Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (COM(2023)0432),

–  ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Chilen tasavallan väliseksi laajennetuksi puitesopimukseksi,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Chilen tasavallan laajennettuun puitesopimukseen sisältyvän kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin määräyksiin liittyvän yhteisen julkilausuman, jäljempänä ’yhteinen julkilausuma’, joka on liitetty laajennettuun puitesopimukseen,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin ja Chilen tasavallan välisen väliaikaisen kauppasopimuksen,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Chilen välisen assosiaatiosopimuksen(1), joka tuli voimaan 1. maaliskuuta 2005 ja joka korvataan laajennetulla puitesopimuksella,

–  ottaa huomioon viinien kauppaa koskevan sopimuksen sekä väkevien alkoholijuomien ja maustettujen juomien kauppaa koskevan sopimuksen, jotka olivat aiemmin assosiaatiosopimuksen liitteinä ja jotka otetaan osaksi laajennettua puitesopimusta,

–   ottaa huomioon neuvoston 13. marraskuuta 2017 antamat ja 22. tammikuuta 2018 julkaistut neuvotteluohjeet Chilen kanssa tehtävästä uudistetusta assosiaatiosopimuksesta käytäviä neuvotteluja varten,

–  ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2018 antamansa suosituksen neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle EU:n ja Chilen uudistettua assosiaatiosopimusta koskevista neuvotteluista(2),

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta 2017 antamansa suosituksen neuvostolle, komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle EU:n ja Chilen assosiaatiosopimuksen kauppapilarin nykyaikaistamista koskevista neuvotteluista(3),

–  ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2023 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon Euroopan taloudellisen turvallisuuden strategiasta (JOIN(2023)2020),

–  ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2023 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”Uusi toimintasuunnitelma EU:n suhteille Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kanssa” (JOIN(2023)0017),

–  ottaa huomioon 22. kesäkuuta 2022 annetun komission tiedonannon ”Kauppakumppanuuksien voima: yhdessä vihreän ja oikeudenmukaisen talouskasvun puolesta” (COM(2022)0409),

–  ottaa huomioon 1. joulukuuta 2021 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”Global Gateway” (JOIN(2021)0030),

–  ottaa huomioon 18. helmikuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Kauppapolitiikan uudelleentarkastelu – Avoin, kestävä ja määrätietoinen kauppapolitiikka” (COM(2021)0066),

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” (COM(2019)0640),

–  ottaa huomioon 6. lokakuuta 2022 antamansa päätöslauselman komission suorittaman kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan 15-kohtaisen toimintasuunnitelman uudelleentarkastelun tuloksista(4),

–  ottaa huomioon 23. kesäkuuta 2022 antamansa päätöslauselman EU:n kansainvälisen investointipolitiikan tulevaisuudesta(5),

–  ottaa huomioon 24. toukokuuta 2017 tehdyn vaikutustenarvioinnin, joka liitettiin yhteiseen suositukseen neuvoston päätökseksi luvan antamisesta Euroopan komissiolle ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle aloittaa neuvottelut ja käydä neuvotteluja uudistetusta assosiaatiosopimuksesta Chilen kanssa (SWD(2017)0173),

–  ottaa huomioon 7. toukokuuta 2019 tehdyn kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnin, joka tehtiin Chilen kanssa tehdyn assosiaatiosopimuksen kauppaa koskevan osan uudistamisesta käytävien neuvottelujen tukemiseksi,

–  ottaa huomioon Brysselissä 17.–18. heinäkuuta 2023 pidetyn EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön (CELAC) huippukokouksen julkilausuman,

–  ottaa huomioon komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ja Chilen presidentin Gabriel Boricin 14. kesäkuuta 2023 antaman julkilausuman,

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 2. maaliskuuta 2022 antaman päätöslauselman ES-11/1 hyökkäyksestä Ukrainaa vastaan (”Aggression against Ukraine”),

–  ottaa huomioon biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen ja sen puitteissa vuonna 2022 hyväksytyn Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen,

–  ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen (UNFCCC) ja Pariisin sopimuksen, joka hyväksyttiin UNFCCC:n sopimuspuolten 21. konferenssissa 12. joulukuuta 2015,

–  ottaa huomioon YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen,

–  ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimukset ja erityisesti alkuperäis- ja heimokansoja koskevan ILO:n yleissopimuksen nro 169,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan tilapäisen valtuuskunnan 19. ja 20. kesäkuuta 2023 ja kansainvälisen kaupan valiokunnan tilapäisen valtuuskunnan 23.–25. toukokuuta 2022 Chileen tekemien vierailujen päätelmät,

–  ottaa huomioon Brysselissä 18. heinäkuuta 2023 allekirjoitetun Euroopan unionin ja Chilen tasavallan välisen yhteisymmärryspöytäkirjan kestäviä raaka-aineiden arvoketjuja koskevasta strategisesta kumppanuudesta,

–  ottaa huomioon 28. syyskuuta 2023 annetun Euroopan unionin jäsenvaltioiden sisäministerien ja Latinalaisen Amerikan sisäisen turvallisuuden komitean jäsenvaltioiden turvallisuudesta vastaavien ministerien yhteisen julistuksen (EU:n ja CLASIn yhteinen julistus),

–  ottaa huomioon Chilen hallituksen 20. huhtikuuta 2023 esittelemän kansallisen litiumstrategian,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen unionin ulkoista toimintaa koskevan V osaston,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 91 artiklan, 100 artiklan 2 kohdan ja 212 artiklan yhdessä sen 218 artiklan kanssa,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 5 kohdan,

–  ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan ja kansainvälisen kaupan valiokunnan väliaikaisen mietinnön (A9‑0017/2024),

