuvuuksiin suhteessa Kiinan kansantasavaltaan; suosittelee yhteyshenkilön nimittämistä EU:n talous- ja kauppatoimistoon koordinoimaan yhteisiä toimia disinformaation ja sekaantumisen torjumiseksi; suosittelee, että komissio yhdistäisi ja integroisi Global Gateway -aloitteen Taiwanin uuteen Southbound-politiikkaan;

75.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa, jotta voidaan tukea ulkomaisista uhista vapaata demokratiaa Taiwanissa;

76.  korostaa, että Taiwan on indopasifisella alueella keskeinen EU:n kumppani ja demokraattinen liittolainen, joka edistää sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestyksen ylläpitämistä ja pitää yllä perusarvoja; kehottaa painokkaasti EU:ta ja sen jäsenvaltioita tiivistämään yhteistyötä ja jatkamaan kattavaa ja entistä parempaa kumppanuutta Taiwanin kanssa, erityisesti ratkaisevan tärkeää yhteistyötä kriittisen toimitusketjun häiriönsietokyvyn osalta sekä disinformaation ja ulkomaisten toimijoiden puuttumisen torjumiseksi;

77.  toistaa kannattavansa Taiwanin merkityksellistä osallistumista tarkkailijana kansainvälisten ja monenvälisten elinten ja järjestöjen kokouksiin, mekanismeihin ja toimintaan;

78.  kannustaa lisäämään taloudellista, tieteellistä, kulttuurista ja poliittista vuorovaikutusta EU:n ja Taiwanin välillä, myös mahdollisimman korkeilla tasoilla; korostaa, että on tärkeää vahvistaa EU:n ja Taiwanin välistä vuoropuhelua syventämällä suhteita kansalaisyhteiskuntaan ja edistämällä vuoropuhelua Taiwanin mediaorganisaatioiden kanssa ja kulttuurivaihtoa, muun muassa kielikoulujen perustamista;

79.  kehottaa rajansa uudelleen avannutta Kiinan kansantasavaltaa julkistamaan täydelliset ja paikkansapitävät covid-19-tiedot ymmärrettävällä ja helposti saatavilla olevalla tavalla, mukaan lukien tähän mennessä puuttuneet tiedot sairaalahoidosta, tehohoitopotilaiden määrästä ja kuolemantapauksista;

80.  suhtautuu myönteisesti EU:n ja Korean tasavallan väliseen hyvään yhteistyöhön, sillä se on keskeinen strateginen kumppani, joka on sitoutunut samalla tavoin demokratiaan, ihmisoikeuksiin, oikeusvaltioperiaatteeseen ja markkinatalouteen; suhtautuu myönteisesti Korean tasavallan liittoutumiseen EU:n ja Yhdysvaltojen kanssa vastauksena Venäjän Ukrainaa vastaan käymään sotaan erityisesti Venäjälle ja Valko‑Venäjälle asetettujen pakotteiden osalta; korostaa, että Korean tasavallan roolia Korean demokraattisen kansantasavallan ydinohjelman ja ballistisia ohjuksia koskevan ohjelman täydelliseen, todennettavissa olevaan ja peruuttamattomaan lakkauttamiseen tähtäävien toimien tukemisessa; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan tämän kysymyksen rauhanomaista ja diplomaattista ratkaisua tiiviissä yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa; pitää myönteisenä Etelä-Korean vahvistettua yhteistyötä Naton kanssa;

81.  tuomitsee jyrkästi Korean demokraattisen kansantasavallan ballististen ohjusten ja ydinohjusten kokeiden sekä muun ydinaseiden leviämiseen liittyvän toiminnan jatkumisen sekä asekokeiden lisääntymisen vuoden 2022 alusta lähtien, mikä on merkittävä uhka kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle;

82.  tuomitsee mitä jyrkimmin Qatarin ja Marokon väitetyt yritykset vaikuttaa parlamentin jäseniin, entisiin jäseniin ja henkilöstöön korruptiotoimilla ja siten horjuttaa EU:n demokraattista prosessia pahantahtoisella sekaantumisella;

83.  katsoo, että ihmisoikeuksien suojelun ja edistämisen on oltava keskeisellä sijalla EU:n kumppanuudessa Marokon kanssa, kun otetaan huomioon sen strateginen merkitys EU:lle ja sen eduille alueella; kehottaa Marokkoa lopettamaan toimittajien, ihmisoikeuksien puolustajien ja maasta muuttaneiden aktivistien häirinnän ja pelottelun, vapauttamaan poliittiset vangit ja työskentelemään yhteistyössä EU:n kanssa koulutus-, työllisyys- ja terveydenhuoltomahdollisuuksien kehittämiseksi edelleen keskittyen erityisesti historiallisesti syrjäytyneisiin alueisiin, kuten Rifiin;

84.  tuomitsee jyrkästi autoritaaristen ja laittomien hallintojen hyökkäykset ihmisoikeuksia ja niiden yleismaailmallisuutta vastaan sekä niiden suojelun heikentymisen; kehottaa kypsiä demokratioita ja samanmielisiä kumppaneita omaksumaan selkeän julkisen asenteen, joka vahvistaa sitoumuksemme puolustaa ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta ja oikeusvaltioperiaatetta; kehottaa kypsiä demokratioita ja kansainvälisiä ja alueellisia järjestöjä yhdistämään voimansa yhdistymällä maailmanlaajuisen ihmisoikeuskehyksen puitteissa uhkien torjumiseksi ja ihmisoikeuksien edistämiseksi maailmanlaajuisesti;

85.  korostaa, että EU on sitoutunut vapaaseen, avoimeen, yhteenliitettyyn ja sääntöihin perustuvaan indopasifiseen alueeseen; toistaa, että EU:n uusi indopasifista aluetta koskeva strategia on pantava nopeasti täytäntöön, koska se tarjoaa alueen kumppaneille mahdollisuuden vastata yhteisiin haasteisiin yhdessä ja puolustaa sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä, kansainvälistä oikeutta ja yhteisiä arvoja ja periaatteita; korostaa, että on tärkeää kunnioittaa vapaita ja avoimia merireittejä indopasifisella alueella YK:n merioikeusyleissopimuksen mukaisesti; vastustaa yksipuolisia toimia Etelä-Kiinan merellä ja muistuttaa tukevansa riitojen ratkaisemista rauhanomaisin keinoin kansainvälisen oikeuden mukaisesti;

86.  kehottaa tehostamaan EU:n läsnäoloa laajemmalla indopasifisella alueella; korostaa, että yhteistyötä Tyynenmeren maiden kanssa olisi vahvistettava ottaen huomioon paikan päällä toimivien kumppaneidemme todelliset tarpeet, ja korostaa sekä Tyynenmeren saarten foorumin että Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden järjestön kanssa tekemämme yhteistyön merkitystä EU:n indopasifisessa strategiassa asetettujen tavoitteiden täytäntöönpanossa; kannustaa tiiviimpään yhteistyöhön alueen maiden, erityisesti Japanin, Etelä-Korean, Australian, Uuden-Seelannin, Intian ja Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN), kanssa; pitää myönteisenä 14. joulukuuta 2022 pidettyä EU:n ja ASEANin juhlahuippukokousta; pitää myönteisenä vapaakauppasopimuksen tekemistä Uuden-Seelannin kanssa sekä EU:n ja Australian välisen puitesopimuksen voimaantuloa;

87.  korostaa Japanin tärkeää roolia alueen vakauden edistämisessä ja kehottaa vahvistamaan EU:n ja Japanin strategista kumppanuutta useilla eri alueilla, muun muassa indopasifisella alueella yhteenliitettävyydessä, monenvälisen sääntöihin perustuvan järjestyksen puolustamisessa, kaupankäynnissä ja investoinneissa, turvallisuudessa, digitaalisessa muutoksessa, ilmastotoimissa, tutkimuksessa ja innovoinnissa, teknologian etulinjassa sekä resurssianalyysissa/kartoituksessa; muistuttaa, että Japani on yksi EU:n lähimmistä samanmielisistä kumppaneista, joiden kanssa se jakaa arvot ja periaatteet, kuten demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeudet, hyvän hallinnon ja monenvälisyyden; tukee voimakkaasti EU:n ja Japanin strategisen kumppanuussopimuksen tekemistä ja kehottaa jäljellä olevia jäsenvaltioita ratifioimaan sopimuksen; kannustaa neuvottelemaan EU:n ja Japanin välisestä turvallisuus- ja tiedotussopimuksesta, joka on askel kohti laajempaa yhteistyötä turvallisuuden ja puolustuksen alalla;

88.  toteaa, että Kaakkois-Aasian maiden liitto on EU:n keskeinen kumppani; kehottaa kiinnittämään jatkuvasti huomiota Aasiaan, sillä monet maat ovat alttiina toimitusketjujen ja maatalouselintarvikejärjestelmien kasvavalle haavoittuvuudelle ja makrotaloudellisen vakauden rapautumiselle, jotka johtuvat Venäjän perusteettomasta, provosoimattomasta ja laittomasta hyökkäyssodasta Ukrainaa vastaan ja jotka aiheuttavat lisäpainetta covid-19-kriisin jo heikentämälle maailmanlaajuiselle järjestelmälle;

