Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. toukokuuta 2023 tiedotusvälineiden vapaudesta ja sananvapaudesta Algeriassa: toimittaja Ihsane El-Kadin tapaus (2023/2661(RSP))

P9_TA(2023)0198 RC-B9-0242/2023

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 144 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Ihsane El-Kadi, tunnettu algerialainen toimittaja ja johtaja Interface Médias -yrityksessä, joka on yksi viimeisistä riippumattomista mediayrityksistä Algeriassa ja johon kuuluvat verkossa toimiva Radio M ja Maghreb Emergent -verkkolehti, pidätettiin ilman pidätysmääräystä 23.‑24. joulukuuta 2022 välisenä yönä;

B.  ottaa huomioon, että algerialainen tuomioistuin tuomitsi El-Kadin 2. huhtikuuta 2023 viideksi vuodeksi vankeuteen, joista kaksi ehdollisena ja 700 miljoonan Algerian dinaarin sakkoon sekä määräsi hänen mediayhtiönsä purettavaksi ja sen omaisuuden takavarikoitavaksi sellaisten perusteettomien syytösten perusteella, jotka koskivat varojen vastaanottamista poliittista propagandaa varten ja valtion turvallisuuden vaarantamista Algerian rikoslain 95 ja 95 a §:n nojalla; ottaa huomioon, että hänen valituksensa käsitellään toukokuun 2023 jälkipuoliskolla;

C.  ottaa huomioon, että vuoden 2019 mielenosoitusliikehdinnän (hirak) jälkeen Algerian viranomaiset ovat merkittävästi rajoittaneet tiedotusvälineiden vapautta ja sananvapautta; ottaa huomioon, että Algeria on Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuoden 2023 maailman lehdistönvapausindeksissä 136. sijalla 180:stä ja että se oli 146. sijalla vuonna 2020; ottaa huomioon, että vuoden 2019 jälkeen ainakin 11 muuta toimittajaa ja tiedotusvälineiden työntekijää on asetettu syytteeseen ja pidätetty, mukaan lukien Mustapha Bendjama; ottaa huomioon, että Algerian viranomaiset ovat tiukentaneet pääsyä hallitusta arvosteleville uutissivustoille ja julkaisuihin;

1.  kehottaa Algerian viranomaisia vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta Ihsane El-Kadin ja kaikki, jotka on mielivaltaisesti pidätetty ja joita vastaan on nostettu syytteet, koska he ovat käyttäneet oikeuttaan sananvapauteen;

2.  kehottaa Algerian viranomaisia kunnioittamaan ja vaalimaan Algerian perustuslain 54 §:ssä vahvistettuja perusvapauksia, erityisesti tiedotusvälineiden vapautta, avaamaan suljetut tiedotusvälineet uudelleen ja lopettamaan poliittisten aktivistien, toimittajien, ihmisoikeuksien puolustajien ja ammattiyhdistysaktivistien pidätykset ja vangitsemiset; ilmaisee solidaarisuutensa Algerian kansalaisille, jotka ovat osoittaneet mieltään rauhanomaisesti vuodesta 2019 lähtien;

3.  kehottaa Algerian viranomaisia muuttamaan rikoslaissa turvallisuuteen liittyviä kohtia, joita käytetään sananvapauden kriminalisointiin, mukaan lukien 95 a § ja 196  a  §, ja saattamaan sananvapautta rajoittavat lait kansainvälisten ihmisoikeusnormien, erityisesti Algerian ratifioiman kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, mukaisiksi;

4.  muistuttaa, kuten EU:n ja Algerian välisen kumppanuuden painopisteissä yhteisesti sovittiin, moniarvoisen lehdistön merkityksestä oikeusvaltioperiaatteen ja perusvapauksien, myös tiedotusvälineiden vapauden ja sananvapauden, lujittamisessa;

5.  kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita ottamaan El-Kadin tapauksen esille Algerian viranomaisten kanssa ja tuomitsemaan avoimesti tiedotusvälineiden vapauden tukahduttamisen; kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita vaatimaan Algerian viranomaisia takaamaan, että ulkomaisille toimittajille myönnetään viisumi ja akkreditointi ilman aiheetonta viivytystä ja että he voivat toimia vapaasti;

6.  kehottaa EU:n edustustoa ja jäsenvaltioiden suurlähetystöjä Algeriassa pyytämään pääsyä vangittujen toimittajien luo ja seuraamaan heidän oikeudenkäyntejään;

7.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Algerian hallitukselle ja parlamentille ja pyytää, että se käännetään arabiaksi.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. toukokuuta 2023 merkittävän valkovenäläisen oppositiojohtajan Viktar Babarykan epäinhimillisestä kohtelusta ja joutumisesta sairaalahoitoon (2023/2693(RSP))

P9_TA(2023)0199 RC-B9-0251/2023

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Valko-Venäjästä,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 144 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että heinäkuussa 2021 entinen presidenttiehdokas Viktar Babaryka tuomittiin 14 vuodeksi vankeuteen poliittisista syistä;

B.  ottaa huomioon, että Babaryka joutui sairaalahoitoon pahoinpitelyjen seurauksena ja hän tarvitsi leikkaushoitoa; ottaa huomioon, että hänen asianajajiensa ja perheensä tietopyyntöihin ei vastata eikä yhteydenpitoa hänen kanssaan sallita;

C.  ottaa huomioon, että merkittävät valkovenäläiset poliittiset vangit, mukaan lukien oppositiojohtajat Maryja Kalesnikava, Maksim Znak, Sjarhei Tsihanouski, Pavel Sevjarynets ja Mikalai Statkevitš, ovat olleet täysin eristyksissä eikä heistä ole saatu minkäänlaista tietoa; ottaa huomioon, että puolalaisvähemmistön johtajan Andrzej Poczobutin vangitseminen Valko-Venäjällä on esimerkki kansallisten vähemmistöjen vainosta Valko-Venäjällä;

D.  ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeusvaltuutettu totesi 3. helmikuuta 2023 antamassaan raportissa, että vankilaolot Valko-Venäjällä ovat verrattavissa julmaan, epäinhimilliseen ja halventavaan kohteluun ja kidutukseen; ottaa huomioon, että vangit eivät saa oikea-aikaista lääketieteellistä apua tai oikeudellista neuvontaa; ottaa huomioon, että Valko-Venäjällä on 1 500 poliittista vankia ja Aljaksandr Vihor, Dzjanis Kuznjatsou, Vitold Ašurak ja Mikalai Klimovitš kuolivat vankeudessa;

1.  kehottaa Valko-Venäjän viranomaisia lopettamaan välittömästi Viktar Babarykan ja muiden poliittisten vankien huonon kohtelun ja varmistamaan, että he saavat asianmukaista lääkinnällistä apua ja että asianajajat, perheet, diplomaatit ja kansainväliset järjestöt pääsevät heidän luokseen, jotta he voivat arvioida heidän tilaansa ja antaa apua;

2.  kehottaa vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta Viktar Babarykan ja hänen poikansa Eduardin yhdessä Marija Kalesnikavan, Maksim Znakin, Sjarhei Tsihanouskin, Pavel Sevjarynetsin, Mikalai Statkevitšin, Raman Pratasevitšin, Andrzej Poczobutin, Ales Bjaljatskin ja kaikkien muiden Valko-Venäjän poliittisten vankien kanssa;

3.  tuomitsee jyrkästi poliittisten vankien ja heidän perheidensä epäinhimillisen kohtelun sekä poliittisen opposition, kansalaisyhteiskunnan, ammattiliittojen, laillisuuden puolustajien, riippumattomien tiedotusvälineiden ja kansallisten vähemmistöjen jatkuvan tukahduttamisen Valko-Venäjällä;

4.  toistaa solidaarisuutensa Valko-Venäjän kansalle sen kamppailussa vapaan, suvereenin ja demokraattisen Valko-Venäjän puolesta; tuomitsee Valko-Venäjän osallisuuden Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan;

5.  kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita kehittämään kohdennetun EU:n avustusohjelman, jolla autetaan poliittisen sorron uhreja muun muassa parantamalla turvapaikkamenettelyjä ja tarjoamalla tilapäistä suojaa EU:ssa niille, jotka hakevat poliittista turvapaikkaa;

6.  kehottaa jälleen EU:ta ja jäsenvaltioita laajentamaan Valko-Venäjän sortotoimista vastuussa olevia henkilöitä ja yhteisöjä, kuten tuomareita, syyttäjiä, lainvalvontaviranomaisia, vankiloiden ja rangaistussiirtoloiden viranomaisia sekä hallinnon toimijoita, koskevia EU:n pakotteita ja varmistamaan niiden asianmukaisen täytäntöönpanon; vaatii pakotteita niille, jotka ovat vastuussa ukrainalaisten lasten laittomasta karkottamisesta Valko-Venäjälle;

7.  toistaa vaatimuksensa saattaa kaikki Lukašenkan hallinnon järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneet vastuuseen;

8.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioille, Valko-Venäjän demokraattisten voimien ja Valko-Venäjän valtaapitävien viranomaisten edustajille.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. toukokuuta 2023 Myanmarista ja erityisesti demokraattisten poliittisten puolueiden hajottamisesta (2023/2694(RSP))

P9_TA(2023)0200 RC-B9-0240/2023

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Myanmarin tilanteesta,

–  ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 29. maaliskuuta 2023 antamat julkilausumat Myanmarista,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 144 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että 28. maaliskuuta 2023 Myanmarissa hajotettiin 40 poliittista puoluetta, mukaan lukien Kansallinen demokratialiitto (NLD), sillä ne eivät rekisteröityneet maan johdon antaman poliittisten puolueiden rekisteröintiä koskevan lain mukaisesti;

B.  ottaa huomioon, että juntta on tammikuusta 2022 lähtien vanginnut satoja NLD:n jäseniä, joista jotkut ovat kuolleet vankeudessa;

C.  ottaa huomioon, että YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi 21. joulukuuta 2022 päätöslauselman, jossa vaadittiin lopettamaan väkivalta ja vapauttamaan välittömästi kaikki mielivaltaisesti pidätetyt henkilöt;

D.  ottaa huomioon, että journalistien suojelukomitean mukaan Myanmarissa on nyt Iranin ja Kiinan jälkeen kolmanneksi eniten toimittajia vangittuina; ottaa huomioon, että kansainvälisen lehdistöinstituutin ylläpitämän surmattuja toimittajia koskevan tietokannan mukaan Myanmarissa on helmikuun 2021 jälkeen surmattu neljä toimittajaa ja todennäköisesti juntta on surmannut heidät kaikki; ottaa huomioon, että eri puolilla Myanmaria vankiloissa on edelleen kymmeniä toimittajia sotilasjuntan äskettäisestä joukkoarmahduksesta huolimatta;

1.  tuomitsee ankarasti juntan väkivaltaisen ja laittoman hallinnon, joka on syössyt Myanmarin ihmisoikeuskriisiin ja humanitaariseen kriisiin; tuomitsee kaikki sotilasjohtajien pyrkimykset legitimoida epädemokraattinen valtansa lavastettujen vaalien avulla;

2.  tuomitsee ankarasti Myanmarin armeijan nimittämän unionin vaalilautakunnan päätöksen hajottaa 40 poliittista puoluetta sekä sitä seuranneet poliitikkojen pidätykset; kehottaa palauttamaan näille puolueille välittömästi niiden aseman;

3.  vaatii junttaa vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta kaikki poliittiset vangit; kehottaa lopettamaan välittömästi laittoman poikkeustilan ja summittaisen voimankäytön, palauttamaan valtaan siviilihallituksen, palaamaan tielle kohti demokratiaa ja avaamaan nopeasti parlamentin siten, että kaikki vaaleilla valitut edustajat ovat mukana;

4.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita lisäämään huomattavasti humanitaarista apua Myanmarin kansalle ja pakolaisille, rohingyat mukaan luettuina;

5.  tuomitsee ankarasti raiskauksen käytön aseena ja armeijan säännölliset ilmaiskut siviilikohteisiin;

6.  kehottaa kansainvälistä yhteisöä koordinoimaan ja käyttämään kaikkia käytettävissä olevia poliittisia keinoja tehdäkseen yhteistyötä Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa kriisin selättämiseksi, mukaan lukien kansallisen yhtenäisyyden hallitukselle ja demokraattisille oppositioryhmille annettavan tuen merkittävä lisääminen, pyrkimys saada aikaan Myanmaria koskeva maailmanlaajuinen asevientikielto ja maan tilanteen antaminen Kansainvälisen rikostuomioistuimen käsiteltäväksi;

7.  kehottaa EU:ta määräämään uusia kohdennettuja pakotteita armeijaa ja sen kaupallisia etuja vastaan, mukaan lukien lentopolttoainetta, No.2-kaivosyhtiötä ja Myanmar Foreign Trade Bank -pankkia koskevat pakotteet, ja huolehtimaan niiden nopeasta täytäntöönpanosta;

8.  kehottaa komissiota osoittamaan, ettei ”Kaikki paitsi aseet” -järjestelmä hyödytä junttaa, ja muussa tapauksessa keskeyttämään väliaikaisesti mekanismin soveltamisen;

9.  kehottaa EU:ta osoittamaan, että kaikkeen yhteistyöhön Myanmarin kanssa, myös yksityisten yritysten ja EU:hun sijoittautuneiden yritysten (kuten MADE) harjoittamaan yhteistyöhön, sovelletaan ihmisoikeuksia koskevia tehostettuja huolellisuusvelvoiteprosesseja työntekijöiden oikeuksien suojelemiseksi ja takaamiseksi;

10.  tuomitsee sen, että Venäjä ja Kiina antavat poliittista, taloudellista ja sotilaallista tukea Myanmarin juntalle;

11.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Myanmarin kansallisen yhtenäisyyden hallitukselle, Myanmarin lainsäädäntöelintä Pyidaungsu Hluttawia edustavalle komitealle, Myanmarin asevoimille (Tatmadaw), ASEANille, YK:lle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

Euroopan parlamentin tarkistukset 11. toukokuuta 2023 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivien 2005/29/EY ja 2011/83/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä vihreässä siirtymässä parantamalla suojaa sopimattomilta menettelyiltä ja tiedottamista (COM(2022)0143 – C9-0128/2022 – 2022/0092(COD))(1)

