Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 9, 10, 11 ja 15 artiklan ja 17 artiklan 2 kohdan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 15, 20 ja 24 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen 13. huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten sopimuksen paremmasta lainsäädännöstä(1),

–  ottaa huomioon 14. helmikuuta 2023 vahvistamansa kannan ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi niille unionin kansalaisille, jotka asuvat jäsenvaltiossa, mutta eivät ole sen kansalaisia, Euroopan parlamentin vaaleissa kuuluvaa äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevista yksityiskohtaisista säännöistä(2),

–  ottaa huomioon 14. helmikuuta 2023 vahvistamansa kannan ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi niiden unionin kansalaisten kunnallista äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, jotka asuvat jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole(3),

–  ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2022 antamansa päätöslauselman parlamentin aloiteoikeudesta(4),

–  ottaa huomioon 3. toukokuuta 2022 vahvistamansa kannan ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla sekä neuvoston päätöksen 76/787/EHTY, ETY, Euratom ja kyseisen päätöksen liitteenä olevan, edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä välittömillä vaaleilla annetun säädöksen kumoamisesta(5),

–  ottaa huomioon 12. helmikuuta 2019 antamansa päätöslauselman perussopimusten määräysten täytäntöönpanosta EU:n kansalaisuuden osalta(6) ja 9. maaliskuuta 2022 antamansa päätöslauselman ehdotuksista komissiolle sijoittajien kansalaisuus- ja oleskeluoikeusjärjestelyistä(7),

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin nykyisen toimielinrakenteen mahdollisista kehityskuluista ja mukautuksista(8),

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin toiminnan parantamisesta hyödyntämällä Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia(9),

–  ottaa huomioon 4. toukokuuta 2022 antamansa päätöslauselman toimista Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin päätelmien johdosta(10),

–  ottaa huomioon 6. huhtikuuta 2022 antamansa päätöslauselman kansalaiskasvatustoimien toteuttamisesta(11),

–  ottaa huomioon 12. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman EU-asioiden oppimisesta koulussa(12),

–  ottaa huomioon 16. huhtikuuta 2014 esittämänsä kannan ehdotuksesta Euroopan parlamentin asetukseksi Euroopan parlamentin tutkintaoikeuden käyttämistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission päätöksen 95/167/EY, Euratom, EHTY kumoamisesta(13),

–  ottaa huomioon Prahassa 24.–25. huhtikuuta 2023 pidetyn EU:n parlamenttien puhemiesten konferenssin puheenjohtajan päätelmät(14),

–  ottaa huomioon Tukholmassa 14.–16. toukokuuta 2023 pidetyn unionin asioita käsittelevien parlamentaaristen elinten 69. konferenssin täysistunnon päätelmät(15),

–  ottaa huomioon Léonin julistuksen parlamentarismista, joka hyväksyttiin kansainvälisen parlamentarismin päivän kunniaksi Léonissa 30. kesäkuuta – 1. heinäkuuta 2023 järjestetyssä konferenssissa ”Strengthening Parliaments to Enhance Democracy” (parlamenttien vahvistaminen demokratian edistämiseksi)(16),

–  ottaa huomioon Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin raportin lopputuloksesta(17),

–  ottaa huomioon Spinelli-ryhmän 29. elokuuta 2022 hyväksymän ehdotuksen liittovaltiomuotoista Eurooppaa koskevasta manifestista ”Proposal of a Manifesto for a Federal Europe: Sovereign, Social and Ecological”(18),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

–  ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0249/2023),

A.  ottaa huomioon, että EU:lla ja sen parlamenteilla on yhteisiä, ennennäkemättömiä ja monimutkaisia haasteita, joita aiheuttavat yhtäältä ulkoiset tekijät, kuten Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan, covid-19-pandemia, ilmasto- ja energiakriisit, disinformaatio, ulkomainen sekaantuminen ja digitalisaatio, ja toisaalta sisäiset tekijät, kuten sellaisten ääri- ja poliittisten toimijoiden nousu, jotka asettavat polarisoitumisen, populismin, nationalismin, syytökset ja yhteenotot yhteisten ratkaisujen etsimisen edelle; ottaa huomioon, että tällä tavoin kansalaisten luottamus politiikkaan ja poliittisiin päättäjiin heikkenee;

B.  katsoo, että tarvitaan kiireellisesti yhteistä määritelmää ja ymmärrystä liberaalista parlamentaarisesta demokratiasta ja poliittista tahtoa sen kestävyyden parantamiseksi vallanjaon toimivuuden varmistamiseksi ja kansalaisten kannustamiseksi käyttämään äänioikeuttaan kaikissa vaaleissa;

C.  katsoo, että eurooppalainen demokratia voi lisätä legitimiteettiä edistämällä muutosta ja mukautumalla nykyiseen kehitykseen; katsoo, että unionin on kiireellisesti ylläpidettävä, vahvistettava ja kehitettävä liberaalia parlamentaarista demokratiaa, mukaan lukien parlamentarismi, unionin kansalaisuus ja eurooppalaisen demokratian osallistavat osatekijät, hyödyntäen kaikkia perussopimusten soveltamisalaan kuuluvia välineitä; katsoo, että unionin demokraattista perustaa on uudistettava tarvittaessa muuttamalla perussopimuksia;