89.  tuomitsee jyrkästi Myanmarin sotilasjuntan laittoman hallinnon ja Myanmarin kansan demokraattisten pyrkimysten jatkuvan väkivaltaisen tukahduttamisen laittoman vallankaappauksen jälkeen sekä Venäjän ja Kiinan kansantasavallan tuen Myanmarin asevoimille (Tatmadaw); vahvistaa solidaarisuutensa kansallinen yhtenäisyyden hallituksen edustaman Myanmarin kansan demokraattisille pyrkimyksille ja kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita käynnistämään yhteistyön tai tapauksen mukaan tehostamaan sitä kansallisen yhtenäisyyden hallituksen kanssa ja tukemaan kansallisen yhtenäisyyden hallitusta sekä vahvistamaan samalla Tatmadawin vastaisia rajoittavia toimenpiteitään; kehottaa ASEANia tekemään yhteistyötä kansallisen yhtenäisyyden hallituksen, riippumattoman kansalaisyhteiskunnan ja kansainvälisen yhteisön kanssa kestävän demokraattisen ratkaisun aikaansaamiseksi Myanmaria varten, kun otetaan huomioon Tatmadawin haluttomuus edistyä viiden kohdan konsensuksen toteuttamisessa;

90.  korostaa, että EU:n strategisia kumppanuuksia Intian kanssa on vahvistettava kokonaisvaltaisesti; huomauttaa, että suhteet Intiaan ovat yhä tärkeämpiä ja niitä olisi syvennettävä käynnissä olevien kauppaneuvottelujen myötä ja lisäämällä synergioita kahdenvälisessä yhteistyössä asianomaisten kumppaneiden kanssa Afrikassa; muistuttaa tämän kumppanuuden merkityksestä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa; kannustaa EU:ta ja Intiaa hyödyntämään täysimääräisesti vuonna 2021 solmittua yhteenliitettävyyskumppanuutta; pitää myönteisinä turvallisuutta ja puolustusta koskevia tiiviimpiä neuvotteluja ja yhteisiä merivoimien harjoituksia Intian ja muiden indopasifisen alueen kumppaneiden kanssa; kehottaa käsittelemään asianmukaisesti ihmisoikeuksia ja demokraattisia arvoja EU:n ja Intian välisessä yhteistyössä;

91.  on huolissaan Intian kannasta Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan, sen pidättymisestä äänestettäessä YK:n päätöslauselmista ja erityisesti taloudellisen tuen antamisesta Kremlille sekä olemalla noudattamatta Venäjään kohdistettuja pakotteita että lisäämällä tuontia ja ostamalla venäläisiä aseita ja fossiilisia polttoaineita; toivoo, että Intia yhdenmukaistaa Venäjän hyökkäystä Ukrainaan koskevan kantansa EU:n kanssa, ja kehottaa neuvostoa ja varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa jatkamaan diplomaattisia toimia tässä asiassa;

92.  vahvistaa vankkumattoman tukensa itäisten kumppanien itsenäisyydelle, suvereniteetille ja niiden kansainvälisesti tunnustettujen rajojen mukaisen alueen koskemattomuudelle; toteaa, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan vaikuttaa kielteisesti ennen kaikkea itäisen kumppanuuden maihin; kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita käynnistämään viipymättä perusteellisen pohdinnan itäisen kumppanuuden politiikan uudistamisesta, jotta se saadaan vastaamaan tulevaisuuden haasteita heikentyvässä poliittisessa tilanteessa, perustuen alueen strategiseen ja poliittiseen merkitykseen EU:lle ja itäisen kumppanuuden maiden kohtaamiin erilaisiin haasteisiin; panee merkille, että itäisten naapurialueiden turvallisuus ja rauha edellyttävät kansainvälisen oikeuden, alueellisen koskemattomuuden ja perusoikeuksien ja -vapauksien vaalimista; korostaa, että on tärkeää vahvistaa poliittista ja taloudellista tukea ja EU:n läsnäoloa alueella tiiviissä yhteistyössä riippumattoman kansalaisyhteiskunnan kanssa;

93.  korostaa, että Venäjä soveltaa aggressiivista politiikkaa myös Georgiaan ja Moldovaan; korostaa, että Venäjän federaatio heikentää edelleen Moldovan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta, koska sen joukot ovat läsnä Transnistrian alueella, ja edistää poliittisia ja yhteiskunnallisia levottomuuksia käyttämällä energiaa aseena ja disinformaatiokampanjoilla painostaakseen Moldovan hallitusta ja maan EU-mielistä suuntautumista; kehottaa Venäjän federaatiota vetämään täysin ja ehdoitta sotilasjoukkonsa ja aseensa Transnistrian alueelta hallitusti Moldovan viranomaisten toistuvien pyyntöjen mukaisesti; korostaa, että Transnistrian kysymyksen ratkaisemisessa on kaikissa tapauksissa kunnioitettava Moldovan suvereenia oikeutta valita oma ulko- ja puolustuspoliittinen linjansa; tunnustaa, että Georgia oli ensimmäinen maa, joka joutui kokemaan Venäjän täysimittaisen sotilaallisen hyökkäyksen elokuussa 2008, kun Venäjä yritti pakolla muuttaa itsenäisen valtion rajoja Euroopassa, miehittää alueita – Abhasiaa ja Tskhinvalin aluetta / Etelä-Ossetiaa – jotka ovat osa Georgian jakamatonta aluetta, ja ryhtyä toimiin niiden tosiasiallista liittämistä varten, häätää satoja tuhansia ihmisiä kodeistaan etnisen puhdistuksen seurauksena ja jakaa yhteisöjä miehityslinjojen mukaan; kehottaa EU:ta edelleen vaatimaan, että Venäjän on pantava täytäntöön EU:n välittämän 12. elokuuta 2008 tehdyn tulitaukosopimuksen mukaiset velvoitteensa; kannustaa EU:ta vahvistamaan sitoutumistaan rauhanomaiseen konfliktinratkaisuun itäisen kumppanuuden alueella;

94.  suhtautuu myönteisesti unionin tehostettuun yhteistyöhön Etelä-Kaukasian maiden kanssa ja erityisesti siihen, että EU:n tarkkailuvalmiuteen liittyvä operaatio Armenian ja Azerbaidžanin kansainvälisellä rajalla hyväksyttiin nopeasti, jotta voidaan seurata tilannetta alueella, rakentaa luottamusta ja edistää rauhan ja turvallisuuden palauttamista; korostaa, että on tärkeää vähentää Venäjän vaikutusvaltaa alueella lisäämällä EU:n läsnäoloa; kehottaa neuvostoa lisäämään lähetettyjen asiantuntijoiden määrää ja operaatiovalmiuksia sekä vaatii lisäämään läsnäoloa alueella;

95.  tuomitsee jyrkästi Azerbaidžanin 12. syyskuuta 2022 Armenian suvereeniin alueeseen kohdistaman viimeisimmän sotilaallisen hyökkäyksen, joka rikkoi tulitaukoa ja jolla on vakavia seurauksia rauhanprosessille; on huolissaan sotarikoksista ja epäinhimillisestä kohtelusta, joihin Azerbaidžanin asevoimien väitetään syyllistyneen armenialaisia sotavankeja ja siviilejä vastaan; toistaa, että Armenian alueellista koskemattomuutta on kunnioitettava täysimääräisesti, ja korostaa EU:n valmiutta osallistua aktiivisemmin alueen pitkittyneiden konfliktien ratkaisemiseen; kehottaa tämän vuoksi Azerbaidžanin viranomaisia vetäytymään välittömästi kaikista Armenian alueen osista ja vapauttamaan hallussaan olevat sotavangit; tuomitsee jyrkästi sen, että Azerbaidžan on saartanut laittomasti Lachinin käytävän 9. marraskuuta 2020 annetun kolmen osapuolen julkilausuman vastaisesti, koska tämä uhkaa kiihdyttää Vuoristo-Karabahin asukkaita koettelevaa tahallista humanitaarista kriisiä; vaatii Azerbaidžanin viranomaisia palauttamaan välittömästi oikeuden liikkua vapaasti Lachinin käytävän kautta; muistuttaa, että vain diplomaattisin keinoin konfliktiin saadaan aikaan oikeudenmukainen ja kestävä vastaus, joka hyödyttää Armenian ja Azerbaidžanin väestöä;

96.  on vakuuttunut siitä, että Armenian ja Azerbaidžanin välistä kestävää rauhaa ei voida saavuttaa sotilaallisin keinoin vaan se edellyttää kansainvälisen oikeuden mukaista kattavaa poliittista ratkaisua, joka sisältää YK:n peruskirjaan, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) vuoden 1975 Helsingin päätösasiakirjaan sekä Etyjin Minskin ryhmän vuoden 2009 perusperiaatteisiin, jotka koskevat alueellista koskemattomuutta, itsemääräämisoikeutta ja voimankäytön kieltämistä, sisältyvät periaatteet;

97.  tukee voimakkaasti Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin aloitetta kutsua koolle Armenian ja Azerbaidžanin johtajien kahdenväliset kokoukset Brysselissä ja toimia niissä välittäjänä ja kannustaa EU:n Etelä-Kaukasiaan ja Georgian kriisiin nimitetyn erityisedustajan paikan päällä tekemää työtä; katsoo, että EU voi toimia rehellisenä välittäjänä estääkseen kärjistymisen ja saavuttaakseen kestävän rauhan; kehottaa Armeniaa ja Azerbaidžania osallistumaan täysimääräisesti kattavan rauhansopimuksen laatimiseen; muistuttaa, että tällaisessa sopimuksessa on käsiteltävä konfliktin kaikkia perimmäisiä syitä, kuten Vuoristo-Karabahissa asuvan armenialaisen väestön oikeuksia ja turvallisuutta, kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden ja pakolaisten paluuta kotiinsa YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun toimiston valvonnassa, uskontojen välistä vuoropuhelua sekä kulttuuriperinnön, uskonnollisen, historiallisen perinnön ja alueellisen koskemattomuuden suojelua ja säilyttämistä;