P9_TA(2023)0201 A9-0099/2023

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus Tarkistus 1 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 1 kappale (1)  Jotta voidaan torjua sopimattomia kaupallisia menettelyjä, jotka estävät kuluttajia tekemästä kestäviä kulutusvalintoja, kuten tavaroiden ennenaikaiseen vanhenemiseen liittyviä menettelyjä, harhaanjohtavia ympäristöväitteitä (”viherpesu”), läpinäkymättömiä ja epäuskottavia kestävyysmerkintöjä tai kestävyystietoja koskevia välineitä, unionin kuluttajalainsäädäntöön olisi sisällytettävä erityisiä sääntöjä. Tämä antaisi kansallisille toimivaltaisille elimille mahdollisuuden puuttua tehokkaasti tällaisiin menettelyihin. Varmistamalla, että ympäristöväitteet ovat oikeudenmukaisia, kuluttajat voivat valita tuotteita, jotka ovat ympäristön kannalta aidosti parempia kuin kilpailevat tuotteet. Tämä edistää kilpailua ympäristön kannalta kestävämpien tuotteiden kehittämiseksi ja vähentää siten kielteisiä ympäristövaikutuksia. (1)  Jotta voidaan torjua sopimattomia kaupallisia menettelyjä, jotka harhauttavat kuluttajaa ja estävät heitä tekemästä kestäviä kulutusvalintoja, kuten tavaroiden ennenaikaiseen vanhenemiseen liittyviä menettelyjä, harhaanjohtavia tai virheellisiä ympäristöväitteitä (”viherpesu”), läpinäkymättömiä, sertifioimattomia ja epäuskottavia kestävyysmerkintöjä tai kestävyystietoja koskevia välineitä, unionin kuluttajalainsäädäntöön olisi sisällytettävä erityisiä sääntöjä. Tämä antaisi kansallisille toimivaltaisille elimille mahdollisuuden puuttua tehokkaasti tällaisiin menettelyihin. Varmistamalla, että ympäristöväitteet ovat luotettavia, selkeitä, ymmärrettäviä ja oikeudenmukaisia, kuluttajat voivat valita tuotteita, jotka ovat ympäristön kannalta aidosti parempia kuin kilpailevat tuotteet. Tämä edistää kilpailua ympäristön kannalta kestävämpien tuotteiden kehittämiseksi ja vähentää siten kielteisiä ympäristövaikutuksia. Yrityksillä on myös oma roolinsa vihreän siirtymän edistämisessä ja sisämarkkinoilla tuottamiensa ja myymiensä tuotteiden kestävyyden parantamisessa. Tarkistus 2 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 3 kappale (3)  Jotta elinkeinonharjoittajia estettäisiin harhauttamasta kuluttajia tuotteidensa ympäristö- tai sosiaalisten vaikutusten, kestävyyden tai korjattavuuden suhteen, mukaan lukien tuotteiden yleisen esitystavan välityksellä, direktiivin 2005/29/EY 6 artiklan 1 kohtaa olisi muutettava lisäämällä tuotteen ympäristö- tai sosiaaliset vaikutukset, kestävyys ja korjattavuus tuotteen niiden pääominaisuuksien luetteloon, joiden osalta elinkeinonharjoittajan menettelyjä voidaan pitää harhaanjohtavina tapauskohtaisen arvioinnin perusteella. Myöskään elinkeinonharjoittajien antamat tiedot tuotteiden sosiaalisesta kestävyydestä, kuten työoloista, hyväntekeväisyysavustuksista tai eläinten hyvinvoinnista, eivät saisi johtaa kuluttajia harhaan. (3)  Jotta elinkeinonharjoittajia estettäisiin harhauttamasta kuluttajia tuotteidensa ympäristö- tai sosiaalisten vaikutusten, kestävyyden tai korjattavuuden suhteen, mukaan lukien tuotteiden yleisen esitystavan välityksellä, direktiivin 2005/29/EY 6 artiklan 1 kohtaa olisi muutettava lisäämällä tuotteen ympäristö- tai sosiaaliset vaikutukset, kestävyys, uudelleenkäytettävyys, kierrätettävyys ja korjattavuus tuotteen niiden pääominaisuuksien luetteloon, joiden osalta elinkeinonharjoittajan menettelyjä voidaan pitää harhaanjohtavina tapauskohtaisen arvioinnin perusteella. Myöskään elinkeinonharjoittajien antamat tiedot tuotteiden sosiaalisesta kestävyydestä, kuten työoloista, hyväntekeväisyysavustuksista tai eläinten hyvinvoinnista, eivät saisi johtaa kuluttajia harhaan. Tarkistus 3 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 4 kappale (4)  Ympäristöväitteet, erityisesti ilmastoa koskevat väitteet, liittyvät yhä useammin tulevaan suorituskykyyn siten, että tiettyyn päivämäärään mennessä on siirrytty hiili- tai ilmastoneutraaliuteen tai saavutettu vastaava tavoite. Tällaisilla väitteillä elinkeinonharjoittajat luovat vaikutelman, että kuluttajat edistävät vähähiilistä taloutta ostamalla niiden tuotteita. Tällaisten väitteiden oikeudenmukaisuuden ja uskottavuuden varmistamiseksi direktiivin 2005/29/EY 6 artiklan 2 kohtaa olisi muutettava siten, että tällaiset väitteet kielletään tapauskohtaisen arvioinnin jälkeen, jos niiden tukena ei ole selkeitä, objektiivisia ja todennettavissa olevia elinkeinonharjoittajan antamia sitoumuksia ja tavoitteita. Tällaisten väitteiden tueksi olisi myös luotava riippumaton seurantajärjestelmä, jolla seurataan elinkeinonharjoittajan edistymistä sitoumusten ja tavoitteiden suhteen. (4)  Ympäristöväitteet, erityisesti ilmastoa koskevat väitteet, liittyvät yhä useammin tulevaan suorituskykyyn siten, että tiettyyn päivämäärään mennessä on siirrytty hiili- tai ilmastoneutraaliuteen tai saavutettu vastaava tavoite. Tällaisilla väitteillä elinkeinonharjoittajat luovat vaikutelman, että kuluttajat edistävät vähähiilistä taloutta ostamalla niiden tuotteita. Tällaisten väitteiden oikeudenmukaisuuden ja uskottavuuden varmistamiseksi direktiivin 2005/29/EY 6 artiklan 2 kohtaa olisi muutettava siten, että tällaiset väitteet kielletään tapauskohtaisen arvioinnin jälkeen, jos ne perustuvat pelkästään päästöjen kompensaatiojärjestelmiin tai jos niiden tukena ei ole selkeitä, objektiivisia, kvantifioituja, tieteeseen perustuvia ja todennettavissa olevia elinkeinonharjoittajan antamia sitoumuksia ja tavoitteita, mukaan lukien yksityiskohtainen ja realistinen täytäntöönpanosuunnitelma tämän tulevan ympäristönsuojelullisen tason saavuttamiseksi. Tähän suunnitelmaan olisi sisällyttävä konkreettisia välitavoitteita, jotka ovat johdonmukaisia elinkeinonharjoittajan pitkän aikavälin sitoumuksen saavuttamisen kanssa, sitä olisi tuettava riittävillä määrärahoilla ja sille olisi osoitettava riittävät resurssit. Väitteiden tueksi olisi myös luotava riippumaton seurantajärjestelmä, jolla seurataan edistymistä täytäntöönpanosuunnitelman sekä elinkeinonharjoittajan sitoumusten ja tavoitteiden suhteen. Tarkistus 4 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 6 kappale (6)  Tuotteiden vertailu ympäristö- tai sosiaalisten näkökohtien perusteella, myös kestävyystietoja koskevien välineiden avulla, on yhä yleisempi markkinointikeino. Sen varmistamiseksi, että tällaiset vertailut eivät johda kuluttajia harhaan, direktiivin 2005/29/EY 7 artiklaa olisi muutettava siten, että edellytetään tietojen antamista kuluttajalle vertailumenetelmästä, vertailtavista tuotteista ja näiden tuotteiden toimittajista sekä toimenpiteistä tietojen pitämiseksi ajan tasalla. Näin on tarkoitus varmistaa, että kuluttajat tekevät paremmin tietoon perustuvia kaupallisia ratkaisuja käyttäessään tällaisia palveluja. Vertailun olisi oltava puolueetonta erityisesti siten, että verrataan tuotteita, joilla on sama käyttötarkoitus, käytetään yhteistä menetelmää ja yhteisiä oletuksia sekä verrataan vertailtavien tuotteiden olennaisia ja todennettavissa olevia ominaisuuksia. (6)  Tuotteiden vertailu ympäristö- tai sosiaalisten näkökohtien perusteella, myös kestävyystietoja koskevien välineiden avulla, on yhä yleisempi markkinointikeino, joka voi johtaa harhaan kuluttajia, jotka eivät aina pysty arvioimaan kyseisten tietojen luotettavuutta. Sen varmistamiseksi, että tällaiset vertailut eivät johda kuluttajia harhaan, direktiivin 2005/29/EY 7 artiklaa olisi muutettava siten, että edellytetään tietojen antamista kuluttajalle vertailumenetelmästä, vertailtavista tuotteista ja näiden tuotteiden toimittajista sekä toimenpiteistä tietojen pitämiseksi ajan tasalla. Näin on tarkoitus varmistaa, että kuluttajat tekevät paremmin tietoon perustuvia kaupallisia ratkaisuja käyttäessään tällaisia palveluja. Vertailun olisi oltava puolueetonta erityisesti siten, että verrataan tuotteita, joilla on sama käyttötarkoitus, käytetään yhteistä menetelmää ja yhteisiä oletuksia sekä verrataan vertailtavien tuotteiden olennaisia ja todennettavissa olevia ominaisuuksia. Tarkistus 5 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 7 kappale (7)  Sellaisten kestävyysmerkintöjen esittäminen, jotka eivät perustu sertifiointijärjestelmään tai joita viranomaiset eivät ole vahvistaneet, olisi kiellettävä sisällyttämällä tällaiset menettelyt direktiivin 2005/29/EY liitteen I luetteloon. Sertifiointijärjestelmän olisi täytettävä avoimuutta ja uskottavuutta koskevat vähimmäisvaatimukset. Kestävyysmerkintöjen esittäminen on edelleen mahdollista ilman sertifiointijärjestelmää, jos viranomaiset vahvistavat tällaiset merkinnät, tai kun on kyse asetuksen (EU) N:o 1169/2011 35 artiklan mukaisista elintarvikkeiden täydentävistä ilmaisu- ja esillepanomuodoista. Tällä säännöllä täydennetään direktiivin 2005/29/EY liitteessä I olevaa 4 kohtaa, jossa kielletään perätön väite, että julkinen tai yksityinen elin on hyväksynyt tai sallinut elinkeinonharjoittajan toiminnan, tämän kaupalliset menettelyt tai tuotteen tai antanut tälle/sille luvan taikka tällaisen väitteen esittäminen ilman, että noudatetaan hyväksymiseen, sallimiseen tai luvan antamiseen liittyviä ehtoja. (7)  Sellaisten kestävyysmerkintöjen esittäminen, jotka eivät perustu sertifiointijärjestelmään tai joita viranomaiset eivät ole vahvistaneet, olisi kiellettävä sisällyttämällä tällaiset menettelyt direktiivin 2005/29/EY liitteen I luetteloon. Sertifiointijärjestelmän olisi täytettävä avoimuutta ja uskottavuutta koskevat vähimmäisvaatimukset. Sertifiointijärjestelmän vaatimustenmukaisuuden seurantaa olisi tuettava menetelmillä, jotka ovat oikeasuhteisia ja merkityksellisiä järjestelmän piiriin kuuluvien tuotteiden, prosessien ja yritysten luonteeseen nähden. Sen toteuttajan olisi oltava kolmas osapuoli, jonka pätevyyden ja riippumattomuuden sekä järjestelmän omistajasta että elinkeinonharjoittajasta jäsenvaltiot ovat todentaneet. Lisäksi sertifiointijärjestelmiin olisi sisällyttävä valitusjärjestelmä, joka on kuluttajien ja muiden ulkoisten sidosryhmien saatavilla, joka keskittyy noudattamatta jättämiseen ja jolla varmistetaan kestävyysmerkinnän peruuttaminen, jos vaatimuksia ei noudateta. Kestävyysmerkintöjen esittäminen on edelleen mahdollista ilman sertifiointijärjestelmää, jos viranomaiset vahvistavat tällaiset merkinnät, tai kun on kyse asetuksen (EU) N:o 1169/2011 35 artiklan mukaisista elintarvikkeiden täydentävistä ilmaisu- ja esillepanomuodoista. Tällä säännöllä täydennetään direktiivin 2005/29/EY liitteessä I olevaa 4 kohtaa, jossa kielletään perätön väite, että julkinen tai yksityinen elin on hyväksynyt tai sallinut elinkeinonharjoittajan toiminnan, tämän kaupalliset menettelyt tai tuotteen tai antanut tälle/sille luvan taikka tällaisen väitteen esittäminen ilman, että noudatetaan hyväksymiseen, sallimiseen tai luvan antamiseen liittyviä ehtoja. Viranomaisten vahvistamien kestävyysmerkintöjen olisi oltava kohtuuhintaan kaikkien yritysten saatavilla niiden koosta ja taloudellisista valmiuksista riippumatta. Olisi kannustettava sellaisten sertifiointijärjestelmien ja kestävyysmerkintöjen luomista, joilla edistetään kestävien käytäntöjen asteittaista käyttöönottoa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Tarkistus 6 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 9 kappale (9)  Direktiivin 2005/29/EY liitettä I olisi muutettava myös siten, että kielletään yleisten ympäristöväitteiden esittäminen ilman tunnustettua erinomaista ympäristönsuojelullista tasoa, joka on merkityksellinen väitteen kannalta. Esimerkkejä tällaisista yleisistä ympäristöväitteistä ovat ilmaukset ”ympäristöystävällinen”, ”ympäristöä säästävä”, ”eko-”, ”vihreä”, ”luontoystävällinen”, ”ekologinen”, ”ympäristöä kunnioittava”, ”ilmastoystävällinen”, ”lempeä ympäristölle”, ”hiiliystävällinen”, ”hiilineutraali”, ”hiilipositiivinen”, ”ilmastoneutraali”, ”energiatehokas”, ”biohajoava”, ”biopohjainen” tai vastaavat ilmaukset sekä laajemmat ilmaukset, kuten ”tietoinen” tai ”vastuullinen”, jotka antavat ymmärtää tai luovat vaikutelman erinomaisesta ympäristönsuojelullisesta tasosta. Tällaiset yleiset ympäristöväitteet olisi kiellettävä aina, kun erinomaista ympäristönsuojelullista tasoa ei ole osoitettu tai väitettä ei esitetä selvästi ja helposti havaittavasti samassa välineessä, kuten samassa mainoksessa, tuotteen pakkauksessa tai verkkokaupassa. Esimerkiksi tuotteeseen viittaava väite ”biohajoava” olisi yleinen väite, mutta väite, jonka mukaan ”pakkaus on biohajoava kotikompostoinnissa kuukauden kuluessa”, olisi täsmällinen väite, joka ei kuulu tämän kiellon soveltamisalaan. (9)  Direktiivin 2005/29/EY liitettä I olisi muutettava myös siten, että kielletään yleisten ympäristöväitteiden esittäminen tarjoamatta näyttöä erinomaisesta ympäristönsuojelullisesta tasosta, joka on merkityksellinen väitteen kannalta. Esimerkkejä tällaisista yleisistä ympäristöväitteistä ovat ilmaukset ”ympäristöystävällinen”, ”ympäristöä säästävä”, ”eko-”, ”vihreä”, ”luontoystävällinen”, ”luonnollinen”, ”eläinystävällinen”, ”eläinkokeeton”, ”kestävä”, ”ekologinen”, ”ympäristöä kunnioittava”, ”ilmastoystävällinen”, ”lempeä ympäristölle”, ”metsäkatoa aiheuttamaton”, ”hiiliystävällinen”, ”ilmastoneutraali”, ”energiatehokas”, ”biohajoava”, ”muovineutraali”, ”muoviton”, ”biopohjainen” tai vastaavat ilmaukset sekä laajemmat ilmaukset, kuten ”tietoinen” tai ”vastuullinen”, jotka antavat ymmärtää tai luovat vaikutelman erinomaisesta ympäristönsuojelullisesta tasosta. Tällaiset yleiset ympäristöväitteet olisi kiellettävä aina, kun ne perustuvat ympäristövaikutusten kompensointiin, kuten päästöhyvitysten ostamiseen, tai aina, kun erinomaista ympäristönsuojelullista tasoa ei ole osoitettu tai siitä ei ole annettu tieteellistä näyttöä, tai väitettä ei esitetä selvästi ja helposti havaittavasti samassa välineessä, kuten samassa mainoksessa, tuotteen pakkauksessa tai verkkokaupassa. Esimerkiksi tuotteeseen viittaava väite ”biohajoava” olisi yleinen väite, mutta väite, jonka mukaan ”pakkaus on biohajoava kotikompostoinnissa kuukauden kuluessa”, olisi täsmällinen väite, joka ei kuulu tämän kiellon soveltamisalaan. Tapauksissa, joissa tieteellistä näyttöä ei voida perustella, on erityisen tärkeää kieltää hiilidioksidipäästöjen kompensointiin perustuvat väitteet, joiden mukaan tuotteella tai palvelulla on neutraali, vähenevä, kompensoitu tai positiivinen vaikutus ympäristöön, koska se voi johtaa kuluttajia harhaan saamalla heidät uskomaan, että heidän ostamallaan tuotteella tai elinkeinonharjoittajan liiketoiminnalla ei ole vaikutusta ympäristöön. Tämä ei saisi estää yrityksiä mainostamasta ympäristöaloitteisiin tekemiään investointeja, kunhan mainonnassa ei väitetä, että tällaisilla investoinneilla tai aloitteilla kompensoidaan tai neutraloidaan tuotteen tai elinkeinonharjoittajan liiketoiminnan ympäristövaikutuksia tai vaikutetaan niihin myönteisesti. Tarkistus 7 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 14 kappale (14)  Kuluttajien hyvinvoinnin parantamiseksi direktiivin 2005/29/EY liitteeseen I tehtävissä muutoksissa olisi käsiteltävä myös useita varhaiseen vanhenemiseen liittyviä menettelyjä, mukaan lukien suunnitellut vanhenemiseen liittyvät menettelyt, joilla tarkoitetaan kaupallista toimintatapaa, jossa tuotteen käyttöikä suunnitellaan tarkoituksellisesti rajalliseksi, jotta tuote vanhenisi ennenaikaisesti tai lakkaisi toimimasta tietyn ajan kuluttua. Sellaisten tuotteiden ostaminen, joiden odotetaan kestävän kauemmin kuin ne tosiasiallisesti kestävät, aiheuttaa haittaa kuluttajille. Lisäksi ennenaikaiseen vanhenemiseen liittyvillä menettelyillä on kaiken kaikkiaan kielteinen vaikutus ympäristöön, sillä ne lisäävät materiaalijätteen määrää. Sen vuoksi näihin menettelyihin puuttuminen todennäköisesti vähentäisi jätteen määrää ja edistäisi kestävämpää kulutusta. (14)  Kuluttajien hyvinvoinnin parantamiseksi direktiivin 2005/29/EY liitteeseen I tehtävissä muutoksissa olisi käsiteltävä myös useita varhaiseen vanhenemiseen liittyviä menettelyjä, mukaan lukien suunnitellut vanhenemiseen liittyvät menettelyt, joilla tarkoitetaan kaupallista toimintatapaa, jossa tuotteen käyttöikä suunnitellaan tarkoituksellisesti rajalliseksi, jotta tuote vanhenisi ennenaikaisesti tai lakkaisi toimimasta tietyn ajan kuluttua. Sellaisten käytäntöjen toteuttaminen, jotka johtavat tuotteen käyttöiän lyhentämiseen, tai sellaisten tuotteiden ostaminen, joiden odotetaan kestävän kauemmin kuin ne tosiasiallisesti kestävät, aiheuttavat haittaa kuluttajille. Lisäksi ennenaikaiseen vanhenemiseen liittyvillä menettelyillä on kaiken kaikkiaan kielteinen vaikutus ympäristöön, sillä ne lisäävät materiaalijätteen määrää. Sen vuoksi näihin menettelyihin puuttuminen todennäköisesti vähentäisi jätteen määrää ja edistäisi kestävämpää kulutusta. Tarkistus 8 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 16 kappale (16)  Lisäksi olisi kiellettävä tavaran kestävyyttä rajoittavasta ominaisuudesta ilmoittamatta jättäminen kuluttajalle. Tällainen ominaisuus voi olla esimerkiksi ohjelmisto, joka keskeyttää tavaran toimivuuden tai heikentää sitä tietyn ajan kuluttua, tai laite, joka on suunniteltu vikaantumaan tietyn ajan kuluttua. Kielto jättää ilmoittamatta kuluttajille tällaisista tavaroiden ominaisuuksista täydentää kuluttajien käytettävissä olevia oikeussuojakeinoja eikä vaikuta niihin, jos tavarassa on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/77126 tarkoitettu virhe. Jotta tällainen kaupallinen menettely voidaan katsoa sopimattomaksi, ei tulisi olla tarpeen osoittaa, että ominaisuuden tarkoituksena on edistää tavaran korvaamista. Tavaroiden kestävyyttä rajoittavien ominaisuuksien käyttö olisi erotettava valmistuskäytännöistä, joissa käytetään yleisesti heikkolaatuisia materiaaleja tai prosesseja, mikä johtaa tavaroiden heikkoon kestävyyteen. Heikkolaatuisten materiaalien tai prosessien käytöstä johtuviin tavaran virheisiin olisi edelleen sovellettava direktiivissä (EU) 2019/771 vahvistettuja tavaroiden sopimuksenmukaisuutta koskevia sääntöjä. (16)  Lisäksi olisi kiellettävä sellaisen ominaisuuden lisääminen tavaraan, joka rajoittaa tavaran kestävyyttä. Tällainen ominaisuus voi olla esimerkiksi ohjelmisto, joka keskeyttää tavaran toimivuuden tai heikentää sitä tietyn ajan kuluttua, tai laite, joka on suunniteltu vikaantumaan tietyn ajan kuluttua. Kielto lisätä tällaisia tavaroiden ominaisuuksia täydentää kuluttajien käytettävissä olevia oikeussuojakeinoja eikä vaikuta niihin, jos tavarassa on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/77126 tarkoitettu virhe. Jotta tällainen kaupallinen menettely voidaan katsoa sopimattomaksi, ei tulisi olla tarpeen osoittaa, että ominaisuuden tarkoituksena on edistää tavaran korvaamista. Tavaroiden kestävyyttä rajoittavien ominaisuuksien käyttö olisi erotettava valmistuskäytännöistä, joissa käytetään yleisesti heikkolaatuisia materiaaleja tai prosesseja, mikä johtaa tavaroiden heikkoon kestävyyteen. Heikkolaatuisten materiaalien tai prosessien käytöstä johtuviin tavaran virheisiin olisi edelleen sovellettava direktiivissä (EU) 2019/771 vahvistettuja tavaroiden sopimuksenmukaisuutta koskevia sääntöjä. __________________ __________________ 26 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/771, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, tietyistä tavarakauppaa koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista, asetuksen (EU) 2017/2394 ja direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta sekä direktiivin 1999/44/EY kumoamisesta (EUVL L 136, 22.5.2019, s. 28). 26 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/771, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, tietyistä tavarakauppaa koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista, asetuksen (EU) 2017/2394 ja direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta sekä direktiivin 1999/44/EY kumoamisesta (EUVL L 136, 22.5.2019, s. 28). Tarkistus 9 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 17 kappale (17)  Eräs menettely, joka olisi kiellettävä direktiivin 2005/29/EY liitteen I nojalla, on menettely, jossa tavaralla väitetään olevan tietty kestävyys, jos sillä ei ole sitä. Esimerkkinä tästä olisi tilanne, jossa elinkeinonharjoittaja ilmoittaa kuluttajille, että pyykinpesukoneen odotetaan kestävän tietyn määrän pesuohjelmia, vaikka pyykinpesukoneen tosiasiallinen käyttö osoittaa, että näin ei ole. (17)  Eräs menettely, joka olisi kiellettävä direktiivin 2005/29/EY liitteen I nojalla, on menettely, jossa tavaralla väitetään olevan tietty kestävyys, jos sillä ei ole sitä. Esimerkkinä tästä olisi tilanne, jossa elinkeinonharjoittaja ilmoittaa kuluttajille, että pyykinpesukoneen odotetaan kestävän tietyn määrän pesuohjelmia odotetussa normaalissa ohjeiden mukaisessa käytössä, vaikka pyykinpesukoneen tosiasiallinen käyttö osoittaa, että näin ei ole. Tarkistus 10 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 18 kappale (18)   Vastaavasti direktiivin 2005/29/EY liitettä I olisi muutettava myös siten, että kielletään tuotteiden esittäminen korjauskelpoisina, vaikka ne eivät ole korjattavissa, ja sen ilmoittamatta jättäminen kuluttajille, että tavaroiden korjaaminen ei lakisääteisten vaatimusten mukaan ole mahdollista. (18)   Vastaavasti direktiivin 2005/29/EY liitettä I olisi muutettava myös siten, että kielletään sellaisen tavaran markkinointi, joka ei ole korjauskelpoinen lakisääteisten vaatimusten mukaisesti tai markkinointi, jossa kuluttajalle ei ilmoiteta tavaran korjaamattomuudesta. Lisäksi direktiivin 2005/29/EY liitettä I olisi myös muutettava sen varmistamiseksi, että kuluttajalle ilmoitetaan aina korjaamiseen liittyvistä rajoituksista, kuten siitä, että korjauspalveluja tai varaosia ei ole saatavilla tai että korjaamisesta kieltäydytään, jos tuotetta on korjannut muu kuin luvan tai lisenssin saanut jakeluverkkoon kuuluva korjausalan ammattilainen. Tarkistus 11 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 20 kappale (20)  Eräs ennenaikaiseen vanhenemiseen liittyvä menettely, joka olisi kiellettävä ja lisättävä direktiivin 2005/29/EY liitteen I luetteloon, on kuluttajan kannustaminen korvaamaan tuotteen kuluvat osat aikaisemmin kuin muutoin olisi teknisistä syistä tarpeen. Tällaiset menettelyt harhauttavat kuluttajan uskomaan, että tavarat eivät enää toimi, ellei niiden kuluvia osia vaihdeta, mikä johtaa heidät ostamaan enemmän kuluvia osia kuin olisi tarpeen. Tällöin kiellettäisiin esimerkiksi kehottamasta kuluttajaa tulostimen asetusten avulla korvaamaan tulostimen mustepatruunat ennen kuin ne ovat tosiasiassa tyhjiä, jotta kannustettaisiin ostamaan lisää mustepatruunoita. (20)  Eräs ennenaikaiseen vanhenemiseen liittyvä menettely, joka olisi kiellettävä ja lisättävä direktiivin 2005/29/EY liitteen I luetteloon, on sellaisten tavaroiden markkinointi, joiden kuluvien osien korvaamista edellytetään aikaisemmin kuin muutoin olisi teknisistä syistä tarpeen. Tällaiset menettelyt harhauttavat kuluttajan uskomaan, että tavarat eivät enää toimi, ellei niiden kuluvia osia vaihdeta, mikä johtaa heidät ostamaan enemmän kuluvia osia kuin olisi tarpeen. Tällöin kiellettäisiin esimerkiksi markkinoimasta tulostinta, jonka mustepatruunat kuluttajan edellytetään korvaavan ennen kuin ne ovat tosiasiassa tyhjiä, jotta kannustettaisiin ostamaan lisää mustepatruunoita. Tarkistus 12 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 21 kappale (21)  Direktiivin 2005/29/EY liitettä I olisi muutettava myös siten, että kielletään sen ilmoittamatta jättäminen kuluttajalle, että tavara on suunniteltu rajoittamaan toimivuuttaan, kun käytetään kuluvia osia, varaosia tai tarvikkeita, joita alkuperäinen tuottaja ei ole toimittanut. Tällöin kiellettäisiin esimerkiksi sellaisten tulostimien markkinointi, jotka on suunniteltu rajoittamaan toimivuuttaan, kun käytetään mustepatruunoita, joita tulostimen alkuperäinen tuottaja ei ole toimittanut, jos tätä tietoa ei kerrota kuluttajalle. Tämä menettely voisi harhauttaa kuluttajat ostamaan vaihtoehtoisen mustepatruunan, jota ei voi käyttää kyseisessä tulostimessa, mikä johtaa tarpeettomiin korjauskustannuksiin, jätevirtoihin tai lisäkustannuksiin, jotka johtuvat velvollisuudesta käyttää alkuperäisen tuottajan kuluvia osia, mitä kuluttaja ei voinut ennakoida ostohetkellä. Samoin kiellettäisiin myös sellaisten älylaitteiden markkinointi, jotka on suunniteltu rajoittamaan toimivuuttaan käytettäessä latureita tai varaosia, joita alkuperäinen tuottaja ei ole toimittanut, jos tätä tietoa ei kerrota kuluttajalle. (21)  Direktiivin 2005/29/EY liitettä I olisi muutettava myös siten, että kielletään saattamasta markkinoille tavaroita, jotka on suunniteltu niin, että niiden toimivuus rajoittuu, kun käytetään kuluvia osia, varaosia tai tarvikkeita, joita alkuperäinen tuottaja ei ole toimittanut. Tällöin kiellettäisiin esimerkiksi sellaisten tulostimien markkinointi, jotka on suunniteltu rajoittamaan toimivuuttaan, kun käytetään mustepatruunoita, joita tulostimen alkuperäinen tuottaja ei ole toimittanut. Tämä menettely voisi harhauttaa kuluttajat ostamaan vaihtoehtoisen mustepatruunan, jota ei voi käyttää kyseisessä tulostimessa, mikä johtaa tarpeettomiin korjauskustannuksiin, jätevirtoihin tai lisäkustannuksiin, jotka johtuvat velvollisuudesta käyttää alkuperäisen tuottajan kuluvia osia, mitä kuluttaja ei voinut ennakoida ostohetkellä. Samoin kiellettäisiin myös sellaisten älylaitteiden markkinointi, jotka on suunniteltu rajoittamaan toimivuuttaan käytettäessä latureita tai varaosia, joita alkuperäinen tuottaja ei ole toimittanut. Tarkistus 13 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 22 kappale (22)  Jotta kuluttajat voisivat tehdä paremmin tietoon perustuvia päätöksiä ja jotta voitaisiin edistää kestävämpien tavaroiden kysyntää ja tarjontaa, tuotteen kestävyydestä ja korjattavuudesta olisi annettava kaikenlaisten tavaroiden osalta täsmällisiä tietoja ennen sopimuksen tekemistä. Lisäksi kuluttajille olisi ilmoitettava digitaalisia elementtejä sisältävien tavaroiden, digitaalisen sisällön ja digitaalisten palvelujen osalta ajanjakso, jona ilmaisia ohjelmistopäivityksiä on saatavilla. Sen vuoksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2011/83/EU27 olisi muutettava, jotta kuluttajille voidaan antaa ennen sopimuksen tekoa tietoja kestävyydestä, korjattavuudesta ja päivitysten saatavuudesta. Tiedot olisi annettava kuluttajille selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla ja direktiivin 2019/88228 esteettömyysvaatimusten mukaisesti. Velvollisuus antaa nämä tiedot kuluttajille täydentää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä (EU) 2019/77029 ja (EU) 2019/77130 säädettyjä kuluttajien oikeuksia eikä vaikuta niihin. (22)  Jotta kuluttajat voisivat tehdä paremmin tietoon perustuvia päätöksiä ja jotta voitaisiin edistää kestävämpien tavaroiden kysyntää ja tarjontaa, tuotteen kestävyydestä ja korjattavuudesta olisi annettava kaikenlaisten tavaroiden osalta täsmällisiä tietoja ennen sopimuksen tekemistä. Lisäksi kuluttajille olisi ilmoitettava digitaalisia elementtejä sisältävien tavaroiden, digitaalisen sisällön ja digitaalisten palvelujen osalta ajanjakso, jona ilmaisia ohjelmistopäivityksiä on saatavilla unionin tai kansallisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti, joka kattaa vähintään unionin lainsäädännössä määritetyn ajanjakson ja sen vapaaehtoisen jatkamisen, jos tuottaja asettaa tällaiset tiedot saataville. Sen vuoksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2011/83/EU 27 olisi muutettava, jotta kuluttajille voidaan antaa ennen sopimuksen tekoa tietoja kestävyydestä, korjattavuudesta ja päivitysten saatavuudesta. Tiedot olisi annettava kuluttajille selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla myös sen jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä, jossa tavaraa tarjotaan, ja direktiivin 2019/88228 esteettömyysvaatimusten mukaisesti. Velvollisuus antaa nämä tiedot kuluttajille täydentää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä (EU) 2019/77029, (EU) 2019/77130 ja 2011/83/EU säädettyjä kuluttajien oikeuksia eikä vaikuta niihin. __________________ __________________ 27 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/83/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, kuluttajan oikeuksista, neuvoston direktiivin 93/13/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/44/EY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 85/577/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/7/EY kumoamisesta (EUVL L 304, 22.11.2011, s. 64). 27 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/83/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, kuluttajan oikeuksista, neuvoston direktiivin 93/13/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/44/EY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 85/577/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/7/EY kumoamisesta (EUVL L 304, 22.11.2011, s. 64). 28 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 70). 28 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 70). 29 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/770, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, tietyistä digitaalisen sisällön ja digitaalisten palvelujen toimittamista koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista (EUVL L 136, 22.5.2019, s. 1). 29 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/770, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, tietyistä digitaalisen sisällön ja digitaalisten palvelujen toimittamista koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista (EUVL L 136, 22.5.2019, s. 1). 30 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/771, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, tietyistä tavarakauppaa koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista, asetuksen (EU) 2017/2394 ja direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta sekä direktiivin 1999/44/EY kumoamisesta (EUVL L 136, 22.5.2019, s. 28). 30 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/771, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, tietyistä tavarakauppaa koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista, asetuksen (EU) 2017/2394 ja direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta sekä direktiivin 1999/44/EY kumoamisesta (EUVL L 136, 22.5.2019, s. 28). Tarkistus 14 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 23 kappale (23)  Direktiivin (EU) 2019/771 17 artiklassa tarkoitettu tuottajan kaupallinen kestävyystakuu on hyvä indikaattori tavaran kestävyydestä. Sen vuoksi direktiiviä 2011/83/EU olisi muutettava siten, että tavaroita myyvien elinkeinonharjoittajien edellytetään nimenomaisesti ilmoittavan kuluttajille tuottajan kaupallisen kestävyystakuun saatavuudesta kaikenlaisten tavaroiden osalta, jos tuottaja asettaa nämä tiedot saataville. (23)  Hyvä indikaattori tavaran kestävyydestä on lakisääteisen vaatimustenmukaisuustakuun kesto ja sen vastaava, direktiivin (EU) 2019/771 17 artiklassa tarkoitettu tuottajan kaupallisen kestävyystakuun muodossa annettu vapaaehtoinen pidennys, joka kattaa koko tavaran ja joka annetaan ilman lisäkustannuksia. Sen vuoksi direktiiviä 2011/83/EU olisi muutettava siten, että elinkeinonharjoittajia nimenomaisesti vaaditaan toimittamaan ennen sopimuksen tekemistä merkintä, jossa ilmoitetaan vähintään muistutus vaatimustenmukaisuutta koskevasta lakisääteisestä takuusta ja tarvittaessa sen vapaaehtoisesta laajentamisesta kaupallisen kestävyystakuun muodossa. Tarkistus 15 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 23 a kappale (uusi) (23 a)  Kun tavarat asetetaan kuluttajien ja muiden loppukäyttäjien saataville, merkintä olisi esitettävä näkyvästi ja selvästi luettavalla tavalla. Tarkistus 16 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 24 kappale (24)  Kuluttajien odotusten vastaiseen rajalliseen kestävyyteen liittyvä ongelma on merkityksellisin energiaa käyttävien tavaroiden yhteydessä, jotka tarvitsevat toimiakseen ulkoisen energialähteen. Kuluttajat ovat myös eniten kiinnostuneita saamaan tietoja tämän tavaraluokan odotetusta kestävyydestä. Näistä syistä ainoastaan tämän tavaraluokan osalta kuluttajille olisi ilmoitettava, että tuottaja ei ole toimittanut tietoja yli kahden vuoden pituisesta tuottajan kaupallisesta kestävyystakuusta. Poistetaan. Tarkistus 17 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 25 kappale (25)  Energiaa käyttäviä osia sisältäviä tavaroita, jos nämä osat ovat pelkkiä lisävarusteita eivätkä myötävaikuta näiden tavaroiden pääasialliseen toimintaan, kuten vaatteiden tai jalkineiden koristevalaistusta tai polkupyörän sähkövaloa, ei tulisi luokitella energiaa käyttäviksi tavaroiksi. Poistetaan. Tarkistus 18 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 26 kappale (26)  Kun otetaan huomioon direktiivissä (EU) 2019/771 myyjän vastuulle virheestä vahvistettu kahden vuoden vähimmäisaika ja se, että monet tuotteiden viat ilmenevät kahden vuoden jälkeen, elinkeinonharjoittajan velvollisuutta ilmoittaa kuluttajille tuottajan kaupallisen kestävyystakuun saatavuudesta ja kestosta olisi sovellettava yli kahden vuoden pituisiin takuisiin. Poistetaan. Tarkistus 19 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 27 kappale (27)  Jotta kuluttajien olisi helpompi tehdä tietoon perustuva kaupallinen ratkaisu vertaillessaan tavaroita ennen sopimuksen tekemistä, elinkeinonharjoittajien olisi ilmoitettava kuluttajille tuottajan kaupallisen kestävyystakuun saatavuudesta ja kestosta koko tavaran eikä vain tavaran tiettyjen osien osalta. Poistetaan. Tarkistus 20 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 28 kappale (28)  Tuottajan ja myyjän olisi voitava edelleen vapaasti tarjota minkä tahansa pituisia muita kaupallisia takuita ja kaupanteon jälkeisiä palveluja. Kuluttajalle tällaisista muista kaupallisista takuista tai palveluista annetut tiedot eivät kuitenkaan saisi hämmentää kuluttajaa tuottajan sellaisen kaupallisen kestävyystakuun saatavuuden ja keston suhteen, joka kattaa koko tavaran ja on voimassa yli kaksi vuotta. (28)  Tuottajan ja myyjän olisi voitava edelleen vapaasti tarjota minkä tahansa pituisia muita kaupallisia takuita ja kaupanteon jälkeisiä palveluja. Kuluttajalle tällaisista muista kaupallisista takuista tai palveluista annetut tiedot eivät kuitenkaan saisi hämmentää kuluttajaa. Tarkistus 21 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 29 kappale (29)  Jotta voidaan edistää tuottajien välistä kilpailua digitaalisia elementtejä sisältävien tavaroiden kestävyydestä, kyseisiä tavaroita myyvien elinkeinonharjoittajien olisi ilmoitettava kuluttajille vähimmäisaika, jonka ajan tuottaja sitoutuu toimittamaan ohjelmistopäivityksiä tällaisille tavaroille. Jotta kuluttajia ei kuitenkaan ylikuormitettaisi tiedoilla, tällaiset tiedot olisi annettava vain silloin, kun tämä ajanjakso on tuottajan kaupallista kestävyystakuuta pidempi, koska kyseiseen takuuseen sisältyy sellaisten päivitysten toimittaminen, mukaan lukien turvallisuuspäivitykset, jotka ovat tarpeen digitaalisia elementtejä sisältävien tavaroiden vaadittujen toimintojen ja suorituskyvyn ylläpitämiseksi. Lisäksi tiedot tuottajan sitoumuksesta toimittaa ohjelmistopäivityksiä ovat merkityksellisiä ainoastaan silloin, kun digitaalisia elementtejä sisältäviä tavaroita koskevassa myyntisopimuksessa määrätään sellaisen digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun kertatoimituksesta, johon sovelletaan direktiivin (EU) 2019/771 7 artiklan 3 kohdan a alakohtaa. Sitä vastoin ei tulisi säätää uutta velvollisuutta antaa näitä tietoja, jos myyntisopimuksessa määrätään digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun pidemmän ajan kuluessa tapahtuvasta jatkuvasta toimituksesta, koska näiden sopimusten osalta direktiivin (EU) 2019/771 7 artiklan 3 kohdan b alakohdassa täsmennetään 10 artiklan 2 tai 5 kohtaan viittaamalla ajanjakso, jona myyjän on varmistettava, että kuluttajalle ilmoitetaan päivityksistä ja ne toimitetaan hänelle. (29)  Jotta voidaan edistää tuottajien välistä kilpailua digitaalisia elementtejä sisältävien tavaroiden kestävyydestä, kyseisiä tavaroita myyvien elinkeinonharjoittajien olisi ilmoitettava kuluttajille vähimmäisaika, jonka ajan tuottaja toimittaa ohjelmistopäivityksiä tällaisille tavaroille, mukaan lukien vähintään unionin lainsäädännössä säädetty ajanjakso ja sen vapaaehtoinen jatkaminen, jos tuottaja asettaa tällaisen tiedon saataville; tiedot olisi annettava vain silloin, kun tämä ajanjakso on tuottajan kaupallista kestävyystakuuta pidempi. Tarkistus 22 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 30 kappale (30)  Samoin digitaalista sisältöä ja digitaalisia palveluja tarjoavien elinkeinonharjoittajien olisi tiedotettava kuluttajille myös vähimmäisajasta, jona digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun tarjoaja, jos palveluntarjoaja on eri toimija kuin elinkeinonharjoittaja, sitoutuu toimittamaan ohjelmistopäivityksiä, mukaan lukien turvallisuuspäivityksiä, jotka ovat tarpeen digitaalisen sisällön ja digitaalisten palvelujen pitämiseksi sopimuksenmukaisina. Tiedot palveluntarjoajan sitoumuksesta toimittaa ohjelmistopäivityksiä ovat merkityksellisiä ainoastaan silloin, kun sopimuksessa määrätään kertatoimituksesta tai useista erillisistä toimituksista, joihin sovelletaan direktiivin (EU) 2019/770 8 artiklan 2 kohdan b alakohtaa. Sitä vastoin ei tulisi säätää uutta velvollisuutta antaa näitä tietoja, jos sopimuksessa määrätään pidemmän ajan kuluessa tapahtuvasta jatkuvasta toimituksesta, koska direktiivin (EU) 2019/770 8 artiklan 2 kohdan a alakohdassa täsmennetään ajanjakso, jona elinkeinonharjoittajan on varmistettava, että kuluttajalle ilmoitetaan päivityksistä ja ne toimitetaan hänelle. (30)  Samoin digitaalista sisältöä ja digitaalisia palveluja tarjoavien elinkeinonharjoittajien olisi tiedotettava kuluttajille myös markkinoille asettamispäivän jälkeisestä vähimmäisajasta, jona digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun tarjoaja, jos palveluntarjoaja on eri toimija kuin elinkeinonharjoittaja, toimittaa ohjelmistopäivityksiä, mukaan lukien turvallisuuspäivityksiä, jotka ovat tarpeen digitaalisen sisällön ja digitaalisten palvelujen pitämiseksi sopimuksenmukaisina. Näihin tietoihin olisi sisällyttävä vähintään ajanjakso, jona päivityksiä on unionin lainsäädännön mukaan toimitettava. Palveluntarjoaja toimittaa nämä tiedot elinkeinonharjoittajalle kaikissa tapauksissa. Tarkistus 23 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 31 kappale (31)  Jotta kuluttajat voisivat tehdä tietoon perustuvan kaupallisen ratkaisun ja valita helpommin korjattavia tavaroita, elinkeinonharjoittajien olisi ennen sopimuksen tekemistä ilmoitettava tarvittaessa kaikenlaisten tavaroiden osalta tavaran korjattavuuspistemäärä, jonka tuottaja on toimittanut unionin lainsäädännön mukaisesti. (31)  Jotta kuluttajat voisivat tehdä tietoon perustuvan kaupallisen ratkaisun ja valita helpommin korjattavia tavaroita, elinkeinonharjoittajien olisi ennen sopimuksen tekemistä ilmoitettava tarvittaessa kaikenlaisten tavaroiden osalta tavaran korjattavuuspistemäärä, jonka tuottaja on toimittanut unionin tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Tarkistus 24 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 32 kappale (32)  Direktiivin 2011/83/EU 5 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja 6 artiklan 1 kohdan m alakohdan mukaan elinkeinonharjoittajien on annettava kuluttajalle ennen kuin sopimus sitoo kuluttajaa tiedot kaupanteon jälkeisten palvelujen saatavuudesta ja ehdoista, mukaan lukien korjauspalvelut, jos tällaisia palveluja on tarjolla. Lisäksi sen varmistamiseksi, että kuluttajat ovat asianmukaisesti tietoisia ostamiensa tavaroiden korjattavuudesta, kun korjattavuuspistemäärää ei ole vahvistettu unionin lainsäädännön mukaisesti, elinkeinonharjoittajien olisi annettava kaikenlaisten tavaroiden osalta tuottajan saataville asettamat muut korjausta koskevat tiedot, kuten tiedot varaosien sekä käyttö- ja korjausoppaan saatavuudesta. (32)  Direktiivin 2011/83/EU 5 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja 6 artiklan 1 kohdan m alakohdan mukaan elinkeinonharjoittajien on annettava kuluttajalle ennen kuin sopimus sitoo kuluttajaa tiedot kaupanteon jälkeisten palvelujen saatavuudesta ja ehdoista, mukaan lukien korjauspalvelut. Lisäksi sen varmistamiseksi, että kuluttajat ovat asianmukaisesti tietoisia ostamiensa tavaroiden korjattavuudesta, kun korjattavuuspistemäärää ei ole vahvistettu, elinkeinonharjoittajien olisi annettava kaikenlaisten tavaroiden osalta muut asiaankuuluvat korjausta koskevat tiedot, kuten tiedot tavaran korjaamiseen tarvittavien varaosien saatavuudesta ja odotettavissa olevasta enimmäishinnasta, mukaan lukien tavaran ostamisen jälkeinen vähimmäisajanjakso, jonka aikana varaosia ja tarvikkeita on saatavana, menettely varaosien tilaamiseksi, käyttö- ja korjausoppaan saatavuus sekä vianmääritys- ja korjaustyökalujen ja -palvelujen saatavauus. Tavaroiden tuottajien olisi toimitettava nämä tiedot asianomaisille elinkeinonharjoittajille. Tarkistus 25 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 33 kappale (33)  Elinkeinonharjoittajien olisi annettava kuluttajille tietoja tuottajan kaupallisen kestävyystakuun saatavuudesta ja kestosta, päivitysten toimittamisen vähimmäisajasta ja muista korjaustiedoista kuin korjattavuuspistemäärästä, jos tuottaja tai digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun tarjoaja asettaa asiaankuuluvat tiedot saataville ja tämä on eri toimija kuin elinkeinonharjoittaja. Erityisesti tavaroiden osalta elinkeinonharjoittajan olisi välitettävä kuluttajille tiedot, jotka tuottaja on antanut elinkeinonharjoittajalle tai jotka tuottaja on muutoin aikonut asettaa helposti kuluttajan saataville ennen sopimuksen tekemistä ilmoittamalla ne itse tuotteessa, sen pakkauksessa tai tunnisteissa ja merkinnöissä, joihin kuluttaja tavallisesti tutustuu ennen sopimuksen tekemistä. Elinkeinonharjoittajaa ei tulisi vaatia aktiivisesti pyytämään tällaisia tietoja tuottajalta tai etsimään niitä esimerkiksi tuotekohtaisilta verkkosivustoilta. (33)  Elinkeinonharjoittajien olisi annettava kuluttajille tietoja merkinnän olemassaolosta, päivitysten toimittamisen vähimmäisajasta ja muista korjaustiedoista kuin korjattavuuspistemäärästä. Erityisesti tavaroiden osalta elinkeinonharjoittajan olisi välitettävä kuluttajille tiedot, jotka tuottaja on antanut elinkeinonharjoittajalle tai jotka tuottaja on muutoin aikonut asettaa helposti kuluttajan saataville ennen sopimuksen tekemistä ilmoittamalla ne itse tuotteessa, sen pakkauksessa tai tunnisteissa ja merkinnöissä, joihin kuluttaja tavallisesti tutustuu ennen sopimuksen tekemistä. Elinkeinonharjoittajaa ei tulisi vaatia aktiivisesti pyytämään tällaisia tietoja tuottajalta tai etsimään niitä esimerkiksi tuotekohtaisilta verkkosivustoilta. Jos elinkeinonharjoittajat eivät ole tavaroiden tuottajia, niiden vaikutus tuotteiden suunnitteluun ja niiden panokseen tuotteiden mukana oleviin tietoihin saattaa olla rajallinen. Tässä tapauksessa tuottajien olisi annettava asiaankuuluvat tiedot elinkeinonharjoittajille, jotka ovat vuorovaikutuksessa kuluttajien kanssa. Lisäksi elinkeinonharjoittajien olisi oltava vastuussa tietojen edelleen välittämisestä kuluttajille. Tarkistus 26 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 36 a kappale (uusi) (36 a)  Komission olisi esitettävä yrityksille helposti ymmärrettävät ohjeet tämän direktiivin vaatimuksista. Tällaisia ohjeita laatiessaan komission olisi otettava huomioon pk-yritysten tarpeet, jotta hallinnollinen ja taloudellinen rasite voidaan pitää mahdollisimman pienenä ja samalla helpottaa tämän direktiivin noudattamista. Komission olisi kuultava asiaankuuluvia sidosryhmiä, joilla on asiantuntemusta kaupan pitämisen alalla. Tarkistus 27 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – johdantokappale (1)  Lisätään 2 artiklaan o–y alakohta seuraavasti: (1)  Lisätään 2 artiklaan o–y a alakohta seuraavasti: Tarkistus 28 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta Direktiivi 2005/29/EY 2 artikla – 1 kohta – o alakohta o)  ”ympäristöväitteellä” kaupallisen viestinnän yhteydessä viestiä tai esitystä, joka ei ole pakollinen unionin tai kansallisen lainsäädännön nojalla, mukaan lukien teksti, kuvallinen, graafinen tai symbolinen esitys missä tahansa muodossa, myös merkinnät, markkinointinimet, yritysten nimet tai tuotenimet, ja jossa todetaan tai annetaan ymmärtää, että tuotteella tai elinkeinonharjoittajalla on myönteinen vaikutus tai ei ole lainkaan vaikutusta ympäristöön tai että se vahingoittaa ympäristöä vähemmän kuin muut tuotteet tai elinkeinonharjoittajat taikka että niiden vaikutus on ajan kuluessa parantunut; o)  ”ympäristöväitteellä” kaupallisen viestinnän yhteydessä viestiä tai esitystä, joka ei ole pakollinen unionin tai kansallisen lainsäädännön nojalla, mukaan lukien teksti, kuvallinen, graafinen tai symbolinen esitys missä tahansa muodossa, myös merkinnät, markkinointinimet, yritysten nimet tai tuotenimet, ja jossa todetaan tai annetaan ymmärtää, että tuotteella, tuoteluokalla, merkillä tai elinkeinonharjoittajalla on myönteinen vaikutus tai ei ole lainkaan vaikutusta ympäristöön tai että se vahingoittaa ympäristöä vähemmän kuin muut tuotteet, merkit tai elinkeinonharjoittajat taikka että niiden vaikutus on ajan kuluessa parantunut; Tarkistus 29 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta Direktiivi 2005/29/EY l2 artikla – 1 kohta – p alakohta p)  ”nimenomaisella ympäristöväitteellä” ympäristöväitettä, joka on tekstimuodossa tai sisältyy kestävyysmerkintään; Poistetaan. Tarkistus 30 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta Direktiivi 2005/29/EY 2 artikla – 1 kohta – q alakohta q)  ”yleisellä ympäristöväitteellä” mitä tahansa kestävyysmerkintään sisältymätöntä nimenomaista ympäristöväitettä, jota ei eritellä selvästi ja helposti havaittavasti samassa välineessä; q)  ”yleisellä ympäristöväitteellä” kestävyysmerkintään sisältymätöntä ympäristöväitettä, jota ei eritellä selvästi ja helposti havaittavasti samassa välineessä; Tarkistus 31 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta Direktiivi 2005/29/EY 2 artikla – 1 kohta – s alakohta s)  ”sertifiointijärjestelmällä” kolmannen osapuolen varmennusjärjestelmää, joka on avoin läpinäkyvin, oikeudenmukaisin ja syrjimättömin ehdoin kaikille elinkeinonharjoittajille, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä noudattamaan järjestelmän vaatimuksia, ja jolla todistetaan, että tuote täyttää tietyt vaatimukset, jonka noudattamisen valvonta on objektiivista ja perustuu kansainvälisiin, unionin tai kansallisiin standardeihin ja menettelyihin ja jonka noudattamisen valvonnasta vastaa sekä järjestelmän omistajasta että elinkeinonharjoittajasta riippumaton osapuoli; s)  ”sertifiointijärjestelmällä” kolmannen osapuolen todentamisjärjestelmää, i)   joka on avoin julkisesti saatavilla olevin, läpinäkyvin, oikeudenmukaisin ja syrjimättömin ehdoin ja kohtuullisin kustannuksin elinkeinonharjoittajille ja yhteisöille, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä noudattamaan järjestelmän vaatimuksia, ii)   joka todistaa, että tuote, prosessi tai liiketoiminta on tiettyjen julkisesti saatavilla olevien ja riippumattomasti kehitettyjen vaatimusten mukainen, iii)   joiden osalta vaatimustenmukaisuuden valvonta ja sertifioinnin myöntäminen ovat objektiivisia kansainvälisten, unionin tai kansallisten standardien ja menettelyjen perusteella ottaen huomioon asianomaisten tuotteiden, prosessien tai yritysten luonne, iv)  jolla varmistetaan, että iii) alakohdassa tarkoitettu vaatimustenmukaisuuden valvonnan toteuttaja on kolmas osapuoli, jonka pätevyys ja riippumattomuus sekä järjestelmän omistajasta että elinkeinonharjoittajasta ovat olleet jäsenvaltioiden todentamia ja v)  johon sisältyy valitusjärjestelmä, joka on kuluttajien ja muiden ulkoisten sidosryhmien saatavilla, joka keskittyy noudattamatta jättämiseen ja jolla varmistetaan kestävyysmerkinnän peruuttaminen, jos vaatimuksia ei noudateta; Tarkistus 32 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta Direktiivi 2005/29/EY 2 artikla – 1 kohta – t alakohta t)  ”kestävyystietoja koskevalla välineellä” elinkeinonharjoittajan ylläpitämää tai hänen puolestaan ylläpidettyä ohjelmistoa, mukaan lukien verkkosivusto, verkkosivuston osa tai sovellus, joka antaa kuluttajille tietoa tuotteiden ympäristö- tai sosiaalisista näkökohdista tai vertailee tuotteita näiden näkökohtien kannalta; t)  ”kestävyystietoja ja vertailua koskevalla välineellä” elinkeinonharjoittajan ylläpitämää tai hänen puolestaan ylläpidettyä ohjelmistoa, mukaan lukien verkkosivusto, verkkosivuston osa tai sovellus, joka antaa kuluttajille tietoa tuotteiden ympäristö- tai sosiaalisista näkökohdista tai vertailee tuotteita näiden näkökohtien kannalta; Tarkistus 33 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta Direktiivi 2005/29/EY 2 artikla – 1 kohta – w alakohta w)  ”ohjelmistopäivityksellä” maksutonta päivitystä, mukaan lukien turvallisuuspäivitys, joka on tarpeen digitaalisia elementtejä, digitaalista sisältöä ja digitaalisia palveluja sisältävien tavaroiden pitämiseksi sopimuksenmukaisina direktiivien (EU) 2019/770 ja (EU) 2019/771 mukaisesti; w)  ”ohjelmistopäivityksellä” maksutonta päivitystä, johon sisältyy joko turvallisuuspäivitys tai toimivuuden tai ominaisuuden päivitys, joka on tarpeen digitaalisia elementtejä, digitaalista sisältöä ja digitaalisia palveluja sisältävien tavaroiden pitämiseksi sopimuksenmukaisina direktiivien (EU) 2019/770 ja (EU) 2019/771 mukaisesti tai jolla parannetaan tai heikennetään kestävyyttä; Tarkistus 34 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta Direktiivi 2005/29/EY 2 artikla – 1 kohta – w a alakohta (uusi) w a)  ”turvallisuuspäivityksellä” käyttöjärjestelmäpäivitystä, mukaan lukien turvallisuuspuutteiden paikkaaminen, jos se on tietyn laitteen kannalta relevantti, jonka pääasiallisena tarkoituksena on parantaa laitteen turvallisuutta; Tarkistus 35 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta Direktiivi 2005/29/EY 2 artikla – 1 kohta – w b alakohta (uusi) w b)  ”toiminnallisuuden päivityksellä” käyttöjärjestelmän päivitystä, jonka päätarkoituksena on uusien toimintojen toteuttaminen; Tarkistus 36 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta Direktiivi 2005/29/EY 1 artikla – 1 kohta – x alakohta x)  ”kuluvalla osalla” tavaran osaa, jota käytetään toistuvasti ja joka on vaihdettava, jotta tavara toimisi tarkoitetulla tavalla; x)  ”kuluvalla osalla” tavaran osaa, jota käytetään toistuvasti ja joka on vaihdettava tai jota on täydennettävä, jotta tavara toimisi tarkoitetulla tavalla; Tarkistus 37 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta Direktiivi 2005/29/EY 2 artikla – 1 kohta – y a alakohta (uusi) y a)  ”päästökompensaatiolla” päästöhyvitysten ostamista tai taloudellisen tuen antamista ympäristöhankkeille, joilla pyritään neutraloimaan, vähentämään, kompensoimaan tai sisällyttämään ostajan omia ympäristövaikutuksia tai niiden tavaroiden tai palvelujen ympäristövaikutuksia. Tarkistus 38 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a alakohta Direktiivi 2005/29/EY 6 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  tuotteen pääominaisuudet, kuten sen saatavuus, edut, riskit, suorittaminen, koostumus, ympäristö- tai sosiaaliset vaikutukset, lisävarusteet, kestävyys, korjattavuus, myynninjälkeinen asiakastuki ja valitusten käsittely, valmistus- tai suoritustapa ja -ajankohta, toimitus, käyttökelpoisuus, käyttötarkoitus, määrä, tuote-erittely, maantieteellinen tai kaupallinen alkuperä tai tulokset, joita sitä käyttämällä odotetaan saavutettavan, taikka tuotteelle tehtyjen testien tai tarkastusten tulokset ja olennaiset piirteet;”; b)  tuotteen pääominaisuudet, kuten sen saatavuus, edut, riskit, suorittaminen, koostumus, ympäristö- tai sosiaaliset vaikutukset, lisävarusteet, kestävyys, korjattavuus, uudelleenkäytettävyys, kierrätettävyys, myynninjälkeinen asiakastuki ja valitusten käsittely, valmistus- tai suoritustapa ja -ajankohta, toimitus, käyttökelpoisuus, käyttötarkoitus, määrä, tuote-erittely, maantieteellinen tai kaupallinen alkuperä tai tulokset, joita sitä käyttämällä odotetaan saavutettavan, taikka tuotteelle tehtyjen testien tai tarkastusten tulokset ja olennaiset piirteet;”; Tarkistus 39 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a a alakohta (uusi) Direktiivi 2005/29/EY 6 artikla – 2 kohta – c alakohta a a)  korvataan 2 kohdan c alakohta seuraavasti: c)  tavaran markkinointi jossakin jäsenvaltiossa samanlaisena kuin muissa jäsenvaltioissa markkinoitava tavara, vaikka kyseinen tavara on koostumukseltaan tai ominaisuuksiltaan merkittävästi erilainen, paitsi jos tämä on oikeutettujen ja objektiivisten tekijöiden vuoksi perusteltua.”; ”c) sellaisen tavaran markkinointi jossakin jäsenvaltiossa, jolla on näennäisesti samanlainen esitystapa kuin toisella tavaralla, jota markkinoidaan toisissa jäsenvaltioissa samalla merkillä, tavaramerkillä tai nimityksellä, vaikka kyseisen tavaran koostumuksessa tai ominaisuuksissa, mukaan lukien sen aistinvarainen profiili, on eroja;”; Tarkistus 40 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta – johdantokappale b)  Lisätään 2 kohtaan d ja e alakohta seuraavasti: b)  Lisätään 2 kohtaan d–e a alakohta seuraavasti: Tarkistus 41 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta Direktiivi 2005/29/EY 6 artikla – 2 kohta – d alakohta d)  tulevaa ympäristönsuojelullista tasoa koskevan ympäristöväitteen esittäminen ilman selkeitä, objektiivisia ja todennettavissa olevia sitoumuksia ja tavoitteita sekä riippumatonta seurantajärjestelmää; d)  tulevaa ympäristönsuojelullista tasoa koskevan, pelkästään päästöjen kompensaatiojärjestelmiin perustuvan ympäristöväitteen esittäminen ilman selkeitä, objektiivisia, kvantifioituja, tieteeseen perustuvia ja todennettavissa olevia sitoumuksia, ilman yksityiskohtaista ja realistista toteuttamissuunnitelmaa, johon sisältyy tietoja talousarvio- ja teknologiasitoumuksista, ja ilman toteuttamiskelpoisia tavoitteita sekä riippumatonta seurantajärjestelmää, joka perustuu asiaankuuluviin tietoihin; Tarkistus 42 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta Direktiivi 2005/29/EY 6 artikla – 2 kohta – e a alakohta (uusi) e a)  käytännöt, jotka tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti vääristävät tai todennäköisesti heikentävät palvelun vastaanottajien itsemääräämisoikeutta, päätöksentekoa tai valintaa verkkorajapinnan tai sen osan rakenteen, suunnittelun tai toimintojen kautta. Tarkistus 43 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta Direktiivi 2011/83/EU 2 artikla – 1 kohta – 3 a alakohta a)  Lisätään 3 a alakohta seuraavasti: Poistetaan. ”(3 a) ”energiaa käyttävällä tavaralla” tavaraa, joka on riippuvainen energiapanoksesta (sähköstä, fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä) toimiakseen tarkoitetulla tavalla;”; Tarkistus 44 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta Direktiivi 2011/83/EU 2 artikla – 1 kohta – 14 d alakohta (14 d)  ”korjattavuuspistemäärällä” pistemäärää, joka ilmaisee tavaran korjattavuuden ja joka perustuu unionin lainsäädännön mukaisesti vahvistettuun menetelmään; (14 d)  ”korjattavuuspistemäärällä” pistemäärää, joka ilmaisee tavaran korjattavuuden ja joka perustuu unionin tasolla vahvistettuun yhdenmukaistettuun menetelmään; Tarkistus 45 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a alakohta Direktiivi 2011/83/EU 5 artikla – 1 kohta – -a alakohta (uusi) -a)  poistetaan e alakohta; Tarkistus 46 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a alakohta – johdantokappale a)  Lisätään e a–e d alakohta seuraavasti: a)  Lisätään e a–e c alakohta seuraavasti: Tarkistus 47 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a alakohta Direktiivi 2011/83/EU 5 artikla – 1 kohta – e a alakohta e a)  kaikkien tavaroiden osalta tieto siitä, että tavaroilla on kaupallinen kestävyystakuu, ja takuun kesto aikayksikköinä, jos tuottaja asettaa tiedot saataville ja kestävyystakuu kattaa koko tavaran ja on voimassa yli kaksi vuotta; e a)  kaikkien tavaroiden osalta liitteen Z mukainen merkintä, josta käy ilmi lakisääteisen vaatimustenmukaisuustakuun kesto ja tarvittaessa sen vapaaehtoinen jatkaminen kaupallisen kestävyystakuun muodossa; Tarkistus 48 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a alakohta Direktiivi 2011/83/EU 5 artikla – 1 kohta – e b alakohta e b)  energiaa käyttävien tavaroiden osalta tieto siitä, että tuottaja ei ole antanut tietoja yli kahden vuoden kaupallisen kestävyystakuun saatavuudesta, jos tuottaja ei aseta saataville e a alakohdassa tarkoitettuja tietoja. Näiden tietojen on oltava vähintään yhtä helposti havaittavia kuin muut e alakohdan mukaisesti annettavat tiedot kaupanteon jälkeisten palvelujen ja kaupallisen takuun saatavuudesta ja ehdoista; Poistetaan. Tarkistus 49 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a alakohta Direktiivi 2011/83/EU 5 artikla – 1 kohta – e c alakohta e c)  digitaalisia elementtejä sisältävien tavaroiden osalta aikayksikköinä ilmaistu vähimmäisaika, jona tuottaja toimittaa ohjelmistopäivityksiä, jos tuottaja asettaa tällaiset tiedot saataville, paitsi jos sopimuksessa määrätään digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun tietyn ajan kuluessa tapahtuvasta jatkuvasta toimittamisesta. Jos kaupallisen kestävyystakuun saatavuudesta annetaan tietoja e a alakohdan mukaisesti, päivityksiä koskevat tiedot on annettava, jos kyseisiä päivityksiä toimitetaan kaupallisen kestävyystakuun voimassaoloa kauemmin; e c)  digitaalisia elementtejä sisältävien tavaroiden osalta markkinoille saattamisen jälkeen aikayksikköinä ilmaistu vähimmäisaika, jonka aikana tuottaja toimittaa ohjelmistopäivityksiä ja joka kattaa vähintään unionin lainsäädännössä säädetyn ajanjakson ja sen vapaaehtoisen jatkamisen, jos tuottaja asettaa saataville tällaisia tietoja, joiden osalta päivitykset on toimitettava; Tarkistus 50 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a alakohta Direktiivi 2011/83/EU 5 artikla – 1 kohta – k alakohta e d)  digitaalisen sisällön ja digitaalisten palvelujen osalta aikayksikköinä ilmaistu vähimmäisaika, jona palveluntarjoaja toimittaa ohjelmistopäivityksiä, jos palveluntarjoaja on eri toimija kuin elinkeinonharjoittaja ja asettaa tällaiset tiedot saataville, paitsi jos sopimuksessa määrätään digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun tietyn ajan kuluessa tapahtuvasta jatkuvasta toimittamisesta;”; e d)  digitaalisen sisällön ja digitaalisten palvelujen osalta aikayksikköinä ilmaistu markkinoille saattamispäivän jälkeinen vähimmäisaika, jona palveluntarjoaja toimittaa ohjelmistopäivityksiä, joka kattaa vähintään ajanjakson, jonka kuluessa päivitykset on toimitettava unionin lainsäädännön mukaisesti;”; Tarkistus 51 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta Direktiivi 2011/83/EU 5 artikla – 1 kohta – j alakohta j)  jos i kohtaa ei voida soveltaa, tuottajan saataville asettamat tiedot varaosien saatavuudesta, mukaan lukien niiden tilausmenettely, sekä käyttö- ja korjausoppaan saatavuudesta.” j)  jos u alakohtaa ei voida soveltaa, tuottajan toimittamat tiedot tavaroiden korjaamiseen tarvittavien varaosien saatavuudesta ja odotetusta enimmäishinnasta, mukaan lukien tavaran ostamisen jälkeinen vähimmäisajanjakso, jonka aikana varaosia ja lisävarusteita on saatavilla, niiden tilausmenettelystä ja käyttö- ja korjausoppaan saatavuudesta sekä vianmääritys- ja korjaustyökalujen ja -palvelujen saatavuudesta.” Tarkistus 52 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a alakohta Direktiivi 2011/83/EU 5 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi) Sen estämättä, mitä e a alakohdassa säädetään, kun elinkeinonharjoittajat tarjoavat tuotteita useammassa kuin liitteessä Z tarkoitetussa etiketissä on oltava unionissa vähintään kahden vuoden lakisääteinen vaatimustenmukaisuustakuu. Tässä vaihtoehdossa elinkeinonharjoittajien on varmistettava, että merkin mukana on maininta, jossa todetaan, että ”kuluttajalla on vähintään kahden vuoden lakisääteinen vähimmäistakuu, jollei sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä säädetä yli kahden vuoden takuusta. Tarkistus 53 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b a alakohta (uusi) Direktiivi 2011/83/EU 5 artikla – 1 a kohta (uusi) b a)  Lisätään 1 a kohta seuraavasti: ”1 a. Siirretään komissiolle valta antaa XXX artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä Z ottamalla käyttöön, muuttamalla, lisäämällä tai poistamalla tässä artiklassa säädettyjä tietoja tai tekstielementtejä koskevia yksityiskohtia.” Tarkistus 54 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b b alakohta (uusi) Direktiivi 2011/83/EU 5 artikla – 1 b kohta (uusi) b b)  Lisätään 1 b kohta seuraavasti: ”1 b. Tuottajan on asetettava kaikki asiaankuuluvat tiedot, myös e a, e b, e c, i ja j alakohdassa luetellut tiedot, elinkeinonharjoittajan saataville sen varmistamiseksi, että elinkeinonharjoittaja pystyy noudattamaan 1 kohdassa säädettyjä asiaankuuluvia tiedonantovelvoitteita.”. Tarkistus 55 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – -a alakohta (uusi) Direktiivi 2011/83/EU 6 artikla – 1 kohta – g alakohta -a)   korvataan g alakohta seuraavasti: ”g) maksuihin, toimitukseen ja sopimuksen täyttämiseen liittyvät järjestelyt, määräaika, johon mennessä elinkeinonharjoittaja sitoutuu toimittamaan tavaran tai suorittamaan palvelun, sekä tapauksen mukaan toimitusvaihtoehdot, joista syntyy vähemmän hiilidioksidipäästöjä, ja elinkeinonharjoittajan valitusten käsittelyihin soveltama käytäntö;”; Tarkistus 56 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – -a a alakohta (uusi) -a a)   kumotaan l ja m alakohta; Tarkistus 57 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – a alakohta Direktiivi 2011/83/EU 6 artikla – 1 kohta – m a alakohta m a)  kaikenlaisten tavaroiden osalta tieto siitä, että tavaroilla on kaupallinen kestävyystakuu, ja takuun kesto aikayksikköinä, jos tuottaja asettaa tiedot saataville ja jos kestävyystakuu kattaa koko tavaran ja on voimassa yli kaksi vuotta; m a)  kaikkien tavaroiden osalta liitteen Z mukainen merkintä, josta käy ilmi lakisääteisen vaatimustenmukaisuustakuun kesto ja tarvittaessa sen vapaaehtoinen jatkaminen kaupallisen kestävyystakuun muodossa; Tarkistus 58 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – a alakohta Direktiivi 2011/83/EU 6 artikla – 1 kohta – m b alakohta m b)  energiaa käyttävien tavaroiden osalta tieto siitä, että tuottaja ei ole antanut tietoja yli kahden vuoden kaupallisen kestävyystakuun saatavuudesta, jos tuottaja ei aseta saataville m a alakohdassa tarkoitettuja tietoja. Näiden tietojen on oltava vähintään yhtä helposti havaittavia kuin muut tiedot, joita annetaan m alakohdan mukaisesti kaupanteon jälkeisten palvelujen ja kaupallisen takuun saatavuudesta ja ehdoista; Poistetaan. Tarkistus 59 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – a alakohta Direktiivi 2011/83/EU 6 artikla – 1 kohta – m c alakohta m c)  digitaalisia elementtejä sisältävien tavaroiden osalta aikayksikköinä ilmaistu vähimmäisaika, jona tuottaja toimittaa ohjelmistopäivityksiä, jos tuottaja asettaa tällaiset tiedot saataville, paitsi jos sopimuksessa määrätään digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun tietyn ajan kuluessa tapahtuvasta jatkuvasta toimittamisesta. Jos tiedot kaupallisen kestävyystakuun saatavuudesta annetaan m a kohdan mukaisesti, päivityksiä koskevat tiedot on toimitettava, jos kyseisiä päivityksiä toimitetaan kaupallisen kestävyystakuun voimassaoloa kauemmin; m c)  digitaalisia elementtejä sisältävien tavaroiden osalta markkinoille saattamisen jälkeen aikayksikköinä ilmaistu vähimmäisaika, jonka aikana tuottaja toimittaa ohjelmistopäivityksiä ja joka kattaa vähintään unionin lainsäädännössä säädetyn ajanjakson ja sen vapaaehtoisen jatkamisen, jos tuottaja asettaa saataville tällaisia tietoja, joiden osalta päivitykset on toimitettava; Tarkistus 60 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – a alakohta Direktiivi 2011/83/EU 6 artikla – 1 kohta – m d alakohta m d)  digitaalisen sisällön ja digitaalisten palvelujen osalta aikayksikköinä ilmaistu vähimmäisaika, jona palveluntarjoaja toimittaa ohjelmistopäivityksiä, jos palveluntarjoaja on eri toimija kuin elinkeinonharjoittaja ja asettaa tällaiset tiedot saataville, paitsi jos sopimuksessa määrätään digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun tietyn ajan kuluessa tapahtuvasta jatkuvasta toimittamisesta;”; m d)  digitaalisen sisällön ja digitaalisten palvelujen osalta aikayksikköinä ilmaistu markkinoille saattamispäivän jälkeinen vähimmäisaika, jona palveluntarjoaja toimittaa ohjelmistopäivityksiä, joka kattaa vähintään ajanjakson, jona päivitykset on toimitettava unionin lainsäädännön mukaisesti;”; Tarkistus 61 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – b alakohta Direktiivi 2011/83/EU 6 artikla – 1 kohta – v alakohta v)  jos u alakohtaa ei voida soveltaa, tuottajan saataville asettamat tiedot varaosien saatavuudesta, mukaan lukien niiden tilausmenettely, sekä käyttö- ja korjausoppaan saatavuudesta.” v)  jos u alakohtaa ei voida soveltaa, tuottajan toimittamat tiedot tavaroiden korjaamiseen tarvittavien varaosien saatavuudesta ja odotetusta enimmäishinnasta, mukaan lukien tavaran ostamisen jälkeinen vähimmäisajanjakso, jonka aikana varaosia ja lisävarusteita on saatavilla, niiden tilausmenettelystä ja käyttö- ja korjausoppaan saatavuudesta sekä vianmääritys- ja korjaustyökalujen ja -palvelujen saatavuudesta.” Tarkistus 62 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – b alakohta Direktiivi 2011/83/EU 6 artikla – 1 kohta – v a alakohta (uusi) v a)  niiden käytettävissä olevien korjauskeskusten osoite, joihin kuluttajan on palautettava tavarat korjausta varten. Tarkistus 63 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – b b alakohta (uusi) Direktiivi 2011/83/EU 6 artikla – 1 a kohta (uusi) b b)  lisätään 1 a kohta seuraavasti: ”1 a. Tuottajan on asetettava kaikki asiaankuuluvat tiedot, myös 1 kohdan e a, e b, e c, i ja j alakohdassa luetellut tiedot, elinkeinonharjoittajan saataville sen varmistamiseksi, että elinkeinonharjoittaja pystyy noudattamaan 1 kohdassa säädettyjä asiaankuuluvia tiedonantovelvoitteita.” Tarkistus 64 Ehdotus direktiiviksi 3 artikla – 1 kohta Komissio antaa viimeistään [viiden vuoden kuluttua direktiivin hyväksymisestä] Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta. Komissio antaa viimeistään [viiden vuoden kuluttua direktiivin hyväksymisestä] Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta ja saavutetusta edistyksestä. Tarkistus 65 Ehdotus direktiiviksi 3 kohta – 1 a kohta (uusi) Kertomukseen on sisällyttävä arvio siitä, edistikö direktiivi kuluttajien suojelua sopimattomilta kaupallisilta menettelyiltä ja kestävinä mainostettujen tuotteiden harhaanjohtavalta mainonnalta, sekä yhteenveto yrityksiin ja erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kohdistuvista myönteisistä ja kielteisistä vaikutuksista. Tarkistus 66 Ehdotus direktiiviksi LIITE Z LIITE Z Merkinnän sisältö ja muoto 1.  Merkintä on esitettävä seuraavassa muodossa: XX vuotta + YY vuotta 2.  Korvataan kirjaimet XX luvulla, joka vastaa lakisääteisen vaatimustenmukaisuustakuun kestoa. Korvataan kirjaimet YY luvulla, joka vastaa lakisääteisen vaatimustenmukaisuustakuun vapaaehtoista jatkamista vastaavan kaupallisen kestävyystakuun muodossa. 3.  Merkintä on esitettävä näkyvästi ja kuluttajan helposti luettavalla tavalla. Tarkistus 67 Ehdotus direktiiviksi Liite I – 1 kohta – 2 alakohta – johdantokappale (2)  Lisätään 4 a ja 4 b kohta seuraavasti: (2)  lisätään 4 a–4 b b kohta seuraavasti: Tarkistus 68 Ehdotus direktiiviksi Liite I – 1 kohta – 2 alakohta Direktiivi 2005/29/EY Liite I – 4 a kohta 4 a.  Sellaisen yleisen ympäristöväitteen esittäminen, jonka osalta elinkeinonharjoittaja ei pysty osoittamaan tunnustettua erinomaista ympäristönsuojelullista tasoa, joka on merkityksellinen väitteen kannalta. ”4 a. Sellaisen yleisen ympäristöväitteen esittäminen, jonka osalta elinkeinonharjoittaja ei osoita näyttöä tunnustetusta erinomaisesta ympäristönsuojelullisesta tasosta, joka on merkityksellinen väitteen kannalta. Tarkistus 69 Ehdotus direktiiviksi Liite I – 1 kohta – 2 alakohta Direktiivi 2005/29/EY Liite I – 4 b kohta 4 b.  Koko tuotetta koskevan ympäristöväitteen esittäminen, jos väite tosiasiassa koskee vain tuotteen tiettyä osaa.” 4 b.  Koko tuotetta tai elinkeinonharjoittajan liiketoimintaa koskevan ympäristöväitteen esittäminen, jos väite tosiasiassa koskee vain tuotteen tai elinkeinonharjoittajan liiketoiminnan tiettyä osaa. Tarkistus 70 Ehdotus direktiiviksi Liite I – 1 kohta – 2 alakohta Direktiivi 2005/29/EY Liite I – 4 b a alakohta (uusi) 4 b a.  Päästökompensaatioon perustuva väittämä, että tavaralla on neutraali, vähenevä, kompensoitu tai positiivinen vaikutus ympäristöön kasvihuonekaasupäästöjen suhteen. Tarkistus 71 Ehdotus direktiiviksi Liite I – 1 kohta – 2 alakohta Direktiivi 2005/29/EY Liite I – 4 b b alakohta (uusi) 4 b b.  Sellaisen ympäristöväitteen esittäminen, jota ei voida perustella lakisääteisten vaatimusten mukaisesti.”. Tarkistus 72 Ehdotus direktiiviksi Liite I – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi) Direktiivi 2005/29/EY Liite I – 7 a kohta (uusi) (2 a)  lisätään 7 a kohta seuraavasti: ”7 a. i) Annetaan näkyvämpi asema tietyille valinnoille, kun verkkopalvelun vastaanottajaa pyydetään tekemään päätös. ii)  Tehdään palvelun lopettamismenettelystä huomattavasti raskaampi kuin siihen liittymisestä.” Tarkistus 73 Ehdotus direktiiviksi Liite I – 1 kohta – 3 a alakohta (uusi) Direktiivi 2005/29/EY Liite I – 13 a alakohta (uusi) (3 a)  Lisätään 13 a kohta seuraavasti: ”13 a. Sellaisen tavaran kaupan pitäminen, joka on samanlainen tai näennäisesti samanlainen kuin yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa kaupan pidetty toinen tavara, vaikka näillä tavaroilla on erilainen koostumus tai ominaisuudet, joita ei ole selvästi merkitty pakkaukseen siten, että ne ovat kuluttajan nähtävissä.” Tarkistus 74 Ehdotus direktiiviksi Liite I – 1 kohta – 4 alakohta – johdantokappale Direktiivi 2005/29/EY Liite I – 4 kohta (4)  Lisätään 23 d – 23 i kohta seuraavasti: (4)  Lisätään 23 d–23 i b kohta seuraavasti: Tarkistus 75 Ehdotus direktiiviksi Liite I – 1 kohta – 4 alakohta Direktiivi 2005/29/EY Liite I – 23 d a alakohta (uusi) 23 d a.  Sen ilmoittamatta jättäminen kuluttajalle selkeästi ja ymmärrettävästi, että päivitys ei ole välttämätön tuotteen sopimuksenmukaisuuden säilyttämiseksi. Tarkistus 76 Ehdotus direktiiviksi Liite I – 1 kohta – 4 alakohta Direktiivi 2005/29/EY Liite I – 23 e kohta 23 e.  Tavaran sellaisen ominaisuuden ilmoittamatta jättäminen kuluttajalle, jonka tarkoituksena on rajoittaa tavaran kestävyyttä. 23 e.  Sellaisen ominaisuuden käyttöönotto, jolla rajoitetaan tavaran kestävyyttä. Tarkistus 77 Ehdotus direktiiviksi Liite I – 1 kohta – 4 alakohta Direktiivi 2005/29/EY Liite I – 23 e a alakohta (uusi) 23 e a.  Tavaran kaupan pitäminen ratkaisematta tavaran ennenaikaiseen vikaantumiseen johtavaa suunnitteluongelmaa kohtuullisen ajan kuluessa ongelman havaitsemisesta. Tarkistus 78 Ehdotus direktiiviksi Liite I – 1 kohta – 4 alakohta Direktiivi 2005/29/EY Liite I – 23 g kohta 23 g.  Tavaroiden esittäminen korjauskelpoisina, vaikka ne eivät ole korjattavissa, tai sen ilmoittamatta jättäminen kuluttajalle, että tavaroita ei saa lakisääteisten vaatimusten mukaan korjata. 23 g.  Sellaisen tavaran kaupan pitäminen, joka ei ole korjauskelpoinen lakisääteisten vaatimusten mukaisesti tai sellainen kaupan pitäminen, jossa kuluttajalle ei ilmoiteta, että tavaraa ei voi korjata. Tarkistus 79 Ehdotus direktiiviksi Liite I – 1 kohta – 4 alakohta Direktiivi 2005/29/EY Liite I – 23 g a kohta (uusi) 23 g a.  Varaosien puuttumisesta ja muista korjaamiseen liittyvistä rajoituksista ilmoittamatta jättäminen kuluttajalle. Tarkistus 80 Ehdotus direktiiviksi Liite I – 1 kohta – 4 alakohta Direktiivi 2005/29/EY Liite I – 23 g b kohta (uusi) 23 g b.  Sen ilmoittamatta jättäminen kuluttajalle, että elinkeinonharjoittaja kieltäytyy korjaamasta tuotetta, jota ovat aiemmin korjanneet riippumattomat ammattilaiset, muut kuin ammattilaiset tai käyttäjä. Tarkistus 81 Ehdotus direktiiviksi Liite I – 1 kohta – 4 alakohta Direktiivi 2005/29/EY Liite I – 23 h kohta 23 h.  Kuluttajan kannustaminen korvaamaan tavaran kuluvat osat aikaisemmin kuin teknisistä syistä on tarpeen. 23 h.  Sellaisen tavaran kaupan pitäminen, joka edellyttää tavaran kuluvien osien korvaamista aikaisemmin kuin teknisistä syistä on tarpeen. Tarkistus 82 Ehdotus direktiiviksi Liite I – 1 kohta – 4 alakohta Direktiivi 2005/29/EY Liite I – 23 i kohta 23 i.  Sen ilmoittamatta jättäminen, että tavara on suunniteltu rajoittamaan toimivuuttaan, kun käytetään kuluvia osia, varaosia tai tarvikkeita, joita alkuperäinen tuottaja ei ole toimittanut.” 23 i.  Sellaisen tavaran kaupan pitäminen, joka on suunniteltu rajoittamaan toimivuuttaan, kun käytetään kuluvia osia, varaosia tai tarvikkeita, joita alkuperäinen tuottaja ei ole toimittanut.” Tarkistus 83 Ehdotus direktiiviksi Liite I – 1 kohta – 4 alakohta Direktiivi 2005/29/EY Liite I – 23 i a alakohta (uusi) 23 i a.  Sama tuottaja tai elinkeinonharjoittaja tarjoaa samaa tuotetta epäedullisin ehdoin tai lyhyemmällä kaupallisella takuuajalla yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, mikä johtaa kuluttajien kannalta epäedulliseen tilanteeseen. Tarkistus 84 Ehdotus direktiiviksi Liite I – 1 kohta – 4 alakohta Direktiivi 2005/29/EY Liite I –23 i b kohta (uusi) 23 i b.  Sellaisen tavaran kaupan pitäminen, joka ei ole unionin tuotelainsäädännön vaatimusten mukainen.

(1) Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A9-0099/2023).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. toukokuuta 2023 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa 281-24-236 × 3006-210-23 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D087929/02 – 2023/2605(RSP))

P9_TA(2023)0202 B9-0232/2023

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa 281-24-236 × 3006-210-23 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D087929/02),

–  ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003(1) ja erityisesti sen 11 artiklan 3 kohdan ja 23 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa pysyvässä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomiteassa 21. helmikuuta 2023 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa, ja muutoksenhakukomiteassa 23. maaliskuuta 2023 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin niin ikään olla antamatta lausuntoa,

–  ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 11 ja 13 artiklan(2),

–  ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 26. toukokuuta 2010 antaman lausunnon, joka julkaistiin 15. kesäkuuta 2010(3),

–  ottaa huomioon EFSAn 28. syyskuuta 2022 antaman lausunnon, joka julkaistiin 10. marraskuuta 2022(4),

–  ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille(5),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 112 artiklan 2 ja 3 kohdan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

A.  ottaa huomioon, että komission päätöksellä 2011/891/EU(6) sallittiin muuntogeenistä puuvillaa 281-24-236 × 3006-210-23, jäljempänä ’muuntogeeninen puuvilla’, sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden ja rehujen markkinoille saattaminen; ottaa huomioon, että kyseisen luvan soveltamisala kattoi myös sellaisten muuntogeenistä puuvillaa sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden markkinoille saattamisen, jotka eivät ole elintarvikkeita ja rehuja ja joita käytetään samaan käyttötarkoitukseen kuin mitä tahansa muuta puuvillaa, lukuun ottamatta viljelyä;

B.  ottaa huomioon, että Ranskaan sijoittautunut Dow AgroSciences Distribution S.A.S. toimitti 16. marraskuuta 2020 Yhdysvaltoihin sijoittautuneen yrityksen Dow AgroSciences LLC puolesta komissiolle asetuksen (EY) N:o 1829/2003 11 artiklan 2 kohdan ja 23 artiklan 2 kohdan mukaisesti hakemuksen kyseisen luvan uusimisesta;

C.  ottaa huomioon, että EFSA antoi 28. syyskuuta 2022 myönteisen lausunnon, joka julkaistiin 10. marraskuuta 2022; ottaa huomioon, että EFSA antoi muuntogeenistä puuvillaa koskevasta alkuperäisestä luvasta 26. toukokuuta 2010 myönteisen lausunnon, joka julkaistiin 15. kesäkuuta 2010;

D.  ottaa huomioon, että muuntogeeninen puuvilla on sietokykyinen glufosinaattipohjaisille rikkakasvien torjunta-aineille ja tuottaa hyönteisiä torjuvia proteiineja (Bt-toksiinit);

Täydentävän rikkakasvien torjunta-aineen puutteellinen arviointi

E.  ottaa huomioon, että komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 503/2013(7) edellytetään sen arvioimista, vaikuttavatko odotetut maatalouskäytännöt tutkittavien ominaisuuksien ilmentymiseen; ottaa huomioon, että kyseisen täytäntöönpanoasetuksen mukaan tämä on erityisen tärkeää torjunta-aineille sietokykyisten kasvien tapauksessa;

F.  ottaa huomioon, että suurinta osaa muuntogeenisistä viljelykasveista on muunnettu geneettisesti siten, että ne sietävät yhtä tai useampaa ”täydentävää” rikkakasvien torjunta-ainetta, jota voidaan käyttää koko muuntogeenisen viljelykasvin viljelyn ajan ilman, että viljelykasvi kuolee, kun taas näin kävisi siinä tapauksessa, että viljelykasvi ei siedä torjunta-aineita; toteaa, että rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten viljelykasvien on erinäisissä tutkimuksissa osoitettu johtavan täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden lisääntyvään käyttöön, etenkin koska ilmaantuu torjunta-aineille sietokykyisiä rikkakasveja(8); toteaa, että tästä syystä on odotettavissa, että muuntogeenisen puuvillan viljelyssä käytetään sekä suurempia että toistuvia glufosinaattiannoksia, minkä vuoksi sadossa voi esiintyä suurempia määriä jäämiä ja hajoamistuotteita, jäljempänä ’metaboliitit’;

G.  ottaa huomioon, että glufosinaatti on luokiteltu lisääntymiselle vaarallisten aineiden kategoriaan 1B ja näin ollen se täyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1107/2009(9) säädetyt poissulkemiskriteerit; ottaa huomioon, että glufosinaatin käyttöä unionissa koskevan hyväksynnän voimassaolo päättyi 31. heinäkuuta 2018(10);

H.  ottaa huomioon, että muuntogeenisistä kasveista löydettyjen rikkakasvien torjunta-aineiden jäämien ja metaboliittien arvioinnin ei katsota kuuluvan muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan (EFSA GMO Panel) toimivaltaan eikä sitä sen vuoksi tehdä osana muuntogeenisten organismien lupamenettelyä;

Bt-toksiineihin liittyvät avoimet kysymykset

I.  ottaa huomioon, että useissa tutkimuksissa on havaittu Bt-toksiineille altistumisen seurauksena sivuvaikutuksia, jotka saattavat vaikuttaa immuunijärjestelmään, ja että joillakin Bt-toksiineilla voi olla adjuvanttiominaisuuksia(11), mikä tarkoittaa, että ne voivat lisätä muiden proteiinien allergeenisuutta joutuessaan kosketuksiin niiden kanssa;

J.  toteaa, että eräässä tieteellisessä tutkimuksessa havaittiin, että Bt-toksiinien toksisuus saattaa lisääntyä myös vuorovaikutuksessa ruiskuttamisesta rikkakasvien torjunta-aineilla aiheutuvien jäämien kanssa ja että tarvitaan lisätutkimuksia useiden muunnostapahtumien yhteisvaikutuksista (muuntogeeniset viljelykasvit, jotka on muunnettu kestämään rikkakasvien torjunta-aineita ja tuottamaan hyönteismyrkkyjä Bt-toksiinien muodossa)(12); ottaa huomioon, että rikkakasvien torjunta-aineiden jäämien ja niiden metaboliittien mahdollista vuorovaikutusta Bt-toksiinien kanssa koskevan arvioinnin ei kuitenkaan katsota kuuluvan muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan toimivaltaan eikä sitä sen vuoksi tehdä osana riskinarviointia;

Bt-viljelykasvit: vaikutukset muihin kuin torjuttaviin organismeihin

K.  ottaa huomioon, että toisin kuin hyönteismyrkkyjen käyttö, jossa altistuminen tapahtuu ruiskutuksen yhteydessä ja rajoitetun ajan sen jälkeen, muuntogeenisten Bt-viljelykasvien käyttö johtaa sekä torjuttavien että muiden kuin torjuttavien organismien jatkuvaan altistumiseen Bt-toksiineille;

L.  ottaa huomioon, että oletusta, jonka mukaan Bt-toksiineilla on yksi kohdekohtainen toimintamalli, ei voida enää pitää oikeana eikä vaikutuksia muihin kuin torjuttaviin organismeihin voida sulkea pois(13); ottaa huomioon, että vaikutusten on raportoitu kohdistuvan monin tavoin yhä useampiin muihin kuin torjuttaviin organismeihin; ottaa huomioon, että tuoreessa katsauksessa mainitaan 39 vertaisarvioitua julkaisua, joissa kerrotaan Bt-toksiinien merkittävistä haittavaikutuksista muille kuin kohteena oleville lajeille(14);

Unionin kansainvälisten velvoitteiden noudattaminen

M.  ottaa huomioon, että oikeutta ruokaan käsittelevän Yhdistyneiden kansakuntien (YK) erityisraportoijan vuoden 2017 raportissa todettiin, että vaarallisilla torjunta-aineilla on katastrofaalisia vaikutuksia terveyteen erityisesti kehitysmaissa(15); toteaa, että YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden alatavoitteessa 3.9 pyrkimyksenä on vähentää vuoteen 2030 mennessä merkittävästi vaarallisista kemikaaleista ja ilman, veden ja maaperän saastumisesta sekä pilaantumisesta johtuvia kuolemia ja sairauksia(16); ottaa huomioon, että muuntogeenisen puuvillan tuonnin salliminen lisäisi tämän glufosinaattipohjaisilla rikkakasvien torjunta-aineilla käsiteltäväksi suunnitellun viljelykasvin kysyntää ja lisäisi siten työntekijöiden ja ympäristön altistumista kolmansissa maissa; katsoo, että työntekijöiden ja ympäristön altistumisen lisääntymisen riski on erityisen huolestuttava rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten viljelykasvien kohdalla, koska torjunta-aineita käytetään suurempia määriä;

N.  ottaa huomioon, että vaikka glufosinaatin käyttö ei ole ollut sallittua unionissa heinäkuun 2018 lopun jälkeen, luvut osoittavat, että vuodesta 2020 lähtien sitä on viety unionista Brasiliaan, Meksikoon ja Australiaan(17), joilla kaikilla on lupa muuntogeenisen puuvillan viljelyyn(18);

O.  toteaa, että koska unioni on sopimuspuolena biologista monimuotoisuutta koskevassa YK:n yleissopimuksessa, jäljempänä ’biodiversiteettisopimus’, sen vastuulla on varmistaa, että sen lainkäyttövallan tai valvonnan alaiset toimet eivät vahingoita ympäristöä toisen valtion alueella(19);

P.  panee merkille, että asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 todetaan, että muuntogeeniset elintarvikkeet tai rehut eivät saa vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen, eläinten terveyteen tai ympäristöön, ja edellytetään komission ottavan päätöstään laatiessaan huomioon kaikki unionin lainsäädännön asiaankuuluvat säännökset sekä muut perustellut tekijät, jotka liittyvät tarkasteltavaan asiaan; katsoo, että näihin perusteltuihin tekijöihin olisi sisällytettävä unionin velvoitteet, jotka johtuvat YK:n kestävän kehityksen tavoitteista, Pariisin ilmastosopimuksesta ja biodiversiteettisopimuksesta;

Epädemokraattinen päätöksenteko

Q.  ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa pysyvässä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomiteassa 21. helmikuuta 2023 toimitetussa äänestyksessä päätettiin olla antamatta lausuntoa, mikä tarkoittaa, että jäsenvaltioiden määräenemmistö ei tukenut luvan myöntämistä; ottaa huomioon, että kymmenen jäsenvaltiota, jotka edustavat 29,79:ää prosenttia unionin väestöstä, puolsi luvan myöntämistä, 13 jäsenvaltiota, jotka edustavat 20,54:ää prosenttia unionin väestöstä, vastusti luvan myöntämistä, ja neljä jäsenvaltiota, jotka edustavat 49,67:ää prosenttia unionin väestöstä, pidättäytyi äänestämästä, ja että 23. maaliskuuta 2023 toimitetussa muutoksenhakukomitean äänestyksessä päätettiin niin ikään olla antamatta lausuntoa;

R.  ottaa huomioon, että komissio myöntää olevan ongelmallista, että se tekee edelleen muuntogeenisiä organismeja koskevia lupapäätöksiä ilman, että jäsenvaltioiden määräenemmistö kannattaa niitä, ja toteaa, että tämä on näkyvä poikkeus kaikkien tuotelupien joukossa mutta siitä on tullut tavanomainen käytäntö muuntogeenisille elintarvikkeille ja rehuille myönnettäviä lupia koskevassa päätöksenteossa;

S.  ottaa huomioon, että parlamentti antoi kahdeksannella vaalikaudella kaikkiaan 36 päätöslauselmaa, joissa vastustettiin elintarvike- ja rehukäyttöön tarkoitettujen muuntogeenisten organismien markkinoille saattamista (33 päätöslauselmaa) ja muuntogeenisten organismien viljelyä unionissa (kolme päätöslauselmaa); ottaa huomioon, että yhdeksännellä vaalikaudella parlamentti on jo 31 otteeseen vastustanut muuntogeenisten organismien markkinoille saattamista; ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden määräenemmistö ei puoltanut luvan myöntämistä millekään näistä muuntogeenisistä organismeista; toteaa, että syitä, joiden vuoksi jäsenvaltiot eivät tue lupia, ovat muun muassa ennalta varautumisen periaatteen noudattamatta jättäminen lupamenettelyssä ja riskinarviointiin liittyvät tieteelliset huolenaiheet;

T.  toteaa, että komissio jatkaa lupien myöntämistä muuntogeenisille organismeille, vaikka se itse myöntää demokraattisuuden puutteen, ja huolimatta jäsenvaltioiden tuen puuttumisesta ja parlamentin vastustuksesta;

U.  ottaa huomioon, että lainsäädäntöä ei tarvitse muuttaa, jotta komissio voi olla antamatta lupaa muuntogeenisille organismeille, kun jäsenvaltioiden määräenemmistö ei muutoksenhakukomiteassa puolla luvan antamista(20);

1.  katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ylittää asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 säädetyn täytäntöönpanovallan;

2.  katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ei ole unionin oikeuden mukainen, sillä se ei ole sopusoinnussa asetuksen (EY) N:o 1829/2003 tavoitteen kanssa; toteaa, että kyseisen asetuksen tavoitteena on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 178/2002(21) säädettyjen yleisten periaatteiden mukaisesti luoda perusta ihmisten elämän ja terveyden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä ympäristön ja kuluttajien etujen korkeatasoisen suojelun varmistamiselle muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen suhteen sekä varmistaa samalla sisämarkkinoiden tehokas toiminta;

3.  pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksen täytäntöönpanopäätökseksi;

4.  pyytää komissiota olemaan myöntämättä lupaa rikkakasvien torjunta-aineille sietokykyisten muuntogeenisten viljelykasvien tuonnille, koska siihen liittyy täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden lisääntynyttä käyttöä ja sen vuoksi enemmän riskejä biologiselle monimuotoisuudelle, elintarvikkeiden turvallisuudelle ja työntekijöiden terveydelle;

5.  korostaa tässä yhteydessä, että luvan myöntäminen minkä tahansa sellaisen muuntogeenisen kasvin tuonnille elintarvike- tai rehukäyttöön, josta on tehty sietokykyinen unionissa kielletyille rikkakasvien torjunta-aineille, kuten glufosinaatille, on ristiriidassa muun muassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteista ja biodiversiteettisopimuksesta sekä äskettäin hyväksytyn Kunmingin-Montrealin kehyksestä johtuvien unionin kansainvälisten sitoumusten kanssa(22);

6.  odottaa, että komissio täyttää kiireellisesti ja hyvissä ajoin ennen tämän vaalikauden päättymistä sitoumuksensa(23) esittää ehdotus sen varmistamiseksi, että unionissa kiellettyjä vaarallisia kemikaaleja ei tuoteta vientiä varten;

7.  on tyytyväinen siihen, että komissio myönsi lopulta 11. syyskuuta 2020 päivätyssä kirjeessään parlamentin jäsenille, että muuntogeenisiä organismeja koskevissa lupapäätöksissä on otettava huomioon kestävyysnäkökohdat(24); on kuitenkin erittäin pettynyt siihen, että komissio on sen jälkeen edelleen myöntänyt lupia muuntogeenisten organismien tuonnille unioniin huolimatta parlamentin jatkuvasta vastustuksesta ja siitä, että jäsenvaltioiden enemmistö äänestää päätöksiä vastaan;

8.  kehottaa jälleen kerran komissiota ottamaan huomioon kansainvälisistä sopimuksista, kuten Pariisin ilmastosopimuksesta, biodiversiteettisopimuksesta ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteista, johtuvat unionin velvoitteet; kehottaa jälleen liittämään ehdotuksiin täytäntöönpanosäädöksiksi perustelut, joissa selitetään, miten niissä varmistetaan vahingon välttämisen periaatteen noudattaminen(25);

9.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1. (2) EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13. (3) Muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan tieteellinen lausunto Dow AgroSciences -yhtiön hakemuksesta (EFSA-GMO-NL-2005-16), joka koskee tuhohyönteisiä sietävän muuntogeenisen puuvillan (Gossypium hirsutum L.) 281-24-236 × 3006-210-23 saattamista markkinoille elintarvike- ja rehukäyttöön, tuontiin ja jalostukseen asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti, EFSA Journal 2010, 8(6):1644, https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.2903/j.efsa.2010.16447. (4) Muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan tieteellinen lausunto muuntogeenisen puuvillan 281-24-236 x 3006-210-23 arvioinnista luvan uusimiseksi asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (hakemus EFSA-GMO-RX-019), EFSA Journal 2022, 20(11):7587, https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.2903/j.efsa.2022.7587. (5) ––––––––––––––––––––––––––––––– Parlamentti antoi kahdeksannella vaalikaudella 36 päätöslauselmaa, joissa vastustettiin luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille. Lisäksi parlamentti on antanut yhdeksännellä vaalikaudella seuraavat päätöslauselmat:Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. lokakuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MZHG0JG (SYN-ØØØJG-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 202, 28.5.2021, s. 11).Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. lokakuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa A2704-12 (ACS-GMØØ5-3) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 202, 28.5.2021, s. 15).Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. lokakuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 × DAS-40278-9 ja muunnostapahtumista MON 89034, 1507, MON 88017, 59122 ja DAS 40278-9 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 202, 28.5.2021, s. 20).Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. marraskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa LLCotton25 (ACS-GHØØ1-3) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 208, 1.6.2021, s. 2).Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. marraskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 89788 (MON-89788-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 208, 1.6.2021, s. 7).Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. marraskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 89034 × 1507 × NK603 × DAS-40278-9 ja alayhdistelmiä MON 89034 × NK603 × DAS-40278-9, 1507 × NK603 × DAS-40278-9 ja NK603 × DAS-40278-9 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 208, 1.6.2021, s. 12).Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. marraskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × 1507 × 5307 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, MIR162, MIR604, 1507, 5307 ja GA21 kahta, kolmea, neljää tai viittä yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 208, 1.6.2021, s. 18).Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. toukokuuta 2020 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87708 × MON 89788 × A5547-127 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 323, 11.8.2021, s. 7).Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. marraskuuta 2020 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × MIR162 × NK603 ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034, MIR162 ja NK603 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta ja komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2018/1111 kumoamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 415, 13.10.2021, s. 2).Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. marraskuuta 2020 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa SYHT0H2 (SYN-ØØØH2-5) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 415, 13.10.2021, s. 8).Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. marraskuuta 2020 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 87460 × MON 89034 × MIR162 × NK603 ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 87460, MON 89034, MIR162 ja NK603 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 415, 13.10.2021, s. 15).Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. joulukuuta 2020 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87751 × MON 87701 × MON 87708 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 445, 29.10.2021, s. 36).Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. joulukuuta 2020 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × MIR162 × MON 87411 ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034, MIR162 ja MON 87411 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 445, 29.10.2021, s. 43).Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. joulukuuta 2020 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MIR604 (SYN-IR6Ø4-5) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 445, 29.10.2021, s. 49).Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. joulukuuta 2020 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 88017 (MON-88Ø17-3) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 445, 29.10.2021, s. 56).Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. joulukuuta 2020 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 89034 (MON-89Ø34-3) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 445, 29.10.2021, s. 63).Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. maaliskuuta 2021 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa GHB614 × T304-40 × GHB119 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 474, 24.11.2021, s. 66).Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. maaliskuuta 2021 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MZIR098 (SYN-ØØØ98-3) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 474, 24.11.2021, s. 74).Euroopan parlamentin päätöslauselma 7. heinäkuuta 2021 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-81419-2 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 99, 1.3.2022, s. 45).Euroopan parlamentin päätöslauselma 7. heinäkuuta 2021 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-81419-2 × DAS–44406–6 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 99, 1.3.2022, s. 52).Euroopan parlamentin päätöslauselma 7. heinäkuuta 2021 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 1507 × MIR162 × MON810 × NK603 ja muunnostapahtumista 1507, MIR162, MON810 ja NK603 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 99, 1.3.2022, s. 59).Euroopan parlamentin päätöslauselma 7. heinäkuuta 2021 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt 11 (SYN-BTØ11-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 99, 1.3.2022, s. 66).Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. helmikuuta 2022 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa GMB151 (BCS-GM151-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 342, 6.9.2022, s. 22).Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. helmikuuta 2022 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa GHB614 (BCS-GHØØ2-5) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 342, 6.9.2022, s. 29).Euroopan parlamentin päätöslauselma 9. maaliskuuta 2022 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa GHB811 (BCS-GH811-4) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 347, 9.9.2022, s. 48).Euroopan parlamentin päätöslauselma 9. maaliskuuta 2022 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä rapsia 73496 (DP-Ø73496-4) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 347, 9.9.2022, s. 55)Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. huhtikuuta 2022 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87769 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 434, 15.11.2022, s. 42).Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. kesäkuuta 2022 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia DP4114 × MON 810 × MIR604 × NK603 ja muunnostapahtumista DP4114, MON 810, MIR604 ja NK603 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 32, 27.1.2023, s. 6).Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. kesäkuuta 2022 19. toukokuuta 2022 annetusta komission täytäntöönpanopäätöksestä (EU) 2022/797 muuntogeenistä maissia NK603 × T25 × DAS-40278-9 ja sen alayhdistelmää T25 × DAS-40278-9 sisältävien, niistä koostuvien tai niistä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 32, 27.1.2023, s. 14).Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. joulukuuta 2022 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa A5547-127 (ACS-GMØØ6-4) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0433).Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2023 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä rapsia MON 94100 (MON-941ØØ-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0063). (6) Komission päätös 2011/891/EU, annettu 22 päivänä joulukuuta 2011, muuntogeenistä puuvillaa 281–24–236×3006-210-23 (DAS-24236-5×DAS-21Ø23-5) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL L 344, 28.12.2011, s. 51). (7) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 503/2013, annettu 3. huhtikuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisista muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen lupahakemuksista sekä asetusten (EY) N:o 641/2004 ja (EY) N:o 1981/2006 muuttamisesta (EUVL L 157, 8.6.2013, s. 1). (8) Ks. esim. Bonny, S., ”Genetically Modified Herbicide-Tolerant Crops, Weeds, and Herbicides: Overview and Impact”, Environmental Management, tammikuu 2016; 57(1), s. 31–48, https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26296738 ja Benbrook, C.M., ”Impacts of genetically engineered crops on pesticide use in the U.S. – the first sixteen years”, Environmental Sciences Europe, 28. syyskuuta 2012, Vol. 24(1), https://enveurope.springeropen.com/articles/10.1186/2190-4715-24-24 (9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1). (10) https://ec.europa.eu/food/plant/pesticides/eu-pesticides-database/start/screen/active-substances (11) Katsaus aiheeseen, ks. Rubio-Infante, N., Moreno-Fierros, L., ”An overview of the safety and biological effects of Bacillus thuringiensis Cry toxins in mammals”, Journal of Applied Toxicology, toukokuu 2016, 36(5), s. 630–648, https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/jat.3252. (12) https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0278691516300722?via%3Dihub (13) Ks. esim. Hilbeck, A., Otto, M., ”Specificity and combinatorial effects of Bacillus thuringiensis Cry toxins in the context of GMO environmental risk assessment”, Frontiers in Environmental Science 2015, 3:71, https://doi.org/10.3389/fenvs.2015.00071 (14) Hilbeck, A., Defarge, N., Lebrecht, T., Bøhn, T., ”Insecticidal Bt crops. EFSA’s risk assessment approach for GM Bt plants fails by design”, RAGES 2020, s. 4, https://www.testbiotech.org/sites/default/files/RAGES_report-Insecticidal%20Bt%20plants.pdf (15) https://www.ohchr.org/en/documents/thematic-reports/ahrc3448-report-special-rapporteur-right-food (16) https://indicators.report/targets/3-9/ (17) Tietoa löytyy hakusanalla ”glufosinaatti” täältä: https://echa.europa.eu/fi/information-on-chemicals/pic/export-notifications (18) https://www.isaaa.org/gmapprovaldatabase/event/default.asp?EventID=51 (19) Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen 3 artikla: https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1994/19940078#idm45237816236848 (20) Asetuksen (EU) N:o 182/2011 (6 artiklan 3 kohta) mukaan komissio ”voi hyväksyä” luvan, jos jäsenvaltioiden määräenemmistö ei muutoksenhakukomiteassa puolla luvan antamista, eli sen ei ole pakko hyväksyä lupaa. (21) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28. tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1). (22) Biologista monimuotoisuutta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen COP15-kokouksessa sovittiin joulukuussa 2022 maailmanlaajuisesta biodiversiteettikehyksestä, johon sisältyy maailmanlaajuinen tavoite vähentää torjunta-aineista aiheutuvia riskejä vähintään 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä (ks. https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_22_7834) (23) Kuten esitetään 14. lokakuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia – Kohti myrkytöntä ympäristöä” liitteessä, COM(2020)0667, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=COM%3A2020%3A667%3AFIN#document2 (24) https://tillymetz.lu/wp-content/uploads/2020/09/Co-signed-letter-MEP-Metz.pdf (25) Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. tammikuuta 2020 Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (EUVL C 270, 7.7.2021, s. 2), 102 kohta.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. toukokuuta 2023 sosiaalista Eurooppaa koskevasta etenemissuunnitelmasta: kaksi vuotta Porton jälkeen (2023/2586(RSP))

P9_TA(2023)0203 B9-0235/2023

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17. marraskuuta 2017 antaman juhlallisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista,

–  ottaa huomioon 4. maaliskuuta 2021 annetun komission tiedonannon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevasta toimintasuunnitelmasta (COM(2021)0102),

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 8. toukokuuta 2021 antaman Porton julistuksen,

–  ottaa huomioon 7. syyskuuta 2022 annetun komission tiedonannon eurooppalaisesta hoito- ja hoivastrategiasta (COM(2022)0440),

–  ottaa huomioon 8. joulukuuta 2022 annetun neuvoston suosituksen kohtuuhintaisen ja laadukkaan pitkäaikaishoidon saatavuudesta(1),

–  ottaa huomioon 30. tammikuuta 2023 annetun neuvoston suosituksen riittävästä vähimmäistoimeentulosta aktiivisen osallisuuden varmistamiseksi(2),

–  ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2023 antamansa päätöslauselman riittävästä vähimmäistoimeentulosta aktiivisen osallisuuden varmistamiseksi(3),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

A.  ottaa huomioon, että kestävä kehitys on yksi EU:n perustavoitteista; toteaa, että kestävän kehityksen kolme pilaria ovat taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöä koskeva pilari; ottaa huomioon, että kestävä kehitys perustuu muun muassa täystyöllisyyteen, sosiaaliseen kehitykseen ja oikeudenmukaisuuteen; ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdassa vahvistettu EU:n keskeinen perustavoite on saavuttaa täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoitteleva erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous; ottaa huomioon, että tällä hetkellä painopiste on talouden kestävyydessä ja ympäristökestävyydessä;

B.  ottaa huomioon, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva julistus annettiin Göteborgissa vuonna 2017 ja siinä vahvistettiin 20 periaatetta ja annettiin ”sosiaalialan sääntökirja”, jotta voidaan edistyä kohti vahvaa sosiaalista Eurooppaa, joka on oikeudenmukainen ja osallistava ja tarjoaa täydet mahdollisuudet 2000-luvulla; ottaa huomioon, että toukokuussa 2021 pidetyssä Porton sosiaalialan huippukokouksessa neuvosto sitoutui kolmeen työllisyyttä, koulutusta ja köyhyyttä koskevaan yleistavoitteeseen vuodelle 2030; ottaa huomioon, että vähintään 78 prosentilla 20–64-vuotiaista olisi oltava työpaikka vuoteen 2030 mennessä; ottaa huomioon, että työpaikkojen laatu ja työolot eivät edelleenkään kuulu tämän tavoitteen piiriin; ottaa huomioon, että vähintään 60 prosentin kaikista aikuisista olisi osallistuttava koulutukseen vuosittain; ottaa huomioon, että köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien määrää olisi pienennettävä vähintään 15 miljoonalla vuoteen 2030 mennessä, ja viiden miljoonan näistä olisi oltava lapsia; ottaa huomioon, että Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) mukaan alaspäin suuntautuvan sosiaalisen liikkuvuuden riski alemman keskitulotason kotitalouksilla on kasvanut kahden viime vuosikymmenen aikana ja sen odotetaan kasvavan edelleen(4); ottaa huomioon, että nämä kolme yleistavoitetta eivät riitä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kattavaan täytäntöönpanoon;

C.  ottaa huomioon, että jäsenvaltiot ovat panneet komission asettamia yleistavoitteita täytäntöön kuluneen vuoden ajan; ottaa huomioon, että sen jälkeen kun näistä tavoitteista päätettiin, uudet kriisit ovat lisänneet niiden saavuttamiseen kohdistuvaa painetta; toteaa, että viisi jäsenvaltiota on saavuttanut kansalliset työllisyystavoitteensa ja puolet jäsenvaltioista on ylittänyt 78 prosentin työllisyystavoitteen, toteaa kuitenkin, että ennusteiden mukaan kaikki jäsenvaltiot eivät saavuta työllisyystavoitetta vuoteen 2030 mennessä(5);

D.  katsoo, että yhteisötalous on keskeinen tekijä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanossa ja että se voi edistää aktiivisesti yleistavoitteiden saavuttamista vuoteen 2030 mennessä;

E.  ottaa huomioon, että EU:n tasolla inflaatio on nostanut mediaanikotitalouksien elinkustannuksia noin 10 prosentilla, aineellisen ja sosiaalisen puutteen esiintymistä noin 2 prosentilla ja energiaköyhyyden ja absoluuttisen tuloköyhyyden astetta noin 5 prosentilla; ottaa huomioon, että tietyissä jäsenvaltioissa ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien keskuudessa vastaavien vaikutusten hyvinvointiin odotetaan olevan moninkertaiset; ottaa huomioon, että tämä todennäköisesti laajentaa köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyviä olemassa olevia eroja kaikkialla EU:ssa(6); katsoo, että Eurooppa tarvitsee uuden vision, jotta siitä voi tulla innovatiivinen teollinen alue vuoteen 2050 mennessä, erityisesti Yhdysvaltojen inflaation alentamista koskevan lain ja muiden EU:n ulkopuolisten maiden vastaavien investointisuunnitelmien yhteydessä;

F.  ottaa huomioon, että Eurofoundin mukaan (työnantajan maksaman) koulutuksen 60 prosentin tavoitetta ei saavutettu missään jäsenvaltiossa vuonna 2021; ottaa huomioon, että tiedot osoittavat myös, että eniten koulutusta tarvitsevat (nuoret, heikommin koulutetut ja matalan osaamistason ammateissa työskentelevät) saivat vähiten koulutusta;

G.  ottaa huomioon, että komissio esitteli syyskuussa 2022 eurooppalaisen hoito- ja hoivastrategian ja neuvosto hyväksyi joulukuussa 2022 neuvoston suosituksen pitkäaikaishoidosta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteen 18 täytäntöön panemiseksi; ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on paljastanut ja tuonut esiin ammattihoitajien kestämättömiä työoloja, omaishoitajien raskasta taakkaa virallisten hoitopalvelujen puuttuessa ja hoitoa tarvitsevien henkilöiden suurta altistumista infektioille, vakaville sairauksille ja kuolemantapauksille; ottaa huomioon, että yhteisöllisen hoidon ja kotihoidon on osoitettu vähentävän hoitoa tarvitsevien henkilöiden altistumista infektioille; ottaa huomioon, että sosiaalisen suojelun komitea totesi pitkäaikaishoitoa koskevassa vuoden 2021 kertomuksessaan, että pitkäaikaishoidon tarve lisää köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskiä; katsoo, että väestörakenteen kehityksen vuoksi pitkäaikaishoidon saatavuutta olisi parannettava ja olisi varmistettava hoidon riippumattomuus ja laatu, tarjottava kestävät työolot ja tuettava omaishoitajia;

1.  muistuttaa Porton vuoden 2021 sosiaalialan huippukokouksen päätelmien hyväksymisen tärkeydestä ja toteaa, että niissä korostetaan, että elämme edelleen ennennäkemättömiä aikoja; panee merkille, että covid-19 ja Venäjän edelleen jatkuva hyökkäyssota Ukrainaa vastaan lähinaapuristossamme johtivat elinkustannus- ja energiakriiseihin, jotka iskevät pahiten yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin, mikä on johtanut eriarvoisuuden lisääntymiseen; muistuttaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin merkityksestä, sillä se viitoittaa tietä kohti sosiaalisempaa Eurooppaa, ja pitää myönteisenä sen toimintasuunnitelmaa tässä yhteydessä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään sosiaalista innovointia keskeisenä tekijänä sosioekonomisten haasteiden ratkaisemisessa ja kehottaa niitä ottamaan huomioon EU:n yhteisötalouden toimintasuunnitelmasta antamassaan päätöslauselmassa(7) esittämänsä suosituksen; korostaa kuitenkin, että komission asettamat ja neuvoston hyväksymät työllisyyttä, osaamista ja köyhyyttä koskevat yleistavoitteet vuodelle 2030 eivät riitä varmistamaan sen kattavaa toteutumista; korostaa, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari on tehokas väline, jolla varmistetaan, että Euroopan yhdentymishankkeen avulla voidaan suojella tehokkaasti ihmisten terveyttä, turvallisuutta ja elinoloja; korostaa, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, työpaikkademokratia ja oikeus työehtosopimusneuvotteluihin ovat avainasemassa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanossa ja elin- ja työolojen ylöspäin suuntautuvassa lähentymisessä kaikkialla Euroopassa;

2.  pyytää komissiota ja neuvostoa toteuttamaan toimenpiteitä, joilla lievennetään kriisien vaikutusta ihmisiin ja jäsenvaltioiden työmarkkinoihin, jotta työllisyysaste ja sosiaaliturvamaksut voidaan pitää korkeina luomalla laadukkaita työpaikkoja; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan työmarkkinoiden toimintaa ja edistämään naisten, nuorten ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien integroitumista työmarkkinoille; kehottaa siksi komissiota, jäsenvaltioita ja EU:n työmarkkinaosapuolia työskentelemään työehtosopimusneuvottelujen kattavuuden parantamiseksi niin, että se on vähintään 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, jotta voidaan parantaa elin- ja työoloja EU:ssa, ja toteaa, että tämä edistää ylöspäin suuntautuvaa sosiaalista lähentymistä ja vähentää työssäkäyvien köyhyyttä, sosiaalista syrjäytymistä ja palkkaeroja; toteaa, että työssäkäyvien köyhyyteen on puututtava varmistamalla kohtuulliset palkat; korostaa tarvetta lisätä täydennys- ja uudelleenkoulutusohjelmien käyttöönottoa työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi;

3.  pitää myönteisenä riittäviä vähimmäispalkkoja EU:ssa koskevan direktiivin(8) hyväksymistä ja direktiiviä palkkauksen läpinäkyvyydestä(9); pyytää neuvostoa sopimaan yleisnäkemyksestä alustatyötä koskevasta direktiivistä(10), jotta voidaan parantaa työntekijöiden suojelua ja työoloja alustataloudessa ja saada aikaan reilua kilpailua; pitää myönteisenä komission sitoutumista työterveyteen ja -turvallisuuteen; korostaa, että tarvitaan lisätoimia työperäisten kuolemantapausten nollaamista koskevan tavoitteen saavuttamiseksi; suhtautuu myönteisesti komission sitoumukseen laatia lainsäädäntöehdotus parlamentin 2. helmikuuta 2023 hyväksytyn päätöslauselman(11) jälkeen; pitää myönteisenä EU:n työmarkkinaosapuolten kaksivaiheisen kuulemisen käynnistämistä;

4.  panee merkille, että eurooppalaiseen työttömyysvakuutusjärjestelmään kuuluvasta hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tukivälineestä (SURE) huolimatta covid-19-kriisin taloudelliset seuraukset ovat kestäneet odotettua kauemmin; korostaa kuitenkin, että tämän välineen avulla pelastettiin tuhansia työpaikkoja ja työmarkkinoiden häiriöt olivat odotettua lievempiä; toteaa tässä yhteydessä, että tätä välinettä olisi käytettävä nykyisen poikkeuksellisen tilanteen ajan ja sen olisi edelleen perustuttava lainoihin ja se olisi otettava nopeasti käyttöön uusien ulkoisten rahoitus- tai taloushäiriöiden sattuessa;

5.  on erittäin huolissaan keskitulotason ryhmien tilanteen yleisestä heikentymisestä EU:ssa, sillä ne ovat talouksiemme selkäranka, kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien keskeisiä rahoittajia ja demokratioidemme vakauden kannalta välttämättömiä, ja sitä kautta talouden polarisoitumisesta ja erityisesti talouden laskusuhdanteen, epäsuotuisan työmarkkinakehityksen ja viime vuosina hyväksyttyjen verouudistusten aiheuttamasta alemman tulotason ryhmien kasvavasta koosta; kehottaa tässä yhteydessä laatimaan EU:n toimintasuunnitelman keskitulotason ryhmien koon kasvattamiseksi ja vakiinnuttamiseksi;

6.  panee tyytyväisenä merkille komission tiedonannon ”EU:n pitkän aikavälin kilpailukyky vuoden 2030 jälkeen”, jolla pyritään järkeistämään ja yksinkertaistamaan raportointivaatimuksia 25 prosentilla kullakin vihreällä, digitaalisella ja taloudellisella aihealueella, ja komission ehdotuksen tämän saavuttamiseksi syksyyn 2023 mennessä; kehottaa komissiota osoittamaan tämän sitoutumisen nopeasti ja parantamaan siten kaikkien EU:n yritysten, myös pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset), kilpailukykyä ja parantamaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja vaurauden perusedellytyksiä; muistuttaa, että pk-yritykset ovat sosiaalisen yhteenkuuluvuutemme selkäranka;

7.  korostaa, että on tärkeää vähentää tuloeroja ja torjua köyhyyttä, sillä 21,7 prosenttia EU:n väestöstä (95,4 miljoonaa ihmistä) oli vuonna 2021 köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa, ja kehottaa sitoutumaan EU:n köyhyystavoitteen saavuttamiseen tältä osin; palauttaa mieliin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteen 14, jonka mukaan jokaisella, jolla ei ole riittäviä varoja, on oikeus riittäviin vähimmäistoimeentuloetuuksiin, joilla varmistetaan ihmisarvoinen elämä kaikissa elämänvaiheissa; muistuttaa 15. maaliskuuta 2023 antamassaan päätöslauselmassa esitetyistä kannoista, jotka koskivat riittävää vähimmäistoimeentuloa aktiivisen osallisuuden varmistamiseksi;

8.  korostaa, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteen 15 mukaisesti kaikilla vanhuksilla on oikeus resursseihin, joiden avulla he voivat elää ihmisarvoista elämää, ja että eläkkeellä olevilla työntekijöillä ja itsenäisillä ammatinharjoittajilla on oikeus eläkkeeseen, joka on oikeassa suhteessa heidän sosiaalivakuutusmaksuihinsa ja joka varmistaa kohtuullisen toimeentulon; katsoo samalla, että jäsenvaltioiden olisi varmistettava pitkän aikavälin tuloturva, että vähimmäiseläkkeet ovat riittävän korkeat ehkäisemään vanhuusiän köyhyyttä ja että naisilla ja miehillä on oltava yhtäläiset mahdollisuudet eläkeoikeuksien hankkimiseen ja sukupuolten välisen eläke-eron umpeen kuromiseen; kehottaa jäsenvaltioita edistämään kohdennettuja kannustimia, joilla helpotetaan asteittaista siirtymistä eläkkeelle, muun muassa tukemalla joustavia työaikajärjestelyjä ja tekemällä sopivia mukautuksia työpaikoilla; palauttaa mieliin Porton sosiaalisessa sitoumuksessa komissiolle ja jäsenvaltioille esitetyn kehotuksen toteuttaa toimenpiteitä kansallisten sosiaalisen suojelun järjestelmien vahvistamiseksi, jotta voidaan varmistaa ihmisarvoinen elämä kaikille säilyttäen samalla näiden järjestelmien kestävyys; korostaa, että komissio voisi osallistua ikääntyneiden henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen laatimiseen;

9.  kehottaa komissiota toteuttamaan pikaisesti jatkotoimia laadukkaista harjoittelujaksoista EU:ssa laadittavan parlamentin valiokunta-aloitteisen lainsäädäntömietinnön johdosta; suhtautuu myönteisesti Euroopan osaamisen teemavuoteen ja korostaa, että on tärkeää tarjota koulutusta ja uudelleenkoulutusta työntekijöille erityisesti sellaisilla teollisuudenaloilla ja sektoreilla, joilla on tehtävä perustavanlaatuisia muutoksia vihreän siirtymän ja digitaalisen siirtymän toteuttamiseksi, ja samalla varmistaa, ettei ketään jätetä jälkeen; korostaa työmarkkinaosapuolten roolia vihreän talouden osaamisstrategioiden kehittämisessä kaikilla tasoilla, jotta voidaan varmistaa, että tällaista koulutusta järjestetään ilman palkanalennuksia ja että se katsotaan työajaksi, sekä antaa yksityiskohtaista tietoa vihreän ja digitaalisen siirtymän edellyttämistä taidoista; kehottaa komissiota esittämään lainsäädäntöehdotuksen eurooppalaisesta sosiaaliturvapassista, jotta kansalliset viranomaiset, kuten työsuojelu- ja sosiaaliturvaviranomaiset, sekä työsuojelu- ja sosiaaliturvatarkastuksiin osallistuvat työmarkkinaosapuolet saisivat reaaliaikaisen välineen kansallisen lainsäädännön ja EU:n oikeuden tehokasta täytäntöönpanoa varten;

10.  suhtautuu myönteisesti komission sitoumukseen esittää vuoden 2023 loppuun mennessä ehdotus kaikissa jäsenvaltioissa tunnustettavan EU:n vammaiskortin käyttöönotosta; suhtautuu myönteisesti työmarkkinaosapuolten käynnissä oleviin neuvotteluihin etätyöstä ja oikeudesta olla tavoittamattomissa, jotta voidaan esittää oikeudellisesti sitova sopimus, joka pannaan täytäntöön direktiivillä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pyrkimään eurooppalaisen hoito- ja hoivastrategian nopeaan täytäntöönpanoon omaishoitajien tukemiseksi; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön neuvoston suosituksen kohtuuhintaisesta ja laadukkaasta pitkäaikaishoidosta; suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen käynnistää kokonaisvaltainen lähestymistapa mielenterveyteen ja toistaa kehotuksensa antaa direktiivi psykologisista riskeistä ja hyvinvoinnista työpaikalla;

11.  panee merkille, että vaikka komissio on käynnistänyt monia lainsäädäntö- ja muita aloitteita, EU ei ole toistaiseksi onnistunut Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kattavassa täytäntöönpanossa; korostaa, että toimintasuunnitelmaa on tarkistettava säännöllisesti; korostaa, että komission ja jäsenvaltioiden on toteutettava lisää lainsäädäntötoimia Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kattavan täytäntöönpanon varmistamiseksi keskittyen erityisesti periaatteiden 11 (lastenhoito), 12 (sosiaalinen suojelu), 19 (sosiaalinen asuntotuotanto) ja 20 (välttämättömät palvelut) täytäntöönpanoon; korostaa, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevaa seuraavaa toimintasuunnitelmaa olisi tuettava EU:n yhdennetyllä köyhyyden vastaisella strategialla, jolla puututaan sosiaalisen syrjäytymisen moniulotteiseen ongelmaan;

12.  kehottaa toteuttamaan erityistoimia sen varmistamiseksi, että kaikkien oikeutta koulutukseen kunnioitetaan takaamalla kaikille työntekijöille korkealaatuinen koulutus ja palkallinen opintovapaa;

13.  kehottaa jälleen neuvostoa hyväksymään horisontaalisen syrjimättömyysdirektiivin(12), joka on ollut vireillä vuodesta 2008, jotta voidaan panna täysimääräisesti täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaate 3 (yhtäläiset mahdollisuudet) ja EU:n perussopimuksissa annetut yhdenvertaista kohtelua koskevat lupaukset;

14.  muistuttaa, että lastenhoitoa ja lapsille annettavaa tukea koskeva periaate 11 edellyttää lisätoimia, joilla katkaistaan ylisukupolvinen köyhyyden kierre ja edistetään sosiaalista liikkuvuutta; katsoo, että kaikilla lapsilla olisi oltava mahdollisuus saada kohtuuhintaisia ja laadukkaita koulutus- ja hoitopalveluja, erityisesti varhaiskasvatusta; muistuttaa komissiota ja jäsenvaltioita parlamentin toistuvasti esittämästä kehotuksesta lisätä eurooppalaisen lapsitakuun rahoitusta, niin että sen määrärahat ovat vähintään 20 miljardia euroa; kehottaa jäsenvaltioita esittämään kansalliset toimintasuunnitelmansa ja varmistamaan, että ne pannaan tehokkaasti täytäntöön ja että niissä otetaan huomioon eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta annetun neuvoston suosituksen (EU) 2021/1004(13) keskeiset periaatteet; korostaa, että jäsenvaltioiden olisi jatkettava vahvistetun nuorisotakuun täysimääräistä käyttöönottoa;

15.  katsoo, että hoitojaksot, joissa hoitaja siirtyy osa-aikatyöhön tai luopuu palkkatyöstä, olisi otettava huomioon heidän eläkemaksuissaan(14);

16.  varoittaa, että periaatteen 12 asianmukainen täytäntöönpano edellyttää sitä, että riittävässä sosiaalisessa suojelussa on otettava huomioon käynnissä olevat kehityssuuntaukset, kuten ilmastonmuutos, talouden digitalisoituminen ja väestön ikääntyminen, ja sitä on laajennettava, jotta voidaan kattaa riskit, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan heikkenemisen eri tuloryhmille ja eri alojen työntekijöille aiheuttamiin epätasa-arvoisiin vaikutuksiin, sekä yhteiskuntiemme siirtymisestä kohti ilmastoneutraaliutta aiheutuvat sosiaaliset seuraukset; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ehdottamaan sosiaalista suojelua koskevaa eurooppalaista toimintasuunnitelmaa, jossa otetaan huomioon ilmastonmuutoksesta ja ympäristön pilaantumisesta johtuvat sosiaalisen syrjäytymisen riskit; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään sosiaalista ilmastorahastoa ja luomaan perustan vihreiden sosiaalisen suojelun järjestelmien kehittämiselle kansallisella tasolla EU:n tuella;

17.  suhtautuu myönteisesti asunnottomuuden vähentämistä käsittelevän eurooppalaisen foorumin perustamiseen ja korostaa tarvetta varmistaa EU:n tuki, jotta EU voi saavuttaa Lissabonin julistuksen mukaiset tavoitteensa; korostaa, että periaatteen 19 mukaan kaikille tarvitseville olisi tarjottava sosiaalinen vuokra-asunto tai laadukasta asumisapua; kehottaa komissiota laatimaan kunnianhimoisen toimintasuunnitelman toissijaisuusperiaatteen mukaisesti saavutettavan, vihreän ja kohtuuhintaisen sosiaalisen asuntotarjonnan aikaansaamiseksi, jotta voidaan täyttää kaikkien EU:n kansalaisten asumistarpeet ja poistaa asunnottomuus vuoteen 2030 mennessä; korostaa nykytilanteessa, että on päästävä eroon energiaköyhyydestä ja että on tärkeää kieltää energiatoimitusten katkaiseminen heikossa asemassa olevilta kotitalouksilta ja energiaköyhiltä kuluttajilta kriittisinä aikoina; toistaa kehotuksensa ottaa käyttöön ”asuminen ensin” -periaate, jolla edistetään asunnon saantia, ja toteaa, että asumisen olisi perustuttava ”kaikkia palvelevan suunnittelun” periaatteisiin esteettömyyden varmistamiseksi;