D.  katsoo, että päätöksiä ei pitäisi tehdä ilman parlamentin hyväksynnän mahdollistamaa demokraattista legitiimiyttä; ottaa huomioon, että vaikka Euroopan parlamentti on ainoa suorilla vaaleilla valittu EU:n toimielin ja siten Euroopan liberaalin demokratian ytimessä, sillä ei ole vielä yleistä suoraa aloiteoikeutta, joka vahvistaisi sen kykyä edustaa kansalaisten ääntä ja heijastaa kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten esiin tuomia huolenaiheita;

E.  ottaa huomioon, että SEU 15 artiklassa täsmennetään, että Eurooppa-neuvosto ei toimi lainsäätäjänä eikä käytä toimeenpanovaltaa; ottaa huomioon, että tietyt neuvoston kiertävää puheenjohtajuutta koskevan järjestelmän näkökohdat ja yleisten asioiden neuvoston rooli haittaavat niiden tehokasta toimintaa ja että niitä on uudistettava lainsäädäntöprosessin parantamiseksi kaksikamarijärjestelmässä;

F.  katsoo, että on tarpeen korjata vuosien mittaan kertynyt institutionaalinen epätasapaino ja lisätä toimeenpanovallan käyttäjien vastuuvelvollisuutta lainsäätäjiä kohtaan, erityisesti antaa parlamentille valtuudet valvoa Eurooppa-neuvostoa sekä parantaa komission poliittista vastuuvelvollisuutta parlamenttia kohtaan; ottaa huomioon, että parlamentin ja neuvoston välinen suhde, joka esitetään usein kaksikamarisena lainsäädäntöjärjestelmänä, ei aina heijasta tosiasiallista käytäntöä eikä sitä ole vakiinnutettu;

G.  katsoo, että yksimielisyyspäätösten jatkumisesta neuvostossa on tullut tosiasiallisesti este EU:n asialistan edistämiselle ja eurooppalaisen demokratian kehittymiselle ja uudistamiselle, koska sen ansiosta yhden jäsenvaltion hallitus voi estää EU:n päätöksenteon usein unionin edun kustannuksella;

H.  pitää tärkeänä, että EU:n toimielimet ottavat huomioon alueiden komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean roolin lainsäädäntökehyksessä paikallis- ja alueviranomaisten sekä järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajina;

I.  ottaa huomioon, että Prahassa 24.–25. huhtikuuta 2023 pidetyn EU:n parlamenttien puhemiesten konferenssin (EUSC) puheenjohtajavaltio suhtautui päätelmissään myönteisesti Euroopan parlamentin unionin asioita käsittelevien parlamentaaristen elinten konferenssissa (COSAC) tekemään aloitteeseen edistää yhdessä parlamenttien roolia toimivassa demokratiassa ja pohtia mahdollisia tapoja vahvistaa nykyaikaista parlamentarismia, jotta Madridissa kokoontuvalle seuraavalle EU:n parlamenttien puhemiesten konferenssille voidaan tiedottaa tätä asiaa koskevista tuloksista(19); ottaa huomioon, että Tukholmassa 14.–16. toukokuuta 2023 pidetyssä 69. COSAC-konferenssissa pantiin merkille nämä EUSC:n päätelmät ja erityisesti COSACille esitetyn pyynnön ehdottaa parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja pohtia mahdollisia tapoja vahvistaa nykyaikaista parlamentarismia(20);

J.  ottaa huomioon, että Léónissa 30. kesäkuuta ja 1. heinäkuuta 2023 pidetyssä kansainvälisen parlamentarismin päivän kunniaksi järjestetyssä maailmanlaajuisessa konferenssissa hyväksyttiin Léonin julistus parlamentarismista; ottaa huomioon, että tämä julistus tukee Euroopan parlamentin aloitetta laatia peruskirja parlamentarismin roolista tehokkaassa demokratiassa; ottaa huomioon, että tämä peruskirja on määrä hyväksyä lopullisesti EUSC:n konferenssissa Madridissa 21.–23. huhtikuuta 2024(21);

K.  ottaa huomioon, että Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin päätelmissä kehotetaan vahvistamaan eurooppalaista demokratiaa, parantamaan EU:n päätöksentekoprosessia EU:n toimintakyvyn varmistamiseksi ja täydentämään ja vahvistamaan edustuksellista demokratiaa lisäämällä kansalaisten osallistumista ja heidän tiedonsaantiaan sekä nuorten osallistumista; ottaa huomioon, että Euroopan tulevaisuuskonferenssin päätelmissä kehotetaan myös vahvistamaan EU:n kansalaisuutta esimerkiksi laatimalla EU:n kansalaisuuden säännöstö, jossa vahvistetaan erityiset oikeudet ja vapaudet;

L.  toteaa, että Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi ja muut kansalaisten osallistumista koskevat onnistuneet hankkeet ovat osoittaneet, että kansalaisilla on mielenkiintoa osallistua säännöllisesti demokratian toteutumiseen unionissa; toteaa, että Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi tarjosi arvokasta kokemusta laajamittaisesta yhteydenpidosta kansalaisten kanssa, mistä on tarpeen ottaa oppia.

M.  ottaa huomioon, että Maastrichtin sopimuksella käyttöön otettu ja Lissabonin sopimuksella vahvistettu EU:n kansalaisuus ja siihen liittyvät oikeudet on pantu täytäntöön vain osittain; huomauttaa, että unionin kansalaiset eivät ole täysin tietoisia unionin kansalaisuudesta johtuvista oikeuksistaan;

N.  ottaa huomioon, että EU:n kansalaisuus myönnetään tällä hetkellä yhdessä jäsenvaltion kansalaisuuden kanssa, mutta EU voi valvoa sitä rajoitetusti;

O.  ottaa huomioon, että useat jäsenvaltiot tarjoavat edelleen ns. kultaisia viisumiohjelmia ja investointijärjestelyjä kansalaisuuden ja siten EU:n kansalaisuuden saamiseksi;

P.  ottaa huomioon, että huolimatta neuvoston direktiivissä 93/109/EY(22) ja neuvoston direktiivissä 94/80/EY(23) säädetyistä järjestelyistä, jotka koskevat muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisten osallistumista Euroopan parlamentin vaaleihin ja kunnallisvaaleihin asuinmaassaan, muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaiset kohtaavat edelleen monia esteitä vaalioikeuksiensa käyttämisessä Euroopan parlamentin vaaleissa;

Q.  ottaa huomioon, että SEU 10 artiklan 3 kohdan mukaan kansalaisilla on oikeus osallistua demokratian toteuttamiseen unionissa ja päätökset on tehtävä mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia; ottaa huomioon, että osallistavaa demokratiaa pidetään yhtenä keinona parantaa poliittista tietoisuutta ja vuoropuhelua kaikkien unionin kansalaisten kanssa;

R.  ottaa huomioon, että nykyisistä osallistavista välineistä, kuten eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta, Euroopan parlamentille esitetyistä vetoomuksista, Euroopan oikeusasiamiehelle tehdyistä kanteluista, julkisista kuulemisista ja kansalaiskeskusteluista, ei edelleenkään olla riittävän tietoisia; ottaa huomioon, että osallistava demokratia ja sen välineet EU:ssa ovat erittäin hajanaisia eikä niitä seurata, mikä rajoittaa niiden onnistumista ja estää niiden parantamista kohti kattavaa ja tehokasta osallistavaa infrastruktuuria;

S.  katsoo, että kaikissa toimissa, joilla vahvistetaan kansalaisten osallistumista ja demokratiaa, on puututtava EU:n digitaaliseen kuiluun ja vaikeuksiin, joita se aiheuttaa tällaisen osallistumisen vaikuttavuudelle;

T.  ottaa huomioon, että komission Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin jatkotoimena ehdottamien uusien kansalaispaneelien soveltamisala on rajallinen eikä vastaa tulevaisuuskonferenssissa esille tulleita kansalaisten odotuksia;

U.  ottaa huomioon, että kansanäänestys suoran demokratian välineenä ei tällä hetkellä ole käytettävissä EU:n tasolla; ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on toistuvasti kehottanut arvioimaan EU:n laajuisten kansanäänestysten käyttöä perustavanlaatuisissa kysymyksissä, jotka merkitsisivät käänteentekeviä muutoksia EU:n toimissa ja politiikoissa, kuten perussopimuksen uudistaminen;

V.  ottaa huomioon, että tiedotusvälineiden käyttötavoissa, erityisesti nuorten keskuudessa, on käynnissä vallankumous, joka voi vaikuttaa kielteisesti tosiasioihin perustuvan ja tarkasti tutkitun tiedon saatavuuteen ja lisätä heikkolaatuisen ja polarisoituneen sisällön saatavuutta ja voi siten johtaa yhteiskuntien pirstoutumiseen ja demokratioiden heikentymiseen; katsoo, että riippumattomien, moniarvoisten ja korkealaatuisten mediapalvelujen saatavuus on hyvin toimivan demokratian kulmakivi;

Parlamentarismi

1.  toteaa, että nykyisten yhteisten ja ennennäkemättömien haasteiden aikana liberaaliin parlamentaariseen demokratiaan kohdistuu paineita ja sitä on kiireellisesti ylläpidettävä, vahvistettava ja edistettävä; korostaa parlamenttien keskeistä roolia eurooppalaisen demokratian ytimessä kansalaisten, lainsäätäjien ja toimeenpanovallan valvojien suorilla vaaleilla valittuina edustuslaitoksina; toteaa, että liberaali demokratia voi onnistua vain, jos parlamentarismi kukoistaa ja toimii; korostaa, että liberaalinen parlamentaarinen demokratia kaipaa yhteistä tulkintaa, perusperiaatteita ja omaa määritelmää; pitää tässä yhteydessä myönteisenä Euroopan parlamentin aloitetta kehittää yhdessä EU:n parlamenttien kanssa yhteinen peruskirja parlamenttien roolista toimivassa liberaalissa demokratiassa;

