Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti sen 1, 9, 10, 11 ja 16 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 15 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, ja erityisesti sen 41 ja 42 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30. toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001(1),

–  ottaa huomioon 30. huhtikuuta 2008 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (COM(2008)0229),

–  ottaa huomioon 21. maaliskuuta 2011 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen (EY) N:o 1049/2001 muuttamisesta (COM(2011)0137),

–  ottaa huomioon 15. joulukuuta 2011 vahvistamansa kannan ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi(2),

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman EU:n toimielinten avoimuudesta, vastuuvelvollisuudesta ja lahjomattomuudesta(3),

–  ottaa huomioon 17. tammikuuta 2019 antamansa päätöslauselman oikeusasiamiehen strategisesta tutkimuksesta OI/2/2017 lainsäädäntökäsittelyn avoimuudesta EU:n neuvoston valmisteluelimissä(4),

–  ottaa huomioon unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta 23. lokakuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1937(5) (’väärinkäytösten paljastajia koskeva direktiivi’),

–  ottaa huomioon 10. helmikuuta 2021 antamansa päätöslauselman asiakirjojen julkisuudesta (työjärjestyksen 122 artiklan 7 kohta) – vuosikertomus vuosilta 2016‑2018(6),

–  ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen asiassa OI/4/2021/MHZ 17. tammikuuta 2022 antaman päätöksen siitä, miten Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex) noudattaa perusoikeusvelvoitteitaan ja varmistaa vastuullisuuden vastuualueidensa osalta,

–  ottaa huomioon 14. heinäkuuta 2021 annetun kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan alaisen Frontexin valvontatyöryhmän raportin väitettyjä perusoikeusloukkauksia koskevasta Frontexiin liittyvästä selvitystutkimuksesta,

–  ottaa huomioon 16. syyskuuta 2021 antamansa päätöslauselman avoimuuden ja lahjomattomuuden vahvistamisesta EU:n toimielimissä perustamalla riippumaton EU:n eettinen elin(7),

–  ottaa huomioon 21. lokakuuta 2021 antamansa päätöslauselman EU:n avoimuudesta covid-19-rokotteiden kehittämisessä, ostamisessa ja jakelussa(8),

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2022 antamansa päätöslauselman Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksesta 2020(9),

–  ottaa huomioon Euroopan tulevaisuuskonferenssin lopullisia tuloksia koskevan toukokuussa 2022 julkaistun raportin,

–  ottaa huomioon 18. lokakuuta 2022 tekemänsä päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan raja- ja merivartioviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2020(10),

–  ottaa huomioon 12. toukokuuta 2021 julkaistun Frontexin konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen 2020,

–  ottaa huomioon 15. joulukuuta 2022 antamansa päätöslauselman Qatariin liittyvistä korruptioepäilyistä ja Euroopan unionin toimielinten laajemmasta avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden tarpeesta(11),

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2023 antamansa päätöslauselman parlamentin Euroopan unionin toimielinten lahjomattomuuden vahvistamiseksi pyytämien toimenpiteiden seurannasta(12),

–  ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomukset,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 122 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön,

–  ottaa huomioon unionin yleisen tuomioistuimen 25. tammikuuta 2023 asiassa T-163/21, De Capitani v. neuvosto, antaman tuomion(13), jäljempänä ’tuomio asiassa De Capitani v. neuvosto’,

–  ottaa huomioon unionin yleisen tuomioistuimen 27. marraskuuta 2019 asiassa T-31/18, Luisa Izuzquiza ja Arne Semsrott v. Euroopan raja- ja merivartiovirasto antaman tuomion(14), jäljempänä ’asiassa T-31/18 annettu tuomio’,

–  ottaa huomioon komission, neuvoston ja parlamentin kertomukset asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamisesta vuosina 2019, 2020 ja 2021,

–  ottaa huomioon tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin 6. syyskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1367/2006(15),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

–  ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0179/2023),

A.  ottaa huomioon, että SEU-sopimuksessa määrätään, että ”kaikilla kansalaisilla on oikeus osallistua demokratian toteuttamiseen unionissa” ja että ”päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia”(16); ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksessa määrätään, että unionin toimielimet, elimet ja laitokset toimivat mahdollisimman avoimesti ja että kansalaisilla ja jäsenvaltioissa asuvilla on oikeus tutustua unionin toimielinten, elinten ja laitosten asiakirjoihin(17); ottaa huomioon, että oikeus tutustua asiakirjoihin on perusoikeuskirjassa ja perussopimuksissa suojattu perusoikeus, jota kansalaisten olisi voitava käyttää aktiivisesti, jotta he voisivat käyttää tehokkaasti oikeuttaan valvoa EU:n toimielinten, elinten ja laitosten työtä ja toimintaa ja erityisesti lainsäädäntöprosessia; ottaa huomioon, että Euroopan unionin tuomioistuin on toistuvasti korostanut asiakirjojen julkisuuden ja demokratian välistä yhteyttä;

B.  ottaa huomioon, että asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 todetaan, että on erityisen tärkeää myöntää laajempi mahdollisuus tutustua asiakirjoihin, kun EU:n toimielimet toimivat lainsäätäjinä; korostaa erityistä tarvetta varmistaa, että lainsäädäntöasiakirjat ovat suoraan saatavilla;

C.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin tuomioistuin on korostanut, että demokraattisten oikeuksien käyttämisen edellytys on lainsäädäntötoimen perustan muodostavien tietojen julkinen valvonta(18); ottaa huomioon, että unionin tuomioistuin on todennut, että tällaisia tietoja koskeva avoimuus edistää demokratian vahvistamista ja antaa kansalaisille mahdollisuuden valvoa kaikkia tietoja, jotka muodostavat säädöksen perustan; toteaa unionin tuomioistuimen lisäksi todenneen, että kansalaisten mahdollisuus tietää lainsäädäntötoimien perustana olevat seikat on edellytys sille, että he voivat tehokkaasti käyttää demokraattisia oikeuksiaan;

D.  toteaa, että avoimuus ja hyvä hallintotapa EU:n toiminnassa ja sen päätöksentekoprosessissa ovat välttämättömiä, jotta luottamusta unioniin voidaan lisätä, ja niillä varmistetaan parempi hallinnon legitimiteetti, tehokkuus ja vastuuvelvollisuus kansalaisia kohtaan; toteaa, että EU:n toiminta perustuu edustukselliseen demokratiaan; katsoo, että unionin toimielinten, elinten ja laitosten on pyrittävä toiminnassaan mahdollisimman pitkälle menevään avoimuuteen, vastuuvelvollisuuteen ja lahjomattomuuteen; katsoo, että on tarpeen varmistaa valvontamenetelmät, joissa yhdistyvät demokraattinen valvonta ja seuranta; katsoo, että avoimuus ja kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan osallistuminen unionin demokraattiseen elämään ovat välttämättömiä hyvän hallintotavan edistämiselle EU:n toimielimissä;

E.  katsoo, että tarkkojen tietojen saatavuus on olennaisen tärkeää väärän tiedon ehkäisemiseksi ja valeuutisten torjumiseksi;

F.  ottaa huomioon, että raportissa Euroopan tulevaisuuskonferenssin lopullisista tuloksista konferenssin täysistunto kehotti parantamaan EU:n toimien saavutettavuutta kansalaisten kannalta parantamalla tiedotusta, valistusta, kansalaisten osallistumista ja avoimuutta; toteaa, että se myös kehotti parantamaan EU:n päätöksentekoprosessia EU:n toimintakyvyn varmistamiseksi ottaen samalla huomioon kaikkien jäsenvaltioiden edut ja takaamalla läpinäkyvä ja ymmärrettävä prosessi kansalaisille; toteaa, että lainsäädäntöasiakirjojen julkistaminen on selvästi yleisen edun mukaista, jotta kansalaiset voivat tehokkaasti käyttää oikeuttaan valvoa lainsäädäntöprosessia; toteaa, että SEU 16 artiklan 8 kohdan mukaisesti neuvoston istuntojen on oltava julkisia, kun se käsittelee esitystä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ja äänestää siitä; toteaa, että LIMITE-merkinnän lisääminen useimpiin käynnissä olevissa lainsäädäntömenettelyissä käsiteltäviin valmisteluasiakirjoihin rajoittaa suhteettomasti kansalaisten oikeutta tutustua lainsäädäntöasiakirjoihin; katsoo, että jotta kansalaiset voisivat käyttää täysimääräisesti oikeuttaan tutustua asiakirjoihin, kaikki valmisteluelimissä laaditut ja/tai jakelussa olevat lainsäädäntöasiakirjat olisi lueteltava käyttäjäystävällisessä julkisessa rekisterissä; ottaa huomioon, että unionin tuomioistuimen mukaan yleisölle on annettava mahdollisimman laaja oikeus tutustua lainsäädäntöasiakirjoihin ja että tämän oikeuden epääminen on perusteltava hyvin, myös neuvoston työryhmien asiakirjojen osalta(19);