18.  on huolissaan siitä, että apua tarvitseville ei ole tarjolla laadukkaita peruspalveluja, kuten vesihuolto-, puhtaanapito-, energia-, liikenne- ja rahoituspalvelut sekä digitaalinen tietoliikenne (periaate 20), koska näihin palveluihin on kohdistunut lisäpaineita; korostaa, että vaikutukset ovat kohdistuneet suhteettomasti vähemmän kehittyneisiin alueisiin sekä maaseutualueisiin ja harvaan asuttuihin alueisiin, mikä on pahentanut EU:n alueiden välisiä kasvavia taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja; kehottaa komissiota määrittämään, mitkä asetuksen (EU) N:o 360/2012(15) yleistä taloudellista etua koskevia palveluja koskevat vahvemmat sosiaaliset säännökset ovat tarpeen, ja tämän arvioinnin perusteella esittämään tarkistuksen vesihuolto-, puhtaanapito-, energia-, liikenne- ja rahoituspalvelujen sekä digitaalisen tietoliikenteen sekä sosiaalista vuokra-asuntojen saatavuuden parantamiseksi;

19.  toteaa jälleen, että vihreän kehityksen ohjelman teollisuussuunnitelman puitteissa EU:n rahoituksen, myös valtiontuen, ehtona olisi oltava julkisen politiikan tavoitteet, erityisesti sosiaaliset vaatimukset, jotta voidaan tarjota laadukkaita työpaikkoja, edistää työehtosopimusneuvotteluja, kunnioittaa työntekijöitä koskevia EU:n oikeuksia ja normeja ja varmistaa paremmat työolot; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita panemaan täytäntöön nykyisen julkisia hankintoja koskevan direktiivin(16) sosiaalilausekkeen ja harkitsemaan direktiivin tarkistamista vaikutusarvioinnin perusteella, jotta voidaan edelleen vahvistaa julkisia hankintoja koskevien sopimusten sosiaalilausekkeita siten, että talouden toimijoita ja alihankkijoita vaaditaan kunnioittamaan kaikilta osin työntekijöiden oikeuksia, kuten oikeutta työehtosopimusneuvotteluihin, jotta voidaan ottaa huomioon äskettäin hyväksytty direktiivi riittävistä vähimmäispalkoista EU:ssa;

20.  korostaa tarvetta vahvistaa eurooppalaisen ohjausjakson sosiaalista ulottuvuutta ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa erityisesti talouden ohjausjärjestelmän uudelleentarkastelun valossa; kehottaa komissiota harkitsemaan sosiaalisen lähentymisen kehystä koskevan välineen esittämistä, jotta voidaan ehkäistä sosiaaliseen lähentymiseen liittyviä riskejä, havaita mahdolliset takaiskut Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin asianmukaisessa täytäntöönpanossa ja asettaa sosiaalisia tavoitteita; katsoo, että sosiaalisiin eroihin liittyvät riskit olisi sisällytettävä maakohtaisiin suosituksiin ja otettava huomioon määritettäessä julkisen talouden sopeuttamisuraa;

21.  katsoo, että oikeudenmukaisen ja sosiaalisen Euroopan aikaansaamiseksi ja mahdollisimman korkeatasoisen sosiaalisen suojelun varmistamiseksi vihreässä siirtymässä ja digitaalisessa siirtymässä on tarpeen varmistaa kestävä, oikeudenmukainen ja osallistava Eurooppa, jossa sosiaaliset oikeudet turvataan ja taataan kokonaisuudessaan vähintään samalla tasolla kuin taloudelliset ja ympäristönormit; korostaa, että on toteutettava toimia Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin roolin vahvistamiseksi, jotta sosiaaliset näkökohdat asetetaan yhdenvertaiseen asemaan taloudellisten ja ympäristöön liittyvien näkökohtien kanssa, ja varmistettava, että sosiaaliset oikeudet Euroopassa asetetaan EU:n tulevien politiikkojen keskiöön ja että sosiaalinen lähentyminen on yksi EU:n tärkeimmistä poliittisista painopisteistä; toteaa, että tämän vuoksi tarvitaan sosiaalisia investointeja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöön panemiseksi tulevissa rahoitusaloitteissa ja monivuotisen rahoituskehyksen tarkistuksessa;

22.  kehottaa jälleen komissiota tarkistamaan vuokratyöstä annettua direktiiviä(17), jotta voidaan luoda lainsäädäntökehys, jolla varmistetaan kunnolliset työolot ja yhdenvertainen kohtelu EU:n sisäisille kausityöntekijöille ja liikkuville työntekijöille, joilla on määräaikainen työsopimus työvoiman vuokrausyritysten tai muun tyyppisten työmarkkinoilla toimivien välittäjien, myös yksityisten työnvälityspalvelujen, kanssa, kuten komissio lupasi Porton julistuksessa;

23.  kehottaa komissiota esittämään oikeudellisen kehyksen, jolla ennakoidaan ja hallitaan muutoksia, jotka liittyvät työelämän vihreään siirtymään ja digitaaliseen siirtymään, keskittyen ensinnäkin laadukkaiden työpaikkojen turvaamisen merkitykseen tukemalla työntekijöitä työmarkkinoiden muutoksissa ja tarjoamalla pääsyä asianmukaiseen koulutukseen, ja toiseksi työmarkkinaosapuolten osallistumiseen päätöksentekoprosesseihin myös edistämällä työehtosopimusneuvotteluja muutosten ennakoimiseksi ja hallitsemiseksi;

24.  muistuttaa hyvin toimivan ja tehokkaan Euroopan työviranomaisen merkityksestä ja kehottaa komissiota hyödyntämään 1. elokuuta 2024 mennessä toteutettavan arvioinnin tarjoamaa tilaisuutta esittää lainsäädäntöehdotus työviranomaisen perustamisasetuksen(18) soveltamisalan tarkistamiseksi ja sen koko potentiaalin hyödyntämiseksi erityisesti Euroopan työviranomaisen tutkintavaltuuksien osalta;

25.  muistuttaa oikeudesta vaatia, että tiedot käsittelee luonnollinen henkilö, ja oikeudesta olla joutumatta sellaisen päätöksen kohteeksi, joka perustuu pelkästään automaattiseen käsittelyyn, kuten yleisessä tietosuoja-asetuksessa todetaan(19); korostaa, että tarvitaan EU:n toimia ”inhimillisen valvonnan” periaatteen sisällyttämiseksi tiiviimmin työelämään ja algoritmisen johtamisen sääntelemiseksi; kehottaa komissiota harkitsemaan lainsäädäntöehdotusta tekoälystä työpaikalla;

26.  kehottaa sisällyttämään Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman tiiviimmin asiaan liittyviin strategioihin, kuten romaneja koskevaan EU:n strategiakehykseen, sukupuolten tasa-arvoa koskevaan strategiaan, asunnottomuuden torjuntaa koskevaan strategiaan ja rasismin vastaiseen strategiaan;

27.  kehottaa sisällyttämään perussopimuksiin Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin päätelmien ja valmistelukunnan ehdottamisesta perussopimusten tarkistamiseksi 9. kesäkuuta 2022 antamansa päätöslauselman(20) mukaisesti sosiaalista edistystä koskevan pöytäkirjan, jolla taataan työntekijöiden oikeuksien, ammattiyhdistysoikeuksien ja sosiaalisten oikeuksien täysimääräinen suojelu ja turvaaminen;

28.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 476, 15.12.2022, s. 1. (2) EUVL C 41, 3.2.2023, s. 1. (3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0076. (4) OECD, ”A Broken Social Elevator? How to Promote Social Mobility”, OECD Publishing, Pariisi, 15. kesäkuuta 2018. (5) Euroopan komissio: ”Jäsenmaat pyrkivät kohti sosiaalisempaa Eurooppaa vuoteen 2030 mennessä”, 16. kesäkuuta 2022. (6) Menyhert, B., ”The effect of rising energy and consumer prices on household finances, poverty and social exclusion in the EU”, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2022. (7) Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. heinäkuuta 2022 EU:n yhteisötalouden toimintasuunnitelmasta (EUVL C 47, 7.2.2023, s. 171). (8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2041, annettu 19. lokakuuta 2022, riittävistä vähimmäispalkoista Euroopan unionissa (EUVL L 275, 25.10.2022, s. 33). (9) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi, annettu 4. maaliskuuta 2021, miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamisen lujittamisesta palkkauksen läpinäkyvyyden ja täytäntöönpanomekanismien avulla (COM(2021)0093). (10) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi, annettu 9. joulukuuta 2021, työolojen parantamisesta alustatyössä (COM(2021)0762). (11) Euroopan parlamentin päätöslauselma 2. helmikuuta 2023 suosituksista komissiolle eurooppalaisia yritysneuvostoja koskevan direktiivin tarkistamisesta, Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0028. (12) Euroopan parlamentin 2. huhtikuuta 2009 antama lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (EUVL C 137 E, 27.5.2010, s. 68). (13) Neuvoston suositus (EU) 2021/1004, annettu 14. kesäkuuta 2021, eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta (EUVL L 223, 22.6.2021, s. 14). (14) Komissio, ”Sosiaalisen suojelun ja hyvinvointivaltion tulevaisuutta EU:ssa käsittelevän korkean tason työryhmän lopullinen raportti”, EU:n julkaisutoimisto, Luxemburg, tammikuu 2023. (15) Komission asetus (EU) N:o 360/2012, annettu 25. huhtikuuta 2012, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille myönnettävään vähämerkityksiseen tukeen (EUVL L 114, 26.4.2012, s. 8). (16) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26. helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65). (17) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/104/EY, annettu 19. marraskuuta 2008, vuokratyöstä (EUVL L 327, 5.12.2008, s. 9). (18) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1149, annettu 20. kesäkuuta 2019, Euroopan työviranomaisen perustamisesta, asetusten (EY) N:o 883/2004, (EU) N:o 492/2011 ja (EU) 2016/589 muuttamisesta ja päätöksen (EU) 2016/344 kumoamisesta (EUVL L 186, 11.7.2019, s. 21). (19) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27. huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1). (20) EUVL C 493, 27.12.2022, s. 130.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. toukokuuta 2023 EU:n ja Yhdysvaltojen tietosuojakehyksen antaman suojan riittävyydestä (2023/2501(RSP))

P9_TA(2023)0204 B9-0234/2023

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 7, 8, 16, 47 ja 52 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 6. lokakuuta 2015 antaman tuomion asiassa C-362/14 Maximillian Schrems v. Data Protection Commissioner(1) (Schrems I),

–  ottaa huomioon unionin tuomioistuimen 16. heinäkuuta 2020 antaman tuomion asiassa C-311/18 Data Protection Commissioner v. Facebook Ireland Ltd ja Maximillian Schrems(2) (Schrems II),

–  ottaa huomioon tutkimuksensa Edward Snowdenin tekemistä paljastuksista, jotka liittyivät EU:n kansalaisten sähköiseen joukkovalvontaan, ja myös huomiot, jotka sisältyvät sen 12. maaliskuuta 2014 antamaan päätöslauselmaan Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuusviraston valvontaohjelmasta, eri jäsenvaltioiden valvontaelimistä ja niiden vaikutuksesta EU:n kansalaisten perusoikeuksiin ja transatlanttiseen yhteistyöhön oikeus- ja sisäasioissa(3),

–  ottaa huomioon 26. toukokuuta 2016 antamansa päätöslauselman transatlanttisista tietovirroista(4),

–  ottaa huomioon 6. huhtikuuta 2017 antamansa päätöslauselman EU:n ja Yhdysvaltojen Privacy Shield -järjestelyn tarjoaman suojan riittävyydestä(5),

–  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman EU:n ja Yhdysvaltojen Privacy Shield -järjestelyn tarjoaman suojan riittävyydestä(6),

–  ottaa huomioon 20. toukokuuta 2021 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin tuomioistuimen 16. heinäkuuta 2020 antamasta tuomiosta – Data Protection Commissioner v. Facebook Ireland Ltd ja Maximillian Schrems (”Schrems II”), asia C-311/18(7),

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 nojalla annettavaksi komission täytäntöönpanopäätökseksi henkilötietojen suojan riittävästä tasosta EU:n ja Yhdysvaltojen tietosuojakehyksessä,

–  ottaa huomioon 7. lokakuuta 2022 annetun Yhdysvaltojen presidentin toimeenpanomääräyksen nro 14086 Yhdysvaltojen signaalitiedustelun suojatoimien tehostamisesta,

–  ottaa huomioon 4. joulukuuta 1981 annetun Yhdysvaltojen presidentin toimeenpanomääräyksen nro 12333 Yhdysvaltojen tiedustelutoimista,

–  ottaa huomioon Yhdysvaltojen oikeusministerin antaman määräyksen tietosuoja-asioita käsittelevästä muutoksenhakutuomioistuimesta (Data Protection Review Court),

–  ottaa huomioon luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679(8) (yleinen tietosuoja-asetus) ja erityisesti sen V luvun,

–  ottaa huomioon henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla 12. heinäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/58/EY(9),

–  ottaa huomioon 29 artiklan mukaisen tietosuojatyöryhmän antaman ja Euroopan tietosuojaneuvoston hyväksymän tietosuojan riittävyyden viitearvoja koskevan asiakirjan (WP 254 rev.01), ottaa huomioon Euroopan tietosuojaneuvoston suositukset 1/2020 toimenpiteistä, joilla täydennetään tiedonsiirtovälineitä EU:ssa henkilötiedoille taatun suojan tason noudattamisen varmistamiseksi, ja suositukset 2/2020 tiedustelua koskevista eurooppalaisista olennaisista takeista,

–  ottaa huomioon 28. helmikuuta 2023 annetun Euroopan tietosuojaneuvoston lausunnon 5/2023 ehdotuksesta Euroopan komission täytäntöönpanopäätökseksi henkilötietojen suojan riittävästä tasosta EU:n ja Yhdysvaltojen tietosuojakehyksessä,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin tuomioistuin totesi Schrems I -tuomiossa pätemättömäksi direktiivin 95/46/EY mukaisesti yksityisyyden suojaa koskevien safe harbor -periaatteiden antaman suojan riittävyydestä ja niihin liittyvistä Yhdysvaltojen kauppaministeriön julkaisemista tavallisimmista kysymyksistä 26. heinäkuuta 2000 tehdyn komission päätöksen(10) ja huomautti, että tiedusteluviranomaisten rajoittamaton pääsy sähköisen viestinnän sisältöön loukkaa perusoikeuskirjan 7 artiklassa vahvistetun viestinnän luottamuksellisuutta koskevan perusoikeuden keskeistä sisältöä; toteaa tuomioistuimen huomauttaneen, että tietosuojan riittävyyttä koskevaa päätöstä tehtäessä kolmannen maan ei tarvitse taata samantasoista suojaa, vaan ”olennaisilta osin” EU:n lainsäädännössä taattua suojan tasoa vastaava taso, joka voidaan varmistaa eri keinoin;

B.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin tuomioistuin totesi Schrems II -tuomiossa pätemättömäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY nojalla EU:n ja Yhdysvaltojen välisen Privacy Shield -järjestelyn tarjoaman tietosuojan tason riittävyydestä 12. heinäkuuta 2016 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2016/1250(11) ja totesi, että se ei tarjonnut muille kuin Yhdysvaltojen kansalaisille riittäviä oikeussuojakeinoja joukkovalvontaa vastaan ja että tämä loukkaa perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistetun oikeussuojakeinoja koskevan perusoikeuden keskeistä sisältöä;

C.  ottaa huomioon, että Yhdysvaltojen presidentti allekirjoitti 7. lokakuuta 2022 toimeenpanomääräyksen nro 14086 Yhdysvaltojen signaalitiedustelun suojatoimien tehostamisesta;

D.  toteaa, että komissio käynnisti 13. joulukuuta 2022 prosessin EU:n ja Yhdysvaltojen tietosuojakehyksen tietosuojan riittävyyttä koskevan päätöksen hyväksymiseksi;

E.  toteaa, että komissio on kolmannen maan antaman suojan tasoa tutkiessaan velvollinen arvioimaan kyseisen maan sisäisen lainsäädännön tai kansainvälisten sitoumusten johdosta tässä maassa sovellettavien sääntöjen sisältöä sekä käytäntöä, jonka tarkoituksena on varmistaa näiden sääntöjen noudattaminen; katsoo, että jos tällaisessa arvioinnissa riittävyys ja vastaavuus todetaan epätyydyttäviksi, komission olisi pidättäydyttävä tekemästä tietosuojan riittävyyttä koskevaa päätöstä, koska sen edellytyksenä on asiaankuuluvien takeiden täytäntöönpano; ottaa huomioon, että komissio on velvollinen keskeyttämään tietosuojan riittävyyttä koskevan päätöksen soveltamisen, jos vastaavuutta ei enää ole; toteaa, että yleisessä tietosuoja-asetuksessa edellytetään, että asiaankuuluvan arvioinnin olisi oltava jatkuva prosessi, jossa otetaan huomioon sovellettavien sääntöjen ja käytäntöjen muutokset;

F.  katsoo, että mahdollisuus siirtää henkilötietoja yli rajojen voi olla keskeinen innovoinnin, tuottavuuden ja taloudellisen kilpailukyvyn edistäjä, kunhan huolehditaan riittävistä suojatoimista; katsoo, että nämä siirrot olisi suoritettava noudattaen kaikilta osin oikeutta henkilötietojen suojaan ja oikeutta yksityisyyteen; toteaa, että yksi EU:n tavoitteista on perusoikeuksien suojelu, kuten perusoikeuskirjassa todetaan;

G.  ottaa huomioon, että yleistä tietosuoja-asetusta sovelletaan kaikkiin yrityksiin, jotka käsittelevät EU:ssa olevien rekisteröityjen henkilötietoja, jos käsittelytoimet liittyvät tavaroiden tai palvelujen tarjoamiseen näille rekisteröidyille unionissa, tai näiden toiminnan seurantaan siltä osin kuin toiminta tapahtuu unionissa;

H.  ottaa huomioon, että valtiollisten toimijoiden harjoittama joukkovalvonta eli tietojen rajoittamaton kerääminen ilman minkäänlaisia suojatoimia henkilöiden yksityisyydensuojan loukkaamisen rajoittamiseksi heikentää unionin kansalaisten ja yritysten luottamusta digitaalisiin palveluihin ja siten myös digitaalitalouteen; ottaa huomioon, että vaikka Yhdysvaltojen virastot eivät saa kerätä valikoimattomia tietoja Yhdysvalloissa asuvista Yhdysvaltojen kansalaisista, tätä kieltoa ei sovelleta unionin kansalaisiin; ottaa huomioon, että valtiollisten toimijoiden harjoittama joukkovalvonta on laitonta ja heikentää unionin kansalaisten ja yritysten luottamusta digitaalisia palveluja ja siten myös digitaalitaloutta kohtaan;

I.  toteaa, että rekisterinpitäjien olisi aina oltava vastuussa tietosuojavelvoitteiden noudattamisesta ja niiden olisi muun muassa osoitettava tietojenkäsittelyä koskevien velvoitteiden noudattaminen riippumatta käsittelyn luonteesta, laajuudesta, asiayhteydestä, tarkoituksesta ja rekisteröidyille aiheutuvista riskeistä;

J.  toteaa, että Yhdysvalloissa ei ole annettu yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa koskevaa liittovaltion tason lainsäädäntöä; ottaa huomioon, että toimeenpanomääräyksellä nro 14086 otetaan käyttöön keskeisten tietosuojakäsitteiden, kuten tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden, määritelmät, mikä on merkittävä edistysaskel aiempiin siirtomekanismeihin verrattuna; katsoo, että näiden periaatteiden tulkintatapoja on seurattava tiiviisti; ottaa huomioon, että näiden periaatteiden täytäntöönpanotavasta Yhdysvaltojen oikeusjärjestyksessä ei ole välttämättä mahdollista tehdä kattavaa arviointia, koska tietosuoja-asioita käsittelevän muutoksenhakutuomioistuimen menettelyt eivät ole avoimia;

1.  muistuttaa, että yksityis- ja perhe-elämän kunnioittaminen sekä henkilötietojen suoja ovat oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoisia perusoikeuksia, jotka on vahvistettu perussopimuksissa, perusoikeuskirjassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa sekä lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä; korostaa, että yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset tietosuojan riittävyyttä koskevat päätökset ovat oikeudellisia päätöksiä eivätkä poliittisia valintoja ja että oikeutta yksityisyyteen ja tietosuojaan ei voida suhteuttaa kaupallisiin tai poliittisiin etuihin vaan ainoastaan muihin perusoikeuksiin;

2.  panee merkille toimeenpanomääräyksessä nro 14086 vahvistetut merkittävät toimet, joilla asetetaan rajoituksia Yhdysvaltojen signaalitiedustelutoiminnalle määräämällä, että signaalitiedustelua koskevassa Yhdysvaltojen lainsäädännössä on sovellettava oikeasuhteisuus- ja välttämättömyysperiaatteita, ja esittämällä luettelo tavoitteista, joiden saavuttamiseksi tällainen toiminta on laillista; panee merkille, että nämä periaatteet olisivat sitovia Yhdysvaltojen koko tiedusteluyhteisölle ja että rekisteröidyt voisivat vedota niihin toimeenpanomääräyksessä nro 14086 tarkoitetun menettelyn mukaisesti; korostaa, että tämä toimeenpanomääräys sisältää merkittäviä parannuksia, joilla pyritään varmistamaan, että nämä periaatteet vastaavat olennaisilta osin EU:n lainsäädäntöä; huomauttaa kuitenkin, että nämä periaatteet ovat olleet jo pitkään EU:n tietosuojajärjestelmän keskeisiä osatekijöitä ja että niiden aineelliset määritelmät toimeenpanomääräyksessä nro 14086 eivät vastaa niille EU:n lainsäädännössä vahvistettuja määritelmiä ja sitä, miten unionin tuomioistuin tulkitsee niitä; huomauttaa lisäksi, että EU:n ja Yhdysvaltojen tietosuojakehystä sovellettaessa näitä periaatteita tulkittaisiin yksinomaan Yhdysvaltojen, ei EU:n, lainsäädännön ja oikeusperinteiden valossa; toteaa, että toimeenpanomääräyksessä nro 14086 määritetään 12 tavoitetta, joiden saavuttamiseksi tietojen kerääminen signaalitiedustelun avulla on laillista, ja viisi tavoitetta, joiden osalta keruu signaalitiedustelun avulla on kielletty; panee merkille, että Yhdysvaltojen presidentti voi muuttaa ja laajentaa kansallista turvallisuutta koskevien oikeutettujen tavoitteiden luetteloa ja että presidentillä ei ole velvollisuutta julkistaa näitä muutoksia tai tiedottaa asiasta EU:lle; huomauttaa, että toimeenpanomääräyksen nro 14086 mukaan signaalitiedustelu on toteutettava tarvittavalla tavalla, joka on oikeassa suhteessa ”vahvistettuun tiedustelun painopisteeseen”, ja toteaa, että tämä vaikuttaa olevan näiden käsitteiden laaja tulkinta; korostaa, että suhteellisuus- ja tarpeellisuusperiaatteiden kattava arviointi toimeenpanomääräyksen nro 14086 yhteydessä edellyttää, että ne otetaan käyttöön ja pannaan täytäntöön Yhdysvaltojen tiedusteluvirastojen toimintaperiaatteissa ja menettelyissä; on kuitenkin huolissaan siitä, ettei kunkin valvontapäätöksen osalta edellytetä analyytikkojen suorittamaa oikeasuhteisuuden arviointia;

3.  toteaa, että toimeenpanomääräyksessä nro 14086 sallitaan tietyissä tapauksessa valikoimattomien tietojen, viestinnän sisältö mukaan lukien, kerääminen signaalitiedustelun avulla; panee samalla merkille, että toimeenpanomääräyksen nro 14086 mukaan kohdennettu keruu olisi asetettava valikoimattomien tietojen keruun edelle; muistuttaa, että vaikka toimeenpanomääräys nro 14086 sisältää useita valikoimattomien tietojen keruun tapaukseen sovellettavia suojatoimia, siinä ei määrätä erillisestä ennakkoluvasta valikoimattomien tietojen keruulle, eikä tällaista edellytetä myöskään toimeenpanomääräyksessä nro 12333; muistuttaa, että asiassa Schrems II unionin tuomioistuin selitti, että Yhdysvaltojen valvontatoiminta ei ollut EU:n lainsäädännön mukaista, koska siinä ei edellytetty ”objektiivista perustetta”, joka ”on omiaan oikeuttamaan” viranomaisen puuttumisen yksityisyydensuojaan; huomauttaa, että tämä heikentäisi tavoitteiden tarkoitusta toimia suojatoimena Yhdysvaltojen tiedustelutoiminnan rajoittamiseksi; palauttaa mieliin, että Privacy Shield -järjestelyn tietosuojan riittävyyttä koskevan päätöksen perustana olleen presidentin määräyksen nro 28 (Presidential Policy Directive, PPD-28) jälkeen yksityisyyden ja kansalaisvapauksien valvontalautakunta (PCLOB) julkaisi tarkastelukertomuksen(12) ja totesi, että kyseisessä määräyksessä oli pohjimmiltaan vain vahvistettu tiedusteluyhteisön jo käyttämät käytännöt; on vakuuttunut siitä, että presidentin määräys nro 28 ei lopeta Yhdysvaltojen viranomaisten harjoittamaa EU:n kansalaisten sähköistä joukkovalvontaa;

