Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 9 ja 151 artiklan, 153 artiklan 1 kohdan e ja f alakohdan sekä 225 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 12, 27, 28, 30, 31 ja 47 artiklan,

–  ottaa huomioon eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta yhteisönlaajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä 6. toukokuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/38/EY(1),

–  ottaa huomioon työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä 11. maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/14/EY(2),

–  ottaa huomioon eurooppayhtiön sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta 8. lokakuuta 2001 annetun neuvoston direktiivin 2001/86/EY(3) ja eurooppaosuuskunnan sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta 22. heinäkuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/72/EY(4),

–  ottaa huomioon työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20. heinäkuuta 1998 annetun neuvoston direktiivin 98/59/EY(5),

–  ottaa huomioon yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY(6),

–  ottaa huomioon työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 12. maaliskuuta 2001 annetun neuvoston direktiivin 2001/23/EY(7),

–  ottaa huomioon julkistamattoman taitotiedon ja liiketoimintatiedon (liikesalaisuuksien) suojaamisesta laittomalta hankinnalta, käytöltä ja ilmaisemiselta 8. kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/943(8),

–  ottaa huomioon parlamentin marraskuussa 2012 julkistetun Euroopan tason lisäarvon arvioinnin ”European added value of an EU measure on information and consultation of workers, anticipation and management of restructuring processes” (Työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan sekä uudelleenjärjestelyprosessien ennakoimista ja hallintaa koskevan unionin toimenpiteen Euroopan tason lisäarvo) ja tammikuussa 2021 julkistetun Euroopan tason lisäarvon arvioinnin ”European works councils (EWCs) – Legislative-initiative procedure: Revision of European Works Councils Directive” (Eurooppalaiset yritysneuvostot – lainsäädäntöaloitemenettely: eurooppalaista yritysneuvostoa koskevan direktiivin tarkistaminen),

–  ottaa huomioon 21. tammikuuta 2021 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvoa koskevasta unionin uudesta strategiasta(9),

–  ottaa huomioon 16. joulukuuta 2021 antamansa päätöslauselman työpaikkademokratiasta: työntekijöiden osallistumisoikeuksia koskeva eurooppalainen kehys ja eurooppalaista yritysneuvostoa koskevan direktiivin tarkistaminen(10),

–  ottaa huomioon 31. elokuuta 2020 julkistetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean tutkimuksen työntekijöille tiedottamisen, heidän kuulemisensa ja heidän osallistumisensa takaamista ja vahvistamista koskevasta unionin oikeudellisesta kehyksestä,

–  ottaa huomioon toukokuussa 2016 julkistetun Leuvenin yliopiston tutkimushankkeen ”European Works Councils on the Move: Management Perspectives on the Development of a Transnational Institution for Social Dialogue” (Eurooppalaiset yritysneuvostot liikkeessä: johdon näkökulmia ylikansallisen elimen kehittämiseen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua varten),

–  ottaa huomioon 16. marraskuuta 2018 julkistetun komission tutkimuksen muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskevan EU:n laatukehyksen soveltamisen seurannasta,

–  ottaa huomioon 14. toukokuuta 2018 annetun komission kertomuksen eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta yhteisönlaajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä annetun direktiivin 2009/38/EY täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa,

–  ottaa huomioon 14. toukokuuta 2018 julkistetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Evaluation, accompanying the document Report from the Commission to the European Parliament, the Council and the European Economic and Social Committee – Report on the implementation by Member States of Directive 2009/38/EC on the establishment of a European Works Council or a procedure in Community-scale undertakings and Community-scale groups of undertakings for the purposes of informing and consulting employees”,

–  ottaa huomioon 4. maaliskuuta 2021 annetun komission tiedonannon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria, jäljempänä ’pilari’, koskevasta toimintasuunnitelmasta (COM(2021)0102),

–  ottaa huomioon 17. lokakuuta 2018 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon Euroopan yhtiöoikeutta koskevasta paketista(11),

–  ottaa huomioon 7. toukokuuta 2021 annetun Eurooppa-neuvoston Porton sosiaalialan sitoumuksen ja 8. toukokuuta 2021 annetun Porton julistuksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 47 ja 54 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0295/2022),

A.  ottaa huomioon, että sellaisten monikansallisten yritysten määrä, joilla oli omaisuutta tai laitoksia useissa maissa, oli noin 45 kertaa suurempi vuonna 2015 kuin 1990-luvulla(12);

B.  ottaa huomioon, että demokratia ja työpaikkademokratia ovat unionin ydinarvoja; ottaa huomioon, että kokoontumisvapaus, työntekijöiden oikeus saada tietoja ja tulla kuulluksi sekä neuvotteluoikeus ja oikeus työtaistelutoimiin ovat perusoikeuskirjassa suojattuja perusoikeuksia, jotka myötävaikuttavat taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävään tulevaisuuteen; ottaa huomioon, että pilarin kahdeksannen periaatteen mukaisesti on tärkeää, että työntekijät voivat osallistua heidän kannaltaan merkityksellisiin asioihin;

C.  ottaa huomioon, että SEUT 151 artiklan mukaan unionin ja jäsenvaltioiden tavoitteina ovat työllisyyden edistäminen sekä elin- ja työolojen kohentaminen; katsoo, että tätä varten unioni ja jäsenvaltiot panevat täytäntöön toimenpiteet, joissa otetaan huomioon kansallisten käytäntöjen erot, erityisesti sopimussuhteissa, sekä tarve säilyttää unionin talouden kilpailukyky; ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen mukaan tällainen kehitys seuraa paitsi sisämarkkinoiden toiminnasta myös perussopimuksissa työllisyys- ja sosiaalipolitiikan alalla määrätyistä menettelyistä sekä lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä;

D.  ottaa huomioon, että sosiaalinen vuoropuhelu, johon kuuluu työntekijöille tiedottaminen ja heidän kuulemisensa, on Euroopan sosiaalisen mallin keskeinen tekijä ja että eurooppalaiset yritysneuvostot kuvastavat merkitystä, joka työntekijöiden edustukselle annetaan; ottaa huomioon, että oikeusvaltio on SEU 2 artiklassa vahvistettu unionin perusarvo ja edellytys unionin kaikkien muiden perusarvojen suojelulle, mukaan lukien perusoikeudet, demokratia sekä työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevan unionin lainsäädännön tehokas soveltaminen;

E.  ottaa huomioon, että hyvin toimivilla eurooppalaisilla yritysneuvostoilla on tärkeä rooli monikansallisten yritysten asianmukaisen johtamisen varmistamisessa;

F.  ottaa huomioon, että unionissa on tällä hetkellä noin 1 200 eurooppalaista yritysneuvostoa, joissa on 18 000 yksittäistä edustajaa(13);

G.  ottaa huomioon, että SEU 2 artiklan nojalla tasa-arvo on unionin perustana oleva arvo ja että SEU 3 artiklan 3 kohdan nojalla unioni edistää naisten ja miesten tasa-arvoa; ottaa huomioon, että pilarin toisessa periaatteessa todetaan, että naisten ja miesten yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet on varmistettava, myös työmarkkinoille osallistumisen, työehtojen ja -olojen sekä urakehityksen osalta;

H.  ottaa huomioon, että Euroopan ammattiyhdistysinstituutin vuonna 2018 tekemään tutkimukseen(14) perustuvien lukujen mukaan suurin osa eurooppalaisten yritysneuvostojen jäsenistä on miehiä ja naisten osuus on vain 15,4 prosenttia; ottaa huomioon, että eurooppalaisten yritysneuvostojen naispuoliset jäsenet ovat epätodennäköisemmin johtavissa asemissa; ottaa huomioon, että päätöksentekoelimissä on edelleen sukupuoli- ja palkkaeroja, mikä estää naisten täysimääräisen osallistumisen tai panoksen talouselämään ja yhteiskunnalliseen elämään;

I.  ottaa huomioon, että eurooppalaiset yritysneuvostot ovat kehittyneet huomattavan eri tavoin eri teollisuudenaloilla jäsenvaltioissa; ottaa huomioon, että tiedot osoittavat, että aktiivisia eurooppalaisia yritysneuvostoja on yhteensä 992 ja noin 400 yritysneuvostoa on lakkautettu ajan myötä muun muassa sulautumisen, konkurssin tai purkamisen vuoksi(15);

