Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. syyskuuta 2023 Euroopan kirja-alan tulevaisuudesta (2023/2053(INI))
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 167 artiklan,
– ottaa huomioon 13. joulukuuta 2006 tehdyn YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista,
– ottaa huomioon 27. kesäkuuta 2013 tehdyn Marrakeshin sopimuksen julkaistujen teosten saatavuuden helpottamisesta sokeiden, heikkonäköisten tai muulla tavoin lukemisesteisten hyväksi,
– ottaa huomioon tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22. toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/29/EY(1),
– ottaa huomioon alkuperäisen taideteoksen tekijän oikeudesta jälleenmyyntikorvaukseen 27. syyskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/84/EY(2),
– ottaa huomioon vuokraus- ja lainausoikeuksista sekä tietyistä tekijänoikeuden lähioikeuksista henkisen omaisuuden alalla 12. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/115/EY(3),
– ottaa huomioon orpoteosten tietyistä sallituista käyttötarkoituksista 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/28/EU(4),
– ottaa huomioon tekijänoikeudella ja lähioikeuksilla suojattujen tiettyjen teosten ja muun aineiston saavutettavassa muodossa olevien kappaleiden rajatylittävästä vaihdosta unionin ja kolmansien maiden välillä sokeiden, heikkonäköisten tai muulla tavoin lukemisesteisten hyväksi 13. syyskuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1563(5),
– ottaa huomioon tekijänoikeudella ja lähioikeuksilla suojattujen tiettyjen teosten ja muun aineiston tietyistä sallituista käyttötarkoituksista sokeiden, heikkonäköisten tai muulla tavoin lukemisesteisten hyväksi sekä tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa annetun direktiivin 2001/29/EY muuttamisesta 13. syyskuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1564(6),
– ottaa huomioon tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista 17. huhtikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/882(7),
– ottaa huomioon verkkosisältöpalvelujen rajat ylittävästä siirrettävyydestä sisämarkkinoilla 14. kesäkuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1128(8),
– ottaa huomioon tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta 17. huhtikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/790(9),
– ottaa huomioon tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta 28. huhtikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/695(10),
– ottaa huomioon Luova Eurooppa -ohjelman (2021–2027) perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1295/2013 kumoamisesta 20. toukokuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/818(11),
– ottaa huomioon kilpailullisista ja oikeudenmukaisista markkinoista digitaalialalla ja direktiivien (EU) 2019/1937 ja (EU) 2020/1828 muuttamisesta 14. syyskuuta 2022 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/1925 (digimarkkinasäädös)(12),
– ottaa huomioon digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta 19. lokakuuta 2022 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/2065 (digipalvelusäädös)(13),
– ottaa huomioon alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan,
– ottaa huomioon 19. toukokuuta 2021 antamansa päätöslauselman tekoälyn käytöstä koulutuksessa, kulttuurissa ja audiovisuaalialalla(14),
– ottaa huomioon 5. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman Europeana-hankkeen seuraavista vaiheista(15),
– ottaa huomioon 27. syyskuuta 2007 antamansa päätöslauselman aloitteesta ”i2010: Tavoitteena Euroopan digitaalinen kirjasto”(16),