4.  on Euroopan tietosuojaneuvoston lailla huolissaan siitä, että toimeenpanomääräyksellä nro 14086 ei taata riittäviä suojatoimia valikoimattomien tietojen keräämisen tapauksessa, ja erityisesti siitä, ettei se sisällä erillistä ennakkolupaa, selkeitä ja tiukkoja tietojen säilyttämistä ja valikoimattomien tietojen ”tilapäistä” keruuta koskevia sääntöjä eikä tiukempia suojatoimia valikoimattomasti kerättyjen tietojen levittämisen osalta; kehottaa erityisesti kiinnittämään huomiota siihen nimenomaiseen huoleen, että jos tietojen levittämistä Yhdysvaltojen viranomaisille ei rajoiteta enemmän, lainvalvontaviranomaisilla olisi mahdollisuus päästä käsiksi tietoihin, joihin heillä ei muutoin olisi pääsyä; muistuttaa, että tietojen edelleen siirtäminen moninkertaistaa tosiasiallisesti tietosuojaan kohdistuvat riskit; panee merkille, että Euroopan tietosuojaneuvosto on kehottanut ottamaan käyttöön oikeudellisesti sitovan velvoitteen analysoida ja määrittää, tarjoaako kolmas maa hyväksyttävän vähimmäistason suojatoimet;

5.  huomauttaa, että toimeenpanomääräystä nro 14086 ei sovelleta tietoihin, jotka viranomaiset saavat muilla keinoin, esimerkiksi Yhdysvaltojen Cloud Act -lain tai Patriot Act -lain nojalla taikka kaupallisten tietojen ostojen tai datan vapaaehtoista yhteiskäyttöä koskevien sopimusten kautta;

6.  huomauttaa, että perimmäisenä ongelmana on se, että Yhdysvallat valvoo lainsäädäntönsä nojalla muita kuin yhdysvaltalaisia henkilöitä, ja se, ettei unionin kansalaisilla ole mahdollisuutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin tässä asiassa; painottaa, että EU:n kansalaisilla olisi oltava samat oikeudet ja etuoikeudet kuin Yhdysvaltojen kansalaisilla, kun on kyse Yhdysvaltojen tiedusteluyhteisön toiminnasta ja oikeudesta saattaa asia yhdysvaltalaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi;

7.  toteaa, että Yhdysvaltojen tulkinnan mukaan ”signaalitiedustelu” kattaa kaikki ulkomaantiedustelun valvontaa koskevassa laissa (FISA) vahvistetut tietojensaantimenetelmät, mukaan lukien etäkäyttöpalvelujen (”remote computing service”) tarjoajilta saadut tiedot, jotka lisättiin soveltamisalaan vuonna 2008 annetulla FISA-lain muutossäädöksellä 1881 a; kehottaa komissiota selventämään tulevissa neuvotteluissa ”signaalitiedustelun” määritelmää ja soveltamisalaa toimeenpanomääräyksessä nro 14086; muistuttaa, että FISA-lain 702 pykälän mukaan Yhdysvaltojen viranomaisilla on edelleen valtuudet ottaa kohteeksi kenet tahansa ulkomailla oleva muu kuin Yhdysvaltojen kansalainen laveasti määriteltyä ulkomaantiedustelutietojen hankkimista varten;

8.  toteaa, että on perustettu uusi oikeussuojamekanismi, jonka avulla EU:n rekisteröidyt voivat tehdä kantelun; korostaa samalla, että tietosuoja-asioita käsittelevän muutoksenhakutuomioistuimen päätökset luokiteltaisiin salaisiksi eikä niitä julkistettaisi tai asetettaisi valituksen tekijän saataville, vaan tälle ilmoitettaisiin ainoastaan joko että tarkastelussa ei havaittu rikkomuksia tai että muutoksenhakutuomioistuin antoi ratkaisun, joka edellytti asianmukaisia toimia, ja toteaa, että tämä heikentäisi valituksen tekijän oikeutta tutustua tietoihinsa tai oikaista niitä; on huolissaan siitä, että tämä tarkoittaa, että asian vireillepanijalla ei olisi mahdollisuutta saada tietoa asian todellisesta ratkaisusta ja että päätös olisi lopullinen; panee merkille, että ehdotetussa oikeussuojamenettelyssä ei voi kääntyä liittovaltion tuomioistuimen puoleen, minkä vuoksi kantelun tekijällä ei muun muassa ole mahdollisuutta vaatia vahingonkorvausta; kehottaa komissiota jatkamaan neuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa, jotta saadaan aikaan tarvittavat muutokset näiden ongelmien ratkaisemiseksi;

9.  toteaa, että toimeenpanomääräyksellä nro 14086 otetaan käyttöön joitakin takeita tietosuoja-asioita käsittelevän muutoksenhakutuomioistuimen tuomareiden riippumattomuuden varmistamiseksi, minkä myös Euroopan tietosuojaneuvosto on todennut lausunnossaan; huomauttaa, että tietosuoja-asioita käsittelevä muutoksenhakutuomioistuin on toimeenpanovallan käyttäjä eikä osa oikeuslaitosta ja että sen tuomarit nimitetään neljän vuoden määräajaksi; korostaa, että Yhdysvaltojen presidentti voi kumota tietosuoja-asioita käsittelevän muutoksenhakutuomioistuimen päätökset jopa salaa; huomauttaa, että vaikka uusi oikeussuojamekanismi ei anna Yhdysvaltojen oikeusministerille mahdollisuutta erottaa ja valvoa muutoksenhakutuomioistuimen tuomareita, tämä ei vaikuta Yhdysvaltojen presidentin asiaankuuluvaan toimivaltaan; korostaa, että niin kauan kuin Yhdysvaltojen presidentti voi erottaa tietosuoja-asioita käsittelevän muutoksenhakutuomioistuimen tuomareita heidän toimikautensa aikana, kyseisten tuomareiden riippumattomuus ei ole taattu; toteaa, että jos suojatoimet otetaan käyttöön, komission olisi seurattava tiiviisti niiden soveltamista, jotta voidaan taata riippumattomuuden toteutuminen käytännössä; huomauttaa, että kantelun tekijää edustaisi tietosuoja-asioita käsittelevän muutoksenhakutuomioistuimen nimeämä ”erityisasianajaja”, jolta ei edellytetä riippumattomuutta; kehottaa komissiota varmistamaan riippumattomuutta koskevan vaatimuksen käyttöönoton, jos tietosuojan riittävyyttä koskeva päätös tehdään; toteaa, että tietosuoja-asioita käsittelevä muutoksenhakutuomioistuin ei täytä nykyisessä muodossaan perusoikeuskirjan 47 artiklan mukaisia riippumattomuutta ja puolueettomuutta koskevia vaatimuksia; panee merkille, että vaikka PCLOB tarkastelisi riippumattomasti uuden oikeussuojaprosessin toimintaa, tämän tarkastelun kattama ala olisi rajallinen;

10.  toteaa, että Yhdysvallat on perustanut uuden oikeussuojamekanismin, jota sovelletaan viranomaisten tiedonsaantiin liittyviin ongelmiin, mutta on edelleen epäselvää, miten tehokkaita ovat kaupallisissa asioissa käytettävissä olevat oikeussuojakeinot, joita ei muuteta tietosuojan riittävyyttä koskevalla päätöksellä; toteaa, että näiden kysymysten ratkaisemiseksi tarkoitetut mekanismit on jätetty suurelta osin yritysten harkintavaltaan ja ne voivat käyttää vaihtoehtoisia oikeussuojakeinoja, kuten riidanratkaisumekanismeja tai yritysten yksityisyydensuojaohjelmia; kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti näiden oikeussuojakeinomekanismien tehokkuutta, jos tietosuojan riittävyyttä koskeva päätös tehdään;

11.  toteaa, että eurooppalaiset yritykset tarvitsevat oikeusvarmuutta ja myös ansaitsevat sen; korostaa, että toisiaan seuranneet tiedonsiirtomekanismit, jotka unionin tuomioistuin on sittemmin kumonnut, ovat aiheuttaneet eurooppalaisille yrityksille lisäkustannuksia; toteaa siksi, että on taattava oikeusvarmuus ja vältettävä tilannetta, jossa yritysten on jatkuvasti sopeuduttava uusiin oikeudellisiin ratkaisuihin ja joka saattaa olla erityisen raskas mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille; on huolissaan siitä, että jos tietosuojan riittävyyttä koskeva päätös hyväksytään, unionin tuomioistuin voisi todeta sen aiempien päätösten tapaan pätemättömäksi, minkä johdosta oikeusvarmuutta ei vieläkään saataisi ja unionin kansalaisille ja eurooppalaisille yrityksille aiheutuisi lisäkustannuksia ja häiriöitä;

12.  huomauttaa, että Yhdysvalloilla ei ole vieläkään liittovaltion tietosuojalakia kuten kaikilla muilla kolmansilla mailla, joiden osalta on annettu yleisen tietosuoja-asetuksen mukainen tietosuojan riittävyyttä koskeva päätös; huomauttaa, ettei toimeenpanomääräyksen 14086 soveltaminen ole selkeää, täsmällistä tai ennakoitavissa olevaa, koska Yhdysvaltojen presidentti voi milloin tahansa muuttaa sitä tai peruuttaa sen ja antaa salaisia toimeenpanomääräyksiä; panee merkille, että tietosuojan riittävyyttä koskevaa päätelmää tarkasteltaisiin uudelleen vuoden kuluttua päivästä, jona tietosuojan riittävyyttä koskevasta päätöksestä ilmoitettiin jäsenvaltioille, ja sen jälkeen vähintään joka neljäs vuosi; kehottaa komissiota toteuttamaan seuraavat tarkastelut vähintään joka kolmas vuosi siinä tapauksessa, että tietosuojan riittävyyttä koskeva tuleva päätös tehdään, tietosuojaneuvoston lausunnon mukaisesti; on huolissaan siitä, ettei ole olemassa raukeamislauseketta, jonka mukaan päätöksen voimassaolo päättyisi automaattisesta neljän vuoden kuluttua sen voimaantulosta, minkä jälkeen komission olisi tehtävä uusi ratkaisu; on huolissaan siitä, että raukeamislausekkeen puuttumisessa tästä tietosuojan riittävyyttä koskevasta päätöksestä on kyse sallivammasta suhtautumisesta Yhdysvaltoihin huolimatta siitä, että Yhdysvaltojen yksityisyydensuojaa koskeva kehys perustuu toimeenpanomääräykseen, joka mahdollistaa muutosten tekemisen salassa ja jota voidaan muuttaa ilman kongressin hyväksyntää tai ilmoittamatta asiasta EU:n vastaaville viranomaisille; kehottaa tämän vuoksi komissiota ottamaan käyttöön tällaisen lausekkeen;

13.  yhtyy Euroopan tietosuojaneuvoston esille tuomiin huolenaiheisiin, jotka liittyvät rekisteröityjen oikeuksiin, automatisoitua päätöksentekoa ja profilointia koskevien keskeisten määritelmien ja erityisten sääntöjen puuttumiseen, tietosuojakehyksen periaatteiden soveltamista henkilötietojen käsittelijöihin koskeviin epäselvyyksiin ja tarpeeseen välttää tietojen edelleen siirtämistä, joka heikentää tietosuojan tasoa;

14.  korostaa, että tietosuojan riittävyyttä koskeviin päätöksiin on sisällyttävä selkeät ja tiukat seuranta- ja uudelleentarkastelumekanismit sen varmistamiseksi, että päätökset toimivat myös tulevaisuudessa tai että ne kumotaan tai niitä muutetaan tarpeen mukaan ja että niissä taataan aina EU:n kansalaisten perusoikeus tietosuojaan; korostaa, että tietosuojan riittävyyttä koskevaa mahdollista tulevaa päätöstä olisi tarkasteltava jatkuvasti uudelleen ja siinä olisi otettava huomioon lainsäädännön ja käytännön kehitys Yhdysvalloissa;

Päätelmät

15.  palauttaa mieliin, että parlamentti kehotti 20. toukokuuta 2021 antamassaan päätöslauselmassa komissiota olemaan hyväksymättä uutta Yhdysvaltoja koskevaa päätöstä tietosuojan riittävyydestä, ellei Yhdysvalloissa tehdä merkityksellisiä uudistuksia, jotka koskevat erityisesti kansallista turvallisuutta tai tiedustelutarkoituksia; katsoo, että toimeenpanomääräys nro 14086 ei ole riittävän merkityksellinen; toteaa jälleen, että komission ei pitäisi jättää EU:n kansalaisten perusoikeuksien suojelua Euroopan unionin tuomioistuimen tehtäväksi tällaisten yksittäisten kansalaisten tekemien kantelujen perusteella;

16.  muistuttaa, että komission on arvioitava kolmannen maan tietosuojan riittävyyttä voimassa olevan lainsäädännön ja käytäntöjen asiasisällön ja käytännön perusteella, kuten asioissa Schrems I ja Schrems II ja yleisessä tietosuoja-asetuksessa (johdanto-osan 104 kappale) on vahvistettu;

17.  panee merkille, että Yhdysvaltojen kauppaministeriön julkaisemiin tietosuojakehyksen periaatteisiin ei ole tehty sellaisia riittäviä muutoksia verrattuna Privacy Shield -järjestelyn periaatteisiin, jotka tarjoaisivat olennaisilta osin samantasoisen suojan kuin yleisessä tietosuoja-asetuksessa;

18.  panee merkille, että Yhdysvallat on sitoutunut merkittävällä tavalla parantamaan mahdollisuuksia käyttää oikeussuojakeinoja ja viranomaisten suorittamaa tietojenkäsittelyä koskevia sääntöjä, mutta Yhdysvaltojen tiedusteluyhteisön on silti päivitettävä toimintapolitiikkansa ja käytäntönsä lokakuuhun 2023 mennessä toimeenpanomääräyksessä nro 14086 annetun sitoumuksen mukaisesti, ja toteaa, että Yhdysvaltojen julkisasiamies ei ole vielä nimennyt EU:ta ja sen jäsenvaltioita sellaisiksi maiksi, jotka voivat käyttää tietosuoja-asioita käsittelevän muutoksenhakutuomioistuimen tarjoamia oikeussuojakeinoja; korostaa tämän merkitsevän, että komissio ei pystynyt arvioimaan ehdotettujen oikeussuojakeinojen tehokkuutta ja ehdotettuja tietojen saatavuutta koskevia toimenpiteitä ”käytännön” osalta; toteaa tämän vuoksi, että komissio voi edetä tietosuojan riittävyyttä koskevassa päätöksessä seuraavaan vaiheeseen vasta sitten, kun Yhdysvallat on ensin noudattanut mainittuja määräaikoja ja saavuttanut mainitut välitavoitteet, jotta varmistetaan, että sitoumukset on täytetty käytännössä;

19.  toteaa, että EU:n ja Yhdysvaltojen tietosuojakehys ei luo olennaisilta osin vastaavaa tietosuojan tasoa; kehottaa komissiota jatkamaan neuvotteluja Yhdysvaltojen edustajien kanssa sellaisen mekanismin perustamiseksi, jolla varmistettaisiin tällainen vastaavuus ja joka tarjoaisi unionin tietosuojalainsäädännön ja perusoikeuskirjan edellyttämän riittävän suojan tason, sellaisena kuin unionin tuomioistuin on sitä tulkinnut; kehottaa komissiota olemaan hyväksymättä tietosuojan riittävyyttä koskevaa päätelmää ennen kuin kaikki tässä päätöslauselmassa ja Euroopan tietosuojaneuvoston lausunnossa esitetyt suositukset on pantu täysimääräisesti täytäntöön;

20.  pyytää komissiota toimimaan EU:n yritysten ja kansalaisten etujen mukaisesti varmistamalla, että ehdotettu kehys tarjoaa vakaan, riittävän ja tulevaisuuteen suuntautuvan oikeusperustan EU:n ja Yhdysvaltojen välisille tiedonsiirroille; odottaa, että jos uusia tietosuojan riittävyyttä koskevia päätöksiä tehdään, nekin riitautetaan unionin tuomioistuimessa; korostaa komission vastuuta siitä, että EU:n kansalaisten oikeuksia ei suojella tilanteessa, jossa unionin tuomioistuin mitätöi jälleen tietosuojan riittävyyttä koskevan päätöksen;

o
o   o

21.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä Yhdysvaltojen presidentille ja kongressille.

(1) Tuomio 6. lokakuuta 2015, Maximillian Schrems v. Data Protection Commissioner, C-362/14, ECLI:EU:C:2015:650. (2) Tuomio 16. heinäkuuta 2020, Data Protection Commissioner v. Facebook Ireland Ltd ja Maximillian Schrems, C-311/18, ECLI:EU:C:2020:559. (3) EUVL C 378, 9.11.2017, s. 104. (4) EUVL C 76, 28.2.2018, s. 82. (5) EUVL C 298, 23.8.2018, s. 73. (6) EUVL C 118, 8.4.2020, s. 133. (7) EUVL C 15, 12.1.2022, s. 176. (8) EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1. (9) EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37. (10) EYVL L 215, 25.8.2000, s. 7. (11) EUVL L 207, 1.8.2016, s. 1. (12) PCLOB, Report to the President on the Implementation of Presidential Directive 28: Signals Intelligence Activities.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. toukokuuta 2023 aiheesta ”Kohti vahvaa ja kestävää EU:n leväalaa” (2023/2547(RSP))

P9_TA(2023)0205 B9-0233/2023

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission tiedonannot Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640), Pellolta pöytään -strategiasta (COM(2020)0381) ja kestävästä sinisestä taloudesta (COM(2021)0240),

–  ottaa huomioon kolmesta edellä mainitusta komission tiedonannosta antamansa päätöslauselmat(1),(2),(3),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon kestävämpää ja kilpailukykyisempää EU:n vesiviljelyä koskevista strategisista suuntaviivoista vuosiksi 2021–2030 (COM(2021)0236),

–  ottaa huomioon 4. lokakuuta 2022 antamansa päätöslauselman toimista kestävän ja kilpailukykyisen vesiviljelyn kehittämiseksi EU:ssa(4),

–  ottaa huomioon kysymyksen komissiolle aiheesta ”Kohti vahvaa ja kestävää EU:n leväalaa” (O-000015/2023 – B9-0018/2023),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan päätöslauselmaesityksen,

1.  panee tyytyväisenä merkille komission tiedonannon ”Kohti vahvaa ja kestävää EU:n leväalaa” (COM(2022)0592) ja on samaa mieltä siitä, että tällä alalla on hyödyntämätöntä potentiaalia; huomauttaa, että levien kokonaiskysynnän odotetaan kasvavan tulevina vuosina ja että EU:ssa voitaisiin luoda 85 000 uutta työpaikkaa, jos leväntuotantoa onnistutaan lisäämään ennakoidusti;

2.  suhtautuu myönteisesti tavoitteeseen, joka koskee levien elintarvikekäytön ja muun käytön markkinoiden kehittämistä ja tällaisten tuotteiden saattamista yleisesti saataville; korostaa, että leviä voitaisiin käyttää myös muun muassa eläinten ja kalojen rehussa, lääkkeissä, pakkauksissa, kosmetiikassa ja biopolttoaineissa;

3.  huomauttaa, että alaa on kehitettävä häiritsemättä meriekosysteemien tasapainoa ja että alalla olisi vältettävä toistamasta samoja ympäristövirheitä kuin aiemmin tehtiin maalla;

4.  korostaa, että EU:n leväalaa kasvattamalla voitaisiin edistää EU:n tavoitteiden saavuttamista sinisen talouden kehittämisen osalta, mikä paitsi tarjoaisi uusia vähähiilisiä elintarvikkeita ja materiaaleja myös edistäisi ekosysteemipalveluja, kuten hiilen sitomista ja ravinteiden ottoa, sekä vähentäisi pilaantumista ja siten edistäisi rannikkoekosysteemiemme uudistamista; katsoo tähän liittyen, että EU:n on kohdennettava enemmän varoja tutkimukseen;

5.  toteaa, että levät ja mikrolevät voivat olla merkittävä täydentävä proteiinin lähde kestävälle elintarvikejärjestelmälle ja maailmanlaajuiselle elintarviketurvalle, kuten Pellolta pöytään -strategiassa tuodaan esiin, ja kehottaa komissiota tarkastelemaan tätä käyttämätöntä mahdollisuutta proteiineja koskevan EU:n politiikan uudelleentarkastelussa;

6.  panee merkille, että tiedonannossa todetaan, että Euroopassa on laajoja merilevien viljelyyn soveltuvia alueita; toteaa, että jäsenvaltioiden on sisällytettävä levänviljely merten aluesuunnittelusta annetun direktiivin(5) mukaisiin kansallisiin tai alueellisiin aluesuunnitelmiinsa;

7.  katsoo, että tarvitaan enemmän toimia, jotta voidaan tarjota enemmän tietoa leväntuotantomenetelmistä ja markkinaolosuhteista, ja lisäksi tarvitaan johdonmukaisempi politiikkakehys, jotta voidaan vähentää leväalan kasvun tiellä olevia esteitä; korostaa, että tarvitaan lisää tutkimusta, jotta voidaan maksimoida alan mahdollisuudet vaikuttaa myönteisesti ympäristöön sekä ilmastonmuutoksen hillinnän että sinisten hiilinielujen avulla;

8.  kehottaa parantamaan alan sääntelykehyksen johdonmukaisuutta ja kannustaa jäsenvaltioita perustamaan keskitettyjä asiointipisteitä toimijoille, jotka ovat kiinnostuneita aloittamaan levänviljelytoiminnan tai laajentamaan sitä;

9.  suhtautuu myönteisesti komission suunnittelemiin toimiin erityyppisiä leväpohjaisia tuotteita koskevien standardien kehittämiseksi sekä sen sitoumukseen kehittää levänviljelijöille uusi välineistö; suhtautuu myönteisesti myös aikomukseen laatia erityiset ohjeet, joiden avulla edistetään kalapohjaisen rehun korvaamista leväpohjaisella rehulla; panee tyytyväisenä merkille ehdotuksen pilottihankkeiden rahoittamisesta kalastajille, jotka haluavat kehittää merilevänviljelyä;

10.  katsoo, että valtameriviljelyä kehitettäessä voidaan monipuolistaa tuloja ja luoda uusia mahdollisuuksia rannikkoyhteisöille ja että tämä olisi nähtävä myönteisenä keinona täydentää kestäviä kalastuskäytäntöjä;

11.  suhtautuu myönteisesti aikomukseen toteuttaa tiedotustoimia, jotta voidaan lisätä kuluttajien tietämystä leväpohjaisista tuotteista; toteaa, että EU4Ocean-foorumi voisi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa lisätä tietoisuutta sinisen talouden tarjoamista mahdollisuuksista kouluissa ja yliopistoissa;

12.  kehottaa komissiota osoittamaan riittävästi rahoitusta EU:n leväalalle sekä jäsenvaltioita jatkamaan levänviljelyn edistämisen kannustamista ja helpottamaan levän käyttöä elintarvikkeissa ja rehussa ja tätä varten tehtävää kehitystyötä, erityisesti ottamalla käyttöön nopeammat lupaprosessit muita vesiviljelyssä kasvatettuja lajeja unohtamatta;

13.  suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen esittää erityinen aloite, jolla tuetaan levän kulutusta EU:ssa;

14.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle.

(1) Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. tammikuuta 2020 Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (EUVL C 270, 7.7.2021, s. 2). (2) Euroopan parlamentin päätöslauselma 20. lokakuuta 2021 Pellolta pöytään -strategiasta oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten (EUVL C 184, 5.5.2022, s. 2). (3) Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. toukokuuta 2022 aiheesta ”Kohti kestävää sinistä taloutta EU:ssa: kalastuksen ja vesiviljelyn merkitys” (EUVL C 465, 6.12.2022, s. 2). (4) EUVL C 132, 14.4.2023, s. 2. (5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/89/EU, annettu 23. heinäkuuta 2014, merten aluesuunnittelun puitteista (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 135).