98.  kehottaa panemaan Armenian kanssa tehdyn laaja-alaisen ja tehostetun kumppanuussopimuksen täysimääräisesti täytäntöön ja korostaa, että EU:n ja Azerbaidžanin välisestä laaja-alaisesta ja tehostetusta kumppanuussopimuksesta on jatkettava neuvotteluja;

99.  painottaa, että EU:n ja Azerbaidžanin suhteiden syventäminen edellyttää edelleen, että maa edistyy merkittävästi ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja perusvapauksien kunnioittamisessa;

100.  korostaa vapaan, demokraattisen, riippumattoman ja vauraan Valko-Venäjän merkitystä; toistaa tukevansa Valko-Venäjän demokraattista oppositiota, joka jatkuvista tukahduttamistoimista huolimatta vastustaa edelleen laittoman johtajan hallintoa ja hallinnon osallistumista Venäjän hyökkäykseen Ukrainaa vastaan; vaatii, että kaikki Venäjän federaatioon sovellettavat pakotteet on toistettava Valko-Venäjän hallinnon osalta ja samalla vältettävä kielteisiä seurauksia, jotka liittyvät erityisesti viisumien myöntämiseen Valko-Venäjän kansalle; tuomitsee Lukašenkan hallinnon ja Venäjän disinformaation väitetyistä Valko-Venäjän alueeseen kohdistuvista uhista; tunnustaa Valko-Venäjän kansan enemmistön pyrkimykset elää vapaassa, riippumattomassa ja demokraattisessa maassa ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita valmistelemaan asianmukaisesti yhteistyössä demokraattisen opposition virallisten edustajien kanssa maan tulevaa demokraattista siirtymää; tuomitsee pyrkimykset horjuttaa Eurooppaa keinotekoisten muuttoliikekriisien avulla ja kehottaa EU:ta ja kaikkia kumppaneita estämään ja tutkimaan Lukašenkan hallinnon ja hänen avustajiensa harjoittaman ihmiskaupan ja ihmisten salakuljetuksen;

101.  tuo esiin Keski-Aasian valtioiden epäröinnin ja tietyissä tapauksissa haluttomuuden tukea Venäjän hyökkäystä Ukrainaan merkkinä Venäjän vähenevästä alueellisesta vaikutuksesta; panee merkille Kiinan kansantasavallan ja Turkin toiminnan lisääntymisen alueella erityisesti Shanghain yhteistyöjärjestön ja uutta silkkitietä koskevan aloitteen kautta; kehottaa EU:ta lisäämään toimintaansa Keski-Aasiassa perusoikeuksien ja unionin arvoihin perustuvien etujen kunnioittamisen pohjalta, myös Global Gateway -strategian kautta;

102.  kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa kiinnittämään erityistä huomiota Keski-Aasian maihin alueen vakauden ja yhteenliitettävyyden säilyttämiseksi, sillä maantieteellisen sijainnin vuoksi alueen tilanne on hauras; katsoo, että Keski-Aasiaa koskevaa EU:n strategiaa on tarkistettava perusteellisesti, jotta voidaan ottaa huomioon sen vuonna 2019 tapahtuneen hyväksymisen jälkeen alueella ja sen ympäristössä tapahtuneet syvälliset muutokset, kuten Venäjän Ukrainaan kohdistaman laittoman hyökkäyssodan vaikutus alueen valtioiden geopoliittiseen kilpailuun ja talouksiin, Yhdysvaltojen vetäytyminen Afganistanista ja talebanien väkivaltainen vallankaappaus siellä, vallan siirrot Kazakstanissa ja Turkmenistanissa, Tadžikistanin ja Kirgisian väliset väkivaltaiset konfliktit ja Kiinan kansantasavallan kasvava rooli alueella; katsoo, että Keski-Aasia on EU:lle strategisesti tärkeä alue turvallisuuden, yhteenliitettävyyden, energiansaannin monipuolistamisen, konfliktien ratkaisemisen ja monenvälisen sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestyksen puolustamisen kannalta;

103.  pitää myönteisenä, että Venäjän provosoimaton hyökkäys Ukrainaan on saanut EU:n asettamaan laajentumispolitiikkansa uudelleen etusijalle; korostaa, että vaikka unionin laajentumisen ja syventämisen on tapahduttava yhtä aikaa, EU:n sisäisten uudistusten tarpeellisuus ei saisi olla tekosyy ansioihin perustuvan liittymisprosessin hidastamiselle; pitää myönteisenä ehdokasmaan aseman myöntämistä Ukrainalle, Moldovalle ja Bosnia ja Hertsegovinalle ja kehottaa myöntämään sen Georgialle edellyttäen, että komission lausunnossa määritellyt painopisteet on otettu huomioon; kannustaa neuvostoa ja komissiota aloittamaan liittymisneuvottelut uusien ehdokasvaltioiden kanssa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun komission määrittelemät erityisehdot on täytetty; panee tyytyväisenä merkille Kosovon tasavallan jättämän EU-jäsenyyshakemuksen; korostaa, että vaikka laajentuminen on osoittautunut unionin tehokkaimmaksi ulkopolitiikan välineeksi, jolla kasvatetaan aluetta, jossa unionin arvoilla ja periaatteilla on huomattava vaikutus, laajentumisen täytäntöönpanoa olisi arvioitava uudelleen, jotta voidaan nopeuttaa sellaisten jäsenyyttä hakeneiden maiden pääsyä unioniin, jotka osoittavat olevansa strategisesti suuntautuneita EU:hun ja sitoutuneensa vankkumattomasti EU:hun liittyviin uudistuksiin, demokraattiseen vakauttamiseen ja ulkopolitiikan yhdenmukaistamiseen, muun muassa sisällyttämällä ne vaiheittain unionin erityisiin politiikkoihin ja aloitteisiin;

104.  korostaa, että EU:n jäsenyyttä hakeneiden maiden energiaturvallisuutta on tuettava riittävällä ja kestävällä tavalla erityisesti niissä maissa, jotka ovat edelleen merkittävästi alttiina Venäjän tekemälle toimitusten manipuloinnille, sekä laatimalla turvallisuussopimuksia niiden jäsenyyttä hakeneiden maiden kanssa, jotka ovat alttiina Venäjän hyökkäyksille;

105.  kehottaa laatimaan aktiivisemman ja tehokkaamman viestintästrategian ja tehostamaan toimia, joilla tehdään tunnetuksi laajentumisen roolia ja hyötyjä sekä tiivistä kumppanuutta EU:n ja Länsi-Balkanin maiden välillä sekä EU:n rahoittamia hankkeita, uudistuksia ja YTPP-operaatioita;

106.  korostaa, että Georgiaan vuonna 2008 tehdyn hyökkäyksen jälkeinen rankaisemattomuus on yksi niistä tekijöistä, jotka mahdollistivat Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan; katsoo, että Ukrainan voitto tuo vapauden Ukrainan miehitetyille alueille kuten Donbasille ja Krimille, sekä myös Valko-Venäjälle ja se on ratkaiseva tekijä myös Georgian ja Moldovan alueellisen koskemattomuuden palauttamisen kannalta;

107.  kehottaa EUH:ta laatimaan perusteellisen raportin vuoden 2008 tulitaukosopimuksen rikkomisista, koska EU:lla on erityinen vastuu 12. elokuuta 2008 tehdyn tulitaukosopimuksen sovittelijana; kehottaa EUH:ta yksilöimään ja ilmoittamaan ne määräykset, joita Venäjän federaatio ei ole vieläkään noudattanut, ja antamaan suosituksia, joilla Venäjän federaatio voitaisiin saada täyttämään ne, erityisesti vetämään sotilasjoukkonsa pois Georgian miehitetyiltä alueilta ja sallimaan kansainvälisten turvallisuusmekanismien perustaminen maahan sekä sallimaan EU:lle tämän valtuuksien mukaisesti esteetön pääsy Georgian koko alueelle;

108.  vahvistaa, että Ukrainan, Moldovan ja Georgian kansojen sekä Länsi-Balkanin kansojen tulevaisuus on EU:ssa; toteaa jälleen olevansa sitoutunut laajentumiseen, jolle ei ole vaihtoehtoa ja joka on enemmän kuin koskaan aiemmin geostrateginen investointi vakaaseen, vahvaan ja yhtenäiseen EU:hun; uskoo vakaasti, että mahdollisuus EU:n täysjäsenyyteen EU:n jäseniksi pyrkiville maille on unionin omien poliittisten, taloudellisten ja turvallisuusetujen mukaista; kehottaa Georgiaa toteuttamaan konkreettisesti komission määrittelemät ja Eurooppa-neuvoston 23. ja 24. kesäkuuta 2022 antamissa päätelmissä vahvistamat painopisteet;

109.  pitää myönteisinä komission ilmoittamia toimenpiteitä Ukrainan vahvistamiseksi, kuten pääsyä sisämarkkinoille ja verkkovierailumaksujen poistamista; uskoo, että samat toimenpiteet ulotetaan koskemaan Moldovan tasavaltaa ja Georgiaa, jotka tarvitsevat yhtä vahvan signaalin EU:n tuesta ja konkreettisia askeleita kohti EU:hun liittymistä niiden demokraattista järjestelmää uhkaavien voimakkaiden horjuttavien voimien vuoksi;

110.  muistuttaa, että EU on sitoutunut Ukrainan, Moldovan tasavallan ja Georgian suvereeniuteen, alueelliseen koskemattomuuteen ja poliittiseen riippumattomuuteen niiden kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä, ja tukee niiden pyrkimyksiä panna nämä periaatteet kaikilta osin täytäntöön; korostaa jäsenvaltioiden yhtenäisyyden ja solidaarisuuden tärkeyttä tässä asiassa;

