(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2023)0415),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9‑0237/2023),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 13. joulukuuta 2023 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A9-0142/2024),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL C, C/2024/1583, 5.3.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/1583/oj.

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen(1),

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

[ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon,]

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Neuvoston direktiivissä 1999/105/EY(4) vahvistetaan metsänviljelyaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevat säännöt.

(2)  Metsät kattavat noin 45 prosenttia unionin maa-alasta, ja niillä on monitoiminnallinen rooli niin yhteiskunnan, talouden, ympäristön, ekologian kuin kulttuurinkin näkökulmasta. Muiden tehtäviensä ohessa niiden ikiaikainen tehtävä hiilinieluna on osa ilmastonmuutoksen hillitsemispolitiikkaa. Korkealaatuinen, ilmastoon sopeutunut ja monimuotoinen metsänviljelyaineisto on olennaisen tärkeää näiden tehtävien täyttämiseksi. [tark. 1]

(3)  Kun otetaan huomioon uusi tekninen ja tieteellinen kehitys, metsänviljelyaineiston kansainvälistä kauppaa koskevan OECD:n sertifiointijärjestelmän(5) jäljempänä ’metsäpuiden siemeniä ja taimia koskeva OECD-järjestelmä’, sääntöjen ja määräysten päivittäminen, kestävyyttä, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja luonnon monimuotoisuutta koskevat unionin uudet poliittiset painopisteet ja erityisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelma(6) sekä direktiivin 1999/105/EY täytäntöönpanosta saadut kokemukset, mainittu direktiivi olisi korvattava uudella säädöksellä. Uusien sääntöjen yhtenäisen soveltamisen varmistamiseksi kaikkialla unionissa, kyseisen säädöksen olisi oltava asetus.

(4)  Metsäpuiden siemeniä ja taimia koskevan OECD-järjestelmän tavoitteena on edistää sellaisten siementen, kasvinosien ja kasvien tuotantoa ja käyttöä, jotka on kerätty ja tuotettu ja joita pidetään kaupan tavalla, jolla varmistetaan metsänviljelyaineiston korkea laatu ja saatavuus. Metsän elinkaaren pituuden sekä istutusten ja pitkän aikavälin metsäinvestointien kustannusten vuoksi on olennaisen tärkeää, että metsänhoitajat saavat täysin luotettavaa tietoa istuttamansa metsänviljelyaineiston alkuperästä ja geneettisistä ominaisuuksista. Metsäpuiden siemeniä ja taimia koskeva OECD-järjestelmä vastaa tähän tarpeeseen sertifioinnin ja jäljitettävyyden avulla. Sillä on merkittävä rooli sopeutettaessa maailman metsiä muuttuviin ilmasto-oloihin. Painopiste on lajimonimuotoisuuden säilyttämisessä ja lajien ja siemenerien suuren geneettisen monimuotoisuuden varmistamisessa, millä parannetaan metsänviljelyaineiston sopeutumispotentiaalia puustoisen alueen tulevaa uudelleenistutusta varten, jäljempänä ’uudelleenmetsittäminen’, ja uusien metsien luomiseksi, jäljempänä ’metsittäminen’. Uudelleenmetsittämistä voidaan tarvita, jos osa olemassa olevasta metsästä on vaurioitunut äärimmäisten sääilmiöiden, maastopalojen, tautien, tuhoojien tai muiden katastrofien johdosta.

(5)  Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa komissio vahvistaa sitoutumisensa ilmasto- ja ympäristöhaasteiden ratkaisemiseen. Sen tavoitteena on muuttaa unionin taloutta kestävän tulevaisuuden luomiseksi. Metsänviljelyaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevien unionin sääntöjen on oltava puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1119(7) ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kolmen täytäntöönpanostrategian, eli uuden EU:n strategian ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi(8), uuden EU:n metsästrategian 2030(9) ja vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian(10), mukaisia.

(6)  Asetuksessa (EU) 2021/1119 edellytetään, että asiaankuuluvat unionin toimielimet ja jäsenvaltiot varmistavat jatkuvan edistymisen toimissa, joilla parannetaan sopeutumiskykyä, vahvistetaan ilmastokestävyyttä ja vähennetään haavoittuvuutta ilmastonmuutokselle. Yksi uuden EU:n ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan strategian tavoitteista onkin nopeuttaa unionin sopeutumiskykyä ilmastonmuutokseen muun muassa muuttamalla metsänviljelyaineistoa koskevia sääntöjä. Unionin lainsäädännöllä olisi edistettävä unionin laajuista metsänviljelyaineiston tuotantoa ja pitämistä kaupan. Tätä varten olisi poistettava direktiivissä 1999/105/EY säädetty jäsenvaltioiden mahdollisuus rajoittaa tietyn perusaineiston hyväksymistä ja kieltää tietyn metsänviljelyaineiston kaupan pitäminen loppukäyttäjille.

(7)  EU:n uuden metsästrategian 2030 keskeisinä tavoitteina on tehokas metsittäminen sekä unionin metsien säilyttäminen ja ennallistaminen, jotta voidaan lisätä hiilinieluja, vähentää metsäpaloja ja rajoittaa niiden leviämistä sekä edistää biotaloutta noudattaen kaikkia luonnon monimuotoisuudelle suotuisia ekologisia periaatteita. Metsien ennallistamisen varmistaminen ja metsien kestävän hoidon tehostaminen ovat olennaisen tärkeitä ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja metsien selviytymis- ja sopeutumiskyvyn parantamiseksi EU:n uudessa metsästrategiassa todetaan tältä osin, että metsien sopeuttamiseen ilmastonmuutokseen ja metsien ennallistamiseen ilmastotuhojen jälkeen tarvitaan suuria määriä soveltuvaa metsänviljelyaineistoa. Tämä edellyttää toimia, joilla turvataan ja käytetään kestävällä tavalla metsäpuiden sellaisia geenivaroja, joista ilmastokestävä metsätalous on riippuvainen. On myös tarpeen toteuttaa toimia, joilla lisätään tällaisen metsänviljelyaineiston tuotantoa ja saatavuutta, tarjotaan parempaa tietoa sen soveltuvuudesta ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin sekä tehostetaan sen yhteistä tuotantoa ja siirtoa kansallisten rajojen yli unionin sisällä. Ammattimaisia toimijoita olisi sen vuoksi vaadittava antamaan etukäteen tietoa käyttäjille metsänviljelyaineiston soveltuvuudesta ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin.

(8)  Vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on saattaa unionin luonnon monimuotoisuus elpymisen tielle vuoteen 2030 mennessä. Tämän strategian puitteissa unionin lainsäädännössä on painotettava lajimonimuotoisuuden säilyttämistä ja varmistettava lajien ja siemenerien suuri sisäinen geneettinen laatu ja monimuotoisuus. Tavoitteena on edistää korkealaatuisen ja geneettisesti monimuotoisen ja nykyisiin ja ennakoituihin ilmasto-olosuhteisiin sopeutuvan metsänviljelyaineiston tarjontaa. Metsien monimuotoisuuden, myös puiden geneettisen monimuotoisuuden, suojelu ja parantaminen on olennaisen tärkeää kestävän metsänhoidon ja metsien ilmastonmuutokseen sopeutumisen tukemisen kannalta. Tämän asetuksen mukaisten puulajien ja keinotekoisten risteymien olisi sovelluttava geneettisesti paikallisiin olosuhteisiin ja oltava korkealaatuisia. [tark. 2]

(9)  Asiaan liittyy pitkällä aikavälillä rajatylittävä ulottuvuus sen vuoksi, että jo havaitun kasvillisuusvyöhykkeiden siirtymisen pohjoisemmaksi odotetaan kiihtyvän merkittävästi tulevina vuosikymmeninä. Näin ollen tässä asetuksessa säädetty vaatimus, jonka mukaan on annettava tietoja alueista, joille siemeniä voidaan kylvää tai joiden paikallisiin olosuhteisiin metsänviljelyaineisto on sopeutunut, hyödyttäisi metsänhoitajia suuresti. Toimivaltaisten viranomaisten olisi sen vuoksi nimettävä vyöhykkeitä ja täsmennettävä, että siemenet soveltuvat näiden vyöhykkeiden paikallisiin olosuhteisiin ja että ne voidaan kylvää sinne, jäljempänä ’siementen siirtovyöhykkeet’. Niiden olisi myös nimettävä alueita ja täsmennettävä, että metsänviljelyaineisto on sopeutunut näiden alueiden paikallisiin olosuhteisiin, jäljempänä ’käyttöalueet’.

(10)  Direktiivissä 1999/105/EY metsänviljelyaineisto määritellään suhteessa sen tärkeyteen metsätalouden tarkoituksiin koko unionissa tai osassa unionia, mutta siinä ei selkeästi määritellä näitä metsätalouden tarkoituksia. Selkeyden vuoksi tässä asetuksessa luetellaan soveltamisalaan kuuluvat tarkoitukset, joihin on tärkeää käyttää korkealaatuista metsänviljelyaineistoa.

(11)  Metsänviljelyaineistoa voidaan tuottaa käytettäväksi metsittämiseen, uudelleenmetsittämiseen ja muuntyyppiseen puiden istutukseen sekä moniin muihin tarkoituksiin, kuten puun ja biomateriaalien tuotantoon, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, metsäekosysteemien ennallistamiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen sekä metsäpuiden geenivarojen suojeluun ja kestävään käyttöön.

(12)  Tutkimukset ovat osoittaneet, että perusaineiston arviointi ja hyväksyminen suhteessa siihen erityistarkoitukseen, johon metsänviljelyaineistoa käytetään, on äärimmäisen tärkeää. Lisäksi korkealaatuisen metsänviljelyaineiston istuttaminen oikeaan paikkaan vaikuttaa myönteisesti siihen tarkoitukseen, johon kyseistä metsänviljelyaineistoa käytetään. Oikealla paikalla tarkoitetaan sitä, että metsänviljelyaineisto soveltuu geneettisesti ja fenotyypillisesti kasvupaikkaansa, myös paikkaa koskevien ilmastoennusteiden perusteella.

(13)  Jotta voidaan varmistaa metsänviljelyaineiston riittävä tarjonta kysynnän kasvaessa, on tarpeen poistaa kaikki tosiasialliset tai mahdolliset kaupan esteet, jotka voivat haitata metsänviljelyaineiston vapaata liikkuvuutta unionissa. Tämä tavoite voidaan saavuttaa vain, jos metsänviljelyaineistoa koskevissa unionin säännöissä asetetaan mahdollisimman tiukat vaatimukset.

(14)  Metsänviljelyaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevissa unionin säännöissä olisi otettava huomioon käytännön tarpeet, ja niitä olisi sovellettava ainoastaan tiettyihin lajeihin ja keinotekoisiin risteymiin, jotka luetellaan tämän asetuksen liitteessä I. Nämä lajit ja keinotekoiset risteymät ovat merkittäviä tuotettaessa metsänviljelyaineistoa, jota käytetään metsittämiseen, uudelleenmetsittämiseen ja muuntyyppiseen puiden istutukseen puun ja biomateriaalien tuotantoa, luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä, metsäekosysteemien ennallistamista, ilmastonmuutokseen sopeutumista, ilmastonmuutoksen hillitsemistä sekä metsäpuiden geenivarojen suojelua ja kestävää käyttöä varten.

(15)  Tämän asetuksen tavoitteena on varmistaa korkealaatuisen metsänviljelyaineiston tuotanto ja pitäminen kaupan. Häiriönsietokykyisten metsien luomisen edistämiseksi ja metsäekosysteemien ennallistamiseksi käyttäjille olisi tiedotettava ennen metsänviljelyaineiston ostamista kyseisen metsänviljelyaineiston soveltuvuudesta sen alueen ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin, jossa sitä on tarkoitus käyttää.

(16)  Sen varmistamiseksi, että sertifioitu metsänviljelyaineisto soveltuu istutusalueen ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin, toimivaltaisten viranomaisten olisi arvioitava perusaineiston kestävyysominaisuudet kyseisen perusaineiston hyväksymismenettelyn aikana. Kestävyysominaisuuksien olisi koskettava perusaineiston sopeutumista paikallisiin ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin sekä puiden vapautta tuhoojista ja niiden aiheuttamista oireista.

(17)  Metsänviljelyaineistoa olisi kerättävä ainoastaan perusaineistosta, jonka toimivaltaiset viranomaiset ovat arvioineet ja hyväksyneet, jotta voidaan varmistaa kyseisen metsänviljelyaineiston mahdollisimman korkea laatu. Hyväksytty perusaineisto olisi rekisteröitävä kansalliseen rekisteriin yksilöllisellä rekisteriviitteellä ja hyväksymisyksikön viitteellä.

(17 a)   Siementen laadun säilyttämiseksi pakkaukset olisi suunniteltava sellaisiksi, että niitä ei voi avaamisen jälkeen sulkea uudelleen, jolloin voidaan varmistaa, että käyttäjät ovat tietoisia, jos siemeniin on kajottu, ja kannustaa heitä käyttämään koko sisältö asianmukaisesti, jotta vältettäisiin siementen virheellinen varastointi tai käyttö, jos ne ovat todennäköisesti pilaantuneet. [tark. 3]

(18)  Jotta voidaan mukautua kansainvälisten standardien tieteelliseen ja tekniseen kehitykseen, biomolekyylitekniikoiden käyttö olisi sisällytettävä täydentävänä menetelmänä perusaineiston hyväksymismenettelyyn. Biomolekyylitekniikoilla olisi voitava arvioida perusaineiston alkuperää tai seuloa tautiresistenssiominaisuuksien esiintymistä perusaineistossa molekyylimerkkiaineiden avulla.

(19)  Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten olisi annettava kantatodistus kaikelle hyväksytystä perusaineistosta saadulle (eli kerätylle) metsänviljelyaineistolle. Tällaisella kantatodistuksella varmistetaan metsänviljelyaineiston tunnistaminen, se sisältää tietoja aineiston alkuperästä ja siitä käy ilmi tarkoituksenmukaisimmat tiedot käyttäjille ja virallisesta valvonnasta vastaaville toimivaltaisille viranomaisille. Kantatodistus olisi voitava antaa sähköisessä muodossa.

(19 a)   Kunkin jäsenvaltion olisi laadittava ja päivitettävä kansallinen luettelo myönnetyistä kantatodistuksista ja asetettava kyseinen luettelo komission ja kaikkien muiden jäsenvaltioiden kansallisten toimivaltaisten viranomaisten saataville. [tark. 4]

(20)  Ainoastaan hyväksytystä perusaineistosta kerättyä metsänviljelyaineistoa olisi voitava sertifioida ja saattaa markkinoille. Toimivaltaisten viranomaisten olisi sertifioitava metsänviljelyaineisto johonkin luokista ”siemenlähde tunnettu”, ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” ja ”testattu”, ja sitä olisi pidettävä kaupan viitaten kyseisiin luokkiin. Näistä luokista käy ilmi, mitkä perusaineiston ominaisuudet on arvioitu, ja ne osoittavat metsänviljelyaineiston laadun. Kun kyseessä on heikompilaatuinen metsänviljelyaineisto (”siemenlähde tunnettu” ja ”valikoitu”), perusaineisto tarkastetaan perusominaisuuksien osalta. Kun kyseessä on korkealaatuinen metsänviljelyaineisto (”alustavasti testattu” ja ”testattu”) vanhemmat valitaan merkittävien ominaisuuksien ja valikoitujen risteytyssuunnitelmien perusteella. Luokkaan ”alustavasti testattu” kuuluvan metsänviljelyaineiston osalta metsänviljelyaineiston paremmuus arvioidaan vanhempien ominaisuuksien perusteella. Luokan ”testattu” osalta on osoitettava kyseisen metsänviljelyaineiston paremmuus joko perusaineistoon, josta kyseinen metsänviljelyaineisto on kerätty, tai vertailupopulaatioon nähden. Metsänviljelyaineiston luokkiin ”siemenlähde tunnettu”, ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” ja ”testattu” olisi sovellettava yhdenmukaisia tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevia vaatimuksia avoimuuden, tasapuolisten kilpailuedellytysten ja sisämarkkinoiden eheyden varmistamiseksi.

(21)  Sertifiointisääntöjä olisi selkeytettävä sellaisen metsänviljelyaineiston osalta, joka on tuotettu innovatiivisilla tuotantoprosesseilla ja erityisesti metsänviljelyaineiston tuotantotekniikoilla, joilla tuotetaan tietyntyyppistä metsänviljelyaineistoa, eli klooneja. Koska kloonien tuotantopaikka voi olla eri kuin alkuperäisen puun (eli perusaineiston), josta kloonit on saatu, sijaintipaikka, sääntöjä olisi muutettava jäljitettävyyden varmistamiseksi.

(22)  Metsäpuiden geenivarojen suojeluun ja kestävään käyttöön tarkoitettua perusaineistoa koskevat vaatimukset eroavat kaupallisiin tarkoituksiin käytettävän metsänviljelyaineiston tuottamiseen tarkoitetun perusaineiston vaatimuksista, koska näihin kahteen perusaineistotyyppiin sovelletaan erilaisia valintaperusteita. Metsäpuiden geenivarojen suojelun ja kestävän käytön tarkoituksessa kaikkimahdollisimman suuri määrä tietystä metsiköstä peräisin olevat puutolevia puita olisi säilytettävä. Tämä on tarpeen yksittäisen puulajin geneettisen monimuotoisuuden lisäämiseksi. Toisaalta olisi valittava ainoastaan sellaisia puita, joilla on paremmat ominaisuudet, kun kyseessä on kaupallisiin tarkoituksiin käytettävän metsänviljelyaineiston tuottamiseen tarkoitettu perusaineisto. JäsenvaltioidenAmmattimaisten toimijoiden olisi sen vuoksi voitava poiketa sovellettavista säännöistä, jotka koskevat perusaineiston hyväksymistä, ja ilmoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle tästä metsäpuiden geenivarojen säilyttämiseen tarkoitetusta perusaineistosta toimivaltaiselle viranomaiselle. [tark. 5]

(23)  Kuuluminen luokkaan ”siemenlähde tunnettu” on vähimmäisvaatimus metsänviljelyaineiston pitämiselle kaupan, koska tähän luokkaan kuuluvan metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitetun perusaineiston valinnassa on käytetty vain vähän tai ei lainkaan fenotyyppistä valintaa. Jäljitettävyyden varmistamiseksi ammattimaisen toimijan olisi kirjattava sen perusaineiston sijainti (eli lähtöisyysalue), josta metsänviljelyaineisto on kerätty. Perusaineiston alkuperä olisi ilmoitettava, jos se on tiedossa. Tämä on metsäpuiden siemeniä ja taimia koskevan OECD-järjestelmän sekä direktiivistä 1999/105/EY saatujen kokemusten mukaista.