G.  katsoo, että avoimuutta ja läpinäkyvyyttä koskevien periaatteiden olisi ohjattava päätöksentekoprosessin lisäksi myös sitä, miten asiakirjat laaditaan; katsoo, että avoimuus ja oikeus tutustua asiakirjoihin olisi taattava myös sen suhteen, miten EU:n toimintapolitiikkoja pannaan täytäntöön kaikilla tasoilla ja miten EU:n varoja käytetään;

H.  ottaa huomioon, että viime vuosina kansalaisten odotukset julkisten laitosten avoimuudesta, tehokkuudesta ja vastuuvelvollisuudesta sekä mahdollisista teknisistä ratkaisuista ovat muuttuneet; katsoo, että kyseisen kehityksen huomioon ottamiseksi sekä vastuuvelvollisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi voi olla tarpeen panna täytäntöön nykyistä lainsäädäntöä sekä Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä, ottaa käyttöön uusia teknisiä ratkaisuja ja suuntaviivoja sekä hyväksyä toimenpiteitä edistymisen seuraamiseksi;

I.  ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamiehen vuonna 2021 päätökseen saattamien tutkimusten yleisimmät huolenaiheet olivat avoimuus päätöksenteossa, vastuuvelvollisuus ja sekä oikeuden tutustua tietoihin ja asiakirjoihin epääminen (29 prosenttia), palvelukulttuuri (26 prosenttia), harkintavallan asianmukainen käyttö, mukaan lukien rikkomusmenettelyt (18 prosenttia), menettelyllisten oikeuksien kunnioittaminen (12 prosenttia) ja perusoikeuksien rikkominen (11 prosenttia)(20); ottaa huomioon, että oikeusasiamiehen vuoden 2021 kertomuksen mukaan huolta aiheuttavat edelleen pyöröovitapaukset;

J.  ottaa huomioon, että asiassa 1499/2021/SF(21) oikeusasiamies piti hallinnollisena epäkohtana sitä, että neuvosto ja komissio epäsivät yleisön oikeuden tutustua täysimääräisesti asiakirjoihin, jotka koskivat lainsäädäntöneuvotteluja;

K.  ottaa huomioon, että vuonna 2021 tehty arviointi oikeusasiamiehen nopeutetusta menettelystä asiakirjojen saamista yleisön tutustuttavaksi koskevien kantelujen käsittelemiseksi osoitti, että kantelujen käsittelyajat olivat merkittävästi lyhentyneet kahdella kolmasosalla ja että asiakirjoihin tutustumisen oikeutta koskevien kantelujen määrä oli lisääntynyt(22);

L.  toteaa, että asiassa 1499/2021/SF(23) oikeusasiamies piti hallinnollisena epäkohtana sitä, että neuvosto epäsi yleisön oikeuden tutustua täysimääräisesti asiakirjoihin, jotka koskivat lainsäädäntöneuvotteluja; toteaa, että yleisölle tiedottaminen lainsäädäntömenettelyjen edistymisestä on lakisääteinen vaatimus; toteaa, että oikeus tutustua oikea-aikaisesti lainsäädäntöasiakirjoihin on ratkaisevan tärkeää, jotta kansalaiset voivat käyttää perussopimuksiin perustuvaa oikeuttaan osallistua demokratian toteuttamiseen EU:ssa;

M.  katsoo, että unionin vastaus covid-19-kriisiin osoitti sen toimintakyvyn mutta myös tarpeen parantaa avoimuutta unionissa sekä tarpeen parantaa disinformaation torjunnan toimintapolitiikkaa, jotta EU:n kansalaiset voivat saada parempia ja tarkempia tietoja; katsoo, että koronatodistuksia käsitelleen neuvoston tilapäisen työryhmän työ ei ollut riittävän avointa;

N.  ottaa huomioon, että joulukuussa 2011 parlamentti vahvisti ensimmäisen käsittelyn kantansa komission ehdotuksesta asetukseksi, jolla muutetaan asetusta (EY) N:o 1049/2001; ottaa huomioon, että kyseistä asetusta koskevat neuvottelut eivät ole edenneet vuoden 2012 jälkeen; ottaa huomioon, että unioni on ottanut vastaan useita uusia vastuita asetuksen voimaantulon jälkeen; katsoo, että lisääntynyt vastuu edellyttää suurempaa avoimuutta, demokraattista valvontaa ja vastuuvelvollisuutta, jotta unionin uskottavuus, oikeutus ja luottamus kansalaisten silmissä voidaan säilyttää;

O.  ottaa huomioon, että asiassa De Capitani v. neuvosto antamassaan tuomiossa unionin yleinen tuomioistuin teki selväksi, että asetuksen (EY) N:o 1049/2001 tarkoituksena on antaa yleisölle mahdollisimman laaja oikeus tutustua tietoihin, minkä vuoksi kaikkia poikkeuksia tästä periaatteesta on tulkittava ja sovellettava suppeasti; toteaa, että lisäksi se selvensi, että asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohdassa säädetään muun muassa poikkeuksesta, joka koskee oikeutta tutustua lainsäädäntöasiakirjoihin, jos niiden julkistaminen vahingoittaisi vakavasti kyseisen toimielimen päätöksentekomenettelyä; toteaa, että evätessään oikeuden tutustua asiakirjoihin kyseiseen poikkeukseen vedoten neuvoston on osoitettava, että kyseisten asiakirjojen julkistaminen vahingoittaisi konkreettisesti ja tosiasiallisesti sen päätöksentekoprosessia ja että tällaisen vahingoittamisen riski oli kohtuudella ennakoitavissa eikä pelkästään hypoteettinen;

P.  toteaa, että ratkaistuaan asian T-31/18 Frontexin hyväksi unionin yleinen tuomioistuin määräsi kahden henkilön korvaamaan Frontexille sen oikeudenkäyntikuluja 23 700 euron edestä ja että tuomioistuin myöhemmin pienensi tätä summaa 10 520 euroon; ottaa huomioon, että yhdistetyistä asioista 1261/2020 ja 1361/2020 15. joulukuuta 2022 antamassaan päätöksessä(24) oikeusasiamies totesi, että asiakirjoihin tutustumiseen liittyvät Frontexin viimeaikaiset käytännöt ja erityisesti sen kieltäytyminen viestimästä sähköpostitse niiden henkilöiden kanssa, jotka pyytävät saada tutustua asiakirjoihin, muodostavat hallinnollisen epäkohdan; toteaa, että näillä käytännöillä, joilla asiakirjoihin tutustumiselle asetetaan teknisiä esteitä ja kantelijoilta vaaditaan kohtuuttomia korvauksia oikeudenkäyntikuluista, on lamaannuttava vaikutus niihin yhteiskunnan jäseniin, jotka haluavat tutustua Frontexin asiakirjoihin, ja että ne saattavat viime kädessä pahentaa epämääräisyyttä, vähentää entisestään avoimuutta ja jopa kokonaan estää mahdollisuuden tutustua Frontexin toimintaa koskeviin asiakirjoihin; toteaa, että 21. lokakuuta 2021 antamassaan päätöslauselmassa(25) ja Frontexin valvontatyöryhmän kertomuksessa Frontexia kehotettiin pidättymään tietopyyntöjä koskevissa oikeustapauksissa pyrkimyksistä periä hakijoilta ulkopuolisten asianajajien (kohtuuttomia) kustannuksia;

Viimeaikainen kehitys

1.  korostaa, että EU:n toimielimillä on velvollisuus panna täytäntöön SEUT 15 artiklan 3 kohta demokratian periaatteiden ja erityisesti SEU 10 artiklan 3 kohdassa ja perusoikeuskirjan 42 artiklassa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti; palauttaa mieliin, että SEU 10 artiklan 3 kohdassa vahvistetaan, että ”kaikilla kansalaisilla on oikeus osallistua demokratian toteuttamiseen unionissa” ja korostetaan, että päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia; korostaa, että avoimuus ja mahdollisimman laaja mahdollisuus tutustua asiakirjoihin ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan varmistaa EU:n toimielinten vastuuvelvollisuus ja demokraattinen valvonta, ja että kansalaisten luottamus EU:hun riippuu suoraan avoimuudesta;

2.  panee merkille, että komissio vastaanottaa eniten asiakirjoihin tutustumista koskevia alkuperäisiä pyyntöjä (7 445 pyyntöä vuonna 2019, 8 001 vuonna 2020 ja 8 420 vuonna 2021), toiseksi eniten neuvosto (2 567 pyyntöä vuonna 2019, 2 321 vuonna 2020 ja 2 083 vuonna 2021) ja kolmanneksi parlamentti (645 pyyntöä vuonna 2019, 442 vuonna 2020 ja 499 vuonna 2021); antaa tunnustusta siitä, että kaiken kaikkiaan toimielinten vastausprosentti on vakuuttava (vuonna 2019 komission vastausprosentti oli 78, neuvoston 74,7 ja parlamentin 93 prosenttia; vuonna 2020 komission vastausprosentti oli 81, neuvoston 84,1 ja parlamentin 93 prosenttia; vuonna 2021 komission vastausprosentti oli 73,7, neuvoston 83,3 ja parlamentin 95 prosenttia); korostaa kuitenkin, että alituiset viivästykset ja perusteettomat kieltäytymiset julkistamasta asiakirjoja edes osittain heikentävät kansalaisten oikeutta valvoa EU:n toimielimiä; kehottaa EU:n toimielimiä, elimiä ja laitoksia toimittamaan tilastotietoja viivästyksistä vastaamisessa asiakirjoihin tutustumista koskeviin pyyntöihin; korostaa, että komission osalta alkuperäisiä päätöksiä koskevat uudelleentarkastelut viivästyvät 85 prosentissa tapauksista(26);

3.  on huolestunut asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklassa säädettyjen poikkeuksien säännöllisestä käyttämisestä täysimääräistä tutustumista asiakirjoihin koskevan oikeuden epäämiseksi; toistaa, että toimielimen, elimen tai laitoksen, joka vetoaa johonkin asiakirjojen tutustuttavaksi antamista koskevista kyseisen artiklan poikkeuksista, on arvioitava asiaa objektiivisesti ja asiakirjakohtaisesti ja osoitettava, että suojatulle edulle aiheutuva vaara on hyvin perusteltu, ennakoitavissa eikä se ole täysin hypoteettinen, ja perusteltava asianmukaisesti, miten mahdollisuus saada tutustua asiakirjaan voisi konkreettisesti ja tosiasiallisesti loukata suojattua etua(27); kehottaa EU:n toimielimiä, elimiä ja laitoksia sisällyttämään nämä arvioinnit asiakirjoihin tutustumisen oikeuden myöntämistä koskeviin käytäntöihinsä; korostaa, että vaikka osia asiakirjasta on suojattava, joitakin sen osia voi olla mahdollista antaa tutustuttavaksi ottaen huomioon ylivoimainen yleinen etu, joka edellyttää tietojen julkistamista, mukaan lukien tarve varmistaa hyvä hallintotapa, tehokkuus ja vastuuvelvollisuus kansalaisia kohtaan sekä kansalaisten tiiviimpi osallistuminen päätöksentekoprosessiin; tuo esille Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä(28), jossa tunnustetaan yleisön oikeus tutustua lainsäädäntömenettelyn yhteydessä toimivien neuvoston työryhmien asiakirjoihin; panee kuitenkin merkille, että oikeutta tutustua asiakirjoihin on edelleen aktiivisesti pyydettävä(29); toteaa huolestuneena, että yleisiä ongelmia pyydettäessä saada tutustua asiakirjoihin on se, että toimielimet, elimet ja laitokset kieltäytyvät heppoisin perustein antamasta niitä tutustuttavaksi, sekä epäjohdonmukaisuudet asiakirjoihin tutustumista koskevien samanlaisten pyyntöjen käsittelyssä; kehottaa EU:n toimielimiä kehittämään parhaita käytäntöjä, jotta asetuksen (EY) N:o 1049/2001 säännöksiä ja unionin tuomioistuimen asiaa koskevaa oikeuskäytäntöä sovelletaan ja tulkitaan yhdenmukaisesti; kehottaa lisäksi EU:n erillisvirastoja panemaan asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöön asiakirjoihin tutustumista koskevissa menettelytavoissaan(30);

4.  palauttaa mieliin, että Euroopan oikeusasiamiehen mukaan asiakirjoihin ja erityisesti lainsäädäntöasiakirjoihin tutustumista koskevien rajoitusten olisi oltava poikkeuksellisia ja rajoituttava siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä; korostaa lisäksi, että kaikkien päätösten, joilla evätään yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin, on perustuttava selkeästi ja tiukasti rajattuihin sekä pätevästi ja täsmällisesti perusteltuihin laillisiin poikkeuksiin, niin että kansalaiset ymmärtävät epäämisen ja voivat hyödyntää tehokkaasti käytettävissään olevia oikeussuojakeinoja; katsoo, että ennakoivampi lähestymistapa auttaisi varmistamaan tosiasiallisen avoimuuden sekä välttämään kansalaisten ja toimielinten välisiä kalliita ja hankalia oikeusriitoja;

5.  pitää valitettavana, että mahdollisuus saada neuvontaa EU:n toimielinten, elinten ja laitosten oikeudellisilta yksiköiltä on liian rajoitettu; korostaa, että kun toimielimet, elimet ja laitokset pyrkivät saamaan oikeudellista neuvontaa sekä selkeitä, objektiivisia ja kattavia neuvoja, niiden etuja voidaan suojata rajoittamalla yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin vain, jos riski päätöksentekoprosessin vahingoittamisesta on kohtuullisesti ennakoitavissa eikä pelkästään hypoteettinen ja jos oikeudellinen neuvonta käsittää erityisen arkaluonteisia seikkoja; panee merkille unionin yleisen tuomioistuimen tuomion(31), jonka mukaan asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 säädetään periaatteessa velvollisuudesta julkistaa neuvoston oikeudellisen yksikön lausunnot kaikista lainsäädäntöprosesseista; toteaa, että unionin yleisen tuomioistuimen mukaan ainoa mahdollinen kieltäytymisperuste lainsäädäntöprosessin yhteydessä annetun oikeudellisen neuvonnan suojaamisen vuoksi on lausunnon sisällön erityinen arkaluonteisuus tai sen erityisen laaja soveltamisala, joka ulottuu lainsäädäntöprosessin kontekstia laajemmalle; toistaa tuomioistuimen näkemyksen, jonka mukaan kyseisellä toimielimellä on tällaisessa tapauksessa velvollisuus antaa yksityiskohtainen selvitys kieltäytymisen syistä;

6.  panee huolestuneena merkille, että vuonna 2021 sen jälkeen, kun komissiolta oli pyydetty tutustuttavaksi komission puheenjohtajan ja lääkeyhtiön toimitusjohtajan välisiä tekstiviestejä, jotka koskivat komission suorittamaa koronarokotteiden hankintaa, komissio kieltäytyi myöntämästä, että asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 annettu määritelmä ’asiakirjasta’ kattaa tällaiset tekstiviestit; toteaa, että vaikka komission olisi kirjattava tällaiset tekstiviestit ja etsittävä niitä, se voi silti päättää olla antamatta niitä kokonaisuudessaan tutustuttavaksi, jos sovelletaan asetuksessa lueteltuja poikkeuksia, kuten kaupallinen etu; palauttaa mieleen, että asiakirjan rekisteröiminen on seurausta sen olemassaolosta eikä sen olemassaolon edellytys; panee merkille oikeusasiamiehen näkemyksen siitä, että komission toiminnassa oli tässä tapauksessa kyse hallinnollisesta epäkohdasta(32); on huolissaan siitä, että komissio ei ole noudattanut oikeusasiamiehen suositusta sen jälkeen, kun oikeusasiamies tutki sitä, aiotaanko asiaankuuluvia tekstiviestejä etsiä uudelleen; kehottaa komissiota suorittamaan viipymättä täysimääräisen etsinnän; on hyvin huolestunut siitä, että tämä tilanne on loitontanut kansalaisia EU:n toimielimistä;

7.  pitää valitettavana, että komission sisäisiin toimintatapoihin ei kuulu tekstiviestien kirjaaminen, koska sen mukaan ne olisivat luonteeltaan ”lyhytikäisiä asiakirjoja”, joiden ei ole tarkoitus sisältää tärkeitä tietoja komission politiikoista, toiminnasta ja päätöksistä; huomauttaa kuitenkin, että käytännössä tekstiviestejä käytetään tähän tarkoitukseen; kehottaa komissiota saattamaan asiakirjojen kirjaamista koskevat sisäiset ohjeensa asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisiksi ja tallentamaan toimintapolitiikkoihinsa, toimintaansa ja päätöksiinsä liittyvät tekstiviestit; panee kiinnostuneena merkille, että useissa jäsenvaltioissa on muodostunut yleinen käytäntö, jonka mukaan julkiset elimet arkistoivat toimintapolitiikkoihinsa, toimiinsa ja päätöksiinsä liittyvät tekstiviestit, jollei asiakirjoihin tutustumista koskevista säädöksistä muuta johdu;

8.  panee merkille, että komissio on poistanut asiakirjoja, myös pöytäkirjoja suljetuin ovin pidetyistä kokouksista, raportteja ja sisäisiä asiakirjoja; ilmaisee huolensa siitä, että tämä käytäntö on johtanut poliittisten päätösten kannalta tärkeän kirjeenvaihdon katoamiseen; kehottaa komissiota varmistamaan oletusarvoisesti keskeisiä poliittisia päätöksiä koskevan muun kuin yksityisen kirjeenvaihdon järjestelmällisen kirjaamisen ja arkistoinnin;

9.  pitää valitettavana, että parlamentin on vaikea saada komissiolta täydellisiä ja yksityiskohtaisia tietoja EU:n lainsäädännön täytäntöönpanosta ja täytäntöönpanon valvonnasta; pitää valitettavana, että kaikkia erityisiä rikkomistapauksia koskevista viimeisimmistä menettelyistä ei julkaista ennakoivasti ajantasaista tietoa sisältäviä katsauksia, erityisesti niistä, joissa rikkomisasia on ollut vireillä jo pitkän aikaa, ja pitää valitettavana, että tiedottaminen EU:n lainsäädännön soveltamisesta käytävästä EU Pilot -vuoropuhelusta komission ja jäsenvaltioiden välillä ennen mahdollista rikkomismenettelyä on puutteellista; katsoo, että tämä heikentää parlamentaarista ja julkista valvontaa; kehottaa EU:n toimielimiä kunnioittamaan vilpittömän yhteistyön periaatetta ja julkaisemaan nämä tiedot ennakoivasti;

10.  pitää valitettavana, että komissio ei julkaise ennakoivasti tilastotietoja, jotka osoittavat EU:n toimintapolitiikkojen vaikuttavuuden, erityisesti oikeus- ja sisäasioita koskevia tilastotietoja, mikä suuressa määrin vaikeuttaa perusoikeuksiin merkittävästi vaikuttavien toimintapolitiikkojen julkista valvontaa; kehottaa komissiota julkaisemaan ennakoivasti tällaiset tilastotiedot, jotta voidaan osoittaa, että toimintapolitiikat ovat välttämättömiä ja oikeasuhteisia niiden tavoitteiden saavuttamiseksi;

11.  pitää valitettavana, että virallisten asiakirjojen turvaluokitus määritellään usein liian korkeaksi EU:n toimielimissä; toistaa asiakirjojen tutustuttavaksi saamista koskevissa aiemmissa mietinnöissä esittämänsä kannan, jonka mukaan olisi luotava selkeät ja yhdenmukaiset säännöt, jotka koskevat asiakirjojen salassapitoa ja julkistamista, sekä perustettava riippumaton EU:n viranomainen valvomaan näiden sääntöjen täytäntöönpanoa; pitää valitettavana, että komissio ja neuvosto eivät ole seuranneet asiaa perusteellisesti;

12.  painottaa, että kansainväliset sopimukset ovat sitovia ja vaikuttavat EU:n lainsäädäntöön, ja korostaa, että neuvottelujen on oltava parlamentille avoimia koko prosessin ajan ja että on muun muassa varmistettava, että Euroopan parlamentin jäsenet voivat tutustua asiaankuuluviin asiakirjoihin; muistuttaa, että SEUT 218 artiklan mukaisesti parlamentille on tiedotettava välittömästi ja täysimääräisesti menettelyn kaikissa vaiheissa;

13.  panee merkille, että vuonna 2021 yhteensä 3 586:sta rekisteriin kirjatusta asiakirjasta neuvosto luokitteli 1 327 lainsäädäntöasiakirjaa LIMITE-merkinnällä varustettaviksi asiakirjoiksi ja että näistä 839 asiakirjaa julkistettiin pyydettäessä(33); korostaa, että LIMITE-merkinnän liiallinen käyttö vaikeuttaa ja viivästyttää huomattavasti kansalaisten mahdollisuutta tutustua asiakirjoihin; kehottaa neuvostoa tarkistamaan suuntaviivojaan asiakirjojen luokittelemisesta LIMITE-merkinnällä varustettaviksi asiakirjoiksi oletusarvoisen ennakoivan julkaisemisen varmistamiseksi, käyttämään LIMITE-merkintää vain asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa ja tarkastelemaan tätä rajoitusta säännöllisesti uudelleen; pitää valitettavana, että neuvosto esittää lainsäädäntöasiakirjoja koskevat saatavilla olevat tiedot rekisterissä, joka on epätäydellinen ja jota on hankala käyttää;

14.  ilmaisee huolensa vaikeuksista saada tietoja joidenkin EU:n erillisvirastojen asiakirjoista, mikä estää kansalaisia ja Euroopan parlamentin jäseniä valvomasta niitä tehokkaasti; katsoo, että EU:n erillisvirastojen ja kolmansien osapuolten välisten kokousten ja keskustelujen julkistaminen on välttämätöntä avoimuuden lisäämiseksi;

15.  panee merkille, että Frontex on perustanut asiakirjarekisterin asiaa koskevalle verkkosivustolle ja että rekisterin käyttöönoton maaliskuussa 2022 jälkeen Frontex on lisännyt rekisteriin sen ensimmäisen vuoden aikana lähes 2 000 asiakirjaa; pitää kuitenkin valitettavana, että rekisteri sisältää vain muutamia asiakirjoja, jotka koskevat yhteisten operaatioiden täytäntöönpanoa, mikä on viraston ydintoimintaa; korostaa, että Frontexin työn ymmärtämisen kannalta on välttämätöntä, että yleisöllä on mahdollisuus tutustua sen asiakirjoihin, ja pitää valitettavana, että asiakirjoihin tutustumista koskevista pyynnöistä alle viidessä prosentissa tapauksista myönnettiin vuonna 2020 oikeus tutustua täysimääräisesti asiakirjoihin, mikä estää tehokkaan julkisen valvonnan; tukee oikeusasiamiehen tämän omasta aloitteesta tekemän tutkimuksen 4/2021/MHZ jälkeen antamaa suositusta siitä, että viraston olisi omaksuttava ennakoivampi lähestymistapa avoimuuteen, jotta voitaisiin varmistaa sen suurempi vastuuvelvollisuus operaatioistaan;