111.  kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti Venäjän horjuttavia toimia Moldovan tasavallassa ja antamaan Moldovan viranomaisille ja kansalaisyhteiskunnalle tarvittavaa tukea uusiin uhkiin vastaamisessa;

112.  vaatii, että EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on muutettava siten, että se suunnataan kriisien ennaltaehkäisyyn, yhteistyöhön perustuvaan alueelliseen turvallisuusyhteistyöhön, maailmanlaajuisiin ilmasto- ja ympäristötoimiin, poliittisten ja sosiaalisten ihmisoikeuksien vahvistamiseen sekä YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n tavoitteiden täytäntöönpanon varmistamiseen;

113.  ilmaisee jälleen tukevansa voimakkaasti kaikkien Länsi-Balkanin maiden eurooppalaista tulevaisuutta EU-perheen täysimääräisinä jäseninä; kehottaa jäsenvaltioita uudistamaan sitoutumisensa laajentumiseen toteuttamalla EU:n sitoumukset Länsi-Balkanin maille, erityisesti poistamalla välittömästi Kosovon kansalaisia koskevat viisumivaatimukset; pitää myönteisenä ehdokasmaan aseman myöntämistä Bosnia ja Hertsegovinalle; korostaa merkitystä, joka kyseisten kumppanivaltioiden yhdentymisellä unioniin on koko Euroopan mantereen vakaudelle ja turvallisuudelle;

114.  korostaa, että EU:n on vahvistettava laajentumisprosessin uskottavuutta turvaamalla sen ansioihin perustuva luonne muun muassa säilyttämällä demokratian, perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen keskeinen asema sellaisena kuin se on sisällytetty tarkistetun laajentumismenetelmän mukaisesti unionin säännöstön 23 ja 24 lukuun välttäen samalla laajentumisprosessin politisoitumista kahdenvälisissä kiistoissa; painottaa, että eteneminen kohti EU-jäsenyyttä riippuu kestävästä ja peruuttamattomasta edistymisestä, joka saavutetaan toteuttamalla tarvittavat EU:hun liittyvät uudistukset, erityisesti oikeusvaltioperiaatteen alalla;

115.  suhtautuu myönteisesti liittymisneuvottelujen aloittamiseen Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa ja kehottaa kaikkia asianomaisia osapuolia toteuttamaan tarvittavat toimet Albanian ja Pohjois-Makedonian nopean edistymisen mahdollistamiseksi; tuomitsee alueellisten toimijoiden haitallisen roolin sekä Venäjän ja muun ulkomaisen puuttumisen Länsi-Balkanin maiden asioihin;

116.  korostaa, että Länsi-Balkanin maiden on tärkeää mukautua täysimääräisesti EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, erityisesti sen kolmansiin maihin kohdistuvien pakotteiden osalta; pitää valitettavana Serbian jatkuvaa heikkoa mukautumista YUTP:hen, erityisesti Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan osalta; toistaa kantansa, jonka mukaan uusia neuvottelulukuja olisi avattava vasta, kun Serbia vahvistaa sitoutumistaan uudistuksiin demokratian ja oikeusvaltion aloilla ja osoittaa mukautuvansa täysin YUTP:hen; muistuttaa, että Serbian on EU:n jäseneksi pyrkivänä maana noudatettava EU:n yhteisiä arvoja ja oikeuksia;

117.  korostaa, että EU:n johtamaa Kosovon ja Serbian välistä vuoropuheluprosessia on kiireellisesti tehostettava kahdenvälisten suhteiden normalisoimiseksi vastavuoroisen tunnustamisen pohjalta; tuomitsee Serbian ja Serbian tukemien toimijoiden jatkuvan kärjistyvän toiminnan, mukaan lukien laittomat saarrot, väkivaltaiset hyökkäykset ja sotilaallisten toimien uhkan, joiden tavoitteena on pakottaa Kosovon tasavalta myönnytyksiin ja horjuttaa sitä; muistuttaa kannastaan, jonka mukaan Kosovon tasavallan itsenäisyys on peruuttamaton, ja kehottaa jälleen niitä viittä jäsenvaltiota, jotka eivät vielä ole tunnustaneet Kosovon itsenäisyyttä, tekemään sen välittömästi;

118.  panee tyytyväisenä merkille, että Eurooppa-neuvosto myönsi ehdokasmaan aseman Bosnia ja Hertsegovinalle 15. joulukuuta 2022 sillä perusteella, että maan liittymisneuvotteluja koskevien valmiuksien vahvistamiseksi toteutetaan useita toimia; kehottaa maan poliittisia toimijoita osoittamaan sitoutuneisuutta ja toteuttamaan merkittäviä toimia kohti EU-jäsenyyttä edistämällä komission suosituksen kahdeksaa toimenpidettä, edistämällä merkittävästi 14:ää keskeistä painopistettä ja toteuttamalla merkittäviä uudistuksia, mukaan lukien vaaliuudistukset kansallisten ja kansainvälisten tuomioistuinten päätösten mukaisesti, jotta voidaan varmistaa tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteet kaikkien kansalaisten ja kansanryhmien osalta maan perustuslain mukaisesti ja noudattaen täysimääräisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen asiassa Sejdić ja Finci v. Bosnia ja Hertsegovina 22. joulukuuta 2009 antamaa tuomiota; kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa avustamaan Bosnia ja Hertsegovinaa keskeisten painopisteiden nopeassa täytäntöönpanossa ja estämään palaamisen aiempiin kansallismielisiin politiikkoihin; muistuttaa tarpeesta varmistaa, että jokaisen kansalaisen oikeuksia kunnioitetaan täysimääräisesti etnisestä, poliittisesta ja uskonnollisesta yhteydestä riippumatta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätösten, perustuslakituomioistuimen päätösten ja Venetsian komission suositusten mukaisesti;

119.  tuomitsee Bosnia ja Hertsegovinassa nykyään käytettävän separatistisen retoriikan ja separatistiset toimet, kuten sen, että Bosnian valtio ja kolmansien maiden toimijat noudattavat kansallisia vapaapäiviä, jotka Bosnia ja Hertsegovinan perustuslakituomioistuin on julistanut perustuslain vastaisiksi; kehottaa jälleen hyväksymään kohdennettuja pakotteita Bosnia ja Hertsegovinan vakautta horjuttavia toimijoita vastaan, mukaan lukien ne, jotka uhkaavat sen itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta, erityisesti Milorad Dodik sekä muut Serbitasavallan korkea-arvoiset virkamiehet ja kolmansien maiden virkamiehet, jotka tukevat separatistista politiikkaa poliittisesti ja aineellisesti; kehottaa kaikkia EU:n jäsenvaltioita varmistamaan, että neuvosto voi hyväksyä tällaisia pakotteita;

120.  antaa tunnustusta Euroopan unionin joukkojen (EUFOR) Althea-operaation työlle ja pitää myönteisenä sen toimeksiannon jatkamista marraskuun 2022 jälkeen; muistuttaa, että operaatiolla on edelleen keskeinen asema Bosnia ja Hertsegovinan turvallisuuden ja vakauden kannalta, ja kehottaa EU:ta ja sen kansainvälisiä kumppaneita lisäämään sen valmiuksia;

121.  panee merkille, että neuvosto tunnusti strategisessa kompassissa, että koko Länsi‑Balkanin turvallisuus ja vakaus ei ole vieläkään itsestään selvä asia ja että on olemassa vaara, että Euroopan turvallisuustilanteen nykyisestä heikkenemisestä voi aiheutua heijastusvaikutuksia; muistuttaa, että strategisessa kompassissa kehotetaan tukemaan Bosnia ja Hertsegovinan suvereniteettia, yhtenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta;

122.  on huolissaan Bosnia ja Hertsegovinan korkean edustajan valintapäivänä käyttöön otettujen Bosnia ja Hertsegovinan vaalilain ja Bosnia ja Hertsegovinan federaation perustuslain muutosten ajoituksesta, sisällöstä ja toteutustavasta, jotka saattavat heikentää demokraattista legitiimiyttä ja vahvistaa etnistä nationalismia;

123.  korostaa, että Länsi-Balkanin ehdokasvaltioiden ja mahdollisten ehdokasvaltioiden on mukautettava politiikkansa täysimääräisesti EU:n YUTP:hen, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään YUTP:tä välineenä, jolla tehostetaan yhteistyötä Länsi-Balkanin maiden kanssa; korostaa, että maiden, jotka haluavat liittyä EU:hun, on mukauduttava täysin perusarvoihin ja yhteisiin politiikkoihin Venäjän laittoman hyökkäyssodan kontekstissa; tähdentää, että ihmisoikeuksista ja ihmisarvosta ei neuvotella, minkä vuoksi ehdokasvaltioiden on valtavirtaistettava eri aloille ja politiikkoihin vammaisten henkilöiden, hlbti+-yhteisön, naisten ja tyttöjen sekä muiden heikommassa asemassa olevien ryhmien oikeudet; kehottaa EU:ta sekä ehdokasvaltioita ja mahdollisia ehdokasvaltioita tiiviimpään yhteistyöhön turvallisuuden ja puolustuksen alalla;

124.  on edelleen erittäin huolestunut raporteista, joiden mukaan naapuruus- ja laajentumisasioista vastaava komission jäsen tarkoituksellisesti pyrkii kiertämään ja heikentämään demokraattisten ja oikeusvaltiota koskevien uudistusten keskeistä asemaa EU:n jäsenyyttä hakeneissa maissa; kehottaa komissiota käynnistämään riippumattoman ja puolueettoman tutkimuksen siitä, rikkooko naapuruus- ja laajentumisasioista vastaavan komission jäsenen toteuttama toiminta ja tämän harjoittama politiikka komission jäsenten käytännesääntöjä ja perussopimusten mukaisia komission jäsenen velvoitteita;