(24)  Metsäpuiden siemeniä ja taimia koskevan OECD-järjestelmän ja direktiivin 1999/105/EY mukaisesti toimivaltaisen viranomaisen olisi arvioitava luokkaan ”valikoitu” kuuluvan metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitettu perusaineisto kyseisen perusaineiston ominaisuuksia koskevien havaintojen perusteella ottaen huomioon erityistarkoitus, johon kyseisestä perusaineistosta kerättyä metsänviljelyaineistoa on tarkoitus käyttää. Kyseisen luokan yleinen laatu olisi varmistettava. Koska populaation olisi oltava hyvin tasalaatuinen, siitä olisi poistettava huonolaatuiset puut, esimerkiksi pienempikokoiset verrattuna koko populaation keskimääräiseen puukokoon.

(25)  Luokkaan ”alustavasti testattu” kuuluvan metsänviljelyaineiston tuottamiseksi ammattimaisen toimijan olisi valittava risteytyssuunnitelmassa käytettävät perusaineiston yksilöt perustuen niiden merkittäviin ominaisuuksiin, jotka liittyvät esimerkiksi paikallisiin ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin sopeutumiseen. Toimivaltaisen viranomaisen olisi hyväksyttävä kyseisten yksilöiden koostumus ja ehdotettu risteytyssuunnitelma sekä koejärjestely, alueen rajaus ja kyseisen perusaineiston sijaintipaikka. Tämä on tärkeää, jotta voidaan noudattaa sovellettavia kansainvälisiä standardeja metsäpuiden siemeniä ja taimia koskevan OECD-järjestelmän mukaisesti ja ottaa huomioon direktiivistä 1999/105/EY saadut kokemukset.

(26)  Luokkaan ”testattu” kuuluvan metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitettuun perusaineistoon olisi sovellettava mahdollisimman tiukkoja vaatimuksia. Metsänviljelyaineiston paremmuus olisi määritettävä vertaamalla sitä yhteen tai mielellään useampaan hyväksyttyyn tai ennalta valittuun verrokkiin. Ammattimainen toimija valitsee verrokit sen tarkoituksen perusteella, johon ”testattu”-luokan metsänviljelyaineistoa käytetään. Jos metsänviljelyaineiston käyttötarkoituksena on ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vertailussa käytetään sellaisia verrokkeja, jotka ovat osoittautuneet sopeutuvan hyvin paikallisiin ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin (esim. ne ovat käytännössä vapaita tuhoojista ja niiden aiheuttamista oireita). Perusaineiston yksilöiden valinnan jälkeen ammattimaisen toimijan olisi osoitettava metsänviljelyaineiston paremmuus vertailukokeilla tai arvioitava sen paremmuus laskemalla arvio kyseisen perusaineiston yksilöiden jalostusarvosta. Toimivaltaisen viranomaisen olisi osallistuttava prosessin jokaiseen vaiheeseen. Sen olisi hyväksyttävä koeasetelma ja perusaineiston hyväksymistä koskevat testit, tarkistettava ammattimaisen toimijan toimittamat asiakirjat ja hyväksyttävä joko metsänviljelyaineiston paremmuustestien tulokset tai jalostusarvon arviointi. Tämä on tarpeen, jotta voidaan noudattaa sovellettavia kansainvälisiä standardeja metsäpuiden siemeniä ja taimia koskevan OECD-järjestelmän mukaisesti ja muita asiaankuuluvia kansainvälisiä standardeja ja ottaa huomioon direktiivistä 1999/105/EY saadut kokemukset.

(27)  Luokkaan ”testattu” kuuluvan metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitetun perusaineiston arviointi kestää keskimäärin kymmenen vuotta. Jotta voidaan varmistaa ”testattu”-luokkaan kuuluvan metsänviljelyaineiston nopeampi pääsy markkinoille perusaineiston arvioinnin ollessa kesken, jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus hyväksyä tällainen perusaineisto väliaikaisesti enintään kymmenen vuoden ajaksi koko alueellaan tai osassa aluettaan. Hyväksyntä olisi myönnettävä vain, jos jalostusarvon arvioinnin tai vertailukokeiden alustavat tulokset osoittavat, että kyseinen perusaineisto täyttää tämän asetuksen vaatimukset, kun kokeet on saatu päätökseen. Tätä varhaista arviointia olisi tarkasteltava uudelleen enintään kymmenen vuoden välein.

(28)  Luokkiin ”siemenlähde tunnettu”, ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” ja ”testattu” kuuluvaa metsänviljelyaineistoa koskevien vaatimusten täyttyminen olisi vahvistettava toimivaltaisten viranomaisten suorittamilla tarkastuksilla kunkin luokan osalta, jäljempänä ’virallinen sertifiointi’, ja se olisi osoitettava virallisella etiketillä.

(29)  Muuntogeenistä metsänviljelyaineistoa saa saattaa markkinoille ainoastaan, jos se on turvallista ihmisten terveydelle ja ympäristölle ja se on hyväksytty viljelyyn Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY(11) tai asetuksen (EY) N:o 1829/2003(12) nojalla ja jos kyseinen metsänviljelyaineisto kuuluu luokkaan ”testattu”. Tietyillä uusilla genomitekniikoilla tuotettua metsänviljelyaineistoa saa saattaa markkinoille ainoastaan, jos se täyttää asetuksen (EU) [julkaisutoimisto: lisätään viite tietyillä uusilla genomitekniikoilla tuotetuista kasveista ja niistä peräisin olevista elintarvikkeista ja rehuista annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU)](13) vaatimukset ja jos kyseinen metsänviljelyaineisto kuuluu luokkaan ”testattu”.

(30)  Virallisen etiketin olisi sisällettävä tiedot perusaineistosta, joka sisältää muuntogeenistä organismia tai koostuu siitä tai joka on tuotettu tietyillä uusilla genomitekniikoilla.

(31)  Ammattimaisten toimijoiden on saatava toimivaltaisilta viranomaisilta lupa antaa ja tulostaa virallisessa valvonnassa virallinen etiketti tietyille lajeille ja metsänviljelyaineiston luokille. Näin lisätään joustavuutta ammattimaisten toimijoiden kyseisen metsänviljelyaineiston myöhemmän kaupan pitämisen osalta. Ammattimaiset toimijat voivat kuitenkin aloittaa etiketin tulostamisen vasta, kun toimivaltainen viranomainen on sertifioinut kyseisen metsänviljelyaineiston, jos kaikki toimivaltaisen viranomaisen määrittelemät vaatimukset täyttyvät ja sen jälkeen, kun toimivaltaisen viranomaisen tarkastuksessa on todettu, että niillä on tarvittava pätevyys, infrastruktuuri ja resurssit. Lupa on tarpeen virallisen etiketin virallisen luonteen vuoksi ja jotta voidaan taata mahdollisimman korkealaatuinen metsänviljelyaineisto käyttäjille. Näin lisätään joustavuutta ammattimaisten toimijoiden kyseisen metsänviljelyaineiston myöhemmän kaupan pitämisen osalta. Kyseisen luvan peruuttamista tai muuttamista koskevat säännöt olisi vahvistettava. [tark. 6]

(32)  Jäsenvaltioiden olisi saatava asettaa omalla alueellaan tuotetun perusaineiston hyväksymiselle lisävaatimuksia tai tiukempia vaatimuksia komission luvalla. Tämä mahdollistaisi sellaisten metsänviljelyaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevien kansallisten tai alueellisten lähestymistapojen täytäntöönpanon, joilla pyritään parantamaan tietyn metsänviljelyaineiston laatua, suojelemaan ympäristöä tai edistämään luonnon monimuotoisuuden suojelua ja metsäekosysteemien ennallistamista.

(33)  Metsänviljelyaineiston tuotannon ja kaupan pitämisen avoimuuden ja tehokkaamman valvonnan varmistamiseksi ammattimaiset toimijat olisi rekisteröitävä jäsenvaltioiden Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/2031(14) nojalla perustamiin rekistereihin. Tällainen rekisteröinti vähentää kyseisten ammattimaisten toimijoiden hallinnollista taakkaa. Se on tarpeen ammattimaisten toimijoiden virallisen rekisterin tehokkuuden vuoksi ja kaksinkertaisen rekisteröinnin välttämiseksi. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat ammattimaiset toimijat kuuluvat suurelta osin asetuksen (EU) 2016/2031 mukaisen ammattimaisten toimijoiden virallisen rekisterin soveltamisalaan.

(34)  Ennen metsänviljelyaineiston ostamista ammattimaisten toimijoiden olisi asetettava toimivaltaisten viranomaisten ja metsänviljelyaineiston mahdollisten ostajien saataville kaikki tarvittavat tiedot sen identiteetistä ja metsänviljelyaineiston soveltuvuudesta tiettyihin ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin, jotta ostajat voivat valita alueelleentietylle alueelle sopivimman metsänviljelyaineiston. [tark. 7]

(35)  Kun kyseessä on luokkiin ”siemenlähde tunnettu” ja ”valikoitu” kuuluvan metsänviljelyaineiston tuottamiseen tarkoitettu perusaineisto, jäsenvaltioiden on rajattava lähtöisyysalueet asianomaisten lajien osalta, jotta voidaan määrittää alue tai alueryhmät, joiden luonnonolosuhteet ovat riittävän yhdenmukaiset ja joissa esiintyy perusaineistoa, jolla on samantyyppiset fenotyyppiset tai geneettiset ominaisuudet. Tämä on tarpeen, koska kyseisiin lähtöisyysalueisiin on viitattava pidettäessä kaupan kyseisestä perusaineistosta tuotettua metsänviljelyaineistoa.

(36)  Jotta kaikkialla unionissa tuotettavasta ja kaupan pidettävästä metsänviljelyaineistosta saataisiin kattava yleiskuva ja varmistettaisiin avoimuus, kunkin jäsenvaltion on perustettava ja asetettava julkisesti saataville sähköinen kansallinen rekisteri alueellaan hyväksytystä eri lajien ja keinotekoisten risteymien perusaineistosta ja kansallinen luettelo, joka olisi esitettävä tiivistelmänä kansallisesta rekisteristä, ja pidettävä niitä ajan tasalla.

(37)  Samasta syystä komission olisi julkaistava sähköisessä muodossa unionin luettelo metsänviljelyaineiston tuotantoa varten hyväksytystä perusaineistosta kunkin jäsenvaltion toimittamien kansallisten luetteloiden perusteella. Unionin luettelon olisi sisällettävä tiedot perusaineistosta, joka sisältää muuntogeenistä organismia tai koostuu siitä tai joka on tuotettu tietyillä uusilla genomitekniikoilla.

(38)  Jokaisen jäsenvaltion olisi laadittava ja pidettävä ajan tasalla valmiussuunnitelma, jolla varmistetaan metsänviljelyaineiston riittävä saatavuus äärimmäisten sääilmiöiden, maastopalojen, tautien, tuhoojien, katastrofien tai muiden tapahtumien vaurioittamien alueiden uudelleenmetsittämiseksi. Suunnitelman sisältöä koskevat säännöt olisi vahvistettava, jotta voidaan varmistaa ripeät ennakoivat riskinhallintatoimet ja tehokkaat torjuntatoimet, jos riskejä ilmenee. Jäsenvaltioiden olisi voitava mukauttaa suunnitelmansamäärittää kyseisen suunnitelman sisältö alueidensa erityisiinerityisten ilmasto- ja luonnonolosuhteisiinluonnonolosuhteiden mukaisesti, ja niiden olisi voitava mukauttaa tällaista sisältöä uuden tieteellisen tietämyksen perusteella. Tällä suunnitelmalla täytettäisiin vaatimus yleisistä valmiustoimista, jotka jäsenvaltioiden olisi toteutettava vapaaehtoisuuteen perustuen unionin pelastuspalvelumekanismin(15) puitteissa. Komission olisi asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä tuettava teknistä apua antamalla suunnitelman laatimista ja tarvittaessa sen päivittämistä. [tark. 8]

(39)  Metsänviljelyaineisto on kaikkien tuotantovaiheiden aikana pidettävä erillään hyväksymisyksikköjen perusteella. Kyseiset hyväksymisyksiköt olisi tuotettava ja pidettävä kaupan erinä, joiden on oltava riittävän tasalaatuisia ja ne on merkittävä muista metsänviljelyaineiston eristä erottuviksi. Siemenerät ja kasvierät olisi erotettava toisistaan, jotta voidaan tunnistaa metsänviljelyaineiston tyyppi ja varmistaa jäljitettävyys hyväksyttyyn perusaineistoon, josta metsänviljelyaineisto on kerätty. Tämä takaa kyseisen metsänviljelyaineiston tunnistettavuuden ja laadun säilymisen.

(40)  Siemeniä voidaan pitää kaupan ainoastaan, jos ne täyttävät tietyt laatuvaatimukset. Niihin on liitettävä etiketti ja niitä on pidettävä kaupan ainoastaan sinetöidyissä pakkauksissa asianmukaisen tunnistamisen, laadun ja jäljitettävyyden mahdollistamiseksi ja petosten välttämiseksi.

(41)  Jotta voidaan täyttää EU:n digitaalistrategian(16) tavoite valjastaa digitaalinen siirtymä palvelemaan ihmisiä ja yrityksiä, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä säännöistä, jotka koskevat kaikkien kantatodistuksen ja virallisen etiketin myöntämiseksi toteutettujen toimien digitaalista kirjaamista koskevia sääntöjä sekä sellaisen keskitetyn alustan perustamiseksi, jolla helpotetaan kyseisten tietueiden käsittelyä, saatavuutta ja käyttöä.

(42)  Sellaisina kausina, jolloin on tilapäisiä vaikeuksia kerätä tietyistä lajeista peräisin olevaa metsänviljelyaineistoa, olisi tietyin edellytyksin väliaikaisesti hyväksyttävä lievennettyjen vaatimusten mukainen perusaineisto. Näiden lievennettyjen vaatimusten olisi koskettava metsänviljelyaineiston eri luokkien tuotantoon tarkoitetun perusaineiston hyväksymistä. Tämä on tarpeen joustavuuden varmistamiseksi vaikeissa olosuhteissa ja häiriöiden välttämiseksi metsänviljelyaineiston sisämarkkinoilla.

(43)  Metsänviljelyaineistoa olisi tuotava kolmansista maista vain, jos sen voidaan osoittaa täyttävän vaatimukset, jotka vastaavat unionissa tuotettuun ja kaupan pidettävään metsänviljelyaineistoon sovellettavia vaatimuksia. Tämä on tarpeen sen varmistamiseksi, että tuotu metsänviljelyaineisto on laadultaan samantasoista kuin unionissa tuotettu metsänviljelyaineisto. Kyseisellä lähestymistavalla varmistetaan, että tuotu metsänviljelyaineisto ei ainoastaan täytä unionin vaatimuksia, vaan sillä edistetään myös kasvien geneettistä monimuotoisuutta ja kestävyyttä. [tark. 9]

(44)  Jos metsänviljelyaineistoa tuodaan unioniin kolmannesta maasta, asianomaisen ammattimaisen toimijan olisi ilmoitettava etukäteen asianmukaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle metsänviljelyaineiston tuonnista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625(17) nojalla perustetun virallista valvontaa koskevan tiedonhallintajärjestelmän (IMSOC) kautta. Tuodun metsänviljelyaineiston mukana on lisäksi oltava alkuperämaana olevan kolmannen maan myöntämä kantatodistus tai virallinen todistus sekä kyseisen kolmannen maan ammattimaisen toimijan antamat tiedot kyseisestä metsänviljelyaineistosta. Kyseiseen metsänviljelyaineistoon olisi liitettävä virallinen etiketti, jotta käyttäjät voivat tehdä valintansa kyseisen metsänviljelyaineiston käyttämisestä oikean tiedon perusteella ja jotta helpotetaan toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa virallista valvontaa.

(45)  Jotta voidaan seurata tämän asetuksen vaikutuksia ja jotta komissio voi arvioida käyttöön otettuja toimenpiteitä, jäsenvaltioiden olisi raportoitava viiden vuoden välein sertifioidun metsänviljelyaineiston vuotuisista määristä, hyväksytyistä kansallisista valmiussuunnitelmista, käyttäjille verkkosivustojen ja/tai metsänviljelijän oppaiden kautta saatavilla olevasta tiedosta siitä, mihin metsänviljelyaineistoa on otollisinta istuttaa, maahantuodun metsänviljelyaineiston määristä ja määrätyistä seuraamuksista.

(46)  Jotta voidaan mukautua ilmastonmuutoksesta johtuviin kasvillisuusvyöhykkeiden ja puulajien levinneisyysalueiden muutoksiin sekä muuhun teknisen tai tieteellisen tietämyksen, myös ilmastonmuutosta koskevan tiedon, kehitykseen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien puulajien ja niiden keinotekoisten risteymien luettelon muuttamista.

(47)  Jotta voidaan mukautua tieteellisen ja teknisen tietämyksen sekä metsäpuiden siemeniä ja taimia koskevan OECD-järjestelmän ja muiden sovellettavien kansainvälisten standardien kehitykseen ja ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/848(18), komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan i) vaatimuksia, jotka koskevat perusaineistoa, joka on tarkoitettu luokkiin ”siemenlähde tunnistettu”, ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” ja ”testattu” sertifioitavan metsänviljelyaineiston tuottamiseen, ja ii) luokkia, joissa erityyppisistä perusaineistoista saatua metsänviljelyaineistoa voidaan pitää kaupan.

(48)  Jotta jäsenvaltiot voisivat soveltaa joustavampaa lähestymistapaa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan edellytykset pitää väliaikaisesti kaupan metsänviljelyaineistoa, joka ei täytä kaikkia asianomaisen luokan vaatimuksia.

(49)  Jotta voidaan mukautua tekniikan ja tieteen kehitykseen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien lajien hedelmä- ja siemeneriin sovellettavat vaatimukset, tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien lajien ja keinotekoisten risteymien kasvinosiin sovellettavat vaatimukset, oksa- tai runkopistokkaista lisättyjen Populus spp. -lajien ulkoiseen laatuun sovellettavat vaatimukset, tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien lajien tai keinotekoisten risteymien taimiin sovellettavat vaatimukset ja alueilla, joilla vallitsee Välimeren ilmasto, loppukäyttäjille kaupan pidettäviin taimiin sovellettavat vaatimukset.

(50)  Jotta voidaan mukautua EU:n digitaalistrategiaan ja palvelujen digitoinnin tekniseen kehitykseen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan säännöt, jotka koskevat kaikkien ammattimaisten toimijoiden ja toimivaltaisten viranomaisten kantatodistusten myöntämiseksi toteuttamien toimien digitaalista tallentamista ja jäsenvaltioiden ja komission yhteisen keskitetyn alustan perustamista.

(51)  On erityisen tärkeää, että komissio näitä delegoituja säädöksiä valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa(19) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, on erityisen tärkeää, että Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille ja että Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(52)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa vahvistaa perusaineistoa koskevan ilmoituksen vaatimuksia ja sisältöä koskevat erityisedellytykset.

(53)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano ja helpottaa kantatodistusten tunnistettavuutta ja käyttöä, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa hyväksyä siemenlähteistä ja metsiköistä saadun metsänviljelyaineiston, siemenviljelyksistä tai perheen (perheiden) vanhemmista saadun metsänviljelyaineiston sekä klooneista ja kloonisekoituksista saadun metsänviljelyaineiston kantatodistuksen sisältö ja malli.

(54)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano ja yhdenmukainen kehys metsänviljelyaineiston etikettejä ja sitä koskevien tietojen antamista varten, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, joka koskee virallisen etiketin sisällön, siemeniä ja pieniä siemenmääriä koskevien lisätietojen, metsänviljelyaineiston tiettyjen luokkien tai muuntyyppisen metsänviljelyaineiston etiketin värin sekä tiettyjen sukujen tai lajien osalta annettavien lisätietojen vahvistamista.

(55)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano ja mukautua metsänviljelyaineistoalan digitalisaation kehitykseen, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa sähköisten kantatodistusten myöntämistä koskevien teknisten järjestelyjen vahvistamiseksi.

(56)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano ja puuttua metsänviljelyaineiston toimitukseen liittyviin kiireellisiin ongelmiin, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa hyväksyä yhden tai useamman lajin sellaisen metsänviljelyaineiston väliaikainen kaupan pitäminen, joka täyttää lievemmät vaatimukset kuin tässä asetuksessa säädetyt perusaineiston hyväksymistä koskevat vaatimukset.

(57)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa päättää väliaikaisten kokeilujen järjestämisestä parempien vaihtoehtojen löytämiseksi tämän asetuksen vaatimuksille, jotka koskevat perusaineiston arviointia ja hyväksymistä sekä metsänviljelyaineiston tuotantoa ja pitämistä kaupan.

(58)  Jotta metsänviljelyaineistoa koskevien sääntöjen yhdenmukaisuutta unionin kasvinterveyslainsäädännön kanssa parannettaisiin, metsänviljelyaineiston tuotantoon ja pitämiseen kaupan olisi tämän asetuksen nojalla sovellettava asetuksen (EU) 2016/2031 36, 37, 40, 41, 49, 53 ja 54 artiklaa. Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaisuus asetuksen (EU) 2016/2031 kasvipasseja koskevien sääntöjen kanssa, olisi sallittava metsänviljelyaineiston virallisen etiketin ja kasvipassin yhdistäminen.

(59)  Asetusta (EU) 2017/625 olisi muutettava siten, että sen soveltamisalaan sisällytetään metsänviljelyaineiston virallista valvontaa koskevat säännöt. Näin varmistetaan metsänviljelyaineiston yhdenmukaisempi virallinen valvonta ja metsäviljelyaineistoa koskevien sääntöjen yhdenmukaisempi täytäntöönpano kaikissa jäsenvaltioissa sekä yhdenmukaisuus kasvien virallista valvontaa koskevien muiden unionin säädösten, erityisesti asetuksen (EU) 2016/2031 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../... kanssa.

(60)  Asetuksia (EU) 2016/2031 ja (EU) 2017/625 olisi näin ollen muutettava.

(61)  Direktiivi 1999/105/EY olisi kumottava oikeudellisen selkeyden ja avoimuuden vuoksi.

(62)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli metsänviljelyaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevan yhdenmukaisen lähestymistavan varmistamista, vaan se voidaan ehdotetun toiminnan vaikutusten, monimutkaisuuden ja kansainvälisen luonteen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tämän vuoksi asetuksella otetaan tarvittaessa käyttöön poikkeuksia tai erityisvaatimuksia tietyntyyppiselle metsänviljelyaineistolle ja ammattimaisille toimijoille.

(63)  Koska toimivaltaiset viranomaiset ja asianomaiset ammattimaiset toimijat tarvitsevat aikaa ja resursseja mukautua tässä asetuksessa säädettyihin uusiin vaatimuksiin, tätä asetusta olisi sovellettava ... päivästä ...kuuta ... [3 vuotta tämän asetuksen voimaantulopäivästä],

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan metsänviljelyaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevat säännöt ja erityisesti vaatimukset, jotka koskevat metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitetun perusaineiston hyväksymistä, kyseisen perusaineiston alkuperää ja jäljitettävyyttä, metsänviljelyaineiston luokkia, metsänviljelyaineiston tunnistettavuutta ja laatua, sertifiointia, etikettejä, pakkaamista, tuontia, ammattimaisia toimijoita, perusaineiston rekisteröintiä, virallista valvontaa ja kansallisia valmiussuunnitelmia. [tark. 10]

2 artikla

Soveltamisala

1.  Tätä asetusta sovelletaan liitteessä I lueteltujen puulajien ja niiden keinotekoisten risteymien metsänviljelyaineistoon niiden pitämiseksi kaupan. [tark. 11]

2.  Tämän asetuksen tavoitteena on

a)  varmistaa korkealaatuisen metsänviljelyaineiston tuotanto ja pitäminen kaupan unionissa sekä metsänviljelyaineiston sisämarkkinoiden moitteeton toiminta; [tark. 12]

b)  auttaa luomaan selviytymiskykyisiä ja tuottavia metsiä, säilyttämään luonnon monimuotoisuutta, ehkäisemään haitallisten vieraslajien käyttöä ja ennallistamaan metsäekosysteemejä ja niiden toimintaa muun muassa edistämällä lajien välistä ja lajinsisäistä geneettistä muuntelua; [tark. 13]

c)  tukea puun ja biomateriaalien tuotantoa, ilmastonmuutokseen sopeutumista, ilmastonmuutoksen hillitsemistä sekä metsäpuiden geenivarojen suojelua ja kestävää käyttöä.

3.  Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä I olevaa luetteloa 3 kohdan mukaisesti ottaen huomioon

a)  kasvillisuusvyöhykkeiden ja puulajien levinneisyysalueiden muutokset ilmastonmuutoksen seurauksena;

b)  teknisen tai tieteellisen tietämyksen merkityksellinen kehitys. [tark. 14]

Kyseisillä delegoiduilla säädöksillä lisätään liitteessä I olevaan luetteloon lajeja ja keinotekoisia risteymiä, jos näillä lajeilla ja keinotekoisilla risteymillä on vähintään yksi seuraavista ominaisuuksista:

a)  niiden tuotantoalue ja metsänviljelyaineiston tuotannon arvo on merkittävä unionissa;

b)  niitä pidetään kaupan vähintään kahdessa jäsenvaltiossa;

c)  niitä pidetään tärkeinä ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta; ja

d)  niitä pidetään tärkeinä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuilla delegoiduilla säädöksillä poistetaan liitteessä I olevasta luettelosta lajit ja keinotekoiset risteymät, jos niillä ei enää ole yhtäkään ensimmäisessä alakohdassa säädetyistä ominaisuuksista.

4.  Tätä asetusta ei sovelleta

a)  asetuksen (EU) .../... [julkaisutoimisto: lisätään viittaus kasvien lisäysaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevaan asetukseen] 2 artiklassa tarkoitettuun kasvien lisäysaineistoon;

b)  direktiivin 98/56/EY 2 artiklassa määriteltyyn koristekasvien lisäysaineistoon;

c)  kolmansiin maihin vietäväksi tuotettuun metsänviljelyaineistoon;

d)  virallisiin kokeisiin, tieteellisiin tarkoituksiin tai valintatyöhön tarkoitettuun metsänviljelyaineistoon.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)  ’metsänviljelyaineistolla’ käpyjä, siemenkotia, hedelmiä ja siemeniä, jotka on tarkoitettu tämän asetuksen liitteessä I lueteltujen puulajien ja niiden keinotekoisten risteymien taimien tuottamiseen jasiemenyksikköjä, kasvinosia ja taimia, joita käytetään metsittämiseen, uudelleenmetsittämiseen tai, muuhun puiden istutukseen ja suorakylvöön johonkin seuraavista tarkoituksista: [tark. 15]

a)  puun ja biomateriaalien tuotanto;

b)  metsäpuiden geenivarojen suojelu ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen; [tark. 16]

c)  metsäekosysteemien ja muun puustoisen maan ennallistaminen ja niiden toiminnan tukeminen; [tark. 17]

c a)   peltometsätalousjärjestelmien perustaminen tai ennallistaminen; [tark. 18]

d)  ilmastonmuutokseen sopeutuminen;

e)  ilmastonmuutoksen hillintä;

f)  metsäpuiden geenivarojen suojelu ja kestävä käyttö.

2)  ’metsittämisellä’ metsän perustamista istuttamalla ja/tai kylvämällä alueellisiin olosuhteisiin sopeutuneita puulajeja maalle, jota on siihen asti käytetty johonkin toiseen tarkoitukseen, mikä edellyttää maankäytön muuttamista muusta kuin metsästä metsäksi;(20) [tark. 19]

3)  ’uudelleenmetsittämisellä’ metsän perustamista uudelleen istuttamalla ja/tai kylvämällä alueellisiin olosuhteisiin sopeutuneita puulajeja maalle, joka on luokiteltu metsäksi;(21) [tark. 20]

3 a)   ’peltometsätaloudella’ puuston muodostamista maatalousmaalle muuttamatta kyseisen maan luokitusta; [tark. 120]

4)  ’siemenyksiköllä’ taimien tuottamiseen tai suorakylvöön tarkoitettuja käpyjä, siemenkotia, hedelmiä ja siemeniä; [tark. 21]

5)  ’taimella’ kasvia tai kasvinosaa, jota käytetään kasvien lisäämiseen ja joka käsittää siemenyksiköistä, kasvien osista tai luonnontaimista kasvatetut kasvit;

6)  ’kasvinosilla’ taimien tuottamiseen tarkoitettuja runkopistokkaita, lehtipistokkaita ja juuripistokkaita, mikrolisäykseen tarkoitettuja kasvin lisäysosia tai kasviaiheita, silmuja, taivukkaita, juuria, varttamisoksia, oksa- tai runkopistokkaita ja kaikkia muita taimien tuottamiseen tarkoitettuja kasvinosia;

7)  ’tuotannolla’ kaikkia siementen, kasvinosien ja kasvien ja myös sopivien taimien saamiseksi tarvittavien siementen ja kasvinosien tuottamisen vaiheita, muuntamista siemenyksiköstä siemeneksi ja kasvien kasvattamista taimista asianomaisen metsänviljelyaineiston niiden pitämiseksi kaupan; [tark. 22]

8)  ’siemenlähteellä’ puita sillämääritellyllä alueella, jolta siemenetsiemenyksikkö on kerätty; [tark. 23]

9)  ’metsiköllä’ rajattua puupopulaatiota, jonka koostumus on riittävän yhdenmukainen;

10)  ’siemenviljelyksellä’ valikoitujen puiden viljelmää, jossa kukin puu tunnistetaan kloonin, perheen tai lähtöisyysalueen perusteella, joka on eristetty tai hoidettu siten, että ulkopuolista pölytystä voidaan välttää tai rajoittaa, ja jota on hoidettu tavoitteena tuottaa usein valmistuvia, runsaita ja helposti kerättäviä siemensatoja;

11)  ’perheen vanhemmilla’ puita, joita on käytetty vanhempina jälkeläisten tuottamiseen valvotun tai vapaan pölytyksen avulla niin, että yhtä tunnistettua vanhempaa on käytetty emiyksilönä (emopuu) ja se on pölytetty yhden isäpuun (täyssisar) tai useamman tunnistetun tai tunnistamattoman isäpuun (puolisisar) siitepölyn avulla;

12)  ’kloonilla’ alun perin yhdestä yksilöstä (kantayksilöstä) kasvullisen lisäyksen, kuten pistokkaiden, mikrolisäyksen, vartteiden tai taivukkaiden taikka kasvin jakamisen, avulla saatu yksilöiden ryhmä;

13)  ’kloonisekoituksella’ tunnistettujen kloonien sekoitusta määritellyissä suhteissa;

14)  ’perusaineistolla’ mitä tahansa seuraavista: siemenlähde, metsikkö, siemenviljelys, perheen vanhemmat, klooni tai kloonisekoitus;

15)  ’hyväksymisyksiköllä’ toimivaltaisten viranomaisten hyväksymää metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitetun perusaineiston koko aluetta tai yksilöitä; [tark. 24]

16)  ’ilmoitusyksiköllä’ toimivaltaiselle viranomaiselle ilmoitetun metsäpuiden geenivarojen suojelun ja kestävän käytön edistämiseen tarkoitetun metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitetun perusaineiston koko aluetta tai yksilöitä; [tark. 25]

17)  ’siemenerällä’ siemeniä, jotka on kerättyovat peräisin hyväksytystä perusaineistosta ja jotka on erotettu ja/tai puhdistettu sekä käsitelty yhdenmukaisesti; [tark. 26]

18)  ’kasvierällä’ yhdestä siemenerästä kasvatettuja taimiatuotettuja kasveja tai kasvullisesti lisättyjä taimiakasveja, jotka on kasvatettutuotettu rajatulla alueella ja joita on käsitelty yhdenmukaisesti; [tark. 27]

19)  ’eränumerollaeräkoodilla’ siemen- tai kasvierän tunnistenumeroatunnistekoodia; [tark. 28]

20)  ’lähtöisyydellä’ paikkaa, jossa metsikkö kasvaa;

21)  ’alalajilla’ lajiin kuuluvaa ryhmää, josta on tullut fenotyypiltään ja geneettisesti havaittavasti erilainen kuin muu ryhmä;

22)  ’lähtöisyysalueella’ lajien tai alalajien osalta aluetta tai alueita, joilla on riittävän yhdenmukaiset luonnonolot ja joiden metsikkö tai siemenlähteet ovat fenotyyppisiltä tai geneettisiltä ominaisuuksiltaan riittävän samanlaisia, ottaen tarvittaessa huomioon korkeuden asettamat rajat;

23)  ’alkuperäisellä metsiköllä’ kotoperäisten puulajien metsikköä, jota on jatkuvasti uudistettu joko luontaisesti tai keinollisesti samasta metsiköstä tai lähistöllä olevasta kotoperäisten puulajien metsiköstä kerätyllä metsänviljelyaineistolla;

24)  ’luontaisella metsiköllä’ alkuperäistä metsikköä tai metsikköä, joka on keinollisesti kasvatettu siemenistä, joiden alkuperä on samalla lähtöisyysalueella;

25)  ’alkuperällä’

a)  alkuperäisen siemenlähteen tai metsikön osalta paikkaa, jossa puut kasvavat;

b)  muun kuin alkuperäisen siemenlähteen tai metsikön osalta paikkaa, josta siemenet tai taimet on alun perin saatu;

c)  siemenviljelyksen osalta paikkoja, joissa sen yksilöt alun perin sijaitsivat, kuten niiden lähtöisyysalueet tai muut merkitykselliset maantieteelliset tiedot;

d)  perheen vanhempien osalta paikkoja, joissa niiden yksilöt alun perin sijaitsivat, kuten niiden lähtöisyysalueet tai muut merkitykselliset maantieteelliset tiedot;

e)  kloonin osalta paikkaa, jossa kantayksilö sijaitsee tai alun perin sijaitsi tai josta se valittiin;

f)  kloonisekoituksen osalta paikkoja, joissa kantayksilöt sijaitsevat tai alun perin sijaitsivat tai joista ne valittiin;

26)  ’perusaineiston sijaintipaikalla’ maantieteellistä aluetta tai maantieteellistä sijaintia (sijainteja) sen mukaan, mihin metsänviljelyaineiston luokkaan sitä käytetään;

27)  ’kloonien tai kloonisekoitusten tai perheen vanhempien tuotantopaikalla’ paikkaa tai täsmällistä maantieteellistä sijaintia, jossa metsänviljelyaineisto on tuotettu;

28)  ’lähtöaineistolla’ kasvia, kasviryhmää, metsänviljelyaineistoa, DNA-näytekokoelmaa tai kloonin, tai kloonisekoituksen tapauksessa kloonien, geneettistä tietoa, jota käytetään vertailumateriaalina kloonin tai kloonien tunnistamisessa;

29)  ’runkopistokkaalla’ pistokasta, jossa ei ole juuria;

30)  ’pitämisellä kaupan’ seuraavia ammattimaisen toimijan toteuttamia kaupallisia toimia: metsänviljelyaineiston myynti, hallussapito tai tarjoaminen myyntiä varten tai mikä tahansa muu tapa siirtämiseen, jakeluun, mukaan lukien lähettäminen, unionin sisällä tai unioniin tuontiin, joko ilmaiseksi tai maksua vastaan; [tark. 29]

31)  ’ammattimaisella toimijalla’ luonnollista tai oikeushenkilöä, joka toimii ammattimaisesti toimivaltaisten viranomaisten luvalla yhdessä tai useammassa seuraavassa toiminnassa metsänviljelyaineiston kaupallista hyödyntämistä varten: [tark. 30]

a)  metsänviljelyaineiston tuotanto, mukaan lukien kasvatus, lisäys ja ylläpito;

b)  metsänviljelyaineiston pitäminen kaupan;

c)  metsänviljelyaineiston varastointi, kerääminen, lähettäminen ja käsittely;

32)  ’toimivaltaisella viranomaisella’ jäsenvaltion keskus- tai alueviranomaista tai tapauksen mukaan kolmannen maan vastaavaa viranomaista, joka vastaa virallisen valvonnan järjestämisestä, perusaineiston rekisteröinnistä, metsänviljelyaineiston sertifioinnista ja muista metsänviljelyaineiston tuotantoon ja kaupan pitämiseen liittyvistä virallisista toimista, tai mitä tahansa muuta viranomaista, jolle kyseinen vastuu on siirretty unionin oikeuden mukaisesti;

33)  luokalla ’siemenlähde tunnettu’ metsänviljelyaineistoa, jonka perusaineisto täyttää liitteessä II vahvistetut vaatimukset ja muodostuu yhdellä lähtöisyysalueella sijaitsevasta siemenlähteestä tai metsiköstä;

34)  luokalla ’valikoitu’ metsänviljelyaineistoa, jonka perusaineisto täyttää liitteessä III vahvistetut vaatimukset ja muodostuu yhdellä lähtöisyysalueella sijaitsevasta metsiköstä, joka koostuu fenotyypin perusteella valitusta populaatiosta;

35)  luokalla ’alustavasti testattu’ metsänviljelyaineistoa, jonka perusaineisto täyttää liitteessä IV vahvistetut vaatimukset ja muodostuu yksilöiden fenotyypin perusteella valituista siemenviljelyksistä, perheen vanhemmista, klooneista tai kloonisekoituksista;

36)  luokalla ’testattu’ metsänviljelyaineistoa, jonka perusaineisto täyttää liitteessä V vahvistetut vaatimukset ja muodostuu metsiköistä, siemenviljelyksistä, perheen vanhemmista, klooneista tai kloonisekoituksista;

37)  ’virallisella sertifioinnilla’ metsänviljelyaineiston sertifiointia luokkaan ”siemenlähde tunnettu”, ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” tai ”testattu”, jos toimivaltainen viranomainen on suorittanut kaikki asiaankuuluvat tarkastukset ja tarvittaessa näytteenoton sekä metsänviljelyaineistoa koskevat kokeet ja jos on todettu, että metsänviljelyaineisto täyttää tämän asetuksen asiaa koskevat vaatimukset;

38)  ’luokalla’ luokkaan ”siemenlähde tunnettu”, ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” tai ”testattu” hyväksyttyä metsänviljelyaineistoa;

39)  ’muuntogeenisellä organismilla’ geneettisesti muunnettua organismia sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 2001/18/EY 2 artiklan 2 kohdassa, lukuun ottamatta organismeja, jotka on saatu direktiivin 2001/18/EY liitteessä I B luetelluilla geenimuuntelun tekniikoilla;

40)  ’NGT-kasvilla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) [julkaisutoimisto: lisätään viite tietyillä uusilla genomitekniikoilla tuotetuista kasveista ja niistä peräisin olevista elintarvikkeista ja rehuista annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen ](22) 3 artiklan 2 alakohdassa määriteltyä uusilla genomitekniikoilla tuotettua kasvia;

41)  ’siementen siirtovyöhykkeillä’ alueita ja/tai korkeusvyöhykkeitä, jotka toimivaltaiset viranomaiset ovat nimenneet sellaisen metsänviljelyaineiston siirtämiseen, joka kuuluu luokkaan ”siemenlähde tunnettu” tai ”valikoitu”, ottaen tarvittaessa huomioon metsänviljelyaineiston alkuperän ja lähtöisyysalueen, lähtöisyyskokeet, luonnonolosuhteet ja ilmastonmuutosta koskevat ennusteet;

42)  ’siemenviljelysten ja perheen vanhempien käyttöalueella’ toimivaltaisten viranomaisten nimeämää aluetta, jonka ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin luokkaan ”alustavasti testattu” tai ”testattu” kuuluva metsänviljelyaineisto on sopeutunut, ottaen tarvittaessa huomioon siemenviljelysten ja perheen vanhempien ja niiden yksilöiden sijainti, jälkeläistestauksen ja lähtöisyyskokeiden tulokset, luonnonolosuhteet ja ilmastonmuutosta koskevat ennusteet; [tark. 31]

43)  ’kloonien ja kloonisekoitusten käyttöalueella’ toimivaltaisten viranomaisten nimeämää aluetta, jonka ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin luokkaan ”alustavasti testattu” tai ”testattu” kuuluva metsänviljelyaineisto on sopeutunut, ottaen tarvittaessa huomioon kloonien alkuperän tai lähtöisyysalueen, jälkeläistestauksen ja, lähtöisyyskokeiden ja kloonikokeiden tulokset, luonnonolosuhteet ja ilmastonmuutosta koskevat ennusteet; [tark. 32]

44)  ’FOREMATIS-järjestelmällä’ metsänviljelyaineistoa koskevaa komission tietojärjestelmää;

45)  ’luontaisella uudistamisella’ metsän uudistamista puilla, jotka ovat kehittyneet paikan päällä pudonneista ja itäneistä siemenistäluontaisilla prosesseilla luontaisen siementämisen, idättämisen, juuriversojen kasvattamisen, nupustuksen tai taivukaslisäyksen avulla; [tark. 33]

46)  ’laatua heikentävillä tuhoojilla’ tuhoojia, jotka täyttävät kaikki seuraavat edellytykset:

a)  ne eivät ole asetuksessa (EU) 2016/2031 tarkoitettuja unionikaranteenituhoojia, suoja-aluekaranteenituhoojia tai säänneltyjä muita kuin unionikaranteenituhoojia eivätkä tuhoojia, joihin sovelletaan mainitun asetuksen 30 artiklan 1 kohdan nojalla hyväksyttyjä toimenpiteitä;

b)  niitä esiintyy metsänviljelyaineiston tuotannon ja varastoinnin aikana; ja

c)  niiden esiintymisellä on metsänviljelyaineiston laatua heikentäviä vaikutuksia, joita ei voida hyväksyä, ja ne aiheuttavat kohtuuttomia taloudellisia vaikutuksia kyseisen metsänviljelyaineiston käytölle unionissa;

47)  ilmauksella ’lähes vailla laatua heikentäviä tuhoojia’ sitä, että metsänviljelyaineistossa ei esiinny lainkaanlaatua heikentäviä tuhoojia tai siinä esiintyy laatua heikentäviä tuhoojia niin vähäisessä määrin, että kyseiset tuhoojat eivät vaikuta haitallisesti kyseisen metsänviljelyaineiston laatuun. [tark. 34]

II LUKU

PERUSAINEISTO JA SIITÄ SAATAVA METSÄNVILJELYAINEISTO

4 artikla

Metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitetun perusaineiston hyväksyminen

1.  Metsänviljelyaineistoa saa tuottaa ainoastaan toimivaltaisten viranomaisten hyväksymästä perusaineistosta.

2.  Luokkaan ”siemenlähde tunnettu” sertifioitavan metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitettu perusaineisto hyväksytään, jos se täyttää liitteessä II vahvistetut vaatimukset.

Luokkaan ”valikoitu” sertifioitavan metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitettu perusaineisto hyväksytään, jos se täyttää liitteessä III vahvistetut vaatimukset.

Luokkaan ”alustavasti testattu” sertifioitavan metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitettu perusaineisto hyväksytään, jos se täyttää liitteessä IV vahvistetut vaatimukset.

Luokkaan ”testattu” sertifioitavan metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitettu perusaineisto hyväksytään, jos se täyttää liitteessä V vahvistetut vaatimukset.

Liitteissä II–V vahvistettujen perusaineiston hyväksyntää koskevien vaatimusten arviointiin voi sisältyä silmämääräisten tarkastusten lisäksi asiakirjatarkastuksia, kokeita ja analyysejä tai muita täydentäviä menetelmiä, myös biomolekyylitekniikoiden käyttöä, jos niitä pidetään asianmukaisempina kyseisen hyväksynnän kannalta.

Kaikkien luokkien perusaineiston kestävyysominaisuudet on arvioitava liitteiden II–V mukaisesti ilmasto- ja luonnonolosuhteiden huomioon ottamiseksi.

Perusaineiston hyväksyntä on tehtävä viittauksella hyväksymisyksikköön.

Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteitä II, III, IV ja V siltä osin kuin on kyse perusaineiston hyväksymistä koskevista vaatimuksista, kun se on tarkoitettu

a)  ”siemenlähde tunnettu” -luokkaan kuuluvan metsänviljelyaineiston tuottamiseen, ja erityisesti vaatimuksista, jotka koskevat perusaineiston tyyppiä, puuston kokoa, alkuperää ja lähtöisyysaluetta sekä kestävyysominaisuuksia;

b)  ”valikoitu”-luokkaan kuuluvan metsänviljelyaineiston tuottamiseen, ja erityisesti vaatimuksista, jotka koskevat alkuperää, alueen rajausta, puuston kokoa, ikää ja kehitysvaihetta, tasalaatuisuutta, kestävyysominaisuuksia, puuntuottokykyä, puun laatua sekä muotoa tai kasvutapaa;

c)  ”alustavasti testattu” -luokkaan kuuluvan metsänviljelyaineiston tuottamiseen, ja erityisesti vaatimuksista, jotka koskevat siemenviljelyksiä, perheen vanhempia, klooneja ja kloonisekoituksia;

d)  ”testattu”-luokkaan kuuluvan metsänviljelyaineiston tuottamiseen, ja erityisesti vaatimuksista, jotka koskevat tutkittavia ominaisuuksia, asiakirjoja, koejärjestelyjä, tulosten analysointia ja oikeellisuutta, perusaineistoon kuuluvien yksilöiden geneettistä arviointia, metsänviljelyaineiston vertailukokeita, väliaikaista hyväksyntää ja varhaiskokeita;

e)   metsänviljelyaineiston tuottamiseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/848 vaatimusten mukaisesti. [tark. 35]

Näillä muutoksilla mukautetaan perusaineiston hyväksymistä koskevat säännöt tieteellisen ja teknisen tietämyksen, metsäpuiden siemeniä ja taimia koskevan OECD-järjestelmän ja muiden sovellettavien kansainvälisten standardien kehitykseen.

3.  Ainoastaan hyväksytty perusaineisto voidaan sisällyttää hyväksymisyksikkönä 12 artiklan mukaiseen kansalliseen rekisteriin. Jokainen hyväksymisyksikkö merkitään kansalliseen rekisteriin yksilöllisellä rekisteriviitteellä.

4.  Perusaineiston hyväksyminen peruutetaan, jos tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset eivät enää täyty.

5.  Hyväksymisen jälkeen toimivaltaiset viranomaiset tarkastavat säännöllisesti uudelleen perusaineiston, joka on tarkoitettu ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” ja ”testattu” -luokkiin kuuluvan metsänviljelyaineiston tuottamiseen.

6.  Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteitä II, III, IV ja V niiden mukauttamiseksi tieteellisen ja teknisen tietämyksen, erityisesti biomolekyylitekniikoiden käytön, sekä asiaankuuluvien kansainvälisten standardien kehitykseen.

5 artikla

Hyväksytystä perusaineistosta saadun metsänviljelyaineiston kaupan pitämistä koskevat vaatimukset

1.  Ammattimaisten toimijoiden pitäessä kaupan hyväksytystä perusaineistosta saatua metsänviljelyaineistoa heidän on toimittavaon pidettävä kaupan seuraavien sääntöjen mukaisesti: [tark. 36]

a)  metsänviljelyaineistoa liitteessä I luetelluista lajeista saa pitää kaupan ainoastaan, jos se kuuluu luokkiin ”siemenlähde tunnettu”, ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” tai ”testattu” ja se on saatu 4 artiklan mukaisesti hyväksytystä perusaineistosta ja kyseinen perusaineisto täyttää tapauksen mukaan liitteissä II, III, IV ja V esitetyt vaatimukset;

b)  metsänviljelyaineistoa liitteessä I luetelluista keinotekoisista risteymistä saa pitää kaupan ainoastaan, jos se kuuluu luokkiin ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” tai ”testattu” ja se on saatu 4 artiklan mukaisesti hyväksytystä perusaineistosta ja kyseinen perusaineisto täyttää liitteissä III, IV ja V esitetyt vaatimukset;

c)  metsänviljelyaineistoa kasvullisesti lisätyistä liitteessä I luetelluista puulajeista ja keinotekoisista risteymistä saa pitää kaupan ainoastaan, jos

i)  se kuuluu luokkiin ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” tai ”testattu”; ja

ii)  se on saatu 4 artiklan mukaisesti hyväksytystä perusaineistosta, joka täyttää tapauksen mukaan liitteissä III, IV ja V esitetyt vaatimukset;

iii)  luokkaan ”valikoitu” kuuluvaa metsänviljelyaineistoa saa pitää kaupan ainoastaan, jos se on joukkolisätty siemenistä;

d)  muuntogeenisiä organismeja sisältävää tai niistä koostuvaa metsänviljelyaineistoa liitteessä I luetelluista puulajeista ja keinotekoisista risteymistä saa pitää kaupan ainoastaan, jos

i)  se kuuluu luokkaan ”testattu”; ja

ii)  se on saatu 4 artiklan mukaisesti hyväksytystä perusaineistosta, joka täyttää liitteessä V esitetyt vaatimukset; ja

iii)  sen viljelylle unionissa on annettu lupa direktiivin 2001/18/EY 19 artiklan tai asetuksen (EY) N:o 1829/2003 7 ja 19 artiklan nojalla tai tapauksen mukaan asianomaisessa jäsenvaltiossa direktiivin 2001/18/EY 26 b artiklan mukaisesti;

iii a)   toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt aineiston; [tark. 121]

iii b)   siinä on merkintä, jossa mainitaan sanat ”uudet genomitekniikat” asetuksen (EU) ... [Julkaisutoimisto: lisätään viittaus NGT-asetukseen] 10 artiklan mukaisesti. [tark. 122]

e)  asetuksen (EU) .../... [julkaisutoimisto: lisätään viite uusia genomitekniikoita koskevaan asetukseen] 3 artiklan 7 kohdassa määriteltyjä ryhmään 1 kuuluvia NGT-kasveja sisältävää tai niistä koostuvaa metsänviljelyaineistoa liitteessä I luetelluista puulajeista ja keinotekoisista risteymistä saa pitää kaupan ainoastaan, jos

i)  se kuuluu luokkaan ”testattu”; ja

ii)  se on saatu 4 artiklan mukaisesti hyväksytystä perusaineistosta, joka täyttää liitteessä V esitetyt vaatimukset; ja

iii)  kasvin asema ryhmän 1 NGT-kasvina on varmennettu asetuksen (EU) .../... [julkaisutoimisto: lisätään viite uusia genomitekniikoita koskevaan asetukseen] 6 tai 7 artiklan mukaisesti tai se on tällaisen kasvin jälkeläinen;

f)  metsänviljelyaineistoa liitteessä I luetelluista puulajeista ja keinotekoisista risteymistä saa pitää kaupan ainoastaan, jos sen mukana on viittaus sen kantatodistusnumeroon tai -numeroihin;

g)  sen on oltava asetuksen (EU) 2016/2031 36, 37, 40, 41, 42, 49, 53 ja 54 artiklan mukaista unionikaranteenituhoojien, suoja-aluekaranteenituhoojien, säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien ja tuhoojien, joihin sovelletaan mainitun asetuksen 30 artiklan mukaisia toimenpiteitä, osalta;

h)  siemenistä koostuvaa metsänviljelyaineistoa liitteessä I luetelluista puulajeista ja keinotekoisista risteymistä saa pitää kaupan ainoastaan, jos a–g alakohdan noudattamisen lisäksi on saatavilla tietoja seuraavista:

i)  puhtaus;

ii)  puhtaan siemenen itävyysprosentti; koemenettelyjä toteutettaessa toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia kaupan pitämisen ennen testien tuloksia; toimeksiannon saajan on ilmoitettava testien tulokset ostajalle heti, kun ne ovat saatavilla; [tark. 37]

iii)  puhtaan siemenen 1000 jyvän paino;

iv)  itävien siementen määrä kilogrammassa siemeninä kaupan pidettävää tuotetta tai, jos itävien siementen määrää on mahdotonta tai käytännössä vaikeaa arvioida rajoitetussa ajassa, elinvoimaisten siementen määrä kilogrammaa kohden tiettyyn menetelmään nähden. [tark. 38]

2.  Liitteessä VI olevassa taulukossa esitetään luokat, joihin luokiteltuna erityyppisistä perusaineistoista saatua metsänviljelyaineistoa saa pitää kaupan.

3.  Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan 2 kohdan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä VI olevaa taulukkoa luokista, joihin luokiteltuna erityyppisistä perusaineistoista saatua metsänviljelyaineistoa saa pitää kaupan.

Muutoksella mukautetaan näitä luokkia tieteellisen ja teknisen tietämyksen ja asiaa koskevien kansainvälisten standardien kehitykseen.

6 artikla

Metsäpuiden geenivarojen suojeluun tarkoitetusta perusaineistosta saatua metsänviljelyaineistoa koskevat vaatimukset

Jotta perusaineistosta, johon sovelletaan 18 artiklan mukaista poikkeusta, saatua metsänviljelyaineistoa voidaan pitää kaupan, kaikkien seuraavien edellytysten on täytyttävä:

a)  metsänviljelyaineistoa liitteessä I luetelluista lajeista saa pitää kaupan ainoastaan, jos se kuuluu luokkaan ”siemenlähde tunnettu”;

b)  metsänviljelyaineisto on sellaista alkuperää, joka on luonnostaan sopeutunut paikallisiin ja alueellisiin olosuhteisiin tai tarvittaessa soveltuva avustettua siirtymistä koskevaan tavoitteeseen; ja [tark. 39]

c)  metsänviljelyaineisto on kerättävä jokaisestamahdollisimman monesta ilmoitusyksikköön kuuluvan perusaineiston yksilöstä. siten, että se on riittävän suuri lajin geneettisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi; [tark. 40]

c a)   sellaisten lajien osalta, joihin käytetään yleensä kasvullista lisäystä metsäpuiden geenivarojen suojelemiseksi, on käytettävä riittävän monipuolista kloonien sekoitusta geneettisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi. [tark. 124]

7 artikla

Väliaikainen lupa pitää kaupan metsänviljelyaineistoa, joka on saatu perusaineistosta, joka ei täytä tietyn luokan vaatimuksia

1.  Toimivaltaiset viranomaiset voivat 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen hyväksymisen jälkeen myöntää väliaikaisen luvan pitää kaupan metsänviljelyaineistoa, joka on saatu hyväksytystä perusaineistosta, joka ei täytä kaikkia 5 artiklan 1 kohdassakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettuja asianmukaista luokkaa koskevia vaatimuksia. [tark. 41]

Asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille kyseisistä väliaikaisista luvista ja niiden myöntämisen perusteista.

2.  Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä artiklaa vahvistamalla edellytykset, joiden puitteissa asianomainen jäsenvaltio voi myöntää väliaikaisen luvan.

Näihin edellytyksiin on sisällyttävä:

a)  perustelut luvan myöntämiselle tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi;

b)  luvan enimmäiskestoaikarajoitus; [tark. 42]

c)  kyseistä lupaa hakevien ammattimaisten toimijoiden virallista valvontaa koskevat velvoitteetvähimmäisvaatimukset; [tark. 43]

d)  edellä 1 kohdassa tarkoitettujen ilmoitusten sisältö ja muoto.

8 artikla

Metsänviljelyaineiston tiettyjä lajeja, luokkia ja tyyppejä koskevat erityisvaatimukset

Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla tarvittaessa täydennetään tätä asetusta säätämällä metsänviljelyaineiston kunkin tyypin, lajin tai luokan osalta vaatimuksista

a)  liitteessä I lueteltujen lajien hedelmä- ja siemenerien lajipuhtaudelle;

b)  liitteessä I lueteltujen lajien ja keinotekoisten risteymien kasvinosien laadulle yleisten ominaisuuksien, terveyden ja koon perusteella;

c)  oksa- tai runkopistokkaista lisättyjen Populus spp. -lajien ulkoiselle laadulle niissä esiintyvien vikojen ja oksa- ja runkopistokkaiden vähimmäismittojen perusteella;

d)  liitteessä I lueteltujen lajien ja keinotekoisten risteymien taimien laadulle yleisten ominaisuuksien, terveyden, elinkelpoisuuden ja fysiologisen laadun perusteella;

e)  alueilla, joilla vallitsee Välimeren ilmasto, loppukäyttäjille kaupan pidettäville taimille kasvien vikojen, koon ja iän sekä tarvittaessa paakun koon osalta.

Delegoidun säädöksen on perustuttava kokemukseen, jota on saatu kunkin metsänviljelyaineiston tyypin, lajin tai luokan vaatimusten soveltamisesta tarkastuksia, näytteenottoa ja kokeita sekä eristysetäisyyksiä koskevien säännösten osalta. Siinä on mukautettava näitä vaatimuksia asiaa koskevien kansainvälisten standardien kehityksen, teknisen ja tieteellisen kehityksen tai ilmaston ja luonnon muuttumisen perusteella.