J.  toteaa, että erään tutkimuksen mukaan eurooppalaisilla yritysneuvostoilla voisi olla myönteinen vaikutus hiilineutraaliin talouteen siirtymisessä ja ne voivat parantaa työnteon ja päätöksenteon organisointia(16);

K.  toteaa, että vaikka eurooppalaisten yritysneuvostojen jäsenillä on oikeus antaa lausuntoja, heillä ei näytä olevan juurikaan vaikutusvaltaa yritystensä päätöksentekoprosessiin varsinkaan uudelleenjärjestelytapauksissa;

L.  toteaa, että työnantajien pitäisi nähdä eurooppalaiset yritysneuvostot tarpeellisina välineinä, joista on monin tavoin hyötyä kaikille osapuolille, koska ne esimerkiksi parantavat yhteisymmärrystä ongelmista ja päätöksistä ja myötävaikuttavat ylikansalliseen sosiaaliseen vuoropuheluun yrityksen tasolla;

M.  toteaa, että useimmissa jäsenvaltioissa työntekijöiden kuulematta jättämisestä aiheutuu taloudellisia seuraamuksia, joiden suuruus vaihtelee 23 euron ja 187 515 euron välillä(17), minkä vuoksi monissa tapauksissa ne eivät ole tehokkaita, varoittavia eivätkä oikeasuhteisia;

N.  toteaa, että se, miten eurooppalaiset yritysneuvostot ja erityiset neuvotteluryhmät voivat saada oikeussuojaa, vaihtelee eri jäsenvaltioissa niiden kansallisten järjestelmien mukaan: jotkut antavat eurooppalaisille yritysneuvostoille oikeushenkilöllisyyden, kun taas toiset antavat niiden toimia oikeudenkäynneissä jäsentensä tai ammattiyhdistyksen välityksellä(18);

O.  ottaa huomioon, että eurooppalaiset yritysneuvostot ovat täysivaltaisia oikeushenkilöitä vain neljässä jäsenvaltiossa (Itävalta, Ranska, Romania ja Ruotsi), minkä johdosta eurooppalaisten yritysneuvostojen jäsenet voivat nostaa kanteita niiden puolesta ja edustaa niitä suhteissa kolmansiin(19); ottaa huomioon, että komissio on vastaanottanut vain yhden virallisen kantelun direktiivin 2009/38/EY täytäntöönpanosta; ottaa huomioon, että kansallisella tasolla nostetaan edelleen vähän kanteita, koska oikeussuojan saatavuudessa on vaikeuksia eikä direktiivissä 2009/38/EY ole selkeitä säännöksiä eurooppalaisista yritysneuvostoista ja erityisistä neuvotteluryhmistä;

P.  katsoo, että eurooppalaisten yritysneuvostojen menestys ja myönteinen vaikutus edellyttävät eurooppalaisen yritysneuvoston ja johdon välistä luottamussuhdetta, joka perustuu rakentavaan vuoropuheluun, johon työmarkkinakulttuuri kussakin jäsenvaltiossa voi vaikuttaa; ottaa huomioon, että on näyttöä siitä, että varhaisella kuulemisella voi olla merkittävä vaikutus työsuhdeturvaan uudelleenjärjestelyprosessien aikana, ja työntekijöiden kuuleminen ja osallistuminen on keskeistä työntekijöiden hyvinvoinnin varmistamisessa ja sillä voi olla myönteinen vaikutus työn laatuun(20); katsoo, että eurooppalaisilla yritysneuvostoilla on ratkaiseva rooli työmarkkinasuhteiden eurooppalaistamisessa;

Q.  katsoo, että aukot ja puutteet direktiivin 2009/38/EY täytäntöönpanossa vaikuttavat siihen, että kokonaisvaltaista käsitystä työntekijöiden oikeudesta saada tietoja ja tulla kuulluksi ylikansallisista kysymyksistä unionissa ei ole;

R.  katsoo, että ylikansallisuuden käsitteen tulkitseminen konkreettisissa tapauksissa(21) on yhä vaikeaa ja abstraktia sekä eurooppalaisten yritysneuvostojen jäsenille että keskushallinnolle;

S.  katsoo, että vaikka direktiivin 2009/38/EY 8 artiklaan perustuvien luottamuksellisuusehtojen käyttäminen voi olla perusteltua tietyissä tapauksissa, kyseisen artiklan väärinkäyttö estää tehokkaat tiedottamis- ja kuulemisoikeudet(22);

T.  katsoo, että työmarkkinaosapuolilla on ollut keskeinen rooli covid-19-pandemian vaikutusten lieventämisessä työpaikoilla, koska ne ovat esimerkiksi ottaneet käyttöön terveys- ja turvallisuustoimenpiteitä, panneet täytäntöön järjestelyjä työpaikkojen säilyttämiseksi ja organisoineet työtä uusilla tavoilla; ottaa huomioon, että covid-19-kriisin seurauksena tällä hetkellä on käynnissä huomattava määrä uudelleenjärjestelyprosesseja(23); katsoo, että työntekijöiden kuuleminen ja heidän mahdollisuutensa osallistua neuvotteluihin ja työehtosopimusneuvotteluihin ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan puuttua uudelleenjärjestelyjen myönteisiin ja kielteisiin vaikutuksiin;

U.  ottaa huomioon, että Eurofoundin äskettäinen tutkimus on osoittanut covid-19-kriisin vaikutukset eurooppalaisten yritysneuvostojen toimintaan ja perustamiseen, kun kansanterveyden suojelemiseksi toteutettujen toimenpiteiden mukaiset liikkuvuusrajoitukset ovat johtaneet siihen, että uusien eurooppalaisten yritysneuvostojen perustamista koskevissa keskusteluissa ei ole edistytty; toteaa, että vaikka olemassa olevat eurooppalaiset yritysneuvostot ovat enimmäkseen siirtyneet verkkokokouksiin, jotka mahdollistavat aktiivisemman keskustelun ja myötävaikuttavat siihen, lähikokousten pitäisi edelleen olla ensisijainen vaihtoehto, jos kansanterveystoimenpiteet eivät muuta edellytä;

V.  katsoo, että unionin lainsäädännön täytäntöönpano työntekijöille tiedottamisen ja heidän kuulemisensa alalla on epätasaista ja voi heikentää työnantajien ja työntekijöiden oikeusvarmuutta; katsoo, että on keskeistä vahvistaa unionin käytössä olevia välineitä tarkistamalla kunnianhimoisesti direktiiviä 2009/38/EY siten, että vahvistetaan työntekijöiden oikeuksia tiedonsaantiin, kuulemiseen ja osallistumiseen;

W.  katsoo, että työntekijöiden edustajille tiedottamiseen ja heidän kuulemiseensa voitaisiin tarjota jäsentyneempiä ja ennakoivampia tapoja uusia yritysstrategioita ja yritysten toimintaperiaatteita laadittaessa ja että tässä yhteydessä on huomioitava asianmukaisesti luottamuksellisuusehdot; katsoo, että työmarkkinaosapuolia olisi kuultava jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien laatimisessa ja tarvittaessa täytäntöönpanossa;

X.  ottaa huomioon, että 9. kesäkuuta 2022 antamassaan päätöslauselmassa ”Valmistelukunnan ehdottaminen perussopimusten tarkistamiseksi”(24) parlamentti kehotti neuvostoa ottamaan SEUT 9 artiklaan viittauksen sosiaaliseen edistykseen sekä linkin sosiaalista edistystä koskevaan pöytäkirjaan, jotta voidaan lisätä sosiaalista vuoropuhelua ja tukea unionin talouden kilpailukyvyn ja häiriönsietokyvyn vahvistamista kiinnittäen erityistä huomiota pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja kilpailukykytarkastuksiin sekä edistää tulevaisuuteen suuntautuvia investointeja, joissa keskitytään oikeudenmukaiseen, vihreään ja digitaaliseen siirtymään;