125.  panee merkille komission 12. lokakuuta 2022 esittämän kertomuksen Turkista; on erittäin huolissaan siitä, että Turkin hallitus ei ole kääntänyt demokratian, oikeusvaltion, perusoikeuksien ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta koskevaa kielteistä suuntausta päinvastaiseksi, ja että Turkin ulkopolitikka on edelleen ristiriidassa YUTP:n mukaisten EU:n painopisteiden kanssa ja että raportointikaudella mukautusaste on vain 7 prosenttia; toistaa 18. toukokuuta 2022 esittämänsä kannan, jonka mukaan se ei voi harkita liittymisneuvottelujen jatkamista Turkin kanssa; on kuitenkin edelleen sitoutunut demokraattiseen ja poliittiseen vuoropuheluun Turkin ja erityisesti sen kansalaisyhteiskunnan kanssa;

126.  pitää valitettavana, että Turkki ei ole vieläkään ratifioinut Ruotsin ja Suomen hakemuksia liittyä Natoon;

127.  toistaa arvostavansa sitä, että Turkki tuomitsi Venäjän perusteettoman sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaan, sekä sen roolia Ukrainan ja Venäjän välisenä välittäjänä, muun muassa sen tärkeää panosta ukrainalaisen viljan vientiä koskevassa sopimuksessa; ilmaisee kuitenkin vakavan huolensa siitä, että maassa ei ole vieläkään noudatettu Venäjään kohdistuvia EU:n pakotteita, erityisesti nykyisestä tulliliitosta peräisin olevien tavaroiden vapaassa liikkuvuudessa ja ottaen huomioon hiljattain vahvistetut kauppa- ja rahoitussuhteet Venäjään; korostaa, että Turkin geopoliittinen rooli ei ole tärkeämpi kuin maan ihmisoikeustilanteeseen liittyvät vakavat puutteet, jotka ovat edelleen EU:n ja Turkin välisten suhteiden edistymisen suurin este;

128.  kehottaa jälleen EU:ta määrittelemään kiireellisesti Turkkiin kohdistuvia lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin suhteita koskevan kokonaisstrategian, jossa yhdistyvät kaikki näkökohdat ja politiikat, jotta voidaan edistää vakaampaa, uskottavampaa ja ennakoitavampaa kumppanuutta, kun otetaan huomioon Turkin keskeinen asema alueella ja maan jatkuva epävakautta aiheuttava toiminta Länsi-Balkanilla, itäisellä Välimerellä, Lähi-idässä ja Etelä-Kaukasiassa sekä sen demokratian jatkuva taantuminen; pitää valitettavana Turkin hallituksen viimeaikaista uhkaavaa retoriikkaa, joka koskee Kreikkaa, jäsenvaltiota ja sen Nato-liittolaista; kehottaa kaikkia asianomaisia osapuolia vähentämään jännitteitä ja edistämään diplomaattisen vuoropuhelun jatkamista, jotta alueen kiistoihin löydetään kestäviä ratkaisuja;

129.  pitää valitettavana, että yli 25 vuotta sitten käynnistetty Barcelonan prosessi ei ole vielä johtanut jaetun vaurauden, vakauden ja vapauden alueen luomiseen Välimeren alueen eteläisten naapurimaiden kanssa; kehottaa komissiota tukemaan eteläisen naapuruston maita toipumaan covid-19-pandemiasta ja lieventämään Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan aiheuttamien toimitussokkien ja hinnankorotusten kielteisiä vaikutuksia näihin maihin erityisesti elintarviketurvan ja lannoitteiden osalta; pitää myönteisenä YK:n välittämää Mustanmeren viljasopimusta; kehottaa Venäjää lopettamaan elintarvikeviennin käyttämisen uudelleen aseena, sillä se vaarantaa vastuuttomasti elintarviketurvan Afrikassa, Aasiassa ja Lähi-idässä, ja noudattamaan täysimääräisesti sopimuksen ehtoja; kehottaa tehostamaan energiakumppanuuksia alueen asianomaisten maiden kanssa ottaen täysimääräisesti huomioon tarpeen monipuolistaa sekä energiantoimittajia että resursseja ja auttaa samalla kumppanimaita niiden vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä; kehottaa edistämään rokotteiden turvallista ja oikeudenmukaista saatavuutta kaikkialla maailmassa muun muassa poistamalla väliaikaisesti asianomaiset patenttioikeudet;

130.  kehottaa komissiota panemaan täysimääräisesti täytäntöön aloitteet, jotka esitetään 9. helmikuuta 2021 annetussa komission ja varapuheenjohtajan / korkean edustajan yhteisessä tiedonannossa uudistetusta kumppanuudesta eteläisten naapurimaiden kanssa ja jotka hyväksyttiin uudistetusta kumppanuudesta eteläisten naapurimaiden kanssa annetussa parlamentin suosituksessa;

131.  korostaa, että epävakaus ja turvattomuus Euroopan eteläisissä naapurimaissa ovat edelleen jatkuva haaste; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tehostamaan yhteistyötä eteläisen naapuruston kumppanimaiden kanssa ihmiskaupan ja laittomien aseiden ja kulttuuriesineiden salakuljetuksen seurausten lieventämiseksi ja väkivaltaisten ääriliikkeiden ehkäisemiseksi, jotta Euroopan eteläisessä naapurustossa voidaan säilyttää turvallisuus ja vakaus;

132.  korostaa, että Libyan epävakaus vaikuttaa paitsi sen naapurimaihin myös Eurooppaan; korostaa, että toimivan valtion puuttuminen, ryhmittymien väliset jakolinjat ja aseellisten ryhmien yleistyminen tarjoavat hedelmällisen maaperän huumausaineiden, aseiden ja ihmisten salakuljettajille;

133.  tuomitsee Venäjän YK:n turvallisuusneuvostossa aiheuttaman jatkuvan uhan Syyrian viimeisen humanitaarisen avun käytävän, Bab al-Hawan, laajentamiselle, mikä vaarantaa yli neljä miljoonaa ihmistä, jotka ovat riippuvaisia humanitaarisesta avusta saadakseen ruoan, lääkkeiden ja muiden elintärkeiden tarvikkeiden kaltaisia perustarpeita;

134.  on huolissaan Afganistanin heikosta taloudellisesta ja humanitaarisesta tilanteesta talebanien väkivaltaisen vallankaappauksen jälkeen, millä on erityisen kielteisiä vaikutuksia naisten ja tyttöjen oikeuksiin, etnisiin ja uskonnollisiin vähemmistöihin, ihmisoikeuksien puolustajiin, riippumattomien tiedotusvälineiden edustajiin ja ihmisiin, jotka antoivat apua EU:lle ja sen jäsenvaltioille; ilmaisee syvän huolensa talebanien valtaannousun aiheuttamasta alueellisesta epävakaudesta ja erityisesti talebanien pyrkimyksistä laajentaa vaikutusvaltaansa naapurimaihin rakentamalla ja vahvistamalla terroristiverkostoja koko alueella; toteaa, että Pakistan on tässä suhteessa erityisen haavoittuvassa asemassa;

135.  kehottaa komissiota ja varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa varmistamaan, että Afganistanissa toimivan EU:n erityisedustajan ja EUPOL Afganistanin henkilöstön jäsenet, muut erityisen haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt ja heidän huollettavinaan olevat puolisot, lapset, vanhemmat ja naimattomat sisaret evakuoidaan täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti neuvoston päätöksen (YUTP) 2022/151(7) mukaisesti;

136.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan Afganistanin kansalaisille annettavan humanitaarisen avun rahoituksen lisäämisen; toistaa, että se ei tunnusta taleban-hallintoa; tukee viittä keskeistä kriteeriä, jotka neuvosto hyväksyi 21. syyskuuta 2021 ja jotka toimivat ohjenuorina tulevalle toiminnalle talebanien kanssa, mutta katsoo, että Afganistanin nykyiseen ihmisoikeushätätilaan ja sukupuoleen perustuvaan erotteluun puuttumiseksi tarvitaan merkittäviä toimia pitkän aikavälin strategian laatimiseksi; kehottaa EU:ta lisäämään tukeaan Afganistanissa tehtyjen hirvittävien rikosten uhreille, mukaan lukien naiset ja tytöt, etniset vähemmistöt ja hlbtiq+-henkilöt, ja antamaan kaiken tarvittavan avun äskettäin uudistetulle Kansainvälisen rikostuomioistuimen tutkinnalle, joka koskee Afganistanissa tehtyjä rikoksia ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksia; tuomitsee jyrkästi talebanien päätökset kieltää naisia ja tyttöjä osallistumasta ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutukseen ja yliopistokoulutukseen sekä kieltää naisten työnteko kansalaisjärjestöissä, ja toteaa, että niillä voi olla katastrofaalisia humanitaarisia seurauksia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä YK:n sekä kansalaisyhteiskunnan ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa ja kasvattamaan talebaneihin kohdistuvaa painetta kumota nämä päätökset viipymättä;

