Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon kysymyksen komissiolle romanilasten(1) segregaatiosta ja syrjinnästä koulutuksessa (O-000039/2023 – B9-0026/2023),

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 10 ja 19 artiklan sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä ’perusoikeuskirja’) 14, 20, 21, 22 ja 24 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön,

–  ottaa huomioon rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29. kesäkuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY(2) (rotusyrjintädirektiivi),

–  ottaa huomioon komission päätökset käynnistää useita rikkomusmenettelyjä (Tšekin tasavalta 2014), Slovakia (2015) ja Unkari (2016)(3)) ja nostaa 19. huhtikuuta 2023 Slovakiaa vastaan kanne Euroopan unionin tuomioistuimessa rotusyrjintädirektiiviin sisältyvien EU:n sääntöjen rikkomisesta, koska se ei ole puuttunut vaikuttavalla tavalla romanilasten segregaatioon koulutuksessa,

–  ottaa huomioon rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin 28. marraskuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/913/YOS(4),

–  ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2021 annetun neuvoston suosituksen romanien tasa-arvosta, osallisuudesta ja osallistumisesta(5),

–  ottaa huomioon 7. lokakuuta 2020 päivätyn romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskevan EU:n strategiakehyksen vuosiksi 2020–2030,

–  ottaa huomioon vision eurooppalaisesta koulutusalueesta vuoteen 2025 mennessä,

–  ottaa huomioon Euroopan sosiaalisen peruskirjan,

–  ottaa huomioon 9. tammikuuta 2023 annetun komission tiedonannon ”Arviointikertomus romaneja koskevista jäsenvaltioiden kansallisista strategiakehyksistä” (COM(2023)0007),

–  ottaa huomioon 18. syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelma 2020-2025” (COM(2020)0565), jossa kannustetaan kaikkia jäsenvaltioita laatimaan ja hyväksymään rasismin ja rotusyrjinnän vastaisia kansallisia toimintasuunnitelmia vuoden 2022 loppuun mennessä,

–  ottaa huomioon 17. syyskuuta 2020 antamansa päätöslauselman romanien kansallisten integrointistrategioiden täytäntöönpanosta: romanitaustaisiin henkilöihin kohdistuvien kielteisten asenteiden torjunta Euroopassa(6),

–  ottaa huomioon 5. lokakuuta 2022 antamansa päätöslauselman EU:ssa erillisillä asuinalueilla elävän romaniväestön tilanteesta(7),

–  ottaa huomioon 10. marraskuuta 2022 antamansa päätöslauselman rodullisesta oikeudenmukaisuudesta, syrjimättömyydestä ja rasismintorjunnasta EU:ssa(8),

–  ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2023 antamansa päätöslauselman syrjinnän torjumisesta EU:ssa – kauan odotettu horisontaalinen syrjinnän vastainen direktiivi(9),

–  ottaa huomioon 15. huhtikuuta 2015 antamansa päätöslauselman kansainvälisen romanipäivän johdosta – mustalaisvastaisuus Euroopassa ja romanien toisen maailmansodan aikaisen kansanmurhan tunnustaminen EU:ssa(10),

–  ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2021 antamansa päätöslauselman lasten oikeuksista lapsen oikeuksia koskevaa EU:n strategiaa silmällä pitäen(11),

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission 24. kesäkuuta 2011 antaman yleisen politiikkasuosituksen nro 13 romanivastaisuuden ja romaneihin kohdistuvan syrjinnän torjumisesta,

–  ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2022 antamansa päätöslauselman kulttuurin, koulutuksen, tiedotusvälineiden ja urheilun roolista rasismin torjunnassa(12),

–  ottaa huomioon Slovakian korkeimman oikeuden päätökset nro 5Cdo/102/2020 ja 5Cdo/220/2022, joissa vahvistetaan romanilasten syrjintä koulutuksessa ja kuntien ja valtion vastuu tässä asiassa,

–  ottaa huomioon 12. helmikuuta 2019 antamansa päätöslauselman tarpeesta laatia vahvistettu vuoden 2020 jälkeinen EU:n strateginen puitekehys romanien osallisuutta edistäville kansallisille strategioille ja tehostaa romanivastaisuuden torjuntaa(13),

–  ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman romaniväestön osallistamista koskevasta EU:n strategiasta(14),

–  ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että kaikilla lapsilla on oikeus menestyä ja kehittää taitojaan ja kykyjään siten, että he saavat osallistavaa, erottelematonta ja laadukasta koulutusta;

B.  katsoo, että oikeus laadukkaaseen, saavutettavissa olevaan ja maksuttomaan oppivelvollisuuskoulutukseen, mukaan lukien pääsy varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen, olisi taattava kaikille lapsille heidän etnisestä alkuperästään riippumatta;

C.  ottaa huomioon, että tuhansia romanioppilaita, jotka kuuluvat EU:n suurimpaan etniseen vähemmistöön, syrjitään edelleen vakavasti kaikilla koulutustasoilla ja että tämä johtuu poliittisen tahdon puutteesta ja siitä, että useat jäsenvaltiot eivät ole onnistuneet puuttumaan vaikuttavasti nykyiseen eriarvoisuuteen ja sen perimmäisiin syihin ja poistamaan niitä;

D.  ottaa huomioon, että sitkeässä istuvat syrjinnän moninaiset muodot, rasismi ja ennakkoluulot ovat syynä romaniopiskelijoiden laajalle levinneeseen segregaatioon kouluissa, vaikka tällaiset käytännöt ovat laissa kiellettyjä sekä kansallisissa että kansainvälisissä kehyksissä;

E.  ottaa huomioon, että opetuksen segregaatiota esiintyy eri muodoissa ja niitä ovat esimerkiksi se, että romanilapsista suhteettoman moni käy kehitysvammaisten lasten erityiskoulua, tavallisiin sekakouluihin perustetaan romanioppilaita varten erillisiä luokkia tai osastoja ja ”gettokoulut” yleistyvät;

F.  ottaa huomioon, että rinnakkaisten koulutusjärjestelmien luominen romanilapsille rajoittaa vakavasti demokratian ja oikeusvaltion asianmukaista toimintaa erityisesti vähemmistöjen oikeuksien suojelun osalta;

G.  ottaa huomioon, että romanilapset kohtaavat risteävää syrjintää ja esteitä tasavertaiselle osallistumiselle opetukseen, kuten kyvyttömyys suoriutua koulunkäynnin kustannuksista, alueellinen segregaatio, lastenhoitopalvelujen puute lähialueella taikka epätasa-arvoiset tai olemattomat mahdollisuudet verkko- tai etäopiskeluun;

H.  ottaa huomioon, että köyhyys, peruspalvelujen saatavuuden puute sekä epävarmat olosuhteet vaikuttavat voimakkaasti lasten fyysiseen, henkiseen ja tunne-elämän kehitykseen ja kasvattavat mahdollisuutta, että he keskeyttävät koulunsa ja jäävät jälkeen kaikilla aikuiselämän osa-alueilla;

I.  ottaa huomioon, että vähäinen osallistuminen esiopetukseen on tärkeimpiä tekijöitä, jotka kasvattavat koulupudokkaiden määrää romanien keskuudessa, ja että ongelmaa pahentavat koulun aloittaminen myöhäisessä iässä ja epäsäännöllinen koulunkäynti; toteaa, että romanien osallistumista ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutukseen haittaavat esimerkiksi kiertolaisuus, asumisen segregaatio ja tehoton opinto-ohjaus;

J.  ottaa huomioon, että syrjivä kohtelu perustuu rakenteellisiin ja institutionaalisiin ennakkoluuloihin romaneja kohtaan ja sitä pahentavat usein kansalliset koulutusjärjestelmät, jotka eivät sovellu työskentelyyn erilaisista sosiaalisista ja etnisistä taustoista tulevien lasten ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien kanssa;

K.  ottaa huomioon, että kulttuurisesti ja kielellisesti vinoutuneiden sekä syrjivien ja rasististen testien ja välineiden tulosten perusteella tehdyt väärät diagnoosit vaikuttavat romanioppilaiden, erityisesti muita heikommista sosioekonomisista lähtökohdista tulevien oppilaiden, koulunkäyntiin; ottaa huomioon, että tällaiset testit antavat tulokseksi, että romanioppilailla on lievä kehitysvamma, ja siksi heitä sijoitetaan järjestelmällisesti kehitysvammaisille lapsille tarkoitettuihin erityiskouluihin;

L.  ottaa huomioon, että näitä lapsia ei suinkaan osallisteta ja tueta vaan he saavat rajoitetun opetussuunnitelman mukaista heikkoarvoista opetusta erityiskouluissa ja tavallisissa kouluissa eriytetyillä luokilla, joilla on suurimmaksi osaksi tai ainoastaan romanilapsia; toteaa, että tällä on elinikäisiä kielteisiä vaikutuksia näihin lapsiin ja heidän tulevaisuudennäkymiinsä;

M.  ottaa huomioon, että opettajilla ja hallintohenkilöstöllä on tärkeä rooli pyrittäessä vahvistamaan romanilasten osallisuutta ja luomaan turvallinen ympäristö, jossa ei esiinny syrjintää, leimaamista tai kiusaamista eli ilmiöitä, joita sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen tai vammaisuus voi vielä pahentaa; ottaa huomioon, että pula hyvin koulutetusta henkilöstöstä ja riittävistä rahoitusresursseista on yksi esteistä romanilasten inkluusiolle tavallisissa kouluissa;

N.  ottaa huomioon, että yhdeksän vuotta on kulunut siitä, kun komissio käynnisti ensimmäiset rikkomusmenettelyt romanilasten segregaatiosta ja syrjinnästä koulutuksessa, mutta tilanne ei ole parantunut, vaikka käyttöön on annettu huomattava määrä EU:n varoja, jotta asianomaisia jäsenvaltioita voitaisiin tukea erilaisten tukitoimenpiteiden toteuttamisessa;

O.  ottaa huomioon, että eri lähteistä sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla saatavilla olevat tiedot, mukaan lukien Euroopan unionin perusoikeusviraston Roma Survey -kysely(15) vuodelta 2021 ja komission arviointikertomus romaneja koskevista jäsenvaltioiden kansallisista strategiakehyksistä tammikuulta 2023, osoittavat, että asianomaiset jäsenvaltiot eivät toteuta ja seuraa ehdotettuja toimenpiteitä vaikuttavasti ja perusteellisesti ja että toimenpiteet vaikuttavat riittämättömiltä haasteiden laajuuteen nähden;

P.  toteaa covid-19-pandemian pahentaneen romanilasten syrjintää, sillä monet heistä eivät pysyneet mukana digitaaliseen opetukseen siirtymisen nopeassa vauhdissa, mihin olivat syynä heidän elinolonsa ja vähäiset oppimismahdollisuudet kotona, pula digitaalisista laitteista ja rajallinen mahdollisuus käyttää internetiä tai saada oppimista tukevaa ja saavutettavissa olevaa ohjausta; toteaa, että kasvava digitaalinen kuilu romanilasten ja muiden lasten välillä pahentaa koulutuseroja entisestään;

Q.  ottaa huomioon, että romanien yleinen syrjintä monissa jäsenvaltioissa haittaa EU:n yhteenkuuluvuutta, vahvistaa romanivastaisia asenteita ja suvaitsemattomuutta, ruokkii rasismia ja radikalisoitumista yhteiskunnissamme ja on ristiriidassa lakien ja valtioiden velvoitteiden sekä EU:n perussopimuksissa ja perusoikeuskirjassa vahvistettujen normien ja arvojen kanssa;

R.  ottaa huomioon, että useiden tärkeiden Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioiden, kuten sen 13. marraskuuta 2007 asiassa D.H. ym. v. Tšekin tasavalta antaman tuomion (57325/00) ja 29. tammikuuta 2013 asiassa Horváth ja Kiss v. Unkari (11146/11) antaman tuomion, joka tuli lainvoimaiseksi 29. huhtikuuta 2013, täytäntöönpano on edelleen kesken tai näitä tuomioita ei ole pantu tosiasiallisesti täytäntöön, toisinaan yli 15 vuotta niiden antamisen jälkeen;

1.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan kiireellisesti romanilasten tilanteeseen koulutuksessa kattavalla ja vaikuttavalla tavalla toteuttamalla asianmukaista lyhyen ja pitkän aikavälin politiikkaa, jota tuetaan riittävällä EU:n ja kansallisella rahoituksella; kehottaa jälleen kaikkia jäsenvaltioita kantamaan etukäteisvastuunsa ja noudattamaan sitoumuksiaan ja täyttämään EU:n ja kansainvälisen oikeuden mukaiset velvoitteensa sen varmistamiseksi, että kaikilla lapsilla, myös romanilapsilla, on yhtäläiset ja maksuttomat koulutusmahdollisuudet ja oikeus koulutukseen;

2.  pitää valitettavana romanilasten jatkuvaa erottelua erityiskouluissa sekä yleisissä koulutusjärjestelmissä; korostaa, että joissakin jäsenvaltioissa käytössä olevia standardoituja psykologisia testejä ei pitäisi käyttää siihen, että estetään lasten pääsy tavallisiin kouluihin tai viivytetään sitä; kehottaa luomaan suojatoimia tämän käytännön estämiseksi;

3.  kehottaa jäsenvaltioita poistamaan romanilasten jatkuvan erottelun käytännöt, panemaan täytäntöön kattavia segregaation lopettamisstrategioita, joihin liittyy selkeät tavoitteet, riittävät resurssit ja selkeät ja kunnianhimoiset aikataulut, ottamaan käyttöön osallistavia oppimismenetelmiä, takaamaan romanilasten täysimääräisen pääsyn koulujen järjestämään toimintaan ja toteuttamaan syrjinnän vastaisia kampanjoita kouluissa; korostaa, että koulutusuudistukset olisi toteutettava tiiviissä yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason sidosryhmien kanssa, mukaan lukien romaniyhteisöjen edustajat, romanivanhemmat ja romanijohtoinen kansalaisyhteiskunta sekä opetusalan ammattilaiset;

4.  katsoo, että segregaation ja syrjinnän poistamisen kouluista olisi tapahduttava käsi kädessä sellaisten sosioekonomisten toimenpiteiden kanssa, joilla poistetaan köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä ja parannetaan romaniyhteisöjen elintasoa, sillä näin katkaistaisiin ylisukupolvisen köyhyyden ja kotien heikkojen oppimismahdollisuuksien noidankehä;

5.  kehottaa jäsenvaltioita etsimään uusia keinoja saada romanilapset mukaan digitaaliseen koulutukseen, muun muassa investoimalla enemmän digitaalisen infrastruktuurin saatavuuden ja digitaalisen lukutaidon parantamiseen, jotta he pärjäisivät digiajassa;

6.  kehottaa jäsenvaltioita tukemaan romaninaisten ja -tyttöjen koulutusta painottaen erityisesti luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM‑aineet) merkitystä ja koulunkäynnin keskeyttävien naisten ja tyttöjen määrään vähentämistä; tuo esiin tarpeen puuttua sukupuolten eriarvoisuuteen ja varmistaa, ettei romanityttöjä jätetä osallisuutta edistävien toimien ulkopuolelle;

7.  panee tyytyväisenä merkille komission päätökset käynnistää useita rikkomusmenettelyjä (Tšekin tasavalta 2014), Slovakia (2015) ja Unkari (2016)) rotusyrjintädirektiivin puutteellisen täytäntöönpanon vuoksi ja nostaa vuonna 2023 Slovakiaa vastaan kanne Euroopan unionin tuomioistuimessa EU:n oikeuden rikkomisesta, koska se ei ole puuttunut vaikuttavalla tavalla romanilasten segregaatioon koulutuksessa; toteaa kuitenkin, etteivät nämä rikkomusmenettelyt ole johtaneet syrjinnän syiden tosiasialliseen poistamiseen eivätkä tilanteen korjaamiseen, sillä jäsenvaltioiden toteuttamat toimenpiteet eivät ole kattavia tai niitä ole pantu tehokkaasti täytäntöön;

8.  katsoo ehdottomasti, että komission olisi tehtävä kaikkensa lopettaakseen ja estääkseen ihmisoikeuksien ja EU:n perusarvojen loukkaukset ja että sen olisi ensi toimenaan ohjattava EU:n varoja syrjimättömien käytäntöjen tukemiseen jäsenvaltioissa, myös koulutuksen alalla; kehottaa siksi jälleen perustamaan varhaisvaroitusmekanismin, jolla ilmoitetaan romanien tilanteen korjaamiseen osoitettujen EU:n varojen väärinkäytön riskeistä, ja kehottaa komissiota tiedottamaan yleisölle säännöllisesti seurantatoimiensa tehokkuudesta ja konkreettisista tuloksista;

9.  kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan rakenteellisen ja järjestelmällisen syrjinnän poistamiseksi, myös koulutuksen alalla, ja toteaa, että poliittisten, sosiaalisten, taloudellisten ja historiallisten perusulottuvuuksien lisäksi tällainen syrjintä toimii tiettyjen normien, rutiinien, asenteiden ja käyttäytymistapojen kautta, jotka voivat olla luonteeltaan rasistisia, ja luo esteitä todellisen tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien saavuttamiselle;

10.  palauttaa mieliin, että romanilasten osallistuminen varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen vaikuttaa myönteisesti heidän kehitykseensä ja koulumenestykseensä, kunnollisten ja laadukkaiden työpaikkojen saamiseen, asunnon saatavuuteen ja syrjimättömään elämään ja katkaisee näin syrjäytymisen ja huono-osaisuuden kierteen; kehottaa jäsenvaltioita parantamaan varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja oppivelvollisuuskoulutuksen infrastruktuurin sekä laadukkaiden ja osallistavien palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta;

11.  kehottaa jäsenvaltioita seuraamaan järjestelmällisesti koulunkäynnin keskeyttämisen riskiä ja eriarvoisuutta koulutuksen saatavuudessa kaikilla tasoilla, jotta asiaan voidaan puuttua ajoissa sekä tuetun oppimisen että yksilöllisen ohjauksen avulla ja kehittämällä lapsille ja heidän vanhemmilleen opetussuunnitelman ulkopuolista toimintaa; korostaa, että romanivanhempien ottaminen mielekkäällä tavalla mukaan auttaisi myös vähentämään lasten koulunkäynnin keskeyttämisriskiä;

12.  pitää valitettavana, että romanilasten kouluissa ei useinkaan ole riittävästi kapasiteettia, ne toimivat kahdessa vuorossa, sijaitsevat erillisissä huonokuntoisissa rakennuksissa tai konttikouluissa ja tarjoavat heikkolaatuista opetusta siten, että romanilapset pidetään erillään muista lapsista;

13.  kehottaa jäsenvaltioita investoimaan opettajien koulutukseen, jossa keskitytään erityisesti romanien kulttuurin ja identiteetin huomioimiseen, jotta voidaan parantaa heidän valmiuksiaan tarjota romanilapsille asianmukaista opetusta, ja kehottaa ottamaan käyttöön myönteisiä strategioita suvaitsevaisuuden edistämiseksi ja syrjivän ja romanivastaisen käyttäytymisen torjumiseksi; kehottaa jäsenvaltioita osoittamaan enemmän varoja pätevien koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen;

14.  kannustaa asianomaisia jäsenvaltioita käyttämään tehokkaasti eri kansallisista ja EU:n rahoitusvälineistä, kuten Erasmus+-ohjelmasta, Euroopan sosiaalirahasto plussasta, Euroopan aluekehitysrahastosta ja elpymis- ja palautumistukivälineestä, saatavilla olevia varoja koulutusinfrastruktuurin ja -palvelujen vahvistamiseksi, mikä tarjoaisi myös romanilapsille mahdollisuuden laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen;

15.  kehottaa komissiota arvioimaan romaniyhteisöjen asuttamiin alueisiin kohdistuvaa syrjintää ja puuttumaan kielteisten ympäristöolosuhteiden mahdollisiin vaikutuksiin romanilasten koulutuksen laatuun ja hyvinvointiin;

16.  huomauttaa, että yksi keino torjua stereotypioita ja romanivastaisia asenteita on valistaa väestöä romanien historiasta, myös romanien holokaustista, tavoista, kulttuurista ja kielestä, jotta voidaan luoda parempaa ymmärrystä ja vaihtaa parhaita käytäntöjä;

17.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että koulutusta, työllisyyttä, terveydenhuoltoa, asumista, sosiaalipalveluja, liikennettä, vähimmäistulojärjestelmiä ja syrjinnän vastaista lainsäädäntöä koskevan politiikan suunnittelussa julkisella politiikalla ja yleispalveluilla tavoitetaan romanit, myös syrjäisillä maaseutualueilla asuvat romanit, ja heidät otetaan tähän mukaan tosiasiallisesti ja syrjimättömästi;

18.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kun kehitetään, toteutetaan ja seurataan rasismin vastaisia kansallisia toimintasuunnitelmia, kaikissa toimissa otetaan huomioon luotettavat, vankat ja laadukkaat tiedot ja että toimet perustuvat niihin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan romanilasten osallistumista koulutukseen koskevien tietojen saatavuutta noudattaen jäsenvaltioiden kansallisia lainsäädäntökehyksiä ja ottaen huomioon tällaisten tietojen arkaluonteisuus(16);

19.  kehottaa komissiota pohtimaan romanilasten koulutusta arvioinnissaan, joka liittyy visioon eurooppalaisesta koulutusalueesta vuoteen 2025 mennessä, ja toteaa, että visiossa asetetaan kaikille EU:n jäsenvaltioille kunnianhimoiset koulutusalan eurooppalaiset tavoitteet, siinä keskitytään koulutuksen tasa-arvon ja osallisuuden parantamiseen ja sillä tuetaan EU:n sitoutumista perusvapauksien, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden edistämiseen myös koulutuksen avulla;

20.  pyytää komissiota seuraamaan ja arvioimaan saavutettua edistystä, helpottamaan parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja tarjoamaan asiantuntemusta, koordinointia ja teknistä tukea asianomaisille jäsenvaltioille;

21.  katsoo, että syrjinnän torjumisen järjestelmällinen laiminlyönti on suora uhka oikeusvaltioperiaatteelle ja demokratialle ja siksi siihen olisi puututtava komission vuotuisessa oikeusvaltiokertomuksessa sekä muiden demokratian ja oikeusvaltion turvaamiseen tähtäävien EU:n toimien avulla;

22.  palauttaa mieliin, että tuomioiden täytäntöönpanon laiminlyönti on vastoin oikeusvaltion periaatteita; kehottaa komissiota seuraamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja jäsenvaltioiden tuomioistuinten asiaa koskevien tuomioiden täytäntöönpanoa ja käynnistämään oikeusvaltioperiaatetta koskevasta ehdollisuudesta annetun asetuksen(17) mukaisia toimenpiteitä, mikäli tällainen täytäntöönpanon laiminlyönti vaikuttaa tai uhkaa vakavasti vaikuttaa unionin talousarvion moitteettomaan varainhoitoon tai unionin taloudellisten etujen suojaamiseen;

23.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja neuvostolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) ”Romani” on yleiskäsite, joka kattaa laajan joukon erilaisia romanitaustaisia ihmisiä, kuten romat, sintit, kaaleet, romanichalit ja boyashit/rudarit. Se kattaa myös aškaalit, ”egyptiläiset”, jenishit, dom-, lom-, rom- ja abdal-ryhmät sekä liikkuvat ryhmät, kuten nk. etniset travellerit tai ranskankielisen hallinnollisen termin ”gens du voyage” tarkoittamat ryhmät, ja henkilöt, jotka samastuvat nimillä ”Gypsies”, ”Tsiganes” tai ”Tziganes” kutsuttaviin ryhmiin. Käyttämällä nimitystä ”romani” ei kiistetä minkään edellä mainitun ryhmän erityispiirteitä. (2) EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22. (3) Asiat INFR(2015)2025, INFR(2014)2174 ja INFR(2015)2206. (4) EUVL L 328, 6.12.2008, s. 55. (5) EUVL C 93, 19.3.2021, s. 1. (6) EUVL C 385, 22.9.2021, s. 104. (7) EUVL C 132, 14.4.2023, s. 29. (8) EUVL C 161, 5.5.2023, s. 10. (9) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0111. (10) EUVL C 328, 6.9.2016, s. 4. (11) EUVL C 474, 24.11.2021, s. 146. (12) EUVL C 347, 9.9.2022, s. 15. (13) EUVL C 449, 23.12.2020, s. 2. (14) EUVL C 199 E, 7.7.2012, s. 112. (15) https://fra.europa.eu/en/publication/2022/roma-survey-findings. (16) ”Ohjeet yhdenvertaisuustietojen keräämisen ja käytön parantamisesta”, syrjimättömyyttä, yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta käsittelevä korkean tason ryhmä, heinäkuu 2018. Euroopan tilintarkastustuomioistuin suositteli kehittämään asianmukaiset menetelmät merkityksellisten tietojen keräämiseksi romanien osallisuudesta kaikissa jäsenvaltioissa. ”Romanien integrointia edistävät EU:n toimintapoliittiset aloitteet ja rahoitustuet: edistys on ollut viime vuosikymmenellä huomattavaa, mutta käytännön tasolla tarvitaan lisätoimia”, erityiskertomus nro 14/2016. (17) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2092, annettu 16. joulukuuta 2020, yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi (EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 1).