Y.  toteaa, että meneillään on muutoksia, joihin kuuluvat tekniikan kehitys, digitalisaatio, siirtyminen vähähiiliseen talouteen, covid-19-pandemiaa ehkäisevät toimenpiteet ja taloudellinen ja yhteiskunnallinen elpyminen pandemiasta sekä työn uudet muodot, kuten alusta- ja etätyö, ja että näiden muutosten talouteen ja työmarkkinoihin aiheuttamaan disruptiiviseen vaikutukseen pitäisi vastata unionin säädöksiä ja käytäntöjä tarkistamalla, jotta voidaan reagoida olemassa oleviin haasteisiin ja samanaikaisesti myös hyödyntää tällaisten muutosten potentiaali;

Z.  katsoo, että videoneuvottelujärjestelmien kaltaisia digitaalisia välineitä pitäisi käyttää vahvistamaan direktiivissä 2009/38/EY säädettyjä oikeuksia ja direktiivin käytännön soveltamista, mutta niiden ei pitäisi koskaan korvata menettelyllisiä velvoitteita työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemisestaan, kuten säännöllisten lähikokousten järjestämistä eurooppalaisten yritysneuvostojen ja keskushallinnon välillä;

Kehotetaan komissiota kauan odotettuun direktiivin 2009/38/EY tarkistamiseen

1.  korostaa, että työntekijöiden oikeuksilla saada tietoa, tulla kuulluksi ja saada osallistua on ratkaiseva rooli sosiaalisen markkinatalouden toiminnassa erityisesti, kun on kyse vihreään ja digitaaliseen siirtymään perustuvasta työmarkkinoiden muutoksesta; korostaa, että eurooppalaiset yritysneuvostot ovat yksi keskeisistä välineistä, joilla voidaan edistää työpaikkademokratiaa ylikansallisiin kysymyksiin liittyvistä aiheista, vahvistaa työntekijöiden oikeuksia, kasvattaa työntekijöiden sitoutumista ja edistää molemminpuolista luottamusta johdon ja työntekijöiden välillä; katsoo, että on keskeistä vahvistaa eurooppalaisia yritysneuvostoja ja niiden kykyä käyttää tiedonsaanti- ja kuulemisoikeuksiaan sekä kasvattaa eurooppalaisten yritysneuvostojen määrää ja ottaa samalla huomioon erilaiset työmarkkinasuhteita koskevat järjestelmät jäsenvaltioissa;

2.  palauttaa mieleen tarpeen lisätä tietoisuutta ja eurooppalaisten yritysneuvostojen näkyvyyttä ja tuoda esille niiden potentiaalisia etuja työntekijöiden ja johdon edustajien keskuudessa sekä tarpeen luoda kannustimia eurooppalaisten yritysneuvostojen kehittämiseen, laajempaan käyttöön ja tehokkaaseen täytäntöönpanoon; kehottaa tässä yhteydessä komissiota keräämään tietoja yrityksistä, jotka kuuluvat direktiivin 2009/38/EY soveltamisalaan; kehottaa komissiota järjestämään vuonna 2023 korkean tason konferenssin, jotta voidaan muistuttaa direktiivin 2009/38/EY soveltamisalaan kuuluvia yrityksiä, eri alojen työmarkkinaosapuolia sekä kansallisia työmarkkinaelimiä eurooppalaisten yritysneuvostojen tärkeydestä ja nostaa tämä aihe poliittisen asialistan kärkeen;

3.  toteaa, että tiedon, kokemusten ja parhaiden käytäntöjen jakaminen voi vaikuttaa merkittävästi eurooppalaisten yritysneuvostojen edelleen kehittämiseen ja niiden toiminnan parantamiseen, ja tähän kuuluu alustan perustaminen parhaita käytäntöjä koskevaa jäsentynyttä ja säännöllistä jäsenvaltioiden ja eri alojen välistä keskustelua varten, jotta voidaan erityisesti lisätä eurooppalaisten yritysneuvostojen näkyvyyttä sellaisilla aloilla ja sellaisissa jäsenvaltioissa, joissa niitä ei ole paljon;

4.  kehottaa komissiota tukemaan eurooppalaisia ammattijärjestöjä ja kehottaa jäsenvaltioita tukemaan edustuksellisimpia kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisia työntekijäjärjestöjä, järjestämään erityistä koulutusta eurooppalaisten yritysneuvostojen oikeuksista, jotta ne voivat antaa jäsenilleen asianmukaisesti tietoa toimintatarkoituksestaan, ja ohjaamaan resursseja tiedotuskampanjoihin;

5.  palauttaa mieleen, että eurooppalaiset yritysneuvostot ovat ainutlaatuisia ylikansallisia elimiä, jotka on perustettu työntekijöille tiedottamiseksi ja heidän kuulemisekseen sekä yrityskuvan rakentamiseksi ja edistämiseksi, ja että eurooppalaisten yritysneuvostojen osallistaminen voi kehittää ja edistää yrityskulttuuria ja yhteenkuuluvuutta; korostaa, että on tärkeää, että saatuaan tosiasiallisesti tietoa ja tultuaan kuulluiksi työntekijöiden edustajat ja erityisesti eurooppalaiset yritysneuvostot osallistuvat merkityksellisellä tavalla työntekijöiden etuun merkittävästi vaikuttavien, ylikansallisia kysymyksiä koskevien päätösten valmisteluun ja täytäntöönpanoon;

6.  pitää erittäin valitettavana, että keskushallinto ei aina tarjoa tarvittavia taloudellisia, aineellisia ja oikeudellisia resursseja, jotta eurooppalaiset yritysneuvostot voivat hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti; on huolissaan eurooppalaisten yritysneuvostojen vaikeuksista saada komission tarjoamaa taloudellista tukea ja korostaa kiireellistä tarvetta helpottaa hakumenettelyä ja vähentää hallinnollista taakkaa kyseisen rahoituksen saamiseksi; kehottaa komissiota seuraamaan direktiivin 2009/38/EY saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja aloittamaan tarvittaessa rikkomusmenettelyjä;

7.  kehottaa jälleen komissiota tekemään ehdotuksen direktiivin 2009/38/EY tarkistamiseksi, jotta sen tavoitteita, määritelmiä ja menettelyjä voidaan selventää ja työntekijöiden edustajien tiedonsaanti- ja kuulemisoikeutta vahvistaa erityisesti uudelleenjärjestelyprosesseissa parlamentin 16. joulukuuta 2021 annetussa päätöslauselmassa olevien suositusten mukaisesti;

8.  kehottaa komissiota selvittämään tulevan tarkistuksen yhteydessä, olisiko direktiivin 2009/38/EY soveltamisalaan hyödyllistä ottaa sopimukset, jotka mahdollistavat sen, että rakenteellisesti itsenäiset yritykset vaikuttavat toistensa toimintaan sekä liiketoimintaa koskeviin päätöksiin (esimerkiksi franchising-sopimukset ja johtamissopimukset(25)), mahdollisten aukkojen estämiseksi;

Varmistetaan oikea-aikainen ja merkityksellinen kuuleminen

9.  toteaa, että direktiivi 2009/38/EY on johtanut parannuksiin eurooppalaisten yritysneuvostojen perustamisessa ja toiminnassa; pitää kuitenkin valitettavana, että eurooppalaisilla yritysneuvostoilla on yhä suuria vaikeuksia käyttää oikeuksiaan ja erityisesti oikeuksiaan, jotka koskevat oikea-aikaisen tiedon saamista ja tehokasta ennakkokuulemista luonteeltaan ylikansallisista kysymyksistä, jotka voivat vaikuttaa työntekijöiden työpaikkoihin ja työoloihin Euroopassa, vihreästä ja digitaalisesta siirtymästä aiheutuvat muutokset mukaan lukien;

10.  korostaa, että se, miten ”ylikansallisina kysymyksinä” pidettävät asiat määritellään ja miten niitä näin ollen tulkitaan, on edelleen epäselvää ja tulkinnanvaraista ja johtaa näin direktiivin 2009/38/EY epätasaiseen saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpanoon jäsenvaltioissa ja tämän seurauksena epätasaiseen soveltamiseen yrityksissä; korostaa, että määritelmän on oltava täsmällinen ja kattava ja että mahdollisten vaikutusten laajuus sekä siihen liittyvä soveltuva johdon ja edustuksen taso ovat puuttuvia tekijöitä, joita on tarkasteltava määritettäessä kysymyksen ylikansallinen luonne; toistaa kehotuksensa selventää direktiivissä 2009/38/EY käytettyä käsitettä ”kysymyksen ylikansallinen luonne”;

