Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Tiistai 3. lokakuuta 2023 - Strasbourg
Euroopan keskuspankin valvontaelimen puheenjohtajan nimittäminen
 Työntekijöiden suojeleminen asbestilta
 Kolmansien maiden käyttämä taloudellinen pakottaminen
 Tieliikenteen älykkäät liikennejärjestelmät
 Väliaikainen mietintö ehdotuksesta monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 väliarvioinnista
 Eurooppalainen medianvapaussäädös
 Muuntogeeninen maissi MON 89034 × 1507 × MIR162 × NK603 × DAS-40278-9 ja yhdeksän alayhdistelmää
 Muuntogeeninen maissi MIR162
 Naisten tarpeita vastaava Euroopan liikenneala

Euroopan keskuspankin valvontaelimen puheenjohtajan nimittäminen
PDF 110kWORD 40k
Euroopan parlamentin päätös 3. lokakuuta 2023 Euroopan keskuspankin valvontaelimen puheenjohtajan nimitysehdotuksesta (N9-0053/2023 – C9-0342/2023 – 2023/0901(NLE))
P9_TA(2023)0331A9-0272/2023

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 13. syyskuuta 2023 antaman ehdotuksen (C9-0342/2023),

–  ottaa huomioon luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille 15. lokakuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013(1) 26 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon 6. marraskuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin ja Euroopan keskuspankin välisen toimielinten sopimuksen EKP:lle yhteisessä valvontamekanismissa annettujen tehtävien hoitamiseen liittyvää demokraattista vastuuvelvollisuutta ja valvontaa koskevista käytännön menettelyistä(2),

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvosta nimettäessä ehdokkaita talous- ja rahapolitiikkaa koskeviin EU-tehtäviin(3),

–  ottaa huomioon 16. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman talous- ja rahaliiton instituutioista ja elimistä: palvelussuhteen päättymisen jälkeisten eturistiriitojen ehkäiseminen(4),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 131 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0272/2023),

A.  ottaa huomioon, että neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013 26 artiklan 3 kohdassa säädetään, että Euroopan keskuspankin on toimitettava valvontaelimensä puheenjohtajan nimittämistä koskeva ehdotus Euroopan parlamentille hyväksyttäväksi ja että puheenjohtaja on valittava avoimella valintamenettelyllä, josta Euroopan parlamentille ja neuvostolle on annettava asianmukaisesti tietoa, henkilöistä, joilla on arvostettu asema ja ammattikokemus pankkitoiminnan ja rahatalouden alalla ja jotka eivät ole EKP:n neuvoston jäseniä;

B.  ottaa huomioon, että neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013 26 artiklan 2 kohdassa säädetään, että asetuksen mukaisesti tehtävissä valvontaelintä koskevissa nimityksissä on noudatettava sukupuolten tasapainon, kokemuksen ja pätevyyden periaatteita; ottaa huomioon, että parlamentti on sitoutunut varmistamaan sukupuolten tasapuolisen edustuksen pankki- ja finanssipalvelujen alan huipputehtävissä; katsoo, että kaikkien unionin ja kansallisten toimielinten ja elinten olisi toteutettava konkreettisia toimenpiteitä sukupuolten tasapuolisen edustuksen varmistamiseksi;

C.  ottaa huomioon, että 6. marraskuuta 2013 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen II luvun ”Valintamenettelyt” toisen ja kolmannen luetelmakohdan mukaisesti Euroopan keskuspankki hyväksyi 5. heinäkuuta 2023 suppean luettelon ehdokkaista valvontaelimen puheenjohtajan toimea varten ja toimitti suppean ehdokasluettelon ja arviointikertomuksen parlamentille;

D.  ottaa huomioon, että Euroopan keskuspankki hyväksyi 13. syyskuuta 2023 ehdotuksen Claudia Buchin nimittämisestä valvontaelimen puheenjohtajaksi ja toimitti ehdotuksen parlamentille;

E.  ottaa huomioon, että tämän jälkeen parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta arvioi nimetyn ehdokkaan pätevyyttä ja etenkin neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013 26 artiklan 2 ja 3 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymistä;

F.  ottaa huomioon, että valiokunta järjesti 20. syyskuuta 2023 puheenjohtajaehdokasta koskevan julkisen kuulemisen, jossa ehdokas piti avauspuheenvuoron ja vastasi sitten valiokunnan jäsenten esittämiin kysymyksiin;

1.  hyväksyy Claudia Buchin nimityksen Euroopan keskuspankin valvontaelimen puheenjohtajaksi viiden vuoden toimikaudeksi;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle ja Euroopan keskuspankille sekä jäsenvaltioiden hallituksille.

(1) EUVL L 287, 29.10.2013, s. 63.
(2) EUVL L 320, 30.11.2013, s. 1.
(3) EUVL C 23, 21.1.2021, s. 105.
(4) EUVL C 270, 7.7.2021, s. 113.


Työntekijöiden suojeleminen asbestilta
PDF 113kWORD 43k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 3. lokakuuta 2023 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät asbestialtistumiseen työssä, annetun direktiivin 2009/148/EY muuttamisesta (COM(2022)0489 – C9-0321/2022 – 2022/0298(COD))
P9_TA(2023)0332A9-0160/2023

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2022)0489),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 153 artiklan 2 kohdan b alakohdan yhdessä 153 artiklan 1 kohdan a alakohdan kanssa, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9‑0321/2022),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 15. joulukuuta 2022 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 16. maaliskuuta 2023 antaman lausunnon(2),,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 19. heinäkuuta 2023 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A9‑0160/2023),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 3. lokakuuta 2023, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2023/… antamiseksi työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät asbestialtistukseen työssä, annetun direktiivin 2009/148/EY muuttamisesta

P9_TC1-COD(2022)0298


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2023/2668.)

(1) EUVL C 100, 16.3.2023, s. 118.
(2) EUVL C 188, 30.5.2023, s. 70.


Kolmansien maiden käyttämä taloudellinen pakottaminen
PDF 120kWORD 44k
Päätöslauselma
Teksti
Liite
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 3. lokakuuta 2023 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin ja sen jäsenvaltioiden suojelemisesta kolmansien maiden käyttämältä taloudelliselta pakottamiselta (COM(2021)0775 – C9-0458/2021 – 2021/0406(COD))
P9_TA(2023)0333A9-0246/2022

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2021)0775),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0458/2021),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 14. kesäkuuta 2023 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnot,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön (A9-0246/2022),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman, joka julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa yhdessä lopullisen säädöksen kanssa;

3.  panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevan komission lausuman; joka julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa yhdessä lopullisen säädöksen kanssa;

4.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 3. lokakuuta 2023, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/… unionin ja sen jäsenvaltioiden suojelemisesta kolmansien maiden harjoittamalta taloudelliselta pakottamiselta

P9_TC1-COD(2021)0406


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2023/2675.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen lausuma asetuksesta (EU) 2023/2675 unionin ja sen jäsenvaltioiden suojelemisesta kolmansien maiden käyttämältä taloudelliselta pakottamiselta

Taloudellinen pakottaminen voi vaikuttaa mihin tahansa unionin tai jäsenvaltion toiminnan alaan, ja sillä voi olla monitahoisia poliittisia, taloudellisia ja oikeudellisia seurauksia. Tämä asetus on välttämätön ja tehokas vastaus taloudelliseen pakottamiseen ja toimii pelotteena, mutta se voi myös tarvittaessa johtaa vastatoimenpiteiden hyväksymiseen viimeisenä keinona. Tämä asetus on ensimmäinen laatuaan, ja se on laadittu huolellisesti ja ottaen asianmukaisesti huomioon taloudellisen pakottamisen merkittävät seuraukset. Tämän vuoksi tämä asetus ja siihen sisältyvät toimintamallit, erityisesti täytäntöönpanovallan siirtäminen neuvostolle 4 artiklan nojalla, ovat ehdottomasti aihekohtaisia eivätkä ne muodosta ennakkotapausta muille SEUT 207 artiklaan perustuville lainsäädäntömenettelyille tai tällaisten säädösten ehdottamiselle. Samoin tässä säädöksessä sovitut säännöt tarkastelumenettelyn käyttämisestä unionin vastatoimenpiteiden osalta eivät vaikuta muiden käynnissä olevien tai tulevien lainsäädäntöneuvottelujen tulokseen eikä niitä voida tulkita ennakkotapaukseksi muille lainsäädäntömenettelyille. Tätä asetusta ei näin ollen pidetä ennakkotapauksena muille säädöksille.

Komission lausuma tarkastelumenettelyn käyttämisestä unionin ja sen jäsenvaltioiden suojelemisesta kolmansien maiden taloudelliselta pakottamiselta annetun asetuksen (EU) 2023/2675 mukaisia unionin vastatoimia varten

Komissio on sitoutunut tekemään tiivistä yhteistyötä Euroopan parlamentin, ja neuvoston sekä EU:n jäsenvaltioiden kanssa pakottamistoimien vastaisen EU-välineen soveltamisen kaikissa vaiheissa ottaen huomioon sovellettavat säännöt ja parhaat käytännöt. Komissio toteaa, että EU:n yhtenäisellä toiminnalla tuetaan välineen keskeisiä piirteitä eli sen pelotevaikutusta ja tehokkuutta ja että tällainen toimintapa on sopivin, kun otetaan huomioon välineen arkaluonteisuus.

Komissio korostaa, että kun otetaan huomioon asetuksen mukaisten unionin toimien luonne ja vaikutus, asetuksen yhteydessä on mahdollista löytää ratkaisuja, jotka saavat mahdollisimman laajaa tukea Asetuksen soveltaminen edellyttää monitahoisten taloudellisten, poliittisten ja oikeudellisten kysymysten arviointia, mikä tarjoaa huomattavan liikkumavaran valittaessa ratkaisuja, jotka saavat mahdollisimman laajan kannatuksen EU:n jäsenvaltioilta.

Käyttäessään asetuksen mukaista täytäntöönpanovaltaansa ja noudattaen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 vahvistettuja yleisiä sääntöjä ja periaatteita komissio kiinnittää erityistä huomiota siihen, että EU:n jäsenvaltioiden komitealle annetaan mahdollisuus varhaisessa vaiheessa ja tehokkaasti tarkastella täytäntöönpanosäädöstä koskevia ehdotuksia ja ilmaista näkemyksensä ennen äänestystä ja pyrkiä kaikissa vaiheissa löytämään ratkaisuja, jotka saavat komiteassa EU:n jäsenvaltioiden mahdollisimman laajan tuen. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle analyysin 13 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista suunnitelluista vastatoimista heti, kun se on toimitettu jäsenvaltioille, sillä edellytyksellä, että luottamukselliset tiedot suojataan. Jos suunnitellut unionin vastatoimet liittyvät 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin toimiin, komissio kiinnittää Euroopan parlamentin ja neuvoston huomion niihin.

Lisäksi siinä tapauksessa, että komitea ei anna lausuntoa ehdotuksesta täytäntöönpanosäädökseksi, komissio ottaa komiteassa esitetyt näkemykset mahdollisimman tarkasti huomioon ja pitää ensisijaisena toimintatapana asian palauttamista komitean käsiteltäväksi muutettuna säädösehdotuksena, jotta voidaan varmistaa mahdollisimman laaja tuki muutetulle säädösehdotukselle joko yksimielisesti tai määräenemmistöllä annettavan myönteisen lausunnon muodossa. Jos on tarpeen turvautua muutoksenhakukomiteaan, komissio ottaa mahdollisimman tarkasti huomioon muutoksenhakukomiteassa esitetyt näkemykset ja pyrkii hyväksymään vastatoimia, jotka perustuvat mahdollisimman laajaan kannatukseen joko yksimielisesti tai määräenemmistöllä annettavan myönteisen lausunnon muodossa. Jos muutoksenhakukomitea ei anna lausuntoa ehdotuksesta täytäntöönpanosäädökseksi, komissio toimii siten, ettei se vastusta muutoksenhakukomiteassa vallitsevana olevaa näkemystä, jonka mukaan täytäntöönpanosäädöstä koskeva ehdotus ei ole soveltuva/asianmukainen.


Tieliikenteen älykkäät liikennejärjestelmät
PDF 112kWORD 53k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 3. lokakuuta 2023 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista annetun direktiivin 2010/40/EU muuttamisesta (COM(2021)0813 – C9-0471/2021 – 2021/0419(COD))
P9_TA(2023)0334A9-0265/2022

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2021)0813),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 91 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0471/2021),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 23. maaliskuuta 2022 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 21. kesäkuuta 2023 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksensä 59 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A9-0265/2022),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 3. lokakuuta 2023, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2023/… antamiseksi tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista annetun direktiivin 2010/40/EU muuttamisesta

P9_TC1-COD(2021)0419


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2023/2661.)

(1)EUVL C 290, 29.7.2022, s. 126.


Väliaikainen mietintö ehdotuksesta monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 väliarvioinnista
PDF 238kWORD 68k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. lokakuuta 2023 ehdotuksesta monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 väliarvioinnista (COM(2023)03372023/0201R(APP))
P9_TA(2023)0335A9-0273/2023

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 311, 312 ja 323 artiklan,

–  ottaa huomioon vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 muuttamisesta 15. joulukuuta 2022 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2022/2496(1),

–  ottaa huomioon vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17. joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093(2), parlamentin, neuvoston ja komission tässä yhteydessä hyväksymät yhteiset julistukset(3) sekä asiaankuuluvat yksipuoliset julistukset(4),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16. joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen(5), jäljempänä ’toimielinten välinen sopimus’,

–  ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2023 annetun komission ehdotuksen neuvoston asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 muuttamisesta (COM(2023)0337),

–  ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2023 annetun komission tiedonannon monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 väliarvioinnista (COM(2023)0336) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2023)0336),

–  ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2023 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Ukrainan tukivälineen perustamisesta (COM(2023)0338),

–  ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2023 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen (’STEP-kehysväline’) perustamisesta ja direktiivin 2003/87/EY sekä asetusten (EU) 2021/1058, (EU) 2021/1056, (EU) 2021/1057, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) 2021/1060, (EU) 2021/523, (EU) 2021/695, (EU) 2021/697 ja (EU) 2021/241 muuttamisesta (COM(2023)0335),

–  ottaa huomioon komission 5. heinäkuuta 2023 hyväksymän esityksen unionin vuotuiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2024 (COM(2023)0300),

–  ottaa huomioon yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi 16. joulukuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2092(6),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen tukemiseksi 14. joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2020/2094(7),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(8), jäljempänä ’varainhoitoasetus’,

–  ottaa huomioon 16. toukokuuta 2022 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä (COM(2022)0223),

–  ottaa huomioon 10. toukokuuta 2023 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin elpymisvälineen lainakustannusten kasvun vaikutuksesta EU:n vuoden 2024 talousarvioon(9),

–  ottaa huomioon 15. joulukuuta 2022 antamansa päätöslauselman monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 vahvistamisesta: uusiin haasteisiin soveltuva sopeutumiskykyinen EU:n talousarvio(10),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(11),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 5 kohdan,

–  ottaa huomioon kehitysvaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan, perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan kirjeet,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0273/2023),

Yleisarvio komission ehdotuksesta

1.  panee tyytyväisenä merkille, että arvioituaan vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä komissio on tehnyt saman päätelmän kuin parlamentti teki joulukuussa 2022, eli että monivuotinen rahoituskehys ei ole pysynyt kansainvälisten tapahtumien tasalla, sillä maailma on muuttunut aivan toisenlaiseksi kuin se oli rahoituskehyksestä päätettäessä vuonna 2020, että talousarvion joustavuus on ehtynyt monien kriisien vuoksi ja sitä on lisättävä ennakoimattomiin tilanteisiin reagoimiseksi, että monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyy talouskehityksen ja sosiaalisen kehityksen esiin tuomia rakenteellisia ongelmia ja että näin ollen rahoituskehysasetusta ja sen liitettä on tarkistettava kiireellisesti;

2.  korostaa, että tarkistuksessa on keskityttävä käsittelemään Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan moninaisia seurauksia, vahvistamaan unionin avointa strategista riippumattomuutta ja suvereniteettia sekä antamaan unionille riittävästi joustovaraa, jotta se voi reagoida kriiseihin; pitää siksi myönteisenä komission ehdotusta kohdennetusta tarkistamisesta ja katsoo sen olevan ensimmäinen askel oikeaan suuntaan mutta huomauttaa kuitenkin, että tavoitetason on oltava korkeampi vaikkakin realistinen, jotta varmistetaan, että monivuotisella rahoituskehyksellä voidaan puuttua paremmin talousarvion rakenteellisiin ongelmiin ja että siinä otetaan paremmin huomioon tulevaisuuden vaatimukset;

3.  katsoo, että ehdotettu tarkistus kohdistuu ainoastaan joihinkin nykyisen kehyksen kiireellisimpiin huolenaiheisiin eikä siinä oteta täysin huomioon kaikkia parlamentin havaitsemia tarpeita ja haasteita;

4.  odottaa komission jatkavan kaikkien nykyisten ja tulevien tarpeiden perusteellista arviointia, myös kun ne liittyvät sosiaaliseen ja taloudelliseen lähentymiseen, sodan eniten koettelemiin alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin sekä ilmasto- ja biodiversiteettikriisin edellyttämiin toimiin; korostaa, että koko EU:ssa vallitsee inflaatiopaine, jonka vaikutus kohdistuu etenkin EU-tukien edunsaajiin, kuten viljelijöihin, opiskelijoihin ja lapsiin; pitää valitettavana, että ehdotetussa tarkistuksessa ei oteta huomioon sitä, että nykyiset kriisit ovat vaikeuttaneet ja vaikeuttavat entisestään unionissa haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten, erityisesti köyhyydessä elävien tai köyhyyden vaarassa olevien lasten, nykyistä heikkenevää sosioekonomista tilannetta ja että niillä on pitkäaikaisia seurauksia; painottaa lisäksi, että ehdotetussa tarkistuksessa ei oteta huomioon unionin pyrkimystä tehostaa toimiaan hälyttävän korkean lapsiköyhyyden torjumiseksi ja edistää lapsiköyhyyden poistamista äskettäin luodun eurooppalaisen lapsitakuun avulla; vaatii siksi neuvostoa ja komissiota ottamaan huomioon parlamentin kehotuksen tehostaa kiireellisesti unionin toimia lapsiköyhyyden poistamiseksi vuosina 2024–2027 ja kehottaa laajentamaan eurooppalaista lapsitakuuta osana vuoden 2027 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä;

5.  on tyytyväinen siihen, että ehdotettu tarkistus ei parlamentin kannan mukaisesti johda jäsenvaltiokohtaisten ennalta kohdennettujen määrärahojen tarkistamiseen alaspäin; korostaa koheesiopolitiikan keskeistä roolia ja lisäarvoa keskeisenä unionin investointipolitiikan ja lähentymisen välineenä;

6.  muistuttaa, että toisin kuin kansallisissa talousarvioissa, joissa inflaatio vaikuttaa sekä tulojen että menojen nimellisarvoon, monivuotisen rahoituskehyksen menojen enimmäismääriä mukautetaan vuoden 2018 hintoihin sovellettavan kahden prosentin deflaattorin perusteella, kun taas omien varojen enimmäismäärää mukautetaan inflaatioon; on erittäin huolissaan siitä, että komission mukaan inflaatio voi vähentää monivuotisen rahoituskehyksen reaaliarvoa 74 miljardilla eurolla seitsemän vuoden aikana ja että tämä vaikuttaa suoraan EU:n rahoituksen saajiin;

7.  korostaa kuitenkin, että odottamattoman korkean inflaation vuoksi jäsenvaltioilta monivuotisen rahoituskehyksen menoihin vaadittujen tulojen osuus bruttokansantulosta (BKTL) on vähentynyt; panee lisäksi merkille, että viidelle edunsaajajäsenvaltiolle myönnetyt alennukset ovat inflaatiosidonnaisia ja näin ollen ne ovat kasvaneet nopeammin kuin monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät, mikä lisää muiden jäsenvaltioiden taakkaa, sillä niiden on katettava tähän liittyvä vaje; kehottaa mukauttamaan alennuksia välittömänä toimenpiteenä kahden prosentin deflaattorin perusteella; muistuttaa vielä pitkäaikaisesta kannastaan, jonka mukaan alennukset ja muut korjausmekanismit olisi poistettava;

8.  korostaa, että sen lisäksi, että inflaatio on pienentänyt monivuotisen rahoituskehyksen reaaliarvoa, se on myös johtanut korkojen huomattavaan nousuun, mikä on nostanut EU:n lainakustannuksia erityisesti Euroopan unionin elpymisvälineen (EURI) velan takaisinmaksun suhteen ja siten entisestään supistanut talousarviota;

9.  korostaa, että vaikka komission ehdotus monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisesta otettaisiin huomioon, maksusitoumusmäärärahojen kokonaismäärä olisi vain 1,03 prosenttia BKTL:sta ja maksumäärärahojen kokonaismäärä vain 1,02 prosenttia BKTL:sta; muistuttaa, että nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen maksumäärärahojen suunniteltiin alun perin olevan 1,10 prosenttia BKTL:sta; tähdentää, että komission ehdottamia lisäyksiä ei ole suunniteltu kattamaan inflaation vaikutuksia;

10.  panee merkille komission arvion, jonka mukaan ehdotettu tarkistus edellyttää maksumäärärahojen enimmäismäärän korottamista vuosina 2026 ja 2027; korostaa, että unionin uskottavuus riippuu riittävien maksumäärärahojen varmistamisesta maksusitoumusmäärärahojen kattamiseksi; korostaa, että joidenkin ohjelmien täytäntöönpanossa tapahtui viivästyksiä niiden myöhäisen hyväksymisen vuoksi ja sen vuoksi, että hankkeita keskeytyi covid-19-kriisin takia; korostaa tässä yhteydessä riskiä, että monivuotisen rahoituskehyksen loppuvuosina syntyy maksusuma, sekä seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen kohdistuvia riskejä; painottaa siksi, että yhden ainoan liikkumavaravälineen käyttöön sovellettava maksumäärärahojen vuotuinen enimmäismäärä on poistettava, jotta tätä riskiä voidaan pienentää;

11.  korostaa jälleen monivuotisen rahoituskehyksen ja kaikkien siihen liittyvien EU:n politiikkojen perustana olevien ilmastoa, biologista monimuotoisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa koskevien horisontaalisten periaatteiden tärkeyttä; muistuttaa, että ilmastoon ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät tavoitteet sekä velvoite kunnioittaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta ja edistää sukupuolten tasa-arvoa on vahvistettu toimielinten välisessä sopimuksessa, ja vaatii, että näiden määräysten on oltava myös tarkistetun monivuotisen rahoituskehyksen perustana; kehottaa komissiota täyttämään toimielinten välisen sopimuksen mukaisen velvoitteensa ja ryhtymään konkreettisiin toimiin sen varmistamiseksi, että sovitut tavoitteet ja politiikkatavoitteet saavutetaan kaikilta osin;

12.  kehottaa jälleen asettamaan otsakkeen 7 menot tasolle, jolla taataan, että EU:lla on vaikuttava ja tehokas hallinto, kuten komissio on ehdottanut;

13.  toistaa näkemyksensä, jonka mukaan tarkistettu monivuotinen rahoituskehys on otettava käyttöön 1. tammikuuta 2024 mennessä ja sen on tarjottava kehys vuoden 2024 talousarviolle; vaatii näin ollen hyväksymään muutetun asetuksen nopeasti; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että komissio on ottanut huomioon parlamentin kehotuksen aikaistaa monivuotisen rahoituskehyksen arviointia ja tarkistusta;

14.  toistaa pitkäaikaisen vaatimuksensa, että kaikki unionin tason varainkäyttöä koskevat rahoitusvälineet sisällytetään täysimääräisesti talousarvioon ja näin varmistetaan avoimuus, vastuuvelvollisuus, täysi demokraattinen valvonta ja unionin taloudellisten etujen suojaaminen; painottaa, että näiden välineiden sisällyttäminen unionin talousarvioon ei saa johtaa unionin muiden politiikkojen ja ohjelmien rahoituksen vähentämiseen;

15.  korostaa, että oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen ja EU:n talousarvion tehokkaan toteuttamisen välillä on selvä yhteys; panee tyytyväisenä merkille yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi annetun asetuksen myönteisen vaikutuksen ja katsoo, että se on jo ehkäissyt tehokkaasti oikeusvaltioperiaatteen rikkomista; muistuttaa komissiota, että asetuksen mukaisesti sillä on velvoite varmistaa, että EU:n varojen lopullisilta saajilta tai edunsaajilta ei viedä varoja, jotka niille on maksettava, erityisesti kun hyväksytään asetuksen mukaisesti toimenpiteitä oikeusvaltioperiaatteen rikkomistapauksessa;

16.  on valmis toimimaan aktiivisesti ja rakentavasti neuvoston ja komission kanssa sen varmistamiseksi, että tarkistettu kehys, jossa käsitellään koko komission ehdotusta, hyväksytään hyvissä ajoin ja että se on valmis 1. tammikuuta 2024 mennessä; muistuttaa, että toimielinten välisessä sopimuksessa toimielimet ovat sitoutuneet määrittelemään yhteistyötä ja vuoropuhelua koskevat erityiset järjestelyt monivuotisen rahoituskehyksen tuntuvan tarkistamisen hyväksymiseen johtavan menettelyn aikana;

Pitkän aikavälin tuki Ukrainalle

17.  muistuttaa, että unioni ja sen kansalaiset ovat olleet eturintamassa Ukrainan tukemisessa heti sodan alusta lähtien ja osoittaneet solidaarisuutta ukrainalaisille näiden taistelussa demokratian puolustamiseksi autoritaarisuutta vastaan; korostaa, että EU:n talousarviosta on tähän mennessä myönnetty rahoitustukea yli 30 miljardia euroa; toistaa näkemyksensä, jonka mukaan unionin on oltava keskeisessä asemassa jatkuvissa pyrkimyksissä tukea Ukrainaa taloudellisesti ja auttaa sitä kohti EU-jäsenyyttä;

18.  on siten tyytyväinen komission ehdotukseen, joka koskee EU:n talousarvioon kytkettyä pidemmän aikavälin rakenteellista ratkaisua Ukrainan rahoitustarpeisiin ja kattaa makrotaloudellisen vakauden tukemisen, investointikehyksen sekä varat elpymiseen ja jälleenrakennukseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, EU-jäsenyyteen liittyviin uudistuksiin ja hallinnollisten valmiuksien edistämiseen; katsoo, että tällainen pidemmän aikavälin väline on ainoa toteuttamiskelpoinen tapa sitouttaa muita avunantajia ja varmistaa varojen käyttäminen tuloksellisesti ja kohdennetusti Ukrainan ja sen kansan tarpeisiin; vaatii, että Ukrainan tukivälineestä olisi sovittava mahdollisimman pian monivuotista rahoituskehystä koskevan tarkistetun asetuksen hyväksymisen jälkeen, koska makrotaloudellista rahoitusapua koskevan asetuksen(12) mukaista rahoitusta myönnetään ainoastaan vuodeksi 2023;

19.  pitää järkevänä sitä, että tukivälineestä tehdään jossain määrin joustava, kun otetaan huomioon Ukrainan tilanteeseen liittyvät epävarmuustekijät; pitää myönteisenä komission ehdotusta siitä, että budjettivallan käyttäjä ottaa Ukraina-varauksen käyttöön vuotuisessa talousarviomenettelyssä, ja aikoo päättäväisesti varmistaa, että parlamentti yhtenä budjettivallan käyttäjänä hoitaa täysimääräisesti oman osuutensa tässä prosessissa; kehottaa komissiota toimittamaan hyvissä ajoin kaikki tarvittavat tiedot, jotta budjettivallan käyttäjä voi täyttää tehtävänsä;

20.  korostaa tarvetta suojella oikeusvaltioperiaatetta ja unionin taloudellisia etuja sekä ehkäistä, havaita ja korjata petoksia, korruptiota, eturistiriitoja ja sääntöjenvastaisuuksia unionin varojen käytössä Ukrainassa, minkä olisi tapahduttava avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden periaatteita noudattaen; on sitä mieltä, että tukivälineeseen olisi sisällytettävä sitovia säännöksiä ja suojatoimia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi;

Muuttoliike ja ulkoiset haasteet

21.  pitää valitettavana, että jo ennen Venäjän Ukrainaa vastaan käynnistämää hyökkäyssotaa otsakkeessa 6 (naapurialueet ja muu maailma) käytettävissä olevat varat olivat harmillisen riittämättömiä ja että monivuotisessa rahoituskehyksessä ei otettu huomioon Syyriasta, Irakista ja muista maista tulevien pakolaisten tarpeiden jatkuvaa rahoittamista, minkä vuoksi lisähaasteisiin ei jäänyt sanottavasti varaa vastata;

22.  korostaa, että etenkin Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan kansainvälinen tilanne on heikentynyt nopeasti elintarvike-, energia-, ilmasto- ja talouskriisien seurauksena, jotka ovat lisänneet dramaattisesti otsakkeeseen 6 kohdistuvaa painetta; toteaa, että sen lisäksi, että joustovälineeseen on turvauduttu jatkuvasti, naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen (NDICI – Globaali Eurooppa) joustovara on käytetty hyvin nopeasti, myös muuhun kuin sen päätarkoitukseen, joka on vastata uusiin haasteisiin ja prioriteetteihin, ja toteaa, että humanitaarisen avun rahoituksessa on puolestaan tukeuduttu voimakkaasti kovalle koetukselle joutuneen solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen käyttöönottoon, vaikka sen soveltamisala ulottuu humanitaarista apua laajemmalle;

23.  pitää siksi myönteisenä komission ehdotusta korottaa otsakkeen 6 enimmäismäärää parlamentin kehotuksen mukaisesti mutta pitää valitettavana, että lisämäärärahat eivät täysin kata todellisia tarpeita eivätkä riitä ennakoimattomaan kehitykseen; korostaa, että miljardin euron uusi lisäys käypinä hintoina komission ehdotuksen lisäksi on olennaisen tärkeä, jotta voidaan täydentää NDICI – Globaali Eurooppa -välineen joustovaraa ja siten luoda valmiuksia vastata kriiseihin ja uusiin tarpeisiin; korostaa, että lisäyksellä varmistettaisiin humanitaarisen avun jatkuminen Ukrainalle tukivälineestä annettavan tuen lisäksi sekä naapurimaille, kuten Moldovalle, johon Ukrainaa vastaan käytävä sota vaikuttaa voimakkaasti, ja maailmanlaajuisesti; korostaa, että NDICI-asetuksessa säädettyä sisäistä tasapainoa ja budjettikohtien välistä jakoa on noudatettava; kehottaa komissiota varmistamaan kaikissa unionin ulkopolitiikan täytäntöönpanon vaiheissa, että kolmannet maat noudattavat tiukkoja ihmisoikeusnormeja, myös muuttoliikkeen osalta;

24.  korostaa, että Venäjän Ukrainaa vastaan käymä hyökkäyssota ja maailmanlaajuisen nälän ja köyhyyden lisääntyminen, aseellisten selkkausten paheneminen sekä voimistuneet ja toistuvat luonnonkatastrofit pakottavat miljoonat ihmiset pakenemaan kodeistaan ja hakemaan suojaa EU:sta; korostaa, että unionin on jatkettava vastaanottavien jäsenvaltioiden tukemista pakolaisten vastaanottamisessa, asuttamisessa ja kotouttamisessa;

25.  korostaa, että EU:n ulkorajojen tehokas ja oikeudenmukainen valvonta ja suojelu, unionin turvallisuuden varmistaminen sekä unionin muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikan sujuva ja tehokas täytäntöönpano ovat keskeisiä painopisteitä ja olennaisia, jotta voidaan säilyttää ihmisten vapaa liikkuvuus unionissa ja Schengen-alueen moitteeton toiminta; korostaa tarvetta panna täytäntöön muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikka, joka perustuu solidaarisuuteen, yhteiseen vastuuseen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja tarjoaa EU:hun saapuville ihmisille varmuutta ja selkeyttä sekä kunnolliset ja ihmisarvoiset olosuhteet unionin arvojen ja kansainvälisten sitoumusten mukaisesti;

26.  panee merkille komission arvion, jonka mukaan uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpano edellyttää kahden miljardin euron lisärahoitusta vuosina 2025–2027 otsakkeesta 4 (muuttoliike ja rajaturvallisuus); katsoo, että turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon, rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineeseen ja erillisvirastoihin otsakkeessa 4 liittyvät lisävaatimukset edellyttävät miljardin euron lisäystä määrärahoihin käypinä hintoina komission ehdotukseen nähden ja että lisämäärärahojen olisi oltava käytettävissä vuodesta 2024 alkaen;

27.  muistuttaa, että lisävarojen yksityiskohtaisesta jakautumisesta otsakkeiden 4 ja 6 ohjelmien ja budjettikohtien kesken päättää budjettivallan käyttäjä vuotuisessa talousarviomenettelyssä;

Euroopan strategisten teknologioiden kehysväline (STEP)

28.  vahvistaa, että on turvattava unionin avoin strateginen riippumattomuus, vähennettävä riippuvuutta EU:n ulkopuolisista maista ja lisättävä investointeja koko unionissa keskeisillä strategisilla aloilla, joita ovat muun muassa terveydenhuolto, raaka-aineet ja avaruusala, ja samalla on edistettävä vihreää ja digitaalista siirtymää; pitää valitettavana, että komissio ei noudattanut vuoden 2023 työohjelmaan sisältynyttä sitoumustaan perustaa uusi Euroopan suvereniteettirahasto; katsoo, että unionin teollisuusstrategialla olisi varmistettava sisämarkkinoiden moitteeton toiminta, vältettävä markkinavääristymät, luotava tasapuoliset toimintaedellytykset EU:ssa ja sen ulkopuolella ja varmistettava, että ihmisillä on tarvittavat taidot;

29.  toteaa, että huolimatta STEP-ehdotuksen suppeasta koosta ja rajoittuneesta soveltamisalasta tuloksiin voidaan päästä sen ansiosta nopeammin, kun käytetään olemassa olevia ohjelmarakenteita ja pyritään luomaan synergioita; katsoo, että STEP-ehdotuksen olisi oltava testialusta täysivaltaiselle suvereniteettirahastolle seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aikana;

30.  panee merkille, että STEP-ehdotuksessa yhdistetään nykyisten ohjelmien varojen – koheesiopolitiikan varat mukaan lukien – uudelleenpriorisointi erityisohjelmiin tehtäviin kohdennettuihin lisäyksiin otsakkeessa 1 (sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous), 3 (luonnonvarat ja ympäristö) ja 5 (turvallisuus ja puolustus);

31.  korostaa, että STEP-ohjelman strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi, unionin teollisuuspolitiikan vahvistamiseksi ja muokkaamiseksi, puolustusalan tuen lisäämiseksi, mikä on tärkeämpää kuin koskaan EU:n jäsenvaltioiden suvereniteetin ja koskemattomuuden suojelemiseksi dramaattisesti muuttuneessa ja paljon haastavammassa puolustuspolitiikan toimintaympäristössä, sekä unionin avoimen strategisen riippumattomuuden kehittämiseksi varmistaen samalla tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla STEP-ohjelman rahoitusta olisi lisättävä lisäämällä määrärahoja edelleen 2 miljardia euroa käypinä hintoina komission ehdotukseen nähden otsakkeessa 1 ja miljardi euroa käypinä hintoina komission ehdotukseen nähden otsakkeessa 5;

32.  korostaa, että vuodesta 2021 lähtien on toteutettu merkittäviä uudelleenkohdentamisia otsakkeiden välillä, mikä on aiheuttanut ohjelmiin valtavia paineita ja niiden keskeytymisen riskin; muistuttaa pitkäaikaisesta kannastaan, jonka mukaan uusia painopisteitä on rahoitettava uusilla varoilla eikä toistuvilla uudelleenkohdennuksilla, ja korostaa siksi, että tarvitaan uusia lisävaroja, jotta voidaan varmistaa muiden otsakkeen 1 ohjelmien tehokas toteuttaminen;

33.  toistaa uudelleen kantansa, jonka mukaan vapautetut määrärahat olisi säilytettävä talousarviossa ja budjettivallan käyttäjän olisi sidottava ne vuotuisessa talousarviomenettelyssä, ja palauttaa mieliin kantansa varainhoitoasetuksen tarkistamiseen tältä osin; pitää siksi myönteisenä, että STEP-ehdotuksessa oletetaan, että 1,2 miljardia euroa vapautettuja tutkimussitoumuksia käytetään uudelleen varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja että komissio tunnustaa näin ollen epäsuorasti, että sen vuoden 2020 monivuotista rahoituskehystä koskevan sopimuksen perustana ollut arvio tutkimussitoumusten vapauttamisesta oli epätarkka;

34.  palauttaa mieliin pitkäaikaisen vaatimuksensa, että kaikki EU:n rahoitusvälineet olisi sisällytettävä talousarvioon noudattaen täysimääräisesti talousarvion yhtenäisyyden periaatetta; katsoo tässä yhteydessä, että innovaatiorahastoa varten otsakkeessa 3 ehdotetut määrärahat ovat merkittävä edistysaskel kohti sen täysimääräistä sisällyttämistä talousarvioon;

Euroopan unionin elpymisväline (EURI) – lainakustannukset

35.  on huolissaan siitä, että monivuotisessa rahoituskehyksessä EURI-lainakustannusten takaisinmaksuun varattu määrä on paljon vaadittua pienempi ja että komissio arvioi vajeen olevan 17–27 miljardia euroa monivuotisen rahoituskehyksen aikana; korostaa, että jo talousarvioesityksessä oletetaan, että EURI-kustannusten kasvu kuluttaa kaikki joustovälineen varat ja noin kolmanneksen yhden ainoan liikkumavaravälineen osion a määrärahoista vuonna 2024;

36.  korostaa, että korkojen jyrkkä nousu Venäjän käynnistettyä hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan on paljastanut ominaiset rakenteelliset puutteet EU:n talousarvion velan takaisinmaksurakenteessa; muistuttaa, että korkokustannukset ja velan takaisinmaksu riippuvat markkinakehityksestä eivätkä ole harkinnanvaraisia menoja, joten niihin ei voida soveltaa menokattoa monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärän puitteissa aiheuttamatta suoraa riskiä investointiohjelmille ja niiden edunsaajille ja talousarvion valmiudelle vastata uusiin tarpeisiin;

37.  muistuttaa, että parlamentti on johdonmukaisesti vaatinut, että tämä ongelma ratkaistaan ja että elpymisvälineen takaisinmaksukustannukset on rahoitettava monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät ylittäen;

38.  suhtautuu myönteisesti EURI-välineen perustamiseen monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät ylittävänä erityisvälineenä, joka otetaan tarvittaessa käyttöön tosiasiallisten takaisinmaksutarpeiden perusteella; vaatii kuitenkin, että välineestä katetaan kaikki elpymisvälineen takaisinmaksukustannukset, ei ainoastaan niitä, jotka ylittävät otsakkeeseen 2 b (palautumiskyky ja arvot) suunnitellun määrän; korostaa, että näin suunnitellun elpymisvälineen olisi oltava malli elpymisvälineen kaikkien takaisinmaksukustannusten hallinnoimiselle seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä;

39.  korostaa, että komission on annettava budjettivallan käyttäjälle oikea-aikaista ja yksityiskohtaista tietoa elpymisvälineen lainakustannuksia koskevien ennusteiden perustana olevista laskelmista, mukaan lukien käytetyt oletukset ja parametrit, jotta takaisinmaksukustannuksia voidaan hallinnoida vastuullisesti;

40.  huomauttaa, että EU:n talousarvioon tarvitaan monipuolisempia ja kestävämpiä tulolähteitä, jotta voidaan tarjota vankkaa ja kestävää rahoitusta vahvistettua ja laajennettua monivuotista rahoituskehystä varten; kehottaa siksi neuvostoa hyväksymään pikaisesti uusia omia varoja koskevat nykyiset ehdotukset ja korostaa, että edistymistä on tapahduttava myös näiden ehdotusten ulkopuolisten uusien omien varojen kohdalla;

Talousarvion kapasiteetin lisääminen kriiseihin ja uusiin tarpeisiin vastaamiseksi

41.  huomauttaa, että ehdotettu Euroopan unionin elpymisvälineen takaisinmaksukustannusten hallinnointimalli johtaisi siihen, että joustovälineen ja yhden ainoan liikkumavaran liikkumavara palautettaisiin monivuotisen rahoituskehyksen alkuperäisen rahoitussuunnitelman mukaiseksi vuosina 2024–2027;

42.  korostaa kuitenkin, että monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyy hyvin vähän joustavuutta, sillä joustoväline ja kohdentamattomat liikkumavarat ovat vain 1,05 prosenttia maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärästä; korostaa, että nykyinen monivuotinen rahoituskehys on tukeutunut voimakkaasti tähän rajalliseen joustavuuteen ja valitettavasti pyrkinyt orientoimaan uudelleen koheesiopolitiikkaa, joka ei ole kriisinhallintaväline mutta jota on toistuvasti hyödynnetty korjattaessa monivuotiseen rahoituskehykseen liittyviä talousarvion jousto- tai kriisinhallintamekanismien puutteita sen pitkän aikavälin poliittisten tavoitteiden kustannuksella;

43.  huomauttaa lisäksi, että monivuotisen rahoituskehyksen alusta lähtien sekä unionissa että sen ulkopuolella humanitaarisen avun ja hätäavun tarve on lisääntynyt, kuten myös tuen tarve luonnonkatastrofien yhteydessä, joita tapahtuu entistä useammin ja jotka ovat entistä voimakkaampia erityisesti ilmastonmuutoksen vuoksi, ja katsoo, että nämä tarpeet todennäköisesti kasvavat; korostaa, että vuosina 2021 ja 2022 solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen vuotuiset määrärahat käytettiin kokonaan ja ne odotettavasti käytetään kokonaan vuonna 2023; pitää valitettavana, että EU:n solidaarisuusrahaston tuensaajat ovat joissakin tapauksissa saaneet alle 50 prosenttia tuesta, joka niiden olisi pitänyt saada, ja niiden on täytynyt odottaa maksuja pitkään solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen rajoitusten vuoksi;

44.  pitää tässä yhteydessä komission ehdotusta joustovälineen ja solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen varojen lisäämisestä askeleena oikeaan suuntaan; vaatii kuitenkin, että EU:n talousarviossa on oltava tarvittava joustovara ja liikkumavara, jotta sen avulla voidaan vastata kriiseihin ja sopeutua uusiin ja kasvaviin tarpeisiin;

45.  palauttaa mieliin vaatimuksensa joustovälineen ja solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen määrärahojen lisäämisestä ja monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät ylittävästä uudesta pysyvästä erityisvälineestä, jotta EU:n talousarvio pystyy mukautumaan paremmin ja vastaamaan nopeasti kriiseihin ja niiden sosiaalisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin; ymmärtää, että jollei tällaista välinettä ole, unionin on edelleen vaikea varmistaa varautumistaan ennakoimattomiin tapahtumiin, erityisesti siksi, että tällä hetkellä 99,6 prosenttia unionin talousarviosta kohdennetaan ennalta; on valmis työskentelemään käytännön ratkaisujen löytämiseksi lyhyellä aikavälillä ja pohtimaan rakenteellisempaa ja virtaviivaisempaa ratkaisua seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä;

46.  korostaa, että talousarvion joustavuus on osoittanut, että sen ansiosta resursseja voidaan kohdentaa sinne, missä niitä tarvitaan, ja unioni pystyy reagoimaan odottamattomiin tapahtumiin ja mukauttamaan varainkäytön painopisteitään muuttuvien poliittisten, taloudellisten tai sosiaalisten tarpeiden mukaisesti; vaatii näin ollen, että joustovälineen määrärahoja korotetaan kolmella miljardilla eurolla käypinä hintoina komission ehdotukseen nähden monivuotisen rahoituskehyksen kautta varten; katsoo lisäksi, että Euroopan globalisaatiorahaston peruuntuneet määrät olisi otettava uudelleen käyttöön joustovälineestä talousarvion joustavuuden lisäämiseksi entisestään;

47.  pitää epätodennäköisenä, että solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen tarpeet vähenisivät; katsoo siksi, että solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen vahvistaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta unioni voi ryhtyä toimiin suurten luonnonkatastrofien tai kansanterveyskriisien aiheuttamissa hätätilanteissa jäsenvaltioissa ja liittymisneuvotteluja käyvissä maissa ja jotta voidaan myös tukea konflikteista, pakolaiskriiseistä tai luonnonkatastrofeista kärsiviä unionin ulkopuolisia maita; vaatii näin ollen, että solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen määrärahoja korotetaan kahdella miljardilla eurolla käypinä hintoina komission ehdotukseen nähden monivuotisen rahoituskehyksen kautta varten; pitää valitettavana päätöstä yhdistää hätäapuvaraus ja Euroopan unionin solidaarisuusrahasto (EUSR) nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä, sillä se on johtanut vakaviin puutteisiin täytäntöönpanossa, ja muistuttaa kannastaan, jonka mukaan solidaarisuus- ja hätäapuvaraus olisi jaettava takaisin kahteen osaan eli hätäapuvaraukseen ja EUSR:ään;

Suositukset ja muutokset

48.  pyytää neuvostoa ja komissiota ottamaan huomioon seuraavat suositukset ja muutokset:

   i) korotetaan otsakkeen 1 enimmäismäärää kahdella miljardilla eurolla käypinä hintoina komission ehdotukseen nähden;
   ii) korotetaan otsakkeen 4 enimmäismäärää miljardilla eurolla käypinä hintoina komission ehdotukseen nähden ja sovelletaan korotusta otsakkeeseen vuodesta 2024 alkaen;
   iii) korotetaan otsakkeen 5 enimmäismäärää miljardilla eurolla käypinä hintoina komission ehdotukseen nähden;
   iv) korotetaan otsakkeen 6 enimmäismäärää miljardilla eurolla käypinä hintoina komission ehdotukseen nähden;
   v) korotetaan joustovälineen määrärahoja kolmella miljardilla eurolla käypinä hintoina komission ehdotukseen nähden ja otetaan Euroopan globalisaatiorahaston peruuntuneet määrät uudelleen käyttöön joustovälineestä;
   vi) korotetaan solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen määrärahoja kahdella miljardilla eurolla käypinä hintoina komission ehdotukseen nähden;
   vii) säädetään, että erityisrahoitusvälineeksi monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät ylittäen perustettu EURI-väline kattaa kaikki elpymisvälineen takaisinmaksukustannukset;
   viii) poistetaan yhden ainoan liikkumavaravälineen käyttöön sovellettava maksumäärärahojen vuotuinen enimmäismäärä;
   ix) muutetaan ehdotusta neuvoston asetukseksi seuraavasti:

LIITE I

MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS (EU-27)

(miljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina)

°

° °

Komission teksti   Muutos
Muutos 1
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  EU:n talousarvion olisi mahdollistettava se, että unioni voi toteuttaa tarvittavat politiikkatoimet, joilla vastataan uusiin haasteisiin ja täytetään oikeudelliset velvoitteet, joita ei voida hoitaa nykyisten enimmäismäärien tai loppuun käytetyn joustavuuden puitteissa. Sen vuoksi olisi korotettava otsakkeiden 1, 3, 5, 6 ja 7 maksusitoumusmäärärahoja koskevia menojen enimmäismääriä, mukaan lukien toimielinten hallintomenoja koskevan alaotsakkeen enimmäismäärä, vuosien 2024, 2025, 2026 ja 2027 osalta ja otsakkeen 4 enimmäismäärää vuosien 2025, 2026 ja 2027 osalta. Tämän vuoksi vuosien 2026 ja 2027 maksumäärärahoja koskevia menojen enimmäismääriä olisi korotettava.
(4)  EU:n talousarvion olisi mahdollistettava se, että unioni voi toteuttaa tarvittavat politiikkatoimet, joilla vastataan uusiin haasteisiin ja täytetään oikeudelliset velvoitteet, joita ei voida hoitaa nykyisten enimmäismäärien tai loppuun käytetyn joustavuuden puitteissa. Sen vuoksi olisi korotettava otsakkeiden 1, 3, 4, 5, 6 ja 7 maksusitoumusmäärärahoja koskevia menojen enimmäismääriä, mukaan lukien toimielinten hallintomenoja koskevan alaotsakkeen enimmäismäärä, vuosien 2024, 2025, 2026 ja 2027 osalta. Tämän vuoksi vuosien 2026 ja 2027 maksumäärärahoja koskevia menojen enimmäismääriä olisi korotettava.
Muutos 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  Koska korkojen tulevaan kehitykseen liittyy epävarmuutta ja jotta unionin ohjelmiin ei kohdistuisi kohtuuttomia paineita, on aiheellista perustaa uusi temaattinen erityisrahoitusväline, jolla katetaan kaikki Next Generation EU -välineeseen liittyvän lainanoton varainhankintakustannukset, jotka ylittävät alun perin suunnitellut määrät. Unionin talousarvion tarvittavat maksusitoumusmäärärahat ja niitä vastaavat maksumäärärahat olisi asetettava saataville siten, että monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät ylitetään.
(11)  Koska korkojen tulevaan kehitykseen liittyy epävarmuutta ja jotta unionin ohjelmiin ei kohdistuisi kohtuuttomia paineita, on aiheellista perustaa uusi temaattinen erityisrahoitusväline, jolla katetaan kaikki Next Generation EU -välineeseen liittyvän lainanoton varainhankintakustannukset. Unionin talousarvion tarvittavat maksusitoumusmäärärahat ja niitä vastaavat maksumäärärahat olisi asetettava saataville siten, että monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät ylitetään.
Muutos 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 12 kappale
(12)  Solidaarisuus- ja hätäapuvarausta sekä joustovälinettä olisi vahvistettava, jotta unioni voi pitää yllä riittävää valmiutta reagoida ennakoimattomiin olosuhteisiin vuoteen 2027 saakka.
(12)  Solidaarisuus- ja hätäapuvarausta sekä joustovälinettä olisi vahvistettava, jotta unioni voi pitää yllä riittävää valmiutta reagoida ennakoimattomiin olosuhteisiin vuoteen 2027 saakka. Talousarvion joustavuuden lisäämiseksi on aiheellista ottaa uudelleen käyttöön Euroopan globalisaatiorahaston peruuntuneet määrät joustovälineestä.
Muutos 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)
(12 a)   Joidenkin ohjelmien, myös merkittävien ohjelmien, täytäntöönpano viivästyi vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen alkuvuosina, minkä vuoksi on vaarana, että maksuja kasaantuu monivuotisen rahoituskehyksen myöhemmille vuosille, jolloin täytäntöönpano nopeutuu. Tämän riskin lieventämiseksi ja EU:n sitoumusten noudattamiseksi olisi poistettava maksumäärärahojen vuotuinen yläraja, joka koskee yhden ainoan liikkumavaravälineen käyttöä.
Muutos 5
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 2 kohta
2)  Korvataan 9 artiklan 2 kohta seuraavasti:
”2. Solidaarisuus- ja hätäapuvaraus ei saa ylittää 1 739 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2018 hintoina). Kaikki sellaiset osuudet vuotuisesta määrästä, joita ei ole käytetty vuonna n, ovat käytettävissä vuoteen n + 1 asti. Vuotuisesta määrästä käytetään ensin edelliseltä vuodelta peräisin oleva osuus. Kaikki sellaiset osuudet vuoden n vuotuisesta määrästä, joita ei käytetä vuoden n + 1 kuluessa, peruuntuvat.”
2)  Korvataan 9 artiklan 2 kohta seuraavasti:
”2. Solidaarisuus- ja hätäapuvaraus ei saa ylittää 2 170 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2018 hintoina). Kaikki sellaiset osuudet vuotuisesta määrästä, joita ei ole käytetty vuonna n, ovat käytettävissä vuoteen n + 1 asti. Vuotuisesta määrästä käytetään ensin edelliseltä vuodelta peräisin oleva osuus. Kaikki sellaiset osuudet vuoden n vuotuisesta määrästä, joita ei käytetä vuoden n + 1 kuluessa, peruuntuvat.”
Muutos 6
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 3 kohta
3)  Lisätään artiklat seuraavasti:
”10 a artikla
EURI-väline
1.  EURI-välinettä voidaan käyttää lisäkustannusten rahoittamiseen, jos päätöksen (EU, Euratom) N:o 2020/2053 5 artiklan 2 kohdan mukaisten pääomamarkkinoilta lainattujen varojen erääntyvät korko- ja kuponkimaksut ylittävät tiettynä vuonna seuraavat määrät (vuoden 2018 hintoina):
–  2024 – 1 840 miljoonaa euroa,
–  2025 – 2 332 miljoonaa euroa,
–  2026 – 3 196 miljoonaa euroa,
–  2027 – 4 168 miljoonaa euroa.
2.  Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa EURI-välineen käyttöön SEUT-sopimuksen 314 artiklassa määrätyn talousarviomenettelyn puitteissa.
10 b artikla
Ukraina-varaus
1.  Ukraina-varaus voidaan ottaa käyttöön yksinomaan [Ukrainan tukivälineestä annetun asetuksen] mukaisten menojen rahoittamiseen, ja sillä pyritään asettamaan saataville vuotuisena ohjeellisena määränä vähintään 2 500 miljoonaa euroa käypinä hintoina.
2.  Ukraina-varaus ei saa ylittää 50 000 miljoonan euron määrää käypinä hintoina vuosina 2024–2027. Tiettynä vuonna Ukraina-varauksesta käyttöön otettava vuotuinen määrä ei saa ylittää 16 700 miljoonan euron määrää käypinä hintoina.
3.  Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa Ukraina-varauksen käyttöön SEUT-sopimuksen 314 artiklassa määrätyn talousarviomenettelyn puitteissa.”
3)  Lisätään artiklat seuraavasti:
”10 a artikla
EURI-väline
1.  Euroopan parlamentti ja neuvosto ottavat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklassa määrätyn talousarviomenettelyn puitteissa käyttöön EURI-välineen rahoittaakseen päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 5 artiklan 2 kohdan mukaisten pääomamarkkinoilta lainattujen varojen erääntyvät korko- ja kuponkimaksut.
10 b artikla
Ukraina-varaus
1.  Ukraina-varaus voidaan ottaa käyttöön yksinomaan [Ukrainan tukivälineestä annetun asetuksen] mukaisten menojen rahoittamiseen, ja sillä pyritään asettamaan saataville vuotuisena ohjeellisena määränä vähintään 2 500 miljoonaa euroa käypinä hintoina.
2.  Ukraina-varaus ei saa ylittää 50 000 miljoonan euron määrää käypinä hintoina vuosina 2024–2027. Tiettynä vuonna Ukraina-varauksesta käyttöön otettava vuotuinen määrä ei saa ylittää 16 700 miljoonan euron määrää käypinä hintoina.
3.  Euroopan parlamentti ja neuvosto ottavat Ukraina-varauksen käyttöön SEUT-sopimuksen 314 artiklassa määrätyn talousarviomenettelyn puitteissa.”
Muutos 7
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a)   Muutetaan 11 artikla seuraavasti:
a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:
”1. Yksi ainoa liikkumavaraväline muodostuu seuraavista eristä:
a)  vuodesta 2022 alkaen monivuotisessa rahoituskehyksessä vuoden n – 1 maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääriin nähden jääviä liikkumavaroja vastaavat määrät, jotka otetaan käyttöön siten, että ylitetään monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosiksi 2022–2027 vahvistettujen maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärät;
b)  vuodesta 2022 alkaen vuosien 2022–2027 maksumäärärahojen enimmäismäärän ylöspäin mukauttamiseksi määrät, jotka vastaavat suoritettujen maksujen ja monivuotisen rahoituskehyksen maksumäärärahojen vuoden n – 1 enimmäismäärän välistä eroa; ja
c)  täydentävät määrät, jotka voidaan ottaa käyttöön siten, että tilanteen mukaan ylitetään monivuotisen rahoituskehyksen maksu- tai maksusitoumusmäärärahojen taikka niiden molempien enimmäismäärät tiettynä vuonna edellyttäen, että ne maksusitoumusmäärärahojen osalta korvaavat kokonaan monivuotisen rahoituskehyksen yhden tai useamman otsakkeen liikkumavarat kuluvana varainhoitovuonna tai tulevina varainhoitovuosina ja että ne maksumäärärahojen osalta korvaavat kokonaan maksumäärärahojen enimmäismäärien liikkumavarat tulevina varainhoitovuosina.
Ensimmäisen alakohdan b alakohdan mukaiset ylöspäin tehtävät mukautukset korvataan kokonaan vähentämällä vastaavasti maksumäärärahojen vuoden n – 1 enimmäismäärää.
Määrät voidaan ottaa käyttöön ensimmäisen alakohdan c alakohdan nojalla vain, jos mainitun alakohdan a ja b alakohdan nojalla käytettävissä olevat määrät ovat soveltuvin osin riittämättömät ja joka tapauksessa viimeisenä keinona, jotta voidaan vastata ennakoimattomiin tilanteisiin.
Ensimmäisen alakohdan c alakohdan käyttö ei saa johtaa siihen, että monivuotisessa rahoituskehyksessä kuluvaa varainhoitovuotta ja tulevia varainhoitovuosia varten vahvistetut maksusitoumus- ja maksumäärärahojen kokonaisenimmäismäärät ylittyvät. Kyseisen alakohdan mukaisesti korvattuja määriä ei sen vuoksi saa ottaa uudelleen käyttöön monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa.”
b)  kumotaan 3 kohta.
Muutos 8
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 4 kappale
4)  Korvataan 12 artiklan 1 kohta seuraavasti:
”1. Joustovälinettä voidaan käyttää tiettyjen ennakoimattomien menojen rahoittamiseen maksusitoumusmäärärahoina ja niitä vastaavina maksumäärärahoina tiettynä varainhoitovuonna, jos kyseisiä menoja ei voida rahoittaa yhden tai useamman muun otsakkeen enimmäismäärien rajoissa käytettävissä olevista määristä. Joustovälinettä varten käytettävissä oleva vuotuinen enimmäismäärä on 1 562 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina).
4)  Korvataan 12 artiklan 1 kohta seuraavasti:
”1. Joustovälinettä voidaan käyttää tiettyjen ennakoimattomien menojen rahoittamiseen maksusitoumusmäärärahoina ja niitä vastaavina maksumäärärahoina tiettynä varainhoitovuonna, jos kyseisiä menoja ei voida rahoittaa yhden tai useamman muun otsakkeen enimmäismäärien rajoissa käytettävissä olevista määristä. Joustovälinettä varten käytettävissä oleva vuotuinen enimmäismäärä on 2 170 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina). Joustovälinettä varten käytettävissä olevaa vuotuista määrää korotetaan joka vuosi määrällä, joka vastaa Euroopan globalisaatiorahaston vuotuista edellisenä vuonna peruuntunutta määrää.
Muutos 9
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 5 kohta
5)  Korvataan liite I tämän asetuksen liitteellä.
5)  Korvataan liite I seuraavasti:

MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHAT

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Yhteensä 2021–2027

1.  Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous

19 712

20 211

19 678

20 399

19 715

19 821

19 624

139 160

2.  Koheesio, palautumiskyky ja arvot

5 996

62 642

63 525

65 079

65 286

56 787

58 809

378 124

2 a.  Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

1 666

56 673

57 005

57 436

57 874

48 414

49 066

328 134

2 b.  Palautumiskyky ja arvot

4 330

5 969

6 520

7 643

7 412

8 373

9 743

49 990

3.  Luonnonvarat ja ympäristö

53 562

52 626

51 893

52 123

51 195

49 999

49 207

360 605

joista: Markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet

38 040

37 544

36 857

36 054

35 401

34 729

34 015

252 640

4.  Muuttoliike ja rajaturvallisuus

1 687

3 104

3 454

3 791

4 302

4 359

4 910

25 607

5.  Turvallisuus ja puolustus

1 598

1 750

1 762

2 334

2 497

2 611

2 785

15 337

6.  Naapurialueet ja muu maailma

15 309

15 522

14 789

16 609

15 827

15 046

15 235

108 337

7.  EU:n yleinen hallinto

10 021

10 215

10 342

10 586

10 887

11 229

11 443

74 723

joista: Toimielinten hallintomenot

7 742

7 878

7 945

8 107

8 310

8 541

8 660

57 183

MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ

107 885

166 070

165 443

170 921

169 709

159 852

162 014

1 101 894

MAKSUMÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ

154 065

153 850

152 682

151 436

151 175

159 978

155 025

1 078 211

49.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 325, 20.12.2022, s. 11.
(2) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11.
(3) EUVL C 444 I, 22.12.2020, s. 4.
(4) EUVL C 445, 29.10.2021, s. 240.
(5) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28.
(6) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 1.
(7) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 23.
(8) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(9) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0194.
(10) EUVL C 177, 17.5.2023, s. 115.
(11) [Lisätään viittaus: hyväksyminen täysistunnossa 20–21. syyskuuta]
(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2463, annettu 14. joulukuuta 2022, välineen perustamisesta tuen antamiseksi Ukrainalle vuonna 2023 (makrotaloudellinen rahoitusapu plus) (EUVL L 322, 16.12.2022, s. 1).