9 artikla

Valmiussuunnitelma ja kansallinen rekisteri

1.  Kunkin jäsenvaltion on laadittava päätöksen N:o 1313/2013/EU(23) 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti laadituissa kansallisissa riskinarvioinneissa tunnistettuihin riskeihin perustuva yksi tai useampi valmiussuunnitelma, jolla varmistetaan metsänviljelyaineiston riittävä saatavuus äärimmäisten sääilmiöiden, maastopalojen, tautien, tuhoojien, katastrofien tai minkä tahansa muun tapahtuman vaurioittamien alueiden uudelleenmetsittämiseksi. Komissio asettaa jäsenvaltion pyynnöstä saataville teknistä tukea valmiussuunnitelman laatimista varten. [tark. 44]

Valmiussuunnitelma on laadittava liitteessä I luetelluille puulajeille ja niiden keinotekoisille risteymille, joiden katsotaan soveltuvan asianomaisen jäsenvaltion jäsenvaltiot katsovat soveltuvan niiden nykyisiin ja ennakoituihin ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin. [tark. 45]

Valmiussuunnitelmassa on otettava huomioon näiden puulajien ja niiden keinotekoisten risteymien ennakoitu levinneisyys asianomaista jäsenvaltiota koskevien kansallisten ja/tai alueellisten ilmastomallisimulaatioiden perusteella.

Valmiussuunnitelmassa on otettava huomioon, että vaurioituneita alueita voi esiintyä kansallisten rajojen ulkopuolella, ja asianomaisen jäsenvaltion on tehtävä yhteistyötä muiden jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan varmistaa, että metsänviljelyaineistoa on ennaltaehkäisevästi saatavilla riittävästi rajat ylittäviä vaurioituneita alueita varten. [tark. 46]

2.  Jäsenvaltioiden on soveltuvassa vaiheessa kuultava kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä valmiussuunnitelmien laatimista ja ajan tasalla pitämistä varten.

3.  Kunkin valmiussuunnitelman on sisällettävä seuraavat tiedot:

a)  valmiussuunnitelman toteuttamiseen osallistuvien elinten tehtävät ja vastuut minkä tahansa sellaisen tapahtuman sattuessa, joka aiheuttaa merkittävän metsänviljelyaineistopulan, sekä komentoketju ja menettelyt toimivaltaisten viranomaisten, muiden viranomaisten, asianosaisten toimeksiannon saaneiden elinten tai luonnollisten henkilöiden, laboratorioiden ja ammattimaisten toimijoiden toteuttamien toimien koordinointia varten sekä tapauksen mukaan koordinointi naapurijäsenvaltioiden ja naapureina olevien kolmansien maiden kanssa;

a a)   haavoittuvuuksien tunnistaminen ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet, kuten siementen varastointipaikkojen ja taimitarhojen turvallisuuden parantaminen sekä varastointipaikkojen ja taimitarhojen määrän lisääminen; [tark. 47]

b)   toimivaltaisten viranomaisten oikeus käyttää metsänviljelyaineiston varastoja, joita on ylläpidetty valmiussuunnittelua varten, sekä ammattimaisten toimijoiden, erityisesti metsätaimitarhojen ja metsänviljelyaineistoa tuottavien laboratorioiden, tiloja ja ottaa yhteyttä muihin asiaankuuluviin toimijoihin ja luonnollisiin henkilöihin;

c)  toimivaltaisten viranomaisten oikeus käyttää tarvittaessa laitteita, henkilöstöä, ulkopuolista asiantuntemusta ja tarvittavia resursseja, jotta valmiussuunnitelma voidaan ottaa käyttöön nopeasti ja tehokkaasti;

d)  toimenpiteet, jotka koskevat tiedottamista komissiolle, muille jäsenvaltioille, asianomaisille ammattimaisille toimijoille ja yleisölle merkittävästä metsänviljelyaineistopulasta, sekä toimenpiteet joilla pyritään torjumaan virallisesti vahvistettua tai epäiltyä merkittävää metsänviljelyaineistopulaa;

e)  järjestelyt merkittävää metsänviljelyaineistopulaa koskevien löydösten kirjaamiseksi;

f)  jäsenvaltion käytössä olevat arvioinnit, jotka koskevat merkittävän metsänviljelyaineistopulan riskiä sen alueella ja sen mahdollisia vaikutuksia ihmisten, eläinten ja kasvien terveyteen sekä ympäristöön;

g)  niiden alueiden maantieteellisen rajaamisen periaatteet, joilla on koettu merkittävää metsänviljelyaineistopulaa;

h)  toimivaltaisten viranomaisten, ja silloin kun se on mahdollista ja aiheellista, ja tarvittaessa a alakohdassa tarkoitettujen elinten, viranomaisten, laboratorioiden ja ammattimaisten toimijoiden henkilöstön ja muiden henkilöiden koulutusta koskevat periaatteet. [tark. 48]

Jäsenvaltioiden on säännöllisesti tarkistettava valmiussuunnitelmiaan ja tarvittaessa saatettava ne ajan tasalle, jotta niissä otetaan huomioon tekninen ja tieteellinen kehitys ilmastomallisimulaatioissa, jotka koskevat asianomaisten puulajien ja niiden keinotekoisten risteymien ennakoitua levinneisyyttä.

4.  Jäsenvaltioiden on perustettava 12 artiklassa tarkoitettu kansallinen rekisteri, [tark. 49]

a)  joka sisältää liitteessä I luetelluista puulajeista ja keinotekoisista risteymistä ne, jotka ovat merkityksellisiä asianomaisen jäsenvaltion nykyisten ilmasto- ja luonnonolosuhteiden kannalta;

b)  jossa otetaan huomioon näiden puulajien ja niiden keinotekoisten risteymien ennakoitu levinneisyys.

Neljän vuoden kuluessa kansallisten rekisteriensä perustamisesta jäsenvaltioiden on laadittava valmiussuunnitelmat rekistereissään oleville lajeille ja keinotekoisille risteymille.

5.  Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä keskenään ja kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa valmiussuunnitelmien laatimiseksi kyseisten suunnitelmien laatimisesta saatujen parhaiden käytäntöjen ja kokemusten vaihdon pohjalta.

6.  Jäsenvaltioiden on asetettava valmiussuunnitelmansa komission, muiden jäsenvaltioiden ja kaikkien asiaankuuluvien ammattimaisten toimijoiden saataville julkaisemalla ne FOREMATIS-järjestelmässä.

III LUKU

AMMATTIMAISTEN TOIMIJOIDEN JA PERUSAINEISTON REKISTERÖINTI SEKÄ LÄHTÖISYYSALUEIDEN RAJAAMINEN

10 artikla

Ammattimaisten toimijoiden velvollisuudet

1.  Ammattimaiset toimijat on rekisteröitävä asetuksen (EU) 2016/2031 65 artiklassa säädettyyn rekisteriin kyseisen asetuksen 66 artiklan mukaisesti.

Ammattimaisen toimijan on oltava sijoittautunut unioniinasianomaiseen jäsenvaltioon, ja sillä on oltava toimivaltaisen viranomaisen myöntämä lupa. [tark. 50]

2.  Ammattimaisten toimijoiden on asetettava toimivaltaisen viranomaisen ja metsänviljelyaineiston käyttäjien saataville kaikkiolemassa olevaan tietämykseen ja tietoon perustuvat tarvittavat tiedot metsänviljelyaineiston identiteetistä sekä sen soveltuvuudesta nykyisiin ja ennakoituihin ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin. Nämä tiedot on ennen asianomaisen metsänviljelyaineiston siirtoatoimivaltaisten viranomaisten suuntaviivojen mukaisesti toimitettava mahdolliselle ostajalle verkkosivustojen, metsänviljelijän oppaiden ja muiden asianmukaisten keinojen avulla ennen asianomaisen metsänviljelyaineiston siirtoa. [tark. 51]

11 artikla

Lähtöisyysalueiden rajaaminen tiettyjen luokkien osalta

Luokkiin ”siemenlähde tunnettu” ja ”valikoitu” kuuluvan metsänviljelyaineiston tuottamiseen tarkoitetun perusaineiston osalta jäsenvaltioiden on asiaa koskevien lajien osalta rajattava lähtöisyysalueet.

Toimivaltaisten viranomaisten on laadittava ja julkaistava verkkosivustollaan kartat, joihin lähtöisyysalueiden rajat on merkitty. Kartat asetetaan komission ja muiden jäsenvaltioiden saataville FOREMATIS-järjestelmän kautta.

12 artikla

Kansallinen rekisteri ja kansalliset luettelot perusaineistosta

1.  Kunkin jäsenvaltion on perustettava ja asetettava julkisesti saataville sähköinen kansallinen rekisteri eri lajien perusaineistosta, joka on hyväksytty sen alueella 4 ja 19 artiklan mukaisesti ja josta on ilmoitettu 18 artiklan mukaisesti, ja pidettävä sitä ajan tasalla.

Rekisterissä on oltava täydelliset tiedot kustakin perusaineiston hyväksymisyksiköstä sekä sen yksilöllinen rekisteriviite.

Poiketen siitä, mitä 4 artiklassa säädetään, toimivaltaisten viranomaisten on välittömästi kirjattava kansallisiin rekistereihinsä perusaineisto, joka sisältyy direktiivin 1999/105/EY 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin kansallisiin rekistereihin ennen ... päivää ...kuuta ... [julkaisutoimisto: lisätään tämän asetuksen päivämäärä], soveltamatta kyseisessä artiklassa säädettyä rekisteröintimenettelyä.

2.  Kunkin jäsenvaltion on perustettava ja asetettava julkisesti saataville perusaineistoa koskeva kansallinen luettelo, joka on esitettävä tiivistelmänä kansallisesta rekisteristä, ja pidettävä sitä ajan tasalla. Luettelo asetetaan komission ja muiden jäsenvaltioiden saataville sähköisessä muodossa FOREMATIS-järjestelmän kautta.

3.  Kansallisessa luettelossa on esitettävä kukin perusaineiston hyväksymisyksikkö yhtenäisessä muodossa. Luokista ”siemenlähde tunnettu” ja ”valikoitu” se voi sisältää ainoastaan perusaineiston tiivistelmän lähtöisyysalueiden perusteella.

Kansallisen luettelon on sisällettävä erityisesti seuraavat yksityiskohtaiset tiedot:

a)  kasvitieteellinen nimi;

b)  luokka;

c)  perusaineistoperusaineiston tyyppi; [tark. 52]

d)  rekisteriviite tai tarvittaessa rekisterin tiivistelmä tai lähtöisyysalueen tunnistekoodi;

e)  perusaineiston sijaintipaikka: tarvittaessa lyhyt nimi ja seuraavat tiedot:

i)  luokasta ”siemenlähde tunnettu”: lähtöisyysalue sekä pituus-, leveys- ja korkeusvyöhyke;

ii)  luokasta ”valikoitu”: lähtöisyysalue sekä pituus- ja leveysasteen ja korkeustietojen tai pituus-, leveys- ja korkeusvyöhykkeen mukaan määritelty maantieteellinen sijainti;

iii)  luokasta ”alustavasti testattu”: pituus- ja leveysasteen ja korkeustietojen mukaan määritelty perusaineiston täsmällinen maantieteellinen sijainti tai sijainnit;

iv)  luokasta ”testattu”: pituus- ja leveysasteen ja korkeustietojen mukaan määritelty perusaineiston täsmällinen maantieteellinen sijainti tai sijainnit;

f)  alue: siemenlähteen tai siemenlähteiden, metsikön tai metsikköjen taikka siemenviljelyksen tai siemenviljelysten koko;

g)  alkuperä:

i)  ilmoitetaan, onko perusaineisto alkuperäistä tai luontaisella levinneisyysalueellaan, muuta kuin alkuperäistä tai muulla kuin luonnollisella levinneisyysalueellaan, taikka onko alkuperä tuntematon;

ii)  muun kuin alkuperäisen tai muulla kuin luontaisella levinneisyysalueellaan olevan perusaineiston alkuperä ilmoitetaan, jos se on tiedossa;

h)  metsänviljelyaineiston käyttötarkoitus;

i)  luokkaan ”testattu” kuuluvan metsänviljelyaineiston osalta ilmoitetaan, onko se

i)  muuntogeenistä; tai

ii)  NGT-kasvi;

j)  luokasta ”alustavasti testattu” ja ”testattu” tarvittaessa tiedot kloonin tai kloonien tai kloonisekoituksen tai -sekoitusten tuotantopaikastatuotantoon käytetystä keruualueesta; [tark. 53]

j a)   mahdolliset lisätiedot, jos saatavilla; [tark. 54]

j b)   tarvittaessa metsänviljelyaineistoa koskevat olemassa olevat teollis- ja tekijänoikeudet. [tark. 134]

13 artikla

Unionin luettelo hyväksytystä perusaineistosta

1.  Jäsenvaltioiden 12 artiklan mukaisesti toimittamien kansallisten luetteloiden pohjalta komissio julkaisee luettelon nimeltään ”Unionin luettelo metsänviljelyaineiston tuotantoon hyväksytystä perusaineistosta”.

Luettelo asetetaan saataville sähköisessä muodossa FOREMATIS-järjestelmän kautta.

2.  Luettelossa esitetään 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kansallisissa luetteloissa annettavat yksityiskohtaiset tiedot ja käyttöalue. [tark. 55]

13a artikla

Tuotanto perusaineistosta

1.   Jäljitettävyys on varmistettava metsänviljelyaineiston keräämisestä alkaen siihen saakka, kun sitä pidetään kaupan loppukäyttäjälle.

2.   Ammattimaisten toimijoiden on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle aikomuksestaan kerätä metsänviljelyaineistoa ennen keräämistä, jotta toimivaltainen viranomainen voi järjestää tarkastuksia.

3.   Ammattimaisten toimijoiden on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle asiakirjat, joissa metsänviljelyaineiston kerääminen dokumentoidaan.

4.   Keräyspaikasta poisvienti on sallittu vain kantatodistuksella.

5.   Jotta koko geneettinen monimuotoisuus olisi mahdollisimman suuri koko siemenerässä, siementen kerääjän on varmistettava, että siemenerä sekoitetaan tehokkaasti ennen sen pitämistä kaupan tai kylvöä. [tark. 56]

IV LUKU

KANTATODISTUS, ETIKETTI JA PAKKAUKSET

14 artikla

Kantatodistus

1.  Toimivaltaisten viranomaisten on ammattimaisen toimijan hakemuksesta annettava kaikelle hyväksytystä perusaineistosta kerätylle metsänviljelyaineistolle kantatodistus, johon on merkitty perusaineiston yksilöllinen rekisteriviite.

Kantatodistuksella osoitetaan, että 4 artiklan 2 kohdan vaatimuksia siitä, että metsänviljelyaineisto on saatu hyväksytystä perusaineistosta, on noudatettu. [tark. 57]

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä metsänviljelyaineiston kantatodistuksen sisällön ja seuraavat mallit:

a)  siemenlähteistä ja metsiköistä saadun metsänviljelyaineiston kantatodistuksen malli;

b)  siemenviljelyksistä tai perheen vanhemmista saadun metsänviljelyaineiston kantatodistuksen malli; ja

c)  klooneista ja kloonisekoituksista saadun metsänviljelyaineiston kantatodistuksen malli;

c a)   sekoituksesta saadun metsänviljelyaineiston kantatodistuksen malli. [tark. 58]

Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.  Jos jäsenvaltio ottaa käyttöön 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimenpiteitä, jotka koskevat myöhemmin tehtävää kasvullista lisäystä, on annettava uusi kantatodistus.

3.  Jos sekoittamista suoritetaan 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti, jäsenvaltioiden on varmistettava, että sekoituksen ainesosien rekisteriviitteet ovat tunnistettavissa ja että annetaan uusi kantatodistus tai muu asiakirja, jolla sekoitus yksilöidään.

4.  Jos 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erä jaetaan pienempiin eriin, joita ei käsitellä yhdenmukaisesti ja jotka on myöhemmin lisätty kasvullisesti, on annettava uusi kantatodistus ja viitattava aiempaan kantatodistuksen numeroon.

4 a.   Sekoituksen osalta ammattimaisen toimijan on ilmoitettava sekoittamisesta etukäteen toimivaltaiselle viranmaiselle, jotta toimivaltainen viranomainen voi valvoa sekoitusprosessia. [tark. 59]

5.  Kantatodistus voidaan antaa myös sähköisessä muodossa, jäljempänä ’sähköinen kantatodistus’.

Komissio voi vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä tekniset järjestelyt sähköisten kantatodistusten antamista varten sen varmistamiseksi, että ne ovat tämän artiklan mukaisia, sekä asianmukaisen, uskottavan ja tehokkaan tavan antaa sähköisiä kantatodistuksia. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

6.  Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä artiklaa vahvistamalla säännöt

a)  ammattimaisten toimijoiden ja toimivaltaisten viranomaisten kantatodistuksen antamiseksi toteuttamien kaikkien toimien digitaaliselle tallentamiselle;

b)  kaikki jäsenvaltiot ja komission yhdistävän keskitetyn alustan perustamiselle näiden tietueiden käsittelyn, niihin pääsyn ja niiden käytön helpottamiseksi.

6 a.   Kunkin jäsenvaltion on laadittava kansallinen luettelo myönnetyistä kantatodistuksista ja pidettävä se ajan tasalla sekä asetettava kyseinen luettelo komission ja toimivaltaisten viranomaisten saataville. [tark. 60]

15 artikla

Erät

1.  Metsänviljelyaineisto on kaikkien tuotantovaiheiden aikana pidettävä erillään perusaineiston hyväksymisyksikköjen perusteella sekä, jos se on myönnetty, kantatodistuksen perusteella, jotta varmistetaan metsänviljelyaineiston jäljitettävyys hyväksyttyyn perusaineistoon, josta se on kerätty. Metsänviljelyaineisto on kerättävä näistä hyväksymisyksiköistä ja pidettävä kaupan erinä, joiden on oltava riittävän tasalaatuisia, ja ne on merkittävä muista metsänviljelyaineiston eristä erottuviksi. [tark. 61]

Metsänviljelyaineiston erät yksilöidään seuraavasti:

a)  eränumeroeräkoodi; [tark. 62]

a a)   käyttötarkoitus; [tark. 63]

b)  kantatodistuskoodi ja -numero;

c)  kasvitieteellinen nimi;

d)  metsänviljelyaineiston luokka;

e)  perusaineistoperusaineiston tyyppi; [tark. 64]

f)  rekisteriviite tai lähtöisyysalueen tunnistekoodi;

g)  lähtöisyysalue luokkiin ”siemenlähde tunnettu” ja ”valikoitu” kuuluvan metsänviljelyaineiston osalta ja tarvittaessa muun metsänviljelyaineiston osalta;

h)  tarvittaessa tieto siitä, onko perusaineisto alkuperäistä tai luontaiselta levinneisyysalueeltaan, muuta kuin alkuperäistä tai muulta kuin luontaiselta levinneisyysalueeltaan, taikka onko alkuperä tuntematon;

i)  siemenyksikköjen osalta siementen tuleentumisvuosi, puhtaus, puhtaan siemenen itävyysprosentti, puhtaan siemenen 1 000 jyvän paino, itävien siementen määrä kilogrammassa ja siementen testausaseman nimi; [tark. 65]

j)  siemen- tai pistokastaimien ikä ja tyyppi niin leikattujen, koulittujen kuin paakkutaimien osalta;

k)  luokan ”testattu” osalta ilmoitetaan, onko se

i)  muuntogeenistä;

ii)  NGT-kasvi.

k a)   tarvittaessa metsänviljelyaineistoa koskevat olemassa olevat teollis- ja tekijänoikeudet. [tark. 135]

2.  Rajoittamatta tämän artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan soveltamista jäsenvaltioiden on pidettävä erillään metsänviljelyaineisto, jota myöhemmin lisätään kasvullisesti, ja nimettävä se erillisenä. Tällaisen metsänviljelyaineiston pitää olla kerätty yhdestä hyväksymisyksiköstä, joka kuuluu luokkiin ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” ja ”testattu”. Tuotetun metsänviljelyaineiston on tällaisissa tapauksissa katsottava kuuluvan samaan luokkaan kuin alkuperäinen metsänviljelyaineisto.

3.  Rajoittamatta 1 kohdan soveltamista metsänviljelyaineiston sekoittamisen on tapauksen mukaan täytettävä seuraavat edellytykset:

a)  luokkaan ”siemenlähde tunnettu” tai ”valikoitu” kuuluvaa metsänviljelyaineistoa voi sekoittaa kahdesta tai useammasta hyväksymisyksiköstä samalta lähtöisyysalueelta saatuun metsänviljelyaineistoon;

b)  kun sekoitetaan luokkaan ”siemenlähde tunnettu” kuuluvista siemenlähteistä tai metsiköistä peräisin olevaa, yhdeltä lähtöisyysalueelta saatua metsänviljelyaineistoa, uusi yhdistetty erä on sertifioitava ”siemenlähteestä saaduksi metsänviljelyaineistoksi”;

c)  kun sekoitetaan muusta kuin alkuperäisestä tai muulla kuin luontaisella levinneisyysalueellaan olevasta perusaineistosta saatua metsänviljelyaineistoa ja tuntemattomasta lähteestä peräisin olevaa perusaineistoa, uusi yhdistetty erä on sertifioitava ”alkuperältään tuntemattomaksi”;

d)  kun sekoitetaan yhdestä hyväksymisyksiköstä eri tuleentumisvuosina saatua metsänviljelyaineistoa, on merkittävä tosiasialliset tuleentumisvuodet ja kunkin vuoden metsänviljelyaineiston osuus.

Ensimmäisen alakohdan a, b tai c alakohdan mukaisesti tapahtuvan sekoittamisen osalta lähtöisyysalueen tunnistekoodi voidaan korvata 1 kohdan f alakohdan mukaisella rekisteriviitteellä.

16 artikla

Virallinen etiketti

1.  Toimivaltaisen viranomaisen tai kansallisen viranomaisen virallisessa valvonnassa toimivan ammattimaisen toimijan on annettava jokaiselle metsänviljelyaineiston erälle virallinen etiketti, jossa todistetaan, että kyseinen metsänviljelyaineisto täyttää 5 artiklassa tarkoitetut vaatimukseton 5 artiklan mukainen. [tark. 66]

1 a.   Virallisen etiketin tulostaa

a)   toimivaltainen viranomainen, jos ammattimainen toimija sitä pyytää; tai

b)   ammattimainen toimija toimivaltaisen viranomaisen virallisessa valvonnassa. [tark. 67]

2.  Toimivaltaisten viranomaisten on annettava ammattimaiselle toimijalle lupa tulostaa virallinen etiketti sen jälkeen, kun toimivaltainen viranomainen on todennut, että kyseinen metsänviljelyaineisto täyttää 5 artiklassa tarkoitetut vaatimukset. Ammattimainen toimija saa myöntää ja/tai tulostaa kyseisenvirallisen etiketin, jos toimivaltainen viranomainen on tarkastuksessa todennut, että toimijalla on riittävä pätevyys, infrastruktuuri ja resurssit virallisen etiketin tulostamista varten. [tark. 68]

3.  Toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä säännöllisiä tarkastuksia tarkistaakseen, täyttääkö ammattimainen toimija 2 kohdassa tarkoitetut vaatimukset.

Jos toimivaltainen viranomainen toteaa 2 kohdassa tarkoitetun luvan myöntämisen jälkeen, että ammattimainen toimija ei täytä kyseisessä kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia, sen on viipymättä peruutettava lupa tai tapauksen mukaan muutettava sitä.

4.  Edellä 15 artiklan 1 kohdassa vaadittujen tietojen lisäksi virallisessa etiketissä tai muussa toimittajalta saadussa asiakirjassa, jossa on kyseisessä artiklassa vaaditut tiedot, on oltava kaikki seuraavat tiedot: [tark. 69]

a)  edellä 14 artiklan mukaisesti annetun kantatodistuksen numero tai numerot tai viittaus 14 artiklan 3 kohdan mukaiseen muuhun asiakirjaan, jolla sekoitus yksilöidään;

b)  ammattimaisen toimijan nimiaineiston toimittavien ammattimaisten toimijoiden nimet, osoite ja rekisterinumero sekä vastaanottajien nimet ja osoite; [tark. 70]

c)  toimituksen määrä;

d)  sellaisen luokkaan ”testattu” kuuluvan metsänviljelyaineiston osalta, jonka perusaineisto on hyväksytty 4 artiklan mukaisesti, ilmaisu ”hyväksytty väliaikaisesti”;

e)  maininta siitä, onko metsänviljelyaineisto lisätty kasvullisesti.

e a)   QR-koodi, jonka kautta saa ohjeet metsänviljelyaineiston hoitamiseen, varastointiin ja istuttamiseen. [tark. 71]

5.  Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä seuraavat virallista etikettiä koskevat seikat:

a)  virallisen etiketin sisältämät tiedot;

b)  siemenien ja pienten siemenmäärien osalta annettavat lisätiedot;

c)   etiketin väri tietyille luokille tai muuntyyppiselle metsänviljelyaineistolle; [tark. 72]

d)  tiettyjen sukujen tai lajien osalta annettavat lisätiedot.

d a)   maininta siitä, onko aineisto direktiivin 2001/18/EY mukaisen geenimuuntelun tuote. [tark. 136]

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

5 a.   Jos ammattimainen toimija käyttää värillistä etikettiä tai asiakirjaa minkä tahansa metsänviljelyaineiston luokan osalta, toimittajan etiketin tai asiakirjan värin on vastattava liitteessä VI esitettyä väriä. [tark. 73]

6.  Virallinen etiketti voidaan antaa myös sähköisessä muodossa, jäljempänä ’sähköinen virallinen etiketti’.

Komissio voi vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä tekniset järjestelyt sähköisten virallisten etikettien antamista varten sen varmistamiseksi, että ne ovat tämän artiklan mukaisia, sekä asianmukaisen, uskottavan ja tehokkaan tavan antaa sähköisiä virallisia etikettejä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

7.  Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä artiklaa vahvistamalla säännöt

a)  ammattimaisten toimijoiden ja toimivaltaisten viranomaisten virallisen etiketin antamiseksi toteuttamien kaikkien toimien digitaaliselle tallentamiselle;

b)  kaikki jäsenvaltiot ja komission yhdistävän keskitetyn alustan perustamiselle näiden tietueiden käsittelyn, niihin pääsyn ja niiden käytön helpottamiseksi.

17 artikla

Siemenyksiköiden pakkaukset

Siemenyksiköitä saa pitää kaupan ainoastaan suljetuissa pakkauksissa, joita ei pakkauksen avaamisen jälkeen voi sulkea uudelleen. Suljettua pakkausta voidaan mukauttaa kyseisen metsänviljelyaineiston tarpeiden mukaan, jotta vältetään metsänviljelyaineiston mätäneminen. [tark. 74]

V LUKU

POIKKEUKSET 4 ARTIKLASTA

18 artikla

Metsäpuiden geenivarojen suojeluun tarkoitettua perusaineistoa koskeva poikkeus hyväksymisvelvoitteesta

1.  Poiketen siitä, mitä 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään, metsäpuiden geenivarojen suojeluun tarkoitetun perusaineiston rekisteröinti kansalliseen rekisteriin ei edellytä toimivaltaisten viranomaisten hyväksyntää.

2.  Kaikkien ammattimaisten toimijoiden, jotka rekisteröivät metsäpuiden geenivarojen suojeluun metsätaloudessa tarkoitettua perusaineistoa, on ilmoitettava kyseinen perusaineisto asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettu perusaineisto on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille FOREMATIS-järjestelmässä käytettävässä muodossa.

Perusaineiston ilmoitus on tehtävä viittauksella ilmoitusyksikköön.

Jokainen ilmoitusyksikkö merkitään kansalliseen rekisteriin yksilöllisellä rekisteriviitteellä.

Ilmoituksessa on oltava seuraavat12 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tiedot:.

a)   kasvitieteellinen nimi;

b)   luokka;

c)   perusaineisto;

d)   rekisteriviite tai tarvittaessa rekisterin tiivistelmä tai lähtöisyysalueen tunnistekoodi;

e)   sijaintipaikka: tarvittaessa lyhyt nimi sekä lähtöisyysalue, pituus-, leveys- ja korkeusvyöhyke;

f)   alue: siemenlähteen tai siemenlähteiden taikka metsikön tai metsikköjen koko;

g)   alkuperä: ilmoitetaan, onko perusaineisto alkuperäistä tai luontaisella levinneisyysalueellaan, muuta kuin alkuperäistä tai muulla kuin luonnollisella levinneisyysalueellaan, taikka onko alkuperä tuntematon. Muun kuin alkuperäisen tai muulla kuin luontaisella levinneisyysalueellaan olevan perusaineiston alkuperä ilmoitetaan, jos se on tiedossa;

h)   käyttötarkoitus: metsäpuiden geenivarojen suojelu ja kestävä käyttö. [tark. 75]

4.  Komissio voi vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä kyseisen ilmoituksen vaatimuksia ja sisältöä koskevat erityisedellytykset. Näissä täytäntöönpanosäädöksissä otetaan huomioon asiaankuuluvien kansainvälisten standardien kehitys ja ne hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

19 artikla

Ammattimaisten toimijoiden suorittama ”siemenlähde tunnettu” -luokkaan kuuluvan metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitetun perusaineiston hyväksyminen

Poiketen siitä, mitä 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat antaa ammattimaisille toimijoille luvan hyväksyä tiettyjen lajien ”siemenlähde tunnettu” -luokkaan kuuluvan metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitettua perusaineistoa, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)  perusaineisto sijaitsee lähtöisyysalueella, joka on alttiina äärimmäisille sääoloille;

b)  nämä sääolot vaikuttavat perusaineiston lisääntymissykliin ja harventavat metsänviljelyaineiston keruutiheyttä kyseisestä perusaineistosta.

Tällainen lupa edellyttää komission hyväksyntääTällaisesta luvasta on ilmoitettava komissiolle. [tark. 76]

20 artikla

Luokkaan ”testattu” kuuluvan metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitetun perusaineiston väliaikainen hyväksyntä

Poiketen siitä, mitä 4 artiklan 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat sallia, että niiden koko alueella tai osassa aluetta hyväksytään enintään kymmenen vuoden ajaksi ”testattu”-luokkaan kuuluvan metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitettu perusaineisto, jos liitteessä V tarkoitetun jalostusarvon arvioinnin tai vertailukokeiden alustavien tulosten perusteella voidaan olettaa, että perusaineisto täyttää kokeiden päätyttyä tämän asetuksen mukaiset hyväksymisvaatimukset.

21 artikla

Väliaikaiset toimitusvaikeudet

1.  Jotta selvittäisiin yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa esiintyvistä metsänviljelyaineiston väliaikaisista toimitusvaikeuksista, komissio voi vähintään yhden asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä antaa täytäntöönpanosäädöksellä jäsenvaltioille väliaikaisesti luvan hyväksyä yhden tai useamman lajin sellaisen metsänviljelyaineiston pitämisen kaupan, joka on saatu perusaineistosta, joka täyttää lievemmät vaatimukset kuin 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyt vaatimukset.

2.  Jos komissio toimii 1 kohdan mukaisesti, 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti annetussa virallisessa etiketissä on mainittava, että asianomainen metsänviljelyaineisto on saatu perusaineistosta, joka täyttää lievemmät vaatimukset kuin 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyt vaatimukset.

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettu täytäntöönpanosäädös hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

22 artikla

Väliaikaiset kokeilut, joilla pyritään löytämään parempia vaihtoehtoja tämän asetuksen säännöksille

1.  Poiketen siitä, mitä 1, 4 ja 5 artiklassa säädetään, komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä päättää väliaikaisten kokeilujen järjestämisestä parempien vaihtoehtojen löytämiseksi tämän asetuksen säännöksille, jotka koskevat asetuksen soveltamisalaan kuuluvia lajeja tai keinotekoisia risteymiä, perusaineiston hyväksymistä koskevia vaatimuksia sekä metsänviljelyaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä.

Nämä kokeilut voivat olla teknisiä tai tieteellisiä kokeita, joissa tutkitaan uusien vaatimusten toteutettavuutta ja asianmukaisuutta verrattuna tämän asetuksen 1, 4 ja 5 artiklassa säädettyihin vaatimuksiin.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen ja niissä on täsmennettävä yksi tai useampi seuraavista seikoista:

a)  mitä lajeja tai keinotekoisia risteymiä koe koskee;

b)  kunkin lajin tai keinotekoisen risteymän osalta kokeilujen olosuhteet;

c)  kokeilun kesto;

d)  osallistuvien jäsenvaltioiden seuranta- ja raportointivelvoitteet.

Näissä säädöksissä on otettava huomioon seuraavien menetelmien kehitys:

a)  perusaineiston alkuperän määrittämismenetelmät, mukaan lukien biomolekyylitekniikoiden käyttö;

b)  metsäpuiden geenivarojen suojelua ja kestävää käyttöä koskevat menetelmät ottaen huomioon sovellettavat kansainväliset standardit;

c)  lisäämis- ja tuotantomenetelmät, mukaan lukien innovatiivisten tuotantoprosessien käyttö;

d)  perusaineiston osien risteytyssuunnitelmien suunnittelumenetelmät;

e)  perusaineiston ja metsänviljelyaineiston ominaisuuksien arviointimenetelmät;

f)  tietyn metsänviljelyaineiston tarkastusmenetelmät.

Kyseiset säädökset on mukautettava asianomaisen metsänviljelyaineiston tuotantotekniikoiden kehitykseen, ja niiden on perustuttava jäsenvaltioiden suorittamiin vertailukokeisiin ja muihin kokeisiin.

3.  Komissio tarkastelee näiden kokeilujen tuloksia ja laatii niistä yhteenvedon kertomuksessa, jossa tarvittaessa todetaan, että 1, 4 tai 5 artiklaa on tarpeen muuttaa.

23 artikla

Lupa ottaa käyttöön tiukempia vaatimuksia

1.  Poiketen siitä, mitä 4 artiklassa säädetään, komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä antaa jäsenvaltioille luvan vahvistaa perusaineiston hyväksymistä ja metsänviljelyaineiston tuotantoa koskevia tiukempia tuotantovaatimuksia kuin kyseisessä artiklassa tarkoitetaan asianomaisen jäsenvaltion koko alueella tai sen osassa, edellyttäen että ne eivät estä, haittaa tai rajoita tämän asetuksen mukaisen metsänviljelyaineiston vapaata liikkumista. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. [tark. 77]

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua lupaa varten jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle pyyntö, jossa esitetään

a)  luonnokset säännöksistä, joihin ehdotetut vaatimukset sisältyvät;

b)  perustelut tällaisten vaatimusten tarpeellisuudesta ja oikeasuhteisuudesta.

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettu lupa voidaan myöntää ainoastaan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)  pyydetyillä toimenpiteillä varmistetaan ainakin yksi seuraavista edellytyksistä:

i)  asianomaisen metsänviljelyaineiston laadun parantuminen;

ii)  ympäristönsuojelu: sopeutuminen ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminenlisääminen tai metsäekosysteemien ennallistaminen ja niiden toiminnan tukeminen; [tark. 78]

b)  pyydetyt toimenpiteet ovat tarpeellisia ja oikeasuhteisia a alakohdassa asetetun tavoitteen mukaisesti; ja

c)  toimenpiteet ovat perusteltuja asianomaisen jäsenvaltion erityisten ilmasto- ja luonnonolosuhteiden vuoksi.

4.  Jos jäsenvaltiot ovat hyväksyneet lisävaatimuksia tai tiukempia vaatimuksia direktiivin 1999/105/EY 7 artiklan nojalla, asianomaisten jäsenvaltioiden on viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [yhden vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamispäivästä] tarkasteltava kyseisiä toimenpiteitä ja kumottava kyseiset toimenpiteet tai muutettava ne tämän asetuksen mukaisiksi.

Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

VI LUKU

METSÄNVILJELYAINEISTON TUONTI

24 artikla

Vaatimusten vastaavuuteen perustuva tuonti unioniin

1.  Metsänviljelyaineistoa saa tuoda kolmansista maista unioniin vain, jos sen voidaan 2 kohdan mukaisesti osoittaa täyttävän vaatimukset, jotka vastaavat unionissa tuotettuun ja kaupan pidettävään metsänviljelyaineistoon sovellettavia vaatimuksia. Vastaavuuden arviointia ja vahvistamista koskevan prosessin on perustuttava tunnistettavuus- ja laatuvaatimusten sekä muiden metsänviljelyaineistoon sovellettavien vaatimusten yksityiskohtaiseen tarkasteluun. [tark. 79]

2.  Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä päättää, täyttääkö tiettyjen sukujen, lajien tai luokkien kolmannessa maassa tuotettu metsänviljelyaineisto vaatimukset, jotka vastaavat unionissa tuotettuun ja kaupan pidettävään metsänviljelyaineistoon sovellettavia vaatimuksia, kaikkien seuraavien seikkojen perusteella:

a)  kyseisen kolmannen maan toimittamien tietojen perusteellinen tarkastelu;

b)  komission kyseisessä kolmannessa maassa suorittaman tarkastuksen tyydyttävä tulos, jos komissio katsoo tarkastuksen tarpeelliseksi; ja

c)  kyseinen kolmas maa osallistuu OECD:n metsänviljelyaineiston kansainvälistä kauppaa koskevaan sertifiointijärjestelmään.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.  Tehdessään 1 kohdassa tarkoitettuja päätöksiä komissio tarkastelee, antavatko asianomaisessa kolmannessa maassa sovelletut perusaineiston ja siitä peräisin olevan metsänviljelyaineiston myöhemmän tuotannon hyväksymis- ja rekisteröintijärjestelmät samat takeet kuin 4 ja 5 artiklassa ja tapauksen mukaan 11 artiklassa säädetyt takeet luokkien ”siemenlähde tunnettu”, ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” ja ”testattu” osalta.

25 artikla

Tuotua metsänviljelyaineistoa koskevat ilmoitukset ja todistukset

1.  Metsänviljelyaineistoa unioniin tuovien ammattimaisten toimijoiden on ilmoitettava tuonnista etukäteen asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EU) 2017/625 131 artiklassa tarkoitetun virallista valvontaa koskevan tiedonhallintajärjestelmän (IMSOC) kautta.

2.  Tuodun metsänviljelyaineiston mukana on oltava kaikki seuraavat:

a)  lähtömaana olevan kolmannen maan myöntämä kantatodistus tai muu virallinen todistus;

b)  virallinen etiketti; ja

c)  kyseisen kolmannen maan ammattimaisen toimijan toimittamat tiedot kyseisestä metsänviljelyaineistosta;

c a)   tuovan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen antama uusi kantatodistus, joka korvaa a alakohdassa tarkoitetun kantatodistuksen tai virallisen todistuksen tuonnin jälkeen, tai todistus tämän uuden kantatodistuksen olemassaolosta. [tark. 80]

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuonnin jälkeen asianomaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen korvaa

a)  edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun kantatodistuksen tai virallisen todistuksen uudella kyseisen jäsenvaltion antamalla kantatodistuksella; ja

b)  edellä 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun virallisen etiketin uudella kyseisen jäsenvaltion antamalla virallisella etiketillä.

VII LUKU

MENETTELYSÄÄNNÖKSET

26 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle viiden vuoden ajaksi ... päivästä ...kuuta .... [tämän asetuksen voimaantulopäivä] 2 artiklan 2 kohdassa, 4 artiklan 2 ja 6 kohdassa, 5 artiklan 3 kohdassa, 7 artiklan 2 kohdassa, 8 artiklan 1 kohdassa, 14 artiklan 6 kohdassa ja 16 artiklan 7 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 2 artiklan 2 kohdassa, 4 artiklan 2 ja 6 kohdassa, 5 artiklan 3 kohdassa, 7 artiklan 2 kohdassa, 8 artiklan 1 kohdassa, 14 artiklan 6 kohdassa ja 16 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Jäsenvaltioiden nimeämien asiantuntijoiden osallistuminen merkitsee sitä, että voidaan tuoda yhteen monenlaista kansallista asiantuntemusta ja monenlaisia kansallisia näkökulmia, mikä edistää tietoon perustuvaa ja tasapainoista päätöksentekoa delegoitujen säädösten osalta. [tark. 81]

6.  Edellä 2 artiklan 2 kohdan, 4 artiklan 2 ja 6 kohdan, 5 artiklan 3 kohdan, 7 artiklan 2 kohdan, 8 artiklan 1 kohdan, 14 artiklan 6 kohdan ja 16 artiklan 7 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

27 artikla

Komiteamenettely

1.  Komissiota avustaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002(24) 58 artiklan 1 kohdalla perustettu pysyvä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011(25) tarkoitettu komitea.

2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

Kun komitean lausunto on määrä hankkia kirjallista menettelyä noudattaen, tämä menettely päätetään tuloksettomana, jos komitean puheenjohtaja lausunnon antamiselle asetetussa määräajassa niin päättää tai komitean jäsenten yksinkertainen enemmistö sitä pyytää.

3.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklaa yhdessä sen 5 artiklan kanssa.

VIII LUKU

KERTOMUKSET, SEURAAMUKSET JA ASETUSTEN (EU) 2016/2031 JA (EU) 2017/625 MUUTTAMINEN

28 artikla

Kertomukset

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on viisi vuotta tämän asetuksen soveltamispäivästä] ja sen jälkeen joka viides vuosi kertomus, joka sisältää seuraavat tiedot:

a)  vuosittain hyväksytyn metsänviljelyaineiston vuosittainen määrä, kun kantatodistus on myönnetty; [tark. 82]

b)  sellaisten kansallisten valmiussuunnitelmien lukumäärä, jotka jäsenvaltiot ovat hyväksyneet metsänviljelyaineiston toimitusvaikeuksien varalta hyväksyttyjen kansallisten valmiussuunnitelmien lukumäärä, ja valmiussuunnitelmien käyttöönottoon tarvittava aika; [tark. 83]

c)  niiden verkkosivustojen ja/tai kansallisten metsänviljelijän oppaiden lukumäärä, joissa on tietoa siitä, mihin metsänviljelyaineistoa on otollisinta istuttaa;

d)  kolmansista maista unionivastaavuuden perusteella tuodun metsänviljelyaineiston määrä suvuittain ja lajeittain;

e)  29 artiklan nojalla määrätyt seuraamukset.

Komissio määrittelee täytäntöönpanosäädöksillä tämän artiklan 1 kohdassa säädetyn kertomuksen teknisen muodon. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

29 artikla

Seuraamukset

1.  Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän asetuksen rikkomiseen sovellettavista tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan, että ne pannaan täytäntöön. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nämä säännöt ja toimenpiteet komissiolle viipymättä ja ilmoitettava sille niihin vaikuttavista myöhemmistä muutoksista.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän asetuksen rikkomiseen, joka tehdään petollisten tai vilpillisten käytäntöjen avulla, sovellettavissa taloudellisissa seuraamuksissa otetaan huomioon kansallisen lainsäädännön mukaisesti vähintään joko ammattimaiselle toimijalle koituva taloudellinen hyöty tai tapauksen mukaan prosenttiosuus ammattimaisen toimijan liikevaihdosta.

30 artikla

Asetuksen (EU) 2016/2031 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2016/2031 seuraavasti:

1)  Korvataan 37 artiklan 4 kohta seuraavasti:"

”4. Komissio vahvistaa tapauksen mukaan täytäntöönpanosäädöksellä tämän asetuksen 36 artiklan f alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisen estämiseksi asianomaisissa istutettaviksi tarkoitetuissa kasveissa. Toimenpiteiden on tapauksen mukaan koskettava kyseisten kasvien tuomista unioniin ja siirtämistä siellä.;”

2)  Lisätään 83 artiklaan kohta seuraavasti:"

”5 a. Kun kyseessä ovat asetuksessa (EU) .../...*+ tarkoitetut istutettaviksi tarkoitetut kasvit, jotka on tuotettu tai joita pidetään kaupan luokissa ”siemenlähde tunnettu”, ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” tai ”testattu”, kyseisen asetuksen asianomaisten säännösten mukaisesti valmistettuun viralliseen etikettiin on sisällytettävä erillinen kasvipassi.

______________________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) .../..., annettu ... päivänä ...kuuta ..., (EUVL...).”;

+ julkaisutoimisto: lisätään tekstiin tämän asetuksen numero ja alaviitteeseen tämän asetuksen numero, päivämäärä, nimi ja EUVL-viite.”

3)  Muutetaan liite VII tämän asetuksen liitteen VII mukaisesti.

31 artikla

Asetuksen (EU) 2017/625 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2017/625 seuraavasti:

1)  Lisätään 1 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:"

”l) metsänviljelyaineiston tuotanto ja pitäminen kaupan.;”

2)  Lisätään 3 artiklaan alakohta seuraavasti:"

”52) ’metsänviljelyaineistolla’ aineistoa sellaisena kuin se on määritelty ...*+ annetun asetuksen (EU) .../... 3 artiklan 1 alakohdassa;

______________________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) .../..., annettu ... päivänä ...kuuta ..., (EUVL...).”;

+ julkaisutoimisto: lisätään tekstiin tämän asetuksen numero ja alaviitteeseen tämän asetuksen numero, päivämäärä, nimi ja EUVL-viite.”

3)  Lisätään 22 a artiklan jälkeen artikla seuraavasti:"

”22 b artikla

Erityiset säännöt, jotka koskevat virallista valvontaa ja toimivaltaisten viranomaisten toteuttamaa toimintaa metsänviljelyaineiston osalta

1.  Viralliseen valvontaan 1 artiklan 2 kohdan l alakohdassa tarkoitettujen sääntöjen noudattamisen todentamiseksi on sisällytettävä virallinen valvonta metsänviljelyaineiston tuotannon ja kaupan pitämisen osalta sekä kyseisten sääntöjen alaisten toimijoiden osalta.

2.  Siirretään komissiolle valta antaa 144 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla sääntöjä, jotka koskevat virallisen valvonnan suorittamista metsänviljelyaineiston osalta tällaisiin tavaroihin sovellettavien 1 artiklan 2 kohdan l alakohdassa tarkoitettujen unionin sääntöjen noudattamisen todentamiseksi sekä toimivaltaisten viranomaisten tällaisen virallisen valvonnan suorittamisen seurauksena toteuttamaa toimintaa.

3.  Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä säännöt yhdenmukaisista käytännön järjestelyistä, jotka koskevat virallisen valvonnan suorittamista kasvien lisäysaineiston osalta näihin tavaroihin sovellettavien 1 artiklan 2 kohdan l alakohdassa tarkoitettujen unionin sääntöjen noudattamisen todentamiseksi sekä toimivaltaisten viranomaisten tällaisen virallisen valvonnan seurauksena toteuttamaa toimintaa seuraavilta osin:

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 145 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

______________________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) .../..., annettu ... päivänä ...kuuta ..., (EUVL...).”;

+ julkaisutoimisto: lisätään tekstiin tämän asetuksen numero ja alaviitteeseen tämän asetuksen numero, päivämäärä, nimi ja EUVL-viite.”

IX LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

32 artikla

Direktiivin 1999/105/EY kumoaminen

Kumotaan direktiivi 1999/105/EY.

Viittauksia kumottuun säädökseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä VIII olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

33 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan ... päivästä ...kuuta ... [3 vuotta tämän asetuksen voimaantulosta].

Se on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty …

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I

LUETTELO PUULAJEISTA JA KEINOTEKOISISTA RISTEYMISTÄ

LIITE II

LUOKKAAN ”SIEMENLÄHDE TUNNETTU” KUULUVAN METSÄNVILJELYAINEISTON TUOTTAMISEEN TARKOITETUN PERUSAINEISTON HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET

A.  Yleinen vaatimus:

Siemenlähteen tai metsikön on oltava toimivaltaisten viranomaisten asettamien perusteiden mukaista.

B.  Erityiset vaatimukset:

1.  Perusaineiston tyyppi

Perusaineistona on oltava yhdellä lähtöisyysalueella sijaitseva siemenlähde tai metsikkö.

2.  Puuston koko

Siemenlähteen tai metsikön on muodostuttava yhdestä tai useammasta puuryhmästä (metsiköstä) tai yksittäisestä metsiköstä. Siemenlähteen tai metsikön puiden on oltava hyvin jakautuneena ja määrän on oltava riittävän suuri, jotta voidaan säilyttää geneettinen monimuotoisuus ja varmistaa riittävä ristipölytys kyseisten siemenlähteiden tai metsiköiden puiden välillä. [tark. 85]

3.  Alkuperä ja lähtöisyysalue

a)  Kantatodistuksessa on ilmoitettava metsänviljelyaineiston keruupaikkojen lähtöisyysalue, sijainti ja pituus-, leveys- ja korkeusvyöhyke.

b)  Ammattimaisen toimijan on määritettävä joko historiallisilla todisteilla (bibliografia, toimivaltaisten viranomaisten, tutkimuslaitosten tai muiden organisaatioiden säilyttämät asiakirjat) tai muilla asianmukaisilla keinoilla (lähtöisyyskokeet), mukaan lukien kansainvälisesti tunnustetut biomolekyylitekniikat, onko perusaineiston alkuperä

i)  alkuperäistä

ii)  muuta kuin alkuperäistä

iii)  luontaisella levinneisyysalueellaan

iv)  muulla kuin luontaisella levinneisyysalueellaan

v)  ei tiedossa.

Muun kuin alkuperäisen aineiston tai muulla kuin luontaisella levinneisyysalueellaan sijaitsevan perusaineiston osalta on mainittava alkuperä, jos se on tiedossa.

Toimivaltaisen viranomaisen on tarkistettava ammattimaisen toimijan toimittamat tiedot.

4.  Kestävyysominaisuudet

a)  Puut ovat sopeutuneet hyvin lähtöisyysalueella vallitseviin ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin, mukaan lukien bioottiset ja abioottiset tekijät sekä marginaaliset populaatiot, jotka osoittavat sopeutuneensa paikallisesti äärimmäisiin bioottisiin ja abioottisiin tekijöihin. [tark. 86]

b)  Puiden on oltava lähes vailla laatua heikentäviä tuhoojia ja niiden aiheuttamia oireita. [tark. 87]

LIITE III

LUOKKAAN ”VALIKOITU” KUULUVAN METSÄNVILJELYAINEISTON TUOTTAMISEEN TARKOITETUN PERUSAINEISTON HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET

A.  Yleinen vaatimus:

Toimivaltaisen viranomaisen on arvioitava metsikkö ottaen huomioon se erityinen tarkoitus, johon metsänviljelyaineistoa käytetään, ja otettava asianmukaisesti huomioon B jaksossa asetetut vaatimukset käyttötarkoituksesta riippuen. Toimivaltainen viranomainen määrittelee valintaperusteet metsänviljelyaineiston erityisen käyttötarkoituksen perusteella. Käyttötarkoitus ilmoitetaan asianomaisen jäsenvaltion kansallisessa rekisterissä.

B.  Erityiset vaatimukset:

1.  Alkuperä: Joko historiallisilla todisteilla (bibliografia, toimivaltaisten viranomaisten, tutkimuslaitosten tai muiden organisaatioiden säilyttämät asiakirjat) tai muilla asianmukaisilla keinoilla (lähtöisyyskokeet), mukaan lukien kansainvälisesti tunnustetut biomolekyylitekniikat, määritetään onko metsikkö alkuperäinen/luontaisella levinneisyysalueellaan, muu kuin alkuperäinen/muulla kuin luontaisella levinneisyysalueellaan vai onko sen alkuperä tuntematon. Muun kuin alkuperäisen tai muulla kuin luontaisella levinneisyysalueellaan olevan perusaineiston alkuperä ilmoitetaan, jos se on tiedossa.

2.  Alueen rajaus: Metsiköiden on sijaittava riittävän kaukana saman tai läheisen lajin huonolaatuisista metsiköistä tai sellaisen lajin metsiköistä, jotka saattavat risteytyä kyseessä olevan lajin kanssa. Sijaintivaatimus on erityisen tärkeä, kun alkuperäisten/luontaisella levinneisyysalueellaan olevien metsiköiden ympärillä olevat metsiköt ovat muita kuin alkuperäisiä/muulla kuin luontaisella levinneisyysalueellaan olevia metsikköjä. [tark. 88]

3.  Puuston koko: Geneettisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja riittävän ristipölytyksen varmistamiseksi metsiköiden on muodostuttava yhdestä tai useammasta puuryhmästä. Näiden puiden on oltava hyvin jakautuneena ja määrän tietyllä alueella on oltava riittävän suuri, jotta voidaan säilyttää geneettinen monimuotoisuus, välttää sisäsiitoksen epäedulliset vaikutukset ja varmistaa riittävä ristipölytys näiden puiden välillä.

4.  Ikä ja kehitysvaihe: Metsiköiden puiden iän tai kehitysvaiheen on oltava sellainen, että puut voidaan kunnolla arvioida valintaperusteiden mukaan.

5.  Tasalaatuisuus: Metsikössä on yksilöiden välillä esiinnyttävä tavanomaista morfologisten ominaisuuksien vaihtelua. Tarvittaessa huonolaatuisia puita on poistettava.

6.  Kestävyysominaisuudet:

a)  Metsiköt ovat sopeutuneet hyvin lähtöisyysalueella vallitseviin ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin, mukaan lukien bioottiset ja abioottiset tekijät.

b)  Puiden on oltava lähes vailla laatua heikentäviä tuhoojia ja niiden aiheuttamia oireita, ja niillä on oltava vastustuskykyä kasvupaikkansa epäsuotuisille ilmasto-olosuhteille ja kasvupaikkaa koskeville olosuhteille. [tark. 89]

7.  Puuntuottokyky: Valikoitujen metsikköjen hyväksymiseksi puuntuottokyvyn on tavallisesti ylitettävä samoissa luonnonoloissa ja hoito-olosuhteissa hyväksyttävien määrien keskiarvo.

8.  Puun laatu: Puun laatu on otettava huomioon. Puun laatu on oleellinen peruste, jos metsänviljelyaineistoa käytetään metsäteollisuudessa puutavaran, huonekalujen tai sellun tuotannossa. Tällöin toimivaltaisen viranomaisen on painotettava tätä perustetta enemmän.

9.  Muoto tai kasvutapa: Metsiköiden puilla on oltava erityisen hyviä morfologisia ominaisuuksia varsinkin rungon suoruuden ja pyöreyden, oksien sijainnin ja paksuuden, oksien pienuuden ja hyvän luontaisen karsiutumisen suhteen. Lisäksi haarautuneiden ja kiertyneiden puiden osuuden olisi oltava alhainen.

LIITE IV

LUOKKAAN ”ALUSTAVASTI TESTATTU” KUULUVAN METSÄNVILJELYAINEISTON TUOTTAMISEEN TARKOITETUN PERUSAINEISTON HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET

1.  Siemenviljelys

(a)  Toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä ja rekisteröitävä risteytyssuunnitelman tyyppi ja tavoite, kloonien tai perheiden risteytyssuunnitelma ja koejärjestely, kloonit tai perheet, alueen rajaus ja sijaintipaikka sekä kaikki näihin tehtävät muutokset.

(b)  Ammattimaisen toimijan on valittava Siemenviljelykseen kuuluvat kloonit tai perheet on valittava niiden merkittävien ominaisuuksien vuoksi ja erityistä huomiota on kiinnitettävä liitteessä III olevan B jakson 4 ja 6–9 kohdassa vahvistettuihin vaatimuksiin ottaen huomioon se tarkoitus, johon tuloksena saatavaa metsänviljelyaineistoa käytetään. [tark. 90]

(c)  Siemenviljelykseen kuuluvat kloonit tai perheet on istutettava tai on täytynyt istuttaa toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän suunnitelman mukaisesti niin, että kukin yksilö on tunnistettavissa.

(d)  Toimivaltaisen viranomaisen on rekisteröitävä siemenviljelykselle suoritetun harvennuksen kuvaus ja tällaiseen harvennukseen sovellettavat valintaperusteet

(e)  Ammattimaisen toimijan on hoidettava Siemenviljelystä on hoidettava ja siemenetja kerättävä siemenet siten, että viljelyksille asetetut tavoitteet saavutetaan. Keinotekoisen risteymän tuottamiseen tarkoitetun siemenviljelyksen osalta metsänviljelyaineistossa olevien risteymien suhteellinen osuus on määritettävä kokeellisesti. [tark. 91]

2.  Perheen (perheiden) vanhemmat

(a)  Ammattimaisen toimijanVanhemmat on valittava vanhemmat niiden merkittävien ominaisuuksien tai kombinaatiokyvyn vuoksi. Jos valinta on tehty merkittävien ominaisuuksien vuoksi, erityistä huomiota on kiinnitettävä liitteessä III olevan B jakson 4 ja 6–9 kohdassa vahvistettuihin vaatimuksiin ottaen huomioon se tarkoitus, johon tuloksena saatavaa metsänviljelyaineistoa käytetään. [tark. 92]

(b)  Toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä ja rekisteröitävä tavoite, risteytyssuunnitelma ja pölytysmenetelmä, yksilöt, alueen rajaus, sijaintipaikka ja niihin tehdyt merkittävät muutokset.