11.  pitää valitettavana, että oikea-aikainen kuuleminen on edelleen ongelma ja että työntekijöiden edustajien lausuntoa voidaan pyytää tai se voidaan antaa ajankohtana, jolloin sitä ei voida ottaa tarkoituksenmukaisesti huomioon tai jolloin ehdotettua toimenpidettä koskeva johdon päätös on jo tehty; pitää valitettavana, että se, ettei johtoa ole velvoitettu ottamaan lausuntoa huomioon, johtaa usein siihen, että panos jätetään huomiotta tai että sillä ei ole todellista vaikutusta käsiteltävänä olevaan ehdotettuun toimenpiteeseen; kehottaa jälleen komissiota ja jäsenvaltioita edistämään tiedottamista ja kuulemista koskevien oikeuksien vahvistamista ja mielekästä kuulemismenettelyä; kehottaa tarkistamaan direktiivissä 2009/38/EY olevaa ”kuulemisen” määritelmää sen varmistamiseksi, että eurooppalaisen yritysneuvoston lausunto otetaan huomioon yritysten päätöksissä ja että lausunto annetaan ennen kuin kuuleminen soveltuvalla tasolla on saatettu päätökseen ja ennen kuin yrityksen johtoelimet tekevät päätöksen ja siten, että eurooppalaisen yritysneuvoston on mahdollista saada lausuntoonsa perusteltu vastaus direktiivin 2002/14/EY mukaisesti;

12.  korostaa, että on tärkeää varmistaa, että yritykset tai yritysryhmät voivat tehdä päätöksiä tehokkaasti;

13.  korostaa, että eurooppalaisen yritysneuvoston jäsenten on saatava oikea-aikaisesti merkityksellistä ja ajantasaista tietoa suunnitelluista päätöksistä, joilla on ylikansallinen luonne, ja painottaa sen merkitystä, että saadun tiedon arvioimiseen ja siitä keskustelemiseen käytettävissä olevien asiantuntijoiden kanssa on riittävästi aikaa ja resursseja; korostaa, että on tärkeää varmistaa keskushallinnon ja eurooppalaisen yritysneuvoston välillä sujuva viestintä ja hyvä yhteistyö, myös työntekijöiden edustus hallintoelimen tasolla, jotta työntekijöiden oikeuksia tiedonsaantiin, kuulemiseen ja osallistumiseen kunnioitetaan asianmukaisesti;

Vahvistetaan toissijaisia määräyksiä

14.  toteaa, että kolmen vuoden määräaika pyynnön tekemisestä toissijaisten määräysten soveltamiseen tilanteessa, jossa sopimusta ei voida tehdä, on kohtuuton, sitä ei usein käytetä tehokkaasti ja se on työntekijöiden kannalta epäedullinen; toistaa kehotuksensa vahvistaa direktiivin 2009/38/EY säännöksiä toissijaisista määräyksistä, jotka ovat neuvoteltujen sopimusten perusta; korostaa, että eurooppalaisten yritysneuvostojen oikeus vuosittaiseen kokoukseen keskushallinnon kanssa ei ole riittävä ja että sitä olisi laajennettava kahteen kokoukseen vuodessa, jotta voidaan parantaa eurooppalaisten yritysneuvostojen käytännön toimintaa, vaikutusta ja johtamista;

Selvennetään luottamuksellisuuden laajuutta

15.  korostaa, että jäsenvaltiot panevat luottamuksellisuutta koskevia säännöksiä täytäntöön epätasaisesti, koska selkeää määritelmää ei ole, ja kehottaa siksi määrittelemään luottamukselliset tiedot selkeästi; korostaa tässä yhteydessä, että jäsenvaltioiden on toteutettava lisätoimia niiden edellytysten täsmentämiseksi ja selventämiseksi, joiden täyttyessä keskushallinnon ei edellytetä välittävän mahdollisesti haitallisia tietoja; toistaa kehotuksensa(26) estää luottamuksellisuutta koskevien sääntöjen väärinkäyttö keinona rajoittaa tiedonsaantia ja tosiasiallista osallistumista ja kehottaa komissiota edellyttämään direktiivin 2009/38/EY tarkistuksen yhteydessä, että jäsenvaltiot määrittelevät selkeästi tapaukset, joissa luottamuksellisuus on perusteltua tiedonsaannin rajoittamiseksi;

Parannetaan riitojenratkaisua

16.  korostaa, että tapauksissa, joissa tiedottamis- tai kuulemismenettelyn toteuttamisesta ollaan erimielisiä, ei ole ohjeita siitä, miten voitaisiin poistaa kielteiset vaikutukset, joita tällaisilla erimielisyyksillä voi olla eurooppalaisten yritysneuvostojen jäseniin ja työntekijöiden edustajiin; korostaa näin ollen lisäarvoa, joka unionin aloitteilla voi olla tällaisten ohjeiden antamisessa;

Otetaan käyttöön tehokkaita, varoittavia ja oikeasuhteisia seuraamuksia

17.  on huolissaan siitä, että direktiiviä 2009/38/EY noudatetaan epätasaisesti ja riittämättömästi unionissa, ja korostaa tarvetta varmistaa direktiivin asianmukainen, tehokas ja oikea-aikainen noudattaminen ja täytäntöönpano kaikkien unionin työntekijöiden hyödyksi;

18.  kehottaa tässä yhteydessä vahvistamaan sääntöjä, menettelyjä ja muita toimenpiteitä, joihin kuuluu se, että direktiiviin 2009/38/EY otetaan oikeus pyytää kansallisia tuomioistuimia tai muita toimivaltaisia viranomaisia antamaan väliaikainen kieltomääräys johdon päätösten täytäntöönpanon tilapäiseksi lykkäämiseksi siihen saakka, kunnes menettely eurooppalaisen yritysneuvoston tiedottamis- ja kuulemismenettely on toteutettu johdon ja edustuksen soveltuvalla tasolla ja siten, että johdon on mahdollista antaa perusteltu vastaus kyseisen direktiivin mukaisesti;

19.  pitää valitettavana, että monissa jäsenvaltioissa seuraamukset, joita määrätään direktiivin 2009/38/EY noudattamatta jättämisestä, eivät ole siinä edellytetyllä tavalla tehokkaita, varoittavia tai oikeasuhteisia; korostaa, että jäsenvaltioiden määräämiä seuraamuksia koskevia säännöksiä on vahvistettava direktiivin 2009/38/EY noudattamisen parantamiseksi, ja samalla on varmistettava, että elinkeinotoimintaa ei rasiteta; toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen tarkistaa direktiiviä 2009/38/EY niin, että voidaan ottaa käyttöön tehokkaita, varoittavia ja oikeasuhteisia seuraamuksia direktiivin noudattamisen varmistamiseksi;

Poistetaan direktiiviä edeltäviä sopimuksia koskeva vapautus

20.  korostaa, että yli 25 vuotta ensimmäisen eurooppalaista yritysneuvostoa koskevan direktiivin(27) antamisen jälkeen useat direktiiviä edeltävät sopimukset ovat yhä voimassa eikä niitä ole mukautettu direktiivin 2009/38/EY vaatimuksiin; katsoo, että on keskeistä soveltaa samoja oikeuksia ja velvollisuuksia kaikkiin eurooppalaisia yritysneuvostoja koskeviin sopimuksiin työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun, unionin korkeiden vaatimusten soveltamisen ja oikeusvarmuuden takaamiseksi; toistaa aiemmin komissiolle ja jäsenvaltioille esittämänsä kehotuksen poistaa nk. vapaaehtoisia direktiiviä edeltäviä sopimuksia koskeva vapautus ja kehottaa tarkistamaan direktiivin 2009/38/EY asiaan liittyviä säännöksiä eurooppalaisten yritysneuvostojen toimintaa koskevien tasapuolisten sääntelyolosuhteiden luomiseksi;

