Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(1),

–  ottaa huomioon vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17. joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 2020/2093(2),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16. joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen(3),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta 22. lokakuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1023/2013(4),

–  ottaa huomioon uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä 11. joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 (uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi) lisäisyysvaatimukset ja erityisesti sen johdanto-osan 90 kappaleen ja 27 artiklan,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategia – Euroopan liikenne tulevaisuuden raiteelle” (COM(2020)0789) ja erityisesti sen joukkoliikennettä koskevan 9 kohdan,

–  ottaa huomioon 7. huhtikuuta 2022 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2023(5),

–  ottaa huomioon 19. lokakuuta 2022 antamansa päätöslauselman neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2023(6),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2023(7) sekä sen liitteenä olevat parlamentin, neuvoston ja komission yhteiset lausumat,

–  ottaa huomioon 22. huhtikuuta 1970 annetun neuvoston päätöslauselman herrasmiessopimuksesta, joka koskee talousarviomenojen valvontaa ja joka on konsolidoitu Euroopan parlamentin ja neuvoston välisellä, molempia toimielimiä sitovalla sopimuksella,

–  ottaa huomioon ympäristöasioiden hallintajärjestelmää käsittelevän ohjauskomitean Brysselissä 15. joulukuuta 2020 hyväksymän EMAS-välistrategian 2024,

–  ottaa huomioon tutkimuksen parlamentin hiilijalanjäljestä ja pyrkimyksestä hiilineutraaliuteen (The European Parliament’s carbon footprint – Towards carbon neutrality),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 14/2014 ”Miten EU:n toimielimet ja elimet laskevat, vähentävät ja kompensoivat kasvihuonekaasupäästöjään?”,

–  ottaa huomioon 17. syyskuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n rakennuskannan energiatehokkuuspotentiaalin maksimoinnista(8),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission lausuman niiden rakennusten antamasta esimerkistä energiatehokkuusdirektiivin soveltamisen yhteydessä,

–  ottaa huomioon pääsihteerin raportin puhemiehistölle parlamentin alustavasta ennakkoarvioesityksestä varainhoitovuodeksi 2024,

–  ottaa huomioon puhemiehistön 13. maaliskuuta 2023 työjärjestyksen 25 artiklan 7 kohdan ja 102 artiklan 1 kohdan mukaisesti laatiman alustavan ennakkoarvioesityksen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan työjärjestyksen 102 artiklan 2 kohdan mukaisesti laatiman ennakkoarvioesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 102 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0153/2023),

A.  ottaa huomioon, että pääsihteerin 13. helmikuuta 2023 parlamentin alustavaa ennakkoarvioesitystä vuodeksi 2024 varten ehdottama talousarvio on 2 392 401 312 euroa, mikä merkitsee 6,46 prosentin eli 145 miljoonan euron lisäystä vuoden 2023 talousarvioon verrattuna;

B.  ottaa huomioon, että komission talven 2023 (väli)ennusteen mukaan EU:n inflaatioasteen odotetaan olevan 6,4 prosenttia vuonna 2023 ja 2,7 prosenttia vuonna 2024; ottaa huomioon, että vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 7 menotaso perustuu kahden prosentin vuotuiseen lisäykseen;

C.  pitää äärimmäisen tärkeänä suojella parlamentin demokraattista ääntä, kun otetaan erityisesti huomioon vallitseva geopoliittinen tilanne, varsinkin Venäjän laiton sota Ukrainaa vastaan; katsoo, että parlamentin talousarvioon on sisällytettävä riittävät resurssit vuoden 2024 Euroopan parlamentin vaalien valmistelua ja järjestämistä varten sekä demokraattisen osallistumisen ja äänestämisen merkityksestä tiedottamiseksi;

D.  ottaa huomioon, että parlamentin uskottavuus riippuu sen kyvystä keskittyä mahdollisimman hyvin keskeiseen talousarvio-, lainsäädäntö- ja valvontatyöhönsä ja näyttää samalla muille unionin toimielimille esimerkkiä menojen huolellisessa ja tehokkaassa suunnittelussa ja toteutuksessa sekä vallitsevien talouden realiteettien huomioon ottamisessa;

E.  katsoo, että parlamentin on oltava digitaalisen ja vihreän siirtymän eturintamassa;

F.  ottaa huomioon, että vuoden 2019 jälkeistä aikaa koskevassa kiinteistöstrategiassa todetaan, että rakennuksia on huollettava, jotta ne täyttäisivät voimassa olevat turvallisuusnormit ja vastaisivat käyttäjiensä todellisia tarpeita;