– ottaa huomioon 12. helmikuuta 2001 annetun neuvoston päätöslauselman kirjojen kansallisten kiinteähintajärjestelmien soveltamisesta(17),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,
– ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A9-0257/2023),
A. toteaa, että kirjoilla on olennaisen tärkeä rooli yhteiskunnissamme, sillä ne ovat korvaamaton tietämyksen, koulutuksen, kulttuurin, tiedon ja viihteen lähde ja ratkaisevan tärkeä keino EU:n arvojen, kulttuurin, kielellisen monimuotoisuuden ja kulttuuriperinnön vaalimiseksi ja levittämiseksi;
B. ottaa huomioon, että lukeminen parantaa sanastoa ja kielitaitoa, mikä auttaa ymmärtämään ja ilmaisemaan monimutkaisia ajatuksia, ja lisäksi se tukee kriittistä ajattelukykyä, tiedonhalua, analysointikykyä, demokraattista osallistumista ja sosiaalista osallisuutta;
C. ottaa huomioon, että kirjoilla on myös erityisen suuri merkitys ihmisten elämässä hyvin nuoresta iästä alkaen, sillä ne edistävät lasten kognitiivista, emotionaalista ja sosiaalista kehitystä;
D. ottaa huomioon, että kirja-ala on yksi Euroopan suurimmista kulttuurin ja luovan alan toimialoista, joka julkaisee vuosittain noin 600 000 teosta, ja että sen koko arvoketju työllistää arviolta yli puoli miljoonaa ihmistä EU:ssa;
E. toteaa, että kirja-alan koko arvoketju perustuu sen eri toimijoiden väliseen tasapainoon ja että näitä ovat esimerkiksi kirjailijat, kustantamot, jakelijat, kirjapainot, kääntäjät, kirjakauppiaat, kirjastot ja viime kädessä lukijat; ottaa huomioon, että jokaisella toimijalla on keskeinen rooli ja kaikki toimenpiteet, jotka vaikuttavat kielteisesti yhteen niistä, vaikuttavat koko ketjuun;
F. ottaa huomioon, että kirjailijat ovat kaikkien kirjojen luova lähde ja alan selkäranka;
G. ottaa huomioon, että eurooppalaisilla kustantajilla, joista valtaosa on pk-yrityksiä tai jopa mikroyrityksiä, on ratkaiseva rooli kulttuurisen monimuotoisuuden ja sananvapauden takaamisessa, mikä mahdollistaa mielipiteiden moninaisuuden;
H. toteaa, että kirjan tuottaminen edellyttää, että kustantajat tekevät johdonmukaisia ja riskialttiita pitkän aikavälin investointeja, jotta voidaan varmistaa laaja valikoima luovia teoksia;
I. katsoo, että Euroopan kirja-ala tarvitsee tehokkaan tekijänoikeuksia koskevan kehyksen, jonka avulla arvoketjun kukin osa voi maksaa luovasta työstä ja investoida uusiin kirjoihin, jotta se voi tarjota yleisölle laajan valikoiman kirjoja;
J. toteaa, että kirja-alalla on keskeinen rooli sananvapauden edistämisessä ja että se voi hoitaa tätä tehtävää vain, jos kustannusalan vapaus, riippumattomuus, toimituksellinen moniarvoisuus ja kirjailijoiden vastuu varmistetaan;
K. ottaa huomioon, että joidenkin jäsenvaltioiden vaikutus kirja-alaan ja niiden siihen kohdistama sääntelypaine sekä kirjailijoiden itsesensuuri vaikuttavat kielteisesti kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja sananvapauteen, mikä on ristiriidassa EU:n arvojen kanssa;
L. ottaa huomioon, että painetut kirjat, sähköiset kirjat ja äänikirjat ovat markkinoilla saatavilla olevia erillisiä vaihtoehtoja ja täydentävät toisiaan;
M. ottaa huomioon, että painettujen kirjojen osuus kirjojen myynnistä Euroopan markkinoilla on noin 85 prosenttia(18), että erityisesti nuoret lukijat suosivat niitä ja että ne ovat osoittautuneet hyödyllisemmiksi lasten kehitykselle;
N. ottaa huomioon, että kirjakaupat ja kirjastot, erityisesti paikallisyhteisöissä, toimivat väylinä lukemisen, tietämyksen ja kulttuurin edistämisessä ja että niillä on keskeinen rooli sosiaalisen ja digitaalisen osallisuuden edistämisessä;