Eurooppalainen medianvapaussäädös
PDF 451kWORD 142k
Euroopan parlamentin tarkistukset 3. lokakuuta 2023 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi mediapalvelujen yhteisestä kehyksestä sisämarkkinoilla (eurooppalainen medianvapaussäädös) ja direktiivin 2010/13/EU muuttamisesta (COM(2022)0457 – C9-0309/2022 – 2022/0277(COD))(1)
P9_TA(2023)0336A9-0264/2023

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  Riippumattomilla mediapalveluilla on ainutlaatuinen rooli sisämarkkinoilla. Ne muodostavat nopeasti muuttuvan ja taloudellisesti merkittävän alan ja tarjoavat samalla niin kansalaisille kuin yrityksillekin pääsyn monenlaisiin näkemyksiin ja luotettaviin tietolähteisiin ja täyttävät siten yleisen edun mukaisen tehtävän ”julkisena vahtikoirana”. Mediapalveluja on yhä enemmän saatavilla verkossa ja yli rajojen, mutta niihin ei sovelleta eri jäsenvaltioissa samoja sääntöjä ja samantasoista suojelua.
(1)  Riippumattomilla mediapalveluilla on ainutlaatuinen rooli demokratian, oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen ja sisämarkkinoiden toiminnan kannalta. Ne ovat välttämättömiä yleisen mielipiteen muodostamisessa, muodostavat nopeasti muuttuvan ja taloudellisesti merkittävän alan ja tarjoavat samalla niin kansalaisille kuin yrityksillekin pääsyn monenlaisiin näkemyksiin ja luotettaviin tietolähteisiin ja täyttävät siten yleisen edun mukaisen tehtävän ”vallan vahtikoirana”. Mediapalveluja on yhä enemmän saatavilla verkossa ja yli rajojen, mutta niihin ei sovelleta eri jäsenvaltioissa samoja sääntöjä ja samantasoista suojelua.
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
(1 a)  Samalla mediapalvelut ovat aina joko kulttuurisen ilmaisun välittäjiä tai edustavat itse suoraan jotakin kulttuurisen ilmaisun muotoa. Tämä kaksoisluonne on otettava huomioon kautta linjan. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 167 artiklan 4 kohdassa määrätään, että unioni ottaa kulttuuriin liittyvät näkökohdat huomioon muiden perussopimusten määräysten mukaisessa toiminnassaan, erityisesti kulttuuriensa monimuotoisuuden vaalimiseksi ja edistämiseksi.
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  Mediapalvelujen ainutlaatuisen roolin vuoksi niiden vapauden ja moniarvoisuuden suojelu on olennainen osa hyvin toimivia mediapalvelujen sisämarkkinoita, jäljempänä myös ’media-alan sisämarkkinat’. Kyseiset markkinat ovat uuden vuosisadan alun jälkeen muuttuneet huomattavasti: niistä on tullut yhä digitaalisempia ja kansainvälisempiä. Markkinat tarjoavat monenlaisia taloudellisia mahdollisuuksia, mutta niihin kohdistuu myös useita haasteita. Unionin olisi autettava media-alaa hyödyntämään näitä mahdollisuuksia sisämarkkinoilla ja samalla suojeltava unionin ja sen jäsenvaltioiden yhteisiä arvoja, kuten perusoikeuksia.
(2)  Mediapalvelujen ainutlaatuisen roolin vuoksi ja koska mediapalvelut ovat yksi demokratian tärkeimmistä pilareista, olisi kiinnitettävä erityistä huomiota tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden suojeluun mediapalvelujen sisämarkkinoilla. Kyseiset markkinat ovat uuden vuosisadan alun jälkeen muuttuneet huomattavasti: niistä on tullut yhä digitaalisempia ja kansainvälisempiä. Markkinat tarjoavat monenlaisia taloudellisia mahdollisuuksia, mutta niihin kohdistuu myös useita haasteita. Unionin olisi tuettava media-alaa, jotta se voi hyödyntää näitä mahdollisuuksia sisämarkkinoilla, ja samalla suojeltava unionin ja sen jäsenvaltioiden yhteisiä arvoja, kuten perusoikeuksia.
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)  Digitaalinen media tarjoaa kansalaisille ja yrityksille välittömästi saatavilla olevaa mediasisältöä, jota he kuluttavat henkilökohtaisilla laitteillaan, yhä useammin rajat ylittävässä ympäristössä. Maailmanlaajuiset verkkoalustat toimivat väylänä mediasisältöön, ja niiden liiketoimintamallit usein poistavat välikädet käyttäjien ja mediapalvelujen välistä ja voimistavat polarisoivaa sisältöä ja disinformaatiota. Nämä alustat ovat myös keskeisiä verkkomainonnan tarjoajia, mikä on ohjannut rahavaroja pois media-alalta. Tämä on vaikuttanut sen rahoituksen kestävyyteen ja siten myös tarjotun sisällön monimuotoisuuteen. Koska mediapalvelut ovat osaamis- ja pääomavaltaisia, niiden on oltava riittävän suuria, jotta ne voivat säilyttää kilpailukykynsä ja menestyä sisämarkkinoilla. Tätä varten on erityisen tärkeää voida tarjota palveluja yli rajojen ja hankkia investointeja myös muista jäsenvaltioista tai muissa jäsenvaltioissa.
(3)  Digitaalinen media tarjoaa kansalaisille ja yrityksille välittömästi saatavilla olevaa mediasisältöä ja -palveluja, joita he kuluttavat henkilökohtaisilla laitteillaan, yhä useammin rajat ylittävässä ympäristössä. Maailmanlaajuiset verkkoalustat ja hakukoneet toimivat väylänä mediasisältöön, ja niiden liiketoimintamallit aivan liian usein poistavat välikädet käyttäjien ja mediapalvelujen välistä ja voimistavat polarisoivaa sisältöä ja disinformaatiota. Nämä alustat ja hakukoneet ovat myös keskeisiä verkkomainonnan tarjoajia tai helpottajia, mikä on ohjannut rahavaroja pois media-alalta. Tämä on vaikuttanut sen rahoituksen kestävyyteen ja journalistiseen työhön ja siten myös tarjotun sisällön monimuotoisuuteen. Sen vuoksi verkkoalustat ja hakukoneet olisi sisällytettävä tämän asetuksen soveltamisalaan, jotta varmistetaan tiedotusvälineiden riippumattomuus ja monimuotoisuus. Koska mediapalvelut ovat osaamis- ja pääomavaltaisia, niiden on pystyttävä saavuttamaan yleisönsä, jotta ne voivat säilyttää kilpailukykynsä ja menestyä sisämarkkinoilla. Tätä varten on erityisen tärkeää voida tarjota palveluja yli rajojen ja hankkia investointeja myös muista jäsenvaltioista tai muissa jäsenvaltioissa.
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Mediapalvelujen sisämarkkinat eivät kuitenkaan ole riittävän yhdentyneet. Vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla haittaavat useat kansalliset rajoitukset. Erityisesti tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen liittyvät erilaiset kansalliset säännöt ja lähestymistavat, riittämätön yhteistyö kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten välillä sekä julkisten ja yksityisten taloudellisten varojen läpinäkymätön ja epäoikeudenmukainen jakaminen vaikeuttavat mediamarkkinoiden toimijoiden toimintaa ja laajentumista rajojen yli ja johtavat epätasapuolisiin toimintaedellytyksiin kaikkialla unionissa. Mediapalvelujen sisämarkkinoiden eheyteen voivat vaikuttaa kielteisesti myös palveluntarjoajat, jotka osallistuvat järjestelmälliseen disinformaation levittämiseen, mukaan lukien tiedonmanipulointi ja häirintä, ja käyttävät sisämarkkinoiden vapauksia väärin. Tällaisia palveluntarjoajia ovat myös tiettyjen kolmansien maiden rahoittamat valtion määräysvallassa olevat mediapalvelujen tarjoajat.
(4)  Mediapalvelujen sisämarkkinat eivät kuitenkaan ole riittävän yhdentyneet. Erityisesti tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen liittyvät erilaiset kansalliset säännöt ja lähestymistavat, riittämätön yhteistyö kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten välillä sekä julkisten ja yksityisten taloudellisten varojen läpinäkymätön ja epäoikeudenmukainen jakaminen vaikeuttavat mediamarkkinoiden toimijoiden toimintaa ja laajentumista rajojen yli ja johtavat epätasapuolisiin toimintaedellytyksiin kaikkialla unionissa. Mediapalvelujen sisämarkkinoiden eheyteen voivat vaikuttaa kielteisesti myös palveluntarjoajat, jotka osallistuvat järjestelmälliseen disinformaation levittämiseen, mukaan lukien tiedonmanipulointi ja häirintä, ja käyttävät sisämarkkinoiden vapauksia väärin. Tällaisia palveluntarjoajia ovat myös tiettyjen kolmansien maiden rahoittamat valtion määräysvallassa olevat mediapalvelujen tarjoajat. Lisäksi olisi vahvistettava yhteiset vähimmäisvaatimukset tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja toimituksellista riippumattomuutta koskeville kansallisille säännöille ja lähestymistavoille kunnioittaen samalla jäsenvaltioiden toimivaltaa. Tällaisten vähimmäisvaatimusten vahvistaminen on ennakkoedellytys sisämarkkinoiden toiminnalle.
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Lisäksi jotkin jäsenvaltiot ovat toteuttaneet sääntelytoimenpiteitä vastatakseen haasteisiin, joita kohdistuu tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja vapauteen verkossa, ja niin tekevät todennäköisesti muutkin jäsenvaltiot, mikä saattaa entisestään lisätä kansallisten lähestymistapojen hajanaisuutta ja vapaaseen liikkuvuuteen sisämarkkinoilla kohdistuvia rajoituksia.
(5)  Lisäksi jotkin jäsenvaltiot ovat toteuttaneet sääntelytoimenpiteitä vastatakseen haasteisiin, joita kohdistuu tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja vapauteen verkossa, ja niin tekevät jatkossakin todennäköisesti myös muut jäsenvaltiot, mikä saattaa entisestään lisätä kansallisten lähestymistapojen hajanaisuutta ja vapaaseen liikkuvuuteen sisämarkkinoilla kohdistuvia rajoituksia.
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
(5 a)  Mediapalvelujen vapaat ja toimivat sisämarkkinat ovat toimivan demokratian keskeinen pilari, sillä ne tarjoavat vastaanottajille pääsyn monenlaisiin erilaisiin näkemyksiin ja luotettaviin tietolähteisiin. Verkkoympäristön kasvava rooli ja sen uudet toiminnot ovat mullistaneet mediapalvelujen markkinat, sillä se on tehnyt niistä yhä enenevässä määrin rajat ylittävät ja edistänyt todellisia eurooppalaisia mediapalvelujen markkinoita. Tällaisessa ympäristössä mediapalveluja on paitsi tarjolla myös helposti unionin kuluttajien saatavilla heidän alkuperäjäsenvaltiostaan riippumatta. Yhden jäsenvaltion vastaanottajille tuotettujen mediapalvelujen tavoittavuus voi olla paljon alun perin aiottua laajempi. Erilaiset lähestymistavat kansallisella tasolla voivat haitata mediapalvelujen tarjoajien kykyä toimia tasapuolisin toimintaedellytyksin mediapalvelujen, myös uutisten ja ajankohtaisten tietojen, saataville asettamiseksi. Tällaiset lähestymistavat ovat aiheuttaneet markkinoiden hajanaisuutta ja oikeudellista epävarmuutta sekä lisänneet vaatimusten noudattamisesta mediapalvelujen tarjoajille ja media-alan ammattilaisille aiheutuvia kustannuksia. Sen vuoksi tarvitaan yhtenäinen oikeudellinen kehys, jolla varmistetaan mediapalvelujen tarjoajien sääntöjen yhdenmukainen soveltaminen kaikkialla unionissa ja varmistetaan, että unionin vastaanottajilla on käytettävissään laaja valikoima luotettavia tietolähteitä ja laadukasta journalismia julkishyödykkeinä, jotta he voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja, myös demokratioidensa tilanteesta.
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 b kappale (uusi)
(5 b)  Oikeus sananvapauteen ja tiedonvälityksen vapauteen vahvistetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, 11 artiklassa ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen 10 artiklassa, ja siihen sisältyy myös oikeus vastaanottaa ja levittää tietoja sekä tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus viranomaisten siihen puuttumatta ja alueellisista rajoista riippumatta. Nämä edellyttävät myös, että monimuotoisuus vakiintuu eurooppalaisissa viestintätiloissa ja että jäsenvaltiot turvaavat tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja edistävät sitä. Tässä asetuksessa on hyödynnetty Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä, ja se pohjautuu Euroopan neuvoston asiasta laatimiin standardeihin.
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Mediapalvelujen vastaanottajien (luonnolliset henkilöt, jotka ovat jäsenvaltioiden kansalaisia tai joilla on heille unionin oikeuden mukaan kuuluvia oikeuksia, sekä unioniin sijoittautuneet oikeushenkilöt) olisi unionissa voitava tosiasiallisesti nauttia vapaudesta vastaanottaa vapaita ja moniarvoisia mediapalveluja sisämarkkinoilla. Mediapalvelujen rajat ylittävää tarjontaa edistettäessä olisi varmistettava mediapalvelujen vastaanottajien vähimmäissuoja sisämarkkinoilla. Tämä olisi Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, 11 artiklaan sisältyvän tietojen vastaanottamista ja levittämistä koskevan oikeuden mukaista. Sen vuoksi on tarpeen yhdenmukaistaa mediapalveluja koskevien kansallisten sääntöjen tietyt näkökohdat. Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin loppuraportissa kansalaiset kehottivat EU:ta edistämään edelleen tiedotusvälineiden riippumattomuutta ja moniarvoisuutta erityisesti antamalla lainsäädäntöä, jolla puututaan tiedotusvälineiden riippumattomuuteen kohdistuviin uhkiin vahvistamalla EU:n laajuiset vähimmäisvaatimukset.46
(6)  Mediapalvelujen vastaanottajien (luonnolliset henkilöt, joilla on heille unionin oikeuden mukaan kuuluvia oikeuksia, sekä unioniin sijoittautuneet oikeushenkilöt) olisi unionissa voitava tosiasiallisesti nauttia vapaudesta saada pääsy vapaisiin ja moniarvoisiin mediapalveluihin sisämarkkinoilla. Mediapalvelujen rajat ylittävää tarjontaa edistettäessä olisi varmistettava mediapalvelujen vastaanottajien vähimmäissuoja sisämarkkinoilla. Tämä olisi perusoikeuskirjan 11 artiklaan sisältyvän oikeuden mukaista. Perusoikeuskirjan 22 artiklan mukaan unioni kunnioittaa kulttuurista, uskonnollista ja kielellistä monimuotoisuutta. Sen vuoksi on tarpeen yhdenmukaistaa mediapalveluja koskevien kansallisten sääntöjen tietyt näkökohdat. Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin loppuraportissa kansalaiset kehottivat EU:ta edistämään edelleen tiedotusvälineiden riippumattomuutta ja moniarvoisuutta erityisesti antamalla lainsäädäntöä, jolla puututaan tiedotusvälineiden riippumattomuuteen kohdistuviin uhkiin vahvistamalla EU:n laajuiset vähimmäisvaatimukset46.
__________________
__________________
46 Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi – raportti lopputuloksesta, toukokuu 2022, erityisesti ehdotuksen nro 27 kohta 1 ja ehdotuksen nro 37 kohta 4.
46 Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi – raportti lopputuloksesta, toukokuu 2022, erityisesti ehdotuksen nro 27 kohta 1 ja ehdotuksen nro 37 kohta 4.
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 kappale
(7)  Mediapalvelun määritelmä olisi tässä asetuksessa rajoitettava palveluihin siten kuin ne on määritelty perussopimuksessa, ja siksi sen piiriin olisi kuuluttava kaikenlainen taloudellinen toiminta. Määritelmän ulkopuolelle olisi jätettävä verkkoalustalle ladattu käyttäjien tuottama sisältö, ellei se ole ammattitoimintaa, josta tavallisesti tarjotaan korvausta (joko taloudellista tai muunlaista). Sen ulkopuolelle olisi jätettävä myös puhtaasti yksityinen viestien vaihto (kuten sähköpostit) sekä kaikki sellaiset palvelut, joiden pääasiallisena tarkoituksena ei ole tarjota audiovisuaalisia ohjelmia, ääniohjelmia tai lehtijulkaisuja, eli palvelut, joissa sisältö on palvelun kannalta pelkästään liitännäistä eikä sen pääasiallinen tarkoitus, kuten mainokset tai tiedot, jotka liittyvät muiden kuin mediapalveluja tarjoavien verkkosivustojen tarjoamiin tuotteisiin tai palveluihin. Mediapalvelun määritelmän olisi katettava erityisesti televisio- tai radiolähetykset, tilattavat audiovisuaaliset mediapalvelut, podcastit ja lehtijulkaisut. Yritysviestintä ja julkisten tai yksityisten yhteisöjen tiedotus- tai mainosmateriaalin jakelu olisi jätettävä määritelmän ulkopuolelle.
(7)  Mediapalvelun määritelmä olisi tässä asetuksessa rajoitettava palveluihin siten kuin ne on määritelty perussopimuksessa, ja siksi sen piiriin olisi kuuluttava kaikenlainen taloudellinen toiminta, josta tavallisesti maksetaan korvaus, mukaan lukien epätyypilliset työsuhteen muodot, kuten freelancerina ja itsensä työllistävänä toimittajana toimiminen. Määritelmän ulkopuolelle olisi jätettävä verkkoalustalle ladattu käyttäjien tuottama sisältö, ellei se ole ammattitoimintaa, josta tavallisesti tarjotaan korvausta (joko taloudellista tai muunlaista). Sen ulkopuolelle olisi jätettävä myös puhtaasti yksityinen viestien vaihto (kuten sähköpostit) sekä kaikki sellaiset palvelut, joiden pääasiallisena tarkoituksena ei ole tarjota audiovisuaalisia ohjelmia, ääniohjelmia tai lehtijulkaisuja, eli palvelut, joissa sisältö on palvelun kannalta pelkästään liitännäistä eikä sen pääasiallinen tarkoitus, kuten mainokset tai tiedot, jotka liittyvät muiden kuin mediapalveluja tarjoavien verkkosivustojen tarjoamiin tuotteisiin tai palveluihin. Yritysviestintä ja julkisten tai yksityisten yhteisöjen tiedotus- tai mainosmateriaalin jakelu olisi jätettävä määritelmän ulkopuolelle.
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
(7 a)  Mediaympäristö käy läpi suuria ja nopeita muutoksia. Tiedotusvälineiden rooli demokraattisessa yhteiskunnassa ei ole muuttunut, mutta tiedotusvälineillä on uusia välineitä vuorovaikutuksen ja aktiivisen osallistumisen helpottamiseksi. On tärkeää, että tiedotusvälineitä koskevassa politiikassa otetaan huomioon tämä ja tuleva kehitys. Sen vuoksi tässä asetuksessa käytettyä tiedotusvälineiden käsitettä olisi tulkittava laajasti siten, että se kattaa kaikki toimijat, jotka osallistuvat sisällön tuottamiseen ja levittämiseen mahdollisesti suurelle määrälle ihmisiä ja joilla on toimituksellinen vastuu tai jotka valvovat sisältöä.
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)  Digitaalisilla mediamarkkinoilla videonjakoalustojen tai erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajat voivat kuulua mediapalvelujen tarjoajan määritelmän piiriin. Tällaisilla palveluntarjoajilla on yleensä keskeinen asema sisällön järjestämisessä esimerkiksi automaattisin menetelmin tai algoritmien avulla, mutta ne eivät ole toimituksellisessa vastuussa sisällöstä, johon ne tarjoavat pääsyn. Yhä yhdentyneemmässä mediaympäristössä jotkin videonjakoalustojen tai erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajat ovat kuitenkin alkaneet käyttää toimituksellista määräysvaltaa palvelujensa osassa tai osissa. Tällaista toimijaa voitaisiin siksi pitää sekä videonjakoalustan tai erittäin suuren verkkoalustan tarjoajana että mediapalvelujen tarjoajana.
(8)  Digitaalisilla mediamarkkinoilla videonjakoalustojen tai erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajat voivat kuulua mediapalvelujen tarjoajan määritelmän piiriin. Tällaisilla palveluntarjoajilla on yleensä keskeinen asema sisällön järjestämisessä esimerkiksi automaattisin menetelmin tai algoritmien avulla, mutta ne eivät ole toimituksellisessa vastuussa sisällöstä, johon ne tarjoavat pääsyn. Yhä yhdentyneemmässä mediaympäristössä jotkin videonjakoalustojen tai erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajat ovat kuitenkin alkaneet käyttää toimituksellista määräysvaltaa palvelujensa osassa tai osissa. Tällaista toimijaa voitaisiin siksi tilanteessa, jossa tällainen toimija käyttää toimituksellista määräysvaltaa palvelujensa osassa tai osissa, pitää sekä videonjakoalustan tai erittäin suuren verkkoalustan tarjoajana että mediapalvelujen tarjoajana.
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
(8 a)  Verkkoalustojen valmiudet tarjota pääsy mediapalveluihin noudattamatta toimituksellista vastuuta sisällöstä ja markkinoida tätä kohdekäyttäjille mainonnalla mahdollistaa niiden toimimisen mediapalvelujen tarjoajien, joiden mediapalveluja ne välittävät ja jakavat, suorina kilpailijoina. Koska taloudellinen arvo siirtyy verkkoalustoille, tässä asetuksessa vahvistettu ’yleisömittauksen’ määritelmä olisi ymmärrettävä siten, että se kattaa mediapalvelujen ja verkkoalustojen käyttäjien kuluttamia mediapalveluja koskevan tiedon. Näin varmistetaan, että kaikki sisällön jakamiseen osallistuvat välittäjät ovat avoimia yleisömittauksen menetelmistään, jotta mainostajat voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja, minkä pitäisi ohjata kilpailua.
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  Yleisömittauksen määritelmän olisi katettava mittausjärjestelmät, jotka on kehitetty itsesääntelyyn perustuvissa organisaatioissa (kuten toimialan yhteisissä komiteoissa) toimialan hyväksymien standardien mukaisesti, sekä mittausjärjestelmät, joita ei ole kehitetty tällaisten itsesääntelyyn perustuvien lähestymistapojen mukaisesti. Jälkimmäisiä käyttävät yleensä tietyt verkkotoimijat, jotka suorittavat yleisömittauksensa itse tai tarjoavat markkinoilla omia yleisömittausjärjestelmiään. Tällaiset järjestelmät eivät välttämättä ole yhteisesti hyväksyttyjen toimialan standardien mukaisia. Koska tällaisilla yleisömittausjärjestelmillä on merkittävä vaikutus mainos- ja mediamarkkinoihin, niiden olisi kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan.
(9)  Yleisömittauksen määritelmän olisi katettava mittausjärjestelmät, jotka on kehitetty itsesääntelyyn perustuvissa organisaatioissa (kuten toimialan yhteisissä komiteoissa) toimialan hyväksymien standardien mukaisesti, sekä mittausjärjestelmät, joita ei ole kehitetty tällaisten itsesääntelyyn perustuvien lähestymistapojen mukaisesti. Jälkimmäisiä käyttävät yleensä tietyt verkkotoimijat, mukaan lukien verkkoalustat, jotka suorittavat yleisömittauksensa itse tai tarjoavat markkinoilla omia yleisömittausjärjestelmiään. Tällaiset järjestelmät eivät välttämättä ole yhteisesti hyväksyttyjen toimialan standardien mukaisia. Koska tällaisilla yleisömittausjärjestelmillä on merkittävä vaikutus mainos- ja mediamarkkinoihin, niiden olisi kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan. Mediapalvelujen tarjoajaa, joka noudattaa yhteisesti hyväksyttyjä toimialan standardeja, ei pitäisi pitää omaomisteisen yleisömittausjärjestelmän tarjoajana.
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  Valtion mainonta olisi ymmärrettävä laajasti siten, että siihen kuuluvat useiden erilaisten viranomaisten tai julkisten tahojen suorittamat sekä niille tai niiden lukuun suoritetut edistämistoimet (oman toiminnan edistäminen tai muu edistäminen). Tällaisia tahoja ovat muun muassa hallitukset, sääntelyviranomaiset tai -elimet, eri aloilla toimivat valtion omistamat yritykset tai muut valtion määräysvallassa olevat kansalliset tai alueelliset tahot sekä yli miljoonan asukkaan alueellisten yhteisöjen paikallishallinnot. Valtion mainonnan määritelmän ulkopuolelle olisi kuitenkin jätettävä viranomaisten hätäviestit, joita tarvitaan esimerkiksi luonnonkatastrofien, terveyteen liittyvien hätätilanteiden, onnettomuuksien tai muiden yksilöille haitallisten äkillisten vaaratilanteiden sattuessa.
(10)  Valtion mainonta olisi ymmärrettävä laajasti siten, että siihen kuuluvat useiden erilaisten viranomaisten tai julkisten tahojen suorittamat sekä niille tai niiden lukuun suoritetut edistämistoimet (oman toiminnan edistäminen tai muu edistäminen, mikä kattaa mainonnan ja hankinnat). Tällaisia tahoja ovat muun muassa unionin toimielimet, elimet tai laitokset, hallitukset, sääntelyviranomaiset tai -elimet, eri aloilla toimivat valtion omistamat yritykset tai muut valtion määräysvallassa olevat kansalliset, alueelliset tai paikalliset tahot. Kansallisessa lainsäädännössä olisi säädettävä etukäteen kriteerit valtion mainonnan ja hankintojen jakamiseksi, myös luonnonkatastrofien, terveyteen liittyvien hätätilanteiden, onnettomuuksien tai sellaisten muiden ennakoimattomien ja suurten vaaratilanteiden sattuessa, jotka voivat olla haitallisia merkittävälle osalle väestöstä. Viranomaisten hätäviestit olisi ymmärrettävä laajasti siten, että ne ovat eri asia kuin valtion mainonta.
Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  Jotta voidaan varmistaa, että yhteiskunta hyötyy media-alan sisämarkkinoista, on olennaisen tärkeää taata paitsi perussopimuksen mukaiset perusvapaudet myös oikeusvarmuus, jota mediapalvelujen vastaanottajat tarvitsevat nauttiakseen niiden tarjoamista eduista. Mediapalvelujen vastaanottajilla olisi oltava pääsy laadukkaisiin, pää- ja muiden toimittajien riippumattomasti ja journalististen standardien mukaisesti tuottamiin mediapalveluihin, jotka tarjoavat luotettavaa tietoa, mukaan lukien uutiset ja ajankohtaissisältö. Tämä oikeus ei tarkoita sitä, että millään tietyllä mediapalvelujen tarjoajalla olisi vastaavasti velvollisuus noudattaa standardeja, joista ei nimenomaisesti säädetä laissa. Laadukkaat mediapalvelut ovat myös lääke disinformaatiota vastaan, mukaan lukien ulkomainen tiedonmanipulointi ja häirintä.
(11)  Jotta voidaan varmistaa, että yhteiskunta hyötyy media-alan sisämarkkinoista, on olennaisen tärkeää taata paitsi perussopimuksen mukaiset perusvapaudet myös oikeusvarmuus, jota mediapalvelujen vastaanottajat tarvitsevat nauttiakseen niiden tarjoamista eduista. Mediapalvelujen vastaanottajilla olisi oltava pääsy laadukkaisiin, toimittajien, päätoimittajien, vastaavien päätoimittajien ja media-alan työntekijöiden riippumattomasti ja eettisten ja ammatillisten journalististen vaatimusten mukaisesti tuottamiin mediapalveluihin, jotka siis tarjoavat luotettavaa tietoa, jolla on poliittista tai yhteiskunnallista merkitystä paikallisella, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla, viranomaisten siihen puuttumatta tai ilman, että taloudelliset edut vaikuttavat niihin. Laadukkaat mediapalvelut ovat myös olennainen lääke disinformaatiota vastaan, mukaan lukien ulkomainen tiedonmanipulointi ja häirintä.
Tarkistus 17
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 kappale
(14)  Toimituksellisen riippumattomuuden suojelu on mediapalvelujen tarjoajien toiminnan harjoittamisen ja niiden ammatillisen integriteetin edellytys. Erityisen tärkeää toimituksellinen riippumattomuus on uutis- ja ajankohtaissisältöä tarjoaville mediapalvelujen tarjoajille, kun otetaan huomioon sen yhteiskunnallinen merkitys julkisena hyödykkeenä. Mediapalvelujen tarjoajien olisi voitava harjoittaa taloudellista toimintaansa vapaasti sisämarkkinoilla ja kilpailla tasavertaisesti ympäristössä, joka toimii enenevässä määrin verkossa ja jossa tieto kulkee rajojen yli.
(14)  Toimituksellisen riippumattomuuden suojelu on mediapalvelujen tarjoajien toiminnan harjoittamisen ja niiden ammatillisen integriteetin edellytys, erityisesti kun otetaan huomioon sen yhteiskunnallinen merkitys julkisena hyödykkeenä. Mediapalvelujen tarjoajien olisi voitava harjoittaa taloudellista toimintaansa vapaasti sisämarkkinoilla ja kilpailla tasavertaisesti ympäristössä, joka toimii enenevässä määrin verkossa ja jossa tieto kulkee rajojen yli. Lisäksi tiedotusvälineiden riippumattomuuden ja moniarvoisuuden takaamiseksi on keskeisen tärkeää, että otetaan käyttöön tarvittavat toimenpiteet sellaisen turvallisen ympäristön luomiseksi, jossa toimittajien, päätoimittajien, vastaavien päätoimittajien ja media-alan työntekijöiden on mahdollista harjoittaa toimintaansa. Tätä varten tiedotusvälineiden vapauden turvaamisen lisäksi on tarpeen suojella vapautta tiedotusvälineiden sisällä.
Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 kappale
(15)  Jäsenvaltiot ovat käyttäneet eri keinoja suojellakseen toimituksellista riippumattomuutta, johon kohdistuu kaikkialla unionissa yhä enemmän haasteita. Varsinkin mediapalvelujen tarjoajien toimituksellisiin päätöksiin puututaan useissa jäsenvaltioissa yhä useammin. Tällainen puuttuminen voi olla suoraa tai epäsuoraa, ja sen tekijöinä voivat olla esimerkiksi valtio tai muut toimijat, kuten viranomaiset, vaaleilla valitut virkamiehet, hallituksen virkamiehet tai poliitikot, jotka pyrkivät esimerkiksi tavoittelemaan poliittista etua. Osakkeenomistajat ja muut yksityiset osapuolet, joilla on osakkuuksia mediapalveluja tarjoavissa yrityksissä, voivat taloudellista tai muuta etua tavoitellessaan toimia tavoilla, jotka ylittävät välttämättömän tasapainon yhtäältä niiden oman elinkeinon- ja sananvapauden ja toisaalta toimituksellisen sananvapauden ja käyttäjien tiedonsaantioikeuksien välillä. Lisäksi median jakelun ja kulutuksen viimeaikaiset suuntaukset erityisesti verkkoympäristössä ovat saaneet jäsenvaltiot harkitsemaan lakeja, joiden tarkoituksena on säännellä mediasisällön tarjoamista. Myös mediapalvelujen tarjoajien lähestymistavat toimituksellisen riippumattomuuden takaamiseksi vaihtelevat. Toimituksellisiin päätöksiin puuttuminen sekä sääntelyn ja lähestymistapojen hajanaisuus vahingoittavat mediapalvelujen tarjoajien taloudellisen toiminnan harjoittamisen edellytyksiä ja viime kädessä myös kansalaisten ja yritysten vastaanottamien mediapalvelujen laatua sisämarkkinoilla. Sen vuoksi on tarpeen ottaa käyttöön tehokkaita suojatoimia, joiden avulla toimituksellinen vapaus toteutuu kaikkialla unionissa, jotta mediapalvelujen tarjoajat voivat tuottaa ja jakaa sisältöään riippumattomasti yli rajojen ja palvelun vastaanottajat voivat vastaanottaa tällaista sisältöä.
(15)  Jäsenvaltiot ovat käyttäneet eri keinoja suojellakseen toimituksellista riippumattomuutta, johon kohdistuu kaikkialla unionissa yhä enemmän haasteita. Lainsäädäntötoimet ovat tarpeen, koska mediapalvelujen tarjoajien toimituksellisiin päätöksiin puututaan useissa jäsenvaltioissa yhä useammin. Tällainen puuttuminen voi rikkoa oikeusvaltioperiaatetta, se voi olla suoraa tai epäsuoraa ja sen tekijöinä voivat olla esimerkiksi valtio tai muut toimijat, kuten viranomaiset, vaaleilla valitut virkamiehet, hallituksen virkamiehet tai poliitikot, jotka pyrkivät esimerkiksi tavoittelemaan poliittista etua. Osakkeenomistajat ja muut yksityiset osapuolet, joilla on osakkuuksia mediapalveluja tarjoavissa yrityksissä, voivat taloudellista tai muuta etua tavoitellessaan toimia tavoilla, jotka ylittävät välttämättömän tasapainon yhtäältä niiden oman elinkeinon- ja sananvapauden ja toisaalta toimituksellisen sananvapauden ja käyttäjien tiedonsaantioikeuksien välillä. Näin vaikuttaa tapahtuvan erityisesti silloin, kun taloudellinen valta luo vallan muokata mielipiteitä, mikä saattaa vaikuttaa yleisen mielipiteen muodostamiseen. Lisäksi median jakelun ja kulutuksen viimeaikaiset suuntaukset erityisesti verkkoympäristössä ovat saaneet jäsenvaltiot harkitsemaan lakeja, joiden tarkoituksena on säännellä mediasisällön tarjoamista. Myös mediapalvelujen tarjoajien lähestymistavat toimituksellisen riippumattomuuden takaamiseksi vaihtelevat. Toimituksellisiin päätöksiin puuttuminen sekä sääntelyn ja lähestymistapojen hajanaisuus vahingoittavat mediapalvelujen tarjoajien taloudellisen toiminnan harjoittamisen edellytyksiä ja viime kädessä myös kansalaisten ja yritysten vastaanottamien mediapalvelujen laatua sisämarkkinoilla. Sen vuoksi on tarpeen ottaa käyttöön tehokkaita suojatoimia, joiden avulla toimituksellinen vapaus toteutuu kaikkialla unionissa, jotta mediapalvelujen tarjoajat voivat tuottaa ja jakaa mediapalvelujaan riippumattomasti yli rajojen ja palvelun vastaanottajat voivat vastaanottaa tällaisia mediapalveluja.
Tarkistus 19
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 16 kappale
(16)  Pää- ja muut toimittajat ovat luotettavan mediasisällön tuottamisen ja tarjoamisen kannalta tärkeimpiä toimijoita erityisesti roolissaan uutisten ja ajankohtaisten asioiden raportoijina. Siksi on ratkaisevan tärkeää suojella toimittajien mahdollisuuksia kerätä tietoja, tarkistaa niiden paikkansapitävyys ja analysoida niitä, mukaan lukien luottamuksellisesti annetut tiedot. Mediapalvelujen tarjoajien ja toimittajien (mukaan lukien epätyypillisissä työsuhteissa olevat, kuten freelancerit) olisi erityisesti voitava luottaa siihen, että journalistisia lähteitä ja viestintää suojellaan tehokkaasti, myös valvontateknologioiden käytöltä, sillä ilman tällaista suojelua lähteet saattavat jättää antamatta tiedotusvälineille tietoja, jotka auttavat niitä tiedottamaan yleisölle yleistä etua koskevista asioista. Tämä voi heikentää toimittajien vapautta harjoittaa taloudellista toimintaansa ja täyttää elintärkeän tehtävänsä ”julkisena vahtikoirana”, mikä vaikuttaa kielteisesti laadukkaiden mediapalvelujen saatavuuteen. Journalististen lähteiden suojelu edistää perusoikeuskirjan 11 artiklassa vahvistetun perusoikeuden suojelua.
(16)  Toimittajat, päätoimittajat, vastaavat päätoimittajat ja media-alan työntekijät ovat luotettavien mediapalvelujen tuottamisen ja tarjoamisen kannalta tärkeimpiä toimijoita. Siksi on ratkaisevan tärkeää suojella toimittajien mahdollisuuksia kerätä tietoja, tarkistaa niiden paikkansapitävyys ja analysoida niitä, mukaan lukien sekä verkossa että sen ulkopuolella luottamuksellisesti annetut tiedot. Mediapalvelujen tarjoajien, media-alan työntekijöiden ja toimittajien (mukaan lukien epätyypillisissä työsuhteissa olevat, kuten freelancerit ja bloggaajat) olisi erityisesti voitava luottaa siihen, että journalistisia lähteitä ja viestintää suojellaan mahdollisimman tehokkaasti, myös mielivaltaiselta puuttumiselta ja valvontateknologioiden käytöltä, sillä ilman tällaista suojelua lähteet saattavat jättää antamatta tiedotusvälineille tietoja, jotka auttavat niitä tiedottamaan yleisölle yleistä etua koskevista asioista. Tämä voi heikentää toimittajien ja media-alan työntekijöiden ilmaisunvapautta ja valmiuksia harjoittaa taloudellista toimintaansa ja täyttää elintärkeän tehtävänsä ”vallan vahtikoirana”, mikä vaikuttaa kielteisesti laadukkaiden mediapalvelujen saatavuuteen. Journalististen lähteiden suojelu on ennakkoedellytys perusoikeuskirjan 11 artiklassa vahvistetun perusoikeuden suojelulle ja ratkaisevan tärkeää sen roolin turvaamisessa, joka tutkivalla journalismilla on ”vahtikoirana” demokraattisissa yhteiskunnissa.
Tarkistus 20
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)
(16 a)  Oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen unionissa on olennaisen tärkeää demokratioiden toiminnalle jäsenvaltioissa. Tähän tarkoitettuihin unionin välineisiin on lisätty SEU-sopimuksen 7 artiklassa vahvistetun menettelyn lisäksi uusia kehyksiä, kuten komission vuotuinen oikeusvaltiokertomus ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/20921 a. Oikeusvaltiojärjestelmän toimivuus kytkeytyy suoraan vapaisiin ja moniarvoisiin tiedotusvälineisiin. Tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus muodostavat oikeusvaltioperiaatteen noudattamista koskevan unionin kehyksen keskeisen pilarin, ja tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden tilaa tarkastellaan vuosittain oikeusvaltiota koskevassa komission vuosikertomuksessa. Journalististen lähteiden suojelu, toimituksellisen riippumattomuuden takeet ja vankka suojajärjestelmä tiettyjen toimenpiteiden ja teknologioiden väärinkäytöltä ovat olennaisen tärkeitä unionin oikeusvaltiokehyksen ylläpitämiseksi. Toimet, jotka vaarantavat tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden, kuten mediapalvelujen tarjoajien pidättäminen, seuraamusten määrääminen heille tai heihin kohdistuvat etsintä, takavarikko tai tarkastus, vahingoittavat vakavasti oikeusvaltioperiaatetta, minkä vuoksi niiden olisi katsottava rikkovan oikeusvaltion periaatetta, mikä käynnistää SEU-sopimuksen 7 artiklassa ja asetuksessa (EU, Euratom) 2020/2092 säädettyjä seuraamusmekanismeja.
__________________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2092, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi (EUVL L 433I, 22.12.2020, s. 1).
Tarkistus 21
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 16 b kappale (uusi)
(16 b)  Toimittajiin ja media-alan työntekijöihin sovellettavat valvontamenetelmät vaihtelevat, ja ne voivat olla sähköisen viestinnän kuuntelua, metadatan, laitteen tai ohjelmiston hakkerointia palvelunestohyökkäykset mukaan lukien, salakuuntelua, videotallentamista, paikannustietojen seuraamista RFID-paikannuksella, GPS:llä tai matkaviestinverkon avulla, tiedonlouhintaa ja sosiaalisen median seurantaa. Tällaiset menetelmät voisivat vaikuttaa vakavasti toimittajien ja media-alan työntekijöiden oikeuksiin, jotka koskevat yksityisyyttä, heidän tietojensa suojaa ja sananvapautta. Tämän vuoksi tällä asetuksella tarjottu suojelu kattaa sekä digitaalisen valvonnan nykyiset muodot että tulevat teknologiat, joita voi syntyä teknologisen innovoinnin tuloksena. Kyseinen suojelu ei vaikuta sellaisen unionin nykyisen tai tulevan lainsäädännön soveltamiseen, jolla rajoitetaan tai kielletään liikaa yksityisyyttä loukkaavaksi katsotun erityisen valvontateknologian kehittäminen, kauppa ja käyttö. Vakoiluohjelmat, jotka tarjoavat täysimääräisen ja rajoittamattoman pääsyn henkilötietoihin, myös arkaluonteisiin tietoihin, laitteeseen asennettuna voivat vaikuttaa yksityisyyden suojan ydinperiaatteeseen, eikä niitä siksi voida missään oloissa katsoa tarpeellisiksi ja oikeasuhteisiksi unionin lainsäädännössä.
Tarkistus 22
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 kappale
(17)  Journalististen lähteiden suojelua koskeva sääntely jäsenvaltioissa on tällä hetkellä epäyhtenäistä. Jotkin jäsenvaltiot tarjoavat ehdottoman suojan sellaista pakottamista vastaan, jonka tarkoituksena on saada toimittajat paljastamaan rikosoikeudellisissa ja hallinnollisissa menettelyissä tietoja, joiden perusteella heidän lähteensä voi tunnistaa. Toiset jäsenvaltiot tarjoavat tiettyihin rikossyytteisiin perustuviin oikeudenkäynteihin rajoittuvan korkean suojan, kun taas joissakin jäsenvaltioissa suoja tarjotaan yleisen periaatteen muodossa. Tämä johtaa media-alan sisämarkkinoiden pirstaloitumiseen. Sen seurauksena toimittajat, jotka työskentelevät yhä enemmän rajat ylittävien hankkeiden parissa ja tarjoavat palvelujaan yleisöille rajojen yli, ja laajemmin mediapalvelujen tarjoajat kohtaavat todennäköisesti esteitä, oikeudellista epävarmuutta ja epätasapuolisia kilpailuolosuhteita. Siksi journalististen lähteiden ja viestinnän suojelua on yhdenmukaistettava ja vahvistettava edelleen unionin tasolla.
(17)  Journalististen lähteiden ja viestinnän suojelua koskeva sääntely jäsenvaltioissa on tällä hetkellä epäyhtenäistä. Jotkin jäsenvaltiot tarjoavat ehdottoman suojan sellaista pakottamista vastaan, jonka tarkoituksena on saada toimittajat paljastamaan rikosoikeudellisissa ja hallinnollisissa menettelyissä tietoja, joiden perusteella heidän lähteensä voi tunnistaa. Toiset jäsenvaltiot tarjoavat tiettyihin rikossyytteisiin perustuviin oikeudenkäynteihin rajoittuvan korkean suojan, kun taas joissakin jäsenvaltioissa suoja tarjotaan yleisen periaatteen muodossa. Euroopan neuvoston kodifioimista nykyisistä vaatimuksista ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vakiintuneesta oikeuskäytännöstä huolimatta useiden jäsenvaltioiden käytännön esimerkit ovat paljastaneet, että asiaan on hyvin erilaisia lähestymistapoja ja että joissakin tilanteissa journalistisia lähteitä ei suojella. Tämä johtaa media-alan sisämarkkinoiden pirstaloitumiseen. Sen seurauksena toimittajat, jotka työskentelevät yhä enemmän rajat ylittävien hankkeiden parissa ja tarjoavat palvelujaan yleisöille rajojen yli, ja laajemmin mediapalvelujen tarjoajat kohtaavat todennäköisesti esteitä, oikeudellista epävarmuutta ja epätasapuolisia kilpailuolosuhteita. Siksi journalististen lähteiden ja viestinnän suojelua on vahvistettava mahdollisimman kattavasti ja laajasti. Tätä varten tällä asetuksella yhdenmukaistetaan journalististen lähteiden ja viestinnän suojelun taso ottamalla käyttöön vähimmäissäännöt unionin tasolla. Journalistisiin lähteisiin puuttumista olisi aina punnittava yhdessä sananvapaudelle ja tiedonvälityksen vapaudelle aiheutuvien haittojen kanssa. Kaikista toimenpiteistä, jotka vaikuttavat journalistisiin lähteisiin, olisi voitava valittaa tuomioistuimeen. Rajat ylittävissä hankkeissa työskentelevien toimittajien olisi saatava kyseisessä jäsenvaltiossa korkein mahdollinen suojelun taso. Unionin tasolla journalististen lähteiden ja viestinnän suojelun olisi vastattava vähintään kansainvälisten ja eurooppalaisten normien mukaista suojelua ja sen olisi oltava unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaista.
Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)
(17 a)  Digitaalisesta turvallisuudesta ja sähköisen viestinnän luottamuksellisuudesta on tullut toimittajille ja media-alan työntekijöille suuri huolenaihe. Tämän osalta anonymisointivälineitä ja päästä päähän -salauspalveluja, joita mediapalvelujen tarjoajat ja näiden työntekijät käyttävät, olisi edistettävä ja suojeltava unionin tasolla, jotta taattaisiin samantasoinen pääsy näihin laitteisiin pääsyssä kaikissa jäsenvaltioissa. Näistä välineistä on tullut heille ratkaisevan tärkeitä, jotta he voivat harjoittaa työtään ja käyttää oikeuttaan yksityisyyden suojaan, tietosuojaan ja sananvapauteen myös suojaamalla viestintänsä ja takaamalla lähdesuojansa.
Tarkistus 24
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 18 kappale
(18)  Jäsenvaltioiden perustamilla julkisilla tiedotusvälineillä on erityinen rooli media-alan sisämarkkinoilla, sillä niiden tehtävänä on varmistaa, että kansalaiset ja yritykset saavat laadukasta tietoa ja puolueettomia uutisia. Julkiset tiedotusvälineet voivat kuitenkin olla erityisen alttiita sekaantumisen riskille, koska ne ovat institutionaalisesti lähellä valtiota ja saavat julkista rahoitusta. Riskiä voi pahentaa se, että julkisten tiedotusvälineiden riippumattomaan hallintoon ja uutisoinnin tasapuolisuuteen liittyvät suojatoimet poikkeavat toisistaan eri puolilla unionia. Tämä voi johtaa puolueelliseen tai puutteelliseen uutisointiin, vääristää kilpailua media-alan sisämarkkinoilla ja vaarantaa mahdollisuuden käyttää riippumattomia ja puolueettomia mediapalveluja. Sen vuoksi on tarpeen ottaa käyttöön Euroopan neuvoston tältä osin kehittämiin kansainvälisiin standardeihin perustuvat oikeudelliset suojatoimet julkisten tiedotusvälineiden riippumattoman toiminnan turvaamiseksi kaikkialla unionissa. Lisäksi on tarpeen taata, että julkiset tiedotusvälineet saavat tehtävänsä täyttämistä varten riittävää ja vakaata rahoitusta, joka mahdollistaa ennustettavuuden niiden suunnittelussa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin valtiontukisääntöjen soveltamista. Tällaisesta rahoituksesta olisi mieluiten päätettävä ja se olisi sidottava monivuotisesti julkisten tiedotusvälineiden julkisen palvelun tehtävän mukaisesti, jotta vältetään riski sopimattomasta vaikuttamisesta vuosittaisten talousarvioneuvottelujen yhteydessä. Tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset eivät vaikuta jäsenvaltioiden toimivaltaan rahoittaa julkisia tiedotusvälineitä Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, jäsenvaltioiden julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta tehdyn pöytäkirjan N:o 29 mukaisesti.
(18)  Jäsenvaltioiden perustamilla julkisilla tiedotusvälineillä on erityinen rooli media-alan sisämarkkinoilla ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuden turvaamisessa, sillä niiden tehtävänä on varmistaa, että kansalaiset ja yritykset saavat erilaista sisältötarjontaa, mukaan lukien laadukasta tietoa ja puolueettomia uutisia. Ne tarjoavat foorumin julkiselle keskustelulle ja keinon edistää yksilöiden laajempaa demokraattista osallistumista. Tiedotusvälineiden moniarvoisuus voidaan taata ainoastaan varmistamalla asianmukainen moniarvoisuus, joka heijastuu julkisten tiedotusvälineiden sisältötarjonnassa. Julkisten tiedotusvälineiden riippumattomuus on erityisen tärkeää vaalien aikana, jotta varmistetaan kansalaisten mahdollisuus saada puolueetonta ja laadukasta tietoa. Julkiset tiedotusvälineet voivat kuitenkin olla erityisen alttiita sekaantumisen riskille, koska ne ovat institutionaalisesti lähellä valtiota ja saavat julkista rahoitusta, mikä voi altistaa ne lisähaavoittuvuudelle verrattuna muihin media-alan sisämarkkinoiden toimijoihin siltä osin kuin nämä haavoittuvuudet uhkaavat niiden olemassaoloa. Riskiä voi pahentaa se, että julkisten tiedotusvälineiden riippumattomaan hallintoon ja uutisoinnin tasapuolisuuteen liittyvät suojatoimet poikkeavat toisistaan eri puolilla unionia. Tämä riski voi johtaa myös siihen, että poliittisin perustein nimitetty ylempi johto kohdistaa toimittajien ja vastaavien päätoimittajien toimitukselliseen riippumattomuuteen painostusta poliittisten tai taloudellisten etujen ajamiseksi. Kaikki tämä voi johtaa puolueelliseen tai puutteelliseen uutisointiin, vääristää kilpailua media-alan sisämarkkinoilla ja vaarantaa mahdollisuuden käyttää riippumattomia ja puolueettomia mediapalveluja. Sen vuoksi on tarpeen ottaa käyttöön Euroopan neuvoston tältä osin kehittämiin kansainvälisiin standardeihin perustuvat oikeudelliset suojatoimet julkisten tiedotusvälineiden riippumattoman toiminnan turvaamiseksi kaikkialla unionissa. Julkisten tiedotusvälineiden hallinnoinnin olisi oltava riippumatonta ja puolueetonta, eivätkä poliittiset tai taloudelliset edut saisi vaikuttaa siihen. Julkisten mediapalvelujen tarjoajien johdon mahdollisista eturistiriidoista olisi vahvistettava selkeät säännöt. Henkilöt ja elimet, joilla on korkein päätöksentekovalta julkisissa tiedotusvälineissä, olisi nimitettävä ja tarvittaessa irtisanottava ennakoitavien, avoimien, syrjimättömien, puolueettomien ja sukupuolten tasapuolisen edustuksen takaavien kriteerien mukaisesti varmistaen näitä tehtäviä hoitavien henkilöiden pätevyys. Lisäksi on tarpeen taata, että julkiset tiedotusvälineet saavat tehtävänsä täyttämistä varten riittävää ja vakaata rahoitusta, joka mahdollistaa ennustettavuuden niiden suunnittelussa ja antaa niille mahdollisuuden kehittää yleisön kiinnostuksenkohteita vastaavaa uutta tarjontaa sekä uutta sisältöä ja uusia muotoja sekä mahdollistaa teknologisen muutoksen kilpailuaseman säilyttämiseksi media-alan sisämarkkinoilla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin valtiontukisääntöjen soveltamista. Tällaisesta rahoituksesta olisi päätettävä ja se olisi sidottava monivuotisesti ennakoitavien, avointen, riippumattomien, puolueettomien ja syrjimättömien menettelyjen perusteella julkisten tiedotusvälineiden julkisen palvelun tehtävän mukaisesti, jotta vältetään riski sopimattomasta vaikuttamisesta vuotuisten talousarvioneuvottelujen yhteydessä. Tässä asetuksessa säädetyt avoimuutta koskevat vaatimukset eivät vaikuta jäsenvaltioiden toimivaltaan rahoittaa julkisia tiedotusvälineitä Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, jäsenvaltioiden julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta tehdyn pöytäkirjan N:o 29, jäljempänä ’Amsterdamin pöytäkirja’, mukaisesti.
Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 18 a kappale (uusi)
(18 a)  Eurooppalaisten yleisöjen hyödyksi julkisten tiedotusvälineiden olisi edistettävä tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja lujitettava omalta osaltaan mediamarkkinoita. Niiden olisi tarjottava laaja sisältövalikoima, jossa otetaan huomioon erilaiset intressit, näkökulmat ja demografiset näkökohdat ja joka kattaa kaikki yhteiskunnan osat, myös vähemmistöt.
Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 18 b kappale (uusi)
(18 b)  Asetuksen 5 artiklan 2 kohtaa ei pitäisi soveltaa mediapalvelujen tarjoajaan, joka kuuluu konserniin, jonka arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi jonkin jäsenvaltion säännellyillä markkinoilla ja jonka julkisen palvelun tehtävään liittyvät kokonaistulot ovat alle 10 prosenttia kyseisen konsernin konsolidoiduista media-alaan liittyvistä tuloista tämän asetuksen tullessa voimaan.
Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 19 kappale
(19)  Mediapalvelujen vastaanottajien on ratkaisevan tärkeää tietää varmuudella, kuka mediapalvelun omistaa ja kuka sen taustalla vaikuttaa, jotta he voivat tunnistaa ja ymmärtää mahdollisia eturistiriitoja, mikä on edellytys tietoon perustuvien mielipiteiden muodostamiselle ja siten myös aktiiviselle osallistumiselle demokratiaan. Tällaisen avoimuuden avulla voidaan myös tehokkaasti vähentää toimitukselliseen riippumattomuuteen puuttumisen riskiä. Sen vuoksi on tarpeen ottaa käyttöön yhteiset tietovaatimukset, jotka koskevat kaikkia asiaankuuluvia mediapalvelujen tarjoajia koko unionissa ja joihin olisi sisällyttävä omistussuhteiden julkistamista koskevia oikeasuhteisia vaatimuksia. Jäsenvaltioiden direktiivin (EU) 2015/84949 30 artiklan 9 kohdan nojalla toteuttamiin toimenpiteisiin ei pitäisi tässä yhteydessä kohdistua vaikutuksia. Asianomaisten palveluntarjoajien olisi julkistettava vaaditut tiedot verkkosivustoillaan tai muun helposti ja suoraan saatavilla olevan kanavan kautta.
(19)  Mediapalvelujen vastaanottajien on ratkaisevan tärkeää tietää varmuudella, kuka mediapalvelun omistaa ja kuka sen taustalla vaikuttaa, jotta he voivat tunnistaa ja ymmärtää mahdollisia eturistiriitoja, mikä on edellytys tietoon perustuvien mielipiteiden muodostamiselle ja siten myös aktiiviselle osallistumiselle demokratiaan. Tällaisen avoimuuden avulla voidaankin tehokkaasti vähentää toimitukselliseen riippumattomuuteen puuttumisen riskiä. Sen vuoksi on tarpeen ottaa käyttöön yhteiset tietovaatimukset, jotka koskevat toimituksellista vastuuta noudattavia mediapalvelujen tarjoajia koko unionissa ja joihin olisi sisällyttävä omistussuhteiden julkistamista koskevia oikeasuhteisia vaatimuksia. Jäsenvaltioiden direktiivin (EU) 2015/84949 30 artiklan 9 kohdan nojalla toteuttamiin toimenpiteisiin ei pitäisi tässä yhteydessä kohdistua vaikutuksia. Asianomaisten palveluntarjoajien olisi julkistettava vaaditut tiedot verkkosivustoillaan tai muun helposti ja suoraan saatavilla olevan kanavan kautta käyttäjäystävällisessä muodossa. Sen vuoksi on tarpeen, että jäsenvaltiot antavat asiaankuuluvan kansallisen sääntelyviranomaisen tai -elimen tehtäväksi valvoa tällaisten tietovaatimusten noudattamista sekä kehittää tiedotusvälineiden omistusta koskeva tietokanta ja ylläpitää sitä. Kyseisen kansallisen sääntelyviranomaisen tai -elimen olisi voitava pyytää ja saada mediapalvelujen tarjoajilta tehtäviensä kannalta merkityksellisiä lisätietoja. Mediapalvelujen vastaanottajien saatavilla olevien tietojen saatavuuden ja yhdenmukaisuuden vahvistamiseksi edelleen ja takaamiseksi lautakunnan olisi perustettava tiedotusvälineiden omistussuhteita koskeva eurooppalainen tietokanta ja ylläpidettävä sitä.
__________________
__________________
49 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73–117).
49 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73–117).
Tarkistus 28
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)
(19 a)  Tiettyjen yhteystietojen, omistusta koskevien tietojen ja valtion mainontaa ja mediapalvelujen tarjoajille jaettavaa valtion taloudellista tukea koskevien tietojen julkinen saatavuus on olennaisen tärkeää, jotta mediapalvelujen vastaanottajat voivat ymmärtää ja valvoa mahdollisia eturistiriitoja, mikä edistää luottamuksen säilyttämistä ja helpottaa tietojen oikea-aikaista ja tehokasta saatavuutta kansallisille sääntelyviranomaisille tai -elimille tai lautakunnalle. Mahdollisen hallinnollisen taakan keventämiseksi tiettyihin tietoluokkiin olisi kuitenkin annettava pääsy vain asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa oikeasuhteisella ja tasapainoisella tavalla, jotta taataan oikeus yksityiselämän kunnioittamiseen ja henkilötietojen suojaan.
Tarkistus 29
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 20 kappale
(20)  Tiedotusvälineiden riippumattomuus edellyttää myös, että uutismediayritykset soveltavat toimituksellisen riippumattomuuden edistämiseen ennakoivaa lähestymistapaa erityisesti sisäisten suojatoimien avulla. Mediapalvelujen tarjoajien olisi toteutettava oikeasuhteisia toimenpiteitä sen takaamiseksi, että päätoimittajilla on ammatissaan toimiessaan vapaus tehdä yksittäisiä päätöksiä sen jälkeen, kun omistajat ja päätoimittajat ovat sopineet yleisestä toimituksellisesta linjasta. Tavoitteena on suojata päätoimittajia perusteettomalta puuttumiselta sisällön yksittäisiä osia koskeviin päätöksiin, joita he tekevät jokapäiväisessä työssään, mikä auttaa varmistamaan tasapuoliset toimintaedellytykset mediapalvelujen sisämarkkinoilla sekä tällaisten palvelujen laadun. Tavoite on myös perusoikeuskirjan 11 artiklassa vahvistetun tietojen vastaanottamista ja levittämistä koskevan perusoikeuden mukainen. Edellä esitetyt näkökohdat huomioon ottaen mediapalvelujen tarjoajien olisi myös varmistettava, että niiden palvelujen vastaanottajille kerrotaan avoimesti tosiasiallisista tai mahdollisista eturistiriidoista.
(20)  Tiedotusvälineiden riippumattomuutta voidaan tukea edistämällä journalistisia vaatimuksia ja varmistamalla niiden noudattaminen kaikkialla unionissa sekä edistämällä mediapalvelujen tarjoajien toimituksellista riippumattomuutta ja varmistamalla se erityisesti sisäisten suojatoimien avulla, jotta voidaan taata tiedon luotettavuus ja se, että ehdoton vaatimus raportoida uutisista ja näkemyksistä totuudenmukaisesti ja eettisesti asettaa rajat kaikenlaiselle ideologiselle suuntautumiselle. Mediapalvelujen tarjoajien olisi toteutettava toimenpiteitä sen takaamiseksi, että päätoimittajilla ja vastaavilla päätoimittajilla on ammatissaan toimiessaan vapaus tehdä toimituksellisia päätöksiä vakiintuneen toimituksellisen linjan perusteella. Näillä toimenpiteillä olisi vahvistettava takeita, joilla turvataan tiedotusvälineiden vapauden lisäksi myös vapaus tiedotusvälineiden sisällä. Tavoitteena on suojata päätoimittajia ja vastaavia päätoimittajia perusteettomalta puuttumiselta sisällön yksittäisiä osia koskeviin päätöksiin, joita he tekevät jokapäiväisessä työssään, mikä auttaa varmistamaan tasapuoliset toimintaedellytykset mediapalvelujen sisämarkkinoilla sekä tällaisten palvelujen laadun. Tavoite on myös perusoikeuskirjan 11 artiklassa ja Euroopan neuvoston päätöslauselmassa 1003 (1993) vahvistetun tietojen vastaanottamista ja levittämistä koskevan perusoikeuden mukainen. Edellä esitetyt näkökohdat huomioon ottaen mediapalvelujen tarjoajien olisi myös varmistettava avoimuus ja julkistettava palvelujensa vastaanottajille kaikki tosiasialliset tai mahdolliset eturistiriidat sekä varmistettava, että niiden omistajat, julkaisijat ja johto noudattavat toimituksellista integriteettiä ja riippumattomuutta koskevia korkeimpia ammatillisia vaatimuksia.
Tarkistus 30
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 21 kappale
(21)  Sääntelytaakan keventämiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU50 3 artiklassa tarkoitetut mikroyritykset olisi vapautettava vaatimuksista, jotka koskevat tiedottamista ja yksittäisten toimituksellisten päätösten riippumattomuuden takaamiseen liittyviä sisäisiä suojatoimia. Lisäksi mediapalvelujen tarjoajien olisi voitava vapaasti mukauttaa sisäiset suojatoimet omia tarpeitaan vastaaviksi, erityisesti jos ne ovat mainitussa artiklassa tarkoitettuja pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Tähän asetukseen liittyvässä suosituksessa51 esitetään luettelo vapaaehtoisista sisäisistä suojatoimista, joita mediayhtiöt voivat tältä osin ottaa käyttöön. Tätä asetusta ei pitäisi tulkita siten, että yksityisten mediapalvelujen tarjoajien omistajilta riistettäisiin oikeus asettaa strategisia tai yleisiä tavoitteita ja edistää yritystensä kasvua ja taloudellista elinkelpoisuutta. Tältä osin tässä asetuksessa tunnustetaan, että toimituksellisen riippumattomuuden edistämistä koskeva tavoite on sovitettava yhteen yksityisten tiedotusvälineiden omistajien laillisten oikeuksien ja oikeutettujen etujen kanssa.
(21)  Mediapalvelujen tarjoajien olisi otettava käyttöön sisäisiä suojatoimia rakenteidensa ja tarpeidensa mukaisesti. Tähän asetukseen liittyvässä suosituksessa51 esitetään luettelo vapaaehtoisista sisäisistä suojatoimista, joita mediayhtiöt voivat tältä osin ottaa huomioon. Tätä asetusta ei pitäisi tulkita siten, että yksityisten mediapalvelujen tarjoajien omistajilta riistettäisiin oikeus päättää toimitustiimiensä kokoonpanosta tai toimituksellisesta linjastaan, asettaa strategisia tai yleisiä tavoitteita ja edistää yritystensä kasvua ja taloudellista elinkelpoisuutta. Tätä asetusta ei pitäisi kuitenkaan tulkita myöskään siten, että mediapalvelujen tarjoajan omistaja tai yritysjohtaja voi aiheettomasti puuttua sen vakiintuneen toimituksellisen linjan mukaisesti toimivien päätoimittajien ja vastaavien päätoimittajien työhön esimerkiksi velvoittamalla nämä lisäämään tai poistamaan sisältöä ennen kuin se saatetaan yleisön saataville. Tältä osin tässä asetuksessa tunnustetaan, että toimituksellisen riippumattomuuden varmistamista ja edistämistä koskeva tavoite on sovitettava yhteen yksityisten tiedotusvälineiden omistajien laillisten oikeuksien ja oikeutettujen etujen kanssa.
__________________
__________________
50 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19–76).
51 EUVL C , , s. .
51 EUVL C , , s. .
Tarkistus 31
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 22 kappale
(22)  Riippumattomat kansalliset sääntelyviranomaiset tai -elimet ovat avainasemassa medialainsäädännön asianmukaisessa soveltamisessa kaikkialla unionissa. Direktiivin 2010/13/EU 30 artiklassa tarkoitetuilla kansallisilla sääntelyviranomaisilla ja -elimillä on parhaat edellytykset varmistaa, että tämän asetuksen III luvussa tarkoitettuja sääntely-yhteistyöhön ja hyvin toimiviin mediapalvelujen markkinoihin liittyviä vaatimuksia sovelletaan asianmukaisesti. Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen ja unionin muun medialainsäädännön johdonmukainen soveltaminen, on tarpeen perustaa unionin tason riippumaton neuvoa-antava elin, joka kokoaa yhteen asianomaiset viranomaiset tai elimet ja koordinoi niiden toimintaa. Direktiivillä 2010/13/EU perustettu audiovisuaalisten mediapalvelujen eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmä (ERGA) on ollut keskeisessä asemassa mainitun direktiivin johdonmukaisen täytäntöönpanon edistämisessä. Sen vuoksi eurooppalaisen mediapalvelulautakunnan, jäljempänä ’lautakunta’, olisi perustuttava ERGAan ja korvattava se. Tämä edellyttää, että direktiiviä 2010/13/EU muutetaan kohdennetusti kumoamalla sen 30 b artikla, jolla ERGA on perustettu, ja korvaamalla näin ollen ERGAan ja sen tehtäviin liittyvät viittaukset. Direktiivin 2010/13/EU muuttaminen tällä asetuksella on tässä tapauksessa perusteltua, sillä muutos rajoittuu unionin toimielimille osoitettuun säännökseen, jota jäsenvaltioiden ei tarvitse saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöään.
(22)  Riippumattomat kansalliset sääntelyviranomaiset tai -elimet ovat avainasemassa medialainsäädännön asianmukaisessa soveltamisessa kaikkialla unionissa. Direktiivin 2010/13/EU 30 artiklassa tarkoitetuilla kansallisilla sääntelyviranomaisilla ja -elimillä on parhaat edellytykset varmistaa, että tämän asetuksen III luvussa tarkoitettuja sääntely-yhteistyöhön ja hyvin toimiviin mediapalvelujen markkinoihin liittyviä vaatimuksia sovelletaan asianmukaisesti. Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen ja unionin muun medialainsäädännön johdonmukainen soveltaminen, on tarpeen, että kansalliset sääntelyviranomaiset tai -elimet kuulevat mediapalvelujen tarjoajien edustajia, kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, media-alan asiantuntijoita, tiedeyhteisön edustajia, ammattiyhdistyksiä ja toimittajajärjestöjä. Lisäksi on tarpeen perustaa unionin tason riippumaton neuvoa-antava elin, joka kokoaa yhteen asianomaiset viranomaiset tai elimet ja koordinoi niiden toimintaa. Direktiivillä 2010/13/EU perustettu audiovisuaalisten mediapalvelujen eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmä (ERGA) on ollut keskeisessä asemassa mainitun direktiivin johdonmukaisen täytäntöönpanon edistämisessä. Sen vuoksi eurooppalaisen mediapalvelulautakunnan, jäljempänä ’lautakunta’, olisi perustuttava ERGAan ja korvattava se. Tämä edellyttää, että direktiiviä 2010/13/EU muutetaan kohdennetusti kumoamalla sen 30 b artikla, jolla ERGA on perustettu, ja korvaamalla näin ollen ERGAan ja sen tehtäviin liittyvät viittaukset. Direktiivin 2010/13/EU muuttaminen tällä asetuksella on tässä tapauksessa perusteltua, sillä muutos rajoittuu unionin toimielimille osoitettuun säännökseen, jota jäsenvaltioiden ei tarvitse saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöään. Kansallisilla sääntelyviranomaisilla tai -elimillä olisi oltava riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit, jotka ovat oikeassa suhteessa niille tällä asetuksella annettuihin lisätehtäviin, jotta ne voivat suorittaa tarvittavat tehtävät jäsenvaltioissa sekä mahdollistaa lautakunnan riippumattoman ja tehokkaan toiminnan ja tämän asetuksen soveltamisen. Kansallisilla sääntelyviranomaisilla tai -elimillä olisi oltava täysi toiminnallinen itsemääräämisoikeus, ja niiden olisi oltava riippumattomia kaikesta poliittisten ja taloudellisten toimijoiden puuttumisesta. Lautakunnan toimintaan osallistuvien kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten riippumattomuus on välttämätön edellytys lautakunnan tehtävien tehokkaalle hoitamiselle ja tällä asetuksella perustetun asiantuntijaryhmän uskottavuudelle.
Tarkistus 32
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 23 kappale
(23)  Lautakunnan olisi koottava yhteen direktiivin 2010/13/EU 30 artiklassa tarkoitettujen kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten johtavat edustajat, jotka kyseiset viranomaiset tai elimet ovat nimittäneet. Jos jäsenvaltioilla on useita asiaankuuluvia (myös alueellisen tason) sääntelyviranomaisia tai -elimiä, niille olisi valittava yhteinen edustaja asianmukaisin menettelyin, ja äänioikeus olisi edelleen rajattava yhteen edustajaan jäsenvaltiota kohti. Tämä ei saisi vaikuttaa muiden kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten mahdollisuuteen osallistua tarvittaessa lautakunnan kokouksiin. Lautakunnan olisi myös voitava komission suostumuksella kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita ja tarkkailijoita, erityisesti ehdokasmaiden, mahdollisten ehdokasmaiden ja ETA-maiden sääntelyviranomaisia tai -elimiä tai muiden toimivaltaisten kansallisten viranomaisten tilapäisiä edustajia. Media-alan herkkyyden vuoksi ja ERGAn työjärjestyksen mukaista päätöksentekokäytäntöä noudattaen lautakunnan olisi tehtävä päätöksensä kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä.
(23)  Lautakunnan olisi koottava yhteen direktiivin 2010/13/EU 30 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti perustettujen kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten johtavat edustajat. Jos jäsenvaltioilla on useita asiaankuuluvia (myös alueellisen tason) sääntelyviranomaisia tai -elimiä, niille olisi valittava yhteinen edustaja asianmukaisin menettelyin, ja äänioikeus olisi edelleen rajattava yhteen edustajaan jäsenvaltiota kohti. Tämä ei saisi vaikuttaa muiden kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten tai tarvittaessa itsesääntely- tai yhteissääntelymekanismien yhteisen edustajan mahdollisuuteen osallistua tarvittaessa lautakunnan kokouksiin. Lautakunnan ja asiantuntijaryhmän olisi myös voitava kutsua kokouksiinsa tapauskohtaisesti ulkopuolisia asiantuntijoita. Lautakunnan olisi myös voitava komission suostumuksella nimetä kokouksiinsa pysyviä tarkkailijoita, erityisesti ehdokasmaiden, mahdollisten ehdokasmaiden ja ETA-maiden sääntelyviranomaisia tai -elimiä, tai kutsua muiden toimivaltaisten kansallisten viranomaisten tilapäisiä edustajia. Media-alan herkkyyden vuoksi ja ERGAn työjärjestyksen mukaista päätöksentekokäytäntöä noudattaen lautakunnan olisi tehtävä päätöksensä kahden kolmasosan enemmistöllä sen äänioikeutetuista jäsenistä. Lautakunnan työjärjestyksessä olisi määriteltävä ohjausryhmän jäsenten roolit, tehtävät, nimittämismenettelyt ja toimikausi. Ohjausryhmässä olisi oltava puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, väistyvä puheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä. Ohjausryhmän puheenjohtajan ja muiden jäsenten valinnassa olisi otettava huomioon maantieteellisen tasapainon periaate. Lisäksi lautakunnan olisi sisällytettävä työjärjestykseensä mekanismeja eturistiriitojen ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi, kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten riippumattomuuden arvioimiseksi ja äänioikeuden väliaikaiseksi keskeyttämiseksi jäseniltä, joiden riippumattomuus on kyseenalaistettu.
Tarkistus 33
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 23 a kappale (uusi)
(23 a)  Lautakunnan olisi tämän asetuksen mukaisesti käsiteltävä muita kuin ERGAn tehtäviin kuuluvia kysymyksiä, erityisesti lehtijulkaisuihin, radioon ja verkkomediaan liittyviä kysymyksiä. Sen vuoksi on tarpeen perustaa asiantuntijaryhmä, joka koostuu asiantuntijoista, itsesääntely- tai yhteissääntelyjärjestöjen, kuten journalistiyhdistysten tai julkisen sanan neuvostojen, edustajista ja kansalaisyhteiskunnan edustajista ja joka neuvoo ja kuulee lautakuntaa tämän asetuksen täytäntöönpanossa. Asiantuntijaryhmän kokoonpano olisi vahvistettava lautakunnan työjärjestyksessä, ja siinä olisi otettava huomioon kunkin jäsenvaltion nykyiset itsesääntelyyn perustuvat media-alan kehykset sekä jäsenvaltioiden eri alat ja maantieteelliset alueet. Jäsenvaltioiden edustajien lisäksi asiantuntijaryhmän olisi koostuttava laajalti tunnustetuista ja vakiintuneista, media-alan eri etuja edustavista eurooppalaisista organisaatioista. Asiantuntijaryhmän olisi oltava osa lautakunnan rakennetta. Asiantuntijaryhmän olisi neuvottava lautakuntaa sen tehtävien hoitamisessa. Asiantuntijaryhmällä olisi oltava riittävä itsemääräämisoikeus toimiakseen riippumattomasti. Asiantuntijaryhmän olisi voitava kutsua omasta aloitteestaan asiantuntijoita ja tiedotusvälineiden edustajia auttamaan sitä arvioimaan tämän asetuksen soveltamista ja osallistumaan työhönsä tarpeidensa perusteella joko jäsennellyssä vuoropuhelussa tai muulla tavoin. Asiantuntijaryhmälle olisi annettava valtuudet antaa suosituksia ja kiinnittää lautakunnan huomio tämän asetuksen mahdollisiin rikkomisiin omasta aloitteestaan tai komission tai Euroopan parlamentin pyynnöstä. Asiantuntijaryhmän olisi asetettava julkisesti saataville suosituksensa tai raporttinsa asianomaisten sidosryhmien kuulemisten tuloksista. Tällaisten asiantuntijaryhmän suositusten ja raporttien olisi tarjottava lautakunnalle riittävästi tietoa, jotta se voi perustaa päätöksensä niihin, ja niiden olisi täydennettävä olemassa olevia unionissa vakiintuneita mekanismeja, kuten komission vuotuisia oikeusvaltiokertomuksia tai tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantavälinettä, ja niiden tuloksia olisi hyödynnettävä niissä. Tällaisten suositusten ja raporttien olisi myös mahdollistettava se, että lautakunta voi käsitellä ratkaisematta olevia kysymyksiä. Lautakunnan olisi otettava tällaiset suositukset ja raportit huomioon laatiessaan vuotuista työohjelmaansa. Lautakunnan olisi voitava pyytää asiantuntijaryhmältä neuvoja aina, kun se tarvitsee analyyseja ja näkemyksiä tietyltä erikoisalalta. Lautakunnan olisi kuultava asiantuntijaryhmää kaikista antamistaan lausunnoista tai päätöksistä, jotka liittyvät muihin kuin audiovisuaalista media-alaa koskeviin kysymyksiin.
Tarkistus 34
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 24 kappale
(24)  Komission ja lautakunnan välinen tiivis yhteistyö on olennaisen tärkeää, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komissiolle perussopimuksissa annettua toimivaltaa. Lautakunnan olisi erityisesti tuettava komissiota aktiivisesti sen tehtävissä, jotka liittyvät tämän asetuksen ja direktiivin 2010/13/EU täytäntöönpanoa koskevien kansallisten sääntöjen johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseen. Tätä varten lautakunnan olisi erityisesti neuvottava ja avustettava komissiota sääntelyyn liittyvissä, teknisissä tai käytännön kysymyksissä, jotka liittyvät unionin oikeuden soveltamiseen, edistettävä yhteistyötä ja tehokasta tietojen, kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja laadittava lausuntoja yhteisymmärryksessä komission kanssa tai sen pyynnöstä tässä asetuksessa tarkoitetuissa tapauksissa. Jotta lautakunta voisi hoitaa tehtävänsä tehokkaasti, sen olisi voitava tukeutua komission järjestämän sihteeristön asiantuntemukseen ja henkilöresursseihin. Komission sihteeristön olisi annettava lautakunnalle hallinnollista ja organisatorista tukea ja autettava lautakuntaa sen tehtävien hoitamisessa.
(24)  Komission ja lautakunnan välinen tiivis yhteistyö on olennaisen tärkeää, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komissiolle perussopimuksissa annettua toimivaltaa. Lautakunnan työn olisi kuitenkin oltava riippumatonta komissiosta ja poliittisesta tai taloudellisesta vaikuttamisesta. Lautakunnan olisi tuettava komissiota aktiivisesti sen tehtävissä, jotka liittyvät tämän asetuksen ja direktiivin 2010/13/EU täytäntöönpanoa koskevien kansallisten sääntöjen johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseen. Tätä varten lautakunnan olisi erityisesti neuvottava ja avustettava komissiota sääntelyyn liittyvissä, teknisissä tai käytännön kysymyksissä, jotka liittyvät unionin oikeuden soveltamiseen, edistettävä yhteistyötä ja tehokasta tietojen, kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa, laadittava lausuntoja ja hoidettava muita tehtäviä omasta aloitteestaan tai komission tai Euroopan parlamentin pyynnöstä tässä asetuksessa tarkoitetuissa tapauksissa. Jotta lautakunta voisi hoitaa tehtävänsä tehokkaasti ja riippumattomasti, sen olisi voitava tukeutua riippumattoman sihteeristön asiantuntemukseen ja henkilöresursseihin. Sihteeristön olisi toimittava ainoastaan lautakunnan ohjeiden mukaisesti. Sihteeristölle olisi annettava riittävät määrärahat ja henkilöresurssit. Sihteeristön olisi annettava lautakunnalle aineellista, hallinnollista ja organisatorista tukea ja autettava lautakuntaa sen tehtävien hoitamisessa.
Tarkistus 35
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 24 a kappale (uusi)
(24 a)  On tärkeää, että lautakunta laatii yhteistyössä kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten kanssa ja ottaen huomioon voimassa olevan kansallisen lainsäädännön suuntaviivat, jotka koskevat yleishyödyllisten mediapalvelujen määrittelyä sekä perusteita, arviointikehystä ja prosessia niiden soveltamisalan määrittämiseksi. On tärkeää, että nämä suuntaviivat ovat johdonmukaiset unionin arvojen ja vakiintuneiden yleisen edun mukaisten tavoitteiden, kuten tiedotusvälineiden moniarvoisuuden, sananvapauden, luotettavan tiedon saatavuuden, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja kulttuurisen monimuotoisuuden, kanssa.
Tarkistus 36
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 25 kappale
(25)  Media-alan riippumattomien sääntelyviranomaisten tai -elinten välinen sääntely-yhteistyö on olennaisen tärkeää mediapalvelujen sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta. Direktiivissä 2010/13/EU ei kuitenkaan säädetä jäsennellystä yhteistyökehyksestä kansallisille sääntelyviranomaisille tai -elimille. Sen jälkeen, kun audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaa EU:n kehystä tarkistettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2018/180852, jolla sen soveltamisalaa laajennettiin koskemaan videonjakoalustoja, kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten välisen tiiviin yhteistyön tarve on kasvanut jatkuvasti erityisesti rajat ylittävien tapausten ratkaisemiseksi. Tällainen tarve on perusteltu myös niiden EU:n mediaympäristön uusien haasteiden vuoksi, joihin tällä asetuksella pyritään vastaamaan, ja tätä varten asetuksessa muun muassa annetaan kansallisille sääntelyviranomaisille tai -elimille uusia tehtäviä.
(25)  Media-alan riippumattomien sääntelyviranomaisten tai -elinten välinen sääntely-yhteistyö on olennaisen tärkeää mediapalvelujen sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta. Direktiivissä 2010/13/EU ei kuitenkaan säädetä jäsennellystä yhteistyökehyksestä kansallisille sääntelyviranomaisille tai -elimille. Sen jälkeen, kun audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaa EU:n kehystä tarkistettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2018/180852, jolla sen soveltamisalaa laajennettiin koskemaan videonjakoalustoja, kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten välisen tiiviin yhteistyön tarve on kasvanut jatkuvasti erityisesti rajat ylittävien tapausten ratkaisemiseksi. Tällainen tarve on perusteltu myös niiden EU:n mediaympäristön uusien haasteiden vuoksi, joihin tällä asetuksella pyritään vastaamaan, ja tätä varten asetuksessa muun muassa annetaan kansallisille sääntelyviranomaisille tai -elimille uusia tehtäviä. Sen vuoksi lautakunnan olisi komissiota kuultuaan myös voitava vahvistaa yhteistyöjärjestelyt toimivaltaisten unionin elinten, laitosten, virastojen ja neuvoa-antavien ryhmien, kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.
__________________
__________________
52 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/1808, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2010/13/EU (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) muuttamisesta vaihtuvien markkinarealiteettien vuoksi (EUVL L 303, 28.11.2018, s. 69–92).