G.  ottaa huomioon, että vapaaehtoinen eläkerahasto perustettiin vuonna 1990 puhemiehistön antamilla (vapaaehtoisen) lisäeläkejärjestelmän säännöillä(9);

Yleiset puitteet

1.  palauttaa mieliin, että lähes kaksi kolmasosaa talousarviosta perustuu sääntömääräisiin velvoitteisiin; palauttaa mieliin, että komission tämänhetkisen ennusteen mukaan Euroopan parlamentin henkilöstösääntöjen ja jäsenten asemaa koskevien sääntöjen mukaisen palkkojen indeksikorotuksen odotetaan olevan 4,4 prosenttia heinäkuussa 2023 ja 3,4 prosenttia heinäkuussa 2024; panee merkille, että vuoden 2023 talousarvioon sisältyy palkkojen 2,6 prosentin indeksikorotus heinäkuusta 2023 alkaen; toteaa, että budjettivaliokunta seuraa tiiviisti, miten palkkojen indeksikorotus on virallisten ennusteiden mukaan kehittymässä;

2.  hyväksyy puhemiehistön ja budjettivaliokunnan sovittelussa 21. maaliskuuta 2023 saavutetun yhteisymmärryksen siitä, että lisäys vuoden 2023 talousarvioon verrattuna on 6,06 prosenttia, jolloin ennakkoarvio vuodeksi 2024 on kokonaisuudessaan 2 383 401 312 euroa, ja hyväksyy, että seuraaviin budjettikohtiin ehdotettuja määrärahoja vähennetään vastaavasti yhteensä 12 195 000 eurolla:

– 1 0 0 4 – Tavanomaiset matkakulut, 1 4 0 5 – Tulkkausmenot, 1 6 1 2 – Koulutus ja kehittäminen, 1 6 5 0 – Terveydenhuolto ja ennaltaehkäisy, 2 0 0 7 – Kiinteistöjen rakennuttaminen ja tilojen kunnostus, 2 0 2 4 – Energiankulutus, 2 1 0 3 – Tietojenkäsittely ja televiestintä: yleiset toimet – tieto- ja viestintäteknisten sovellusten hallinnointi, 2 1 0 4 – Tietojenkäsittely ja televiestintä – infrastruktuuri-investoinnit, 2 1 4 – Tekniset tarvikkeet ja laitteistot, 3 0 0 – Kulut henkilöstön virkamatkoista ja matkoista kolmen työskentelypaikkakunnan välillä, 3 0 4 2 – Kokoukset, kongressit, konferenssit ja valtuuskunnat, 3 2 0 – Asiantuntemuksen hankinta, 3 2 1 – Parlamentin tutkimuspalveluihin liittyvät menot, kirjasto ja historialliset arkistot, tieteellisten ja teknisten vaihtoehtojen arviointi (STOA) sekä Euroopan tiedemediakeskus mukaan lukien, 3 2 4 2 – Julkaisu- ja tiedotusmenot sekä menot osallistumisesta julkisiin tapahtumiin, 4 2 2 – Parlamentin jäsenten avustajiin liittyvät menot;

– lisäksi päätettiin lisätä puhemiehistön 13. maaliskuuta 2023 hyväksymän alustavan ennakkoarvioesityksen menoja 3 195 000 eurolla ja lisätä vastaavasti seuraaviin budjettikohtiin ehdotettuja määrärahoja:

– alamomentille 1 4 0 0 – Muu henkilöstö: pääsihteeristö ja poliittiset ryhmät 195 000 euroa, josta rahoitetaan Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaavan viranomaisen sopimussuhteista lisähenkilöstöä, ja 10 1 – Varaus ennakoimattomia menoja varten lisätään 3 miljoonaa euroa;

3.  panee merkille, että vuoden 2023 talousarvioon nähden suunnitellusta 136 miljoonan euron lisäyksestä 120 miljoonaa johtuu sääntömääräisistä velvoitteista, pääasiassa palkkojen indeksikorotuksesta (62,9 miljoonaa euroa) ja vaalivuodesta johtuvista taloudellisista velvoitteista (32,9 miljoonaa euroa); panee merkille, että ei-pakollisten menojen lisäys on 17 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 1,97 prosentin lisäystä vuoteen 2023 verrattuna;

4.  katsoo, että olisi voitava saada aikaan suurempia säästöjä kuin odotettavissa olevat 15 miljoonan euron säästöt, koska parlamentin toiminta vähenee vaalivuonna;

5.  panee tyytyväisenä merkille, että puheenjohtajakokous päätti tammikuussa 2023 perustaa parlamentin uudistamista käsittelevän työryhmän jatkotoimena fokusryhmien työlle, jonka tavoitteena on luoda nykyaikaisempi ja tehokkaampi parlamentti;