O. ottaa huomioon, että Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäyssota, siitä johtuva alan kustannusten nousu, korkea inflaatio ja paperikriisi ovat aiheuttaneet kirja-alalle merkittäviä haasteita ja heikentäneet sen kilpailukykyä;
P. ottaa huomioon, että covid-19-pandemialla oli merkittävä vaikutus Euroopan kirja-alaan ja että sen vaikutukset vaihtelivat jäsenvaltioissa ja arvoketjun eri osissa; toteaa kuitenkin, että ala osoitti tältä osin selviytymiskykyä erityisesti niissä jäsenvaltioissa, jotka tarjosivat asianmukaista ja kohdennettua tukea;
Q. ottaa huomioon, että monet EU:ssa julkaistut kirjat eivät ole eurooppalaisten lukijoiden saatavilla, mikä johtuu EU:n markkinoiden kielellisestä ja maantieteellisestä hajanaisuudesta ja erityisesti siitä, että muista kuin englanniksi kirjoitetuista kirjoista, myös vähemmän käytetyillä kielillä kirjoitetuista kirjoista, tehdään harvoin käännöksiä;
R. ottaa huomioon, että lukeminen on vähentynyt tasaisesti sosiaalisen median, digitaalisten alustojen ja sovellusten suosion vuoksi, sillä ne ovat monissa tapauksissa korvanneet lukemisen vapaa-ajan aktiviteettina;
S. ottaa huomioon, että vammaisten henkilöiden saavutettavissa olevissa muodoissa tuotettujen kirjojen osuus kasvaa tasaisesti mutta on edelleen riittämätön;
T. katsoo, että digitaalisten kirjojen saatavuus tarjoaa mahdollisuuden parantaa saavutettavuutta vammaisten henkilöiden kannalta, mikä edellyttää riittäviä investointeja eri muotojen tuotantoon ja asiaankuuluvien taitojen kehittämiseen;
U. toteaa, että sähköisten kirjojen muotojen puutteellinen yhteentoimivuus vahvistaa määräävässä asemassa olevien markkinatoimijoiden asemaa ja rajoittaa samalla kuluttajien valinnanvaraa ja kuluttajansuojaa;
V. ottaa huomioon, että brexit on vaikuttanut merkittävästi Euroopan kirjamarkkinoiden toimitusketjuun aiheuttamalla tuonnin ja viennin häiriöitä ja korottamalla kirjojen hintoja sekä kuljetus- ja tullikustannuksia, mikä on vaikuttanut kielteisesti eurooppalaisen sisällön levittämiseen;
W. ottaa huomioon, että brexit on vaikuttanut kielteisesti myös kipeästi kaivattujen taitojen kehittymiseen kustannusalalla, koska se on vähentänyt opiskelijavaihtoa Yhdistyneen kuningaskunnan, Irlannin ja muiden Euroopan maiden välillä erittäin arvostetuissa kustannusalan ohjelmissa;
X. ottaa huomioon, että nykyinen paperi- ja mustepula vaikeuttaa kirjojen tuottamista;
Y. ottaa huomioon, että Euroopan riittämättömän tuotantokapasiteetin vuoksi monia lastenkirjoja painetaan Aasiassa;
Z. ottaa huomioon, että metsäkadosta annetussa asetuksessa(19) edellytetään, että tulostimet ja paperinvalmistajat keräävät ja välittävät tietoja kirjapaperin valmistukseen käytetyn puun lähteistä, koska sitä on mahdotonta jäljittää sen jälkeen, kun puu on muutettu paperiksi;
AA. ottaa huomioon, että joissakin jäsenvaltioissa kirjojen kiinteät hinnat ovat väline niiden kulttuuripolitiikan turvaamisessa ja että ne voivat auttaa varmistamaan toimituksellisen moniarvoisuuden, kirjojen laajan tarjonnan ja riippumattomien kirjakauppojen monipuolisen paikallisen verkoston erityisesti verkkomyynnin lisääntyessä;
Kirjojen saatavuuden yhteiskunnallinen merkitys
1. kehottaa kaikkia jäsenvaltioita pitämään kirjoja välttämättömänä hyödykkeenä ja toteuttamaan kansallisella tasolla toimenpiteitä, joilla edistetään edelleen lukemista varhaisesta iästä lähtien;
2. korostaa tarvetta saavuttaa tasapaino kirjaekosysteemissä turvaamalla arvoketjun eri toimijoiden, kuten kirjailijoiden, kustantajien, kirjapainojen, jakelijoiden, kääntäjien, kirjakauppiaiden ja kirjastojen, erityisroolit;
3. painottaa, että kirjat ovat arvokas väline monimuotoisuuden edistämisessä ja yhteiskunnassa syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien, erityisesti henkilöiden, joilla on puutteelliset digitaaliset taidot, sekä vammaisten henkilöiden ja vähemmistöjen aseman edistämisessä;
4. kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita panemaan mahdollisimman pian täytäntöön esteettömyyttä koskevan eurooppalaisen säädöksen(20) ja toteuttamaan toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kirjoja on saatavilla vammaisten henkilöiden kannalta esteettömissä muodoissa, jotta voidaan tukea heidän kulttuurista, sosiaalista ja ammatillista osallisuuttaan;
5. muistuttaa, että esteettömyyttä koskeva eurooppalainen säädös kulkee käsi kädessä Marrakeshin sopimuksen kanssa, joka saatettiin osaksi EU:n lainsäädäntöä direktiivillä (EU) 2017/1564 ja asetuksella (EU) 2017/1563, ja korostaa siksi tarvetta välttää päällekkäisyyksiä ja epäreilua kilpailua kirjojen saatavuudessa;
6. korostaa, että markkinoilla olevien nimikkeiden suuren määrän ja esteettömyyteen liittyvien teknisten haasteiden vuoksi kaikki sähköiset kirjat eivät ole saatavilla vuoteen 2025 mennessä;
7. kehottaa siksi jäsenvaltioita varmistamaan, että saatavilla on riittävästi resursseja korkeiden kustannusten kattamiseksi, ja muistuttaa tarpeesta noudattaa esteettömyyttä koskevassa eurooppalaisessa säädöksessä myönnettyjä poikkeuksia erityisesti pienille ja mikroyrityksille ja varmistaa, että sähköisten kirjojen saatavuutta koskeva vaatimus ei johda markkinoilla tarjottavien kirjojen määrän vähenemiseen;
8. kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan alalle ja erityisesti pk-yrityksille ja mikroyrityksille asianmukaista taloudellista ja rakenteellista tukea ja rahoittamaan samalla esteettömyyden parantamista koskevaa tutkimusta ja innovointia;
9. kehottaa komissiota asettamaan Luova Eurooppa -ohjelman 2021–2027 väliarvioinnissa mitattavissa olevia tavoitteita sille, miten rahoitusta käytetään parantamaan kirjojen saatavuutta vammaisten henkilöiden kannalta;
Eurooppalaisten kirjojen laajemman levityksen tukeminen ja edistäminen
10. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään Luova Eurooppa -ohjelman määrärahoja vuosiksi 2028–2034 erityisesti kohdentamalla enemmän varoja kirja-alalle sekä lisäämään alalle Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta myönnettävää tukea vuosina 2028–2034;
11. kehottaa jäsenvaltioita edistämään erilaisia teoksia, joilla on merkittävää kulttuurista ja yhteiskunnallista arvoa, lisäämällä kirjastojen hankintamäärärahoja, jotta ne voivat laajentaa kirjojensa ja kokoelmiensa valikoimaa ja vastata yhteisöjensä tarpeisiin; kehottaa jäsenvaltioita lisäksi tukemaan paikallisia kirjakauppoja ja turvaamaan kustantajien investointikapasiteetin;
12. painottaa, että on tarpeen tukea eurooppalaisten kirjojen kirjoittamista ja kääntämistä erityisesti lisäämällä julkista rahoitusta kansallisella ja unionin tasolla, jotta voidaan parantaa käännöskirjojen levitystä, näkyvyyttä ja monimuotoisuutta;
13. kehottaa tässä yhteydessä komissiota ja jäsenvaltioita edistämään kulttuurista monimuotoisuutta tukemalla kirjojen kääntämistä alueellisille kielille, vähemmistökielille ja vähemmän käytetyille kielille;
14. painottaa, että on tarpeen tukea eurooppalaisten tietokirjojen kääntämistä erityisesti Luova Eurooppa -ohjelman kautta, mikä ei ohjelman nykyisessä muodossa ole mahdollista;
15. korostaa kirjailijoiden ja kääntäjien liikkuvuuden ja vaihdon merkitystä, jotta voidaan helpottaa heidän luovaa työtään ja parantaa heidän mahdollisuuksiaan hankkia uusia ammattikokemuksia ulkomailla;
16. suhtautuu myönteisesti uuteen liikkuvuusaloitteeseen ”Kulttuuri liikuttaa Eurooppaa”, joka on osa Luova Eurooppa -ohjelmaa ja tarjoaa liikkuvuusapurahoja taiteilijoille ja kulttuurialan ammattilaisille, erityisesti kirjallisuuden kääntäjille;
17. kehottaa tässä yhteydessä komissiota tutkimaan mahdollisuutta laajentaa tätä aloitetta edelleen muihin kirja-alan edustajiin;
18. muistuttaa, että kirja-alan kyky ylläpitää kirjakauppiaiden moninaista verkostoa ja innovaatiovetoisia markkinoita perustuu asianmukaiseen koulutukseen, joka antaa ihmisille mahdollisuuden uraan kirja-alalla;
19. korostaa, että komissio nimesi vuoden 2023 Euroopan osaamisen teemavuodeksi, ja kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita tukemaan kirja-alan eri toimijoille suunnattuja koulutusohjelmia;
20. korostaa Euroopan unionin kirjallisuuspalkinnon tärkeyttä ja toteaa, että sillä tuodaan esiin eurooppalaisen nykykirjallisuuden luovuutta ja monimuotoisuutta, edistetään eurooppalaisten kirjojen levitystä ja kannustetaan tutustumaan kirjallisiin teoksiin, jotka ovat peräisin muista jäsenvaltioista;
21. tukee Euroopan unionin kirjallisuuspalkinnon edistämistä ja sen laajempaa kattavuutta jäsenvaltioissa muun muassa perustamalla eurooppalaisen lastenkirjan luokka;
22. korostaa vaikuttajien myönteistä roolia edistettäessä kirjoja sosiaalisessa mediassa innovatiivisella tavalla, mikä edistää lukemista ja eurooppalaista kulttuuria nuorempien sukupolvien keskuudessa;
Kohti osallistavaa lukemiskulttuuria
23. kehottaa kehittämään lisää aloitteita lukemisen edistämiseksi jäsenvaltioissa, esimerkiksi ottamaan käyttöön erityisesti nuorille ja syrjäytyneille ryhmille tarkoitetut niin sanotut kulttuurisetelit, jotka voisivat helpottaa kirjojen ostamista;
24. kannustaa jäsenvaltioita kehittämään yhdennettyjä kansallisia politiikkatoimia lukutaidon edistämiseksi muun muassa kirja- ja koulutusalojen välisen yhteistyön avulla, ja kehottaa Eurostatia tarjoamaan ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa lukutottumuksista erityisesti lasten keskuudessa;
25. kehottaa osoittamaan lisää tukea lastenkirjallisuudelle, jota olisi edistettävä perustamalla ”ensimmäisen kirjan ohjelma” tai vastaavilla kansallisen tason aloitteilla, joilla kannustetaan lukemaan;
26. korostaa varhaiskasvatuksen, erityisesti painettujen kirjojen, merkitystä lasten kognitiivisten taitojen ja lukutaidon kehittämisessä;
27. korostaa tässä yhteydessä koulukirjastojen ja koulutettujen kirjastonhoitajien roolia ohjauksen tarjoamisessa, tietämyksen saatavuuden helpottamisessa ja lukutottumusten edistämisessä;
28. suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio on käynnistänyt ensimmäisen eurooppalaisten kirjailijoiden päivän, jonka tarkoituksena on kannustaa nuorempia sukupolvia lukemaan kirjoja, ja ilmaisee halukkuutensa osallistua tämän aloitteen jatkamiseen ja vahvistamiseen, jotta voidaan taata pitkäaikaiset vaikutukset;
29. kehottaa jäsenvaltioita perustamaan lukulähettiläiden verkoston, jossa arvostetut ja vaikutusvaltaiset roolimallit kannustaisivat lukemaan kertomalla rakkaudestaan kirjoihin;
30. tuo esiin Euroopan kulttuuriperinnön digitaalisen alustan Europeanan tärkeän roolin; kehottaa tässä yhteydessä lisäämään ponnisteluja, jotta alustaa voidaan edelleen kehittää ja rahoittaa ja jotta sen tunnettuutta voidaan lisätä;
31. korostaa kirjastojen ja kirjakauppojen roolia turvallisina ja vastaanottavina tiloina, joissa kunnioitetaan monia erilaisia näkemyksiä ja joissa lukeminen elpyy ja kulttuuritoiminta puhkeaa kukkaan; pitää valitettavina kaikkia niihin kohdistuvia hyökkäyksiä;
32. korostaa kirjastojen sosiaalista roolia paikoissa, joissa kansalaiset tapaavat kirjailijoita ja vaihtavat näkemyksiä erityisesti pienissä kaupungeissa ja vähemmän kehittyneillä alueilla; kehottaa jäsenvaltioita myöntämään kirjastoille riittävästi rahoitusta ja korostaa julkisten kirjastojen välisen yhteistyön merkitystä kaikkialla Euroopassa;
33. korostaa, että riippumattomat kirjakaupat ovat paikallisyhteisöjen kulmakiviä, jotka tarjoavat eriytettyä asiakaskokemusta ja tukevat usein nousevia ja paikallisia kirjailijoita;
34. kehottaa komissiota luomaan merkin itsenäisille kirjakaupoille EU:ssa, jotta voidaan lisätä paikallisten kirjakauppojen näkyvyyttä ja tuoda esiin eurooppalaisten kirjojen monimuotoisuutta;
35. korostaa kirjamessujen myönteistä roolia lukemisen ja kirjailijoiden edistämisessä, eurooppalaisten kirjojen levityksen kehittämisessä ja hyvien käytäntöjen jakamisessa alalla;
36. panee huolestuneena merkille voimistuvan suuntauksen kohti sensuuria joissakin jäsenvaltioissa ja muistuttaa, että kirja-alalla on merkittävä rooli sananvapauden suojelemisessa ja disinformaation torjunnassa erityisesti varmistamalla, että kirjailijoilla, myös erilaisista ja syrjäytyneistä taustoista tulevilla, on mahdollisuus saada tukea ja koulutusta;
37. panee tyytyväisenä merkille eri aloitteet, joilla on tuettu Ukrainaa sodan alusta lähtien, ja erityisesti aloitteet sen varmistamiseksi, että lapset saavat kirjoja, sekä pakolaisten integroimiseksi ja Ukrainan kulttuurin suojelemiseksi;
38. kehottaa komissiota varmistamaan, että Ukrainan kirja-alaa, myös taiteilijoita ja kirjailijoita, tuetaan edelleen riittävästi sodan ja maan jälleenrakentamisen ajan;
39. korostaa Luova Eurooppa -ohjelman roolia joidenkin näiden hankkeiden, kuten Tales of EUkraine -aloitteen, rahoittamisessa;
Kirja-alan tulevaisuuden kasvun haasteet
40. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan alaa sen vihreässä siirtymässä erityisesti taloudellisten kannustimien, tutkimuksen ja toimitusketjun kaikkien toimijoiden välisen yhteistyön avulla, mukaan lukien raaka-aineiden käyttö, kestävät pakkaukset ja kuljetukset, joita tarvitaan painettujen kirjojen tuotantoon ja jakeluun;
41. korostaa kirjateollisuuden vallitsevaa paperipohjaista luonnetta ja kehottaa komissiota ottamaan tämän huomioon vihreää siirtymää koskevien politiikkojen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa;
42. panee tyytyväisenä merkille alan pyrkimykset tuottaa painettuja kirjoja ympäristöystävällisemmin ja kestävämmin sertifioidun paperin ja kierrätyspaperin käytön avulla sekä useat tähän liittyvät aloitteet, kuten hiilijalanjäljen laskentamenetelmät ja ympäristömerkit, jotka auttavat kuluttajia ymmärtämään ja minimoimaan ympäristövaikutustaan;
43. kehottaa komissiota luomaan Printed in Europe -merkinnän;
44. kehottaa jäsenvaltioita ja kirja-alan sidosryhmiä laatimaan ylimääräisten ja viallisten kirjojen ehkäisemistä ja hävittämistä koskevia suunnitelmia osana alan vihreää siirtymää muun muassa tukemalla tilaustulostusohjelmia ja rajoittamalla kirjojen silppuamista erityisesti kokoelmien uudistamisen yhteydessä;
45. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita seuraamaan paperin ja musteen tuotantoa ja tukemaan Euroopan kirja-alan teollisten valmiuksien kehittämistä, jotta voidaan vähentää hiilipäästöjä painamalla kirjoja Euroopassa, mukaan lukien lapsille ja nuorille tarkoitetut kirjat;
46. kehottaa komissiota laatimaan selkeät suuntaviivat metsäkatoasetuksen täytäntöönpanoa varten ottaen huomioon kirja-alan ketjun erityisluonteen ja monimutkaisuuden, jotta varmistetaan, että eri toimijoiden velvoitteet pysyvät oikeasuhteisina ja toteuttamiskelpoisina;
47. panee merkille tekoälyn käytön alalla, kuten automaattinen tekstianalyysi, metatietojen merkitseminen, löydettävyys verkossa ja ammattimaiset konekäännöstyökalut;
48. korostaa tekoälykoulutukseen, mukaan lukien tiedonkeruu ja kerättävien tietojen lähteet, liittyvän avoimuuden merkitystä;
49. kannustaa jäsenvaltioita ja komissiota tukemaan kirja-alan toimijoiden koulutusta, jotta he saavat tarvittavat tiedot ja taidot ja voivat sopeutua menestyksekkäästi tekoälyyn liittyviin muutoksiin;
50. kehottaa komissiota tukemaan tekoälyn käyttöä koskevia tutkimus- ja innovointihankkeita, jotta voidaan parantaa alan tehokkuutta erityisesti ympäristökestävyyden ja saavutettavuuden osalta, esimerkiksi Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kautta;
51. kehottaa komissiota tukemaan kansallisia aloitteita, jotka koskevat tietojen jakamista ja standardisointia, ja keräämään tietoja Euroopan koko kirja-alasta, jotta voidaan paremmin ymmärtää alan edessä olevia haasteita ja tukea sitä sekä optimoida samalla tuotantoa, jakelua ja kestävyystoimia;
52. korostaa, että on tärkeää kerätä kustantajilta tietoja kirjan kaikkien osien alkuperän osoittamiseksi koko tuotantoketjussa, mukaan lukien tiedot alkuperäpaikasta ja käytettyjen materiaalien hankintaa koskevasta sertifioinnista;
53. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan kirja-alan työntekijöille kunnolliset työolot, mukaan lukien kääntäjien ja kirjailijoiden oikeudenmukaiset korvaukset;
54. panee merkille, että vaikka suurin osa kirja-alan työntekijöistä on naisia, he ovat edelleen aliedustettuina ylemmissä johtotehtävissä;
55. kehottaa jäsenvaltioita soveltamaan kirjoihin nollaverokantaa riippumatta niiden muodosta tai käyttötavasta ja siten tukemaan tietotaloutta, kannustamaan lukemista ja edistämään sen elinikäisiä hyötyjä;
56. painottaa, että kirjamarkkinoilla tarvitaan reilua kilpailua ja avoimuutta kustantamojen omistuksesta, jotta voidaan taata kuluttajien valinnanvara ja kulttuurinen monimuotoisuus; tuo esiin eräiden hallitsevassa asemassa olevien verkkotoimijoiden epäreilut käytännöt ja toteaa, että nämä toimijat käyttävät asemaansa väärin, mistä aiheutuu vahinkoa pienemmille arvoketjun toimijoille;
57. korostaa joidenkin määräävässä asemassa olevien verkkoalustojen maksuttomien tai alhaisten toimitusmaksujen merkitystä kuluttajien houkuttelemiseksi ja sen vaikutusta reiluun kilpailuun erityisesti riippumattomien kirjakauppojen osalta;
58. vaatii tekemään sähköisistä kirjoista yhteentoimivia eri laitteiden välillä, koska kuluttajien olisi voitava hankkia sähköiset kirjansa miltä tahansa toimittajalta heidän sähköisestä lukulaitteestaan riippumatta sekä voitava käyttää, lukea, säilyttää ja siirtää mitä tahansa sähköisiä kirjoja missä tahansa muodossa;
59. kehottaa komissiota sisällyttämään sähköisten kirjojen muotojen ja lukulaitteiden yhteentoimivuuden digimarkkinasäädöksen soveltamisalaan;
60. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita valvomaan, että määräävässä asemassa olevat verkkomarkkinatoimijat panevat digimarkkinasäädöksen tehokkaasti täytäntöön ja noudattavat velvoitteita;
o o o
61. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1115, annettu 31. toukokuuta 2023, tiettyjen metsäkatoon ja metsien tilan heikkenemiseen liittyvien hyödykkeiden ja tuotteiden asettamisesta saataville unionin markkinoilla ja viennistä unionin ulkopuolelle sekä asetuksen (EU) N:o 995/2010 kumoamisesta (EUVL L 150, 9.6.2023, s. 206).
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, annettu 17. huhtikuuta 2019, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 70).