2.  katsoo, että nykyinen siirtyminen ”parlamentaarisesta” demokratiasta ”hallinnolliseen” demokratiaan heikentää kaikkia parlamentteja päätöksentekoprosessissa; pitää valitettavana kasvavaa vallan epätasapainoa, joka siirtyy kohti neuvostoa ja Eurooppa-neuvostoa, mikä heikentää perussopimuksissa vahvistettua EU:n institutionaalista rakennetta; katsoo, että tässä yhteydessä demokraattista legitiimiyttä lisäävä tasapaino olisi palautettava antamalla parlamentille yhtäläiset oikeudet; katsoo, että Eurooppa-neuvoston tapa ”antaa neuvostolle ja komissiolle tehtäväksi” asioita menee sille perussopimuksissa annettua strategista ohjaustehtävää pidemmälle ja on siksi perussopimusten hengen ja kirjaimen vastainen; katsoo, että on noudatettava perussopimuksissa määriteltyä toimivallan jakoa ja toissijaisuusperiaatetta;

3.  on vahvasti sitä mieltä, että demokratiassa parlamenttien on oltava osa jokaista päätöksentekoprosessia; korostaa, että Euroopan parlamentille olisi ainoana suorilla vaaleilla valittuna EU:n toimielimenä annettava yleinen suora lainsäädäntöaloiteoikeus, tutkintaoikeus ja täysi toimivalta talousarvion suhteen, ja että koska se on EU:n kansalaisten edustaja, sen olisi oltava ohjaava voima EU:n lainsäädäntöohjelman strategisten painopisteiden taustalla; kehottaa tältä osin muuttamaan SEUT 225 ja 226 artiklaa;

4.  toistaa ehdotuksensa, että neuvostosta tehtäisiin todellinen lainsäädäntöelin vähentämällä Eurooppa-neuvoston päätöksellä neuvoston kokoonpanojen määrää ja luomalla näin aidosti kaksikamarinen lainsäädäntöjärjestelmä, johon kuuluisivat Euroopan parlamentti ja neuvosto ja jossa komissio toimisi toimeenpanenvana elimenä; katsoo, että EU:n neuvoston kiertävää puheenjohtajuutta koskevaa järjestelmää olisi uudistettava lainsäädäntöprosessin tehostamiseksi kaksikamarijärjestelmässä; ehdottaa, että yleisten asioiden neuvostosta olisi tultava lakia säätävä neuvosto, jonka kokoukset ovat julkisia samaan tapaan kuin parlamentin täysistunto on, kun taas kaikista muista neuvoston kokoonpanoista olisi tultava avoimia valmistelurakenteita, joiden sääntömääräiset kokoukset ovat julkisia parlamentin valiokuntien kokousten tapaan;

5.  toistaa pitkäaikaisen kehotuksensa, että neuvoston olisi siirryttävä yksimielisyydestä määräenemmistöpäätöksiin lyhyellä aikavälillä aina, kun se on perussopimusten mukaan mahdollista, esimerkiksi aktivoimalla perussopimusten erilaisia siirtymälausekkeita, ja pysyvästi muuttamalla perussopimuksia, jotta voidaan poistaa lainsäädäntöä koskevan päätöksenteon estäminen, vahvistaa EU:n toimintakykyä ja tehdä EU:n päätöksenteosta tehokkaampaa, vaikuttavampaa ja demokraattisempaa;

6.  katsoo, että parlamentin on vahvistettava komission poliittista valvontaa koskevia tehtäviään, myös tekemällä mahdolliseksi esittää epäluottamuslause yksittäisille komission jäsenille;

7.  korostaa, että erityisen lainsäätämisjärjestyksen menettelyihin, joissa parlamentille on perussopimuksissa annettu oikeus tehdä lainsäädäntöaloitteita, olisi sisällyttävä vastavuoroinen näkemystenvaihto kyseisten aloitteiden lainsäädäntöaikataulun laatimisesta, jotta voidaan varmistaa vilpittömän yhteistyön periaatteen noudattaminen kaikkien kolmen toimielimen välillä; odottaa näin ollen, että parlamentin ja neuvoston välillä käytäville toimielinten välisille neuvotteluille, jotka koskevat kipeästi kaivattua EU:n vaalilain uudistusta ja Euroopan parlamentin tutkintaoikeutta, annetaan uutta pontta;

8.  kehottaa parlamenttia, neuvostoa ja komissiota jatkamaan yhteistyömenetelmien parantamista alueiden komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kanssa, myös lainsäädäntöä edeltävässä vaiheessa, jotta voidaan varmistaa, että niiden lausunnot ja arviot voidaan ottaa huomioon koko lainsäädäntöprosessin ajan; ehdottaa erityisesti epävirallisen keskustelun tehostamista sekä valiokuntien että poliittisten ryhmien tasolla kolmen toimielimen asiasta vastaavien toimijoiden välillä, ja ehdottaa, että alueiden komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean esittelijät kutsutaan tarvittaessa osallistumaan mietintöluonnosten käsittelyyn parlamentin valiokunnissa ja kokouksissa, joissa valiokunnille tehdään selkoa toimielinten välisistä neuvotteluista;