6.  korostaa, että avoimuus, vastuuvelvollisuus ja lahjomattomuus ovat keskeisiä eettisiä periaatteita unionin toimielimissä ja erityisesti parlamentissa eurooppalaisen demokratian tyyssijana;

Vuoden 2024 EU-vaaleja koskeva tiedotus

7.  panee tyytyväisenä merkille vuoden 2024 vaalien tiedotuskampanjan, jonka tarkoituksena on kertoa kansalaisille parlamentin tarkoituksesta ja sen saavutuksista nykyisellä vaalikaudella sekä selittää, miksi vaaleissa äänestämällä voi vaikuttaa; korostaa, että poliittisten puolueiden ja jäsenten oma viestintä on tärkein tekijä, jolla lisätään unionin kansalaisten korkeaa äänestysaktiivisuutta ja osallistumista ja kiinnostusta Euroopan parlamentin vaaleihin; korostaa Europa Experience -keskusten roolia vaalikampanjaa koskevan viestintäsuunnitelman olennaisena osana;

8.  palauttaa mieliin, että parlamentin hallinnon toteuttamaa vaalikampanjaa varten kohdennettiin vuoden 2023 talousarviomenettelyssä 27,5 miljoonaa euroa; toteaa, että loput 25 prosenttia (9,5 miljoonaa euroa) kohdennetaan vuonna 2024; panee tyytyväisenä merkille, että viestintätoimia jatketaan vaalien jälkeen, kun uusi parlamentti järjestäytyy, valitaan komission puheenjohtaja ja järjestetään komission jäsenten kuulemiset;

9.  korostaa, että parlamentilla ei yksin ole riittävästi resursseja 400 miljoonan äänioikeutetun saavuttamiseksi, joten sen on hyödynnettävä mielipidevaikuttajaverkostojaan parhaalla mahdollisella tavalla; katsoo, että myös sosiaalisen median verkkosivustojen välityksellä toteutettavan viestinnän olisi oltava tärkeässä asemassa;

10.  palauttaa mieliin, että parlamentti kannustaa kansalaisia osallistumaan demokratiaan ja äänestämään, tukee monikielisyyttä ja edistää kansallisten, alueellisten ja kielivähemmistöjen oikeuksia; katsoo, että parlamentti voi osallistua aktiivisesti disinformaation torjuntaan tarjoamalla yhteystoimistojensa kautta tarvittaessa tietoa myös kielivähemmistöjen ja -yhteisöjen kielillä; kannustaa puhemiehistöä harkitsemaan sellaisten viestintätoimien tukemista, jotka vastaavat jäsenvaltioiden kansallisten, alueellisten ja kielivähemmistöjen tarpeita; korostaa, että on tärkeää, että yhteystoimistot osallistuvat aktiivisesti kansalaiskasvatusta koskevien parlamentin toimien täytäntöönpanoon erilaisten ohjelmien kautta, joissa on mukana paikallisyhteisöjä ja kielivähemmistöjen edustajia, kouluja ja yliopistoja; huomauttaa, että parlamentti mukauttaa viestintäänsä merkittävästi kohdeyleisönsä mukaan; panee tässä suhteessa merkille parlamentin 7. huhtikuuta 2022 antamaan päätöslauselmaan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2023 ja 19. lokakuuta 2022 antamaan päätöslauselmaan neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2023 annetut pääsihteerin vastaukset, joissa korostetaan toimia, joita yhteystoimistot ovat toteuttaneet Baltian maissa Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan jälkeen tiedottaakseen kansalaisille tarvittaessa ukrainan ja venäjän kielellä ja erityisesti torjuakseen disinformaatiotoimintaa;

11.  kehottaa puhemiehistöä tukemaan jäseniä, jotta vierailijaryhmät voivat vierailla parlamentissa; ymmärtää, että nykyinen geopoliittinen tilanne vaikeuttaa vierailijaryhmien tuomista parlamenttiin ja lisää siihen liittyviä kustannuksia; tunnustaa vierailijaryhmien arvon unionin kansalaisten osallistumisasteen, osallisuuden ja kiinnostuksen lisäämisessä erityisesti vaalivuonna; kehottaa sen tähden puhemiehistöä tarkistamaan vierailijoiden virallista kutsumista koskevia sääntöjä varmistaakseen vierailuohjelman sujuvan toiminnan etenkin kilometrikorvauksen ja muiden kustannustekijöiden suhteen, jotta varmistetaan, että kaikilla parlamentin jäsenten vieraiksi tulevilla kansalaisilla on yhtäläiset mahdollisuudet, ja minimoidaan samalla matkoista aiheutuva ympäristövaikutus unionin sovellettavien sääntöjen mukaisesti;

