Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 23. kesäkuuta 2022, 24. kesäkuuta 2021 ja 1. lokakuuta 2020 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät ja kaikki edelliset asiaa koskevat neuvoston ja Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2021 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston jäsenten julkilausuman Turkista,

–  ottaa huomioon 18. maaliskuuta 2016 ja 29. marraskuuta 2015 annetut EU:n ja Turkin julkilausumat,

–  ottaa huomioon 3. lokakuuta 2005 hyväksytyn Turkin neuvottelukehyksen ja siihen liittyvät neuvotteluvaltuudet, joiden mukaan kaikkien muiden liittymisneuvotteluja käyvien maiden tavoin Turkin mahdollinen liittyminen EU:hun edellyttää Kööpenhaminan arviointiperusteiden noudattamista kaikilta osin sekä suhteiden normalisointia kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin, myös Kyproksen tasavaltaan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden 21. syyskuuta 2005 antaman julkilausuman, joka annettiin Turkin annettua julkilausuman Ankaran sopimuksen lisäpöytäkirjan allekirjoittamisesta 29. heinäkuuta 2005 ja jonka mukaan kaikkien jäsenvaltioiden antama hyväksyntä on välttämätön osatekijä neuvotteluissa, samoin kuin Ankaran sopimuksen lisäpöytäkirjan täysimääräinen täytäntöönpano kaikkien jäsenvaltioiden osalta siten, että kaikki tavaroiden vapaan liikkuvuuden esteet, myös liikennevälineitä koskevat rajoitukset, poistetaan ilman ennakkoluuloja tai syrjintää,

–  ottaa huomioon 12. lokakuuta 2022 annetun komission tiedonannon EU:n laajentumispolitiikasta (COM(2022)0528) ja siihen liittyvän Turkkia koskevan vuoden 2022 kertomuksen (SWD(2022)0333),

–  ottaa huomioon 24. toukokuuta 2022 annetun komission tiedonannon Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen kuudennesta vuosikertomuksesta (COM(2022)0243),

–  ottaa huomioon EU:n 11. marraskuuta 2019 vahvistaman rajoittavia toimenpiteitä koskevan kehyksen, joka laadittiin vastauksena Turkin laittomaan poraustoimintaan itäisellä Välimerellä, sellaisena kuin se on viimeksi uusittu 8. marraskuuta 2022 annetulla neuvoston päätöksellä (YUTP) 2022/2186 Turkin itäisellä Välimerellä ilman lupaa harjoittaman poraustoiminnan johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen (YUTP) 2019/1894 muuttamisesta(1),

–  ottaa huomioon Turkissa 14. toukokuuta 2023 pidettyjen presidentin- ja parlamenttivaalien ja 28. toukokuuta 2023 pidettyjen presidentinvaalien toisen kierroksen tulokset,

–  ottaa huomioon Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) Turkin tasavallan vaaleja tarkkailleen kansainvälisen valtuuskunnan 14. toukokuuta 2023 ja 28. toukokuuta 2023 antamat lausunnot alustavista havainnoista ja päätelmistä,

–  ottaa huomioon 12. lokakuuta 2022 annetun Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen päätöslauselman 2459 (2022) velvoitteiden ja sitoumusten noudattamisesta Turkissa ja siihen liittyvän 14. syyskuuta 2022 annetun Euroopan neuvoston seurantakomitean raportin,

–  ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen 46 artiklan, jonka mukaan sopimuspuolet sitoutuvat noudattamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen lopullista tuomiota asioissa, joiden osapuolina ne ovat, sekä näin ollen Turkin velvoitteen panna täytäntöön kaikki Euroopan tuomioistuinten tuomiot,

–  ottaa huomioon asiaan liittyvät Euroopan neuvoston ministerikomitean päätöslauselmat, mukaan lukien 2. helmikuuta 2022 ja 2. joulukuuta 2021 annetut väliaikaiset päätöslauselmat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen asiassa Kavala vastaan Turkki antaman tuomion täytäntöönpanosta, 9. maaliskuuta 2023 ja 2. joulukuuta 2021 annetut väliaikaiset päätöslauselmat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen asiassa Selahattin Demirtaș vastaan Turkki antaman tuomion täytäntöönpanosta sekä Euroopan neuvoston 8. kesäkuuta 2023 esittämän pyynnön Osman Kavalan, Figen Yüksekdağin ja Selahattin Demirtașin välittömästä vapauttamisesta,

–  ottaa huomioon 22. heinäkuuta 2022 hyväksytyn YK:n Mustanmeren viljasopimuksen,

–  ottaa huomioon 27. helmikuuta 2023 päivätyn Turkkia koskevan OECD:n taloustutkimuksen,

–  ottaa huomioon Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuonna 2023 julkaiseman lehdistönvapautta kuvaavan indeksin, jonka mukaan Turkki on 180 maan joukossa sijalla 165,

–  ottaa huomioon 10. heinäkuuta 2020 annetun Unescon julkilausuman Hagia Sophiasta Istanbulissa ja Unescon maailmanperintökomitean 31. heinäkuuta 2021 tekemän päätöksen,

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Turkista, erityisesti 7. kesäkuuta 2022 antamansa päätöslauselman Turkkia koskevasta komission vuoden 2021 kertomuksesta(2), 19. toukokuuta 2021 antamansa päätöslauselman Turkkia koskevista komission vuosien 2019–2020 kertomuksista(3) ja 26. marraskuuta 2020 antamansa päätöslauselman jännitteiden lisääntymisestä Varoshan alueella Turkin laittomien toimien seurauksena(4),

–  ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston 21. elokuuta 2023 antaman lehdistötiedotteen Kyproksesta,

–  ottaa huomioon 5. toukokuuta 2022 antamansa päätöslauselman Osman Kavalan tapauksesta Turkissa(5),

–  ottaa huomioon 7. lokakuuta 2021 antamansa päätöslauselman unionin erityisrahastoja ja Turkin-pakolaisavun koordinointivälinettä koskevasta täytäntöönpanokertomuksesta(6),

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa ja erityisesti 15. huhtikuuta 2015 antamansa päätöslauselman armenialaisten kansanmurhan satavuotismuistopäivästä(7),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A9-0247/2023),

A.  ottaa huomioon, että Turkissa järjestettiin toukokuussa 2023 presidentin- ja parlamenttivaalit;

B.  ottaa huomioon, että Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous (PACE) ja Etyjin parlamentaarinen yleiskokous kutsuttiin tarkkailemaan Turkissa 14. toukokuuta 2023 pidettyjä vaaleja; ottaa huomioon, että Euroopan parlamenttia ei kutsuttu, mikä perustui väitteisiin epäoikeudenmukaisesta kohtelusta;

C.  ottaa huomioon, että Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR), Etyjin ja PACE:n yhteinen tarkkailuvaltuuskunta totesi, että presidentin- ja parlamenttivaalien oikeudellinen kehys ei tarjonnut täyttä perustaa demokraattisten vaalien järjestämiselle ja että kokoontumis-, yhdistymis- ja ilmaisunvapauden jatkuva rajoittaminen esti joidenkin oppositiopoliitikkojen ja -puolueiden sekä kansalaisyhteiskunnan ja riippumattomien tiedotusvälineiden osallistumisen;

D.  ottaa huomioon, että Turkin kaakkoisosassa tapahtui 6. helmikuuta 2023 tuhoisia maanjäristyksiä, jotka aiheuttivat lukuisia kuolonuhreja ja suuria infrastruktuurivahinkoja sekä suuren humanitaarisen avun tarpeen, joka koskee 1,7:ää miljoonaa ihmistä Turkissa ja Pohjois-Syyriassa; ottaa huomioon, että 21 EU:n jäsenvaltiota lähetti viipymättä etsintä- ja pelastusryhmiä Turkkiin; ottaa huomioon, että EU ja sen kansainväliset kumppanit lupasivat kansainvälisessä avunantajien konferenssissa 6,05 miljardia euroa Turkin auttamiseksi maanjäristyksen jälkeen;

E.  ottaa huomioon, että Turkki on edelleen EU:n jäsenehdokas, Nato-liittolainen ja keskeinen kumppani turvallisuuden, kauppa- ja taloussuhteiden ja muuttoliikkeen aloilla; ottaa huomioon, että Turkin odotetaan kunnioittavan demokraattisia arvoja, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia ja noudattavan EU:n oikeutta;

F.  ottaa huomioon, että Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat Turkin ja sen kansan kumppaneita, joihin Euroopalla on läheiset kaupalliset, kulttuuriset ja historialliset siteet; ottaa huomioon, että Turkki on EU:n kuudenneksi suurin kauppakumppani, kun taas EU on Turkin suurin kauppakumppani;

G.  ottaa huomioon, että useiden vuosien ajan Turkki on vähitellen mutta tasaisesti etääntynyt EU:n arvoista ja normatiivisesta kehyksestä, mikä osoittaa erittäin huolestuttavaa ja syvenevää kehityskulkua, mikä on havaittavissa lisääntyvästä määrästä säädöksiä ja toimenpiteitä, joilla rajoitetaan oikeusvaltioperiaatetta, perusvapauksia, ihmisoikeuksia ja kansalaisvapauksia, sekä Turkin toimista, jotka ovat kansainvälisen oikeuden ja hyvien naapurisuhteiden vastaisia;

H.  ottaa huomioon, että ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta koskeva syöksykierre on jatkunut, mistä on osoituksena Turkin 165. sija 180 maan luettelossa vuoden 2023 maailman lehdistönvapausindeksissä; toteaa, että sijoitus on 16 sijaa heikompi kuin 2022; ottaa huomioon, että lesbojen, homojen, biseksuaalien, transihmisten ja intersukupuolisten kansainvälisen yhdistyksen (ILGA) Euroopan aluejärjestön ILGA-Europen julkaiseman vuoden 2022 Rainbow Europe -kartan mukaan 49 maan joukossa Turkki sijoittui hlbt-ihmisten ihmisoikeuksien osalta sijalle 48;

I.  ottaa huomioon, että EU:n vuonna 2021 esittämä myönteinen toimintaohjelma on tällä hetkellä käytännössä pysähdyksissä; ottaa huomioon, että EU:hun liittymistä koskevat neuvottelut ovat olleet tosiasiallisesti pysähdyksissä vuodesta 2018 lähtien, mikä johtuu oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian heikkenemisestä Turkissa; katsoo, että Turkin on uskottavasti osoitettava sitoutuneensa tiiviimpiin suhteisiin ja lähentymiseen Euroopan unionin kanssa;

J.  ottaa huomioon, että Turkki on Euroopan neuvoston jäsen ja että siksi sitä sitovat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot;

K.  ottaa huomioon, että naismurhien lopettamiseen pyrkivän foorumin (KCDP) raportin mukaan vuonna 2022 miehet tappoivat Turkissa 334 naista ja 245 naista löydettiin kuolleina epäilyttävissä olosuhteissa; ottaa huomioon, että foorumi totesi vuoden 2021 raportissaan, että 280 naista tapettiin ja 217 naista löydettiin kuolleina epäilyttävissä olosuhteissa;

L.  ottaa huomioon, että Venäjän hyökkäyssota aiheuttaa ennennäkemättömiä geopoliittisia muutoksia Euroopassa; ottaa huomioon, että Turkin keskeisen sijainnin ansiosta sillä voi olla keskeinen ja strateginen rooli tapahtumissa; ottaa huomioon, että Turkki on ollut ainoa sekä Ukrainan että Venäjän hyväksymä välittäjä ja että se on ollut ratkaisevassa asemassa pyrittäessä sopimaan tärkeästä Mustanmeren vilja-aloitteesta; ottaa huomioon, että Turkki on kuitenkin päättänyt olla yhtymättä EU:n Venäjän vastaisiin pakotteisiin; ottaa huomioon, että pääasiassa tämän tuloksena Turkin ulkopolitiikan mukauttaminen EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan (YUTP) heikentyi 14 prosentista vain 7 prosenttiin vuosina 2021–2022, ja toteaa, että tämä on selvästi vähemmän kuin muilla laajentumismailla; ottaa huomioon, että Turkin ja Venäjän välinen kauppa lähes kaksinkertaistui sen jälkeen, kun EU:n pakotteet Venäjää vastaan otettiin käyttöön;

M.  ottaa huomioon, että EU:n ja Turkin välisissä suhteissa on nyt enemmän kuin koskaan tarpeen toteuttaa yhteisiä toimia, joilla tuetaan oikeudellisesti tunnustettua aiemmin vallinnutta tilannetta kaikkialla siellä, missä Venäjän federaatio käy hyökkäyssotaa, rikkoo kansainvälistä oikeutta tai loukkaa kansainvälisesti tunnustettuja rajoja;

N.  ottaa huomioon, että Turkki on yhä laajemman itäisen Välimeren alueen keskeinen kumppani ja että itäisen Välimeren tilanteeseen liittyvät EU:n ja Turkin väliset jännitteet ovat laantuneet, mutta eivät lakanneet;

O.  ottaa huomioon, että Turkkia on toistuvasti pyydetty pidättymään kaikista toimista, jotka loukkaavat kaikkien EU:n jäsenvaltioiden suvereniteettia ja täysivaltaisia oikeuksia kansainvälisen oikeuden ja EU:n oikeuden vastaisesti;

P.  ottaa huomioon, että pitkän viivästyksen jälkeen Turkin kansalliskokous ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden maaliskuussa 2023, minkä ansiosta maa voi liittyä Natoon; ottaa huomioon, että Turkin hallitus on tarkoituksellisesti painostanut Ruotsia ja viivyttänyt sen liittymistä Natoon Venäjän historiallisen aggressiivisuuden aikana;

Q.  ottaa huomioon, että vuonna 2022 Turkin ja Venäjän välinen rahoituksellinen ja taloudellinen yhdentyminen on syventynyt huomattavasti, mikä näkyy monilla aloilla ja monilla markkinoilla, kuten pankki-, kiinteistö-, matkailu- ja energia-alalla;

R.  ottaa huomioon, että vaikka Turkin talouskasvu on pysynyt vakaana, inflaatio on edelleen korkeimmillaan 20 vuoteen ja talouden ulkoinen epätasapaino pahenee;

S.  ottaa huomioon, että Turkissa oleskelee maailman suurin pakolaisväestö, johon kuuluu yli neljä miljoonaa rekisteröityä pakolaista pääasiassa Syyriasta, Irakista ja Afganistanista; ottaa huomioon, että on olemassa uskottavia raportteja Turkissa asuvien pakolaisten karkottamisesta ja Turkin rajoilla tapahtuneista mielivaltaisista käännytyksistä sen jälkeen, kun pakolaisten kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia on tutkittu vain vähän tai ei lainkaan;

Yleisarvio ja viimeisin kehitys

1.  panee merkille Turkin äskettäisten presidentin- ja parlamenttivaalien tulokset ja pitää niitä osoituksena poliittisesta jatkuvuudesta maassa; pitää korkeaa äänestysprosenttia myönteisenä ja panee merkille, että vaalit olivat suurelta osin rauhanomaiset huolimatta yksittäisistä väkivaltaisuuksista, jotka kohdistuivat pääasiassa opposition kannattajiin;

2.  pitää kuitenkin valitettavana, että kuten Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston vaalitarkkailuvaltuuskunta osoitti, tasapuolisten toimintaedellytysten puute antoi epäoikeutetun edun virassa olevalle, mistä oli osoituksena muun muassa erittäin puolueellinen ja epätasapuolinen uutisointi tiedotusvälineissä; pitää lisäksi valitettavana, että vallassa olevien puolueiden karkea retoriikka, provosoiva ja syrjivä kieli, myös vähemmistöjä kohtaan, sekä joidenkin oppositiopuolueiden kannattajien jatkuva pelottelu ja häirintä sekä opposition valheellinen leimaaminen terroristeiksi heikensivät prosessia; korostaa, että jo kauan ennen vaaleja Turkin hallitus käytti valtaansa valtion instituutioihin ja sääntelyelimiin nähden valvoakseen narratiivia ja keskustelua sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa, vangitakseen toimittajia ja poliitikkoja ja erottaakseen kurdienemmistöisillä alueilla vaaleilla valitut virkamiehet virasta opposition asettamiseksi epäedulliseen asemaan;