9.  korostaa parlamenttien keskeistä roolia demokratian ytimessä ja tarvetta kunnioittaa selkeää tehtävänjakoa eurooppalaisen liberaalin demokratian eri tasojen välillä kunnallisella, alueellisella, kansallisella ja unionin tasolla SEU 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti, jotta varmistetaan demokraattinen legitiimiys ja tehokas päätöksentekoprosessi ja edistetään parlamenttien välistä luottamusta ja yhteistyötä eri tasoilla; toteaa, että kansalliset parlamentit ovat parhaita valtuuttamaan ja valvomaan hallitustensa toimia EU-asioissa, kun taas Euroopan parlamentin olisi varmistettava unionin toimeenpanovallan käyttäjän demokraattinen vastuuvelvollisuus, mikä takaa myös legitiimiyden; korostaa, että parlamenttien välillä tarvitaan säännöllistä poliittista vuoropuhelua ja tiedonvaihtoa, jotta voidaan lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä parlamentin työstä ja päätöksistä, esimerkiksi EUSC:n ja COSACin puitteissa;

10.  muistuttaa tarpeesta parantaa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamista EU:n toimielinten työssä erityisesti tekemällä yhteistyötä kansallisten parlamenttien kanssa perussopimuksiin jo sisältyvien oikeuksien mukaisesti ja antamalla paikallis- ja alueviranomaisille näkyvämpi rooli prosessissa, jotta saavutetaan ”aktiivinen toissijaisuusperiaate”, jolla pyritään lisäämään sitoutumista EU:n politiikkoihin; ehdottaa lisäksi, että ”aktiivista toissijaisuusperiaatetta” vahvistetaan sellaisen prosessin avulla, jossa kansallisille parlamenteille annetaan oikeus tehdä ehdotuksia Euroopan parlamentille; tukee tässä yhteydessä Paikallispäättäjät EU:ta rakentamassa -hankkeen kaltaisten ohjelmien edistämistä, joilla luodaan paikallisesti valittujen poliitikkojen eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on viestiä Euroopan unionista;

11.  korostaa, että parlamentti, jossa jäsenet ovat fyysisesti läsnä, merkitsee elinvoimaista parlamentaarista demokratiaa; korostaa, että digitalisaatio ja pandemia ovat edistäneet parlamenttien digitalisaatiota ja antaneet sellaisille jäsenille, mahdollisuuden osallistua parlamentaariseen elämään, joilla sitä muutoin ei olisi ollut; korostaa, että digitalisoidut prosessit eivät saisi korvata paikan päällä järjestettäviä äänestyksiä, keskusteluja ja neuvotteluja, paitsi erityisolosuhteissa; korostaa, että digitaalisten mahdollisuuksien tehostettu käyttö voi osaltaan parantaa parlamenttien välistä poliittista yhteisymmärrystä kansallisella, alueellisella ja unionin tasolla, lisätä viestintää, tietojen jakamista ja tietoisuutta, vähentää liikenteen ja matkustuksen aiheuttamia päästöjä ja lujittaa yhteyttä kansalaisiin;

12.  on erittäin huolissaan kohdennettujen disinformaatiokampanjoiden nopeasta ja laajamittaisesta kehityksestä ja generatiivisen tekoälyn väärinkäytöstä, jonka tarkoituksena on estää kansalaisia tekemästä tietoon perustuvia valintoja ja viime kädessä heikentää demokraattisia prosesseja unionissa; kehottaa jäsenvaltioiden kansallisia parlamentteja järjestämään säännöllistä näkemystenvaihtoa niiden demokratian suojelemisesta ulkomaiselta sekaantumiselta ja tiedonmanipuloinnilta osana COSACin parlamenttien välistä yhteistyötä; kehottaa laatimaan koordinoidun EU:n strategian tiedotusvälineiden riippumattomuuteen kohdistuvien uhkien torjumiseksi ja perustamaan merkittävän ja pysyvän EU:n uutis- ja mediatukirahaston;

13.  korostaa tarvetta vahvistaa äänestäjien luottamusta vaaliprosesseihin varmistamalla, että kaikki vaalit ovat vapaat ja oikeudenmukaiset; kehottaa tässä yhteydessä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöä järjestämään vaalitarkkailuvaltuuskuntia Euroopan parlamentin vaalien aikana kesäkuussa 2024; kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään jälleen tätä mahdollisuutta;

Unionin kansalaisuus

14.  kehottaa luomaan EU:n kansalaisuuden säännöstön, jolla selkeytetään ja vahvistetaan unionin kansalaisia yhdistävät kansalaisuuteen liittyvät oikeudet ja vapaudet; kehottaa neuvostoa ja komissiota ryhtymään konkreettisiin toimiin kansalaisuuteen liittyvien oikeuksien ja vapauksien laajentamiseksi SEUT 25 artiklan mukaisen menettelyn mukaisesti; korostaa, että säännöstö tekee unionin periaatteista ja arvoista konkreettisempia ja tarjoaa samalla kansalaisille uusia keinoja niiden turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi;

15.  korostaa, että tehokkaat kansalaiskeskustelut ja kansalaisten aktiivinen osallistuminen liittyvät kiinteästi kansalaiskasvatuksen eurooppalaiseen ulottuvuuteen; korostaa siksi tarvetta parantaa kansalaiskasvatuksen eurooppalaista ulottuvuutta opetusohjelmissa ja vapaa-ajan toiminnassa, jotta varmistetaan, että kansalaiset ovat aktiivisia ja saavat tietoa ja voivat siten osallistua täysipainoisesti kansalais- ja yhteiskuntatoimintaan Euroopan tasolla ja jäsenvaltioissa sekä demokratian toteutumiseen unionissa; kehottaa komissiota laatimaan kattavan eurooppalaisen strategian kansalaisuutta koskevien taitojen parantamiseksi EU:ssa ja kehittämään tukitoimenpiteitä, joilla pyritään tarjoamaan kaikille EU:ssa asuville ihmisille yhtäläinen pääsy kansalaiskasvatuksen piiriin; korostaa kansalaisyhteiskunnan, yliopistojen ja muiden tutkimusorganisaatioiden tärkeää roolia tällaisessa strategiassa;

16.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tiedottamaan paremmin muiden EU:n jäsenvaltioiden kansalaisille (eli EU:n kansalaisille, jotka asuvat jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole) heidän oikeudestaan äänestää ja asettua ehdolle kunnallisvaaleissa ja Euroopan parlamentin vaaleissa; korostaa, että olisi harkittava tällaisten ”liikkuvien EU:n kansalaisten” äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden laajentamista koskemaan jäsenvaltioiden alueellisia ja kansallisia vaaleja; toteaa, että neuvosto ja komissio voivat ottaa nämä oikeudet käyttöön SEUT 25 artiklassa esitetyn menettelyn mukaisesti, kun taas pitkällä aikavälillä se olisi ankkuroitava SEUT 22 artiklaan muuttamalla perussopimusta; korostaa, että on tarpeen järjestää näitä oikeuksia koskevia tiedotuskampanjoita, joihin osallistuu myös kansalaisyhteiskunta; korostaa, että kaikki vielä olemassa olevat hallinnolliset esteet ja syrjintä on poistettava, jotta varmistetaan yhtäläiset mahdollisuudet kaikille liikkuville unionin kansalaisille, erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ja syrjäytyneille ryhmille;

17.  toistaa kehotuksensa ottaa käyttöön yhdenmukainen äänioikeus- ja vaalikelpoisuusikä kaikissa jäsenvaltioissa syrjinnän välttämiseksi; suosittelee, että otetaan käyttöön 16 vuoden äänioikeusikä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta voimassa olevien perustuslaillisten määräysten soveltamista, jotta voidaan ottaa huomioon nykyiset oikeudet ja velvollisuudet, joita eurooppalaisnuorilla jo on joissakin jäsenvaltioissa;

18.  palauttaa mieliin, että Euroopan parlamentti on johdonmukaisesti ilmaissut huolensa siitä, että kaikki kansalliset järjestelmät, joihin liittyy EU:n kansalaisuuden suora tai välillinen myyminen, heikentävät itse EU:n kansalaisuuden käsitettä; kehottaa asianomaisia jäsenvaltioita tekemään lopun tällaisista käytännöistä;

19.  on erittäin huolissaan tiettyjen jäsenvaltioiden käytännöstä pidättää ulkomailla asuvilta kansalaisiltaan äänioikeus kansallisissa parlamenttivaaleissa; kehottaa näitä jäsenvaltioita lopettamaan tällaisen kansalaisoikeuden epäämisen;

Edustuksellisen demokratian täydentäminen kansalaisten osallistumista parantamalla

20.  toistaa, että Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin perustamistekstin mukaisesti Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat sitoutuneet toteuttamaan konferenssin päätelmien perusteella tehokkaita jatkotoimia kukin toimivaltansa puitteissa ja perussopimusten mukaisesti; kehottaa panemaan nopeasti ja johdonmukaisesti täytäntöön tulevaisuuskonferenssin tulokset, mukaan lukien 49 ehdotusta ja 326 konkreettista toimenpidettä, joita tulevaisuuskonferenssin eurooppalaiset kansalaispaneelit ovat esittäneet; toistaa kehotuksensa kutsua koolle valmistelukunta perussopimusten tarkistamiseksi;

21.  katsoo, että yksi niistä tavoista, joilla voidaan vastata unionin kansalaisten odotuksiin säännöllisemmästä ja merkityksellisemmästä osallistumisesta demokratian toteuttamiseen unionissa(24) siten, että parannetaan ja kehitetään osallistumismekanismeja EU:ssa;

22.  korostaa, että on parannettava ja laajennettava EU:n osallistumisinfrastruktuuria siten, että olemassa olevat osallistumisvälineet yhdistetään ja integroidaan paremmin olemassa oleviin osallistumisvälineisiin ja luodaan uusia pysyvän osallistumisen väyliä; korostaa tarvetta puuttua EU:n osallistumisinfrastruktuurin hajanaisuuteen luomalla keskitetty palvelupiste kaikille eurooppalaisille osallistaville välineille sekä institutionaalinen kehys, joka on perustettu hallinnoimaan pääkeskusta ja sen suhteita kansalaisiin;

23.  korostaa, että suorat tai osallistavat demokratiamekanismit ja -välineet voivat täydentää edustuksellista liberaalia parlamentaarista demokratiaa yhä monimutkaisemmassa maailmassa, jossa tarvitaan toteuttamiskelpoisia ja demokraattisia kompromisseja; toteaa, että suoran tai osallistavan demokratian mekanismit voivat olla hyödyllisiä välineitä, jos tietyt vaatimukset toteutuvat; ehdottaa erityisesti nykyisten eurooppalaisten osallistumisvälineiden tehokkuuden parantamista pakollisen merkityksellisen seurannan avulla;

24.  muistuttaa, että osallistumisen parantaminen ja lisääminen on mahdollista ainoastaan, jos puututaan erityisesti digitaalisesta kuilusta johtuvaan syrjintäongelmaan ja vaikeuksiin, joita se aiheuttaa tehokkaalle osallistumiselle demokratian toteuttamiseen unionissa; toistaa, että kansalaisten osallistumista edistävien digitaalisten sovellusten olisi oltava yksinkertaisia ja intuitiivisia;

25.  ehdottaa, että osallistumisen edustukselliset keskusteluprosessit vakiinnutetaan käyttäen mallina Euroopan tulevaisuuskonferenssin eurooppalaisia kansalaispaneeleja; katsoo, että nk. kansalaisraadit, joissa satunnaisesti valitut osallistujat edustavat EU:n sosioekonomisen rakenteen ja siten koko yhteiskunnan osajoukkoja, on organisoitava siten, että voidaan helpommin estää epätasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua demokratian toteuttamiseen unionissa tarjoamalla kansalaisille, joilla ei muuten ole tällaista mahdollisuutta, mahdollisuus esittää näkemyksensä;

26.  katsoo, että on tärkeää vahvistaa aktiivista kansalaisuutta ja kansalaisten tehokasta osallistumista EU:n tasolla siten, että kansalaiset hankkivat erityistietämystä EU:sta ja käsiteltävien aiheiden eurooppalaisesta ulottuvuudesta; korostaa tarvetta puuttua siihen, että suuri yleisö ei tunne EU:n politiikkoja ja päätöksentekoa parantamalla EU-asioiden opetusta kouluissa; kehottaa erityisesti järjestämään kohdennettua koulutusta ja käyttämään jatkuvaa keskusteluprosessia, jossa kansalaispaneeleihin osallistuville kansalaisille annetaan tarvittavat tiedot, joita täydennetään tarvittaessa asiantuntijoiden tuella, jotta he pystyvät osallistumaan avoimiin keskusteluihin, joiden päätteeksi voidaan antaa suosituksia ja päätelmiä;

27.  ehdottaa erityisesti, että luodaan EU:n säännöstön mukaisesti jäsennelty osallistumismekanismi, eurooppalainen Agora, jonka olisi toimittava vuosittain ja jossa keskusteltaisiin EU:n tulevan vuoden prioriteeteista siten, että keskustelujen tulokset esitettäisiin 9. toukokuuta 2023 kontribuutiona komission työohjelmaa koskevaan kuulemisprosessiin; toteaa, että näihin tuloksiin olisi sisällyttävä myös ehdotus eurooppalaisen teemavuoden aiheeksi seuraavaa vuotuista sykliä varten; ehdottaa, että Euroopan parlamentin edustajalle tiedotetaan säännöllisesti näiden keskustelujen etenemisestä, jotta parlamentti voi ottaa ne huomioon työssään;

28.  painottaa, että eurooppalaiseen Agoraan osallistuvat kansalaiset keskustelisivat vuoden mittaan eurooppalaisen teemavuoden sisällöstä ja esittäisivät ehdotuksensa ja päätelmänsä vuoden lopussa; katsoo, että parlamentin toteuttamille jatkotoimille olisi vahvistettava erilaiset vaihtoehdot ottaen huomioon, kuinka suuri enemmistö näitä päätelmiä paneelissa tukee, ja että mainittuihin jatkotoimiin voisi sisältyä keskusteluja, kuulemisia, parlamentaarisia kysymyksiä tai mietintöjä;

29.  ehdottaa, että Agoran nuoriso-osiosta muodostettaisiin Euroopan nuorisokokous, joka voi seurata nk. nuorisotestin täytäntöönpanoa koko EU:n lainsäädäntöprosessin ajan Euroopan tulevaisuuskonferenssin pyynnön mukaisesti; ehdottaa, että Euroopan parlamentti on yhteydessä alueiden komiteaan ja Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaan, jotta perustetaan rakenne, jossa kokoontuvat nuorten paikallisvaaleilla valittujen päättäjien edustajat, nuoren kansalaisyhteiskunnan edustajat ja työmarkkinaosapuolet ja jonka olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä nuorisokokouksen kanssa nuorisotestin täytäntöönpanemiseksi; korostaa tässä yhteydessä tarvetta ottaa erityisesti nuoret mukaan poliittiseen keskusteluun Euroopan tulevaisuudesta, sillä tämänpäiväiset päätökset määräävät heidän tulevaisuutensa;

