Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’,

–  ottaa huomioon 20. marraskuuta 1989 tehdyn YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista,

–  ottaa huomioon lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta 13. joulukuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/93/EU(1) (direktiivi lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumisesta),

–  ottaa huomioon audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 10. maaliskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/13/EU (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi(2)),

–  ottaa huomioon sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla ja neuvoston direktiivin 84/450/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 97/7/EY, 98/27/EY ja 2002/65/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta 11. toukokuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/29/EY (sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi(3)),

–  ottaa huomioon luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus(4)),

–  ottaa huomioon digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta 19. lokakuuta 2022 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/2065 (digipalvelusäädös(5)),

–  ottaa huomioon 11. toukokuuta 2022 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäisyä ja torjuntaa koskevista säännöistä (COM(2022)0209) sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon 11. toukokuuta 2022 annetun komission tiedonannon ”Lasten ja nuorten digitaalinen vuosikymmen: uusi eurooppalainen Parempi internet lapsille -strategia (BIK+)” (COM(2022)0212),

–  ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”2030 digitaalinen kompassi: eurooppalainen lähestymistapa digitaalista vuosikymmentä varten” (COM(2021)0118),

–  ottaa huomioon 24. maaliskuuta 2021 annetun komission tiedonannon lasten oikeuksia koskevasta EU:n strategiasta (COM(2021)0142),

–  ottaa huomioon 30. syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisesta vuoteen 2025 mennessä (COM(2020)0625),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 23. tammikuuta 2023 antaman yhteisen julistuksen ”Eurooppalainen julistus digitaalisen vuosikymmenen digitaalisista oikeuksista ja periaatteista”(6), jäljempänä ’eurooppalainen julistus’,

–  ottaa huomioon 20. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselman lasten suojelusta digitaalimaailmassa(7) ja 20. helmikuuta 2013 hyväksytyt komission jatkotoimet,

–  ottaa huomioon 15. helmikuuta 2023 julkaistun unionin sisäasioiden pääosaston rakenne- ja koheesiopolitiikkayksikön tutkimuksen sosiaalisen median vaikutuksesta lasten ja nuorten kehitykseen ”The influence of social media on the development of children and young people”(8),

–  ottaa huomioon 12. helmikuuta 2020 julkaistun EU Kids Online -verkoston tutkimuksen 19 maassa toteutetun kyselytutkimuksen tuloksista ”EU Kids Online 2020: Survey results from 19 countries”(9),

–  ottaa huomioon 9. helmikuuta 2021 julkaistun yhteisen tutkimuskeskuksen tutkimuksen riskeistä, joita lapset kohtasivat verkossa covid-19-sulkutoimien aikana, ”How children (10-18) experienced online risks during the COVID-19 lockdown: Spring 2020”(10),

–  ottaa huomioon kysymyksen komissiolle uudesta eurooppalaisesta Parempi internet lapsille -strategiasta (BIK+) (O‑000030/2023 – B9‑0029/2023),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan päätöslauselmaesityksen,

A.  toteaa, että lapsilla on oikeus kaikkiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa, perusoikeuskirjassa ja lapsen oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa vahvistettuihin oikeuksiin ja arvoihin, joihin kuuluvat myös lasten digitaaliset oikeudet; toteaa, että kaikissa lasta ja lapsen fyysistä terveyttä ja mielenterveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia koskevissa digitaalisissa toimissa ja päätöksissä on otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu;

B.  ottaa huomioon, että yleisessä tietosuoja-asetuksessa, audiovisuaalisia mediapalveluja koskevassa direktiivissä, digipalvelusäädöksessä ja sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevassa direktiivissä on otettu huomioon, että jatkuvasti kehittyvässä digitaalisessa ympäristössä lasten kokemuksille verkossa on tarjottava erityinen suoja;

C.  toteaa, että lasten asianmukaisen suojelun varmistaminen verkossa edellyttää erityisiä toimenpiteitä ja koulutusohjelmia, jotka on suunnattu lasten lisäksi myös heidän opettajilleen, vanhemmilleen ja huoltajilleen; katsoo, että näillä toimenpiteillä olisi ensisijaisesti pyrittävä kehittämään ja toteuttamaan ennaltaehkäisytekniikoita, valistuskampanjoita ja digitaalista lukutaitoa koskevia kampanjoita; katsoo, että vanhemmille ja huoltajille olisi tiedotettava digitaalisten välineiden olemassaolosta ja toiminnasta, jotta he voivat rajoittaa ja ohjata lapsensa tai lastensa kokemuksia verkossa sekä rajoittaa lasten mahdollisuutta käyttää verkossa sisältöjä, jotka ovat heidän ikänsä kannalta sopimattomia tai haitallisia;

