Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artiklan,

–  ottaa huomioon Eurooppa-koulujen perussäännön määrittelevän yleissopimuksen(1),

–  ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2022 julkaistun kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle tehdyn tutkimuksen ”The European Schools system: State of Play, Challenges and Perspectives”(2),

–  ottaa huomioon Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön joulukuussa 2022 julkaiseman raportin ”PISA for Schools: How The European Schools Compare Internationally 2022”,

–  ottaa huomioon Euroopan erityisopetuksen ja inklusiivisen opetuksen kehittämiskeskuksen vuonna 2022 julkaiseman loppuraportin ”External Evaluation of the Implementation of the European Schools’ Action Plan on Educational Support and Inclusive Education”,

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2022 julkaistun Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Eurooppa-koulujen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2021,

–  ottaa huomioon toimielinten välisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista(3),

–  ottaa huomioon 27. syyskuuta 2011 antamansa päätöslauselman Eurooppa-koulujärjestelmästä(4),

–  ottaa huomioon 11. marraskuuta 2021 antamansa päätöslauselman eurooppalaisesta koulutusalueesta: yhteinen kokonaisvaltainen lähestymistapa(5),

–  ottaa huomioon 19. toukokuuta 2022 antamansa päätöslauselman eurooppalaisen koulutusalueen perustamisesta vuoteen 2025 mennessä – mikrotutkinnot, yksilölliset oppimistilit ja oppiminen kestävää ympäristöä varten(6),

–  ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2021 antamansa päätöslauselman digitaalisen koulutuspolitiikan muotoilusta(7),

–  ottaa huomioon 7. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen (vammaisyleissopimus) täytäntöönpanosta kiinnittäen erityistä huomiota vammaisyleissopimuksen komitean päätelmiin(8),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A9-0205/2023),

A.  ottaa huomioon, että ainutlaatuinen Eurooppa-koulujen järjestelmä on osoittanut vahvuutensa ja ominaislaatunsa perustamisestaan 1950-luvulta lähtien, ja toteaa, että tästä on osoituksena muun muassa se, että eurooppalainen ylioppilastutkinto tunnustetaan kaikissa jäsenvaltioissa ja Eurooppa-koulujen järjestelmään akkreditoitujen koulujen määrä kasvaa jatkuvasti; katsoo, että jokaisella EU:n kansalaisella olisi oltava mahdollisuus hyötyä tällaisesta koulutuksesta;

B.  katsoo, että jokaisella EU:n kansalaisella olisi oltava mahdollisuus hyötyä Eurooppa-koulujen järjestelmän tarjonnan kaltaisesta koulutuksesta ja että kaikille Euroopan unionin koulujärjestelmille on annettava mahdollisuus hyödyntää Eurooppa-koulujen järjestelmän pedagogista asiantuntemusta;

C.  ottaa huomioon, että Eurooppa-koulujen järjestelmässä yhdistyvät rinnakkaisten kieliosastojen kautta jäsenvaltioiden opetusjärjestelmät ja siinä on vahva eurooppalainen ulottuvuus, yhteenkuuluvuuden ja kulttuuri-identiteetin tunne ja lisäksi sen puitteissa tarjotaan monikielistä opetusta ja painotetaan luonnontieteitä, tekniikkaa, insinööritieteitä, taiteita ja matematiikkaa sekä opetusalan innovaatioita, ja katsoo, että siten Eurooppa-koulujen järjestelmä toimii koulutusuudistusten laboratoriona, myös eurooppalaisen koulutusalueen perustamisen edistämiseksi;

D.  katsoo, että Eurooppa-koulujen järjestelmän olisi oltava täysin yhdenmukainen Euroopan unionin ehdottamien koulutuspolitiikkojen kanssa; ottaa huomioon, että Eurooppa-koulujen järjestelmän keskeisenä tavoitteena on helpottaa liikkuvuutta ja siirtymistä kansallisten koulutusjärjestelmien välillä ja että jäsenvaltioiden on varmistettava, että Eurooppa-koulujen järjestelmän oppimistulokset tunnustetaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti;

E.  katsoo, että Eurooppa-koulujen järjestelmän hallintorakenteen etuna on sen suora yhteys jäsenvaltioihin, mutta päätöksentekoon, muutoksenhallintaan sekä kansallisten koulutusjärjestelmien kanssa käytävään parhaiden käytäntöjen järjestelmälliseen vaihtoon liittyvien selkeiden rajoitustensa vuoksi se kaipaa uudistamista;

F.  katsoo, että komission roolia Eurooppa-koulujen järjestelmässä on kasvatettava ja sen toimintamuotoja on laajennettava, koska tällä hetkellä se osallistuu vain talousarvioasioihin, kun taas yhtä tärkeät koulutukseen, toimintaan ja henkilöresursseihin liittyvät näkökohdat jäävät huomiotta;

G.  ottaa huomioon, että Eurooppa-koulujen järjestelmässä tällä hetkellä käytössä olevassa opettajien rekrytointijärjestelmässä on vakavia puutteita, jotka johtavat epäsuhtaan koulujen tarpeiden ja jäsenvaltioiden tosiasiassa lähettämän henkilöstön välillä, vuosittaisissa rekrytointisuunnitelmissa esiintyviin ongelmiin, vaikeuksiin löytää päteviä opettajia ja muuta henkilöstöä, paikalta palkattujen opettajien ja muun henkilöstön epävarmoihin työoloihin sekä jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen liittyviin ongelmiin; katsoo, että Eurooppa-koulujen järjestelmän houkuttelevuutta opettajien keskuudessa on lisättävä;

H.  toteaa, että vaikka Eurooppa-koulujen järjestelmä huomioi nykyään paremmin oppilaat, joilla on erityistarpeita, toimintarajoitteita tai oppimishaasteita, psykologista tukea on saatavilla vähän ja intensiivisen tuen tarve kasvaa; katsoo, että viestintä ja asianmukaiset palvelukseenoton ehdot ovat avainasemassa sen varmistamisessa, että opettajat ja psykologit tarjoavat laadukasta, räätälöityä ja jatkuvaa tukea oppilaille;

I.  ottaa huomioon, että Eurooppa-koulujen järjestelmän tehtävänä on varmistaa, että kaikki EU-kielet huomioidaan tasapuolisesti, ja edistää kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta vahvistaen oppimisen eurooppalaista ulottuvuutta; pitää myönteisinä suunnitelmia, joiden mukaan kaikki kieliosastot olisivat edustettuina sekä ala- että yläkoulussa Brysselissä vuoteen 2028 mennessä;

J.  ottaa huomioon, että vanhemmilla on keskeinen rooli kouluissa, sillä he muun muassa järjestävät opetussuunnitelman ulkopuolista toimintaa ja hankkivat koulukuljetus- ja muita palveluja, ja että heitä edustavat erityiset vanhempainyhdistykset;

K.  ottaa huomioon, että suurin osa Eurooppa-koulujen järjestelmän talousarviosta katetaan EU:n varoilla, minkä vuoksi parlamentin on valvottava tiukemmin Eurooppa-koulujen järjestelmän hallintoa ja toimintaa; katsoo, että EU:n koulutusalalla hyväksymät tavoitteet ja investointiprioriteetit olisi huomioitava järjestelmässä paremmin;

L.  ottaa huomioon, että jotkin isäntämaista, jotka vastaavat koulurakennusten käyttöön antamisesta ja ylläpidosta, ovat kantaneet vastuunsa puutteellisesti, mikä on aiheuttanut vakavia ongelmia erityisesti Brysselissä, jossa koulut ovat liian täynnä; katsoo, että nämä ongelmat ovat vaikuttaneet huomattavasti koulutuksen tasoon, organisatorisiin näkökohtiin sekä oppilaiden ja henkilöstön turvallisuuteen ja hyvinvointiin;

Tämänhetkinen tilanne ja visio

1.  korostaa, että kaikkia Eurooppa-koulujen järjestelmään liittyviä näkökohtia on arvioitava kriittisesti ja perusteellisesti ja että järjestelmää on uudistettava, jotta se täyttää tulevaisuuden vaatimukset, jotta sen viestintä- ja tiedotustoimintaa voidaan laajentaa ja jotta voidaan varmistaa, että se toimii mallina koulutusjärjestelmien väliselle hyvien käytäntöjen vaihdolle;

2.  kehottaa Eurooppa-koulujen johtokuntaa saattamaan ajan tasalle Eurooppa-koulujen järjestelmän mission, periaatteet ja tavoitteet Eurooppa-koulujen uudessa, 2000-luvulle soveltuvassa peruskirjassa, jolla vahvistetaan Eurooppa-koulujen järjestelmää lujittava visio ja realistisia tavoitteita, joiden perusteella järjestelmää voidaan arvioida, ja joka perustuu sekä sisäisen että ulkoisen asiantuntemukseen; kehottaa ottamaan tämän Eurooppa-koulujen järjestelmän uuden peruskirjan käyttöön vuoden 2024 loppuun mennessä;

3.  kehottaa komissiota arvioimaan Eurooppa-koulujen järjestelmän roolia eurooppalaisen koulutusalueen perustamisessa muun muassa kielten oppimisen ja oppimisen vahvan eurooppalaisen ulottuvuuden osalta sekä tutkintotodistusten automaattisessa vastavuoroisessa tunnustamisessa kaikkialla EU:ssa eurooppalaisen ylioppilastutkinnon vakiintuneen mallin pohjalta;

4.  kehottaa komissiota omaksumaan yhtenäisemmän ja aktiivisemman roolin erityisesti siltä osin, kuin on kyse Eurooppa-koulujen järjestelmän ja eurooppalaisen koulutusalueen keskinäisestä yhdistämisestä; ilmaisee nimenomaisen toiveensa siitä, että koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosaston pääjohtaja otetaan vahvasti mukaan komission toimintaan Eurooppa-koulujen järjestelmän kanssa;

5.  kehottaa lisäämään vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta, tiukentamaan parlamentaarista valvontaa ja parantamaan viestintää Eurooppa-koulujen järjestelmän ja eurooppalaisen ylioppilastutkinnon näkyvyyden ja tunnettuuden parantamiseksi jäsenvaltioissa;

6.  muistuttaa jäsenvaltioita niillä Eurooppa-koulujen perussäännön määrittelevän yleissopimuksen nojalla olevasta velvollisuudesta myöntää ja pitää voimassa syrjimätön pääsy yliopistoihin ja taata, että täysi koulutustarjonta ja akateemiset edistysmahdollisuudet ovat myös niiden oppilaiden saatavilla, joilla ei ole omaa kieliosastoa; kehottaa johtokuntaa ja jäsenvaltioita varmistamaan Eurooppa-koulujen järjestelmän ja eurooppalaisen ylioppilastutkinnon oppimistulosten oikeudenmukaisen ja tasapuolisen sisällyttämisen vastaavuustaulukoihinsa ja tekemään tarvittavat korjaukset kansallisiin muuntojärjestelmiin, jotta noudatetaan täysimääräisesti yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja varmistetaan, että kaikki opiskelijat voivat siirtyä onnistuneesti mihin tahansa jäsenvaltioon;

7.  kehottaa tiivistämään Eurooppa-koulujen järjestelmän suhdetta paikallisiin, alueellisiin ja kansallisiin koulutusekosysteemeihin erityisesti vaihtamalla parhaita käytäntöjä ja tekemällä yhteistyötä ohjelmien ja toiminnan osalta kansallisten järjestelmien kumppanikoulujen kanssa;

Hallinto, johtaminen ja oikeudelliset kysymykset

8.  kehottaa komissiota tarkastelemaan vuoden 2024 loppuun mennessä riippumattoman puheenjohtajan johdolla perusteellisesti koko Eurooppa-koulujen järjestelmän ja kunkin yksittäisen koulun hallinto- ja johtamisrakenteita yhteistyössä Eurooppa-koulujen pääsihteerin keskustoimiston ja johtokunnan kanssa sekä tutkimaan tätä tarkastelua varten nykyisiä tehtäviä, vastuita ja rakenteita kaikilla tasoilla, arvioimaan tehtävien riippumattomuutta ja mahdollisia eturistiriitoja ja yksilöimään sellaisia sääntelyyn liittyviä seikkoja, jotka haittaavat Eurooppa-koulujen järjestelmän toimintaa;

9.  vaatii, että johtokunnan päätöksenteon sujuvuutta ja joustavuutta on parannettava muun muassa vaihtoehtoisen äänestysjärjestelmän avulla ja lisäämällä Eurooppa-koulujen järjestelmän sidosryhmien kuulemisia, jotta johtokunta voi vastata paremmin koulujen tarpeisiin; vaatii lisäksi, että Eurooppa-koulujen järjestelmän päätöksistä tiedotetaan tarkasti;

10.  peräänkuuluttaa selkeitä vastuualueita, avointa päätöksentekoa, vuosittaisia suoritusarviointeja sekä koulutus- ja kehittämissuunnitelmien laatimista myös jäsenneltyä perehdytystä varten, kaikille ylemmän ja keskijohdon jäsenille keskustasolla ja yksittäisten koulujen tasolla;

11.  pyytää Eurooppa-koulujen pääsihteerin keskustoimiston ja johtokunnan troikkaa esittämään yhteistyössä kaikkien Eurooppa-koulujen järjestelmän sidosryhmien kanssa parlamentille vuodesta 2024 alkaen yksityiskohtaisen yhteisen vuosikertomuksen Eurooppa-koulujen järjestelmästä, jotta parlamentti voi seurata uudistusten ja tavoitteiden edistymistä, tuoda esiin kriittisiä kysymyksiä ja osallistua jatkuvasti valvontaan ja muutoksenhallintaan;

12.  kehottaa johtokuntaa

13.  pyytää tarkistamaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja komission sisäisen tarkastuksen toimialan valtuuksia antaa vuosittain lausuntoja ja suosituksia Eurooppa-koulujen järjestelmään liittyvistä eri näkökohdista ja pyytää esittämään nämä lausunnot ja suositukset osana parlamentille annettavan Eurooppa-koulujen järjestelmän yhteisen vuosikertomuksen käsittelyä;

Resurssit, infrastruktuuri ja henkilöstö

14.  kehottaa jäsenvaltioita painokkaasti täyttämään kaikki velvollisuutensa Eurooppa-koulujen järjestelmään nähden, erityisesti lähettämään päteviä opettajia ja muuta opetushenkilöstöä ja antamaan käyttöön asianmukaisen infrastruktuurin (asianmukaiset tilat sekä niiden ylläpito- ja kunnostuspalvelut), ja vaatii ottamaan käyttöön suoria rahoitusosuuksia koskevan sitovan järjestelmän, jolla parannetaan joustavuutta ja turvallisuutta sekä Eurooppa-koulujen järjestelmän että jäsenvaltioiden kannalta;

15.  kehottaa perustamaan vuoden 2025 puoliväliin mennessä erityisen työryhmän, joka koostuu kaikkien Eurooppa-koulujen järjestelmän talousarvioon osallistuvien maksajien edustajista ja johon kuuluu opetusalan asiantuntijoita Eurooppa-koulujen pääsihteerin keskustoimistosta, komissiosta ja jäsenvaltioista, ottaen huomioon nykyisen kustannustenjakosopimuksen suunniteltu tarkistaminen lukuvuonna 2025/2026; toteaa, että työryhmän tehtävänä olisi tehdä konkreettisia ehdotuksia kriittisten resurssiongelmien ratkaisemiseksi ja laatia kattava, asianmukainen ja kestävä kustannustenjakomalli, jonka avulla Eurooppa-koulujen järjestelmä voi täyttää tehtävänsä Eurooppa-koulujen järjestelmän uuden peruskirjan mukaisesti;

16.  kannustaa isäntäjäsenvaltioita sisällyttämään Eurooppa-koulujen järjestelmän infrastruktuurin kaikkiin kansallisiin koulujen infrastruktuurin investointisuunnitelmiin; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä sen varmistamiseksi, että Eurooppa-koulujen järjestelmä voi hyötyä tulevista elpymis- ja palautumistukivälineen maksuista jäsenvaltioille, ottaen huomioon kansallisten suunnitelmien tulevat arvioinnit ja mahdolliset asiaankuuluvat päivitykset, kuten RepowerEU-lukuihin liittyvät päivitykset;

17.  kehottaa johtokuntaa kiireellisesti ratkaisemaan jatkuvan opettajapulan ja varmistamaan kaikille vakaat ja oikeudenmukaiset työsuhteet edistämällä henkilöstön pysymistä ja vähentämällä sen vaihtuvuutta ja torjumaan siten myös aivovuotoa; vaatii tähän liittyen lisäresursseja ja kehottaa tekemään palvelukseenoton ehdoista paremmat ja oikeudenmukaiset sekä lähetetylle että paikalta palkatulle henkilöstölle siten, että palkka on kilpailukykyinen, esiopetuksen, alakoulun ja yläkoulun opettajien palkat ovat tasa-arvoisempia, työsuhteen tilaa ja jatkuvuutta selvennetään, käytössä on täydennyskoulutusjärjestelmä ja henkilöstölle tarjotaan uramahdollisuuksia niin Eurooppa-koulujen järjestelmässä kuin sen ulkopuolella;

18.  vaatii antamaan niin opettajille kuin kouluillekin enemmän päätäntävaltaa, jotta ne voivat vastata paremmin erityistarpeisiin ja -tilanteisiin, ja varmistamaan samalla, että tähän suurempaan päätäntävaltaan liittyy vahvempia arviointi- ja vastuuvelvollisuusmekanismeja yhdenmukaistettujen standardien takaamiseksi;

19.  kehottaa lisäämään kouluissa sellaisia keskijohdon tehtäviä, jotka keskittyvät laadukkaisiin opetusmenetelmiin ja -suunnitelmiin, ja parantamaan kaikkien kansallisten lähetettyjen työntekijöiden rekrytointimenettelyjen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä;

20.  antaa tunnustusta kouluyhteisön ja erityisesti vanhempien työlle kouluelämässä, kuten opetussuunnitelman ulkopuoliselle toiminnalle, ja kannustaa siihen ja korostaa, että koulujen toimintaa on seurattava hyvän hallinnon, asianmukaisten pedagogisten pätevyyksien, kohtuuhintaisuuden ja osallistavuuden takaamiseksi; muistuttaa, että yleissopimuksessa annetaan vanhemmille rooli Eurooppa-koulujen järjestelmän hallinnossa, ja pyytää tunnustamaan tämän roolin asianmukaisella tavalla;

21.  kehottaa toteuttamaan kiireellisesti vuosittaisen oppilasvalintakäytännön tarkistamisen, jotta kaikille 1-kategorian oppilaille voidaan taata paikka, ja kehottaa laajentamaan sosioekonomista koostumusta avaamalla Eurooppa-koulujen järjestelmä uusille oppilaskategorioille ja hyödyntämään Eurooppa-koulujen järjestelmään akkreditoitujen koulujen koko potentiaalia muun muassa tilanahtauteen puuttumiseksi; korostaa, että on tärkeää soveltaa tiukasti sisarussääntöä, ja vaatii, että oikeudenkäyntimaksut eivät saisi estää vanhempia tai laillisia holhoojia hakemasta muutosta oppilasvalintalautakunnan päätöksiin, jos ne ovat valintasääntöjen vastaisia;

22.  kehottaa lisäksi johtokuntaa laatimaan kunnianhimoisen ja säännöllisesti päivitettävän Eurooppa-koulujen järjestelmän liikkuvuussuunnitelman kaikilla tasoilla, jotta koulukuljetusliikenteestä voidaan tehdä tehokkaampaa, edullisempaa, saavutettavampaa ja vihreämpää;

Koulutuksen taso ja opetuksen laatu

23.  kehottaa johtokuntaa vahvistamaan koulutukseen ja opetukseen liittyviä vaatimuksia siten, että

24.  kehottaa johtokuntaa ja Eurooppa-koulujen pääsihteerin keskustoimistoa laatimaan vuoden 2024 loppuun mennessä koko Eurooppa-koulujen järjestelmän opettajille ja muulle opetushenkilöstölle tarkoitetun täydennyskoulutusstrategian ja perehdyttämisohjelman ja vaatii omaksumaan laajan lähestymistavan täydennyskoulutukseen myös aineiden ja menetelmien suhteen, jotta voidaan laajentaa uramahdollisuuksia ja kasvattaa kollektiivista tehokkuutta ja sellaisia virallisia rakenteita, joilla tuetaan opettajia parhaiden pedagogisten käytäntöjen ja aineistojen suunnittelussa, täytäntöönpanossa, arvioinnissa ja vaihdossa koululuokkien välillä ja koko järjestelmässä;

25.  kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään kokeneiden Eurooppa-koulujen järjestelmän opettajien koko potentiaalia kouluttajina ja ohjaajina kansallisissa järjestelmissä, pyytää johtokuntaa ottamaan käyttöön kannustimia ja ohjeistusta tätä varten ja korostaa roolia, joka Eurooppa-koulujen järjestelmällä olisi oltava kehitettäessä eurooppalaisten opettajien moduulia, joka olisi sisällytettävä opettajien peruskoulutukseen kaikkialla EU:ssa;

26.  vaatii kouluja hyödyntämään yksilöllisen oppimisen tarjoamia mahdollisuuksia; kehottaa johtokuntaa vahvistamaan nykyisiä puitteita ja panemaan koko Eurooppa-koulujen järjestelmässä täytäntöön johdonmukaisen, yhtenäisen ja järjestelmällisen osallistamispolitiikan, jolla tarjotaan laadukasta osallistavaa koulutusta, vältetään vammaisuudesta johtuva syrjäytyminen, varmistetaan kohtuulliset mukautukset, mukautetaan opettaja-oppilasmitoitusta, käytetään joustavaa opetussuunnitelmaa, lisätään pätevän opetus- ja psykologista tukea tarjoavan henkilöstön määrää huomattavasti ja tarjotaan ohjaus- ja mentorointipalveluja; kehottaa edistämään sitä, että niiden oppilaiden, joilla on erityistarpeita, toimintarajoitteita tai oppimishaasteita, oppimistulokset tunnustetaan diplomilla tai päättötodistuksella, jos he eivät suorita eurooppalaista ylioppilastutkintoa; kannustaa ottamaan Eurooppa-koulujen järjestelmässä käyttöön osallistavuutta kuvaavan indeksin;

27.  pyytää johtokuntaa ja Eurooppa-koulujen pääsihteerin keskustoimistoa edistämään turvallista oppimisympäristöä, jossa ei sallita minkäänlaista väkivaltaa, ja vahvistamaan kiusaamisen ja verkossa tapahtuvan kiusaamisen torjuntaa Eurooppa-koulujen järjestelmässä kehittämällä yhdenmukaistetun koko koulun kattavan lähestymistavan, johon sisältyy tiedotustoimia, koulutusta, suuntaviivat verkossa ja sen ulkopuolella tapahtuvan kiusaamisen käsittelemiseksi, sellaisen vertaistukijärjestelmän edistäminen, jossa on mukana aktiivisia ja tehtävään hyvin koulutettuja opettajia ja vanhempia, sekä selkeä ja täytäntöönpanokelpoinen seuraamusjärjestelmä kaikilla tasoilla;

28.  pyytää johtokuntaa ja Eurooppa-koulujen pääsihteerin keskustoimistoa arvioimaan ammatillisen koulutuksen moduulien sisällyttämistä Eurooppa-koulujen järjestelmään, luomaan kumppanuuksia ammatillisten oppilaitosten kanssa ja tutkimaan mahdollisuutta perustaa Eurooppa-koulujen järjestelmään akkreditoituja ammatillisia oppilaitoksia kaikkialle EU:hun;

29.  korostaa, että kaikille oppilaille on tarjottava täydellinen ja laadukas opetuskokemus sekä ala- että yläkoulussa erityisesti heidän äidinkielellään, ja tarjottava tämä myös oppilaille, joilla ei ole omaa kieliosastoa; pyytää tarkastuslautakuntaa kuulemaan oppilaita, opettajia ja vanhempia siitä, mitä vaikutuksia on oppituntien ja oppiaineiden määrän vähentämisellä tai eri vuosiluokkien yhdistämisellä, kun oppilaiden lukumäärä on alle kynnysarvon;

30.  kehottaa tarkastuslautakuntaa arvioimaan säännöllisesti toisen ja kolmannen kielen opetusta uusimpien pedagogisten ohjeiden perusteella, jotka koskevat lukemisen ja kirjoittamisen käyttöönottoa varhaisopetuksessa, yhteistyöhön perustuvia opetusmenetelmiä ja eriytetyn oppimisen soveltuvuutta, jotta voidaan varmistaa, että kaikenikäiset oppilaat oppivat kieliä;

31.  kehottaa lisäämään oppilaiden ja opettajien liikkuvuutta Eurooppa-koulujen järjestelmässä sekä muiden koulujärjestelmien välillä ja päivittämään nykyisiä opetussuunnitelmia eurooppalaisen ulottuvuuden vahvistamiseksi entisestään esimerkiksi tarkistamalla Euroopan historian opetusohjelmaa, vähemmistöjen rooli mukaan luettuna, opettamalla kansalaiskasvatusta itsenäisenä oppiaineena, sisällyttämällä ”Eurooppatunnit” kaikkiin opetustasoihin keskittyen eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja arvojen merkitykseen ja kehittämällä yrittäjyysosaamista ja pehmeitä taitoja; vaatii pitämään ennallaan uskonnon ja etiikan opetuksen tarjonnan;

32.  kehottaa johtokuntaa edistämään ympäristöoppimista ja digitaalikasvatusta Eurooppa-koulujen järjestelmässä muun muassa panemalla täytäntöön kestävää kehitystä koskevan eurooppalaisen osaamiskehyksen ja digitaalisten taitojen puitekehyksen, vaatii parantamaan vihreiden ja digitaalisten taitojen opetusta ja kehottaa Eurooppa-koulujen järjestelmää osallistumaan eurooppalaisen digitaalisten taitojen todistuksen kaltaisiin aloitteisiin ja arvostamaan edelleen perinteisiä oppimismenetelmiä, joissa käytetään painettuja kirjoja, ja torjumaan digitaalista syrjäytymistä;

33.  ehdottaa, että luodaan vuotuinen juhlatapahtuma, jossa voidaan jakaa parhaita opetusalan käytäntöjä, koota yhteen koulujen, opettajien ja oppilaiden tietämystä sekä esitellä heidän työtään ja hankkeitaan laajemmalle järjestelmälle ja jonne kutsutaan kansallisia koulutusalan edustajia Eurooppa-koulujen järjestelmää koskevan tietämyksen lisäämiseksi;

34.  kehottaa perustamaan virallisen Eurooppa-koulujen järjestelmän alumniyhteisön ja toteuttamaan toimia sen tunnettuuden lisäämiseksi sekä keräämään tietoja oppilaiden koulutuspoluista valmistumisen jälkeen ja antamaan Eurooppa-koulujen pääsihteerin keskustoimiston tehtäväksi kerätä anonymisoituja tietoja;

Näkymät

35.  pyytää, että EU:n Eurooppa-koulujen järjestelmälle myöntämät rahoitusosuudet otetaan EU:n tuleviin talousarvioihin erillisenä budjettikohtana, jotta voidaan parantaa avoimuutta, varmistaa strateginen suunnittelu ja helpottaa parlamentaarista valvontaa vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, ja pyytää, että Eurooppa-koulujen järjestelmä otetaan mukaan eurooppalaisen koulutusalueen jatkokehittämiseen ja että ne kytketään toisiinsa läheisesti;

36.  toivoo, että Eurooppa-koulujen järjestelmästä tulee koulutusalalla laadukas monikielinen ja -kulttuurinen suunnannäyttäjä Euroopassa ja sen ulkopuolella ja että se osoittaa, että ”moninaisuudessaan yhtenäinen” voi olla elävää todellisuutta myös koulutusalalla; kehottaa kaikkia sidosryhmiä työskentelemään yhteiskehittäjinä tämän tavoitteen saavuttamiseksi muun muassa tehostamalla yhteistyötä Eurooppa-koulujen järjestelmään akkreditoitujen koulujen kanssa, sillä akkreditoitujen koulujen mukaanotolla ja kehittämisellä on keskeinen merkitys koko järjestelmälle; kehottaa arvioimaan Eurooppa-koulujen järjestelmään akkreditoitujen koulujen järjestelmää uudelleen, jotta voidaan arvioida tapoja laajentaa Eurooppa-koulujen järjestelmän soveltamisalaa kaikkiin jäsenvaltioihin ottamalla käyttöön joustavampia koulujen akkreditointimenettelyjä ja -vaatimuksia ja parantamalla samalla laadunvarmistusta ja tarkastuksia;

37.  ilmaisee toiveensa siitä, että Euroopan parlamentti olisi edustettuna johtokunnassa, ja vaatii, että riippumaton, ulkopuolinen asiantuntijaelin tutkii ja ehdottaa vaihtoehtoisia hallintomalleja, muun muassa tarkastelee Eurooppa-koulujen perussäännön määrittelevää yleissopimusta ja mahdollisuutta korvata koulujen hallitustenvälinen oikeudellinen asema ylikansallisella eurooppalaisella mallilla;

o
o   o

38.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EYVL L 212, 17.8.1994, s. 3. (2) Tutkimus – ”The European Schools system: State of Play, Challenges and Perspectives”, Euroopan parlamentti, sisäasioiden pääosasto, politiikkayksikkö B – rakenne- ja koheesiopolitiikka, 9. kesäkuuta 2022. (3) EUVL C 428, 13.12.2017, s. 10. (4) EUVL C 56 E, 26.2.2013, s. 14. (5) EUVL C 205, 20.5.2022, s. 17. (6) EUVL C 479, 16.12.2022, s. 65. (7) EUVL C 494, 8.12.2021, s. 2. (8) EUVL C 101, 16.03.2018, s. 138.