30.  toistaa pitkäaikaisen kehotuksensa arvioida mahdollisuutta muuttaa EU:n perussopimuksia siten, että mahdollistetaan EU:n laajuiset kansanäänestykset EU:n perussopimusten uudistamisen kaltaisista tärkeistä kysymyksistä, joilla käynnistetään Euroopan unionin toimien ja politiikkojen käänteentekeviä muutoksia; korostaa tässä yhteydessä, että kansanäänestyksen tulos olisi hyväksyttävä vain, jos sitä kannattaa kaksinkertainen enemmistö, joka edustaa jäsenvaltioiden enemmistöä ja äänestäneiden enemmistöä; ehdottaa, että tällainen EU:n laajuinen kansanäänestys voitaisiin järjestää Euroopan parlamentin vaalien aikana järjestämällä ylimääräinen äänestys, jossa käsitellään kyseessä olevaa tärkeää perustuslaillista kysymystä; huomauttaa, että kaikki EU-kansanäänestykset olisi ihannetapauksessa järjestettävä samana päivänä kaikkialla unionissa;

31.  ehdottaa, että otetaan käyttöön Euroopan parlamentin järjestämät yleiseurooppalaiset kansalaisten verkkokuulemiset; katsoo, että antamalla kaikille kansalaisille mahdollisuus ilmaista näkemyksensä ajankohtaisista Eurooppa-asioista lisätään heidän luottamustaan EU:n päätöksentekoprosessiin ja ymmärrystään siitä; katsoo, että tämä uusi osallistava mekanismi vahvistaa parlamentin roolia muihin toimielimiin nähden;

32.  panee merkille, että EU:n kansalaisen oikeuksien käytölle toisivat paljon mahdollisuuksia sellaiset verkkovälineet kuin verkkokuulemiset ja eurooppalaisten kansalaisaloitteiden allekirjoitusten keruu verkossa; panee merkille, että sähköinen henkilöllisyys voi helpottaa tällaisten välineiden käyttöä Euroopan tasolla ja tarjota erilaisia vaihtoehtoja julkisten palvelujen saatavuudelle; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön sähköisen demokratian välineitä paikallisella ja kansallisella tasolla ja integroimaan ne asianmukaisesti poliittiseen prosessiin;

33.  kehottaa sisällyttämään Digitaalinen Eurooppa -ohjelman (DIGITAL) ja muiden digitalisaation edistämiseen EU:ssa tähtäävien ohjelmien tavoitteisiin hallintoelinten yksinkertaisemman tavoitettavuuden erilaisten palvelujen avulla tai käyttämällä kansalaisten osallistumissovelluksia; kehottaa luomaan tutkimus- ja investointilinjoja, joilla pyritään helpottamaan tällaista tavoitettavuutta, jotta voidaan minimoida digitaalinen kuilu ja maksimoida sosiaalisen osallistumisen ja demokratian laatu;

o
o   o

34.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, Euroopan unionin neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin perusoikeusvirastolle ja Euroopan neuvostolle.

(1) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1. (2) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0037. (3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0038. (4) EUVL C 493, 27.12.2022, s. 112. (5) EUVL C 465, 6.12.2022, s. 171. (6) EUVL C 449, 23.12.2020, s. 6. (7) EUVL C 347, 9.9.2022, s. 97. (8) EUVL C 449, 23.12.2020, s. 6. (9) EUVL C 252, 18.7.2018, s. 215. (10) EUVL C 465, 6.12.2022, s. 109. (11) EUVL C 434, 15.11.2022, s. 31. (12) EUVL C 58, 15.2.2018, s. 57. (13) EUVL C 443, 22.12.2017, s. 39. (14) https://parleu2022.cz/wp-content/uploads/2023/04/EUSC-Prague-Presidency-Conclusions-final-EN-1.pdf. (15) https://secure.ipex.eu/IPEXL-WEB/download/file/8a8629a88827df1e018828991e660000/Contribution%20adopted%20by%20the%20LXIX%20COSAC.pdf. (16) https://www.congreso.es/backoffice_doc/prensa/notas_prensa/99181_1688138271277.pdf. (17) https://www.europarl.europa.eu/resources/library/media/20220509RES29121/20220509RES29121.pdf. (18) https://thespinelligroup.eu/wp-content/uploads/2022/10/20220912_Proposal-Manifesto-for-a-Federal-Europe-political-social-and-ecological.pdf. (19) https://parleu2022.cz/wp-content/uploads/2023/04/EUSC-Prague-Presidency-Conclusions-final-EN-1.pdf. (20) https://secure.ipex.eu/IPEXL-WEB/conferences/cosac. (21) https://www.congreso.es/backoffice_doc/prensa/notas_prensa/99181_1688138271277.pdf. (22) Neuvoston direktiivi 93/109/EY, annettu 6. joulukuuta 1993, niille unionin kansalaisille, jotka asuvat jäsenvaltiossa, mutta eivät ole sen kansalaisia, Euroopan parlamentin vaaleissa kuuluvaa äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EYVL L 329, 30.12.1993, s. 34). (23) Neuvoston direktiivi 94/80/EY, annettu 19. joulukuuta 1994, niiden unionin kansalaisten kunnallista äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, jotka asuvat jäsenvaltioissa, jonka kansalaisia he eivät ole (EYVL L 368, 31.12.1994, s. 38). (24) BertelsmannStiftung, ‘Next level citizen participation in the EU. Institutionalising European Citizens’ Assemblies, 2022.