D.  katsoo, että lapset eivät saisi olla passiivisia teknologian kuluttajia, vaan heidän olisi voitava aktiivisesti päättää käyttämistään teknologioista; katsoo tässä yhteydessä, että digitaalisen koulutuksen edistäminen ja lasten, vanhempien ja opettajien, erityisesti haavoittuviin ryhmiin kuuluvien lasten, digitaalisten taitojen ja osaamisen, myös medialukutaidon, parantaminen ovat avainasemassa, jotta voidaan varmistaa lasten turvalliset digikokemukset sekä heidän digitaalinen voimaannuttamisensa ja aktiivinen osallistumisensa verkossa, ja toteaa, että nämä toimet olisivat perusoikeuskirjan, lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen, eurooppalaisen julistuksen ja 2030 digitaalisen kompassin mukaisia;

E.  katsoo, että olisi asetettava saataville kohdennettuja toimenpiteitä digitaalisen kahtiajaon torjumiseksi ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi, jotta voidaan tarjota osallistavat ja saavutettavat digitaaliset ympäristöt kaikille lapsille EU:ssa, erityisesti haavoittuviin ryhmiin kuuluville lapsille, kuten vammaisille tai vähäosaisille lapsille, muun muassa varmistamalla, että heillä on myös syrjäisillä alueilla tai maaseutualueilla käytettävissään nykyaikainen digitaalinen infrastruktuuri;

F.  ottaa huomioon, että covid-19-pandemian aikana toteutetut sulkutoimet toivat esiin koulutukseen liittyvän ja digitaalisen kahtiajaon, jotka vaikuttavat lasten mahdollisuuteen käyttää digitaalisia oppimisvälineitä ja saada tietoa sekä heidän sosiaaliseen osallistumiseensa ja osallisuuteensa ja jotka ovat myös vaikuttaneet kielteisesti heidän fyysiseen terveyteensä ja mielenterveyteensä; ottaa huomioon, että sulkutoimet lisäsivät myös perheväkivaltaa ja sukupuolistunutta väkivaltaa sekä lapsiin verkossa kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa sekä näkyvässä että pimeässä verkossa;

G.  toteaa, että useissa seurantatutkimuksissa on saatu näyttöä siitä, että lapset ovat aktiivisia sosiaalisessa mediassa jo nuoresta iästä alkaen ja että huomattavan monet heistä ovat nuorempia kuin useimpien alustojen asettamat ikärajat;

H.  ottaa huomioon, että jatkuvasti kehittyvä digitaalinen ympäristö on keskeisessä asemassa lasten jokapäiväisessä elämässä, mukaan lukien heidän koulutuksessaan, yhteydenpidossaan ja tietojen jakamisessa; toteaa, että lasten pääsy internetiin ja sosiaalisen median alustoille ja heidän kokemuksensa näissä ympäristöissä ovat monin tavoin hyödyllisiä, mutta niihin liittyy myös joitakin riskejä ja ne altistavat lapset vaaralliselle käyttäytymiselle ja sisällölle, jotka ovat levinneet laajalle, kuten verkkovälitteiselle lapsiin kohdistuvalle seksuaaliväkivallalle ja lapsen houkuttelemiselle seksuaalisiin tarkoituksiin (grooming), verkkovihalle, verkkokiusaamisen eri muodoille, seksuaalissävytteiselle sisällölle, väkivaltaisille kuville, syömishäiriöitä ihannoivalle sisällölle ja disinformaatiolle; toteaa, että tämä voi vaikuttaa lasten fyysiseen terveyteen ja mielenterveyteen, esimerkiksi lisätä aggressiivisuutta, ongelmallista seksuaalista käyttäytymistä, epäterveellisiä ruokailutottumuksia, tyytymättömyyttä kehonkuvaan ja vääristyneitä arvoja ja asenteita;

I.  ottaa huomioon, että EU Kids Online -verkoston vuonna 2020 julkaistun kyselytutkimuksen mukaan arviolta 23 prosenttia 9–16-vuotiaista lapsista on kokenut kiusaamista verkossa; ottaa huomioon, että tutkimuksen ”How children (10-18) experienced online risks during the COVID-19 lockdown: Spring 2020” mukaan 49 prosenttia lapsista on kokenut ainakin jonkinlaista verkkokiusaamista; ottaa huomioon, että jotkin jäsenvaltiot ovat jo toteuttaneet toimenpiteitä, esimerkiksi Irlannin ”Coco’s Law” -säädös, vaikkei käytössä olekaan yhdenmukaistettua lähestymistapaa;