52 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/1808, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2010/13/EU (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) muuttamisesta vaihtuvien markkinarealiteettien vuoksi (EUVL L 303, 28.11.2018, s. 69–92).
Tarkistus 37
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 26 kappale
(26)  Jotta varmistetaan unionin medialainsäädännön tehokas täytäntöönpano, estetään epärehellisiä mediapalvelujen tarjoajia kiertämästä tiedotusvälineitä koskevia sääntöjä ja vältetään uusien esteiden muodostuminen mediapalvelujen sisämarkkinoilla, on olennaisen tärkeää säätää selkeästä ja oikeudellisesti sitovasta kehyksestä, jonka avulla kansalliset sääntelyviranomaiset tai -elimet voivat tehdä tuloksellista ja tehokasta yhteistyötä.
(26)  ERGA hyväksyi vuonna 2020 yhteisymmärryspöytäkirjan, joka on vapaaehtoinen yhteistyökehys, jolla vahvistetaan audiovisuaalisten mediapalvelujen ja videonjakoalustapalvelujen mediasääntöjen rajat ylittävää täytäntöönpanoa. Kyseisen vapaaehtoisen kehyksen pohjalta ja jotta varmistetaan medialainsäädäntöä koskevien unionin toimenpiteiden tehokas täytäntöönpano, estetään epärehellisiä mediapalvelujen tarjoajia kiertämästä tiedotusvälineitä koskevia sääntöjä ja vältetään uusien esteiden muodostuminen mediapalvelujen tarjoamiselle sisämarkkinoilla, on olennaisen tärkeää, että kansalliset sääntelyviranomaiset tai -elimet tekevät keskenään tuloksellista ja tehokasta yhteistyötä vakiintuneen lainsäädäntökehyksen puitteissa.
Tarkistus 38
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 27 kappale
(27)  Videonjakoalustojen yleiseurooppalaisen luonteen vuoksi kansalliset sääntelyviranomaiset tai -elimet tarvitsevat erityisen välineen videonjakoalustapalvelujen katsojien suojelemiseksi tietyltä laittomalta ja haitalliselta sisällöltä. Tämä koskee myös kaupallista viestintää. Erityisesti tarvitaan mekanismi, jonka avulla asianomaiset kansalliset sääntelyviranomaiset tai -elimet voivat pyytää muiden jäsenmaiden vastaavia viranomaisia tai elimiä toteuttamaan tarvittavia ja oikeasuhteisia toimia sen varmistamiseksi, että videonjakoalustojen tarjoajat panevat tämän artiklan mukaiset velvoitteet täytäntöön. Jos tällaisen mekanismin käyttö ei johda sovintoratkaisuun, vapautta tarjota tietoyhteiskunnan palveluja toisesta jäsenvaltiosta voidaan rajoittaa vain, jos Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY53 3 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät, ja noudattaen siinä säädettyä menettelyä.
(27)  Videonjakoalustojen yleiseurooppalaisen luonteen vuoksi kansalliset sääntelyviranomaiset tai -elimet tarvitsevat erityisen välineen videonjakoalustapalvelujen käyttäjien suojelemiseksi tietyltä haitalliselta sisällöltä. Tämä koskee myös kaupallista viestintää. Erityisesti tarvitaan mekanismi, jonka avulla asianomaiset kansalliset sääntelyviranomaiset tai -elimet voivat pyytää muiden jäsenmaiden vastaavia viranomaisia tai elimiä toteuttamaan tarvittavia ja oikeasuhteisia toimia sen varmistamiseksi, että videonjakoalustojen tarjoajat panevat tämän artiklan mukaiset velvoitteet täytäntöön, tämän kuitenkaan vaikuttamatta alkuperämaaperiaatteeseen. Jos tällaisen mekanismin käyttö ei johda sovintoratkaisuun, vapautta tarjota tietoyhteiskunnan palveluja toisesta jäsenvaltiosta voidaan rajoittaa vain, jos Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY53 3 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät, ja noudattaen siinä säädettyä menettelyä.
__________________
__________________
53 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/31/EY, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2000, tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista (”direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä”) (EYVL L 178, 17.7.2000, s. 1–16).
53 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/31/EY, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2000, tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista (”direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä”) (EYVL L 178, 17.7.2000, s. 1–16).
Tarkistus 39
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 28 kappale
(28)  On olennaisen tärkeää varmistaa, että tätä asetusta ja direktiiviä 2010/13/EU koskeva sääntelykäytäntö on johdonmukainen. Tätä varten ja EU:n medialainsäädännön johdonmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi komissio voi tarvittaessa antaa suuntaviivoja sekä tämän asetuksen että direktiivin 2010/13/EU soveltamisalaan kuuluvista asioista. Päättäessään suuntaviivojen antamisesta komission olisi otettava huomioon erityisesti sääntelykysymykset, jotka vaikuttavat merkittävään määrään jäsenvaltioita tai joihin liittyy jokin rajat ylittävä tekijä. Tämä koskee erityisesti kansallisia toimenpiteitä, jotka toteutetaan direktiivin 2010/13/EU yleisen edun mukaisten audiovisuaalisten mediapalvelujen asianmukaista korostamista koskevan 7 a artiklan nojalla. Koska tietoa on tarjolla runsaasti ja tiedotusvälineitä käytetään yhä enemmän digitaalisten välineiden avulla, on tärkeää varmistaa yleisen edun mukaisen sisällön näkyvyys, jotta voidaan edistää tasapuolisten toimintaedellytysten saavuttamista sisämarkkinoilla ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklan mukaisen tiedonsaantia koskevan perusoikeuden toteutumista. Kun otetaan huomioon edellä mainitun 7 a artiklan nojalla toteutettujen kansallisten toimenpiteiden mahdollinen vaikutus media-alan sisämarkkinoiden toimintaan, komission antamat suuntaviivat olisivat tärkeitä oikeusvarmuuden saavuttamiseksi tällä alalla. Olisi myös hyödyllistä antaa ohjeita direktiivin 2010/13/EU 5 artiklan 2 kohdan nojalla toteutettavista kansallisista toimenpiteistä, jotta voitaisiin varmistaa, että tiedotusvälineiden omistussuhteisiin liittyvät tarkat ja ajantasaiset tiedot ovat julkisesti ja helposti saatavilla. Lautakunnan olisi avustettava komissiota suuntaviivojen valmistelussa. Lautakunnan olisi erityisesti jaettava komissiolle sääntelyä koskevaa, teknistä ja käytännön asiantuntemustaan suuntaviivojen kattamista aloista ja aiheista.
(28)  On olennaisen tärkeää varmistaa, että tätä asetus ja direktiivi 2010/13/EU pannaan täytäntöön johdonmukaisesti ja tehokkaasti. Tätä varten ja EU:n medialainsäädännön johdonmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi komission olisi tarvittaessa annettava suuntaviivoja sekä tämän asetuksen että direktiivin 2010/13/EU soveltamisalaan kuuluvista asioista. Päättäessään suuntaviivojen antamisesta komission olisi otettava huomioon erityisesti sääntelykysymykset, jotka vaikuttavat merkittävään määrään jäsenvaltioita tai joihin liittyy jokin rajat ylittävä tekijä. Tämä koskee erityisesti kansallisia toimenpiteitä, jotka toteutetaan direktiivin 2010/13/EU yleisen edun mukaisten audiovisuaalisten mediapalvelujen asianmukaista korostamista koskevan 7 a artiklan nojalla. Koska tietoa on tarjolla runsaasti ja tiedotusvälineitä käytetään yhä enemmän digitaalisten välineiden avulla, on tärkeää varmistaa yleisen edun mukaisen sisällön näkyvyys, jotta voidaan edistää tasapuolisten toimintaedellytysten saavuttamista sisämarkkinoilla ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklan mukaisen tiedonsaantia koskevan perusoikeuden toteutumista. Kun otetaan huomioon edellä mainitun 7 a artiklan nojalla toteutettujen kansallisten toimenpiteiden mahdollinen vaikutus media-alan sisämarkkinoiden toimintaan, komission antamat suuntaviivat olisivat tärkeitä oikeusvarmuuden saavuttamiseksi tällä alalla. Kyseiset suuntaviivat olisi laadittava lautakunnan tuella, ja niissä olisi kunnioitettava jäsenvaltioiden toimivaltaa kulttuurin alalla tiedotusvälineiden moniarvoisuuden edistämiseksi, niiden olisi oltava periaatteellisia eikä niillä saisi olla vaikutusta nykyisiin kansallisiin näkyvyyttä koskeviin toimenpiteisiin. Olisi myös hyödyllistä antaa ohjeita direktiivin 2010/13/EU 5 artiklan 2 kohdan nojalla toteutettavista kansallisista toimenpiteistä, jotta voitaisiin varmistaa, että tiedotusvälineiden omistussuhteisiin liittyvät tarkat ja ajantasaiset tiedot ovat julkisesti ja helposti saatavilla. Lautakunnan olisi avustettava komissiota suuntaviivojen valmistelussa. Lautakunnan olisi erityisesti jaettava komissiolle sääntelyä koskevaa, teknistä ja käytännön asiantuntemustaan suuntaviivojen kattamista aloista ja aiheista.
Tarkistus 40
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 28 a kappale (uusi)
(28 a)  Tiedotusvälineiden omistukseen kaikkialla Euroopan unionissa sovellettavia rajoituksia koskevien sääntöjen vähimmäistason yhdenmukaistaminen on yksi keskeisistä keinoista taata oikeudenmukaisesti erilaiset näkemykset ja suojata reilua kilpailua Euroopan mediamarkkinoiden mediapalvelujen tarjoajien kesken ja vaalia kuluttajien oikeutta vastaanottaa monista eri lähteistä tulevaa tietoa ja erilaisia mielipiteitä puolueettomalla ja moniarvoisella tavalla. Tästä syystä tiettyjen poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden, jotka on määritelty direktiivin (EU) 2015/849 3 artiklan 9 alakohdassa, kuten valtion- tai hallitusten johtajien ja ministerien, olisi tultuaan nimitetyiksi päätettävä liikesuhteensa mediapalvelujen tarjoajaan.
Tarkistus 41
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 29 kappale
(29)  Jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset monipuolisten audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjonnassa teknologian kehittyessä sisämarkkinoilla, on tarpeen laatia yhteiset tekniset vaatimukset laitteille, jotka ohjailevat tai hallinnoivat pääsyä audiovisuaalisiin mediapalveluihin sekä niiden käyttöä tai siirtävät audiovisuaalista sisältöä lähteestä kohteeseen välittämällä digitaalisia signaaleja. Tässä yhteydessä on tärkeää välttää toisistaan poikkeavia teknisiä standardeja, jotka luovat esteitä ja lisäkustannuksia teollisuudelle ja kuluttajille, ja kannustaa samalla ratkaisuihin, joilla pannaan täytäntöön audiovisuaalisia mediapalveluja koskevat nykyiset velvoitteet.
(29)  Jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset monipuolisten audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjonnassa teknologian kehittyessä sisämarkkinoilla, on tarpeen laatia yhdenmukaiset eurooppalaiset standardit laitteille, myös kaukosäätimille, jotka ohjailevat tai hallinnoivat pääsyä audiovisuaalisiin mediapalveluihin sekä niiden käyttöä, tai laitteille, jotka siirtävät audiovisuaalista sisältöä lähteestä kohteeseen välittämällä digitaalisia signaaleja. Tässä yhteydessä on tärkeää välttää toisistaan poikkeavia teknisiä standardeja, jotka luovat esteitä ja lisäkustannuksia teollisuudelle ja kuluttajille, ja kannustaa samalla ratkaisuihin, joilla pannaan täytäntöön audiovisuaalisia mediapalveluja koskevat nykyiset velvoitteet.
Tarkistus 42
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 30 kappale
(30)  Direktiivin 2010/13/EU 30 artiklassa tarkoitetuilla sääntelyviranomaisilla tai -elimillä on käytännön asiantuntemusta, jonka avulla ne voivat tehokkaasti tasapainottaa mediapalvelujen tarjoajien ja vastaanottajien edut ja varmistaa samalla sananvapauden kunnioittamisen. Tämä on olennaisen tärkeää erityisesti, kun on kyse sisämarkkinoiden suojelemisesta unionin yleisöille kohdennetulta unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden mediapalvelujen tarjoajien toiminnalta silloin, kun ne voivat vahingoittaa yleistä turvallisuutta ja puolustusta tai vaarantaa ne esimerkiksi kolmansien maiden näihin palveluntarjoajiin mahdollisesti käyttämän määräysvallan vuoksi. Tältä osin on vahvistettava kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten välistä koordinointia, jotta voidaan yhdessä vastata tällaisista mediapalveluista yleiselle turvallisuudelle ja puolustukselle mahdollisesti aiheutuviin uhkiin, ja sille on luotava oikeudellinen kehys, jolla varmistetaan unionin medialainsäädännön mukaisesti hyväksyttyjen kansallisten toimenpiteiden tehokkuus ja mahdollinen yhteensovittaminen. Sen varmistamiseksi, että tietyissä jäsenvaltioissa direktiivin 2010/13/EU 3 artiklan 3 ja 5 kohdan nojalla keskeytettyjen mediapalvelujen tarjoamista ei jatketa kyseisissä jäsenvaltioissa satelliitin välityksellä tai muilla keinoin, käytettävissä olisi oltava myös nopeutettua keskinäistä yhteistyötä ja avunantoa koskeva mekanismi, jolla taataan asiaankuuluvien kansallisten toimenpiteiden tehokas vaikutus unionin oikeuden mukaisesti. Lisäksi on tarpeen koordinoida kansallisia toimenpiteitä, joita voidaan toteuttaa unionin ulkopuolelle sijoittautuneista ja unionin yleisöille kohdennetuista mediapalveluista yleiselle turvallisuudelle ja puolustukselle aiheutuvien uhkien torjumiseksi, ja lautakunnalle olisi annettava mahdollisuus antaa tarvittaessa lausuntoja tällaisista toimenpiteistä yhteisymmärryksessä komission kanssa. Tässä yhteydessä yleiseen turvallisuuteen ja puolustukseen kohdistuvia riskejä on arvioitava ottaen huomioon kaikki asiaankuuluvat tosiseikat ja oikeudelliset seikat kansallisella ja Euroopan tasolla. Tämä ei rajoita Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 215 artiklan mukaista unionin toimivaltaa.
(30)  Direktiivin 2010/13/EU 30 artiklassa tarkoitetuilla sääntelyviranomaisilla tai -elimillä on käytännön asiantuntemusta, jonka avulla ne voivat tehokkaasti tasapainottaa mediapalvelujen tarjoajien ja vastaanottajien edut ja varmistaa samalla sananvapauden kunnioittamisen ja turvata tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja edistää sitä. Tämä on olennaisen tärkeää erityisesti, kun on kyse sisämarkkinoiden suojelemisesta yleisöille kohdennetuilta tai yleisöjä tavoittavilta unionin ulkopuolelta tulevilta mediapalveluilta riippumatta siitä, millä tavoin mediapalveluja levitetään tai käytetään unionissa, silloin, kun ne esimerkiksi kolmansien maiden näihin palveluntarjoajiin mahdollisesti käyttämän määräysvallan vuoksi sisältävät direktiivissä (EU) 2017/541 tarkoitetun julkisen yllyttämisen terrorismirikokseen tai muodostavat vakavan vaaran yleiselle turvallisuudelle ja kansallisen turvallisuuden ja puolustuksen turvaamiselle. Unionin ulkopuolelle sijoittautuneisiin mediapalvelujen tarjoajiin, jotka aikovat hyödyntää mediatarjontansa osalta mediapalvelujen vapaata liikkuvuutta, joka on yksi unionin sisämarkkinoiden eduista, olisi sovellettava samoja ehtoja ja vaatimuksia kuin unioniin sijoittautuneisiin mediapalvelujen tarjoajiin. Tältä osin on vahvistettava kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten välistä koordinointia, jotta voidaan yhdessä vastata tällaisista mediapalveluista yleiselle turvallisuudelle ja puolustukselle mahdollisesti aiheutuviin uhkiin, ja sille on luotava oikeudellinen kehys, jolla varmistetaan unionin medialainsäädännön mukaisesti hyväksyttyjen kansallisten toimenpiteiden tehokkuus ja mahdollinen yhteensovittaminen. Sen varmistamiseksi, että tietyissä jäsenvaltioissa direktiivin 2010/13/EU 3 artiklan 3 ja 5 kohdan nojalla keskeytettyjen samojen mediapalvelujen tarjoamista ei jatketa kyseisissä jäsenvaltioissa satelliitin välityksellä tai muilla keinoin, käytettävissä olisi oltava myös nopeutettua keskinäistä yhteistyötä ja avunantoa koskeva mekanismi, jolla taataan asiaankuuluvien kansallisten toimenpiteiden tehokas vaikutus unionin oikeuden mukaisesti. Lisäksi on tarpeen koordinoida kansallisia toimenpiteitä, joita voidaan toteuttaa unionin ulkopuolelta tulevista ja unionin yleisöille kohdennetuista mediapalveluista yleiselle turvallisuudelle ja puolustukselle aiheutuvien uhkien torjumiseksi, ja lautakunnalle olisi annettava mahdollisuus antaa omasta aloitteestaan tai asiaankuuluvan kansallisen sääntelyviranomaisen tai -elimen pyynnöstä tarvittaessa lausuntoja tällaisista toimenpiteistä. Tässä yhteydessä yleiseen turvallisuuteen ja puolustukseen kohdistuvia riskejä on arvioitava ottaen huomioon kaikki asiaankuuluvat tosiseikat ja oikeudelliset seikat kansallisella ja Euroopan tasolla. Tämä ei rajoita Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 215 artiklan mukaista unionin toimivaltaa.
Tarkistus 43
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 31 kappale
(31)  Erittäin suuret verkkoalustat toimivat monien käyttäjien väylänä mediapalveluihin. Mediapalvelujen tarjoajilla, jotka kantavat toimituksellisen vastuun sisällöstään, on tärkeä rooli tiedon jakamisessa ja tiedonvälityksen vapauden toteutumisessa verkossa. Tätä toimituksellista vastuuta noudattaessaan niiden odotetaan toimivan huolellisesti ja antavan luotettavaa ja perusoikeuksia kunnioittavaa tietoa niiden sääntelyllisten tai itsesääntelyyn perustuvien vaatimusten mukaisesti, joita niihin jäsenvaltioissa sovelletaan. Sen vuoksi ja ottaen huomioon myös käyttäjien tiedonvälityksen vapauden, jos erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajat katsovat, että tällaisten mediapalvelujen tarjoajien tarjoama sisältö on ristiriidassa näiden verkkoalustojen soveltamien ehtojen kanssa, vaikka se ei lisää asetuksen (EU) 2022/XXX [digipalvelusäädös] 26 artiklassa tarkoitettua järjestelmäriskiä, niiden olisi otettava asianmukaisesti huomioon asetuksen (EU) 2022/XXX [digipalvelusäädös] mukainen tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus ja annettava niiden yrityskäyttäjinä toimiville mediapalvelujen tarjoajille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tarvittavat selvitykset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/115054 mukaisissa perusteluissa. Jotta voidaan minimoida kyseiseen sisältöön kohdistuvien rajoitusten vaikutus käyttäjien tiedonvälityksen vapauteen, erittäin suurten verkkoalustojen olisi pyrittävä toimittamaan perustelut ennen rajoituksen voimaantuloa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niiden asetuksen (EU) 2022/XXX [digipalvelusäädös] mukaisia velvoitteita. Tämä asetus ei etenkään saisi estää erittäin suuren verkkoalustan tarjoajaa toteuttamasta nopeita toimenpiteitä palvelunsa kautta levitetyn laittoman sisällön torjumiseksi tai sellaisten järjestelmäriskien, joita aiheutuu tietyn sisällön levittämisestä sen palvelun kautta, lieventämiseksi unionin oikeuden ja erityisesti asetuksen (EU) 2022/XXX [digipalvelusäädös] mukaisesti.
(31)  Erittäin suuret verkkoalustat toimivat monien käyttäjien väylänä mediapalveluihin. Mediapalvelujen tarjoajilla, jotka kantavat toimituksellisen vastuun sisällöstään, on olennaisen tärkeä rooli tiedon jakamisessa ja saatavuudessa ja tiedonvälityksen vapauden toteutumisessa verkossa. Tätä toimituksellista vastuuta noudattaessaan niiden odotetaan toimivan huolellisesti ja antavan luotettavaa ja perusoikeuksia kunnioittavaa tietoa niiden sääntelyllisten vaatimusten ja yhteissääntely- tai itsesääntelymekanismien mukaisesti, joita niihin jäsenvaltioissa sovelletaan. Samalla erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajien olisi myös otettava asianmukaisesti huomioon käyttäjien oikeus sananvapauteen ja tiedonvälityksen vapauteen, tiedotusvälineiden vapauteen ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen. Erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajien olisi edistettävä asianmukaisella tavalla tiedotusvälineiden moniarvoisuutta kunnioittamalla mediapalvelujen tarjoajien vapautta harjoittaa toimintaansa ilman rajoituksia. Sen vuoksi ja ottaen huomioon myös käyttäjien tiedonvälityksen vapauden, jos erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajat katsovat, että tällaisten mediapalvelujen tarjoajien tarjoama sisältö on ristiriidassa näiden verkkoalustojen soveltamien ehtojen kanssa, vaikka se ei lisää asetuksen (EU) 2022/2065 34 artiklassa tarkoitettua järjestelmäriskiä, niiden olisi kunnioitettava asianmukaisesti tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta ja annettava niiden yrityskäyttäjinä toimiville mediapalvelujen tarjoajille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tarvittavat selvitykset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/115054 sekä asetuksessa (EU) 2022/2065 tarkoitetuissa perusteluissa. Jotta voidaan minimoida keskeyttämisen tai rajoitusten vaikutus käyttäjien tiedonvälityksen vapauteen, erittäin suurten verkkoalustojen olisi tarjottava mediapalvelujen tarjoajalle mahdollisuus vastata perusteluihin 24 tunnin kuluessa ennen rajoituksen tai keskeyttämisen voimaantuloa. Tämä asetus ei etenkään saisi estää erittäin suuren verkkoalustan tarjoajaa toteuttamasta nopeita toimenpiteitä palvelunsa kautta levitetyn laittoman sisällön torjumiseksi tai sellaisten järjestelmäriskien, joita aiheutuu tietyn sisällön levittämisestä sen palvelun kautta, lieventämiseksi unionin oikeuden ja erityisesti asetuksen (EU) 2022/2065 mukaisesti. Jos erittäin suuren verkkoalustan tarjoaja aikoo edelleen soveltaa keskeyttämistä tai rajoituksia, toimivaltaisen sääntelyviranomaisen tai -elimen tai itsesääntely- tai yhteissääntelymekanismin elimen olisi päätettävä, onko suunniteltu keskeyttäminen tai rajoitus perusteltu ehtojen erityisen lausekkeen perusteella ja ottaen huomioon perusvapaudet.
__________________
__________________
54 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1150, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämisestä verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten (EUVL L 186, 11.7.2019, s. 57–79).
54 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1150, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämisestä verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten (EUVL L 186, 11.7.2019, s. 57–79).
Tarkistus 44
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 32 kappale
(32)  Kun otetaan huomioon odotettavissa oleva myönteinen vaikutus palvelujen tarjoamisen vapauteen ja sananvapauteen, on lisäksi perusteltua, että jos mediapalvelujen tarjoajat noudattavat tiettyjä sääntely- tai itsesääntelynormeja, niiden tekemät valitukset erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajien päätöksistä käsitellään ensisijaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä.
(32)  Kun otetaan huomioon odotettavissa oleva myönteinen vaikutus palvelujen tarjoamisen vapauteen ja sananvapauteen, on lisäksi perusteltua, että jos mediapalvelujen tarjoajat noudattavat tiettyjä sääntely- tai itsesääntelynormeja, niiden tekemät valitukset ja tapauksen mukaan niitä asetuksen (EU) 2022/2065 mukaisesti edustavien elinten tekemät valitukset erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajien päätöksistä käsitellään ensisijaisesti ja joka tapauksessa 24 neljän tunnin kuluessa niiden tekemisestä.
Tarkistus 45
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 33 kappale
(33)  Tätä varten erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajien olisi tarjottava verkkorajapinnassaan toiminto, jonka avulla mediapalvelujen tarjoajat voivat ilmoittaa täyttävänsä tietyt vaatimukset, ja samalla säilytettävä mahdollisuus olla hyväksymättä tällaista omaa ilmoitusta, jos ne katsovat, että nämä edellytykset eivät täyty. Erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajat voivat hyödyntää näiden vaatimusten noudattamista koskevia tietoja, kuten Journalism Trust Initiative -aloitteen koneluettavaa standardia tai muita asiaankuuluvia käytännesääntöjä. Tällaisen toiminnon tehokasta käyttöönottoa voivat helpottaa komission antamat suuntaviivat esimerkiksi asiaankuuluvien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumisesta ilmoitusten tarkistamiseen, sijoittautumismaan sääntelyviranomaisen kuulemisesta tarvittaessa ja toiminnon mahdollisiin väärinkäytöksiin puuttumisesta.
(33)  Tätä varten erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajien olisi tarjottava verkkorajapinnassaan toiminto, jonka avulla mediapalvelujen tarjoajat voivat ilmoittaa täyttävänsä tietyt vaatimukset, ja samalla säilytettävä mahdollisuus tällaisten omien ilmoitusten vahvistamiseen esimerkiksi kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten taikka itse- tai yhteissääntelymekanismin elimen toimesta, jos ne katsovat, että nämä edellytykset eivät täyty. Jos ilmoitus vahvistetaan tällä tavoin, mediapalvelujen tarjoajat olisi katsottava tunnustetuiksi mediapalvelujen tarjoajiksi. Asia olisi myös voitava saattaa lautakunnan käsiteltäväksi, ja sen olisi voitava antaa suositus tällaisista asioista. Erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajat voivat hyödyntää näiden vaatimusten noudattamista koskevia tietoja, kuten Euroopan standardointikomitean alaisuudessa laadittua Journalism Trust Initiative -aloitteen koneluettavaa standardia tai muita asiaankuuluvia käytännesääntöjä. Tämä mekanismi ei saisi estää erittäin suuria verkkoalustoja sitoutumasta disinformaatiota koskevien EU:n käytännesääntöjen vapaaehtoiseen sitoumukseen nro 22 tai toteuttamasta toimenpiteitä, joilla edistetään mediapalvelujen näkyvyyttä, löydettävyyttä ja esiintyvyyttä niiden mediapalvelujen tarjoajien tarjoamissa suositusjärjestelmissä, jotka todistetusti noudattavat journalismin ammatillisia ja eettisiä vaatimuksia. Ammattimaista ja eettistä journalismia koskevien ISO-standardien, kuten Journalism Trust Initiative -aloitteen, mukaista sertifiointia voitaisiin käyttää vertailukohtana tässä suhteessa. Tällaisen toiminnon tehokasta käyttöönottoa voivat helpottaa komission lautakuntaa kuullen antamat suuntaviivat esimerkiksi asiaankuuluvien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumisesta ilmoitusten tarkistamiseen, sijoittautumismaan sääntelyviranomaisen kuulemisesta tarvittaessa ja toiminnon mahdollisiin väärinkäytöksiin puuttumisesta.
Tarkistus 46
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 34 kappale
(34)  Tässä asetuksessa tunnustetaan itsesääntelymekanismien merkitys mediapalvelujen tarjoamisessa erittäin suurilla verkkoalustoilla. Ne ovat esimerkiksi käytännesääntöjen muodossa toteutettavia vapaaehtoisia aloitteita, joiden avulla mediapalvelujen tarjoajat tai niiden edustajat voivat hyväksyä keskenään ja itselleen yhteisiä suuntaviivoja muun muassa eettisistä normeista, virheiden korjaamisesta tai valitusten käsittelystä. Toimiva, osallistava ja laajalti tunnustettu tiedotusvälineiden itsesääntely on tehokas tae mediapalvelujen laadusta ja ammattimaisuudesta ja keskeisen tärkeää toimituksellisen integriteetin turvaamisen kannalta.
(34)  Tässä asetuksessa tunnustetaan kyseisellä media-alalla yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa oikeudellisesti tunnustettujen yhteis- ja itsesääntelymekanismien merkitys mediapalvelujen tarjoamisessa erittäin suurilla verkkoalustoilla. Ne ovat esimerkiksi käytännesääntöjen muodossa toteutettavia vapaaehtoisia aloitteita, joiden avulla mediapalvelujen tarjoajat tai niiden edustajat voivat hyväksyä keskenään ja itselleen yhteisiä suuntaviivoja muun muassa eettisistä normeista, virheiden korjaamisesta tai valitusten käsittelystä. Toimiva, osallistava ja laajalti hyväksytty tiedotusvälineiden yhteis- ja itsesääntely on tehokas tae mediapalvelujen laadusta ja ammattimaisuudesta ja keskeisen tärkeää toimituksellisen integriteetin turvaamisen kannalta.
Tarkistus 47
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 35 kappale
(35)  Erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajien olisi tehtävä yhteistyötä sellaisten mediapalvelujen tarjoajien kanssa, jotka noudattavat uskottavuutta ja avoimuutta koskevia vaatimuksia ja katsovat, että erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajat usein rajoittavat niiden sisältöä ilman riittäviä perusteita, jotta voitaisiin löytää sovintoratkaisu perusteettomien rajoitusten lopettamiseksi ja niiden välttämiseksi tulevaisuudessa. Erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajien olisi tehtävä tällaista yhteistyötä vilpittömässä mielessä ja kiinnitettävä erityistä huomiota tiedotusvälineiden vapauden ja tiedonvälityksen vapauden turvaamiseen.
(35)  Erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajien olisi tehtävä yhteistyötä sellaisten mediapalvelujen tarjoajien kanssa, jotka noudattavat uskottavuutta ja avoimuutta koskevia vaatimuksia ja katsovat, että erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajat usein rajoittavat niiden sisältöä ilman riittäviä perusteita, jotta voitaisiin löytää sovintoratkaisu perusteettomien rajoitusten lopettamiseksi ja niiden välttämiseksi tulevaisuudessa. Erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajien olisi tehtävä tällaista yhteistyötä vilpittömässä mielessä ja kiinnitettävä erityistä huomiota tiedotusvälineiden vapauden ja tiedonvälityksen vapauden turvaamiseen. Jos erittäin suuren verkkoalustan tarjoaja ja mediapalvelujen tarjoaja eivät löydä sovintoratkaisua, mediapalvelujen tarjoajan olisi voitava tehdä valitus sertifioidulle tuomioistuinten ulkopuoliselle riidanratkaisuelimelle asetuksen (EU) 2022/2065 mukaisesti.
Tarkistus 48
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 35 a kappale (uusi)
(35 a)  Tässä asetuksessa tarkoitetut sisällön rajoittamista koskevat velvoitteet eivät saisi estää erittäin suuria verkkoalustoja torjumasta disinformaatiota tai suojelemasta alaikäisiä. Tässä yhteydessä velvoitteita ei saisi soveltaa tapauksissa, joissa on kyse järjestyksessä huonommalle sijalle asettamisesta, sisällön merkitsemisestä tai sen näkyvyyden heikentämisestä (kuten kuvien sumentamisesta), kun ne ovat disinformaatiota koskevien käytännesääntöjen ja muun asiaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisia. Samalla olisi todettava, että voittoa tavoittelemattomia palveluja, kuten verkkoensyklopedioita sekä koulutusalan tai tieteellisiä tietovarastoja, ei pitäisi pitää 17 artiklassa tarkoitettuina erittäin suurina verkkoalustoina.
Tarkistus 49
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 36 kappale
(36)  ERGAlla on ollut hyödyllinen tehtävä sen valvojana, että disinformaatiota koskevien EU:n käytännesääntöjen allekirjoittajat noudattavat niitä, ja lautakunnan olisi tältä pohjalta järjestettävä vähintään kerran vuodessa erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajien, mediapalvelujen tarjoajien edustajien ja kansalaisyhteiskunnan edustajien välillä jäsennelty vuoropuhelu, jonka tarkoituksena on edistää riippumattomien tiedotusvälineiden tarjoaman monipuolisen sisällön saatavuutta erittäin suurilla verkkoalustoilla, jakaa tämän asetuksen asiaa koskevien säännösten soveltamiseen liittyviä kokemuksia ja parhaita käytäntöjä sekä seurata sitä, miten verkkoalustat noudattavat itsesääntelyaloitteita, joilla pyritään suojelemaan yhteiskuntaa haitalliselta sisällöltä, kuten disinformaation torjuntaa koskevia aloitteita. Komissio voi tarvittaessa tarkastella tällaisten jäsenneltyjen vuoropuhelujen tuloksia koskevia raportteja arvioidessaan systeemisiä ja kehittymässä olevia ongelmia unionissa asetuksen (EU) 2022/XXX [digipalvelusäädös] nojalla ja pyytää lautakunnalta tukea tähän työhön.
(36)  ERGAlla on ollut hyödyllinen tehtävä sen valvojana, että disinformaatiota koskevien EU:n käytännesääntöjen allekirjoittajat noudattavat niitä, ja lautakunnan olisi tältä pohjalta järjestettävä yhteistyössä asiantuntijaryhmän kanssa vähintään kerran vuodessa erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajien, erittäin suurten hakukoneiden tarjoajien, mediapalvelujen tarjoajien edustajien ja kansalaisyhteiskunnan edustajien, myös faktantarkistusorganisaatioiden edustajien, välillä jäsennelty vuoropuhelu, jonka tarkoituksena on edistää riippumattomien tiedotusvälineiden tarjoaman monipuolisen sisällön saatavuutta erittäin suurilla verkkoalustoilla ja erittäin suurissa hakukoneissa, jakaa tämän asetuksen asiaa koskevien säännösten soveltamiseen liittyviä kokemuksia ja parhaita käytäntöjä, seurata sitä, miten verkkoalustat noudattavat itsesääntelyaloitteita, joilla pyritään suojelemaan yhteiskuntaa haitalliselta sisällöltä, kuten disinformaation torjuntaa koskevia aloitteita, ja arvioida mahdollisia kielteisiä vaikutuksia, joita tällaisilla aloitteilla tai sisällön moderointia koskevilla toimintapolitiikoilla saattaa olla tiedotusvälineiden vapauteen ja moniarvoisuuteen. Komissio voi tarvittaessa tarkastella tällaisten jäsenneltyjen vuoropuhelujen tuloksia koskevia raportteja arvioidessaan systeemisiä ja kehittymässä olevia ongelmia unionissa asetuksen (EU) 2022/2065 nojalla ja pyytää lautakunnalta ja asiantuntijaryhmältä tukea tähän työhön.
Tarkistus 50
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 37 kappale
(37)  Audiovisuaalisten mediapalvelujen vastaanottajien olisi voitava valita mieltymystensä mukaan se audiovisuaalinen sisältö, jota he haluavat katsella. Media-alan kaupalliset käytännöt voivat kuitenkin rajoittaa tätä vapautta. Tällaisia käytäntöjä ovat esimerkiksi sisällön priorisointia koskevat sopimukset laitteiden valmistajien tai sellaisten käyttöliittymien tarjoajien, jotka ohjailevat tai hallinnoivat pääsyä audiovisuaalisiin mediapalveluihin (kuten verkkoon liitetyt televisiot) sekä niiden käyttöä, ja mediapalvelujen tarjoajien välillä. Priorisointi voidaan toteuttaa esimerkiksi laitteen kotinäytöllä laitteiston tai ohjelmiston pikanäppäinten, sovellusten ja hakukenttien avulla, jotka vaikuttavat vastaanottajien katselukäyttäytymiseen rohkaisemalla heitä sopimattomalla tavalla valitsemaan tiettyjä audiovisuaalisia mediasisältöjä toisten sijasta. Palvelun vastaanottajilla olisi oltava mahdollisuus muuttaa yksinkertaisella ja käyttäjäystävällisellä tavalla sellaisen laitteen tai käyttöliittymän oletusasetuksia, joka ohjailee ja hallinnoi pääsyä audiovisuaalisiin mediapalveluihin sekä niiden käyttöä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimenpiteitä, joilla varmistetaan yleisen edun mukaisten audiovisuaalisten mediapalvelujen asianmukainen korostaminen direktiivin 2010/13/EY 7 a artiklan täytäntöönpanemiseksi ja jotka toteutetaan oikeutettujen, yleiseen järjestykseen liittyvien syiden vuoksi.
(37)  Audiomediapalvelujen ja audiovisuaalisten mediapalvelujen käyttäjien olisi voitava valita mieltymystensä mukaan se audiosisältö ja audiovisuaalinen sisältö, jota he haluavat kuunnella tai katsella. Media-alan kaupalliset käytännöt voivat kuitenkin rajoittaa tätä vapautta. Tällaisia käytäntöjä ovat esimerkiksi sisällön priorisointia koskevat sopimukset laitteiden valmistajien tai sellaisten käyttöliittymien tarjoajien, jotka ohjailevat tai hallinnoivat pääsyä audiomediapalveluihin ja audiovisuaalisiin mediapalveluihin (kuten verkkoon liitetyt televisiot tai autojen audiojärjestelmät) sekä niiden käyttöä, ja mediapalvelujen tarjoajien välillä. Priorisointi voidaan toteuttaa esimerkiksi laitteen kotinäytöllä laitteiston, myös kaukosäätimien, tai ohjelmiston pikanäppäinten, sovellusten ja hakukenttien avulla, jotka vaikuttavat käyttäjien käyttäytymiseen rohkaisemalla heitä sopimattomalla tavalla valitsemaan tiettyjä audiomediasisältöjä tai audiovisuaalisia mediasisältöjä toisten sijasta. Audiomediapalvelujen tai audiovisuaalisten mediapalvelujen käyttäjien olisi voitava muuttaa yksinkertaisella ja käyttäjäystävällisellä tavalla sellaisen käyttöliittymän tai laitteiden asetuksia tai oletusnäkymää, joka ohjailee ja hallinnoi pääsyä audiovisuaalisiin mediapalveluihin sekä niiden käyttöä, mukaan lukien audiovisuaalisten mediapalvelujen asettelu tai sellaisten sovellusten asettelu, joiden kautta käyttäjät voivat käyttää kyseisiä palveluja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimenpiteitä, joilla varmistetaan yleisen edun mukaisten audiovisuaalisten mediapalvelujen asianmukainen korostaminen, erityisesti toimenpiteitä, joilla pannaan täytäntöön direktiivin 2010/13/EU 7 a artikla ja 7 b artikla ja jotka toteutetaan oikeutettujen, yleiseen järjestykseen liittyvien syiden vuoksi.
Tarkistus 51
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 37 a kappale (uusi)
(37 a)  Mediapalvelujen käyttäjillä on yhä useammin vaikeuksia tunnistaa, kenellä on toimituksellinen vastuu heidän käyttämistään mediapalveluista, erityisesti kun he käyttävät niitä verkkoon kytkettyjen laitteiden, käyttöliittymien tai verkkoalustojen kautta. Jos mediasisällön tai mediapalvelujen toimituksellista vastuuta ei ilmoiteta selkeästi, esimerkiksi jos logoa, tavaramerkkiä tai muuta ominaispiirrettä käytetään virheellisesti tai se poistetaan, mediapalvelujen käyttäjillä ei ole mahdollisuutta ymmärtää ja arvioida vastaanottamaansa tietoa. Tämän vuoksi mediapalvelujen käyttäjien olisi voitava helposti tunnistaa mediapalvelujen tarjoaja, joka kantaa toimituksellisen vastuun, jokaisesta mediapalvelusta kaikilla laitteilla ja käyttöliittymissä, jotka ohjailevat tai hallinnoivat pääsyä mediapalveluihin sekä niiden käyttöä.
Tarkistus 52
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 37 b kappale (uusi)
(37 b)  Audiovisuaalisiin mediapalveluihin sovelletaan erilaisia velvoitteita, jotka koskevat julkisen politiikan tavoitteita, kuten kulttuurisen monimuotoisuuden ja moniarvoisen mediaympäristön tukemista. Tämän vuoksi on olennaisen tärkeää, että laitteet suunnitellaan siten, että varmistetaan tasapuolinen pääsy audiovisuaalisiin mediapalveluihin niiden kaikessa moninaisuudessa sekä katsojien että mediapalvelujen tarjoajien kannalta. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten laitevalmistajien kaukosäätimien suunnittelua koskevat valinnat vaikuttavat. Sen vuoksi television kaukosäätimissä olisi oltava standardina numeronäppäimet, jotta käyttäjät eivät tulisi perusteettomasti riippuvaisiksi laitevalmistajien suunnittelemista käyttöliittymistä.
Tarkistus 53
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 38 kappale
(38)  Erilaiset lainsäädännölliset, sääntelylliset tai hallinnolliset toimenpiteet voivat haitata mediapalvelujen tarjoajien toimintaa sisämarkkinoilla. Sellaisia ovat esimerkiksi säännöt, joilla rajoitetaan muiden media-alalla tai muulla kuin media-alalla toimivien yritysten omistusoikeutta mediayhtiöihin, sekä mediapalvelujen tarjoajien toimilupiin tai ennakkoilmoituksiin liittyvät päätökset. Jotta voidaan lieventää mahdollisia kielteisiä vaikutuksia mediapalvelujen sisämarkkinoiden toimintaan ja parantaa oikeusvarmuutta, on tärkeää, että tällaiset toimenpiteet ovat objektiivisesti perusteltuja, avoimia ja oikeasuhteisia.
(38)  Erilaiset lainsäädännölliset, sääntelylliset tai hallinnolliset toimenpiteet voivat haitata tiedotusvälineiden moniarvoisuutta sekä mediapalvelujen tarjoajien toimituksellista riippumattomuutta joko niiden mediapalvelujen tarjonnassa tai toiminnassa sisämarkkinoilla. Tällaisia toimenpiteitä voi olla erilaisia, ja niitä ovat esimerkiksi säännöt, joilla rajoitetaan muiden media-alalla tai muulla kuin media-alalla toimivien yritysten omistusoikeutta mediayhtiöihin. Niitä ovat myös mediapalvelujen tarjoajien toimilupiin liittyvät päätökset, kuten mediapalvelujen tarjoajien toimilupien peruuttaminen tai uusimisen estäminen tai se, että millä tahansa tavalla estetään tai rajoitetaan perusteettomasti niiden mahdollisuuksia lähettää, painaa tai muulla tavoin levittää sisältöä, sekä päätökset, jotka liittyvät mediapalvelujen tarjoajien ennakkoilmoituksiin. Jotta voidaan lieventää mahdollisia kielteisiä vaikutuksia tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen ja mediapalvelujen sisämarkkinoiden toimintaan ja parantaa oikeusvarmuutta, on tärkeää, että tällaisissa toimenpiteissä minimoidaan häiriöt mediapalvelujen tarjoajien toiminnalle ja että ne ovat objektiivisesti perusteltuja, avoimia ja oikeasuhteisia. Kaikista toimenpiteistä, jotka haittaavat tiedotusvälineiden moniarvoisuutta, toimituksellista riippumattomuutta tai mediapalvelujen tarjoajien toimintaa, myös silloin, kun ne liittyvät unionin säädösten, kuten direktiivin 2010/13/EU, täytäntöönpanoon, olisi ilmoitettava mediapalvelujen tarjoajille hyvissä ajoin ennen niiden hyväksymistä, jotta voidaan estää mahdolliset häiriöt ja antaa mediapalvelujen tarjoajille riittävästi aikaa arvioida tällaisten toimenpiteiden vaikutusta tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen vapauteen. Tällaisista toimenpiteistä ilmoittamista koskevan vaatimuksen tarkoituksena ei ole vaikuttaa direktiivin 2010/13/EU täytäntöönpanemiseksi toteutettuihin kansallisiin toimenpiteisiin siltä osin kuin ne eivät vaikuta tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen, SEUT-sopimuksen 167 artiklan mukaisesti toteutettuihin kansallisiin toimenpiteisiin, eurooppalaisten teosten edistämiseksi toteutettuihin kansallisiin toimenpiteisiin tai kansallisiin toimenpiteisiin, joihin muutoin sovelletaan valtiontukisääntöjä.
Tarkistus 54
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 39 kappale
(39)  On myös olennaisen tärkeää, että lautakunnalla on valtuudet antaa lausunto komission pyynnöstä, jos kansalliset toimenpiteet todennäköisesti vaikuttavat mediapalvelujen sisämarkkinoiden toimintaan. Näin on esimerkiksi silloin, kun kansallinen hallinnollinen toimenpide koskee mediapalvelujen tarjoajaa, joka tarjoaa palvelujaan useammassa jäsenvaltiossa, tai kun kyseisellä mediapalvelujen tarjoajalla on merkittävä vaikutus yleisen mielipiteen muodostumiseen kyseisessä jäsenvaltiossa.
(39)  On myös olennaisen tärkeää, että lautakunnalla on valtuudet antaa lausunto omasta aloitteestaan tai komission tai Euroopan parlamentin pyynnöstä, jos kansalliset toimenpiteet todennäköisesti vaikuttavat mediapalvelujen sisämarkkinoiden toimintaan tai tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen. Näin on esimerkiksi silloin, kun kansallinen hallinnollinen toimenpide koskee mediapalvelujen tarjoajaa, joka tarjoaa palvelujaan useammassa jäsenvaltiossa, tai kun kyseisellä mediapalvelujen tarjoajalla on merkittävä vaikutus yleisen mielipiteen muodostumiseen kyseisessä jäsenvaltiossa. Mediapalvelujen tarjoajan, johon tällainen toimenpide vaikuttaa yksilöllisesti ja suoraan, olisi voitava pyytää lautakuntaa antamaan lausunto kyseisestä toimenpiteestä.
Tarkistus 55
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 40 kappale
(40)  Tiedotusvälineillä on ratkaiseva rooli yleisen mielipiteen muovaamisessa ja kansalaisten auttamisessa osallistumaan demokraattisiin prosesseihin. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden olisi säädettävä oikeusjärjestelmissään säännöistä ja menettelyistä sellaisten mediamarkkinoiden keskittymien arvioimiseksi, joilla voi olla merkittävä vaikutus tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen. Tällaiset säännöt ja menettelyt voivat vaikuttaa mediapalvelujen tarjoamisen vapauteen sisämarkkinoilla, ja niiden on oltava asianmukaisesti muotoiltuja sekä avoimia, puolueettomia, oikeasuhteisia ja syrjimättömiä. Tällaisten sääntöjen soveltamisalaan kuuluvien mediamarkkinoiden keskittymien olisi katsottava kattavan sellaiset keskittymät, joiden seurauksena yksittäinen toimija voisi saada määräysvallan tai huomattavan omistusosuuden mediapalveluista, joilla on huomattava vaikutus yleisen mielipiteen muodostumiseen tietyillä mediamarkkinoilla, jollain media-alan osa-alueella tai eri media-aloilla yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa. Tätä arvioitaessa yksi tärkeä kriteeri on keskittymästä seuraava kilpailevien näkemysten väheneminen kyseisillä markkinoilla.
(40)  Tiedotusvälineillä on ratkaiseva rooli yleisen mielipiteen muovaamisessa ja sen mahdollistamisessa, että kansalaiset saavat asiaankuuluvat tiedot osallistuakseen demokraattisiin prosesseihin. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden olisi säädettävä kansallisessa lainsäädännössään säännöistä ja menettelyistä sellaisten mediamarkkinoiden keskittymien arvioimisen mahdollistamiseksi, joilla voi olla vaikutusta tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen. Tällaiset säännöt ja menettelyt voivat vaikuttaa mediapalvelujen tarjoamisen vapauteen sisämarkkinoilla, ja niiden on oltava asianmukaisesti muotoiltuja sekä avoimia, puolueettomia, oikeasuhteisia ja syrjimättömiä. Tällaisten sääntöjen soveltamisalaan kuuluvien mediamarkkinoiden keskittymien olisi katsottava kattavan sellaiset keskittymät, joiden seurauksena yksittäinen toimija voisi saada määräysvallan tai huomattavan omistusosuuden mediapalveluista, joilla on huomattava vaikutus yleisen mielipiteen muodostumiseen, mukaan lukien erittäin suuret verkkoalustat, joilla on tarjolla mediapalvelujen tarjoajien sisältöä ja jotka valvovat pääsyä mediapalvelujen tarjoajien sisältöön ja sen näkyvyyttä tietyillä mediamarkkinoilla, jollain media-alan osa-alueella tai eri media-aloilla yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa. Tätä arvioitaessa yksi tärkeä kriteeri on keskittymästä seuraava kilpailevien näkemysten väheneminen kyseisillä markkinoilla. Lisäksi paikallisilla ja alueellisilla mediamarkkinoiden toimijoilla on keskeinen rooli yleisen mielipiteen muovaamisessa. Sen vuoksi on tarpeen ottaa huomioon vahvan, moniarvoisen ja asianmukaisesti rahoitetun paikallisen ja alueellisen mediaekosysteemin kestävyys erityisesti arvioitaessa mediamarkkinoiden keskittymistä. Näin ollen on olennaisen tärkeää vahvistaa tällaiset säännöt ja menetelmät, jotta voidaan välttää tiedotusvälineiden omistajuuden keskittymisen ja poliittisen vallan väliset eturistiriidat, jotka haittaavat vapaata kilpailua, tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja tiedotusvälineiden moniarvoisuutta.
Tarkistus 56
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 41 kappale
(41)  Kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten, jotka eivät itse ole nimettyjä viranomaisia tai elimiä mutta joilla on erityisasiantuntemusta tiedotusvälineiden moniarvoisuudesta, olisi osallistuttava tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja toimituksellista riippumattomuutta koskevien mediamarkkinoiden keskittymisen vaikutusten arviointiin. Oikeusvarmuuden edistämiseksi ja sen varmistamiseksi, että säännöillä ja menettelyillä todella pyritään suojelemaan tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja toimituksellista riippumattomuutta, on olennaisen tärkeää vahvistaa etukäteen objektiiviset, syrjimättömät ja oikeasuhteiset kriteerit, joiden mukaisesti ilmoitetaan mediamarkkinoiden keskittymistä ja arvioidaan niiden vaikutusta tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen.
(41)  Kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten tai tapauksen mukaan itsesääntelyelinten, jotka eivät itse ole nimettyjä viranomaisia tai elimiä mutta joilla on erityisasiantuntemusta tiedotusvälineiden moniarvoisuudesta, olisi osallistuttava merkittävällä tavalla tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja toimituksellista riippumattomuutta koskevien mediamarkkinoiden keskittymisen vaikutusten arviointiin. Oikeusvarmuuden edistämiseksi ja sen varmistamiseksi, että säännöillä ja menettelyillä todella pyritään suojelemaan tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja toimituksellista riippumattomuutta, on olennaisen tärkeää vahvistaa etukäteen asianmukaisen määräajat ja objektiiviset, syrjimättömät ja oikeasuhteiset kriteerit, joiden mukaisesti ilmoitetaan mediamarkkinoiden keskittymistä ja arvioidaan niiden vaikutusta tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen.
Tarkistus 57
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 42 kappale
(42)  Jos mediamarkkinoiden keskittymä muodostaa keskittymän, joka kuuluu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/200455 soveltamisalaan, tämän asetuksen tai jäsenvaltioiden tämän asetuksen perusteella hyväksymien sääntöjen ja menettelyjen soveltaminen ei saisi vaikuttaa asetuksen (EY) N:o 139/2004 21 artiklan 4 kohdan soveltamiseen. Kaikilla toimenpiteillä, joita nimetyt tai osallistuvat kansalliset sääntelyviranomaiset tai -elimet toteuttavat arvioituaan mediamarkkinoiden keskittymisen vaikutusta tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen, olisi sen vuoksi pyrittävä suojaamaan oikeutettuja etuja asetuksen (EY) N:o 139/2004 21 artiklan 4 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetulla tavalla, ja niiden olisi oltava unionin oikeuden yleisten periaatteiden ja muiden säännösten mukaisia.
(42)  Jos mediamarkkinoiden keskittymä muodostaa keskittymän, joka kuuluu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/200455 soveltamisalaan, tämän asetuksen tai jäsenvaltioiden tämän asetuksen perusteella hyväksymien sääntöjen ja menettelyjen soveltaminen ei saisi vaikuttaa asetuksen (EY) N:o 139/2004 21 artiklan 4 kohdan soveltamiseen. Kaikilla toimenpiteillä, joita nimetyt tai osallistuvat kansalliset sääntelyviranomaiset tai -elimet toteuttavat arvioituaan mediamarkkinoiden keskittymisen mahdollista vaikutusta tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen, olisi sen vuoksi pyrittävä suojaamaan oikeutettuja etuja asetuksen (EY) N:o 139/2004 21 artiklan 4 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetulla tavalla, ja niiden olisi oltava unionin oikeuden yleisten periaatteiden ja muiden säännösten mukaisia.
__________________
__________________
55 Neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004, annettu 20 päivänä tammikuuta 2004, yrityskeskittymien valvonnasta (”EY:n sulautuma-asetus”) (EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1–22).
55 Neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004, annettu 20 päivänä tammikuuta 2004, yrityskeskittymien valvonnasta (”EY:n sulautuma-asetus”) (EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1–22).
Tarkistus 58
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 43 kappale
(43)  Lautakunnalle olisi annettava valtuudet antaa lausuntoja nimettyjen tai osallistuvien kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten päätösluonnoksista tai lausunnoista, jos ilmoitusvelvollisuuden alaiset keskittymät voivat vaikuttaa media-alan sisämarkkinoiden toimintaan. Näin olisi esimerkiksi silloin, kun tällaisiin keskittymiin osallistuu vähintään yksi toiseen jäsenvaltioon sijoittautunut tai useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa toimiva yritys tai jos ne johtavat siihen, että mediapalvelujen tarjoajilla on merkittävä vaikutus yleisen mielipiteen muodostumiseen tietyillä mediamarkkinoilla. Lisäksi jos asianomaiset kansalliset viranomaiset tai elimet eivät ole arvioineet keskittymän vaikutusta tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen tai jos kansalliset sääntelyviranomaiset tai -elimet eivät ole kuulleet lautakuntaa tietystä mediamarkkinoiden keskittymästä, mutta kyseisen keskittymän katsotaan todennäköisesti vaikuttavan mediapalvelujen sisämarkkinoiden toimintaan, lautakunnan olisi voitava antaa lausunto komission pyynnöstä. Komissiolle jää joka tapauksessa mahdollisuus antaa omia lausuntojaan lautakunnan lausuntojen perusteella.
(43)  Lautakunnalle olisi annettava valtuudet antaa lausuntoja nimettyjen tai osallistuvien kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten päätösluonnoksista tai lausunnoista, jos ilmoitusvelvollisuuden alaiset keskittymät voivat vaikuttaa media-alan sisämarkkinoiden toimintaan. Näin olisi esimerkiksi silloin, kun tällaisiin keskittymiin osallistuu vähintään yksi toiseen jäsenvaltioon sijoittautunut tai useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa toimiva yritys tai jos ne johtavat siihen, että mediapalvelujen tarjoajilla on merkittävä vaikutus yleisen mielipiteen muodostumiseen tietyillä mediamarkkinoilla. Lisäksi jos asianomaiset kansalliset viranomaiset tai elimet eivät ole arvioineet keskittymän vaikutusta tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen tai jos kansalliset sääntelyviranomaiset tai -elimet eivät ole kuulleet lautakuntaa tietystä mediamarkkinoiden keskittymästä, mutta kyseisen keskittymän katsotaan todennäköisesti vaikuttavan mediapalvelujen sisämarkkinoiden toimintaan, lautakunnan olisi voitava antaa lausunto omasta aloitteestaan tai komission pyynnöstä. Komissiolle jää joka tapauksessa mahdollisuus antaa omia lausuntojaan lautakunnan lausuntojen perusteella.
Tarkistus 59
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 44 kappale
(44)  Kansallisten viranomaisten tai elinten ja lautakunnan olisi otettava huomioon tietyt kriteerit moniarvoisten mediamarkkinoiden varmistamiseksi. Erityisesti olisi tarkasteltava vaikutusta tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen, mukaan lukien erityisesti vaikutus yleisen mielipiteen muodostumiseen, ottaen huomioon verkkoympäristö. Samanaikaisesti olisi tutkittava, olisiko tarkasteltavilla markkinoilla kyseisen mediamarkkinoiden keskittymisen jälkeen edelleen olemassa muita mediakanavia, jotka tarjoavat erilaista ja vaihtoehtoista sisältöä. Toimituksellista riippumattomuutta koskevien suojatoimien arvioinnissa olisi tarkasteltava mahdollisia riskejä siitä, että tuleva omistaja, johto tai hallintorakenne puuttuu sopimattomasti hankitun tai sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen yksittäisiin toimituksellisiin päätöksiin. Lisäksi olisi otettava huomioon olemassa olevat tai suunnitellut sisäiset suojatoimet, joilla pyritään säilyttämään yksittäisten toimituksellisten päätösten riippumattomuus asianomaisissa mediayrityksissä. Mahdollisia vaikutuksia arvioitaessa olisi myös otettava huomioon kyseisen keskittymän vaikutukset keskittymän kohteena olevien toimijoiden taloudelliseen kestävyyteen ja se, olisivatko ne ilman keskittymää taloudellisesti kestäviä siinä mielessä, että ne voisivat keskipitkällä aikavälillä jatkaa taloudellisesti kannattavien, riittävästi resursoitujen ja teknisesti mukautettujen laadukkaiden mediapalvelujen tarjoamista ja kehittämistä markkinoilla.
(44)  Kansallisten viranomaisten tai elinten ja lautakunnan olisi otettava huomioon tietyt kriteerit moniarvoisten mediamarkkinoiden varmistamiseksi. Erityisesti olisi tarkasteltava vaikutusta tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen, mukaan lukien erityisesti vaikutus yleisen mielipiteen muodostumiseen, ottaen huomioon verkkoympäristö. Samanaikaisesti olisi tutkittava, olisiko tarkasteltavilla markkinoilla kyseisen mediamarkkinoiden keskittymisen jälkeen edelleen olemassa muita mediakanavia, jotka tarjoavat erilaista ja vaihtoehtoista sisältöä. Toimituksellista riippumattomuutta koskevien suojatoimien arvioinnissa olisi tarkasteltava mahdollisia riskejä siitä, että tuleva omistaja, johto tai hallintorakenne puuttuu sopimattomasti hankitun tai sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen toimituksellisiin päätöksiin. Lisäksi olisi otettava huomioon olemassa olevat tai suunnitellut sisäiset suojatoimet, joilla pyritään säilyttämään toimituksellisten päätösten riippumattomuus asianomaisissa mediayrityksissä. Lisäksi komission vuosittaisten oikeusvaltiokertomusten tiedotusvälineiden vapautta koskevissa luvuissa esitellyt tulokset sekä tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantavälineessä vuosittain tehtävä riskinarviointi olisi otettava huomioon määritettäessä yleistä ilmapiiriä media-alalla ja mediamarkkinoiden keskittymisen vaikutuksia tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen. Mahdollisia vaikutuksia arvioitaessa olisi myös otettava huomioon kyseisen keskittymän vaikutukset keskittymän kohteena olevien toimijoiden taloudelliseen kestävyyteen ja se, olisivatko ne ilman keskittymää taloudellisesti kestäviä siinä mielessä, että ne voisivat keskipitkällä aikavälillä jatkaa taloudellisesti kannattavien, riittävästi resursoitujen ja teknisesti mukautettujen laadukkaiden mediapalvelujen tarjoamista ja kehittämistä markkinoilla.
Tarkistus 60
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 45 kappale
(45)  Yleisömittaus vaikuttaa suoraan mainonnan – media-alan keskeisen tulonlähteen – jakamiseen ja hintoihin. Yleisömittaus on ratkaisevan tärkeä väline mediasisällön tulosten arvioimiseen ja yleisön mieltymysten ymmärtämiseen tulevan sisällöntuotannon suunnittelun tueksi. Mediamarkkinoiden toimijoiden, erityisesti mediapalvelujen tarjoajien ja mainostajien, olisikin näin ollen voitava tukeutua objektiivisiin yleisötietoihin, jotka ovat peräisin avoimista, puolueettomista ja todennettavissa olevista yleisömittausratkaisuista. Tietyt mediaekosysteemiin ilmaantuneet uudet toimijat tarjoavat kuitenkin omia mittauspalvelujaan asettamatta saataville tietoja menetelmistään. Tämä voisi johtaa tiedon epäsymmetriaan mediamarkkinoiden toimijoiden välillä ja markkinoiden mahdolliseen vääristymiseen, mikä heikentäisi mediapalvelujen tarjoajien yhtäläisiä mahdollisuuksia markkinoilla.
(45)  Yleisömittaus vaikuttaa suoraan mainonnan – media-alan keskeisen tulonlähteen – jakamiseen ja hintoihin. Yleisömittaus on ratkaisevan tärkeä väline mediasisällön tulosten arvioimiseen ja yleisön mieltymysten ymmärtämiseen tulevan sisällöntuotannon suunnittelun tueksi. Mediamarkkinoiden toimijoiden, erityisesti mediapalvelujen tarjoajien ja mainostajien, olisikin näin ollen voitava tukeutua objektiivisiin ja vertailukelpoisiin yleisötietoihin, jotka ovat peräisin avoimista, puolueettomista ja todennettavissa olevista yleisömittausratkaisuista. Tällaisten ratkaisujen olisi oltava tietosuojaa ja yksityisyyttä koskevien unionin sääntöjen mukaisia. Tietyt mediaekosysteemiin ilmaantuneet uudet toimijat, kuten erittäin suuret verkkoalustat, tarjoavat kuitenkin omaomisteisia mittauspalveluja asettamatta saataville tietoja menetelmistään. Tämä voisi johtaa yleisötietojen vertailukelvottomuuteen, tiedon epäsymmetriaan mediamarkkinoiden toimijoiden välillä ja markkinoiden mahdolliseen vääristymiseen, mikä heikentäisi mediapalvelujen tarjoajien yhtäläisiä mahdollisuuksia markkinoilla.
Tarkistus 61
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 46 kappale
(46)  Jotta voidaan parantaa yleisömittausmenetelmien todennettavuutta ja luotettavuutta erityisesti verkossa, olisi säädettävä avoimuusvelvoitteista sellaisten yleisömittausjärjestelmien tarjoajille, jotka eivät noudata asiaankuuluvissa itsesääntelyelimissä sovittuja alan vertailuarvoja. Näiden velvoitteiden mukaisesti tällaisten toimijoiden olisi pyydettäessä ja mahdollisuuksien mukaan toimitettava mainostajille ja mediapalvelujen tarjoajille tai niiden puolesta toimiville osapuolille tiedot yleisön mittaamiseen käytetyistä menetelmistä. Ilmoitettavat tiedot voivat koskea esimerkiksi mitattua otoskokoa, mitattavien indikaattoreiden määrittelyä, mittareita, mittausmenetelmiä ja virhemarginaalia sekä mittausjaksoa. Tässä asetuksessa säädetyt velvoitteet eivät vaikuta asetuksen 2019/1150 tai asetuksen (EU) 2022/XX [digimarkkinasäädös] mukaisesti yleisömittauspalvelujen tarjoajiin sovellettaviin velvoitteisiin, kuten järjestykseen asettamista tai oman yrityksen suosimista koskeviin velvoitteisiin.
(46)  Jotta voidaan parantaa yleisömittausmenetelmien todennettavuutta, vertailtavuutta ja luotettavuutta erityisesti verkossa, olisi säädettävä avoimuusvelvoitteista sellaisten yleisömittausjärjestelmien tarjoajille, jotka eivät noudata asiaankuuluvissa itsesääntelyelimissä sovittuja alan vertailuarvoja. Yleisömittaus olisi periaatteessa toteutettava laajalti hyväksyttyjen toimialan itsesääntelymekanismien mukaisesti. Näiden velvoitteiden mukaisesti tällaisten toimijoiden olisi pyydettäessä ja mahdollisuuksien mukaan toimitettava mainostajille ja mediapalvelujen tarjoajille tai niiden puolesta toimiville osapuolille tiedot yleisön mittaamiseen käytetyistä menetelmistä. Ilmoitettavat tiedot voivat koskea esimerkiksi mitattua otoskokoa, mitattavien indikaattoreiden määrittelyä, mittareita, mittausmenetelmiä ja virhemarginaalia, mittausjaksoa sekä mittauksen kattavuutta. Lisäksi omaomisteisten yleisömittausjärjestelmien tarjoajien olisi toimitettava mediapalvelujen tarjoajille anonymisoidut tiedot, mukaan lukien yhdistämättömät tiedot, toimialan vakioidussa ja vertailukelpoisessa muodossa. Tällaisten tietojen olisi oltava vähintään yhtä yksityiskohtaisia kuin alan tunnustetuista itsesääntelymekanismeista saatavat tiedot. Tässä asetuksessa säädetyt velvoitteet eivät vaikuta yleisöjen oikeuteen henkilötietojen suojaan, josta säädetään perusoikeuskirjan 8 artiklassa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/6791 a, eivätkä asetuksen (EU) 2019/1150 tai (EU) 2022/1925 mukaisesti yleisömittauspalvelujen tarjoajiin sovellettaviin velvoitteisiin, kuten järjestykseen asettamista tai oman yrityksen suosimista koskeviin velvoitteisiin, tai direktiivin (EU) 2016/943 2 artiklassa määriteltyjen liikesalaisuuksien suojaan.
__________________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).
Tarkistus 62
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 47 kappale
(47)  Käytännesäännöt, jotka joko yleisömittausjärjestelmien tarjoajat tai niitä edustavat organisaatiot tai järjestöt laativat, voivat edistää tämän asetuksen asianmukaista soveltamista, ja niiden laatimiseen olisi sen vuoksi kannustettava. Itsesääntelyä on jo hyödynnetty yleisömittausta koskevien tiukkojen laatuvaatimusten edistämiseksi. Sen jatkokehittäminen voisi olla toimialalle tehokas keino sopia tarvittavista käytännön ratkaisuista sen varmistamiseksi, että yleisömittausjärjestelmät ja niiden menetelmät ovat avoimuuden, puolueettomuuden, osallistavuuden, oikeasuhteisuuden, syrjimättömyyden ja todennettavuuden periaatteiden mukaisia. Tällaisia käytännesääntöjä laadittaessa voitaisiin kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä ja erityisesti mediapalvelujen tarjoajia kuullen ottaa huomioon erityisesti media-alan lisääntyvä digitalisaatio ja tavoite luoda tasapuoliset toimintaedellytykset mediamarkkinoiden toimijoille.
(47)  Käytännesäännöt, jotka joko yleisömittausjärjestelmien tarjoajat tai niitä edustavat organisaatiot tai järjestöt yhdessä mediapalvelujen tarjoajien, niitä edustavien organisaatioiden, verkkoalustojen ja muiden asianmukaisten sidosryhmien kanssa laativat, voivat edistää tämän asetuksen asianmukaista soveltamista, ja niiden laatimiseen olisi sen vuoksi kannustettava. Media-alalla laajalti tunnustettuja itsesääntelymekanismeja on jo hyödynnetty yleisömittausta koskevien tiukkojen laatuvaatimusten edistämiseksi. Lisäksi tällaisilla itsesääntelymekanismeilla, joista puhutaan toimialan yhteisinä komiteoina, voidaan varmistaa, että yleisömittaus on puolueetonta ja yleisömittaustiedot ovat vertailukelpoisia. Jos tällaiset mekanismit otetaan epäyhtenäisesti käyttöön jäsenvaltioissa, mainonnalle saattaa aiheutua kielteisiä vaikutuksia. Tällaisten mekanismien käyttöönottoa olisi sen vuoksi edistettävä kansallisella tasolla. Itsesääntelymekanismien jatkokehittäminen myös kansallisten sääntelyviranomaisten ja -elinten avustuksella voisi olla toimialalle tehokas keino sopia tarvittavista käytännön ratkaisuista sen varmistamiseksi, että yleisömittausjärjestelmät ja niiden menetelmät ovat avoimuuden, puolueettomuuden, osallistavuuden, oikeasuhteisuuden, syrjimättömyyden, vertailtavuuden ja todennettavuuden periaatteiden mukaisia. Tällaisia käytännesääntöjä laadittaessa voitaisiin kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä ja erityisesti mediapalvelujen tarjoajia kuullen ottaa huomioon erityisesti media-alan lisääntyvä digitalisaatio ja tavoite luoda tasapuoliset toimintaedellytykset mediamarkkinoiden toimijoille.
Tarkistus 63
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 48 kappale
(48)  Valtion mainonta on tärkeä tulonlähde monille mediapalvelujen tarjoajille ja edistää niiden taloudellista kestävyyttä. Yhtäläisten mahdollisuuksien takaamiseksi sisämarkkinoilla valtion mainontaa on myönnettävä syrjimättömällä tavalla kaikille sellaisille mediapalvelujen tarjoajille mistä tahansa jäsenvaltiosta, jotka voivat asianmukaisesti tavoittaa koko asiaankuuluvan kohderyhmän tai osan siitä. Lisäksi valtion mainonta voi altistaa mediapalvelujen tarjoajat sopimattomalle valtiolliselle vaikutukselle palvelujen tarjoamisen vapauden ja perusoikeuksien kustannuksella. Valtion mainonnan läpinäkymätön ja puolueellinen jakaminen on näin ollen tehokas keino vaikuttaa mediapalvelujen tarjoajiin tai ottaa niitä haltuun. Valtion mainonnan jakamista ja läpinäkyvyyttä säännellään joiltakin osin hajanaisilla tiedotusvälineitä koskevilla toimenpiteillä ja julkisia hankintoja koskevalla yleisellä lainsäädännöllä, jotka eivät kuitenkaan kata kaikkia valtion mainos- ja viestintämenoja eivätkä takaa riittävää suojaa varojen etuoikeutettua tai puolueellista jakamista vastaan. Erityisesti on huomattava, että Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2014/24/EU56 ei sovelleta audiovisuaalisiin mediapalveluihin tai radiotoiminnan palveluihin tarkoitetun ohjelmamateriaalin ostoon, kehittämiseen, tuotantoon tai yhteistuotantoon liittyviin julkisia palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin. Tiedotusvälineisiin sovellettavat valtion mainontaa koskevat säännöt, sikäli kun niitä on, vaihtelevat huomattavasti jäsenvaltiosta toiseen.
(48)  Valtion mainontaan ja hankintoihin tarkoitetut julkiset varat ovat tärkeä tulonlähde monille mediapalvelujen tarjoajille, verkkoalustojen tarjoajille ja verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajille, ja ne edistävät niiden taloudellista kestävyyttä. Yhtäläisten mahdollisuuksien takaamiseksi sisämarkkinoilla kyseisiä varoja on myönnettävä syrjimättömällä tavalla kaikille sellaisille mediapalvelujen tarjoajille, verkkoalustojen tarjoajille ja verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajille mistä tahansa jäsenvaltiosta, jotka voivat asianmukaisesti tavoittaa koko asiaankuuluvan kohderyhmän tai osan siitä. Lisäksi valtion mainontaan ja valtioon sidoksissa olevilta yhteisöiltä, kuten valtion omistamilta yrityksiltä, tehtäviin hankintoihin tarkoitetut julkiset varat, erityisesti tavaroiden tai palvelujen rahoittamisen tai hankkimisen muodossa, voivat altistaa mediapalvelujen tarjoajat sopimattomalle valtiolliselle vaikutukselle tai osapuolten eduille palvelujen tarjoamisen vapauden ja perusoikeuksien kustannuksella. Julkisten varojen läpinäkymätön ja puolueellinen jakaminen valtion mainontaan ja hankintoihin on näin ollen tehokas keino vaikuttaa mediapalvelujen tarjoajien toimitukselliseen vapauteen, ottaa haltuun mediapalvelujen tarjoajia tai peitetysti tukea tai rahoittaa poliittisesti haltuun otettuja mediapalvelujen tarjoajia oikeudettoman poliittisen tai kaupallisen edun tai suotuisan uutisoinnin saamiseksi. Tämän vuoksi julkisen viranomaisen, valtion määräysvallassa olevan yrityksen tai valtion omistaman yrityksen yksittäiselle mediapalvelujen tarjoajalle, yksittäiselle verkkoalustan tarjoajalle tai yksittäiselle verkossa toimivan hakukoneen tarjoajalle kohdentamat valtion mainontaan tarkoitetut julkiset varat eivät saisi tällaisten tilanteiden ratkaisemiseksi ylittää 15:tä prosenttia kyseisen viranomaisen, valtion määräysvallassa tai valtion omistuksessa olevan yrityksen kaikille kansallisella tasolla toimiville mediapalvelujen tarjoajille jakamasta kokonaismäärästä. Valtion mainontaan ja hankintoihin tarkoitettujen julkisten varojen jakamista ja läpinäkyvyyttä säännellään joiltakin osin hajanaisilla tiedotusvälineitä koskevilla toimenpiteillä ja julkisia hankintoja koskevalla yleisellä lainsäädännöllä, jotka eivät takaa riittävää suojaa varojen etuoikeutettua tai puolueellista jakamista vastaan. Tämä voi aiheuttaa tiedon epäsymmetriaa, lisätä mediamarkkinoiden toimijoiden riskejä ja haitata rajat ylittävää taloudellista toimintaa. Esimerkiksi julkisten varojen kanavoiminen hallitusta tukeville tiedotusvälineille tai suotuisan uutisoinnin saamiseksi julkisten varojen avulla vääristää kilpailua ja vähentää investointeja sisämarkkinoihin ja haittaa reilua kilpailua mediamarkkinoiden ekosysteemissä. Erityisesti on huomattava, että Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2014/24/EU56 ei sovelleta audiovisuaalisiin mediapalveluihin tai radiotoiminnan palveluihin tarkoitetun ohjelmamateriaalin ostoon, kehittämiseen, tuotantoon tai yhteistuotantoon liittyviin julkisia palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin. Tiedotusvälineisiin sovellettavat valtion mainontaan tai hankintoihin tarkoitettuja julkisia varoja koskevat säännöt, sikäli kun niitä on, vaihtelevat huomattavasti jäsenvaltiosta toiseen.
__________________
__________________
56 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65–242).
56 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65–242).
Tarkistus 64
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 49 kappale
(49)  Jotta voidaan varmistaa vääristymätön kilpailu mediapalvelujen tarjoajien välillä ja välttää peiteltyjen tukien ja tiedotusvälineisiin kohdistuvan sopimattoman poliittisen vaikuttamisen riski, on tarpeen vahvistaa yhteiset vaatimukset avoimuudesta, objektiivisuudesta, oikeasuhteisuudesta ja syrjimättömyydestä valtion mainonnan jakamisessa mediapalvelujen tarjoajille sekä valtion varojen käytössä muiden tavaroiden tai palvelujen kuin valtion mainonnan ostamiseen niiltä, mukaan lukien vaatimus julkaista tiedot valtion mainos- ja viestintämenoista ja niiden edunsaajista. On tärkeää, että jäsenvaltiot asettavat tarvittavat valtion mainontaan liittyvät tiedot julkisesti saataville sähköisessä muodossa, joka on helposti katseltavissa, saatavilla ja ladattavissa liikesalaisuutta koskevien unionin ja kansallisten sääntöjen mukaisesti. Tämä asetus ei vaikuta tapauskohtaisesti sovellettavien valtiontukisääntöjen soveltamiseen.
(49)  Jotta voidaan varmistaa vääristymätön kilpailu mediapalvelujen tarjoajien välillä ja välttää peiteltyjen tukien ja tiedotusvälineisiin kohdistuvan sopimattoman poliittisen vaikuttamisen riski, on tarpeen vahvistaa yhteiset vaatimukset avoimuudesta, objektiivisuudesta, oikeasuhteisuudesta ja syrjimättömyydestä valtion mainontaan ja hankintoihin tarkoitettujen julkisten varojen jakamisessa mediapalvelujen tarjoajille, verkkoalustojen tarjoajille tai verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajille asetuksen (EU) 2022/2065 mukaisesti, mukaan lukien vaatimus julkaista tiedot valtion mainontaan ja hankintoihin tarkoitetuista varoista ja niiden edunsaajista. Sen vuoksi kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten on tarpeen seurata valtion mainontaan ja hankintoihin tarkoitettujen julkisten varojen jakamista mediapalvelujen tarjoajille, verkkoalustojen tarjoajille ja verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajille ja raportoida niistä. Viranomaisten ja valtioon sidoksissa olevien yhteisöjen olisi kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten pyynnöstä annettava niille lisätietoja, jotka ovat tarpeen julkaistujen tietojen oikeellisuuden ja tällaisiin julkisiin varoihin sovellettavien perusteiden ja menettelyjen soveltamisen arvioimiseksi. On tärkeää, että unioni ja jäsenvaltiot asettavat tarvittavat valtion mainontaan ja hankintoihin tarkoitettuihin julkisiin varoihin liittyvät tiedot julkisesti saataville sähköisessä muodossa, joka on helposti katseltavissa, saatavilla ja ladattavissa liikesalaisuutta koskevien unionin ja kansallisten sääntöjen mukaisesti. Lisäksi on tarpeen laatia helposti ymmärrettäviä ja julkisesti saatavilla olevia raportteja, jotta voidaan kerätä kaikki mediapalvelujen tarjoajien, verkkoalustojen tarjoajien ja verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien toimittamat tiedot julkisten varojen jakamisesta valtion mainontaan ja hankintoihin. Näissä raporteissa olisi esitettävä vuosittain yleiskatsaus kullekin mediapalvelujen tarjoajalle, verkkoalustojen tarjoajalle ja verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajalle valtion mainontaan ja valtiollisten elinten tekemiin hankintoihin, myös kolmansista maista tehtyihin hankintoihin, jaettujen julkisten varojen kokonaismäärästä. Lautakunnan olisi annettava kansallisille sääntelyviranomaisille tai -elimille ohjeita, jotka koskevat raportointia julkisten varojen jakamisesta valtion mainontaan ja hankintoihin. Tämä asetus ei vaikuta tapauskohtaisesti sovellettavien valtiontukisääntöjen soveltamiseen.
Tarkistus 65
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 49 a kappale (uusi)
(49 a)  Viranomaisten hätäviestit ovat välttämätön tapa tiedottaa suurelle yleisölle vaaroista terveys- tai luonnonkatastrofin tai terveyteen liittyvän hätätilanteen, onnettomuuden tai muun sellaisen äkillisen ja ennakoimattoman suuren vaaratilanteen sattuessa, joka voi olla haitallinen merkittävälle osalle väestöstä. Hätätilanteet saattavat synnyttää uusia tai voimistaa olemassa olevia haavoittuvuuksia media-alalla. Tässä yhteydessä valtion varojen jakaminen hätäviestien lähettämiseen voi altistaa mediapalvelujen tarjoajat sopimattomalle valtiolliselle vaikutukselle perusoikeuksien ja palvelujen tarjoamisen vapauden kustannuksella. Hätätilanteet ovat luonteeltaan yhä enenevässä määrin rajat ylittäviä, kun taas valtion varojen jakamista koskevat säännöt vaihtelevat jäsenvaltioittain, mikä aiheuttaa pirstoutumista ja oikeudellista epävarmuutta media-alan sisämarkkinoilla. Sen vuoksi tällaisten varojen jakamisessa mediapalvelujen tarjoajille, verkkoalustojen tarjoajille ja verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajille olisi noudatettava samoja yhdenmukaisia sääntöjä kuin jaettaessa julkisia varoja mainontaan ja hankintoihin. Koska toimenpiteiden toteuttaminen kriisiaikana on kiireellistä, olisi kuitenkin sovellettava erityissäännöksiä, joiden nojalla valtion viranomaiset, valtion omistamat tai valtion määräysvallassa olevat yritykset ja yhteisöt voivat täyttää avoimuus- ja raportointivelvoitteensa hätätilanteen päätyttyä.
Tarkistus 66
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 50 kappale
(50)  Media-alan sisämarkkinoiden toimintaan ja häiriönsietokykyyn kohdistuvia riskejä olisi seurattava säännöllisesti osana mediapalvelujen sisämarkkinoiden toiminnan parantamispyrkimyksiä. Tällaisella seurannalla olisi pyrittävä tuottamaan yksityiskohtaista tietoa ja laadullisia arvioita mediapalvelujen sisämarkkinoiden häiriönsietokyvystä, mukaan lukien markkinoiden keskittymisaste kansallisella ja alueellisella tasolla sekä ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän riskit. Se olisi toteutettava riippumattomasti ja sen olisi perustuttava luotettavaan keskeisten tulosindikaattoreiden luetteloon, jonka komissio laatii ja jota se päivittää säännöllisesti lautakuntaa kuullen. Koska riskien ja teknologian kehitys on nopeaa sisämarkkinoilla, seurantaan olisi sisällyttävä tulevaisuuteen suuntautuvia toimia, kuten stressitestejä, joilla arvioidaan media-alan sisämarkkinoiden tulevaa häiriönsietokykyä, varoitetaan tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen liittyvistä haavoittuvuuksista sekä tuetaan hallinnon, tiedon laadun ja riskinhallinnan kehittämistä. Seurannan olisi katettava erityisesti rajat ylittävän toiminnan ja investointien taso, sääntely-yhteistyö ja tiedotusvälineiden sääntelyn lähentäminen, mediapalvelujen tarjoamisen esteet – myös digitaalisessa ympäristössä – sekä taloudellisten resurssien jakamisen avoimuus ja oikeudenmukaisuus media-alan sisämarkkinoilla. Siinä olisi myös tarkasteltava laajempia suuntauksia media-alan sisämarkkinoilla ja kansallisilla markkinoilla sekä mediapalvelujen tarjoajiin vaikuttavaa kansallista lainsäädäntöä. Lisäksi seurannassa olisi esitettävä yleiskatsaus toimenpiteistä, joita mediapalvelujen tarjoajat ovat toteuttaneet varmistaakseen yksittäisten toimituksellisten päätösten riippumattomuuden, mukaan lukien tähän asetukseen liittyvässä suosituksessa ehdotetut päätökset. Tällaisen seurannan korkean laadun varmistamiseksi lautakunnan olisi osallistuttava siihen asianmukaisesti, koska se kokoaa yhteen tahoja, joilla on mediamarkkinoiden erityisasiantuntemusta.
(50)  Media-alan sisämarkkinoiden toimintaan ja häiriönsietokykyyn kohdistuvia riskejä, mukaan lukien tiedonmanipuloinnin ja häirinnän riskit, olisi seurattava säännöllisesti osana mediapalvelujen sisämarkkinoiden toiminnan parantamispyrkimyksiä. Tällaisella seurannalla olisi pyrittävä tuottamaan yksityiskohtaista tietoa ja laadullisia arvioita mediapalvelujen sisämarkkinoiden häiriönsietokyvystä, mukaan lukien mediamarkkinoiden nykyinen keskittymisaste kansallisella ja alueellisella tasolla sekä tällaisen keskittymisen toimitukselliselle riippumattomuudelle ja tiedotusvälineiden moniarvoisuudelle aiheuttamat riskit. Jotta voidaan selkeyttää tilannetta markkinatoimijoiden kannalta ja mahdollistaa sisämarkkinoiden toiminnan seuranta, samalla kun arvioidaan vaikutusta toimitukselliseen riippumattomuuteen ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen unionissa, on tarpeen, että komissio antaa objektiivisen katsauksen mediamarkkinoiden nykyisestä keskittymisestä ja tarkastelee sen vaikutusta sekä mediamarkkinoiden rakenteeseen ja tiedotusvälineiden omistuksen moninaisuuteen että yleisen mielipiteen muodostumiseen kussakin jäsenvaltiossa. Kyseinen seuranta olisi toteutettava riippumattomasti ja sen olisi perustuttava luotettavaan keskeisten tulosindikaattoreiden luetteloon, jonka komissio laatii ja jota se päivittää säännöllisesti lautakuntaa kuullen. Tämän asetuksen tehokkaan soveltamisen helpottamiseksi komission olisi lisäksi perustettava käyttäjäystävällinen varoitusmekanismi, jonka avulla mediapalvelujen tarjoajat ja kaikki asianomaiset osapuolet voivat ilmoittaa tämän asetuksen soveltamiseen liittyvistä ongelmista tai havaitsemistaan riskeistä. Tällainen mekanismi auttaa komissiota tunnistamaan tämän asetuksen mahdolliset rikkomiset ja puuttumaan niihin nopeammin. Koska riskien ja teknologian kehitys on nopeaa sisämarkkinoilla, seurantaan olisi sisällyttävä tulevaisuuteen suuntautuvia toimia, kuten stressitestejä, joilla arvioidaan media-alan sisämarkkinoiden tulevaa häiriönsietokykyä, varoitetaan tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen liittyvistä haavoittuvuuksista sekä tuetaan hallinnon, tiedon laadun ja riskinhallinnan kehittämistä. Seurannan olisi katettava erityisesti sääntely-yhteistyö ja tiedotusvälineiden sääntelyn lähentäminen, mediapalvelujen tarjoamisen esteet – myös mediapalvelujen tarjoajien asema digitaalisessa ympäristössä – erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajien ja erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien velvoitteiden noudattaminen sekä taloudellisten resurssien jakamisen avoimuus ja oikeudenmukaisuus media-alan sisämarkkinoilla. Siinä olisi myös tarkasteltava laajempia suuntauksia media-alan sisämarkkinoilla ja kansallisilla markkinoilla sekä mediapalvelujen tarjoajiin vaikuttavaa kansallista lainsäädäntöä. Lisäksi seurannassa olisi esitettävä yleiskatsaus toimenpiteistä, joita mediapalvelujen tarjoajat ovat toteuttaneet varmistaakseen toimituksellisten päätösten riippumattomuuden, mukaan lukien tähän asetukseen liittyvässä suosituksessa ehdotetut päätökset. Tällaisen seurannan korkean laadun varmistamiseksi lautakunnan olisi osallistuttava siihen asianmukaisesti, koska se kokoaa yhteen tahoja, joilla on mediamarkkinoiden erityisasiantuntemusta. Tällaisessa seurannassa olisi otettava huomioon myös olemassa olevien mediaseurantatoimien tulokset kaikissa jäsenvaltioissa, media- ja audiovisuaalialan toimintasuunnitelmassa, joka vahvistettiin 3 päivänä joulukuuta 2020 annetussa komission tiedonannossa ”Euroopan media-ala digitaalisella vuosikymmenellä: elpymistä ja muutosta tukeva toimintasuunnitelma” tarkoitetut seurantatoimet, tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantavälineen tulokset sekä komission vuotuisten oikeusvaltiokertomusten havainnot.
Tarkistus 67
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 50 a kappale (uusi)
(50 a)  On tärkeää, että Leipzigissa toimiva lehdistön ja tiedotusvälineiden vapauden eurooppalainen keskus ja Firenzessä toimiva yliopistollisen Eurooppa-instituutin tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja vapauden keskus tunnustetaan tahoiksi, joilla on asiaankuuluvaa asiantuntemusta tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden alalla. On myös tärkeää, että käsiteltäessä tiedotusvälineiden omistusta Euroopassa otetaan huomioon eurooppalaiset välineet, kuten tiedotusvälineiden omistuksen seuranta koskeva aloite.
Tarkistus 68
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 51 kappale
(51)  Tämän asetuksen asianmukaisen täytäntöönpanon valmistelemiseksi sen säännöksiä, jotka koskevat riippumattomia media-alan viranomaisia, lautakuntaa ja tarvittavia muutoksia direktiiviin 2010/13/EU (tämän asetuksen 7–12 ja 27 artikla), olisi sovellettava kolmen kuukauden kuluttua säädöksen voimaantulosta, kun taas tämän asetuksen kaikkia muita säännöksiä sovelletaan kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta. Tämä on tarpeen erityisesti sen varmistamiseksi, että lautakunta perustetaan asetuksen onnistuneen täytäntöönpanon kannalta riittävän aikaisin.
(51)  Komission olisi voitava toteuttaa tarvittavat toimet valvoakseen tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden tehokasta täytäntöönpanoa ja noudattamista. Tämän asetuksen asianmukaisen täytäntöönpanon valmistelemiseksi sen säännöksiä, jotka koskevat riippumattomia media-alan viranomaisia, lautakuntaa ja tarvittavia muutoksia direktiiviin 2010/13/EU (tämän asetuksen 7–12 ja 27 artikla), olisi sovellettava kolmen kuukauden kuluttua säädöksen voimaantulosta, kun taas tämän asetuksen kaikkia muita säännöksiä sovelletaan kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta. Tämä on tarpeen erityisesti sen varmistamiseksi, että lautakunta perustetaan asetuksen onnistuneen täytäntöönpanon kannalta riittävän aikaisin.
Tarkistus 69
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta
1.  Tässä asetuksessa vahvistetaan mediapalvelujen sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa koskevat yhteiset säännöt, mukaan luettuna eurooppalaisen mediapalvelulautakunnan perustaminen, säilyttäen samalla mediapalvelujen laatu.
1.  Tässä asetuksessa vahvistetaan mediapalvelujen sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa koskevat yhteiset säännöt, mukaan luettuna eurooppalaisen mediapalvelulautakunnan, jäljempänä ’lautakunta’, perustaminen, ja vähimmäisstandardeina toimivat yhteiset perusperiaatteet, samalla kun varmistetaan mediapalvelujen riippumattomuus.
Tarkistus 70
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 2 kohta – johdantokappale
2.  Tämä asetus ei vaikuta sääntöihin, jotka on vahvistettu seuraavissa säädöksissä:
2.  Tämä asetus ei vaikuta seuraaviin:
Tarkistus 71
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 2 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)  kilpailusäännöt, mukaan lukien asetuksessa (EY) N:o 139/2004 vahvistetut säännöt;
Tarkistus 72
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 2 kohta – a b alakohta (uusi)
a b)  direktiivi 2001/29/EY;
Tarkistus 73
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 2 kohta – a c alakohta (uusi)
a c)   direktiivi 2019/789/EU;
Tarkistus 74
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)  direktiivissä 2010/13/EU vahvistetut säännöt;
Tarkistus 75
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 2 kohta – d alakohta
d)  asetus (EU) 2022/XXX [digipalvelusäädös];
d)  asetuksessa (EU) 2022/2065 vahvistetut säännöt;
Tarkistus 76
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 2 kohta – e alakohta
e)  asetus (EU) 2022/XXX [digimarkkinasäädös];
e)  asetuksessa (EU) 2022/1925 vahvistetut säännöt;
Tarkistus 77
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 2 kohta – f a alakohta (uusi)
f a)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/19371 a vahvistetut säännöt;
__________________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937, annettu 23 päivänä lokakuuta 2019, unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (EUVL L 305, 26.11.2019, s. 17).
Tarkistus 78
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 2 kohta – f b alakohta (uusi)
f b)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) xxx/XXX julkista osallistumista harjoittavien henkilöiden suojelemisesta ilmeisen perusteettomilta tai aiheettomilta kanteilta (”strategiset häirintätarkoituksessa nostetut kanteet”).
Tarkistus 79
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 3 kohta
3.  Tämä asetus ei vaikuta jäsenvaltioiden mahdollisuuteen hyväksyä yksityiskohtaisempia sääntöjä II luvun ja III luvun 5 jakson kattamilla aloilla edellyttäen, että kyseiset säännöt ovat unionin oikeuden mukaisia.
3.  Tämä asetus ei vaikuta jäsenvaltioiden mahdollisuuteen hyväksyä yksityiskohtaisempia tai tiukempia sääntöjä II luvun, III luvun 5 jakson ja 24 artiklan kattamilla aloilla edellyttäen, että kyseiset säännöt ovat unionin oikeuden mukaisia.
Tarkistus 80
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
(1)   ’mediapalvelulla’ perussopimuksen 56 ja 57 artiklan mukaista palvelua, jonka pääasiallisena tarkoituksena tai sen erottamattomana osana on tarjota yleisölle ohjelmia tai lehtijulkaisuja tiedonvälitys-, viihdytys- tai valistustarkoituksessa ja millä tahansa tavalla siten, että toimituksellinen vastuu niistä kuuluu mediapalvelujen tarjoajalle;
(1)  ’mediapalvelulla’ perussopimuksen 56 ja 57 artiklan mukaista palvelua, jonka pääasiallisena tarkoituksena tai sen erottamattomana osana on tarjota yleisölle ohjelmia tai lehtijulkaisuja tai poimintoja niistä tiedonvälitys-, viihdytys- tai valistustarkoituksessa ja millä tahansa tavalla siten, että toimituksellinen vastuu niistä kuuluu mediapalvelujen tarjoajalle;
Tarkistus 81
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
(2)  ’mediapalvelujen tarjoajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka ammattitoimintana on mediapalvelun tarjoaminen ja jolla on toimituksellinen vastuu mediapalvelun sisällön valinnasta ja joka päättää sen järjestämistavan;
(2)  ’mediapalvelujen tarjoajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka ammattitoimintana on mediapalvelun tarjoaminen ja jolla on toimituksellinen vastuu mediapalvelun sisällön valinnasta ja joka päättää sen järjestämistavan, riippumatta siitä, harjoitetaanko sitä luonnollisen henkilön tapauksessa tyypillisessä vai epätyypillisessä työsuhteessa;
Tarkistus 82
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
(3)  ’julkisella tiedotusvälineellä’ mediapalvelujen tarjoajaa, jolle on kansallisen lainsäädännön nojalla annettu julkisen palvelun tehtävä tai joka saa kansallista julkista rahoitusta tällaisen tehtävän suorittamiseen;
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 83
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 7 alakohta
(7)  ’päätoimittajalla’ luonnollista henkilöä tai useita luonnollisia henkilöitä, jotka mahdollisesti kuuluvat elimeen sen oikeudellisesta muodosta, asemasta ja kokoonpanosta riippumatta ja jotka tekevät tai valvovat toimituksellisia päätöksiä mediapalvelujen tarjoajan sisällä;
(7)  ’vastaavalla toimittajalla’ luonnollista henkilöä tai useita luonnollisia henkilöitä, jotka mahdollisesti kuuluvat elimeen sen oikeudellisesta muodosta, asemasta ja kokoonpanosta riippumatta ja jotka tekevät tai valvovat toimituksellisia päätöksiä mediapalvelujen tarjoajan sisällä;
Tarkistus 84
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 8 alakohta
(8)  ’toimituksellisella päätöksellä’ päätöstä, joka tehdään säännöllisesti toimituksellisen vastuun noudattamiseksi ja joka liittyy mediapalvelun päivittäiseen toimintaan;
(8)  ’toimituksellisella päätöksellä’ päätöstä, joka tehdään säännöllisesti mediapalvelujen tarjoajan toimituksellisen vastuun noudattamiseksi;
Tarkistus 85
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 9 alakohta
(9)  ’toimituksellisella vastuulla’ sekä ohjelmien tai lehtijulkaisujen valinnan että niiden organisoinnin tosiasiallista valvontaa mediapalvelun tarjoamista varten riippumatta siitä, onko taho vastuussa tarjotusta palvelusta kansallisen lainsäädännön nojalla;
(9)  ’toimituksellisella vastuulla’ sekä ohjelmien valinnan tai lehtijulkaisujen sisältöjen valinnan että niiden organisoinnin tosiasiallista valvontaa mediapalvelun tarjoamista varten riippumatta siitä, onko taho vastuussa tarjotusta palvelusta kansallisen lainsäädännön nojalla;
Tarkistus 86
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 9 a alakohta (uusi)
(9 a)  ’verkkoalustalla’ asetuksen (EU) 2022/2065 3 artiklan i alakohdassa määriteltyä verkkoalustaa;
Tarkistus 87
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 9 b alakohta (uusi)
(9 b)  ’verkossa toimivalla hakukoneella' asetuksen (EU) 2022/2065 3 artiklan j alakohdassa määriteltyä verkossa toimivaa hakukonetta;
Tarkistus 88
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 10 alakohta
(10)  ’erittäin suuren verkkoalustan tarjoajalla’ sellaisen verkkoalustan tarjoajaa, joka on nimetty erittäin suureksi verkkoalustaksi asetuksen (EU) 2022/XXX [digipalvelusäädös] 25 artiklan 4 kohdan mukaisesti;
(10)  ’erittäin suuren verkkoalustan tarjoajalla’ sellaisen verkkoalustan tarjoajaa, joka on nimetty erittäin suureksi verkkoalustaksi asetuksen (EU) 2022/2065 33 artiklan 4 kohdan mukaisesti;
Tarkistus 89
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 10 a alakohta (uusi)
(10 a)  ’erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajalla’ sellaisen verkossa toimivan hakukoneen tarjoajaa, joka on nimetty erittäin suureksi verkossa toimivaksi hakukoneeksi asetuksen (EU) 2022/2065 33 artiklan 4 kohdan mukaisesti;
Tarkistus 90
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 12 alakohta
(12)  ’kansallisella sääntelyviranomaisella tai -elimellä’ jäsenvaltion direktiivin 2010/13/EU 30 artiklan mukaisesti nimeämää viranomaista tai elintä;
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 91
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 12 a alakohta (uusi)
(12 a)  ’käyttöliittymällä’ palvelua, joka antaa yleiskuvan yksittäisten tai useiden mediapalvelujen tarjoamista mediapalveluista ja jonka avulla käyttäjä voi valita mediapalveluja tai sovelluksia, joiden pääasiallisena tarkoituksena on tarjota pääsy mediapalveluihin sekä ohjailla ja hallinnoida pääsyä mediapalveluihin ja niiden käyttöä;
Tarkistus 92
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 13 alakohta
(13)   ’mediamarkkinoiden keskittymällä’ asetuksen (EY) N:o 139/2004 3 artiklassa määriteltyä keskittymää, johon osallistuu vähintään yksi mediapalvelujen tarjoaja;
(13)  ’mediamarkkinoiden keskittymällä’ asetuksen (EY) N:o 139/2004 3 artiklassa määriteltyä keskittymää, johon osallistuu vähintään yksi median arvoketjun toimija;
Tarkistus 93
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 13 a alakohta (uusi)
(13 a)  ’tiedotusvälineiden moniarvoisuudella’ sitä, että julkisessa keskustelussa esiintyy erilaisia näkökulmia, analyyseja ja mielipiteitä, mukaan lukien vähemmistössä olevat kannat ja mielipiteet, joita monen toisistaan riippumattoman omistajan hallussa olevat mediapalvelujen tarjoajat levittävät esteettömästi eri mediakanavilla ja medioissa, sekä sitä, että tunnustetaan yksityisten kaupallisten mediapalvelujen tarjoajien ja julkisten mediapalvelujen tarjoajien rinnakkaiselo;
Tarkistus 94
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 14 alakohta
(14)  ’yleisömittauksella’ mediapalvelujen käyttäjien lukumäärää ja ominaisuuksia koskevien tietojen keräämistä, tulkintaa tai muuta käsittelyä mainonnan kohdentamista tai hinnoittelua tai siihen liittyvää sisällön suunnittelua, tuotantoa tai jakelua koskevia päätöksiä varten;
(14)  ’yleisömittauksella’ mediapalvelujen käyttäjien ja verkkoalustojen käyttäjien lukumäärää ja ominaisuuksia koskevien tietojen keräämistä, tulkintaa tai muuta käsittelyä mainonnan jakamista, hinnoittelua, hankintoja ja myyntiä taikka mediapalvelujen suunnittelua tai jakelua koskevia päätöksiä varten;
Tarkistus 95
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 14 a alakohta (uusi)
(14 a)  ’omaomisteisella yleisömittauksella’ yleisömittausta, jossa ei noudateta mediapalvelujen tarjoajia koskevissa itsesääntelymekanismeissa hyväksyttyjä toimialan standardeja;
Tarkistus 96
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 15 alakohta
(15)  ’valtion mainonnalla’ omaa toimintaa edistävien tai muiden mainosviestien sijoittamista, julkaisemista tai levittämistä missä tahansa mediapalvelussa, tavallisesti maksua tai muuta vastiketta vastaan, minkä tahansa kansallisen tai alueellisen viranomaisen, kuten kansallisten, liittovaltion tai alueellisten hallitusten, sääntelyviranomaisten tai -elinten tai valtion omistamien yritysten tai muiden valtion määräysvallassa olevien kansallisen tai alueellisen tason tahojen taikka yli miljoonan asukkaan alueellisen yhteisön paikallishallinnon toimesta, niille tai niiden lukuun;
(15)  ’valtion mainonnalla’ omaa toimintaa edistävien tai muiden mainosviestien sijoittamista, esiin tuomista, julkaisemista tai levittämistä missä tahansa mediapalvelussa tai verkossa toimivassa hakukoneessa taikka millä tahansa verkkoalustalla tavallisesti maksua tai muuta vastiketta vastaan, minkä tahansa unionin, kansallisen tai alueellisen viranomaisen, kuten unionin toimielimen, elimen tai laitoksen, kansallisten, liittovaltion tai alueellisten hallitusten, sääntelyviranomaisten tai -elinten tai valtion omistamien yritysten tai muiden valtion määräysvallassa olevien kansallisen tai alueellisen tason tahojen taikka alueellisen yhteisön paikallishallinnon toimesta, niille tai niiden lukuun;
Tarkistus 97
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 15 a alakohta (uusi)
(15 a)  ’viranomaisen hätäviestillä’ viranomaisen välttämättömäksi katsomaa tiedotusviestiä, joka sijoitetaan mihin tahansa mediapalveluun tai joka julkaistaan tai jota levitetään missä tahansa mediapalvelussa luonnonkatastrofien, terveyteen liittyvien hätätilanteiden, onnettomuuksien tai muiden sellaisten äkillisten tai vakavien tilanteiden sattuessa, jotka voivat aiheuttaa haittaa yksilöille;
Tarkistus 98
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 16 alakohta
(16)  ’vakoiluohjelmilla’ tuotteita, joissa on erityisesti muiden digitaalisia elementtejä sisältävien tuotteiden haavoittuvuuksien hyödyntämiseen suunniteltuja digitaalisia elementtejä ja jotka mahdollistavat luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden tarkkailun seuraamalla, poimimalla, keräämällä tai analysoimalla tietoja tällaisista tuotteista tai tällaisia tuotteita käyttäviltä luonnollisilta henkilöiltä tai oikeushenkilöiltä, erityisesti tallentamalla puheluja salaisesti tai käyttämällä loppukäyttäjän laitteen mikrofonia muulla tavoin, kuvaamalla luonnollisia henkilöitä, koneita tai niiden ympäristöä, kopioimalla viestejä, valokuvaamalla, seuraamalla selaustoimintaa, seuraamalla paikannustietoja, keräämällä muita anturitietoja tai seuraamalla toimintaa eri loppukäyttäjälaitteilla ilman, että asianomaiselle luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle on nimenomaisesti ilmoitettu tästä ja ilman asianomaisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön siltä osin antamaa yksilöityä, nimenomaista suostumusta;
(16)  ’valvontateknologioilla’ digitaalisia, mekaanisia tai muita välineitä tai tuotteita, jotka mahdollistavat tietojen hankkimisen sieppaamalla, seuraamalla, poimimalla, keräämällä tai analysoimalla tietoja ilman, että asianomaiselle luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle on nimenomaisesti ilmoitettu tästä ja ilman asianomaisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön siltä osin antamaa yksilöityä suostumusta, asetuksen (EU) N:o 2016/679 7 artiklassa määriteltyjen suostumuksen edellytysten mukaisesti;
Tarkistus 99
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 16 a alakohta (uusi)
(16 a)  ’vakoiluohjelmilla’ valvontateknologioita, jotka loukkaavat yksityisyyttä voimakkaasti, erityisesti tarjoamalla erittäin laajan pääsyn laitteisiin ja niiden toimintoihin, ja jotka on tavallisimmin suunniteltu hyödyntämään tuotteiden haavoittuvuuksia digitaalisten elementtien avulla, jotka mahdollistavat luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden laajamittaisen ja salaa tapahtuvan tarkkailun, myös jälkikäteen tarkkailun, seuraamalla, poimimalla, keräämällä tai analysoimalla tietoja tällaisista tuotteista tai tällaisia tuotteita käyttäviltä luonnollisilta henkilöiltä tai oikeushenkilöiltä myös valikoimattomasti, ilman, että asianomaiselle luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle on nimenomaisesti ilmoitettu tästä ja ilman asianomaisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön siltä osin antamaa yksilöityä, nimenomaista suostumusta, asetuksen (EU) N:o 2016/679 7 artiklassa määriteltyjen suostumuksen edellytysten mukaisesti;
Tarkistus 100
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 17 alakohta – a alakohta
a)  terrorismi;
a)  terrorismi, sellaisena kuin se on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2017/541;
Tarkistus 101
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 17 a alakohta (uusi)
(17 a)  ’medialukutaidolla’ kansalaisen taitoja, tietämystä ja ymmärrystä, joiden avulla hän voi käyttää tiedotusvälineitä tehokkaasti ja turvallisesti ja jotka eivät rajoitu työkalujen ja teknologian tuntemukseen, vaan joiden tavoitteena on antaa kansalaisille kriittisen ajattelun taito, jota tarvitaan harkinnan käyttämiseen, monimutkaisten tosiasioiden analysoimiseen ja mielipiteiden ja tosiasioiden välisen eron tunnistamiseen.
Tarkistus 102
Ehdotus asetukseksi
II luku – otsikko
Mediapalvelujen tarjoajien ja vastaanottajien oikeudet ja velvollisuudet
Mediapalvelujen vastaanottajien oikeudet, mediapalvelujen tarjoajien oikeudet ja julkisten tiedotusvälineiden riippumatonta toimintaa koskevat suojatoimet
Tarkistus 103
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta
Mediapalvelujen vastaanottajilla on oikeus saada unionissa monipuolista uutis- ja ajankohtaissisältöä, joka on tuotettu mediapalvelujen tarjoajien toimituksellista vapautta kunnioittaen ja julkisen keskustelun edistämiseksi.
Jäsenvaltioiden on varmistettava Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, 11 artiklan mukaisesti, että mediapalvelujen vastaanottajilla on mahdollisuus käyttää toimituksellisesti riippumattomien mediapalvelujen tarjoajien tuottamia monipuolisia mediapalveluja ilman valtion puuttumista asiaan, jotta taataan vapaan ja demokraattisen keskustelun toteutuminen. Jäsenvaltioiden on luotava tarvittavat perusedellytykset näiden oikeuksien takaamiselle sekä tiedotusvälineiden moniarvoisuuden turvaamiselle, säilyttämiselle ja edistämiselle.
Tarkistus 104
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta
1.  Mediapalvelujen tarjoajilla on oikeus harjoittaa taloudellista toimintaansa sisämarkkinoilla ilman muita kuin unionin oikeuden nojalla sallittuja rajoituksia.
1.  Mediapalvelujen tarjoajilla on oikeus harjoittaa taloudellista toimintaansa sisämarkkinoilla ilman muita kuin unionin oikeudessa sallittuja rajoituksia.
Tarkistus 105
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 2 kohta – johdantokappale
2.  Jäsenvaltioiden on kunnioitettava mediapalvelujen tarjoajien tosiasiallista toimituksellista vapautta. Jäsenvaltiot tai niiden kansalliset sääntelyviranomaiset ja -elimet eivät saa
2.  Unionin, jäsenvaltioiden ja yksityisten toimijoiden on kunnioitettava mediapalvelujen tarjoajien tosiasiallista toimituksellista vapautta ja riippumattomuutta. Jäsenvaltiot, niiden kansalliset sääntelyviranomaiset ja -elimet mukaan lukien, unionin toimielimet, elimet ja laitokset tai yksityiset toimijat eivät saa
Tarkistus 106
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  puuttua mediapalvelujen tarjoajien toimituksellisiin käytäntöihin ja päätöksiin tai yrittää vaikuttaa niihin suoraan tai välillisesti;
a)  puuttua mediapalvelujen tarjoajien toimituksellisiin käytäntöihin ja toimituksellisiin päätöksiin tai yrittää vaikuttaa niihin suoraan tai välillisesti;
Tarkistus 107
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 2 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)  velvoittaa mediapalvelujen tarjoajia tai niiden työntekijöitä paljastamaan toimitukselliseen käsittelyyn liittyviä tietoja, kuten tietolähteitä koskevia tietoja, tai levittämään tällaisia tietoja;
Tarkistus 108
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  pidättää, pysäyttää tai valvoa mediapalvelujen tarjoajia tai tapauksen mukaan heidän perheenjäseniään, työntekijöitään tai näiden perheenjäseniä tai valvoa heidän yritys- ja yksityistilojaan, määrätä heille seuraamuksia tai kohdistaa heihin kotietsintöjä sillä perusteella, että he kieltäytyvät paljastamasta tietolähteitään, paitsi jos tämä on perusteltua yleistä etua koskevan pakottavan syyn vuoksi perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja unionin muun oikeuden mukaisesti;
b)  pidättää tai tarkastaa mediapalvelujen tarjoajia, niiden työntekijöitä tai tapauksen mukaan perheenjäseniä, tai muita niiden ammatilliseen verkostoon kuuluvia henkilöitä, mukaan lukien henkilöt, joiden kanssa ollaan satunnaisesti yhteydessä, tai tutkia niiden yritys- ja yksityistiloja, määrätä niille seuraamuksia tai kohdistaa näihin henkilöihin etsintöjä tai takavarikkotoimia, jos tällaisten toimien seurauksena voidaan loukata heidän oikeuttaan harjoittaa ammattiaan, ja etenkin jos niiden tuloksena voidaan saada pääsy journalistisiin lähteisiin;
Tarkistus 109
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)  päästä salattuun sisältötietoon, joka sijaitsee jollakin laitteella tai jossakin koneessa, jota käyttää mediapalvelujen tarjoaja tai tapauksen mukaan mediapalvelujen tarjoajan perheenjäsenet tai työntekijät tai näiden perheenjäsenet tai tapauksen mukaan muut niiden ammatilliseen tai yksityiseen verkostoon kuuluvat henkilöt, mukaan lukien henkilöt, joiden kanssa ollaan satunnaisesti yhteydessä;
Tarkistus 110
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 2 kohta – c alakohta
c)  asentaa vakoiluohjelmia mihinkään mediapalvelujen tarjoajien tai tapauksen mukaan heidän perheenjäsentensä tai työntekijöidensä tai näiden perheenjäsenten käyttämiin laitteisiin tai koneisiin, paitsi jos se on tapauskohtaisesti perusteltua kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä syistä ja se on perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdan ja muun unionin oikeuden mukaista, tai jos asennus liittyy vakavan rikoksen tutkintaan, jonka kohteena jokin edellä mainittu henkilö on, siitä säädetään kansallisessa lainsäädännössä ja se on perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdan ja muun unionin oikeuden mukaista, ja b alakohdan nojalla toteutettavat toimenpiteet olisivat riittämättömiä haluttujen tietojen saamiseksi.
c)  asentaa valvontamekanismeja mihinkään laitteeseen tai koneeseen tai käyttää niissä valvontateknologioita tai ohjeistaa yksityisiä toimijoita käyttämään niissä tällaisia mekanismeja tai teknologioita, kun laitetta tai konetta käyttää mediapalvelujen tarjoaja tai tapauksen mukaan mediapalvelujen tarjoajan perheenjäsenet tai työntekijät tai näiden perheenjäsenet tai tapauksen mukaan muut mediapalvelujen tarjoajan ammatilliseen verkostoon kuuluvat henkilöt, mukaan lukien henkilöt, joiden kanssa ollaan satunnaisesti yhteydessä;
Tarkistus 111
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)  asentaa vakoiluohjelmia tai mitään vastaavia yksityisyyttä loukkaavia teknologioita mihinkään laitteeseen tai koneeseen tai ohjeistaa yksityisiä toimijoita käyttämään niissä vakoiluohjelmia tai tällaisia teknologioita, kun laitetta tai konetta käyttää mediapalvelujen tarjoaja tai tapauksen mukaan mediapalvelujen tarjoajan perheenjäsenet tai työntekijät tai näiden perheenjäsenet tai tapauksen mukaan muut mediapalvelujen tarjoajan ammatilliseen verkostoon kuuluvat henkilöt, mukaan lukien henkilöt, joiden kanssa ollaan satunnaisesti yhteydessä;
Tarkistus 112
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 2 kohta – c b alakohta (uusi)
c b)  antaa kolmannelle osapuolelle tehtäväksi toteuttaa b–c a alakohdassa tarkoitettuja toimia.
Tarkistus 113
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Poiketen siitä, mitä 2 kohdan b alakohdassa säädetään, jäsenvaltiot, mukaan lukien niiden kansalliset sääntelyviranomaiset ja -elimet, unionin toimielimet, elimet ja laitokset sekä yksityiset toimijat voivat toteuttaa jonkin kyseisessä alakohdassa tarkoitetun toimen edellyttäen, että muut oikeudelliset toimenpiteet eivät ole riittäviä pyydettyjen tietojen saamiseksi ja että
a)  toimi ei liity mediapalvelujen tarjoajan ja sen työntekijöiden ammatilliseen toimintaan;
b)  toimi ei johda pääsyn saamiseen journalistisiin lähteisiin;
c)  toimesta säädetään kansallisessa lainsäädännössä;
d)  toimi on tapauskohtaisesti perusteltu vakavan rikoksen ehkäisemiseksi, tutkimiseksi tai sellaisesta syytteeseen asettamiseksi;
e)  toimi on perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdan ja muun asiaa koskevan unionin lainsäädännön mukainen;
f)  toimi on oikeassa suhteessa oikeutettuun tavoitteeseen nähden ja
g)  toimen on ennakkoon määrännyt riippumaton ja puolueeton oikeusviranomainen, jossa on käytettävissä perusoikeuskirjan 47 artiklan ja muun asiaa koskevan unionin oikeuden mukaisesti taatut tehokkaat, tunnetut ja saatavilla olevat oikeussuojakeinot.
Toteuttaessaan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja toimia jäsenvaltiot, mukaan lukien niiden kansalliset sääntelyviranomaiset ja -elimet, unionin toimielimet, elimet ja laitokset sekä yksityiset toimijat, eivät saa hakea mediapalvelujen tarjoajien ja niiden työntekijöiden ammatilliseen toimintaan liittyviä tietoja, erityisesti tietoja, jotka antavat pääsyn journalistisiin lähteisiin.
Tarkistus 114
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 2 b kohta (uusi)
2 b.  Poiketen siitä, mitä 2 kohdan b a ja c alakohdassa säädetään, jäsenvaltiot, mukaan lukien niiden kansalliset sääntelyviranomaiset ja -elimet, unionin toimielimet, elimet ja laitokset sekä yksityiset toimijat voivat toteuttaa jonkin kyseisissä alakohdissa tarkoitetun toimen edellyttäen, että 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut toimet eivät olisi riittäviä pyydettyjen tietojen saamiseksi ja että
a)  toimi täyttää 2 a kohdan a, b, c, e, f ja g alakohdassa luetellut edellytykset;
b)  toimen kohteena ovat ainoastaan tutkinta- ja syytteeseenpanoprosessit, jotka koskevat sellaista vakavaa rikosta, josta voi asianomaisessa jäsenvaltiossa seurata vapaudenmenetyksen käsittävä rangaistus tai turvaamistoimenpide, jonka enimmäiskesto on vähintään viisi vuotta;
c)  toimeen turvaudutaan viimeisenä keinona; ja d) riippumaton ja puolueeton oikeusviranomainen arvioi toimea määräajoin.
Tarkistus 115
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 2 c kohta (uusi)
2 c.  Poiketen siitä, mitä 2 kohdan c a alakohdassa säädetään, jäsenvaltiot, mukaan lukien niiden kansalliset sääntelyviranomaiset ja -elimet, unionin toimielimet, elimet ja laitokset sekä yksityiset toimijat voivat toteuttaa jonkin kyseisessä alakohdassa tarkoitetun toimen edellyttäen, että 2 kohdan b a tai c alakohdassa tarkoitetut toimet eivät olisi riittäviä pyydettyjen tietojen saamiseksi ja että toimi täyttää 2 a kohdan a, b, c, e, f ja g kohdassa sekä 2 b kohdan b, c ja d kohdassa luetellut edellytykset.
Tarkistus 116
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 2 d kohta (uusi)
2 d.  Edellä 2 kohdan b a, c ja c a alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamista valvotaan jälkikäteen tuomioistuinvalvonnan tai muun riippumattoman valvontamekanismin avulla. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava 2 kohdan b–c a alakohdassa tarkoitettujen toimien kohteena olleille henkilöille sekä henkilöille, joiden tietoihin tai viesteihin on päästy käsiksi tällaisten toimien tuloksena, siitä, että heidän tietoihinsa tai viesteihinsä on päästy käsiksi, kyseisten tietojen käsittelyn kestosta ja laajuudesta sekä tavasta, jolla kyseisiä tietoja on käsitelty. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että henkilöillä, joihin tällaisten toimien toteuttaminen on vaikuttanut suoraan tai välillisesti, on mahdollisuus käyttää oikeussuojakeinoja riippumattoman elimen välityksellä. Jäsenvaltioiden on julkaistava tällaisten toimien toteuttamista koskevien hyväksyttyjen ja hylättyjen pyyntöjen määrä. Tässä kohdassa säädetyt suojatoimet on ulotettava koskemaan myös epätyypillisissä työsuhteissa olevia luonnollisia henkilöitä, kuten freelancereita, jotka harjoittavat toimintaa samalla alalla kuin mediapalvelujen tarjoajat ja näiden työntekijät.
Tarkistus 117
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 3 kohta
3.   Jäsenvaltioiden on nimettävä riippumaton viranomainen tai elin käsittelemään mediapalvelujen tarjoajien tai tapauksen mukaan heidän perheenjäsentensä tai työntekijöidensä tai näiden perheenjäsenten valituksia, jotka koskevat 2 kohdan b ja c alakohdan rikkomista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jokaiselle luonnolliselle henkilölle ja oikeushenkilölle vahvistettua oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan ja sen lisäksi. Mediapalvelujen tarjoajilla on oikeus pyytää kyseistä viranomaista tai elintä antamaan lausunto 2 kohdan b ja c alakohdan noudattamisesta kolmen kuukauden kuluessa pyynnöstä.
3.  Jäsenvaltioiden on nimettävä rakenteellisesti ja toiminnallisesti riippumaton viranomainen tai elin, kuten oikeusasiamies, käsittelemään mediapalvelujen tarjoajien tai heidän perheenjäsentensä, mediapalvelujen tarjoajien työntekijöiden tai heidän perheenjäsentensä taikka muiden niiden ammatilliseen tai yksityiseen suhdeverkostoonsa kuuluvien henkilöiden valituksia, jotka koskevat 2 kohdan a a, b, a, c, c a ja c b alakohdan rikkomista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jokaiselle luonnolliselle henkilölle ja oikeushenkilölle vahvistettua oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan ja sen lisäksi. Mediapalvelujen tarjoajilla on oikeus pyytää kyseistä viranomaista tai elintä antamaan lausunto 2 kohdan a a, b, b a, c, c a ja c b alakohdan noudattamisesta kolmen kuukauden kuluessa pyynnöstä.
Tarkistus 118
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta
1.  Julkisten tiedotusvälineiden on julkisen palvelun tehtävänsä mukaisesti tarjottava yleisöilleen monipuolisia tietoja ja mielipiteitä puolueettomalla tavalla.
1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava kansallisessa lainsäädännössään ja toimillaan, että julkiset tiedotusvälineet ovat täysin itsenäisiä ja toimituksellisesti riippumattomia valtiollisista, poliittisista, taloudellisista tai yksityisistä intresseistä, jotta ne voivat julkisen palvelun tehtäväänsä hoitaessaan tarjota yleisöilleen monipuolisia tietoja ja mielipiteitä puolueettomalla ja riippumattomalla tavalla.
Tarkistus 119
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Julkisten tiedotusvälineiden johtajat ja johtokunnan jäsenet on nimitettävä läpinäkyvällä, avoimella ja syrjimättömällä menettelyllä ja kansallisessa lainsäädännössä etukäteen vahvistettujen avoimien, puolueettomien, syrjimättömien ja oikeasuhteisten perusteiden mukaisesti.
Jäsenvaltioiden on varmistettava kansallisessa lainsäädännössään ja toimillaan, että julkisten tiedotusvälineiden hallintorakenteiden nimittämisessä noudatetaan riippumattomuuden, vastuuvelvollisuuden, tehokkuuden, läpinäkyvyyden ja avoimuuden periaatteita. Erityisesti julkisten tiedotusvälineiden johtajat ja johtokunnan jäsenet on nimitettävä läpinäkyvällä, avoimella ja syrjimättömällä menettelyllä ja kansallisessa lainsäädännössä etukäteen vahvistettujen avoimien, puolueettomien, syrjimättömien ja oikeasuhteisten perusteiden mukaisesti.
Tarkistus 120
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
Heidän toimikautensa kestosta on säädettävä kansallisessa lainsäädännössä, ja sen on oltava riittävä varmistamaan julkisen tiedotusvälineen tosiasiallinen riippumattomuus. Heidät voidaan erottaa ennen toimikautensa päättymistä vain poikkeustapauksissa, jos he eivät enää täytä kansallisessa lainsäädännössä etukäteen säädettyjä, heidän tehtäviensä suorittamiseksi vaadittavia ennalta määrättyjä lakisääteisiä edellytyksiä, tai kansallisessa lainsäädännössä ennalta määriteltyä laitonta toimintaa tai vakavaa virhettä koskevista erityisistä syistä.
Heidän toimikautensa kestosta on säädettävä kansallisessa lainsäädännössä, sen on vastattava heidän tehtäviään ja sen on oltava riittävä varmistamaan julkisen tiedotusvälineen tosiasiallinen riippumattomuus. Heidät voidaan erottaa ennen toimikautensa päättymistä vain poikkeuksellisissa olosuhteissa, jos he eivät enää täytä kansallisessa lainsäädännössä etukäteen säädettyjä, heidän tehtäviensä suorittamiseksi vaadittavia ennalta määrättyjä lakisääteisiä edellytyksiä, tai kansallisessa lainsäädännössä ennalta määriteltyä laitonta toimintaa tai vakavaa virhettä koskevista erityisistä syistä.
Tarkistus 121
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 2 kohta – 3 alakohta
Irtisanomispäätökset on perusteltava asianmukaisesti, niistä on ilmoitettava etukäteen asianomaiselle henkilölle, ja päätökset on voitava saattaa tuomioistuimen käsiteltäväksi. Irtisanomisperusteet on julkistettava.
Irtisanomispäätökset on perusteltava asianmukaisesti käyttäen kansallisessa lainsäädännössä etukäteen vahvistettuja kriteerejä, niistä on ilmoitettava etukäteen asianomaiselle henkilölle, ja päätökset on voitava saattaa tuomioistuimen käsiteltäväksi. Irtisanomisperusteet on julkistettava.
Tarkistus 122
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 3 kohta
3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkisilla tiedotusvälineillä on riittävät ja vakaat taloudelliset resurssit niiden julkisen palvelun tehtävän täyttämiseen. Näiden resurssien on turvattava toimituksellinen riippumattomuus.
3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkisilla tiedotusvälineillä on riittävät, kestävät ja ennakoitavissa olevat monivuotiset taloudelliset resurssit niiden julkisen palvelun tehtävän ja sen tavoitteiden täyttämiseen. Näiden resurssien ja niiden myöntämisprosessin on perustuttava etukäteen vahvistettuihin avoimiin kriteereihin, ja niiden on turvattava toimituksellinen riippumattomuus ja mahdollistettava samalla mediapalvelujen kehittäminen uusia yleisön kiinnostuksenkohteita tai uusia sisältöjä ja medioita sekä teknistä kehitystä varten.
Tarkistus 123
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Jäsenvaltioiden on nimettävä riippumaton viranomainen, joka määrittää julkisten tiedotusvälineiden asianmukaiset rahoitustarpeet 3 kohdan mukaisesti, tai otettava tätä varten käyttöön riippumattomat menettelyt. Jäsenvaltioiden on varmistettava riippumattoman tuomioistuinvalvonnan takaaminen.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun riippumattoman viranomaisen nimeämismenettelyn tai siinä tarkoitettujen käyttöön otettavien menettelyjen on oltava ennakoitavissa olevia, avoimia, riippumattomia, puolueettomia ja syrjimättömiä ja perustuttava puolueettomiin ja oikeasuhteisiin kriteereihin, jotka on vahvistettu etukäteen kansallisessa lainsäädännössä.
Tarkistus 124
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 4 kohta
4.  Jäsenvaltioiden on nimettävä yksi tai useampi riippumaton viranomainen tai elin valvomaan 1–3 kohdan noudattamista.
4.  Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön mekanismeja tai nimettävä yksi tai useampi riippumaton viranomainen tai elin valvomaan 1–3 kohdan soveltamista. Tällaisten mekanismien, viranomaisten tai elinten on oltava vapaita valtion vaikutuksesta. Jos on epäilyjä tai havaintoja siitä, että tätä artiklaa ei ole noudatettu tai sitä on noudatettu vain osittain, riippumattomien viranomaisten tai elinten on annettava lausunto ja ilmoitettava lautakunnalle ja havainnot on saatettava yleisön saataville.
Tarkistus 125
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Uutis- ja ajankohtaissisältöä tarjoavien mediapalvelujen tarjoajien on asetettava seuraavat tiedot helposti ja suoraan palvelujensa vastaanottajien saataville:
1.  Mediapalvelujen tarjoajien on asetettava seuraavat tiedot helposti, suoraan ja pysyvästi palvelujensa vastaanottajien saataville unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti:
Tarkistus 126
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  niiden virallinen nimi ja yhteystiedot;
a)  niiden virallinen nimi tai viralliset nimet ja yhteys- ja rekisteritiedot;
Tarkistus 127
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 3 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettujen tosiasiallisten omistajien ja edunsaajien nimet.
c)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 3 artiklan 6 alakohdassa määriteltyjen tosiasiallisten omistajien ja edunsaajien nimet.
Tarkistus 128
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)  se, onko valtio, valtion laitos, valtion omistama yritys tai muu julkinen elin niiden suora, välillinen tai tosiasiallinen omistaja ja edunsaaja ja jos näin on, missä määrin;
Tarkistus 129
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – c b alakohta (uusi)
c b)  sen luonnollisen henkilön nimi ja ammatilliset yhteystiedot, jolla on asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukainen toimituksellinen vastuu, ja jos on ilmoitettu useampien henkilöiden nimi ja ammatilliset yhteystiedot, tieto siitä, mistä osasta mediapalvelua kukin henkilö on vastuussa;
Tarkistus 130
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – c c alakohta (uusi)
c c)  tiedot omistusrakenteesta ja niiden suhteesta emo- ja sisaryhtiöihinsä;
Tarkistus 131
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – c d alakohta (uusi)
c d)  niille jaettu valtion mainonta ja valtion taloudellinen tuki.
Tarkistus 132
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Mediapalvelujen tarjoajien on pidettävä 1 kohdan mukaisesti saataville asetetut tiedot ajan tasalla.
Tarkistus 133
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 b kohta (uusi)
1 b.  Mediapalvelujen tarjoajien on toimitettava 1 kohdassa luetellut tiedot 2 b kohdassa tarkoitettuihin tiedotusvälineiden omistussuhteita koskeviin kansallisiin tietokantoihin. Jos 1 kohdassa luetellut tiedot muuttuvat, mediapalvelujen tarjoajien on toimitettava päivitetyt tiedot tiedotusvälineiden omistussuhteita koskeviin kansallisiin tietokantoihin 30 päivän kuluessa muutoksesta.
Tarkistus 134
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 c kohta (uusi)
1 c.  Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja pyydettäessä mediapalvelujen tarjoajien on unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti asetettava kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten, lautakunnan tai tapauksen mukaan minkä tahansa osapuolen, jolla on asiassa oikeutettu etu, saataville niiden suorien, välillisten ja tosiasiallisten omistajien ja edunsaajien liiketoiminnalliset ja taloudelliset intressit tai toiminta muissa yrityksissä, mukaan lukien niiden yhteydet Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 3 artiklan 9 alakohdassa määriteltyihin poliittisesti vaikutusvaltaisiin henkilöihin sekä mainitun direktiivin 3 artiklan 11 alakohdassa määriteltyihin läheisiksi yhtiökumppaneiksi tiedettyihin henkilöihin.
Tarkistus 135
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 d kohta (uusi)
1 d.  Edellä 1 kohdan ja jäljempänä 2 a kohdan nojalla toimitetuissa tiedoissa on kunnioitettava asianomaisia perusoikeuksia, kuten tosiasiallisten omistajien ja edunsaajien yksityis- ja perhe-elämää. Tällaisen tiedon on oltava tarpeellista ja oikeasuhteista, ja sillä on pyrittävä saavuttamaan yleisen edun mukainen tavoite.
Tarkistus 136
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 e kohta (uusi)
1 e.  Kansallisille sääntelyviranomaisille tai -elimille annetaan tehtäväksi perustaa tiedotusvälineiden omistussuhteita koskevia kansallisia tietokantoja, joiden avulla valvotaan 1 kohdassa säädetyn velvoitteen noudattamista. Näiden tietokantojen on oltava julkisesti saatavilla ja asiaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisia.
Mediapalvelujen tarjoajien on kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten pyynnöstä toimitettava niille lisätietoja 1 ja 2 a kohdan mukaisesti toimitettujen tietojen oikeellisuuden arvioimiseksi.
Tarkistus 137
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 f kohta (uusi)
1 f.  Kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten on toimitettava 1 kohdan mukaisesti toimitettuja tietoja koskevat tiedot neljännesvuosittain 12 artiklan ensimmäisen kohdan f a alakohdassa tarkoitettuun tiedotusvälineiden omistussuhteita koskevaan eurooppalaiseen tietokantaan.
Tarkistus 138
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 2 kohta – johdantokappale
2.  Uutis- ja ajankohtaissisältöä tarjoavien mediapalvelujen tarjoajien on toteutettava asianmukaisiksi katsomansa toimenpiteet yksittäisten toimituksellisten päätösten riippumattomuuden takaamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perusoikeuskirjan mukaisten kansallisten perustuslakien soveltamista. Tällaisilla toimenpiteillä on pyrittävä erityisesti
2.  Mediapalvelujen tarjoajien on toteutettava asianmukaisiksi katsomansa toimenpiteet toimituksellisten päätösten riippumattomuuden takaamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perusoikeuskirjan mukaisten kansallisten perustuslakien soveltamista. Tällaisilla toimenpiteillä on pyrittävä erityisesti
Tarkistus 139
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  takaamaan, että päätoimittajilla on vapaus tehdä yksittäisiä toimituksellisia päätöksiä ammattiaan harjoittaessaan; ja
a)  takaamaan, että päätoimittajilla ja vastaavilla päätoimittajilla on mediapalvelujen tarjoajan toimituksellisen linjan puitteissa vapaus tehdä toimituksellisia päätöksiä ammattiaan harjoittaessaan; ja
Tarkistus 140
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  varmistamaan, että kaikki osapuolet, jotka omistavat osuuksia mediapalvelujen tarjoajista, ilmoittavat uutisten ja ajankohtaissisällön tarjontaan mahdollisesti vaikuttavat todelliset tai mahdolliset eturistiriidat.
b)  varmistamaan, että kaikista todellisista tai mahdollisista eturistiriidoista sekä kaikista yrityksistä puuttua mediapalvelujen tarjoajien toimituksellisiin päätöksiin ilmoitetaan.
Tarkistus 141
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Mediapalvelujen tarjoajien, jotka saavat kolmansista maista julkisia varoja mainontaa tai hankintoja varten, on toimitettava vuosittain kertomus kansalliselle sääntelyviranomaiselle tai -elimelle. Näihin kertomuksiin on sisällyttävä vähintään seuraavat seikat:
a)  julkisia varoja myöntävien tahojen nimet;
b)  myönnettyjen julkisten varojen vuotuinen kokonaismäärä.
Kansallisen sääntelyviranomaisen tai -elimen on asetettava ensimmäisen alakohdan mukaisesti ilmoitetut tiedot julkisesti saataville.
Tarkistus 142
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 3 kohta
3.  Tämän artiklan mukaisia velvoitteita ei sovelleta mediapalvelujen tarjoajiin, jotka ovat direktiivin 2013/34/EU 3 artiklassa tarkoitettuja mikroyrityksiä.
Poistetaan.
Tarkistus 143
Ehdotus asetukseksi
6 aartikla (uusi)
6 a artikla
Tiedotusvälineiden omistussuhteisiin sovellettavat rajoitukset
1.  Luonnolliset henkilöt, jotka toimivat seuraavissa merkittävissä julkisissa tehtävissä, eivät saa olla lehtijulkaisujen tai audiovisuaalisten mediapalvelujen [rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen annetun] asetuksen (EU) XXXX/XXX [2021/0239(COD)] 2 artiklan 1 kohdan 22 alakohdassa tarkoitettuja tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia toimikautensa aikana:
a)  jäsenvaltiossa
i)  valtion- tai hallitusten johtaja, ministeri;
b)  unionin tasolla
i)  Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, komission puheenjohtaja ja komission jäsen;
c)  kolmannessa maassa
i)  edellä a alakohdan i alakohdassa lueteltuja tehtäviä vastaavissa tehtävissä toimiva.
2.  Kun luonnollinen henkilö toimii 1 kohdan mukaisessa merkittävässä julkisessa tehtävässä, hänen on lakattava hoitamasta kyseisen mediapalvelujen tarjoajan toimintaa tai päätettävä liikesuhde mediapalvelujen tarjoajaan, jos se mahdollistaa vaikutusvallan käyttämisen mediapalvelujen tarjoajassa, ilman aiheetonta viivytystä, mutta joka tapauksessa viimeistään 60 päivän kuluessa siitä, kun hänestä on tullut direktiivin (EU) 2015/849 3 artiklan 9 kohdassa tarkoitettu poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö.
Tarkistus 144
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset sääntelyviranomaiset tai -elimet ovat oikeudellisesti erillisiä valtiosta ja toiminnallisesti riippumattomia hallituksistaan ja kaikista muista julkisista tai yksityisistä elimistä.
Tarkistus 145
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 3 kohta
3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisilla sääntelyviranomaisilla tai -elimillä on riittävät taloudelliset resurssit, henkilöresurssit ja tekniset resurssit tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä suorittamiseen.
3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisilla sääntelyviranomaisilla tai -elimillä on riittävät taloudelliset resurssit, henkilöresurssit ja tekniset resurssit ja riittävästi osaamista tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä suorittamiseen. Jäsenvaltioiden on lisättävä kansallisille sääntelyviranomaisille tai -elimille osoitettuja taloudellisia resursseja, henkilöresursseja ja teknisiä resursseja oikeassa suhteessa niille tämän asetuksen nojalla annettuihin lisätehtäviin nähden.
Tarkistus 146
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 4 kohta – 1 alakohta
Kansallisilla sääntelyviranomaisilla tai -elimillä on oltava asianmukaiset valtuudet tutkia III luvun soveltamisalaan kuuluvien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden toimintaa, jos se on tarpeen viranomaisen tai elimen tämän asetuksen mukaisten tehtävien suorittamiseksi.
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisilla sääntelyviranomaisilla tai -elimillä on käytettävissään kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen viranomaisen tai elimen tämän asetuksen mukaisten tehtävien suorittamiseksi, erityisesti III luvun soveltamisalaan kuuluvien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden osalta.
Tarkistus 147
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 4 kohta – 2 alakohta
Näihin valtuuksiin on sisällyttävä erityisesti valtuudet pyytää tällaisia henkilöitä toimittamaan kohtuullisen ajan kuluessa tiedot, jotka ovat oikeasuhteisia ja tarpeellisia III luvun mukaisten tehtävien suorittamiseksi; pyyntö voidaan osoittaa myös kenelle tahansa muulle henkilölle, jolla voi elinkeino-, liike- tai ammattitoimintaansa liittyvistä syistä kohtuudella olla hallussaan tarvittavat tiedot.
Jäljempänä III luvun soveltamisalaan kuuluvien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden on kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten pyynnöstä toimitettava niille kohtuullisen ajan kuluessa tiedot, jotka ovat oikeasuhteisia ja tarpeellisia III luvun mukaisten tehtävien suorittamiseksi. Muiden luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden, joilla voi elinkeino-, liike- tai ammattitoimintaansa liittyvistä syistä kohtuudella olla hallussaan tietoja, joita tarvitaan III luvussa säädettyjen tehtävien suorittamiseen, on toimitettava nämä tiedot kansallisille sääntelyviranomaisille tai -elimille niiden pyynnöstä.
Tarkistus 148
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.  Kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten on kuultava säännöllisesti media-alan edustajia. Kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten on julkaistava vuosittain ja asetettava julkisesti saataville kertomukset tällaisten kuulemisten tuloksista.
Tarkistus 149
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 4 b kohta (uusi)
4 b.  Jäsenvaltioiden on annettava kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten tehtäväksi kehittää ja ylläpitää erityisiä verkkomedioiden omistussuhteita koskevia tietokantoja, jotka sisältävät 6 artiklan 1 kohdassa luetellut tiedot, myös alueellisella tai paikallisella tasolla. Yleisöllä on oltava tosiallinen mahdollisuus käyttää tällaisia tietokantoja maksutta, helposti ja nopeasti. Kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten on laadittava säännöllisesti kertomuksia omien jäsenvaltioidensa lainkäyttövaltaan kuuluvien mediapalvelujen omistussuhteista.
Tarkistus 150
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta
1.  Perustetaan eurooppalainen mediapalvelulautakunta, jäljempänä ’lautakunta’.
1.  Perustetaan eurooppalainen mediapalvelulautakunta, jäljempänä ’lautakunta’. Lautakunta on unionin elin, ja se on oikeushenkilö.
Tarkistus 151
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Lautakunta hoitaa tehtäviään täysin itsenäisesti.
Tarkistus 152
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Lautakunnalla on sihteeristö, ja sitä neuvoo 11 a artiklan nojalla perustettu asiantuntijaryhmä.
Tarkistus 153
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 2 b kohta (uusi)
2 b.  Lautakunnalle ja sihteeristölle annetaan tarvittavat henkilöresurssit ja taloudelliset resurssit tehtäviensä suorittamiseen.
Tarkistus 154
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 2 c kohta (uusi)
2 c.  Lautakunnan ja sihteeristön talousarvio esitetään erillisessä budjettikohdassa unionin talousarvion pääluokan III asianomaisen otsakkeen sisällä.
Tarkistus 155
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 1 kohta
Lautakunnan on hoidettava tehtäviään ja käytettävä valtuuksiaan täysin riippumattomasti. Erityisesti lautakunta ei saa tehtäviään hoitaessaan tai valtuuksiaan käyttäessään pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta, toimielimeltä, henkilöltä tai elimeltä. Tämä ei vaikuta komission tai kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten tämän asetuksen mukaiseen toimivaltaan.
Lautakunnan on hoidettava tehtäviään ja käytettävä valtuuksiaan täysin riippumattomasti. Erityisesti lautakunta ei saa tehtäviään hoitaessaan tai valtuuksiaan käyttäessään pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta, kansalliselta toimielimeltä tai elimeltä, henkilöltä taikka unionin toimielimeltä, elimeltä tai laitokselta. Tämä ei vaikuta komission tai kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten tämän asetuksen mukaiseen toimivaltaan. Tämä ei vaikuta myöskään muiden kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten taikka itse- tai yhteissääntelyelinten edustajien mahdollisuuteen osallistua tarvittaessa lautakunnan kokouksiin.
Tarkistus 156
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 4 kohta
4.  Lautakuntaa edustaa sen puheenjohtaja. Lautakunta valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä. Puheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta.
4.  Lautakuntaa edustaa sen puheenjohtaja. Lautakunnalla on ohjausryhmä. Ohjausryhmä koostuu lautakunnan jäsenten keskuudesta valituista jäsenistä. Ohjausryhmässä on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, väistyvä puheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä. Ohjausryhmän puheenjohtaja ja muut jäsenet valitaan sen jäsenten keskuudesta äänivaltaisten jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä. Puheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta.
Tarkistus 157
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 5 kohta
5.  Komissio nimeää lautakuntaan edustajan. Komission edustaja osallistuu kaikkiin lautakunnan toimiin ja kokouksiin ilman äänioikeutta. Lautakunnan puheenjohtaja tiedottaa komissiolle lautakunnan meneillään olevista ja suunnitelluista toimista. Lautakunta kuulee komissiota työohjelmansa ja pääasiallisten suoritteidensa valmistelussa.
5.  Komissio nimeää lautakuntaan edustajan. Komission edustaja voi osallistua lautakunnan toimiin ja kokouksiin ilman äänioikeutta. Lautakunnan puheenjohtaja tiedottaa komissiolle ja Euroopan parlamentille lautakunnan meneillään olevista ja suunnitelluista toimista ja erityisesti sen työohjelmasta ja pääasiallisista suoritteista.
Tarkistus 158
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 6 kohta
6.  Lautakunta voi kutsua asiantuntijoita ja tarkkailijoita kokouksiinsa yhteisymmärryksessä komission kanssa.
6.  Lautakunta voi kutsua asiantuntijoita ja komission suostumuksella tarkkailijoita kokouksiinsa tai osallistumaan työhönsä tapauskohtaisesti.
Tarkistus 159
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 8 kohta
8.  Lautakunta vahvistaa työjärjestyksensä äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä yhteisymmärryksessä komission kanssa.
8.  Lautakunta vahvistaa työjärjestyksensä äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä. Ennen työjärjestyksensä hyväksymistä lautakunta antaa komissiolle mahdollisuuden esittää huomautuksia. Lautakunta vahvistaa työjärjestyksessään eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevat käytännön järjestelyt ja ilmoittaa Euroopan parlamentille hyväksymästään työjärjestyksestä tai siihen tekemistään olennaisista muutoksista.
Tarkistus 160
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 1 kohta
1.  Lautakunnalla on sihteeristö, jonka komissio antaa sen käyttöön.
1.  Lautakuntaa avustaa erillinen ja riippumaton sihteeristö. Sihteeristö ottaa vastaan ohjeita ainoastaan lautakunnalta.
Tarkistus 161
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 3 kohta
3.  Sihteeristö antaa hallinnollista ja organisatorista tukea lautakunnan toiminnalle. Lisäksi sihteeristö avustaa lautakuntaa sen tehtävien suorittamisessa.
3.  Sihteeristö antaa hallinnollista ja organisatorista tukea lautakunnan toiminnalle. Lisäksi sihteeristö avustaa lautakuntaa laajasti sen tehtävien suorittamisessa.
Tarkistus 162
Ehdotus asetukseksi
11 aartikla (uusi)
11 a artikla
Lautakunnan asiantuntijaryhmä
1.   Perustetaan asiantuntijaryhmä. Asiantuntijaryhmä koostuu audiovisuaalisen median alan ulkopuolisista media-alan edustajista. Asiantuntijaryhmän edustajat nimitetään avoimella, puolueettomalla ja syrjimättömällä menettelyllä.
2.   Asiantuntijaryhmä koostuu yhdestä tai useammasta kunkin jäsenvaltion media-alan edustajasta, eurooppalaisten yhdistysten edustajasta tai muun media-alan kuin audiovisuaalisen media-alan eurooppalaisten asiantuntijaorganisaatioiden edustajasta taikka yhdestä tai useammasta luonnollisesta henkilöstä, jolla on asiantuntemusta muusta media-alasta kuin audiovisuaalisesta media-alasta. Asiantuntijaryhmän täyttä kokoonpanoa koskevat yksityiskohdat vahvistetaan lautakunnan työjärjestyksessä.
3.   Asiantuntijaryhmä tarjoaa lautakunnalle riippumatonta asiantuntemusta, apua ja neuvoja sen tehtävien suorittamisessa tiedotusvälineiden vapauteen ja moniarvoisuuteen liittyvissä kysymyksissä.
4.   Asiantuntijaryhmä voi laatia joko omasta aloitteestaan tai lautakunnan, komission tai Euroopan parlamentin pyynnöstä suosituksen lautakunnan työohjelmaksi ja tämän asetuksen 3 luvun tehokkaaksi ja johdonmukaiseksi soveltamiseksi. Asiantuntijaryhmä asettaa tällaiset suositukset julkisesti saataville.
5.   Jos lautakunnan käsittelemä asia koskee muuta kuin audiovisuaalista media-alaa tai liittyy lehdistöön, sen on kuultava asiantuntijaryhmää.
Tarkistus 163
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Lautakunta edistää tämän asetuksen sekä direktiivin 2010/13/EU kansalliseksi täytäntöönpanemiseksi annettujen sääntöjen tehokasta ja johdonmukaista soveltamista kaikkialla unionissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komissiolle perussopimuksissa annettua toimivaltaa. Lautakunnan tehtävänä on:
Lautakunta edistää tämän asetuksen sekä direktiivin 2010/13/EU kansalliseksi täytäntöönpanemiseksi annettujen sääntöjen tehokasta ja johdonmukaista soveltamista kaikkialla unionissa. Lautakunnan tehtävänä on:
Tarkistus 164
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  tukea komissiota teknisellä asiantuntemuksella tämän asetuksen moitteettoman soveltamisen ja direktiivin 2010/13/EU johdonmukaisen täytäntöönpanon varmistamisessa kaikissa jäsenvaltioissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten tehtäviä;
a)  tukea komissiota asiantuntemuksellaan tämän asetuksen moitteettoman soveltamisen ja direktiivin 2010/13/EU johdonmukaisen täytäntöönpanon varmistamisessa kaikissa jäsenvaltioissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten tehtäviä;
Tarkistus 165
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  antaa komissiolle tämän pyynnöstä neuvoja tämän asetuksen johdonmukaiseen soveltamiseen ja direktiivin 2010/13/EU täytäntöönpanoon liittyvissä sääntelyllisissä, teknisissä tai käytännön näkökohdissa sekä kaikissa muissa sen toimivaltaan kuuluvissa mediapalveluihin liittyvissä kysymyksissä. Jos komissio pyytää lautakunnalta neuvoja tai lausuntoja, se voi asettaa niiden antamiselle määräajan asian kiireellisyys huomioon ottaen;
c)  antaa komissiolle omasta aloitteestaan tai tämän pyynnöstä neuvoja tämän asetuksen johdonmukaiseen soveltamiseen ja direktiivin 2010/13/EU täytäntöönpanoon liittyvissä sääntelyllisissä, teknisissä tai käytännön näkökohdissa sekä kaikissa muissa sen toimivaltaan kuuluvissa mediapalveluihin liittyvissä kysymyksissä. Jos komissio pyytää lautakunnalta neuvoja tai lausuntoja, se voi asettaa niiden antamiselle määräajan asian kiireellisyys huomioon ottaen, jolloin lautakunnan on vastattava komission pyyntöön;
Tarkistus 166
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  antaa komission pyynnöstä lausuntoja teknisistä ja tosiasiallisista seikoista, jotka liittyvät direktiivin 2010/13/EU 2 artiklan 5 c kohtaan, 3 artiklan 2 ja 3 kohtaan, 4 artiklan 4 kohdan c alakohtaan ja 28 a artiklan 7 kohtaan;
d)  antaa omasta aloitteestaan tai komission pyynnöstä lausuntoja teknisistä ja tosiasiallisista seikoista, jotka liittyvät direktiivin 2010/13/EU 2 artiklan 5 c kohtaan, 3 artiklan 2 ja 3 kohtaan, 4 artiklan 4 kohdan c alakohtaan ja 28 a artiklan 7 kohtaan;
Tarkistus 167
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 1 kohta – e alakohta – johdantokappale
e)  antaa lausunnot seuraavista aiheista yhteisymmärryksessä komission kanssa:
e)  antaa lausunnot seuraavista aiheista:
Tarkistus 168
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 1 kohta – f alakohta – johdantokappale
f)  antaa komission pyynnöstä lausuntoja seuraavista aiheista:
f)  antaa omasta aloitteestaan tai komission pyynnöstä lausuntoja seuraavista aiheista:
Tarkistus 169
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 1 kohta – f alakohta – i alakohta
i)  tämän asetuksen 20 artiklan 4 kohdan mukaiset kansalliset toimenpiteet, jotka todennäköisesti vaikuttavat mediapalvelujen sisämarkkinoiden toimintaan;
i)  tämän asetuksen 20 artiklan 4 kohdan mukaiset kansalliset toimenpiteet, jotka todennäköisesti vaikuttavat mediapalvelujen sisämarkkinoiden toimintaan tai jotka vaikuttavat tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen tai mediapalvelujen tarjoajien toimitukselliseen riippumattomuuteen;
Tarkistus 170
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 1 kohta – f alakohta – i a alakohta (uusi)
i a)  tämän asetuksen 21 artiklan 3 kohdan mukaiset tekijät, jotka on otettava huomioon sovellettaessa perusteita, joilla arvioidaan mediamarkkinoiden keskittymien vaikutusta;
Tarkistus 171
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 1 kohta – f alakohta – ii alakohta
ii)  tämän asetuksen 22 artiklan 1 kohdan mukaiset mediamarkkinoiden keskittymät, jotka todennäköisesti vaikuttavat mediapalvelujen sisämarkkinoiden toimintaan;
ii)  tämän asetuksen 22 artiklan 1 kohdan mukaiset mediamarkkinoiden keskittymät, jotka todennäköisesti vaikuttavat mediapalvelujen sisämarkkinoiden toimintaan tai jotka vaikuttavat tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen tai mediapalvelujen tarjoajien toimitukselliseen riippumattomuuteen;
Tarkistus 172
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 1 kohta – f a alakohta (uusi)
f a)  perustaa tiedotusvälineiden omistussuhteita koskeva eurooppalainen tietokanta, johon kerätään kansallisten sääntelyviranomaisten ja -elinten tämän asetuksen 6 artiklan mukaisesti toimittamia tietoja, ja ylläpitää sitä.
Tarkistus 173
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 1 kohta – g alakohta
g)  laatia tämän asetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti lausuntoja kansallisten lausuntojen tai päätösten luonnoksista, joissa arvioidaan ilmoitusvelvollisuuden alaisen mediamarkkinoiden keskittymän vaikutuksia tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen, jos keskittymä voi vaikuttaa sisämarkkinoiden toimintaan;
g)  laatia tämän asetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti lausuntoja kansallisten lausuntojen tai päätösten luonnoksista, joissa arvioidaan ilmoitusvelvollisuuden alaista mediamarkkinoiden keskittymää;
Tarkistus 174
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 1 kohta – h alakohta – ii alakohta
ii)  tämän asetuksen 21 artiklan 3 kohdan mukaiset tekijät, jotka on otettava huomioon mediamarkkinoiden keskittymien vaikutusten arvioimisen kriteerejä sovellettaessa;
ii)  tämän asetuksen 21 artiklan 3 kohdan mukaiset tekijät, jotka on otettava huomioon sovellettaessa perusteita, joilla arvioidaan mediamarkkinoiden keskittymien vaikutusta tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen;
Tarkistus 175
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 1 kohta – i alakohta
i)  sovitella tämän asetuksen 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten välisiä erimielisyyksiä vähintään yhden asianomaisen viranomaisen pyynnöstä;
i)  sovitella tämän asetuksen 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten välisiä erimielisyyksiä vähintään yhden asianomaisen viranomaisen tai elimen pyynnöstä;
Tarkistus 176
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 1 kohta – j alakohta
j)  edistää digitaalisiin signaaleihin ja laitteiden tai käyttöliittymien suunnitteluun liittyviä teknisiä standardeja koskevaa yhteistyötä tämän asetuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti;
j)  edistää digitaalisiin signaaleihin ja laitteiden tai käyttöliittymien suunnitteluun liittyviä yhdenmukaistettuja eurooppalaisia standardeja koskevaa yhteistyötä tämän asetuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti;
Tarkistus 177
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 1 kohta – k alakohta
k)  koordinoida tämän asetuksen 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti kansallisia toimenpiteitä, jotka liittyvät unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden mediapalvelujen tarjoajien sisällön levittämiseen tai saatavuuteen unionissa, jos niiden toiminta aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vakavan vaaran yleiselle turvallisuudelle ja unionin puolustukselle;
k)  koordinoida tämän asetuksen 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti kansallisia toimenpiteitä, jotka liittyvät unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden mediapalvelujen tarjoajien unionissa oleville vastaanottajille suunnatun sisällön levittämiseen tai saatavuuteen;
Tarkistus 178
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 1 kohta – l alakohta
l)  järjestää tämän asetuksen 18 artiklan mukainen jäsennelty vuoropuhelu erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajien sekä mediapalvelujen tarjoajien ja kansalaisyhteiskunnan edustajien välillä ja raportoida tuloksista komissiolle;
l)  järjestää asiantuntijaryhmän kanssa tämän asetuksen 18 artiklan mukainen jäsennelty vuoropuhelu erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajien, erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien sekä mediapalvelujen tarjoajien ja kansalaisyhteiskunnan edustajien ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien välillä ja raportoida tuloksista komissiolle ja Euroopan parlamentille;
Tarkistus 179
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 1 kohta – m a alakohta (uusi)
m a)  laatia mediapalvelujen tarjoajia ja muita asiaankuuluvia sidosryhmiä kuullen suuntaviivoja ja suosituksia 24 artiklan mukaisista perusteista ja menettelyistä, joita sovelletaan valtion mainontaan ja hankintoihin tarkoitettujen julkisten varojen jakamisessa;
Tarkistus 180
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 1 kohta – m b alakohta (uusi)
m b)  tukea komissiota 25 artiklassa tarkoitetun seurannan suorittamisessa;
Tarkistus 181
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 1 kohta – m c alakohta (uusi)
m c)  edistää medialukutaidon vahvistamiseen tähtäävien tehokkaiden toimenpiteiden ja välineiden kehittämistä ja käyttöä, mukaan lukien parhaiden käytäntöjen kehittäminen kansallisille viranomaisille ja elimille, mediapalvelujen tarjoajille, verkkoalustoille ja verkossa toimiville hakukoneille;
Tarkistus 182
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 1 kohta – m d alakohta (uusi)
m d)  laatia yksityiskohtainen vuosikertomus tässä kohdassa säädetyistä toimistaan ja tehtävistään sekä esittää se Euroopan parlamentille.
Tarkistus 183
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 1 a kohta (uusi)
Siltä osin kuin on tarpeen tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja lautakunnan tehtävien hoitamiseksi lautakunta voi koordinoidusti komission kanssa tehdä yhteistyötä toimivaltaisten unionin elinten, laitosten, virastojen ja neuvoa-antavien ryhmien kanssa, kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa sekä kansainvälisten järjestöjen kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden ja unionin toimielinten toimivaltaa. Lautakunta voi tätä varten vahvistaa työjärjestelyt, edellyttäen, että komissio antaa tähän ennakkohyväksynnän.