Varmistetaan oikeussuojan saatavuus

21.  korostaa, että on tärkeää, että eurooppalaisilla yritysneuvostoilla on mahdollisuus saattaa asia tuomioistuinten tai toimivaltaisten kansallisten työvoimaviranomaisten käsiteltäväksi; pitää valitettavana, että eurooppalaisilla yritysneuvostoilla on vaikeuksia käyttää direktiivissä 2009/38/EY määriteltyjä oikeuksiaan tiedonsaantiin ja kuulemiseen; pitää valitettavana, että joissakin jäsenvaltioissa niillä tuomioistuimilla tai viranomaisilla, jotka ovat toimivaltaisia antamaan neuvoja tai käsittelemään tai ratkaisemaan eurooppalaisia yritysneuvostoja koskevia riita-asioita, ei ole asiantuntemusta direktiivissä säädetyistä kysymyksistä; toistaa jäsenvaltioille esittämänsä kehotuksen varmistaa yksinkertaistetut hallinnolliset ja oikeudelliset menettelyt, jotta voidaan varmistaa eurooppalaisten yritysneuvostojen ja erityisten neuvotteluryhmien tehokas oikeussuoja, sekä kehotuksen täsmentää eurooppalaisten yritysneuvostojen ja erityisten neuvotteluryhmien oikeudellinen asema, oikeushenkilöllisyyden antaminen mukaan lukien, osana komission vaikutustenarviointia;

22.  korostaa työntekijöiden ja työnantajien tai näiden edustajajärjestöjen oikeutta osallistua työehtosopimusneuvotteluihin ja kokoontua vapaasti ja katsoo, että työnantajien ei pitäisi toimia tavalla, jolla rajoitetaan kyseisten oikeuksien käyttämistä, ja että työntekijöiden edustajia eurooppalaisissa yritysneuvostoissa pitäisi suojella vastatoimilta heidän käyttäessään oikeuksiaan;

23.  korostaa osallistavien työmarkkinoiden merkitystä ja sitä, että sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen työpaikalla edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa; pitää valitettavana, että yhdenvertaisten mahdollisuuksien varmistamisessa on vielä paljon tehtävää, ja korostaa tarvetta varmistaa, että yhä useampi nainen ja vammainen henkilö osallistuu työmarkkinoille; korostaa, että on tärkeää varmistaa, että sukupuolet ovat tasapuolisesti edustettuina eurooppalaisissa yritysneuvostoissa, ja että eurooppalaisten yritysneuvostojen jäsenet ja muut työntekijöiden edustuselimet voivat olla hyödyllisiä välineitä tässä yhteydessä;

24.  pyytää komissiota tekemään 31. tammikuuta 2024 mennessä SEUT 153 artiklan 1 kohdan e alakohdan nojalla ehdotuksen direktiivin 2009/38/EY tarkistamiseksi oheisessa liitteenä olevien suositusten mukaisesti;

o
o   o

25.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä liitteenä olevat suositukset komissiolle ja neuvostolle.

(1) EUVL L 122, 16.5.2009, s. 28. (2) EYVL L 80, 23.3.2002, s. 29. (3) EYVL L 294, 10.11.2001, s. 22. (4) EUVL L 207, 18.8.2003, s. 25. (5) EYVL L 225, 12.8.1998, s. 16. (6) EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16. (7) EYVL L 82, 22.3.2001, s. 16. (8) EUVL L 157, 15.6.2016, s. 1. (9) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0025. (10) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0508. (11) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52018AE1917&rid=3 (12) Euroopan talous- ja sosiaalikomitean tutkimus, 31. elokuuta 2020, s. 24. (13) Euroopan talous- ja sosiaalikomitean tutkimus, 31. elokuuta 2020, s. 25. (14) ETUI. ”Can anybody hear us? An overview of the 2018 survey of EWC and SEWC representatives” (2019). (15) https://www.eurofound.europa.eu/fr/node/52251 (16) https://www.boeckler.de/en/faust-detail.htm?sync_id=8473 (17) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja, 14. toukokuuta 2018, s. 33–35. (18) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja, 14. toukokuuta 2018, s. 34. (19) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja, 14. toukokuuta 2018, s. 34. (20) Parlamentin toteuttama Euroopan tason lisäarvon arviointi, marraskuu 2012. (21) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja, 14. toukokuuta 2018, s. 6. (22) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja, 14. toukokuuta 2018, s. 27–28. (23) https://www.eurofound.europa.eu/fi/publications/report/2020/erm-report-2020-restructuring-across-borders (24) EUVL C 493, 27.12.2022, s. 130. (25) Johtamissopimukset ovat sopimuksia, joilla yritys säilyttää itsenäisen rakenteen mutta antaa päivittäistoimintansa toisen yrityksen hoidettavaksi. Päivittäistoimintaa hoitava yritys voi näin ollen käyttää määräysvaltaa ensin mainitun yrityksen työntekijöihin nähden omistamatta sinänsä sen liiketoimintaa. (26) P9_TA(2021)0508, 30 kohta. (27) Neuvoston direktiivi 94/45/EY, annettu 22. syyskuuta 1994, eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta yhteisönlaajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä (EYVL L 254, 30.9.1994, s. 64).

PYYDETYN EHDOTUKSEN SISÄLTÖÄ KOSKEVAT SUOSITUKSET

Euroopan parlamentti pyytää komissiota tekemään ehdotuksen eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta yhteisönlaajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä annetun direktiivin 2009/38/EY muuttamiseksi seuraavien suositusten mukaisesti:

1.  Vihreä ja digitaalinen siirtymä luovat mahdollisuuksia ja haasteita työmarkkinoille, työnantajille ja työntekijöille. Jotta työmarkkinoiden muutoksiin voidaan löytää kestäviä ratkaisuja, työntekijöitä, työnantajia ja kansalaisia pitäisi rohkaista osallistumaan demokraattisiin järjestelmiin ja päätöksentekoprosesseihin.

2.  Eurooppalaiset yritysneuvostot ovat epäilemättä menestystarina ja Euroopan sosiaalisen mallin tärkeä pilari. Direktiivin 94/45/EY antamisesta ja saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä on kulunut lähes kolme vuosikymmentä, ja direktiivin 2009/38/EY antamisesta on kulunut yli vuosikymmen. Ei ole enää perusteltua soveltaa vapautusta sopimuksiin, jotka oli allekirjoitettu ennen direktiivin 94/45/EY antamista, eikä pitää voimassa kyseistä muuten vanhentunutta direktiiviä niiden sopimusten osalta, jotka allekirjoitettiin tai joita muutettiin saatettaessa direktiivi 2009/38/EY osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tämän vuoksi direktiivin 2009/38/EY 14 artiklan nojalla vapautetut sopimukset olisi tuotava kyseisen direktiivin soveltamisalaan.

3.  Tietyistä päätöksistä, jotka voivat suoraan tai välillisesti vaikuttaa huomattavasti työntekijöiden etuihin, on tiedotettava työntekijöiden nimitetyille edustajille ja niistä on kuultava heitä mahdollisimman pian.

4.  Vaikka direktiiveillä 94/45/EY ja 2009/38/EY vahvistettiin ylikansallisia kollektiivisia työntekijöiden oikeuksia tiedonsaantiin ja kuulemiseen, kyseisiä oikeuksia ei käytännössä usein noudateta ja niiden täytäntöönpano on osoittautunut hyvin vaikeaksi. Monissa tapauksissa työnantajat ovat toteuttaneet toimenpiteitä, joihin liittyy ylikansallisia kysymyksiä, tiedottamatta eurooppalaisille yritysneuvostoille ja kuulematta niitä (Renault Vilvoorde)(1), ja usein eurooppalaisille yritysneuvostoille tiedotetaan ja niitä kuullaan vasta sen jälkeen, kun ylikansallisia kysymyksiä sisältävät toimenpiteet on pantu täytäntöön. Tämän vuoksi olisi vahvistettava tehokkaan täytäntöönpanon mahdollistavia säännöksiä.

Muutetaan direktiivi 2009/38/EY seuraavasti:

1)  korvataan 1 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4. Ylikansallisina pidetään kysymyksiä, joiden mahdolliset vaikutukset koskevat suoraan tai välillisesti koko unioninlaajuista yritystä tai unioninlaajuista yritysryhmää taikka vähintään kahta eri jäsenvaltioissa sijaitsevaa yrityksen tai ryhmän liikettä tai yritystä.

4 a.  Kysymyksen ylikansallisen luonteen määrittämiseksi on otettava huomioon sen mahdollisten vaikutusten laajuus sekä siihen liittyvä johdon ja edustuksen taso. Tähän sisältyvät kysymykset, joilla asiassa mukana olevien jäsenvaltioiden määrästä riippumatta on merkitystä eurooppalaisille työntekijöille niiden mahdollisten vaikutusten laajuuden vuoksi, sekä kysymykset, joihin liittyy toimintojen siirtoja kahden tai useamman jäsenvaltion välillä. Kysymyksen voidaan katsoa koskevan eri jäsenvaltioissa sijaitsevia yrityksiä tai liikkeitä, kun voidaan kohtuudella olettaa, että kysymyksellä, joka vaikuttaa yhteen yritykseen tai liikkeeseen, on tai voi lähitulevaisuudessa olla vaikutuksia muissa jäsenvaltioissa sijaitseviin yrityksiin tai liikkeisiin, esimerkiksi silloin, kun yrityksen tai yritysryhmän suunnittelemat päätökset tehdään muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa kyseiset vaikutukset aiheutuvat.”;

2)  muutetaan 2 artiklan 1 kohta seuraavasti:

a)  korvataan d alakohta seuraavasti:

”d) ’työntekijöiden edustajilla’ ammattiyhdistyksiä tai kansallisessa lainsäädännössä tai käytännössä tarkoitettuja työntekijöiden edustajia;”;

b)  korvataan g alakohta seuraavasti:

”g) ’kuulemisella’ vuoropuhelua ja näkemystenvaihtoa työntekijöiden edustajien ja keskushallinnon tai muun asianmukaisen yritysjohdon tason välillä sellaisena ajankohtana, sellaisin tavoin ja sen sisältöisenä, että työntekijöiden edustajat pystyvät kuulemisen aiheena olevista ehdotetuista toimista annettujen tietojen pohjalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta johdon vastuuta, antamaan etukäteen kohtuullisessa ajassa lausunnon, joka on otettava huomioon unioninlaajuisessa yrityksessä tai yritysryhmässä. Kuulemisen on tapahduttava siten, että työntekijöiden edustajien on mahdollista saada keskushallinnolta perusteltu vastaus hyvissä ajoin ennen päätöksen tekemistä;”;

3)  muutetaan 5 artikla seuraavasti:

a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Edellä 1 artiklan 1 kohdassa säädetyn tavoitteen saavuttamiseksi keskushallinto aloittaa neuvottelut eurooppalaisen yritysneuvoston perustamiseksi tai tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamiseksi omasta aloitteestaan tai vähintään kahden, kahdessa eri jäsenvaltiossa sijaitsevan yrityksen tai liikkeen vähintään sadan työntekijän tai heidän edustajiensa yhdessä tai erikseen tekemästä kirjallisesta pyynnöstä.”;

b)  korvataan 2 kohdan johdantokappale seuraavasti:

”2. Tätä varten perustetaan kuuden kuukauden kuluessa 1 kohdan mukaisesta pyynnöstä, kuitenkin niin, että määräaikaa on mahdollista pidentää kuudella kuukaudella, erityinen neuvotteluryhmä seuraavien suuntaviivojen mukaisesti:”;

c)  korvataan 2 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b) Erityisen neuvotteluryhmän jäsenet valitaan tai nimetään suhteessa kussakin jäsenvaltiossa kyseisessä unioninlaajuisessa yrityksessä tai yritysryhmässä työskentelevien työntekijöiden määrään, pyrkien sukupuolten tasapuoliseen edustukseen, siten, että kullekin jäsenvaltiolle myönnetään yksi edustaja kyseisessä jäsenvaltiossa työskentelevää sellaista työntekijämäärää kohden, joka vastaa kymmentä prosenttia yhteensä kaikissa jäsenvaltioissa työskentelevien työntekijöiden lukumäärästä, tai mainitun työntekijämäärän osaa kohden;”;

d)  korvataan 4 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

”Erityinen neuvotteluryhmä voi neuvotteluja varten pyytää apua tunnustettujen toimivaltaisten unionin tasoisten työntekijäjärjestöjen edustajilta ja tarvittaessa muilta valitsemiltaan asiantuntijoilta. Tällaiset asiantuntijat ja työntekijäjärjestöjen edustajat voivat erityisen neuvotteluryhmän pyynnöstä osallistua neuvonantajina neuvottelukokouksiin.”;

e)  korvataan 6 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Jäsenvaltiot voivat tämän periaatteen mukaisesti vahvistaa säännöt erityisen neuvotteluryhmän toiminnan rahoituksesta. Ne voivat erityisesti rajoittaa rahoituksen koskemaan ainoastaan yhtä asiantuntijaa tunnustetun unionin tasoisen työntekijäjärjestön edustajan lisäksi.”;

4)  lisätään artikla seuraavasti:

”5 a artikla

Tavoitteet sukupuolten tasapuoliselle edustukselle eurooppalaisissa yritysneuvostoissa ja rajoitetuissa komiteoissa

Perustettaessa uutta eurooppalaista yritysneuvostoa keskushallinto ja erityinen neuvotteluryhmä tai neuvoteltaessa uudelleen eurooppalaista yritysneuvostoa koskevaa sopimusta keskushallinto ja eurooppalainen yritysneuvosto neuvottelevat vilpittömän yhteistyön hengessä tarvittavista järjestelyistä sen varmistamiseksi, että eurooppalaisilla yritysneuvostoilla on seuraavat tavoitteet:

a)  aliedustetun sukupuolen edustajat muodostavat vähintään 40 prosenttia eurooppalaisen yritysneuvoston jäsenistä;

b)  aliedustetun sukupuolen jäsenillä on vähintään 40 prosenttia rajoitetun komitean paikoista.

Eurooppalaisen yritysneuvoston jäsenten ja rajoitetun komitean paikkojen lukumäärän, joka katsotaan tarpeelliseksi ensimmäisessä alakohdassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi, on oltava 40 prosentin osuutta lähimpänä oleva lukumäärä mutta enintään 49 prosenttia.”;

5)  Korvataan 6 artiklan 2 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b) eurooppalaisen yritysneuvoston kokoonpano, jäsenten lukumäärä, paikkojen jakautuminen, jossa mahdollisuuksien mukaan otetaan huomioon työntekijöiden edustuksen tasapaino eri toimintojen ja työntekijäryhmien mukaisesti, ja toimikauden pituus, mukaan lukien tietyt menettelylliset vaatimukset sukupuolten tasapuolisen edustuksen saavuttamiseksi paikkoja jaettaessa;”;

6)  korvataan 7 artiklan 1 kohdan toinen ja kolmas luetelmakohta seuraavasti:

”– kun erityisen neuvotteluryhmän ensimmäistä kokousta ei kutsuta koolle kuuden kuukauden kuluessa 5 artiklan 1 kohdan mukaisesta pyynnöstä,

–  kun ne eivät voi 18 kuukauden kuluttua tällaisesta pyynnöstä tehdä sopimusta siten kuin siitä 6 artiklassa säädetään eikä erityinen neuvotteluryhmä ole tehnyt 5 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua päätöstä.”;

7)  korvataan 8 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti(2):

”1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että erityisen neuvotteluryhmän ja eurooppalaisen yritysneuvoston jäsenet sekä heitä mahdollisesti avustavat asiantuntijat, unionin oikeudessa ja kansallisessa lainsäädännössä vahvistetuin edellytyksin ja rajoituksin sekä objektiivisten perusteiden mukaisesti, eivät saa ilmaista heille yrityksen tai liikkeen oikeutetun edun mukaisesti nimenomaisesti luottamuksellisina annettuja tietoja.

Sama velvoite koskee työntekijöiden edustajia tiedottamis- ja kuulemismenettelyn yhteydessä.

Tämä velvoite on voimassa myös toimikauden jälkeen siitä riippumatta, missä ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitetut henkilöt ovat.