137.  tuomitsee Iranin, myös islamilaisen vallankumouskaartin (IRGC), Mahsa Aminin kuolemanjälkeisten mielenosoitusten raa’at tukahduttamistoimet; toteaa, että Amin kuoli sen jälkeen, kun siveyspoliisi oli pidättänyt hänet väkivaltaisesti ja pahoinpidellyt häntä; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita sisällyttämään IRGC:n EU:n luetteloon terroritekoihin osallistuneista henkilöistä, ryhmistä ja yhteisöistä (EU:n terroristiluettelo), kun otetaan huomioon sen terroritoiminta, mielenosoittajien sorto ja droonien toimittaminen Venäjälle; toistaa tukevansa ympäri maata levinnyttä rauhanomaista protestiliikettä, joka osoittaa mieltään Mahsa Aminin surmaamista, naisten järjestelmällistä ja lisääntyvää sortoa sekä vakavia ja laajamittaisia ihmisoikeus- ja perusvapausloukkauksia vastaan; on kauhistunut Iranin poliisin ja turvallisuusjoukkojen rajoittamattomasta ja suhteettomasta voimankäytöstä rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan; tuomitsee jyrkästi sen, että islamilainen tasavalta teloittaa rauhanomaisia mielenosoittajia; katsoo, että Iranin hallinnon räikeä välinpitämättömyys kansalaistensa ihmisarvoa ja demokraattisia pyrkimyksiä kohtaan sekä sen tuki Venäjän federaatiolle vaativat lisää muutoksia EU:n asennoitumiseen Irania kohtaan; vaatii, että islamilaisen tasavallan viranomaiset kumoavat viipymättä kaikki meneillään olevien mielenosoitusten yhteydessä määrätyt kuolemantuomiot, keskeyttävät välittömästi kuolemanrangaistusten täytäntöönpanon ja pyrkivät sen täyteen lakkauttamiseen; kehottaa EU:ta reagoimaan voimakkaasti Iranin osallistumiseen Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan;

138.  tukee voimakkaasti Iranin kansan pyrkimyksiä elää vapaassa, vakaassa, osallistavassa ja demokraattisessa maassa, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia ja perusvapauksia koskevia kansallisia ja kansainvälisiä sitoumuksiaan; suhtautuu tältä osin myönteisesti rajoittaviin toimenpiteisiin, joita kohdistetaan Iranin ihmisiin ja yhteisöihin, myös niin kutsuttuun siveyspoliisiin, joiden tehtävänä on tukahduttaa Iranissa käynnissä olevat naisten johtamat protestit, joissa vaaditaan yhtäläisiä oikeuksia ja naisten järjestelmällisen syrjinnän ja laajempien ihmisoikeusloukkauksien lopettamista islamilaisessa tasavallassa; suhtautuu myönteisesti YK:n ihmisoikeusneuvoston 24. marraskuuta 2022 antamaan päätöslauselmaan S35/1 Iranin islamilaista tasavaltaa käsittelevän riippumattoman kansainvälisen tiedonhankintavaltuuskunnan perustamisesta ja kehottaa EU:ta antamaan täyden tukensa operaation valmisteluille ja täytäntöönpanolle; kehottaa EUH:ta, komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan ihmisoikeuskysymysten esiin ottamista kaikessa Iranin kanssa käytävässä keskustelussa;

139.  toistaa, että IRGC:n johtoon kohdistuvia pakotteita ei saa poistaa, ja kehottaa toteuttamaan lisää rajoittavia toimenpiteitä IRGC:tä vastaan; kehottaa neuvostoa sisällyttämään IRGC:n ja siihen kuuluvat joukot, mukaan lukien puolisotilaalliset Basij-joukot ja Quds-joukot, EU:n terroristiluetteloon;

140.  toteaa, että aseiden leviämisen estäminen on Lähi-idän ja Persianlahden alueen vakauttamisen kulmakivi; kehottaa jatkamaan diplomaattisia toimia sen varmistamiseksi, että Iran ei kehitä ydinaseita; katsoo kuitenkin, että yhteistä kattavaa toimintasuunnitelmaa koskevissa lisäneuvotteluissa ei voida jättää huomiotta Iranin muita vahingollisia politiikkoja, hankkeita ja sotilasohjelmia;

141.  toistaa, että yhteistä kattavaa toimintasuunnitelmaa koskevaa sopimusta ja sen täytäntöönpanoa koskevia käynnissä olevia neuvotteluja on tuettava;

142.  katsoo, että EU:n olisi laajennettava eteläisen StratCom-työryhmän valmiuksia siten, että kehitetään edelleen konkreettista strategiaa disinformaation torjumiseksi eteläisessä naapurustossa, myös Iranin islamilaisessa tasavallassa, jotta voidaan torjua valeuutisia ja propagandaa ja vahvistaa näin demokratiaa ja vakautta;

143.  suhtautuu myönteisesti tavoitteeseen lujittaa EU:n suhteita Persianlahden maiden kanssa, kuten korostetaan 18. toukokuuta 2022 annetussa yhteisessä tiedonannossa Euroopan parlamentille ja neuvostolle strategisesta kumppanuudesta Persianlahden kanssa; toteaa, että on yhteisen edun mukaista toimia strategisemmin Persianlahden kumppaneiden kanssa erityisesti alueellisen turvallisuuden, yhteistyön, ilmastotoimien ja ihmisoikeuksien edistämisen ollessa keskeisenä strategisina tavoitteina; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita edelleen korostamaan ihmisoikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon kunnioittamista sekä arvojen asteittaista yhdenmukaistamista erityisesti Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan ja sen seurausten torjumiseksi; pitää erittäin valitettavana OPEC+ -maiden erityisesti Saudi-Arabian johdolla tekemää päätöstä leikata öljyntuotantoa, joka pahentaa maailmanlaajuista inflaatiota ja heikentää kansainvälisiä pyrkimyksiä torjua Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan; panee merkille, että Yhdistyneet arabiemiirikunnat on lisätty rahanpesunvastaisen toimintaryhmän tehostetun seurannan kohteena olevien lainkäyttöalueiden luetteloon, koska sillä on strategisia puutteita rahanpesun ehkäisemisessä; on huolissaan siitä, että siitä on tullut turvasatama venäläisille oligarkeille, joille EU on määrännyt pakotteita; korostaa, että todellinen strateginen kumppanuus Persianlahden kanssa edellyttää vuoropuhelua ja yhteistyötä ihmisoikeuksin alalla ja Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyksen vastustamista;

144.  toistaa tukevansa voimakkaasti Abraham-sopimuksia, jotka ovat normalisoineet Yhdistyneiden arabiemiirikuntien ja Bahrainin välisiä diplomaattisia suhteita ja jotka myöhemmin johtivat siihen, että Marokko ja Sudan allekirjoittivat normalisointisopimuksen Israelin kanssa;

145.  panee merkille, että Israelin ja Palestiinan konfliktin suhteen EU on edelleen yksimielisesti sitoutunut neuvoston heinäkuussa 2014 antamissa päätelmissä esitettyihin lähtökohtiin perustuvaan kahden valtion ratkaisuun, jossa Israelin valtio ja itsenäinen, demokraattinen, alueellisesti yhtenäinen, suvereeni ja elinkelpoinen Palestiinan valtio elävät rauhassa ja turvallisissa oloissa rinnakkain toistensa tunnustamina Jerusalemin ollessa molempien valtioiden pääkaupunki; muistuttaa, että siirtokunnat miehitetyillä palestiinalaisalueilla ovat kansainvälisen oikeuden nojalla laittomia; kehottaa Israelin uutta hallitusta osoittamaan aktiivisesti ja uskottavasti sitoutumisensa kahden valtion ratkaisuun, joka on edelleen Lähi-idän rauhanprosessia koskevan EU:n politiikan keskeinen tavoite ja keskeinen osa EU:n ja Israelin kumppanuutta;

146.  panee merkille EU:n ja Israelin assosiaationeuvoston toiminnan käynnistymisen; katsoo, että assosiaationeuvoston tarkoituksena ei ole ainoastaan EU:n ja Israelin kumppanuuden vahvistaminen vaan se voi olla myös vuoropuhelufoorumi Israelin ja Palestiinan väliseen konfliktiin liittyvissä kysymyksissä ja keino elvyttää Lähi-idän rauhanprosessia; palauttaa mieliin EU:n kannan, jonka neuvosto esitti ja hyväksyi yksimielisesti Brysselissä 3. lokakuuta 2022 pidetyn assosiaationeuvoston 12. kokouksen valmistelemiseksi, ja tukee tätä kantaa; tukee korkean edustajan pyrkimyksiä saattaa arabijohtajat yhteen, jotta pystyttäisiin etenemään kohti kattavaa alueellista rauhaa, joka lopettaisi Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin ja toisi alueelle merkittävää turvallisuutta, kauppaa ja muuta yhteistyötä;

147.  toistaa kantansa, jonka mukaan kaikkien unionin varoista tuettujen koulukirjojen ja kouluaineistojen on oltava Unescon rauhan, suvaitsevaisuuden, rinnakkaiselon ja väkivallattomuuden normien mukaisia;

148.  suhtautuu myönteisesti siihen, että Yhdistyneiden kansakuntien Lähi-idän palestiinalaispakolaisten avustusjärjestölle (UNRWA) hyväksyttiin unionin monivuotinen rahoitusosuus, jonka avulla voidaan varmistaa ennakoitavissa oleva tuki palestiinalaispakolaisille EU:n ja UNRWA:n yhteisen julkilausuman 2021–2024 mukaisesti; suhtautuun myönteisesti unionin lisärahoitusosuuteen järjestölle elintarvike- ja palautumistukivälineen puitteissa elintarviketurvattomuuden torjumiseksi; korostaa, että UNRWA edistää edelleen alueellista vakautta ja rauhaa;

149.  pitää Israelia EU:n tärkeänä kumppanina; kiittää Israelia ja Libanonia niiden merirajojen määrittelemistä koskevasta sopimuksesta;