Tarkistus 184
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 kohta
1.  Kansallinen sääntelyviranomainen tai -elin, jäljempänä ’pyynnön esittävä viranomainen’, voi milloin tahansa pyytää yhteistyötä tai keskinäistä apua yhdeltä tai useammalta kansalliselta sääntelyviranomaiselta tai -elimeltä, jäljempänä ’pyynnön vastaanottava viranomainen’, tietojen vaihtamiseksi tai sellaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi, joilla on merkitystä tämän asetuksen tai direktiivin 2010/13/EU täytäntöönpanemiseksi tehtyjen kansallisten toimenpiteiden johdonmukaisen ja tehokkaan soveltamisen kannalta.
1.  Kansallinen sääntelyviranomainen tai -elin, jäljempänä ’pyynnön esittävä viranomainen’, voi milloin tahansa pyytää yhteistyötä, mukaan lukien tietojen vaihto ja keskinäinen apu, yhdeltä tai useammalta kansalliselta sääntelyviranomaiselta tai -elimeltä, jäljempänä ’pyynnön vastaanottava viranomainen’, tämän asetuksen tai direktiivin 2010/13/EU täytäntöönpanemiseksi tehtyjen kansallisten toimenpiteiden tehokkaan soveltamisen kannalta.
Tarkistus 185
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 2 kohta
2.  Jos kansallinen sääntelyviranomainen tai -elin katsoo, että mediapalvelujen sisämarkkinoiden toimintaa tai yleistä turvallisuutta ja puolustusta uhkaa vakava riski, se voi pyytää muita kansallisia sääntelyviranomaisia tai -elimiä tarjoamaan nopeutettua yhteistyötä tai keskinäistä apua perusoikeuksia, erityisesti sananvapautta, kunnioittaen.
2.  Jos kansallinen sääntelyviranomainen tai -elin katsoo, että mediasisältö yllyttää julkisesti terroritekoon direktiivin (EU) 2017/541 5 artiklassa säädetyllä tavalla tai saattaa vakavalla tavalla vaarantaa yleisen turvallisuuden sekä kansallisen turvallisuuden ja puolustuksen turvaamisen, se voi pyytää muita kansallisia sääntelyviranomaisia tai -elimiä tarjoamaan nopeutettua yhteistyötä tai keskinäistä apua perusoikeuksia, erityisesti sananvapautta, kunnioittaen.
Tarkistus 186
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 3 kohta
3.  Yhteistyötä tai keskinäistä avunantoa koskevissa pyynnöissä, mukaan lukien nopeutettua yhteistyötä tai keskinäistä avunantoa koskevat pyynnöt, on annettava kaikki tarvittavat tiedot, joihin sisältyvät muun muassa pyynnön tarkoitukset ja syyt.
3.  Yhteistyötä, kuten tietojen vaihtoa ja keskinäistä avunantoa, koskevissa pyynnöissä on annettava kaikki pyyntöön liittyvät tarvittavat tiedot, joihin sisältyvät muun muassa pyynnön tarkoitukset ja syyt.
Tarkistus 187
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 4 kohta – 1 alakohta – b a alakohta (uusi)
b a)  pyyntö ei ole asianmukaisesti perusteltu.
Tarkistus 188
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 4 kohta – 2 alakohta
Jos pyynnön vastaanottava viranomainen kieltäytyy käsittelemästä pyyntöä, sen on perusteltava kieltäytymisensä.
Jos pyynnön vastaanottava viranomainen kieltäytyy käsittelemästä pyyntöä, sen on perusteltava kieltäytymisensä. Jos pyynnön vastaanottava viranomainen kieltäytyy käsittelemästä pyyntöä ensimmäisen alakohdan a alakohdan nojalla, sen on mahdollisuuksien mukaan ilmoitettava, mikä viranomainen on toimivaltainen pyynnön kohteen tai siltä pyydettyjen toimenpiteiden osalta.
Tarkistus 189
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 5 kohta
5.  Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on ilmoitettava pyynnön esittäneelle viranomaiselle saavutetuista tuloksista tai pyynnön johdosta toteutettujen toimenpiteiden edistymisestä.
5.  Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava pyynnön esittäneelle viranomaiselle saavutetuista tuloksista tai pyynnön johdosta toteutettujen toimenpiteiden edistymisestä.
Tarkistus 190
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 6 kohta
6.  Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on tehtävä kaikkensa käsitelläkseen pyyntö ja vastatakseen siihen ilman aiheetonta viivytystä. Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on esitettävä alustavat tulokset 14 kalenteripäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta ja tiedotettava sen jälkeen säännöllisesti pyynnön täyttämisen edistymisestä. Jos pyyntö koskee nopeutettua yhteistyötä tai keskinäistä avunantoa, pyynnön vastaanottavan viranomaisen on käsiteltävä pyyntö ja vastattava siihen 14 kalenteripäivän kuluessa.
6.  Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on tehtävä kaikkensa käsitelläkseen pyyntö ja vastatakseen siihen ilman aiheetonta viivytystä. Tarkemmat tiedot jäsenneltyä yhteistyötä koskevasta menettelystä, mukaan lukien osapuolten oikeudet ja velvoitteet, noudatettavat määräajat ja alustavat tulokset, vahvistetaan lautakunnan työjärjestyksessä. Jos pyyntö koskee nopeutettua yhteistyötä tai keskinäistä avunantoa, pyynnön vastaanottavan viranomaisen on käsiteltävä pyyntö ja vastattava siihen 14 kalenteripäivän kuluessa.
Tarkistus 191
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 7 kohta
7.  Jos pyynnön esittävä viranomainen ei pidä pyynnön vastaanottavan viranomaisen toteuttamia toimenpiteitä riittävinä pyynnön käsittelemiseksi ja siihen vastaamiseksi, sen on ilmoitettava asiasta pyynnön vastaanottavalle viranomaiselle ilman aiheetonta viivytystä ja perusteltava kantansa. Jos pyynnön vastaanottava viranomainen ei yhdy tähän kantaan tai ei vastaa ilmoitukseen, kumpi tahansa viranomainen voi saattaa asian lautakunnan käsiteltäväksi. Lautakunta antaa yhteisymmärryksessä komission kanssa asiasta lausunnon, jossa myös suositellaan toimia, 14 kalenteripäivän kuluessa asian saattamisesta käsiteltäväksi. Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on pyrittävä huomioimaan lautakunnan lausunto parhaansa mukaan.
7.  Jos pyynnön esittävä viranomainen ei pidä pyynnön vastaanottavan viranomaisen toteuttamia toimenpiteitä riittävinä pyynnön käsittelemiseksi ja siihen vastaamiseksi, sen on ilmoitettava asiasta pyynnön vastaanottavalle viranomaiselle ilman aiheetonta viivytystä ja perusteltava kantansa. Jos pyynnön vastaanottava viranomainen ei yhdy tähän kantaan tai ei vastaa ilmoitukseen, kumpi tahansa viranomainen voi saattaa asian lautakunnan käsiteltäväksi. Kun asia on saapunut lautakunnan käsiteltäväksi, lautakunta antaa työjärjestyksessään määritettävän ajan kuluessa asiasta lausunnon, jossa myös suositellaan toimia, kuultuaan ensin komissiota tarpeelliseksi katsomissaan tapauksissa. Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on pyrittävä huomioimaan lautakunnan lausunto parhaansa mukaan.
Tarkistus 192
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 2 kohta
2.  Pyynnön vastaanottavan kansallisen viranomaisen tai elimen on ilman aiheetonta viivytystä ja 30 kalenteripäivän kuluessa ilmoitettava pyynnön esittäneelle kansalliselle viranomaiselle tai elimelle 1 kohdan nojalla toteutetuista tai suunnitelluista toimista.
2.  Pyynnön vastaanottavan kansallisen viranomaisen tai elimen on ilman aiheetonta viivytystä ja lautakunnan työjärjestyksessä määritettävän enimmäisajan kuluessa ilmoitettava pyynnön esittäneelle kansalliselle viranomaiselle tai elimelle 1 kohdan nojalla toteutetuista tai suunnitelluista toimista tai perusteltava, miksi toimia ei toteutettu.
Tarkistus 193
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 3 kohta
3.  Jos pyynnön esittäneen kansallisen viranomaisen tai elimen ja pyynnön vastaanottaneen viranomaisen tai elimen välillä on erimielisyyttä 1 kohdan nojalla toteutettavista toimista, kumpi tahansa viranomainen tai elin voi saattaa asian lautakunnan käsiteltäväksi, jotta erimielisyyteen voidaan löytää sovintoratkaisu.
3.  Jos pyynnön esittäneen kansallisen viranomaisen tai elimen ja pyynnön vastaanottaneen viranomaisen tai elimen välillä on erimielisyyttä 1 kohdan nojalla toteutetuista tai suunnitelluista toimista tai kieltäytymisestä toteuttaa toimia, kumpi tahansa viranomainen tai elin voi saattaa asian lautakunnan käsiteltäväksi, jotta erimielisyyteen voidaan löytää sovintoratkaisu.
Tarkistus 194
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 4 kohta
4.  Jos lautakunnan sovittelun jälkeen ei ole päästy sovintoratkaisuun, pyynnön esittänyt kansallinen viranomainen tai elin tai pyynnön vastaanottanut kansallinen viranomainen tai elin voi pyytää lautakuntaa antamaan lausunnon asiasta. Lautakunta arvioi lausunnossaan, onko pyynnön vastaanottanut viranomainen tai elin noudattanut 1 kohdassa tarkoitettua pyyntöä. Jos lautakunta katsoo, että pyynnön vastaanottanut viranomainen ei ole noudattanut tällaista pyyntöä, lautakunta suosittelee toimia pyynnön noudattamiseksi. Lautakunta antaa lausuntonsa yhteisymmärryksessä komission kanssa ilman aiheetonta viivytystä.
4.  Jos lautakunnan sovittelun jälkeen ei ole päästy sovintoratkaisuun, pyynnön esittänyt kansallinen viranomainen tai elin tai pyynnön vastaanottanut kansallinen viranomainen tai elin voi pyytää lautakuntaa antamaan lausunnon asiasta. Lautakunta arvioi lausunnossaan, onko pyynnön vastaanottanut viranomainen tai elin noudattanut 1 kohdassa tarkoitettua pyyntöä. Jos lautakunta katsoo, että pyynnön vastaanottanut viranomainen tai elin ei ole noudattanut tällaista pyyntöä, lautakunta suosittelee toimia pyynnön noudattamiseksi. Lautakunta antaa lausuntonsa ilman aiheetonta viivytystä kuultuaan ensin komissiota tarpeellisiksi katsomissaan tapauksissa.
Tarkistus 195
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 5 kohta
5.  Pyynnön vastaanottaneen kansallisen viranomaisen tai elimen on ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään 30 kalenteripäivän kuluessa 4 kohdassa tarkoitetun lausunnon vastaanottamisesta ilmoitettava lautakunnalle, komissiolle ja pyynnön esittäneelle viranomaiselle tai elimelle lausuntoon liittyvistä toteutetuista tai suunnitelluista toimista.
5.  Kun 4 kohdassa tarkoitettu lausunto on vastaanotettu, pyynnön vastaanottaneen kansallisen viranomaisen tai elimen on ilman aiheetonta viivytystä ja lautakunnan työjärjestyksessä määritettävän enimmäisajan kuluessa ilmoitettava lautakunnalle, pyynnön esittäneelle viranomaiselle tai elimelle ja tarvittaessa komissiolle lausuntoon liittyvistä toteutetuista tai suunnitelluista toimista.
Tarkistus 196
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 1 kohta
1.  Lautakunta edistää tiiviissä yhteistyössä komission kanssa ja tarvittaessa sidosryhmiä kuullen parhaiden käytäntöjen vaihtoa kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten välillä tämän asetuksen ja direktiivin 2010/13/EU täytäntöönpanemiseksi annettujen kansallisten sääntöjen johdonmukaisen ja tehokkaan soveltamisen kannalta merkityksellisistä sääntelyllisistä, teknisistä tai käytännön näkökohdista.
1.  Lautakunta edistää yhteistyössä komission kanssa ja tarvittaessa sidosryhmiä kuullen parhaiden käytäntöjen vaihtoa kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten välillä tämän asetuksen ja direktiivin 2010/13/EU täytäntöönpanemiseksi annettujen kansallisten sääntöjen johdonmukaisen ja tehokkaan soveltamisen kannalta merkityksellisistä sääntelyllisistä, teknisistä tai käytännön näkökohdista.
Tarkistus 197
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  mediapalvelujen tarjoajien omistusrakennetta koskevien tietojen asettaminen saataville direktiivin 2010/13/EU 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
b)  mediapalvelujen tarjoajien omistusrakennetta koskevien tietojen asettaminen saataville direktiivin 2010/13/EU 5 artiklan 2 kohdan ja tämän asetuksen 6 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 198
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 3 kohta
3.  Komissio voi antaa lausunnon mistä tahansa asiasta, joka liittyy tämän asetuksen ja direktiivin 2010/13/EU täytäntöönpanemiseksi annettujen kansallisten sääntöjen soveltamiseen. Lautakunta avustaa pyydettäessä komissiota tässä asiassa.
3.  Komissio voi antaa lautakunnan avustuksella lausunnon mistä tahansa asiasta, joka liittyy tämän asetuksen ja direktiivin 2010/13/EU täytäntöönpanemiseksi annettujen kansallisten sääntöjen soveltamiseen.
Tarkistus 199
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 4 kohta
4.  Lautakunta edistää mediapalvelujen tarjoajien, standardointielinten tai muiden asiaankuuluvien sidosryhmien välistä yhteistyötä, jotta voidaan helpottaa sellaisten teknisten standardien kehittämistä, jotka liittyvät digitaalisiin signaaleihin tai sellaisten laitteiden tai käyttöliittymien suunnitteluun, jotka ohjailevat tai hallinnoivat pääsyä audiovisuaalisiin mediapalveluihin sekä niiden käyttöä.
4.  Lautakunta edistää mediapalvelujen tarjoajien, standardointielinten tai muiden asiaankuuluvien sidosryhmien välistä yhteistyötä, jotta voidaan edistää sellaisten yhdenmukaistettujen eurooppalaisten standardien kehittämistä, jotka liittyvät digitaalisiin signaaleihin tai laitteiden suunnitteluun, mukaan lukien niiden kaukosäätimet tai käyttöliittymät.
Tarkistus 200
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – otsikko
Unionin ulkopuolelle sijoittautuneita mediapalvelujen tarjoajia koskevien toimenpiteiden koordinointi
Unionin ulkopuolelta peräisin olevia mediapalveluja koskevien toimenpiteiden koordinointi
Tarkistus 201
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 1 kohta
1.  Lautakunta koordinoi kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten toimenpiteitä, jotka liittyvät unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden mediapalvelujen tarjoajien tarjoamien mediapalvelujen levittämiseen tai saatavuuteen unionissa, jos tällaiset mediapalvelut vaarantavat tai uhkaavat vaarantaa yleisen turvallisuuden ja puolustuksen muun muassa kolmansien maiden niihin mahdollisesti käyttämän määräysvallan vuoksi.
1.  Lautakunta koordinoi kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten toimenpiteitä, jotka liittyvät unionin yleisöille kohdennettujen tai yleisöjä tavoittavien, unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden mediapalvelujen tarjoajien tarjoamien mediapalvelujen levittämiseen tai saatavuuteen riippumatta siitä, millä tavoin mediapalveluja levitetään tai käytetään, jos tällaiset mediapalvelut muun muassa kolmansien maiden niihin mahdollisesti käyttämän määräysvallan vuoksi
Tarkistus 202
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 1 kohta – a alakohta (uusi)
a)  sisältävät direktiivin (EU) 2017/541 5 artiklassa tarkoitetun julkisen yllyttämisen terrorismirikokseen;
Tarkistus 203
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 1 kohta – b alakohta (uusi)
b)  ilmiselvästi, törkeästi ja vakavasti vahingoittavat yleistä turvallisuutta, mukaan lukien kansallisen turvallisuuden ja puolustuksen turvaaminen, tai saattavat vaarantaa sen vakavalla tavalla.
Tarkistus 204
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 2 kohta
2.  Lautakunta voi yhteisymmärryksessä komission kanssa antaa lausuntoja 1 kohdan mukaisista asianmukaisista kansallisista toimenpiteistä. Kaikkien toimivaltaisten kansallisten viranomaisten, mukaan lukien kansalliset sääntelyviranomaiset tai -elimet, on pyrittävä parhaansa mukaan huomioimaan lautakunnan lausunnot.
2.  Lautakunta voi antaa lausuntoja 1 kohdan mukaisista asianmukaisista kansallisista toimenpiteistä työjärjestyksensä mukaisesti. Kaikkien toimivaltaisten kansallisten viranomaisten, mukaan lukien kansalliset sääntelyviranomaiset tai -elimet, on pyrittävä parhaansa mukaan huomioimaan lautakunnan lausunnot. Näiden viranomaisten ja elinten on esitettävä perustelut, jos ne kieltäytyvät ottamasta lautakunnan lausuntoja huomioon.
Tarkistus 205
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tarvittaessa on olemassa oikeusperusta sille, että toimenpiteisiin unionin ulkopuolelle sijoittautunutta mediapalvelujen tarjoajaa vastaan ryhtyvät sääntelyviranomaiset tai -elimet ottavat huomioon vähintään yhden seuraavista:
a)  toisen jäsenvaltion kansallisen sääntelyviranomaisen tai -elimen kyseisestä tarjoajasta tekemä kielteinen päätös;
b)  tarjoajaa koskeva ja tässä artiklassa säädettyjen perusteiden mukaisesti annettu lautakunnan lausunto;
c)  mahdollinen arvio siitä, miten tarjoajan mediapalvelu vastaanotetaan unionin alueella.
Tarkistus 206
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 2 b kohta (uusi)
2 b.  Lautakunta laatii unionin ulkopuolelle sijoittautuneita mediapalvelujen tarjoajia koskevat ohjeet. Jos jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset tai elimet ryhtyvät toimiin tällaista tarjoajaa vastaan, niiden on tehtävä kaikkensa lautakunnan laatimien ohjeiden huomioon ottamiseksi.
Tarkistus 207
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 2 c kohta (uusi)
2 c.  Jos unionin ulkopuolelle sijoittautunut mediapalvelujen tarjoaja kuuluu direktiivin 2010/13/EU 2 artiklan 4 kohdan nojalla jäsenvaltion alueelliseen lainkäyttövaltaan, toisen jäsenvaltion sääntelyviranomainen tai -elin voi lautakunnan tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti mahdollisesti antamien lausuntojen lisäksi pyytää sen jäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia tai elimiä, jonka alueelliseen lainkäyttövaltaan mediapalvelujen tarjoaja kuuluu, ryhtymään asianmukaisiin toimiin kyseistä tarjoajaa vastaan, jos se katsoo, että tarjoaja on ilmiselvästi, törkeästi ja vakavasti rikkonut direktiivin 2010/13/EU 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaa tai että se on vahingoittanut yleistä turvallisuutta, mukaan lukien kansallisen turvallisuuden ja puolustuksen turvaaminen, tai on vakavalla tavalla saattanut vaarantaa sen.
Tarkistus 208
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajien on tarjottava toiminto, jonka avulla niiden palvelujen vastaanottajat voivat ilmoittaa, että
1.  Erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajien on varmistettava, etteivät sisällön moderointia koskevat päätökset ja muut niiden toteuttamat toimet vaikuta kielteisesti tiedotusvälineiden vapauteen ja moniarvoisuuteen. Niiden on varmistettava, että niillä on sisällön moderointi- ja seurantaprosesseitaan varten riittävät henkilöresurssit, jotka kattavat kaikki unionin kielet ja maantieteelliset alueet. Niiden on tarjottava toiminto, jonka avulla niiden palvelujen vastaanottajat voivat ilmoittaa
Tarkistus 209
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  ne ovat 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja mediapalvelujen tarjoajia;
a)  että ne ovat 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja mediapalvelujen tarjoajia ja täyttävät 6 artiklan 1 kohdassa säädetyn velvoitteen;
Tarkistus 210
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  ne ovat toimituksellisesti riippumattomia jäsenvaltioista ja kolmansista maista; ja
b)  että ne ovat toimituksellisesti riippumattomia kaikista unionin toimielimistä, elimistä tai laitoksista sekä jäsenvaltioista, poliittisista puolueista ja kolmansista maista ja ovat toiminnallisesti riippumattomia yksityisistä toimijoista, joiden yritystoiminta ei liity mediapalvelujen luomiseen tai levittämiseen;
Tarkistus 211
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  niihin sovelletaan toimituksellisen vastuun noudattamista koskevia, sääntelyyn perustuvia vaatimuksia yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa tai ne noudattavat toimituksellisia normeja koskevaa yhteis- tai itsesääntelymekanismia, joka on laajalti tunnustettu ja hyväksytty asianomaisella media-alalla yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa.
c)  että niihin sovelletaan toimituksellisen vastuun noudattamista koskevia, sääntelyyn perustuvia vaatimuksia ja niitä valvoo toimivaltainen kansallinen viranomainen tai elin yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa tai että ne noudattavat toimituksellisia normeja koskevaa yhteis- tai itsesääntelymekanismia, joka on läpinäkyvä, oikeudellisesti tunnustettu ja laajalti hyväksytty asianomaisella media-alalla yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa;
Tarkistus 212
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)  että ne eivät tarjoa tekoälyjärjestelmän tuottamaa sisältöä ilman, että se kuuluu ihmisen suorittaman valvonnan piiriin ja että siihen käytetään toimituksellista määräysvaltaa;
Tarkistus 213
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 1 kohta – c b alakohta (uusi)
c b)  nimensä ja toimitusjohtajansa nimen, ammatilliset yhteystietonsa, mukaan lukien sähköpostiosoite ja puhelinnumero, sekä sijoittautumispaikkansa;
Tarkistus 214
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 1 kohta – c c alakohta (uusi)
c c)  tiedot toimivaltaisesta kansallisesta sääntelyviranomaisesta tai -elimestä tai niihin sovellettavan yhteis- tai itsesääntelymekanismin edustajasta.
Tarkistus 215
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajien on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitettu toiminto mahdollistaa sen, että sen avulla ilmoitetut tiedot, lukuun ottamatta 1 kohdan c b alakohdassa tarkoitettuja tietoja, ovat julkisesti ja helposti saatavilla.
Tarkistus 216
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 1 b kohta (uusi)
1 b.  Erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajien on annettava vahvistus 1 kohdan mukaisesti toimitettujen ilmoitusten vastaanottamisesta. Niiden on mainittava vahvistuksessaan, hyväksyvätkö ne ilmoituksen vai eivät. Niiden on välittömästi annettava vahvistus tiedoksi asianomaiselle mediapalvelujen tarjoajalle, asianomaiselle toimivaltaiselle kansalliselle sääntelyviranomaiselle tai -elimelle tai asianomaisen yhteis- tai itsesääntelymekanismin edustajalle. Erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajien on ilmoitettava vahvistuksessa valtuutettu yhteyshenkilö tai elin, jonka välityksellä mediapalvelujen tarjoaja voi olla suoraan ja nopeasti yhteydessä erittäin suuren verkkoalustan tarjoajaan. Jos erittäin suuren verkkoalustan tarjoaja hyväksyy mediapalvelujen tarjoajan 1 kohdan mukaisesti antaman ilmoituksen, kyseistä mediapalvelujen tarjoajaa on pidettävä tunnustettuna mediapalvelujen tarjoajana.
Tarkistus 217
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 1 c kohta (uusi)
1 c.  Jos erittäin suuren verkkoalustan tarjoaja ei ole hyväksynyt 1 kohdan c alakohdan nojalla toimitettua ilmoitusta, koska sillä on perusteltu syy epäillä kyseisen ilmoituksen oikeellisuutta, asianomaisen kansallisen sääntelyviranomaisen tai -elimen tai asianomaisen yhteis- tai itsesääntelymekanismin edustajan on kyseisen erittäin suuren verkkoalustan tarjoajan pyynnöstä vahvistettava ilmoituksen oikeellisuus tai mitätöitävä ilmoitus. Jos asianomainen kansallinen sääntelyviranomainen tai -elin tai asianomaisen yhteis- tai itsesääntelymekanismin edustaja vahvistaa kyseisen ilmoituksen oikeellisuuden, mediapalvelujen tarjoajaa on pidettävä tunnustettuna mediapalvelujen tarjoajana.
Tarkistus 218
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 1 d kohta (uusi)
1 d.  Jos mediapalvelujen tarjoaja katsoo, että erittäin suuren verkkoalustan tarjoaja on mitätöinyt sen 1 kohdan nojalla toimittaman ilmoituksen perusteettomasti, asianomaisen kansallisen viranomaisen tai elimen tai asianomaisen yhteis- tai itsesääntelymekanismin edustajan on kyseisen mediapalvelujen tarjoajan pyynnöstä selvitettävä asia. Jos erittäin suuren verkkoalustan tarjoaja päättää olla hyväksymättä asianomaisen kansallisen viranomaisen tai elimen tai asianomaisen yhteis- tai itsesääntelymekanismin edustajan antamaa selvitystä, mediapalvelujen tarjoaja voi hakea kyseiseen päätökseen muutosta toimivaltaiselta kansalliselta sääntelyviranomaiselta tai -elimeltä. Toimivaltaisen kansallisen sääntelyviranomaisen tai -elimen on annettava asiassa päätös viipymättä. Lautakunta antaa suosituksen. Jos toimivaltainen kansallinen sääntelyviranomainen tai -elin vahvistaa ilmoituksen, mediapalvelujen tarjoajaa on pidettävä tunnustettuna mediapalvelujen tarjoajana.
Tarkistus 219
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 1 e kohta (uusi)
1 e.  Jos erittäin suuren verkkoalustan tarjoaja on toistuvasti 2 kohdan nojalla keskeyttänyt verkossa toimivien välityspalvelujensa tarjoamisen tai rajoittanut niitä mediapalvelujen tarjoajan tarjoamien mediapalvelujen osalta sen ehtojen rikkomisen perusteella, kyseinen erittäin suuren verkkoalustan tarjoaja voi mitätöidä mediapalvelujen tarjoajan 1 kohdan nojalla antaman ilmoituksen. Erittäin suuren verkkoalustan tarjoajan on ilmoitettava valvonta- tai sääntelytaholle ja lautakunnalle 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen mitätöimisestä.
Tarkistus 220
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 2 kohta
2.   Jos erittäin suuren verkkoalustan tarjoaja päättää keskeyttää verkossa toimivien välityspalvelujensa tarjoamisen tämän artiklan 1 kohdan mukaisen ilmoituksen antaneen mediapalvelujen tarjoajan sisällön osalta sillä perusteella, että tällainen sisältö on ristiriidassa sen ehtojen kanssa ilman, että kyseinen sisältö lisää asetuksen (EU) 2022/XXX [digipalvelusäädös] 26 artiklassa tarkoitettua järjestelmäriskiä, sen on toteutettava kaikki mahdolliset unionin oikeudesta, kuten asetuksesta (EU) 2022/XXX [digipalvelusäädös], johtuvien velvoitteidensa mukaiset toimenpiteet ilmoittaakseen asianomaiselle mediapalvelujen tarjoajalle kyseiseen päätökseen liittyvät perustelut asetuksen (EU) 2019/1150 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti ennen keskeyttämisen voimaantuloa.
2.  Jos erittäin suuren verkkoalustan tarjoaja päättää keskeyttää verkossa toimivien välityspalvelujensa tarjoamisen tai rajoittaa sitä tunnustetun mediapalvelujen tarjoajan mediapalvelun osalta, koska kyseinen mediapalvelu on yhteensopimaton sen ehtojen kanssa, sen on asetuksen (EU) 2022/2065 34 artiklassa tarkoitetun järjestelmäriskin vähentämistoimenpiteiden soveltamista rajoittamatta ilmoitettava kyseiselle tunnustetulle mediapalvelujen tarjoajalle kyseiseen päätökseen liittyvät perustelut ja yksilöitävä niissä se ehtojen lauseke, jonka kanssa mediapalvelu on yhteensopimaton, asetuksen (EU) 2019/1150 4 artiklan 1 kohdan ja asetuksen (EU) 2022/2065 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
Erittäin suuren verkkoalustan tarjoajan on annettava tunnustetulle mediapalvelujen tarjoajalle mahdollisuus vastata päätöksensä perusteluihin 24 tunnin kuluessa ennen keskeyttämisen tai rajoituksen voimaantuloa.
Tarkistus 221
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Jos erittäin suuren verkkoalustan tarjoaja katsoo 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun 24 tunnin määräajan jälkeen ja tunnustetun mediapalvelujen tarjoajan vastausta asianmukaisesti harkittuaan, että kyseinen mediapalvelu on yhteensopimaton sen ehtojen kanssa, se voi siirtää asian asianomaisen toimivaltaisen kansallisen sääntelyviranomaisen tai -elimen tai asianomaisen itse- tai yhteissääntelymekanismin elimen käsiteltäväksi. Asianomaisen toimivaltaisen kansallisen sääntelyviranomaisen tai -elimen tai itse- tai yhteissääntelymekanismin edustajan on päätettävä viipymättä, onko suunniteltu keskeytys tai rajoitus perusteltu sen nimenomaisen erittäin suuren verkkoalustan tarjoajan ehtojen lausekkeen perusteella ja ottaen huomioon perusvapaudet.
Tarkistus 222
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 3 kohta
3.  Erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajien on toteutettava kaikki tarvittavat tekniset ja organisatoriset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tämän artiklan 1 kohdan mukaisen ilmoituksen toimittaneiden mediapalvelujen tarjoajien asetuksen (EU) 2019/1150 11 artiklan nojalla tekemät valitukset käsitellään ja ratkaistaan viipymättä.
3.  Erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajien on toteutettava kaikki tarvittavat tekniset ja organisatoriset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tunnustettujen mediapalvelujen tarjoajien asetuksen (EU) 2019/1150 11 artiklan tai asetuksen (EU) 2022/2065 20 artiklan nojalla tekemät valitukset käsitellään ja niistä päätetään ensisijaisesti ja joka tapauksessa viimeistään 24 tunnin kuluessa valituksen esittämisestä. Valitusmenettelyissä mediapalvelujen tarjoajaa voi edustaa jokin elin.
Tarkistus 223
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 4 kohta
4.  Jos 1 kohdan mukaisen ilmoituksen antanut mediapalvelujen tarjoaja katsoo, että erittäin suuren verkkoalustan tarjoaja usein rajoittaa palvelujensa tarjoamista tai keskeyttää sen mediapalvelujen tarjoajan sisällön osalta ilman riittäviä perusteita, erittäin suuren verkkoalustan tarjoajan on mediapalvelujen tarjoajan pyynnöstä sekä vilpittömässä mielessä ryhdyttävä mielekkääseen ja tulokselliseen vuoropuheluun mediapalvelujen tarjoajan kanssa, jotta voidaan löytää sovintoratkaisu perusteettomien rajoitusten tai keskeyttämisten lopettamiseksi ja niiden välttämiseksi tulevaisuudessa. Mediapalvelujen tarjoaja voi ilmoittaa tällaisen vuoropuhelun tuloksista lautakunnalle.
4.  Jos tunnustettu mediapalvelujen tarjoaja katsoo, että erittäin suuren verkkoalustan tarjoaja usein rajoittaa palvelujensa tarjoamista tai keskeyttää sen mediapalvelujen tarjoajan sisällön tai palvelujen osalta ilman riittäviä perusteita ja tavalla, joka heikentää tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta, erittäin suuren verkkoalustan tarjoajan on mediapalvelujen tarjoajan pyynnöstä sekä vilpittömässä mielessä käynnistettävä mielekäs ja tehokas kuulemisprosessi mediapalvelujen tarjoajan kanssa, jotta voidaan löytää sovintoratkaisu kohtuullisessa ajassa ja siten välttää perusteettomat rajoitukset tai keskeyttämiset tulevaisuudessa. Mediapalvelujen tarjoaja voi ilmoittaa tällaisten kuulemisten tuloksista lautakunnalle ja asetuksessa (EU) 2022/2065 tarkoitetulle kansalliselle digitaalisten palvelujen koordinaattorille. Jos sovintoratkaisua ei voida saavuttaa, mediapalvelujen tarjoaja voi tehdä valituksen sertifioidulle tuomioistuimen ulkopuoliselle riitojenratkaisuelimelle asetuksen 2022/2065 21 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 224
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 5 kohta – a alakohta
a)  niiden tapausten lukumäärä, joissa ne ovat asettaneet rajoituksia tai keskeyttäneet palvelun tarjoamisen sillä perusteella, että tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoituksen antaneen mediapalvelujen tarjoajan sisältö on ristiriidassa palveluntarjoajan ehtojen kanssa; ja
a)  niiden tapausten lukumäärä, joissa ne ovat käynnistäneet menettelyn verkossa toimivan välityspalvelunsa tarjoamisen keskeyttämiseksi tai rajoittamiseksi 2 kohdan mukaisesti;
Tarkistus 225
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 5 kohta – b alakohta
b)  tällaisten rajoitusten asettamisen perusteet.
b)  tällaisten keskeytysten tai rajoitusten asettamisen perusteet, mukaan lukien se nimenomainen lauseke niiden ehdoissa, jonka kanssa mediapalvelujen tarjoaja oli yhteensopimaton;
Tarkistus 226
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 5 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)  niiden tapausten lukumäärä, joissa ne ovat kieltäytyneet hyväksymästä mediapalvelujen tarjoajan 1 kohdan mukaisesti antamia ilmoituksia, ja perusteet kieltäytyä niiden hyväksymisestä.
Tarkistus 227
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 6 kohta
6.   Tämän artiklan johdonmukaisen ja tehokkaan täytäntöönpanon helpottamiseksi komissio voi antaa suuntaviivoja, joissa vahvistetaan 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen muoto ja tarkka sisältö.
6.  Tämän artiklan johdonmukaisen ja tehokkaan täytäntöönpanon helpottamiseksi komissio antaa lautakuntaa kuultuaan suuntaviivoja, joissa vahvistetaan 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen muoto ja tarkka sisältö.
Tarkistus 228
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 6 a kohta (uusi)
6 a.  Tällä artiklalla ei rajoiteta mediapalvelujen tarjoajien oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan.
Tarkistus 229
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 1 kohta
1.  Lautakunta järjestää säännöllisesti jäsennellyn vuoropuhelun erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajien, mediapalvelujen tarjoajien edustajien ja kansalaisyhteiskunnan edustajien välillä keskustellakseen tämän asetuksen 17 artiklan soveltamiseen liittyvistä parhaista käytännöistä ja sen soveltamisesta saaduista kokemuksista, edistääkseen riippumattomien tiedotusvälineiden monipuolisen sisällön saatavuutta erittäin suurilla verkkoalustoilla ja seuratakseen sellaisten itsesääntelyaloitteiden noudattamista, joilla pyritään suojelemaan yhteiskuntaa haitalliselta sisällöltä, kuten disinformaatiolta ja ulkomaiselta tiedonmanipuloinnilta ja häirinnältä.
1.  Lautakunta järjestää säännöllisesti jäsennellyn vuoropuhelun, ja asiantuntijaryhmä osallistuu sen järjestämiseen, erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajien, erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien, mediapalvelujen tarjoajien edustajien ja kansalaisyhteiskunnan edustajien välillä tarkoituksena
Tarkistus 230
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 1 kohta – a alakohta (uusi)
a)  edistää mahdollisuuksia käyttää erilaisia itsenäisten tiedotusvälineiden tarjontoja erittäin suurilla verkkoalustoilla ja erittäin suurissa verkossa toimivissa hakukoneissa;
Tarkistus 231
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 1 kohta – b alakohta (uusi)
b)  valvoa sellaisten itsesääntelyä koskevien aloitteiden noudattamista, joilla pyritään suojelemaan yhteiskuntaa haitalliselta sisällöltä, mukaan lukien disinformaatio sekä ulkomainen tiedonmanipulointi ja häirintä;
Tarkistus 232
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 1 kohta – c alakohta (uusi)
c)  tarkastella erittäin suurten verkkoalustojen tai erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden rakenteen ja toiminnan, niiden suositusjärjestelmien ja sisällön moderointiprosessien rakenteen ja toiminnan sekä erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajien ja erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien päätösten mahdollisia ja todellisia vaikutuksia tiedotusvälineiden vapauteen ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen.
Tarkistus 233
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 2 kohta
2.  Lautakunta raportoi vuoropuhelun tuloksista komissiolle.
2.  Lautakunta esittää vuoropuhelun tuloksia koskevan raportin komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Nämä tulokset on asetettava julkisesti saataville.
Tarkistus 234
Ehdotus asetukseksi
19 artikla – otsikko
Oikeus mukauttaa audiovisuaalisen median tarjontaa
Oikeus mukauttaa ääni- ja audiovisuaalimedian tarjontaa
Tarkistus 235
Ehdotus asetukseksi
19 artikla – 1 kohta
1.  Käyttäjillä on oltava oikeus muuttaa helposti sellaisen laitteen tai käyttöliittymän oletusasetuksia, joka ohjailee tai hallinnoi pääsyä audiovisuaalisiin mediapalveluihin sekä niiden käyttöä, jotta he voivat lain puitteissa mukauttaa audiovisuaalisen median tarjonnan omien kiinnostuksen kohteidensa tai mieltymystensä mukaiseksi. Tämä säännös ei vaikuta direktiivin 2010/13/EU 7 a artiklan täytäntöönpanemiseksi toteutettaviin kansallisiin toimenpiteisiin.
1.  Käyttäjillä on oltava oikeus muuttaa helposti audiovisuaalisten mediapalvelujen asettelua tai sellaisten sovellusten asettelua, joiden kautta käyttäjät voivat käyttää kyseisiä palveluja käyttöliittymällä tai laitteella, mukaan lukien kaukosäätimet, joka ohjailee tai hallinnoi pääsyä ääni- tai audiovisuaalisiin mediapalveluihin sekä niiden käyttöä, jotta he voivat lain puitteissa mukauttaa ääni- tai audiovisuaalisen median tarjonnan omien kiinnostuksen kohteidensa tai mieltymystensä mukaiseksi. Tämä säännös ei vaikuta direktiivin 2010/13/EU 7 a ja 7 b artiklan täytäntöönpanemiseksi toteutettaviin kansallisiin toimenpiteisiin.
Tarkistus 236
Ehdotus asetukseksi
19 artikla – 2 kohta
2.  Saattaessaan 1 kohdassa tarkoitettuja laitteita ja käyttöliittymiä markkinoille valmistajien ja kehittäjien on varmistettava, että niihin sisältyy toiminto, jonka avulla käyttäjät voivat vapaasti ja helposti muuttaa oletusasetuksia, jotka ohjailevat ja hallinnoivat pääsyä tarjottuihin audiovisuaalisiin mediapalveluihin sekä niiden käyttöä.
2.  Kaikkien henkilöiden, jotka saattavat markkinoille 1 kohdassa tarkoitettuja laitteita, mukaan lukien kaukosäätimet, tai käyttöliittymiä, on varmistettava, että niihin sisältyy toiminto, jonka avulla käyttäjät voivat milloin tahansa vapaasti ja helposti muuttaa asetuksia ja oletusnäkymää, jotka ohjailevat ja hallinnoivat pääsyä tarjottuihin audiovisuaalisiin mediapalveluihin sekä niiden käyttöä, mukaan lukien audiovisuaalisten mediapalvelujen asettelu tai sellaisten sovellusten asettelu, joiden kautta käyttäjät voivat käyttää kyseisiä palveluja. Tällöin sovelletaan asetuksen (EU) 2022/2065 25 artiklan säännöksiä.
Tarkistus 237
Ehdotus asetukseksi
19 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Kaikkien henkilöiden, jotka käyttävät 2 kohdassa tarkoitettuja laitteita tai käyttöliittymiä, on varmistettava, että mediapalvelusta toimituksellisessa vastuussa olevan mediapalvelujen tarjoajan tunnistetiedot ovat johdonmukaisesti ja selvästi nähtävissä ja tunnistettavissa edellyttäen, että asianomainen mediapalvelujen tarjoaja on toimittanut nämä tiedot.
Tarkistus 238
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltioiden kaikkien lainsäädännöllisten, sääntely- tai hallinnollisten toimenpiteiden, jotka ovat omiaan vaikuttamaan mediapalvelujen tarjoajien toimintaan sisämarkkinoilla, on oltava asianmukaisesti perusteltuja ja oikeasuhteisia. Tällaisten toimenpiteiden on oltava perusteltuja, avoimia, puolueettomia ja syrjimättömiä.
1.  Jäsenvaltioiden kaikkien lainsäädännöllisten, sääntely- tai hallinnollisten toimenpiteiden, jotka ovat omiaan vaikuttamaan tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja mediapalvelujen tarjoajien toimitukselliseen riippumattomuuteen siltä osin kuin on kyse joko niiden mediapalvelujen tarjoamisesta sisämarkkinoilla tai toimisesta niillä, on oltava asianmukaisesti perusteltuja ja oikeasuhteisia. Tällaisten toimenpiteiden on oltava perusteltuja, avoimia, puolueettomia ja syrjimättömiä.
Tarkistus 239
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 2 kohta
2.  Kaikkiin kansallisiin menettelyihin, joita käytetään 1 kohdassa tarkoitetun sääntely- tai hallinnollisen toimenpiteen valmisteluun tai hyväksymiseen, on sovellettava etukäteen vahvistettuja selkeitä määräaikoja.
2.  Kaikkiin kansallisiin menettelyihin, joita käytetään 1 kohdassa tarkoitetun sääntely- tai hallinnollisen toimenpiteen valmisteluun tai hyväksymiseen, on sovellettava etukäteen vahvistettuja selkeitä määräaikoja. Näiden määräaikojen on oltava riittävän pitkiä sen varmistamiseksi, että tällaiset toimenpiteet ja niiden seuraukset voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon ja että mediapalvelujen tarjoajat, joihin asia suoraan vaikuttaa, voivat antaa niistä palautetta.
Tarkistus 240
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 3 kohta
3.  Jokaisella mediapalvelujen tarjoajalla, johon sovelletaan 1 kohdassa tarkoitettua hallinnollista tai sääntelytoimenpidettä, joka koskee sitä erikseen ja suoraan, on muiden oikeussuojakeinojen ohella ja niitä rajoittamatta oikeus hakea muutosta kyseiseen toimenpiteeseen muutoksenhakuelimeltä. Tämän elimen on oltava riippumaton asianomaisista osapuolista ja kaikesta ulkopuolisesta väliintulosta tai poliittisesta painostuksesta, joka voisi vaarantaa sen käsiteltäväksi tulevien asioiden riippumattoman arvioinnin. Sillä on oltava tehtäviensä tehokkaan hoitamisen edellyttämä asiantuntemus.
3.  Jokaisella mediapalvelujen tarjoajalla, johon sovelletaan 1 kohdassa tarkoitettua hallinnollista tai sääntelytoimenpidettä, joka koskee sitä erikseen ja suoraan, on muiden oikeussuojakeinojen ohella ja niitä rajoittamatta oikeus hakea muutosta kyseiseen toimenpiteeseen muutoksenhakuelimeltä, joka voi olla tuomioistuin. Tämän elimen on oltava riippumaton asianomaisista osapuolista ja kaikesta ulkopuolisesta väliintulosta tai poliittisesta painostuksesta, joka voisi vaarantaa sen käsiteltäväksi tulevien asioiden riippumattoman arvioinnin. Sillä on oltava tehtäviensä tehokkaan hoitamisen ja oikea-aikaisen muutoksenhakupyyntöihin vastaamisen edellyttämä asiantuntemus ja rahoitus. Tällaiset muutoksenhakuelimet voivat ottaa huomioon lautakunnan asiassa antamat lausunnot.
Tarkistus 241
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 4 kohta
4.  Lautakunta laatii komission pyynnöstä lausunnon, jos kansallinen lainsäädännöllinen, sääntely- tai hallinnollinen toimenpide todennäköisesti vaikuttaa mediapalvelujen sisämarkkinoiden toimintaan. Lautakunnan lausunnon saatuaan komissio voi antaa asiasta oman lausuntonsa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perussopimusten mukaista komission toimivaltaa. Lautakunnan ja tarvittaessa komission lausunnot julkaistaan.
4.  Lautakunta laatii omasta aloitteestaan taikka komission tai Euroopan parlamentin pyynnöstä lausunnon, jos kansallinen lainsäädännöllinen, sääntely- tai hallinnollinen toimenpide todennäköisesti vaikuttaa mediapalvelujen sisämarkkinoiden toimintaan taikka tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen tai toimitukselliseen riippumattomuuteen. Lautakunnan lausunnon saatuaan komissio antaa asiasta oman lausuntonsa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perussopimusten mukaista komission toimivaltaa. Lautakunnan ja tarvittaessa komission lausunnot julkaistaan.
Tarkistus 242
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 5 kohta
5.  Jos kansallinen viranomainen tai elin hyväksyy toimenpiteen, joka vaikuttaa yksilöllisesti ja suoraan mediapalvelujen tarjoajaan ja joka todennäköisesti vaikuttaa mediapalvelujen sisämarkkinoiden toimintaan, sen on toimitettava lautakunnan ja tarvittaessa komission pyynnöstä kaikki asiaankuuluvat tiedot, kuten yhteenveto tosiseikoista, tiedot toimenpiteestä, kansallisen viranomaisen tai elimen toimenpiteen perustelut ja tarvittaessa muiden asianomaisten viranomaisten näkemykset lautakunnalle tai komissiolle sähköisessä muodossa ilman aiheetonta viivytystä.
5.  Jos kansallinen viranomainen tai elin hyväksyy toimenpiteen, joka vaikuttaa suoraan mediapalvelujen tarjoajaan ja joka todennäköisesti vaikuttaa tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen tai mediapalvelujen sisämarkkinoiden toimintaan, sen on toimitettava lautakunnan ja tarvittaessa komission pyynnöstä kaikki asiaankuuluvat tiedot, kuten yhteenveto tosiseikoista, tiedot toimenpiteestä, kansallisen viranomaisen tai elimen toimenpiteen perustelut ja tarvittaessa muiden asianomaisten viranomaisten tai elinten näkemykset lautakunnalle tai komissiolle sähköisessä muodossa ilman aiheetonta viivytystä. Lautakunta antaa lausunnon kyseisestä toimenpiteestä sellaisen mediapalvelujen tarjoajan pyynnöstä, johon jäsenvaltion toteuttama toimenpide vaikuttaa suoraan.
Tarkistus 243
Ehdotus asetukseksi
21 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – johdantokappale
Jäsenvaltioiden on säädettävä kansallisissa oikeusjärjestelmissään aineellisista ja menettelysäännöistä, joilla varmistetaan sellaisten mediamarkkinoiden keskittymien arviointi, joilla voi olla merkittävä vaikutus tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen. Näihin sääntöihin sovelletaan seuraavia vaatimuksia:
Jäsenvaltioiden on säädettävä kansallisessa lainsäädännössä aineellisista ja menettelysäännöistä, joilla varmistetaan sellaisten mediamarkkinoiden keskittymien arviointi, jotka voivat vaikuttaa tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen. Näihin sääntöihin sovelletaan seuraavia vaatimuksia:
Tarkistus 244
Ehdotus asetukseksi
21 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta
b)  niissä on vaadittava mediamarkkinoiden keskittymän osapuolia, joilla voi olla merkittävä vaikutus tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen, ilmoittamaan keskittymästä etukäteen asianomaisille kansallisille viranomaisille tai elimille;
b)  niissä on vaadittava mediamarkkinoiden keskittymän osapuolia, jotka voivat vaikuttaa tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen, ilmoittamaan keskittymästä etukäteen asianomaisille kansallisille viranomaisille tai elimille;
Tarkistus 245
Ehdotus asetukseksi
21 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – c alakohta
c)  niissä on nimettävä kansallinen sääntelyviranomainen tai -elin vastaamaan sen arvioinnista, miten ilmoitusvelvollisuuden alainen keskittymä vaikuttaa tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen, tai varmistettava kansallisen sääntelyviranomaisen tai -elimen osallistuminen tällaiseen arviointiin;
c)  niissä on nimettävä kansalliset sääntelyviranomaiset tai -elimet vastaamaan sen arvioinnista, miten ilmoitusvelvollisuuden alainen mediamarkkinoiden keskittymä vaikuttaa tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen, tai varmistettava, että ne osallistuvat tällaiseen arviointiin merkittävällä tavalla, tai vaadittava niitä kuulemaan muita kansallisia sääntelyviranomaisia tai -elimiä siitä jäsenvaltiosta, joka voisi osallistua mediamarkkinoiden keskittymän arviointiin;
Tarkistus 246
Ehdotus asetukseksi
21 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – d alakohta
d)  niissä on vahvistettava etukäteen objektiiviset, syrjimättömät ja oikeasuhteiset kriteerit, joiden mukaisesti ilmoitetaan mediamarkkinoiden keskittymistä, joilla voi olla merkittävä vaikutus tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen, ja arvioidaan mediamarkkinoiden keskittymisen vaikutusta tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen.
d)  niissä on vahvistettava etukäteen objektiiviset, syrjimättömät ja oikeasuhteiset kriteerit, joiden mukaisesti ilmoitetaan mediamarkkinoiden keskittymistä ja joilla arvioidaan keskittymien vaikutusta tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen;
Tarkistus 247
Ehdotus asetukseksi
21 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – d a alakohta (uusi)
d a)  niissä on määritettävä etukäteen kohtuullinen määräaika, johon mennessä arvioinnin suorittavan kansallisen sääntelyviranomaisen tai -elimen on saatettava arviointi päätökseen, ottaen huomioon 4 ja 5 kohdan mukaiseen lautakunnan tai komission tai niiden molempien osallistumiseen tarvittava aika;
Tarkistus 248
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – d b alakohta (uusi)
d b)  niissä on täsmennettävä seuraukset siitä, että arviointia ei saada päätökseen d a alakohdassa tarkoitetun määräajan loppuun mennessä.
Tarkistus 249
Ehdotus asetukseksi
21 artikla – 2 kohta – johdantokappale
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa arvioinnissa on otettava huomioon seuraavat seikat:
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa arvioinnissa on otettava huomioon erityisesti seuraavat seikat:
Tarkistus 250
Ehdotus asetukseksi
21 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  keskittymisen vaikutus tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen, mukaan lukien sen vaikutukset yleisen mielipiteen muodostumiseen ja media-alan toimijoiden monimuotoisuuteen markkinoilla, ottaen huomioon verkkoympäristö ja osapuolten edut, yhteydet tai toiminta muissa tiedotusvälineissä tai muissa kuin media-alan yrityksissä;
a)  keskittymisen vaikutus tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen unionin, kansallisella ja alueellisella tasolla, mukaan lukien sen maantieteellinen kattavuus ja sen vaikutukset yleisen mielipiteen muodostumiseen ja media-alan toimijoiden monimuotoisuuteen ja sisältöön markkinoilla, ottaen huomioon verkkoympäristö ja osapuolten edut, yhteydet tai toiminta muissa tiedotusvälineissä tai muissa kuin media-alan yrityksissä;
Tarkistus 251
Ehdotus asetukseksi
21 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  toimituksellista riippumattomuutta koskevat suojatoimet ja keskittymisen vaikutus toimitustiimien toimintaan sekä mediapalvelujen tarjoajien toteuttamat toimenpiteet yksittäisten toimituksellisten päätösten riippumattomuuden takaamiseksi;
b)  toimituksellista riippumattomuutta koskevat suojatoimet ja keskittymisen vaikutus toimitustiimien toimintaan sekä mediapalvelujen tarjoajien toteuttamat toimenpiteet eettisten ja ammatillisten vaatimusten täyttymisen ja toimituksellisten päätösten riippumattomuuden takaamiseksi;
Tarkistus 252
Ehdotus asetukseksi
21 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)  tulokset, jotka saatiin komission vuotuisessa oikeusvaltiokertomuksessa ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantavälineessä tehdystä riskinarvioinnista, jonka tarkoituksena on tunnistaa, analysoida ja arvioida tiedotusvälineiden vapauteen ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen kohdistuvia järjestelmäriskejä kyseisessä jäsenvaltiossa.
Tarkistus 253
Ehdotus asetukseksi
21 artikla – 3 kohta
3.  Komissio voi antaa lautakunnan avustuksella suuntaviivoja tekijöistä, jotka kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten on otettava huomioon soveltaessaan perusteita, joilla arvioidaan mediamarkkinoiden keskittymisen vaikutusta tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen.
3.  Komissio antaa lautakuntaa kuultuaan suuntaviivat, jotka kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten on otettava huomioon arvioidessaan mediamarkkinoiden keskittymisen vaikutusta tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen.
Tarkistus 254
Ehdotus asetukseksi
21 artikla – 4 kohta
4.  Kansallisen sääntelyviranomaisen tai -elimen on kuultava lautakuntaa etukäteen kaikista lausunnoista tai päätöksistä, joiden perusteella se aikoo arvioida mediamarkkinoiden keskittymän vaikutuksia tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen, jos tällaiset keskittymät voivat vaikuttaa sisämarkkinoiden toimintaan.
4.  Kansallisen sääntelyviranomaisen tai -elimen on ennen 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun arvioinnin suorittamista ilmoitettava siitä lautakunnalle, ja sen on kuultava lautakuntaa ennen kuin se antaa lausunnon tai tekee päätöksen ilmoitusvelvollisuuden alaisen mediamarkkinoiden keskittymän vaikutuksista tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen tai tapauksissa, joissa tällaiset keskittymät voivat vaikuttaa sisämarkkinoiden toimintaan.
Tarkistus 255
Ehdotus asetukseksi
21 artikla – 5 kohta
5.  Lautakunta laatii 14 kalenteripäivän kuluessa 4 kohdassa tarkoitetun kuulemispyynnön vastaanottamisesta lausunnon sille toimitetusta kansallisen lausunnon tai päätöksen luonnoksesta 2 kohdassa tarkoitetut seikat huomioiden ja toimittaa lausunnon kuulemispyynnön esittäneelle viranomaiselle ja komissiolle.
5.  Lautakunta laatii 14 kalenteripäivän kuluessa 4 kohdassa tarkoitetun kuulemispyynnön vastaanottamisesta lausunnon sille toimitetusta kansallisen lausunnon tai päätöksen luonnoksesta 2 kohdassa tarkoitetut seikat huomioiden ja toimittaa lausunnon kuulemispyynnön esittäneelle viranomaiselle tai elimelle ja komissiolle.
Tarkistus 256
Ehdotus asetukseksi
21 artikla – 6 kohta
6.  Edellä 4 kohdassa tarkoitetun kansallisen sääntelyviranomaisen tai -elimen on otettava 5 kohdassa tarkoitettu lausunto mahdollisimman tarkasti huomioon. Jos kyseinen viranomainen ei noudata lausuntoa kokonaan tai osittain, sen on 30 kalenteripäivän kuluessa lausunnon vastaanottamisesta toimitettava lautakunnalle ja komissiolle perustelut, joissa se selvittää kantansa. Komissio voi antaa asiasta oman lausuntonsa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perussopimusten mukaista komission toimivaltaa.
6.  Edellä 4 kohdassa tarkoitetun kansallisen sääntelyviranomaisen tai -elimen on otettava 5 kohdassa tarkoitettu lausunto mahdollisimman tarkasti huomioon. Jos kyseinen viranomainen ei noudata lausunnon kaikkia tai joitakin kohtia, sen on 30 kalenteripäivän kuluessa lausunnon vastaanottamisesta toimitettava lautakunnalle ja komissiolle perustelut, joissa se selvittää kantansa. Komissio voi antaa asiasta oman lausuntonsa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perussopimusten mukaista komission toimivaltaa. Toimivaltaisen kansallisen sääntelyviranomaisen tai -elimen on neljän viikon kuluessa tällaisen lausunnon vastaanottamisesta perusteltava komissiolle, miksi se ei ole noudattanut lausunnon kaikkia tai joitakin kohtia.
Tarkistus 257
Ehdotus asetukseksi
21 artikla – 6 a kohta (uusi)
6 a.  Kansalliset sääntelyviranomaiset tai -elimet voivat pyytää mediamarkkinoiden keskittymässä osallisina olevia toimijoita antamaan sitoumuksia tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja toimituksellisen riippumattomuuden turvaamisesta 2 kohdassa esitettyjen seikkojen perusteella.
Tarkistus 258
Ehdotus asetukseksi
22 artikla – 1 kohta
1.  Jos 21 artiklan mukaista arviointia tai kuulemista ei toteuteta, lautakunta laatii komission pyynnöstä lausunnon mediamarkkinoiden keskittymisen vaikutuksesta tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen, jos mediamarkkinoiden keskittyminen todennäköisesti vaikuttaa mediapalvelujen sisämarkkinoiden toimintaan. Lautakunta perustaa lausuntonsa 21 artiklan 2 kohdassa esitettyihin seikkoihin. Lautakunta voi ilmoittaa komissiolle sellaisista mediamarkkinoiden keskittymistä, jotka todennäköisesti vaikuttavat mediapalvelujen sisämarkkinoiden toimintaan.
1.  Jos 21 artiklan mukaista arviointia tai kuulemista ei toteuteta, lautakunta laatii omasta aloitteestaan tai komission pyynnöstä lausunnon mediamarkkinoiden keskittymisen vaikutuksesta tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen, jos sen oman alustavan arvioinnin tai komission alustavan arvioinnin perusteella on todennäköistä, että mediamarkkinoiden keskittyminen vaikuttaa mediapalvelujen sisämarkkinoiden toimintaan. Lautakunta perustaa lausuntonsa 21 artiklan 2 kohdassa esitettyihin seikkoihin. Lautakunta ilmoittaa komissiolle tällaisista mediamarkkinoiden keskittymistä.
Tarkistus 259
Ehdotus asetukseksi
22 artikla – 2 kohta
2.  Lautakunnan lausunnon saatuaan komissio voi antaa asiasta oman lausuntonsa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perussopimusten mukaista komission toimivaltaa.
2.  Lautakunnan lausunnon saatuaan komissio antaa asiasta oman lausuntonsa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perussopimusten mukaista komission toimivaltaa. Toimivaltaisen kansallisen sääntelyviranomaisen tai -elimen on neljän viikon kuluessa tällaisen lausunnon vastaanottamisesta perusteltava komissiolle, miksi se ei ole noudattanut lausuntoa kokonaan tai osittain.
Tarkistus 260
Ehdotus asetukseksi
22 artikla – 3 kohta
3.  Lautakunnan ja tarvittaessa komission lausunnot julkaistaan.
3.  Lautakunnan ja komission lausunnot julkaistaan.
Tarkistus 261
Ehdotus asetukseksi
22 aartikla (uusi)
22 a artikla
Delegoidut säädökset
1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2.   Siirretään komissiolle ... päivästä ...kuuta ...[julkaisutoimisto lisää päivämäärän = kuusi kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivästä] määräämättömäksi ajaksi tässä asetuksessa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa tässä asetuksessa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
6.   Tämän asetuksen nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole yhden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kuukaudella.
Tarkistus 262
Ehdotus asetukseksi
23 artikla – 1 kohta
1.  Yleisömittausjärjestelmissä ja -menetelmissä on noudatettava avoimuuden, puolueettomuuden, osallistavuuden, oikeasuhteisuuden, syrjimättömyyden ja todennettavuuden periaatteita.
1.  Yleisömittausjärjestelmissä ja -menetelmissä on noudatettava avoimuuden, puolueettomuuden, osallistavuuden, oikeasuhteisuuden, syrjimättömyyden, vertailukelpoisuuden ja todennettavuuden periaatteita. Yleisömittaus on toteutettava media-alalla yhteisesti sovittujen ja laajalti hyväksyttyjen itsesääntelymekanismien mukaisesti.
Tarkistus 263
Ehdotus asetukseksi
23 artikla – 2 kohta
2.  Yleisömittausjärjestelmien tarjoajien on ilman aiheetonta viivytystä ja maksutta annettava mediapalvelujen tarjoajille ja mainostajille sekä mediapalvelujen tarjoajien ja mainostajien valtuuttamille kolmansille osapuolille tarkat, yksityiskohtaiset, kattavat, ymmärrettävät ja ajantasaiset tiedot yleisömittausjärjestelmissään käytettävistä menetelmistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yritysten liikesalaisuuksien suojaa. Tämä määräys ei vaikuta tietosuojaa ja yksityisyyttä koskeviin unionin sääntöihin.
2.  Omien yleisömittausjärjestelmien tarjoajien on ilman aiheetonta viivytystä ja maksutta annettava mediapalvelujen tarjoajille ja mainostajille sekä mediapalvelujen tarjoajien ja mainostajien valtuuttamille kolmansille osapuolille tarkat, yksityiskohtaiset, kattavat, ymmärrettävät ja ajantasaiset tiedot yleisömittausjärjestelmissään käytettävistä menetelmistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yritysten direktiivin (EU) 2016/943 2 artiklan 1 kohdassa määriteltyjen liikesalaisuuksien suojaa. Omien yleisömittausjärjestelmien tarjoajien on tarjottava maksutta kullekin mediapalvelujen tarjoajalle sen sisältöön ja palveluihin liittyvät yleisömittaukset. Riippumattoman elimen on tarkastettava kerran vuodessa omissa yleisömittausjärjestelmissä käytetyt menetelmät ja niiden soveltaminen. Tämä määräys ei vaikuta tietosuojaa ja yksityisyyttä koskeviin unionin sääntöihin.
Tarkistus 264
Ehdotus asetukseksi
23 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Mediapalvelujen tarjoajille toimitettavien yleisömittaustietojen, myös yhdistämättömien tietojen, on oltava yhtä yksityiskohtaisia kuin toimialan itsesääntelymekanismien tuottamat tiedot.
Tarkistus 265
Ehdotus asetukseksi
23 artikla – 3 kohta
3.  Kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten on kehotettava yleisömittausjärjestelmien tarjoajia laatimaan yhdessä mediapalvelujen tarjoajien, niitä edustavien järjestöjen ja muiden asianomaisten osapuolten kanssa käytännesääntöjä, joiden tarkoituksena on edistää 1 kohdassa tarkoitettujen periaatteiden noudattamista muun muassa edistämällä riippumattomia ja avoimia tarkastuksia.
3.  Yleisömittausjärjestelmien tarjoajien on yhdessä mediapalvelujen tarjoajien, niitä edustavien järjestöjen, verkkoalustojen ja muiden asianomaisten osapuolten kanssa laadittava kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten tuella käytännesääntöjä, joiden tarkoituksena on edistää 1 kohdassa tarkoitettujen periaatteiden noudattamista muun muassa edistämällä riippumattomia ja avoimia tarkastuksia. Tällaisten käytännesääntöjen avulla on voitava seurata ja arvioida säännöllisesti, avoimesti ja riippumattomasti sitä, missä määrin 1 kohdassa tarkoitettuja periaatteita noudatetaan. Käytännesääntöjä laadittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota pieniin tiedotusvälineisiin sen varmistamiseksi, että niiden yleisöjä mitataan asianmukaisesti.
Tarkistus 266
Ehdotus asetukseksi
23 artikla – 4 kohta
4.  Komissio voi lautakunnan avustuksella antaa suuntaviivoja tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdan käytännön soveltamisesta.
4.  Komissio antaa lautakunnan avustuksella suuntaviivoja tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdan käytännön soveltamisesta 3 kohdassa tarkoitetut käytännesäännöt huomioon ottaen.
Tarkistus 267
Ehdotus asetukseksi
23 artikla – 5 kohta
5.  Lautakunta edistää yleisömittausjärjestelmien käyttöönottoon liittyvien parhaiden käytäntöjen vaihtoa käymällä säännöllistä vuoropuhelua kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten edustajien, yleisömittausjärjestelmien tarjoajien edustajien ja muiden asianomaisten osapuolten välillä.
5.  Lautakunta edistää yleisömittausjärjestelmien käyttöönottoon liittyvien parhaiden käytäntöjen vaihtoa käymällä säännöllistä vuoropuhelua kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten edustajien, yleisömittausjärjestelmien tarjoajien edustajien, mediapalvelujen tarjoajien ja muiden asianomaisten osapuolten välillä.
Tarkistus 268
Ehdotus asetukseksi
23 artikla – 5 a kohta (uusi)
5 a.  Tässä artiklassa säädetyt velvoitteet eivät rajoita yleisöjen oikeutta niitä koskevien henkilötietojen suojaan, joka vahvistetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 artiklassa ja asetuksessa (EU) 2016/679.
Tarkistus 269
Ehdotus asetukseksi
24 artikla – otsikko
Valtion mainonnan jakaminen
Julkisten varojen osoittaminen valtion mainontaan ja hankintoihin
Tarkistus 270
Ehdotus asetukseksi
24 artikla – 1 kohta
1.  Julkiset varat tai muut viranomaisten mediapalvelujen tarjoajille mainontaa varten myöntämät vastikkeet tai edut on myönnettävä avoimin, puolueettomin, oikeasuhteisin ja syrjimättömin perustein sekä avoimia, oikeasuhteisia ja syrjimättömiä menettelyjä noudattaen. Tämä artikla ei vaikuta julkisia hankintoja koskeviin sääntöihin.
1.  Julkiset varat tai muut viranomaisten mediapalvelujen tarjoajille, verkkoalustojen tarjoajille ja verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajille mainontaa ja hankintoja varten osoittamat vastikkeet tai edut on myönnettävä avoimin, puolueettomin, oikeasuhteisin ja syrjimättömin perustein sekä avoimia, oikeasuhteisia ja syrjimättömiä menettelyjä noudattaen. Tällaiset yksittäiselle mediapalvelujen tarjoajalle, myös verkkoalustan tai verkossa toimivan hakukoneen tarjoajalle, mainontaa varten osoitetut varat eivät saa ylittää 15:tä prosenttia kyseisen viranomaisen kaikille kansallisella tasolla toimiville mediapalvelun tarjoajille osoittamasta kokonaistalousarviosta. Tämä artikla ei vaikuta julkisia hankintoja koskeviin sääntöihin tai valtiontukisääntöjen soveltamiseen.
Tarkistus 271
Ehdotus asetukseksi
24 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Viranomaisten on varmistettava, että perusteet ja menettelyt, joita käytetään päätettäessä julkisten varojen osoittamisesta valtion mainontaa ja hankintoja varten mediapalvelujen tarjoajille, verkkoalustoille ja verkossa toimiville hakukoneille 1 kohdan mukaisesti, asetetaan etukäteen yleisön saataville sähköisinä ja käyttäjäystävällisessä muodossa. Kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten on kuultava lautakuntaa ja kansallisia tiedotusvälineiden sidosryhmiä tällaisia perusteita ja menettelyjä koskevien menetelmien kehittämisestä.
Tarkistus 272
Ehdotus asetukseksi
24 artikla – 2 kohta – johdantokappale
2.  Viranomaisten, kuten kansallisten, liittovaltion tai alueellisten hallitusten, sääntelyviranomaisten tai -elinten sekä valtion omistamien yritysten tai muiden valtion määräysvallassa olevien kansallisen tai alueellisen tason tahojen tai yli miljoonan asukkaan alueellisten yhteisöjen paikallishallintojen, on julkaistava tarkat, kattavat, ymmärrettävät, yksityiskohtaiset ja vuosittaiset tiedot mediapalvelujen tarjoajille jakamistaan mainos- ja viestintämenoista, ja julkaistujen tietojen on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot:
2.  Viranomaisten, kuten unionin, kansallisten, liittovaltion, alue- tai paikallisviranomaisten, kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten sekä valtion omistamien yritysten tai muiden valtion määräysvallassa olevien unionin, kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason tahojen on julkaistava sähköisinä ja käyttäjäystävällisessä muodossa tarkat, kattavat, ymmärrettävät, yksityiskohtaiset ja vuosittaiset tiedot mediapalvelujen tarjoajille, verkkoalustojen tarjoajille ja verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajille osoittamistaan mainos- ja hankintamenoista, ja julkaistujen tietojen on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot:
Tarkistus 273
Ehdotus asetukseksi
24 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  niiden mediapalvelujen tarjoajien viralliset nimet, joilta mainospalvelut on ostettu;
a)  niiden mediapalvelujen tarjoajien, verkkoalustojen tarjoajien tai verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien viralliset nimet, joilta mainospalvelut ja hankinnat on ostettu;
Tarkistus 274
Ehdotus asetukseksi
24 artikla – 2 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)  lyhyt perustelu valtion mainontaan ja hankintoihin tarkoitettujen julkisten varojen osoittamiseen mediapalvelujen tarjoajille, verkkoalustojen tarjoajille ja verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajille sovelletuista perusteista ja menettelyistä;
Tarkistus 275
Ehdotus asetukseksi
24 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  käytetty vuotuinen kokonaissumma ja mediapalvelujen tarjoajaa kohti käytetyt summat.
b)  käytetty vuotuinen kokonaissumma ja mediapalvelujen tarjoajaa, verkkoalustan tarjoajaa tai verkossa toimivan hakukoneen tarjoajaa kohti käytetyt summat.
Tarkistus 276
Ehdotus asetukseksi
24 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)  mediapalvelujen tarjoajille, verkkoalustojen tarjoajille tai verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajille jaettu valtion mainonta ja valtion taloudellinen tuki;
Tarkistus 277
Ehdotus asetukseksi
24 artikla – 2 kohta – b b alakohta (uusi)
b b)  tiedot tuloista, joita mediapalvelujen tarjoajan kanssa samaan yritysryhmään kuuluvat yritykset ovat saaneet valtion elinten kanssa tehtyjen sopimusten perusteella.
Tarkistus 278
Ehdotus asetukseksi
24 artikla – 3 kohta
3.  Kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten on valvottava valtion mainonnan jakautumista mediamarkkinoilla. Kansalliset sääntelyviranomaiset tai -elimet voivat pyytää 2 kohdassa tarkoitetuilta tahoilta lisätietoja 2 kohdan mukaisesti julkaistujen valtion mainontaa koskevien tietojen paikkansapitävyyden arvioimiseksi, mukaan lukien tiedot 1 kohdassa tarkoitettujen perusteiden soveltamisesta.
3.  Kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten on valvottava valtion rahoituksen jakautumista mediamarkkinoilla sekä verkkoalustojen tarjoajille ja verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajille. Kansalliset sääntelyviranomaiset tai -elimet voivat pyytää 2 kohdassa tarkoitetuilta tahoilta lisätietoja 2 kohdan mukaisesti julkaistujen valtion menoja koskevien tietojen paikkansapitävyyden arvioimiseksi, mukaan lukien yksityiskohtaisemmat tiedot 1 kohdassa tarkoitettujen perusteiden ja menettelyjen soveltamisesta.
Tarkistus 279
Ehdotus asetukseksi
24 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Valtion menojen jakautumista valvovien kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten on annettava vuosittain yksityiskohtainen ja ymmärrettävä kertomus mediapalvelujen tarjoajille, verkkoalustojen tarjoajille ja verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajille kohdennetuista valtion menoista 2 kohdassa säädettyjen yksityiskohtien perusteella. Vuosikertomukset on julkaistava helposti saatavilla olevassa muodossa.
Tarkistus 280
Ehdotus asetukseksi
24 artikla – 3 b kohta (uusi)
3 b.  Valtion menojen osoittamiseen mediapalvelujen tarjoajille, verkkoalustojen tarjoajille ja verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajille viranomaisten hätäviestejä varten sovelletaan 2 ja 3 kohdassa säädettyjä vaatimuksia, kun hätätilanne on päättynyt. Tällaisiin määrärahoihin sovelletaan 1 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.
Tarkistus 281
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – 1 kohta
1.  Komissio varmistaa mediapalvelujen sisämarkkinoiden riippumattoman seurannan, joka kattaa myös niiden toiminnan ja häiriönsietokyvyn kehityksen sekä näihin kohdistuvat riskit. Lautakuntaa kuullaan seurannan tuloksista.
1.  Komissio varmistaa lautakuntaa kuullen, että mediapalvelujen sisämarkkinoita seurataan riippumattomasti ja jatkuvasti niiden toiminnan ja häiriönsietokyvyn ja niihin kohdistuvien riskien osalta sekä niiden tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden alalla ottamien edistysaskeleiden suhteen. Komissio voi osallistaa seurantaan eurooppalaisia elimiä, joilla on asiaankuuluvaa asiantuntemusta tiedotusvälineiden vapaudesta ja moniarvoisuudesta.
Tarkistus 282
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Komissio ottaa 1 kohdassa tarkoitetussa seurannassa huomioon lautakunnan kertomukset, arvioinnit ja suositukset, kansalaisyhteiskunnan palautteen, tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantavälineen tulokset ja oikeusvaltiota koskevien vuosikertomustensa tulokset.
Tarkistus 283
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – 3 kohta – johdantokappale
3.  Seurantaan sisältyy
3.  Seurannan on erityisesti
Tarkistus 284
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – 3 kohta – a alakohta
a)  yksityiskohtainen analyysi kaikkien jäsenvaltioiden mediamarkkinoiden häiriönsietokyvystä, mukaan lukien tiedotusvälineiden keskittymisaste ja riski ulkomaisesta tiedonmanipuloinnista ja häirinnästä;
a)  otettava huomioon yksityiskohtainen analyysi kaikkien jäsenvaltioiden mediamarkkinoiden häiriönsietokyvystä, mukaan lukien yleiskatsaus tiedotusvälineiden keskittymisasteeseen ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen kohdistuvat riskit, mukaan lukien tiedonmanipulointi ja häirintä;
Tarkistus 285
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – 3 kohta – b alakohta
b)  yleiskatsaus ja ennakoiva arviointi koko mediapalvelujen sisämarkkinoiden häiriönsietokyvystä;
b)  sisällettävä yleiskatsaus ja ennakoiva arviointi koko mediapalvelujen sisämarkkinoiden häiriönsietokyvystä, myös markkinoiden keskittymisasteen osalta;
Tarkistus 286
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – 3 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)  sisällettävä jatkuva ja yksityiskohtainen arviointi 3, 4 ja 7 artiklan täytäntöönpanosta;
Tarkistus 287
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – 3 kohta – c alakohta
c)  yleiskatsaus toimenpiteistä, joita mediapalvelujen tarjoajat ovat toteuttaneet yksittäisten toimituksellisten päätösten riippumattomuuden takaamiseksi.
c)  sisällettävä yleiskatsaus toimenpiteistä, joita mediapalvelujen tarjoajat ovat toteuttaneet toimituksellisten päätösten riippumattomuuden takaamiseksi.
Tarkistus 288
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – 3 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)  sisällettävä yksityiskohtainen arviointi valtion mainontaan ja hankintoihin osoitetuista julkisista varoista;
Tarkistus 289
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – 3 kohta – c b alakohta (uusi)
c b)  sisällettävä yleiskatsaus kansallisista toimenpiteistä, jotka vaikuttavat tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja mediapalvelujen tarjoajien toimitukselliseen riippumattomuuteen, ottaen huomioon niiden poliittinen riippumattomuus ja esteettömyys;
Tarkistus 290
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – 3 kohta – c c alakohta (uusi)
c c)  sisällettävä yleiskatsaus 17 artiklassa tarkoitettuja tunnustettuja mediapalvelujen tarjoajia koskevan erittäin suurilla verkkoalustoilla olevan toiminnon toteuttamisesta ja vaikutuksista;
Tarkistus 291
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – 3 kohta – c d alakohta (uusi)
c d)  arvioitava kansallisten sääntelyviranomaisten tai -elinten riippumattomuutta.
Tarkistus 292
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Komissio perustaa helppokäyttöisen ja julkisesti saatavilla olevan varoitusmekanismin, jolla voidaan havaita tämän asetuksen soveltamiseen liittyviä riskejä.
Tarkistus 293
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – 4 kohta
4.  Seuranta toteutetaan vuosittain ja sen tulokset julkaistaan.
4.  Seuranta toteutetaan vuosittain. Seurannan tulokset esitetään vuosittain Euroopan parlamentille ja julkaistaan.
Tarkistus 294
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 1 kohta
1.  Komissio arvioi tätä asetusta ja antaa siitä kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle viimeistään [neljän vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] ja sen jälkeen neljän vuoden välein.
1.  Komissio arvioi tämän asetuksen täytäntöönpanoa ja antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle [kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] ja sen jälkeen kahden vuoden välein kertomuksen muun muassa havainnoista ja toteutettavista jatkotoimista.
Tarkistus 295
Ehdotus asetukseksi
28 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
Sen 7–12 ja 27 artiklaa sovelletaan kuitenkin [kolmen kuukauden kuluttua asetuksen voimaantulosta] ja 19 artiklan 2 kohtaa [48 kuukauden kuluttua asetuksen voimaantulosta].
Sen 7–12 ja 27 artiklaa sovelletaan kuitenkin [kolmen kuukauden kuluttua asetuksen voimaantulosta] ja 19 artiklaa [24 kuukauden kuluttua asetuksen voimaantulosta].

(1)Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A9-0264/2023).


Muuntogeeninen maissi MON 89034 × 1507 × MIR162 × NK603 × DAS-40278-9 ja yhdeksän alayhdistelmää
PDF 186kWORD 52k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. lokakuuta 2023 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 89034 × 1507 × MIR162 × NK603 × DAS-40278-9 ja yhdeksää alayhdistelmää sisältävien, niistä koostuvien tai niistä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D090638/03 – 2023/2809(RSP))
P9_TA(2023)0337B9-0387/2023

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 89034 × 1507 × MIR162 × NK603 × DAS-40278-9 ja yhdeksää alayhdistelmää sisältävien, niistä koostuvien tai niistä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D090638/03),

–  ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003(1) ja erityisesti sen 7 artiklan 3 kohdan ja 19 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa pysyvässä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomiteassa 3. heinäkuuta 2023 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa, ja muutoksenhakukomiteassa 8. syyskuuta 2023 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin niin ikään olla antamatta lausuntoa,

–  ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(2) 11 ja 13 artiklan,

—  ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 4. heinäkuuta 2022 antaman lausunnon, joka julkaistiin 12. elokuuta 2022(3),

—  ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille(4),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 112 artiklan 2 ja 3 kohdan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

A.  ottaa huomioon, että 31. toukokuuta 2018 Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautunut Dow AgroSciences Europe toimitti Yhdysvaltoihin sijoittautuneen Dow AgroSciences LLC:n puolesta Alankomaiden toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklan mukaisesti hakemuksen (jäljempänä ’hakemus’) muuntogeenistä maissia MON 89034 × 1507 × MIR162 × NK603 × DAS-40278-9 (jäljempänä ’geenimuunnospakka’) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun saattamiseksi markkinoille; ottaa huomioon, että hakemus kattoi myös muuntogeenistä maissia MON 89034 × 1507 × MIR162 × NK603 × DAS-40278-9 sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden saattamisen markkinoille muuhun kuin elintarvike- ja rehukäyttöön, viljelyä lukuun ottamatta;

B.  ottaa huomioon, että hakemus koski sellaisten tuotteiden saattamista markkinoille, jotka sisältävät geenimuunnospakan 25:tä alayhdistelmää, koostuvat niistä tai on valmistettu niistä; ottaa huomioon, että näistä alayhdistelmistä 16:lle on jo myönnetty lupa;

C.  ottaa huomioon, että EFSA antoi geenimuunnospakkaa koskevasta luvasta 4. heinäkuuta 2022 myönteisen lausunnon, joka julkaistiin 12. elokuuta 2022;

D.  ottaa huomioon, että geenimuunnospakka sisältää geenejä, jotka aiheuttavat resistenssin neljälle rikkakasvien torjunta-aineelle (glufosinaattiammoniumiin pohjautuvat rikkakasvien torjunta-aineet, glyfosaattia sisältävät rikkakasvien torjunta-aineet, aryylioksifenoksipropionaattia sisältävät rikkakasvien torjunta-aineet (AOPP) ja 2,4 D), ja tuottaa kuutta hyönteisiä torjuvaa proteiinia (jäljempänä ’Bt-toksiinit’)(5);

Täydentävän rikkakasvien torjunta-aineen ja kumulatiivisten vaikutusten puutteellinen arviointi

E.  ottaa huomioon, että komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 503/2013(6) edellytetään sen arvioimista, vaikuttavatko odotetut maatalouskäytännöt tutkittavien ominaisuuksien ilmentymiseen; ottaa huomioon, että kyseisen täytäntöönpanoasetuksen mukaan tämä on erityisen tärkeää torjunta-aineille sietokykyisten kasvien tapauksessa;