16.  ilmaisee syvän huolensa siitä, Euroopan parlamentin jäsenet joutuivat odottamaan pitkään, ennen kuin heille annettiin mahdollisuus tutustua Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) kertomukseen useiden Frontexin työntekijöiden, ylin johto mukaan lukien, väärinkäytöksistä viraston operatiivisessa toiminnassa; on huolestunut siitä, että Euroopan parlamentin jäsenten ja oikeusasiamiehen asiaa koskeneiden pyyntöjen jälkeen Frontexin hallintoneuvosto ja OLAF eivät määritelleet kertomuksen vastuutahoa eivätkä sen julkaisemista koskevia päätöksentekomenettelyjä; korostaa, että päätös olla asettamatta OLAFin kertomusta viipymättä kaikkien Euroopan parlamentin jäsenten saataville voi olla ristiriidassa sen kanssa, että virastoa on voitava valvoa demokraattisesti; pyytää, että OLAFin tulevissa Frontexia koskevissa kertomuksissa esitetyt havainnot asetetaan julkisesti saataville ja kehottaa asettamaan myöhemmät kertomukset Euroopan parlamentin jäsenten saataville välittömästi sen jälkeen, kun ne on saatu päätökseen, jotta varmistetaan parlamentin jäsenten mahdollisuus valvoa virastoa;

17.  on hyvin huolissaan siitä, että Euroopan parlamentin jäsenten, entisten jäsenten ja henkilöstön väitetään harjoittaneen korruptiota, pesseen rahaa ja osallistuneen rikollisjärjestön toimintaan vastineeksi vaikutusvallasta parlamentin päätöksiin; muistuttaa, että korruption ehkäisemisessä ja torjunnassa ja julkisia tehtäviä hoitavien henkilöiden vastuuvelvollisuuden varmistamisessa on tärkeää avoimuus ja mahdollisuus tutustua asiakirjoihin; toteaa, että merkittävä avoimuus, mukaan lukien mahdollisuus tutustua asiakirjoihin, helpottaa päätöksentekoprosessiin liittyvien toimien seuraamista ja voi auttaa rikollisen toiminnan paljastamisessa; palauttaa mieliin 15. joulukuuta 2022 ja 16. helmikuuta 2023 antamissaan päätöslauselmissa esitetyt suositukset ja kehottaa panemaan ne kaikilta osin ripeästi täytäntöön;

18.  pitää myönteisenä, että ulkomaista sekaantumista kaikkiin Euroopan unionin demokraattisiin prosesseihin ja siihen sisältyvää disinformaatiota sekä lahjomattomuuden, avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden vahvistamista Euroopan parlamentissa käsittelevän erityisvaliokunnan (INGE 2) tehtäväksi on annettu määrittää mahdolliset puutteet parlamentin säännöissä ja ehdottaa uudistuksia, joilla pyritään lisäämään kansalaisten luottamusta parlamenttiin ja samalla suojelemaan Euroopan parlamentin jäsenten oikeutta hoitaa tehtäviään vapaasti; kehottaa panemaan ripeästi täytäntöön INGE 2 -erityisvaliokunnan lopulliset suositukset; toistaa kehotuksensa ottaa käyttöön kaikkia Euroopan parlamentin jäseniä, valtuutettuja avustajia ja henkilöstön jäseniä koskevan pakollisen vaatimuksen julkistaa kaikki suunnitellut tapaamiset parlamentin ulkopuolisten henkilöiden kanssa, kun tapaamiset liittyvät johonkin Euroopan parlamentin mietintöön, valiokunta-aloitteiseen mietintöön tai päätöslauselmaan;

19.  kehottaa lisäämään avoimuutta EU:n rahoitusta koskevista kansallisista hakemuksista, komission ja jäsenvaltioiden välisestä viestinnästä sekä EU:n rahoituksen täytäntöönpanosta;

20.  pitää hyvin valitettavana, että kattavaa julkista katsausta EU:n ulkopuolisille maille myönnettävästä EU:n rahoituksesta muuttoliikeasioissa tehtävän yhteistyön helpottamiseksi ei ole edelleenkään saatavilla; kehottaa komissiota varmistamaan avoimuuden muun muassa laatimalla selkeän yleiskatsauksen kaikista EU:n ulkopuolisten maiden kanssa muuttoliikkeen hallinnan alalla tehtävän yhteistyön rahoittamiseen käytetyistä EU:n talousarvioon sisältyvistä välineistä, mukaan lukien tiedot rahoituksen määrästä, tarkoituksesta ja lähteestä sekä yksityiskohtaiset tiedot mahdollisista muista EU:n virastojen, kuten Frontexin, tarjoamista tukitoimista, jotta varmistetaan, että parlamentti ja kansalaiset voivat valvoa EU:n talousarvion toteuttamista; kehottaa komissiota kehittämään ja panemaan täytäntöön täsmällisen menetelmän, jolla seurataan muuttoliike- ja pakkomuuttoasioihin varattuja 10 prosentin menoja, jotta varmistetaan tosiasiallisesti näitä menoja koskeva asianmukainen avoimuus ja vastuuvelvollisuus, kuten asetuksessa (EU) 2021/947(34) edellytetään;

21.  antaa tunnustusta Euroopan unionin tuomioistuimelle siitä, että se on välittänyt verkkosivustollaan suorana tuomionsa ja julkisasiamiehen lausunnon antamisen, ja toteaa, että tämä antaa kansalaisille mahdollisuuden seurata käsittelyä samoin edellytyksin kuin jos he olisivat fyysisesti läsnä; kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta myös lähettämään kaikki tuomioistuinkäsittelyt suorana;

22.  korostaa, että on tärkeää parantaa rikkomusmenettelyissä tehtyjen päätösten avoimuutta; pitää valitettavana jäsenvaltioita vastaan käynnistettyihin virallisia ilmoituksia koskeviin menettelyihin ja rikkomusmenettelyihin liittyvää avoimuuden puutetta; kehottaa komissiota varmistamaan SEUT 218 artiklan noudattamisen ja asettamaan rikkomusmenettelyjen yhteydessä julkisesti saataville asiaankuuluvat asiakirjat, kuten jäsenvaltioille lähetetyt asiakirjat;

Lainsäädännöllinen tilanne

23.  toteaa, että SEU-sopimuksen ja SEUT-sopimuksen voimaantulon jälkeen oikeus tutustua asiakirjoihin koskee kaikkia EU:n toimielimiä, elimiä ja laitoksia(35); toteaa, että perussopimuksissa määrättyjen entistä tiukempien avoimuusvelvoitteiden vuoksi asetuksen (EY) N:o 1049/2001 tarkistamisen ei pitäisi alentaa avoimuuden nykyistä tasoa; korostaa asian kannalta merkityksellisen oikeuskäytännön ratkaisevaa roolia siinä, että asetus pysyy tämänhetkisen kehityksen mukaisena(36); korostaa tarvetta kodifioida asian kannalta merkityksellinen oikeuskäytäntö, vahvistaa edelleen avoimuutta ja varmistaa vastuuvelvollisuus unionin sisällä;

24.  palauttaa mieleen, että asiakirjan tallennusväline tai se, että se on kirjattu, ei tee siitä tietyn toimielimen asiakirjaa, vaan lähinnä se, koskeeko sen sisältö jotakin toimielimen vastuualueeseen kuuluvaan politiikkaan, toimintaan tai päätöksiin liittyvää kysymystä;

Suositukset

25.  pitää myönteisenä komission aikomusta lisätä avoimuutta unionin sisällä ”oletusarvona olevan avoimuuden” perusteella; pyytää komissiota olemaan harkitsematta sellaisia asetuksen (EY) N:o 1049/2001 tarkistamista koskevia ehdotuksia, jotka heikentäisivät avoimuutta ja oikeutta tutustua asiakirjoihin koskevia vaatimuksia; pitää valitettavana, että neuvotteluja ei ole jatkettu pitkään aikaan, ja kehottaa painokkaasti neuvostoa ja komissiota jatkamaan neuvotteluja muiden toimielinten kanssa komission vuosina 2008 ja 2011 tekemien ehdotusten pohjalta; toteaa, että asetuksen mahdollisessa muuttamisessa on käsiteltävä sellaisia keskeisiä kysymyksiä kuin asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamisalan laajentaminen koskemaan kaikkia EU:n toimielimiä, elimiä, laitoksia ja virastoja, asiakirjoihin tutustumiseen sovellettavien epäämisperusteiden laajuus, ”asiakirjan” määritelmä, yleistä etua koskeva testi, lainsäädäntömenettelyn avoimuus ja ryhmäpoikkeuksien vastustaminen, ja että siihen on sisällytettävä Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö ja otettava huomioon uusi teknologian kehitys; kehottaa EU:n toimielimiä työskentelemään rakentavasti pyrkien viime kädessä varmistamaan, että EU:n kansalaiset voivat käyttää täysimääräisesti oikeuttaan tutustua asiakirjoihin ja näin valvoa EU:n toimielimiä, elimiä ja laitoksia;

26.  pitää valitettavana, että parlamentti on toistuvasti kieltäytynyt antamasta asiakirjoja yleisön tutustuttavaksi ja vielä senkin jälkeen, kun oikeusasiamies katsoi tämän käytännön muodostavan hallinnollisen epäkohdan, ja kehottaa parlamenttia näyttämään hyvää esimerkkiä; kehottaa lisäämään avoimuutta myös parantamalla asiakirjojen tutustuttavaksi saamista julkisen valvonnan mahdollistamiseksi;

27.  korostaa viimeaikaiset skandaalit huomioon ottaen riskejä, joita suljetuin ovin pidettäviin kokouksiin liittyy; pitää erittäin valitettavana, että komissio, neuvosto ja EU:n erillisvirastot ja elimet vaativat liian usein suljetuin ovin pidettäviä kokouksia ilman asianmukaisia perusteita; toteaa, että suljetuin ovin pidettäviä kokouksia koskevat pyynnöt olisi arvioitava asianmukaisesti; kehottaa laatimaan selkeät kriteerit ja säännöt EU:n toimielimissä suljetuin ovin pidettäviä kokouksia koskeville pyynnöille;

28.  kehottaa komissiota lisäämään avoimuutta kolmansien osapuolten kanssa tehtävistä sopimuksista; kehottaa komissiota toimimaan ennakoivammin ja julkaisemaan mahdollisimman paljon tietoa tarjouskilpailumenettelyistä verrattuna sen nykyisiin käytäntöihin;

29.  pitää myönteisinä oikeusasiamiehen käytännön suosituksia siitä, miten henkilöstön jäsenet voivat tallentaa työhönsä liittyviä teksti- ja pikaviestejä, joita he ovat lähettäneet tai vastaanottaneet(37); katsoo, että työhön liittyvät teksti- ja pikaviestit ovat asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetussa asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 tarkoitettuja asiakirjoja, ja kehottaa myös muita EU:n toimielimiä, elimiä ja laitoksia hyväksymään tämän, noudattamaan oikeusasiamiehen suosituksia vastaavasti ja ilmoittamaan tästä julkisesti; kehottaa muita EU:n toimielimiä, elimiä ja laitoksia käyttämään laajaa tulkintaa ”asiakirjan” käsitteestä, joka on erityisen tärkeä tietoyhteiskunnassa ja sellaisten uusien viestintämuotojen yhteydessä, joita käytetään politiikkaan, toimintaan ja päätöksiin liittyvissä asioissa;

30.  suhtautuu myönteisesti oikeusasiamiehen EU:n hallinnolle vuonna 2021 antamiin suuntaviivoihin menettelytavoista ja käytännöistä, joilla pannaan täytäntöön oikeus tutustua asiakirjoihin ja pyritään parantamaan sisäisiä menettelyjä, jotta prosessi olisi helppo ja avoin kansalaisille, kuten tietojen antaminen yleisölle asiakirjojen tutustuttavaksi saantia koskevan pyynnön esittämisestä, menettelystä, jota toimielimet noudattavat käsitellessään pyyntöjä, sekä muutoksenhakukeinoista(38); kehottaa EU:n toimielimiä, elimiä ja laitoksia käyttämään näitä suuntaviivoja asiakirjojen tutustuttavaksi saamista koskevien menettelyjensä perustana;

31.  kannustaa EU:n toimielimiä, elimiä ja laitoksia antamaan pyyntöjen käsittelyn virtaviivaistamiseksi verkkosivustoillaan neuvoja siitä, mitä seikkoja asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaiseen asiakirjapyyntöön olisi sisällyttävä;

32.  korostaa, että sääntönä on oltava toimielinten hallussa olevien asiakirjojen avoimuus ja oikeus tutustua niihin täysimääräisesti ja että tätä sääntöä koskevia poikkeuksia on tulkittava suppeasti ottaen huomioon tietojen julkistamiseen liittyvä ylivoimainen yleinen etu; kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä, elimiä ja laitoksia julkaisemaan asiakirjoja ennakoivasti verkkosivustoillaan ja tekemään näiden asiakirjojen hakemisesta kansalaisille helpompaa julkisen valvonnan mahdollistamiseksi; korostaa, että puutteellinen tietämys siitä, onko joitakin asiakirjoja ylipäätään olemassa, voi estää kansalaisia käyttämästä oikeuttaan pyytää asiakirjoja tutustuttavaksi; painottaa, että sen varmistaminen, että kansalaiset pystyvät ymmärtämään ja seuraamaan tiiviisti lainsäädäntöprosessia sekä osallistumaan siihen, on perussopimusten ja perusoikeuskirjan mukainen vaatimus ja demokraattisen valvonnan ja koko demokratian perusedellytys; korostaa, että unionin tuomioistuimen mukaan(39) kansalaisten on myös voitava seurata yksityiskohtaisesti lainsäädäntömenettelyihin osallistuvien valmisteluelinten päätöksentekokäytäntöä ja saada tutustua kaikkiin asian kannalta merkityksellisiin tietoihin; kehottaa EU:n toimielimiä, elimiä ja laitoksia omaksumaan ”sisäänrakennetun avoimuuden” toimintatavan ja julkaisemaan lainsäädäntöehdotuksiin liittyviä asiakirjoja ennakoivasti (myös lainsäädäntömenettelyihin kuuluvia tai niihin liittyviä asiakirjoja), kohtuullisessa ajassa sekä käyttäjäystävällisesti ja helppokäyttöisesti sekä julkaisemaan kantelut, jotka koskevat asiakirjojen tutustuttavaksi saantia koskevan oikeuden epäämistä; katsoo, että kolmikantakokousten asiakirjat, kuten esityslistat, tiivistelmät tuloksista, pöytäkirjat ja neuvoston yleisnäkemykset, liittyvät lainsäädäntömenettelyihin ja niitä olisi käsiteltävä lainsäädäntöasiakirjoina; kehottaa EU:n toimielimiä noudattamaan kaikilta osin unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T‑540/15(40) antamaa tuomiota oikeudesta tutustua kolmikantakokousten asiakirjoihin; kehottaa EU:n toimielimiä ja erityisesti neuvostoa parantamaan lainsäädännön avoimuutta koskevia sääntöjään ja menettelyjään, mukaan lukien lainsäädäntöasiakirjojen saatavuus ja luokittelu; toistaa Frontexille esittämänsä kehotuksen siitä, että se lopettaa välittömästi käytäntönsä, jonka mukaan se vaatii hakijoita kattamaan ulkopuolisten asianajajien kustannukset tuomioistuinasioissa, jotka liittyvät tietojen saantia koskeviin pyyntöihin(41);

33.  pitää myönteisenä neuvoston vuonna 2020 toteuttamia uusia avoimuutta parantavia toimia, jotka noudattavat lainsäädäntöön liittyvää avoimuutta neuvostossa ja kolmikantaneuvottelujen avoimuutta koskevissa oikeusasiamiehen tutkimuksissa annettuja suosituksia(42) ja joilla pyritään laajentamaan lainsäädäntöasiakirjojen ennakoivaa julkistamista, lainsäädäntöehdotuksia koskevien neuvottelujen edistymiskertomukset sekä neuvoston Euroopan parlamentin kanssa käytäviä neuvotteluja varten saamat valtuudet mukaan lukien, sekä varmistamaan, että LIMITE‑merkintää sovelletaan vain rajoitetusti tällaisiin asiakirjoihin rajoittamalla sekä merkinnällä varustettavien asiakirjojen määrää että merkinnän voimassaoloaikaa; pitää valitettavana, että asiakirjojen ennakoivan julkaisemisen käytännöissä on vielä eroja eri puheenjohtajavaltioiden välillä; korostaa, että ehdoton vähimmäisvaatimus on kolmikantaneuvottelujen käynnistämistä koskevan valtuutuksen ja neuvottelujen tuloksen vahvistavan neuvoston lopullisen kannan järjestelmällinen julkistaminen ja että seuratakseen parlamentin esimerkkiä lainsäädäntöneuvottelujen avoimuuden suhteen neuvoston olisi myös järjestelmällisesti pidettävä kirjaa jäsenvaltioista, kun ne esittävät kantansa neuvostossa; kehottaa laatimaan puheenjohtajavaltio Suomen aloitteen mukaisesti pysyvät suuntaviivat, jotka sitovat kaikkia puheenjohtajavaltioita;

34.  kehottaa neuvostoa julkaisemaan ennakoivasti tiedot sen yhteyksistä edunvalvojiin; kehottaa neuvostoa käynnistämään uudelleen jäsenvaltioiden ja pääsihteeristön välisen vuoropuhelun toimenpiteistä, joilla parannetaan asiakirjojen hallinnoinnin johdonmukaisuutta, standardointia ja selkeyttä koko neuvostossa; korostaa, että neuvoston on julkaistava asiakirjat hyvissä ajoin;

35.  pitää myönteisenä komission aikomusta laatia uudet sisäiset suuntaviivat avoimuudesta ja asiakirjoihin tutustumisesta ja kehottaa muita toimielimiä seuraamaan tätä aloitetta; kannustaa komissiota varmistamaan, että suuntaviivat sisältävät ”sisäänrakennetun avoimuuden” politiikan ja että ne kuvastavat asian kannalta merkityksellistä oikeuskäytäntöä ja oikeusasiamiehen suosituksia viime vuosilta(43);

36.  kehottaa komissiota ja muita EU:n toimielimiä, elimiä ja laitoksia toimimaan ennakoivammin, kun ne julkaisevat asiakirjoja ja tilastoja siitä, miten ne käsittelevät asiakirjoja koskevia tutustumispyyntöjä, koska tällaiset tiedot auttaisivat arvioimaan toimielinten ennakoivaa lähestymistapaa asiakirjoihin tutustumiseen;

37.  kehottaa jälleen painokkaasti EU:n toimielimiä nopeuttamaan työtä, jota ne tekevät lainsäädäntöasioiden tilannetta koskevan käyttäjäystävällisen yhteisen tietokannan (yhteinen lainsäädäntötietokanta) perustamiseksi sen mukaisesti, mitä 13. huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten sopimuksessa paremmasta lainsäädännöstä(44) sovittiin, jotta avoimuutta voidaan parantaa; korostaa, että julkiset asiakirjat olisi julkaistava sellaisessa muodossa, että niistä voidaan tehdä hakuja ja niitä voidaan lukea koneellisesti;

38.  kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä varmistamaan, että kaikki julkiset asiakirjat toimitetaan järjestelmällisesti avoimessa koneellisesti luettavassa muodossa, mikä on erityisen tärkeää numeeristen tai taloudellisten tietojen kannalta, ja varmistamaan, että aiemmin julkaistut asiakirjat saatetaan samaan muotoon; kehottaa erityisesti tarkistamaan työjärjestyksen 122 artiklan 3 kohtaa sen varmistamiseksi, että tiedot annetaan avoimessa, käyttäjäystävällisessä ja koneellisesti luettavassa muodossa; pyytää kaikkia EU:n toimielimiä harkitsemaan julkisissa rekistereissään suoraan saatavilla olevien asiakirjojen lukumäärän ja asiakirjatyyppien lisäämistä ja parantamaan asiakirjojen löydettävyyttä ja saavutettavuutta internetsivuillaan; katsoo, että parlamentin julkisessa rekisterissä suoraan saataville asetettaviin asiakirjatyyppeihin olisi kuuluttava lainsäädännön valmisteluasiakirjat, riippumatta siitä, ovatko ne yksin parlamentin laatimia tai yhteistyössä muiden toimielinten kanssa laadittuja, kuten poliittiset ja tekniset kolmikantakokousten asiakirjat, mukaan lukien tavallisen lainsäätämisjärjestyksen yhteydessä käytävien neuvottelujen menettelysäännöissä tarkoitetun yhteisen monipalstaisen asiakirjan kaikki versiot, jollei asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 säädetyistä poikkeuksista ja unionin yleisen tuomioistuimen ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä muuta johdu;

39.  toteaa, että Euroopan parlamentin jäsenten äänestyskäyttäytymistä koskevaa tietoa on haettava parlamentin verkkosivustolla pdf-tiedostoista, jotka kattavat satoja äänestyksiä, ja katsoo, että se ei ole käyttäjäystävällistä eikä edistä avoimuutta; kehottaa parlamentin puhemiehistöä luomaan käyttäjäystävällisen järjestelmän, jossa näkyvät kunkin nimenhuutoäänestyksen osalta äänestettävä teksti sekä äänestystulos kunkin poliittisen ryhmän ja parlamentin jäsenen mukaan; kehottaa asettamaan nimenhuutoäänestyksen tulokset, parlamentin jäsenten läsnäolotiedot ja äänestettävät tekstit saataville koneellisesti luettavassa muodossa;

40.  palauttaa mieliin, että hakemus saada tutustua asiakirjaan on käsiteltävä nopeasti(45); toteaa erittäin huolestuneena, että oikeusasiamies saa kansalaisilta paljon kanteluja, jotka koskevat huomattavia viiveitä pyydettyjen asiakirjojen tutustuttavaksi saamisessa; tukee oikeusasiamiehen näkemystä siitä, että asiakirjan tutustuttavaksi antaminen viiveellä tarkoittaa tosiasiassa tutustuttavaksi antamisen epäämistä ja että hallinnollisia menettelyjä olisi virtaviivaistettava sen varmistamiseksi, että kansalaiset saavat tutustua asiakirjoihin oikea-aikaisesti; kehottaa EU:n toimielimiä, elimiä ja laitoksia varmistamaan määräaikojen noudattamisen ja antamaan lisää tietoa siitä, miten ne noudattavat määräaikoja, ja hakijoille täsmennyksiä syistä, minkä vuoksi ne eivät ole pystyneet noudattamaan määräaikoja; kehottaa lisäksi komissiota toteuttamaan toimenpiteitä, joilla valvotaan, että muut EU:n toimielimet noudattavat määräaikoja; korostaa, että asiakirjojen ennakoiva julkaiseminen rekisterissä on paras ratkaisu asiakirjojen saatavuutta koskevien pyyntöjen määrän vähentämiseksi ja viivästysten välttämiseksi;

41.  korostaa, että pandemia ja muutokset EU:n toimielinten työmenetelmissä ovat hidastaneet asiakirjojen tutustuttavaksi saamista koskevien pyyntöjen käsittelyä; korostaa, että on välttämätöntä, että toimielimet ottavat käyttöön mekanismeja, joiden avulla voidaan varmistaa mahdollisimman suuri avoimuus ja mahdollisuus tutustua asiakirjoihin, myös kriisitilanteissa;

42.  toteaa huolestuneena, että tällä hetkellä kansalaiset voivat riitauttaa asiakirjaan tutustumista koskevan pyynnön epäämisen tai sen, että pyyntöön ei määräaikojen ylittämisestä johtuen vastata ajoissa, vain kantelemalla oikeusasiamiehelle, jonka suositukset eivät valitettavasti ole oikeudellisesti sitovia, tai nostamalla kanteen kyseistä toimielintä vastaan Euroopan unionin tuomioistuimessa, mikä merkitsee erittäin pitkää ja kallista menettelyä, jonka lopputuloksesta ei voida olla varmoja, ja toteaa, että tämä asettaa kohtuuttoman rasitteen ja pelotteen kansalaisille, jotka haluavat riitauttaa (osittaisen) tutustumisoikeuden epäävän päätöksen; painottaa tämän merkitsevän käytännössä, ettei ole olemassa tehokasta oikeussuojakeinoa asiakirjoihin tutustumista koskevaan pyyntöön annettua kielteistä päätöstä vastaan; kehottaa EU:n toimielimiä tästä huolimatta nopeisiin ja kattaviin jatkotoimiin oikeusasiamiehen päätösten ja suositusten perusteella; kehottaa EU:n toimielimiä, elimiä ja laitoksia ottamaan käyttöön nopeampia, saavutettavampia ja yksinkertaisempia menettelyjä tutustumispyynnön epäämisestä tehtyjen valitusten käsittelemiseksi sekä toteuttamaan toimia, joilla varmistetaan, että kansalaiset voivat tarvittaessa riitauttaa päätökset; suosittelee tässä yhteydessä nimittämään korkeita virkamiehiä tai riippumattomia asiantuntijoita, jotka kykenevät käsittelemään ilman aiheetonta viivytystä valituksia pyynnöistä saada tutustua asiakirjoihin; korostaa, että korkeiden oikeudenkäyntikulujen periminen kansalaisyhteiskunnalta vaikuttaa tukahduttavasti kansalaisyhteiskunnan oikeussuojan saatavuuteen asiakirjoihin tutustumisen osalta, joka on perusoikeuskirjan 42 artiklassa säädetty perusoikeus, ja heikentää kansalaisyhteiskunnan oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin perusoikeuskirjan 47 artiklan mukaisesti;

o
o   o

43.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43. (2) EUVL C 168 E, 14.6.2013, s. 159. (3) EUVL C 337, 20.9.2018, s. 120. (4) EUVL C 411, 27.11.2020, s. 149. (5) EUVL L 305, 26.11.2019, s. 17. (6) EUVL C 465, 17.11.2021, s. 54. (7) EUVL C 117, 11.3.2022, s. 159. (8) EUVL C 184, 5.5.2022, s. 99. (9) EUVL C 342, 6.9.2022, s. 58. (10) EUVL L 45, 14.2.2023, s. 13. (11) EUVL C 177, 17.5.2023, s. 109. (12) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0054. (13) Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 25.1.2023, Emilio De Capitani v. neuvosto, T-163/21, ECLI:EU:T:2023:15. (14) Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 27.11.2019, Luisa Izuzquiza ja Arne Semsrott v. Euroopan raja- ja merivartiovirasto, T-31/18, ECLI:EU:T:2019:815. (15) EUVL L 264, 25.9.2006, s. 13. (16) SEU 10 artiklan 3 kohta, tarkasteltuna yhdessä sen johdanto-osan 13 kappaleen kanssa, sekä sen 1 artiklan 2 kohta ja 9 artikla. (17) SEUT 15 artikla. (18) Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 1.7.2008, Ruotsin kuningaskunta ja Maurizio Turco v. Euroopan unionin neuvosto, C-39/05 P ja C-52/05, ECLI:EU:C:2008:374 ja unionin tuomioistuimen tuomio 17.10.2013, Euroopan unionin neuvosto v. Access Info Europe, C-280/11P, ECLI:EU:C:2013:671. (19) Tuomio asiassa De Capitani v. neuvosto. (20) Euroopan oikeusasiamies, Vuosikertomus 2021, 18. toukokuuta 2022, s. 31. (21) Euroopan oikeusasiamies, Päätös, jonka aiheena on Euroopan unionin neuvoston kieltäytyminen antamasta digimarkkinasäädösluonnoksesta käytäviin neuvotteluihin liittyviä asiakirjoja kokonaisuudessaan julkisesti saataville, 27. kesäkuuta 2022. (22) Euroopan oikeusasiamies, Vuosikertomus 2021, 18. toukokuuta 2022. (23) Euroopan oikeusasiamies, Päätös, jonka aiheena on Euroopan unionin neuvoston kieltäytyminen antamasta digimarkkinasäädösluonnoksesta käytäviin neuvotteluihin liittyviä asiakirjoja kokonaisuudessaan julkisesti saataville, 27. kesäkuuta 2022. (24) Euroopan oikeusasiamies, Päätös, joka koskee sitä, miten Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex) viestii kansalaisten kanssa asiakirjoihin tutustumista varten tarkoitetussa verkkoportaalissaan, 15. joulukuuta 2022. (25) Euroopan parlamentin päätöslauselma 21. lokakuuta 2021, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan raja- ja merivartioviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2019 (EUVL L 47, 25.2.2022, s. 11). (26) Euroopan oikeusasiamies, Ombudsman asks Commission to deal urgently with systemic delays in processing public access to documents requests, 28. maaliskuuta 2023. (27) Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 22.3.2018, Emilio De Capitani v. Euroopan parlamentti, T-540/15, ECLI:EU:T:2018:167; yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 1.7.2008, Ruotsin kuningaskunta ja Maurizio Turco v. Euroopan unionin neuvosto, C-39/05 P ja C-52/05, ECLI:EU:C:2008:374. (28) Tuomio asiassa De Capitani v. neuvosto. (29) Tuomio asiassa De Capitani v. neuvosto. (30) Becker, M., ‘The European Commission Deletes Mass Amounts of Emails and Doesn’t Archive Chats’, Der Spiegel, 12. marraskuuta 2021. (31) Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.4.2021, Laurent Pech v. Euroopan unionin neuvosto, T-252/19, ECLI:EU:T:2021:203. (32) Euroopan oikeusasiamies, Päätös, jonka aiheena on Euroopan komission kieltäytyminen antamasta julkisesti saataville komission puheenjohtajan ja lääkeyhtiön toimitusjohtajan välillä vaihdettuja tekstiviestejä covid-19-rokotteen ostamisesta, 16. syyskuuta 2021. (33) Luonnos neuvoston 20. vuosikertomukseksi Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöönpanosta. (34) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/947, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2021, naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 466/2014/EU muuttamisesta ja kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1601 ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 kumoamisesta (EUVL L 209, 14.6.2021, s. 1). (35) SEUT 15 artiklan 3 kohta. (36) Katso esim. unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.7.2017, Euroopan komissio v. Patrick Breyer, T‑213/15, ECLI:EU:C:2017:563, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 1.9.2021, Andrea Homoki v. Euroopan komissio, T-517/19, ECLI:EU:T:2021:529 ja unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.4.2021, Laurent Pech v. Euroopan unionin neuvosto, T-252/19, ECLI:EU:C:2021:203. (37) Euroopan oikeusasiamies, Closing note on the strategic initiative on how EU institutions, bodies, offices and agencies record text and instant messages sent/received by staff members in their professional capacity, 13. heinäkuuta 2022. (38) Euroopan oikeusasiamies, A short guide for the EU administration on policies and practices to give effect to the right of public access to documents, 27. lokakuuta 2021. (39) Tuomio asiassa De Capitani v. neuvosto. (40) Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 22.3.2018, Emilio De Capitani v. Euroopan parlamentti, T-540/15, ECLI:EU:T:2018:167. (41) Euroopan parlamentin päätös (EU, Euratom) 2021/1613, annettu 28. huhtikuuta 2021, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan raja- ja merivartioviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2019 (EUVL L 340, 24.9.2021, s. 324). (42) Euroopan oikeusasiamies, Ombudsman welcomes steps to make EU law making more accessible to the public, 16. heinäkuuta 2020. (43) Katso esim. Euroopan oikeusasiamiehen päätös asiassa 2142/2018/EWM, joka koskee Euroopan komission kieltäytymistä antamasta tutustua jäsenvaltioiden kantoihin kasvinsuojeluaineista mehiläisiin kohdistuvien riskien arviointia koskevan ohjeasiakirjan osalta; unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.9.2022, Pollinis France v. Euroopan komissio, T‑371/20 ja T‑554/20, ECLI:EU:T:2022:556 ja unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 22.3.2018, Emilio De Capitani v. Euroopan parlamentti, T-540/15, ECLI:EU:T:2018:167. (44) Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1). (45) Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 7 artikla.