Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan uusi teollisuusstrategia” (COM(2020)0102),

–  ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Pk‑yritysstrategia kestävää ja digitaalista Eurooppaa varten” (COM(2020)0103),

–  ottaa huomioon 5. toukokuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivittäminen: vahvemmat sisämarkkinat Euroopan elpymistä varten” (COM(2021)0350),

–  ottaa huomioon kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/7/EU(1) (maksuviivästysdirektiivi),

–  ottaa huomioon 16. joulukuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan uudesta pk‑yritysstrategiasta(2),

–  ottaa huomioon 27. kesäkuuta 2023 annetun pk-yrityksiä koskevan komission vuosikertomuksen ”Annual Report on European SMEs 2022/2023 – SME Performance Review 2022/2023”,

–  ottaa huomioon komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin Euroopan parlamentin täysistunnossa 14. syyskuuta 2022 unionin tilasta vuonna 2022 pitämän puheen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että eurooppalaiset pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ovat kohdanneet merkittäviä haasteita ja vaikeuksia covid-19-pandemian ja Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vuoksi, jotka ovat johtaneet maailmanlaajuisten arvoketjujen häiriöihin ja sitkeään inflaatioon;

B.  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan sisämarkkinoista, kestävästä kehityksestä ja sosiaalisesta markkinataloudesta,

C.  ottaa huomioon, että pk-yritykset ovat EU:n talouden selkäranka, sillä niitä on 99 prosenttia kaikista EU:n yrityksistä ja ne työllistävät noin 100 miljoonaa ihmistä ja tuottavat yli puolet Euroopan bruttokansantuotteesta;

D.  ottaa huomioon, että merkittävä osa eurooppalaisista pk-yrityksistä on mikroyrityksiä ja niillä on usein vaikeuksia saada rahoitusta ja hankkia täydelliset tiedot Euroopan ja kansallisella tasolla saatavilla olevista mahdollisuuksista; toteaa, että myös covid-19-kriisi koetteli näitä yrityksiä ankarasti ja ne ansaitsevat enemmän apua ja niitä on tuettava paremmin – tämän vaikuttamatta pk-yritysten nykyiseen määritelmään;

E.  ottaa huomioon, että Euroopan keskuspankin ja komission lokakuussa 2022 tekemässä yhteisessä selvityksessä pk-yritykset olivat yleisten talousnäkymien suhteen pessimistisempiä kuin koskaan aiemmin; ottaa huomioon, että yritysten rahoituksen saannin osalta pk-yritykset korostivat myös pankkien vähenevää lainanantohalukkuutta ja luottojärjestelyjen yhä niukempaa saatavuutta;

F.  ottaa huomioon, että eurooppalaisia pk-yrityksiä koskevassa vuosikertomuksessa 2022–2023 korostettiin, että inflaatio on johtanut korkojen nousuun, mikä puolestaan on heikentänyt julkisen ja yksityisen rahoituksen saatavuutta; ottaa huomioon, että samassa kertomuksessa suositeltiin, että inflaation kielteisten vaikutusten lieventämiseen tähtäävissä toimenpiteissä olisi keskityttävä pk-yritysten rahoituksen saannin parantamiseen; ottaa huomioon, että kertomuksessa korostettiin, että ammattitaitoisten työntekijöiden puute on este pk-yrityksille kaikkialla EU:ssa;

G.  ottaa huomioon, että teollisuuden toimintamenot ovat Euroopassa korkeat verrattuna kilpailijoihin muualla maailmassa; toteaa, että nämä menot johtuvat suurelta osin korkeista energian hinnoista sekä suuresta sääntelytaakasta;

H.  ottaa huomioon, että Euroopan kilpailukyky on jäljessä muista kehittyneistä talouksista, mikä uhkaa Euroopan mahdollisuuksia luoda vaurautta ja hyvinvointia; katsoo, että EU:n lainsäädännössä on löydettävä toimiva tasapaino kasvun, yrittäjyyden, ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja liiketoiminnan tuottavuuden edistämisen välillä;