Kyberuhat

12.  pitää äärimmäisen tärkeänä, että parlamentilla on asianmukaiset valmiudet disinformaatiota ja kyberhyökkäyksiä vastaan erityisesti tulevia vaaleja silmällä pitäen; kehottaa hallintoa toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet vaaliprosessin suojelemiseksi asiattomalta sekaantumiselta; on tyytyväinen Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaavan viranomaisen olennaiseen panokseen Euroopan parlamentin vaalien rehellisyyteen ulkomaisen sekaantumisen muuttuvien uhkien vuoksi ja lisää tässä tarkoituksessa henkilöresursseja tarvittavassa määrin; panee tyytyväisenä merkille, että DG ITEC, DG SAFE ja DG COMM tekevät yhteistyötä, jotta kyberhyökkäyksiä ja disinformaatiokampanjoita – erityisesti sosiaalisessa mediassa – voidaan asianmukaisesti havaita ja seurata ja niihin voidaan vastata nopeasti ja selkeästi; pyytää jatkamaan disinformaatiota koskevaa yhteistyötä komission, neuvoston ja Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa toimielinten välisen yhteistyön muodossa, jonka innoituksena on resurssien keskittäminen yhteen unionin elimeen, kuten CERT-EU:hun kyberturvallisuuden alalla;

13.  kehottaa hallintoa täyttämään vuoden 2023 talousarviomenettelyssä hyväksytyt 40 kyberturvallisuuteen liittyvää tointa vuoden 2023 loppuun mennessä, jotta voidaan jatkaa parlamentin kyberpuolustusvalmiuksien lisäämistä ja saavuttaa riittävä sisäisten valmiuksien taso ennen vuoden 2024 vaaleja;

14.  vaatii, että koko parlamentin henkilöstölle tarjotaan säännöllisesti päivitettyjä kyberturvallisuuteen liittyviä koulutusohjelmia;

Kiinteistöpolitiikka

15.  muistuttaa, että kiinteistöpolitiikkaa koskevan päätöksentekoprosessin on tärkeää olla avoin ja oikeudenmukainen ja siinä on otettava asianmukaisesti huomioon varainhoitoasetuksen 266 artikla ja että jäsenillä olisi oltava mahdollisuus saada yksityiskohtaisia tietoja kiinteistöjen tilasta, kiinteistöpolitiikan arviointimenetelmistä sekä kiinteistöpolitiikkaa toteuttavista elimistä ja sääntelykehyksen noudattamisen kannalta ehdottoman välttämättömien töiden kustannuksista;

16.  suosittelee, että vuotuisessa talousarviosuunnittelussa otetaan huomioon kaikkien rakennusten säännöllinen kunnostaminen; huomauttaa, että tällainen määrärahojen osoittaminen on osa ennakoivaa kiinteistöpolitiikkaa, jossa on keskityttävä rakennuskannan vihreään kunnostamiseen ja taattava, että parlamentti pyrkii maksimoimaan energiatehokkuuden ja vähentää näin energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä sekä tilojensa juoksevia kustannuksia;

17.  pitää valitettavana viivästyksiä Europa Experience -keskusten perustamisessa ennen vaaleja kaikkiin jäsenvaltioihin; ymmärtää, ettei parlamentti pysty vaikuttamaan viivästyksiin; kehottaa perustamaan Europa Experience -keskukset siten, että etusijalle asetetaan jäsenvaltiot, jotka ovat kauimpana kolmesta toimipaikasta; muistuttaa, että Europa Experience -keskusten tarkoituksena olisi antaa kaikille kansalaisille parempi käsitys unionin toimielinten toiminnasta;

18.  panee merkille, että vuoden 2024 ennakkoarviossa ei ole kaavailtu määrärahoja merkittäviin kiinteistöinvestointeihin; muistuttaa puhemiehistöä siitä, että budjettivaliokunnalle on tiedotettava asianmukaisesti ja sitä on kuultava ennen kiinteistöihin liittyviä kysymyksiä koskevien tärkeiden päätösten tekemistä niiden merkittävien talousarviovaikutusten vuoksi; vastustaa kaikkia siirtojen avulla saatavien resurssien osoittamista suurten kiinteistöhankkeiden valmistelutöihin ilman että budjettivallan käyttäjä on hyväksynyt kyseiset hankkeet; panee merkille voimassa olevan käytännön, jonka mukaan vuoden lopussa tehtävällä keräilysiirrolla rahoitetaan kiinteistöhankkeita; muistuttaa, että tämä keräilysiirto tehdään järjestelmällisesti samoista luvuista ja osastoista ja usein täsmälleen samoista budjettikohdista; toteaa, että tällaista käytäntöä saatetaan pitää tarkoituksellisena ylibudjetointina; pyytää, että ennen seuraavaa keräilysiirtoa käynnistetään pohdinta keskeisten investointien rahoittamisesta avoimella tavalla; pyytää puhemiehistöä panemaan kiireellisesti täytäntöön täysistunnon äänestyksen Brysselissä sijaitsevan Spaak-rakennuksen tulevaisuuden uudelleentarkastelusta; odottaa, että kaikkien Spaak-rakennuksessa mahdollisesti toteutettavien töiden tavoitteena on varmistaa, että rakennus on sovellettavan sääntelykehyksen mukainen, sekä varmistaa henkilöstön turvallisuus ja saavutettavissa olevia energiansäästöjä koskevat investoinnit; edellyttää, että kaikki päätökset tehdään täysin avoimesti, mukaan lukien sen varmistaminen, että kaikki asiaankuuluvat asiakirjat (suunnitelmat ja tekninen arviointi) ja yksityiskohtaisesti eritellyt kustannukset ovat budjettivallan käyttäjän saatavilla; kehottaa Strasbourgin osalta puhemiehistöä varmistamaan esteettömyyden ja vierailijoiden asianmukaisen vastaanoton ja pohtimaan luovasti parlamentin tilojen käyttöä istuntojen ulkopuolella; katsoo, että kiinteistömenoissa olisi keskityttävä kustannustehokkuuteen ja parlamentin pitkän aikavälin etuun;

19.  muistuttaa, että jäsenten suuri enemmistö kannattaa yhden toimipaikan ratkaisua unionin veronmaksajien varojen tehokkaan käytön varmistamiseksi ja sitä, että parlamentti kantaa institutionaalisen vastuunsa hiilijalanjälkensä pienentämisestä; muistuttaa, että on löydettävä ratkaisuja, jotta parlamentin institutionaalinen toiminta, rahoituskustannukset ja hiilijalanjälki voidaan optimoida; katsoo, että etätyöstä ja -kokouksista saadut kokemukset ja niihin tehdyt investoinnit voivat muodostaa perustan henkilöstön virkamatkatarpeiden mukauttamiselle; muistuttaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaan parlamentin kotipaikka on Strasbourg; toteaa, että pysyvät muutokset edellyttäisivät perussopimuksen muuttamista, johon tarvitaan yksimielisyys;

20.  pitää myönteisenä parlamentin toimintaperiaatteita, joilla pyritään varmistamaan, että vammaiset henkilöt voivat käyttää parlamentin rakennuksia täysin itsenäisesti, ja tukee tässä yhteydessä tarvittavia lisätoimenpiteitä ja -mukautuksia;

21.  kehottaa tekemään tutkimuksen mahdollisuudesta avata parlamentin ulkopuolisia toimistoja maihin, jotka ovat virallisesti hakeneet unionin jäsenyyttä, eli Moldovan tasavaltaan, Ukrainaan ja Georgiaan, ja toistaa, että parlamentin on oltava läsnä näissä maissa aktiivisilla tiedotuskampanjoilla;

Vihreä parlamentti

22.  muistuttaa, että parlamentin hallinto valmistelee parhaillaan kattavaa lähestymistapaa parlamentin pitkän aikavälin kiinteistöpolitiikan määrittelemiseksi ottaen huomioon erityisesti ympäristövelvoitteet, energiatehokkuuden ja jätehuollon 55-valmiuspaketin mukaisesti ja odottaa tulosten julkistamista; panee tyytyväisenä merkille energiansäästötoimenpiteet, joista parlamentin puhemiehistö päätti 2. toukokuuta ja 3. lokakuuta 2022;

23.  toistaa täyden tukensa parlamentin ympäristöasioiden hallintajärjestelmän (EMAS) tavoitteille vuodeksi 2024; pitää myönteisenä, että useimmat tavoitteista saavutetaan todennäköisesti vuonna 2024, ja kehottaa jatkamaan kunnianhimoisia toimia, jotta kaikki tavoitteet saavutettaisiin mahdollisimman pian;

24.  panee merkille päästöhyvitysten hintojen nousun; kehottaa parlamenttia asettamaan etusijalle energiatehokkuusinvestoinnit ja paikalla tapahtuvan tuotannon sen sijaan, että alhainen tavoitetaso pyrittäisiin kompensoimaan päästöhyvitysten hankinnalla; katsoo, että tällaiset energiatehokkuusinvestoinnit ovat parempi tapa saada rahalle vastinetta; kannustaa yksiköitä kehittämään hiilen hinnoittelua informatiivisena välineenä (varjohinnoittelu) eikä kovana hiilen hintana, joka lisäisi nykyisiä hiilidioksidipäästöjen kompensointihintojen kustannuksia, joiden ennustetaan muutenkin nousevan lähitulevaisuudessa, kun otetaan huomioon päästöhyvitysten hintojen viimeaikainen jyrkkä nousu hiilineutraaliuden saavuttamisen helpottamiseksi;

