Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 49 ja 56 artiklan ja 179 artiklan 1 kohdan sekä 225 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 12 ja 13 artiklan,

–  ottaa huomioon Bonnissa 20. lokakuuta 2020 järjestetyssä eurooppalaista tutkimusaluetta käsitelleessä ministerikokouksessa annetun, tieteellisen tutkimuksen vapautta koskevan Bonnin julistuksen,

–  ottaa huomioon 30. syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Uusi eurooppalainen tutkimusalue tutkimusta ja innovointia varten”,

–  ottaa huomioon 18. toukokuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Tutkimusta ja innovointia koskeva globaali lähestymistapa ‒ Euroopan kansainvälistä yhteistyötä muuttuvassa maailmassa koskeva strategia”,

–  ottaa huomioon eurooppalaisen tutkimusalueen toimintapoliittisen ohjelman toimen nro 6,

–  ottaa huomioon 3. joulukuuta 2020 annetun komission tiedonannon Euroopan demokratiatoimintasuunnitelmasta,

–  ottaa huomioon tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/695(1) johdanto-osan 72 kappaleen,

–  ottaa huomioon EU:n tason lisäarvoyksikön teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle 18. syyskuuta 2023 esittämän Euroopan tason lisäarvon arvioinnin tieteellisen tutkimuksen vapauden edistämisestä vuonna 2023,

–  ottaa huomioon korkea-asteen koulutuksesta vastaavien eurooppalaisten ministerien 19. marraskuuta 2020 eurooppalaisen korkeakoulutusalueen puitteissa antaman Rooman ministerikokouksen julkilausuman ja erityisesti liitteen I akateemisesta vapaudesta,

–  ottaa huomioon SFIC:n lausunnon Bonnin julistuksen täytäntöönpanosta kansainvälisessä tutkimus- ja innovointiyhteistyössä (ERAC-SFIC 1356/21) (2021),

–  ottaa huomioon Unescon suosituksen tieteestä ja tutkijoista (2017),

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (Unesco) yleiskokouksen 29. istunnossaan 21. lokakuuta – 12. marraskuuta 1997 hyväksymän suosituksen korkea-asteen opettajien asemasta,

–  ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 47 ja 54 artiklan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen tiede- ja teknologiayhteistyön strategiafoorumin suositukset,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A9-0393/2023),

A.  ottaa huomioon, että tieteellisen tutkimuksen vapauteen, joka on olennainen osa demokratiaa ja yksi akateemisen vapauden osatekijöistä, kohdistuu paineita unionissa ja se heikkenee asteittain(2), mistä on osoituksena se, että akateemisen vapauden indeksissä kaikkien jäsenvaltioiden indeksiarvo oli vuonna 2008 yli 0,85, mutta vuonna 2022 joidenkin jäsenvaltioiden indeksiluku oli laskenut merkittävästi ja vuoden alhaisin indeksiarvo oli 0,34;

B.  ottaa huomioon, että tieteellisen tutkimuksen vapauden rajoittamisella on kielteisiä vaikutuksia unionin talouteen, sillä se tukahduttaa innovointia, hidastaa tieteellistä kehitystä ja heikentää Euroopan kilpailukykyä maailmanlaajuisesti;

C.  ottaa huomioon, että tieteellisen tutkimuksen vapauden rapautuminen edistää huippututkijoiden poismuutosta johtuvaa aivovuotoa ja tutkijoiden itsesensuuria sekä vähentää sosiaalisten ja poliittisten kysymysten kriittistä analysointia, tieteidenvälistä yhteistyötä, julkista keskustelua ja väittelyä;

D.  toteaa, että työelämän epävarmuus vaikuttaa kykyyn nauttia täysimääräisesti tieteellisen tutkimuksen vapaudesta; ottaa huomioon, että tuhannet tutkijat työskentelevät kestoltaan rajoitetun hankerahoituksen, henkilö- tai hankekohtaisten tutkimusapurahojen tai määräaikaisten työsopimusten turvin tai suorittamalla tiettyjä tehtäviä itsenäisinä ammatinharjoittajina ja että heidän työsuhdeturvansa ja työsuojelunsa taso on heikko;

E.  ottaa huomioon, että Bonnin julistuksessa annetaan määritelmä tieteellisen tutkimuksen vapaudelle ja tunnustetaan sekä hallitusten että tutkimusorganisaatioiden velvollisuudet tieteellisen tutkimuksen vapauden edistämisessä;

F.  katsoo, että puolustamalla tieteellisen tutkimuksen vapautta varmistetaan, että tieteellinen tutkimus edistää yleistä etua, kehitystä ja ihmisten elinolojen parantamista;

G.  ottaa huomioon, että Bonnin julistuksesta puuttuvat Euroopan tason täytäntöönpanovälineet;

H.  ottaa huomioon, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimella on akateemista vapautta, myös tieteellisen tutkimuksen vapautta, koskeva vankka oikeuskäytäntö, jossa vahvistetaan useita oikeudellisia normeja ja periaatteita akateemisen vapauden suojelemiseksi ja edistämiseksi;

I.  ottaa huomioon, että unionin tuomioistuin katsoi 6. lokakuuta 2020 asiassa C-66/18(3) antamassaan tuomiossa, että Unkarin valtion korkea-asteen opetuksesta annetulla lailla evättiin asianomaisilta organisaatioilta infrastruktuuri, joka on tarpeen niiden tieteellisen tutkimuksen harjoittamiseksi, mikä ilmentää akateemisen vapauden heikkenemistä Unkarissa;

J.  ottaa huomioon, että tietyt unionin säädökset rajoittavat tieteellisen tutkimuksen vapautta sisällyttämällä akateemisen alan sellaisten järjestelmien piiriin, jotka on tarkoitettu ensisijaisesti sisämarkkinoiden sääntelyyn;

K.  ottaa huomioon, että ennen nimityksensä vahvistamista parlamentissa komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi poliittisissa suuntaviivoissa seuraavalle Euroopan komissiolle 2019–2024 kannattavansa parlamentin aloiteoikeutta ja sitoutui vastaamaan lainsäädäntötoimella, kun parlamentti hyväksyy päätöslauselmia, joissa pyydetään komissiota esittämään lainsäädäntöehdotuksia;

1.   vahvistaa, että unioni on sitoutunut kunnioittamaan perusoikeuksia, joihin lukeutuvat ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus, akateeminen vapaus sekä tieteellisen tutkimuksen vapaus kaikilla tieteen ja taiteen aloilla, sellaisina kuin ne on vahvistettu Euroopan unionin perusoikeuskirjassa;

2.  on tietoinen tieteellisen tutkimuksen vapauden perustavanlaatuisesta merkityksestä luonnonilmiöitä ja sosiaalisia ilmiöitä koskevan tietämyksen lisäämisessä ja siten innovoinnin, yhteiskunnan kehityksen ja unionin kansalaisten yleisen hyvinvoinnin edistämisessä niin unionin rajojen sisällä kuin ulkopuolella; muistuttaa, että tieteellisen tutkimuksen vapaus on yleismaailmallinen oikeus ja yhteinen etu, jota on sovellettava kaikkiin tieteenaloihin; korostaa, että tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin maailmanlaajuisessa kilpailussa tieteellisen tutkimuksen vapaus on edellytys uusia kilpailukykyisiä ideoita kehittävien lahjakkuuksien houkuttelemiselle; pitää tässä yhteydessä valitettavana, että Bonnin julistusta ei ole pantu konkreettisesti täytäntöön Euroopan tasolla;

3.  toteaa, että epävarmuudella on syvällinen vaikutus tieteellisen tutkimuksen vapauteen ja silti epävarmuus alalla jatkuu; puolustaa tutkijoiden oikeuksia työntekijöinä, heidän uriensa parantamista, vakaita työsopimuksia ja pääsyä kattavien sosiaaliturvajärjestelmien piiriin; katsoo, että tieteellisille tutkijoille olisi tarjottava laadukkaita työpaikkoja, kunnolliset työolot, kohtuulliset palkat ja terveelliset työpaikan olosuhteet, mukaan lukien työ- ja yksityiselämän hyvä tasapaino;

4.  korostaa, että yhtäläiset mahdollisuudet, erityisesti sukupuolten tasa-arvon osalta, ovat olennaisen tärkeitä tieteellisen tutkimuksen vapauden edistämiseksi ja sen varmistamiseksi, että kestävän ja tasapuolisen kehityksen edistämiseen liittyviin eri haasteisiin kehitellyissä ratkaisuissa otetaan huomioon erilaiset näkökulmat;

5.  korostaa uransa alkuvaiheessa olevien tutkijoiden erityisen epävarmaa tilannetta ja sitä, että uransa aloittavien tutkijoiden määrän lisäämiseksi tarvitaan mahdollisuuksia selkeämpiin ja jäsennellympiin urapolkuihin; korostaa, että tämä olisi taattava myös edistämällä avoimia rekrytointimenettelyjä, joissa ei ole puolueellisuutta tai ennakkoasenteita, ja huolehtimalla asianmukaisesta sosiaaliturvasta kaikille tutkijoille, myös jatko-opiskelijoille, jotka osallistuvat palkalliseen tutkimustoimintaan;

6.  huomauttaa, että tieteellisten tutkimusorganisaatioiden hallintoelimet määrittelevät organisaatioidensa tieteellisen tutkimuksen painopisteet; toteaa, että kun demokratiaa uhataan tieteellisissä tutkimusorganisaatioissa, myös tieteellisen tutkimuksen vapaus heikkenee; korostaa siksi akateemisen itsehallinnon merkitystä, johon olisi sisällyttävä tutkijoiden oikeus vaikuttaa oman tiedeorganisaationsa hallintoon, myös laitoksen työoloihin; korostaa, että tutkijoille kuuluvat kaikki Euroopan unionin perusoikeuskirjan 12 artiklan mukaiset oikeudet;

7.  uskoo, että tieteellisiä tutkimusorganisaatioita olisi kannustettava osallistumaan kansainväliseen yhteistyöhön kahden- ja monenvälisten suhteiden vahvistamiseksi, samalla täysin niiden institutionaalista riippumattomuutta kunnioittaen, jotta voidaan kehittää vahva tiedediplomatian osa-alue, jossa käsitellään tieteellisen tutkimuksen vapautta ja mahdollisia seuraamuksia rikkomistapauksissa;

8.  vaatii, että unionin olisi oltava turvasatama kaikille vaarassa oleville tutkijoille ja että sen olisi perustettava vaarassa oleville tutkijoille tarkoitettu eurooppalainen apurahajärjestelmä, josta myönnetään taloudellista tukea vaarassa olevien tutkijoiden tilapäiseen sijoittamiseen eurooppalaisiin tutkimusorganisaatioihin; katsoo, että tämän järjestelmän olisi myös oltava solidaarisuusmekanismi, jolla tuetaan eurooppalaisia tutkijoita, joiden tieteellisen tutkimuksen vapautta loukataan;

9.  tunnustaa Bonnin julistuksen mukaisesti, että tieteellisen tutkimuksen vapaus merkitsee avoimuutta, näkemysten vaihtoa, huippuosaamista, kansainvälisyyttä, monimuotoisuutta, tasa-arvoa, lahjomattomuutta, uteliaisuutta, vastuullisuutta ja refleksiivisyyttä;

10.  panee merkille 13. heinäkuuta 2023 annetun komission ehdotuksen neuvoston suositukseksi eurooppalaisesta kehyksestä tutkimus-, innovointi- ja yrittäjyysosaajien houkuttelemiseksi Eurooppaan ja heidän pitämisekseen Euroopassa(4) ja sen liitteessä II olevan 2 kohdan mukaisen tieteellisen tutkimuksen vapauden määritelmän;

11.  uskoo, että tieteellisen tutkimuksen vapauden on kuljettava käsi kädessä korkeimpien eettisten normien kunnioittamisen ja tieteellisen tutkimuksen lahjomattomuuden kanssa ja että sen tulisi edistää avointa tiedettä; korostaa, että tieteellisen tutkimuksen lahjomattomuus edellyttää sen rahoituksen avoimuutta ja että tieteellisen tutkimuksen vapaus velvoittaa takaamaan tämän avoimuuden yhteiskunnalle; tukee siksi voimakkaasti yhteistä käytäntöä, jonka mukaan tutkimustoiminnan rahoituslähteistä tiedotetaan avoimesti, ja kehottaa tiedeyhteisöä turvaamaan tämän käytännön;

12.  korostaa asianmukaisesti suunnitellun ja hyvin toteutetun tukikehyksen ratkaisevaa roolia, jotta voidaan tehokkaasti suojella ja edistää tieteellisen tutkimuksen vapautta kaikkialla unionissa, ottaen mahdollisimman hyvin huomioon saatavilla oleva julkinen tuki, jolla helpotetaan tiedon tuottamista, jakamista ja levittämistä julkisena hyödykkeenä, ja jotta vältetään riski, että tieteellisen tutkimuksen vapauteen puututaan tai sen riippumattomuutta heikennetään;

13.  korostaa avoimen tietämyksen merkitystä tieteellisen tutkimuksen vapauden varmistamisessa; kehottaa luomaan tehokkaasti ja avoimesti tietoa ilman keinotekoisia esteitä, jotka haittaavat tiedon saatavuutta ja levittämistä; arvioi, että unionin lainsäädännöllä on suojeltava ja edistettävä aktiivisesti tieteellisten tutkimustulosten jakamista muissa kuin kaupallisissa tarkoituksissa; korostaa, että julkisesti rahoitettujen tieteellisten tutkimusten tulokset on julkaistava avoimesti saatavilla olevissa akateemisissa julkaisuissa ja että tulosten on oltava helposti kaikkien saatavilla;

14.  on huolissaan tämän perusoikeuden viimeaikaisesta taantumisesta unionissa, sillä kyseinen oikeus on poliittisen vapauden ja yhteiskunnallisen osallistumisen kannalta olennainen ja sen taantuminen uhkaa horjuttaa toimivan ja kilpailukykyisen eurooppalaisen tutkimusalueen kehittämistä;

15.  panee merkille, että 30. syyskuuta 2020 annetussa komission tiedonannossa ”Uusi eurooppalainen tutkimusalue tutkimusta ja innovointia varten” vahvistetaan, että eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttaminen edellyttää tieteellisen tutkimuksen vapauden täysimääräistä kunnioittamista, mihin sisältyy muun muassa puuttumattomuus tutkimusohjelmiin, institutionaalinen riippumattomuus ja riittävä rahoitus sekä tarvittavat resurssit tutkimustulosten levittämiseen;

16.  on erittäin huolissaan siitä, että komissio ei tiedonannossaan käyttämistään vahvoista sanavalinnoista huolimatta ole onnistunut käyttämään oikeudellista toimivaltaansa suojellakseen tätä vapautta unionissa; vahvistaa, että unioni on sitoutunut kunnioittamaan perusoikeuksia, joihin lukeutuvat ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus, akateeminen vapaus sekä tieteellisen tutkimuksen ja taiteen vapaus, sellaisina kuin ne on vahvistettu Euroopan unionin perusoikeuskirjassa; on erittäin huolissaan siitä, että tutkimuksen vapauteen kohdistuu moraalisia ja poliittisia paineita;

17.  kehottaa komissiota ryhtymään kaikkiin sen valtuuksien rajoissa oleviin toimiin tieteellisen tutkimuksen vapauden suojelemiseksi ja edistämiseksi unionissa ja sen varmistamiseksi, että tutkimusten etiikkaa ja lahjomattomuutta ei vaaranneta, myös käyttämällä oikeudellista toimivaltaansa tämän perusoikeuden taantumisen estämiseksi; kehottaa komissiota edistämään ja rahoittamaan aktiivisesti tieteellistä moniarvoisuutta tukemalla hankkeita kaikilla tieteellisen tutkimuksen aloilla;

18.  kehottaa jäsenvaltioita kunnioittamaan täysin ja puolustamaan tieteellisen tutkimuksen vapautta ja varmistamaan, että kaikki yleisen edun nimissä tehdyt toimet, esimerkiksi kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamiseksi, luottamuksellisten tietojen paljastumisen estämiseksi tai tuomioistuinten arvovallan ja puolueettomuuden varmistamiseksi tehdyt toimet, eivät perusteettomasti rajoita tieteellisen tutkimuksen vapautta;

19.  korostaa, että eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttaminen edellyttää tieteellisen tutkimuksen vapauden asianmukaista kunnioittamista ja aktiivista edistämistä kaikkialla unionissa ja uskoo, että kaikki pyrkimykset heikentää tätä vapautta tai olla edistämättä sitä aktiivisesti vaikuttavat kielteisesti kilpailukykyisen ja innovatiivisen eurooppalaisen tutkimusalueen kehittämiseen; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota lisäämään tiedeyhteisön toimintamahdollisuuksia sen kannalta merkityksellisten tietojen saatavuudessa, käytössä ja levittämisessä, myös hyödyntämällä avoimen lähdekoodin digitaalisia välineitä;

20.  panee huolestuneena merkille, että komissio ei ole onnistunut käyttämään perussopimusten mukaista oikeudellista toimivaltaansa suojellakseen tieteellisen tutkimuksen vapautta yhtenä unionin kansalaisten perusoikeutena ja katsoo, että velvollisuutta ylläpitää oikeusvaltioperiaatetta unionissa on siten vakavasti laiminlyöty; kehottaa komissiota ryhtymään välittömiin toimiin tilanteen korjaamiseksi;

21.  kehottaa Eurooppa-neuvostoa tukemaan tieteellisen tutkimuksen vapauden suojelua ja edistämistä ja varmistamaan, että tätä perusoikeutta kunnioitetaan asianmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa;

22.  kehottaa tunnustamaan tarpeen ottaa käyttöön lisää julkisia varoja riippumattoman tieteellisen tutkimuksen rahoittamiseksi, jotta vältetään siihen puuttuminen vilpillisten tavoitteiden edistämiseksi tai tutkimusten menetelmiin tai tuloksiin vaikuttamiseksi;

23.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään yleistä tietoisuutta tieteellisen tutkimuksen vapauden merkityksestä koulutuksen ja kansalaisviestinnän kautta sekä tukemalla tiedejournalismia;

24.  pyytää komissiota tekemään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 182 artiklan 5 kohdan, luettuna yhdessä 179 artiklan 1 kohdan kanssa, nojalla ehdotuksen tieteellisen tutkimuksen vapautta koskevaksi säädökseksi liitteenä olevien suositusten mukaisesti tämän vapauden takaamiseksi, suojelemiseksi ja edistämiseksi tutkimusorganisaatioiden tasolla tutkijoiden koko uran ajan;

25.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä liitteenä olevat suositukset komissiolle, neuvostolle ja jäsenvaltioiden parlamenteille.

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/695, annettu 28. huhtikuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 1). (2) STOAn tutkimus akateemisen vapauden tilanteesta EU:n jäsenvaltioissa ja katsaus tosiasiallisiin suuntauksiin ja kehitykseen (3) Unionin tuomioistuimen tuomio 6.10.2020, Euroopan komissio v. Unkari, C-66/18, ECLI:EU:C:2020:792. (4) COM(2023)0436

PYYDETYN EHDOTUKSEN SISÄLTÖÄ KOSKEVAT SUOSITUKSET

Tieteellisen tutkimuksen vapauden määrittely

1.  Tieteellisen tutkimuksen vapaus on olennainen osa akateemista vapautta ja tieteen lahjomattomuutta Euroopassa, mutta sillä on myös itsenäinen arvo, kuten Euroopan unionin perusoikeuskirjan 13 artiklassa oleva nimenomainen viittaus osoittaa.

2.  Tieteellisen tutkimuksen vapaus antaa yksittäisille tutkijoille oikeuksia, tieteellisille tutkimusorganisaatioille oikeuksia sekä velvollisuuksia ja viranomaisille velvollisuuksia.

3.  Koska tieteellisen tutkimuksen vapauden käyttöön liittyy velvollisuuksia ja vastuuta, se voidaan asettaa sellaisten muodollisuuksien, ehtojen, rajoitusten ja rangaistusten alaiseksi, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamiseksi, luottamuksellisten tietojen paljastumisen estämiseksi tai tuomioistuinten arvovallan ja puolueettomuuden varmistamiseksi.

Tieteellisen tutkimuksen vapautta voidaan rajoittaa myös erityisten tutkimusolosuhteiden tai toiminnallisten rajoitusten seurauksena. Tieteellisen tutkimuksen vapaus on asetettava huolellisesti tasapainoon muihin oikeutettuihin etuihin, kuten oikeutettujen kilpailuetujen saamiseen ja teollis- ja tekijänoikeuksien suojaan, nähden. Tällaisten rajoitusten ei kuitenkaan tulisi olla ristiriidassa niiden tunnustettujen eettisten periaatteiden ja käytänteiden kanssa, joita tutkijoiden on noudatettava.

4.  Ehdotuksen olisi perustuttava Bonnin julistuksessa esitettyyn ja eurooppalaisesta kehyksestä tutkimus-, innovointi- ja yrittäjyysosaajien houkuttelemiseksi Eurooppaan ja heidän pitämisekseen Euroopassa annetun neuvoston suosituksen liitteessä II olevan 2 kohdan mukaiseen määritelmään tieteellisen tutkimuksen vapaudesta.

Tutkijoiden vapaus

5.  Tutkijan määritelmän olisi oltava laaja niin, että se vastaa ehdotusta neuvoston suositukseksi eurooppalaisesta kehyksestä tutkimus-, innovointi- ja yrittäjyysosaajien houkuttelemiseksi Eurooppaan ja heidän pitämisekseen Euroopassa.

6.  Tieteellisen tutkimuksen vapaus merkitsee yksittäisten tutkijoiden oikeutta määritellä vapaasti tutkimuskysymykset, valita ja kehittää teorioita, kerätä empiiristä aineistoa, käyttää luotettavia tieteellisiä tutkimusmenetelmiä, säilyttää tieteen lahjomattomuus, kyseenalaistaa vanhoja totuuksia, julkaista ja viestiä vapaasti sekä ehdottaa uusia ideoita ja teorioita ja jakaa niitä vapaasti.

7.  Yksittäisten tutkijoiden oikeuksiin kuuluvat ainakin seuraavat:

a)  oikeus osallistua heitä edustaviin ammatillisiin tai akateemisiin järjestöihin;

b)  oikeus päästä ilmaiseksi käsiksi julkisiin tietoihin ja saada yksityistä tietoa, jota tarvitaan tieteellisiä tarkoituksia varten, ottaen huomioon tiedon haltijoiden oikeudet ja tiedon luonne/arkaluontoisuus;

c)  oikeus pitää tietyt tiedot tai data sekä niiden lähde tai päiväys luottamuksellisina eettisten ja tieteellisten normien noudattamiseksi sekä tieteellisten tai muiden oikeutettujen tavoitteiden saavuttamiseksi;

d)  oikeus julkaista, jakaa, levittää ja viestiä avoimesti sekä sisäisesti että ulkoisesti, oikeus puhua vapaasti ja kriittisesti tutkimuslaitosten työstä ja politiikasta sekä tutkimusten tuloksista ja tiedoista ilman pelkoa kostotoimista.

e)  oikeus määritellä vapaasti tutkimusaiheita, valita, kehittää ja kerätä empiiristä aineistoa sekä olla vuorovaikutuksessa muiden tutkijoiden kanssa.

8.  Yksittäisten tutkijoiden olisi voitava nauttia näitä yksilöllisiä oikeuksia ilman pelkoa kostotoimista.

Tieteellisten tutkimusorganisaatioiden oikeudet ja velvollisuudet

9.  Jotta tieteellisen tutkimuksen vapaus voidaan taata tutkijoille, tieteellisillä tutkimusorganisaatioilla olisi tosiasiallisesti oltava institutionaalinen itsemääräämisoikeus. Vaikka institutionaalinen itsemääräämisoikeus on tutkijoiden kannalta tieteellisen tutkimuksen vapauden ja tutkimuksen itsehallinnollisen luonteen ennakkoedellytys, se ei lähtökohtaisesti ole alisteinen yksittäisten tutkijoiden oikeuksille. Sen lisäksi, että institutionaalisella itsemääräämisoikeudella suojellaan tieteellisen tutkimuksen vapautta, sitä tarvitaan myös tiedealan toiminnan turvaamiseen. Sen vuoksi ehdotuksessa olisi löydettävä huolellinen tasapaino yksittäisen tutkijan oikeuksien ja institutionaalisen itsemääräämisoikeuden välillä.

10.  Tieteellisillä tutkimusorganisaatioilla olisi oltava vapaus osallistua kansainväliseen yhteistyöhön.

11.  Tutkimusorganisaatioiden on institutionaalisen itsemääräämisoikeutensa puitteissa tarjottava avoimet, oikeudenmukaiset ja huippuosaamiseen perustuvat menettelyt tutkimusalan uria varten.

12.  Institutionaalisen itsemääräämisoikeuden vahvistamisessa on otettava huomioon tutkimuslaitoksen organisatorinen, taloudellinen ja tieteellinen riippumattomuus sekä riippumattomuus henkilöstön valinnassa.

13.  Institutionaalinen itsemääräämisoikeus on vahvasti sidoksissa organisaation toimintakontekstiin, ja se voidaan saavuttaa monin eri tavoin erilaisin riippumattomuustekijöiden yhdistelmin. Kaikkien näiden eri osatekijöiden ei tarvitse yhdenmukaisesti täyttyä, jotta institutionaalinen itsemääräämisoikeus toteutuisi. Sen vuoksi ehdotukseen sisältyvän institutionaalisen itsemääräämisoikeuden määritelmän ei pitäisi olla staattinen, vaan sen pitäisi pikemminkin mahdollistaa mukautuminen erilaisiin kansallisiin, alueellisiin ja institutionaalisiin olosuhteisiin erityisesti siten, että institutionaalisen itsemääräämisoikeuden eri näkökohtia voidaan painottaa eri tavoin ja arvottaa niitä asteittain binaarisen mallin sijaan.

14.  Institutionaalinen itsemääräämisoikeus edellyttää, että tutkimusorganisaatiot velvoitetaan tarjoamaan tieteellisille tutkijoille jonkinlainen osallistumismahdollisuus päätöksentekoon.

15.  Siihen sisältyy oikeus esittää julkisesti huomioita organisaation ja järjestelmän hallinnosta ilman pelkoa kostotoimista. Lisäksi tähän lukeutuu tutkimusorganisaatioiden velvollisuus luoda avoin keskustelukulttuuri. Käytössä on myös oltava tehokkaita menettelyjä väärinkäytöksistä ilmoittamiseksi ja menettelyjä, joilla suojellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/1937(1) vahvistettujen vaatimusten mukaisesti henkilöitä, jotka ilmoittavat väärinkäytöksistä tai akateemisten normien tai eettisten normien rikkomisesta, sekä yksityisyyden suojaan ja syyttömyysolettamaan perustuvia diskreettejä menettelyjä ilmoitettujen väärinkäytösten käsittelemiseksi.

Julkishallinnon elinten velvoitteet

16.  Jäsenvaltioissa toimivilla hallintoelimillä olisi kaikilla hallinnon tasoilla, myös unionin toimielimissä, virastoissa ja elimissä, oltava velvollisuus kunnioittaa, suojella ja edistää tieteellisen tutkimuksen, myös institutionaalisen itsemääräämisoikeuden, vapautta sekä varmistaa sen toteutuminen.

17.  Tieteellisen tutkimuksen vapauden kunnioittaminen tarkoittaa sitä, että julkishallinnon elimet pidättyvät mielivaltaisesta puuttumisesta tieteellisen tutkimuksen vapauteen eivätkä aseta sille perusteettomia rajoituksia ja pidättäytyvät osallistumasta aktiivisesti tämän oikeuden loukkaamiseen tai olemasta osallisina sellaisessa.

18.  Tieteellisen tutkimuksen vapauden suojeleminen merkitsee sitä, että julkishallinnon elimillä on velvollisuus toteuttaa aktiivisia toimenpiteitä suojatakseen tieteellisen tutkimuksen vapauden eri ulottuvuuksia kolmansien osapuolten perusteettomalta häirinnältä.

19.  Tieteellisen tutkimuksen vapauden varmistaminen tarkoittaa sitä, että julkishallinnon elinten on aktiivisesti luotava kaikki ne edellytykset, joita tarvitaan tämän vapauden kaikkien osa-alueiden toteutumiselle, mukaan lukien instituutionaalinen itsemääräämisoikeus. Tämä tarkoittaa myös toimintapolitiikan laatimista kestävien tutkimusalan urien ja laadukkaiden työpaikkojen tarjoamiseksi kaikissa uravaiheissa sekä pitkäaikaista, luotettavaa ja vakaata institutionaalista rahoitusta.

20.  Tieteellisen tutkimuksen vapauden edistäminen merkitsee sitä, että julkishallinnon elinten on aktiivisesti tehtävä kolmansiin osapuoliin suuntautuvaa työtä, jolla edistetään tieteellisen tutkimuksen vapauden kunnioittamista ja suojelua sekä varmistetaan sen toteutuminen, ja sitä, että julkishallinnon elinten on mahdollisesti luovuttava yhteistyöstä sellaisten kolmansien osapuolten kanssa, jotka eivät noudata samoja periaatteita ja arvoja.

Yleisiä huomioita

21.  Lainsäädäntöehdotuksessa olisi otettava huomioon, että tieteellisen tutkimuksen vapautta on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti, myös siltä osin, että tähän vapauteen ei puututa ja että sen toteutumisedellytykset ovat olemassa. Hallitukset eivät saisi perusteettomasti puuttua tieteelliseen tutkimukseen, ja tarvitaan vahva tiedeyhteisö ja tieteelliseen tietoon avoimesti suhtautuva yhteiskunta, jotta tieteellisen tutkimuksen vapaus voi toteutua.

Viranomaisten velvollisuutena olisi tutkia tieteellisen tutkimuksen vapauteen väitetysti kohdistuneet rikkomukset ja saattaa rikkomuksiin syyllistyneet vastuuseen.

22.  Lainsäädäntöehdotukseen olisi sisällyttävä seurantajärjestelmän luominen tieteelliseen tutkimukseen kohdistuvista havaituista rikkomuksista ilmoittamista varten.

23.  Lainsäädäntöehdotuksessa olisi otettava huomioon, että vaikka tieteellisen tutkimuksen vapaudella on itsenäinen arvonsa, nykyaikaisissa yliopistoissa tieteellisen tutkimuksen vapaus on erottamaton osa opetusvapautta. Tämä tarkoittaa, että kun otetaan huomioon ehdotuksen oikeusperusta ja unionin tutkimusalan ydinosaaminen ja kun otetaan asianmukaisesti huomioon unionin rajallinen toimivalta antaa koulutusta koskevaa lainsäädäntöä, ehdotuksella olisi pyrittävä suojelemaan tutkimusten mahdollisimman laajaa sisäistä levittämistä.

24.  Ehdotetun säädöksen olisi oltava oikeudellisesti sitova kaikkialla unionissa. Ehdotuksella olisi pyrittävä luomaan oikeudellinen kehys, joka tarjoaa riittävää joustavuutta oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainottamiseksi tapauskohtaisesti ja jota voidaan soveltaa kaikkialla unionissa huolimatta siitä huomattavasta moninaisuudesta, jonka kansalliset ja alueelliset tieteellisen tutkimuksen järjestelmät muodostavat. Sen olisi luotava lähtökohta tieteellisen tutkimuksen vapautta koskevien oikeudellisten vähimmäisvaatimusten kehittämiselle eurooppalaisten tuomioistuinten, myös Euroopan unionin tuomioistuimen, oikeuskäytännön avulla.

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937, annettu 23. lokakuuta 2019, unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (EUVL L 305, 26.11.2019, s. 17).