I.  ottaa huomioon, että olisi kevennettävä tuntuvasti sääntelytaakkaa, myös liiallisesta sääntelystä ja liian monimutkaisten hallintomenettelyiden ja raportointivelvoitteiden noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia;

J.  ottaa huomioon, että vain 17 prosenttia pk-yrityksistä on onnistuneesti ottanut digitaaliteknologian käyttöön liiketoiminnassaan; katsoo, että digitalisaatio on ratkaisevan tärkeää vahvalle talouskasvulle ja työpaikkojen luomiselle sisämarkkinoilla;

K.  katsoo, että jos komissio käyttäisi innovaatioperiaatetta uusia lainsäädäntöehdotuksia valmistellessaan, se parantaisi merkittävästi innovatiivisten pk-yritysten markkinaolosuhteita Euroopassa, sillä se edistäisi tervettä kilpailua sisämarkkinoilla ja vauhdittaisi Euroopan vihreää ja digitaalista siirtymää;

L.  ottaa huomioon, että komission puheenjohtaja ilmoitti unionin tilaa vuonna 2022 käsitelleessä puheessaan, että komissio aikoo esittää pk-yritysten apupaketin; ottaa huomioon, että hän ilmoitti myös, että maksuviivästysdirektiiviä tarkistetaan, koska ei ole oikeudenmukaista, että joka neljäs konkurssi EU:ssa johtuu siitä, että laskuja ei ole maksettu ajoissa;

M.  toteaa EU:n kansalaisten etuja edustavana tahona, että pk-yrityksillä on ratkaiseva merkitys talouskasvun, työpaikkojen luomisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä;

1.  kehottaa komissiota tekemään kokonaisarvioinnin EU:n lainsäädännön kumulatiivisista vaikutuksista pk-yrityksiin EU:ssa, jotta voidaan tarvittaessa ehdottaa yksinkertaistamista sekä luoda puitteet, jotka mahdollistavat sen, että EU on kilpailukyvyn ja kasvun kannalta paras paikka perustaa pk-yrityksiä;

2.  korostaa tarvetta ehkäistä liiallista byrokratiaa ja ylisääntelyä ja vähentää pk-yrityksille aiheutuva sääntelytaakka ehdottomaan minimiin, samalla kun säilytetään mahdollisimman korkeatasoiset kuluttajia, työntekijöitä ja terveyden- ja ympäristönsuojelua koskevat normit;

Pk-yritysten apupaketti

3.  kehottaa hyväksymään kiireellisesti tarkistetun maksuviivästysdirektiivin, joka tarjoaa pk-yrityksille luotettavan ja ennakoitavan oikeudellisen kehyksen, jolla voidaan puuttua maksuviivästyksiin sekä yritysten välisissä että yritysten ja valtiovallan välisissä suhteissa, samalla kun varmistetaan tasapainoinen lähestymistapa, jolla säilytetään sopimusvapaus;

4.  toteaa, että maksuviivästykset ovat edelleen merkittävä uhka pk-yritysten selviytymiselle erityisesti nykyisissä korkean inflaation ja kasvaneiden energiakustannusten olosuhteissa; korostaa, että arviolta joka neljäs konkurssi EU:ssa johtuu siitä, että laskuja ei ole maksettu ajoissa;

5.  kannattaa maksuviivästysten seurantakeskuksen perustamista pk-yritysstrategiassa esitetyn mukaisesti suuntausten ja kehityskulkujen seuraamiseksi pk-yrityksille suoritettujen maksun oikea-aikaisuudessa; katsoo, että samalla on kunnioitettava kaupallisesti arkaluonteisia tietoja; kehottaa komissiota tukemaan sähköisen laskutuksen ja automatisoitujen maksuprosessien kaltaisten digitaalisten välineiden laajaa käyttöä avoimuuden, turvallisuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi;

6.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että tilapäisten kriisi- ja siirtymäpuitteiden täytäntöönpanossa otetaan kaikilta osin huomioon pk-yritykset; kehottaa komissiota varmistamaan reilun kilpailun pk-yrityksille ja estämään tilapäisesti lievennetyistä valtiontukisäännöistä aiheutuvat vääristymät sisämarkkinoilla; pyytää komissiota arvioimaan mahdollista valtiontukisääntöjen tarkistamista, jotta voidaan arvioida, miten pk-yritysten edut turvataan;

