Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 10 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 19, 21, 153, 165, 168 ja 174 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 3, 21, 24, 26, 34, 35, 41 ja 47 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja erityisesti sen periaatteet 1, 3, 10 ja 17,

–  ottaa huomioon yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY(1) (yhdenvertaista kohtelua työssä koskeva direktiivi),

–  ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2021 antamansa päätöslauselman yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY täytäntöönpanosta YK:n vammaisyleissopimuksen valossa(2),

–  ottaa huomioon Autism-Europe-yhdistyksen laatiman ja Euroopan parlamentin 9. toukokuuta 1996 hyväksymän autistien oikeuksien peruskirjan(3),

–  ottaa huomioon vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen, joka tuli voimaan 21. tammikuuta 2011 neuvoston annettua 26. marraskuuta 2009 päätöksen 2010/48/EY vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta,

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia 2021–2030” (COM(2021)0101),

–  ottaa huomioon 7. syyskuuta 2015 annetun parlamentin jäsenten enemmistön allekirjoittaman kirjallisen julkislausuman autismista,

–  ottaa huomioon 18. kesäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan vammaisstrategiasta vuoden 2020 jälkeen(4),

–  ottaa huomioon 7. lokakuuta 2021 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Vammaisten henkilöiden suojelu vetoomusten avulla: saadut kokemukset”(5),

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2022 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Tavoitteena yhdenvertaiset oikeudet vammaisille henkilöille”(6),

–  ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2021 annetut neuvoston päätelmät vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta strategiasta 2021–2030, joissa kehotetaan EU:n 27:ää jäsenvaltiota varmistamaan vammaisten osallisuuden parantaminen ja takaamaan heidän oikeuksiensa kunnioittaminen erityisesti vapaan liikkuvuuden, työllisyyden ja asumisen osalta,

–  ottaa huomioon 4. joulukuuta 2020 annetun Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen päätöslauselman 2353 autististen henkilöiden ja heidän perheidensä tukemisesta,

–  ottaa huomioon vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevalle strategialle 2021–2030 perustetun komission seurantakehyksen,

–  ottaa huomioon 6. syyskuuta 2023 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi eurooppalaisen vammaiskortin ja eurooppalaisen vammaisten henkilöiden pysäköintiluvan vahvistamisesta (COM(2023)0512),

–  ottaa huomioon vetoomuksen nro 0822/2022,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 227 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että EU:ssa on noin 100 miljoonaa toimintarajoitteista henkilöä, joista 5 miljoonaa on autismikirjolla, mikä vastaa yli yhtä henkilöä sadasta(7);

B.  muistuttaa, että autismikirjon piirteet eivät esiinny kaikilla samanlaisina, minkä vuoksi autististen henkilöiden olisi voitava hyötyä tarpeisiinsa parhaiten sopivasta tuesta jokapäiväisessä elämässään ja matkustaessaan EU:ssa; ottaa huomioon, että merkittävä osa autistisista henkilöistä, joilla ei ole autismiin liittyvää kehitysvammaa, voi elää itsenäisesti; panee merkille, että monet kokevat kuitenkin vaikeuksia saada vammaisasemansa tunnustetuksi huolimatta autismidiagnoosista, mikä puolestaan estää heitä saamasta kipeästi kaivattuja tukipalveluja ja vammaistukia; ottaa huomioon, että osalla toimintarajoitteet edellyttävät kuitenkin niiden vakavuudesta riippuen elinikäistä hoivaa ja tukea;

C.  toteaa, että autismidiagnoosin saaminen saattaa jäsenvaltioissa kestää useita vuosia sekä lapsilla että aikuisilla, minkä vuoksi heillä ei ole käytettävissään laadukkaita ja kohtuuhintaisia yksilökeskeisiä interventio- ja tukipalveluja, jotka perustuisivat yksilöllisiin tarpeisiin ja joita tarjoaisivat koulutetut ammattilaiset; ottaa huomioon, että tällä hetkellä ei ole olemassa EU:n suuntaviivoja autismia koskevista toimista, jotka perustuisivat näyttöön ja edistäisivät näiden henkilöiden oikeuksia; ottaa huomioon, että perheille kaikkialla Euroopassa tarjotaan yhä perusteettomia ja mahdollisesti haitallisia hoitoja ja toimenpiteitä, myös selvästi laittomia toimenpiteitä, joihin liittyy lasten vakavaa fyysistä pahoinpitelyä, kuten valkaisuaineen antamista peräruiskeena; muistuttaa, että tällainen toiminta on edelleen laajalle levinnyttä ja alisäänneltyä useimmissa jäsenvaltioissa ja se olisi kiellettävä; toteaa, että diagnoosien viivästymisellä ja diagnosoimatta jäämisellä voi olla vakavia seurauksia, jotka ulottuvat palvelujen epäämisestä peräti ennenaikaiseen kuolemaan;

D.  muistuttaa, että toimintarajoitteisilla henkilöillä on muiden kanssa yhtäläiset oikeudet yhtäläisin perustein kaikilla elämänaloilla ja että heillä on luovuttamaton oikeus ihmisarvoon, yhdenvertaiseen kohteluun ja itsenäiseen elämään sekä oikeus osallistua täysimääräisesti yhteiskuntaan; katsoo, että osallistuminen yhteiskuntaan on keskeistä heidän perusoikeuksiensa toteutumisen kannalta; toteaa, että jokaisella on oikeus odottaa, että hänen panostaan EU:n sosiaaliseen, poliittiseen ja taloudelliseen kehitykseen kunnioitetaan ja arvostetaan; ottaa huomioon, että parlamentti on päätöslauselmissaan toistuvasti kehottanut jäsenvaltioita panemaan täytäntöön asianmukaista toimintapolitiikkaa näiden seikkojen huomioimiseksi(8);

E.  toteaa sen olevan yleisesti tunnustettua, että toimintarajoitteiset henkilöt kohtaavat edelleen moninaisia esteitä ja syrjintää jokapäiväisessä elämässään, mikä estää heitä nauttimasta EU:n ja YK:n asiaa koskevissa oikeussäännöissä vahvistetuista perusvapauksista ja -oikeuksista; toteaa, että näihin oikeuksiin kuuluvat yhtäläiset mahdollisuudet yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen, työmarkkinoille pääsy, yhtäläiset mahdollisuudet ammattiin ja yhdenvertainen kohtelu työelämässä, mahdollisuus saada yksilöllistä apua, äänioikeuden toteutumisen takaaminen sekä mahdollisuus olla osallisena yhteisössä;

F.  ottaa huomioon, että autistisilla henkilöillä on suurempi riski joutua vihapuheen ja viharikosten uhreiksi ja he kokevat väkivaltaa todennäköisemmin kuin henkilöt, joilla ei ole toimintarajoitteita; toteaa, että he kohtaavat muita enemmän esteitä oikeussuojan saatavuudessa ja väkivallasta ilmoittamisessa; muistuttaa, että monilta autistisilta henkilöiltä evätään edelleen oikeustoimikelpoisuus sekä vapaus tehdä omia valintoja ja osallistua päätöksentekoon heitä koskevissa asioissa; ottaa huomioon, että turhan usein heidän on asuttava laitoksissa tai toisaalta perheissä, jotka kärsivät kipeästi tuen puutteesta ja siitä johtuvasta syrjinnästä; ottaa huomioon, että autistisilta henkilöiltä evätään lisääntymisoikeuksia ja että autistiset hlbtiq+‑henkilöt ja etniset vähemmistöt kokevat vieläkin enemmän syrjintää;

G.  panee merkille, että autistisilla henkilöillä on hankaluuksia terveydenhuollon piiriin pääsyssä, jolloin fyysisiä ja psyykkisiä terveydenhuollon tarpeita jää täyttämättä, mikä madaltaa heidän elinajanodotettaan huomattavasti;

H.  ottaa huomioon, että autistiset tytöt ja naiset kohtaavat monenlaista syrjintää, mukaan lukien diagnoosin saamisen, koulutuksen ja työllistymisen esteet;

I.  toteaa, että ehdotettu syrjinnän vastainen direktiivi(9), joka antaisi horisontaalisen lähestymistavan avulla paremman suojan kaikenlaiselta syrjinnältä, on edelleen pysähdyksissä neuvostossa;

J.  panee merkille, että suhteettoman suuri osuus autistisista henkilöistä on työttömiä, ja työttömyys saattaa vaikuttaa heistä jopa 90 prosenttiin(10);

K.  katsoo sen olevan selvää, että on kiireellinen tarve kehittää osallistavia koulutusohjelmia kaikkien alojen ammattilaisille, jotta voidaan edistää autismin parempaa tuntemusta, ehkäistä syrjintää ja varmistaa saavutettavuus ja osallisuus yhteiskunnassa;

L.  ottaa huomioon, että SEUT 20 artiklan mukaisesti unionin kansalaisilla on oikeus liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella; muistuttaa, että vammaisten henkilöiden oikeutta suojellaan vammaisyleissopimuksen 18 artiklalla, jonka Euroopan unioni ja 27 jäsenvaltiota ovat ratifioineet ja jossa taataan heidän liikkumisvapautensa, asuinpaikan valinnan vapaus ja oikeus kansalaisuuteen yhdenvertaisesti muiden kanssa;

M.  katsoo, että vammaisaseman ja autismidiagnoosin vastavuoroisen tunnustamisen puute jäsenvaltioiden välillä estää autistisia henkilöitä ja heidän perheitään käyttämästä täysimääräisesti oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen EU:ssa, sillä tämä puute luo esteitä vammaisille henkilöille heidän muuttaessaan toiseen jäsenvaltioon työn, opiskelun tai muun syyn vuoksi ja vaikeuttaa pääsyä tuen piiriin; panee merkille, että näitä vaikeuksia on korostettu viime vuosina esitetyissä vetoomuksissa etenkin siltä osin, miten erot autismin diagnosoinnissa jäsenvaltioiden välillä sekä kansallisissa toimintarajoitteen asteen arviointijärjestelmissä käytetyissä menetelmissä ja tuloksissa vaikuttavat ihmisten elämään ja elämänvalintoihin;

N.  toteaa, että vetoomusvaliokunta on äskettäin vastaanottanut vetoomuksen, jossa pyydetään, että eurooppalaisella vammaiskortilla varmistettaisiin myös autismikirjon henkilöiden suojelu;

O.  ottaa huomioon, että autistiset henkilöt jäävät suurelta osin tieteellisen tutkimuksen ulkopuolelle, mukaan lukien heitä suoraan koskevat akateemiset, kliiniset ja lääketieteelliset tutkimukset;

1.  on huolissaan vaikeuksista, joita autistisilla henkilöillä voi olla toimintarajoitteidensa todistamisessa kaikissa jäsenvaltioissa, ja epävarmuudesta, joka vaikuttaa heihin heidän matkustaessaan EU:n alueella, koska kansallisia vammaiskortteja ei tunnusteta kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ja koska tiettyjä etuuksia ei ole yhdenvertaisesti saatavilla; pitää valitettavana, että koska noin 40 prosentilla autistisista henkilöistä ei ole kehitysvammaa, monilla autistisilla EU:n kansalaisilla ei ole vammaistodistusta vaan ainoastaan lääketieteellinen diagnoosi, mikä aiheuttaa huomattavia vaikeuksia matkustamisessa tai liikkumisessa EU:n rajojen yli, sillä he eivät voi todistaa vammaisasemaansa tai saada tarvitsemaansa tukea;

2.  kehottaa komissiota päivittämään ehdotusta yhdenvertaista kohtelua koskevaksi EU:n direktiiviksi parlamentin maaliskuussa 2021 antamassa(11) päätöslauselmassa esitetyn kannan pohjalta, jotta jäsenvaltiot kaikkialla EU:ssa voisivat mahdollisimman pian edetä syrjinnän torjumisessa kaikilla elämänaloilla; kehottaa neuvoston puheenjohtajavaltiota asettamaan syrjinnän vastaisen direktiivin etusijalle ja keskustelemaan siitä korkeimmalla poliittisella tasolla;

3.  muistuttaa vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan strategian 2021–2030 mukaisesti, että on tärkeää saada julkisia ja eriteltyjä tietoja sukupuolen, iän ja toimintarajoitteen tyypin, myös autismin, mukaan, jotta voidaan parantaa autistisia henkilöitä koskevaa toimintapolitiikkaa ja tehostaa sitä; kehottaa tässä yhteydessä komissiota ja jäsenvaltioita rahoittamaan ja toteuttamaan autismin esiintyvyyttä koskevia tutkimuksia kaikissa jäsenvaltioissa;

4.  kehottaa jäsenvaltioita helpottamaan autismikirjolla mahdollisesti olevien lasten ja aikuisten pääsyä diagnosoitavaksi keskittyen riskiryhmiin kuuluviin henkilöihin, ja korostaa, että diagnoositodistusten myöntämistä on yksinkertaistettava ja nopeutettava; vaatii, että autismidiagnoosin olisi riitettävä vammaisaseman tunnustamiseen, myös silloin, kun autistisella henkilöllä ei ole kehitysvammaa, jotta varmistetaan yhtäläiset mahdollisuudet käyttää oikeuksia ja palveluja kaikilla elämänaloilla;

5.  suhtautuu myönteisesti äskettäin julkaistuun komission ehdotukseen eurooppalaisen vammaiskortin luomisesta vuoden 2023 loppuun mennessä, jotta se voitaisiin tunnustaa ja panna johdonmukaisesti täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa kaikilla elämänaloilla, myös palvelujen ja tuen osalta; korostaa yksinkertaisen ja yleisesti saatavilla olevan prosessin merkitystä kortin saamiseksi ja toteaa, että kortin digitaalinen muoto mahdollistaisi kelpoisuustarkastuksien tekemisen;

6.  korostaa eurooppalaisen vammaiskortin hyödyllisyyttä henkilöille, joiden toimintarajoitteet ovat näkymättömiä, kuten autisteille; korostaa sen olevan ratkaisevan tärkeää, että kyseisen kortin soveltamisala kattaa kaikki tilanteet, joissa yksityiset toimijat tai viranomaiset tarjoavat vammaisille henkilöille erityisehtoja tai -kohtelua, ja että tällä kortilla varmistetaan näiden henkilöiden oikeus vapaaseen liikkuvuuteen kaikkialla EU:ssa helpottamalla kortin haltijoiden vammaisaseman vastavuoroista tunnustamista; kehottaa sisällyttämään autismin toimintarajoiteluokituksiin niissä jäsenvaltioissa, joissa se ei vielä ole niissä mukana, ja kannustaa jäsenvaltioita olemaan kunnianhimoisia kortin haltijoille myönnettävien oikeuksien laajuuden suhteen; kannustaa komissiota lisäksi varmistamaan, että kaikki jäsenvaltiot panevat nämä oikeudet asianmukaisesti täytäntöön sitovalla lainsäädännöllä;

7.  kehottaa ottamaan käyttöön vammaisia henkilöitä koskevan eurooppalaisen oikeudellisen aseman, joka mahdollistaa kyseisen aseman vastavuoroisen tunnustamisen ja hyväksymisen kaikissa jäsenvaltioissa ja jossa otetaan huomioon autismin erityispiirteet ja varmistetaan kaikkien autististen henkilöiden suojelu ja osallistaminen;

8.  korostaa, että on tärkeää osoittaa EU:n varoja autismikirjolla olevia henkilöitä ja erityisesti naisia ja tyttöjä koskevaan syrjinnän vastaiseen politiikkaan;

9.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään autismin tuntemusta ja osallistumaan aktiivisesti tiedotuskampanjoihin yhteistyössä autististen henkilöiden ja heitä edustavien järjestöjen kanssa, jotta voidaan edistää heidän täysimääräistä osallisuuttaan ja osallistumistaan yhteiskuntaan;

10.  kehottaa jäsenvaltioita kehittämään kohtuullisten mukautusten saatavuutta kaikilla terveydenhuollon ja diagnosoinnin osa-alueilla, jotta voidaan varmistaa, että autistisilla henkilöillä on yhtäläiset mahdollisuudet saada sekä mielenterveyspalveluja että fyysistä terveydenhuoltoa; vaatii kehittämään infrastruktuureja, jotka soveltuvat autististen henkilöiden vastaanottamiseen sairaaloissa, rautatieasemilla, lentoasemilla ja julkisessa liikenteessä, luomaan autismiystävällisiä tiloja, kuten hiljaisia huoneita, ja takaamaan palvelut, joilla autetaan autistisia henkilöitä heidän matkustaessa jäsenvaltioiden välillä;

11.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota antamaan saavutettavuuden eurooppalaisen resurssikeskuksen AccessibleEU:n vammaisyleissopimuksen 9 artiklan mukaiseksi tehtäväksi tunnistaa ja poistaa esteet, jotka haittaavat saavutettavuutta autististen henkilöiden kannalta; katsoo, että näin voidaan edistää joustavien ja kohtuullisten mukautusten tarjontaa yksilöllisten tarpeiden mukaisesti siten, että otetaan käyttöön erityisiä suuntaviivoja eri aloilla ja korjataan nykyisessä lainsäädännössä olevat puutteet autismikirjon henkilöiden tarpeisiin vastaamiseksi;

12.  on huolissaan autististen henkilöiden korkeasta työttömyysasteesta, erityisesti naisten keskuudessa, verrattuna muihin ryhmiin EU:ssa; kehottaa jäsenvaltioita edistämään autististen henkilöiden työmarkkinoille osallistumista koskevaa lainsäädäntö- ja politiikkakehystä ja varmistamaan sen toteutumisen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään ja tukemaan yhteiskunnallisia yrityksiä, jotka keskittyvät autististen henkilöiden työllistämiseen; rohkaisee jäsenvaltioita mukauttamaan työpaikkoja ja toteuttamaan toimenpiteitä työterveyden ja -turvallisuuden parantamiseksi; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita panemaan täytäntöön suuntaviivat, jotka koskevat kohtuullisia mukautuksia työpaikalla autismikirjon ihmisille, sekä edistämään heidän urakehitystään; pyytää komissiota kiinnittämään erityistä huomiota autismikirjolla oleviin työntekijöihin tulevassa työterveyttä ja -turvallisuutta koskevassa EU:n strategiakehyksessä ja asettamaan kunnianhimoisia tavoitteita;

13.  kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita noudattamaan täysimääräisesti yhdenvertaista kohtelua työssä koskevaa direktiiviä ja varmistamaan, että yhtäläisiä mahdollisuuksia edistävien rekrytointiohjelmien ja kiintiöiden kaltaiset toimenpiteet johtavat konkreettisiin työllistymismahdollisuuksiin, joilla edistetään työpaikkojen osallistavuutta;

14.  kehottaa jäsenvaltioita edistämään autismia koskevaa koulutusta ammattilaisille kaikilla yhteiskunnan aloilla, esimerkiksi koulutus-, terveydenhuolto-, sosiaali-, liikenne- ja oikeusaloilla, sisällyttämällä pakollisen autismia koskevan koulutuksen koulutussuunnitelmiin siten, että autistiset henkilöt, heidän perheensä ja etujärjestöt osallistuvat koulutuksen toteuttamiseen aktiivisesti;

15.  palauttaa mieliin, että autismikirjon henkilöillä on yhdenvertaisesti muiden kanssa oikeus osallistua koulutukseen sen kaikilla tasoilla ja kaikissa muodoissa, myös varhaiskasvatukseen; korostaa tarvetta edistää yleisen, laadukkaan, kohtuuhintaisen ja osallistavan koulutuksen saatavuutta ja tarjota autistisille henkilöille henkilökohtaista apua ja tukea koulutuksen alalla yksilöllisesti ja jatkuvasti; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarjoamaan vammaisyleissopimuksen 24 artiklan mukaisesti mukautuksia ja saavutettavassa muodossa olevaa opintomateriaalia tukeakseen sellaisten osallistavien koulujen kehittämistä, joista voi tulla osallistavan ja innovatiivisen opetuksen ja oppimisen mallikouluja kaikkialla EU:ssa, sekä seuraamaan autismikirjolla olevien oppijoiden pääsyä koulutukseen, perus- ja keskiasteen koulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja työelämään;

16.  antaa tunnustusta urheilun merkitykselle autismin kirjolla olevien lasten kasvun ja kehityksen kannalta ja kehottaa jäsenvaltioita vähentämään autististen henkilöiden kohtaamia esteitä vapaa-ajantoiminnan, urheilun ja kulttuuritoiminnan harjoittamisessa sekä edistämään laajempaa osallistumista liikunnalliseen toimintaan;

17.  painottaa autismin tutkimuksen merkitystä vahvojen eettisten normien ylläpitämisessä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään autististen henkilöiden ja heidän perheidensä kanssa yhteistyössä tehtyä tutkimusta, jotta autististen henkilöiden elämänlaatua voidaan parantaa; korostaa tarvetta jakaa jäsennellysti hyviä käytäntöjä jäsenvaltioiden kesken, jotta voidaan edistää ja syventää tietämystä autismista ja siten ymmärtää paremmin autististen henkilöiden tarpeita kaikkialla Euroopan unionissa;

18.  kehottaa jäsenvaltioita uudistamaan edunvalvontajärjestelmiä siten, että autistiset henkilöt voivat käyttää oikeuttaan oikeustoimikelpoisuuteen niin, että heille annetaan mahdollisuus käyttää tuettuja päätöksentekojärjestelmiä samalla varmistaen, että käytössä on riittävät suojatoimet; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että autistisilla henkilöillä on täydet valtuudet ja mahdollisuudet käyttää oikeusjärjestelmää ja osallistua poliittiseen ja julkiseen elämään;

19.  korostaa, että autistiset henkilöt, erityisesti naiset ja tytöt, kohtaavat erityisen paljon köyhyyttä, sosiaalista syrjäytymistä ja väkivaltaa, ja siksi on tärkeää kohdentaa osa EU:n varoista autististen henkilöiden kohtaaman syrjinnän torjumiseen; painottaa, että pakkosterilointi on katsottava rangaistavaksi rikokseksi naisten ja lasten seksuaalisen hyväksikäyttöä koskevan SEUT 83 artiklan 1 kohdan perusteella; kehottaa EU:n toimielimiä varmistamaan, että 8. maaliskuuta 2022 annettu ehdotus direktiiviksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumisesta (COM(2022)0105) sisältää pakkosteriloinnin rangaistavana rikoksena saman artiklan nojalla; suhtautuu myönteisesti kesäkuussa 2023 annettuun neuvoston päätökseen Istanbulin yleissopimuksen tekemisestä, sillä sen avulla luodaan kattava ja monitahoinen oikeudellinen kehys naisten suojelemiseksi kaikenlaiselta väkivallalta(12);

20.  kehottaa jäsenvaltioita puuttumaan aktiivisesti muihin intersektionaalisen syrjinnän muotoihin, joita kohdistuu autistisiin henkilöihin, erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluviin henkilöihin; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota hyväksymään monialaisia kansallisia strategioita, jotta voidaan osoittaa riittävästi kohdennettua rahoitusta niiden tehokkaaseen täytäntöönpanoon;

21.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16. (2) EUVL C 474, 24.11.2021, s. 48. (3) EYVL C 152, 27.5.1996, s. 87. (4) EUVL C 362, 8.9.2021, s. 8. (5) EUVL C 132, 24.3.2022, s. 129. (6) EUVL C 177, 17.5.2023, s. 13. (7) Maailman terveysjärjestön julkaisema tietokooste autismista, saatavilla osoitteessa https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/autism-spectrum-disorders. (8) Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 13. joulukuuta 2022, aiheesta ”Tavoitteena yhdenvertaiset oikeudet vammaisille henkilöille” (EUVL C 177, 17.5.2023, s. 30). (9) Ehdotus neuvoston direktiiviksi, annettu 2. heinäkuuta 2008, uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (COM(2008)0426). (10) Tutustu vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan strategian edistymiseen: https://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=en&catId=1484&furtherNews=yes&newsId=10274. (11) Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 10. maaliskuuta 2021, yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY täytäntöönpanosta YK:n vammaisyleissopimuksen valossa (EUVL C 474, 24.11.2021, s. 48). (12) Neuvoston päätös (EU) 2023/1075, annettu 1. kesäkuuta 2023, naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta unionin toimielinten ja julkishallinnon osalta (EUVL L 43 I, 2.6.2023, s. 1).