A.  ottaa huomioon, että nykyisen kansainvälisen epävakauden vuoksi EU:n on tehostettava kumppanuuksiaan sen arvot jakavien demokraattisten ja samanmielisten maiden kanssa, jotta se voi vahvistaa avointa strategista riippumattomuuttaan, monipuolistaa toimitusketjujaan, turvata kriittisten raaka-aineiden saannin ja tehdä yhteistyötä kaikilla monenvälisillä foorumeilla ja suojella tällä tavoin sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä, joka perustuu rauhaan, oikeusvaltioperiaatteeseen ja kestävään kehitykseen;

B.  ottaa huomioon, että Chile ja EU ovat läheisiä kumppaneita alueellisten ja maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemisessa ja että niitä yhdistävät yhteiset yleismaailmalliset arvot, kuten demokratia ja ihmisoikeudet, ja läheiset kulttuuriset, inhimilliset taloudelliset ja poliittiset siteet; ottaa huomioon, että Chile on EU:n tärkeä ja luotettava kumppani;

C.  ottaa huomioon, että uudistettu EU:n ja Chilen välinen laajennettu puitesopimus, jäljempänä ’sopimus’, edistää yhteisiä arvoja ja periaatteita ja että sillä on mahdollisuus vahvistaa huomattavasti Chilen ja EU:n välistä yhteistyötä, laajentaa sitä uusille aloille ja tarjota molemminpuolista tukea uusiin maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi;

D.  ottaa huomioon, että EU:n Global Gateway -strategiaan kuuluu kaksi Chilen kanssa toteutettavaa merkittävää hanketta: vihreän vedyn kehittämistä Chilessä koskeva Team Europe -aloite, jonka alustava budjetti on 225 miljoonaa euroa, ja kriittisten raaka-aineiden arvoketjujen kehittämistä koskeva aloite litiumin ja kuparin hankintaa varten;

E.  ottaa huomioon, että Brysselissä järjestettiin 28. syyskuuta 2023 EU:n ja Latinalaisen Amerikan sisäisen turvallisuuden komitean (CLASI), jossa myös Chile on mukana, välinen ministerikokous, jonka päätteeksi hyväksyttiin yhteinen julkilausuma tarpeesta lisätä yhteistyötä turvallisuuden ja laittoman huumausainekaupan torjunnan alalla;

F.  ottaa huomioon, että EU on Chilen kolmanneksi suurin kauppakumppani ja kaikkein suurin suorien ulkomaisten investointien lähde; ottaa huomioon, että EU:n ja Chilen assosiaatiosopimus, joka on ollut voimassa vuodesta 2003, on laajentanut merkittävästi kahdenvälistä kauppaa ja että sitä on nyt nykyaikaistettava, jotta se vastaisi kansainvälisiä normeja; ottaa huomioon, että EU ja Chile ovat sitoutuneet edistämään avointa ja kestävää sääntöihin ja arvoihin perustuvaa monenvälistä kauppajärjestelmää, jonka ytimessä on Maailman kauppajärjestö (WTO);

G.  ottaa huomioon, että Chile on yksi maailman avoimimmista talouksista ja että se on vahvasti riippuvainen kansainvälisestä kaupasta; ottaa huomioon, että Chilen talous kuuluu Latinalaisen Amerikan vauraimpiin, mutta sosioekonominen eriarvoisuus on edelleen yleistä;

H.  ottaa huomioon, että YK:n viimeisimpien raporttien(6) mukaan Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen osuus maailmanlaajuisesta teollisuustuotteiden viennistä ei ole ylittänyt viittä prosenttia viimeisten 20 vuoden aikana, mikä osoittaa, että alueella on jatkuva ja kasvava kauppavaje teollisuustuotteiden viennissä;

I.  ottaa huomioon, että Chilessä on eräät maailman parhaimmista luonnonolosuhteista vihreän vedyn tuotantoa varten; ottaa huomioon, että Chilen hallitus on hyväksynyt kunnianhimoisen vihreää vetyä koskevan strategian, jonka tavoitteena on, että Chilestä tulee yksi maailman suurimmista vihreän vedyn tuottajista;

J.  ottaa huomioon, että litium on strateginen raaka-aine; ottaa huomioon, että Chile on maailman toiseksi suurin litiumin tuottaja ja että sillä on maailman suurimmat litiumvarannot; ottaa huomioon, että Chile on jo nyt EU:n ylivoimaisesti suurin litiumin toimittaja; ottaa huomioon, että Chile on myös maailman suurin kuparin tuottaja; ottaa huomioon, että Chilen hallitus on hyväksynyt kunnianhimoisen litiumstrategian, jonka tavoitteena on lisätä Chilen litiumintuotantoa; toteaa, että on sekä Chilen että EU:n edun mukaista edistää Chilen kykyä kehittää omaa teollista kapasiteettiaan tällä alalla erityisesti tuottamalla lisäarvoa raaka-aineiden kotimaisen jalostuksen ja muuntamisen avulla;

K.  ottaa huomioon, että maatalous ja kaivostoiminta ovat Chilen talouden keskeisiä aloja; ottaa huomioon, että kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa todettiin, että litiumin louhinta Chilessä on keskittynyt vesipulasta kärsiville alueille, jotka ovat enimmäkseen maaseutuyhteisöjen ja alkuperäisväestön asuttamia; toteaa, että hallitsemattomalla ja kestämättömällä kaivos- ja maataloustuotannon kasvulla voi olla kielteisiä vaikutuksia; toteaa, että näitä riskejä on torjuttava huolellisesti ja seurattava tarkasti;

L.  katsoo, että kauppa- ja investointipolitiikalla olisi edistettävä sosiaalisten, ympäristöön liittyvien ja eläinten hyvinvointia koskevien normien tiukentamista ja varmistettava perusoikeuksien, mukaan lukien paikallisyhteisöjen ja alkuperäiskansojen oikeuksien, riittävää ruoan ja veden saantia koskevan oikeuden ja maaseudulla työskentelevien talonpoikien ja muiden ihmisten oikeuksien täysimääräinen kunnioittaminen; ottaa huomioon, että EU:n kauppaa ja kestävää kehitystä koskevalla lähestymistavalla pyritään edistämään ILO:n vahvistamien työntekijöiden keskeisten oikeuksien ja Pariisin sopimuksen tehokasta täytäntöönpanoa;

M.  ottaa huomioon, että EU on uudistanut sijoitussuojaa koskevia määräyksiä, korvannut investoijien ja valtion välisen riitojenratkaisumenettelyn investointituomioistuinjärjestelmällä ja käynnistänyt monenvälisiä neuvotteluja investointituomioistuimesta, mitkä ovat merkittäviä askelia oikeaan suuntaan kohti nykyaikaistettua ja kestävää sijoituspolitiikkaa; ottaa huomioon, että investointituomioistuinjärjestelmällä korvataan vanhat kahdenväliset sijoitussuojasopimukset, jotka Chile on tehnyt 16 EU:n jäsenvaltion kanssa;

N.  panee merkille, että neuvosto julkisti kaikki sopimuksen neuvotteluohjeet, mikä on ensimmäinen kerta, kun se tekee näin poliittisia ja kaupallisia kysymyksiä kattavan sopimuksen osalta, vastaten tällä tavoin pyyntöihin lisätä avoimuutta ja tiedottaa paremmin neuvottelujen sisällöstä ja tavoitteista;

Alueiden välinen yhteistyö

1.  korostaa EU:n sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden välisten vahvojen alueiden välisten suhteiden geopoliittista merkitystä sekä sitä, että on poliittisesti tärkeää varmistaa EU:n ja Chilen väliset vakaat kahdenväliset suhteet, jotka perustuvat muun muassa assosiaatiosopimuksen uudistamiseen; korostaa sopimuksen geopoliittista arvoa, kun otetaan huomioon muiden toimijoiden, kuten Kiinan, läsnäolo;

2.  suhtautuu myönteisesti heinäkuussa 2023 pidettyyn EU:n ja CELACin huippukokoukseen ja sitoumukseen syventää edelleen tätä strategista kumppanuutta, joka perustuu yhteisiin arvoihin ja periaatteisiin sekä historiallisiin, kielellisiin, kulttuurisiin ja sosiaalisiin siteisiin; korostaa säännöllisen alueiden välisen vuoropuhelun merkitystä ja arvostaa Chilen rakentavaa roolia tässä alueiden välisessä vuoropuhelussa sekä monenvälisellä tasolla;

3.  korostaa, että EU:n Latinalaisen Amerikan ja Karibian aluetta koskeva strategia on pantava nopeasti täytäntöön yhteisten painopisteiden pohjalta; korostaa, että on tärkeää yhdistää voimat CELAC-maiden kanssa rauhan ja turvallisuuden, demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeuksien ja kehityksen edistämiseksi ja varmistamiseksi sekä ilmastonmuutoksen, biodiversiteettikriisin, maahanmuuton, sukupuolistuneen väkivallan ja korruption kaltaisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi;

4.  suhtautuu myönteisesti ilmoitukseen 45 miljardin euron rahoituspaketista, jolla tuetaan oikeudenmukaista vihreää siirtymää, osallistavaa digitaalista muutosta, inhimillistä kehitystä ja terveysjärjestelmän muutosjoustavuutta Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella, ja pitää erityisen myönteisenä, että Chilen vihreän vedyn rahaston kehittämishanke on edistynyt merkittävästi; kehottaa panemaan nopeasti täytäntöön EU:n Global Gateway -investointiohjelman Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella Team Europe -lähestymistavan pohjalta;

5.  toteaa, että Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kumppanien tuki on ollut ja on edelleen hyvin arvokasta, kun on kyse Venäjän perusteetonta, provosoimatonta ja lainvastaista hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan koskevista äänestyksistä YK:n yleiskokouksessa; pitää myönteisenä, että Chile äänesti niiden YK:n yleiskokouksen päätöslauselmien puolesta, joissa tuomitaan Venäjän hyökkäys Ukrainaa vastaan; arvostaa Chilen Ukrainalle antamaa humanitaarista apua sekä Chilen asiantuntijoiden valmiutta osallistua miinanraivaukseen Ukrainan alueilla; kannustaa Chileä liittymään länsimaiden käyttöön ottamiin Venäjän vastaisiin rajoittaviin toimenpiteisiin;

Poliittinen vuoropuhelu ja alakohtainen yhteistyö

6.  korostaa, että Chile on EU:n keskeinen kumppani Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella ja että se jakaa demokraattiset arvot ja sillä on monia yhteisiä etuja EU:n kanssa;

7.  toteaa, että vuonna 2002 tehty EU:n ja Chilen assosiaatiosopimus on ollut menestystarina, koska se tarjoaa selkeän oikeudellisen kehyksen säännölliselle vuoropuhelulle ja mahdollistaa keskustelun monista yhteisiä etuja koskevista aloista;

8.  panee tyytyväisenä merkille, että sopimus heijastaa monia parlamentin ennen sopimusneuvotteluja antamia suosituksia;

9.  pitää myönteisenä, että parlamentaarinen diplomatia tunnustetaan Chilen kanssa käytävän poliittisen vuoropuhelun yhdeksi pilariksi; antaa tunnustusta Chilen keskeiselle roolille Andien parlamentissa sekä EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarisessa edustajakokouksessa;

10.  korostaa, että sopimuksessa on tärkeää torjua kaikenlaisia ihmisoikeusloukkauksia ja tehdä tehokkaasti loppu alkuperäiskansojen, siirtotyöläisten, vammaisten henkilöiden, hlbti-henkilöiden ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden kaikenlaisesta syrjinnästä; pitää myönteisenä, että sopimus sisältää määräyksiä demokratian periaatteista, ihmisoikeuksista ja oikeusvaltioperiaatteesta; korostaa ihmisoikeuksia koskevien sitoumusten täytäntöönpanokelpoisuuden merkitystä;

11.  toistaa, että on tärkeää suojella alkuperäiskansojen oikeuksia kansainvälisten sopimusten, kuten alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan YK:n julkistuksen ja ILO:n yleissopimuksen nro 169 mukaisesti, mukaan lukien paikallisyhteisöjen ja alkuperäiskansojen vapaan ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen kunnioittaminen;

12.  korostaa, että on tärkeää kunnioittaa ja vaalia sosiaalisia ja ympäristöstandardeja; korostaa tässä yhteydessä, että muun muassa ihmisoikeuksien puolustajien ja väärinkäytösten paljastajien rooli on ratkaisevan tärkeä ja että heitä on suojeltava;

13.  korostaa, että sopimuksen avulla voidaan vahvistaa huomattavasti Chilen ja EU:n välistä yhteistyötä ja edistää sitä uusilla aloilla kyberrikollisuudesta, rahanpesun torjunnasta ja terrorismin rahoituksesta aina napa-alueita koskeviin kysymyksiin liittyvään yhteistyöhön;

14.  pitää myönteisenä, että sopimuksessa määrätään tehostetusta poliittisesta yhteistyöstä ulko- ja turvallisuusasioissa geopoliittisten haasteiden edessä erityisesti joukkotuhoaseiden leviämisen torjumiseksi;

15.  korostaa, että yhteistyö kansainvälisten kumppanien kanssa on keskeinen pilari EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa; pitää myönteisenä EU:n ja Chilen kahdenvälisen turvallisuus- ja puolustusvuoropuhelun käynnistämistä; kehottaa syventämään puolustus- ja turvallisuusyhteistyötä Chilen kanssa, myös strategisen kompassin puitteissa; arvostaa sitä, että Chile on osallistunut vuodesta 2004 lähtien Bosnia ja Hertsegovinan sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon (Althea-operaatio);

16.  panee merkille, että osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä ja vaihtavansa näkemyksiä laillisen ja laittoman muuttoliikkeen alalla; katsoo, että parhaiden käytäntöjen vaihto on erittäin hyödyllinen väline; panee merkille, että Chile on merkittävä kohde muista Latinalaisen Amerikan maista, erityisesti Venezuelasta, tuleville maahanmuuttajille; antaa tunnustusta Chilen hallituksen pyrkimyksille kotouttaa maahanmuuttajaväestö; tunnustaa Chilen tärkeän roolin Quiton prosessin väliaikaisena puheenjohtajana Venezuelan muuttoliikekriisiin liittyvien alueellisten toimien koordinoinnissa;

17.  on huolissaan järjestäytyneen rikollisuuden ja huumekaupan lisääntymisestä Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla, yhä merkittävämmästä huumekaupasta Chilessä sekä alueelta EU:hun salakuljetettujen laittomien huumausaineiden ennennäkemättömistä määristä; kehottaa lisäämään huomattavasti alueiden välistä yhteistyötä näiden uhkien torjumiseksi; pitää tärkeänä, että sopimus sisältää järjestäytyneen rikollisuuden ja huumausainekaupan torjuntaan liittyvää yhteistyötä koskevia määräyksiä yhdennetyn, näyttöön perustuvan ja tehokkaan lähestymistavan varmistamiseksi;

18.  korostaa, että sekä EU että Chile ovat sitoutuneet saavuttamaan ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä; suhtautuu myönteisesti sitoumukseen vahvistaa yhteistyötä ilmastokriisin torjumiseksi ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) mukaisesti ja panna tehokkaasti täytäntöön Pariisin ilmastosopimus sekä suojella ympäristöä ja luonnonvarojen kestävää hoitoa, myös biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen puitteissa; korostaa, että tätä sitoumusta on ilmennettävä konkreettisilla toimenpiteillä osana sopimuksen täytäntöönpanoa;

19.  panee merkille siviilisatelliittinavigointia, maanhavainnointia ja muuta avaruustoimintaa koskevan yhteistyön merkityksen; tukee Chilen alueellisen Galileo-tiedotuskeskuksen työtä paikallisten ja alueellisten satelliittinavigointialoitteiden seurannassa, mahdollisten markkinoiden ja sidosryhmien kartoittamisessa ja käyttäjien tukemisessa kehitettäessä uusia sovelluksia Latinalaisen Amerikan ja Euroopan teollisuuden välisen yhteistyön avulla; suhtautuu myönteisesti hiljattain annettuun ilmoitukseen alueellisen Copernicus-strategian käyttöönotosta Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella, mihin sisältyy myös alueellinen Copernicus-datakeskus Chilessä;

20.  arvostaa mahdollisuuksia syventää edelleen yhteistyötä tieteellisen tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja innovoinnin, nuorison ja kulttuurin aloilla;

21.  panee merkille sitoumuksen noudattaa ILO:n yleissopimuksia ja vaihtaa tietoja köyhyyden mittaamismenetelmistä näyttöön perustuvien politiikkojen tukemiseksi; rohkaisee parhaiden käytäntöjen vaihtoa, kun otetaan huomioon Chilen suuret tuloerot;

22.  pitää myönteisenä erittäin tarpeellista yhteistä sitoutumista Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n ja sen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen, koska ne ovat ratkaisevan tärkeitä nykyisten haasteiden ratkaisemisessa siten, ettei ketään jätetä jälkeen;

Kauppa- ja investointipilari

23.  on tyytyväinen sopimukseen tärkeänä signaalina avoimen ja oikeudenmukaisen sääntöihin ja arvoihin perustuvan kaupan tukemiseksi aikana, jolloin taloudellinen hajanaisuus ja protektionismi lisääntyvät; katsoo, että sopimus hyödyttää molempia osapuolia ja edistää osaltaan pitkän aikavälin taloudellista kehitystä, työpaikkojen luomista, monipuolistamista ja lisäarvoa tuottavia tuotantoprosesseja;

24.  on tyytyväinen laajennetun assosiaatiosopimuksen kauppa- ja investointipilarin kunnianhimoisuuteen ja kattavuuteen, sillä sen avulla saavutetaan 14. syyskuuta 2017 annetussa parlamentin suosituksessa esitetyt painopisteet(7); panee merkille, että 99 prosenttia tullinimikkeistä vapautetaan kokonaan ja että yli 95 prosenttia EU:n ja Chilen välisestä kaupasta on sopimuksen nojalla tullitonta; suhtautuu myönteisesti siihen, että sopimusta on nykyaikaistettu kaupan helpottamista koskevan WTO:n sopimuksen pohjalta; korostaa tältä osin, että on ratkaisevan tärkeää välttää tarpeetonta hallinnollista rasitetta ja yksinkertaistaa vientimenettelyjä koko sopimuksen täytäntöönpanon ajan;

25.  pitää myönteisenä, että kauppaa ja kestävää kehitystä koskeva luku sisältää kunnianhimoisia ja sitovia sitoumuksia ympäristö- ja työelämän normeista; pitää kuitenkin valitettavana, että sopimus ei vielä täysin vastaa EU:n uutta kauppaa ja kestävää kehitystä koskevaa lähestymistapaa;

26.  panee merkille, että sopimukseen liitetyssä kauppaa ja kestävää kehitystä koskevassa yhteisessä julkilausumassaan EU ja Chile sitoutuvat tarkastelemaan uudelleen sopimuksen kauppaa ja kestävää kehitystä koskevia määräyksiä väliaikaisen kauppasopimuksen tultua voimaan; korostaa sen merkitystä, että kunnianhimoinen uudelleentarkastelu toteutetaan, jotta sopimukset saatetaan EU:n vihreän kehityksen ohjelman ja EU:n kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien uudistusehdotusten tavoitteiden mukaiseksi, kuten todetaan vuonna 2022 annetussa tiedonannossa ”Kauppakumppanuuksien voima: yhdessä vihreän ja oikeudenmukaisen talouskasvun puolesta”, jolla lisättäisiin säännöksiä kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan luvun täytäntöönpanomekanismin tehostamiseksi, mukaan lukien mahdollisuus soveltaa vaatimusten noudattamista koskevaa vaihetta, ja kauppapakotteita viimeisenä keinona tapauksissa, joissa Pariisin sopimusta tai ILO:n työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia ei noudateta;

27.  odottaa, että uudelleentarkastelu suoritetaan yhteisessä julkilausumassa asetetussa määräajassa ja kaikkien asianomaisten sidosryhmien mielekkään kuulemisen jälkeen; kehottaa komissiota pitämään parlamentin tiiviisti mukana koko uudelleentarkasteluprosessin ajan SEUT-sopimuksen 218 artiklan 10 kohdan mukaisten velvoitteidensa mukaisesti ja ottamaan mahdollisimman tarkasti huomioon Euroopan parlamentin mahdolliset huomautukset;

28.  panee merkille, että yhteisessä julkilausumassa molemmat osapuolet sitoutuvat harkitsemaan mahdollisuutta sisällyttää Pariisin ilmastonmuutossopimus sopimuksen olennaiseksi osaksi kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien määräysten uudelleentarkastelun yhteydessä;

29.  korostaa, että täytäntöönpanoa koskeva etenemissuunnitelma, joka sisältää konkreettisia tavoitteita ja niiden saavuttamista koskevia välitavoitteita ja jonka laatimiseen kansalaisyhteiskunta on osallistunut, olisi hyödyllinen väline kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien haasteiden ratkaisemiseksi;

30.  suhtautuu myönteisesti osapuolten sitoumukseen edistää kansainvälisen kaupan kehittämistä siten, että edistetään ihmisarvoista työtä kaikille, erityisesti naisille, nuorille ja vammaisille henkilöille, ILO:n mukaisten velvollisuuksiensa mukaisesti;

31.  pitää myönteisenä, että alkuperäiskansojen tietämys ja käytännöt tunnustetaan kauppaa ja kestävää kehitystä koskevassa luvussa; pitää kuitenkin valitettavana, että ILO:n yleissopimukseen 169 ja Yhdistyneiden kansakuntien alkuperäiskansojen oikeuksien julistukseen kirjattua vapaata ja tietoon perustuvaa ennakkosuostumuksen periaatetta, joilla tuetaan alkuperäiskansojen oikeuksia kauppasuhteissa, ei ole mainittu erikseen;

32.  pitää myönteisenä, että EU:n kauppasopimukseen on sisällytetty erillinen kauppaa ja sukupuolinäkökohtia koskeva luku, joka on ensimmäinen laatuaan oleva EU:n sopimus, jossa tunnustetaan, että sukupuolinäkökulma on tärkeää sisällyttää osallistavan talouskasvun edistämiseen ja että sukupuolinäkökulman huomioon ottavilla toimintamalleilla voi olla tässä suhteessa keskeinen rooli; kannattaa voimakkaasti sisällyttämään sopimukseen useita sitovia sitoumuksia naisiin kohdistuvien esteiden ja syrjinnän poistamiseksi, sukupuolten tasa-arvon ja naisten toimintamahdollisuuksien edistämiseksi ja sen varmistamiseksi, että kansainvälinen kauppa hyödyttää kaikkia; kannattaa voimakkaasti sitoutumista sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamiseen kaikissa toimintapolitiikoissa ja välineissä sekä yhteistä sitoumusta, joka koskee kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen (CEDAW) velvoitteiden tehokasta täytäntöönpanoa ja sukupuolten tasa-arvoa koskevan kestävän kehityksen tavoitteen nro 5 saavuttamista; odottaa, että komissio hyödyntää tätä ennakkotapausta kaikissa tulevissa kauppaneuvotteluissa;

33.  panee merkille EU:n vientituotteisiin kohdistuvien tullien poistamisen, jonka seurauksena 99,9 prosenttia viennistä on tullitonta, mikä voisi olla suotuisaa unionissa toimiville laadukkaiden maatalouselintarvikkeiden tuottajille; pitää myönteisenä, että arkoina tuotteina pidettyjen naudan- ja lampaanlihan tariffikiintiöt eivät enää sisällä automaattista vuosikorotusta, vaan sen tilalle tulee kiinteä määrä, jolla varmistetaan chileläisten lihatuotteiden vakaampi markkinoille pääsy; kehottaa komissiota päivittämään kumulatiivista vaikutustenarviointiaan kaikkien kauppasopimusten vaikutuksista EU:n maatalousalaan ja erityisesti arvioimaan sopimuksen maatalousosia yhdessä muiden nykyisten ja suunniteltujen kauppajärjestelyjen mukaisten myönnytysten kanssa, jotta voidaan estää niiden liiallista kertymistä;

34.  antaa arvoa ponnisteluille, jotka liittyvät EU:n arkojen maataloustuotteiden, kuten lihan (naudan-, siipikarjan-, sian- ja lampaanliha), tiettyjen hedelmien ja kasviksien (esim. valkosipuli, omenamehu, viinirypälemehu) ja oliiviöljyn suojelemiseksi toteutettuihin toimiin, joilla rajoitetaan ja valvotaan erittäin arkojen tuotteiden pääsyä markkinoille tariffikiintiöiden kautta ja jätetään sokeri ja banaanit kaupan vapauttamisen ulkopuolelle EU:ssa tapahtuvan tuotannon suojelemiseksi;

35.  on tietoinen, että sopimuksella suojataan 216 EU:n maatalouden maantieteellistä merkintää ja 18 Chilen maantieteellistä merkintää nykyisten viinejä ja väkeviä alkoholijuomia koskevien sopimusten lisäksi, joilla suojataan 1 745 EU:n viinin maantieteellistä merkintää ja 257 EU:n väkevän alkoholijuoman ja aromatisoidun viinituotteen maantieteellistä merkintää; korostaa, että EU:n ja Chilen sopima maantieteellisten merkintöjen suojan laajentaminen on tärkeä edistysaskel EU:n maantieteellisten merkintöjen suojaamisessa maailmanlaajuisesti; kehottaa komissiota varmistamaan, että EU:n tuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojan täytäntöönpano Chilessä on tehokasta, ja harkitsemaan maantieteellisillä merkinnöillä suojattujen tuotteiden luettelon laajentamista,

36.  pitää myönteisenä, että sopimukseen on sisällytetty kestäviä elintarvikejärjestelmiä koskeva luku, jolla edistetään kestäviä elintarvikejärjestelmiä koskevaa kahdenvälistä ja kansainvälistä yhteistyötä, mukaan lukien eläinten hyvinvointia, ruokahävikin torjuntaa, mikrobilääkkeiden käytön asteittaista lopettamista, elintarvikeketjun kestävyyttä ja torjunta-aineita koskevat määräykset; panee erityisesti merkille Chilessä vuodesta 2018 lähtien voimassa olleet keskinäiset sitoumukset antibioottien käytön asteittaisesta lopettamisesta kasvunedistäjinä; kehottaa komissiota hyödyntämään täysimääräisesti tässä luvussa olevia yhteistyömääräyksiä ja helpottamaan tiedonvaihtoa innovatiivisista viljelykäytännöistä, etteivät sen tavoitteet jää jälkeen EU:n kestävyyspyrkimyksistä ilmastonmuutoksen hillitsemistä, biologista monimuotoisuutta ja ympäristönsuojelua koskevan lainsäädännön saralla; korostaa, että tällä yhteistyöllä olisi pyrittävä myös saavuttamaan tavoitteet, jotka asetettiin biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen puitteissa hyväksytyssä Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuisessa biodiversiteettikehyksessä, jonka mukaan yksi vuoteen 2030 ulottuvista maailmanlaajuisista tavoitteista on ”vähentää torjunta-aineiden ja erittäin vaarallisten kemikaalien kokonaisriskiä vähintään puolella”;

37.  katsoo, että EU:n kauppapolitiikalla olisi autettava edistämään korkeimpien elintarviketurvallisuutta koskevien normien, sosiaali- ja ympäristönormien sekä eläinten hyvinvointia ja ihmisoikeuksia koskevien normien saavuttamista ja täytäntöönpanoa; kehottaa EU:n ja Chilen välistä kestäviä elintarvikejärjestelmiä käsittelevää alakomiteaa laatimaan kunnianhimoisen yhteistyösuunnitelman tämän tavoitteen saavuttamiseksi;

38.  pitää myönteisenä, että sopimukseen sisältyy yhtä toimijaa koskeva mekanismi, jolloin jokaisen jäsenvaltion ei tarvitse allekirjoittaa pöytäkirjaa maatalouselintarvikkeiden viemiseksi Chileen ja jolloin parannetaan sopimuksen kokonaismahdollisuuksia ja vähennetään tarpeettomia rasitteita ja kustannuksia; kehottaa sisällyttämään tämän toimenpiteen tuleviin kauppasopimuksiin;

39.  kannustaa EU:ta ja Chileä harkitsemaan kahden- tai monenvälistä yhteistyötä kestävien ja ympäristön kannalta vastuullisten tuotantomenetelmien kehittämisessä ja tutkimukseen, innovointiin ja teknologian kehittämiseen liittyvien parhaiden käytäntöjen vaihtamisessa; on tyytyväinen, että molemmilla osapuolilla on aikomus vaihtaa asiantuntemusta eläinten hyvinvointia koskevien vaatimusten kehittämisestä ja täytäntöönpanosta;

40.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan tuotteiden alkuperästä riippumatta tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille unionissa kaupan pidetyille maatalous-, kalastus- ja vesiviljelytuotteille, myös niille tuotteille, joiden alkuperämaa on Chile; korostaa, että on tärkeää parantaa unionin aloitteiden poliittista johdonmukaisuutta erityisesti kaupan, kestävän kehityksen, ympäristönsuojelun, teollisuuspolitiikan, kalastuksen ja maatalouden aloilla;

41.  pitää myönteisenä, että sopimus sisältää useita sekä EU:ta että Chileä koskevia toimia, joilla tuetaan pyrkimyksiä torjua laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS-kalastus) käytäntöjä ja auttaa estämään tällaisten käytäntöjen avulla pyydetyistä lajeista peräisin olevien tuotteiden kauppa; suhtautuu lisäksi myönteisesti siihen, että sekä EU että Chile liittyivät hiljattain IUU Fishing Action Alliance Pledge -sitoumukseen, jolla pyritään edistämään kunnianhimoa ja toimia LIS-kalastuksen torjumiseksi;

42.  suhtautuu myönteisesti siihen, että syrjäisimmät alueet on otettu huomioon sopimuksen kahdenvälisissä suojatoimenpiteissä;

43.  odottaa, että sijoitusten vapauttamista ja sijoitussuojaa koskevat määräykset lisäävät edelleen kestäviä investointeja molempiin suuntiin takaamalla, että molempien osapuolten sijoittajia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja syrjimättömästi; korostaa, että investoinnit edellyttävät oikeusvarmuutta, luottamusta ja ennustettavuutta; korostaa, että investointisuojaa koskevat säännökset ovat yhdenmukaisia sijoitussuojaa koskevan EU:n uudistetun lähestymistavan kanssa ja että tämän lähestymistavan tavoitteena olisi varmistaa asianmukainen tasapaino sijoitusten suojan ja hallitusten julkista etua koskevan sääntelyoikeuden välillä; muistuttaa, että yhteisessä tulkitsevassa julkilausumassa vahvistetaan osapuolten käsitys siitä, että sijoitussuojaa koskevia määräyksiä on tulkittava ja sovellettava siten, että otetaan asianmukaisesti huomioon osapuolten Pariisin sopimuksen mukaiset sitoumukset, ja selventää, että sijoittajien olisi odotettava, että EU ja Chile toteuttavat toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi; toteaa, että sopimuksella käyttöön otetut riitojenratkaisumenettelyt noudattavat EU:n investointituomioistuinjärjestelmän mallia, jossa on pysyvä, riippumaton ja puolueeton tuomioistuin ja muutoksenhakutuomioistuin; korostaa, että investointisuojaa koskevat säännökset on pantava täytäntöön ja niitä on parannettava edelleen EU:n kansainvälisen investointipolitiikan tulevaisuudesta 23. kesäkuuta 2022 antamassaan päätöslauselmassa esitettyjen suositusten mukaisesti;

44.  on vakuuttunut siitä, että palvelukauppaa koskevat uudet markkinoille pääsyä koskevat sitoumukset avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia EU:n ja Chilen yrityksille, mukaan lukien pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset); panee merkille, että sopimukseen sisältyy erittäin ajantasainen digitaalista kauppaa koskeva luku, jolla helpotetaan sähköistä kaupankäyntiä ja suojellaan asiakkaita verkossa;

45.  korostaa, että sopimuksessa säilytetään hallitusten oikeus sääntelyyn yleisen edun nimissä esimerkiksi kansanterveyden, kuluttajien tai ympäristön suojelemiseksi; korostaa, että hallitusten oikeus sääntelyyn ei rajoitu näihin aloihin; korostaa, että sopimuksella taataan viranomaisten oikeus ylläpitää julkisia palveluja, kuten koulutusta, terveydenhuoltoa ja vesihuoltoa, tai kansallistaa uudelleen yksityisesti tarjotut palvelut;

46.  korostaa, että EU:n ja Chilen yritykset voivat hyötyä paremmasta pääsystä tavaroita, palveluja ja urakoita koskevien julkisten hankintojen markkinoille keskitetyllä tai sitä alemmalla tasolla; korostaa tehostettuja avoimuusvaatimuksia; pitää myönteisenä, että sopimus antaa hankintayksiköille mahdollisuuden ottaa huomioon ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat koko hankintamenettelyn ajan;

47.  pitää myönteisenä oman luvun osoittamista pk-yrityksille, joiden osuus EU:n ja Chilen välisestä kaupasta on merkittävä; kehottaa komissiota auttamaan pk-yrityksiä uudistetun sopimuksen tarjoamien mahdollisuuksien täysimääräisessä hyödyntämisessä esimerkiksi antamalla vienti- ja tuontiyrityksille ohjeita uusista markkinoillepääsymahdollisuuksista sekä tarjoamalla hallinnollista ja teknistä tukea, yksinkertaistamalla menettelyjä ja puuttumalla kaupan teknisiin esteisiin, jotka vaikuttavat suhteettomasti pk-yrityksiin;

48.  korostaa, että maailmanlaajuiset toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi edellyttävät nopeaa siirtymistä uusiutuvaan energiaan ja hallitusten nopeita toimia fossiilisten polttoaineiden poistamiseksi asteittain, muun muassa vähentämällä investointeja fossiilisiin polttoaineisiin ja jättämällä hallitusten ilmastopolitiikat investointisuojan ulkopuolelle; korostaa, että sopimuksella olisi tuettava kansainvälisiä pyrkimyksiä siirtyä kohti uusiutuvia energialähteitä; kehottaa osapuolia varmistamaan, että sijoitussuojaa koskevat määräykset ovat yhdenmukaisia ympäristöpolitiikkojen, työntekijöiden oikeuksien ja ihmisoikeuksien kanssa; panee kuitenkin merkille, että sopimus mahdollistaa fossiilisiin polttoaineisiin tehtävien investointien suojelun; korostaa, että Chilellä voi olla merkittävä rooli maailmanlaajuisessa vihreässä ja oikeudenmukaisessa siirtymässä, minkä pitäisi hyödyttää myös maan omien teollisten valmiuksien kehittämistä; toteaa, että Chilen uusiutuvan energian alan kehittäminen ja laajentaminen edellyttää mittavia, kestäviä ja ennakoitavissa olevia investointeja, myös EU:n yrityksiltä; katsoo tältä osin, että Global Gateway -strategian olisi mahdollistettava yhteisten strategisten hankkeiden luominen ja parannettava valmiuksien kehittämistä; pitää tässä yhteydessä myönteisenä sellaisen eurooppalaisen aloitteen luomista uusiutuvan vedyn kehittämiseksi Chilessä, joka edistää tämän strategisen teollisuudenalan kehittämistä maassa ja työpaikkojen luomista samalla kun se edistää uusiutuvan vedyn vientiä Eurooppaan sekä muualle maailmaan;

49.  korostaa Chilen johtavaa roolia kriittisten raaka-aineiden, myös litiumin ja kuparin kaltaisten vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä tarvittavien raaka-aineiden, toimittajana; antaa arvoa chileläisten kumppaneidemme sitoutumiselle yhteistyöhön EU:n kanssa kriittisten raaka-aineiden toimituksessa, joka auttaa lisäämään EU:n häiriönsietokykyä energian, liikenteen, digitaalisen infrastruktuurin ja puolustuksen kaltaisilla aloilla; korostaa, että tällä molempia osapuolia hyödyttävällä sopimuksella varmistetaan, että Chilen raaka-aineet ovat syrjimättömästi EU:n yritysten saatavilla ja pyritään jättämään Chilelle riittävästi poliittista liikkumavaraa paikallisen lisäarvon luomiseen raaka-aineiden kotimaisen jalostuksen ja muuntamisen avulla; panee merkille kaksoishinnoittelua ja vientimonopolin rajoituksia koskevat määräykset; katsoo, että EU:n olisi aktiivisesti tuettava Chileä sen pyrkimyksissä edetä arvoketjussa ylöspäin; on vakuuttunut siitä, että raaka-aineiden hyödyntäminen olisi toteutettava ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kestävällä tavalla, että sen olisi hyödytettävä paikallisyhteisöjä, myös alkuperäisyhteisöjä ja otettava ne mukaan toimintaan ja että olisi kunnioitettava täysimääräisesti heidän oikeuksiaan, mukaan lukien oikeus vapaaseen, ennalta annettuun ja tietoon perustuvaan suostumukseen; on tyytyväinen EU:n ja Chilen väliseen yhteisymmärryspöytäkirjaan kestävien raaka-aineiden arvoketjuja koskevasta strategisesta kumppanuudesta ja kehottaa panemaan sen pikaisesti täytäntöön;

Institutionaaliset määräykset

50.  pitää tärkeänä, että parlamentaariselle sekavaliokunnalle tiedotetaan yhteisneuvoston päätöksistä ja suosituksista ja että parlamentaarinen sekavaliokunta voi antaa yhteisneuvostolle suosituksia sopimuksen täytäntöönpanosta; kannattaa parlamentaarisen sekavaliokunnan kahden kokouksen järjestämistä vuosittain, jotta voidaan syventää edelleen osapuolten välisiä parlamentaarisia suhteita;

51.  pitää myönteisenä institutionaalista mekanismia kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ottamiseksi mukaan sopimuksen täytäntöönpanoon ja sisäisten neuvoa-antavien ryhmien vahvistamiseen; kehottaa komissiota ja Chilen viranomaisia varmistamaan kansalaisyhteiskunnan, myös kansalaisjärjestöjen, alkuperäiskansojen edustajien, liike-elämän edustajien ja ammattiliittojen aktiivisen ja merkityksellisen osallistumisen sopimuksen täytäntöönpanon seurantaan;

52.  kehottaa molempia osapuolia osoittamaan riittävät taloudelliset resurssit ja teknisen avun kansallisille neuvoa-antaville ryhmille, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti; odottaa tiivistä yhteistyötä EU:n ja Chilen sisäisten neuvoa-antavien ryhmien välillä;

53.  kehottaa molempia osapuolia panemaan sopimuksen nopeasti täytäntöön kaikkien, myös pk-yritysten ja naisten, eduksi;

54.  muistuttaa, että sopimus edellyttää ratifiointia sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla, kun taas väliaikainen kauppasopimus, joka sisältää ainoastaan EU:n yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvat kaupan ja investointien osatekijät, tulee voimaan, kun parlamentti ja neuvosto ratifioivat sen; katsoo, että sopimuksen jakamisessa ratifiointiprosessin nopeuttamiseksi kunnioitetaan täysin unionin ja sen jäsenvaltioiden välistä toimivallan jakoa ja mahdollistetaan EU:n yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvien osien nopea ratifiointi samalla kun säilytetään sopimuksen kattava luonne;

o
o   o

55.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Chilen tasavallan hallitukselle ja parlamentille.

(1) EYVL L 352, 30.12.2002, s. 3. (2) EUVL C 28, 27.1.2020, s. 121. (3) EUVL C 337, 20.9.2018, s. 113. (4) EUVL C 132, 14.4.2023, s. 99. (5) EUVL C 32, 27.1.2023, s. 96. (6) https://www.cepal.org/en/pressreleases/goods-exports-latin-america-and-caribbean-increase-20-2022-growth-down-previous-year; http://repositorio.cepal.org/handle/11362/48651. (7) Euroopan parlamentin suositus 14. syyskuuta 2017 neuvostolle, komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle EU:n ja Chilen assosiaatiosopimuksen kauppapilarin nykyaikaistamista koskevista neuvotteluista (EUVL C 337, 20.9.2018, s. 113).