J.  toteaa, että uusi eurooppalainen Parempi internet lapsille -strategia (BIK+) on yksi keskeisistä toimista lasten oikeuksia koskevassa EU:n strategiassa, jonka aihealueisiin sisältyy aloitteita sen varmistamiseksi, että lapsia suojellaan ja heidän vaikutusmahdollisuuksiaan lisätään verkossa;

1.  suhtautuu myönteisesti komission uuteen eurooppalaiseen Parempi internet lapsille -strategiaan (BIK+) ja kannattaa sitä;

2.  painottaa, että kaikki lapset tarvitsevat suojelua verkossa, mutta tietyt lapset, kuten vammaiset tai vähäosaiset lapset, ovat haavoittuvammassa asemassa ja heidän olisi tarvittaessa voitava hyötyä kohdennetuista toimenpiteistä digitaalisen kahtiajaon torjumiseksi ja heidän digitaalisten taitojensa ja osaamisensa, myös medialukutaidon, parantamiseksi;

3.  kehottaa jälleen EU:ta tehostamaan toimiaan, jotta lapset voidaan pitää turvassa verkossa ja jotta voidaan lisätä tietoisuutta lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta, mukaan lukien lasten houkuttelemisesta seksuaalisiin tarkoituksiin verkossa (verkkohoukuttelu), ja torjua sitä;

4.  painottaa, että digitaalisia taitoja ja osaamista, myös medialukutaitoa, olisi pidettävä pakollisina taitoina ja ne olisi sisällytettävä koulujen opetussuunnitelmiin kaikkialla EU:ssa; korostaa, että nämä taidot ovat olennainen osa koulutusta ja elinikäistä oppimista ja että niissä olisi keskityttävä lasten, vanhempien, huoltajien, opettajien ja kaikkien kansalaisten kouluttamiseen verkkoturvallisuudesta, mukaan lukien vanhempien verkossa suorittama valvonta ja lapsen verkkohoukuttelun tunnistaminen ja siitä ilmoittaminen;

5.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita investoimaan enemmän koulutukseen, jotta voidaan varmistaa eri ikäryhmiin kuuluvien lasten digitaalinen lukutaito, mukaan lukien heidän suojelunsa kiusaamiselta ja verkkokiusaamiselta sekä koulussa että vapaa-ajalla, ottaen samalla huomioon uudet teknologiset kehityssuuntaukset, kuten metaversumi;

6.  kehottaa jäsenvaltioita ja oppilaitoksia takaamaan oikeuden osallistavaan koulutukseen ja edistämään seksuaalikasvatusta, digitaalisia taitoja ja osaamista, medialukutaito mukaan lukien, ja kyberturvallisuutta ikätasolle sopivalla tavalla opettajille, vanhemmille, huoltajille ja oppilaille suunnatun virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen avulla;

7.  kehottaa komissiota kehittämään koordinoidusti eurooppalaisen koulutusalueen kanssa kiusaamisen ja verkkokiusaamisen torjuntaa kouluissa koskevan eurooppalaisen strategian, jossa vahvistetaan toimenpidepaketti tiedonkeruun parantamiseksi, ja ehdottamaan tarvittavia ratkaisuja yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa;

8.  painottaa, että strategiassa olisi kehotettava jäsenvaltioita osoittamaan kaikki tarvittavat resurssit vihjelinjojen, tukipuhelinten ja Safer Internet -keskusten valmiuksien vahvistamiseen sekä kehittämään ja toteuttamaan kouluissa merkityksellisiä ennaltaehkäisy- ja valistuskampanjoita todennettavissa olevin tuloksin olennaisena osana niiden varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmia ja oppilaitoksia; katsoo, että tutkijoiden ja alan toimijoiden välinen yhteistyö on keskeistä tässä asiassa;

9.  korostaa, että strategiassa on tärkeää ottaa käyttöön toimenpiteitä, joilla saatetaan ajan tasalle mielenterveyttä ja henkistä hyvinvointia koskeva EU:n nykyinen toimintakehys, jonka olisi oltava täysin osallistava, jotta voidaan vastata myös niiden lasten ja erityisesti haavoittuviin ryhmiin kuuluvien lasten tarpeisiin, jotka ovat kokeneet verkkovälitteistä seksuaaliväkivaltaa tai verkkohoukuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin; kehottaa arvioimaan lasten mielenterveyspalvelujen tarjoajien saatavuutta ja riittävyyttä tekemällä perusteellisen kartoituksen nykyisistä palveluista ottaen huomioon heikentynyt mielenterveystilanne, jota ovat entisestään pahentaneet covid-19-pandemia ja verkkoympäristön asettamat ainutlaatuiset haasteet, mukaan lukien verkkokiusaaminen ja altistuminen haitalliselle sisällölle;

10.  panee merkille, että vuoteen 2024 mennessä luodaan eurooppalainen standardi iän todentamisesta verkossa ja että äskettäin perustettiin EU:n käytännesääntöjä ikätasolle sopivasta suunnittelusta, jäljempänä ’käytännesäännöt’, käsittelevä erityistyöryhmä; korostaa, että on tärkeää kehittää käytännesäännöt oikea-aikaisesti varmistamalla, että ne ovat täysin yhdenmukaiset audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin ja yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa; korostaa, että käytännesääntöjen kehittämisprosessiin on tärkeää ottaa mukaan kansalaisyhteiskunta, tiedeyhteisö ja nuoret; korostaa, että yleisen tietosuoja-asetuksen mukaan käyttäjien suostumukseen perustuvilla sosiaalisen median alustoilla on velvollisuus toteuttaa kohtuulliset toimenpiteet tarkistaakseen vanhemman suostumuksen, ennen kuin asiaankuuluvaa ikärajaa nuorempi lapsi voi luoda tilin;

11.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään investointeja verkkovälitteistä hyväksikäyttöä tai verkkohoukuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin kokeneiden lasten tukipalveluihin, mukaan lukien anonyymi julkinen ilmoittaminen sekä mielenterveyspalvelut ja psykososiaaliset palvelut uhreille ja heidän perheilleen; kehottaa tarjoamaan koulutusta ammattilaisille ja virkamiehille, myös lainvalvontaviranomaisille, jotka käsittelevät lapsia koskevia tapauksia, heidän erityisten tarpeidensa mukaisesti;

12.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita keräämään järjestelmällisemmin tietoja torjuntatoimenpiteistä ja uhrien auttamista koskevista ohjelmista, mukaan lukien valistuskampanjoihin osallistuneiden alemman perusasteen koulutuksessa olevien lasten lukumäärä, sekä järjestämään koulutusohjelmia kaikenlaisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan riskeistä, mukaan lukien verkkoympäristössä tapahtuvan lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan riskeistä;

13.  toteaa, ettei EU:n tasolla ole tehty riittävästi vertailevaa tutkimusta eikä tutkimuksia lasten kehityksestä digitalisaation yhteydessä; korostaa tässä yhteydessä, että teknologian nopea kehitys voi nopeasti mennä politiikkatoimien ohi ja luoda siten uusia haavoittuvuuksia lapsille; muistuttaa, että siksi on kehitettävä laajamittaista tutkimustoimintaa EU:n tasolla;

14.  kehottaa komissiota varmistamaan, että eurooppalainen Parempi internet lapsille ‑strategia on johdonmukainen muiden painopisteiden ja lainsäädäntöehdotusten kanssa, että lapsille annetaan tietoa lapsiystävällisellä kielellä ja kaikenikäiset lapset osallistuvat seurantaprosessiin ja strategian tehokkaaseen täytäntöönpanoon ja että toteutetaan asianmukaisia jatkotoimia parhaiden käytäntöjen ja tulosten vertailemiseksi eri jäsenvaltioissa;

15.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 335, 17.12.2011, s. 1. (2) EUVL L 95, 15.4.2010, s. 1. (3) EUVL L 149, 11.6.2005, s. 22. (4) EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1. (5) EUVL L 277, 27.10.2022, s. 1. (6) EUVL C 23, 23.1.2023, s. 1. (7) EUVL C 419, 16.12.2015, s. 33. (8) O’Neill, B., ”Research for CULT Committee – The influence of social media on the development of children and young people”, Euroopan parlamentti, rakenne- ja koheesiopolitiikkayksikkö, Bryssel, 15. helmikuuta 2023. (9) Smahel, D. ym., ”EU Kids Online 2020: Survey results from 19 countries”, EU Kids Online, 12. helmikuuta 2020. (10) Lobe, B. ym., ”How children (10-18) experienced online risks during the Covid-19 lockdown - Spring 2020”, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 9. helmikuuta 2021.