25.  pitää myönteisinä ja kannustaa tekemään investointeja uusiutuvaan energiaan ja asteittaiseen fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumiseen ja erityisesti lämpöpumppujen asentamiseen energiakriisin ja geopoliittisen tilanteen vuoksi; muistuttaa, että yksin parlamentin tiloissa Brysselissä on 52 kaasukattilaa; kehottaa hyväksymään fossiilisten polttoaineiden asteittaista käytöstä luopumista koskevan etenemissuunnitelman, johon sisältyy seuraavaan monivuotiseen kiinteistöstrategiaan sisällytettäviä erityisiä välitavoitteita, jotta vältetään hukkainvestoinnit, ja kehottaa analysoimaan lämpöpumppujärjestelmien ja muiden asiaankuuluvien teknologioiden käytön vaikuttavuutta ja tehokkuutta; panee merkille, että parlamentti on asentanut aurinkosähköpaneeleja ja jatkaa niiden asentamista lisätäkseen entisestään toimipaikoissa tuotettavan uusiutuvan energian osuutta siten, että saavutetaan 25 prosentin tavoite; kehottaa parlamenttia ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin energiankulutuksen vähentämiseksi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä; pyytää pääsihteeriä saattamaan ajan tasalle alkuaan kymmenen vuotta sitten tehdyt selvitykset ja tarkastukset, joissa käsitellään sitä, onko aurinkopaneelien asentaminen Strasbourgin rakennusten katoille teknisesti mahdollista, ja otetaan huomioon tekniikoiden ja markkinahintojen kehitys ja tästä saatava lisäarvo muihin energiansäästöinvestointeihin verrattuna; katsoo, että tiukassa talousarviotilanteessa tällä alalla mahdollisesti tehtävien päätösten talousarvionäkökohdat on tasapainotettava parhaan lisäarvon ja investointien kohtuullisen määrän välillä;

26.  muistuttaa, että lähes kaksi kolmasosaa parlamentin hiilijalanjäljestä on peräisin henkilöliikenteestä; kehottaa edistämään siirtymistä vähähiilisiin vaihtoehtoihin matkustamisessa ja arvioimaan pandemian aikana käyttöön otettuja uusia työskentelytapoja edellyttäen, että ne eivät vaikuta lainsäädäntötyön ja poliittisen toiminnan laatuun etenkään parlamentin toimipaikoissa, ja toteaa, että useat jäsenet tulevat vaalipiireistään parlamentin toimipaikkoihin pitkien matkojen takaa ja matkat voidaan taittaa ainoastaan lentäen; pitää myönteisinä parlamentin pyrkimyksiä vähentää hiilidioksidipäästöjä tilausjunien ja paperitonta toimistoa koskevan aloitteen avulla;

27.  panee tyytyväisenä merkille parlamentin pyrkimykset kannustaa henkilöstöä käyttämään kestäviä liikennemuotoja työmatkaliikenteessä antamalla sen käyttöön maksutta perinteisiä ja sähköpolkupyöriä ja korvaamalla osan julkisen liikenteen lippujen hinnasta vastineeksi pysäköintitilojen käytön vähentämisestä; muistuttaa jäseniä ja poliittisia ryhmiä siitä, että parhaillaan pyritään puhemiehistön sitoumuksen mukaisesti vähentämään täysistuntojen yhteydessä kuljetuslaatikoiden kuljettamista Brysselin ja Strasbourgin välillä, ja kehottaa osallistumaan tähän hankkeeseen; toistaa kehotuksensa suunnitella tulevissa talousarvioissa asiaankuuluvia investointeja sadeveden talteenottoon ja uudelleenkäyttöön ja veden järkevämpään käyttöön;

28.  pyytää avoimuuden vuoksi, että kunakin vuonna alustavaan ennakkoarvioesitykseen sisällytetään vuosien 2021–2024 jälkeisten EMAS-välitavoitteiden toteuttamisessa saavutettua edistystä koskeva taulukko, koska unionin politiikkoihin kohdennettujen määrärahojen käyttöä ilmastomenoihin seurataan;

Muut seikat

29.  pitää valitettavana, että osa vuoden 2022 talousarviossa henkilöstötaulukkoon valiokuntien sihteeristöjä varten hyväksytyistä 66 uudesta toimesta on edelleen täyttämättä; muistuttaa, että pyrkimyksenä on lisätä nopeasti parlamentin valiokunnille annettavaa tukea täysistunnon esittämän pyynnön mukaisesti; pitää tässä yhteydessä myönteisenä pääsihteerin päätöstä peruuttaa sisäasioiden pääosaston sopimussuhteisia toimihenkilöitä koskevien määrärahojen samanaikainen vähennys vuodesta 2023 alkaen, minkä ansiosta on mahdollista palauttaa vuonna 2022 poistetut 25 sopimussuhteisen toimihenkilön tointa; odottaa tämän väliaikaisen korvaustoimen lisäksi, että nämä 66 sovittua tointa täytetään valiokuntien sihteeristöissä ja että niitä ei käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen; pyytää arvioimaan säännöllisesti parlamentin hallinnon organisointia ja henkilöstötarpeita; kehottaa tässä yhteydessä optimoimaan henkilöstön jakautumisen parlamentin pääsihteeristössä erityisesti jakamalla avoimia virkoja uudelleen yksikköjen välillä;

30.  kehottaa parlamenttia ottamaan käyttöön entisten jäsenten karenssiajan, joka kestää sen ajan, jonka jäsenet saavat siirtymäkorvausta, ja jonka aikana he eivät voi harjoittaa edunvalvontaa tai edustustoimintaa parlamentin kanssa;

31.  katsoo, että entisille jäsenille ei pitäisi maksaa yleistä kulukorvausta; kehottaa siksi poistamaan jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeiden 42 artiklan 4 kohdan;

32.  panee merkille unionin toimielinten, myös parlamentin, yleiset vaikeudet osaajien houkuttelemisessa ja palveluksessa pitämisessä, mikä vaikuttaa työvoiman monimuotoisuuteen ja maantieteelliseen jakautumiseen; kehottaa puhemiehistöä ja pääsihteeriä ponnistelemaan jatkuvasti sen varmistamiseksi, että parlamenttiin työllistyminen on yhtä houkuttelevaa kaikille unionin kansallisuuksille ja että henkilöstön maantieteellistä tasapainoa parannetaan; kehottaa pääsihteeriä arvioimaan riskit, jotka liittyvät siihen, että palvelukseen otetaan yhä enemmän sopimussuhteisia toimihenkilöitä, ja joihin kuuluu muun muassa vaara, että parlamenttiin luodaan kaksitasoinen henkilöstörakenne; korostaa, että vakinaisen henkilöstön olisi hoidettava keskeiset pysyvät toimet ja tehtävät;

33.  katsoo, että parlamentti ei voi osallistua epävarmojen työsuhteiden normalisointiin ja laillistamiseen tai näennäisten vihreiden tulojen käyttöön ja että sen on sitouduttava kunnioittamaan, edistämään ja suojelemaan työntekijöiden oikeuksia;

34.  panee tyytyväisenä merkille puhemiehistössä käytävät keskustelut valtuutettuja avustajia koskevien sääntöjen soveltamisohjeiden tarkistamisesta niin, että täysistuntojen virkamatkakulukorvaukset olisivat linjassa muuhun henkilöstöön sovellettavien virkamatkakulukorvausten kanssa, ottaen huomioon, että parlamentin maksaman avustuksen määrärahat pysyvät ennallaan; muistuttaa, että tämä pyyntö on jo hyväksytty täysistunnossa useita kertoja;

35.  kehottaa jälleen puheenjohtajakokousta ja puhemiehistöä tarkistamaan valtuuskuntien tehtävien suorittamista ja valtuuskuntamatkoja unionin ulkopuolelle koskevia täytäntöönpanomääräyksiä; painottaa, että tarkistamisen yhteydessä olisi tarkasteltava valtuutettujen avustajien mahdollisuutta osallistua jäsenten mukana tietyin edellytyksin parlamentin virallisille valtuuskunta- ja virkamatkoille;

36.  pyytää puhemiehistöä kehittämään teknisen ratkaisun, jonka avulla jäsenet voivat käyttää äänioikeuttaan ollessaan äitiys- tai isyyslomalla tai pitkäaikaisella sairauslomalla;

37.  pyytää puhemiehistöä arvioimaan, olisiko kaikissa täysistuntokeskusteluissa mahdollista ottaa käyttöön kansainvälinen viittomakielen tulkkaus, ja arvioimaan sen käyttöönoton kustannuksia kaikkien kansalaisten yhtäläisten osallistumismahdollisuuksien periaatteen mukaisesti ja kehottaa kehittämään erityisiä aloitteita tulkkauksen toteuttamiseksi tietyissä täysistuntokeskusteluissa kussakin jäsenvaltiossa käytetyillä viittomakielillä keskittyen erityisesti unionin tilaa koskevaan keskusteluun, ”Tämä on Eurooppa” -keskusteluihin ja juhlaistuntoihin;

38.  palauttaa mieliin puhemiehistölle esittämänsä aiemmat kehotukset varmistaa, että työjärjestyksen 54 artiklan (valiokunta-aloitteiset mietinnöt) mukaisesti hyväksytyt keskeiset ulkopolitiikkaa koskevat päätöslauselmat käännetään niille YK:n virallisille kielille (arabia, kiina ja venäjä), jotka eivät ole unionin virallisia kieliä, ja että 132 artiklan (komission tai komission varapuheenjohtajan / korkean edustajan julkilausumiin liitettävät päätöslauselmat) ja 144 artiklan (kiireelliset päätöslauselmat) nojalla hyväksytyt maakohtaiset päätöslauselmat käännetään asianomaisen maan viralliselle kielelle; katsoo, että parlamentin kiireellisissä ja ulkopolitiikkaa koskevissa päätöslauselmissa aika on merkittävä tekijä, minkä vuoksi nämä käännökset olisi asetettava nopeasti ja näkyvästi saataville parlamentin verkkosivustolle;

39.  kehottaa sitoutumaan aidosti monikielisyysperiaatteen toteuttamiseen;

40.  kehottaa uudistamaan toimia, joilla parlamentissa torjutaan kaikentyyppistä häirintää ja hyväksikäyttöä; toteaa, että puhemiehistö on käynnistänyt täysistunnon pyynnöstä toimet, jotka koskevat parlamentin keskeisiä uudistustoimia, jotka mainittiin alun perin sen 26. lokakuuta 2017 annetussa päätöslauselmassa seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön torjumisesta EU:ssa(10) ja joihin kuuluu häirinnän torjuntaa koskevan pakollisen koulutuksen järjestäminen koko henkilöstölle ja kaikille jäsenille;

41.  panee merkille, että Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeiden tarkistetussa 44 artiklan 2 kohdassa määrätään mahdollisuudesta rahoittaa avustajakorvaukseen liittyviä ylimääräisiä kuluja siirtämällä määrärahoja yleisestä kulukorvauksesta; toteaa kuitenkin, että tämä on ristiriidassa 29 artiklan 4 kohdassa vahvistetun parlamentin jäsenten avustajakorvauksen enimmäismäärän kanssa; kehottaa puhemiehistöä muuttamaan soveltamisohjeita tarvittaessa, jotta jäsenet voivat halutessaan siirtää osan yleisestä kulukorvauksestaan, jos heidän avustajakorvauksensa on käytetty kokonaisuudessaan;

42.  kehottaa parlamenttia tiedottamaan myös jatkossa ikäihmisille aktiivisena ikääntymistä edistävistä unionin ohjelmista ja politiikoista;

43.  pitää äärimmäisen tärkeänä ja parlamentin edun mukaisena, että parlamentin autonkuljettajat saavat erityistä ja räätälöityä täydennyskoulutusta, joka antaa heille valmiudet käsitellä tehtäviään hoitaessaan muun muassa turvallisuuteen liittyviä odottamattomia tilanteita; katsoo, että infrastruktuurin ja logistiikan pääosaston henkilökuljetusyksikössä on taitotietoa, joten koulutusta voidaan järjestää parlamentin sisäisin keinoin lukuun ottamatta tällaiseen erikoistuneeseen koulutukseen tarvittavaa infrastruktuuria, kuten erityisiä koulutustiloja, joihin olisi osoitettava riittävästi taloudellisia resursseja;

44.  kehottaa puhemiehistöä varmistamaan, että kaikissa parlamentin ravintoloissa vahvistetaan hinta-laatusuhdetta ja että itsepalveluravintoloiden sisäänkäynneillä otetaan uudelleen käyttöön kulunvalvonta;

45.  odottaa, että täysistunnon hyväksymät pyynnöt pantaisiin täytäntöön;

46.  kehottaa puhemiehistöä seuraamaan aktiivisesti toteuttamiskelpoisen, laillisen ja oikeudenmukaisen ratkaisun löytämistä vapaaehtoisen eläkerahaston kiireelliseen tilanteeseen;

o
o   o

47.  vahvistaa ennakkoarvion varainhoitovuodeksi 2024;

48.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja ennakkoarvion neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1. (2) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11. (3) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28. (4) EUVL L 287, 29.10.2013, s. 15. (5) EUVL C 434, 15.11.2022, s. 160. (6) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0366. (7) EUVL L 58, 23.2.2023. (8) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0227. (9) Puhemiehistön hyväksymät tekstit, PE 113.116/BUR./rev. XXVI/01-04-2009. (10) EUVL C 346, 27.9.2018, s. 192.