3.  toistaa olevansa erittäin surullinen kuolonuhreja aiheuttaneista tuhoisista maanjäristyksistä Turkin kaakkoisosassa ja Syyriassa 6. helmikuuta 2023 sekä lähettää syvän osanottonsa uhrien perheille; pitää myönteisinä kansainvälisiä ja erityisesti EU:n ja sen jäsenvaltioiden hätäapu- ja jälleenrakennustoimia ja EU:n pelastuspalvelumekanismin nopeaa aktivointia katastrofialueiden auttamiseksi, mikä osoittaa Euroopan vahvaa solidaarisuutta Turkin kansaa kohtaan; katsoo, että EU:n olisi jatkettava Turkin väestön tukemista sen humanitaarisissa tarpeissa ja jälleenrakennustoimissa; pitää erityisen myönteisenä komission ja neuvoston puheenjohtajavaltion Ruotsin koolle kutsumassa avunantajien konferenssissa annettuja merkittäviä lupauksia ja kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita sekä kaikkia muita kansainvälisiä avunantajia täyttämään lupauksensa ja varmistamaan, että jälleenrakentamisen ja katastrofiavun suunnittelu, täytäntöönpano ja valvonta ovat avoimia, kestäviä ja turvallisia; korostaa, että eurooppalainen solidaarisuus voisi johtaa EU:n ja Turkin välisten suhteiden konkreettiseen paranemiseen; on huolissaan puutteista, joita maanjäristys paljasti, kuten hallituksen valmistautumattomuus, mureneva infrastruktuuri ja laajalle levinnyt korruptio; pitää valitettavana, että maanjäristyksen jälkeisinä kriittisinä aikoina pääsy internetiin ja sosiaaliseen mediaan oli hyvin rajallinen, mikä vaikutti pelastustoimiin, ja että kohteeksi otettiin toimittajia, mikä esti vapaata tiedonkulkua;

4.  katsoo, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on vaikuttanut ja lisännyt uuden ulottuvuuden EU:n ja Turkin suhteisiin, koska Turkki yrittää pitää yllä siteitä sekä länteen että Venäjään samanaikaisesti; pitää myönteisenä sitä, että Turkki tuomitsi Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan YK:n yleiskokouksessa ja sitoutui Ukrainan suvereniteettiin ja alueelliseen koskemattomuuteen; pitää samalla valitettavana, että Turkki ei tue pakotteita YK:n kehyksen ulkopuolella; korostaa, että Turkin mukautumisaste YUTP:n alalla laski ennätyksellisen alhaiseen 7 prosenttiin, kun se vuonna 2021 oli 11 prosenttia; kehottaa Turkkia toteuttamaan merkittäviä toimia mukautuakseen EU:n YUTP:hen mahdollisimman pian, myös pakotteiden ja pakotteiden kiertämisen torjunnan osalta;

5.  suhtautuu myönteisesti Turkin pyrkimyksiin helpottaa Ukrainan ja Venäjän välisiä neuvotteluja ja toistaa arvostavansa Turkin keskeistä roolia yhdessä YK:n kanssa Mustanmeren viljasopimuksen välittämisessä ja toiminnassa pitämisessä, mikä on ollut ratkaisevan tärkeää vakavan maailmanlaajuisen nälkäkriisin ja etenkin vehnäpulan torjunnassa; toteaa hybridiuhkien osalta, että kansainvälisten konfliktien ja kriisien yhteydessä on havaittu väärän tiedon ja propagandan levittämistä sosiaalisessa mediassa ja valtavirtaviestimissä myös Turkin informaatioympäristössä; tuomitsee sen, että Turkki ei ole rajoittanut venäläisten tiedotusvälineiden toimintaa Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen yhteydessä;

6.  panee merkille, että Turkin ja Venäjän välinen kauppa on lähes kaksinkertaistunut Ukrainan sodan alkamisen jälkeen ja että on olemassa suuri riski, että pakotteiden kohteena olevat tuotteet ja teknologiat, kuten puolijohteet, voivat kulkea Turkin alueen kautta; korostaa erityistä riskiä, joka aiheutuu pakotteiden kiertämisestä, joka mahdollistaa sellaisen kaksikäyttöteknologian siirrot Venäjälle, jota Venäjän armeija viime kädessä voisi käyttää Ukrainassa; panee merkille Turkin viranomaisten viime kuukausina toteuttamat osittaiset toimenpiteet estääkseen EU:n pakotteiden kattamien tavaroiden jälleenviennin ja suoran siirtymisen Venäjälle; kehottaa kuitenkin Turkkia menemään pidemmälle sen varmistamiseksi, että se lakkaa olemasta pakotteiden kiertämistä haluavien yhteisöjen ja henkilöiden keskus, varmistamaan täysimääräisesti oikeudellisin ja sääntelyllisin keinoin, että pakotteita ei koskaan kierretä sen alueella, ja toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet tältä osin muun muassa rankaisemalla yhteisöjä ja henkilöitä; pitää valitettavana, että kiertämällä EU:n pakotteita Turkki heikentää yhteisiä pyrkimyksiä, ja kehottaa komissiota tutkimaan Venäjän ja Turkin välisen kaupan lisääntymistä ja arvioimaan asianomaisia kauppavirtoja, jotka voisivat viitata pakotteiden kiertämiseen; on lisäksi huolissaan siitä, että yhä useammat Venäjän kansalaiset, myös oligarkit, asettuvat asumaan suurimpiin Turkin kaupunkeihin ja rannikkoalueille, mikä osaltaan nostaa jyrkästi hintoja vuokra- ja kiinteistömarkkinoilla, ja että jatkamalla liiketoimintaansa ja kauppaansa Turkista he tuovat suuria määriä venäläistä pääomaa Turkin järjestelmään; korostaa odottavansa, että Turkki ei tule Venäjän pääoman ja investointien turvasatamaksi; on huolissaan Turkin tiiviistä yhteistyöstä Venäjän kanssa suurten ydinvoimaloiden kehittämisessä, mukaan lukien Akkuyun ydinvoimala, jota Venäjän valtiollinen atomienergiayhtiö Rosatom rakentaa ja aikoo käyttää ja jonka se myös omistaa;

7.  pitää Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen ja Euroopan mantereen muuttuvan turvallisuusrakenteen yhteydessä valitettavana, että Ruotsin Natoon liittymisen ratifiointia viivytetään Suomen liittymistä koskevan aiemman viivyttämisen tapaan, sillä se hyödyttää yksinomaan Venäjää ja heikentää Turkin ja sen Nato-liittolaisten suhteita; tuomitsee tässä yhteydessä myös yritykset heikentää demokraattisia vapauksia EU:n jäsenvaltioissa välineellistämällä suostumuksen antamisen Ruotsin Natoon liittymiselle; panee merkille, että Turkin presidentti päätti lisäneuvottelujen jälkeen lopulta 10. heinäkuuta 2023 toimittaa Ruotsin Natoon liittymistä koskevan pöytäkirjan Turkin kansalliskokoukselle mahdollisimman pian ja tehdä tiivistä yhteistyötä kansalliskokouksen kanssa ratifioinnin varmistamiseksi; pitää kuitenkin valitettavana, että prosessi on edelleen kesken eikä selkeää aikataulua ole; kehottaa Turkkia ratifioimaan Ruotsin Nato-jäsenyyden viipymättä; vaatii Turkin viranomaisia lunastamaan lupauksensa rakentavammasta kumppanuudesta Natossa, myös itäisellä Välimerellä; korostaa, että yhden maan Nato-jäsenyysprosessia ei voida millään tavoin yhdistää toisen maan EU-jäsenyysprosessiin, koska toisen maan EU-jäsenyysprosessi perustuu edelleen sen omiin ansioihin;

8.  katsoo, että ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta koskeva lohduton kuva, jonka parlamentti esitti 7. kesäkuuta 2022 antamassaan päätöslauselmassa Turkkia koskevasta komission vuoden 2021 kertomuksesta, pätee edelleen, ja toistaa kyseisen päätöslauselman sisällön; tukee täysin Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen 12. lokakuuta 2022 antamaa päätöslauselmaa ja siihen liittyvää seurantakomitean raporttia velvoitteiden ja sitoumusten noudattamisesta Turkissa sekä Euroopan neuvoston ministerikomitean Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioiden täytäntöönpanoa odotettaessa hyväksymiä päätöslauselmia, joissa kuvataan yksityiskohtaisesti paikallisesti ja kansainvälisesti tunnettujen ihmisoikeusjärjestöjen jatkuvasti raportoimia vakavia puutteita ihmisoikeuksissa;

9.  on tyrmistynyt siitä, että kielteinen suuntaus ei ole läheskään pysähtynyt tai kääntynyt päinvastaiseksi ja että demokratian taantuminen Turkissa on jatkunut viime vuonna ja että maassa ollaan muuttamassa useita lakeja, joilla tiukennetaan verkkosensuuria ja rajoitetaan tiedonsaantia väärän tiedon estämisen varjolla; on tyrmistynyt myös kriittisiin ääniin kohdistuneista jatkuvista tukahduttamistoimista erityisesti ennen äskettäisiä vaaleja ja niiden aikana; tuomitsee sen, että Turkin hallitus rakensi muun muassa sosiaalista mediaa koskevan vuoden 2020 lain, rahanpesun vastaisen vuoden 2021 lain ja vuoden 2022 disinformaatiolain sisältävällä säädöskokonaisuudella monimutkaisen lainsäädäntöverkoston, jonka avulla toimittajia, media-alan työntekijöitä, kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, poliittisia aktivisteja, tutkijoita ja taiteilijoita voidaan järjestelmällisesti valvoa ja vaientaa; pitää valitettavana, että Turkista on nyt tullut yksi maailmanlaajuisista esimerkeistä kaikenlaisille autoritaarisille käytännöille; pitää huolestuttavana Turkin sosiaalisessa mediassa leviävien valeuutisten kasvavaa määrää mutta on erittäin huolissaan lokakuussa 2022 hyväksytystä ankarasta disinformaatiolaista, jolla tiukennetaan sosiaalisen median alustojen ja verkkouutissivustojen valvontaa ottamalla käyttöön vankeusrangaistuksia disinformaation ja valeuutisten julkaisemisesta; katsoo, että lain epämääräiset määritelmät ”disinformaatiolle” ja ”aikomukselle” asettavat miljoonat Turkin internetin käyttäjät, pienet ja keskisuuret yritykset mukaan luettuina, alttiiksi rikosoikeudellisille toimille sellaisten tietojen julkaisemisesta, joista hallitus on eri mieltä; katsoo, että Turkin hallitus kannustaa näin ollen itsesensuuriin pelottelun avulla; on huolissaan myös valtion propagandan levittämisestä erityisesti valtiojohtoisen uutistoimisto Anadolun kautta;

10.  tuomitsee oikeuslaitoksen riippumattomuuden puutteen ja oikeuslaitoksen alistamisen politiikan välineeksi ja korostaa, että oikeuslaitos on EU:n kannalta erittäin tärkeä, koska sen riippumattomuus on ihmisiä palvelevan ja sen hyväksi toimivan terveen demokraattisen järjestelmän kulmakivi; on edelleen huolissaan perusvapauksien – erityisesti sananvapauden ja yhdistymisvapauden, joiden symbolina Gezi-tapaus edelleen toimii – vakavista rajoituksista ja jatkuvista hyökkäyksistä opposition jäsenten, ihmisoikeuksien puolustajien, asianajajien, ammattiyhdistysaktivistien, vähemmistöjen jäsenten, toimittajien, tutkijoiden ja kansalaisyhteiskunnan aktivistien perusoikeuksia vastaan, mukaan lukien oikeudellinen ja hallinnollinen häirintä, terrorismin vastaisten lakien mielivaltainen käyttö, leimaaminen ja yhdistysten sulkeminen; odottaa, että kaikilla Turkin järjestäytyneen yhteiskunnan aloilla on mahdollisuus jatkaa työtä ja toimintaa vapaasti, koska tämä voisi vahvistaa Turkin demokratiaa; on huolissaan tiedoista, joiden mukaan vankeihin kohdistetaan liiallista voimankäyttöä; korostaa voimakkaasti tarvetta varmistaa kaikkien vankien inhimillinen kohtelu perusihmisoikeuksien mukaisesti;

11.  kehottaa Turkkia panemaan täysimääräisesti täytäntöön kaikki Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot Euroopan ihmisoikeussopimuksen 46 artiklan mukaisesti, mikä on Turkin Euroopan neuvoston jäsenyydestä johtuva ehdoton velvoite; on järkyttynyt siitä, että Turkin viranomaiset ja erityisesti oikeuslaitos eivät edelleenkään piittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen merkittävimmistä tuomioista eivätkä sovella niitä, kuten on kyse Selahattin Demirtaşin ja Osman Kavalan tapauksissa, joiden osalta Turkkia vastaan on käynnistetty historiallinen rikkomusmenettely Euroopan neuvostossa;

12.  tuomitsee toimittajien ja riippumattomien tiedotusvälineiden jatkuvan syytteeseenpanon, sensuroinnin ja häirinnän Turkissa; on myös huolissaan Turkista peräisin olevien toimittajien ja poliittisten vastustajien maalittamisesta EU:ssa; kehottaa Turkin viranomaisia sallimaan kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, asianajajien ja muiden oikeusedustajien sekä lehdistön toimia tehtäviensä mukaisesti ja toimivaltansa puitteissa ja harjoittaa ammattiaan vapaasti, koska siten taataan yleisesti terveempi demokratia ja yhteiskunta;

13.  pitää valitettavana, että kohteena ovat poliittiset puolueet ja opposition jäsenet, joihin kohdistunut painostus on lisääntynyt; on huolissaan siitä, että viimeksi pidettyjen vaalien jälkeen poliittisen opposition sorto ja vaino lisääntyvät maan taloudellisen tilanteen heikkenemisen vuoksi; on erityisen huolissaan kurdipoliitikkoihin, ‑toimittajiin, -asianajajiin ja -taiteilijoihin kohdistuvista jatkuvista tukahduttamistoimista, myös ennen vaaleja tehdyistä joukkopidätyksistä, sekä meneillään olevasta Kansojen demokraattiseen puolueen (HDP) kieltämistä koskevasta menettelystä; on huolissaan siitä, että oikeuslaitosta käytetään vaikuttamaan oppositiopuolueiden poliittisiin päätöksiin, kuten Istanbulin suurkaupunkikunnan pormestaria vastaan nostetusta kanteesta;

14.  ilmaisee syvän huolensa naisten oikeuksien heikkenemisestä, sukupuolistuneesta väkivallasta ja naismurhien lisääntymisestä, mikä kuvastaa vakavia puutteita naisten tehokkaan suojelun tarjoamisessa Turkissa; on erityisen huolissaan ”kunniamurhista”; pitää valitettavana, että naismurhista ei ole saatavilla luotettavia virallisia tietoja, vaikka naisten oikeuksia ajavat järjestöt raportoivat johdonmukaisesti; kehottaa Turkin viranomaisia tukemaan naisiin kohdistuvasta väkivallasta selvinneitä ja saattamaan syylliset vastuuseen; on huolissaan mielenosoittajien ja poliisin välisistä yhteenotoista 8. maaliskuuta 2023, jolloin satoja naisia ja hlbt+-aktivisteja osallistui 20. vuotuiseen naisten mielenosoitukseen maaliskuussa Istanbulissa; toistaa tuomitsevansa jyrkästi Turkin vetäytymisen Istanbulin yleissopimuksesta presidentin asetuksella, sillä se on merkittävä takaisku pyrkimyksille edistää naisten oikeuksia maassa, ja kehottaa jälleen Turkin hallitusta kumoamaan tämän päätöksen, jota ei voida hyväksyä, sekä noudattamaan kansainvälisiä sopimuksia ja velvoitteita, joiden sopimuspuoli se on; kehottaa Turkkia hyväksymään nopeasti tehokkaan kansallisen toimintasuunnitelman lapsiavioliittojen ja pakkoavioliittojen torjumiseksi;

15.  on huolissaan hlbti+-yhteisöön kohdistuvasta laajalle levinneestä vihapuheesta ja syrjinnästä; pitää valitettavana hlbti+-ihmisten jatkuvaa ahdistelua ja häirintää sekä erityisesti sitä, että poliitikot ja korkean tason virkamiehet tasavallan presidenttiä myöten käyttävät hlbti+-vastaista retoriikkaa; pitää valitettavana, että viranomaiset ovat vuodesta 2014 lähtien kieltäneet Pride-kulkueet suurissa kaupungeissa, myös Istanbulissa; muistuttaa, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaisiin Turkin velvoitteisiin sisältyy velvollisuus torjua hlbti+-ihmisiin kohdistuvaa syrjintää ja väkivaltaa, ja kehottaa Turkin viranomaisia noudattamaan sitoumuksiaan lisäämällä syrjinnän vastaisiin säännöksiin seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuoliominaisuudet suojelun perusteiksi;

16.  on edelleen erittäin huolissaan niin sanotusta kurdikysymyksestä ja toistaa, että on kiireellisesti käynnistettävä uudelleen uskottava poliittinen prosessi, johon osallistuvat kaikki asiaankuuluvat osapuolet ja demokraattiset voimat, jotta se saataisiin ratkaistua rauhanomaisesti; kehottaa Turkin uutta hallitusta etenemään tähän suuntaan edistämällä vuoropuhelua ja sovintoa; on huolissaan kurdiyhteisöön kohdistetuista vakavista ja jyrkentyvistä tukahduttamistoimista erityisesti maan kaakkoisosassa, mukaan lukien sivistyksellisten oikeuksien heikkeneminen entisestään ja kurdikielen käyttöä opetuskielenä koskevat oikeudelliset rajoitukset;

17.  panee merkille, että Turkin parlamentin viimeisimmissä vaaleissa äärioikeistolaiset islamistipuolueet liittyivät osaksi hallitsevaa koalitiota; on huolissaan islamistisen asialistan kasvavasta painoarvosta lainsäädännässä ja monilla julkishallinnon aloilla, mukaan lukien uskonnollisten asioiden osaston (Diyanet) vaikutusvallan lisääntyminen koulutusjärjestelmässä; on huolissaan erityisesti hallituksen viranomaisten sekä islamististen ja äärinationalististen ryhmien Turkin kulttuurialaan ja taiteilijoihin kohdistamasta kasvavasta painostuksesta, josta viimeaikaisena osoituksena on kasvava määrä konserttien, festivaalien ja muiden kulttuuritapahtumien peruutuksia siksi, että niitä pidetään kriittisinä tai ”epämoraalisina”, ja toteaa, että tarkoituksena on ajaa äärimmäisen konservatiivista agendaa, joka on ristiriidassa EU:n arvojen kanssa;

18.  panee tyytyväisenä merkille komission uuden tilannetietoisuuden, joka on johtanut Erasmus+-rahoituksen lopettamiseen sekä EU:n arvojen vastaisesti toimineelle turkkilaiselle Yavuz Sultan Selim -järjestölle maksettujen varojen takaisinperintään; kehottaa komissiota jatkamaan toimiaan sen varmistamiseksi, että EU:n varoilla ei rahoiteta järjestöjä, jotka eivät kunnioita EU:n arvoja;

19.  toteaa, että etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen oikeuksien suojelussa ei ole edistytty merkittävästi, mukaan lukien kreikkalaiskatolisen väestön oikeudet Gökçeadan (Imbros) ja Bozcaadan (Tenedos) saarilla; kehottaa Turkin viranomaisia kunnioittamaan täysimääräisesti kulttuuristen ja uskonnollisten monumenttien ja symbolien historiallista ja kulttuurista luonnetta, erityisesti niiden, jotka on luokiteltu Unescon maailmanperintökohteiksi; panee huolestuneena merkille Hagia Sofian muistomerkin ja Chora-museon viimeaikaiset tapahtumat; painottaa, että on poistettava rajoitukset, jotka koskevat pappien koulutusta, virkaan nimittämistä ja virassa seuraamisen järjestystä, sallittava vuonna 1971 suljetun Halkin seminaarin uudelleen avaaminen ja poistettava kaikki esteet sen asianmukaiselta toiminnalta; kehottaa uudelleen Turkkia kunnioittamaan ortodoksikristittyjen ekumeenisen patriarkaatin roolia kaikkialla maailmassa sekä tunnustamaan sen oikeushenkilöyden ja kirkollisen ”ekumeeninen patriarkka” -arvonimen julkisen käytön; kehottaa Turkkia panemaan täysimääräisesti täytäntöön kaikki asiaankuuluvat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot ja Euroopan neuvoston suositukset vähemmistöjen omistusoikeuksien suojelusta ja ottamaan käyttöön lainsäädäntöä, jonka avulla kaikki uskonnolliset yhteisöt ja etniset vähemmistöt voivat saada oikeushenkilön aseman panemalla täytäntöön Venetsian komission asiaa koskevat suositukset; kehottaa Turkin viranomaisia tutkimaan tehokkaasti henkilöitä, jotka ovat vastuussa vähemmistöihin kohdistuvasta vihapuheesta tai uskonnollisiin kohteisiin kohdistuvasta ilkivallasta, ja asettamaan heidät syytteeseen;

20.  ilmaisee syvän huolensa vallan jatkuvasta ylikeskittymisestä Turkin presidentille ilman tehokasta keskinäistä valvontaa, mikä on heikentänyt vakavasti maan demokraattisia instituutioita; korostaa, että eri hallintotasojen itsenäisyyden puute, joka johtuu äärimmäisestä riippuvuudesta presidentistä kaikenlaisissa yksinvaltaisissa päätöksissä, voi johtaa toimintakyvyttömään järjestelmään, mistä on osoituksena hidas reagointi helmikuun maanjäristysten tuhoisiin seurauksiin;

21.  päättelee, että Turkin hallitus ei ole kiinnostunut kuromaan umpeen Turkin ja EU:n välistä jatkuvaa ja kasvavaa arvo- ja normikuilua, koska se on osoittanut viime vuosina selvästi poliittisen tahdon puutetta tarvittavien uudistusten toteuttamiseksi erityisesti oikeusvaltion ja perusoikeuksien sekä kaikkien etnisten, uskonnollisten ja seksuaalisten vähemmistöjen suojelun ja osallistamisen suhteen; toteaa lisäksi, että Turkin hallitus ei ole osoittanut kiinnostusta noudattaa Kööpenhaminan kriteerejä ja sitoutua niihin tai mukautua EU:n politiikkoihin ja tavoitteisiin;

22.  ilmaisee huolensa Turkin markkinatalouden puutteellisesta toiminnasta erityisesti raha- ja finanssipolitiikan toteuttamisen sekä institutionaalisen ja sääntely-ympäristön osalta sekä Turkin presidentin suorasta puuttumisesta rahapolitiikkaan; katsoo, että hallituksen on nyt puututtava talouden haavoittuvuuksiin ja korkeaan inflaatiotasoon; kehottaa hallitusta palauttamaan Turkin keskuspankin ja Turkin tilastolaitoksen kaltaisten keskeisten instituutioiden uskottavuuden; katsoo, että vahvempi ja rehellisempi suhde EU:n kanssa auttaisi lievittämään joitakin vaikeuksia ja parantamaan Turkin väestön elintasoa;

23.  kehottaa Turkkia jatkamaan edistymistä ympäristö- ja ilmastotoimiin liittyvien EU:n direktiivien ja säännöstön yhdenmukaistamisessa; antaa tunnustusta turkkilaisten ympäristöoikeuksien puolustajien työlle; suhtautuu myönteisesti Turkin hallituksen päätökseen ratifioida Pariisin ilmastosopimus ja sen sitoumukseen tulla hiilineutraaliksi vuoteen 2053 mennessä; pitää valitettavana, että tämän sitoumuksen jälkeen ei ole toteutettu erityisiä toimia; pitää lisäksi valitettavana, että vaikka Turkki on asettanut kunnianhimoisia tavoitteita muun muassa saastumisen valvonnalle, jätehuollolle ja ilmastonmuutoksen torjumiselle, niiden toteuttaminen on edelleen heikkoa ja meneillään olevien talouskriisien hallinta on asetettu kestävän talouden aikaansaamiseksi toteutettavien toimien edelle; kehottaa Turkkia lisäämään osuuttaan ilmaston ja biologisen monimuotoisuuden suojelussa ja asettamaan etusijalle ilmastolakinsa hyväksymisen; kehottaa jälleen Turkin hallitusta keskeyttämään suunnitelmansa Akkuyun ydinvoimalan rakentamisesta erittäin maanjäristysherkälle alueelle, sillä se olisi vakava uhka Turkin lisäksi myös Välimeren alueelle; kehottaa Turkkia tässä yhteydessä liittymään YK:n Euroopan talouskomission Espoon ja Århusin yleissopimuksiin ja toistaa Turkin hallitukselle esittämänsä kehotuksen ottaa naapurimaidensa hallitukset mukaan Akkuyu-hankkeen mahdolliseen tulevaan kehitykseen;

24.  suhtautuu vastakkainasettelukauden jälkeen myönteisesti Turkin viimeaikaisiin toimiin suhteiden normalisoimiseksi useisiin maihin, kuten Armeniaan, Egyptiin, Israeliin ja Persianlahden valtioihin; kehottaa Turkkia seuraamaan tätä myönteistä kehitystä konkreettisilla toimilla kaikkien naapureiden suhteen; suhtautuu myönteisesti Turkin osallistumiseen Euroopan poliittisen yhteisön huippukokouksiin; on kuitenkin edelleen huolissaan siitä, että Turkin ulkopolitiikka on yhä monilta osin ristiriidassa EU:n etujen kanssa ja että viimeisimmän komission Turkkia koskevan kertomuksen mukaan se on viime vuonna erkaantunut edelleen kauemmas ja saavuttanut ennätyksellisen alhaisen yhtenäisyystason eli vain 7 prosenttia yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista päätöksistä ovat yhteneväisiä;

25.  tuomitsee Turkin sotilaalliset toimet Syyriassa ja sen laittoman miehityksen Pohjois-Syyrian alueilla ja tuomitsee sen, että Turkki ja paikalliset syyrialaiset ryhmittymät loukkaavat siviilien oikeuksia ja rajoittavat ilman rangaistusta heidän vapauksiaan Turkin miehittämillä alueilla; pitää valitettavana, että miehityksen yhteydessä suuri osa alueiden väestöstä pakeni ja että heidän paluunsa on ollut tähän mennessä mahdotonta Turkin miehitysjoukkojen ja Turkin kanssa liittoutuneiden paikallisten islamilaisten puolisotilaallisten joukkojen vuoksi; toistaa, että uusi tunkeutuminen Syyriaan vaikuttaisi vakavasti kansainväliseen turvallisuuteen;

26.  ilmaisee huolensa Turkin ilmaiskuista Pohjois-Syyriassa ja Irakissa, erityisesti Sinjarin aluetta vastaan, jossa asuu jesidiväestö, joka kärsi kansanmurhasta Isisin käsissä vuonna 2014, sekä jatkuvasta sotilaallisesta läsnäolosta Irakin alueella; toistaa, että siviiliväestö ei saisi koskaan joutua sotilaallisen itsepuolustuksen uhriksi; kehottaa Turkin viranomaisia noudattamaan pidättyvyyttä kansainvälisiä normeja täysimääräisesti noudattaen;

27.  pitää valitettavana, että Turkin kannat ja politiikka Libyaan nähden ovat pysyneet hyvin muuttumattomina; panee huolestuneena merkille, että Turkki allekirjoitti lokakuussa 2022 Libyan kansallisen yhtenäisyyden hallituksen kanssa uuden hiilivetyjä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan, jolla voisi olla vakavia seurauksia alueelliselle vakaudelle siinä määrin, että se merkitsisi sotilaallista yhteistyötä ja merirajoja koskevien vuoden 2019 laittomien yhteisymmärryspöytäkirjojen suoraa tai välillistä täytäntöönpanoa; toistaa tuomitsevansa Turkin ja Libyan yhteisymmärryspöytäkirjojen allekirjoittamisen kattavasta turvallisuusyhteistyöstä ja sotilaallisesta yhteistyöstä ja merialueiden rajaamisesta, sillä ne ovat yhteydessä toisiinsa ja rikkovat selvästi sekä kansainvälistä oikeutta että asiaa koskevia YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia ja EU:n jäsenvaltioiden suvereeneja oikeuksia; kehottaa Turkkia tekemään yhteistyötä IRINI-operaation kanssa Libyaa koskevan asevientikiellon täytäntöönpanemiseksi ja ihmisten salakuljetuksen ja ihmiskaupan torjumiseksi;

28.  korostaa, että Länsi-Balkanin merkitys Turkin ulkopolitiikassa on kasvussa ja että sillä on erityisiä siteitä esimerkiksi Bosnia ja Hertsegovinaan ja Serbiaan, joka on Turkin tärkein keskustelukumppani Balkanin asioissa;

29.  on huolissaan turkkilaista alkuperää oleviin unionin kansalaisiin kohdistuvasta Turkin sekaantumisesta EU:n jäsenvaltioiden asioihin; kehottaa komissiota panemaan täytäntöön ulkomaista sekaantumista käsittelevän erityisvaliokunnan (ING2) demokratian puolustamista koskevassa paketissa esitetyt suositukset ulkomaisten viranomaisten harjoittaman ulkomaisen sekaantumisen torjumiseksi; kehottaa Euroopan ulkosuhdehallinnon strategisen viestinnän osastoja dokumentoimaan epäilyt Turkin EU:hun kohdistamasta disinformaatiosta ja raportoimaan havainnoistaan Euroopan parlamentille;

30.  muistuttaa, että Naton jäsenenä Turkilla on geostrateginen rooli alueellisen ja Euroopan turvallisuuden varmistamisessa ja että sen odotetaan toimivan Nato-velvoitteidensa mukaisesti;

31.  tukee Armenian ja Turkin suhteiden normalisointia sovinnon, alueellisen vakauden ja turvallisuuden sekä sosioekonomisen kehityksen edistämiseksi ja on tyytyväinen tähän mennessä saavutettuun edistykseen; panee tyytyväisenä merkille Armenian pääministerin läsnäolon vastavalitun Turkin presidentin virkaanastujaisissa; kehottaa panemaan nopeasti täytäntöön Turkin ja Armenian hallitusten erityisedustajien tekemät sopimukset, kuten ilmatilan avaamisesta ja kahden maan välisestä rajasta tehdyt sopimukset; kehottaa molempia osapuolia osallistumaan prosessiin vilpittömässä mielessä ja ilman ennakkoehtoja; toivoo, että tämä antaisi sysäyksen suhteiden normalisoitumiselle Etelä-Kaukasian alueella; kannustaa jälleen Turkkia tunnustamaan armenialaisten kansanmurhan ja tasoittamaan siten tietä Turkin ja Armenian kansojen väliselle aidolle sovinnolle ja noudattamaan täysimääräisesti velvollisuuksiaan suojella Armenian kulttuuriperintöä;

32.  antaa tunnustusta Turkin pyrkimyksille toimia isäntämaana maailman suurimmalle pakolaisväestöryhmälle, johon kuuluu lähes neljä miljoonaa ihmistä; pitää tältä osin myönteisenä, että pakolaisille ja heitä Turkissa vastaanottaneille yhteisöille tarjotaan edelleen EU:n rahoitusta, ja ilmaisee vahvan sitoutumisensa tämän jatkamiseen tulevaisuudessa; kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen syyrialaispakolaisten ja heitä vastaanottavien yhteisöjen rahoituksen jatkamisesta Turkissa vuoden 2024 jälkeen; kehottaa komissiota varmistamaan mahdollisimman suuren avoimuuden ja tarkkuuden Turkin pakolaisavun koordinointivälineen seuraajan varojen jakamisessa ja pyytää komissiota varmistamaan, että nämä varat annetaan ensisijaisesti suoraan pakolaisille ja vastaanottaville yhteisöille ja että niitä hallinnoivat vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden takaavat järjestöt; kannattaa EU:n ja Turkin välisen yhteistyön objektiivista arviointia pakolais- ja muuttoliikeasioissa ja korostaa, että molempien osapuolten on tärkeää noudattaa EU:n ja Turkin vuonna 2016 antaman yhteisen julkilausuman ja EU:n ja Turkin takaisinottosopimuksen mukaisia sitoumuksiaan kaikkien jäsenvaltioiden osalta, mukaan lukien Kreikasta palaavien henkilöiden takaisinoton uudelleen aloittaminen ja vapaaehtoisen humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmän aktivointi; muistuttaa, että Turkin viranomaisten olisi toteutettava palautuksia vain vapaaehtoiselta pohjalta ja vain, jos ne suorittavat ne turvallisesti; vastustaa jyrkästi Turkin hallituksen harjoittamaa muuttajien välineellistämistä; korostaa tarvetta varmistaa kaikkien pakolaisten ja muuttajien oikeuksien ja vapauksien suojelu; toteaa, että Turkin pakolaisten valitettava välineellistäminen johti siihen, että turvapaikkahakemusten määrä on viime vuosina jatkanut lisääntymistään Kyproksessa; palauttaa mieliin Turkin velvoitteen toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, joilla estetään estää uusien meri- tai maareittien luominen laitonta maahanmuuttoa varten Turkista EU:hun; on erittäin huolissaan uskottavista tiedoista, joiden mukaan rajanylitykseen pyrkiviä henkilöitä on karkotettu mielivaltaisesti ja käännytetty summittaisesti; tuomitsee Turkin pakolaisiin kohdistuvat muukalaisvihamieliset hyökkäykset ja turkkilaisten poliitikkojen pakolais- ja maahanmuuttovastaisen retoriikan lietsomisen; pitää valitettavana, että kansainväliset ja kansalliset järjestöt eivät pääse Turkin yli 30 säilöönottokeskukseen valvontaa ja avun antamista varten; kehottaa komissiota varmistamaan, että EU:n rahoittamiin hankkeisiin on mahdollista osallistua ja että niitä valvotaan asianmukaisesti;

33.  pitää myönteisenä itäisellä Välimerellä viime aikoina havaittua jännitteiden lientymistä sekä myönteistä kehitystä, joka vaikuttaa alkaneen äskettäin erityisesti helmikuun maanjäristyksien jälkeen, ja toivoo, että Turkin ulkopolitiikan mahdollinen uusi aikakausi voisi johtaa myönteisiin tuloksiin Turkin ja kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kahdenvälisissä suhteissa; on edelleen täysin tietoinen siitä, että mahdollinen myönteinen dynamiikka voi helposti muuttua milloin tahansa, sillä taustalla olevia kysymyksiä ei ole vieläkään ratkaistu; ilmaisee huolensa joidenkin Turkin virkamiesten lausunnoista, joissa kyseenalaistetaan Kreikan saarten suvereniteetti; kehottaa Turkkia kunnioittamaan kaikkien EU:n jäsenvaltioiden täysivaltaisuutta niiden aluemerellä ja ilmatilassa samoin kuin kaikkia niiden suvereniteettioikeuksia, kuten muun muassa oikeutta tutkia ja hyödyntää luonnonvaroja, EU:n ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti; ilmaisee täyden solidaarisuutensa Kreikalle ja Kyproksen tasavallalle; kehottaa edelleen Turkkia osoittamaan aitoa kollektiivista sitoutumista talousvyöhykkeiden ja mannerjalustan määrittämiseen sekä Egeanmerellä että itäisellä Välimerellä vilpittömässä mielessä ja kansainvälisen oikeuden ja hyvien naapuruussuhteiden periaatteen mukaisesti sekä pidättymään yksipuolisista laittomista toimista tai uhkailuista; ilmaisee syvän huolensa siitä, että Turkki uhkaa yhä virallisesti sodalla Kreikkaa, jos tämä käyttää laillista oikeuttaan laajentaa aluevesiään 12 meripeninkulmaan asti Egeanmerellä YK:n merioikeusyleissopimuksen 3 artiklan mukaisesti; kehottaa kaikkia sidosryhmiä osallistumaan vilpittömässä mielessä riitojen rauhanomaiseen ratkaisemiseen;

34.  pitää valitettavana, että Kyproksen ongelma jatkuu; vahvistaa näkemyksensä, että ainoa kestävä ratkaisu Kyproksen kysymykseen, myös sen ulkoisiin näkökohtiin, on oikeudenmukainen, kattava ja toteuttamiskelpoinen YK:n kehyksessä saavutettava ratkaisu, joka perustuu sellaiseen kahden yhteisön ja kahden alueen liittovaltioon, jolla on yksi kansainvälinen oikeushenkilöys, yksi suvereniteetti ja yksi kansalaisuus ja joka on poliittisesti yhdenvertainen, kuten YK:n turvallisuusneuvoston asiaankuuluvissa päätöslauselmissa on säädetty, kansainvälisen oikeuden mukaisesti ja unionin perustana olevia periaatteita kunnioittaen; pitää valitettavana, että Turkin hallitus on luopunut ratkaisulle sovitusta perustasta ja YK:n kehyksestä ja puolustaa yksin kahden valtion ratkaisua Kyproksessa; kehottaa Turkkia luopumaan tästä kahden valtion ratkaisua koskevasta ehdotuksesta, jota ei voida hyväksyä; tuomitsee jyrkästi kaikki toimet, joilla helpotetaan tai edesautetaan millään tavoin separatistisen laittoman yhteisön kansainvälistä tunnustamista Kyproksessa, ja korostaa, että tällaiset toimet vahingoittavat vakavasti pyrkimyksiä luoda olosuhteet, joissa sovintoneuvottelut voidaan aloittaa uudelleen Yhdistyneiden kansakuntien johdolla; tukee kaikkia rakentavia ehdotuksia, joilla pyritään katkaisemaan sovitteluprosessin pattitilanne, ja kehottaa EU:ta sitoutumaan aktiivisemmin tähän; tuomitsee sen, että Turkki rikkoo edelleen YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia 550 (1984) ja 789 (1992), joissa Turkkia kehotetaan siirtämään Varoshan alue laillisille asukkailleen YK:n väliaikaisen hallinnon alaisuudessa, tukemalla Varoshan kaupungin avaamista yleisölle; katsoo, että tämä tilanne heikentää keskinäistä luottamusta ja siten mahdollisuutta aloittaa uudelleen suorat neuvottelut kokonaisvaltaisesta ratkaisusta Kyproksen ongelmaan; kehottaa Turkkia jälleen kerran kumoamaan laittomat ja yksipuoliset toimensa Varoshassa; kehottaa lisäksi Turkkia vetämään joukkonsa Kyproksesta ja pidättäytymään kaikista yksipuolisista toimista, jotka vahvistaisivat saaren pysyvää jakautumista, ja pidättymään toimista, joilla muutetaan demografista tasapainoa; kehottaa kiireellisesti käynnistämään uudelleen neuvottelut Kyproksen yhdistymisestä YK:n pääsihteerin suojeluksessa mahdollisimman pian ja jatkamaan siitä, mihin neuvottelut jäivät Crans-Montanan prosessissa vuonna 2017; kehottaa jälleen Turkkia noudattamaan velvoitettaan soveltaa rajoituksitta ja ilman syrjintää Ankaran sopimuksen lisäpöytäkirjan määräyksiä kaikkiin jäsenvaltioihin, myös Kyproksen tasavaltaan; on edelleen huolissaan eristyksissä olevien kyproksenkreikkalaisten kohtaamista koulutusrajoituksista; pitää valitettavana, että Turkki ei edelleenkään ole edistynyt suhteidensa normalisoinnissa Kyproksen tasavallan kanssa; korostaa, että yhteistyö on edelleen olennaisen tärkeää muun muassa oikeus- ja sisäasioiden sekä ilmailulainsäädännön ja lentoliikennettä koskevan viestinnän aloilla kaikkien EU:n jäsenvaltioiden, myös Kyproksen tasavallan, kanssa; pitää valitettavana, että Turkki kieltäytyy edelleen noudattamasta ilmailulainsäädäntöä ja kieltäytyi myöntämästä yhden jäsenvaltion lipun alla purjehtiville aluksille pääsyn Bosporinsalmeen ja Dardanelleille; katsoo, että tämä voisi olla ala, jolla Turkki voisi todistaa olevansa sitoutunut luottamusta lisääviin toimiin;

35.  tuomitsee Turkin miehitysjoukkojen aloittaman laittoman rakennustyön Kyproksessa kahden yhteisön kylän Pyla/Pile lähellä puskurivyöhykkeellä ja 18. elokuuta 2023 YK:n rauhanturvajoukkoihin kohdistetut hyökkäykset ja YK:n ajoneuvoille aiheutuneet vahingot; kehottaa kunnioittamaan puskurivyöhykkeen asemaa ja YK:n Kyproksessa toimivien rauhanturvajoukkojen toimeksiantoa; palauttaa mieliin, että YK:n rauhanturvajoukkojen turvallisuuteen kohdistuvat uhat ja YK:n omaisuuden vahingoittaminen ovat kansainvälisiä rikoksia; kehottaa Turkkia ja kyproksenturkkilaisten johtoa lopettamaan ja perumaan kaikki tällaiset yksipuoliset toimet ja välttämään uusia toimia ja provokaatioita, jotka eivät edistä YK:n johtamien neuvottelujen jatkamista;

36.  kehottaa jälleen Turkkia antamaan Kyproksen turkkilaiselle yhteisölle tältä osin tarvittavaa tilaa toimia asemansa mukaisesti yhtenä saaren laillisena yhteisönä, mikä on Kyproksen tasavallan perustuslain heille takaama oikeus; kehottaa uudelleen komissiota tehostamaan toimiaan ottaa Kyproksen turkkilainen yhteisö mukaan muistuttaen, että sen paikka on Euroopan unionissa; kehottaa kaikkia osapuolia osoittamaan rohkeampaa lähestymistapaa yhteisöjen tuomiseksi yhteen; korostaa, että EU:n lainsäädäntö on pantava täytäntöön koko saarella sen jälkeen, kun Kyproksen ongelma on ratkaistu kokonaisvaltaisesti; toteaa sillä välin, että Kyproksen tasavallan tehtävänä on tehostaa pyrkimyksiään helpottaa kyproksenturkkilaisten osallistumista EU-asioihin; kiittää kateissa olevia henkilöitä käsittelevän yhteisöjen välisen komitean tärkeää työtä ja kehottaa jälleen Turkkia tehostamaan toimiaan keskeisten tietojen toimittamiseksi sotilasarkistoistaan sekä todistajien tapaamiseksi suljetuilla alueilla; kehottaa Turkkia tekemään yhteistyötä asianomaisten kansainvälisten organisaatioiden, erityisesti Euroopan neuvoston, kanssa, jotta ehkäistään ja torjutaan kulttuuriperinnön laitonta kauppaa ja tarkoituksellista tuhoamista; tuomitsee Turkin toistuvat yritykset pelotella ja hiljentää kyproksenturkkilaisia toimittajia ja kyproksenturkkilaisen yhteisön edistyksellisiä kansalaisia ja loukata siten heidän oikeuttaan mielipiteen- ja ilmaisunvapauteen;

Tie eteenpäin EU:n ja Turkin suhteissa

37.  toistaa vakaan näkemyksensä, että Turkki on yleisen toimintapolitiikan sekä talous-, energia- ja ulkopolitiikan kannalta strategisesti merkittävä maa, laajemman alueen vakauden kannalta keskeinen kumppani sekä liittolainen muun muassa Natossa; vahvistaa, että EU on sitoutunut jatkamaan vuoropuheluun, kunnioitukseen ja keskinäiseen luottamukseen perustuvia parhaita mahdollisia suhteita Turkkiin kansainvälisen oikeuden ja hyvien naapurisuhteiden mukaisesti; kehottaa rakentamaan EU:n ja Turkin suhteita pitkän aikavälin vision varaan ja asettamaan niiden perustaksi yhteistyön eikä vastakkainasettelun;

38.  katsoo kaiken edellä esitetyn valossa, että jos Turkin hallitus ei muuta toimintatapojaan merkittävästi, Turkin liittymisprosessia ei voida jatkaa nykyisessä tilanteessa; kehottaa Turkin hallitusta sekä Euroopan unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita purkamaan nykyisen umpikujan ja etenemään kohti tiiviimpää, dynaamisempaa ja strategisempaa kumppanuutta; suosittelee, että asiaa lähestytään mahdollisimman vastuullisella ja omistautuneella tavalla ja että aloitetaan pohdintaprosessi, jotta EU:n ja Turkin suhteille löydettäisiin rinnakkainen ja realistinen kehys, joka kattaa kaikkien osapuolten edut; kehottaa siksi komissiota tutkimaan vastavuoroisesti kiinnostavan kehyksen mahdollisia muotoja kattavan ja osallistavan prosessin, kuten nykyaikaistetun assosiaatiosopimuksen avulla;

39.  vaatii, että demokratia, oikeusvaltio ja perusoikeudet sekä suvereniteetin, alueellisen koskemattomuuden ja vähemmistöjen oikeuksien keskinäisen kunnioittamisen olisi jatkossakin oltava EU:n ja Turkin hyvien naapuruussuhteiden ytimessä ja että näiden suhteiden kehyksen olisi perustuttava tiukasti kansainvälisen oikeuden ja monenvälisyyden periaatteisiin;

40.  antaa tunnustusta demokraattisille ja Eurooppa-myönteisille pyrkimyksille, joita Turkin yhteiskunnan enemmistöllä (erityisesti turkkilaisilla nuorilla) on, ja toteaa, että EU ei tule hylkäämään heitä; ilmaisee olevansa erittäin sitoutunut tukemaan Turkin riippumatonta kansalaisyhteiskuntaa ja lisäämään sille annettavaa tukea, myös suoraa taloudellista tukea, kaikissa olosuhteissa ja kaikissa mahdollisissa tulevissa suhdekehyksissä, muun muassa seuraamalla säännöllisesti Turkin kokoontumis- ja yhdistymisvapauden sekä ihmisoikeuksien puolustajien suojelun ja kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien kaventumisen tilannetta; toistaa kehotuksensa vahvistaa ja syventää Turkin ja EU:n jäsenvaltioiden yhteiskuntien keskinäistä tuntemusta ja ymmärrystä, edistämää kulttuurista kasvua, sosiokulttuurista vaihtoa ja torjumaa kaikkia yhteiskunnallisten, uskonnollisten, etnisten tai kulttuuristen ennakkoluulojen ilmenemismuotoja; kannustaa Turkkia ja EU:ta edistämään yhteisiä arvojaan tukemalla nuoria, edistämällä nuorten osallistumista ja hyödyntämällä aiempia kokemuksiaan tutkimus- ja koulutusyhteistyössään; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti sopimuksiin, joilla Turkille myönnetään assosioituneen maan asema Horisontti Eurooppa -ohjelmaan, Erasmus+-ohjelmaan ja Euroopan solidaarisuusjoukkoihin vuosiksi 2021–2027, ja kehottaa lisäämään EU:n tukea näille ohjelmille;

41.  vahvistaa tukevansa sellaista parannettua tulliliittoa, jolla on laajempi, molempia osapuolia hyödyttävä soveltamisala, joka voisi kattaa monenlaisia yhteisen edun mukaisia aloja, kuten digitalisaation ja mukautumisen vihreän kehityksen ohjelmaan; korostaa, että tällaisen nykyaikaistamisen olisi perustuttava ihmisoikeuksiin ja perusoikeuksiin, kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseen ja hyviin naapurisuhteisiin liittyvään tiukkaan ehdollisuuteen ja että sen voidaan odottaa toteutuvan vain, jos Turkki panee lisäpöytäkirjan täysimääräisesti täytäntöön Ankaran sopimuksen ulottamiseksi kaikkiin jäsenvaltioihin ilman varauksia ja syrjintää; korostaa, että molempien osapuolten on oltava täysin tietoisia tästä demokraattisesta ehdollisuudesta heti neuvottelujen alusta lähtien, koska parlamentti ei anna suostumustaan lopulliseen sopimukseen ilman edistymistä tällä alalla; pitää valitettavana, että nykyinen tulliliitto ei saa koko potentiaaliaan käyttöön ennen kuin Turkki panee lisäpöytäkirjat täytäntöön täysimääräisesti ja konkreettisesti kaikkia jäsenvaltioita kohtaan syrjimättömällä tavalla; on edelleen valmis etenemään kohti viisumivapautta heti, kun Turkin viranomaiset täyttävät kuusi jäljellä olevaa vertailuarvoa ja niitä sovelletaan tosiasiallisesti ja syrjimättömästi kaikkia jäsenvaltioita kohtaan; pitää erittäin valitettavana Turkin viranomaisten jatkuvia pyrkimyksiä syyttää EU:ta siitä, ettei se ole edistynyt tässä asiassa, vaikka ne eivät ole ryhtyneet tarvittaviin toimiin kuuden tiedossa olevan vertailuarvon noudattamiseksi; kannustaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön toimenpiteitä turkkilaisten Erasmus-opiskelijoiden viisumimenettelyjen nopeuttamiseksi;

o
o   o

42.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvoston, neuvoston ja komission puheenjohtajille; pyytää, että tämä päätöslauselma käännetään turkiksi ja toimitetaan Turkin tasavallan presidentille, hallitukselle ja parlamentille.

(1) EUVL L 288, 9.11.2022, s. 81. (2) EUVL C 493, 27.12.2022, s. 2. (3) EUVL C 15, 12.1.2022, s. 81. (4) EUVL C 425, 20.10.2021, s. 143. (5) EUVL C 465, 6.12.2022, s. 112. (6) EUVL C 132, 24.3.2022, s. 88. (7) EUVL C 328, 6.9.2016, s. 2.