7.  korostaa tarvetta arvioida pk-yritysten nykyistä määritelmää, jotta helpotetaan niiden mahdollisuuksia saada riskipääomaa, ja luoda vakiomääritelmä markkina-arvoltaan keskisuurille yrityksille; pitää valitettavana, että monivuotisen rahoituskehyksen tarkistuksessa ei ole ehdotettu InvestEU-ohjelman pk-yritysikkunan lujittamista;

8.  pitää myönteisenä, että komission puheenjohtaja ilmoitti unionin tilasta vuonna 2022 pitämässään puheessa ehdotuksesta yhtenäisistä verosäännöistä liiketoiminnan harjoittamiselle Euroopassa eli yritysten tuloverotusta Euroopassa koskevasta kehyksestä (BEFIT), joka on osa pk-yritysten apupakettia; panee merkille komission aikomuksen esitellä BEFIT-ehdotus 12. syyskuuta 2023 tarkoituksena laatia uusi ja yhtenäinen EU:n yhteisöverotuksen säännöstö; katsoo, että BEFIT-aloitteen olisi tarjottava tilaisuus puuttua verosäännösten noudattamiseen liittyviin kustannuksiin ja vähentää hallinnollista rasitetta, samalla kun autetaan minimoimaan aggressiivinen verosuunnittelu ja edistämään tasapuolisia toimintaedellytyksiä pk-yrityksille;

9.  huomauttaa, että yritykset joutuvat selviytymään epävakaasta liiketoimintaympäristöstä ja kasvavasta määrästä EU:n verodirektiivejä erityisesti jäsenvaltioiden tekemistä kansainvälisistä sopimuksista johtuen; pitää valitettavana, että monikansallisten yritysten tosiasiallinen veroaste on yleensä paljon alhaisempi kuin pk-yritysten; uskoo, että 14. joulukuuta 2022 annettu neuvoston direktiivi (EU) 2022/2523 monikansallisten konsernien ja suurten kotimaisten konsernien maailmanlaajuisen vähimmäisverotason varmistamisesta unionissa(3) auttaa kaventamaan nykyistä kuilua;

10.  kehottaa komissiota varmistamaan, että pk-yritysten erityistarpeisiin vastataan pitämällä BEFIT-kehys aina vapaaehtoisena pk-yrityksille, etenkin niille, jotka eivät harjoita rajatylittävää liiketoimintaa;

11.  panee merkille, että komissio aikoo ehdotettujen BEFIT-sääntöjen nojalla sallia niiden pk-yritysten, joilla on rajatylittävää toimintaa muissa jäsenvaltioissa, toimia parhaiten tuntemansa verohallinnon alaisuudessa;

Pk-yritysten rahoituksen saannin parantaminen

12.  panee merkille, että nykyiset taloudelliset haasteet ja korkojen nousu ovat johtaneet tiukempiin ehtoihin pk-yrityksille, jotka yrittävät saada rahoitusta; kehottaa komissiota lisäämään pääomamarkkinaunionia koskevia toimiaan ja vapauttamaan rahoitusta Euroopan kasvua varten;

13.  suhtautuu myönteisesti komission listautumissäädöspakettia koskevaan työhön, ja toteaa, että sillä pyritään parantamaan erityisesti pk-yritysten pääsyä osakemarkkinoille keventämällä yritysten pörssiin listautumiseen liittyvää hallinnollista rasitetta; panee tyytyväisenä merkille listautumissäädöksen julkaisemisen; toteaa, että sen avulla on mahdollista edistää pk-yritysten pääoman saantia ja mahdollistaa niiden skaalautuvuus; on tietoinen mahdollisuudesta vahvistaa pääomamarkkinaunionia pk-yrityksiin tehtävien investointien lisäämiseksi kaikkialla EU:ssa ja korostaa tarvetta asettaa etusijalle pk-yritysten oman pääoman ehtoinen rahoitus pääomamarkkinaunionia koskevassa hankkeessa;

14.  muistuttaa, että on tärkeää kanavoida investointeja pk-yrityksille sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämiseksi;

15.  kehottaa vauhdittamaan pk-yritysten vientiluottoja koskevan eurooppalaisen strategian valmistelua, jotta voidaan tarjota jatkuvasti ja tehokkaasti vientitakuita kaikkialla EU:ssa;

16.  korostaa tarvetta tukea taloudellisissa vaikeuksissa olevia pk-yrityksiä tarjoamalla riittävää taloudellista ja muuta tukea konkurssien välttämiseksi; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön ennaltaehkäiseviä uudelleenjärjestelyjä koskevan direktiivin(4);

17.  panee merkille komission ehdotuksen vähittäissijoitusstrategiaksi, jossa kuluttajien edut ovat vähittäissijoitusten keskiössä; toteaa jälleen, että on tärkeää varmistaa, että pk‑yritysten rahoitusmahdollisuudet paranevat, kun vähittäissijoittajat osallistuvat enemmän pääomamarkkinoille, minkä pitäisi olla tämän strategian tulos;

18.  kehottaa tukemaan hiilestä irtautumista ja digitalisaatiota, sillä pk-yritykset ovat taloutemme selkäranka ja siksi Euroopan pitkän aikavälin kilpailukyvyn kulmakivi;

19.  muistuttaa, että tarvitaan tasapuoliset digitaaliset toimintaedellytykset, joilla varmistetaan yhteentoimivuus ja syrjimätön tietojen saatavuus, mikä antaisi pk‑yrityksille mahdollisuuden menestyä oikeudenmukaisessa eurooppalaisessa datataloudessa;

20.  kehottaa helpottamaan tekoälyn käyttöönottoa edistämällä pk-yritysten tekoälyallianssien luomista strategisissa arvoketjuissa;

21.  toteaa, että ilmastokriisi edellyttää miljoonien pk-yritysten nollanettosiirtymää EU:ssa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään ponnistelujaan sen eteen, että kestävä rahoitus soveltuisi paremmin pk-yrityksille;

22.  korostaa, että on tärkeää saada pk-yritykset mukaan vihreän kehityksen ohjelman teollisuussuunnitelman mukaisiin ohjelmiin ja resursseihin, erityisesti puhtaan teknologian kehittämiseen;

23.  muistuttaa, että Euroopan innovaationeuvosto (EIC) on uusi ja ainutlaatuinen eurooppalainen rahoitusohjelma, jonka tarkoituksena on tarjota syväteknologian start‑up-yrityksille keskitetty rahoituspalvelu, jonka avulla ne voivat kehittää innovaatioitaan ajatuksen tasolta markkinakelpoisiksi tuotteiksi ja laajentaa yritystoimintaa; panee tyytyväisenä merkille, että EIC:n määrärahoja on lisätty ja että sen oman pääoman ehtoisten toimien soveltamisalaa on laajennettu Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälinettä koskevan ehdotuksen mukaisesti; kannustaa komissiota varaamaan osan ehdotetusta Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineestä erityisesti pk-yrityksille;

24.  kehottaa luomaan lisäkannustimia, joilla kannustetaan pk-yrityksiä osallistumaan Horisontti Eurooppa -puiteohjelman rahoituspyyntöihin, ja varmistamaan, että EIC:n pk-yrityksiä koskevassa osiossa on joustoa, jotta varoja voidaan ottaa käyttöön nopeasti ja lisätä tarvittaessa sen määrärahoja;

25.  kehottaa nimeämään komission sisällä keskitetyn palvelupisteen, joka antaa pk‑yrityksille selkeää ohjausta ja tukea; kehottaa perustamaan yhteisen digitaalisen palveluväylän, joka toimii keskitettynä asiointipisteenä ja joka kokoaa yhteen kaiken asiaankuuluvan taloudellisen ja muun kuin taloudellisen tuen, lomakkeet ja tiedot kaikille yrityksille, myös pk-yrityksille; kehottaa yhdistämään kaikki EU:n lainsäädäntöön perustuvat raportointivaatimukset sekä 55-valmiuspaketista johtuvat raportointivaatimukset yhdeksi raportointivälineeksi, jonka suunnittelussa voidaan joustavasti ottaa huomioon yritysten erityisvaatimukset ja käyttövalmiit tulosindikaattorit; korostaa, että tässä välineessä olisi myös tarjottava yhteys EU:n tarjouskilpailu- ja rahoitusmahdollisuuksiin, jotta yritykset voivat menestyä digitaalisessa siirtymässä ja vihreässä siirtymässä;

26.  kannustaa jäsenvaltioita jakamaan parhaita käytäntöjä ja kehittämään kansallisella tasolla täydentäviä menettelyjä, erityisesti sellaisia, jotka hyödyttävät mikro- ja pienyrityksiä;

27.  tukee sellaisten toimenpiteiden käyttöönottoa, joilla pyritään lisäämään pk-yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin, mukaan lukien yksinkertaistetut tarjouskilpailumenettelyt ja digitaalisten välineiden käytön lisääminen rajat ylittävissä hankinnoissa;

28.  kehottaa kiireellisesti poistamaan rajat ylittävän liiketoiminnan ja EU:n sisäisten investointien esteet, jotta voidaan luoda täysin toimivat sisämarkkinat kaikille taloudellisille toiminnoille;

29.  kehottaa komissiota nimittämään viipymättä luvatun pk-yritysedustajan; katsoo, että pk‑yritysedustajan olisi oltava keskeisessä asemassa komission puheenjohtajan alaisuudessa, jotta pk-yrityksiä koskevia kysymyksiä voidaan valvoa kaikissa pääosastoissa; katsoo, että yksi pk-yritysedustajan päätehtävistä olisi oltava tasapuolisten toimintaedellytysten luominen rajatylittävälle liiketoiminnalle ja ylisääntelyyn puuttuminen;

30.  katsoo, että sääntelyntarkastelulautakuntaa on laajennettava ja siihen on palkattava enimmäkseen riippumattomia asiantuntijoita;

31.  kehottaa komissiota päivittämään elpymisen ja palautumisen tulostaulua, jotta mahdollistetaan seurantajärjestelmä, jonka avulla pk-yritykset voidaan jäljittää edunsaajina; korostaa, että on tärkeää kerätä yksityiskohtaisia tietoja pk-yritysten arvioimiseksi tietyillä aloilla;

32.  korostaa, että pk-yritysten näkökulma on sisällytettävä arvonlisäveroa digitaalisella aikakaudella koskevaan pakettiin; kehottaa laatimaan pk-yrityksille räätälöityjä suuntaviivoja, joilla tuetaan niiden rajallisia mahdollisuuksia hyödyntää sisämarkkinoiden etuja;

33.  kehottaa komissiota julkaisemaan pk-yrityksille tarkoitetun välineistön, jossa esitetään jäsenvaltioiden käytettävissä olevat toimenpiteet ja välineet pk-yritysten tukemiseksi energiakriisin aikana; kannustaa jäsenvaltioita jakamaan parhaita käytäntöjä erityisesti sellaisten veropolitiikkojen osalta, joilla lievennetään inflaation ja arvoketjujen häiriöiden vaikutuksia pk-yrityksiin;

Pk-yrityksille soveltuvat toimintapoliittiset välineet

34.  tukee painokkaasti sitä, että komissio ottaa käyttöön kilpailukykytarkastuksen osana uuden lainsäädännön valmistelua; katsoo, että tämän tarkastuksen olisi oltava kiinteä osa komission institutionaalista kehystä;

35.  kehottaa panemaan innovaatioperiaatteen täytäntöön ja arvioimaan sitä kaikissa komission ehdottamissa uusissa ja tarkistetuissa säädöksissä, jotta voidaan edistää sellaisia innovaatioita, jotka auttavat saavuttamaan EU:n ympäristöön liittyvät, sosiaaliset ja taloudelliset tavoitteet, sekä ennakoida ja hyödyntää tulevaa teknologista edistystä; pyytää komissiota analysoimaan uusien säädösehdotusten mahdollisia kielteisiä vaikutuksia innovaatioiden kehittämiseen ja niiden markkinoille saattamiseen;

36.  kehottaa soveltamaan yksi yhdestä -periaatetta EU:n sääntelytaakan vakauttamiseksi sen nykyiselle, olkoonkin korkealle tasolle; kehottaa komissiota käsittelemään parhaita käytäntöjä kansallisella tasolla, myös arvioimaan pk-yrityksiin kohdistuvan sääntelytaakan vähentämistä vähintään 30 prosentilla kustannuspaineiden helpottamiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita virtaviivaistamaan menettelyjä ja panemaan täytäntöön yhden kerran periaatteen ja oletusarvona digitaalisuus -periaatteen ja helpottamaan siten pk-yritysten hallinnollisia prosesseja;

37.  kehottaa soveltamaan johdonmukaisesti ”pienet ensin” -periaatetta sisäisissä neuvotteluissa ja lujittamaan pk-yritysten panosta koskevia mekanismeja sekä selittämään syyt niiden panoksen huomiotta jättämiselle, jos se on asianmukaisesti perusteltua; toteaa pk-yrityksille tarkoitettujen paneelikeskustelujen merkityksen ja pitää valitettavana, että resurssien puute rajoittaa niiden käyttöä;

38.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tekemään töitä sen eteen, että saatavilla olisi enemmän ammattitaitoista työvoimaa; korostaa pk-yritysten työntekijöiden koulutuksen sekä täydennys- ja uudelleenkoulutuksen merkitystä erityisesti osaamisen teemavuoden 2023 aikana; kehottaa komissiota arvioimaan toimintapolitiikkoja, joiden avulla pk-yritykset voivat säilyttää ammattitaitoisen työvoiman; korostaa, että esimerkiksi osaamissopimuksen, digitaalialan intensiivikurssien, kestävyysneuvonantajien verkoston ja digitaali-innovointikeskittymien kaltaisissa aloitteissa olisi asetettava etusijalle pk-yrityksille annettava tekninen apu ja niiden työntekijöiden kouluttaminen; vaatii, että Euroopan sosiaalirahasto plussan, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston ja Euroopan osaamisohjelman on vastattava asianmukaisesti pk-yritysten erityistarpeita; katsoo, että digitaalinen lukutaito, julkisia hankintoja koskeva tietämys, talousvalistus ja toimitusketjun hallintataidot ovat olennaisen tärkeitä pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi;

39.  kehottaa jälleen komissiota esittämään lainsäädäntöehdotuksen eurooppalaisesta sosiaaliturvapassista, jolla helpotetaan työvoiman liikkuvuutta ja parannetaan sosiaaliturvaoikeuksien digitaalista toteutusta, jotta kansallisille viranomaisille ja työmarkkinaosapuolille voidaan tarjota reaaliaikainen väline kansallisen ja EU:n lainsäädännön tehokasta täytäntöönpanoa varten, esitettävien A1-asiakirjojen varmentaminen mukaan luettuna;

40.  muistuttaa, että on tärkeää edistää työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua pk‑yrityspolitiikan suunnittelussa ja täytäntöönpanossa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisesti;

41.  pitää valitettavana, että yrittäjyydessä ja naisten johtamien mikro- ja pk-yritysten rahoituksen saannissa on edelleen sukupuolten välinen kuilu; kehottaa komissiota arvioimaan esteitä, jotka edelleen estävät naisia hyödyntämästä kaikin puolin yrittäjyyspotentiaaliaan, ja tehostamaan parhaiden käytäntöjen vaihtoa naisten osaamisen ja itseluottamuksen lisäämisessä tällä alalla;

42.  korostaa, että on vähennettävä hallinnollista taakkaa ja yksinkertaistettava ammattitaitoisten EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten rekrytointia pk-yrityksiin muun muassa tarkastelemalla mahdollisuutta antaa toimiala- tai elinkeinoelämän järjestöille mahdollisuus toimia sertifioituina työnantajina pk-yritysten jäsenten puolesta;

43.  kehottaa ottamaan käyttöön suotuisia politiikkatoimia, joilla tuetaan omistuksen siirtämistä perheiden pyörittämissä pk-yrityksissä ja vaalitaan seuraavan sukupolven yrittäjähenkeä; kehottaa kiireesti arvioimaan perusteellisesti uudelleenjärjestelystä ja maksukyvyttömyydestä annetun direktiivin täytäntöönpanoa; kannustaa sisällyttämään pk-yritysten apupakettiin yritysten luovutusta edistäviä toimenpiteitä, kuten EU:n laajuisen yritysten luovutusta koskevan barometrin toteuttaminen;

44.  pitää myönteisenä ensimmäisenä askeleena komission ilmoitusta pyrkiä järkeistämään ja yksinkertaistamaan yritysten ja hallinnon raportointivaatimuksia vähentämällä raportointivelvoitteita 25 prosentilla; huomauttaa kuitenkin, että raportointivelvoitteet muodostavat vain pienen osan sääntelytaakasta ja että siksi tarvitaan radikaalimpia toimia; uskoo, että raportointivelvoitteiden suunniteltua vähentämistä olisi sovellettava sekä nykyiseen että tulevaan lainsäädäntöön;

45.  katsoo, että EU:n olisi edistettävä yksinkertaisia ja käyttäjäystävällisiä digitaalisia työkaluja, joiden avulla pk-yritykset voivat toimia EU:n sääntely-ympäristössä;

46.  kehottaa komissiota edistämään parhaiden käytäntöjen levittämistä ja paikkansapitävien tietojen saatavuutta turvallisten luovutusten ja jatkuvuuden tukemiseksi erityisesti perheyrityksissä, joissa sukupolvien välinen jatkuvuus on äärimmäisen tärkeää;

47.  uskoo, että EU:n on vahvistettava ”suurissa asioissa suuri ja pienissä asioissa pieni” ‑periaatettaan, jotta varmistetaan paremmin suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteiden noudattaminen ja luodaan kukoistava liiketoimintaympäristö pk-yrityksille;

48.  kehottaa parantamaan kattavia vaikutustenarviointeja keskittyen erityisesti pk-yrityksiin, mukaan lukien vaikutustenarviointivaiheessa tehtävä sitova pk-yritystesti, jolla arvioidaan kaikin puolin lainsäädäntöehdotusten pk-yrityksiin kohdistuvia taloudellisia vaikutuksia, mukaan lukien lainsäädännön noudattamisesta aiheutuvat kustannukset; kehottaa päivittämään testiä koko lainsäädäntöprosessin ajan; suosittelee pk-yritystestin kattavaa tarkistamista sisällyttämällä niihin asianmukaisten välineiden käyttö pk-yritysten panoksen helpottamiseksi, vaikutustenarviointien säännöllinen tarkistaminen ja pk-yritysten eri kokoluokkien erottaminen toisistaan; kiinnittää huomiota siihen, että on tärkeää tehdä luotettavia vaikutustenarviointeja, joissa otetaan huomioon eurooppalaisten yritysten kilpailukyky;

49.  korostaa, että on tärkeää sisällyttää lainsäädäntöehdotuksiin pk-yrityksiin sovellettavia yksinkertaistettuja vaatimuksia ja siirtymäaikoja, jotta helpotetaan niiden noudattamista; kehottaa komissiota ottamaan pk-yritykset mukaan sekundaarilainsäädännön valmisteluun;

o
o   o

50.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 48, 23.2.2011, s. 1. (2) EUVL C 445, 29.10.2021, s. 2. (3) EUVL L 328, 22.12.2022, s. 1. (4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1023, annettu 20. kesäkuuta 2019, ennaltaehkäiseviä uudelleenjärjestelyjä koskevista puitteista, veloista vapauttamisesta ja elinkeinotoiminnan harjoittamiskiellosta sekä toimenpiteistä uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevien menettelyjen tehostamiseksi sekä direktiivin (EU) 2017/1132 muuttamisesta (direktiivi uudelleenjärjestelystä ja maksukyvyttömyydestä) (EUVL L 172, 26.6.2019, s. 18).