(c)  Toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä ja rekisteröitävä sekoituksessa olevat ominaisuuksiensa perusteella yksilöidyt vanhemmat, niiden määrä ja suhteellinen osuus.

(d)  Keinotekoisen risteymän tuottamiseen tarkoitettujen vanhempien osalta metsänviljelyaineistossa olevien risteymien suhteellinen osuus on määritettävä kokeellisesti.

3.  Kloonit

(a)  Kloonit on voitava tunnistaa toimivaltaisen viranomaisen hyväksymien ja rekisteröimien ominaispiirteiden perusteella.

(b)  Yksittäisten kloonien arvo on määritettävä havainnoinnin ja kyseisten kloonien ominaisuuksien laadullisen arvioinnin perusteella tai se on osoitettava riittävän pitkäaikaisen koetoiminnan avulla.

(c)  Kloonien tuotantoon käytettävät kantayksilöt valitaan merkittävien ominaisuuksien vuoksi ja erityistä huomiota on kiinnitettävä liitteessä III olevan B jakson 4 ja 6–9 kohdassa vahvistettuihin vaatimuksiin ottaen huomioon se tarkoitus, johon tuloksena saatavaa metsänviljelyaineistoa käytetään.

(d)  Toimivaltaiset viranomaiset rajoittavat hyväksymisen vuosien enimmäismäärään tai tuotettujen kasvullisten jälkeläisten enimmäismäärään.

4.  Kloonisekoitukset

(a)  Kloonisekoitusten on täytettävä 3 kohdan a, b ja c alakohdassa vahvistetut vaatimukset.

(b)  Toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä ja rekisteröitävä sekoituksessa olevat ominaisuuksiensa perusteella yksilöidyt kloonijäsenet, niiden määrä ja suhteellinen osuus sekä valintamenetelmä ja lähtöaineisto. Jokaisessa sekoituksessa on oltava riittävästi geneettistä monimuotoisuutta.

(c)  Toimivaltaiset viranomaiset rajoittavat hyväksymisen vuosien enimmäismäärään tai tuotettujen kasvullisten jälkeläisten enimmäismäärään.

LIITE V

LUOKKAAN ”TESTATTU” KUULUVAN METSÄNVILJELYAINEISTON TUOTTAMISEEN TARKOITETUN PERUSAINEISTON HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET

1.  KAIKKIA KOKEITA KOSKEVAT VAATIMUKSET

a)  Yleistä

Jos perusaineisto on metsikkö, sen on täytettävä liitteessä III vahvistetut vaatimukset. Jos perusaineisto on siemenviljelys, perheen (perheiden) vanhemmat, kloonit tai kloonisekoitukset, sen on täytettävä liitteessä IV vahvistetut vaatimukset. Toimivaltaisen viranomaisen on määritettävä valintaperusteet sen käyttötarkoituksen perusteella, johon metsänviljelyaineistoa käytetään.

Ammattimaisten toimijoiden on valmisteltava, suunniteltava ja suoritettavaraportoitava testien materiaalista, menetelmistä ja tuloksista perusaineiston hyväksymistä varten tarvittavat testit. Niiden on tulkittava näiden testien tuloksiahyväksymisestä vastaavalle toimivaltaiselle viranomaiselle. Esitetyt tulokset on analysoitava kansainvälisesti hyväksytyillä menetelmillä. Vertailutestien osalta ammattimaisen toimijan on verrattava testattavaa metsänviljelyaineistoa yhteenVertailutesteissä on käytettävä yhtä tai mielellään useampaan hyväksyttyynuseampaa hyväksyttyä tai ennalta valittuun verrokkiinvalittua verrokkia 3 kohdan b alakohdan mukaisesti. [tark. 93]

a a)  Vähimmäiskokoisten testausalueiden vähimmäismäärän on täytyttävä kunkin liitteessä I luetellun puulajin osalta. [tark. 94]

(b)  Tutkittavat ominaisuudet

(i)  Ammattimaisen toimijanKokeet on suunniteltava kokeet arvioimaan ii alakohdassa täsmennettyjä olennaisia ominaisuuksia, ja nämä on ilmoitettava jokaisen kokeen koeselosteessa. [tark. 95]

(ii)  Huomiota on kiinnitettävä sopeutumiseen, kasvuun ja merkittäviin bioottisiin sekä abioottisiin tekijöihin. Lisäksi on arvioitava muita tarkoitetun erityisen käyttötarkoituksen kannalta tärkeinä pidettäviä tekijöitä ottaen huomioon sen alueen luonnonolot, jossa koe suoritetaan, sekä nykyiset ja ennakoidut ilmasto-olosuhteet.

(c)  Asiakirjat

Ammattimaisen toimijan on pidettävä kirjaa koepaikoistatoimitettava kaikki tarvittavat tiedot kokeissa saatujen tulosten arvioimiseksi, mukaan lukien sijainti, ilmasto, maaperä, aikaisempi käyttö, kokeen perustaminen ja hallinnointi sekä abioottisista tai bioottisista tekijöistä aiheutuvat vahingot. Ammattimaisen toimijan on pyynnöstä asetettava nämä asiakirjat toimivaltaisen viranomaisen saataville. Toimivaltainen viranomainen kirjaa perusaineiston ja metsänviljelyaineiston iän sekä tulokset arviointihetkellä. [tark. 96]

(d)  Koejärjestelyt

(i)  Ammattimaisen toimijanMetsänviljelyaineistonäytteet on kasvatettava, istutettava ja hoidettava metsänviljelyaineistonäytteet identtisesti, jos se on käytettävien kasviaineistotyyppien osalta mahdollista. [tark. 97]

(ii)  Ammattimainen toimija järjestää kunkin kokeenKukin koe on järjestettävä perustellun tilastollisen suunnitelman mukaisesti ja kokeissa on oltava riittävä määrä puita, jotta jokaisen tutkittavan yksilön yksilölliset ominaisuudet voidaan arvioida. [tark. 98]

(e)  Tulosten analysointi ja oikeellisuus

(i)  Ammattimaisen toimijan on analysoitava Kokeista saadut tiedot on analysoitava kansainvälisesti hyväksytyillä tilastollisilla menetelmillä, ja tulokset on ja esitettävä kutakin tutkittua ominaisuutta koskevat tuloksetkunkin tutkitun ominaisuuden osalta. [tark. 99]

(ii)  Kokeessa noudatettua menetelmää ja saatuja tuloksia koskevat yksityiskohtaiset tiedot on saatettava kaikkien saataville.

(iii)  Toimivaltaisen viranomaisen siinä jäsenvaltiossa, jossa koe tehtiin, on nimettävä ehdotettu käyttöalue ja ilmoitettava kaikista metsänviljelyaineiston ominaisuuksista, jotka saattavat rajoittaa sen käyttökelpoisuutta.

(iv)  Jos kokeiden aikana osoittautuu, että metsänviljelyaineistolla ei ole vähintään sen perusaineiston ominaisuuksia, josta kyseinen metsänviljelyaineisto on tuotettu, mukaan lukien erityisesti resistenssi tai sietokyky taloudellisesti merkittäviä kasvintuhoojia vastaan, tällaista metsänviljelyaineistoa ei saa sertifioida luokkaan ”testattu”.

2.  VAATIMUKSET PERUSAINEISTOON KUULUVIEN YKSILÖIDEN GENEETTISELLE ARVIOINNILLE

(a)  Seuraavien perusaineistotyyppien yksilöitä voidaan arvioida geneettisesti: siemenviljelykset, perheen (perheiden) vanhemmat, kloonit ja kloonisekoitukset.

(b)  Asiakirjat

Perusaineiston hyväksyminen edellyttää lisäasiakirjoja, joissa annetaan seuraavat tiedot:

(i)  arvioitujen yksilöiden identiteetti, alkuperä ja sukupuu;

(ii)  arvioinnissa käytettävän metsänviljelyaineiston tuottamiseen käytetty risteytyssuunnitelma.

(c)  Koemenettelyt

Seuraavat vaatimukset on täytettävä:

(i)  jokaisen yksilön geneettinen arvo on arvioitava kahdella tai useammalla arviointikoepaikalla, joista ainakin yhden on sijaittava metsänviljelyaineiston ehdotettua käyttöaluetta vastaavassa ympäristössä

(ii)  Koejakson on oltava riittävän pitkä, jotta arvioitavat ominaisuudet tulevat ilmi.

(iii)  Kaupan pidettäväksi tarkoitetun metsänviljelyaineiston arvioitu paremmuus on määriteltävä näiden geneettisten arvojen ja erityisen risteytyssuunnitelman pohjalta.

(iv)  Toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä arviointikokeet ja geneettistä arvoa koskevat laskelmat.

(d)  Tulkinta

(i)  Metsänviljelyaineiston arvioitu paremmuus on määriteltävä yhden tai useamman ominaisuuden osalta vertailupopulaatioon nähden. Ammattimainen toimija määrittelee jalostusohjelman vertailupopulaation ja kuvailee tämän vertailupopulaationVertailupopulaatio on määriteltävä ja kuvattava koeselosteissa. [tark. 100]

(ii)  On mainittava, jos metsänviljelyaineiston arvioitu geneettinen arvo on jonkin merkittävän ominaisuuden osalta huonompi kuin vertailupopulaation.

3.  VAATIMUKSET METSÄNVILJELYAINEISTON VERTAILUKOKEILLE

(a)  Metsänviljelyaineiston kerääminen

(i)  Vertailukokeissa käytettävän metsänviljelyaineistoa edustavan näytteen on vastattava todenmukaisella tavalla hyväksyttäväksi aiotusta perusaineistosta saatua metsänviljelyaineistoa.

(ii)  Vertailukokeissa käytettävän suvullisen metsänviljelyaineiston on oltava

–  kerätty hyvinä kukkimis- ja hedelmä-/siemenvuosina; ja

–  kerätty sellaisilla menetelmillä, jotka varmistavat saatujen näytteiden edustavuuden.

Keinollista pölytystä voidaan käyttää tällaisen metsänviljelyaineiston tuotantoon.

(b)  Verrokit

(i)  Kokeissa vertailutarkoitukseen käytettävien verrokkien tuotantokyvyn olisi mahdollisuuksien mukaan oltava tunnettu riittävän kauan sillä alueella, jolla koe aiotaan suorittaa. Verrokit edustavat periaatteessa perusaineistoa, joka on osoittautunut käyttökelpoiseksi tietyssä käyttötarkoituksessa metsätaloudelle kokeiden alkamisajankohtana sekä niissä luonnonoloissa, joita varten metsänviljelyaineisto on tarkoitus sertifioida. Verrokit olisi mahdollisuuksien mukaan valittava

–  liitteessä III esitettyjen perusteiden mukaisesti valituista metsiköistä; tai

–  ”testattu”-luokkaan kuuluvan metsänviljelyaineiston tuotantoon virallisesti hyväksytystä perusaineistosta.

(ii)  Kun keinotekoisille risteymille suoritetaan vertailukokeita, olisi molemmat vanhempina toimivat puulajit sisällytettävä verrokkeihin, jos se on mahdollista.

(iii)  Useita verrokkeja on käytettävä aina kun mahdollista. Jos on perusteltua, verrokkina voidaan käyttää alueelle parhaiten soveltuvaa koeaineistoa tai koeyksilöiden keskiarvoa.

(iv)  Samoja verrokkeja on käytettävä kaikissa kokeissa mahdollisimman monissa erilaisissa kasvupaikkaoloissa.

(c)  Tulkinta

(i)  Tilastollisesti merkittävä paremmuus verrattuna verrokkeihin on osoitettava vähintään yhden merkittävän ominaisuuden osalta.

(ii)  Ammattimaisen toimijan On ilmoitettava, jos joitakin taloudellisesti tai ympäristöllisesti merkittäviä ominaisuuksia koskevat tulokset ovat merkittävästi huonompia kuin verrokeilla, ja niiden vaikutukset on korvattava hyvillä ominaisuuksilla. [tark. 101]

4.  VÄLIAIKAINEN HYVÄKSYMINEN

Nuorilla kasveilla tehtyjen kokeiden alustavaa arviointia voidaan käyttää väliaikaisen hyväksymisen perustana. Varhaiseen arviointiin perustuvat paremmuutta koskevat väitteet on tutkittava uudelleen vähintään kymmenen vuoden välein.

5.  VARHAISKOKEET

Toimivaltainen viranomainen voi hyväksyä taimitarhalla, kasvihuoneissa ja laboratoriossa suoritetut kokeet väliaikaiseksi hyväksymiseksi tai lopulliseksi hyväksymiseksi, jos voidaan osoittaa läheinen korrelaatio mitatun ominaisuuden ja yleensä metsävaiheen kokeissa arvioitujen ominaisuuksien välillä. Muiden testattavien ominaisuuksien on täytettävä 3 kohdassa esitetyt vaatimukset.

LIITE VI

LUOKAT, JOIHIN KUULUVAA ERITYYPPISESTÄ PERUSAINEISTOSTA SAATUA METSÄNVILJELYAINEISTOA SAA PITÄÄ KAUPAN

LIITE VII

Asetuksen (EU) 2016/2031 liitteen VII muuttaminen

Lisätään asetuksen (EU) 2016/2031 liitteeseen VII osat seuraavasti:

”G OSA

Yhdistetty unionin alueella tapahtuvia siirtoja varten käytettävä kasvipassi ja 83 artiklan 5 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu virallinen etiketti

1)  Unionin alueella tapahtuvia siirtoja varten käytettävän kasvipassin, joka on yhdistetty yhteiseksi etiketiksi 83 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun virallisen etiketin kanssa, on sisällettävä seuraavat tiedot:

a)  yhteisen etiketin oikeassa yläkulmassa sana ”kasvipassi” jollakin unionin virallisella kielellä ja englanniksi, jos se on eri kieli, erotettuna vinoviivalla;

b)  yhteisen etiketin vasemmassa yläkulmassa värillinen tai mustavalkoinen unionin lippu. Kasvipassi on sijoitettava yhteisessä etiketissä välittömästi virallisen etiketin yläpuolelle, ja sen on oltava saman levyinen kuin virallinen etiketti.

2)  A osan 2 kohtaa sovelletaan vastaavasti.

H OSA

Yhdistetty suoja-alueille saapumista ja suoja-alueilla tapahtuvia siirtoja varten käytettävä kasvipassi ja 83 artiklan 5 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettu virallinen etiketti

1)  Suoja-alueille saapumista ja suoja-alueilla tapahtuvia siirtoja varten käytettävän kasvipassin, joka on yhdistetty yhteiseksi etiketiksi 83 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun metsänviljelyaineiston virallisen etiketin kanssa, on sisällettävä seuraavat tiedot:

a)  yhteisen etiketin oikeassa yläkulmassa sanat ”kasvipassi – SUOJA-ALUE” jollakin unionin virallisella kielellä ja englanniksi, jos se on eri kieli, erotettuna vinoviivalla;

b)  välittömästi kyseisten sanojen alapuolella asianomaisen suoja-aluekaranteenituhoojan tieteellinen nimi tai koodi tai asianomaisten suoja-aluekaranteenituhoojien tieteelliset nimet tai koodit;

c)  yhteisen etiketin vasemmassa yläkulmassa värillinen tai mustavalkoinen unionin lippu.

Kasvipassi on sijoitettava yhteisessä etiketissä välittömästi virallisen etiketin yläpuolelle, ja sen on oltava saman levyinen kuin virallinen etiketti.

2)  B osan 2 kohtaa sovelletaan vastaavasti.”

LIITE VIII

Vastaavuustaulukko

(1) EUVL C 199, 14.7.1999, s. 1. (2) EUVL C 329, 17.11.1999, s. 15. (3) Euroopan parlamentin kanta... ja neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä vahvistama kanta... Euroopan parlamentin kanta... ja neuvoston päätös... (4) Neuvoston direktiivi 1999/105/EY, annettu 22 päivänä joulukuuta 1999, metsänviljelyaineiston pitämisestä kaupan (EYVL L 11, 15.1.2000, s. 17). (5) Decision of the Council Establishing the OECD Scheme for the Certification of Forest Reproductive Material Moving in International Trade [OECD/LEGAL/0355]. (6) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (COM(2019) 640 final). (7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1). (8) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Ilmastokestävä Eurooppa – Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi (COM(2021) 82 final). (9) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Uusi EU:n metsästrategia 2030 (COM(2021) 572 final). (10) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia – Luonto takaisin osaksi elämäämme (COM(2020) 380 final). (11) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/18/EY, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2001, geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön ja neuvoston direktiivin 90/220/ETY kumoamisesta (EYVL L 106, 17.4.2001, s. 1). (12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1829/2003, annettu 22 päivänä syyskuuta 2003, muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista (EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1). (13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) …/… (EUVL ..., s.). (14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/2031, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, kasvintuhoojien vastaisista suojatoimenpiteistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 228/2013, (EU) N:o 652/2014 ja (EU) N:o 1143/2014 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivien 69/464/ETY, 74/647/ETY, 93/85/ETY, 98/57/EY, 2000/29/EY, 2006/91/EY ja 2007/33/EY kumoamisesta (EUVL L 317, 23.11.2016, s. 4). (15) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1313/2013/EU, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, unionin pelastuspalvelumekanismista (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 924). (16) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, 2030 digitaalinen kompassi: eurooppalainen lähestymistapa digitaalista vuosikymmentä varten (COM(2021) 118 final). (17) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/625, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2017, virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 999/2001, (EY) N:o 396/2005, (EY) N:o 1069/2009, (EY) N:o 1107/2009, (EU) N:o 1151/2012, (EU) N:o 652/2014, (EU) 2016/429 ja (EU) 2016/2031, neuvoston asetusten (EY) N:o 1/2005 ja (EY) N:o 1099/2009 ja neuvoston direktiivien 98/58/EY, 1999/74/EY, 2007/43/EY, 2008/119/EY ja 2008/120/EY muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004, neuvoston direktiivien 89/608/ETY, 89/662/ETY, 90/425/ETY, 91/496/ETY, 96/23/EY, 96/93/EY ja 97/78/EY ja neuvoston päätöksen 92/438/ETY kumoamisesta (virallista valvontaa koskeva asetus) (EUVL L 95, 7.4.2017, s. 1). (18) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/848, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 kumoamisesta (EUVL L 150, 14.6.2018, s. 1). (19) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1. (20) FAO (2020), Global Forest Resources Assessment Terms and definitions. https://www.fao.org/3/I8661EN/i8661en.pdf. (21) FAO (2020), Global Forest Resources Assessment Terms and definitions. https://www.fao.org/3/I8661EN/i8661en.pdf. (22) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) .../... tietyillä uusilla genomitekniikoilla tuotetuista kasveista ja niistä peräisin olevista elintarvikkeista ja rehuista sekä asetuksen (EU) 2017/625 muuttamisesta (EUVL ...). (23) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 924. (24) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1). (25) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).