F.  ottaa huomioon, että suurinta osaa muuntogeenisistä viljelykasveista on muunnettu geneettisesti siten, että ne sietävät yhtä tai useampaa ”täydentävää” rikkakasvien torjunta-ainetta, jota voidaan käyttää koko muuntogeenisen viljelykasvin viljelyn ajan ilman, että viljelykasvi kuolee, kun taas näin kävisi siinä tapauksessa, että viljelykasvi ei siedä torjunta-aineita; toteaa, että rikkakasvien torjunta-aineille sietokykyisten muuntogeenisten viljelykasvien on erinäisissä tutkimuksissa osoitettu lisäävän täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden käyttöä, mikä johtuu etenkin rikkakasvien torjunta-aineita sietävien rikkakasvien ilmaantumisesta(7);

G.  toteaa, että rikkakasvien torjunta-aineille sietokykyisten muuntogeenisten viljelykasvien käyttö sitoo viljelijät rikkakasvien hallintajärjestelmään, joka on suurelta osin tai kokonaan torjunta-aineiden varassa, mikä johtuu siitä, että kalliimpien muuntogeenisten siementen käyttöä voidaan pitää perusteltuna vain, jos niitä ostavat viljelijät myös ruiskuttavat täydentäviä rikkakasvien torjunta-aineita; ottaa huomioon, että lisääntynyt riippuvuus täydentävistä rikkakasvien torjunta-aineista muuntogeenisiä viljelykasveja viljelevillä tiloilla nopeuttaa näille torjunta-aineille sietokykyisten rikkakasvien ilmaantumista ja leviämistä, mikä johtaa noidankehään, jossa rikkakasvien torjunta-aineita on käytettävä jatkuvasti enemmän;

H.  toteaa, että rikkakasvien torjunta-aineiden liiallisesta käytöstä aiheutuvat haitalliset vaikutukset heikentävät maaperän ja veden laatua sekä köyhdyttävät maanpäällistä ja ‑alaista biologista monimuotoisuutta ja lisäävät ihmisten ja eläinten altistumista, mahdollisesti myös sen kautta, että rikkakasvien torjunta-aineiden jäämät elintarvikkeissa ja rehuissa lisääntyvät;

I.  ottaa huomioon, että glufosinaatti on luokiteltu lisääntymiselle vaarallisten aineiden kategoriaan 1B ja näin ollen se täyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1107/2009(8) säädetyt poissulkemiskriteerit; ottaa huomioon, että glufosinaatin käyttöä unionissa koskevan hyväksynnän voimassaolo päättyi 31. heinäkuuta 2018;

J.  ottaa huomioon, että EFSA totesi marraskuussa 2015, että glyfosaatti ei todennäköisesti ole syöpää aiheuttava, ja että Euroopan kemikaalivirasto totesi maaliskuussa 2017, että vaaraluokitus ei ollut aiheellinen; ottaa huomioon, että Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos, joka on Maailman terveysjärjestön syöväntutkimukseen erikoistunut virasto, sen sijaan luokitteli glyfosaatin vuonna 2015 todennäköisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi aineeksi; ottaa huomioon, että joissakin viimeaikaisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä tutkimuksissa vahvistetaan glyfosaatin karsinogeeninen potentiaali(9);

K.  ottaa huomioon, että muuntogeenisten kasvien kehittämiseen osallistuvan asiantuntijan vertaisarvioidussa tieteellisessä artikkelissa kyseenalaistetaan 2,4-D:lle sietokykyisten muuntogeenisten viljelykasvien turvallisuus, koska 2,4-D hajoaa sytotoksisiksi hajoamistuotteiksi(10);

L.  toteaa, että muuntogeenisistä kasveista löytyvien rikkakasvien torjunta-ainejäämien ja metaboliittien arvioinnin ei katsota kuuluvan muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn lautakunnan toimivaltaan eikä sitä sen vuoksi tehdä osana muuntogeenisten organismien lupamenettelyä; toteaa tämän olevan ongelmallista, sillä geneettinen muuttaminen voi itsessään vaikuttaa tapaan, jolla kyseinen muuntogeeninen kasvi hajottaa täydentäviä rikkakasvien torjunta-aineita, sekä metaboliittien koostumukseen ja siten niiden myrkyllisyyteen(11);

Bt-toksiineihin liittyvät avoimet kysymykset

M.  ottaa huomioon, että useissa tutkimuksissa on havaittu Bt-toksiineille altistumisen seurauksena sivuvaikutuksia, jotka saattavat vaikuttaa immuunijärjestelmään, ja että joillakin Bt-toksiineilla voi olla adjuvanttiominaisuuksia(12), mikä tarkoittaa, että ne voivat lisätä muiden proteiinien allergeenisuutta joutuessaan kosketuksiin niiden kanssa;

N.  toteaa, että eräässä tieteellisessä tutkimuksessa havaittiin, että Bt-toksiinien toksisuus saattaa lisääntyä myös vuorovaikutuksessa ruiskuttamisesta rikkakasvien torjunta-aineilla aiheutuvien jäämien kanssa ja että tarvitaan lisätutkimuksia useiden muunnostapahtumien yhteisvaikutuksista (muuntogeeniset viljelykasvit, jotka on muunnettu kestämään rikkakasvien torjunta-aineita ja tuottamaan hyönteismyrkkyjä Bt‑toksiinien muodossa)(13); ottaa huomioon, että rikkakasvien torjunta-aineiden jäämien ja niiden metaboliittien mahdollista vuorovaikutusta Bt-toksiinien kanssa koskevan arvioinnin ei kuitenkaan katsota kuuluvan muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan toimivaltaan eikä sitä sen vuoksi tehdä osana riskinarviointia;

Bt-viljelykasvit: vaikutukset muihin kuin torjuttaviin organismeihin

O.  ottaa huomioon, että toisin kuin hyönteismyrkkyjen käyttö, jossa altistuminen tapahtuu ruiskutuksen yhteydessä ja rajoitetun ajan sen jälkeen, muuntogeenisten Bt-viljelykasvien käyttö johtaa sekä torjuttavien että muiden kuin torjuttavien organismien jatkuvaan altistumiseen Bt-toksiineille;

P.  ottaa huomioon, että oletusta, jonka mukaan Bt-toksiineilla on yksi kohdekohtainen toimintamalli, ei voida enää pitää oikeana eikä vaikutuksia muihin kuin torjuttaviin organismeihin voida sulkea pois(14); ottaa huomioon, että vaikutusten on raportoitu kohdistuvan monin tavoin yhä useampiin muihin kuin torjuttaviin organismeihin; ottaa huomioon, että tuoreessa katsauksessa mainitaan 39 vertaisarvioitua julkaisua, joissa kerrotaan Bt-toksiinien merkittävistä haittavaikutuksista muille kuin kohteena oleville lajeille(15);

Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja sidosryhmien huomautukset

Q.  ottaa huomioon, että jäsenvaltiot esittivät EFSAlle kolmen kuukauden kuulemisjakson aikana useita kriittisiä huomautuksia(16);

R.  ottaa huomioon, että riippumattoman tutkimusorganisaation yksityiskohtaisessa analyysissä todettiin muun muassa, että hakijan toimittamat ja EFSAn hyväksymät tiedot eivät ole riittävät, jotta voitaisiin tehdä päätelmiä ympäristötekijöiden, rikkakasvien torjunta-aineiden käytön ja geneettisen taustan vaikutuksista geenien ilmentymiseen, kasvien aineenvaihduntaan, kasvien koostumukseen tai agronomisiin ja fenotyyppisiin ominaisuuksiin; ottaa huomioon, että samassa arvioinnissa todettiin, että EFSAn ei voida katsoa täyttävän toksikologian osalta muunnostapahtumien yhdistelmästä johtuvien mahdollisten synergisten tai antagonististen vaikutusten arviointia koskevia vaatimuksia(17);

Unionin kansainvälisten velvoitteiden noudattaminen

S.  ottaa huomioon, että unionin tuontilupa geenimuunnospakalle lisäisi tämän viljelykasvin kysyntää ja siten työntekijöiden ja ympäristön altistumista kolmansissa maissa; katsoo, että työntekijöiden ja ympäristön altistumisen lisääntymisen riski on erityisen huolestuttava rikkakasvien torjunta-aineille sietokykyisten muuntogeenisten viljelykasvien kohdalla, koska torjunta-aineita, glufosinaatti mukaan luettuna, käytetään suurempia määriä;

T.  ottaa huomioon, että oikeutta ruokaan käsittelevän Yhdistyneiden kansakuntien (YK) erityisraportoijan vuoden 2017 raportissa todettiin, että vaarallisilla torjunta-aineilla on katastrofaalisia vaikutuksia terveyteen erityisesti kehitysmaissa(18); toteaa, että YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden alatavoitteessa 3.9 pyrkimyksenä on vähentää vuoteen 2030 mennessä merkittävästi vaarallisista kemikaaleista ja ilman, veden ja maaperän saastumisesta sekä pilaantumisesta johtuvia kuolemia ja sairauksia(19);

U.  toteaa, että koska unioni on sopimuspuolena biologista monimuotoisuutta koskevassa YK:n yleissopimuksessa (jäljempänä ’biodiversiteettisopimus’), sen vastuulla on varmistaa, että sen lainkäyttövallan tai valvonnan alaiset toimet eivät vahingoita ympäristöä toisen valtion alueella(20);

V.  ottaa huomioon, että asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 todetaan, että muuntogeeniset elintarvikkeet tai rehut eivät saa vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen, eläinten terveyteen tai ympäristöön, ja edellytetään komission ottavan päätöstään laatiessaan huomioon kaikki unionin lainsäädännön asiaankuuluvat säännökset sekä muut perustellut tekijät, jotka liittyvät tarkasteltavaan asiaan; katsoo, että näihin perusteltuihin tekijöihin olisi sisällyttävä YK:n kestävän kehityksen tavoitteista, Pariisin ilmastosopimuksesta ja biodiversiteettisopimuksesta johtuvat unionin velvoitteet;

Epädemokraattinen päätöksenteko

W.  ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa pysyvässä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomiteassa 3. heinäkuuta 2023 toimitetussa äänestyksessä päätettiin olla antamatta lausuntoa, mikä tarkoittaa, että jäsenvaltioiden määräenemmistö ei tukenut luvan myöntämistä; ottaa huomioon, että muutoksenhakukomiteassa 8. syyskuuta 2023 toimitetussa äänestyksessä päätettiin niin ikään olla antamatta lausuntoa;

X.  ottaa huomioon, että komissio myöntää olevan ongelmallista, että se tekee edelleen muuntogeenisiä organismeja koskevia lupapäätöksiä ilman, että jäsenvaltioiden määräenemmistö kannattaa niitä, ja toteaa, että tämä on näkyvä poikkeus kaikkien tuotelupien joukossa mutta siitä on tullut tavanomainen käytäntö muuntogeenisille elintarvikkeille ja rehuille myönnettäviä lupia koskevassa päätöksenteossa;

Y.  ottaa huomioon, että parlamentti antoi kahdeksannella vaalikaudella kaikkiaan 36 päätöslauselmaa, joissa vastustettiin elintarvike- ja rehukäyttöön tarkoitettujen muuntogeenisten organismien markkinoille saattamista (33 päätöslauselmaa) ja muuntogeenisten organismien viljelyä unionissa (kolme päätöslauselmaa); ottaa huomioon, että yhdeksännellä vaalikaudella parlamentti on jo 34 otteeseen vastustanut muuntogeenisten organismien markkinoille saattamista; ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden määräenemmistö ei puoltanut luvan myöntämistä millekään näistä muuntogeenisistä organismeista; toteaa, että syitä, joiden vuoksi jäsenvaltiot eivät tue lupia, ovat muun muassa ennalta varautumisen periaatteen noudattamatta jättäminen lupamenettelyssä ja riskinarviointiin liittyvät tieteelliset huolenaiheet;

Z.  toteaa, että komissio jatkaa lupien myöntämistä elintarvike- ja rehukäyttöön tarkoitettujen muuntogeenisten viljelykasvien tuonnille, vaikka se itse myöntää demokraattisuuden puutteen, ja huolimatta jäsenvaltioiden tuen puuttumisesta ja parlamentin vastustuksesta;

1.  katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ylittää asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 säädetyn täytäntöönpanovallan;

2.  katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ei ole unionin oikeuden mukainen, sillä se ei ole sopusoinnussa asetuksen (EY) N:o 1829/2003 tavoitteen kanssa; toteaa, että kyseisen asetuksen tavoitteena on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 178/2002(21) säädettyjen yleisten periaatteiden mukaisesti luoda perusta ihmisten elämän ja terveyden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä ympäristön ja kuluttajien etujen korkeatasoisen suojelun varmistamiselle muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen suhteen sekä varmistaa samalla sisämarkkinoiden tehokas toiminta;

3.  pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksen täytäntöönpanopäätökseksi ja toimittamaan komitealle uuden ehdotuksen;

4.  pyytää komissiota olemaan myöntämättä lupaa rikkakasvien torjunta-aineita sietäville muuntogeenisille viljelykasveille, koska siihen liittyy täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden käytön lisääntymistä ja sen vuoksi enemmän riskejä biologiselle monimuotoisuudelle, elintarvikkeiden turvallisuudelle ja työntekijöiden terveydelle;

5.  korostaa tässä yhteydessä, että luvan myöntäminen minkä tahansa sellaisen muuntogeenisen kasvin tuonnille elintarvike- tai rehukäyttöön, josta on tehty sietokykyinen unionissa kielletyille rikkakasvien torjunta-aineille, kuten glufosinaatille, on ristiriidassa muun muassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteista ja YK:n biodiversiteettisopimuksesta, mukaan lukien äskettäin hyväksytty vuoden 2020 jälkeinen maailmanlaajuinen biodiversiteettikehys(22), johtuvien unionin kansainvälisten sitoumusten kanssa;

6.  odottaa, että komissio täyttää kiireellisesti ja hyvissä ajoin ennen tämän vaalikauden päättymistä sitoumuksensa(23) esittää ehdotus sen varmistamiseksi, että unionissa kiellettyjä vaarallisia kemikaaleja ei tuoteta vientiä varten;

7.  on tyytyväinen siihen, että komissio myönsi lopulta 11. syyskuuta 2020 päivätyssä kirjeessään parlamentin jäsenille, että muuntogeenisiä organismeja koskevissa lupapäätöksissä on otettava huomioon kestävyysnäkökohdat(24); on kuitenkin erittäin pettynyt siihen, että komissio on sen jälkeen edelleen myöntänyt lupia muuntogeenisten organismien tuonnille unioniin huolimatta parlamentin jatkuvasta vastustuksesta ja siitä, että jäsenvaltioiden enemmistö äänestää päätöksiä vastaan;

8.  kehottaa jälleen kerran komissiota ottamaan huomioon kansainvälisistä sopimuksista, kuten Pariisin ilmastosopimuksesta, YK:n biodiversiteettisopimuksesta ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteista, johtuvat unionin velvoitteet; kehottaa jälleen liittämään ehdotuksiin täytäntöönpanosäädöksiksi perustelut, joissa selitetään, miten niissä varmistetaan vahingon välttämisen periaatteen noudattaminen(25);

9.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1.
(2) EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.
(3) Muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn lautakunnan tieteellinen lausunto ”Assessment of genetically modified maize MON 89034 × 1507 × MIR162 × NK603 × DAS-40278-9 and sub-combinations, for food and feed uses, under Regulation (EC) No 1829/2003 (application EFSA-GMO-NL-2018-151)”. EFSA Journal 2022;20(8):7451 https://doi.org/10.2903/j.efsa.2022.7451.
(4)–––––––––––––––––––––––––––––––––– Parlamentti antoi kahdeksannella vaalikaudella 36 päätöslauselmaa, joissa vastustettiin luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille. Lisäksi parlamentti on antanut yhdeksännellä vaalikaudella seuraavat päätöslauselmat:Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. lokakuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MZHG0JG (SYN-ØØØJG-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 202, 28.5.2021, s. 11) Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. lokakuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa A2704-12 (ACS-GMØØ5-3) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 202, 28.5.2021, s. 15) Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. lokakuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 × DAS-40278-9 ja muunnostapahtumista MON 89034, 1507, MON 88017, 59122 ja DAS 40278-9 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 202, 28.5.2021, s. 20)Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. marraskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa LLCotton25 (ACS-GHØØ1-3) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 208, 1.6.2021, s. 2)Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. marraskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 89788 (MON-89788-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 208, 1.6.2021, s. 7)Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. marraskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 89034 × 1507 × NK603 × DAS-40278-9 ja alayhdistelmiä MON 89034 × NK603 × DAS-40278-9, 1507 × NK603 × DAS-40278-9 ja NK603 × DAS-40278-9 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 208, 1.6.2021, s. 12)Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. marraskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × 1507 × 5307 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, MIR162, MIR604, 1507, 5307 ja GA21 kahta, kolmea, neljää tai viittä yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 208, 1.6.2021, s. 18)Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. toukokuuta 2020 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87708 × MON 89788 × A5547-127 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 323, 11.8.2021, s. 7)Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. marraskuuta 2020 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × MIR162 × NK603 ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034, MIR162 ja NK603 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta ja komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2018/1111 kumoamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 415, 13.10.2021, s. 2)Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. marraskuuta 2020 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa SYHT0H2 (SYN-ØØØH2-5) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 415, 13.10.2021, s. 8)Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. marraskuuta 2020 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 87460 × MON 89034 × MIR162 × NK603 ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 87460, MON 89034, MIR162 ja NK603 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 415, 13.10.2021, s. 15)Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. joulukuuta 2020 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87751 × MON 87701 × MON 87708 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 445, 29.10.2021, s. 36)Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. joulukuuta 2020 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × MIR162 × MON 87411 ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034, MIR162 ja MON 87411 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 445, 29.10.2021, s. 43)Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. joulukuuta 2020 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MIR604 (SYN-IR6Ø4-5) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 445, 29.10.2021, s. 49)Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. joulukuuta 2020 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 88017 (MON-88Ø17-3) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 445, 29.10.2021, s. 56)Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. joulukuuta 2020 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 89034 (MON-89Ø34-3) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 445, 29.10.2021, s. 63)Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. maaliskuuta 2021 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa GHB614 × T304-40 × GHB119 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 474, 24.11.2021, s. 66)Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. maaliskuuta 2021 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MZIR098 (SYN-ØØØ98-3) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 474, 24.11.2021, s. 74)Euroopan parlamentin päätöslauselma 7. heinäkuuta 2021 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-81419-2 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 99, 1.3.2022, s. 45)Euroopan parlamentin päätöslauselma 7. heinäkuuta 2021 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-81419-2 × DAS–44406–6 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 99, 1.3.2022, s. 52)Euroopan parlamentin päätöslauselma 7. heinäkuuta 2021 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 1507 × MIR162 × MON810 × NK603 ja muunnostapahtumista 1507, MIR162, MON810 ja NK603 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 99, 1.3.2022, s. 59)Euroopan parlamentin päätöslauselma 7. heinäkuuta 2021 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt 11 (SYN-BTØ11-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 99, 1.3.2022, s. 66) Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. helmikuuta 2022 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa GMB151 (BCS-GM151-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 342, 6.9.2022, s. 22) Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. helmikuuta 2022 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa GHB614 (BCS-GHØØ2-5) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 342, 6.9.2022, s. 29) Euroopan parlamentin päätöslauselma 9. maaliskuuta 2022 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa GHB811 (BCS-GH811-4) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 347, 9.9.2022, s. 48) Euroopan parlamentin päätöslauselma 9. maaliskuuta 2022 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä rapsia 73496 (DP-Ø73496-4) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 347, 9.9.2022, s. 55) Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. huhtikuuta 2022 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87769 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 434, 15.11.2022, s. 42)Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. kesäkuuta 2022 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia DP4114 × MON 810 × MIR604 × NK603 ja muunnostapahtumista DP4114, MON 810, MIR604 ja NK603 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 32, 27.1.2023, s. 6)Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. kesäkuuta 2022 19. toukokuuta 2022 annetusta komission täytäntöönpanopäätöksestä (EU) 2022/797 muuntogeenistä maissia NK603 × T25 × DAS-40278-9 ja sen alayhdistelmää T25 × DAS-40278-9 sisältävien, niistä koostuvien tai niistä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 32, 27.1.2023, s. 14)Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. joulukuuta 2022 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa A5547-127 (ACS-GMØØ6-4) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 177, 17.5.2023, s. 2)Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2023 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä rapsia MON 94100 (MON-941ØØ-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0063)Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. toukokuuta 2023 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa 281-24-236 × 3006-210-23 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0202)Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. syyskuuta 2023 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 87419 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0307)Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. syyskuuta 2023 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia GA21 × T25 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0308).
(5) EFSAn lausunto, s. 13.
(6) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 503/2013, annettu 3. huhtikuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisista muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen lupahakemuksista sekä asetusten (EY) N:o 641/2004 ja (EY) N:o 1981/2006 muuttamisesta (EUVL L 157, 8.6.2013, s. 1).
(7) Katso esimerkiksi Bonny, S., ”Genetically Modified Herbicide-Tolerant Crops, Weeds, and Herbicides: Overview and Impact”, Environmental Management, tammikuu 2016;57(1), s. 31–48, https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26296738 ja Benbrook, C. M., ”Impacts of genetically engineered crops on pesticide use in the U.S. - the first sixteen years”, Environmental Sciences Europe, 28. syyskuuta 2012, Vol. 24(1), https://enveurope.springeropen.com/articles/10.1186/2190-4715-24-24.
(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21. lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1).
(9) Katso esimerkiksi seuraavat: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1383574218300887, https://academic.oup.com/ije/advance-article/doi/10.1093/ije/dyz017/5382278, https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0219610 ja https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6612199/.
(10) Lurquin, P.F., ”Production of a toxic metabolite in 2, 4-D-resistant GM crop plants”, 3 Biotech 2016, 6 (2016), 82, https://doi.org/10.1007/s13205-016-0387-9.
(11) Tämä koskee nimenomaan glyfosaattia, kuten todetaan EFSAn arvioinnissa ”Review of the existing maximum residue levels for glyphosate according to Article 12 of Regulation (EC) No 396/2005”, EFSA Journal 2018;16(5):5263, s. 12, https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/5263.
(12) Katsaus aiheeseen, ks. Rubio-Infante, N., Moreno-Fierros, L., ”An overview of the safety and biological effects of Bacillus thuringiensis Cry toxins in mammals”, Journal of Applied Toxicology, toukokuu 2016, 36(5), s. 630–648, https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/jat.3252.
(13) https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0278691516300722?via%3Dihub
(14) Ks. esim. Hilbeck, A., Otto, M., ”Specificity and combinatorial effects of Bacillus thuringiensis Cry toxins in the context of GMO environmental risk assessment”, Frontiers in Environmental Science 2015, 3:71, https://doi.org/10.3389/fenvs.2015.00071.
(15) Hilbeck, A., Defarge, N., Lebrecht, T., Bøhn, T., ”Insecticidal Bt crops. EFSA’s risk assessment approach for GM Bt plants fails by design”, RAGES 2020, s. 4, https://www.testbiotech.org/sites/default/files/RAGES_report-Insecticidal%20Bt%20plants.pdf.
(16) Jäsenvaltioiden huomautukset, saatavilla EFSAn kysymysrekisterin kautta: https://open.efsa.europa.eu/
(17) https://www.testbiotech.org/sites/default/files/Testbiotech_Comment_MON%2089034‌%20x%201507%20x%20MIR162%20x%20NK603%20x%20DAS40278-9_fin.pdf
(18) https://www.ohchr.org/en/documents/thematic-reports/ahrc3448-report-special-rapporteur-right-food
(19) https://indicators.report/targets/3-9/
(20) Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen 3 artikla: https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1994/19940078#idm45237816236848.
(21) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28. tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1).
(22) Joulukuussa 2022 pidetyssä biologista monimuotoisuutta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen sopimuspuolten 15. konferenssissa hyväksyttiin maailmanlaajuinen biodiversiteettikehys, joka sisältää maailmanlaajuisen tavoitteen vähentää torjunta-aineista aiheutuvia riskejä vähintään 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä (katso https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_7834).
(23) Kuten esitetään 14. lokakuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia – Kohti myrkytöntä ympäristöä” (COM(2020)0667) liitteessä, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=COM%3A2020%3A667%3AFIN#document2.
(24) https://tillymetz.lu/wp-content/uploads/2020/09/Co-signed-letter-MEP-Metz.pdf
(25) Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. tammikuuta 2020 Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (EUVL C 270, 7.7.2021, s. 2), 102 kohta.


Muuntogeeninen maissi MIR162
PDF 181kWORD 51k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. lokakuuta 2023 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MIR162 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti sekä komission täytäntöönpanopäätösten (EU) 2016/1685, (EU) 2019/1305 ja (EU) 2019/2087 muuttamisesta vertailumateriaalin osalta (D090639/03 – 2023/2810(RSP))
P9_TA(2023)0338B9-0388/2023

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätöksen muuntogeenistä maissia MIR162 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti sekä komission täytäntöönpanopäätösten (EU) 2016/1685, (EU) 2019/1305 ja (EU) 2019/2087 muuttamisesta vertailumateriaalin osalta (D090639/03),

–  ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003(1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan, 11 artiklan 3 kohdan, 21 artiklan 2 kohdan ja 23 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa pysyvässä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomiteassa 3. heinäkuuta 2023 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa, ja muutoksenhakukomiteassa 8. syyskuuta 2023 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin niin ikään olla antamatta lausuntoa,

–  ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(2) 11 ja 13 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 1. syyskuuta 2022 antaman lausunnon(3), joka julkaistiin 22. syyskuuta 2022,

–  ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille(4),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 112 artiklan 2 ja 3 kohdan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

A.  ottaa huomioon, että komission täytäntöönpanopäätöksellä 2012/651/EU(5) sallittiin muuntogeenistä maissia MIR162, jäljempänä ’muuntogeeninen maissi’, sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden ja rehujen saattaminen markkinoille; ottaa huomioon, että kyseisen luvan soveltamisala kattoi myös sellaisten muuntogeenistä maissia sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden markkinoille saattamisen, jotka eivät ole elintarvikkeita tai rehuja ja joita käytetään samoihin käyttötarkoituksiin kuin mitä tahansa muuta maissia, lukuun ottamatta viljelyä;

B.  ottaa huomioon, että Belgiaan sijoittautunut Syngenta Crop Protection NV/SA toimitti 12. helmikuuta 2021 Sveitsiin sijoittautuneen Syngenta Crop Protection AG:n puolesta komissiolle hakemuksen kyseisen luvan uusimiseksi asetuksen (EY) N:o 1829/2003 11 ja 23 artiklan mukaisesti;

C.  ottaa huomioon, että EFSA antoi 31. toukokuuta 2012 ensimmäisestä hakemuksesta myönteisen lausunnon(6), joka julkaistiin 21. kesäkuuta 2012;

D.  ottaa huomioon, että EFSA antoi muuntogeenistä maissia koskevan luvan uusimisesta 1. syyskuuta 2022 myönteisen lausunnon, joka julkaistiin 22. syyskuuta 2022;

E.  ottaa huomioon, että muuntogeeninen maissi on käsitelty tuottamaan (Bt-toksiineihin kuuluvaa) VIP3a20-proteiinia, joka on myrkyllistä tietyille perhostuholaisille;

Bt-toksiineihin liittyvät avoimet kysymykset

F.  ottaa huomioon, että kyseisen Bt-toksiinin toksisuutta arvioitiin sellaisten ruokintatutkimusten perusteella, joissa käytettiin ainoastaan bakteerien tuottamaa eristettyä Bt-proteiinia(7); ottaa huomioon, että eristetyillä proteiineilla tehdyillä toksikologisilla kokeilla ei ole juurikaan merkitystä, sillä muuntogeenisissä viljelykasveissa, kuten maississa, puuvillassa ja soijassa, esiintyvät Bt-toksiinit ovat luonnostaan toksisempia kuin eristetyt Bt-toksiinit; ottaa huomioon, että tämä johtuu siitä, että kasvikudoksessa olevat proteaasi-inhibiittorit (PI) voivat lisätä Bt-toksiinien toksisuutta hidastamalla niiden hajoamista; ottaa huomioon, että tämä ilmiö on osoitettu erinäisissä tieteellisissä tutkimuksissa, myös Monsantolle 30 vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa, jossa todettiin, että jopa erittäin alhaiset PI-pitoisuudet vahvistivat Bt-toksiinien toksisuutta jopa 20-kertaiseksi(8);

G.  ottaa huomioon, että tätä kasvanutta toksisuutta ei oteta huomioon EFSAn riskinarvioinneissa, vaikka se on merkityksellistä unioniin tuontia varten hyväksyttävien Bt-kasvien osalta; toteaa, että ei voida sulkea pois, että tästä PI:n ja Bt-toksiinien väliseen vuorovaikutukseen liittyvästä kasvaneesta toksisuudesta aiheutuu riskejä ihmisille ja eläimille, jotka käyttävät Bt-toksiineja sisältäviä elintarvikkeita ja rehuja;

H.  ottaa huomioon, että erinäisissä tutkimuksissa on havaittu Bt-toksiineille altistumisen seurauksena sivuvaikutuksia, jotka saattavat vaikuttaa immuunijärjestelmään, ja että joillakin Bt-toksiineilla voi olla adjuvanttiominaisuuksia(9), mikä tarkoittaa, että ne voivat lisätä muiden proteiinien allergeenisuutta joutuessaan kosketuksiin niiden kanssa;

I.  ottaa huomioon, että Euroopan patenttiviraston äskettäin myöntämässä patentissa(10) patentinhaltija Syngenta väittää, että vip3-proteiineja sisältävän maissin fertiliteetti näyttää yleensä olevan heikentynyt; ottaa huomioon, että patentissa todetaan, että vip3-proteiinien on havaittu aiheuttavan heikentynyttä koirasfertiliteettiä tietyissä puhtaan maissilinjan kasveissa tavanomaisissa kasvatusolosuhteissa, että koirasfertiliteetin heikentymisasteeseen vaikuttavat myös ympäristötekijät, kuten veden saatavuus ja lämpötila, ja että vip3-proteiinien aiheuttaman koirasfertiliteetin heikentymisen tapauksessa kuivuus ja korkea lämpötila ovat koirasfertiliteetin heikentymistä lisääviä tekijöitä;

J.  ottaa huomioon, että koska havaittu fertiliteetin heikentyminen näyttää olevan voimakkaampaa kuivuudessa ja korkeissa lämpötiloissa, todennäköisenä oletuksena on, että ilmastonmuutosta on pidettävä merkityksellisenä tekijänä vip3-geenejä sisältävien muuntogeenisten kasvien, myös muuntogeenisen maissin, riskinarvioinneissa, mikä edellyttää, että tutkimuksia on tehtävä monenlaisissa ympäristöolosuhteissa;

K.  toteaa, että heikentynyttä fertiliteettiä koskeva tieto herättää joitakin muita kysymyksiä, joita olisi myös pitänyt tutkia perusteellisesti osana EFSAn tekemää arviointia, kuten sitä, missä määrin heikentynyt fertiliteetti vaikuttaa muuntogeenisen maissin geneettiseen taustaan ja mihin muihin muuntogeenisen maissin ominaisuuksiin se voi vaikuttaa;

L.  ottaa huomioon, että Syngenta ei kuitenkaan ilmoittanut EFSAlle näitä fertiliteetin heikentymistä koskevia tietoja osana muuntogeenistä maissia koskevan luvan uusimisprosessia;

M.  ottaa huomioon, että ensimmäistä lupahakemusta koskevan kuulemisjakson aikana jäsenvaltiot esittivät monta kriittistä huomautusta EFSAn lausuntoluonnokseen(11); toteaa, että näitä kriittisiä huomautuksia olivat muun muassa se, että toksikologisesta arvioinnista puuttuu tietoja pitkän aikavälin vaikutuksista, lisääntymisvaikutuksista ja kehitysvaikutuksista, että havaituista merkittävistä eroista ei ollut tehty perusteellista analyysiä agronomisissa ja vertailevissa arvioinneissa, että hakijan toimittamat tiedot eivät ole riittävät, jotta ympäristöriskien arviointi voitaisiin saattaa loppuun, ja että muuntogeenisen maissin biologiaan liittyvien bioturvallisuutta koskevien perustietojen merkitseminen laajalti ”liikesalaisuuksiksi” ei ole hyväksyttävää;

N.  ottaa huomioon, että luvan uusimiseen liittyvää hakemusta koskevan kuulemisjakson aikana jäsenvaltiot esittivät jälleen huomautuksia EFSAn lausuntoluonnokseen(12); ottaa huomioon, että eräs uusimista kommentoinut jäsenvaltion viranomainen totesi, että riskinarviointia ei voida saattaa päätökseen, koska tärkeitä tietoja puuttui, erityisesti tietoja hyönteismyrkkyproteiinin Vip3Aa20 spesifistä luonteesta ja myrkyllisyydestä sekä kaikista altistumisreiteistä hävikkiä ja varinaa lukuun ottamatta, ja että seurantasuunnitelmassa ja vuosien 2013–2020 seurantakertomuksissa on monia puutteita eivätkä ne ole Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY(13) ja vastaavien suuntaviivojen eivätkä EFSAn vuonna 2011 antamien, muuntogeenisten kasvien markkinoille saattamisen jälkeistä ympäristöseurantaa koskevien ohjeiden mukaisia;

O.  ottaa huomioon, että muuntogeenisten Bt-viljelykasvien käyttö johtaa sekä torjuttavien että muiden kuin torjuttavien organismien jatkuvaan altistumiseen Bt-toksiineille; ottaa huomioon, että vaikutuksia muihin kuin torjuttaviin organismeihin ei voida sulkea pois; ottaa huomioon, että muuntogeenisten Bt-viljelykasvien laaja käyttö on johtamassa torjuttavien tuholaisten suurempaan resistenssiin;

Epädemokraattinen päätöksenteko

P.  ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa pysyvässä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomiteassa 3. heinäkuuta 2023 toimitetussa äänestyksessä päätettiin olla antamatta lausuntoa, mikä tarkoittaa, että jäsenvaltioiden määräenemmistö ei tukenut luvan myöntämistä; ottaa huomioon, että muutoksenhakukomiteassa 8. syyskuuta 2023 toimitetussa äänestyksessä päätettiin niin ikään olla antamatta lausuntoa;

Q.  ottaa huomioon, että komissio myöntää olevan ongelmallista, että se tekee edelleen muuntogeenisiä organismeja koskevia lupapäätöksiä ilman, että jäsenvaltioiden määräenemmistö kannattaa niitä, ja toteaa, että tämä on näkyvä poikkeus kaikkien tuotelupien joukossa mutta siitä on tullut tavanomainen käytäntö muuntogeenisille elintarvikkeille ja rehuille myönnettäviä lupia koskevassa päätöksenteossa;

R.  ottaa huomioon, että parlamentti antoi kahdeksannella vaalikaudella kaikkiaan 36 päätöslauselmaa, joissa vastustettiin elintarvike- ja rehukäyttöön tarkoitettujen muuntogeenisten organismien markkinoille saattamista (33 päätöslauselmaa) ja muuntogeenisten organismien viljelyä unionissa (kolme päätöslauselmaa); ottaa huomioon, että yhdeksännellä vaalikaudella parlamentti on jo 34 otteeseen vastustanut muuntogeenisten organismien markkinoille saattamista; ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden määräenemmistö ei puoltanut luvan myöntämistä millekään näistä muuntogeenisistä organismeista; toteaa, että syitä, joiden vuoksi jäsenvaltiot eivät tue lupia, ovat muun muassa ennalta varautumisen periaatteen noudattamatta jättäminen lupamenettelyssä ja riskinarviointiin liittyvät tieteelliset huolenaiheet;

S.  toteaa, että komissio jatkaa lupien myöntämistä elintarvike- ja rehukäyttöön tarkoitettujen muuntogeenisten viljelykasvien tuonnille, vaikka se itse myöntää demokraattisuuden puutteen, ja huolimatta jäsenvaltioiden tuen puuttumisesta ja parlamentin vastustuksesta;

1.  katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ylittää asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 säädetyn täytäntöönpanovallan;

2.  katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ei ole unionin oikeuden mukainen, sillä se ei ole sopusoinnussa asetuksen (EY) N:o 1829/2003 tavoitteen kanssa; toteaa, että kyseisen asetuksen tavoitteena on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 178/2002(14) säädettyjen yleisten periaatteiden mukaisesti luoda perusta ihmisten elämän ja terveyden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä ympäristön ja kuluttajien etujen korkeatasoisen suojelun varmistamiselle muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen suhteen sekä varmistaa samalla sisämarkkinoiden tehokas toiminta;

3.  pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksen täytäntöönpanopäätökseksi ja toimittamaan komitealle uuden ehdotuksen;

4.  kehottaa EFSAa tutkimaan huomattavia eroja kasvien omien Bt-toksiinien ja muuntogeenisissä viljelykasveissa synteettisinä transgeeneinä ilmentyvien Bt-toksiinien välillä ja laajentamaan riskinarviointiaan, jotta voidaan ottaa täysin huomioon kaikki vuorovaikutukset ja yhdistelmävaikutukset, joita ilmenee Bt-toksiinien, muuntogeenisten kasvien ja niiden osien, ympäristön sekä terveyteen ja elintarvikkeiden turvallisuuteen kohdistuvien vaikutusten välillä;

5.  kehottaa EFSAa olemaan hyväksymättä enää toksisuustutkimuksia, jotka perustuvat eristettyihin proteiineihin, sillä niiden rakenne ja biologiset vaikutukset todennäköisesti eroavat kasvin itsensä tuottamista proteiineista, ja vaatimaan, että kaikki kokeet suoritetaan muuntogeenisen kasvin kudoksella;

6.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1.
(2) EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.
(3) Muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn lautakunnan tieteellinen lausunto ”Assessment of genetically modified maize MIR162 for renewal authorisation under Regulation (EC) No 1829/2003 (application EFSA-GMO-RX-025)”. EFSA Journal 2022;20(9):7562, https://doi.org/10.2903/j.efsa.2023.7730.
(4)–––––––––––––––––––––––––––––––––– Parlamentti antoi kahdeksannella vaalikaudella 36 päätöslauselmaa, joissa vastustettiin luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille. Lisäksi parlamentti on antanut yhdeksännellä vaalikaudella seuraavat päätöslauselmat:Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. lokakuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MZHG0JG (SYN-ØØØJG-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 202, 28.5.2021, s. 11). Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. lokakuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa A2704-12 (ACS-GMØØ5-3) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 202, 28.5.2021, s. 15). Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. lokakuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 × DAS-40278-9 ja muunnostapahtumista MON 89034, 1507, MON 88017, 59122 ja DAS 40278-9 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 202, 28.5.2021, s. 20).Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. marraskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa LLCotton25 (ACS-GHØØ1-3) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 208, 1.6.2021, s. 2).Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. marraskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 89788 (MON-89788-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 208, 1.6.2021, s. 7).Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. marraskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 89034 × 1507 × NK603 × DAS-40278-9 ja alayhdistelmiä MON 89034 × NK603 × DAS-40278-9, 1507 × NK603 × DAS-40278-9 ja NK603 × DAS-40278-9 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 208, 1.6.2021, s. 12).Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. marraskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × 1507 × 5307 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, MIR162, MIR604, 1507, 5307 ja GA21 kahta, kolmea, neljää tai viittä yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 208, 1.6.2021, s. 18).Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. toukokuuta 2020 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87708 × MON 89788 × A5547-127 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 323, 11.8.2021, s. 7).Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. marraskuuta 2020 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × MIR162 × NK603 ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034, MIR162 ja NK603 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta ja komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2018/1111 kumoamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 415, 13.10.2021, s. 2).Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. marraskuuta 2020 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa SYHT0H2 (SYN-ØØØH2-5) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 415, 13.10.2021, s. 8).Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. marraskuuta 2020 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 87460 × MON 89034 × MIR162 × NK603 ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 87460, MON 89034, MIR162 ja NK603 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 415, 13.10.2021, s. 15).Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. joulukuuta 2020 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87751 × MON 87701 × MON 87708 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 445, 29.10.2021, s. 36).Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. joulukuuta 2020 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × MIR162 × MON 87411 ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034, MIR162 ja MON 87411 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 445, 29.10.2021, s. 43).Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. joulukuuta 2020 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MIR604 (SYN-IR6Ø4-5) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 445, 29.10.2021, s. 49).Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. joulukuuta 2020 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 88017 (MON-88Ø17-3) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 445, 29.10.2021, s. 56).Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. joulukuuta 2020 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 89034 (MON-89Ø34-3) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 445, 29.10.2021, s. 63).Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. maaliskuuta 2021 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa GHB614 × T304-40 × GHB119 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 474, 24.11.2021, s. 66).Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. maaliskuuta 2021 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MZIR098 (SYN-ØØØ98-3) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 474, 24.11.2021, s. 74).Euroopan parlamentin päätöslauselma 7. heinäkuuta 2021 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-81419-2 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 99, 1.3.2022, s. 45).Euroopan parlamentin päätöslauselma 7. heinäkuuta 2021 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-81419-2 × DAS–44406–6 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 99, 1.3.2022, s. 52).Euroopan parlamentin päätöslauselma 7. heinäkuuta 2021 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 1507 × MIR162 × MON810 × NK603 ja muunnostapahtumista 1507, MIR162, MON810 ja NK603 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 99, 1.3.2022, s. 59).Euroopan parlamentin päätöslauselma 7. heinäkuuta 2021 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt 11 (SYN-BTØ11-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 99, 1.3.2022, s. 66). Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. helmikuuta 2022 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa GMB151 (BCS-GM151-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 342, 6.9.2022, s. 22). Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. helmikuuta 2022 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa GHB614 (BCS-GHØØ2-5) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 342, 6.9.2022, s. 29). Euroopan parlamentin päätöslauselma 9. maaliskuuta 2022 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa GHB811 (BCS-GH811-4) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 347, 9.9.2022, s. 48). Euroopan parlamentin päätöslauselma 9. maaliskuuta 2022 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä rapsia 73496 (DP-Ø73496-4) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 347, 9.9.2022, s. 55). Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. huhtikuuta 2022 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87769 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 434, 15.11.2022, s. 42).Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. kesäkuuta 2022 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia DP4114 × MON 810 × MIR604 × NK603 ja muunnostapahtumista DP4114, MON 810, MIR604 ja NK603 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 32, 27.1.2023, s. 6).Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. kesäkuuta 2022 19. toukokuuta 2022 annetusta komission täytäntöönpanopäätöksestä (EU) 2022/797 muuntogeenistä maissia NK603 × T25 × DAS-40278-9 ja sen alayhdistelmää T25 × DAS-40278-9 sisältävien, niistä koostuvien tai niistä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 32, 27.1.2023, s. 14).Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. joulukuuta 2022 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa A5547-127 (ACS-GMØØ6-4) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 177, 17.5.2023, s. 2).Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2023 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä rapsia MON 94100 (MON-941ØØ-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0063).Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. toukokuuta 2023 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa 281-24-236 × 3006-210-23 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0202).Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. syyskuuta 2023 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 87419 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0307).Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. syyskuuta 2023 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia GA21 × T25 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0308).
(5) Komission täytäntöönpanopäätös 2012/651/EU, annettu 18. lokakuuta 2012, muuntogeenistä maissia MIR162 (SYN-IR162-4) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL L 290, 20.10.2012, s. 14).
(6) Muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn lautakunnan tieteellinen lausunto Syngentan esittämästä hakemuksesta (EFSA-GMO-DE-2010–82), joka koskee tuhohyönteisiä sietävän muuntogeenisen maissin MIR162 saattamista markkinoille elintarvike- ja rehukäyttöön, tuontiin ja jalostukseen asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti. EFSA Journal 2012;10(6): 2756. doi:10.2903/j.efsa.2012.2756. Saatavilla verkossa: https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/2756
(7) EFSAn lausunto ensimmäisestä luvasta, s. 13: https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/2756.
(8) MacIntosh, S.C., Kishore, G.M., Perlak, F.J., Marrone, P.G., Stone, T.B., Sims, S.R., Fuchs, R.L., ”Potentiation of Bacillus thuringiensis insecticidal activity by serine protease inhibitors”, Journal of Agricultural and Food Chemistry, 1990, 38, s. 1145–1152, https://pubs.acs.org/doi/abs/10.1021/jf00094a051.
(9) Katsaus aiheeseen, ks. Rubio-Infante, N., Moreno-Fierros, L., ”An overview of the safety and biological effects of Bacillus thuringiensis Cry toxins in mammals”, Journal of Applied Toxicology, toukokuu 2016, 36(5), s. 630–648, https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/jat.3252.
(10) https://data.epo.org/publication-server/pdf-document?pn=3632202&ki=B1&cc=EP&pd=20220720
(11) Jäsenvaltioiden huomautukset, saatavilla OpenEFSA-portaalin kautta: https://open.efsa.europa.eu/
(12) Jäsenvaltioiden huomautukset, saatavilla OpenEFSA-portaalin kautta: https://open.efsa.europa.eu/
(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/18/EY, annettu 12. maaliskuuta 2001, geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön ja neuvoston direktiivin 90/220/ETY kumoamisesta (EYVL L 106, 17.4.2001, s. 1).
(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28. tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1).


Naisten tarpeita vastaava Euroopan liikenneala
PDF 197kWORD 66k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. lokakuuta 2023 naisten tarpeita vastaavasta Euroopan liikennealasta (2022/2140(INI))
P9_TA(2023)0339A9-0239/2023

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 3 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 4, 8, 10, 19, 91, 153 ja 158 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklan,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja siihen sisältyvät kestävän kehityksen tavoitteet, erityisesti tavoitteen 5 ja sen alatavoitteet ja indikaattorit,

–  ottaa huomioon 18. joulukuuta 1979 tehdyn YK:n yleissopimuksen kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamisesta,

–  ottaa huomioon vuodesta 1975 alkaen annetut EU:n direktiivit naisten ja miesten tasa-arvoisen kohtelun eri näkökohdista, mukaan lukien miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen asteittaisesta toteuttamisesta sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä 19. joulukuuta 1978 annettu neuvoston direktiivi 79/7/ETY(1), toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä 19. lokakuuta 1992 annettu neuvoston direktiivi 92/85/ETY(2), miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla 13. joulukuuta 2004 annettu neuvoston direktiivi 2004/113/EY(3), miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa 5. heinäkuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY(4), vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisesta ja neuvoston direktiivin 2010/18/EU kumoamisesta 20. kesäkuuta 2019 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1158(5) ja miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin sekä neuvoston direktiivin 86/613/ETY kumoamisesta 7. heinäkuuta 2010 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/41/EU(6) sekä miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamisen lujittamisesta palkkauksen läpinäkyvyyden ja täytäntöönpanomekanismien avulla 10. toukokuuta 2023 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2023/970(7) (palkkauksen läpinäkyvyyttä koskeva direktiivi),

–  ottaa huomioon 17. kesäkuuta 2009 annetun komission tiedonannon ”Kestävä tulevaisuus liikenteelle: kohti yhtenäistä, teknologiavetoista ja käyttäjäystävällistä järjestelmää” (COM(2009)0279),

–  ottaa huomioon 5. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025” (COM(2020)0152),

–  ottaa huomioon 9. joulukuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategia – Euroopan liikenne tulevaisuuden raiteelle” (COM(2020)0789),

–  ottaa huomioon 14. heinäkuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Valmiina 55:een: Vuoden 2030 ilmastotavoitteesta totta matkalla kohti ilmastoneutraaliutta” (COM(2021)0550),

–  ottaa huomioon 14. joulukuuta 2021 annetun komission tiedonannon EU:n uudesta kaupunkiliikenteen kehyksestä (COM(2021)0811),

–  ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse vuorokautista ja viikoittaista enimmäisajoaikaa, vähimmäistaukoja sekä vuorokautisia ja viikoittaisia lepoaikoja koskevista vähimmäisvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 165/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse ajopiirtureilla tapahtuvasta paikannuksesta 15. heinäkuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/1054(8),

–  ottaa huomioon 11. syyskuuta 2012 antamansa päätöslauselman naisten roolista vihreässä taloudessa(9),

–  ottaa huomioon 29. marraskuuta 2018 antamansa päätöslauselman vammaisten naisten tilanteesta(10),

–  ottaa huomioon vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan EU:n strategian 2021–2030,

–  ottaa huomioon 21. tammikuuta 2021 antamansa päätöslauselman covid-19-kriisistä ja sen jälkeisestä ajasta sukupuolinäkökulmasta tarkastellen(11),

–  ottaa huomioon 21. tammikuuta 2021 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvoa koskevasta EU-strategiasta(12),

–  ottaa huomioon ILO:n vuonna 2013 julkaiseman työasiakirjan nro 298 "Promoting the employment of women in the transport sector - Obstacles and policy options",

–  ottaa huomioon 6. lokakuuta 2021 antamansa päätöslauselman ”EU:n tieliikenneturvallisuuspolitiikan puitteet vuosiksi 2021–2030 – suositukset seuraavista vaiheista nollavisiotavoitteen saavuttamiseksi”(13),

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2023 antamansa päätöslauselman EU:n pyöräilystrategian kehittämisestä(14),

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston sukupuolten tasa-arvostrategian 2018–2023,

–  ottaa huomioon Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) vuoden 2022 tasa-arvoindeksin,

–  ottaa huomioon 16. joulukuuta 2021 julkaistun unionin sisäasioiden pääosaston kansalaisoikeuksien sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden politiikkayksikön tutkimuksen ”Women and transport”,

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta 2022 julkaistun komission tutkimuksen EU:n tulevan liikennejärjestelmän sosiaalisesta ulottuvuudesta ”Study on the social dimension of the future EU transport system regarding users and passengers: Final report”,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön (A9-0239/2023),

A.  ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvon pitäisi olla ja se onkin yksi EU:n perusarvoista; ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvo on olennainen tekijä vauraan eurooppalaisen elämäntavan kannalta ja jotta kaikki kansalaiset voivat olla moninaisuudessaan yhtenäisiä; katsoo, että kaikkiin EU:n politiikkoihin olisi sisällytettävä sukupuolinäkökulma sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen ja sukupuolitietoisen budjetoinnin avulla; ottaa huomioon, että EIGE korostaa erityisesti, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen olisi sisällytettävä kaikkien toimien ja ohjelmien sekä asiaankuuluvien menojen, kuten infrastruktuurimenojen, valmisteluun, ja toteaa, että tavoitetta edistää sukupuolten tasa-arvoa ja torjua syrjintää olisi sovellettava myös liikennealaan;

B.  toteaa, että 1. tammikuuta 2021 Euroopan unionissa oli 229 miljoonaa naista ja 219 miljoonaa miestä(15), minkä olisi näyttävä räätälöityinä liikennepolitiikan toimina ja liikennealan päätöksenteossa kaikissa jäsenvaltiossa; katsoo, että on välttämätöntä ymmärtää sukupuolikohtaiset huolenaiheet, kuten naisten tarpeet ja kokemukset, arvioitaessa liikennepolitiikan ja -ohjelmien suunnittelua, täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia kaikilla poliittisilla, taloudellisilla ja yhteiskunnallisilla aloilla, jotta naiset, kaikenlaiset perheet ja kotitaloudet, ikääntyneet, nuoret, vammaiset henkilöt, hlbtiq+-henkilöt, tummaihoiset henkilöt ja muut haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät hyötyvät niistä yhdenvertaisesti ja jotta epätasa-arvo ei jatku;

C.  ottaa huomioon, että EIGE korostaa erityisesti, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen olisi sisällytettävä kaikkien toimien ja ohjelmien sekä asiaankuuluvien menojen, kuten infrastruktuurimenojen, valmisteluun, ja toteaa, että tavoitetta edistää sukupuolten tasa-arvoa ja torjua syrjintää olisi sovellettava myös liikennealaan;

D.  ottaa huomioon, että kaupungit kaikkialla maailmassa toteuttavat toimia, joilla vähennetään autojen käyttöä ja asetetaan julkinen liikenne etusijalle keinona torjua ruuhkia, ilmansaasteita ja kasvihuonekaasupäästöjä; ottaa huomioon, että matkustusaikaa, turvallisuutta ja rakennettua ympäristöä pidetään tärkeimpinä tekijöinä, kun käyttäjät valitsevat matkustustapansa; ottaa kuitenkin huomioon, että julkista liikennettä käytettäessä matkustusaika on noin kolme kertaa pidempi kuin yksityisautolla ja että tämä johtuu usein linja-autojen pitkistä odotusajoista tai tungoksesta metroasemilla ruuhka-aikoina(16);

E.  ottaa huomioon, että covid-19-pandemia ja siihen liittyneet välttämättömät sulkutoimet osoittivat ihmisille, että keskeiset palvelut, jotka ovat paikallisia ja tasapuolisesti saatavilla mahdollisimman vähäisin estein, ovat olennaisen tärkeitä koko yhteisön hyvinvoinnin ja terveyden kannalta, mukaan lukien naiset, haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, perheet kaikessa moninaisuudessaan, nuori sukupolvi ja ikääntyneet ihmiset;

F.  toteaa, että useissa eri jäsenvaltioissa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että sukupuolistunut väkivalta julkisissa tiloissa ja joukkoliikennevälineissä on erittäin merkittävä ongelma ja että turvatoimet ja uhrien tukeminen ovat edelleen riittämättömiä; ottaa huomioon, että Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) mukaan jopa 55 prosenttia naisista Euroopan unionissa on kokenut seksuaalista häirintää julkisessa liikenteessä(17); ottaa huomioon, että eri liikennevälineissä tehdyistä seksuaalisista hyökkäyksistä, joihin ovat syyllistyneet esimerkiksi kyytipalvelualustojen ja taksien kuljettajat, on tehty paljon ilmoituksia; toteaa, että tämä voi vaikuttaa kielteisesti kaikkinaisten naisten liikennevalintoihin, työllisyyteen, koulutukseen sekä sosiaalisiin ja ammatillisiin mahdollisuuksiin;

G.  toteaa, että kyytipalvelujen ja alustakuljetusten tarjoajien on autettava pitämään ihmiset turvassa ja että palveluntarjoajien tehtävänä on parantaa turvallisuutta sukupuolinäkökulma huomioon ottaen; ottaa huomioon, että uusia innovatiivisia turvaominaisuuksia kehittäneiden turvallisuusinsinöörien, myös naisinsinöörien, työn ansiosta teknologia voi tehdä matkustamisesta turvallisempaa naisille ja tytöille;

H.  toteaa, että huonosti suunnitellut liikennepolitiikkatoimet voivat pahentaa nykyistä köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä; ottaa huomioon, ettei tietoja edelleenkään ole saatavilla eriteltyinä biologisen ja sosiaalisen sukupuolen tai sosioekonomisten tekijöiden, kuten tulojen, elinolojen ja työllisyyden, mukaan; ottaa huomioon, ettei liikenteestä ja liikkuvuudesta EU:ssa ole vieläkään tehty tasa-arvoanalyysiä eikä tietoja ole eritelty muiden tekijöiden, kuten iän, mukaan; katsoo, että eriteltyjen tietojen puutteen vuoksi ei voida panna täytäntöön hyvin kohdennettuja sukupuolinäkökohdat huomioon ottavia ja osallistavia liikennepolitiikkoja yksilöille, perheille ja kotitalouksille niiden kaikessa moninaisuudessa; katsoo, että sukupuolen mukaan eritellyt tiedot olisivat tärkeitä kehitettäessä liikennepolitiikkaa, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon sukupuolten väliset erot; toteaa, että tällä hetkellä saatavilla olevat tiedot eivät ole aina vertailukelpoisia ja standardoituja eikä niitä voida käyttää tehokkaasti; katsoo, että tarvitaan perusteellisempaa tutkimusta psykologisista ja sosiaalisista tekijöistä, jotka määrittävät naisten erityistarpeet ja -mieltymykset liikennemuotojen käytössä; katsoo, että tarvitaan enemmän tietoa, jotta voidaan erottaa selvästi esteet ja mahdollisuuksien puute, jotka estävät naisia tulemasta liikennealalle, tekijöistä, jotka vaikuttavat heidän päätökseensä poistua alalta tai jäädä alalle;

I.  ottaa huomioon, että liikennealalla työskentelevien naisten osuus on EU:ssa keskimäärin noin 22 prosenttia ja että nämä arvot vaihtelevat huomattavasti liikenteen alasektoreiden (maa-, ilma- ja meriliikenne) ja jäsenvaltioiden välillä; ottaa huomioon, että naiset kohtaavat liikenteessä miehiä enemmän häirintää ja seksuaalista väkivaltaa, mikä on todennäköisesti yksi syy naisten vähäiseen edustukseen liikenteessä;

J.  katsoo, että sukupuolinäkökohdat huomioon ottava lähestymistapa kaupunkisuunnittelussa ja liikennepalvelujen tasa-arvoanalyysin tekeminen ovat olennaisen tärkeitä kaikkinaisten naisten elämänlaadun parantamiseksi; katsoo lisäksi, että tällaisella lähestymistavalla voi olla merkittävä muutospotentiaali kaikille käyttäjille, myös kaikenlaisille perheille ja kotitalouksille, jotka saavat mahdollisuuden hyödyntää kaupunkien ja syrjäisimpien alueiden tarjoamia mahdollisuuksia, ja samalla tuotetaan laajempia sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä etuja; toteaa, että tasapainoisempi sukupuolijakauma ja suurempi monimuotoisuus ja osallisuus johtavat monimuotoisempiin työpaikkoihin, mikä parantaa liikennealan työpaikkojen houkuttelevuutta ja koko alan kilpailukykyä;

K.  toteaa, että ilmansaasteet ovat syynä osteoporoosin huomattavaan nopeutumiseen naisilla; toteaa, että naisilla, joilla on pieni luumassa ja varhain puhjennut osteoporoosi, on erityisen suuri loukkaantumisvaara julkisessa liikenteessä(18);

L.  ottaa huomioon, että liikennevälineiden käytössä on eroja, jotka liittyvät sekä sukupuoleen että muihin tekijöihin, kuten monipuolisuuteen, kestävyyteen, käyttötiheyteen, liikennemuotoon, matkan kestoon ja tarkoitukseen, kustannuksiin, saatavuuteen ja turvallisuuteen; ottaa huomioon, että eri sukupuolilla on siksi erilaisia liikenteeseen liittyviä tarpeita ja vaatimuksia ja ne käyttävät usein sitkeistä sukupuolistereotypioista ja eriarvoisuudesta johtuen julkista liikennettä ja autoa eri tavoin; ottaa huomioon, että naiset käyttävät todennäköisemmin monimutkaisempia matkustusreittejä, valitsevat useammin julkisen liikenteen ja pysähtyvät matkan varrella usein ja matkustavat todennäköisemmin ruuhka-aikojen ulkopuolella erityisesti hoitovelvollisuuksien vuoksi; ottaa huomioon, että miehet liikkuvat useammin autolla ja heillä on naisia todennäköisemmin suora päivittäinen reitti ja että julkista liikennettä käyttää 31 prosenttia naisista ja 24 prosenttia miehistä(19);

M.  ottaa huomioon, että naiset ovat yleensä pitkäikäisempiä, mikä merkitsee tavallisesti sitä, että heillä on liikuntarajoitteita ja siten yhä suurempia vaikeuksia käyttää liikennepalveluita;

N.  katsoo, että julkisessa liikenteessä ja infrastruktuurin suunnittelussa kiinnitetään liian vähän huomiota naisten tarpeisiin; katsoo, että kaikkinaisten naisten liikennevälineiden käyttötapojen ja liikkumisen ymmärtäminen on olennaisen tärkeää kehitettäessä sukupuolisensitiivistä liikennepolitiikkaa, jonka pitäisi luoda naisille mahdollisuudet käyttää turvallisia, saavutettavia, luotettavia ja kestäviä liikennemuotoja ilman syrjintää; toteaa, että naiset ovat aliedustettuina liikennealan ja kaupunkiliikenteen suunnittelun asiantuntijoiden ja päättäjien keskuudessa;

O.  toteaa, että liikennealan naispuolisten työntekijöiden työmatkan turvallisuus ei aina ole taattu, etenkään silloin, kun he aloittavat työnsä varhain ja/tai lopettavat myöhään yöllä; ottaa huomioon, että seksuaalinen häirintä ja sukupuolistunut väkivalta liikenteessä vaikuttavat naisten matkustuskäyttäytymiseen; toteaa, että pelko joutua häirinnän kohteeksi julkisilla paikoilla ei koske ainoastaan naisia ja tyttöjä vaan paljon myös hlbtiq+-henkilöitä ja rajoittaa sitä kokevien sosiaalista ja taloudellista integroitumista;

P.  ottaa huomioon, että naiset käyttävät julkista liikennettä ja kestävämpiä liikennemuotoja, mukaan lukien joukkoliikenne, kävely ja pyöräily, enemmän kuin miehet ja usein ketjuttavat matkojaan, mikä tekee naisista vihreän siirtymän muutosten nopeuttajia; ottaa huomioon, että kävely puhtaassa ilmassa voi vaikuttaa myönteisesti naisten ja tyttöjen terveyteen, koska se vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä ja parantaa verisuonten mekaanisia ominaisuuksia;

Q.  ottaa huomioon, että komission kaupunkeja koskevan mission tavoitteena on tehdä sadasta kaupungista EU:ssa ilmastoneutraaleja vuoteen 2030 mennessä toteuttamalla erilaisia toimenpiteitä, kuten kaupunkien keskustojen muuttaminen autottomiksi, jotta ihmiset voisivat hyödyntää enemmän julkista liikennettä ja vähäpäästöisiä liikenneratkaisuja ja liikkua aktiivisemmin; katsoo, että sukupuolten tasa-arvoa koskevien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen olisi kuljettava käsi kädessä sen merkittävän roolin kanssa, joka naisilla voi olla liikennealan hiilestä irtautumisen vauhdittamisessa; toteaa, että liikenneköyhyyden poistaminen on olennainen osa EU:n vihreän kehityksen ohjelman tavoitetta varmistaa oikeudenmukainen siirtymä siten, ettei ketään jätetä jälkeen; ottaa huomioon, että naiset kärsivät todennäköisemmin liikenneköyhyydestä ja että tämä koskee erityisesti yksinhuoltajaäitejä (joiden osuus yksinhuoltajaperheistä on 85 prosenttia), naisvähemmistöryhmiä, pienituloisia naisia, yksin asuvia naisia, vammaisia naisia ja ikääntyneitä naisia;

R.  katsoo, että uusien ajoneuvo- ja automaatioteknologioiden käyttöönotossa olisi otettava huomioon naisten erityistarpeet ja parannettava turvallisuutta ja kestävyyttä eikä niiden ulkopuolelle saisi sulkea kansalaisia, joilla on heikko tietotekninen lukutaito ja rajalliset mahdollisuudet käyttää internetiä;