Tätä kohtaa ei sovelleta eurooppalaisen yritysneuvoston jäseniin, jotka ilmaisevat kansallisille tai paikallisille yritysneuvostoille tietoja, jotka voivat vaikuttaa työntekijöiden tilanteeseen, jos nämä tiedot on annettu heille luottamuksellisina ja niihin sovelletaan luottamuksellisuutta koskevia kansallisia sääntöjä.

Keskushallinto vahvistaa eurooppalaisen yritysneuvoston jäsenille 2 kohdassa tarkoitetut objektiiviset perusteet ja määrittää luottamuksellisuutta koskevien vaatimusten keston.

2.  Kunkin jäsenvaltion on määritettävä, että perustelluissa erityistapauksissa ja kansallisessa lainsäädännössä vahvistetuin edellytyksin ja rajoituksin sen alueelle sijoittuneen keskushallinnon ei edellytetä ilmoittavan tietoja, jotka ovat luonteeltaan sellaisia, että ne objektiivisten perusteiden mukaan tuottaisivat merkittävää haittaa asianomaisen yrityksen toiminnalle.

Kyseisen jäsenvaltion on alistettava tämä poikkeus ennalta saatavan hallinnollisen tai oikeudellisen luvan varaiseksi.”;

8)  lisätään 9 artiklaan kohdat seuraavasti:

”Tiedottamis- ja kuulemismenettely on aloitettava sellaisen ajan kuluessa ja siten, että eurooppalaisen yritysneuvoston on mahdollista toteuttaa asianomaisten työntekijöiden edustajien tarkoituksenmukainen kuuleminen kansallisella ja paikallisella tasolla, jotta se voi antaa lausuntonsa ennen kuin kuulemismenettely soveltuvalla tasolla on päättynyt.

Jos keskushallinnon ja eurooppalaisen yritysneuvoston tai työntekijöiden edustajien välillä on erimielisyyttä siitä, onko tiedottamis- ja kuulemismenettely toteutettava, keskushallinnon on perusteltava asianmukaisella tavalla kirjallisesti, miksi tämän direktiivin tai sen nojalla tehtyjen sopimusten mukaisia tiedottamis- ja kuulemisvaatimuksia ei sovelleta, ja esitettävä myös syyt, joilla perustellaan ylikansallisten kysymysten puuttuminen.

Eurooppalainen yritysneuvosto tai rajoitettu komitea voi pyytää apua valitsemiltaan asiantuntijoilta siinä määrin kuin se on tarpeen eurooppalaisen yritysneuvoston tehtävien suorittamiseksi. Tällaisiin asiantuntijoihin voi kuulua tunnustettujen toimivaltaisten unionin tasoisten työntekijäjärjestöjen edustajia. Eurooppalaisen yritysneuvoston pyynnöstä tällaiset asiantuntijat osallistuvat neuvonantajina eurooppalaisen yritysneuvoston kokouksiin ja kokouksiin keskushallinnon kanssa.

Jäsenvaltiot voivat tämän artiklan mukaisesti vahvistaa säännöt eurooppalaisen yritysneuvoston toiminnan rahoituksesta. Ne voivat erityisesti rajoittaa rahoituksen koskemaan avun pyytämistä vain yhdeltä asiantuntijalta tunnustetun toimivaltaisen unionin tasoisen työntekijäjärjestön edustajan lisäksi.”;

9)  korvataan 10 artikla seuraavasti:

”10 artikla

Työntekijöiden edustajien tehtävät ja suoja

1.  Rajoittamatta tältä osin muiden elinten tai organisaatioiden toimintamahdollisuuksia erityisen neuvotteluryhmän ja eurooppalaisen yritysneuvoston jäsenillä on oltava tarvittavat valmiudet ja tarvittava oikeustoimikelpoisuus käyttää tästä direktiivistä johtuvia oikeuksia, jotta he voivat edustaa yhdessä unioninlaajuisen yrityksen tai unioninlaajuisen yritysryhmän työntekijöiden etuja.

2.  Eurooppalaisen yritysneuvoston jäsenillä on oltava oikeus ja tarvittavat resurssit antaa tietoa unioninlaajuisen yritysryhmän liikkeiden tai yritysten työntekijöiden edustajille tai, jollei edustajia ole, kaikille työntekijöille täytäntöönpannun tiedottamis- ja kuulemismenettelyn sisällöstä ja tuloksista ja aina kun se katsoo tämän tarpeelliseksi tähän direktiiviin perustuvien tehtäviensä suorittamiseksi, erityisesti ennen kokouksiaan ja niiden jälkeen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 8 artiklan soveltamista.

3.  Erityisen neuvotteluryhmän jäsenet, eurooppalaisen yritysneuvostojen jäsenet ja työntekijöiden edustajat, jotka suorittavat tehtäviään 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn yhteydessä, saavat tehtäviään suorittaessaan, oikeus perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin mukaan lukien, samanlaisen suojan, erityisesti vastatoimilta ja irtisanomiselta, ja samanlaiset takuut kuin työntekijöiden edustajille on annettu työpaikkamaan kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaan.

Tämä koskee erityisesti osallistumista erityisen neuvotteluryhmän tai eurooppalaisen yritysneuvoston kokouksiin taikka muihin 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun sopimuksen mukaisesti järjestettyihin kokouksiin sekä palkan maksua unioninlaajuisen yrityksen tai yritysryhmän henkilöstöön kuuluville ajalta, jonka he ovat tehtäviään suorittaessaan poissa työstä.

Erityisen neuvotteluryhmän tai eurooppalaisen yritysneuvoston jäsenellä tai hänen varajäsenellään, joka on merialuksen miehistön jäsen, on oikeus osallistua erityisen neuvotteluryhmän tai eurooppalaisen yritysneuvoston kokoukseen tai mihin tahansa muuhun kokoukseen 6 artiklan 3 kohdassa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti, jos tämä jäsen tai varajäsen ei ole merellä tai on jonkin muun kuin sen maan satamassa, jossa on varustamon kotipaikka, kun kokous pidetään.

Kokoukset on ajoitettava mahdollisuuksien mukaan siten, että jäsenten tai varajäsenten, jotka ovat merialusten miehistöjen jäseniä, on helpompi osallistua niihin.

Kun erityisen neuvotteluryhmän tai eurooppalaisen yritysneuvoston jäsen tai hänen varajäsenensä, joka on merialuksen miehistön jäsen, ei voi osallistua kokoukseen, on mahdollisuuksien mukaan harkittava uusien tieto- ja viestintätekniikoiden käyttömahdollisuutta.

4.  Erityisen neuvotteluryhmän ja eurooppalaisen yritysneuvoston jäsenille tarjotaan koulutusta maksutta ja ilman palkanmenetystä siinä määrin kuin se on tarpeen heidän edustustehtävänsä hoitamiseksi kansainvälisessä ympäristössä.”;

10)  muutetaan 11 artikla seuraavasti:

a)  korvataan 2 kohta seuraavasti(3):

”2. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että jos tätä direktiiviä ei noudateta, riittävät hallinnolliset tai oikeudelliset menettelyt ovat käytettävissä ja helposti saatavilla, jotta on mahdollista käyttää tähän direktiiviin perustuvia oikeuksia ja panna täytäntöön velvoitteet oikea-aikaisesti ja tehokkaasti.

Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön tehokkaat oikeudelliset menettelyt, joita voidaan käyttää oikea-aikaisesti ja joihin kuuluu mahdollisuus pyytää väliaikaista kieltomääräystä keskushallinnon päätösten täytäntöönpanon tilapäiseksi lykkäämiseksi, jos tällaiset päätökset riitautetaan sillä perusteella, että tämän direktiivin tai sen nojalla tehtyjen sopimusten mukaisia tiedottamis- ja kuulemisvaatimuksia on rikottu. Riidanalaisten päätösten vaikutuksia asianomaisten työntekijöiden työsopimuksiin tai työsuhteisiin lykätään vastaavasti.”;

b)  korvataan 3 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”3. Jäsenvaltioiden on 8 artiklaa soveltaessaan säädettävä hallinnollisista tai oikeudellisista muutoksenhakumenettelyistä, joihin eurooppalaisen yritysneuvoston jäsenet ja/tai työntekijöiden edustajat voivat turvautua keskushallinnon edellyttäessä tietojen pitämistä luottamuksellisina tai jättäessä mainitun artiklan mukaiset tiedot antamatta. Tällaisilla menettelyillä on varmistettava päätöksen oikea-aikaisuus, jotta eurooppalainen yritysneuvosto voi käyttää tehokkaasti tiedottamis- ja kuulemisoikeuksiaan.

Keskushallinto vastaa menettelyjen toteuttamisesta aiheutuvista oikeudenkäyntikuluista, oikeudellisen edustajan palkkioista ja muista kuluista, joihin kuuluvat muun muassa vähintään yhden työntekijöiden edustajan oleskelu- ja matkakulut.”;

11)  lisätään artikla seuraavasti:

”11 a artikla

Seuraamukset

1.  Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin tai sen nojalla tehtyjen sopimusten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin seuraamuksiin on sisällytettävä

a)  taloudelliset seuraamukset, jotka ovat oikeassa suhteessa yrityksen rikkomisen luonteeseen, vakavuuteen ja kestoon nähden ja joiden määrä nousee asianomaisten työntekijöiden lukumäärän mukaan;

b)  määräykset, joilla yritys suljetaan joidenkin tai kaikkien julkisten etuuksien, tukien ja avustusten, myös jäsenvaltioiden hallinnoiman EU:n rahoituksen, ulkopuolelle enintään kolmeksi vuodeksi;

c)  määräykset, joilla yritys suljetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/24/EU(4) määritettyjen julkisten hankintamenettelyjen ulkopuolelle.

3.  Kun 1 kohdassa tarkoitetut rikkomisia ei ole tehty tahallisesti, 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen taloudellisten seuraamusten on oltava huomattavia ja asetuksen (EU) 2016/679(5) 83 artiklan 4 kohdassa säädettyjä seuraamuksia vastaavia.

4.  Kun 1 kohdassa tarkoitetut rikkomiset on tehty tahallisesti, 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen taloudellisten seuraamusten on oltava huomattavia ja asetuksen (EU) 2016/679 83 artiklan 5 kohdassa säädettyjä seuraamuksia vastaavia.”;

12)  korvataan 14 artikla seuraavasti:

”14 artikla

Voimassa olevat sopimukset

1.  Tähän direktiiviin perustuvia velvoitteita sovelletaan täysimääräisesti kaikkiin unioninlaajuisiin yrityksiin tai unioninlaajuisiin yritysryhmiin viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [kahden vuoden kuluttua tämän muutosdirektiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä asetetusta määräajasta].

2.  Kaikki sopimukset, jotka on tehty direktiivin 94/45/EY 13 artiklan 1 kohdan nojalla, ja direktiivin 94/45/EY 6 artiklan nojalla tehdyt sopimukset, jotka on allekirjoitettu tai joita on tarkistettu 5 päivän kesäkuuta 2009 ja 5 päivän kesäkuuta 2011 välillä, kuuluvat tämän direktiivin soveltamisalaan eikä velvoitetta niiden uudelleen neuvottelemiseen ole. Olemassa olevien sopimusten uudelleen neuvottelemisen on edelleen oltava mahdollista itse sopimuksissa olevien asiaan liittyvien määräysten mukaisesti ja tämän direktiivin 5 ja 13 artiklassa säädetyllä tavalla.

3.  Tämä direktiivi ei vaikuta sellaisiin olemassa olevien sopimusten määräyksiin, jotka ovat eurooppalaisten yritysneuvostojen kannalta suotuisampia.”;

13)  lisätään 16 artiklaan kohta seuraavasti:

”3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista toteutetuista toimenpiteistä mahdollisimman pian.”;

14)  muutetaan liite I seuraavasti:

a)  korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Eurooppalaisella yritysneuvostolla on oikeus kokoontua keskushallinnon kanssa kaksi kertaa vuodessa voidakseen saada tietoa ja tulla kuulluksi keskushallinnon laatiman kertomuksen perusteella unioninlaajuisen yrityksen tai yritysryhmän liiketoiminnan kehityksestä ja sen näkymistä. Paikallisille johtoelimille ilmoitetaan asiasta.”;

b)  korvataan 3 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”3. Kun on kyse poikkeuksellisista olosuhteista tai päätöksistä, jotka voivat vaikuttaa huomattavasti työntekijöiden etuun, eikä kiireellisyyden vuoksi tiedottamista tai kuulemista voida toteuttaa seuraavassa suunnitellussa eurooppalaisen yritysneuvoston kokouksessa, erityisesti yritysten tai liikkeiden uudelleen sijoittamisen, sulkemisen taikka työntekijöiden joukkovähentämisen osalta, rajoitetulla komitealla tai, jollei kyseistä komiteaa ole, eurooppalaisella yritysneuvostolla on oikeus saada tietää asiasta hyvissä ajoin. Sillä on oikeus kokoontua omasta pyynnöstään keskushallinnon tai muun unioninlaajuisen yrityksen tai yritysryhmän tarkoituksenmukaisemman yritysjohdon tason kanssa, jonka toimivallassa on tehdä päätöksiä, saadakseen tietoa ja tullakseen kuulluksi. Rajoitetun komitean ohella niillä jäsenvaltioiden nimeämillä eurooppalaisen yritysneuvoston jäsenillä, joita poikkeukselliset olosuhteet suoraan tai mahdollisesti koskevat, on oikeus osallistua ylimääräisiin kokouksiin.”;

c)  korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Eurooppalaista yritysneuvostoa tai rajoitettua komiteaa voivat avustaa sen valitsemat asiantuntijat siinä määrin kuin se on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi. Tällaisiin asiantuntijoihin voi kuulua tunnustettujen unionin tasoisten työntekijäjärjestöjen edustajia. Eurooppalaisen yritysneuvoston pyynnöstä tällaiset asiantuntijat osallistuvat neuvonantajina eurooppalaisen yritysneuvoston kokouksiin ja kokouksiin keskushallinnon kanssa.”;

d)  korvataan 6 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”6. Jäsenvaltiot voivat näiden periaatteiden mukaisesti vahvistaa säännöt eurooppalaisen yritysneuvoston toiminnan rahoituksesta. Ne voivat erityisesti rajoittaa rahoituksen koskemaan ainoastaan yhtä asiantuntijaa tunnustetun unionin tasoisen työntekijäjärjestön edustajan lisäksi.”.

(1) https://www.eurofound.europa.eu/publications/article/1997/the-renault-case-and-the-future-of-social-europe (2) 2. Nykyinen teksti kuuluu seuraavasti: ”1. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että erityisen neuvotteluryhmän ja eurooppalaisen yritysneuvoston jäsenet sekä heitä mahdollisesti avustavat asiantuntijat eivät saa ilmaista heille nimenomaisesti luottamuksellisina annettuja tietoja kolmannelle osapuolelle. Sama velvoite koskee työntekijöiden edustajia tiedottamis- ja kuulemismenettelyn yhteydessä. Tämä velvoite on voimassa myös toimikauden jälkeen siitä riippumatta, missä ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitetut henkilöt ovat.Kunkin jäsenvaltion on säädettävä, että erityistapauksissa ja kansallisessa lainsäädännössä vahvistetuin edellytyksin ja rajoituksin sen alueelle sijoittuneen keskushallinnon ei edellytetä ilmoittavan tietoja, jotka ovat luonteeltaan sellaisia, että ne objektiivisten perusteiden mukaan tuottaisivat merkittävää haittaa tai vahinkoa yrityksen toimivuudelle. Kyseinen jäsenvaltio voi alistaa tämän poikkeuksen ennalta saatavan hallinnollisen tai oikeudellisen luvan varaiseksi.” (3) Nykyinen teksti kuuluu seuraavasti: ”2. Jäsenvaltioiden on toteutettava aiheelliset toimenpiteet, jos tätä direktiiviä ei noudateta; niiden on erityisesti huolehdittava siitä, että on olemassa hallinnollisia tai oikeudellisia menettelyjä, joilla mahdollistetaan tästä direktiivistä aiheutuvien velvoitteiden täyttäminen.” (4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65)). (5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).