150.  tuomitsee mitä jyrkimmin Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan sekä Lukašenkan hallinnon mahdollistavan roolin Valko-Venäjällä; kehottaa Venäjän johtoa lopettamaan sen välittömästi ja vetäytymään ehdoitta pois Ukrainan koko kansainvälisesti tunnustetulta alueelta ja kaikkien muiden maiden, erityisesti Georgian ja Moldovan tasavallan, alueilta, joita tai joiden osia se on laittomasti miehittänyt; kehottaa Venäjää takaamaan viljan ja muiden raaka-aineiden vapaan liikkuvuuden kaikkialla maailmassa; kehottaa neuvostoa nimeämään Venäjän terrorismia tukevaksi valtioksi ja valtioksi, joka käyttää terrorismin keinoja; kehottaa kansainvälistä yhteisöä tukemaan kaikkia laillisia kansainvälisiä ja kansallisia prosesseja, myös yleistoimivallan periaatteen mukaisesti, jotta voidaan tutkia rikoksia ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksia, jotta kaikki lukemattomista sotarikoksista ja ihmisoikeusloukkauksista, mukaan lukien ukrainalaisten joukkoraiskaukset ja pakkosiirrot, vastuussa olevat saatetaan vastuuseen tuomioistuimessa; vahvistaa, että Venäjän on korvattava kaikki vahingot ja tuhot, joita se on aiheuttanut Ukrainassa; toteaa, että monet Venäjän kansalaiset ovat lähtemässä Venäjältä välttääkseen asevelvollisuuden; vaatii, että kaikkia, jotka ovat vapaaehtoisesti auttaneet Venäjää millään tavalla tässä sodassa tai laittomien kansanäänestysten järjestämisessä, pidetään vastuullisina ja heille määrätään henkilökohtaisia pakotteita;

151.  suhtautuu myönteisesti EU:n ja Venäjän välisen viisumihelpotussopimuksen keskeyttämiseen; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täysimääräisesti täytäntöön komission suuntaviivat viisumien myöntämisestä venäläisille hakijoille ja Venäjän kansalaisille ulkorajoilla tehtävistä tarkastuksista noudattaen täysimääräisesti EU:n ja kansainvälistä oikeutta sekä varmistamaan, että kaikki muun muassa toisinajattelijoiden, sotilaskarkureiden, kutsuntoja pakenevien ja aktivistien jättämät turvapaikkahakemukset käsitellään yksittäin ottaen huomioon vastaanottavan jäsenvaltion turvallisuushuolet ja toimien EU:n turvapaikkasäännöstön mukaisesti; kehottaa neuvostoa ja komissiota seuraamaan tiiviisti Venäjän viisumitilannetta;

152.  pitää myönteisenä, että Venäjää vastaan on hyväksytty viimeisin pakotteita koskeva paketti; kehottaa kuitenkin neuvostoa laajentamaan luetteloa henkilöistä, joihin kohdistetaan suoraan EU:n pakotteita, ja ottamaan huomioon Navalnyin korruption vastaisen säätiön esittämän 6 000 henkilön luettelon;

153.  on erittäin vakuuttunut siitä, että vain Ukrainan lopullinen voitto Venäjästä puolustaa maailmanlaajuista järjestystä ja estää muita aggressiivisia toimijoita ryhtymästä hyökkäyssotiin; kehottaa toimivaltaisia EU:n toimielimiä laatimaan sodan päättymisestä yhdessä skenaarioita, joissa otetaan huomioon mahdollisesti epävakaa ja heikentynyt Venäjä ja suunnitellaan sen mahdollista uudistamista;

154.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan johtoaseman valmisteltaessa monenvälistä mekanismia, jolla valvotaan, pannaan täytäntöön ja maksetaan Venäjän korvauksia Ukrainalle;

155.  panee merkille, että Venäjän provosoimatonta ja perusteetonta hyökkäystä Ukrainaan tuetaan monissa maissa erityisesti Venäjän ja Kiinan tehokkaiden disinformaatiokampanjoiden vuoksi; kannustaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa, komissiota ja jäsenvaltioita edistämään diplomaattista yhteydenpitoa näihin maihin, lisäämään kahdenvälistä ja monenvälistä yhteistyötä ja tehostamaan strategista viestintää; korostaa Global Gateway -strategian keskeistä roolia yhteisten haasteiden ratkaisemisessa demokraattisten arvojen, tasavertaisten kumppanuuksien ja ympäristön kestävyyden pohjalta;

156.  kehottaa kansainvälistä yhteisöä lieventämään mahdollisimman paljon Venäjän Ukrainaa vastaan kohdistaman hyökkäyssodan seurausten kielteisiä heijastusvaikutuksia arktiselle alueelle, jossa rauhan, hyvinvoinnin ja vakauden säilyttämisen olisi edelleen oltava keskeinen tavoite; on huolissaan Venäjän sotilaallisesta toiminnasta arktisella alueella ja sen muuttuvasta turvallisuusympäristöstä ja vahvistaa arktisen alueen strategisen merkityksen; kehottaa EU:ta sitoutumaan voimakkaammin alueeseen ottaen huomioon Venäjän Ukrainaan kohdistamasta hyökkäyssodasta johtuvat uudet turvallisuusrealiteetit, koska se on EU:lle strategisesti erittäin tärkeä ilmastonmuutoksen, teollisuus- ja talouspolitiikan, vapaan merenkulun ja geostrategisen vaikutuksen vuoksi sekä Venäjän ja Kiinan kasvavien etujen ja liikkeiden vuoksi tällä alueella;

157.  kehottaa EU:n johtajia osallistumaan aktiivisesti Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaa vastaan aiheutuvien ydinuhkien ehkäisemiseen, mukaan lukien Zaporižžjan ydinvoimalan turvallisuus;

158.  korostaa, että on tärkeää vahvistaa suhteita Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibian alueeseen päivittämällä EU-LAC-strategiaa, jossa painotetaan voimakkaasti yhteisiä pyrkimyksiä vahvistaa monenvälistä maailmanlaajuista järjestystä, kansainvälistä oikeutta sekä demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamista, erityisesti kun otetaan huomioon Kiinan kansantasavallan ja Venäjän kasvava ja suhteeton vaikutus alueella EU:hun verrattuna sekä Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan aiheuttamat lisääntyneet uhat eurooppalaisille toimitusketjuille; kehottaa jäsenvaltioita ja EUH:ta jatkamaan aktiivista diplomatiaa alueella ja vahvistamaan edelleen olemassa olevia kumppanuuksia samanmielisten maiden kanssa, kauppasuhteita, investointeja, demokratiatukea ja parlamenttien välistä yhteistyötä; korostaa tässä yhteydessä sukupuolten tasa-arvoon ja ilmastonmuutokseen liittyviä oikeuksia sekä alkuperäiskansojen oikeuksia ja että on nopeasti allekirjoitettava ja ratifioitava Chilen, Meksikon ja Mercosurin kanssa tehdyt tasapainoiset ja nykyaikaistetut assosiaatiosopimukset, joihin sisältyy oikeudellisesti velvoittava ja täytäntöönpanokelpoinen kestävää kehitystä koskeva luku, joissa on vahva ihmisoikeusulottuvuus ja jotka ovat Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaisia, edellyttäen, että Mercosurin tapauksessa päästään sopimukseen lisävälineestä, joka koskee ratifiointia edeltävää tarkoituksenmukaista sitoumusta; pitää myönteisenä EU:n ja Chilen pitkälle menevää puitesopimusta koskevien neuvottelujen päätökseen saattamista; kehottaa tässä yhteydessä komissiota tekemään lopullisen sopimuksen mahdollisimman pian lisävälineestä yli kaksi vuotta käytyjen neuvottelujen jälkeen; korostaa, että kaikkien osapuolten on ratifioitava EU:n ja Keski-Amerikan maiden välinen assosiaatiosopimus;

159.  ilmaisee tukensa Perun demokraattiselle ja perustuslailliselle järjestykselle, jota entinen presidentti Pedro Castillo ja hänen liittolaisensa uhkasivat yrittäessään hajottaa kongressin laittomasti 7. joulukuuta 2022 välttääkseen Castillon itsensä asettamisen virkasyytteeseen; toivoo, että Perun viranomaisten moitteeton ja vastuullinen toiminta vain vahvistaa maan demokratiaa, ja kehottaa järjestämään presidentin- ja parlamenttivaalit mahdollisimman varhaisessa vaiheessa poliittisesta umpikujasta pääsemiseksi;

160.  muistuttaa, että se on sitoutunut vahvasti puolustamaan ja edistämään demokratiaa Latinalaisessa Amerikassa; tuomitsee 8. tammikuuta 2023 tapahtuneen räikeästi demokratian vastaisen ja väkivaltaisen hyökkäyksen Brasilian demokraattisia instituutioita vastaan ja toteaa, että hyökkäykseen yllytettiin tahallisella ja laajalle levitetyllä disinformaatiolla Brasilian viimeaikaisten presidentinvaalien laillisuudesta; ilmaisee täyden tukensa Brasilian demokraattisesti valitulle presidentille Lula da Silvalle sekä Brasilian hallituksen nopeille ja päättäväisille toimille kapinan aikana;

161.  korostaa, että EU:n suhteet Afrikan unioniin (AU) ovat äärimmäisen tärkeät, jotta voidaan vastata tarpeisiin ja kehittää Afrikan kumppanimaiden suurta potentiaalia ja ajaa yhteisiä etuja; kehottaa komissiota ja varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa panemaan täytäntöön AU:n ja EU:n huippukokouksessa sovitut sitoumukset, panemaan nopeasti täytäntöön Global Gateway -hankkeet Afrikassa ja vahvistamaan kumppanuuksia turvallisuuden, kaupankäynnin, terveydenhuollon, kehityksen ja covid‑19-pandemian lieventämisessä auttamisen aloilla Afrikan maiden kanssa strategisen kompassin mukaisesti tasa-arvon pohjalta ja pyrkien erityisesti edistämään kestävän kehityksen tavoitteita, digitaalista ja vihreää siirtymää, ihmisoikeuksia ja konfliktien rauhanomaista ratkaisemista kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti; korostaa, että EU:n yhteistyössä Afrikan kanssa on, myös kehitysyhteistyön ja kauppayhteistyön avulla, ensisijaisesti edistettävä vahvoja ja selviytymiskykyisiä yhteiskuntia, vahvistettava sosiaalista tasa-arvoa ja turvallisuutta sekä tuettava demokraattisia rakenteita paikan päällä;