S.  ottaa huomioon, että ohjelmistoratkaisuilla voidaan mallintaa, simuloida, analysoida ja optimoida liikkuvuuden ekosysteemejä, joten niiden kehittämisessä olisi otettava huomioon sukupuolikohtaiset tarpeet;

T.  katsoo, että kestävä liikenne, kuten julkinen liikenne (erityisesti paikallisjunat) ja pyöräily, edellyttää yhtäläisiä mahdollisuuksia käyttää liikennepalveluja, mikä voidaan saavuttaa toimenpiteillä, joilla varmistetaan kohtuuhintaisuus ja paremmat liikkumismahdollisuudet kaikille, myös ikääntyneille henkilöille ja vammaisille, ja palvelujen yhtäläinen laatu kaupunki- ja maaseutualueilla;

U.  ottaa huomioon, että turvallisuus ja kätevyys ovat pääasiallisia tekijöitä, jotka estävät naisia ja tyttöjä pyöräilemästä; ottaa huomioon, että he käyttävät todennäköisemmin lastenrattaita tai hyödyntävät mahdollisuutta käyttää rahtipyöriä hoitovelvollisuuksien vuoksi; ottaa huomioon, että naiset ottavat liikennevälinettä valitessaan todennäköisemmin huomioon kestävyyden ja turvallisuuden; ottaa huomioon, että naiset valitsevat todennäköisemmin pyöräilyn paikoissa, joissa on turvallisia ja jatkuvia pyöräteitä ja -kaistoja; ottaa huomioon, että polkupyörät huomioon ottavat infrastruktuurit, pyöräkaistat ja erilliset pyörätiet lisäävät tosiasiallista ja koettua turvallisuutta ja kannustavat siten useampia ihmisiä ja erityisesti naisia polkupyöräilyyn; ottaa huomioon, että helppokäyttöisten polkupyörien yhteiskäyttösovellusten kehittäminen tarjoaa uusia innostavia matkustusmahdollisuuksia myös maaseudulla asuville ihmisille;

V.  ottaa huomioon, että teitä ei yleensä ole suunniteltu ihmisiä silmällä pitäen vaan liian usein jalankulkijat ovat toissijaisessa asemassa ja että paikoissa, joissa on jalankulkujärjestelyjä, ne ovat usein riittämättömiä;

W.  toteaa, että erot miesten ja naisten kehojen rakenteessa ovat keskeinen tekijä siinä, miten haavoittuvia he ovat auto-onnettomuuksissa; ottaa huomioon, että miehet ovat yleisesti naisia todennäköisemmin osallisina auto-onnettomuudessa, mutta auto-onnettomuudessa osallisena olevat naiset loukkaantuvat vakavasti 47 prosenttia todennäköisemmin, loukkaantuvat lievästi 71 prosenttia todennäköisemmin(20) ja menettävät henkensä 17 prosenttia todennäköisemmin kuin miehet(21); ottaa huomioon, että naiset myös jäävät kaksi kertaa todennäköisemmin loukkuun onnettomuusajoneuvoon kuin miehet(22); ottaa huomioon, että ajoneuvojen ja vaunujen, myös niiden turvaominaisuuksien, kuten auton istuinten ja turvavöiden, suunnittelun lähtökohtana on usein isompi, stereotyyppinen mieskeho, mikä heikentää niiden tehokkuutta ja helppokäyttöisyyttä sekä aiheuttaa huomattavasti suuremman vakavan loukkaantumisen riskin ja korkeamman kuolleisuuden onnettomuuksissa pienikokoisille ihmisille, mukaan lukien naiset ja tytöt; ottaa huomioon, että autojen, turvavöiden, autojen istuinten ja turvatyynyjen suunnittelussa on käytetty pääasiassa mieskehoa jäljitteleviä törmäystestinukkeja; ottaa huomioon, että sukupuolinäkökohdat huomioon ottavia törmäystestejä koskevia standardeja ei vielä vaadita lainsäädännössä;

X.  toteaa, että liikenneinfrastruktuuri, jonka ympäristöt ovat hyvin suunniteltuja ja turvallisia vaihtopaikoissa (myös solmukohdissa ja muissa liikennekeskuksissa), vaikuttaa myönteisesti sekä tosiasialliseen että koettuun turvallisuuteen(23);

Y.  ottaa huomioon, että naiset ja muut vanhemmat ja hoitajat, jotka matkustavat yksin vauvojen tai pikkulasten kanssa, kohtaavat muitakin logistisia haasteita turvatarkastuksissa lentoasemilla ja muissa kansainvälisissä terminaaleissa, lentokoneissa saniteettitiloja käyttäessään tai poistuessaan lentokoneesta; ottaa huomioon, että julkisella liikennevälineellä matkustaminen on vaikeaa, jos niihin pääsy lastenvaunujen ja -rattaiden kanssa on hankalaa ja tilaa lastenvaunuille ja -rattaille on vähän; ottaa huomioon, että naiset kärsivät todennäköisemmin liikenneköyhyydestä ja että tämä koskee erityisesti yksinhuoltajaäitejä, vähemmistöryhmiin kuuluvia naisia, pienituloisia naisia, yksin asuvia naisia, vammaisia naisia ja ikääntyneitä naisia;

Z.  ottaa huomioon, että työllisyys, palvelujen saatavuus ja sosiaalinen osallisuus liittyvät läheisesti liikenteeseen ja liikkuvuuteen liittyviin mahdollisuuksiin; ottaa huomioon, että liikkumisen esteet haittaavat naisten mahdollisuuksia tehdä töitä ja käyttää keskeisiä palveluja, mukaan lukien terveydenhuolto ja koulutus, mikä vaikuttaa sekä heidän että heidän huollettaviensa inhimillisen pääoman kerryttämiseen;

AA.  ottaa huomioon, että useampien naisten työllistäminen julkiseen liikenteeseen lisää naispuolisten työntekijöiden ja matkustajien turvallisuutta julkisessa liikenteessä(24);

AB.  ottaa huomioon, että Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton vuonna 2017 tekemän kyselyn mukaan 63 prosenttia vastaajista oli kokenut väkivaltaa ja että 49 prosentissa tekijä oli asiakas, 22 prosentissa kollega ja 17 prosentissa esimies; ottaa huomioon, että tapauksista ilmoittaneista naisista 80 prosenttia ei uskonut, että heidän tekemänsä valitus olisi aiheuttanut kielteisiä seurauksia tekijälle tai tehnyt työpaikasta turvallisemman(25);

AC.  katsoo, että naisten olisi voitava valita työnsä oman vapaan valintansa ja tarpeidensa perusteella, jotta he voivat hyödyntää koko potentiaaliaan ilman, että sukupuolistereotypiat tai muut ulkoiset esteet rajoittavat heitä; ottaa huomioon, että naiset kohtaavat esteitä, mukaan lukien aggressiivinen kulttuuri, sukupuolistereotypiat, syrjintä ja eriarvoinen kohtelu, työ- ja yksityiselämän tasapainon puute, terveys- ja turvallisuustoimenpiteiden puute, mukaan lukien kunnollisten saniteettitilojen puuttuminen, sekä väkivallan ja häirinnän yleisyys, jotka tekevät liikennealasta heille vähemmän houkuttelevan, ja että naiset ovat aliedustettuina liikennealan työpaikoissa kaikilla tasoilla: heidän osuutensa kaikista työntekijöistä on keskimäärin noin 16 prosenttia(26), ja johtotehtävissä heitä on erityisen vähän; katsoo, että alalla on toteutettava toimia, joilla puututaan naisten aliedustukseen toiminnoissa, päätöksenteossa, suunnittelussa ja tutkimuksessa; katsoo, että tarvitaan enemmän toimia naisten panoksen saamiseksi liikennettä koskeviin kysymyksiin yleisesti ottaen; katsoo, että naisten vahvempi edustus alalla auttaisi varmistamaan, että naisten liikennetarpeet otetaan paremmin huomioon; katsoo, että näiden kysymysten käsittely edistäisi sellaisten tuotteiden, järjestelmien ja politiikkatoimien suunnittelua, joissa otetaan huomioon yhteiskunnan enemmistön, erityisesti naisten, haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kaikenlaisten perheiden sekä nuorten ja ikääntyneiden tarpeet; katsoo, että liikennealan houkuttelevuuden lisääminen naisten kannalta hyödyttää kaikkia alan työntekijöitä ja parantaa koko alan häiriönsietokykyä ja kestävyyttä;

AD.  ottaa huomioon, että merenkulkuala on miesvaltainen ympäristö ja että naisten osuus on arviolta vain kaksi prosenttia maailman merenkulkualan työvoimasta, risteilyalusten majoitus- ja ravitsemisalalla työskentelevä henkilöstö mukaan luettuna, ja vain yksi prosentti merenkulkijoista(27); ottaa huomioon, että BIMCO/ICS Seafarer Workforce Report 2021 -raportin mukaan naisten osuus maailman merenkulun työvoimasta on tällä hetkellä vain 1,2 prosenttia; ottaa huomioon, että naisten asema merenkulkuyhteisössä on parantunut viime vuosina, mutta liian hitaasti, ja että valtaosa henkilöstöstä perinteisillä aloilla, kuten liikenteessä, rakennusteollisuudessa ja kalastuksessa, on edelleen miehiä;

AE.  toteaa, että Euroopan lentoliikenteessä naisten osuus kokonaistyövoimasta on 40 prosenttia; ottaa huomioon, että suurin osa ilmailualan naispuolisista työntekijöistä työskentelee asiakaspalvelussa ja hallinnossa ja että naiset ovat edelleen aliedustettuina vastuutehtävissä viime vuosina saavutetusta edistyksestä huolimatta; ottaa huomioon, että vain kolme prosenttia koko maailman liikennelentäjistä on naisia(28) ja että Women in Aviation International -järjestön vuonna 2018 tekemässä tutkimuksessa 71 prosenttia kyselyyn osallistuneista naisista ilmoitti joutuneensa työpaikkahäirinnän uhreiksi;

AF.  ottaa huomioon, että useimmilla Euroopan alueilla naisten osuus kuorma-autonkuljettajista on alle kolme prosenttia ja linja-autonkuljettajista alle 12 prosenttia(29); ottaa huomioon, että Kansainvälisen maantiekuljetusliiton (IRU) mukaan vuonna 2019 Euroopassa vain kaksi prosenttia kuljettajista oli naisia ja että samalla kuljettajapula pahenee ja johtaa siihen, että jopa 40 prosenttia paikoista jää täyttämättä; ottaa huomioon, että tilanne johtuu pääasiassa huonoista työoloista; ottaa huomioon, että IRU:n tutkimuksen mukaan 87 prosenttia yli 55-vuotiaista kuljettajista ja 73 prosenttia alle 24-vuotiaista kuljettajista katsoo, että erityisesti vaatimus pitkien ajanjaksojen viettämisestä poissa kotoa selittää työhakemusten vähäisen määrän alalla;

AG.  katsoo, että liikennealalla olisi otettava huomioon naisten erityistarpeet heidän terveytensä ja turvallisuutensa takaamiseksi sekä työssä että työmatkoilla; ottaa huomioon, että monilla maailman aloilla ja maissa liikenne nähdään edelleen alana, jolla naiset työskentelevät pääasiassa matalapalkkaisissa tehtävissä, joissa on verrattain vähän tai ei lainkaan mahdollisuuksia uralla etenemiseen; ottaa huomioon, että ILO katsoo, että liikennealan työntekijöiden kokema väkivalta, syrjintä, psykologinen, seksuaalinen ja työpaikkahäirintä, kiusaaminen ja peruspalvelujen puute ovat keskeisiä seikkoja, jotka tekevät alan työpaikoista vähemmän houkuttelevia naisille ja vaikeuttavat työntekijöiden pysymistä työssään, mikä johtaa haastavaan tilanteeseen joillakin aloilla; ottaa huomioon, että automaatio ja digitalisaatio ovat muuttaneet aiemmin työläiden toimenkuvien luonnetta, että ne ovat haaste ja että ne voivat lisätä alan houkuttelevuutta naisten kannalta; ottaa huomioon, että naiset ovat veturinkuljettajien joukossa vähemmistönä erityisesti tavarajunien osalta; ottaa huomioon, että tämä tilanne johtuu työoloista, jotka ovat haastavia erityisesti naisille; toteaa, että vessojen ja vessapaperin puute ja muut huonot ja epähygieeniset olosuhteet tavara- ja henkilöjunissa ovat merkittävä este alalla työskentelevien naisten määrän lisäämiselle; ottaa huomioon, että kuukautisalushousujen jakaminen ei riitä parantamaan naisten ja tyttöjen kokemusta WC-tilojen käytöstä; toteaa, että parannuksia voidaan saada aikaan ainoastaan asentamalla asianmukaiset WC-tilat, joilla varmistetaan positiiviset ja rauhalliset WC-tauot matkojen välillä ja niiden aikana;

AH.  ottaa huomioon, että liikennealan yrityksillä on lähes kaikissa liikennemuodoissa merkittäviä rekrytointiongelmia, jotka johtuvat muun muassa työoloista, jotka eivät sovi yhteen työ- ja yksityiselämän hyvän tasapainon ja hoitovelvollisuuksien kanssa, sekä matalista palkoista erityisesti liikkuvan henkilöstön osalta; katsoo, että liikennealan henkilöstöpulaa voitaisiin korjata palkkaamalla enemmän naisia ja että tämä voitaisiin saavuttaa tekemällä alasta kilpailukykyisempi ja houkuttelevampi heidän näkökulmastaan esimerkiksi parantamalla työoloja(30);

AI.  katsoo, että pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) voivat elvyttää liikennealaa ja edistää sukupuolten tasa-arvoa;

AJ.  katsoo, että on tärkeää edistää tehokkaita, kestäviä ja kohtuuhintaisia liikkumisvaihtoehtoja maaseutualueilla ja syrjäisimmillä alueilla ja säilyttää ne; katsoo, että on keskeistä edistää tehokkaita ja kohtuuhintaisia liikkumisvaihtoehtoja, jotka mahdollistavat paremmat yhteydet ja saavutettavuuden, ja säilyttää ne, jotta voidaan lisätä taloudellisia ja sosiaalisia mahdollisuuksia näillä alueilla; katsoo, että maaseutualueiden yhteydet eivät ole riittävän kehittyneitä, mikä johtuu usein heikosta liikenneinfrastruktuurista ja satunnaisista yhteyksistä, jotka aiheuttavat terveyspalvelujen epätasa-arvoisen saatavuutta; ottaa huomioon, että helppokäyttöisten polkupyörien tai autojen yhteiskäyttösovellusten kehittäminen tarjoaa lupaavia uusia matkustus- ja liikkumismahdollisuuksia maaseudulla asuville ihmisille; ottaa huomioon, että maaseudun naisilla on miehiä epätodennäköisemmin ajokortti tai mahdollisuus käyttää autoa, mutta he myös matkustavat miehiä useammin hoitotehtävien vuoksi;

AK.  ottaa huomioon, että maaseutualueilla asuvat naiset, tytöt ja muut haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät kohtaavat esteitä tuen, myös terveyspalvelujen, saamisessa, kun he ovat sukupuolistuneen väkivallan uhreja, koska kehittynyttä liikenneinfrastruktuuria ei edelleenkään ole; ottaa huomioon, että näihin esteisiin kuuluvat korkeat hinnat ja liikenne- ja hoitopalvelujen saatavuuden puute maaseutualueilla;

AL.  ottaa huomioon, että riittämätön joukkoliikenne voi haitata vakavasti naisten, tyttöjen ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden mahdollisuuksia saada ihmishenkiä pelastavaa lääkitystä, altistuksen jälkeistä estohoitoa ja jälkiehkäisyä;

1.  toteaa jälleen, että EU on sitoutunut saavuttamaan sukupuolten tasa-arvon liikenteessä, ja panee merkille asiassa tähän mennessä saavutetun edistyksen; korostaa, että tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä liikennepalvelujen turvallisuuden, saatavuuden, saavutettavuuden ja kohtuuhintaisuuden sekä alan työllistymismahdollisuuksien ja työolojen parantamiseksi naisille heidän kaikessa moninaisuudessaan;

2.  panee huolestuneena merkille väestörakenteen muutoksen joillakin unionin alueilla; ehdottaa, että tämä olisi otettava huomioon, jotta voidaan vahvistaa julkisia politiikkatoimia, kun pyritään puuttumaan työvoiman ikääntymiseen ja siihen liittyvään työvoimapulaan, jonka lahjakkaat naiset voisivat korjata;

3.  korostaa, että naisia tarvitaan sekä liikennepalvelujen fyysisessä suunnittelussa että niiden tarjoamisessa, jotta alalla voidaan saavuttaa sukupuolten tasa-arvo;

4.  painottaa, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisella liikenteessä on myönteisiä vaikutuksia kautta linjan, mukaan lukien sosiaalinen osallisuus ja työllistymismahdollisuudet; korostaa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen merkitystä liikennealalla vihreän ja digitaalisen siirtymän toteuttamiseksi; kehottaa tässä yhteydessä jälleen komissiota, jäsenvaltioita ja paikallisviranomaisia sisällyttämään intersektionaalisen sukupuolinäkökulman kaikkeen liikenteen ja kaupunkiliikenteen suunnitteluun sekä kuulemaan ja osallistamaan päätöksentekoprosesseissa naisia ja tyttöjä heidän kaikessa moninaisuudessaan, vammaiset naiset mukaan luettuina, jotta varmistetaan, että liikenne- ja kaupunkisuunnittelu vastaa tehokkaasti naisten tarpeisiin;

5.  huomauttaa, että EU:ssa toteutettujen liikennetoimenpiteiden seuranta ja niistä raportointi on olennaisen tärkeää, jotta niitä voidaan kehittää naisten ja miesten liikkumistapojen muutosten ja ikääntyvän yhteiskunnan mukaisesti; painottaa tässä yhteydessä, että parhaiden käytäntöjen jakaminen ja paikallisten sidosryhmien kuuleminen, mukaan lukien naisten yhdistykset ja hlbtiq+-yhdistykset, on keskeistä liikennepolitiikan toimenpiteiden optimoinnissa; toteaa, että kestävän liikkuvuuden on varmistettava yksityishenkilön ihmisarvon kunnioittaminen ja että sen on oltava sukupuolten tasa-arvoa ja hlbtiq+-henkilöitä koskevien EU:n strategioiden mukainen; painottaa lisäksi, että sidosryhmien osallistuminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan paremmin ymmärtää liikenteen käyttäjien tarpeita, erityisesti kaikkinaisten naisten erityisiä tarpeita, ja vastata niihin sekä varmistaa sidosryhmien sitoutuminen(31);

6.  muistuttaa, että sukupuolistereotyyppiset oletukset, ennakkoluulot ja syrjintä sulkevat naisia taloudellisen, poliittisen ja sosiaalisen toiminnan ulkopuolelle, mikä johtaa tehottomuuteen, henkilöresurssien lisääntyneeseen tuhlaukseen, naisten tulojen ja taloudellisen riippumattomuuden puutteeseen sekä naisten poliittisen osallistumisen estämiseen; korostaa, että naisten on oltava aktiivisia ja yhtäläisesti mukana kaikilla liikenteen tasoilla ja osa-alueilla, myös päätöksenteossa; toteaa, että tarvitaan resursseja sen varmistamiseksi, että naiset ovat edustettuina liikenneasioita koskevassa tutkimuksessa ja päätöksenteossa;

7.  pitää valitettavana, ettei kaikista liikennemuodoista ole yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti kerättyjä standardoituja, biologisen ja sosiaalisen sukupuolen mukaan eriteltyjä liikennetietoja ja tasa-arvoanalyysiä, kuten tutkimuksessa ”Women and transport” todetaan; kehottaa siksi komissiota arvioimaan, sisällytetäänkö sukupuolikohtaisten tietojen jakaminen liikennealan toimijoiden kesken yhteiseen eurooppalaiseen data-avaruuteen, jotta voidaan korjata liikenteen tietoaukkoja ja tarjota tietoa päätöksentekoa varten; toteaa, että naisten tapojen ja tarpeiden määrittelemiseksi liikennealalla tarvitaan lisää kuulemisia ja dataa; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille, että EIGEn vuoden 2023 tasa-arvoindeksin temaattinen painopiste on energia ja liikenne ja sillä vaikutetaan osaltaan tietämykseen, joka koskee vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymisen todennäköisiä seurauksia sukupuolinäkökulmasta ja intersektionaalisesta näkökulmasta; toteaa, että tasa-arvoindeksiin sisältyy kyselytietoja ympäristöystävällisestä käytöksestä liikenteen suhteen ja mahdollisista vaikutuksista aikaan, joka käytetään palkattomaan hoivatyöhön;

8.  katsoo, että komission, jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisviranomaisten olisi määritettävä syyt siihen, miksi naiset ovat aliedustettuina liikennealalla, kerättävä lisää tietoja ja laadittavat keskeiset indikaattorit, kuten sukupuolisensitiiviset tilastot, sosioekonomisia tekijöitä koskevat tiedot ja sukupuolen mukaan eritellyt liikkumistiedot kunkin liikennemuodon käytöstä ja niihin liittyvistä vaatimuksista ja riskialttius sekä ikään ja vammaisuuteen liittyvät tiedot, jotta voidaan määrittää ja poistaa naisten liikenteessä kohtaamat esteet, parantaa tieturvallisuutta, ymmärtää matkustustapoja ja optimoida liikkuminen, ja toteaa, että samalla on otettava naisten tarpeet huomioon ja edistettävä julkisen liikenteen suunnittelu- ja politiikka-aloitteita, jotka liittyvät sekä liikenteen käyttäjiin että liikennealan työntekijöihin; katsoo, että kerätyt tiedot olisi asetettava kaikkien asianomaisten osapuolten käytettäväksi; muistuttaa, että EU:n liikennealan päätöksenteon olisi perustuttava luotettavaan, käytettävissä olevaan ja yksityiskohtaiseen tietoon sekä vaikutustenarviointeihin, jotta voidaan edistää sukupuolinäkökohdat huomioon ottavan lähestymistavan valtavirtaistamista kaikissa asiaankuuluvissa EU:n politiikkatoimissa ja siten vastata tehokkaasti naisten tarpeisiin;

9.  kehottaa jäsenvaltioiden liikenneyhtiöitä kannustamaan eriytettyjen tietojen keräämiseen, jolloin saataisiin parempi näyttöpohja sukupuolisensitiiviselle suunnittelulle, voitaisiin asettaa vakaat perusarvot ja havaita kehityssuuntia sekä parantaa kilpailukykyä, koska liikenne ilmentäisi paremmin jatkuvasti muuttuvan ja dynaamisen yhteiskunnan ja talouden tarpeita;

10.  toteaa, että tekoälyllä voidaan kerätä anonymisoituja tietoaineistoja julkisen liikenteen käytöstä ja kehittää intermodaalisia palveluja tai osallistavia liikennesovelluksia, myös sukupuoleen liittyvät vaatimukset huomioon ottaen; toteaa, että tämä voi parantaa liikennettä erityisesti naisten kannalta, sillä näin voidaan edesauttaa mukautumista kaikkinaisten naisten ja tyttöjen erityistarpeisiin;

11.  pitää myönteisenä, että komissio on käynnistänyt liikennealan monimuotoisuuslähettiläiden verkostoa koskevan uuden aloitteen, jolla pyritään edistämään monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta EU:n liikennealalla, lisäämään tietoisuutta sekä kehittämään ja toteuttamaan erilaisia aloitteita, joissa otetaan huomioon niin liikennealan työntekijöiden kuin liikenteen käyttäjienkin näkökulmat;

12.  kehottaa käyttämään turvallisuustesteissä ja törmäystesteissä myös sukupuolinäkökohdat huomioon ottavia standardeja ja naiskehoa biologisesti tarkasti jäljitteleviä törmäysnukkeja; toteaa, että tekoälyllä on potentiaalia lisätä tietämystämme siitä, miten eri tavoin erilaiset ihmiskehot reagoivat hätätilanteissa; painottaa, että päätöksenteossa on käytettävä sukupuolikohtaista dataa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan sukupuolten välisiin turvallisuuseroihin varmistamalla, että kansalliset standardisoimiselimet ja standardeja kehittävät organisaatiot sisällyttävät sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevaan toimintasuunnitelmaansa sukupuolinäkökohdat huomioon ottavia standardeja ja standardien kehittämistä koskevan suunnitelman sukupuolinäkökohdat huomioon ottavia standardeja koskevassa julistuksessa esitettyjen toimien mukaisesti; pitää myönteisenä, että naisten ja miesten väliset kuolleisuuserot ovat vähentyneet tuoreimpien automallien kohdalla(32);

Naisten liikkumisen ja liikenteen tasa-arvoisuuden ymmärtäminen

13.  korostaa, että naisten odotukset, matkustustavat, tarpeet ja kokemukset liikenteen käyttäjinä ovat erilaisia; vaatii liikennealalle asiaankuuluvaa lainsäädäntöä ja sukupuolinäkökulmaa, joissa otetaan kaikilta osin huomioon naisten, jotka hoitavat edelleen enemmän hoitovelvoitteita yhteiskunnassa, näkökulmat, jotta voidaan parantaa kestävyyttä ja tehokkuutta ja vastata paremmin yhteiskunnan tarpeisiin, myös vammaisten naisten ja syrjäytyneisiin ryhmiin kuuluvien naisten tarpeisiin;

14.  pitää valitettavana, että mikroliikenne ei toimi vielä riittävästi naisten kohdalla, sillä sen suunnittelu ja täytäntöönpano on tyypillisesti ollut miesten vastuulla; kehottaa mikroliikenteen palveluntarjoajia ottamaan huomioon kaikkinaisten naisten tarpeet, jotta kestävissä kaupungeissa varmistetaan paremmin sukupuolinäkökulman huomioiminen;

15.  kehottaa jäsenvaltioita käyttämään riittävästi dataa, kun ne tekevät päätöksiä maankäytöstä; painottaa, että kaupunkialueet ja maaseutualueet on suunniteltava siten, että otetaan huomioon kaikkien sukupuolten liikkumistottumukset;

Osallistavat liikennepalvelut ja riittävä infrastruktuuri

16.  kehottaa toteuttamaan toimia, joilla varmistetaan kestävien liikennemuotovaihtoehtojen, myös polkupyörien, saatavuus ja kohtuuhintaisuus naisten tarpeiden kannalta sekä mukavien, turvallisten ja stressittömien multimodaalisten matkojen toteutuminen;

17.  toteaa, että konseptina esitetty 15 minuutin kaupunki, jossa kaikki olennaiset palvelut olisivat lyhyen kävelyn, polkupyöräilyn tai joukkoliikennematkan päässä kotoa, vaikuttaisi myönteisesti naisten ja tyttöjen elämänlaatuun;

18.  huomauttaa, että vammaiset naiset kohtaavat liikenteessä ja liikennealan työntekijöinä erityisiä esteitä ja syrjintää, jotka usein jäävät näkymättömiksi ja joihin ei puututa; pitää tärkeänä opaskoirien ja muiden avustajaeläinten roolia, sillä ne varmistavat sokeiden ja kuurojen naisten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten turvallisuuden; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota valtavirtaistamaan esteettömyyden asianmukaisesti kaikkiin politiikkoihin ja lainsäädäntöön; kannustaa lisäksi jäsenvaltioita kehittämään julkista liikennettä koskevia politiikkoja ja liikenneinfrastruktuuria, kuten linja-autojen rakennetta, siten, että helpotetaan vammaisten naisten liikkuvuutta, ja edistämään esteettömyyttä koskevaa koulutusta julkisen liikenteen ammattilaisille;

19.  pitää valitettavana, että matka-avustuskortit tai -kaulanauhat ja muut merkit eivät ole yhtä tehokkaita rajojen yli tapahtuvilla matkoilla, mikä aiheuttaa ylimääräistä vaivaa vammaisille naisille ja tytöille, kun he matkustavat unionin eri maissa; kehottaa siksi komissiota kehittämään yleiseurooppalaisen QR-koodin, joka toimii eurooppalaisena matka-avustuskorttina helpottamassa rajojen yli tapahtuvaa matkustamista ja kielellisten ja muiden logististen esteiden ylittämistä naisille heidän kaikessa moninaisuudessaan;

20.  korostaa, että metrojuniin nouseminen ja niistä poistuminen sujuvasti pienten lasten tai rattaiden kanssa voi olla erittäin haasteellista;

21.  kehottaa joukkoliikenneyhtiöitä harkitsemaan kokonaisvaltaista ja sukupuolitietoista suunnittelua, sillä esimerkiksi monien naisten on vaikea ylettyä linja-autojen katosta roikkuviin lenkkeihin, jotka on usein suunniteltu keskimäärin pitempien miesten mittojen mukaan;

22.  kehottaa jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia varmistamaan, että liikenneinfrastruktuurissa ja erityisesti sitä parannettaessa otetaan kaikilta osin huomioon kestävän jalankulku- ja pyöräilyinfrastruktuurin ja muiden kestävien yhteyksien jatkuvuus, saavutettavuus ja turvallisuus ja pyritään saavuttamaan synergiaetuja näiden yhteyksien avulla, jotta voidaan edistää aktiivisia liikkumisen muotoja;

23.  panee merkille, että ajoneuvoon nousu voi olla hankalaa naisille, etenkin jos heillä on vauvoja tai pikkulapsia rattaissa tai jos he ovat vammaisia, koska laituria ja junanvaunua erottaa leveä väli ja joissakin vanhemmissa junanvaunuissa ja linja-autoissa joutuu käyttämään portaita;

24.  kehottaa jäsenvaltioita ja paikallisviranomaisia kannustamaan yhteiskunnan kaikkia osa-alueita, jotka pyrkivät lisäämään mahdollisuuksien mukaan erityisesti naisten, haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kaikenlaisten perheiden, nuoren sukupolven ja ikääntyneiden sekä liikkumisrajoitteisten ihmisten mahdollisuuksia valita pyöräilyn ja kävelyn kaltaisia vähähiilisiä ja päästöttömiä liikkumisvaihtoehtoja tarjoamalla hyvin suunnitellut ja riittävän leveät jalkakäytävät ja pyörätiet, joille mahtuu myös lastenrattaita ja rahtipyöriä, laajat ja yhdentyneet korkealaatuisten, erillisten pyöräkaistojen verkostot sekä turvalliset ja esteettömät polkupyörien pysäköintipaikat myös rahtipyörille, erityisesti liikenneinfrastruktuurin, kuten juna- ja linja-autoasemien, lähellä; korostaa, että erilliset ja levennetyt pyöräkaistat paitsi lisäävät pyörällä ajamista yleisesti myös edistävät pyöräilyn sukupuolten välisen kuilun umpeen kuromista;

25.  panee merkille, että sähköpyörien ja muiden vastaavien vaihtoehtojen suosio on kasvamassa ja että paikallisen tai kansallisen tason kannustimilla on lisätty pyöräilyn todellista ja koettua käyttökelpoisuutta myönteisenä liikennevaihtoehtona; suhtautuu myönteisesti monien jäsenvaltioiden ohjelmiin, joilla pyritään kannustamaan nuoria tai epätyypillisiä kohderyhmiä pyöräilyn aloittamiseen, mikä voi vuorostaan edistää liikennemuotosiirtymää; peräänkuuluttaa turvallisia polkupyörien pysäköinti- ja varastointitiloja sekä perushygieniavaatimusten täyttämistä takaamalla toimistoissa ja julkisissa rakennuksissa siistit ja laadukkaat saniteettitilat, jotka ovat myös naispyöräilijöiden tarpeiden mukaisia; kehottaa jäsenvaltioita ja paikallisviranomaisia varmistamaan, että polkupyöriä on mahdollista kuljettaa junissa ja linja-autoissa intermodaalisuuden kehittämiseksi; suhtautuu myönteisesti EU:ssa toteutettavia pyöräilyhankkeita koskeviin komission ohjeisiin, joissa olemassa olevat neuvot kootaan yhteen yhdeksi johdonmukaiseksi ja yleiseksi verkko-ohjeresurssiksi, jonka avulla käyttäjät voivat löytää tilanteensa kannalta keskeisimmät tiedot; kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa sopimaan kohtuullisen ajan kuluessa pyöräilyinfrastruktuurista, jossa otetaan huomioon maaseutuyhteisöjen tarpeet ja varmistetaan älykkäiden liikennejärjestelmien piiriin kuuluvan julkisen tieverkoston rinnalla kulkeva infrastruktuuri, ja muuttamaan direktiiviä 2010/40/EU(33);

26.  korostaa, että parempi infrastruktuurin suunnittelu, kuten lyhyen kävelymatkan etäisyydellä olevat linja-autoasemat, tiheämmät vuorovälit ruuhka-aikojen ulkopuolella, palvelujen parempi saatavuus maaseutualueilla asuville naisille sekä lastenrattaille sopiva infrastruktuuri, voivat lisätä julkisen liikenteen käytettävyyttä naisille ja kannustaa naisia käyttämään julkista liikennettä ja kestävämpiä liikennemuotoja;

27.  kehottaa jäsenvaltioita tutkimaan, miten erilaisilla budjettiratkaisuilla hyödytetään eri ryhmiä, ja ottamaan käyttöön sukupuolitietoisen budjetoinnin;

28.  muistuttaa, että jäsenvaltioilla on käytettävissään monia eri EU:n rahoitusvälineitä – mukaan lukien Euroopan aluekehitysrahasto, elpymis- ja palautumistukiväline, Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+), sosiaalinen ilmastorahasto ja koheesiorahasto –, joilla voidaan investoida naisten liikkuvuustarpeisiin ja naisten työllisyyteen liikennealalla sekä puuttua liikenneköyhyyteen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että näistä rahastoista tuetuissa toimenpiteissä ja investoinneissa noudatetaan sukupuolten tasa-arvon periaatetta ja että erityistä huomiota kiinnitetään sen varmistamiseen, että naiset hyötyvät kyseisten rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta;

29.  korostaa, että tieverkoston ylläpidossa olisi myös vuodenaikojen mukaisissa toimenpiteissä, kuten lumen aurauksessa ja poistossa, priorisoitava aktiivisia, kestäviä tai julkisia liikennemuotoja sekä jalkakäytäviä päiväkotien ja muiden tarpeellisten tilojen sisäänkäyntien lähellä;

30.  pitää valitettavana, että vaikka vihreän siirtymän pilarin mukaisesta elpymis- ja palautumisrahastosta noin kolmannes on osoitettu kestävään liikkuvuuteen, sukupuolten tasa-arvon edistämiseen liikennealalla ei ole osoitettu riittävästi rahoitusta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ehdottamaan ja panemaan täytäntöön elpymis- ja palautumisrahaston puitteissa sukupuolten tasa-arvoa koskevia hankkeita liikennealalla;

31.  kehottaa asentamaan uusiin lentokoneisiin sellaiset WC-tilat, joihin vammainen matkustaja tai lasta auttava aikuinen mahtuu sisälle ja joissa hän kykenee toimimaan helposti ja vaihtamaan vauvan vaipan tai auttamaan pikkulasta WC:n käytössä, sillä tällä vahvistettaisiin sukupuolten tasa-arvoa; toteaa, että erityisten lapsille tarkoitettujen alueiden järjestäminen on tärkeää pakollisissa turvatarkastuksissa, jotta vanhemmilla on koko ajan näköyhteys lapsiinsa;

32.  kehottaa jäsenvaltioita, paikallisviranomaisia ja sidosryhmiä varmistamaan naisten liikennekokemusten parantamiseksi, että erityiset matalalattia-ajoneuvot liikennöivät ruuhkaisimmilla reiteillä, että pysäkeillä on kiinnitetty huomiota esteettömään pääsyyn ajoneuvoon ja että metro- ja rautatieasemille on esteetön pääsy;

33.  korostaa paikallisviranomaisten roolia julkisten liikennepalvelujen tarjoamisessa kansalaisille ja siinä, miten ne vastaavat yhteisöjen tarpeisiin ja usein osoittavat paikallisviranomaisten ja naiskäyttäjien läheisen vuorovaikutuksen; pitää tärkeänä tukea paikallisviranomaisia niiden tuottaessa liikennepalveluja, joilla vastataan naisten, haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, ikäihmisten, vammaisten henkilöiden sekä maaseutualueilla ja syrjäisimmillä alueilla asuvien ihmisten tarpeisiin; kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita olemaan rajoittamatta paikallisten hallintojen rahoitusta;

Naisten turvallisuuden varmistaminen liikenneympäristöissä

34.  kehottaa painottamaan julkisessa liikenteessä ja kaupunkiliikenteen suunnittelussa enemmän turvallisuutta, joka voidaan saada aikaan esimerkiksi riittävällä ja kestävällä katuvalaistuksella ja hyvin valaistuilla julkisen liikenteen pysäkeillä, jotta voidaan välttää tilanteet, joissa naiset joutuvat työmatkoillaan kulkemaan pimeiden ja pelottavien paikkojen läpi; kehottaa lisäksi ottamaan integroiduissa liikennesuunnitelmissa huomioon matkan viimeisen osuuden, erityisesti ruuhka-aikojen ulkopuolella, sekä yhteydet kaikille alueille, myös epäedullisessa asemassa oleville alueille, ja pelastuspalveluihin;

35.  korostaa, että työnantajien ja viranomaisten on tärkeää tehdä yhteistyötä sen varmistamiseksi, että naispuoliset työntekijät voivat kulkea työmatkansa turvallisesti julkisella liikenteellä, mihin olisi sisällyttävä työnantajan mahdollisuus tarjota turvalliset kuljetukset työntekijöille, jotka kulkevat kotiinsa yöllä myöhäisen työvuoron jälkeen, tai tilanteissa, joissa julkista liikennettä ei ole käytettävissä, ja toteaa, että tätä varten liikennesuunnittelussa olisi hyödynnettävä sukupuolinäkökohdat huomioon ottavaa riskinarviointia; korostaa, että ennaltaehkäisevät toimenpiteet – kuten linja-autopysäkkien sijoittaminen paikkoihin, joissa on hyvä näkyvyys, parempi valaistus, hälytysnapit, linja-autoissa oleva henkilöstö ja pysähtyminen pyydetyssä paikassa yön aikana – voivat lisätä turvallisuutta; kehottaa joukkoliikenteen yrityksiä varmistamaan, että käyttäjät voivat maksaa sähköisillä maksuvälineillä, jotta naiset ja tytöt eivät joudu epämiellyttävään tai jopa vaaralliseen tilanteeseen, jossa heillä ei ole sopivaa rahaa eivätkä he sen vuoksi pääse palaamaan kotiin turvallisesti joukkoliikennevälineellä; muistuttaa, että joukkoliikenteen yrityksillä on velvollisuus huolehtia siitä, että matkustajien käytössä on hätäviestintäkanavia, jotta uhrit voivat saada nopeasti apua erityisesti silloin, kun vaunut ovat tyhjiä; kehottaa liikennepalvelujen tarjoajia toteuttamaan koko henkilöstölleen räätälöityjä kursseja, jotka koskevat sukupuolistuneen väkivallan tunnistamista ja torjumista sekä uhrien riittävää tukemista; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään muun muassa tiedotuskampanjoiden avulla tietoisuutta toimenpiteistä, joilla ehkäistään ja torjutaan häirintää ja sukupuolistunutta väkivaltaa julkisen liikenteen verkoissa ja julkisissa tiloissa; kehottaa lainvalvontaviranomaisia lisäämään poliisihenkilöstön ja myös naispoliisien läsnäoloa kiireellisimpinä aikoina pelotteeksi rikollisille ja turvallisuuden tunteen luomiseksi heikossa asemassa oleville henkilöille;

36.  kannustaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä, joilla vähennetään moottoriajoneuvoliikennettä koulujen ja lastenhoitopalvelujen ympäristössä ja kehitetään turvallisia reittejä kouluihin;

37.  kannustaa jäsenvaltioita lisäämään digitalisaatiota ja ottamaan käyttöön uusia liikennemalleja, joilla voidaan tarjota parempia, turvallisempia, esteettömämpiä ja kohtuuhintaisempia palveluja naisille;

38.  kehottaa sisällyttämään kyytipalvelualustasovelluksiin turvavälineen, johon keskitettäisiin kaikki asiakkaiden ja kuljettajien keskeiset turvallisuutta koskevat tiedot ja kysymykset; painottaa myös, että sovellukseen on sisällytettävä hälytysnappeja, luottohenkilön yhteystiedot, anonymisoitu osoitehistoria sekä pyöräteistä ja jalankulkijoista varoittavat hälytykset;

39.  toteaa, että voisi olla hyödyllistä järjestää linja-autonkuljettajille mahdollisuus päästää matkustajia ulos pysäkkien välilläkin tietyillä reiteillä, jotta naiset ja tytöt voisivat jäädä pois lähempänä määränpäätään pimeän aikaan;

40.  toteaa, että naisilla on tärkeä rooli kotitalouksien liikkumisvalintojen ohjaamisessa ja että heidän kielteiset kokemuksensa, esimerkiksi turvattomuus, tehottomuus ja korkeat hinnat, tiettyjen joukkoliikennemuotojen ja kestävän liikkumisen muotojen, kuten julkisen liikenteen, kävelyn ja pyöräilyn sekä myös uudempien vaihtoehtojen, kuten sähköpotkulautojen, käytöstä voivat heikentää halua käyttää niitä ja saattavat ymmärrettävästi aiheuttaa suurta ahdistusta ja pelkoa, minkä vuoksi he jatkavat tehotonta matkustamista; toteaa, että korkealaatuinen ja kohtuuhintainen julkinen liikenne ja joukkoliikenne edistävät naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä; kehottaa tältä osin jäsenvaltioita toteuttamaan toimia, joilla pyöräilijöille ja jalankulkijoille varmistetaan turvallisemmat olosuhteet, kuten liikenteen rauhoittamista koskevat toimet ja infrastruktuurin parantamista koskevat investoinnit heikommassa asemassa olevien tienkäyttäjien suojelemiseksi;

41.  korostaa, että julkisessa liikenteessä on varmistettava, että naiset voivat käyttää liikennepalveluja turvassa uhkilta, epämukavilta tilanteilta tai väkivallan riskiltä; toteaa, että on tärkeää järjestää kuljettajille, liikennealan työntekijöille ja liikenteen solmukohdissa työskenteleville kursseja, jotka koskevat sukupuolisensitiivisyyttä ja sitä, miten sukupuolistuneesta väkivallasta ja häirinnästä ilmoitetaan ja miten siihen viitataan; korostaa tässä suhteessa, että on tärkeää ottaa liikenteen alihankkijat ja sidosryhmät mukaan koulutustilaisuuksiin ja suunnata tiedotustoimenpiteet heillekin;

42.  panee merkille naisten, jotka toimivat yhä suhteellisesti miehiä todennäköisemmin hoivatehtävissä, kohtaamat haasteet, kun otetaan huomioon erityisesti maaseutualueiden erityistilanne, sillä maaseutualueilla julkinen liikenne on yleensä edelleen alikehittynyttä; painottaa, että kestävää liikennettä edistävien toimien ulkopuolelle ei saa sulkea naisia, perheitä kaikessa moninaisuudessaan, hlbtiq+-henkilöitä, ikääntyneitä henkilöitä, nuoria ja muita haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä eikä maaseutualueilla asuvia; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan kestävät ja kohtuuhintaiset liikkumismahdollisuudet maaseutualueilla, myös palvelun tiheyden, kohtuuhintaisuuden ja säännöllisyyden parantamisen muodossa; toteaa, että tilausperusteiset liikennepalvelut ovat osoittautuneet suosituksi ratkaisuksi, kun niitä on tarjottu vähäisen kysynnän alueilla sekä maaseutualueilla ja syrjäisimmillä alueilla, ja että niillä voidaan vastata joihinkin tarpeisiin, jotka jäävät täyttämättä näiden alueiden julkisen liikenteen laadun heikkenemisen vuoksi;

43.  kehottaa kansallisia ja paikallisia viranomaisia varmistamaan, että sähköpotkulautoja ja yhteiskäytössä olevia polkupyöriä ei jätetä jalkakäytäville ja sopimattomiin paikkoihin jalankulkijoiden, kuten lastenrattaita työntävien naisten, tielle ja yleiseksi vaaraksi sokeille ja näkövammaisille ihmisille, ikäihmisille ja vammaisille naisille; kehottaa asiaankuuluvia sidosryhmiä ottamaan sovelluksissa käyttöön ratkaisun, jolla käyttäjiä kehotetaan pysäköimään potkulautansa jalkakäytävän reunan suuntaisesti ja huomioiden muut tienkäyttäjät, kuten lastenrattaita työntävät naiset, pyörätuolilla liikkuvat ihmiset ja näkövammaiset;

44.  toteaa, että ali- ja ylikulkukäytävät voivat asettaa suuria turvallisuusriskejä ja esteettömyyshaasteita työmatkalaisille, kuten aktiivisille liikkujille, lastenrattaita työntäville naisille, ikäihmisille ja vammaisille henkilöille; kehottaa kansallisia ja paikallisia viranomaisia saattamaan yhteen kaikki kaupunkialueiden kehityksen osapuolet uuden infrastruktuurin luomiseksi (tai tarvittaessa jo olemassa olevan infrastruktuurin muokkaamiseksi) ali- ja ylikulkukäytäville, jotta niistä tulee siistejä, turvallisia, osallistavia, hyvin merkittyjä, visuaalisesti miellyttävämpiä ja kaikille käyttäjille esteettömiä; kehottaa tältä osin myös kannustamaan naisten osuuden lisäämistä suunnitteluprosessiin, jotta rakentamista suunniteltaisiin jalankulkuystävällisemmällä ja sukupuolisensitiivisemmällä tavalla;

45.  kehottaa paikallisviranomaisia varmistamaan, että kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat täyttävät ihmisten ja etenkin naisten liikkuvuustarpeet ja vastaavat kaikenkattavaan tarpeeseen parantaa kaikkien kansalaisten elämänlaatua;

Naiset ja työllisyys liikennealalla

46.  korostaa, että liikennealalla millä tahansa tasolla työskentelevät naiset voivat kohdata esteitä, joita ovat sukupuolia eriarvoistava kohtelu, stereotyyppiset oletukset, intersektionaalinen syrjintä ja ongelmat työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisessa, jotka vaikuttavat suhteettomasti vastuuasemassa oleviin naisiin, miesten palkkaa matalampi palkka samasta tai samanarvoisesta työstä sekä tarvittavien tilojen puute tai naisille sopimattomat tilat, mikä mahdollistaa häirinnän ja väkivallan; toteaa, että naisilla on liikennealalla vain vähän roolimalleja tai yritysmentoreita, mikä vaikeuttaa naisten houkuttelemista liikennealan töihin ja heidän pitämistään alalla; kehottaa tässä yhteydessä joukkoliikenteen harjoittajia ottamaan huomioon, että naisten ensimmäiset kokemukset alalla, heidän vastaanottamisensa ja kohtelunsa sekä heille suunnattu tuki ja ylennykset ovat ratkaisevan tärkeitä heidän halukkuudelleen pysyä alalla; kehottaa jäsenvaltioita panemaan naisten johtokuntapaikkoja koskevan direktiivin ja palkkauksen läpinäkyvyyttä koskevan direktiivin täytäntöön mahdollisimman pian;

47.  panee merkille, että Eurostatin vuonna 2018 keräämien tietojen mukaan 20–64-vuotiaiden naisten työllisyysaste EU:ssa oli 67 prosenttia ja että naisten osuus Euroopan liikennealan työntekijöistä oli vieläkin pienempi (22 prosenttia); panee tässä yhteydessä merkille, että noin kolmasosa (30 prosenttia) työssäkäyvistä naisista EU:ssa työskenteli osa-aikaisesti, mikä oli lähes nelinkertaisesti miehiin verrattuna (kahdeksan prosenttia); kehottaa siksi jäsenvaltioita edistämään ja tukemaan naisten kokoaikaisia ja osa-aikaisia työpaikkoja, mahdollisesti politiikka-aloitteilla, kuten tukemalla lastenhoidon saatavuutta;

48.  korostaa, että kaikenlainen syrjintä, häirintä, kiusaaminen, pelottelu ja väkivalta työpaikalla on poistettava; kehottaa näin ollen komissiota tehostamaan toimia sukupuoleen liittyvien säännösten sisällyttämiseksi kaikkeen asiaankuuluvaan lainsäädäntöön kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategian ja sukupuolten tasa-arvostrategian mukaisesti, jotta voidaan puuttua sukupuoleen perustuvaan syrjintään ja eriarvoisuuteen sekä varmistaa, että kaikki liikennemuodot tarjoavat naisille oikeudenmukaisen ja turvallisen työympäristön ja että käytössä on tarvittavat ennaltaehkäisevät ja varoittavat toimenpiteet (esimerkiksi turvalliset ja valvotut pysäköintialueet);

49.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita torjumaan syrjintää ja varmistamaan politiikkatoimien ja voimassa olevan lainsäädännön täytäntöönpanon sukupuolten palkkaeron umpeen kuromiseksi ja kaikkien työntekijöiden työolojen ja -ehtojen parantamiseksi liikennealalla, mukaan lukien toimenpiteet tai aloitteet, joilla voitaisiin parantaa työ- ja yksityiselämän tasapainoa, kannustamaan sukupuolinäkökohdat huomioon ottaviin riskinarviointeihin ja sukupuolten tasa-arvoon perustuvaan lähestymistapaan terveyteen ja turvallisuuteen ja edistämään turvalliset työpaikat varmistavia toimenpiteitä, kuten häirinnän vastainen koulutus työntekijöille ja hallinnon kaikille tasoille, selkeät oikeudelliset menettelyt ja asianmukaiset tukitoimenpiteet uhreille, mikä hyödyttäisi kaikkia liikennealan työntekijöitä;

50.  tuomitsee kaikenlaisen seksistisen, syrjivän ja halventavan käytöksen liikennealan työntekijöitä kohtaan; korostaa yksiselitteisesti, että tällaiseen käytökseen on sovellettava nollatoleranssia; kehottaa joukkoliikenneyhtiöitä varmistamaan, että kaikessa tiedotuksessa käytetään sukupuolineutraalia kieltä; huomauttaa, että tietyt tekijät, kuten työolot, palkka, työympäristö, koulutus sekä työ- ja yksityiselämän tasapaino ovat keskeisiä, kun liikennealalle houkutellaan lisää naisia; toteaa, että vain parantamalla työoloja liikennealan eri osa-alueilla on mahdollista palkata enemmän naisia ja pitää heidät alalla; katsoo, että naisten määrän lisääminen alalla on inspiroiva keino saavuttaa todellinen tasa-arvo työpaikalla ja ainoa tapa korjata alan pula naispuolisista ammattilaisista;

51.  kehottaa jäsenvaltioita torjumaan sukupuolistunutta ammattien eriytymistä, jonka perustana ja tukena on myytti naisten kyvyttömyydestä tai fyysisestä sopimattomuudesta tiettyjen velvollisuuksien, tehtävien tai roolien hoitamiseen;

52.  pitää myönteisenä joidenkin pk-yritysten suhteellista menestystä ja potentiaalia hyvien verkostojen luomisessa muiden yritysten, asiakkaiden ja paikallisviranomaisten kanssa potentiaalisten naistyöntekijöiden houkuttelemiseksi sekä työvoimatoimistojen käyttämisessä lahjakkaiden, pätevien ja innokkaiden naishakijoiden löytämiseksi;

53.  kehottaa kaikkia jäsenvaltioita panemaan täytäntöön ILO:n yleissopimuksen C190 väkivallan ja häirinnän poistamisesta työelämästä, johon sisältyvät myös työmatkat (3 f artikla), ja korostaa siten työnantajien oikeudellista vastuuta tässä suhteessa;

54.  korostaa, että epätasapainoinen sukupuolten edustus ja joissakin tapauksissa miehinen kulttuuri liikennealalla voi johtaa häirintään ja sukupuolistuneeseen väkivaltaan; huomauttaa, että työpaikkaväkivalta liikennealan eri osa-alueilla on keskeinen ongelma, joka selittää naisten vähäisyyttä alalla; korostaa, että tällainen väkivalta voi olla seurausta seksistisistä tai jopa naisvihamielisistä käytännöistä tai liittyä ulkoisiin tekijöihin, kuten hyökkäyksiin, joihin syyllistyvät matkustajat (julkisessa liikenteessä) ja/tai järjestäytyneet rikollisjoukot (tavaraliikenteessä); kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita asettamaan työpaikkaväkivallan torjunnan etusijalle ja kehottaa keräämään asiasta enemmän tietoa, jotta voidaan paremmin ymmärtää, analysoida ja torjua tällaisia ihmisoikeuksiin kohdistuvia hyökkäyksiä;

55.  kehottaa komissiota edistämään miesten ja naisten yhtäläisiä koulutusmahdollisuuksia; korostaa, että koulutus on yksi ammatillisen ja henkilökohtaisen kehityksen kulmakivistä, jonka avulla voidaan ylläpitää miesten ja naisten yhtäläistä osaamista;

Naisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen liikennealalla

56.  painottaa, että se, että liikennealalla on liian vähän naisia, olisi nähtävä haasteena, joka voidaan voittaa; kehottaa panemaan täytäntöön toimenpiteitä, joilla torjutaan naisten työllisyyden esteitä ja lisätään tietämystä näistä esteistä; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita, sidosryhmiä ja työmarkkinaosapuolia puuttumaan näihin esteisiin, jotta voidaan parantaa alan houkuttelevuutta naisten näkökulmasta; kehottaa säilyttämään muuttumattomina kansallisella tasolla hyvin toimivat asiat mutta vahvistamaan nykyisiä kansallisia järjestelmiä painottaen voimakkaasti työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työehtosopimusneuvotteluja, sitovat työehtosopimukset mukaan lukien; painottaa sukupuolten välistä liikennealan palkkakuilua, joka suurelta osin johtuu siitä, että naiset ansaitsevat vähemmän samasta tai samanarvoisesta työstä; kehottaa tekemään laajan tutkimuksen alalla vallitsevan sukupuolten välisen palkkakuilun kartoittamiseksi ja analysoimiseksi;

Tietoisuuden lisääminen ja käyttäytymisen muuttamiseen kannustaminen

57.  toteaa, että naiset ovat perinteisesti aliedustettuina tekniikan alan koulutuksessa ja esimerkiksi luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan aloilla, jotka ovat keskeisiä liikenne- ja kuljetusalan kehityksen kannalta; kehottaa jäsenvaltioita torjumaan liikenteen ja tieteen, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan alan (STEM-alat) työmarkkinoiden lohkoutumista; toteaa, että tyttöjen kannustaminen yrittäjyyteen varhaisesta iästä alkaen voisi vähentää nykyisiä koulutukseen liittyviä stereotypioita ja varmistaa, että useammat naiset hakeutuvat logistiikka-, insinööri- ja liikennealoille; kehottaa siksi komissiota edistämään ja tukemaan sukupuolisensitiivisiä hankkeita ja etsimään naispuolisia roolimalleja;

58.  pitää myönteisenä naisia koskevan liikennealan Naiset ja liikenne – EU:n muutosfoorumin perustamista, jossa Euroopan sidosryhmät voivat oppia toisiltaan ja vaihtaa parhaita käytäntöjä; kehottaa perustamaan lisää naisten työllistymiseen keskittyviä aloitteita, kuten WeGate-foorumi tai Aviation 4 Girls, jotta naiset voivat parhaiten voittaa esteet naisten pääsylle ja toimimiselle liikennealalla ja jotta heitä rohkaistaan pyrkimään menestyksekkäälle uralle STEM-alojen parissa ja tapaamaan menestyksekkäitä ja innostavia naispuolisia alan työntekijöitä ja liikennealan pääomasijoittajia ja oppimaan heiltä;

59.  korostaa, että liikennealan työvoiman rakenteessa voi olla epätasapainoisuuksia, jotka johtuvat rekrytointi- ja valintamenettelyistä; kehottaa jäsenvaltioita edistämään kohdennettuja mainoskampanjoita, joilla naisia kannustetaan hakemaan töitä liikennealalta, sekä edistämään sukupuolinäkökohdat huomioon ottavia hallinnointi- ja henkilöstöpolitiikkatoimia, joita ovat muun muassa samapalkkaisuutta koskevat toimintaperiaatteet, työpaikan yhteydessä olevat lastenhoitopalvelut, joustavat työaikajärjestelyt ja osa-aikatyömahdollisuus sekä asianmukaisesti suunnitellun työympäristön, henkilösuojainten, suojavaatteiden ja ohjaamojen varmistaminen sekä riittävät ja turvalliset pukuhuoneet ja saniteettitilat;

60.  toteaa, että tarvitaan kampanjoita ja sosiaalisessa mediassa toteutettavia toimia, jotta voidaan varmistaa häirintää ja turvattomia työympäristöjä koskeva nollatoleranssi, ja että kouluissa tarvitaan valistusohjelmia turvallisesta liikkumisesta ja sukupuolirooleista, jotta voidaan lisätä joukkoliikenteen turvallisuutta;

61.  kehottaa jäsenvaltioita käynnistämään valistuskampanjoita lisäämään kansalaisten kykyä tunnistaa tilanteet, joissa nainen, tyttö tai muu haavoittuvassa asemassa oleva henkilö tuntee olonsa epämukavaksi tai turvattomaksi tai on vaarassa kokea väkivaltaa ja/tai häirintää;

62.  toteaa, että digitalisaatio ja uudet liikennemallit voivat mahdollisesti tarjota naisille parempia, turvallisempia ja saavutettavampia työympäristöjä;

63.  kehottaa komissiota varmistamaan, että vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä pyritään poistamaan naisten työllistymisen esteet liikennealalla; korostaa, että nykyisillä rahoitusohjelmilla ja välineillä, kuten vihreän kehityksen ohjelmalla tai Euroopan sosiaalirahasto plussalla (ESR+), voidaan saada aikaan konkreettista edistystä tässä asiassa; korostaa, että toimenpiteet, joilla tehostetaan entisestään liikennemuotosiirtymää julkiseen liikenteeseen ja aktiiviseen liikkuvuuteen säilyttäen samalla kaikki liikkuvuusvaihtoehdot, jotta naisilla olisi aina oikeus valita itse liikkuvuusmuotonsa, koska he tuntevat parhaiten oman tilanteensa, edellyttääpä se sitten yksityistä liikkumista, mikroliikkuvuutta tai aktiivista liikkuvuutta, paitsi edistäisivät ilmastoneutraaliutta koskevan tavoitteen saavuttamista olisivat myös asianmukainen vastaus naisten tarpeisiin; korostaa, että naisten liikennetarpeiden asettaminen etusijalle tukee vihreää siirtymää;

64.  kehottaa joukkoliikenneyrityksiä lisäämään mainoksia, joissa kerrotaan hyväksikäytön eri muodoista ja nykyisin voimassa olevasta lainsäädännöstä; muistuttaa, että lisääntynyt tietoisuus rohkaisee naisia hakemaan apua ja kannustaa sivullisia puuttumaan asiaan; muistuttaa tältä osin, että tarvitaan selkeitä, näkyviä ja toimivia neuvontapalveluja, joista saa välittömästi apua;

65.  kehottaa lentoliikennealan sidosryhmiä harkitsemaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa sukupuolten tasa-arvoon kaikilla tasoilla sekä tunnistamaan, että alalla olevien naisten lukumäärä vaihtelee suuresti eri asemissa;

66.  tähdentää, että naispuolisten johtajien palkkaaminen joukkoliikenneyhtiöihin tuo mahdollisuuksia parantaa päätöksentekoprosesseja ja saa todistetusti aikaan yritysten kestävyyteen ja investointeihin liittyviä hyötyjä ja yhteiskunnallisia etuja;

67.  vaatii jäsenvaltioita varmistamaan, että koulut, yliopistot, verkostot ja elinkeinoelämän järjestöt tavoittavat tyttöjä ja naisia jo varhaisessa iässä ja tekevät teknisistä aineista houkuttelevia heidän kannaltaan, mikä saattaa johtaa menestyksekkääseen uraan liikennealalla;

o
o   o

68.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EYVL L 6, 10.1.1979, s. 24.
(2) EYVL L 348, 28.11.1992, s. 1.
(3) EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37.
(4) EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23.
(5) EUVL L 188, 12.7.2019, s. 79.
(6) EUVL L 180, 15.7.2010, s. 1.
(7) EUVL L 132, 17.5.2023, s. 21.
(8) EUVL L 249, 31.7.2020, s. 1.
(9) EUVL C 353 E, 3.12.2013, s. 38.
(10) EUVL C 363, 28.10.2020, s. 164.
(11) EUVL C 456, 10.11.2021, s. 191.
(12) EUVL C 456, 10.11.2021, s. 208.
(13) EUVL C 132, 24.3.2022, s. 45.
(14) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0058.
(15) Eurostat, https://ec.europa.eu/eurostat/cache/digpub/demography_2022/bloc-1b.html.
(16) https://www.nature.com/articles/s41598-020-61077-0.
(17) Women Mobilize Women, Safe commuting for all – how cities can tackle sexual harassment on public transport, 2022.
(18) The Guardian, Air pollution ‘speeds up osteoporosis’ in postmenopausal women, 10. maaliskuuta 2023.
(19) Eurobarometri, Liikkuminen ja liikenne, heinäkuu 2020.
(20) Washington Post, Female dummy makes her mark on male-dominated crash tests, 25. maaliskuuta 2012.
(21) National Highway Traffic Safety Administration (Yhdysvaltain liikenneturvallisuusvirasto), Injury Vulnerability and Effectiveness of Occupant Protection Technologies for Older Occupants and Women, Washington DC, 2013.
(22) The Guardian, Women almost twice as likely to be trapped in crashed vehicle, study finds, 2022.
(23) Kansainvälinen liikennefoorumi, Women’s Safety and Security: A Public Transport Priority, OECD Publishing, Pariisi, 2018.
(24) https://wiit-paris2014.sciencesconf.org/conference/wiit-paris2014/pages/shemoves_wiit_web_2.pdf.
(25) https://www.itf-oecd.org/sites/default/files/docs/womens-safety-security_0.pdf.
(26) https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/ATAG/2022/729293/EPRS_ATA(2022)729293_EN.pdf.
(27) Economist Impact, Empowering women in the maritime industry, syyskuu 2019.
(28) Eurostat, 2017.
(29) IRU, International Women’s Day spotlight: commercial road transport, maaliskuu 2023.
(30) Euroopan komissio, liikenteen ja liikkumisen pääosasto, Good staff scheduling and rostering practices in transport: Final report, EU:n julkaisutoimisto, Luxemburg, 2021.
(31) Euroopan komissio, Study on the social dimension of the future EU transport system regarding users and passengers: final report, 2022.
(32) https://www.nhtsa.gov/press-releases/nhtsa-report-newer-cars-appear-significantly-reduce-gender-disparities-crash.
(33) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/40/EU, annettu 7. heinäkuuta 2010, tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista (EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1).

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö