Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2022/0345(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A9-0276/2023

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A9-0276/2023

Keskustelut :

PV 05/10/2023 - 3
CRE 05/10/2023 - 3

Äänestykset :

PV 05/10/2023 - 8.10
CRE 05/10/2023 - 8.10
Äänestysselitykset
PV 10/04/2024 - 21.47

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2023)0355
P9_TA(2024)0222

Hyväksytyt tekstit
PDF 385kWORD 125k
Torstai 5. lokakuuta 2023 - Strasbourg
Yhdyskuntajätevesien käsittely
P9_TA(2023)0355A9-0276/2023

Euroopan parlamentin tarkistukset 5. lokakuuta 2023 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhdyskuntajätevesien käsittelystä (uudelleenlaadittu teksti) (COM(2022)0541 – C9-6363/2022 – 2022/0345(COD))(1)

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys – uudelleenlaatiminen)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
(1 a)   Vesi on kaikille kuuluva yhteinen julkinen hyödyke ja elintärkeä, korvaamaton ja elämän kannalta välttämätön luonnonvara, jota on tarkasteltava ja käsiteltävä ottaen huomioon sen kolme ulottuvuutta, eli sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristöön liittyvä ulottuvuus.
Tarkistus 2
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 1 b kappale (uusi)
(1 b)   Euroopan parlamentin 5. lokakuuta 2022 antamassa päätöslauselmassa veden saatavuudesta ihmisoikeutena – ulkoinen ulottuvuus ja 8. syyskuuta 2015 antamassa päätöslauselmassa eurooppalaisen kansalaisaloitteen Right2Water seurannasta todetaan, että vettä olisi kohdeltava julkisena hyödykkeenä.
Tarkistus 3
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  Direktiivissä 91/271/ETY vahvistetaan oikeudellinen kehys yhdyskuntajätevesien keräämiselle, käsittelylle ja johtamiselle ympäristöön sekä tiettyjen teollisuudenalojen biohajoavien jätevesien johtamiselle ympäristöön. Sen tavoitteena on suojella ympäristöä puutteellisesti käsiteltyjen yhdyskuntajätevesien haitallisilta vaikutuksilta. Tässä direktiivissä olisi edelleen pyrittävä samaan tavoitteeseen ja edistettävä samalla kansanterveyden suojelua esimerkiksi silloin, kun yhdyskuntajätevesiä johdetaan uimavesiin tai juomaveden ottoon käytettäviin vesistöihin tai kun yhdyskuntajätevettä käytetään indikaattorina kansanterveyden kannalta merkityksellisten muuttujien osalta. Sillä olisi myös parannettava sanitaation sekä yhdyskuntajätevesien keräys- ja käsittelytoiminnan hallinnointiin liittyvien keskeisten tietojen saatavuutta. Lisäksi tällä direktiivillä olisi edistettävä yhdyskuntajätevesien keräyksestä ja käsittelystä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen asteittaista lakkauttamista erityisesti vähentämällä edelleen typpipäästöjä mutta myös edistämällä energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian tuotantoa; näin sen avulla edistettäisiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/111937 vahvistettua vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitetta.
 (2)  Direktiivissä 91/271/ETY vahvistetaan oikeudellinen kehys yhdyskuntajätevesien keräämiselle, käsittelylle ja johtamiselle ympäristöön sekä tiettyjen teollisuudenalojen biohajoavien jätevesien johtamiselle ympäristöön. Tämän kehyksen tavoitteena on suojella ympäristöä, maa-, meri- ja rannikkoekosysteemien biologinen monimuotoisuus mukaan lukien, puutteellisesti käsiteltyjen yhdyskuntajätevesien haitallisilta vaikutuksilta, jotta saavutetaan direktiivissä 2000/60/EY ja muussa asiaa koskevassa lainsäädännössä asetetut tavoitteet. Tässä direktiivissä olisi vihreän kehityksen ohjelmassa asetetut vihreän siirtymän tavoitteet huomioon ottaen edelleen pyrittävä samaan tavoitteeseen ja edistettävä samalla kansanterveyden suojelua esimerkiksi silloin, kun yhdyskuntajätevesiä johdetaan uimavesiin tai juomaveden ottoon käytettäviin vesistöihin tai kun yhdyskuntajätevettä käytetään indikaattorina kansanterveyden kannalta merkityksellisten muuttujien osalta. Sillä olisi myös varmistettava sanitaation sekä yhdyskuntajätevesien keräys- ja käsittelytoiminnan hallinnointiin liittyvien keskeisten tietojen saatavuus. Tällä direktiivillä olisi myös edistettävä yhdyskuntajätevesien keräyksestä ja käsittelystä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen asteittaista vähentämistä erityisesti vähentämällä edelleen typpipäästöjä mutta myös edistämällä energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian tuotantoa; näin sen avulla edistettäisiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/111937 vahvistettua vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitetta. Lisäksi sillä olisi myös kannustettava luontoon perustuvien ratkaisujen, kuten rakennettujen kosteikkojen, käyttöä yhdyskuntajätevesien käsittelyn ja ympäristöön johtamisen keinona.
_________________
 _________________
37 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).
 37 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).
Tarkistus 4
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Pienet taajamat aiheuttavat merkittävää painetta 11 prosenttiin unionin pintavesimuodostumista39. Jotta tällaisten taajamien aiheuttamaa kuormitusta voitaisiin torjua paremmin ja estää käsittelemättömien yhdyskuntajätevesien johtaminen ympäristöön, tämän direktiivin soveltamisalaan olisi sisällytettävä kaikki taajamat, joiden asukasvastineluku (avl) on vähintään 1 000.
 (4)  Pienet taajamat aiheuttavat merkittävää painetta 11 prosenttiin unionin pintavesimuodostumista39. Jotta tällaisten taajamien aiheuttamaa kuormitusta voitaisiin torjua paremmin ja estää käsittelemättömien yhdyskuntajätevesien johtaminen ympäristöön, tämän direktiivin soveltamisalaan olisi sisällytettävä taajamat, joiden asukasvastineluku (avl) on vähintään 750.
_________________
 _________________
39 EEA:n raportti ”European waters: Assessment of status and pressures 2018”, N:o 7/2018.
 39 EEA:n raportti ”European waters: Assessment of status and pressures 2018”, N:o 7/2018.
Tarkistus 5
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Jotta voidaan varmistaa yhdyskuntajätevesien tehokas käsittely ennen niiden johtamista ympäristöön, kaikki yhdyskuntajätevedet olisi kerättävä keskitettyihin keräysjärjestelmiin vähintään 1 000 avl:n taajamissa. Jos keräysjärjestelmä on jo käytössä, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaikki yhdyskuntajätevesien lähteet on liitetty siihen.
 (5)  Jotta voidaan varmistaa yhdyskuntajätevesien tehokas käsittely ennen niiden johtamista ympäristöön, kaikki yhdyskuntajätevedet olisi kerättävä keskitettyihin keräysjärjestelmiin vähintään 750 avl:n taajamissa. Jos keräysjärjestelmä on jo käytössä, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaikki yhdyskuntajätevesien lähteet on liitetty siihen. Jos keräysjärjestelmiä ei ole liitetty toisiinsa, jäsenvaltioiden olisi kannustettava ja tuettava pieniä taajamia liittymään yhteen, jotta ne voivat käsitellä jätevesiä kollektiivisesti ja koska yhteinen jätevesihuolto mahdollistaa pienemmät kustannukset.
Tarkistus 6
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Jos voidaan osoittaa, että keskitetyn yhdyskuntajätevesien keräysjärjestelmän perustaminen ei tuottaisi ympäristöhyötyjä tai se aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia, jäsenvaltioille olisi poikkeuksellisesti sallittava kiinteistökohtaisten järjestelmien käyttö yhdyskuntajätevesien käsittelyyn, kunhan varmistetaan, että käsittely vastaa tasoltaan biologista käsittelyä ja ravinteiden poistoa. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi perustettava kansalliset rekisterit alueellaan käytettävien kiinteistökohtaisten järjestelmien kartoittamiseksi ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tällaiset järjestelmät on suunniteltu ja niitä ylläpidetään asianmukaisesti ja että niiden vaatimustenmukaisuutta valvotaan säännöllisesti. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti varmistettava, että yhdyskuntajätevesien keräämiseen ja varastointiin käytettävät kiinteistökohtaiset järjestelmät ovat vedenpitäviä ja tiiviitä ja että järjestelmiä valvotaan ja tarkastetaan säännöllisin väliajoin.
 (6)  Jos voidaan osoittaa, että keskitetyn yhdyskuntajätevesien keräysjärjestelmän perustaminen ei tuottaisi ympäristöhyötyjä tai se aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia, jäsenvaltioille olisi poikkeuksellisesti sallittava kiinteistökohtaisten järjestelmien käyttö yhdyskuntajätevesien käsittelyyn, kunhan varmistetaan, että ympäristönsuojelu vastaa tasoltaan biologista käsittelyä ja ravinteiden poistoa. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi perustettava kansalliset ja tarpeen mukaan alueelliset rekisterit alueellaan käytettävien kiinteistökohtaisten järjestelmien kartoittamiseksi ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tällaiset järjestelmät on suunniteltu ja niitä ylläpidetään asianmukaisesti ja että niiden vaatimustenmukaisuutta valvotaan säännöllisesti. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti varmistettava, että yhdyskuntajätevesien keräämiseen ja varastointiin käytettävät kiinteistökohtaiset järjestelmät ovat vedenpitäviä ja tiiviitä ja että järjestelmiä valvotaan ja tarkastetaan säännöllisin väliajoin. Jotta kiinteistökohtaisia järjestelmiä voitaisiin säännellä yhdenmukaisesti jäsenvaltioiden kesken, komission olisi annettava ohjeita edellä mainituista vaatimuksista, jotka koskevat tällaisten kiinteistökohtaisten järjestelmien suunnittelua, käyttöä ja ylläpitoa.
Tarkistus 7
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 7 kappale
(7)  Rankkasateiden aiheuttamat ylivuodot ja hulevedet muodostavat sateiden yhteydessä edelleen merkittävän ympäristöön päätyvän kuormituksen lähteen. Kuormituksen odotetaan kasvavan kaupungistumisen ja ilmastonmuutokseen liittyvän sadeolojen asteittaisen muutoksen yhteisvaikutusten vuoksi. Ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi olisi määriteltävä paikallisella tasolla ottaen huomioon paikalliset erityisolosuhteet. Niiden olisi perustuttava kokonaisvaltaiseen määrälliseen ja laadulliseen vesienhallintaan kaupunkialueilla. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaikille taajamille, joiden avl on vähintään 100 000, laaditaan kokonaisvaltainen yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelma paikallistasolla, koska tällaiset taajamat aiheuttavat merkittävän osan kuormituksesta. Lisäksi kokonaisvaltaiset yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelmat olisi laadittava myös taajamille, joiden avl on 10 000–100 000 ja joissa rankkasateiden aiheuttamat ylivuodot tai hulevedet muodostavat riskin ympäristölle tai ihmisten terveydelle.
 (7)  Rankkasateiden aiheuttamat ylivuodot ja hulevesipäästöt muodostavat sateiden yhteydessä edelleen merkittävän ympäristöön päätyvän kuormituksen lähteen. Kuormituksen odotetaan kasvavan kaupungistumisen ja ilmastonmuutokseen liittyvän sadeolojen asteittaisen muutoksen yhteisvaikutusten vuoksi. Ilmastonmuutos lisää rankkasateiden aiheuttamien ylivuotojen ja hulevesien todennäköisyyttä. Yhdyskuntajätevesien hallintainfrastruktuurit ovat siksi erityisen alttiita ilmastonmuutokselle. Ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi olisi määriteltävä paikallisella ja alueellisella tasolla ottaen huomioon paikalliset erityisolosuhteet, mukaan lukien ilmasto-olot ja näiden infrastruktuurien haavoittuvuus. Olisi myös hyödyllistä laatia paikallisia ja alueellisia toimintasuunnitelmia, jotka kattaisivat useita paikkakuntia, silloin kun samojen vesistöjen vaikutukset kohdistuvat rankkasateiden ja välillisesti hulevesien osalta niihin kaikkiin. Niiden olisi perustuttava kokonaisvaltaiseen määrälliseen ja laadulliseen vesienhallintaan kaupunkialueilla. Lisäksi ensimmäisenä olisi varmistettava valvonta pilaantumisen lähteellä, myös luontoon perustuvien ratkaisujen avulla, jotta vältetään hulevesien aiheuttama pilaantuminen, sekä koordinoitava toimenpiteitä, joilla hallitaan hulevesien määrää lähteellä. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaikille taajamille, joiden avl on vähintään 100 000, laaditaan paikallisen ja tarpeen mukaan alueellisen tason kokonaisvaltainen yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelma, mukaan lukien ilmastonmuutosskenaarioihin perustuva stressitestiarviointi keräysjärjestelmien ja yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden haavoittuvuudesta, koska tällaiset taajamat aiheuttavat merkittävän osan kuormituksesta. Lisäksi kokonaisvaltaiset yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelmat olisi laadittava myös taajamille, joiden avl on 10 000–100 000 ja joissa rankkasateiden aiheuttamat ylivuodot tai hulevedet muodostavat riskin ympäristölle tai ihmisten terveydelle. Ehdotettu tavoite, joka koskee rankkasateiden aiheuttamien ylivuotojen vähentämistä noin yhteen prosenttiin vuosittain kerätystä yhdyskuntajätevesikuormituksesta kuivissa sääolosuhteissa laskettuna ja puhdistamon sisäänottovaiheessa mitattuna, liittyy erityisesti typpipitoisuuteen. Teknisten olosuhteiden vuoksi jäsenvaltiot voivat liitteessä 5 vahvistettuja sääntöjä noudattaen asettaa muille parametreille, kuten kemialliselle hapenkulutukselle, vaihtoehtoisia tavoitteita, jotka voivat parametrista riippuen poiketa aluksi prosentuaalisesti mutta jotka voidaan mallintaa asetetun tavoitteen kanssa samoja parametreja käyttäen.
Tarkistus 8
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
(7 a)   Jäsenvaltioiden olisi kokonaisvaltaisia yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelmia laatiessaan otettava huomioon väestörakenteen muutosten, sääilmiöiden ja odotettavissa olevan merenpinnan kohoamisen kumulatiiviset vaikutukset erityisesti rannikkoalueilla. Näillä ylivuotoja jätevedenpuhdistamoissa aiheuttavilla kumulatiivisilla tekijöillä on kielteinen vaikutus ympäristöön ja terveyteen, koska ne lisäävät saastumista. Tällaisten alueiden jätevesihuolto olisi järjestettävä asianmukaisesti, mukaan lukien jätevesijärjestelmän kunnossapidon säännöllinen seuranta.
Tarkistus 9
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 7 b kappale (uusi)
(7 b)   Kaupunkialueiden vedenlaadun ja vesimäärien parempi hallinta edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista. Jotta voidaan vähentää rankkasateiden aiheuttamien ylivuotojen kielteisiä vaikutuksia, jäsenvaltioiden olisi pyrittävä lisäämään kaupunkialueilla viheralueita ja sinisiä alueita ja ottamaan huomioon kaupunkien viherryttämisfoorumi, joka tarjoaa ohjeita ja tietoa kaupunkien tukemiseksi. Jäsenvaltioiden olisi myös pyrittävä kehittämään uutta infrastruktuuria ja asetettava etusijalle vihreä ja sininen infrastruktuuri, kuten kaupunkien viheralueet, viherkatot, kasvillisuuden peittämät ojat, käsittelykosteikot ja varastointilammikot, jotka on suunniteltu tukemaan biologista monimuotoisuutta. Ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin, joilla pyritään estämään puhtaan sadeveden pääsy keräysjärjestelmiin, sekä viheralueita ja sinisiä alueita lisääviin toimenpiteisiin olisi sisällyttävä toimia, joilla edistetään luonnollista vedenpidätystä tai sadeveden talteenottoa. Muita toimia voisivat olla puistojen, puiden, kotoperäisiä lajeja käsittävien metsämaa-alueiden, viherkattojen, luonnonvaraisen kukkaniittyjen, puutarhojen, puistokatujen, kaupunkiniittyjen ja pensasaitojen sekä lampien ja vesistöjen määrän lisääminen, jotta rajoitetaan taajamissa vettä läpäisemättömien pintojen ja kaupunkipuutarhojen määrää, mikä voi paitsi luoda hyvän elinympäristön pölyttäjille, linnuille ja muille lajeille myös auttaa suoraan hallitsemaan ja vähentämään sadevesiä ja niihin liittyvää kuormitusta ja parantaa samalla yleistä elämänlaatua kyseisissä kaupungeissa. Kokonaisvaltaisen yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelman laatimisen yhteydessä olisi tarvittaessa harkittava veden uudelleenkäyttöä.
Tarkistus 10
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)  Jotta kokonaisvaltaisten yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelmien kustannustehokkuus voidaan varmistaa, niiden perustana on tärkeää käyttää kehittyneiden kaupunkialueiden parhaita käytäntöjä. Sen vuoksi harkittavien toimenpiteiden olisi perustuttava paikallisten olosuhteiden perusteelliseen analyysiin, ja niissä olisi suosittava ennaltaehkäisyyn perustuvaa lähestymistapaa, jossa pyritään rajoittamaan puhtaan sadeveden keräämistä ja optimoimaan olemassa olevan infrastruktuurin käyttö. Olisi suosittava vihreitä ratkaisuja, ja uuden harmaan infrastruktuurin rakentamista olisi harkittava vain, jos se on ehdottoman välttämätöntä. Jotta ympäristöä, erityisesti rannikko- ja meriympäristöä, sekä ihmisten terveyttä voidaan suojella puutteellisesti käsiteltyjen yhdyskuntajätevesien aiheuttamilta haitoilta, kaikkien vähintään 1 000 avl:n taajamien yhdyskuntajätevedet olisi käsiteltävä biologisesti.
 (8)  Jotta kokonaisvaltaisten yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelmien kustannustehokkuus voidaan varmistaa, niiden perustana on tärkeää käyttää kehittyneiden kaupunkialueiden parhaita käytäntöjä ja ottaa myös huomioon digitaalisten välineiden saatavuus ja jätevesien kemiallisen koostumuksen jatkuva muuttuminen, joka johtuu uusien tuotteiden ilmaantumisesta markkinoille, mikä edellyttää asianmukaisia toimenpiteitä tällaisten tuotteiden tunnistamiseksi ja poistamiseksi jätevesistä. Sen vuoksi harkittavien toimenpiteiden olisi perustuttava paikallisten olosuhteiden perusteelliseen analyysiin, ja niissä olisi suosittava ennaltaehkäisyyn perustuvaa lähestymistapaa, jossa pyritään rajoittamaan puhtaan sadeveden keräämistä ja optimoimaan olemassa olevan infrastruktuurin käyttö energiansäästöjen aikaansaamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Olisi suosittava vihreitä ja sinisiä ratkaisuja ja investointeja, ja uuden harmaan infrastruktuurin rakentamista olisi harkittava vain, jos se on ehdottoman välttämätöntä. Jotta ympäristöä, erityisesti rannikko- ja meriympäristöä, sekä ihmisten terveyttä voidaan suojella puutteellisesti käsiteltyjen yhdyskuntajätevesien aiheuttamilta haitoilta, pinta-, pohja- ja juomaveden suojelu mukaan lukien, kaikkien vähintään 750 avl:n taajamien yhdyskuntajätevedet olisi käsiteltävä biologisesti.
Tarkistus 11
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
(9 a)   On erittäin tärkeää, että komissio ottaa huomioon jäteveden käsittelyyn liittyvät merkittävät vaikeudet ja haasteet, kuten kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista annetun asetuksen (EY) N:o 1907/2006, jäljempänä ’REACH-asetus’, tarkistuksessa tehtiin per- ja polyfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS-aineet) vaiheittaisen käytöstä poistamisen osalta. Komissio toteaa 14 päivänä lokakuuta 2020 antamassaan tiedonannossa ”Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia – Kohti myrkytöntä ympäristöä”, että PFAS-aineisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota, kun otetaan huomioon maaperän ja veden – myös juomaveden – lukuisat kontaminaatiotapaukset unionissa ja maailmanlaajuisesti, ihmisten sairastuminen useisiin erilaisiin sairauksiin ja asiaan liittyvät yhteiskunnalliset ja taloudelliset kustannukset, ja se asetti tavoitteeksi luopua vaiheittain PFAS-yhdisteiden käytöstä unionissa, ellei käytön osoiteta olevan yhteiskunnan kannalta välttämätöntä.
Tarkistus 12
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  Ravinteiden poiston olisi oltava pakollista myös taajamissa, joiden avl on vähintään 10 000 ja jotka johtavat jätevetensä rehevöityneille tai rehevöitymisvaarassa oleville alueille. Jotta voidaan varmistaa, että rehevöitymistä rajoittavia toimia koordinoidaan rehevöitymisvaarassa olevien vesistöjen koko valuma-alueen tasolla, tässä direktiivissä olisi lueteltava alueet, joilla rehevöityminen katsotaan ongelmaksi tällä hetkellä saatavilla olevien tietojen perusteella. Johdonmukaisuuden varmistamiseksi asiaankuuluvien unionin säädösten välillä jäsenvaltioiden olisi lisäksi yksilöitävä muut niiden alueella sijaitsevat rehevöityneet tai rehevöitymisvaarassa olevat alueet erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY40, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY41 ja neuvoston direktiivin 91/676/ETY42 nojalla kerättyjen tietojen perusteella. Raja-arvojen tiukentaminen, rehevöitymiselle alttiiden alueiden johdonmukaisempi ja kattavampi määrittäminen sekä velvoite varmistaa ravinteiden poisto kaikissa suurissa laitoksissa edistävät yhdessä rehevöitymisen rajoittamista. Koska tämä edellyttää lisäinvestointeja kansallisella tasolla, jäsenvaltioille olisi annettava riittävästi aikaa tarvittavan infrastruktuurin rakentamiseen.
 (10)  Ravinteiden poiston olisi oltava pakollista myös taajamissa, joiden avl on vähintään 10 000 ja jotka johtavat jätevetensä rehevöityneille tai rehevöitymisvaarassa oleville alueille. Jotta voidaan varmistaa, että rehevöitymistä rajoittavia toimia koordinoidaan rehevöitymisvaarassa olevien vesistöjen koko valuma-alueen tasolla, tässä direktiivissä olisi lueteltava alueet, joilla rehevöityminen katsotaan ongelmaksi tällä hetkellä saatavilla olevien tietojen perusteella. Johdonmukaisuuden varmistamiseksi asiaankuuluvien unionin säädösten välillä jäsenvaltioiden olisi lisäksi yksilöitävä muut niiden alueella sijaitsevat rehevöityneet tai rehevöitymisvaarassa olevat alueet ja se, ovatko alueet herkkiä typelle tai fosforille, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY40, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY41 ja neuvoston direktiivin 91/676/ETY42 nojalla kerättyjen tietojen perusteella. Raja-arvojen tiukentaminen, rehevöitymiselle alttiiden alueiden johdonmukaisempi ja kattavampi määrittäminen sekä velvoite varmistaa ravinteiden poisto kaikissa suurissa laitoksissa edistävät yhdessä rehevöitymisen rajoittamista. Koska tämä edellyttää lisäinvestointeja kansallisella tasolla, jäsenvaltioille olisi annettava riittävästi aikaa tarvittavan infrastruktuurin rakentamiseen.
_________________
 _________________
40 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).
 40 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).
41 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiapuitedirektiivi) (EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19).
 41 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiapuitedirektiivi) (EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19).
42 Neuvoston direktiivi 91/676/ETY, annettu 12 päivänä joulukuuta 1991, vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta (EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1).
 42 Neuvoston direktiivi 91/676/ETY, annettu 12 päivänä joulukuuta 1991, vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta (EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1).
Tarkistus 13
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)
(10 a)   Yhdyskuntajätevesialan potentiaalin kehittäminen kohti ravinteiden kiertotaloutta ja veden uudelleenkäytön edistäminen uuden kiertotalouden toimintasuunnitelman1 a mukaisesti edellyttäisi, että uusioveteen, jota on tarkoitus käyttää maatalouden keinokasteluun veden uudelleenkäyttöä koskevan asetuksen mukaisesti, sovellettaisiin tässä direktiivissä vahvistettuja ravinteiden poistamista koskevia vähemmän rajoittavia vaatimuksia.
_________________
1 a Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma – Puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta.
Tarkistus 14
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  Tuore tieteellinen tieto, jota käytetään useiden komission strategioiden perustana43, korostaa tarvetta torjua mikroepäpuhtauksia, joita havaitaan nykyään kaikissa unionin vesissä. Jotkin näistä mikroepäpuhtauksista ovat jopa pieninä määrinä vaarallisia ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Sen vuoksi olisi otettava käyttöön lisäkäsittely eli mikroepäpuhtauksien poisto, jolla varmistetaan, että yhdyskuntajätevedestä poistetaan laaja kirjo mikroepäpuhtauksia. Mikroepäpuhtauksien poistossa olisi keskityttävä ensin orgaanisiin mikroepäpuhtauksiin, jotka muodostavat merkittävän osan päästöistä ja joita varten on jo kehitetty poistotekniikoita. Mikroepäpuhtauksien poisto olisi määrättävä pakolliseksi ennalta varautumisen ja riskitekijöiden perusteella. Sen vuoksi kaikkien yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen, joiden avl on vähintään 100 000, olisi otettava käyttöön mikroepäpuhtauksien poisto, koska kyseiset laitokset ovat merkittävä ympäristöön päätyvien mikroepäpuhtauksien lähde ja koska mikroepäpuhtauksien poistaminen on kustannustehokasta tämän kokoluokan yhdyskuntajätevedenpuhdistamoissa. Taajamissa, joiden avl on 10 000–100 000, jäsenvaltioilta olisi edellytettävä mikroepäpuhtauksien poistoa alueilla, jotka on määritelty alttiiksi mikroepäpuhtauksien aiheuttamalle pilaantumiselle selkein perustein, jotka olisi täsmennettävä. Tällaisiksi alueiksi olisi määriteltävä kohteet, joissa vesistöihin johdetun käsitellyn yhdyskuntajäteveden laimennussuhde on pieni tai joissa vastaanottavia vesimuodostumia käytetään juomaveden tuotantoon tai uimavesinä. Jos jäsenvaltiot tahtovat välttää vaatimuksen pakollisesta mikroepäpuhtauksien poistosta taajamissa, joiden avl on 10 000–100 000, niitä olisi vaadittava osoittamaan standardoidun riskinarvioinnin perusteella, ettei ympäristölle tai ihmisten terveydelle aiheudu riskejä. Jotta jäsenvaltioilla olisi riittävästi aikaa suunnitella ja toteuttaa tarvittavat infrastruktuurit, vaatimusta mikroepäpuhtauksien poistosta olisi sovellettava asteittain vuoteen 2040 saakka ja sille olisi määriteltävä selkeät välitavoitteet.
 (11)  Tuore tieteellinen tieto, jota käytetään useiden komission strategioiden perustana43, korostaa tarvetta torjua mikroepäpuhtauksia, joita havaitaan nykyään kaikissa unionin vesissä ja joita syntyy, kun markkinoille saatetaan uusia kotitalous- tai teollisuustuotteita, ja joita varten tarvitaan uusia menetelmiä niiden tunnistamiseksi ja poistamiseksi jätevesistä. Jotkin näistä mikroepäpuhtauksista ovat jopa pieninä määrinä vaarallisia ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Sen vuoksi olisi otettava käyttöön lisäkäsittely eli mikroepäpuhtauksien poisto, jolla varmistetaan, että yhdyskuntajätevedestä poistetaan laaja kirjo mikroepäpuhtauksia. Mikroepäpuhtauksien poistossa olisi keskityttävä ensin orgaanisiin mikroepäpuhtauksiin, jotka muodostavat merkittävän osan päästöistä ja joita varten on jo kehitetty poistotekniikoita. Mikroepäpuhtauksien poiston olisi oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY, jäljempänä ’vesipolitiikan puitedirektiivi’, mukainen, ja se olisi määrättävä pakolliseksi ennalta varautumisen periaatteen ja riskitekijöiden perusteella. Sen vuoksi kaikkien yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen, joiden avl on vähintään 150 000, olisi otettava käyttöön mikroepäpuhtauksien poisto, koska kyseiset laitokset ovat merkittävä ympäristöön päätyvien mikroepäpuhtauksien lähde ja koska mikroepäpuhtauksien poistaminen on kustannustehokasta tämän kokoluokan yhdyskuntajätevedenpuhdistamoissa. Taajamissa, joiden avl on 35 000–150 000, jäsenvaltioilta olisi edellytettävä mikroepäpuhtauksien poistoa alueilla, jotka on määritelty alttiiksi mikroepäpuhtauksien aiheuttamalle pilaantumiselle selkein perustein, jotka olisi täsmennettävä. Näissä perusteissa olisi erityisesti otettava huomioon mikromuoveihin ja PFAS-aineisiin liittyvät riskit. Tällaisiksi alueiksi olisi määriteltävä kohteet, joissa vesistöihin johdetun käsitellyn yhdyskuntajäteveden laimennussuhde on pieni tai joissa vastaanottavia vesimuodostumia käytetään juomaveden tuotantoon tai uimavesinä. Jos jäsenvaltiot tahtovat välttää vaatimuksen pakollisesta mikroepäpuhtauksien poistosta taajamissa, joiden avl on 35 000–150 000, niitä olisi vaadittava osoittamaan standardoidun riskinarvioinnin perusteella, ettei ympäristölle tai ihmisten terveydelle aiheudu riskejä. Jotta jäsenvaltioilla olisi riittävästi aikaa suunnitella ja toteuttaa tarvittavat infrastruktuurit, vaatimusta mikroepäpuhtauksien poistosta olisi sovellettava asteittain [lisätään päivämäärä, joka on viisitoista vuotta tämän direktiivin voimaantulosta] saakka ja sille olisi määriteltävä selkeät välitavoitteet.
_________________
 _________________
43 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa (COM(2018)0028); Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle: Euroopan unionin strateginen lähestymistapa ympäristössä oleviin lääkeaineisiin (COM(2019)0128); Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia – Kohti myrkytöntä ympäristöä (COM(2020)0667); Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Terve maapallo kaikille – EU:n toimintasuunnitelma ”Kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta” (COM(2021)0400).
 43 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa (COM(2018)0028); Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle: Euroopan unionin strateginen lähestymistapa ympäristössä oleviin lääkeaineisiin (COM(2019)0128); Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia – Kohti myrkytöntä ympäristöä (COM(2020)0667); Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Terve maapallo kaikille – EU:n toimintasuunnitelma ”Kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta” (COM(2021)0400).
Tarkistus 15
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 13 kappale
(13)  Käsittely mikroepäpuhtauksien poistamiseksi yhdyskuntajätevedestä aiheuttaa lisäkustannuksia, jotka liittyvät esimerkiksi seurantaan ja uusiin kehittyneisiin laitteistoihin, joita on asennettava tiettyihin yhdyskuntajätevedenpuhdistamoihin. Näiden lisäkustannusten kattamiseksi ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 191 artiklan 2 kohdassa esitetyn saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti on olennaista, että tuottajat, jotka saattavat unionin markkinoille tuotteita, joiden sisältämät ainesosat päätyvät elinkaarensa lopussa yhdyskuntajätevesiin mikroepäpuhtauksina, ottavat vastuun oman elinkeinotoimintansa yhteydessä tuotettujen ainesosien poistamiseksi tarvittavasta lisäkäsittelystä. Laajennettu tuottajavastuujärjestelmä on asianmukaisin keino tämän saavuttamiseksi, koska se rajoittaisi veronmaksajiin ja vesimaksuihin kohdistuvia taloudellisia vaikutuksia ja kannustaisi samalla kehittämään ympäristöystävällisempiä tuotteita. Lääkeaineet ja kosmetiikkajäämät ovat tällä hetkellä tärkeimpiä lisäkäsittelyä (mikroepäpuhtauksien poistoa) edellyttäviä mikroepäpuhtauksien lähteitä yhdyskuntajätevesissä. Sen vuoksi laajennettua tuottajavastuuta olisi sovellettava näihin kahteen tuoteryhmään.
 (13)  Käsittely mikroepäpuhtauksien poistamiseksi yhdyskuntajätevedestä aiheuttaa lisäkustannuksia, jotka liittyvät esimerkiksi seurantaan ja uusiin kehittyneisiin laitteistoihin, joita on asennettava tiettyihin yhdyskuntajätevedenpuhdistamoihin. Näiden lisäkustannusten kattamiseksi ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 191 artiklan 2 kohdassa esitetyn saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti on olennaista, että tuottajat, jotka saattavat unionin markkinoille tuotteita, joiden sisältämät ainesosat päätyvät elinkaarensa lopussa yhdyskuntajätevesiin mikroepäpuhtauksina, ottavat vastuun oman elinkeinotoimintansa yhteydessä tuotettujen ainesosien poistamiseksi tarvittavasta lisäkäsittelystä. Laajennettu tuottajavastuujärjestelmä on asianmukaisin keino tämän saavuttamiseksi, koska se rajoittaisi veronmaksajiin ja vesimaksuihin kohdistuvia taloudellisia vaikutuksia ja kannustaisi samalla kehittämään ympäristöystävällisempiä tuotteita. Jotta voidaan rajoittaa keskeisten tuotteiden saatavuuteen, kohtuuhintaisuuteen ja saavutettavuuteen kohdistuvia tahattomia seurauksia, tuottajan vastuuta olisi täydennettävä kansallisella rahoituksella laajennetun tuottajavastuun piiriin kuuluvien alojen suuren yhteiskunnallisen arvon vuoksi. Laajennettua tuottajavastuuta koskevat järjestelmät olisi pantava täytäntöön tämän direktiivin täytäntöönpanosäännöksissä säädetyn määräajan mukaisesti. Unionin ympäristöpolitiikalla pyritään SEUT-sopimuksen 191 artiklan nojalla suojelun korkeaan tasoon unionin eri alueiden tilanteiden erilaisuus huomioon ottaen. Ympäristöpolitiikan on perustuttava ennalta varautumisen periaatteeseen ja periaatteisiin, joiden mukaan ennalta ehkäiseviin toimiin olisi ryhdyttävä, ympäristövahingot olisi torjuttava ensisijaisesti niiden lähteellä ja saastuttajan olisi maksettava. Saastuttaja maksaa -periaatteen mukaan saastuttajien olisi vastattava aiheuttamansa pilaantumisen tai ympäristövahingon kustannuksista, mukaan lukien pilaantumisen ehkäisemiseksi, hallitsemiseksi ja korjaamiseksi toteutettujen toimenpiteiden kustannukset. Tässä direktiivissä säädetty laajennettua tuottajavastuuta koskeva järjestelmä perustuu saastuttaja maksaa -periaatteeseen, ja sen tavoitteena on täysimääräinen täytäntöönpano yhdistettynä kansalliseen maksuosuuteen, koska tarvitaan lisäselvityksiä, jotta varmistetaan täysi vastuu kaikesta aiheutetusta pilaantumisesta ja täysi rahoitus, jotta ei heikennetä keskeisten tuotteiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Lääkeaineet ja kosmetiikkajäämät ovat tällä hetkellä tärkeimpiä lisäkäsittelyä (mikroepäpuhtauksien poistoa) edellyttäviä mikroepäpuhtauksien lähteitä yhdyskuntajätevesissä. Sen vuoksi laajennettua tuottajavastuuta olisi sovellettava näihin kahteen tuoteryhmään. Kansallisten erojen vuoksi jäsenvaltioille olisi annettava riittävästi joustovaraa nimetä keskeisiksi tuotteiksi luokiteltavat tuotteet. Tällaisia tuotteita voivat olla esimerkiksi lääkkeet, joilla on suuri vaikutus elämänlaatuun, hygieniatuotteet tai aurinkosuojatuotteet. Tuoteryhmien luetteloa olisi tarpeen mukaan tulevaisuudessa mukautettava tieteellisen ja teknisen kehityksen, markkinoille saatettavien tuotteiden valikoiman kehityksen ja seurannasta saatujen uusien tietojen mukaisesti.
Tarkistus 16
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)
(13 a)   Mikro- ja nanomuovien aiheuttama pilaantuminen johtuu usein synteettisten tekstiilien värjäys- ja pesuprosesseista, kun synteettisiä mikrokuituja vapautuu jäteveteen. Tämä koskee erityisesti muovisia mikrokuituja tai nanomuoveja, makromuovin palasia, makrojätettä tai muista muovin hajoamismuodoista peräisin olevia hiukkasia, joiden esiintymistä ympäristössä ja valtameressä on aliarvioitu jo pitkään. Suurin osa tekstiilien mikromuoveista vapautuu ensimmäisten 5–10 pesukerran aikana, mikä vain vahvistaa käsitystä, että pikamuodin ja mikromuovien aiheuttaman pilaantumisen välillä on yhteys. Komission olisi esitettävä lainsäädäntöehdotus, johon liitetään vaikutustenarviointi, tekemänsä aloitteen ”Mikromuovien aiheuttama pilaantuminen – toimenpiteet, joilla vähennetään sen vaikutusta ympäristöön” mukaisesti, jotta EU:n tasolla velvoitetaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027 asentamaan mikrokuitusuodatin kaikkiin uusiin pesukoneisiin.
Tarkistus 17
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 14 kappale
(14)  Laajennettua tuottajavastuuta koskevista velvoitteista olisi kuitenkin oltava mahdollista saada vapautus silloin, kun tuotteita saatetaan markkinoille pieninä määrinä eli alle 2 tonnia, koska tällaisissa tapauksissa tuottajalle koituva hallinnollinen lisärasitus olisi suhteeton ympäristöhyötyihin verrattuna. Vapautus olisi voitava myöntää myös siinä tapauksessa, että tuottaja voi todistaa, ettei tuotteesta aiheudu mikroepäpuhtauksia sen elinkaaren lopussa. Tämä olisi mahdollista esimerkiksi tapauksissa, joissa voidaan osoittaa, että tuotteen jäämät ovat jätevesissä ja ympäristössä nopeasti biohajoavia tai että ne eivät päädy yhdyskuntajätevedenpuhdistamoihin. Komissiolle olisi siirrettävä valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä yksityiskohtaisten kriteerien vahvistamiseksi sellaisten markkinoille saatettujen tuotteiden määrittämiseksi, joista ei aiheudu mikroepäpuhtauksia jätevesiin niiden elinkaaren lopussa. Näitä kriteerejä laatiessaan komission olisi otettava huomioon tieteellinen tai muu saatavilla oleva tekninen tieto, mukaan lukien asiaa koskevat kansainväliset standardit.
 (14)  Laajennettua tuottajavastuuta koskevista velvoitteista olisi kuitenkin oltava mahdollista saada vapautus silloin, kun tuotteita saatetaan markkinoille pieninä määrinä eli unionin markkinoiden osalta laskettuna alle 2 tonnia, koska tällaisissa tapauksissa tuottajalle koituva hallinnollinen lisärasitus olisi suhteeton ympäristöhyötyihin verrattuna. Vapautus olisi voitava myöntää myös siinä tapauksessa, että tuottaja voi todistaa, että sen markkinoille saattamat tuotteet ovat nopeasti biohajoavia tai ettei tuotteesta aiheudu mikroepäpuhtauksia sen elinkaaren lopussa. Tämä olisi mahdollista esimerkiksi tapauksissa, joissa voidaan osoittaa, että tuotteen jäämät ovat jätevesissä ja ympäristössä nopeasti biohajoavia tai että ne eivät päädy yhdyskuntajätevedenpuhdistamoihin. Komissiolle olisi siirrettävä valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä yksityiskohtaisten kriteerien vahvistamiseksi sellaisten markkinoille saatettujen tuotteiden määrittämiseksi, joista ei aiheudu mikroepäpuhtauksia jätevesiin niiden elinkaaren lopussa. Näitä kriteerejä laatiessaan komission olisi otettava huomioon tieteellinen tai muu saatavilla oleva tekninen tieto, mukaan lukien asiaa koskevat kansainväliset standardit.
Tarkistus 18
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)
(14 a)   Kun jäsenvaltiot varmistavat, että tuottajia koskee laajennettu tuottajavastuu, niiden olisi kansallisten erityispiirteiden huomioon ottamiseksi voitava lisätä sen piiriin muita aloja, kuten torjunta-aineet, kotitaloustuotteet ja muovin lisäaineet, perustuen näyttöön siitä, että vedessä ravinteiden poiston jälkeen, lietteessä tai pysyvästi järjestelmässä esiintyy mikroepäpuhtauksia.
Tarkistus 19
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 15 kappale
(15)  Mahdollisten sisämarkkinoiden vääristymien välttämiseksi tässä direktiivissä olisi vahvistettava laajennetun tuottajavastuun täytäntöönpanoa koskevat vähimmäisvaatimukset, kun taas järjestelmän käytännön toteutuksesta olisi päätettävä kansallisella tasolla. Tuottajien maksuosuuksien olisi oltava oikeassa suhteessa niiden markkinoille saattamien tuotteiden määriin ja jäämien vaarallisuuteen. Maksuosuuksien olisi katettava kustannukset, jotka aiheutuvat mikroepäpuhtauksien seurantatoimista, markkinoille saatettujen tuotteiden määriä ja vaarallisuutta koskevien tilastotietojen keruusta, raportoinnista ja puolueettomasta todentamisesta sekä tehokkaasta tämän direktiivin mukaisesta mikroepäpuhtauksien poistosta yhdyskuntajätevesistä, mutta ne eivät saisi ylittää näitä kustannuksia. Koska yhdyskuntajätevedet käsitellään kollektiivisesti, on aiheellista esittää vaatimus, jonka mukaan tuottajien olisi liityttävä keskitettyyn organisaatioon, joka voi huolehtia laajennetun tuottajavastuun mukaisista velvoitteista niiden puolesta.
 (15)  Mahdollisten sisämarkkinoiden vääristymien välttämiseksi tässä direktiivissä olisi vahvistettava laajennetun tuottajavastuun täytäntöönpanoa koskevat vähimmäisvaatimukset, kun taas järjestelmän käytännön toteutuksesta olisi päätettävä kansallisella tasolla. Komission olisi annettava ohjeita laajennettua tuottajavastuuta koskevista järjestelmistä, jotta täytäntöönpano olisi yhdenmukaista jäsenvaltioissa. Tuottajien maksuosuuksien olisi oltava oikeassa suhteessa niiden markkinoille saattamien tuotteiden määriin ja jäämien vaarallisuuteen. Maksuosuuksien ja kansallisen rahoituksen olisi katettava kustannukset, jotka aiheutuvat mikroepäpuhtauksien seurantatoimista, markkinoille saatettujen tuotteiden määriä ja vaarallisuutta koskevien tilastotietojen keruusta, analysoinnista, raportoinnista ja puolueettomasta todentamisesta, riittävien tietojen antamisesta kuluttajille sekä tehokkaasta tämän direktiivin mukaisesta mikroepäpuhtauksien poistosta yhdyskuntajätevesistä. Koska yhdyskuntajätevedet käsitellään kollektiivisesti, on aiheellista esittää vaatimus, jonka mukaan tuottajien olisi liityttävä keskitettyyn organisaatioon, joka voi huolehtia laajennetun tuottajavastuun mukaisista velvoitteista niiden puolesta.
Tarkistus 20
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 16 kappale
(16)  Arvioinnissa kävi myös ilmi, että jätevesialalla on mahdollisuus vähentää merkittävästi omaa energiankulutustaan ja tuottaa uusiutuvaa energiaa esimerkiksi hyödyntämällä paremmin yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen pinta-aloja aurinkoenergian tuotantoon tai tuottamalla biokaasua lietteestä. Arviointi osoitti myös, että ilman selkeitä oikeudellisia velvoitteita alalta voidaan odottaa vain osittaista edistystä. Tätä taustaa vasten jäsenvaltioita olisi vaadittava varmistamaan, että kaikkien niiden alueella sijaitsevien, vähintään 10 000 avl:n kuormitusta käsittelevien yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen vuotuinen energian kokonaiskulutus ei ylitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/200144 2 artiklan 1 kohdassa annetun määritelmän mukaisen uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tuotantoa kyseisissä jätevedenpuhdistamoissa. Tavoite olisi pyrittävä saavuttamaan asteittain välitavoitteiden kautta 31 päivään joulukuuta 2040 mennessä. Tämän energianeutraaliustavoitteen saavuttaminen auttaa vähentämään alan vältettävissä olevia kasvihuonekaasupäästöjä 46 prosenttia ja tukee samalla vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteiden ja niihin liittyvien kansallisten ja unionin tavoitteiden, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/84245 vahvistettujen tavoitteiden, saavuttamista. Biokaasun tai aurinkoenergian tuotannon edistäminen EU:n alueella yhdessä energiatehokkuustoimenpiteiden tehostamisen kanssa noudattaen energiatehokkuus etusijalle -periaatetta46, joka tarkoittaa kustannustehokkaiden energiatehokkuustoimenpiteiden ottamista mahdollisimman tarkasti huomioon energiapolitiikan muotoilussa ja asiaankuuluvissa investointipäätöksissä, auttaa myös vähentämään unionin energiariippuvuutta, mikä on yksi komission RepowerEU-suunnitelmassa47 esitetyistä tavoitteista. Se on myös linjassa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/84448 ja direktiivin (EU) 2018/2001 kanssa, joissa yhdyskuntajätevesien käsittelypaikat luokitellaan uusiutuvan energian ydinkehittämisalueiksi, mikä tarkoittaa paikkaa, joka on nimetty erityisen sopivaksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tuotantolaitosten perustamiseen. Jotta energianeutraaliustavoite voidaan saavuttaa kunkin yhdyskuntajätevedenpuhdistamon ja keräysjärjestelmän kannalta optimaalisilla toimenpiteillä, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU49 8 artiklan mukaiset energiakatselmukset suoritetaan joka neljäs vuosi. Katselmuksissa olisi muun muassa määritettävä mahdollisuudet uusiutuvan energian kustannustehokkaaseen käyttöön tai tuotantoon direktiivin 2012/27/EU liitteessä VI vahvistettujen kriteerien mukaisesti.
 (16)  Arvioinnissa kävi myös ilmi, että jätevesialalla on mahdollisuus vähentää merkittävästi omaa energiankulutustaan ja tuottaa uusiutuvaa energiaa esimerkiksi hyödyntämällä paremmin yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen pinta-aloja aurinkoenergian tuotantoon tai tuottamalla biokaasua lietteestä sekä hyödyntämällä lämpöä tai liike-energiaa taikka muita uusiutuvan energian lähteitä, joita voi tulla tulevan tutkimustyön tuloksena saataville uusiutuvan energian direktiivin (2009/28/EY) mukaisesti. Arviointi osoitti myös, että ilman selkeitä oikeudellisia velvoitteita alalta voidaan odottaa vain osittaista edistystä. Tätä taustaa vasten jäsenvaltioita olisi vaadittava varmistamaan, esimerkiksi paikan päällä puhdistamoissa tai niiden läheisyydessä olevien energiantuotantojärjestelmien kautta tai ulkopuolisille energiantuotantojärjestelmille annettavilla panoksilla, kuten lietteen toimittamisella biokaasun keskitettyyn tuotantolaitokseen, että kaikkien niiden alueella sijaitsevien, vähintään 10 000 avl:n kuormitusta käsittelevien yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen vuotuinen energian kokonaiskulutus ei ylitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/200144 2 artiklan 1 kohdassa annetun määritelmän mukaisen uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tuotantoa kyseisissä jätevedenpuhdistamoissa. Tavoite olisi pyrittävä saavuttamaan asteittain välitavoitteiden kautta 31 päivään joulukuuta 2040 mennessä. Tämän energianeutraaliustavoitteen saavuttaminen auttaa vähentämään alan vältettävissä olevia kasvihuonekaasupäästöjä 46 prosenttia ja tukee samalla vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteiden ja niihin liittyvien kansallisten ja unionin tavoitteiden, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/84245 vahvistettujen tavoitteiden, saavuttamista. Biokaasun tai aurinkoenergian tuotannon edistäminen EU:n alueella yhdessä energiatehokkuustoimenpiteiden tehostamisen kanssa noudattaen energiatehokkuus etusijalle -periaatetta46, joka tarkoittaa kustannustehokkaiden energiatehokkuustoimenpiteiden ottamista mahdollisimman tarkasti huomioon energiapolitiikan muotoilussa ja asiaankuuluvissa investointipäätöksissä, auttaa myös vähentämään unionin energiariippuvuutta, mikä on yksi komission RepowerEU-suunnitelmassa47 esitetyistä tavoitteista. Se on myös linjassa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/84448 ja direktiivin (EU) 2018/2001 kanssa, joissa yhdyskuntajätevesien käsittelypaikat luokitellaan uusiutuvan energian ydinkehittämisalueiksi, mikä tarkoittaa paikkaa, joka on nimetty erityisen sopivaksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tuotantolaitosten perustamiseen. Jotta energianeutraaliustavoite voidaan saavuttaa kunkin yhdyskuntajätevedenpuhdistamon ja keräysjärjestelmän kannalta optimaalisilla toimenpiteillä, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU49 8 artiklan mukaiset energiakatselmukset suoritetaan joka neljäs vuosi ja että niihin liitetään toimintasuunnitelma, jossa vahvistetaan toimenpiteet, jotka puhdistamojen on toteutettava energiankulutuksensa vähentämiseksi. Näihin katselmuksiin olisi liitettävä toimintasuunnitelma, jossa vahvistetaan toimenpiteet, joihin puhdistamojen on ryhdyttävä energiankulutuksensa vähentämiseksi, paitsi jos puhdistamot ovat saavuttaneet suurimman mahdollisen energiatehokkuutensa tämän direktiivin tai jonkin tiukemman kansallisen tavoitteen mukaisesti. Katselmuksissa olisi myös muun muassa määritettävä mahdollisuudet energiankulutuksen vähentämiseen energiatehokkuus etusijalle -periaatteen mukaisesti, kustannustehokkaaseen hukkalämmön talteenottoon ja hyödyntämiseen joko paikan päällä tai kaukolämpöjärjestelmän kautta ja uusiutuvan energian kustannustehokkaaseen käyttöön tai tuotantoon direktiivin 2012/27/EU liitteessä VI vahvistettujen kriteerien mukaisesti, sekä määritettävä mahdolliset parannukset metaani- ja typpioksidipäästöjen vähentämiseksi.
_________________
 _________________
44 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).
 44 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 75).
45 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/842, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 26).
 45 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/842, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 26).
46 Komission suositus (EU) 2021/1749, annettu 28 päivänä syyskuuta 2021, energiatehokkuudesta etusijalle: periaatteesta käytäntöön – Suuntaviivat ja esimerkkejä periaatteen noudattamiseksi päätöksenteossa energia-alalla ja sen ulkopuolella.
 46 Komission suositus (EU) 2021/1749, annettu 28 päivänä syyskuuta 2021, energiatehokkuudesta etusijalle: periaatteesta käytäntöön – Suuntaviivat ja esimerkkejä periaatteen noudattamiseksi päätöksenteossa energia-alalla ja sen ulkopuolella.
47 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: REPowerEU-suunnitelma (COM(2022)0230).
 47 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: REPowerEU-suunnitelma (COM(2022)0230).
48 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/844, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2010/31/EU ja energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 210).
 48 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/844, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2010/31/EU ja energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 210).
49 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1).
 49 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1).
Tarkistus 21
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)
(16 a)   Jätevesi on yksi neljästä tärkeimmästä metaanipäästöjen lähteestä maatalouden, energian ja jätteiden ohella. Sen vuoksi komission olisi viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025 ehdotettava vaikutustenarvioinnin perusteella metaanipäästöjen vähentämistä koskevaa vuoteen 2030 ulottuvaa unionin sitovaa tavoitetta, joka kattaa kaikki asiaankuuluvat päästöjä aiheuttavat alat. Metaanipäästövähennykset ovat 20 vuoden aikana 82,5 kertaa tehokkaampia kuin hiilidioksidipäästövähennykset, ja metaani poistuu ilmakehästä huomattavasti nopeammin – 12 vuodessa, kun hiilidioksidin poistuminen kestää satoja vuosia – minkä vuoksi näiden päästöjen vähentäminen on maailmanlaajuisen metaanisitoumuksen mukaisesti erittäin merkityksellistä ja hyödyllistä. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että jätevesiala saavuttaa eurooppalaisessa ilmastolaissa asetetun tavoitteen, joka koskee ilmastoneutraaliutta viimeistään vuoteen 2050 mennessä.
Tarkistus 22
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 17 kappale
(17)  Koska vesien pilaantumisen rajatylittävä luonne edellyttää yhteistyötä naapureina olevien jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden välillä tällaisen pilaantumisen torjumiseksi ja sen selvittämiseksi, miten pilaantumista aiheuttaviin päästölähteisiin voidaan puuttua, jäsenvaltioita olisi vaadittava ilmoittamaan toisilleen tai kolmannelle maalle, jos jossain jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa tapahtuneista yhdyskuntajätevesien päästöistä aiheutunut merkittävä vesien pilaantuminen vaikuttaa tosiasiallisesti tai todennäköisesti toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan veden laatuun. Jos kyseinen satunnaispäästö vaikuttaa merkittävästi alajuoksulla sijaitseviin vesimuodostumiin, ilmoitus olisi tehtävä välittömästi. Asiasta olisi ilmoitettava komissiolle, ja sen olisi tarvittaessa osallistuttava kokouksiin jäsenvaltioiden pyynnöstä. On myös tärkeää puuttua rajat ylittäviin päästöihin kolmansista maista, jotka jakavat samat vesimuodostumat joidenkin jäsenvaltioiden kanssa. Yhteistyötä ja koordinointia kolmansien maiden kanssa niistä tai niihin kulkeutuvien päästöjen torjumiseksi voidaan toteuttaa Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) rajavesistösopimuksen50 tai muiden asiaankuuluvien alueellisten yleissopimusten, kuten alueellisten meri- tai jokisopimusten, puitteissa.
 (17)  Koska vesien pilaantumisen rajatylittävä luonne edellyttää yhteistyötä naapureina olevien jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden välillä tällaisen pilaantumisen torjumiseksi ja sen selvittämiseksi, miten pilaantumista aiheuttaviin päästölähteisiin voidaan puuttua, jäsenvaltioita olisi vaadittava ilmoittamaan toisilleen tai kolmannelle maalle, jos jossain jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa tapahtuneista yhdyskuntajätevesien päästöistä aiheutunut merkittävä vesien pilaantuminen vaikuttaa tosiasiallisesti tai todennäköisesti toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan veden laatuun. Jos kyseinen satunnaispäästö vaikuttaa merkittävästi alajuoksulla sijaitseviin vesimuodostumiin, ilmoitus olisi tehtävä välittömästi käyttämällä satunnaispäästöjen tapauksessa oikea-aikaisia paikallisen, alueellisen ja rajat ylittävän tason varoitusjärjestelmiä. Asiasta olisi ilmoitettava komissiolle, ja sen olisi tarvittaessa osallistuttava kokouksiin jäsenvaltioiden pyynnöstä. On myös tärkeää puuttua rajat ylittäviin päästöihin kolmansista maista, jotka jakavat samat vesimuodostumat joidenkin jäsenvaltioiden kanssa. Yhteistyötä ja koordinointia kolmansien maiden kanssa niistä tai niihin kulkeutuvien päästöjen torjumiseksi voidaan toteuttaa Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) rajavesistösopimuksen50 tai muiden asiaankuuluvien alueellisten yleissopimusten, kuten alueellisten meri- tai jokisopimusten, puitteissa.
_________________
 _________________
50 UNECE:n yleissopimus maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä sellaisena kuin se on muutettuna, sekä päätös VI/3, jolla selvennetään liittymismenettelyä.
 50 UNECE:n yleissopimus maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä sellaisena kuin se on muutettuna, sekä päätös VI/3, jolla selvennetään liittymismenettelyä.
Tarkistus 23
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 18 kappale
(18)  Ympäristön ja ihmisten terveyden suojelun varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tämän direktiivin vaatimusten noudattamiseksi rakennetut yhdyskuntajätevedenpuhdistamot suunnitellaan ja rakennetaan ja niitä käytetään ja ylläpidetään siten, että niiden riittävän tehokas toiminta voidaan taata kaikissa tavanomaisissa paikallisissa ilmasto-oloissa.
 (18)  Ympäristön ja terveyden suojelun varmistamiseksi yhteinen terveys -lähestymistavan mukaisesti jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tämän direktiivin vaatimusten noudattamiseksi rakennetut keräysjärjestelmät ja yhdyskuntajätevedenpuhdistamot suunnitellaan ja rakennetaan ja niitä käytetään ja ylläpidetään siten, että niiden riittävän tehokas toiminta voidaan taata kaikissa tavanomaisissa paikallisissa ilmasto-oloissa, ja niiden olisi mukautettava jatkuvasti epäpuhtauksien jätevesistä tunnistamisen menetelmiään yhtäaikaisesti sellaisten tuotteiden markkinoille saattamisen kanssa, jotka voivat myöhemmin päätyä jätevesiin.
Tarkistus 24
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 19 kappale
(19)  Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoihin johdetaan myös muuta kuin talousjätevettä, mukaan lukien teollisuusjätevesiä, jotka voivat sisältää useita epäpuhtauksia, jotka eivät nimenomaisesti kuulu direktiivin 91/271/ETY soveltamisalaan, kuten raskasmetallit, mikromuovit, mikroepäpuhtaudet ja muut kemikaalit. Useimmissa tapauksissa tällaiset epäpuhtaudet tunnetaan ja niitä ymmärretään huonosti, mutta ne saattavat paitsi haitata käsittelyprosessia ja aiheuttaa vastaanottavien vesistöjen pilaantumista, myös estää lietteen talteenottoa ja käsitellyn jäteveden uudelleenkäyttöä. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi seurattava säännöllisesti yhdyskuntajätevedenpuhdistamoihin ja niistä edelleen vesistöihin johdettuja teollisuus- ja laitosperäisiä epäpuhtauksia ja raportoitava niistä. Jotta teollisuus- ja laitosjätevesien aiheuttamaa kuormitusta voidaan ehkäistä sen alkulähteellä, keräysjärjestelmiin liitetyiltä teollisuuslaitoksilta tai yrityksiltä olisi edellytettävä ennakkolupaa jäteveden päästämiselle keräysjärjestelmään. Ennen tällaisten lupien myöntämistä olisi kuultava toiminnanharjoittajia, jotka vastaavat teollisuus- ja laitosjätevettä vastaanottavista yhdyskuntajätevedenpuhdistamoista, ja näillä olisi oltava mahdollisuus tutustua myönnettyihin lupiin, jotta ne voivat mukauttaa käsittelyprosesseja. Tämä on tarpeen myös sen varmistamiseksi, että keräysjärjestelmät ja jätevedenpuhdistamot ovat teknisesti valmiita vastaanottamaan ja käsittelemään saapuvia epäpuhtauksia. Jos puhdistamolle tulevassa jätevedessä havaitaan teollisuus- ja laitosperäisiä epäpuhtauksia, jäsenvaltioiden olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi niiden lähteellä tehostamalla epäpuhtauksien seurantaa keräysjärjestelmissä, jotta niiden lähteet voidaan tunnistaa, ja tarvittaessa tarkistamalla asiaankuuluville yhdyskuntajätevedenpuhdistamoille myönnettyjä lupia. Unionin vesivaroihin kohdistuu yhä enemmän paineita, mikä on johtanut pysyvään tai tilapäiseen veden niukkuuteen joillakin unionin alueilla. Unionin kykyä vastata vesivaroihin kohdistuviin kasvaviin paineisiin voitaisiin parantaa laajentamalla käsitellyn yhdyskuntajäteveden uudelleenkäyttöä, mikä rajoittaisi makean veden ottoa pinta- ja pohjavesimuodostumista. Tästä syystä käsitellyn yhdyskuntajäteveden uudelleenkäyttöä olisi edistettävä ja toteutettava aina kun se on tarkoituksenmukaista ottaen samalla huomioon tarve varmistaa, että direktiivissä 2000/60/EY määritellyt vastaanottavien vesien hyvää ekologista ja kemiallista tilaa koskevat tavoitteet saavutetaan. Yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevien vaatimusten tiukentaminen ja toimet, joilla parannetaan epäpuhtauksien tarkkailua, seurantaa ja vähentämistä niiden lähteellä, vaikuttavat käsitellyn yhdyskuntajäteveden laatuun ja tukevat näin ollen veden uudelleenkäyttöä. Jos vettä käytetään uudelleen maatalouden keinokasteluun, se olisi toteutettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/74151 mukaisesti.
 (19)  Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoihin johdetaan myös muuta kuin talousjätevettä, mukaan lukien teollisuusjätevesiä, jotka voivat sisältää useita epäpuhtauksia, mikrokuidut ja nanomuovit mukaan lukien, jotka eivät nimenomaisesti kuulu direktiivin 91/271/ETY soveltamisalaan, kuten raskasmetallit, mikromuovit, mikroepäpuhtaudet ja muut kemikaalit. Useimmissa tapauksissa tällaiset epäpuhtaudet tunnetaan ja niitä ymmärretään huonosti, mutta ne saattavat paitsi haitata käsittelyprosessia ja aiheuttaa vastaanottavien vesistöjen pilaantumista, myös estää lietteen talteenottoa ja käsitellyn jäteveden uudelleenkäyttöä. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi seurattava säännöllisesti yhdyskuntajätevedenpuhdistamoihin ja niistä edelleen vesistöihin johdettuja teollisuus- ja laitosperäisiä epäpuhtauksia ja raportoitava niistä. Jotta teollisuus- ja laitosjätevesien aiheuttamaa kuormitusta voidaan ehkäistä sen alkulähteellä, keräysjärjestelmiin liitetyiltä teollisuuslaitoksilta tai yrityksiltä olisi edellytettävä ennakkolupaa jäteveden päästämiselle keräysjärjestelmään. Ennen tällaisten lupien myöntämistä olisi kuultava toiminnanharjoittajia, jotka vastaavat teollisuus- ja laitosjätevettä vastaanottavista yhdyskuntajätevedenpuhdistamoista ja joilta olisi saatava hyväksyntä. Näillä olisi myös oltava mahdollisuus tutustua myönnettyihin lupiin, jotta ne voivat mukauttaa käsittelyprosesseja. Tämä on tarpeen myös sen varmistamiseksi, että keräysjärjestelmät ja jätevedenpuhdistamot ovat teknisesti valmiita vastaanottamaan ja käsittelemään saapuvia epäpuhtauksia. Lisäksi teollisuus- ja laitosjätevettä vastaanottavien keräysjärjestelmien ja yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen toiminnanharjoittajien olisi voitava seurata näitä jätevesiä, ennen kuin ne johdetaan keräysjärjestelmiin ja yhdyskuntajätevedenpuhdistamoihin. Jos puhdistamolle tulevassa jätevedessä havaitaan teollisuus- ja laitosperäisiä epäpuhtauksia, jäsenvaltioiden olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi niiden lähteellä tehostamalla epäpuhtauksien seurantaa keräysjärjestelmissä, jotta niiden lähteet voidaan tunnistaa, ja tarvittaessa tarkistamalla asiaankuuluville yhdyskuntajätevedenpuhdistamoille myönnettyjä lupia. Unionin vesivaroihin kohdistuu yhä enemmän paineita, mikä on johtanut pysyvään tai tilapäiseen veden niukkuuteen joillakin unionin alueilla. Unionin kykyä vastata vesivaroihin kohdistuviin kasvaviin paineisiin voitaisiin parantaa laajentamalla käsitellyn yhdyskuntajäteveden uudelleenkäyttöä, mikä rajoittaisi makean veden ottoa pinta- ja pohjavesimuodostumista. Tästä syystä käsitellyn yhdyskuntajäteveden uudelleenkäyttöä olisi edistettävä ja toteutettava aina kun se on tarkoituksenmukaista, erityisesti teollisissa prosesseissa sekä kaukolämmityksessä ja -jäähdytyksessä. Jäsenvaltioiden olisi laadittava kansallinen veden säästämistä ja uudelleenkäyttöä koskeva suunnitelma, jossa kaikille merkityksellisinä pidetyille aloille asetetaan veden uudelleenkäyttöä ja säästämistä koskevat tavoitteet ottaen samalla huomioon tarve varmistaa, että direktiivissä 2000/60/EY määritellyt vastaanottavien vesien hyvää ekologista ja kemiallista tilaa koskevat tavoitteet saavutetaan, ja että varmistetaan ekologinen minimivirtaama. Yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevien vaatimusten tiukentaminen ja toimet, joilla parannetaan epäpuhtauksien tarkkailua, seurantaa ja vähentämistä niiden lähteellä, vaikuttavat käsitellyn yhdyskuntajäteveden laatuun ja tukevat näin ollen veden uudelleenkäyttöä. Jos vettä käytetään uudelleen maatalouden keinokasteluun, se olisi toteutettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/74151 mukaisesti.
_________________
 _________________
51 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/741, annettu 25 päivänä toukokuuta 2020, veden uudelleenkäytön vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 177, 5.6.2020, s. 32).
 51 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/741, annettu 25 päivänä toukokuuta 2020, veden uudelleenkäytön vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 177, 5.6.2020, s. 32).
Tarkistus 25
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)
(19 a)   Tämän veden ja energian välisen yhteyden ytimessä on nopeasti kasvava ymmärrys siitä, että ilmasto- ja vesijärjestelmät ovat yhteydessä toisiinsa ja että muutokset yhdessä järjestelmässä aiheuttavat merkittäviä epälineaarisia muutoksia toisessa järjestelmässä. Ilmastoneutraaliustavoitteita ja vesivarojen huomioimista olisi tämän vuoksi edistettävä siten, että ne vahvistavat toisiaan, ja olisi pyrittävä saavuttamaan älykkäästi vettä käyttävä yhteiskunta. Tämä tarkoittaa yhteiskuntaa, jossa veden arvo tunnustetaan ja ymmärretään, kaikkia käytettävissä olevia vesilähteitä hoidetaan siten, että vältetään veden niukkuus ja pilaantuminen, vesijärjestelmä kestää väestörakenteen muutosten, kuivuuden ja tulvien vaikutukset, kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät sitoutuvat takaamaan kestävän vesivarojen hallinnoinnin ja jossa vesi- ja resurssikierrot ovat suurelta osin suljettuja kiertotalouden edistämiseksi.
Tarkistus 26
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 20 kappale