162.  pitää myönteisenä, että Euroopan kehitysrahastosta on myönnetty rahoitusta, jolla lievennetään lisääntyvää ruokaturvattomuutta, joka johtuu muun muassa Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan; kehottaa tarvittaessa toteuttamaan vastaavia lisätoimenpiteitä; kehottaa jälleen etenemään kohti todellista tasavertaista kumppanuutta, jonka ytimessä ovat inhimillinen kehitys ja luonnonvarojen suojelu;

163.  vaatii vahvaa EU:n strategista viestintä- ja yhteydenpitokampanjaa Afrikan maihin, jotta voidaan torjua alueella leviäviä haitallisia narratiiveja, erityisesti niitä, joita Venäjän federaatio ja Kiinan kansantasavalta alueella levittävät;

164.  tuomitsee Venäjän demokratiaa vaarantavan puuttumisen Afrikkaan erityisesti siksi, että Wagner-ryhmän vaikutusvalta mantereella on kasvanut; tuomitsee jyrkästi Wagner‑ryhmän tekemät väärinkäytökset ja rikokset;

165.  kehottaa perustamaan Afrikan ja Euroopan välisen kumppanuuden, jonka tavoitteena on luoda solidaarisuuden, turvallisuuden, rauhan ja kestävän hyvinvoinnin alue; kehottaa nopeasti toteuttamaan EU:n toimia, joilla torjutaan Wagner-ryhmän lisääntyvää läsnäoloa useissa Afrikan maissa, sillä se lisää epävakautta ja heikentää toimia terrorismin torjumiseksi;

Parlamentaarisen diplomatian tehostaminen ulkopolitiikan välineenä

166.  korostaa Euroopan parlamentin erityistä panosta EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sen parlamentaarisen diplomatian voimavarojen kautta; kehottaa tiivistämään parlamentaarista valvontaa asioissa, joilla on strategista merkitystä EU:n ulkoasioissa; muistuttaa muun muassa, että Ukrainan Verhovna Rada ja parlamentti tekevät tiivistä poliittista ja teknistä yhteistyötä;

167.  panee merkille, että parlamentti osallistuu aktiivisesti YUTP:hen erityisten välineidensä kautta; korostaa parlamenttien työtä edistämään ja vahvistamaan pyrkivien Euroopan parlamentin demokratiaohjelmien, kuten Jean Monnet -vuoropuhelun, merkitystä ja ainutlaatuisuutta; muistuttaa, että kaikkien EU:n toimielinten olisi osallistuttava toimiin, joilla torjutaan demokratian maailmanlaajuista heikentymistä, muun muassa vaalitarkkailutehtävien, välitys- ja vuoropuhelutoiminnan, konfliktien ehkäisyn, Saharov-palkinnon ja Saharov-verkoston sekä parlamentaarisen diplomatian avulla, ja tehtävä näiden toimien parissa yhteistyötä;

168.  kehottaa EUH:ta ottamaan lehdistönvapauden ja sananvapauden ensisijaisiksi tavoitteiksi ja toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet sananvapautta verkossa ja sen ulkopuolella koskevien EU:n suuntaviivojen noudattamiseksi täysimääräisesti; kehottaa painokkaasti EU:n edustustoja parantamaan ennaltaehkäiseviä suojelutoimenpiteitä, suunnittelemaan hätätoimia lehdistönvapauden heikkenemisen vuoksi ja tarjoamaan osoitettavaa ja näkyvää tukea paikallisille toimittajille ja kansalaisyhteiskunnalle;

169.  kehottaa parantamaan EU:n ennalta ehkäisevää diplomatiaa ennakoivana ulkopoliittisena välineenä, jotta vältetään kolmansien osapuolten väliset konfliktit ja tuetaan niitä rauhanomaisten ratkaisujen löytämisessä jännitteiden lisääntymiseen;

170.  korostaa, että parlamentaariset yleiskokoukset ovat tärkeitä yhteistyön ja toimielinten välisen vuoropuhelun foorumeja ja että niiden panos Euroopan ulkoiseen toimintaan on arvokas myös turvallisuusasioissa ja että parlamentaaristen yleiskokousten toimintaa on tarpeen edistää ja niiden asianmukainen toiminta ja kehitys on taattava;

171.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita mahdollistamaan EU:n ulkoisten toimien parlamentaarisen valvonnan ja vahvistamaan sitä muun muassa jatkamalla säännöllisiä kuulemisia varapuheenjohtajan / korkean edustajan sekä komission kanssa ja ottamalla parlamentin mukaan Euroopan rauhanrahaston ja strategisen kompassin asianmukaiseen täytäntöönpanoon ja valvontaan; muistuttaa, että Euroopan parlamentti on Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa jossakin määrin epävirallisessa yhteistyössä, jota vahvistettiin 26. heinäkuuta 2010 annetun neuvoston päätöksen ja vuonna 2010 annetun korkean edustajan poliittisesta vastuuvelvollisuudesta antaman julkilausuman mukaisesti; korostaa, että Euroopan parlamentin ja Euroopan ulkosuhdehallinnon, myös sen edustustojen, välisiä toimielinten välisiä suhteita on vahvistettava edelleen; kehottaa tekemään ulkosuhdehallinnon ja Euroopan parlamentin välisen ulkoisen toiminnan yhteistyön lujittamisesta puitesopimuksen, jolla voitaisiin vahvistaa EU:n ulkoisen toiminnan välineistöä; korostaa, että Euroopan puolustusrahaston väliarviointia on käytettävä asianmukaisen parlamentaarisen valvonnan käyttöönottamiseen työohjelmia koskevilla delegoiduilla säädöksillä; korostaa, että tulevalle yhteiselle hankintasäädökselle (EDIRPA) ja Euroopan puolustusalan investointiohjelmalle (EDIP) on myös vahvistettava saman tasoinen parlamentaarinen valvonta; korostaa, että parlamentin olisi saatava tarvittavat tiedot ja asiakirjat avoimesti ja oikea-aikaisesti, jotta se voi täyttää demokraattista valvontaa koskevan tärkeän tehtävänsä asianmukaisesti;

172.  muistuttaa kansallisten parlamenttien tärkeästä roolista jäsenvaltioissa; korostaa keskeistä roolia, joka Naton parlamentaarisella yleiskokouksella voi olla, ja kehottaa vahvistamaan entisestään parlamentin suhteita siihen;

173.  kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä ja virastoja sekä jäsenvaltioita sitoutumaan riittävästi niiden politiikkaa heikentävän disinformaation ja propagandan torjuntaan lisäämällä strategista viestintää ja kertomalla toiminnastaan; kehottaa lisäämään tukea strategiselle viestinnälle EU:n edustustoille ja valtuuskunnille;

174.  tuomitsee kaikki kolmansien maiden yritykset puuttua vaaleilla valittuihin virkamiehiin tai korruptoida heitä; on päättänyt tutkia perusteellisesti korruptiotapaukset ja kolmansien maiden epäasianmukaiset toimet, joilla pyritään ostamaan vaikutusvaltaa parlamentissa, ja puuttua niihin asianmukaisesti;

175.  korostaa SEU 36 artiklan mukaista parlamentin tiedonsaantioikeutta YUTP:tä koskevissa asioissa; viittaa Euroopan unionin tuomioistuimen Mauritiuksen sopimusta(8) ja Tansanian sopimusta(9) koskeviin tuomioihin, joiden mukaan oikea-aikainen ja kattava tiedottaminen parlamentille on ratkaisevan tärkeää, jotta parlamentti voi hoitaa demokraattista valvonta-/neuvonantotehtäväänsä YUTP:n alalla;

176.  toteaa, että parlamentin olisi hyödynnettävä täysimääräisesti valvonta- ja budjettivaltaansa unionin päätöksissä kansainvälisistä asioista; korostaa parlamentin demokratiaa tukevien ohjelmien merkitystä, sillä ne tarjoavat hyvän mahdollisuuden vahvistaa EU:n asemaa kaikkialla maailmassa ottamalla mukaan keskeisiä poliittisia sidosryhmiä ja helpottamalla kestävää demokraattista hallintoa EU:n ulkopuolisissa maissa ja EU:n jäseniksi hakeneissa valtioissa;

o
o   o

177.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle, neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL C 347, 9.9.2022, s. 61. (2) EUVL C 465, 6.12.2022, s. 109. (3) EUVL L 102, 24.3.2021, s. 14. (4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0406. (5) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0443. (6) COM(2022)0684. (7) Neuvoston päätös (YUTP) 2022/151, annettu 3 päivänä helmikuuta 2022, Euroopan unionin tukitoimesta tiettyjen erityisen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden evakuoinnille Afganistanista (EUVL L 25, 4.2.2022, s. 11). (8) Unionin tuomioistuimen tuomio 24. kesäkuuta 2014, Euroopan parlamentti v. Euroopan unionin neuvosto, C-658/11, ECLI:EU:C:2014:2025. (9) Unionin tuomioistuimen tuomio 14. kesäkuuta 2016, Euroopan parlamentti v. Euroopan unionin neuvosto, C-263/14, ECLI:EU:C:2016:435.