(20)  Tämän direktiivin asianmukaisen täytäntöönpanon ja erityisesti päästöraja-arvojen noudattamisen varmistamiseksi on tärkeää seurata käsiteltyjä yhdyskuntajätevesiä, jotka johdetaan ympäristöön. Seuranta olisi toteutettava perustamalla kansallisella tasolla pakollinen ennakkolupajärjestelmä käsitellyn yhdyskuntajäteveden johtamiseksi ympäristöön. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoille, jotka käyttävät muovista kantoainetta hyödyntävää tekniikkaa, olisi lisäksi olennaista sisällyttää vesien johtamislupiin erityisiä velvoitteita valvoa ja ehkäistä jatkuvasti kantoainekappaleiden tahatonta päätymistä ympäristöön.
 (20)  Tämän direktiivin asianmukaisen täytäntöönpanon ja erityisesti päästöraja-arvojen noudattamisen varmistamiseksi on tärkeää seurata käsiteltyjä yhdyskuntajätevesiä, jotka johdetaan ympäristöön. Seuranta olisi toteutettava perustamalla kansallisella tasolla pakollinen ennakkolupajärjestelmä käsitellyn yhdyskuntajäteveden johtamiseksi ympäristöön. Jotta voidaan ehkäistä jatkuvasti muovisten kantoaineiden, muun muassa biokantajien, biorakeiden ja polystyreenirakeiden, äkilliset tahattomat vuodot ja pitkän aikavälin hajavuodot yhdyskuntajätevedenpuhdistamoista ympäristöön, olisi lisäksi olennaista sisällyttää vesien johtamislupiin erityisiä velvoitteita käyttää asianmukaisia ratkaisuja niiden pysäyttämiseksi, kuten ristikoita ja verkkoja, estämään ympäristöön päätymistä sekä valvoa jatkuvasti muovisten kantoaineiden päätymistä ympäristöön. Jotta voidaan ennakoida kantoaineiden käytön odotettua kasvua ja alan teknologista kehitystä, muovisten kantoaineiden määritelmän olisi katettava kaikki nykyiset teknologiat, täytettävä samalla tulevaisuuden vaatimukset ja oltava riittävän joustava, jotta alan tuleva kehitys voidaan ottaa huomioon.
Tarkistus 27
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 21 kappale
(21)  Tiettyjen teollisuudenalojen biohajoavien teollisuus- ja laitosjätevesien johtamiselle suoraan ympäristöön olisi ympäristönsuojelun varmistamiseksi edellytettävä kansallisen tason ennakkolupaa ja asianmukaisten vaatimusten täyttämistä. Näillä vaatimuksilla olisi varmistettava, että tiettyjen teollisuudenalojen suoraan ympäristöön johdetuille jätevesille tehdään tarpeen mukaan biologinen käsittely sekä ravinteiden ja mikroepäpuhtauksien poisto ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi.
 (21)  Tiettyjen teollisuudenalojen biohajoavien teollisuus- ja laitosjätevesien johtamiselle suoraan ympäristöön olisi ympäristönsuojelun varmistamiseksi edellytettävä kansallisen tason ennakkolupaa ja asianmukaisten vaatimusten täyttämistä. Näillä vaatimuksilla olisi varmistettava, että tiettyjen teollisuudenalojen suoraan ympäristöön johdetuille jätevesille tehdään tarpeen mukaan biologinen käsittely sekä ravinteiden ja mikroepäpuhtauksien poisto terveyden suojelemiseksi yhteinen terveys -lähestymistavan mukaisesti ja ympäristön suojelemiseksi ja että lopullisessa analyysissa kunnioitetaan käsitellyille jätevesille määritettyjä muuttujia.
Tarkistus 28
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 22 kappale
(22)  SEUT-sopimuksen 168 artiklan 1 kohdan mukaan unionin toiminta täydentää kansallista politiikkaa ja sillä pyritään parantamaan kansanterveyttä ja ehkäisemään sairauksia. Jotta voidaan varmistaa yhdyskuntajätevesistä saatavien merkityksellisten kansanterveystietojen optimaalinen käyttö, yhdyskuntajätevesiä olisi ryhdyttävä seuraamaan ja tätä seurantaa olisi käytettävä ennaltaehkäisy- tai varhaisvaroitustarkoituksiin, esimerkiksi tiettyjen virusten havaitsemiseksi yhdyskuntajätevesissä epidemioiden tai pandemioiden puhkeamisen merkkinä. Jäsenvaltioiden olisi käynnistettävä jatkuva vuoropuhelu ja koordinointi kansanterveydestä vastaavien toimivaltaisten viranomaisten ja yhdyskuntajätevesien käsittelystä vastaavien toimivaltaisten viranomaisten välillä. Tämän koordinoinnin puitteissa olisi laadittava luettelo kansanterveyden kannalta merkityksellisistä muuttujista, joita olisi seurattava yhdyskuntajätevesissä, sekä näytteenottotiheys ja -paikka. Tämä toiminta hyödyntää ja täydentää muita kansanterveyden suojeluun liittyviä unionin aloitteita, kuten ympäristön seurantaa, johon sisältyy jätevesien seuranta52. Covid-19-pandemian aikana kerättyjen tietojen sekä yhteisestä lähestymistavasta SARS-CoV-2-viruksen ja sen muunnosten järjestelmälliseen seurantaan jätevesissä EU:ssa annetun komission suosituksen53, jäljempänä ’suositus’, täytäntöönpanosta saatujen kokemusten perusteella jäsenvaltiot olisi velvoitettava seuraamaan SARS-CoV-2-virukseen ja sen muunnoksiin liittyviä terveysmuuttujia säännöllisesti. Käytettyjen menetelmien yhdenmukaisuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi mahdollisuuksien mukaan käytettävä SARS-CoV-2-viruksen ja sen muunnosten seurantaa koskevassa suosituksessa esitettyjä näytteenotto- ja analyysimenetelmiä.
 (22)  SEUT-sopimuksen 168 artiklan 1 kohdan mukaan unionin toiminta täydentää kansallista politiikkaa ja sillä pyritään parantamaan kansanterveyttä ja ehkäisemään sairauksia. Jotta voidaan varmistaa yhdyskuntajätevesistä saatavien merkityksellisten kansanterveystietojen optimaalinen käyttö, yhdyskuntajätevesiä olisi ryhdyttävä seuraamaan ja tätä seurantaa olisi käytettävä ennaltaehkäisy- tai varhaisvaroitustarkoituksiin, esimerkiksi tiettyjen virusten havaitsemiseksi yhdyskuntajätevesissä epidemioiden tai pandemioiden puhkeamisen merkkinä, kuten covid-19-pandemian aikana tehtiin. Jäsenvaltioiden olisi käynnistettävä jatkuva vuoropuhelu ja koordinointi kansanterveydestä vastaavien toimivaltaisten viranomaisten ja yhdyskuntajätevesien käsittelystä vastaavien toimivaltaisten viranomaisten välillä ja jaettava selkeästi tehtävät ja vastuualueet sekä kustannukset näiden viranomaisten välillä. Tämän koordinoinnin puitteissa olisi laadittava luettelo kansanterveyden kannalta merkityksellisistä muuttujista, joita olisi seurattava yhdyskuntajätevesissä, sekä näytteenottotiheys ja -paikka. Tämä toiminta hyödyntää ja täydentää muita kansanterveyden suojeluun liittyviä unionin aloitteita, kuten ympäristön seurantaa, johon sisältyy jätevesien seuranta52. Covid-19-pandemian aikana kerättyjen tietojen sekä yhteisestä lähestymistavasta SARS-CoV-2-viruksen ja sen muunnosten järjestelmälliseen seurantaan jätevesissä EU:ssa annetun komission suosituksen53, jäljempänä ’suositus’, täytäntöönpanosta saatujen kokemusten perusteella jäsenvaltiot olisi velvoitettava seuraamaan terveysmuuttujia säännöllisesti. Käytettyjen menetelmien yhdenmukaisuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi mahdollisuuksien mukaan käytettävä SARS-CoV-2-viruksen ja sen muunnosten seurantaa koskevassa suosituksessa esitettyjä näytteenotto- ja analyysimenetelmiä.
_________________
 _________________
52 Komission tiedonanto EU:n terveyshätätilanteiden valmiusviranomaisen (HERA) perustamisesta seuraavana vaiheena Euroopan terveysunionin loppuun saattamiseksi (COM(2021)0576).
 52 Komission tiedonanto EU:n terveyshätätilanteiden valmiusviranomaisen (HERA) perustamisesta seuraavana vaiheena Euroopan terveysunionin loppuun saattamiseksi (COM(2021)0576).
53 Komission suositus (EU) 2021/472, annettu 17 päivänä maaliskuuta 2021, yhteisestä lähestymistavasta SARS-CoV-2-viruksen ja sen muunnosten järjestelmälliseen seurantaan jätevesissä EU:ssa (EUVL L 98, 19.3.2021, s. 3).
 53 Komission suositus (EU) 2021/472, annettu 17 päivänä maaliskuuta 2021, yhteisestä lähestymistavasta SARS-CoV-2-viruksen ja sen muunnosten järjestelmälliseen seurantaan jätevesissä EU:ssa (EUVL L 98, 19.3.2021, s. 3).
Tarkistus 29
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 23 a kappale (uusi)
(23 a)   Tässä direktiivissä Maailman terveysjärjestön tunnustama yhteinen terveys -lähestymistapa vahvistetaan yhdennetyksi ja yhtenäistäväksi lähestymistavaksi, jolla pyritään tasapainottamaan ja optimoimaan ihmisten, eläinten ja ekosysteemien terveyttä kestävällä tavalla. Yhteinen terveys -lähestymistavassa tunnustetaan, että ihmisten terveys sekä kotieläinten ja luonnonvaraisten eläinten, kasvien ja laajemman ympäristön terveys, ekosysteemit mukaan lukien, ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa ja toisistaan riippuvaisia. Sen vuoksi on asianmukaista säätää, että jäteveden käsittelyyn olisi kuuluttava haitallisten terveysvaikutusten välttäminen, epidemiat mukaan luettuina, ja kunnioittaa oikeutta puhtaaseen, terveelliseen ja kestävään ympäristöön. Kun otetaan huomioon G7-maiden sitoumus ottaa huomioon mikrobilääkeresistenssin nopea lisääntyminen maailmanlaajuisesti, on edistettävä antibioottien maltillista ja vastuullista käyttöä ihmisille ja eläimille tarkoitetuissa lääkkeissä.
Tarkistus 30
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 24 kappale
(24)   Ympäristön ja ihmisten terveyden suojelemiseksi jäsenvaltioiden olisi kartoitettava yhdyskuntajätevesien käsittelyn aiheuttamat riskit. Jäsenvaltioiden olisi tämän kartoituksen perusteella ja tapauksen mukaan unionin vesilainsäädännön vaatimusten noudattamiseksi toteutettava yhdyskuntajätevesien keräämisen ja käsittelyn osalta tiukempia toimenpiteitä kuin mitä tässä direktiivissä säädettyjen vähimmäisvaatimusten noudattamiseksi vaaditaan. Näihin tiukempiin toimenpiteisiin voi tilanteen mukaan kuulua muun muassa keräysjärjestelmien perustaminen, kokonaisvaltaisten yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelmien laatiminen tai yhdyskuntajätevesien biologinen käsittely, ravinteiden poisto tai mikroepäpuhtauksien poisto sellaisissa taajamissa tai yhdyskuntajätevedenpuhdistamoissa, joiden avl on pienempi kuin säädetyt vähimmäisarvot, joiden perusteella näitä toimenpiteitä edellytetään. Lisäksi voidaan ottaa käyttöön tehokkaampi käsittely kuin mitä vaaditaan vähimmäisvaatimusten noudattamiseksi tai käsiteltyjen yhdyskuntajätevesien desinfioimiseksi, jotta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/7/EY55 vaatimukset täyttyvät.
 (24)   Ympäristön ja terveyden suojelemiseksi yhteinen terveys ‑lähestymistavan mukaisesti jäsenvaltioiden olisi kartoitettava yhdyskuntajätevesien käsittelyn aiheuttamat riskit. Tätä varten ennakoivana lähestymistapana olisi edistettävä valvontaa lähteellä yhdyskuntajätevesien pilaantumisen ehkäisemiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi tämän kartoituksen perusteella ja tapauksen mukaan unionin vesilainsäädännön vaatimusten noudattamiseksi toteutettava yhdyskuntajätevesien keräämisen ja käsittelyn osalta tiukempia toimenpiteitä kuin mitä tässä direktiivissä säädettyjen vähimmäisvaatimusten noudattamiseksi vaaditaan. Näihin tiukempiin toimenpiteisiin voi tilanteen mukaan kuulua muun muassa ennakoivia toimenpiteitä, keräysjärjestelmien perustaminen, kokonaisvaltaisten yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelmien laatiminen tai yhdyskuntajätevesien biologinen käsittely, ravinteiden poisto tai mikroepäpuhtauksien poisto sellaisissa taajamissa tai yhdyskuntajätevedenpuhdistamoissa, joiden avl on pienempi kuin säädetyt vähimmäisarvot, joiden perusteella näitä toimenpiteitä edellytetään, sekä vesien johtamislupien tarkistaminen ja sellaisen vastaavan käsittelyn käyttö, jolla saavutetaan vastaava ympäristönsuojelun taso. Lisäksi voidaan ottaa käyttöön tehokkaampi käsittely kuin mitä vaaditaan vähimmäisvaatimusten noudattamiseksi tai käsiteltyjen yhdyskuntajätevesien desinfioimiseksi, jotta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/7/EY55 vaatimukset täyttyvät.
_________________
 _________________
55 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/7/EY, annettu 15 päivänä helmikuuta 2006, uimaveden laadun hallinnasta ja direktiivin 76/160/ETY kumoamisesta (EUVL L 64, 4.3.2006, s. 37).
 55 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/7/EY, annettu 15 päivänä helmikuuta 2006, uimaveden laadun hallinnasta ja direktiivin 76/160/ETY kumoamisesta (EUVL L 64, 4.3.2006, s. 37).
Tarkistus 31
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 25 kappale
(25)  Kestävän kehityksen tavoitteessa 6 ja siihen liittyvässä alatavoitteessa edellytetään, että jäsenvaltioiden pitää ”taata vuoteen 2030 mennessä riittävä ja yhtäläinen sanitaatio ja hygienia kaikille ja lopettaa avokäymälät kiinnittäen erityistä huomiota naisten ja tyttöjen sekä huono-osaisten tarpeisiin”56. Lisäksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin57 periaatteen 20 mukaan jokaisella on oikeus laadukkaisiin peruspalveluihin, kuten vesihuoltoon ja puhtaanapitoon. Tätä taustaa vasten samoin kuin WHO:n sanitaatiota ja terveyttä koskevien suositusten58 sekä vesivaroja ja terveyttä koskevan pöytäkirjan59 määräysten mukaisesti jäsenvaltioiden olisi puututtava sanitaation saatavuuteen kansallisella tasolla. Toimien tavoitteena olisi oltava parantaa sanitaation saatavuutta kaikille, esimerkiksi rakentamalla saniteettitiloja julkisiin tiloihin sekä edistämällä maksutonta ja/tai kaikkien kannalta kohtuuhintaista pääsyä asianmukaisiin saniteettitiloihin julkishallinnon tiloissa ja julkisissa rakennuksissa. Saniteettitilojen olisi mahdollistettava virtsan, ulosteiden ja kuukautisveren turvallinen kerääminen ja hävittäminen. Tilojen turvallisuudesta olisi pidettävä huolta, mikä tarkoittaa, että niitä olisi voitava käyttää kaikkina aikoina, myös kun on kyse henkilöistä, joilla on erityistarpeita (kuten lapset, ikääntyneet, vammaiset ja asunnottomat henkilöt), että ne olisi sijoitettava paikkoihin, joissa käyttäjien turvallisuuteen kohdistuu mahdollisimman vähän riskejä, ja että niiden olisi oltava hygieenisiä ja teknisesti turvallisia käyttää. Saniteettitiloja olisi myös oltava riittävä määrä sen varmistamiseksi, että ihmisten tarpeet täytetään ja etteivät odotusajat ole kohtuuttoman pitkiä.
 (25)  Kestävän kehityksen tavoitteessa 6 ja siihen liittyvässä alatavoitteessa edellytetään, että jäsenvaltioiden pitää ”taata vuoteen 2030 mennessä riittävä ja yhtäläinen sanitaatio ja hygienia kaikille ja lopettaa avokäymälät kiinnittäen erityistä huomiota naisten ja tyttöjen sekä huono-osaisten tarpeisiin”56. Lisäksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin57 periaatteen 20 mukaan jokaisella on oikeus laadukkaisiin peruspalveluihin, kuten vesihuoltoon ja puhtaanapitoon. Tätä taustaa vasten samoin kuin WHO:n sanitaatiota ja terveyttä koskevien suositusten58 sekä vesivaroja ja terveyttä koskevan pöytäkirjan59 määräysten mukaisesti jäsenvaltioiden olisi puututtava sanitaation saatavuuteen kansallisella tasolla. Toimilla olisi varmistettava sanitaation saatavuus kaikille, esimerkiksi rakentamalla saniteettitiloja julkisiin tiloihin sekä edistämällä maksutonta ja/tai kaikkien kannalta kohtuuhintaista pääsyä asianmukaisiin saniteettitiloihin julkishallinnon tiloissa ja julkisissa rakennuksissa. Saniteettitilojen olisi mahdollistettava virtsan ja ulosteiden turvallinen kerääminen ja hävittäminen sekä kuukautistuotteiden vaihtaminen. Tilojen turvallisuudesta olisi pidettävä huolta, mikä tarkoittaa, että niitä olisi voitava käyttää kaikkina aikoina, myös kun on kyse henkilöistä, joilla on erityistarpeita (kuten lapset, ikääntyneet, vammaiset ja asunnottomat henkilöt), että ne olisi sijoitettava paikkoihin, jotka varmistavat käyttäjien parhaan mahdollisen turvallisuuden, ja että niiden olisi oltava hygieenisiä ja teknisesti turvallisia käyttää. Saniteettitiloja olisi myös oltava riittävä määrä sen varmistamiseksi, että ihmisten tarpeet täytetään ja etteivät odotusajat ole kohtuuttoman pitkiä.
_________________
 _________________
56 Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 25. syyskuuta 2015 hyväksymä päätöslauselma (A/70/L.1).
 56 Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 25. syyskuuta 2015 hyväksymä päätöslauselma (A/70/L.1).
57 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustamisesta (COM(2017)0250).
 57 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustamisesta (COM(2017)0250).
58 WHO Guidelines on Sanitation and Health, 2018.
 58 WHO Guidelines on Sanitation and Health, 2018.
59 Vesivaroja ja terveyttä koskeva pöytäkirja vuoden 1992 yleissopimukseen maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä, tehty 17 päivänä kesäkuuta 1999.
 59 Vesivaroja ja terveyttä koskeva pöytäkirja vuoden 1992 yleissopimukseen maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä, tehty 17 päivänä kesäkuuta 1999.
Tarkistus 32
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 26 kappale
(26)  Komission 7 päivänä lokakuuta 2020 antamassa tiedonannossa ”Tasa-arvon unioni: Romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskeva EU:n strategiakehys” tunnustettiin vähemmistökulttuurien, kuten romanien ja travellerien, erityistilanne riippumatta siitä, ovatko he paikallaan pysyviä vai eivät, ja erityisesti sanitaatiopalvelujen puute sekä kehotettiin parantamaan peruspalvelujen tosiasiallista yhdenvertaista saatavuutta. Yleisesti ottaen on asianmukaista, että jäsenvaltiot kiinnittävät erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin ryhmiin toteuttamalla tarvittavat toimenpiteet sanitaation saatavuuden parantamiseksi kyseisten ryhmien parissa. On tärkeää, että tällaiset ryhmät määritellään yhdenmukaisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2020/218460 16 artiklan 1 kohdan kanssa. Toimenpiteitä, joilla parannetaan sanitaation saatavuutta haavoittuvassa asemassa olevien ja syrjäytyneiden ryhmien kannalta, voisivat olla esimerkiksi pääsy saniteettitiloihin julkisissa tiloissa ilmaiseksi tai alhaista palvelumaksua vastaan, liityntöjen kehittäminen tai ylläpitäminen asianmukaisiin yhdyskuntajätevesien keräysjärjestelmiin sekä tiedottaminen lähimmistä saniteettitiloista.
 (26)  Komission 7 päivänä lokakuuta 2020 antamassa tiedonannossa ”Tasa-arvon unioni: Romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskeva EU:n strategiakehys” tunnustettiin vähemmistökulttuurien, kuten romanien ja travellerien, erityistilanne riippumatta siitä, ovatko he paikallaan pysyviä vai eivät, ja erityisesti sanitaatiopalvelujen puute sekä kehotettiin parantamaan peruspalvelujen tosiasiallista yhdenvertaista saatavuutta. Yleisesti ottaen on asianmukaista, että jäsenvaltiot kiinnittävät erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin tai ryhmiin, jotka ovat syrjäytyneet sosioekonomiseen tilanteeseen, etniseen alkuperään, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoleen, vammaisuuteen, asunnottomuuteen, oikeudelliseen asemaan, uskonnolliseen vakaumukseen tai muihin tekijöihin liittyvistä syistä, toteuttamalla tarvittavat toimenpiteet sanitaation saatavuuden varmistamiseksi kyseisille ryhmille. On tärkeää, että tällaiset ryhmät määritellään yhdenmukaisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2020/2184 16 artiklan 1 kohdan kanssa. Toimenpiteitä, joilla parannetaan sanitaation saatavuutta haavoittuvassa asemassa olevien ja syrjäytyneiden ryhmien kannalta, voisivat olla esimerkiksi pääsy saniteettitiloihin julkisissa ja yksityisissä tiloissa sekä julkisissa hallintorakennuksissa ilmaiseksi tai alhaista palvelumaksua vastaan, liityntöjen kehittäminen tai ylläpitäminen asianmukaisiin yhdyskuntajätevesien keräysjärjestelmiin sekä tiedottaminen lähimmistä saniteettitiloista.
_________________
60 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2020/2184, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EUVL L 435, 23.12.2020, s. 1). EU:n ihmisoikeussuuntaviivat:
Tarkistus 33
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 28 kappale
(28)  Arvioinnissa todettiin, että lietteen käsittelyä voitaisiin parantaa, jotta se vastaisi paremmin direktiivin 2008/98/EY 4 artiklassa määriteltyjä kiertotalouden ja jätehierarkian periaatteita. Toimet, joilla pyritään paremmin seuraamaan ja vähentämään teollisuus- ja laitosjätevesien johtamisesta ympäristöön aiheutuvia päästöjä niiden lähteellä, auttavat parantamaan tuotetun lietteen laatua ja varmistamaan sen turvallisen käytön maataloudessa. Ravinteille, kuten kriittiseksi aineeksi katsotulle fosforille, olisi määriteltävä unionin tasolla talteenoton vähimmäisosuudet, jotta varmistetaan niiden asianmukainen ja turvallinen talteenotto lietteestä.
 (28)  Arvioinnissa todettiin, että lietteen käsittelyä voitaisiin parantaa, jotta se vastaisi paremmin direktiivin 2008/98/EY 4 artiklassa määriteltyjä kiertotalouden ja jätehierarkian periaatteita. Toimet, joilla pyritään paremmin seuraamaan ja vähentämään teollisuus- ja laitosjätevesien johtamisesta ympäristöön aiheutuvia päästöjä niiden lähteellä, auttavat parantamaan tuotetun lietteen laatua ja varmistamaan sen turvallisen käytön maataloudessa ja muilla aloilla. Jotta voidaan varmistaa ravinteiden asianmukainen ja turvallinen talteenotto lietteestä ja jätevedestä ja edistää sitä sekä varmistaa, että noudatetaan kriittisten raaka-aineiden, kuten kriittiseksi aineeksi katsotun fosforin, turvallisten ja kestävien toimitusketjujen saatavuutta koskevaa unionin tavoitetta, olisi määriteltävä unionin tasolla talteenoton vähimmäisosuudet, minkä lisäksi on tehtävä tiiviimpää yhteistyötä tiedeyhteisön ja tutkijoiden kanssa sellaisten soveltuvimpien menetelmien määrittämiseksi ja soveltamiseksi, joilla ravinteet otetaan talteen lietteestä käytettäviksi myöhemmin maataloudessa. Komission olisi edistettävä lainsäädäntökehystä talteenotetun fosforin ja typen toimivien markkinoiden kehittämiseksi, ja jäsenvaltioiden olisi helpotettava talteenotetun fosforin markkinoille pääsyä ja sen käyttöä. Talteenottoa koskevien vaatimusten olisi pysyttävä avoimina ravinteiden talteenottoon liittyvän teknologian ja uusien prosessien tulevalle kehitykselle. Jäsenvaltioiden olisi harkittava arvokkaiden luonnonvarojen talteenottoa puhdistamolietteestä maataloustarkoituksiin alan häiriönsietokyvyn ja kestävyyden vahvistamiseksi ja unionin lannoiteteollisuuden strategisen riippumattomuuden edistämiseksi. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä tehokkaaseen ravinnekiertoon ja pyrittävä parantamaan ravinteiden ja metallien talteenottoa puhdistamolietteestä sekä keskityttävä muiden sivuhyötyjen, kuten biokaasun tai biohiilen tuotannon, saavuttamiseen.
Tarkistus 34
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 29 kappale
(29)  Lisäseurantaa vaaditaan, jotta uusien vaatimusten noudattamista voidaan valvoa mikroepäpuhtauksien, teollisuus- ja laitosperäisten epäpuhtauksien, energianeutraaliuden, kasvihuonekaasupäästöjen, rankkasateiden aiheuttamien ylivuotojen ja hulevesien osalta. Mikroepäpuhtauksien vähentämiseen yhdyskuntajätevesistä käytetyn mikroepäpuhtauksien poiston tehokkuuden todentamiseksi riittää, että seurataan rajoitettua määrää edustavia mikroepäpuhtauksia. Seurantatiheydet olisi määritettävä nykyisten parhaiden käytäntöjen mukaisesti käyttäen mallina Sveitsin nykyisiä käytäntöjä. Nämä velvoitteet olisi kustannustehokkuuden varmistamiseksi suhteutettava yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen ja taajamien kokoon. Seurannan avulla saadaan myös tietoja kahdeksannessa ympäristöalan toimintaohjelmassa63 perustettua yleistä ympäristön seurantakehystä ja erityisesti sen perustana olevaa saasteettomuuden seurantakehystä64 varten.
 (29)  Lisäseurantaa vaaditaan, jotta uusien vaatimusten noudattamista voidaan valvoa mikroepäpuhtauksien, teollisuus- ja laitosperäisten epäpuhtauksien, energianeutraaliuden, kaikkien kasvihuonekaasupäästöjen, mukaan lukien typpioksidi ja metaani, sekä rankkasateiden aiheuttamien ylivuotojen ja hulevesien osalta. Tällainen seuranta tukee kansallista inventaarioraportointia, tarjoaa tarvittavan infrastruktuurin hallitustenvälisen ilmastopaneelin seurannasta antamien ohjeiden täytäntöönpanemiseksi ja mahdollistaa Pariisin sopimuksen mukaista tieteeseen perustuvaa hillintää koskevien toimintasuunnitelmien laatimisen tulevaisuudessa. Mikroepäpuhtauksien vähentämiseen yhdyskuntajätevesistä käytetyn mikroepäpuhtauksien poiston tehokkuuden todentamiseksi riittää, että seurataan rajoitettua määrää edustavia mikroepäpuhtauksia. Seurantatiheyksien olisi perustuttava nykyisiin parhaisiin käytäntöihin käyttäen mallina Sveitsin nykyisiä käytäntöjä. Ne olisi laajennettava koskemaan erityisesti vaarallisia aineita, kuten telmisartaania, bisfenoli A:ta, estradiolia ja perfluoro-oktaanisulfonihappoa (PFOS). Nämä velvoitteet olisi kustannustehokkuuden varmistamiseksi suhteutettava yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen ja taajamien kokoon. Seurannan avulla saadaan myös tietoja kahdeksannessa ympäristöalan toimintaohjelmassa63 perustettua yleistä ympäristön seurantakehystä ja erityisesti sen perustana olevaa saasteettomuuden seurantakehystä64 varten ja tuetaan vesialan digitaalista siirtymää unionin digitaalistrategian mukaisesti.
_________________
 _________________
63 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2022/591, annettu 6 päivänä huhtikuuta 2022, vuoteen 2030 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta (EUVL L 114, 12.4.2022, s. 22).
 63 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2022/591, annettu 6 päivänä huhtikuuta 2022, vuoteen 2030 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta (EUVL L 114, 12.4.2022, s. 22).
64Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Terve maapallo kaikille – EU:n toimintasuunnitelma ”Kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta” (COM(2021)0400).
 64 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Terve maapallo kaikille – EU:n toimintasuunnitelma ”Kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta” (COM(2021)0400).
Tarkistus 35
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 30 kappale
(30)  Direktiivin täytäntöönpanoa koskevaa raportointia olisi parannettava ja yksinkertaistettava hallinnollisen taakan vähentämiseksi ja digitalisaation tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi poistamalla velvoite, jonka mukaan jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle kahden vuoden välein ja komission on julkaistava kertomus joka toinen vuosi. Se olisi korvattava vaatimuksella, jonka mukaan jäsenvaltioiden on Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tuella parannettava direktiivin 91/271/ETY nojalla perustettuja nykyisiä kansallisia standardoituja tietoaineistoja ja saatettava ne säännöllisesti ajan tasalle. Komissiolle ja EEA:lle olisi annettava pysyvä pääsy kansallisiin tietokantoihin. Jotta voidaan varmistaa, että tämän direktiivin soveltamisesta on saatavilla kattavat tiedot, tietoaineistoihin olisi sisällyttävä tiedot siitä, noudattavatko yhdyskuntajätevedenpuhdistamot käsittelyvaatimuksia (kyllä/ei, päästettyjen epäpuhtauksien kuormitukset ja pitoisuudet), miten hyvin energianeutraaliustavoitteet on saavutettu, mitkä ovat yli 10 000 avl:n jätevedenpuhdistamojen kasvihuonekaasupäästöt sekä mitä toimenpiteitä jäsenvaltiot ovat toteuttaneet rankkasateiden aiheuttamien ylivuotojen/hulevesien, sanitaation saatavuuden ja kiinteistökohtaisten järjestelmien käytön osalta. Samalla olisi varmistettava täysi johdonmukaisuus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 166/200665 kanssa tietojen käytön optimoimiseksi ja täyden avoimuuden tukemiseksi.
 (30)  Direktiivin täytäntöönpanoa koskevaa raportointia olisi parannettava ja yksinkertaistettava hallinnollisen taakan vähentämiseksi ja digitalisaation tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi poistamalla velvoite, jonka mukaan jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle kahden vuoden välein ja komission on julkaistava kertomus joka toinen vuosi. Se olisi korvattava vaatimuksella, jonka mukaan jäsenvaltioiden on Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tuella parannettava direktiivin 91/271/ETY nojalla perustettuja nykyisiä kansallisia standardoituja tietoaineistoja ja saatettava ne säännöllisesti ajan tasalle. Komissiolle ja EEA:lle olisi annettava pysyvä pääsy kansallisiin tietokantoihin, ja nämä olisi asetettava yleisön saataville yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevan keskitetyn unionin laajuisen tietokannan kautta. Tietokantojen avulla olisi voitava vertailla jäsenvaltioiden välillä yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen kykyä ehkäistä pilaantumista, suorittaa vertailuanalyysia toteutetuista toimenpiteistä ja tukea tämän direktiivin noudattamista, mukaan lukien laajennetun tuottajavastuun soveltaminen kiinnittäen erityistä huomiota pilaantumislähteisiin. Jotta voidaan varmistaa, että tämän direktiivin soveltamisesta on saatavilla kattavat tiedot, tietoaineistoihin olisi sisällyttävä tiedot siitä, noudattavatko yhdyskuntajätevedenpuhdistamot käsittelyvaatimuksia (kyllä/ei, päästettyjen epäpuhtauksien kuormitukset ja pitoisuudet), miten hyvin energianeutraaliustavoitteet on saavutettu, mitkä ovat yli 10 000 avl:n jätevedenpuhdistamojen kasvihuonekaasupäästöt sekä mitä toimenpiteitä jäsenvaltiot ovat toteuttaneet rankkasateiden aiheuttamien ylivuotojen/hulevesien, mukaan lukien hulevesiä koskevat varhaisvaroitusjärjestelmät, sanitaation saatavuuden, kiinteistökohtaisten järjestelmien käytön ja laajennetun tuottajavastuun täytäntöönpanon osalta. Samalla olisi varmistettava täysi johdonmukaisuus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 166/200665 kanssa tietojen käytön optimoimiseksi ja täyden avoimuuden tukemiseksi. Tietojen antamisesta yleisölle aiheutuvan hallinnollisen taakan suhteen olisi aina noudatettava suhteellisuusperiaatetta.
_________________
 _________________
65 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 166/2006, annettu 18 päivänä tammikuuta 2006, epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta ja neuvoston direktiivien 91/689/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 33, 4.2.2006, s. 1).
 65 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 166/2006, annettu 18 päivänä tammikuuta 2006, epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta ja neuvoston direktiivien 91/689/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 33, 4.2.2006, s. 1).
Tarkistus 36
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 31 a kappale (uusi)
(31 a)   Unionilta on nykyisin mahdollista saada huomattavaa rahoitusta yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin täytäntöönpanosta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Koheesiopolitiikan määrärahoista on myönnetty jätevesialalle vuoden 2000 jälkeen 38,8 miljardia euroa. Vesialan suoria investointeja koskevien koheesiopolitiikan määrärahojen lisäksi unionin vesialan tutkimusta on tuettu myös unionin varoista, mukaan lukien koheesiopolitiikan rahastoista, Horisontti 2020 -puiteohjelmasta ja Life-ohjelman varoista. Vuosina 2000–2017 unioni rahoitti yhteensä 138 jäteveden käsittelyyn liittynyttä Life-hanketta. Unionin tason lisätukea tarvitaan uusien kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja sen varmistamiseksi, että ketään ei jätetä jälkeen, samalla kun varmistetaan yhdyskuntajätevesien käsittelyn korkea taso ja kansalaisten mahdollisuus hyötyä tästä käsittelystä kaikkialla Euroopassa. Mikroepäpuhtauksien poisto olisi kuitenkin rahoitettava kansallisista laajennetun tuottajavastuun järjestelmistä yhdessä kansallisen rahoituksen kanssa, jotta voidaan rajoittaa kansalaisten vesilaskuihin kohdistuvaa vaikutusta ja varmistaa, että noudatetaan saastuttaja maksaa -periaatetta. Komission olisi täytäntöönpanon arvioinnin mukaisena lisätoimenpiteenä varmistettava, että jäteveden käsittelyyn varataan asianmukaiset rahoitusvarat, jotta voidaan varmistaa, että kaikki jäsenvaltiot täyttävät tässä direktiivissä säädetyt monitahoiset velvoitteet seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen (vuoden 2027 jälkeinen monivuotinen rahoituskehys) investointiohjelmien kautta.
Tarkistus 37
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 32 kappale
(32)  Yhdyskuntajätevesien keräys ja käsittely on alana erityinen, koska alalla vallitsevat kytkösmarkkinat, eli asukkaat ja pienet yritykset on liitetty keräysjärjestelmään ilman mahdollisuutta valita palveluntarjoajaa. Sen vuoksi on tärkeää varmistaa, että toiminnanharjoittajien keskeiset suorituskykyindikaattorit, kuten saavutettu käsittelytaso, käsittelykustannukset, käytetty ja tuotettu energia sekä tähän liittyvät kasvihuonekaasupäästöt ja hiilijalanjälki, ovat julkisesti saatavilla. Jotta yleisö saisi enemmän tietoa yhdyskuntajätevesien käsittelyn vaikutuksista, keskeiset tiedot kunkin kotitalouden vuotuisista jäteveden keruu- ja käsittelykustannuksista olisi esitettävä helposti saavutettavassa muodossa, esimerkiksi laskuissa, ja muiden yksityiskohtaisten tietojen olisi oltava saatavilla verkossa toiminnanharjoittajan tai toimivaltaisen viranomaisen verkkosivustolla.
 (32)  Yhdyskuntajätevesien keräys ja käsittely on alana erityinen, koska asukkaat ja pienet yritykset on liitetty keräysjärjestelmään ilman mahdollisuutta valita palveluntarjoajaa. Sen vuoksi on tärkeää varmistaa veden saatavuus ja sanitaatio. Samoin on tärkeää varmistaa, että toiminnanharjoittajien keskeiset suorituskykyindikaattorit, kuten saavutettu käsittelytaso, käsittelykustannukset, käytetty ja tuotettu energia sekä tähän liittyvät kasvihuonekaasupäästöt ja hiilijalanjälki, ovat julkisesti saatavilla. Jotta yleisö saisi enemmän tietoa yhdyskuntajätevesien käsittelyn vaikutuksista, keskeiset tiedot kunkin kotitalouden vuotuisista jäteveden keruu- ja käsittelykustannuksista olisi esitettävä helposti saavutettavassa muodossa laskuissa, ja muiden yksityiskohtaisten tietojen olisi oltava saatavilla käyttäjäystävällisessä muodossa verkossa toiminnanharjoittajan tai toimivaltaisen viranomaisen verkkosivustolla.
Tarkistus 38
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 33 kappale
(33)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/4/EY66 taataan ympäristötiedon saatavuus jäsenvaltioissa tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa vuonna 1998 tehdyn yleissopimuksen (Århusin yleissopimus) mukaisesti. Århusin yleissopimus sisältää laajoja velvoitteita, jotka liittyvät sekä ympäristötietojen pyyntöön perustuvaan saatavuuteen että kyseisten tietojen aktiiviseen levittämiseen. On tärkeää, että kun säädetään velvoitteesta asettaa tiedot yhdyskuntajätevesien keräämisestä ja käsittelystä yleisön saataville verkossa käyttäjäystävällisellä tavalla, tämän direktiivin tiedonsaantia ja tietojen jakamista koskevia järjestelyjä koskevilla säännöksillä täydennetään kyseistä direktiiviä eikä luoda erillistä sääntelykehystä.
 (33)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/4/EY66 taataan ympäristötiedon saatavuus jäsenvaltioissa tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa vuonna 1998 tehdyn yleissopimuksen (Århusin yleissopimus) mukaisesti. Århusin yleissopimus sisältää laajoja velvoitteita, jotka liittyvät sekä ympäristötietojen pyyntöön perustuvaan saatavuuteen että kyseisten tietojen aktiiviseen levittämiseen. On tärkeää, että kun säädetään velvoitteesta asettaa tiedot yhdyskuntajätevesien keräämisestä ja käsittelystä yleisön saataville verkossa käyttäjäystävällisellä tavalla, tämän direktiivin tiedonsaantia ja tietojen jakamista koskevia järjestelyjä koskevilla säännöksillä täydennetään kyseistä direktiiviä eikä luoda erillistä sääntelykehystä. Sen varmistamiseksi, että asiaankuuluvan alueen yleisölle tiedotetaan haitallisista ja merkittävistä saastumispitoisuuksista, jos veden pilaantuminen ylittää unionin tai kansallisen lainsäädännön mukaisen kynnysarvon, jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon komission ohjeet ja perustettava parhaisiin käytäntöihin, kuten solulähetystekniikkaan, perustuvia julkisia varoitusjärjestelmiä.
_________________
 _________________
66 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/4/EY, annettu 28 päivänä tammikuuta 2003, ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta (EUVL L 41, 14.2.2003, s. 26).
 66 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/4/EY, annettu 28 päivänä tammikuuta 2003, ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta (EUVL L 41, 14.2.2003, s. 26).
Tarkistus 39
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 35 kappale
(35)  Jotta tätä direktiiviä voidaan mukauttaa tieteen ja tekniikan kehitykseen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteiden tiettyjä osia siltä osin kuin on kyse vaatimuksista, jotka koskevat biologista käsittelyä, ravinteiden poistoa ja mikroepäpuhtauksien poistoa sekä erityislupia, joita edellytetään teollisuus- ja laitosjätevesien johtamiseksi keräysjärjestelmiin ja yhdyskuntajätevedenpuhdistamoihin, sekä delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä vahvistamalla vähimmäistavoitteet lietteestä peräisin olevan fosforin ja typen uudelleenkäytölle ja kierrätykselle. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
 (35)  Jotta tätä direktiiviä voidaan mukauttaa tieteen ja tekniikan kehitykseen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteiden tiettyjä osia siltä osin kuin on kyse vaatimuksista, jotka koskevat biologista käsittelyä, ravinteiden poistoa ja mikroepäpuhtauksien poistoa sekä erityislupia, joita edellytetään teollisuus- ja laitosjätevesien johtamiseksi keräysjärjestelmiin ja yhdyskuntajätevedenpuhdistamoihin, sekä delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä vahvistamalla vähimmäistavoitteet lietteestä ja jätevedestä peräisin olevan fosforin ja typen uudelleenkäytölle ja kierrätykselle, jotta voidaan kannustaa ottamaan käyttöön erilaisia talteenottotekniikoita, kuten pyrolyysi ja struviitin saostaminen sekä ravinteiden talteenotto lietteestä. Koska fosfori ja typpi ovat maatalouden kannalta arvokkaita resursseja, komission olisi annettava nämä delegoidut säädökset vuoden kuluessa siitä, kun tämän direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä asetettu määräaika on päättynyt. Tämän määräajan kuluessa on erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. Lisäksi komissiolle olisi siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä niitä aloja koskevan luettelon laajentamiseksi, joilla edistetään laajennettua tuottajavastuuta koskevia järjestelmiä.
Tarkistus 40
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 36 kappale
(36)  Tämän direktiivin yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa kiinteistökohtaisten järjestelmien suunnittelua koskevien standardien hyväksymiseksi, seuranta- ja arviointimenetelmien hyväksymiseksi mikroepäpuhtauksien poiston indikaattoreille, yhteisten edellytysten ja kriteerien vahvistamiseksi sille, millä perusteella tiettyjä tuotteita voidaan vapauttaa laajennetusta tuottajavastuusta, kokonaisvaltaisten yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelmien laatimista tukevien menetelmien ja yhdyskuntajätevesissä esiintyvien mikrobilääkeresistenssin ja mikromuovien mittaamiseen tarkoitettujen menetelmien vahvistamiseksi sekä tämän direktiivin täytäntöönpanoa koskevien tietojen, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava ja jotka EEA kokoaa, muodon ja esitystavan hyväksymiseksi. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/201167 mukaisesti.
 (36)  Tämän direktiivin yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa kiinteistökohtaisten järjestelmien suunnittelua koskevien standardien hyväksymiseksi, seuranta- ja arviointimenetelmien hyväksymiseksi mikroepäpuhtauksien poiston indikaattoreille, mikroepäpuhtauksien luettelon laatimiselle ja päivittämiselle, yhteisten edellytysten ja kriteerien vahvistamiseksi sille, millä perusteella tiettyjä tuotteita voidaan vapauttaa laajennetusta tuottajavastuusta, kokonaisvaltaisten yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelmien laatimista tukevien menetelmien ja yhdyskuntajätevesissä esiintyvien mikrobilääkeresistenssin ja mikromuovien mittaamiseen tarkoitettujen menetelmien vahvistamiseksi sekä tämän direktiivin täytäntöönpanoa koskevien tietojen, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava ja jotka EEA kokoaa, muodon ja esitystavan hyväksymiseksi. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/201167 mukaisesti. Komission olisi annettava delegoitu säädös, jossa vahvistetaan vaatimukset tässä direktiivissä säädetylle yhdyskuntajätevesien mikromuovien seurannalle, tässä direktiivissä tarkoitettua menettelyä noudattaen 12 kuukauden kuluttua siitä, kun ne on lisätty direktiivin .../... [2022/0344(COD)] mukaiseen tarkkailtavien aineiden luetteloon.
_________________
 _________________
67 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
 67 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
Tarkistus 41
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 37 a kappale (uusi)
(37 a)   On tärkeää varmistaa, että tällä direktiivillä edistetään veden laadun parantamista vaarantamatta keskeisten tuotteiden saavutettavuutta, saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta.
Tarkistus 42
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 37 b kappale (uusi)
(37 b)   Jäsenvaltioiden olisi voitava harkita tässä direktiivissä säädetyistä vaatimuksista aiheutuvien lisäkustannusten korvaamista, jotta tuetaan välttämättömiä lääkkeitä ja varmistetaan, että niitä on markkinoilla ja kansalaisten saatavilla.
Tarkistus 43
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 38 kappale
(38)  Paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen68 mukaisesti komission olisi tehtävä tästä direktiivistä arviointi tietyn ajan kuluttua päivästä, jona se saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kyseisen arvioinnin olisi perustuttava tämän direktiivin täytäntöönpanon aikana saatuihin kokemuksiin ja kerättyihin tietoihin, käytettävissä oleviin WHO:n suosituksiin sekä merkityksellisiin tieteellisiin, analyyttisiin ja epidemiologisiin tietoihin. Arvioinnissa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota mahdolliseen tarpeeseen mukauttaa laajennetun tuottajavastuun piiriin kuuluvien tuotteiden luetteloa, kun otetaan huomioon markkinoille saatettujen tuotteiden valikoiman kehittyminen, lisääntynyt tietämys mikroepäpuhtauksien esiintymisestä jätevesissä ja niiden vaikutuksista ihmisten terveyteen ja ympäristöön sekä uusien seurantavelvoitteiden myötä saatavat tiedot mikroepäpuhtauksien esiintymisestä yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden sisäänotto- ja purkuvaiheessa.
 (38)  Paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen68 mukaisesti komission olisi tehtävä tästä direktiivistä arviointi tietyn ajan kuluttua päivästä, jona se saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kyseisen arvioinnin olisi perustuttava tämän direktiivin täytäntöönpanon aikana saatuihin kokemuksiin ja kerättyihin tietoihin, käytettävissä oleviin WHO:n suosituksiin sekä merkityksellisiin tieteellisiin, analyyttisiin ja epidemiologisiin tietoihin. Arvioinnissa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota mahdolliseen tarpeeseen ottaa käyttöön jätevesialan kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteita, tarpeeseen poistaa mikromuovit ja PFAS-aineet jätevesistä ennen niiden johtamista ympäristöön, tarpeeseen mukauttaa laajennetun tuottajavastuun piiriin kuuluvien tuotteiden luetteloa, kun otetaan huomioon markkinoille saatettujen tuotteiden valikoiman kehittyminen, menetelmä näiden tuotteiden poistamiseksi ja denaturoimiseksi käytön viimeisessä vaiheessa ilman merkittäviä ympäristövaikutuksia, lisääntynyt tietämys mikroepäpuhtauksien esiintymisestä jätevesissä ja niiden vaikutuksista ihmisten terveyteen ja ympäristöön sekä uusien seuranta- ja analysointivelvoitteiden myötä saatavat tiedot mikroepäpuhtauksien esiintymisestä yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden sisäänotto- ja purkuvaiheessa. Kun jäsenvaltiot, Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio toteuttavat unionin ja kansallisen tason toimenpiteitä veden pilaantumiseen liittyvän saasteettomuustavoitteen saavuttamiseksi, niiden olisi noudatettava SEUT-sopimuksessa vahvistettuja ennalta varautumisen periaatetta ja saastuttaja maksaa -periaatetta sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa vahvistettua vahingon välttämisen periaatetta.
_________________
 _________________
68 Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).
 68 Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).
Tarkistus 44
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta
Tässä direktiivissä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat yhdyskuntajätevesien keräilyä, käsittelyä ja vesistöön johtamista ja joiden tarkoituksena on suojella ympäristöä ja ihmisten terveyttä sekä samalla lakkauttaa asteittain yhdyskuntajätevesien keräyksestä ja käsittelystä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ja parantaa näiden toimintojen energiatasetta. Siinä vahvistetaan myös sääntöjä, jotka koskevat sanitaation saatavuutta, yhdyskuntajäteveden käsittelystä vastaavan toimialan läpinäkyvyyttä sekä säännöllistä seurantaa, jolla selvitetään kansanterveyden kannalta merkityksellisten muuttujien esiintymistä yhdyskuntajätevesissä.
 Tässä direktiivissä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat yhdyskuntajätevesien keräilyä, käsittelyä ja vesistöön johtamista ja joiden tarkoituksena on suojella ympäristöä ja terveyttä yhteinen terveys -lähestymistavan mukaisesti sekä samalla vähentää asteittain yhdyskuntajätevesien keräyksestä ja käsittelystä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja parantaa näiden toimintojen energiatasetta sekä edistää samalla siirtymistä kiertotalouteen. Siinä vahvistetaan myös sääntöjä, jotka koskevat sanitaation varmistamista kaikille, yhdyskuntajäteveden käsittelystä vastaavan toimialan läpinäkyvyyttä sekä säännöllistä seurantaa, jolla selvitetään kansanterveyden kannalta merkityksellisten muuttujien esiintymistä yhdyskuntajätevesissä, ja pyritään kokonaisvaltaisen yhdyskuntajätevesien hallinnan suunnittelun avulla lisäämään synergiaa ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja kaupunkiekosysteemin ennallistamistoimien kanssa.
Tarkistus 45
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
1)  ’yhdyskuntajätevedellä’ talousjätevettä, talousjäteveden ja teollisuus- ja laitosjäteveden seosta tai talousjäteveden ja huleveden seosta;
 1)   ’yhdyskuntajätevedellä’ kaikkia seuraavia:
Tarkistus 46
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta (uusi)
a)   talousjätevesi;
Tarkistus 47
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta (uusi)
b)   talousjäteveden ja teollisuus- ja laitosjäteveden seos;
Tarkistus 48
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – c alakohta (uusi)
c)   talousjäteveden ja huleveden seos;
Tarkistus 49
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – d alakohta (uusi)
d)   talousjäteveden, teollisuus- ja laitosjäteveden ja huleveden seos;
Tarkistus 50
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – johdantokappale
3)  ’teollisuus- ja laitosjätevedellä’ jätevettä, joka johdetaan keräysjärjestelmiin kiinteistöistä, joita käytetään johonkin seuraavista tarkoituksista:
 3)  ’teollisuus- ja laitosjätevedellä’ jätevettä, joka ei ole pääasiassa ihmisen aineenvaihdunnan tai kotitalouden toimien tuotos ja joka johdetaan keräysjärjestelmiin kiinteistöistä, joita käytetään johonkin seuraavista tarkoituksista:
Tarkistus 51
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
4)  ’taajamalla’ aluetta, jonka yhdyskuntajätevesistä aiheutuva kuormitus on niin korkea (vähintään 10 avl hehtaaria kohden), että jätevedet on viemäröitävä ja johdettava jätevedenpuhdistamoon tai purkupaikkaan;
 4)  ’taajamalla’ aluetta, jonka yhdyskuntajätevesistä aiheutuva kuormitus on niin korkea (vähintään 25 avl hehtaaria kohden), että jätevedet on viemäröitävä ja johdettava jätevedenpuhdistamoon tai purkupaikkaan;
Tarkistus 52
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 5 alakohta
5)  ’hulevedellä’ sadevettä, jota kerätään taajamissa sekaviemäreihin tai erillisviemäreihin;
 5)  ’hulevedellä’ sadevettä, lunta tai sulamisvettä, jota kerätään taajamissa sekaviemäreihin tai erillisviemäreihin;
Tarkistus 53
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 6 alakohta
6)  ’rankkasateiden aiheuttamalla ylivuodolla’ käsittelemättömän yhdyskuntajäteveden päätymistä sekaviemäreistä vesistöihin sateiden seurauksena;
 6)  ’rankkasateiden aiheuttamalla ylivuodolla’ osittain käsitellyn ja käsittelemättömän yhdyskuntajäteveden päätymistä sekaviemäreistä tai yhdyskuntajätevedenpuhdistamoista vesistöihin liiallisten sateiden seurauksena;
Tarkistus 54
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 16 alakohta
16)  ’mikroepäpuhtaudella’ ainetta, sen hajoamistuotteet mukaan lukien, joka esiintyy ympäristössä ja yhdyskuntajätevedessä yleensä alle milligrammoina litrassa mitattavina pitoisuuksina ja jota voidaan pitää vaarallisena ihmisten terveydelle tai ympäristölle minkä tahansa asetuksen (EY)69 liitteessä I olevissa 3 ja 4 osassa vahvistetun perusteen nojalla;
 16)  ’mikroepäpuhtaudella’ asetuksessa (EY) N:o 1907/2006 määriteltyä ainetta, sen hajoamistuotteet mukaan lukien, joka esiintyy ympäristössä ja yhdyskuntajätevedessä yleensä mikrogrammoina litrassa mitattavina tai pienempinä pitoisuuksina ja jota voidaan pitää vaarallisena ihmisten terveydelle ja ympäristölle asetuksen (EY) N:o 1272/200869 liitteessä I olevissa 3 ja 4 osassa vahvistetun perusteen nojalla;
_________________
 _________________
69 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta (EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1).
 69 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, (EY) N:o 1272/2008 aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta (EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1).
Tarkistus 55
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 19 alakohta
19)  ’tuottajavastuujärjestöllä’ järjestöä, jonka tuottajat ovat perustaneet yhdessä täyttääkseen 9 artiklan mukaiset velvoitteensa;
 19)  ’tuottajavastuujärjestöllä’ järjestöä, joka on perustettu jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten valvonnassa ja joka tukee tuottajia, jotta ne voivat täyttää 9 artiklan mukaiset velvoitteensa;
Tarkistus 56
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 19 a alakohta (uusi)
19 a)   ’saastuttaja maksaa -periaatteella’ periaatetta, jonka mukaan saastuttajien on vastattava aiheuttamansa pilaantumisen tai ympäristövahingon kustannuksista, mukaan lukien pilaantumisen ehkäisemiseksi, hallitsemiseksi ja korjaamiseksi toteutettujen toimenpiteiden kustannukset;
Tarkistus 57
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 20 alakohta
20)  ’sanitaatiolla’ infrastruktuuria ja palveluja ihmisten virtsan, ulosteiden ja kuukautisveren turvallista hävittämistä varten;
 20)  ’sanitaatiolla’ infrastruktuuria ja palveluja ihmisten virtsan ja ulosteiden turvallista, hygieenistä, varmaa ja sosiaalisesti ja kulttuurisesti hyväksyttävää hävittämistä sekä kuukautistuotteiden vaihtamista ja hävittämistä yksityisyyttä ja ihmisarvoa kunnioittaen;
Tarkistus 58
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 21 a alakohta (uusi)
21 a)   ’yhteinen terveys ‑lähestymistavalla’ yhdennettyä ja yhtenäistävää lähestymistapaa, jolla pyritään tasapainottamaan ja optimoimaan ihmisten, eläinten, kasvien ja ekosysteemien terveyttä kestävällä tavalla. Siinä tunnustetaan, että ihmisten terveys sekä kotieläinten ja luonnonvaraisten eläinten, kasvien ja laajemman ympäristön terveys, ekosysteemit mukaan lukien, ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa ja toisistaan riippuvaisia;
Tarkistus 59
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 22 alakohta
22)  ’yleisöllä, jota asia koskee’ yleisöä, johon tässä direktiivissä säädettyjen velvoitteiden täytäntöönpanoa koskevat päätöksentekomenettelyt vaikuttavat tai todennäköisesti vaikuttavat tai jonka etua ne koskevat, mukaan lukien ihmisten terveyden tai ympäristön suojelua edistävät kansalaisjärjestöt;
 22)  ’yleisöllä, jota asia koskee’ yleisöä, johon tässä direktiivissä säädettyjen velvoitteiden täytäntöönpanoa koskevat päätöksentekomenettelyt vaikuttavat tai todennäköisesti vaikuttavat tai jonka etua ne koskevat, mukaan lukien yhteinen terveys -lähestymistavan mukaista terveyden tai ympäristön suojelua edistävät kansalaisjärjestöt;
Tarkistus 60
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 23 alakohta
23)  ’muovisella kantoaineella’ yhdyskuntajätevesien käsittelyssä tarvittavien bakteerien kasvualustana käytettyjä muovikappaleita;
 23)  ’muovisella kantoaineella’ kaikkia jätevesien käsittelyssä tarvittavien bakteerien kasvualustana käytettyjä muovikappaleita, muun muassa biokantajia, biorakeita ja polystyreenirakeita;
Tarkistus 61
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 24 a alakohta (uusi)
24 a)   ’suorilla kasvihuonekaasupäästöillä’ päästöjä, jotka ovat peräisin yhdyskuntajätevedenpuhdistamon ja keräysjärjestelmien omistamista tai valvomista lähteistä, mukaan lukien kaasujen, kuten metaanin ja typpioksidin, päästöt;
Tarkistus 62
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 24 b alakohta (uusi)
24 b)   ’epäsuorilla kasvihuonekaasupäästöillä’ yhdyskuntajätevedenpuhdistamoon ja keräysjärjestelmiin tuodun ostetun sähkön tuotannosta sekä tällaisten puhdistamojen ja järjestelmien toiminnasta aiheutuvia kaasupäästöjä.
Tarkistus 63
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 2 kohta – johdantokappale
2.  Jäsenvaltioiden on huolehdittava 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä, että kaikissa taajamissa, joiden avl on 1 000–2 000, noudatetaan seuraavia vaatimuksia:
 2.  Jäsenvaltioiden on huolehdittava 31 päivään joulukuuta 2032 mennessä, että kaikissa taajamissa, joiden avl on 750–2 000, noudatetaan seuraavia vaatimuksia:
Tarkistus 64
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.   Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä varmistaakseen, että toimivaltaiset viranomaiset tekevät arvion jätevesivuotojen määrästä ja niihin liittyvistä päästöistä alueellaan ja mahdollisuudesta tehostaa jätevesivuotojen vähentämistä. Arvioinnissa on otettava huomioon merkitykselliset kansanterveydelliset, ympäristölliset, tekniset ja taloudelliset näkökohdat. Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2030 kansalliset tavoitteensa jätevesivuotojen määrän vähentämiseksi alueellaan 31 päivään joulukuuta 2035 mennessä. Jäsenvaltiot voivat tarjota tarkoituksenmukaisia kannustimia varmistaakseen, että jätevesialan toiminnanharjoittajat niiden alueella täyttävät kansalliset tavoitteet.
Tarkistus 65
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 1 kohta
1.  Poiketen siitä, mitä 3 artiklassa säädetään, jos keräysjärjestelmän rakentaminen ei poikkeuksellisesti ole perusteltua, joko siksi, ettei siitä olisi hyötyä ympäristölle, tai erittäin korkeiden kustannusten takia, jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhdyskuntajätevesien käsittelyyn käytetään kiinteistökohtaisia järjestelmiä.
 1.  Poiketen siitä, mitä 3 artiklassa säädetään, jos keräysjärjestelmän rakentaminen tai jätevesilähteiden liittäminen keräysjärjestelmään ei poikkeuksellisesti ole perusteltua, joko siksi, ettei siitä olisi hyötyä ympäristölle, tai erittäin korkeiden kustannusten takia, jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhdyskuntajätevesien käsittelyyn käytetään kiinteistökohtaisia järjestelmiä tai muita asianmukaisia järjestelmiä, joilla saavutetaan sama terveyden ja ympäristön suojelun taso.
Tarkistus 66
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kiinteistökohtaiset järjestelmät suunnitellaan ja niitä käytetään ja ylläpidetään siten, että voidaan varmistaa vähintään samantasoinen käsittely kuin 6 ja 7 artiklassa tarkoitetuilla biologisella käsittelyllä ja ravinteiden poistolla.
 Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut kiinteistökohtaiset järjestelmät suunnitellaan ja niitä käytetään ja ylläpidetään siten, että voidaan varmistaa vähintään samantasoinen terveyden ja ympäristön suojelu kuin 6 ja 7 artiklassa tarkoitetuilla biologisella käsittelyllä ja ravinteiden poistolla.
Tarkistus 67
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että taajamat, joissa käytetään kiinteistökohtaisia järjestelmiä, kirjataan julkiseen rekisteriin ja että asianomainen viranomainen tarkastaa nämä järjestelmät säännöllisesti.
 Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kiinteistökohtaiset järjestelmät kirjataan julkiseen rekisteriin ja että toimivaltainen viranomainen tarkastaa nämä järjestelmät säännöllisesti, ja niiden on vaihdettava parhaita käytäntöjä kiinteistökohtaisten järjestelmien käytöstä ja toiminnasta sekä neljän vuoden välein tehtävistä säännöllisistä tarkastuksista, mukaan lukien hallinnoinnista ja operatiivisista näkökohdista toimivaltaisten viranomaisten välillä.
Tarkistus 68
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 3 kohta
3.  Komissiolle siirretään valta antaa 27 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä vahvistamalla kiinteistökohtaisten järjestelmien suunnittelua, käyttöä ja ylläpitoa koskevat vähimmäisvaatimukset ja täsmentämällä 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuja säännöllisiä tarkastuksia koskevat vaatimukset.
 3.  Jäsenvaltioiden on vahvistettava kiinteistökohtaisten järjestelmien suunnittelua, käyttöä ja ylläpitoa kaikkialla unionissa koskevat vähimmäisvaatimukset perustuen ohjeisiin, jotka komissio antaa 24 kuukauden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta, ja 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuja säännöllisiä tarkastuksia koskevat vaatimukset.
Tarkistus 69
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 4 kohta – johdantokappale
4.  Jos jäsenvaltiossa käsitellään kiinteistökohtaisissa järjestelmissä yli 2 prosenttia vähintään 2 000 avl:n taajamien yhdyskuntajätevesistä, kyseisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle yksityiskohtaiset perustelut kiinteistökohtaisten järjestelmien käytölle kussakin taajamassa. Perusteluissa on
 4.  Jos jäsenvaltiossa käsitellään kiinteistökohtaisissa järjestelmissä yli 2 prosenttia vähintään 2 000 avl:n taajamien yhdyskuntajätevesistä, kyseisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle yksityiskohtaiset perustelut kiinteistökohtaisten järjestelmien käytölle. Perusteluissa on
Tarkistus 70
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 4 kohta – c alakohta
c)   osoitettava, että 3 kohdassa tarkoitettuja vähimmäisvaatimuksia noudatetaan, jos komissio on käyttänyt sille kyseisen kohdan nojalla siirrettyä valtaa.
 Poistetaan.
Tarkistus 71
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 4 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)   osoitettava, että direktiivissä 2000/60/EY vahvistettuja ympäristötavoitteita noudatetaan.
Tarkistus 72
Ehdotus direktiiviksi
5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – johdantokappale
Jäsenvaltioiden on 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä laadittava luettelo taajamista, joiden avl on 10 000–100 000 ja joissa aiempien tietojen ja uusimpien ilmastoennusteiden perusteella täyttyy yksi tai useampi seuraavista perusteista:
 Jäsenvaltioiden on ... päivään ...kuuta ... [kaksi vuotta tämän direktiivin voimaantulosta] mennessä laadittava luettelo taajamista, joiden avl on 10 000–100 000 ja joissa aiempien tietojen ja uusimpien ilmastoennusteiden, kausittainen vaihtelu mukaan lukien, perusteella täyttyy yksi tai useampi seuraavista perusteista:
Tarkistus 73
Ehdotus direktiiviksi
5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta
a)  rankkasateiden aiheuttamat ylivuodot tai hulevedet muodostavat riskin ympäristölle tai ihmisten terveydelle;
 a)  rankkasateiden aiheuttamat ylivuodot tai hulevedet muodostavat riskin ympäristölle tai terveydelle yhteinen terveys -lähestymistavan mukaisesti;
Tarkistus 74
Ehdotus direktiiviksi
5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – b alakohta
b)  rankkasateiden aiheuttamien ylivuotojen osuus on yli 1 prosenttia vuosittain kerätystä yhdyskuntajätevesikuormituksesta kuivissa sääolosuhteissa laskettuna;
 b)  rankkasateiden aiheuttamien ylivuotojen osuus on enemmän kuin noin 1 prosentti vuosittain kerätystä yhdyskuntajätevesikuormituksesta kuivissa sääolosuhteissa laskettuna;
Tarkistus 75
Ehdotus direktiiviksi
5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – c alakohta – iv a alakohta (uusi)
iv a)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY 1 artiklassa vahvistetut vaatimukset.
Tarkistus 76
Ehdotus direktiiviksi
5 artikla – 4 kohta
4.  Kokonaisvaltaiset yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelmat on asetettava pyynnöstä komission saataville.
 4.  Kokonaisvaltaiset yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelmat, myös valmiiden osien ja vielä keskeneräisten tietojen määrittely, on asetettava pyynnöstä komission saataville kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun ne on julkaistu.
Tarkistus 77
Ehdotus direktiiviksi
5 artikla – 5 kohta
5.  Kokonaisvaltaisiin yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelmiin on sisällytettävä vähintään liitteessä V esitetyt tiedot.
 5.  Kokonaisvaltaisiin yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelmiin on sisällytettävä vähintään liitteessä V esitetyt tiedot, ja niissä on asetettava etusijalle vihreät ja siniset infrastruktuuriratkaisut aina, kun se on mahdollista.
Tarkistus 78
Ehdotus direktiiviksi
5 artikla – 5 a kohta (uusi)
5 a.   Komissio ryhtyy jäsenvaltioiden laatimien kokonaisvaltaisten yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelmien osalta asianmukaisiin toimiin, jos niihin ei ole sisällytetty vähintään tietoja, jotka on esitetty liitteessä V.
Tarkistus 79
Ehdotus direktiiviksi
5 artikla – 6 kohta – 1 alakohta – b alakohta
b)  menetelmät vaihtoehtoisten indikaattorien määrittämiseksi sen todentamiseksi, onko liitteessä V olevassa 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu kuormituksen vähentämistä koskeva ohjeellinen tavoite saavutettu;
 b)  menetelmät liitteessä V olevassa 2 kohdan a alakohdassa vahvistettujen vaihtoehtoisten indikaattorien määrittämiseksi sen todentamiseksi, onko kyseisessä alakohdassa tarkoitettu kuormituksen vähentämistä koskeva ohjeellinen tavoite saavutettu;
Tarkistus 80
Ehdotus direktiiviksi
5 artikla – 6 a kohta (uusi)
6 a.   Jäsenvaltioiden on pyrittävä lisäämään kaupunkialueilla viheralueita, jotta voidaan vähentää rankkasateiden aiheuttamia ylivuotoja luontoon perustuvien ratkaisujen avulla.
Tarkistus 81
Ehdotus direktiiviksi
5 artikla – 6 b kohta (uusi)
6 b.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kokonaisvaltaiset yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelmat tarkistetaan viiden vuoden välein niiden laatimisen jälkeen ja saatetaan tarvittaessa ajan tasalle.
Tarkistus 82
Ehdotus direktiiviksi
6 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Poikkeuksellisesti voidaan soveltaa 1 kohdassa säädettyä käsittelyä lievempiä käsittelyvaatimuksia (liitteessä I olevan taulukon 1 rivillä 2 tarkoitettu biokemiallinen hapenkulutus, BOD5) sellaisiin yhdyskuntajätevesiin, jotka johdetaan vesistöihin kylmän ilmaston alueilla, joilla jätevesien tehokas biologinen käsittely on alhaisten lämpötilojen vuoksi vaikeaa, jos sisäänotettavan veden vuotuinen keskilämpötila on alle 6 celsiusastetta ja edellyttäen, että yksityiskohtaisin tutkimuksin osoitetaan, ettei tällaisista jätevesistä aiheudu ympäristöhaittoja. Käsittelyssä on kuitenkin saavutettava 40 prosentin vähimmäisvähennys vähintään viikoittain mitattuna. Jäsenvaltioiden, jotka käyttävät tällaista poikkeusta, on ilmoitettava siitä komissiolle.
Tarkistus 83
Ehdotus direktiiviksi
6 artikla – 2 kohta
2.  Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että 1 000–2 000 avl:n taajamien viemäröidyt yhdyskuntajätevedet käsitellään biologisesti 3 kohdan mukaisesti tai vastaavalla tavalla ennen ympäristöön johtamista 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä.
 2.  Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että 750–2 000 avl:n taajamien viemäröidyt yhdyskuntajätevedet käsitellään biologisesti 3 kohdan mukaisesti tai vastaavalla tavalla ennen ympäristöön johtamista 31 päivään joulukuuta 2032 mennessä.
Tarkistus 84
Ehdotus direktiiviksi
6 artikla – 4 kohta
4.  Asukasvastinelukuna esitetty kuormitus on laskettava suurimman yhdyskuntajäteveden puhdistamolle vuoden aikana tulevan viikon keskikuormituksen perusteella, lukuun ottamatta poikkeuksellisia rankkasateista johtuvia tilanteita.
 4.  Asukasvastinelukuna esitetty kuormitus on laskettava suurimman yhdyskuntajäteveden puhdistamolle vuoden aikana tulevan viikon keskikuormituksen perusteella, lukuun ottamatta poikkeuksellisia säätilanteita, kuten rankkasateista johtuvia tilanteita.
Tarkistus 85
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä 4 kohdan mukainen ravinteiden poisto tehdään ympäristöön johdettaville jätevesille 50 prosentissa yhdyskuntajätevedenpuhdistamoista, jotka käsittelevät vähintään 100 000 avl:n kuormitusta ja jotka eivät ole ottaneet käyttöön ravinteiden poistoa ... päivään …kuuta … [Julkaisutoimisto: lisätään tämän direktiivin voimaantulopäivä] mennessä.
 Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että 31 päivään joulukuuta 2033 mennessä 4 kohdan mukainen ravinteiden poisto tehdään ympäristöön johdettaville jätevesille 50 prosentissa yhdyskuntajätevedenpuhdistamoista, jotka käsittelevät vähintään 100 000 avl:n kuormitusta ja jotka eivät ole ottaneet käyttöön ravinteiden poistoa ... päivään …kuuta … [Julkaisutoimisto: lisätään tämän direktiivin voimaantulopäivä] mennessä.
Tarkistus 86
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että 31 päivään joulukuuta 2035 mennessä 4 kohdan mukainen ravinteiden poisto on otettu käyttöön kaikissa yhdyskuntajätevedenpuhdistamoissa, jotka käsittelevät vähintään 100 000 avl:n kuormitusta.
 Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että 31 päivään joulukuuta 2038 mennessä 4 kohdan mukainen ravinteiden poisto on otettu käyttöön kaikissa yhdyskuntajätevedenpuhdistamoissa, jotka käsittelevät vähintään 100 000 avl:n kuormitusta.
Tarkistus 87
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Jäsenvaltioiden on 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä laadittava luettelo alueellaan sijaitsevista rehevöitymiselle alttiista alueista ja saatettava kyseinen luettelo ajan tasalle joka viides vuosi 31 päivästä joulukuuta 2030 alkaen.
 Jäsenvaltioiden on ... päivään ...kuuta ... [lisätään päivämäärä, joka on kaksi vuotta tämän direktiivin voimaantulosta] mennessä laadittava ja julkaistava luettelo alueellaan sijaitsevista rehevöitymiselle alttiista alueista ja sisällytettävä luetteloon tieto siitä, ovatko alueet herkkiä fosforille ja/tai typelle, ja saatettava kyseinen luettelo ajan tasalle joka viides vuosi 31 päivästä joulukuuta 2030 alkaen ja annettava tiedot myös rehevöitymisen syistä.
Tarkistus 88
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun luettelon on sisällettävä liitteessä II määritellyt alueet.
 Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun luettelon on sisällettävä liitteessä II määritellyt alueet. Komissio julkaisee 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä suuntaviivat liitteen II yhdenmukaistetusta täytäntöönpanosta erityisesti rajat ylittävien vesimuodostumien osalta.
Tarkistus 89
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että 31 päivään joulukuuta 2035 mennessä 50 prosentissa taajamista, joiden avl on 10 000–100 000 ja jotka johtavat jätevetensä 2 kohdassa tarkoitettuun luetteloon sisältyville alueille mutta eivät ole ottaneet käyttöön ravinteiden poistoa ... päivään …kuuta … [Julkaisutoimisto: lisätään tämän direktiivin voimaantulopäivä] mennessä, viemäröidyille jätevesille tehdään 4 kohdan mukainen ravinteiden poisto ennen kuin ne johdetaan kyseisille alueille.
 Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että 31 päivään joulukuuta 2038 mennessä 50 prosentissa taajamista, joiden avl on vähintään 10 000 ja jotka johtavat jätevetensä 2 kohdassa tarkoitettuun luetteloon sisältyville alueille mutta eivät ole ottaneet käyttöön ravinteiden poistoa ... päivään …kuuta … [Julkaisutoimisto: lisätään tämän direktiivin voimaantulopäivä] mennessä, viemäröidyille jätevesille tehdään 4 kohdan mukainen ravinteiden poisto ennen kuin ne johdetaan kyseisille alueille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.
Tarkistus 90
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 3 kohta – 2 alakohta
Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että 31 päivään joulukuuta 2040 mennessä kaikkien 10 000–100 000 avl:n taajamien viemäröidyille yhdyskuntajätevesille tehdään 4 kohdan mukainen ravinteiden poisto ennen niiden johtamista 2 kohdassa tarkoitettuun luetteloon sisältyville alueille.
 Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että 31 päivään joulukuuta 2043 mennessä kaikkien vähintään 10 000 avl:n taajamien viemäröidyille yhdyskuntajätevesille tehdään 4 kohdan mukainen ravinteiden poisto ennen niiden johtamista 2 kohdassa tarkoitettuun luetteloon sisältyville alueille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.
Tarkistus 91
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 4 kohta – 1 alakohta
Tämän direktiivin 21 artiklan ja liitteessä I olevan D osan mukaisesti otettujen näytteiden muuttujien arvojen on oltava liitteessä I olevan B osan taulukossa 2 esitettyjen arvojen mukaisia. Sallittu enimmäismäärä näytteille, joiden muuttujien arvot eivät ole liitteessä I olevan B osan taulukon 2 arvojen mukaisia, vahvistetaan liitteessä I olevan D osan taulukossa 4.
 Tämän direktiivin 21 artiklan ja liitteessä I olevan D osan mukaisesti otettujen näytteiden muuttujien vuotuisten keskiarvojen on oltava liitteessä I olevan B osan taulukossa 2 esitettyjen arvojen mukaisia ympäristönsuojelun korkean tason varmistamiseksi. Sallittu enimmäismäärä näytteille, joiden muuttujien arvot eivät ole liitteessä I olevan B osan taulukon 2 arvojen mukaisia, vahvistetaan liitteessä I olevan D osan taulukossa 4.
Tarkistus 92
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 5 kohta – a alakohta
a)  82,5 prosenttia fosforin ja 80 prosenttia typen kokonaiskuormituksesta 31 päivään joulukuuta 2035 mennessä;
 a)  90 prosenttia fosforin ja 75 prosenttia typen kokonaiskuormituksesta 31 päivään joulukuuta 2035 mennessä;
Tarkistus 93
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 5 kohta – b alakohta
b)  90 prosenttia fosforin ja 85 prosenttia typen kokonaiskuormituksesta 31 päivään joulukuuta 2040 mennessä.
 b)  93 prosenttia fosforin ja 80 prosenttia typen kokonaiskuormituksesta 31 päivään joulukuuta 2040 mennessä. Päivillä, joiden aikana poistoveden lämpötila laskee alle 12 °C:n, ei ole merkitystä typenpoiston laskemisessa ensimmäisen alakohdan soveltamiseksi.
Tarkistus 94
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 7 kohta
7.  Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että kun 2 kohdassa tarkoitettuun luetteloon sisällytetään alueita kyseisessä kohdassa edellytettyjen säännöllisten päivitysten yhteydessä, tällaisella alueella sijaitsevista yhdyskuntajätevedenpuhdistamoista johdettavat jätevedet täyttävät 3 ja 4 kohdassa säädetyt vaatimukset seitsemän vuoden kuluessa siitä, kun kyseiset alueet on sisällytetty luetteloon.
 7.  Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että kun 2 kohdassa tarkoitettuun luetteloon sisällytetään alueita kyseisessä kohdassa edellytettyjen säännöllisten päivitysten yhteydessä, tällaisella alueella sijaitsevista yhdyskuntajätevedenpuhdistamoista johdettavat jätevedet ja yhdyskuntajätevedenpuhdistamoista tällaisen alueen valuma-alueelle johdettavat jätevedet täyttävät 3 ja 4 kohdassa säädetyt vaatimukset seitsemän vuoden kuluessa siitä, kun kyseiset alueet on sisällytetty luetteloon.
Tarkistus 95
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että 5 kohdan mukainen mikroepäpuhtauksien poisto tehdään 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä 50 prosentille jätevesistä, jotka johdetaan ympäristöön sellaisista yhdyskuntajätevedenpuhdistamoista, jotka käsittelevät vähintään 100 000 avl:n kuormitusta.
 Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että 5 kohdan mukainen mikroepäpuhtauksien poisto tehdään ... päivään ...kuuta ... [viisi vuotta tämän direktiivin voimaantulosta] mennessä 50 prosentille jätevesistä, jotka johdetaan ympäristöön sellaisista yhdyskuntajätevedenpuhdistamoista, jotka käsittelevät vähintään 150 000 avl:n kuormitusta.
Tarkistus 96
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että 5 kohdan mukainen mikroepäpuhtauksien poisto on 31 päivään joulukuuta 2035 mennessä otettu käyttöön kaikissa yhdyskuntajätevedenpuhdistamoissa, jotka käsittelevät vähintään 100 000 avl:n kuormitusta.
 Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että 5 kohdan mukainen mikroepäpuhtauksien poisto on ... päivään ...kuuta ... [kymmenen vuotta tämän direktiivin voimaantulosta] mennessä otettu käyttöön kaikissa yhdyskuntajätevedenpuhdistamoissa, jotka käsittelevät vähintään 150 000 avl:n kuormitusta.
Tarkistus 97
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Jäsenvaltioiden on laadittava 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä luettelo alueistaan, joilla mikroepäpuhtauksien pitoisuudet tai kertyminen aiheuttavat riskin ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Jäsenvaltioiden on tarkistettava luettelo sen laatimisen jälkeen viiden vuoden välein ja saatettava se tarvittaessa ajan tasalle.
 Jäsenvaltioiden on laadittava ja julkaistava ... päivään ...kuuta ... [kaksi vuotta tämän direktiivin voimaantulosta] mennessä luettelo vähintään 100 000 avl:n taajamista alueillaan ja ... päivään ...kuuta ... [viisi vuotta tämän direktiivin voimaantulosta] mennessä luettelo vähintään 35 000 avl:n taajamistaan, joilla mikroepäpuhtauksien pitoisuudet tai kertyminen aiheuttavat riskin terveydelle tai ympäristölle. Jäsenvaltioiden on tarkistettava luettelo sen laatimisen jälkeen vähintään viiden vuoden välein ja saatettava se tarvittaessa ajan tasalle ilman tarpeetonta viivytystä.
Tarkistus 98
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 2 kohta – 2 alakohta – johdantokappale
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun luetteloon on sisällytettävä seuraavat alueet, jollei riskinarvioinnin perusteella voida osoittaa, ettei ihmisten terveydelle tai ympäristölle aiheudu vaaraa kyseisillä alueilla:
 Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin luetteloihin on sisällytettävä seuraavat alueet, jollei riskinarvioinnin perusteella voida osoittaa, ettei terveydelle tai ympäristölle aiheudu vaaraa kyseisillä alueilla:
Tarkistus 99
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 2 kohta – 2 alakohta – f alakohta
f)  alueet, joilla lisäkäsittely on tarpeen direktiiveissä 2000/60/EY ja 2008/105/EY vahvistettujen vaatimusten täyttämiseksi.
 f)  alueet, joilla lisäkäsittely on tarpeen direktiiveissä 2000/60/EY, 2006/118/EY, 2008/105/EY ja 2008/56/EY vahvistettujen vaatimusten täyttämiseksi.
Tarkistus 100
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 2 kohta – 2 alakohta – f a alakohta (uusi)
f a)   direktiivin 92/43/ETY mukaisesti nimetyt erityisten suojelutoimien alueet ja direktiivin 79/409/ETY mukaisesti nimetyt erityiset suojelualueet, jotka ovat ekologisen Natura 2000 -verkoston perusta.
Tarkistus 101
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.   Jos jäsenvaltio ei laadi 2 kohdassa tarkoitettuja luetteloja siinä asetetuissa määräajoissa, kaikille jätevesille, jotka johdetaan ympäristöön vähintään 35 000 avl:n kuormitusta käsittelevistä yhdyskuntajätevedenpuhdistamoista, on tehtävä 5 kohdan mukainen mikroepäpuhtauksien poisto.
Tarkistus 102
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että ... päivään ...kuuta ... [viisi vuotta tämän direktiivin voimaantulosta] mennessä 50 prosentissa taajamista, joiden avl on 100 000–150 000, viemäröidyille yhdyskuntajätevesille tehdään 5 kohdan mukainen mikroepäpuhtauksien poisto ennen johtamista 2 kohdassa tarkoitettuun luetteloon sisältyville alueille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.
Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että ... päivään ...kuuta ... [kymmenen vuotta tämän direktiivin voimaantulosta] mennessä kaikkien 100 000–150 000 avl:n taajamien viemäröidyille yhdyskuntajätevesille tehdään 5 kohdan mukainen mikroepäpuhtauksien poisto ennen johtamista 2 kohdassa tarkoitettuun luetteloon sisältyville alueille.
Tarkistus 103
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 4 kohta – 1 alakohta
Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että 31 päivään joulukuuta 2035 mennessä 50 prosentissa taajamista, joiden avl on 10 000–100 000, viemäröidyille yhdyskuntajätevesille tehdään 5 kohdan mukainen mikroepäpuhtauksien poisto ennen johtamista 2 kohdassa tarkoitettuun luetteloon sisältyville alueille.
 Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että ... päivään ...kuuta ... [kymmenen vuotta tämän direktiivin voimaantulosta] mennessä 50 prosentissa taajamista, joiden avl on vähintään 35 000, viemäröidyille yhdyskuntajätevesille tehdään 5 kohdan mukainen mikroepäpuhtauksien poisto ennen johtamista 2 kohdassa tarkoitettuun luetteloon sisältyville alueille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.
Tarkistus 104
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 4 kohta – 2 alakohta
Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että 31 päivään joulukuuta 2040 mennessä kaikkien 10 000–100 000 avl:n taajamien viemäröidyille yhdyskuntajätevesille tehdään 5 kohdan mukainen mikroepäpuhtauksien poisto ennen johtamista 2 kohdassa tarkoitettuun luetteloon sisältyville alueille.
 Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että ... päivään ...kuuta ... [viisitoista vuotta tämän direktiivin voimaantulosta] mennessä kaikkien vähintään 35 000 avl:n taajamien viemäröidyille yhdyskuntajätevesille tehdään 5 kohdan mukainen mikroepäpuhtauksien poisto ennen johtamista 2 kohdassa tarkoitettuun luetteloon sisältyville alueille. 
Tarkistus 105
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.   Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut säännökset koskevat myös jätevesiä, jotka johdetaan vähintään 35 000 avl:n yhdyskuntajätevedenpuhdistamoista 2 kohdassa tarkoitettuun luetteloon sisältyvän alueen valuma-alueelle.
Tarkistus 106
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 5 kohta – 2 alakohta
Komissiolle siirretään valta antaa 27 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä I olevia B ja D osaa toisessa alakohdassa tarkoitettujen vaatimusten ja menetelmien mukauttamiseksi tekniikan ja tieteen kehitykseen.
 Komissiolle siirretään valta antaa 27 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä I olevia B ja D osaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen vaatimusten ja menetelmien mukauttamiseksi tekniikan ja tieteen kehitykseen.
Tarkistus 107
Ehdotus direktiiviksi
9 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että liitteessä III lueteltuja tuotteita markkinoille saattavilla tuottajilla on laajennettu tuottajavastuu.
 Jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteessä III lueteltuja tuotteita markkinoille saattavilla tuottajilla on laajennettu tuottajavastuu.
Tarkistus 108
Ehdotus direktiiviksi
9 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Laajennettua tuottajavastuuta on täydennettävä yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen parantamiseksi käyttöön otettavalla kansallisella rahoituksella, jotta voidaan varmistaa, ettei EMAn ja ECHAn avustuksella määritettyjen elintärkeiden tuotteiden, erityisesti lääkkeiden, saatavuudelle, kohtuuhintaisuudelle ja saavutettavuudelle aiheudu tahattomia seurauksia, ja sen varmistamiseksi, että toiminnanharjoittajilla on riittävästi varoja. Kansallisen rahoituksen osuus saa olla enintään 20 prosenttia, eikä se saa heikentää saastuttaja maksaa -periaatetta.
Tarkistus 109
Ehdotus direktiiviksi
9 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – johdantokappale
Näillä toimenpiteillä on varmistettava, että kyseiset tuottajat kattavat
 Laajennettu tuottajavastuu ja kansallinen rahoitus kattavat
Tarkistus 110
Ehdotus direktiiviksi
9 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a alakohta
a)  kaikki 8 artiklassa säädettyjen vaatimusten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset, mukaan lukien kustannukset, jotka aiheutuvat yhdyskuntajätevesien mikroepäpuhtauksien poistosta, jolla poistetaan kyseisten tuottajien markkinoille saattamista tuotteista ja niiden jäämistä johtuvia mikroepäpuhtauksia, ja 21 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen mikroepäpuhtauksien seurannasta;
 a)  kaikki 8 artiklassa säädettyjen vaatimusten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset, mukaan lukien kustannukset (pääomamenot ja toimintamenot), jotka aiheutuvat yhdyskuntajätevesien sellaisten mikroepäpuhtauksien, joita ei voida poistaa mekaanisella käsittelyllä, biologisella käsittelyllä tai ravinteiden poistolla, poistosta, jolla poistetaan kyseisten tuottajien markkinoille saattamista tuotteista ja niiden jäämistä johtuvia mikroepäpuhtauksia, ja 21 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen mikroepäpuhtauksien seurannasta;
Tarkistus 111
Ehdotus direktiiviksi
9 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – c alakohta
c)  muut kyseisten tuottajien laajennetun tuottajavastuun toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset.
 c)  muut laajennetun tuottajavastuun toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset.
Tarkistus 112
Ehdotus direktiiviksi
9 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.   Jäljempänä 21 artiklassa edellytetyn seurannan tulosten perusteella komissio tarkastelee liitteessä 3 olevaa tuoteluetteloa uudelleen viiden vuoden välein. Komissiolle siirretään valta antaa 27 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tämän direktiivin täydentämiseksi delegoituja säädöksiä, joilla laajennetaan liitteen 3 kattamien tuotteiden luetteloa.
Tarkistus 113
Ehdotus direktiiviksi
9 artikla – 1 b kohta (uusi)
1 b.   Laajennettua tuottajavastuuta sovelletaan riippumatta siitä, ovatko markkinoille saatetut tuotteet tai niiden yksittäiset osat valmistettu jäsenvaltiossa vai kolmannessa maassa, onko tuottajilla sääntömääräinen kotipaikka unionissa tai onko tuote saatettu markkinoille digitaalisen alustan kautta.
Tarkistus 114
Ehdotus direktiiviksi
9 artikla – 1 c kohta (uusi)
1 c.   Jäsenvaltiot voivat lisätä muita aloja, jos kyseisen alan tuottamista mikroepäpuhtauksista on näyttöä.
Tarkistus 115
Ehdotus direktiiviksi
9 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  sen markkinoille saattaman tuotteen määrä on alle kaksi tonnia vuodessa;
 a)  sen unionin markkinoille saattaman tuotteen määrä on alle kaksi tonnia vuodessa;
Tarkistus 116
Ehdotus direktiiviksi
9 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  sen markkinoille saattamista tuotteista ei aiheudu niiden elinkaaren lopussa mikroepäpuhtauksia jätevesiin.
 b)  sen markkinoille saattamat tuotteet ovat nopeasti biohajoavia asetuksen (EY) N:o 1272/20081 a liitteessä I olevan 4.1.2.9.5 osan mukaisesti jätevesissä eikä niistä aiheudu niiden elinkaaren lopussa mikroepäpuhtauksia jätevesiin.
_________________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta (EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1).
Tarkistus 117
Ehdotus direktiiviksi
9 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)   markkinoille saatettavissa tuotteissa olevat aineet ovat nopeasti biohajoavia vesiolosuhteissa asetuksen (EY) N:o 1272/20081 a liitteessä I olevan 4.1.2.9.5 osan mukaisesti. 
_________________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta (EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1).
Tarkistus 118
Ehdotus direktiiviksi
9 artikla – 3 kohta
3.  Komissiolle siirretään valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan yksityiskohtaiset perusteet 2 kohdan b alakohdassa säädetyn edellytyksen yhdenmukaiselle soveltamiselle tiettyihin tuoteryhmiin. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
 3.  Komissiolle siirretään valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan yksityiskohtaiset perusteet 2 kohdan b alakohdassa säädetyn edellytyksen yhdenmukaiselle soveltamiselle tiettyihin tuoteryhmiin. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [8 artiklan 1 kohdan soveltamisen alkamispäivä] 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Tarkistus 119
Ehdotus direktiiviksi
9 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.   Komissio helpottaa jäsenvaltioiden välistä parhaiden käytäntöjen vaihtoa laajennetun tuottajavastuun järjestelmän perustamisesta.
Tarkistus 120
Ehdotus direktiiviksi
9 artikla – 4 kohta – 1 alakohta
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut tuottajat toteuttavat laajennettua tuottajavastuutaan kollektiivisesti sitoutumalla tuottajavastuujärjestöön.
 Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut tuottajat toteuttavat laajennettua tuottajavastuutaan kollektiivisesti sitoutumalla tuottajavastuujärjestöön tai että tunnustettu järjestö mahdollistaa sen, että kyseiset tuottajat voivat täyttää velvoitteensa.
Tarkistus 121
Ehdotus direktiiviksi
9 artikla – 4 kohta – 2 alakohta – a alakohta – ii alakohta
ii)  tiedot i alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden vaarallisuudesta jätevesissä niiden elinkaaren lopussa;
 ii)  tiedot i alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden vaarallisuudesta jätevesissä ja niiden biohajoavuudesta niiden elinkaaren lopussa;
Tarkistus 122
Ehdotus direktiiviksi
9 artikla – 5 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)   tuottajien maksuosuus on varattu 1 kohdassa mainittuihin kustannuksiin, ja puhdistamojen toiminnanharjoittajat voivat käyttää varoja investointisykliensä ja -tarpeidensa mukaisesti.
Tarkistus 123
Ehdotus direktiiviksi
9 artikla – 5 a kohta (uusi)
5 a.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 9 ja 10 artiklan mukaiset laajennetun tuottajavastuun järjestelmää ja laajennetun tuottajavastuun järjestöjä koskevat vaatimukset täyttyvät, ennen kuin 8 artiklan 1, 4 ja 5 kohdan mukaiset mikroepäpuhtauksien poistoa koskevat vaatimukset pannaan täytäntöön.
Tarkistus 124
Ehdotus direktiiviksi
10 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)   se sopii taakan jakamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, joissa otetaan huomioon esimerkiksi mikroepäpuhtauksien määrä tuotteessa. 
Tarkistus 125
Ehdotus direktiiviksi
10 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla tiedotetaan kuluttajille jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevista toimenpiteistä, vastaanotto- ja keräysjärjestelmistä sekä liitteessä III lueteltujen tuotteiden epäasianmukaisten jätteenkäsittelykeinojen vaikutuksista jäteveden keräämiseen, käsittelyyn ja päästöihin.
Tarkistus 126
Ehdotus direktiiviksi
10 artikla – 2 kohta
2.  Jäsenvaltioiden on luotava riittävä seuranta- ja valvontakehys sen varmistamiseksi, että tuottajavastuujärjestöt täyttävät velvoitteensa, että niiden varoja käytetään asianmukaisesti ja että kaikki toimijat, joita laajennettu tuottajavastuu koskee, raportoivat luotettavat tiedot toimivaltaisille viranomaisille ja pyydettäessä tuottajavastuujärjestöille.
 2.  Jäsenvaltioiden on luotava riittävä seuranta- ja valvontakehys sen varmistamiseksi, että tuottajavastuujärjestöt täyttävät velvoitteensa avoimesti, että niiden varoja käytetään asianmukaisesti, että jäsenvaltiot voivat kuulla tuottajavastuujärjestöjä ja tekevät kaikki investoinnit jätevedenpuhdistamoihin tuottajavastuujärjestöistä riippumattomasti ja että kaikki toimijat, joita laajennettu tuottajavastuu koskee, raportoivat luotettavat tiedot toimivaltaisille viranomaisille ja pyydettäessä tuottajavastuujärjestöille. Toimivaltaisten viranomaisten on vaatimusten täyttämiseksi toimitettava tarvittavat tiedot muille toimivaltaisille viranomaisille ja vaihdettava niitä säännöllisesti vähintään kuuden kuukauden välein.
Tarkistus 127
Ehdotus direktiiviksi
10 artikla – 4 kohta
4.  Jäsenvaltion on varmistettava, että toisen jäsenvaltion alueelle sijoittautuneet tuottajat, jotka saattavat tuotteita sen markkinoille:
 4.  Jäsenvaltion on varmistettava, että toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan alueelle sijoittautuneet tuottajat, jotka saattavat tuotteita sen tai kolmannen maan markkinoille, nimeävät sen alueelle sijoittautuneen oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön valtuutetuksi edustajaksi täyttääkseen laajennettua tuottajavastuuta koskevat tämän direktiivin velvoitteet sen alueella:
a)   nimeävät sen alueelle sijoittautuneen oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön valtuutetuksi edustajaksi laajennettua tuottajan vastuuta koskevien velvoitteiden täyttämiseksi sen alueella; tai
b)   toteuttavat a alakohtaa vastaavia toimenpiteitä.
Tarkistus 128
Ehdotus direktiiviksi
10 artikla – 5 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulla vuoropuhelulla mahdollistetaan erityisesti sellaisten toimenpiteiden määrittäminen ja täytäntöönpano, joilla laajennetusta tuottajavastuusta ja saastuttajan vastuusta voidaan tehdä taloudellisesti mahdollisimman tehokas, kuten toimenpiteiden jätevesiin kohdistuvan mikroepäpuhtauskuormituksen vähentämiseksi, sekä sopivimman mikroepäpuhtauksien poistotekniikan valinta, ja estetään mahdolliset tahattomat seuraukset lääkkeiden kohtuuhintaisuudelle, saavutettavuudelle ja saatavuudelle.
Tarkistus 129
Ehdotus direktiiviksi
10 artikla – 5 a kohta (uusi)
5 a.   Jätevedenpuhdistamojen toiminnanharjoittajia edustavilla yhdistyksillä on laajennetun tuottajavastuun järjestöissä tarkkailijan asema.
Tarkistus 130
Ehdotus direktiiviksi
11 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että yhdyskuntajätevedenpuhdistamoille ja keräysjärjestelmille tehdään energiakatselmukset joka neljäs vuosi. Energiakatselmukset on toteutettava direktiivin 2012/27/EU 8 artiklan mukaisesti ja niissä on tarkasteltava mahdollisuuksia uusiutuvan energian kustannustehokkaaseen käyttöön tai tuotantoon niin, että keskitytään erityisesti biokaasun tuotantomahdollisuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen yhdessä metaanipäästöjen vähentämisen kanssa. Ensimmäiset katselmukset on tehtävä
 1.  Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että yhdyskuntajätevedenpuhdistamoille ja keräysjärjestelmille tehdään energiakatselmukset joka neljäs vuosi. Energiakatselmukset on suoritettava direktiivin 2012/27/EU 8 artiklan ja energiatehokkuudesta annetun direktiivin (...) (uudelleenlaadittu) 11 artiklan mukaisesti, ja niissä on mahdollisuuksien mukaan digitaalisia välineitä käyttäen tarkasteltava mahdollisuuksia uusiutuvan energian kustannustehokkaaseen käyttöön, energiankulutuksen vähentämiseen, hukkalämmön hyödyntämiseen ja käyttöön joko paikan päällä tai kaukojärjestelmän kautta, tai uusiutuvan energian tuotantoon. Niissä keskitytään erityisesti biokaasun tuotantomahdollisuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen yhdessä metaani- ja typpioksidipäästöjen vähentämisen kanssa. Ensimmäiset katselmukset on tehtävä
Tarkistus 131
Ehdotus direktiiviksi
11 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  31 päivään joulukuuta 2025 mennessä yhdyskuntajätevedenpuhdistamoille, jotka käsittelevät vähintään 100 000 avl:n kuormitusta, sekä niihin liitetyille keräysjärjestelmille;
 a)  ... päivään ...kuuta ... [24 kuukautta tämän direktiivin voimaantulosta] mennessä yhdyskuntajätevedenpuhdistamoille, jotka käsittelevät vähintään 100 000 avl:n kuormitusta, sekä niihin liitetyille keräysjärjestelmille;
Tarkistus 132
Ehdotus direktiiviksi
11 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  31 päivään joulukuuta 2030 mennessä yhdyskuntajätevedenpuhdistamoille, jotka käsittelevät 10 000–100 000 avl:n kuormitusta, sekä niihin liitetyille keräysjärjestelmille;
 b)  ... päivään ...kuuta ... [48 kuukautta tämän direktiivin voimaantulosta] mennessä yhdyskuntajätevedenpuhdistamoille, jotka käsittelevät 10 000–100 000 avl:n kuormitusta, sekä niihin liitetyille keräysjärjestelmille;
Tarkistus 133
Ehdotus direktiiviksi
11 artikla – 2 kohta – johdantokappale
2.  Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että vähintään 10 000 avl:n kuormitusta käsittelevien yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen tuottaman direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 1 kohdan määritelmän mukaisen uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian vuotuinen kokonaismäärä vastaa kansallisella tasolla vähintään
 2.  Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että vähintään 10 000 avl:n kuormitusta käsittelevien yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen paikan päällä puhdistamossa tai sen ulkopuolella tuottaman direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 1 kohdan määritelmän mukaisen uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian vuotuinen kokonaismäärä, riippumatta siitä, käyttävätkö niiden omistajat tai toiminnanharjoittajat sitä yhdyskuntajätevedenpuhdistamoissa paikan päällä vai puhdistamon ulkopuolella, vastaa kansallisella tasolla vähintään
Tarkistus 134
Ehdotus direktiiviksi
11 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  50 prosenttia tällaisten laitosten vuotuisesta energian kokonaiskulutuksesta 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä;
 a)  50 prosenttia tällaisten laitosten vuotuisesta energian kokonaiskulutuksesta 31 päivään joulukuuta 2033 mennessä;
Tarkistus 135
Ehdotus direktiiviksi
11 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  75 prosenttia tällaisten laitosten vuotuisesta energian kokonaiskulutuksesta 31 päivään joulukuuta 2035 mennessä;
 b)  75 prosenttia tällaisten laitosten vuotuisesta energian kokonaiskulutuksesta 31 päivään joulukuuta 2036 mennessä;
Tarkistus 136
Ehdotus direktiiviksi
11 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.   Jäsenvaltioiden on helpotettava hyväksymismenettelyjä jätevedenpuhdistamojen käyttöön tarkoitetun uusiutuvan energian tuotannon kehittämiseksi direktiivin (EU) 2018/2001 mukaisesti.
Tarkistus 267
Ehdotus direktiiviksi
11 artikla – 2 b kohta (uusi)
2 b.   Poikkeuksellisesti, jos jäsenvaltio ei saavuta kansallisella tasolla 100 prosentin energianeutraaliutta vähintään 10 000 avl:n kuormitusta käsittelevissä yhdyskuntajätevedenpuhdistamoissa, vaikka se on toteuttanut kaikki tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa energiakatselmuksissa säädetyt energiatehokkuustoimenpiteet, eikä se pysty lisäämään energiantuotantoa jätevedenpuhdistamoissa paikan päällä puhdistamossa tai sen ulkopuolella tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti, asianomainen jäsenvaltio voi poikkeuksellisesti sallia uusiutuvan energian hankinnan ulkoisista lähteistä sähkönhankintasopimusten avulla jäljellä olevan prosenttiosuuden osalta enintään 40 prosenttiin saakka edellyttäen, että kaikki edellä mainitut edellytykset täyttyvät.
Tarkistus 138
Ehdotus direktiiviksi
11 artikla – 2 c kohta (uusi)
2 c.   Komissio ehdottaa 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä metaanipäästöjen vähentämistä koskevaa etenemissuunnitelmaa vuoteen 2030. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jätevesiala on ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.
Tarkistus 139
Ehdotus direktiiviksi
12 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Jos kyseinen satunnaispäästö voi vaikuttaa merkittävästi alajuoksulla sijaitseviin vesimuodostumiin, kyseinen ilmoitus on tehtävä välittömästi.
 Jos kyseinen päästö voi vaikuttaa merkittävästi alajuoksulla sijaitseviin vesimuodostumiin, kyseinen ilmoitus on tehtävä välittömästi. Ilmoitus on lähetettävä myös asianomaisille valuma-alueiden sidosryhmille, kuten juomavesihuollon toimijoille. Tapauksissa, joissa päästöllä on vaikutuksia terveyteen tai ympäristöön toisessa jäsenvaltiossa, sen jäsenvaltion, jonka alueella päästö on sattunut, on varmistettava, että asiasta ilmoitetaan välittömästi toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ja komissiolle.
Tarkistus 140
Ehdotus direktiiviksi
12 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Jäsenvaltioiden on vastattava toisilleen hyvissä ajoin ja viimeistään yhden kuukauden kuluttua siitä, kun toinen jäsenvaltio on antanut ilmoituksen 1 kohdan mukaisesti.
Tarkistus 141
Ehdotus direktiiviksi
12 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Niiden jäsenvaltioiden, joita asia koskee, on toimittava yhteistyössä kyseisten jätevesipäästöjen tunnistamiseksi ja tämän direktiivin noudattamiseksi tarvittavien päästölähteillä suoritettavien vesiensuojelutoimenpiteiden määrittämiseksi.
 Niiden jäsenvaltioiden, joita asia koskee, on toimittava yhteistyössä kyseisten jätevesipäästöjen tunnistamiseksi tapauksen mukaan veden epäpuhtauksia koskevan asiaankuuluvan lainsäädännön mukaisesti ja tämän direktiivin noudattamiseksi tarvittavien päästölähteillä suoritettavien vesiensuojelutoimenpiteiden määrittämiseksi.
Tarkistus 142
Ehdotus direktiiviksi
14 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta
b)  antaa teollisuus- ja laitosjätevesiä vastaanottavien keräysjärjestelmien ja yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen toiminnanharjoittajille mahdollisuuden tutustua pyynnöstä keräysalueilleen myönnettyihin erityislupiin.
 b)  antaa teollisuus- ja laitosjätevesiä vastaanottavien keräysjärjestelmien ja yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen toiminnanharjoittajille mahdollisuuden tutustua keräysalueilleen myönnettäviin erityislupiin ennen niiden myöntämistä.
Tarkistus 143
Ehdotus direktiiviksi
14 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b a alakohta (uusi)
b a)   varmistaa, että teollisuus- ja laitosjätevesiä johtava toiminnanharjoittaja täyttää kaikki seuraavat vaatimukset:
i)  veteen päästetyt pilaavat aineet eivät estä jätevedenpuhdistamon toimintaa tai kykyä hyödyntää resursseja;
ii)  veteen päästetyt pilaavat aineet eivät vahingoita keräysjärjestelmien parissa tai jätevedenpuhdistamoissa työskentelevän henkilöstön terveyttä;
iii)  jätevedenpuhdistamo on suunniteltu ja varustettu siten, että veteen päästettyjen pilaavien aineiden vaikutuksia voidaan lieventää;
Tarkistus 144
Ehdotus direktiiviksi
14 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b b alakohta (uusi)
b b)   erityislupaa ei myönnetä, jos teollisuus- ja laitosjäteveden johtaminen uhkaa vesistöjä, joita käytetään direktiivin (EU) 2020/2184 2 artiklan 1 kohdassa määritellyn ihmisten käyttöön tarkoitetun veden ottamiseen;
Tarkistus 145
Ehdotus direktiiviksi
14 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b c alakohta (uusi)
b c)   kyseiset menettelyt eivät viivästytä perusteettomasti erityisluvan myöntämistä.
Tarkistus 146
Ehdotus direktiiviksi
14 artikla – 2 kohta – johdantokappale
2.  Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet, mukaan lukien erityisluvan uudelleentarkastelu, 1 kohdassa tarkoitettuihin teollisuus- ja laitosjätevesiin sisältyvän kuormituksen lähteiden tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi mahdollisuuksien mukaan, jos ilmenee jokin seuraavista tilanteista:
 2.  Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet, mukaan lukien erityisluvan uudelleentarkastelu ja tarvittaessa kumoaminen, 1 kohdassa tarkoitettuihin teollisuus- ja laitosjätevesiin sisältyvän kuormituksen lähteiden tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi mahdollisuuksien mukaan, jos ilmenee jokin seuraavista tilanteista:
Tarkistus 147
Ehdotus direktiiviksi
14 artikla – 2 kohta – c alakohta
c)  käsiteltyä yhdyskuntajätevettä on tarkoitus käyttää uudelleen asetuksen (EU) 2020/741 mukaisesti;
 c)  käsiteltyä yhdyskuntajätevettä on tarkoitus käyttää uudelleen asetuksen (EU) 2020/741 mukaisesti tai muuhun kuin maatalouskäyttöön;
Tarkistus 148
Ehdotus direktiiviksi
14 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.   Sellaisen vaaratilanteen tai onnettomuuden sattuessa, joka vaikuttaa yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen toiminnanharjoittajiin, toimivaltaisen viranomaisen on edellytettävä, että toiminnanharjoittaja, jolla on erityislupa, toteuttaa asianmukaiset täydentävät toimenpiteet, joita toimivaltainen viranomainen pitää tarpeellisina ympäristövaikutusten rajoittamiseksi ja uusien mahdollisten vaaratilanteiden tai onnettomuuksien estämiseksi. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava jätevedenpuhdistamojen toiminnanharjoittajille, myös mahdollisille asiaankuuluville rajatylittäville jätevesialan toimijoille, toimenpiteistä, jotka on toteutettu kyseisen pilaantumisen terveydelle ja ympäristölle aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseksi tai korjaamiseksi.
Tarkistus 149
Ehdotus direktiiviksi
15 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltioiden on edistettävä järjestelmällisesti kaikissa yhdyskuntajätevedenpuhdistamoissa käsiteltyjen jätevesien uudelleenkäyttöä. Jos käsiteltyä jätevettä käytetään uudelleen maatalouden keinokasteluun, sen on täytettävä asetuksessa (EU) 2020/741 vahvistetut vaatimukset.
 1.  Jäsenvaltioiden on edistettävä järjestelmällisesti kaikissa yhdyskuntajätevedenpuhdistamoissa käsiteltyjen jätevesien uudelleenkäyttöä, erityisesti vesistressialueilla ja teollisuuden käyttötarkoituksiin, jos ympäristölle ei aiheudu haitallisia vaikutuksia ja terveysriskien hallintatoimenpiteitä on pantu täytäntöön. Veden uudelleenkäytön tarpeet on arvioitava ottaen huomioon vesipuitedirektiivin 2000/60/EY mukaisesti laaditut kansalliset vesipiirin hoitosuunnitelmat. Jäsenvaltioiden on uudelleenkäyttötarkoituksia suunnitellessaan varmistettava, että jäteveden uudelleenkäyttö ei vaaranna ekologista virtaamaa vastaanottavassa vesistössä. Jos käsiteltyä jätevettä käytetään uudelleen maatalouden keinokasteluun, sen on täytettävä asetuksessa (EU) 2020/741 vahvistetut vaatimukset.
Tarkistus 150
Ehdotus direktiiviksi
15 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.   Kiertotalouden edistämiseksi 7 artiklassa ja liitteessä I olevan B osan taulukossa 2 vahvistettuja ravinteiden poistoa koskevia vaatimuksia ei tilapäisesti sovelleta uusioveteen, joka on tarkoitettu yksinomaan uudelleenkäyttöön maatalouden kastelussa, mikä vähentää tarvetta lisätä typpeä ja fosforia kasteluun käytettävään veteen.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu uusioveden uudelleenkäyttö maataloustarkoituksiin sallitaan ainoastaan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
a)   se ei aiheuta riskiä terveydelle tai ympäristölle, rehevöityminen mukaan luettuna;
b)   uusiovesi täyttää asetuksessa (EU) 2020/741 vahvistetut vaatimukset;
c)   yhdyskuntajätevedestä tuotetussa uusiovedessä suoritetaan lisäseurantaa mikroepäpuhtauksien ja mikromuovien osalta;
d)   vastaanottavien vesistöjen ekologisen virtauksen vähimmäistaso ei vaarannu;
e)   kaikille puhdistamolle tuleville yhdyskuntajätevesille on riittävästi käsittely- tai varastointikapasiteettia niinä ajanjaksoina, joina yhdyskuntajätevettä ei käytetä uudelleen maataloudessa.
Kun sovelletaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua poikkeusta, uudelleenkäytetylle yhdyskuntajätevedelle tehdään mikroepäpuhtauksien poisto 8 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 151
Ehdotus direktiiviksi
15 artikla – 1 b kohta (uusi)
1 b.   Jolleivät jäsenvaltiot ole jo kehittäneet vastaavia kansallisia vesistrategioita ... päivään ...kuuta ... [lisätään päivämäärä, joka on 24 kuukautta tämän direktiivin voimaantulosta] mennessä, niiden on laadittava komissiota ja asiaankuuluvia sidosryhmiä kuullen, mukaan lukien valtion virastot ja alue- ja paikallishallinto, vesilaitokset, teollisuus, valtiosta riippumattomat järjestöt ja tiedemaailma, veden säästöä ja uudelleenkäyttöä koskeva kansallinen suunnitelma, jossa
a)   määritetään toimet, jotka ovat tarpeen jäsenvaltioiden vesivarojen taikka toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan kanssa jaettujen rajat ylittävien vesivarojen varmuuden, kestävyyden ja häiriönsietokyvyn varmistamiseksi;
b)   määritellään kansalliset tavoitteet ja toimintasuunnitelmat a alakohdassa luetelluilla määritellyillä aloilla, mukaan lukien veden uudelleenkäyttö ja veden säästäminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) 2020/741 2 artiklan soveltamista, ottaen huomioon ilmastonmuutokseen liittyvät ennusteet veden saatavuudesta, kun käsiteltyä yhdyskuntajätevettä johdetaan vesistöihin;
c)   kuvataan tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavat täytäntöönpanotoimenpiteet, mukaan lukien niihin liittyvät varat.
Tarkistus 152
Ehdotus direktiiviksi
15 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.   Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet talousjätevesikuormituksen kasvun ennakoimiseksi ja yhdyskuntajätevesien keräys- ja käsittelyinfrastruktuureidensa mukauttamiseksi siihen, mukaan lukien tarvittaessa uusien infrastruktuurien rakentaminen. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki varotoimenpiteet ekologisen ja kemiallisen tilan heikkenemisen välttämiseksi vesimuodostumissa, joihin vaikutukset kohdistuvat.
Jäsenvaltioiden katsotaan täyttävän direktiivissä 2000/60/EY asetetut tavoitteet, jos kaikki seuraavat perusteet täyttyvät:
a)   vaihtoehtoiset tavat käsitellä talousjätevesikuormituksen ja valumavesikuormituksen kasvua, mukaan lukien vaihtoehtoisten päästöpaikkojen huomioon ottaminen, eivät tuottaisi enemmän ympäristöhyötyjä tai ne aiheuttaisivat kohtuuttomia kustannuksia;
b)   kaikki teknisesti toteuttamiskelpoiset lieventävät toimenpiteet esitetään 14 ja 15 artiklassa tarkoitetussa jätevedenpuhdistamon luvassa, ja ne pannaan tehokkaasti täytäntöön yhdyskuntajätevesien vaikutusten minimoimiseksi vesimuodostumissa, joihin asia vaikuttaa, mukaan lukien tarvittaessa tiukemmat päästörajoitukset, joiden avulla on tarkoitus saavuttaa direktiivissä 2000/60/EY asetetut tavoitteet ja direktiivin 2008/105/EY mukaisesti asetetut ympäristönlaatunormit.
Toisessa alakohdassa tarkoitettujen kriteerien noudattaminen on osoitettava direktiivin 2000/60/EY mukaisesti laadituissa vesipiirien hoitosuunnitelmissa.
Tarkistus 153
Ehdotus direktiiviksi
15 artikla – 3 b kohta (uusi)
3 b.   Jos jokin ympäristönlaatunormi edellyttää tiukempia ehtoja kuin liitteen I A ja B osassa olevat, erityislupaan on sisällytettävä lisäehtoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita toimenpiteitä, joihin voidaan ryhtyä ympäristönlaatunormien noudattamiseksi.
Tarkistus 154
Ehdotus direktiiviksi
17 artikla – 1 kohta – f alakohta
f)  muut kansanterveyteen liittyvät muuttujat, joita jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset pitävät seurannan kannalta merkityksellisinä.
 f)  muut kansanterveyteen liittyvät muuttujat, kuten kolibakteeri tai legionellabakteeri, joita Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) tai jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset pitävät seurannan kannalta merkityksellisinä.
Tarkistus 155
Ehdotus direktiiviksi
17 artikla – 2 kohta – johdantokappale
2.  Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi jokaisen jäsenvaltion on perustettava kansallinen järjestelmä kansanterveysasioista vastaavien toimivaltaisten viranomaisten ja yhdyskuntajätevesien käsittelystä vastaavien toimivaltaisten viranomaisten välistä pysyvää yhteistyötä ja koordinointia varten seuraavien tehtävien osalta:
 2.  Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi jokaisen jäsenvaltion on perustettava kansallinen järjestelmä kansanterveysasioista vastaavien toimivaltaisten viranomaisten ja yhdyskuntajätevesien käsittelystä vastaavien toimivaltaisten viranomaisten välistä pysyvää yhteistyötä ja koordinointia varten käyttäen soveltuvin osin digitaalisia välineitä ja teknologioita seuraavien tehtävien osalta:
Tarkistus 156
Ehdotus direktiiviksi
17 artikla – 2 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)   tehtävien, vastuiden ja kustannusten selkeä jako toiminnanharjoittajien ja asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten kesken, myös silloin, kun ne liittyvät näytteenottoon ja analysointiin;
Tarkistus 157
Ehdotus direktiiviksi
17 artikla – 2 kohta – a b alakohta (uusi)
a b)   asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten, yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen toiminnanharjoittajien ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden vastuiden erittely, jos tämän artiklan mukaisista velvoitteista johtuvia näytteenottoa ja analysointia koskevia lisäkustannuksia ei jaeta yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen toiminnanharjoittajien kesken;
Tarkistus 158
Ehdotus direktiiviksi
17 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  yhdyskuntajätevesien näytteenotto- ja analysointipaikan ja -tiheyden määrittäminen kunkin 1 kohdan mukaisesti yksilöidyn kansanterveyteen liittyvän muuttujan osalta ottaen huomioon saatavilla olevat terveystiedot ja kansanterveystietoihin liittyvät tarpeet sekä tarvittaessa paikalliset epidemiologiset tilanteet;
 b)  yhdyskuntajätevesien näytteenotto- ja analysointipaikan ja -tiheyden määrittäminen kunkin 1 kohdan mukaisesti yksilöidyn kansanterveyteen liittyvän muuttujan osalta; näytteenoton suorittamisesta vastaavat yhdyskuntajätevesien käsittelystä vastaavat viranomaiset, ja analyysien tekemisestä vastaavat kansanterveydestä vastaavat viranomaiset. Tässä on otettava huomioon saatavilla olevat terveystiedot ja kansanterveystietoihin liittyvät tarpeet sekä tarvittaessa paikalliset epidemiologiset tilanteet.
Tarkistus 159
Ehdotus direktiiviksi
17 artikla – 2 kohta – c alakohta
c)  seurantatulosten asianmukaisen ja oikea-aikaisen viestinnän järjestäminen kansanterveydestä vastaaville toimivaltaisille viranomaisille ja unionin alustoille, jos tällaisia alustoja on saatavilla.
 c)  seurantatulosten asianmukaisen ja oikea-aikaisen viestinnän järjestäminen kansanterveydestä vastaaville toimivaltaisille viranomaisille ja unionin alustoille, jos tällaisia alustoja on saatavilla, sekä juomavesiyhtiöille.
Tarkistus 160
Ehdotus direktiiviksi
17 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
Kun jäsenvaltion kansanterveysasioista vastaava toimivaltainen viranomainen julistaa SARS-CoV-2:n aiheuttaman kansanterveysuhan, SARS-CoV-2:n ja sen muunnosten esiintymistä on seurattava yhdyskuntajätevesissä, jotka kattavat vähintään 70 prosenttia maan väestöstä, ja vähintään 100 000 avl:n taajamissa on otettava vähintään yksi näyte viikossa. Seurantaa jatketaan, kunnes kyseinen toimivaltainen viranomainen toteaa SARS-CoV-2:n aiheuttaman kansanterveysuhan päättyneen.
 Kun jäsenvaltion kansanterveysasioista vastaava toimivaltainen viranomainen julistaa kansanterveysuhan, vähintään 70 prosenttia maan väestöstä kattavia yhdyskuntajätevesiä on seurattava, ja vähintään 100 000 avl:n taajamissa on otettava vähintään yksi näyte viikossa. Seurantaa jatketaan, kunnes kyseinen toimivaltainen viranomainen toteaa kansanterveysuhan päättyneen.
Tarkistus 161
Ehdotus direktiiviksi
17 artikla – 4 kohta – 1 alakohta
Jäsenvaltioiden on 1 päivään tammikuuta 2025 mennessä varmistettava, että taajamissa, joiden avl on vähintään 100 000, mikrobilääkeresistenssiä seurataan vähintään kahdesti vuodessa yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden sisäänotto- ja purkuvaiheessa sekä tarvittaessa keräysjärjestelmissä.
 Jäsenvaltioiden on 1 päivään tammikuuta 2025 mennessä varmistettava, että taajamissa, joiden avl on vähintään 100 000, mikrobilääkeresistenssiä seurataan vähintään kahdesti vuodessa yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden sisäänotto- ja purkuvaiheessa sekä tarvittaessa keräysjärjestelmissä. Jäsenvaltioiden on edistettävä mikrobilääkeresistenssin lisäseurantaa, kun sopivia teknologioita on saatavilla kustannustehokkaaseen hintaan.
Tarkistus 162
Ehdotus direktiiviksi
17 artikla – 4 kohta – 2 alakohta
Komissio hyväksyy 28 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksiä, joilla varmistetaan tämän direktiivin yhdenmukainen soveltaminen ottamalla käyttöön yhdenmukaistettu menetelmä mikrobilääkeresistenssin mittaamiseksi yhdyskuntajätevesissä.
 Komissio hyväksyy viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025 delegoituja säädöksiä 27 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tämän direktiivin täydentämiseksi ottamalla käyttöön yhdenmukaistetun menetelmän mikrobilääkeresistenssin mittaamiseksi yhdyskuntajätevesissä ja ottaa huomioon kansallisilta kansanterveysviranomaisilta ja mikrobilääkeresistenssin mittaamisesta vastaavilta kansallisilta viranomaisilta saadut tiedot.
Tarkistus 163
Ehdotus direktiiviksi
18 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Jäsenvaltioiden on määritettävä viimeistään [...] päivään […]kuuta […] [Julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä = tämän direktiivin voimaantulopäivää seuraavan toisen vuoden viimeinen päivä] mennessä riskit, joita yhdyskuntajätevesien johtaminen ympäristöön aiheuttaa ympäristölle ja ihmisten terveydelle ja jotka liittyvät ainakin seuraaviin tekijöihin:
 1.  Jäsenvaltioiden on määritettävä viimeistään [...] päivään […]kuuta […] [Julkaisutoimisto: päivämäärä = tämän direktiivin voimaantulopäivää seuraavan toisen vuoden viimeinen päivä] mennessä riskit, joita yhdyskuntajätevesien johtaminen ympäristöön aiheuttaa ympäristölle ja terveydelle ottaen huomioon kausivaihtelut ja ääri-ilmiöt ja jotka liittyvät ainakin seuraaviin tekijöihin:
Tarkistus 164
Ehdotus direktiiviksi
18 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  vesimuodostuman hyvä ekologinen tila direktiivin 2000/60/EY 2 artiklan 22 alakohdassa annetun määritelmän mukaisesti;
 c)  vesimuodostuman hyvä ekologinen tila direktiivin 2000/60/EY 2 artiklan 22 alakohdassa annetun määritelmän mukaisesti, pintavesimuodostuman hyvä kemiallinen tila kyseisen direktiiviin 2 artiklan 24 alakohdassa annetun määritelmän mukaisesti sekä pohjavesimuodostuman hyvä kemiallinen tila kyseisen direktiivin 2 artiklan 25 alakohdassa annetun määritelmän mukaisesti;
Tarkistus 165
Ehdotus direktiiviksi
18 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi)
d a)   meriympäristön hyvä tila sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 2008/56/EY 3 artiklan 5 alakohdassa; 
Tarkistus 166
Ehdotus direktiiviksi
18 artikla – 2 kohta – johdantokappale
2.  Jos on havaittu riskejä 1 kohdan mukaisesti, jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä puuttuakseen niihin, mukaan lukien tarvittaessa seuraavat toimenpiteet:
 2.  Jos on havaittu riskejä 1 kohdan mukaisesti, jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä puuttuakseen niihin. Näihin toimenpiteisiin voivat kuulua seuraavat:
Tarkistus 167
Ehdotus direktiiviksi
18 artikla – 2 kohta – -a alakohta (uusi)
–a)   ennaltaehkäisevät toimenpiteet direktiivin 2000/60/EY 11 artiklan 3 kohdassa säädettyjen tai sen mukaisesti toteutettujen toimenpiteiden lisäksi, jos se on tarpeen vesimuodostuman laadun turvaamiseksi; Jäsenvaltioiden on edistettävä valvontaa lähteellä yhdyskuntajätevesien pilaantumisen ehkäisemiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
Tarkistus 168
Ehdotus direktiiviksi
18 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  3 artiklan mukaisten keräysjärjestelmien perustaminen taajamiin, joiden avl on alle 1 000;
 a)  3 artiklan mukaisten keräysjärjestelmien perustaminen taajamiin, joiden avl on alle 750;
Tarkistus 169
Ehdotus direktiiviksi
18 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  6 artiklan mukaisen yhdyskuntajätevesien biologisen käsittelyn ottaminen käyttöön taajamissa, joiden avl on alle 1 000;
 b)  6 artiklan mukaisen yhdyskuntajätevesien biologisen käsittelyn ottaminen käyttöön taajamissa, joiden avl on alle 750;
Tarkistus 170
Ehdotus direktiiviksi
18 artikla – 3 kohta
3.  Tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti suoritettua riskinarviointia on tarkasteltava uudelleen viiden vuoden välein. Yhteenveto havaituista riskeistä ja kuvaus tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksytyistä toimenpiteistä on sisällytettävä 23 artiklassa tarkoitettuihin kansallisiin täytäntöönpano-ohjelmiin ja toimitettava pyynnöstä komissiolle.
 3.  Tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti suoritettua riskinarviointia on tarkasteltava uudelleen kuuden vuoden välein, ja sen on oltava yhdenmukainen direktiivin 2000/60/EY mukaisesti laadittujen vesipiirin hoitosuunnitelmien tarkistuksen ajoituksen kanssa. Yhteenveto havaituista riskeistä ja kuvaus tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksytyistä toimenpiteistä on sisällytettävä 23 artiklassa tarkoitettuihin kansallisiin täytäntöönpano-ohjelmiin ja toimitettava pyynnöstä komissiolle. Yhteenveto on julkaistava.
Tarkistus 171
Ehdotus direktiiviksi
19 artikla – 1 kohta
Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sanitaatiopalvelujen saatavuuden parantamiseksi kaikille, erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ja syrjäytyneille ryhmille.
 Rajoittamatta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamista jäsenvaltioiden on otettava huomioon paikalliset ja alueelliset näkökulmat sekä sanitaatioon liittyvät olosuhteet ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sanitaatiopalvelujen saatavuuden varmistamiseksi kaikille, erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ja syrjäytyneille ryhmille.
Tarkistus 172
Ehdotus direktiiviksi
19 artikla – 2 kohta
Tätä varten jäsenvaltioiden on 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä
 Tätä varten jäsenvaltioiden on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä
Tarkistus 173
Ehdotus direktiiviksi
19 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  tunnistettava ihmisryhmät, joille ei ole saatavilla sanitaatiopalveluja tai niiden saatavuus on rajallinen, mukaan lukien haavoittuvassa asemassa olevat ja syrjäytyneet ryhmät, sekä syyt saatavuuden puuttumiseen;
 a)  tunnistettava ihmisryhmät, joille ei ole saatavilla sanitaatiopalveluja tai niiden saatavuus on rajallinen, kiinnittäen erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin ryhmiin, sekä syyt saatavuuden puuttumiseen;
Tarkistus 174
Ehdotus direktiiviksi
19 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  arvioitava mahdollisuuksia parantaa a alakohdassa tarkoitettujen ihmisryhmien mahdollisuuksia käyttää sanitaatiopalveluja;
 b)  arvioitava mahdollisuuksia ja parannettava a alakohdassa tarkoitettujen ihmisryhmien mahdollisuuksia käyttää sanitaatiopalveluja;
Tarkistus 175
Ehdotus direktiiviksi
19 artikla – 2 kohta – c alakohta
c)  kannustettava kaikkia taajamia, joiden avl on vähintään 10 000, perustamaan julkisiin tiloihin riittävä määrä saniteettitiloja, jotka ovat vapaasti ja erityisesti naisten kannalta turvallisesti käytettävissä.
 c)  kannustettava kaikkia taajamia, joiden avl on vähintään 5 000, perustamaan julkisiin tiloihin riittävä määrä saniteettitiloja, jotka ovat vapaasti ja erityisesti naisten kannalta turvallisesti käytettävissä.
Tarkistus 176
Ehdotus direktiiviksi
19 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)   kannustettava toimivaltaisia viranomaisia tarjoamaan maksuttomia saniteettitiloja julkisissa rakennuksissa, erityisesti hallintorakennuksissa, ja kannustettava kaikille maksutta tai pientä palvelumaksua vastaan saatavilla olevien saniteettitilojen perustamista ravintoloihin, kauppoihin ja vastaaviin yksityistiloihin;
Tarkistus 177
Ehdotus direktiiviksi
19 artikla – 2 kohta – c b alakohta (uusi)
c b)   toteutettava tarpeellisiksi ja asianmukaisiksi katsomiaan lisätoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kaikilla on pääsy sanitaatiopalveluihin.
Tarkistus 178
Ehdotus direktiiviksi
20 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että lietteen käsittelytavat ovat direktiivin 2008/98/EY 4 artiklassa säädetyn jätehierarkian mukaisia. Käsittelytavoissa on maksimoitava jätteen syntymisen ehkäiseminen sekä resurssien uudelleenkäyttö ja kierrätys sekä minimoitava haitalliset ympäristövaikutukset.
 1.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että lietteen käsittelytavat ovat direktiivin 2008/98/EY 4 artiklassa säädetyn jätehierarkian mukaisia. Käsittelytavoissa on maksimoitava jätteen syntymisen ehkäiseminen sekä resurssien uudelleenkäyttö ja kierrätys sekä varmistettava, ettei niillä ole haitallisia vaikutuksia terveyteen tai ympäristöön.
Tarkistus 179
Ehdotus direktiiviksi
20 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.   Jäsenvaltioiden on asetettava neuvoston direktiivin 86/278/ETY, jäljempänä ’puhdistamolietedirektiivi’, mukaisesti uudelleenkäytettävälle lietteelle tiukat kansalliset laatuvaatimukset, joihin sisältyy mikromuoveja koskevia lisävaatimuksia sen varmistamiseksi, että lietteen käyttö on turvallista terveyden kannalta, erityisesti jos sitä käytetään edelleen maataloudessa.
Tarkistus 180
Ehdotus direktiiviksi
20 artikla – 1 b kohta (uusi)
1 a.  Jäsenvaltioiden on harkittava kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja, joilla voidaan ottaa talteen arvokkaita resursseja puhdistamolietteestä ja jätevesistä ja jotka ovat turvallisia terveyden ja ympäristön kannalta, jotta voidaan varmistaa kiertotalous, mukaan lukien fosforin talteenotto ja kierrätys, vahvistaa maatalousalan häiriönsietokykyä ja kestävyyttä ja edistää EU:n lannoiteteollisuuden strategista riippumattomuutta.
Tarkistus 181
Ehdotus direktiiviksi
20 artikla – 2 kohta
2.  Komissiolle siirretään valta antaa 27 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä vahvistamalla lietteestä peräisin olevan fosforin ja typen uudelleenkäytölle ja kierrätykselle vähimmäistavoitteet, jotta voidaan ottaa huomioon fosforin ja typen talteenottamiseksi lietteestä käytettävissä olevat teknologiat.
 2.  Komissiolle siirretään valta antaa 27 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä vahvistamalla yhdyskuntajätevedestä ja lietteestä peräisin olevan fosforin ja typen uudelleenkäytölle ja kierrätykselle vähimmäistavoitteet, jotta voidaan ottaa huomioon fosforin ja typen talteenottamiseksi jätevedestä ja lietteestä käytettävissä olevat teknologiat ja vahvistamalla säännöt turvalliselle lietteen käsittelylle sen varmistamiseksi, että terveydelle ja ympäristölle ei aiheudu haittavaikutuksia. Komissio antaa kyseiset delegoidut säädökset viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [sen vuoden viimeinen päivä, jona tämä direktiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä].
Tarkistus 182
Ehdotus direktiiviksi
20 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.   Jäsenvaltiot voivat toteuttaa toimenpiteitä edistääkseen yhdyskuntajätevesistä ja lietteestä talteen otettujen ravinteiden ostoa. Komissio edistää mahdollistavia lainsäädäntökehyksiä talteenotetun fosforin ja typen toimivien markkinoiden kehittämiseksi.
Tarkistus 183
Ehdotus direktiiviksi
21 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  sitä, minne käsitellyt yhdyskuntajätevedet päätyvät, mukaan lukien uudelleenkäytetyn veden osuus;
 c)  sitä, minne käsitellyt yhdyskuntajätevedet päätyvät, mukaan lukien uudelleenkäytetyn veden osuus, mukaan lukien seuranta siitä, että ekologinen vähimmäisvirtaama varmistetaan kaikkina aikoina, jos käsiteltyä jätevettä johdetaan vesistöön;
Tarkistus 184
Ehdotus direktiiviksi
21 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  yli 10 000 avl:n yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen tuottamien kasvihuonekaasujen ja niiden käyttämän ja tuottaman energian määrää.
 d)  yhdyskuntajätevedenpuhdistamon kaikesta operatiivisesta toiminnasta aiheutuvia suoria tai epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä sekä yli 10 000 avl:n yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen käyttämän ja tuottaman energian määrää. Seurannan on sisällettävä myös metaanivuotojen ja keräysjärjestelmistä peräisin olevan käsittelemättömän jäteveden vuotojen havaitseminen.
Tarkistus 185
Ehdotus direktiiviksi
21 artikla – 2 kohta
2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset seuraavat vesistöihin johdetuista rankkasateiden aiheuttamista ylivuodoista ja hulevesistä aiheutuvia epäpuhtauksien pitoisuuksia ja epäpuhtauskuormitusta kaikissa taajamissa, joiden avl on vähintään 10 000.
 2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset tai asianmukaiset elimet seuraavat vesistöihin johdettujen, rankkasateiden aiheuttamien ylivuotojen ja hulevesien esiintymistiheyttä ja määrää ja epäpuhtauksien pitoisuuksia ja kuormitusta kaikissa taajamissa, joiden avl on vähintään 10 000.
Tarkistus 186
Ehdotus direktiiviksi
21 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – a alakohta – johdantokappale
a)  epäpuhtaudet, jotka on lueteltu seuraavissa:
 a)  asiaankuuluvat epäpuhtaudet, jotka on lueteltu seuraavissa:
Tarkistus 187
Ehdotus direktiiviksi
21 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – b alakohta
b)  direktiivin (EU) 2020/2184 liitteessä III olevassa B osassa luetellut muuttujat, jos yhdyskuntajätevedet johdetaan kyseisen direktiivin 8 artiklassa tarkoitetulle vedenmuodostumisalueelle;
 b)  direktiivin (EU) 2020/2184 liitteessä III olevassa A ja B osassa luetellut muuttujat, jos yhdyskuntajätevedet johdetaan kyseisen direktiivin 8 artiklassa tarkoitetulle vedenmuodostumisalueelle;
Tarkistus 188
Ehdotus direktiiviksi
21 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – c a alakohta (uusi)
c a)   per- ja polyfluoratut alkyyliyhdisteet (PFAS-aineet) ja klorotaloniili ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta annetun direktiivin (EU) 2020/2184 ja ympäristönlaatunormeista vesipolitiikan alalla annetun direktiivin 2008/105/EY mukaisesti;
Tarkistus 189
Ehdotus direktiiviksi
21 artikla – 3 kohta – 2 alakohta
Jäsenvaltioiden on seurattava mikromuovien esiintymistä lietteessä kaikissa taajamissa, joiden avl on yli 10 000.
 Jäsenvaltioiden on seurattava mikroepäpuhtauksien ja mikromuovien esiintymistä lietteessä kaikissa taajamissa, joiden avl on yli 10 000.
Tarkistus 190
Ehdotus direktiiviksi
21 artikla – 3 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Komissio laatii tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen, johon liitetään vaikutustenarviointi, tekemänsä aloitteen ”Mikromuovien aiheuttama pilaantuminen – toimenpiteet, joilla vähennetään sen vaikutusta ympäristöön” mukaisesti.
Tarkistus 191
Ehdotus direktiiviksi
21 artikla – 3 kohta – 3 alakohta – b alakohta
b)  taajamissa, joiden avl on 10 000–100 000, vähintään yksi näyte joka toinen vuosi.
 b)  taajamissa, joiden avl on 10 000–100 000, vähintään yksi näyte joka vuosi.
Jäsenvaltioiden on tehtävä kaikissa yli 10 000 avl:n taajamissa vuosittain laaja kemiallinen seulonta, joka kattaa myös kemialliset seokset, sellaisten aineiden tunnistamiseksi, jotka aiheuttavat huolta vesieliöstölle, juoma- tai uimaveden laadulle tai jotka osoittavat, että teollisuuden jätevesipäästöjen johtaminen viemäriverkkoon ei ole vaatimustenmukaista.
Tarkistus 192
Ehdotus direktiiviksi
21 artikla – 3 kohta – 4 alakohta
Komissiolle siirretään valta antaa 28 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksiä, joilla varmistetaan tämän direktiivin yhdenmukainen soveltaminen ottamalla käyttöön menetelmät mikromuovien mittaamiseksi yhdyskuntajätevesissä ja lietteessä.
 Komissio antaa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025 27 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä ottamalla käyttöön menetelmät mikromuovien mittaamiseksi yhdyskuntajätevesissä ja lietteessä.
Tarkistus 193
Ehdotus direktiiviksi
21 artikla – 3 kohta – 4 a alakohta (uusi)
Jäsenvaltioita kannustetaan käyttämään edelleen saatavilla olevaa unionin rahoitusta, jotta strategisena kysymyksenä voidaan saavuttaa tasapuolisesti hyvä veden laatu. Jäsenvaltioita kannustetaan myös vaihtamaan parhaita käytäntöjä siitä, miten unionin varojen käyttöä voidaan parantaa.
Tarkistus 194
Ehdotus direktiiviksi
21 artikla – 3 kohta – 4 b alakohta (uusi)
Komissio antaa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025 delegoituja säädöksiä 27 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tämän direktiivin täydentämiseksi vahvistamalla menetelmät yhdyskuntajätevesien ja lietteen sisältämien per- ja polyfluorialkyyliaineiden (PFAS-aineet) mittaamiseksi.
Tarkistus 195
Ehdotus direktiiviksi
21 artikla – 3 kohta – 4 c alakohta (uusi)
Komissio laatii ... päivään ...kuuta ... [kaksi vuotta tämän direktiivin voimaantulosta] mennessä unionin laajuiset tekniset ohjeet ja yhdenmukaistetut standardit vedenlaadun mittausten jatkuvaa ja täsmällistä ja mahdollisuuksien mukaan verkkopohjaista pilaantumisen seurantajärjestelmää varten.
Tarkistus 196
Ehdotus direktiiviksi
22 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  laadittava 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tietoaineisto, joka sisältää 21 artiklan mukaisesti kerätyt tiedot, mukaan lukien tiedot 21 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista muuttujista, sekä testien tulokset suhteessa liitteessä I olevassa D osassa vahvistettuihin hyväksymis- ja hylkäysperusteisiin, ja päivitettävä kyseiset tiedot siitä lähtien vuosittain;
 a)  laadittava 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä tietoaineisto, joka sisältää 21 artiklan mukaisesti kerätyt tiedot, mukaan lukien tiedot 21 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista muuttujista, sekä testien tulokset suhteessa liitteessä I olevassa D osassa vahvistettuihin hyväksymis- ja hylkäysperusteisiin, ja päivitettävä kyseiset tiedot siitä lähtien vuosittain;
Tarkistus 197
Ehdotus direktiiviksi
22 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  laadittava 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tietoaineisto, josta käy ilmi 3 artiklan mukaisesti kerätyn ja käsitellyn yhdyskuntajäteveden prosenttiosuus, ja päivitettävä kyseiset tiedot siitä lähtien vuosittain;
 b)  laadittava 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä tietoaineisto, josta käy ilmi 3 artiklan mukaisesti kerätyn ja käsitellyn yhdyskuntajäteveden prosenttiosuus, ja päivitettävä kyseiset tiedot siitä lähtien vuosittain;
Tarkistus 198
Ehdotus direktiiviksi
22 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  laadittava 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tietoaineisto, joka sisältää tiedot 4 artiklan 4 kohdan täytäntöönpanemiseksi toteutetuista toimenpiteistä sekä tiedot siitä, mikä prosenttiosuus yli 2 000 avl:n taajamien yhdyskuntajätevesistä käsitellään kiinteistökohtaisissa järjestelmissä, ja päivitettävä kyseiset tiedot siitä lähtien vuosittain;
 c)  laadittava 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä tietoaineisto, joka sisältää tiedot 4 artiklan 4 kohdan täytäntöönpanemiseksi toteutetuista toimenpiteistä sekä tiedot siitä, mikä prosenttiosuus yli 2 000 avl:n taajamien yhdyskuntajätevesistä käsitellään kiinteistökohtaisissa järjestelmissä, ja päivitettävä kyseiset tiedot siitä lähtien vuosittain;
Tarkistus 199
Ehdotus direktiiviksi
22 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  laadittava 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tietoaineisto, joka sisältää tiedot kerättyjen näytteiden lukumäärästä sekä niiden liitteessä I olevan D osan mukaisesti otettujen näytteiden lukumäärästä, jotka eivät ole täyttäneet vaatimuksia;
 d)  laadittava 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä tietoaineisto, joka sisältää tiedot kerättyjen näytteiden lukumäärästä sekä niiden liitteessä I olevan D osan mukaisesti otettujen näytteiden lukumäärästä, jotka eivät ole täyttäneet vaatimuksia;
Tarkistus 200
Ehdotus direktiiviksi
22 artikla – 1 kohta – e alakohta
e)  laadittava 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tietoaineisto, joka sisältää tiedot kunkin vähintään 10 000 avl:n yhdyskuntajätevedenpuhdistamon kasvihuonekaasupäästöistä eriteltyinä eri kaasujen mukaan, tiedot käytetyn energian ja tuotetun uusiutuvan energian kokonaismääristä kunkin tällaisen puhdistamon osalta sekä laskelma 11 artiklan 2 kohdassa asetettujen tavoitteiden toteutumisasteesta, ja päivitettävä kyseiset tiedot siitä lähtien vuosittain;
 e)  laadittava 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä tietoaineisto, joka sisältää tiedot kunkin vähintään 10 000 avl:n yhdyskuntajätevedenpuhdistamon kaikista operatiivisista toiminnoista aiheutuvista kaikista suorista ja epäsuorista kasvihuonekaasupäästöistä eriteltyinä eri kaasujen, mukaan lukien metaani- ja typpioksidipäästöt, päästölähteiden mukaan tiedot käytetyn energian ja tuotetun uusiutuvan energian kokonaismääristä kunkin tällaisen puhdistamon osalta sekä laskelma 11 artiklan 2 kohdassa asetettujen tavoitteiden toteutumisasteesta, ja päivitettävä kyseiset tiedot siitä lähtien vuosittain;
Tarkistus 201
Ehdotus direktiiviksi
22 artikla – 1 kohta – f alakohta
f)  laadittava 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tietoaineisto, joka sisältää tiedot liitteessä V olevan 3 kohdan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä, ja päivitettävä kyseiset tiedot siitä lähtien vuosittain;
 f)  laadittava 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä tietoaineisto, joka sisältää tiedot liitteessä V olevan 3 kohdan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä, ja päivitettävä kyseiset tiedot siitä lähtien vuosittain;
Tarkistus 202
Ehdotus direktiiviksi
22 artikla – 1 kohta – g alakohta
g)  laadittava 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tietoaineisto, joka sisältää tulokset 17 artiklan 1 ja 4 kohdassa tarkoitetusta seurannasta, ja päivitettävä kyseiset tiedot siitä lähtien vuosittain;
 g)  laadittava 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä tietoaineisto, joka sisältää tulokset 17 artiklan 1 ja 4 kohdassa tarkoitetusta seurannasta, ja päivitettävä kyseiset tiedot siitä lähtien vuosittain;
Tarkistus 203
Ehdotus direktiiviksi
22 artikla – 1 kohta – h alakohta
h)  laadittava 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tietoaineisto, johon sisältyy 7 artiklan 2 kohdan mukainen luettelo rehevöitymiselle alttiista alueista, ja päivitettävä kyseiset tiedot siitä lähtien joka viides vuosi;
 h)  laadittava 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä tietoaineisto, johon sisältyy 7 artiklan 2 kohdan mukainen luettelo rehevöitymiselle alttiista alueista, ja päivitettävä kyseiset tiedot siitä lähtien joka viides vuosi;
Tarkistus 204
Ehdotus direktiiviksi
22 artikla – 1 kohta – j a alakohta (uusi)
j a)   laadittava joulukuuhun 2025 mennessä tietoaineisto, joka sisältää tapauksen mukaan tiedot kiinteistökohtaisten, kunnallisten ja teollisuuslaitosten käyttämien biologisen jätevedenkäsittelyn teknologioiden, kuten muovisen kantoaineen, tyypistä ja määrästä, ja päivitettävä kyseiset tiedot siitä lähtien joka viides vuosi;
Tarkistus 205
Ehdotus direktiiviksi
22 artikla – 3 kohta – 2 alakohta
Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen osalta EEA asettaa merkitykselliset tiedot yleisön saataville asetuksella (EY) N:o 166/2006 perustetun epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin kautta.
 Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen osalta EEA asettaa merkitykselliset tiedot yleisön saataville asetuksella (EY) N:o 166/2006 perustetun epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin kautta, jotta voidaan vertailla puhdistamojen suorituskykyä kansallisella tasolla ja vaihtaa sitä koskevia parhaita käytäntöjä unionin tasolla ja tukea tämän direktiivin noudattamista sen tietokannan kautta.
Tarkistus 206
Ehdotus direktiiviksi
23 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta
b)  kartoitus ja suunnitelmat tämän direktiivin täytäntöönpanon edellyttämistä investoinneista kunkin taajaman osalta, mukaan lukien alustava taloudellinen arvio sekä investointien priorisointi taajaman koon ja käsittelemättömien yhdyskuntajätevesien aiheuttamien ympäristövaikutusten perusteella;
 b)  kartoitus ja suunnitelmat tämän direktiivin täytäntöönpanon edellyttämistä investoinneista kunkin taajaman osalta, mukaan lukien alustava taloudellinen arvio, myös arvio tämän direktiivin 10 artiklan mukaisesti vahvistetusta tuottajavastuujärjestöjen rahoitusosuudesta, sekä investointien priorisointi taajaman koon ja käsittelemättömien yhdyskuntajätevesien aiheuttamien ympäristövaikutusten perusteella;
Tarkistus 207
Ehdotus direktiiviksi
23 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – c alakohta
c)  arvio investoinneista, joita tarvitaan nykyisten yhdyskuntajätevesi-infrastruktuurien, kuten keräysjärjestelmien, uudistamiseen niiden iän ja poistoasteen perusteella;
 c)  arvio investoinneista, joita tarvitaan nykyisten yhdyskuntajätevesi-infrastruktuurien, kuten keräysjärjestelmien, uudistamiseen niiden iän ja poistoasteen perusteella ja käyttäen tarvittaessa digitaalisia välineitä;
Tarkistus 208
Ehdotus direktiiviksi
23 artikla – 3 kohta
3.  Jäsenvaltioiden on päivitettävä kansalliset täytäntöönpano-ohjelmansa vähintään joka viides vuosi. Niiden on toimitettava ne komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta, paitsi jos ne voivat osoittaa täyttävänsä 3–8 artiklan vaatimukset.
 3.  Jäsenvaltioiden on päivitettävä kansalliset täytäntöönpano-ohjelmansa vähintään joka kuudes vuosi ja direktiivin 2000/60/EY mukaisesti laadittujen vesipiirien hoitosuunnitelmiin liittyvien toimenpideohjelmien uudelleentarkastelun aikataulun mukaisesti. Niiden on toimitettava ne komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta, paitsi jos ne voivat osoittaa täyttävänsä 3–8 artiklan vaatimukset.
Jäsenvaltioiden on viimeistään 12 kuukauden kuluttua siitä, kun ne ovat hyväksyneet 15 artiklan 1 a b kohdan mukaisesti vahvistetut veden uudelleenkäyttöä ja säästöä koskevat toimintasuunnitelmansa, arvioitava kyseisten toimintasuunnitelmien täytäntöönpanon tilannetta.
Jäsenvaltioiden on ilmoitettava arvioinnin tulos viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [48 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä].
Tarkistus 209
Ehdotus direktiiviksi
24 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että riittävät ja ajantasaiset tiedot yhdyskuntajätevesien keräämisestä ja käsittelystä ovat kunkin taajaman osalta yleisön saatavilla verkossa käyttäjäystävällisessä ja soveltuvassa muodossa. Saataville on asetettava vähintään liitteessä VI luetellut tiedot.
 Jäsenvaltioiden on varmistettava, että riittävät, helposti saavutettavat ja ajantasaiset tiedot yhdyskuntajätevesien keräämisestä ja käsittelystä ovat kunkin taajaman osalta yleisön saatavilla verkossa käyttäjäystävällisessä ja soveltuvassa muodossa. Saataville on asetettava vähintään liitteessä VI luetellut tiedot.
Tarkistus 210
Ehdotus direktiiviksi
24 artikla – 2 kohta – johdantokappale
2.  Lisäksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki keräysjärjestelmiin liitetyt henkilöt saavat säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa seuraavat tiedot tarkoituksenmukaisimmassa muodossa, kuten laskun yhteydessä tai älysovelluksen kautta, ilman että heidän tarvitsee pyytää niitä erikseen:
 2.  Lisäksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki keräysjärjestelmiin liitetyt henkilöt saavat säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa seuraavat tiedot tarkoituksenmukaisimmassa ja helposti saavutettavassa muodossa, kuten laskun yhteydessä ja digitaalisesti, kuten älysovelluksen kautta, ilman että heidän tarvitsee pyytää niitä erikseen:
Tarkistus 211
Ehdotus direktiiviksi
24 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  tiedot siitä, täyttääkö yhdyskuntajätevesien keräys ja käsittely 3, 4, 6, 7 ja 8 artiklassa esitetyt vaatimukset, mukaan lukien vertailu vastaanottaviin vesistöihin päästettyjen epäpuhtauksien mitattujen määrien ja liitteessä I olevissa taulukoissa 1, 2 ja 3 vahvistettujen raja-arvojen välillä;
 a)  tiedot siitä, täyttääkö yhdyskuntajätevesien keräys ja käsittely 3, 4, 6, 7 ja 8 artiklassa esitetyt vaatimukset, mukaan lukien vertailu vastaanottaviin vesistöihin päästettyjen epäpuhtauksien mitattujen määrien ja liitteessä I olevissa taulukoissa 1, 2 ja 3 vahvistettujen raja-arvojen välillä. Nämä tiedot olisi esitettävä tavalla, joka mahdollistaa helpon vertailun, esimerkiksi vaatimustenmukaisuutta ilmaisevan prosenttiosuuden muodossa;
Tarkistus 212
Ehdotus direktiiviksi
24 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)   kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä (hiilidioksidiekvivalenttitonneina) vuodessa ja niiden lähde;
Tarkistus 213
Ehdotus direktiiviksi
25 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Tutkintamenettely on toteutettava oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti ja oikea-aikaisesti eikä se saa olla niin kallis, että se olisi esteenä menettelyyn osallistumiselle, ja siinä on myös säädettävä asianmukaisista ja tehokkaista oikeussuojamekanismeista, mukaan lukien tarvittaessa kieltomääräykset.
 Tutkintamenettely on toteutettava oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti, ripeästi ja ajoissa eikä se saa olla niin kallis, että se olisi esteenä menettelyyn osallistumiselle, ja siinä on myös säädettävä asianmukaisista ja tehokkaista oikeussuojamekanismeista, mukaan lukien tarvittaessa kieltomääräykset.
Tarkistus 214
Ehdotus direktiiviksi
25 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisön saatavilla on käytännön tietoja mahdollisuudesta turvautua tässä artiklassa tarkoitettuihin hallinnollisiin ja tuomioistuimessa toteutettaviin muutoksenhakumenettelyihin.
Tarkistus 215
Ehdotus direktiiviksi
26 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos ihmisten terveydelle on aiheutunut haittaa tämän direktiivin nojalla hyväksyttyjen kansallisten toimenpiteiden rikkomisen seurauksena, yksilöillä, joita asia koskee, on oikeus vaatia ja saada korvausta kärsimästään haitasta asianomaisilta luonnollisilta henkilöiltä tai oikeushenkilöiltä ja tarvittaessa rikkomisesta vastuussa olevilta toimivaltaisilta viranomaisilta.
 1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos terveydelle tai ympäristölle on aiheutunut haittaa tämän direktiivin nojalla hyväksyttyjen kansallisten toimenpiteiden rikkomisen seurauksena, yksilöillä, joita asia koskee, on oikeus vaatia ja saada korvausta kärsimästään haitasta asianomaisilta luonnollisilta henkilöiltä tai oikeushenkilöiltä ja tarvittaessa rikkomisesta vastuussa olevilta toimivaltaisilta viranomaisilta.
Tarkistus 216
Ehdotus direktiiviksi
26 artikla – 2 kohta
2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että osana yleisöä, jota asia koskee, valtiosta riippumattomat järjestöt, jotka edistävät ihmisten terveyden tai ympäristön suojelua ja jotka täyttävät kansallisen lainsäädännön vaatimukset, voivat edustaa yksilöitä, joita asia koskee, ja nostaa ryhmäkanteita korvauksen saamiseksi. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että haittaa kärsineet yksilöt ja tässä kohdassa tarkoitetut valtiosta riippumattomat järjestöt eivät voi nostaa kannetta haitan aiheuttaneesta rikkomuksesta kahdesti.
 2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että osana yleisöä, jota asia koskee, valtiosta riippumattomat järjestöt, jotka edistävät terveyden tai ympäristön suojelua ja jotka täyttävät kansallisen lainsäädännön vaatimukset, voivat edustaa yksilöitä, joita asia koskee, ja nostaa ryhmäkanteita korvauksen saamiseksi. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että haittaa kärsineet yksilöt ja tässä kohdassa tarkoitetut valtiosta riippumattomat järjestöt eivät voi nostaa kannetta haitan aiheuttaneesta rikkomuksesta kahdesti.
Tarkistus 254
Ehdotus direktiiviksi
26 artikla – 4 kohta
4.  Jos esitetään 1 kohdan mukainen korvausvaatimus, jonka tueksi esitetään todisteet, joiden perusteella voidaan olettaa, että aiheutuneen haitan ja rikkomuksen välillä on syy-yhteys, jäsenvaltioiden on varmistettava, että rikkomisesta vastuussa olevan henkilön vastuulla on osoittaa, että rikkominen ei aiheuttanut haittaa tai myötävaikuttanut sen syntymiseen.
 Poistetaan.
Tarkistus 217
Ehdotus direktiiviksi
26 artikla – 5 a kohta (uusi)
5 a.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisön saatavilla on tietoja oikeudesta vaatia korvausta vahingosta.
Tarkistus 218
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 2 kohta
2.  Komissiolle siirretään ... päivästä …kuuta … [Julkaisutoimisto: lisätään tämän direktiivin voimaantulopäivä] viiden vuoden ajaksi 4 artiklan 3 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 7 artiklan 4 kohdassa, 8 artiklan 5 kohdassa, 14 artiklan 3 kohdassa, 20 artiklan 2 kohdassa ja 24 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
 2.  Komissiolle siirretään ... päivästä …kuuta … [Julkaisutoimisto: lisätään tämän direktiivin voimaantulopäivä] viiden vuoden ajaksi 2 artiklan 1 a kohdassa (uusi), 4 artiklan 3 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 7 artiklan 4 kohdassa, 8 artiklan 5 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa, 14 artiklan 3 kohdassa, 20 artiklan 2 kohdassa ja 24 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
Tarkistus 219
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 3 kohta
3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 artiklan 3 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 7 artiklan 4 kohdassa, 8 artiklan 5 kohdassa, 14 artiklan 3 kohdassa, 20 artiklan 2 kohdassa ja 24 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
 3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 2 artiklan 1 a kohdassa (uusi), 4 artiklan 3 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 7 artiklan 4 kohdassa, 8 artiklan 5 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa, 14 artiklan 3 kohdassa, 20 artiklan 2 kohdassa ja 24 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
Tarkistus 220
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 6 kohta
6.  Edellä olevan 4 artiklan 3 kohdan, 6 artiklan 3 kohdan, 7 artiklan 4 kohdan, 8 artiklan 5 kohdan, 14 artiklan 3 kohdan, 20 artiklan 2 kohdan tai 24 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
 6.  Edellä olevan 2 artiklan 1 a kohdan (uusi), 4 artiklan 3 kohdan, 6 artiklan 3 kohdan, 7 artiklan 4 kohdan, 8 artiklan 5 kohdan, 14 artiklan 3 kohdan, 20 artiklan 2 kohdan tai 24 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
Tarkistus 221
Ehdotus direktiiviksi
29 artikla – 2 kohta – c alakohta
c)  väestö tai ympäristö, johon rikkominen vaikuttaa, ottaen huomioon myös rikkomisen vaikutus ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun korkean tason saavuttamista koskevaan tavoitteeseen.
 c)  väestö tai ympäristö, johon rikkominen vaikuttaa, ottaen huomioon myös rikkomisen vaikutus terveyden ja ympäristön suojelun korkean tason saavuttamista koskevaan tavoitteeseen.
Tarkistus 222
Ehdotus direktiiviksi
30 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – e alakohta
e)  analyysi mahdollisesta tarpeesta mukauttaa laajennetun tuottajavastuun piiriin kuuluvien tuotteiden luetteloa, kun otetaan huomioon markkinoille saatettujen tuotteiden valikoiman kehittyminen, lisääntynyt tietämys mikroepäpuhtauksien esiintymisestä jätevesissä ja niiden vaikutuksista ihmisten terveyteen ja ympäristöön sekä uusien seurantavelvoitteiden myötä saatavat tiedot mikroepäpuhtauksien esiintymisestä yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden sisäänotto- ja purkuvaiheessa.
 e)  analyysi mahdollisesta tarpeesta mukauttaa laajennetun tuottajavastuun piiriin kuuluvien tuotteiden, erityisesti per- ja polyfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS-aineiden), luetteloa, kun otetaan huomioon markkinoille saatettujen tuotteiden valikoiman kehittyminen, lisääntynyt tietämys mikroepäpuhtauksien esiintymisestä jätevesissä ja niiden vaikutuksista kansanterveyteen ja ympäristöön sekä uusien seurantavelvoitteiden myötä saatavat tiedot mikroepäpuhtauksien esiintymisestä yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden sisäänotto- ja purkuvaiheessa.
Tarkistus 223
Ehdotus direktiiviksi
31 artikla – 1 kohta
Komissio antaa joka viides vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän direktiivin täytäntöönpanoa koskevan kertomuksen ja liittää siihen tarvittaessa asiaa koskevia lainsäädäntöehdotuksia.
 Komissio antaa viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2030 ja sen jälkeen joka viides vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän direktiivin täytäntöönpanoa koskevan kertomuksen ja liittää siihen tarvittaessa asiaa koskevia lainsäädäntöehdotuksia. Komissio arvioi mahdollista tarvetta laajentaa laajennetun tuottajavastuun soveltamisalaa koskemaan erityisesti mikromuoveja sekä per- ja polyfluorattuja alkyyliyhdisteitä (PFAS-aineet) sisältäviä markkinoille saatettuja tuotteita ottaen huomioon PFAS-aineita koskevat mahdolliset rajoitukset.
Tarkistus 224
Ehdotus direktiiviksi
32 artikla – 2 kohta
2.  Direktiivin 3 artiklan 1 kohtaa ja 6 artiklan 1 kohtaa sovelletaan Mayotteen 31 päivästä joulukuuta 2027.
 2.  Direktiivin 3 artiklan 1 ja 2 kohtaa ja 6 artiklaa sovelletaan Mayotteen 31 päivästä joulukuuta 2030. Ennen siirtymäkauden päättymistä komissio kerää tarvittavat tiedot analysoidakseen tarvetta pidentää kyseisten siirtymäjärjestelyjen kestoa.
Tarkistus 266
Ehdotus direktiiviksi
32 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.   Syrjäisimmät alueet voivat poiketa 6, 7 ja 8 artiklan säännöksistä rannikkovesiin johdettavien alle 150 000 avl:n taajamien yhdyskuntajätevesien osalta ja ottaa käyttöön asianmukaisen käsittelyn, jonka on kuitenkin oltava vähintään samaa tasoa kuin mekaaninen käsittely, jos tämän toteuttaminen ei ole teknisesti mahdollista tai aiheuttaisi kustannus-hyötysuhteen perusteella kohtuuttomia kustannuksia ja jos tieteellinen tutkimus tukee tällaista käsittelyä.
Ensimmäisen alakohdan soveltamiseksi jäsenvaltioiden, joiden alueella syrjäisimpiin alueisiin kuuluva alue sijaitsee, on toimitettava komissiolle ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tutkimukset.
Tieteellisissä tutkimuksissa on tarkasteltava erityisesti rannikkovesiin johdetun jäteveden ominaisuuksia sekä vastaanottavaa ympäristöä.
Tarkistus 225
Ehdotus direktiiviksi
33 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.   Komissio hyväksyy viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [yksi vuosi tämän direktiivin voimaantulosta] suuntaviivat laajennetun tuottajavastuun järjestelmän täytäntöönpanoa varten.
Tarkistus 226
Ehdotus direktiiviksi
Liite 1 – A osa – 2 kohta – johdantokappale
Keräysjärjestelmien suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa on käytettävä parasta saatavilla olevaa teknistä tietämystä liiallisia kustannuksia välttäen ja kiinnittäen erityisesti huomiota seuraaviin seikkoihin:
 Keräysjärjestelmien suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa on käytettävä parasta saatavilla olevaa teknistä tietämystä ja mahdollisuuksien mukaan asiaankuuluvia digitaalisia välineitä liiallisia kustannuksia välttäen ja kiinnittäen erityisesti huomiota seuraaviin seikkoihin:
Tarkistus 227
Ehdotus direktiiviksi
Liite 1 – B osa – 5 kohta
5.  Muovista kantoainetta käyttävien yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen vesien johtamislupiin on sisällytettävä velvollisuus valvoa ja ehkäistä jatkuvasti kantoainekappaleiden tahatonta päätymistä ympäristöön.
 5.  Muovista kantoainetta käyttävien yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen vesien johtamislupiin on sisällytettävä velvollisuus ilmoittaa toimivaltaisille viranomaisille kantoaineteknologioista, mukaan lukien muovisen kantoaineen tyyppi ja tilavuus, sekä asennetuista pidätyslaitteista ja valvoa ja ehkäistä jatkuvasti kantoainekappaleiden päätymistä ympäristöön. Jos ympäristöön pääsee päästöjä, toiminnanharjoittajien on ilmoitettava tapahtuneesta toimivaltaisille viranomaisille.
Tarkistus 228
Ehdotus direktiiviksi
Liite 1 – C osa – 1 kohta – e a alakohta (uusi)
e a)   Teollisuus- ja laitosjätevedet ovat direktiivin 2008/105/EY mukaisesti vahvistettujen suurimpien sallittujen pitoisuuksien mukaisia;
Tarkistus 229
Ehdotus direktiiviksi
Liite 1 – D osa – 4 kohta
1 Tämän direktiivin 7 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitetuista yhdyskuntajätevedenpuhdistamoista johdettavan jäteveden ravinteiden poistoa koskevat vaatimukset. Paikallisista olosuhteista riippuen käytetään yhtä tai kumpaakin muuttujaa. Sovelletaan pitoisuutta tai poistotehoa koskevia arvoja.
 Tämän direktiivin 7 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitetuista yhdyskuntajätevedenpuhdistamoista johdettavan jäteveden ravinteiden poistoa koskevat vaatimukset. Edellä 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin jätevedenpuhdistamoihin sovelletaan molempia muuttujia. 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin jätevedenpuhdistamoihin käytetään paikallisista olosuhteista riippuen yhtä tai kumpaakin muuttujaa. Sovelletaan pitoisuutta tai poistotehoa koskevia arvoja. Vaihtoehtona tähän tarkoitukseen voidaan käyttää vastaavaa digitaalista online-anturimittausta.
Tarkistus 230
Ehdotus direktiiviksi
Liite 1– D osa – 5 kohta
Huomautus 1: Vähimmäispoistotehon laskennassa ei oteta huomioon typen luonnollista pidättymistä.
 Huomautus 1: Vähimmäispoistotehon laskennassa voidaan ottaa huomioon typen luonnollinen pidättyminen, jos voidaan osoittaa, että vedeltä kestää yli kaksi vuotta saavuttaa typelle herkkä valuma-alue ja että se edistäisi kyseisen alueen rehevöitymistä, ja siitä on ilmoitettava komissiolle. Typpipitoisuudet olosuhteen 1 b alakohdassa tarkoitetuilla alueilla ovat direktiivin 2000/60/EY liitteessä V olevan 1.2.1 kohdan mukaisesti kyseisten alueiden hyvän ekologisen tilan määrittämiseksi vahvistettujen vertailuolosuhteiden mukaisia.
Tarkistus 231
Ehdotus direktiiviksi
Liite 1 – D osa – 7 kohta
Huomautus 1: Seuraavien a ja b kohdassa tarkoitettujen orgaanisten aineiden pitoisuus on mitattava.
 Huomautus 1: Seuraavien a, b ja c kohdassa tarkoitettujen orgaanisten aineiden pitoisuus on mitattava.
Tarkistus 232
Ehdotus direktiiviksi
Liite 1 – D osa – 8 kohta
Huomautus 2: Poistoteho on laskettava vähintään kuuden aineen osalta. Luokkaan 1 kuuluvia aineita on oltava kaksi kertaa niin monta kuin luokkaan 2 kuuluvia aineita. Jos vähemmän kuin kuusi ainetta voidaan mitata riittävinä pitoisuuksina, toimivaltaisen viranomaisen on tarvittaessa nimettävä muita aineita, joiden perusteella vähimmäispoistoteho voidaan laskea. Kaikkien laskelmassa käytettyjen aineiden poistotehojen keskiarvoa on käytettävä sen arvioimiseksi, onko vaadittu 80 prosentin vähimmäispoistoteho saavutettu.
 Huomautus 2: Poistoteho on laskettava kuivakauden virtauksesta ja vähintään kuuden aineen osalta luokissa 1 ja 2 ja kaikkien aineiden osalta luokassa 3. Luokkaan 1 kuuluvia aineita on oltava kaksi kertaa niin monta kuin luokkaan 2 kuuluvia aineita. Jos vähemmän kuin kuusi ainetta voidaan mitata riittävinä pitoisuuksina, toimivaltaisen viranomaisen on tarvittaessa nimettävä muita aineita, joiden perusteella vähimmäispoistoteho voidaan laskea. Kaikkien laskelmassa käytettyjen aineiden poistotehojen keskiarvoa on käytettävä sen arvioimiseksi, onko vaadittu 80 prosentin vähimmäispoistoteho saavutettu.
Tarkistus 233
Ehdotus direktiiviksi
Liite 1 – D osa – 2 kohta – 1 alakohta
Yhdyskuntajätevedenpuhdistamolta lähtevästä ja tarvittaessa puhdistamolle tulevasta jätevedestä on kerättävä virtaamaan suhteutetut tai aikaperusteiset 24 tunnin kokoomanäytteet samasta tarkasti määritellystä kohdasta. Mikroepäpuhtauksien seurannassa käytettävien aikaperusteisten näytteiden on kuitenkin oltava 48 tunnin näytteitä.
 Jäsenvaltioiden on käytettävä yhdyskuntajätevedenpuhdistamolta lähtevästä ja tarvittaessa puhdistamolle tulevasta jätevedestä aikaperusteiset 24 tunnin kokoomanäytteet, jotka on kerättävä samasta tarkasti määritellystä kohdasta. Mikroepäpuhtauksien seurannassa käytettävien aikaperusteisten näytteiden on kuitenkin oltava 48 tunnin näytteitä.
Tarkistus 234
Ehdotus direktiiviksi
Liite 1 – D osa – b a alakohta (uusi)
b a)   Luokka 3 (erittäin vaaralliset aineet)
i)   Telmisartaani (CAS-numero: 144701-48-4)
ii)   Bisfenoli A (CAS-numero: 80-05-7),
iii)   Beeta-estradioli (CAS-numero: 50-28-2)
iv)   Perfluoro-oktaanisulfonihappo (CAS-numero: 1763-23-1)
Tarkistus 235
Ehdotus direktiiviksi
Liite 1 – D osa – 3 kohta – taulukko

Komission teksti

–  1 000–9 999 avl:

Yksi näyte kuukaudessa

–  10 000–49 999 avl:

Kaksi näytettä kuukaudessa

Mikroepäpuhtauksien osalta yksi näyte kuukaudessa

–  50 000 –99 999 avl:

Yksi näyte viikossa

Mikroepäpuhtauksien osalta kaksi näytettä viikossa

vähintään 100 000 avl:

Yksi näyte päivässä

Mikroepäpuhtauksien osalta kaksi näytettä viikossa

Tarkistus

–  750–9 999 avl:

Yksi näyte kuukaudessa

–  10 000–49 999 avl:

Kaksi näytettä kuukaudessa

Mikroepäpuhtauksien osalta yksi näyte kahdessa kuukaudessa

–  50 000–99 999 avl:

Yksi näyte viikossa

Mikroepäpuhtauksien osalta yksi näyte kahdessa kuukaudessa

vähintään 100 000 avl:

Yksi näyte viikossa

Mikroepäpuhtauksien osalta yksi näyte kuukaudessa

Tarkistus 236
Ehdotus direktiiviksi
Liite 1 – D osa – 6 kohta
6.  Ympäristöön johdettavaa lammikoitua jätevettä koskevat analyysit on tehtävä suodatetuista näytteistä; tällaisista vesistä otettujen suodattamattomien vesinäytteiden kiintoaineen kokonaispitoisuus saa kuitenkin olla enintään 150 mg/l.
 6.  Ympäristöön johdettavaa lammikoitua jätevettä koskevat analyysit on tehtävä suodatetuista näytteistä; tällaisista vesistä otettujen suodattamattomien vesinäytteiden kiintoaineen kokonaispitoisuus saa kuitenkin olla enintään 150 mg/l. Vaihtoehtona tähän tarkoitukseen voidaan käyttää vastaavaa digitaalista online-anturimittausta.
Tarkistus 237
Ehdotus direktiiviksi
Liite 1 – D osa – taulukko 2

Komission teksti

Muuttuja

Pitoisuus

Vähimmäispoistoteho (%)7

(ks. huomautus 1)

Määritysmenetelmä

Kokonaisfosfori

2

0,5 mg/l

90

Molekyyli-absorptiospektro-fotometria

Kokonaistyyppi

6 mg/l

85

Molekyyli-absorptiospektro-fotometria

___________

7 Poistoteho lasketaan suhteessa puhdistamolle tulevaan kuormitukseen.

Tarkistus

Muuttuja

Pitoisuus

Vähimmäispoistoteho (%)7

 (ks. huomautus 1)

Määritysmenetelmä

Kokonaisfosfori

0,2 mg/l

93

Molekyyli-absorptiospektro-fotometria tai vastaava digitaalinen online-anturimittaus.

Kokonaistyyppi

8 mg/l7a

80

Molekyyli-absorptiospektrofoto-metria tai vastaava digitaalinen online-anturimittaus.

_________________________

7 Poistoteho lasketaan suhteessa puhdistamolle tulevaan kuormitukseen.

7 a Pitoisuusarvot ovat liitteessä I olevan D kohdan 4 alakohdan c alakohdassa tarkoitettuja vuosikeskiarvoja. Typpeä koskevien vaatimusten mukaisuus voidaan kuitenkin varmistaa käyttämällä päivittäisiä keskiarvoja, jos voidaan todistaa liitteessä I olevan D kohdan 1 alakohdan mukaisesti, että vastaava suojelun taso saavutetaan. Tällöin kokonaistypen kaikkien näytteiden päivittäinen keskiarvo ei saa olla yli 20 mg/l, kun laitoksen biologisen reaktorin poistoveden lämpötila on vähintään 12 °C. Lämpötilaan liittyvä ehto voidaan korvata toiminta-ajan rajoituksella alueellisten ilmasto-olosuhteiden huomioon ottamiseksi.

Tarkistus 238
Ehdotus direktiiviksi
Liite 2 – 1 kohta
1.  Itämeren, Mustanmeren, direktiivin 2008/56/EY nojalla rehevöitymiselle alttiiksi määriteltyjen Pohjanmeren osien ja direktiivin 2008/56/EY nojalla rehevöitymiselle alttiiksi määriteltyjen Adrianmeren osien valuma-alueilla sijaitsevat alueet;
 1.  Direktiivin 2008/56/EY tai direktiivin 2000/60/EY nojalla rehevöitymiselle alttiiksi määriteltyjen Itämeren, Mustanmeren, Pohjanmeren ja Adrianmeren valuma-alueilla sijaitsevat alueet;
Tarkistus 239
Ehdotus direktiiviksi
Liite 5 – 1 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)   keräysjärjestelmien ja yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen haavoittuvuuden stressitestiarviointi ilmastonmuutosskenaarioiden perusteella;
Tarkistus 240
Ehdotus direktiiviksi
Liite 5 – 2 kohta – a alakohta – 1 alakohta
ohjeellinen tavoite, jonka mukaan rankkasateiden aiheuttamien ylivuotojen osuus ei ylitä yhtä prosenttia vuosittain kerätystä yhdyskuntajätevesikuormituksesta kuivissa sääolosuhteissa laskettuna;
 tavoite, jonka mukaan rankkasateiden aiheuttamien ylivuotojen osuus ei ylitä noin yhtä prosenttia vuosittain kerätystä yhdyskuntajätevesikuormituksesta kuivissa sääolosuhteissa laskettuna ottaen huomioon paikalliset ympäristönsuojelutarpeet ja joka on saavutettavissa teknisesti ja taloudellisesti oikeasuhteisilla keinoilla;
Tarkistus 241
Ehdotus direktiiviksi
Liite 5 – 2 kohta – a alakohta – 1 a alakohta (uusi)
Jäsenvaltiot voivat säätää, että ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu tavoite voidaan vaihtoehtoisesti osoittaa useiden rankkasateiden aiheuttamien ylivuotojen (kuitenkin enintään 20 tapausta vuodessa) tai vesistöihin johdettujen hulevesien määrän perusteella (kuitenkin enintään 15 prosenttia vuosittaisesta määrästä mallintamisen perusteella);
Tarkistus 242
Ehdotus direktiiviksi
Liite 5 – 2 kohta – a alakohta – 1 b alakohta (uusi)
Kansallisella tasolla voidaan myöntää poikkeus 2 kohdan a alakohdan velvoitteesta, jos 2 artiklan 9 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja erillisviemäreitä käytetään tehokkaasti, jos näin varmistetaan samantasoinen ympäristönsuojelu.
Tarkistus 243
Ehdotus direktiiviksi
Liite 5 – 2 kohta – a alakohta – 2 alakohta – johdantokappale
tämä ohjeellinen tavoite on saavutettava
 tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden on oltava käytössä
Tarkistus 244
Ehdotus direktiiviksi
Liite 5 – 2 kohta – a alakohta – 2 alakohta – i alakohta
i)  31 päivään joulukuuta 2035 mennessä kaikissa taajamissa, joiden avl on vähintään 100 000;
 i)  31 päivään joulukuuta 2030 mennessä kaikissa taajamissa, joiden avl on vähintään 100 000;
Tarkistus 245
Ehdotus direktiiviksi
Liite 5 – 2 kohta – a alakohta – 2 alakohta – ii alakohta
ii)  31 päivään joulukuuta 2040 mennessä 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti määritellyissä taajamissa, joiden avl on vähintään 10 000;
 ii)  31 päivään joulukuuta 2035 mennessä 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti määritellyissä taajamissa, joiden avl on vähintään 10 000;
Tarkistus 246
Ehdotus direktiiviksi
Liite 5 – 3 kohta
3.  Toimenpiteet, jotka toteutetaan 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä selkeä erittely asiaankuuluvista toimijoista ja näiden vastuualueista kokonaisvaltaisen suunnitelman täytäntöönpanossa.
 3.  Toimenpiteet, jotka toteutetaan 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat toimenpiteet asianomaisten infrastruktuurien osalta 1 kohdan b a alakohdassa tarkoitetun stressitestiarvioinnin perusteella, sekä selkeä erittely asiaankuuluvista toimijoista ja näiden vastuualueista kokonaisvaltaisen suunnitelman täytäntöönpanossa.
Tarkistus 247
Ehdotus direktiiviksi
Liite 5 – 4 kohta – a alakohta
a)  ennalta ehkäisevät toimenpiteet, joilla pyritään estämään puhtaan sadeveden pääsy keräysjärjestelmiin, mikä tarkoittaa muun muassa toimenpiteitä, joilla edistetään luonnollista vedenpidätystä tai sadeveden talteenottoa, sekä toimenpiteitä, joilla lisätään viheralueita tai rajoitetaan vettä läpäisemättömien pintojen määrää taajamissa;
 a)  ennalta ehkäisevät toimenpiteet, joilla pyritään estämään puhtaan sadeveden pääsy keräysjärjestelmiin, mikä tarkoittaa muun muassa toimenpiteitä, joilla edistetään luonnollista vedenpidätystä tai sadeveden talteenottoa, sekä toimenpiteitä, joilla lisätään viher- ja vesialueita tai rajoitetaan vettä läpäisemättömien pintojen määrää taajamissa;
Tarkistus 248
Ehdotus direktiiviksi
Liite 5 – 4 kohta – c alakohta
c)  mahdolliset täydentävät lieventävät toimenpiteet, jos tällaisia tarvitaan 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, mukaan lukien yhdyskuntajätevesien keräys-, varastointi- ja käsittelyinfrastruktuurin mukauttaminen tai uusien infrastruktuurien rakentaminen, jolloin etusijalla ovat vihreät infrastruktuurit, kuten kasvillisuuden peittämät ojat, käsittelykosteikot ja varastointilammikot, jotka on suunniteltu tukemaan biologista monimuotoisuutta. Veden uudelleenkäyttöä on tarvittaessa harkittava 5 artiklassa tarkoitetun kokonaisvaltaisen yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelman laatimisen yhteydessä.
 c)  mahdolliset täydentävät lieventävät toimenpiteet, jos tällaisia tarvitaan 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, mukaan lukien yhdyskuntajätevesien keräys-, varastointi- ja käsittelyinfrastruktuurin mukauttaminen, kuten uusien kaupunkialueiden liittäminen erillisviemäreihin, tai uusien infrastruktuurien rakentaminen, jolloin etusijalla ovat vihreät ja siniset infrastruktuurit, kuten vihreät kaupunkialueet, viherkatot, kasvillisuuden peittämät ojat, käsittelykosteikot ja varastointilammikot, jotka on suunniteltu tukemaan biologista monimuotoisuutta. Veden uudelleenkäyttöä on harkittava 5 artiklassa tarkoitetun kokonaisvaltaisen yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelman laatimisen yhteydessä.
Tarkistus 249
Ehdotus direktiiviksi
Liite 6 – 1 a kohta (uusi)
1 a)   Seuraavissa kohdissa lueteltujen tietojen on oltava saatavilla verkossa, ja kuluttajat voivat perustellusta pyynnöstä saada kyseiset tiedot käyttöönsä muulla tavoin.
Tarkistus 250
Ehdotus direktiiviksi
Liite 6 – 8 kohta – c alakohta
c)  yhdyskuntajätevedenpuhdistamon toiminnassa vuosittain tuotetut tai vältetyt päästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina.
 c)  suorien ja epäsuorien kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä (hiilidioksidiekvivalenttitonneina) vuodessa ja niiden lähde.
Tarkistus 251
Ehdotus direktiiviksi
Liite 6 – 10 kohta
10)  Yhteenveto tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvista asioista tehtyjen valitusten luonteesta ja määrästä sekä yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen toiminnanharjoittajien antamista vastauksista.
 10)  Tiedot siitä, miten voi tehdä kantelun ja miten vaatimustenvastaisista jätevesipäästöistä voi ilmoittaa toimivaltaisille viranomaisille, sekä yhteenveto tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvista asioista tehtyjen valitusten luonteesta ja määrästä sekä yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen toiminnanharjoittajien antamista vastauksista.
Tarkistus 252
Ehdotus direktiiviksi
Liite 6 – 10 a kohta (uusi)
10 a)   Tietojen on perustellusta pyynnöstä oltava saatavilla vähintään kymmenen vuoden ajalta.

(1)Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A9-0276/2023).

Päivitetty viimeksi: 11. tammikuuta 2024Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö