(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2023)0459),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 338 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0316/2023),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 24. marraskuuta 2023 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0054/2024),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL C, C/2024/668, 12.1.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/668/oj.

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 338 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon(2),

▐

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Euroopan unionin yrityksiä koskevia tarkkoja, ajantasaisia, luotettavia ja vertailukelpoisia työmarkkinatilastoja tarvitaan unionin politiikkojen suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja arviointiin, erityisesti politiikkojen, jotka koskevat taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, Euroopan työllisyysstrategiaa, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria sekä eurooppalaista ohjausjaksoa ja jotka liittyvät Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman ja yhteisötalouden toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon. Ne ovat myös tärkeitä, jotta unioni voi täyttää sille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 2, 3 ja 4 artiklassa vahvistetut tehtävät. [Tark. 2]

(2)  Makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäiseminen ja korjaaminen asetuksen (EU) N:o 1176/2011(3) mukaisesti sekä riittävien vähimmäispalkkojen seuranta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2022/2041(4) mukaisesti edellyttävät tarkkoja tietoja tuntikohtaisten työvoimakustannusten ja palkkatasojen kehityksestä, työehtosopimusneuvottelujen kattavuusasteesta, lakisääteisen vähimmäispalkan tasosta ja sen piiriin kuuluvien työntekijöiden osuudesta jäsenvaltioissa.

(3)  Euroopan keskuspankki käyttää yrityksiä koskevia eurooppalaisia työmarkkinatilastoja ja erityisesti työvoimakustannusten kehitystä ja palkkojen kasvua koskevia tilastoja yhteisen rahapolitiikan yhteydessä työvoimakustannuksista aiheutuvien inflaatio- ja deflaatioriskien seurantaan. Sen vuoksi tarvitaan tarkkoja, ajantasaisia ja vertailukelpoisia unionin tilastoja työvoimakustannusten kehityksestä. On tärkeää, että tätä analyysia täydennetään voitoista johtuvien inflaatio- ja deflaatioriskien seurannalla.

(4)  Avoimia työpaikkoja koskevien tilastojen kattavuutta on tarpeen laajentaa ja työvoimakustannusindeksin ajantasaisuutta parantaa, koska molemmat indikaattorit luetellaan Euroopan keskeisissä talousindikaattoreissa(5), joita tarvitaan raha- ja talouspolitiikan seurantaan.

(4 a)  Analyysitarkoitusten kannalta on tärkeää, että saatavilla on asianmukainen määrä takautuvia tietoja, jotta voidaan arvioida työvoimakustannusindeksejä pitkällä aikavälillä. Jäsenvaltioille aiheutuvan rasitteen vähentämiseksi tietojen toimittaminen olisi kuitenkin rajoitettava takautuviin tietoihin, jotka kattavat ainakin kalenterivuodet 2024 ja 2025.

(5)  Tarvitaan oikeusperusta, jolla säännellään vuotuisen sukupuolten välisen palkkaeron toimittamista, jotta voidaan seurata Yhdistyneiden kansakuntien (YK) Agenda 2030 ‑toimintaohjelman mukaisia kestävän kehityksen tavoitteita, erityisesti sukupuolten tasa-arvoa koskevaa tavoitetta 5 ja ihmisarvoista työtä ja talouskasvua koskevaa tavoitetta 8, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2023/970(6), jäljempänä ’palkkauksen läpinäkyvyyttä koskeva direktiivi’, vaikutuksia. [Tark. 3]

(6)  Miesten ja naisten yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteuttaminen, seuranta ja arviointi työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa(7) edellyttää vertailukelpoisia tietoja miesten ja naisten saamista palkoista. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2023/970(8) miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamisen lujittamisesta palkkauksen läpinäkyvyyden ja täytäntöönpanomekanismien avulla edellytetään, että jäsenvaltiot toimittavat komissiolle ajantasaiset sukupuolten palkkaerotiedot vuosittain ja hyvissä ajoin direktiivin (EU) 2023/970 mukaisesti. Tätä velvoitetta olisi täydennettävä asianmukaisella tarvittavalla tilastokehyksellä sukupuolten palkkaeroa koskevien tietojen kokoamiseksi ja toimittamiseksi.

(6 a)  Yhteisötalouden toimintasuunnitelman(9) sekä vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa strategiassa 2021–2030 asetettujen tavoitteiden ja erityisesti yhtäläisten mahdollisuuksien luomista ja vammaisten henkilöiden tasavertaisen osallistumisen yhteiskuntaan ja talouteen varmistamista koskevan tavoitteen mukaisesti tarvitaan oikea-aikaisia, vertailukelpoisia ja täsmällisiä tietoja vammaisten henkilöiden osallistumisesta työmarkkinoille. Tällaiset tiedot mahdollistavat kipeästi kaivatun arvion siitä, miten yhteiset toimet työllisyyserojen kaventamiseksi ja vammaisten henkilöiden työllisyysasteen nostamiseksi ovat edistyneet.

(6 b)  Rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpano edellyttää oikea-aikaisia, vertailukelpoisia ja täsmällisiä tietoja eri rodullista taustaa tai etnistä alkuperää edustavien henkilöiden palkoista ja työn ominaispiirteistä. Tällaiset tiedot mahdollistavat kipeästi kaivatun arvion siitä, miten on edistytty työhön ja työoloihin liittyvän syrjinnän vähentämisessä, myös irtisanomisten ja palkkojen osalta.

(6 c)  Sukupuolten välinen eläke-ero on naisten ja miesten ansaitsemien keskimääräisten bruttoeläkkeiden suhteellinen ero. Ero johtuu erilaisista ammattiurista. Naisten ammateissa on tyypillisesti matalammat palkat, lyhyemmät ja välillä keskeytyvät urat sekä vähäisempi määrä työtunteja. Tämän seurauksena naisilla on myöhemmin elämässään suurempi köyhyysriski kuin miehillä. Yrityksiä koskevat työmarkkinatilastot ansioiden rakenteesta, sukupuolten palkkaerosta ja työmarkkinakustannusten rakenteesta voivat myös auttaa osaltaan ymmärtämään paremmin sukupuolten välistä eläke-eroa jäsenvaltioissa.

(7)  Tämän asetuksen olisi katettava kaikki eurooppalaiset yrityksiä koskevat työmarkkinatilastot, jotta voidaan yksinkertaistaa voimassa olevaa lainsäädäntöä ja edistää soveltamisalan, käsitteiden, määritelmien ja laatuselvitysten yhdenmukaistamista.

(7 a)  Yrityksiä koskevien työmarkkinatilastojen parantamiseksi on olennaisen tärkeää, että tiedot täyttävät laatuvaatimukset. Siksi komission (Eurostatin) olisi annettava lisäohjeita heikkolaatuisista lähteistä kerättyjen tietojen hallinnasta.

(8)  Tässä asetuksessa olisi otettava huomioon unionin ja euroalueen kehityksen ja syvenemisen myötä syntyneet uudet tarpeet edellyttäen, että sen säännökset eivät aiheuta kohtuutonta rasitetta vastaajille tai kansallisille tilastoviranomaisille.

(9)  Yritysten ja erityisesti yhteiskunnallisten yritysten, pk-yritysten ja mikroyritysten hallinnollisen ja taloudellisen taakan keventämiseksi kansallisten tilastoviranomaisten olisi harkittava sellaisten hallinnollisten ja innovatiivisten lähteiden käyttöä, jotka ovat jo kansallisten, alueellisten tai paikallisten viranomaisten saatavilla ja joiden päätavoitteena ei ole tilastojen tuottaminen, tilastotutkimusten korvaamiseksi tai täydentämiseksi virallisten tilastojen laatuvaatimuksia noudattaen. Uusin teknologinen ja digitaalinen kehitys voi edistää tätä tavoitetta. Niiden lähteiden määrä, joista tietoa voidaan kerätä ja toimittaa, on kuitenkin rajoitettava siihen, mikä on tarpeellista ja oikeasuhteista tämän asetuksen tavoitteen saavuttamiseksi. Siksi komissiolle olisi siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään, mistä muista lähteistä kuin kyselytiedoista ja hallinnollisista rekistereistä tämän asetuksen nojalla voidaan kerätä ja toimittaa tietoa. Näistä muista lähteistä saatavien tietojen minkäänlainen käsittely ei kuitenkaan missään tapauksessa rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/58/EY(10) soveltamista.

(9 a)  Kansallisten tilastoviranomaisten olisi otettava huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 338 artiklan 2 kohdassa määrätty vaatimus, jonka mukaan tilastojen laatimisessa on noudatettava kustannustehokkuutta ja niiden laatimisesta ei saa aiheutua kohtuutonta rasitetta talouden toimijoille. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä varmistamaan, että asiaankuuluvat tiedot jaetaan asianmukaisesti viranomaisten kesken sen varmistamiseksi, että yritysten raportointitaakka on mahdollisimman pieni.

(9 b)  Yrityksistä laadittavia työmarkkinatilastoja koskevaa kehystä olisi jatkuvasti parannettava. Tähän sisältyvät tietojen laatua koskevat näkökulmat ja tarpeettoman taloudellisen taakan vähentäminen. Uusia menetelmiä ja menettelyjä olisi kuitenkin testattava asianmukaisesti, ennen kuin ne otetaan käyttöön kansallisten tilastolaitosten päivittäisessä toiminnassa. Tätä varten komission (Eurostatin) ja kansallisten tilastolaitosten olisi tehtävä toteutettavuus- ja pilottitutkimuksia. Komission olisi pantava tällaiset tutkimukset alulle, ja kansallisten tilastolaitosten olisi voitava osallistua niihin vapaaehtoisesti. Oikeiden päätelmien tekemiseksi komission ja kansallisten tilastolaitosten olisi analysoitava tutkimusten tulokset huolellisesti. Kyseinen analyysi olisi saatettava tilastoyhteisön ja suuren yleisön saataville.

(10)  Jotta voitaisiin tehostaa työmarkkinatilastojen tuotantoprosesseja ja keventää tilastoinnista vastaajille koituvaa rasitetta, kansallisilla tilastoviranomaisilla olisi oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 223/2009(11) 17 a artiklan mukaisesti oikeus saada viipymättä ja maksutta pääsy kaikkiin kansallisiin hallinnollisiin rekistereihin, käyttää kyseisiä rekisterejä ja integroida ne tilastoihin siinä laajuudessa, kuin se on tarpeen Euroopan unionin yrityksiä koskevien työmarkkinatilastojen kehittämiseksi, tuottamiseksi ja jakelemiseksi.

(11)  Asetus (EY) N:o 223/2009 muodostaa tämän asetuksen viitekehyksen, myös salassapidettävien tietojen suojan ja henkilötietojen, myös yksityisten tahojen hallussa olevien tietojen, käsittelyn ja jakamisen osalta.

(11 a)  Verkkosivujen haravointitekniikoiden käyttö tietojen keräämiseen verkkosivustoilta on tavallisesti luonteeltaan internetissä olevan julkisen aineiston jäsentelemätöntä hakemista, ja siksi se ei välttämättä ole täsmällisyyttä koskevan tietosuojaperiaatteen mukaista, koska lähteiden luotettavuutta ei arvioida. Tämä saattaa vaikuttaa samoihin virallisten tilastojen laatuvaatimuksiin (esim. tilastollisen tarkkuuden ja lähdetietojen luotettavuuden periaate).

(12)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli vahvistaa Euroopan unionin yrityksiä koskevien laadukkaiden työmarkkinatilastojen järjestelmällisen tuottamisen yhteistä kehystä, vaan se voidaan yhdenmukaisuuteen ja vertailukelpoisuuteen liittyvien syiden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(13)  Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725(12) 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausuntonsa 25 päivänä syyskuuta 2023.

(14)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen asianmukainen täytäntöönpano jäsenvaltioissa, ensimmäinen tiedonkeruu voidaan suorittaa aikaisintaan 12 kuukautta voimaantulopäivän jälkeen. Sen vuoksi sitä olisi sovellettava aikaisintaan 1 päivästä tammikuuta 2026.

(15)  Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevää komiteaa on kuultu,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella luodaan yhteinen oikeudellinen kehys unionin yrityksiä koskevien työmarkkinatilastojen kehittämiselle, tuottamiselle ja jakelulle.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

(1)  ’tilastoyksiköllä’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, josta tiedot kerätään tai kootaan;

(2)  ’yrityksellä’ neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 696/93(13) määriteltyjen oikeudellisten yksiköiden joukkoa. Tähän sisältyvät markkinattomat tuottajat ja muut institutionaaliset yksiköt, jotka kuuluvat julkisyhteisöjen sektoriin;

(2 a)  ’yhteiskunnallisella yrityksellä’ yksityisoikeudellista toimijaa, joka on voitu perustaa erilaisissa oikeudellisissa muodoissa, joka tarjoaa markkinoille tavaroita ja palveluja yrittäjämäisellä tavalla ja yhteisötalouden periaatteiden ja piirteiden mukaisesti ja jonka kaupallinen toiminta perustuu sosiaalisiin tai ympäristötavoitteisiin(14);

(3)  ’paikallisella yksiköllä’ yritystä tai yrityksen osaa, joka sijaitsee tietyssä maantieteellisessä paikassa;

(4)  ’kotimaisella yrityksellä’ tai ’kotimaisella paikallisella yksiköllä’ yritystä tai paikallista yksikköä, joka harjoittaa bruttokansantuotteeseen (BKT) vaikuttavaa taloudellista toimintaa;

(5)  ’palkansaajalla’ kansallisuudesta, asuinpaikasta tai jäsenvaltiossa työskentelyn kestosta riippumatta ketä tahansa henkilöä, jolla on yrityksen kanssa suora työsuhde, joka on vahvistettu määrämuotoisella sopimuksella tai josta on sovittu vapaamuotoisesti, ja joka saa työstään korvausta; työn luonne, tehtyjen työtuntien määrä (osa- tai kokoaikaisuus) tai työsopimuksen kesto (määräaikainen tai kestoltaan määrittämätön, myös kausiluonteinen) ei vaikuta palkansaajan määrittelyyn; palkansaajalle voidaan suorittaa korvaus palkkana ja palkkioina, myös lisäpalkkioina, urakkatyö- ja vuorotyökorvauksena, palkanlisinä, palkkioina, provisiona ja luontoismuotoisena korvauksena; [Tark. 4]

(6)  ’työnantajalla’ yritystä tai paikallista yksikköä, jolla on työntekijän kanssa suora työsuhde, joka on vahvistettu määrämuotoisella sopimuksella tai josta on sovittu vapaamuotoisesti; [Tark. 5]

(7)  ’aihealueella’ yhtä tai useampaa tietokokonaisuutta, joka kattaa yhden tai useamman aiheen;

(8)  ’aiheella’ tilastoyksiköistä tiedonkeruussa kerättävän tiedon sisältöä, ja kukin aihe kattaa useita yksityiskohtaisia aiheita;

(9)  ’yksityiskohtaisella aiheella’ aiheeseen liittyvistä tilastoyksiköistä kerättävien tietojen yksityiskohtaista sisältöä; kukin yksityiskohtainen aihe kattaa yhden tai useamman muuttujan;

(10)  ’muuttujalla’ yksikön ominaisuutta, joka voi saada arvojoukosta useamman kuin yhden arvon, joka voi olla absoluuttinen luku, suhdeluku tai viittaus asemaan luokituksessa;

(11)  ’jaottelulla’ ennalta määriteltyjä erillisiä, tyhjentäviä tai toisensa poissulkevia arvoja, jotka voidaan liittää tilastoyksiköitä kuvaavaan muuttujaan;

(12)  ’mikrotiedoilla’ tietoja, jotka koskevat vain yhtä tilastoyksikköä ilman suoria tunnisteita;

(13)  ’yhdistetyillä tiedoilla’ useiden tilastoyksiköiden muodostamaa joukkoa koskevia tietoja;

(14)  ’tilastollisella perusjoukolla’ tilastoyksiköiden joukkoa, josta tietoja halutaan ja arvioita tarvitaan;

(15)  ’otantakehikolla’ luetteloa, karttaa tai muuta koostetta yksiköistä, joilla määritetään tilastollinen perusjoukko, josta on tarkoitus suorittaa kokonaislaskenta tai josta on tarkoitus suorittaa otanta;

(16)  ’otoksella’ otantakehyksen osajoukkoa, jonka elementit valitaan sellaisen prosessin perusteella, jolla on tunnettu valinnan todennäköisyys, ja joka on suunniteltu siten, että tilastollisesta perusjoukosta voidaan tehdä päteviä arvioita;

(17)  ’vastaajalla’ raportointiyksikköä, joka toimittaa tietoja kyselyn suorittavalle viranomaiselle;

(18)  ’kyselytiedoilla’ tietoja, jotka on kerätty vastaajista poimitusta otoksesta ja ekstrapoloitu tilastolliseen perusjoukkoon asianmukaisia matemaattisia menetelmiä käyttäen;

(19)  ’hallinnollisilla rekistereillä’ tietoja, jotka on tuottanut hallinnollinen yksikkö, yleensä julkinen taho, jonka pääasiallisena tarkoituksena ei ole tuottaa tilastoja;

(20)  ’muilla lähteillä’ laadukkaita ja luotettavia tietoja, jotka on tuottanut taho, joka ei ole hallinnollinen yksikkö ja jonka päätavoitteena ei ole virallisten tilastojen tuottaminen; näihin tietoihin kuuluvat muun muassa yksityiset rekisterit, verkkosivustot ja tietokannat;

(21)  ’tilastollisella luokituksella’ yhden tai useamman tarkkuustason sisältävää järjestettyä luetteloa toisiinsa liittyvistä mutta toisensa poissulkevista luokista, joita käytetään jäsentämään tietyn tilastoalan tietoja niiden samankaltaisuuksien perusteella;

(22)  ’viitejaksolla’ jaksoa, johon tiedot viittaavat;

(23)  ’tiedonkeruujaksolla’ ajanjaksoa, jona tiedot kerätään;

(24)  ’metatiedolla’ tietoa, jota tarvitaan tilastojen käyttämiseen ja tulkitsemiseen ja jolla kuvaillaan tietoja jäsennellysti;

(25)  ’ennakkotarkastetulla tiedolla’ tietoa, jonka jäsenvaltiot ovat tarkastaneet yhteisesti sovittujen validointisääntöjen perusteella;

(26)  ’laaturaportilla’ raporttia, jossa annetaan tietoa tilastotuotteen tai -prosessin laadusta;

(26 a)  ’takautuvilla tiedoilla’ tietoja, jotka kattavat ainakin kaksi tämän asetuksen soveltamispäivää edeltävää vuotta.

3 artikla

Lähteet ja menetelmät

1.  Tämän asetuksen mukaisten tilastojen laatimiseksi jäsenvaltioiden on käytettävä tai käytettävä uudelleen yhtä seuraavista lähteistä tai niiden yhdistelmää edellyttäen, että ne täyttävät 8 artiklassa tarkoitetut laatuvaatimukset:

(a)  kyselytiedot;

(b)  hallinnolliset rekisterit;

(c)  muut lähteet.

1 a.  Siirretään komissiolle valta antaa 13 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta täsmentämällä, mistä tämän artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista muista lähteistä tietoja voidaan kerätä ja toimittaa. Käyttäessään valtaansa antaa tällaisia delegoituja säädöksiä komissio varmistaa, että näiden muiden lähteiden käyttö on tarpeellista ja oikeasuhteista tämän asetuksen tavoitteen saavuttamiseksi, ottaen asianmukaisesti huomioon kyseessä olevien tietojen arkaluonteisuuden, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2002/58/EY soveltamista.

2.  Yrityksiä koskeviin työmarkkinatilastoihin käytettävien kyselyjen on perustuttava tilastollista perusjoukkoa edustaviin otoksiin. Otokset yrityksistä tai paikallisista yksiköistä on otettava asetuksen (EU) 2019/2152 8 artiklan 4 kohdassa määritellyistä tilastointiin tarkoitetuista kansallisista yritysrekistereistä.

3.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostatille) 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa laaturaporteissa yksityiskohtaiset tiedot käytetyistä lähteistä ja menetelmistä.

3 a artikla

Henkilötietojen käsittelyä koskevat vaatimukset

1.  Jos tämän asetuksen nojalla toteutettaviin toimiin liittyy henkilötietojen käsittelyä, tällaisen käsittelyn on oltava oikeasuhteista ja siinä on noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2018/1725(15) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679(16). Näissä asetuksissa vahvistetun tietojen minimoimisen periaatteen mukaisesti tämän asetuksen nojalla toimitetut tiedot on aggregoitava siinä määrin, että yksittäisiä henkilöitä ei voida tunnistaa.

2.  Henkilötietojen käsittelyyn yleisen edun mukaisiksi katsottavia tilastollisia tarkoituksia varten on sovellettava asianmukaisia suojatoimia asetuksen (EU) 2016/679 89 artiklan ja asetuksen (EU) 2018/1725 13 artiklan mukaisesti. Erityisesti on varmistettava, että noudatetaan henkilötietojen anonymisoinnin periaatetta.

4 artikla

Tietoja koskevat vaatimukset

1.  Yrityksiä koskevien työmarkkinatilastojen on katettava seuraavat aihealueet ja aiheet:

(a)  ansiot:

i)  ansioiden rakenne;

ii)  sukupuolten palkkaero;

iii)  työehtosopimusneuvottelujen kattavuus;

iv)  lakisääteisen vähimmäispalkan taso soveltuvissa tapauksissa;

v)  lakisääteisen vähimmäispalkan kattavuus soveltuvissa tapauksissa;

(b)  työvoimakustannukset:

i)  työvoimakustannusten rakenne;

ii)  työvoimakustannusindeksi;

(c)  työvoiman kysyntä:

i)  avoimet työpaikat.

Edellä b alakohdan ii alakohdassa tarkoitettu aihe, työvoimakustannusindeksi, ja c alakohdan i alakohdassa tarkoitettu aihe, avoimet työpaikat, sisältävät niiden 5 artiklassa tarkoitetut ennakkoarviot.

2.  Kunkin 1 kohdassa luetellun aiheen osalta vahvistetaan liitteessä yksityiskohtaiset aiheet, niiden jaksotus, viitejaksot ja toimittamisen määräajat.

3.  Siirretään komissiolle valta antaa 13 artiklassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä liitteessä vahvistetun yksityiskohtaisten aiheiden luettelon, jaksotuksen, viitejaksojen ja toimittamisen määräaikojen muuttamiseksi.

4.  Käyttäessään valtaa antaa delegoituja säädöksiä 3 kohdan mukaisesti komissio varmistaa, että muutoksista ei aiheudu merkittävää ja suhteetonta rasitetta jäsenvaltioille ja vastaajille. Tätä varten on käynnistettävä 9 artiklassa tarkoitetut toteutettavuustutkimukset, joiden tulokset on arvioitava ja otettava huomioon asianmukaisesti ennen delegoitujen säädösten antamista.

5.  Tiedot on toimitettava komissiolle (Eurostatille) yhdistettyjen tietojen muodossa lukuun ottamatta 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettua ansioiden rakenteen aihetta, jota koskevat mikrotiedot on toimitettava yksittäisistä työntekijöistä ja paikallisista yksiköistä.

6.  Jäsenvaltioiden on toimitettava ennakkotarkastetut tiedot ja niihin liittyvät metatiedot komission (Eurostatin) kutakin tietokokonaisuutta varten määrittämässä teknisessä muodossa. Tietojen ja metatietojen toimittamiseen komissiolle (Eurostatille) on käytettävä keskitetyn vastaanottopisteen palveluja.

7.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädökset, joilla vahvistetaan seuraavat seikat kunkin aiheen osalta:

(a)  muuttujien luettelo ja kuvaus;

(b)  tilastoluokitukset ja tietojen erittelyt;

(c)  täsmälliset tavoitteet;

(d)  metatietojen toimittaminen noudattaen samoja jaksotuksia, viitejaksoja ja määräaikoja kuin tiedoissa, joihin ne viittaavat;

(e)  tiedonkeruujaksot.

Täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen vähintään 12 kuukautta ennen kyseisen viitekauden alkua.

5 artikla

Ennakkoarviot

1.  Edellä 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitettua työvoimakustannusindeksiä ja 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitettuja avoimia työpaikkoja koskevat ennakkoarviot vaaditaan

(a)  jäsenvaltioilta, joiden vuotuinen työntekijämäärä on yli 3 prosenttia EU:n kokonaismäärästä jokaisena kolmena viimeksi kuluneena peräkkäisenä vuotena; ja

(b)  euroalueen jäsenvaltioilta, joiden vuotuinen työntekijämäärä on yli 3 prosenttia euroalueen kokonaismäärästä jokaisena kolmena viimeisenä peräkkäisenä vuotena.

2.  Komissio (Eurostat) arvioi työntekijöiden osuudet 1 kohdassa mainituista EU:n ja euroalueen kokonaismääristä käytettävissä olevien EU:n työvoimatutkimuksen vuotuisten tietojen perusteella.

3.  Jos tulee muutoksia niiden jäsenvaltioiden luetteloon, joiden vuotuinen henkilöstömäärä on suurempi kuin 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut kynnysarvot, komissio (Eurostat) ilmoittaa asiasta asianomaiselle jäsenvaltiolle tai asianomaisille jäsenvaltioille kuuden kuukauden kuluessa sen ajanjakson päättymisestä, jota on käytetty 3 prosentin kynnysarvon arvioimiseen. Jos työntekijöiden päivitetyt osuudet laskevat alle 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen kynnysarvojen, asianomainen jäsenvaltio tai asianomaiset jäsenvaltiot voivat lopettaa ennakkoarvioiden toimittamisen ilmoituspäivää seuraavan ensimmäisen kalenterivuoden viitevuosineljänneksestä alkaen. Jos päivitetyt osuudet ylittävät kyseiset kynnysarvot, asianomaisten jäsenvaltioiden on toimitettava ennakkoarviot ilmoituspäivää seuraavan kolmannen kalenterivuoden ensimmäisestä viitevuosineljänneksestä alkaen.

6 artikla

Tilastoyksiköt ja tilastoperusjoukko

1.  Tämän asetuksen mukaiset tilastot laaditaan yhdestä tai useammasta seuraavista tilastoyksiköistä:

(a)  yritykset;

(b)  paikalliset yksiköt;

(c)  työntekijät.

2.  Edellä 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitetun aiheen ”työvoimakustannusindeksi” ja 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitetun aiheen ”avoimet työpaikat” osalta tilastoperusjoukko koostuu kaikista jäsenvaltioihin sijoittuneista yrityksistä tai kaikista paikallisista yksiköistä, jotka täyttävät seuraavat edellytykset:

(a)  niiden pääasiallinen taloudellinen toiminta sisältyy mihin tahansa NACE-luokituksen(17) pääluokkaan, lukuun ottamatta pääluokkia ”Maatalous, metsätalous ja kalatalous”, ”Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön” sekä ”Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta”, ja

(b)  niillä on vähintään yksi työntekijä.

3.  Edellä 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetun aiheen ”ansioiden rakenne” ja 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetun aiheen ”sukupuolten palkkaero” osalta työnantajaa koskevien tietojen tilastoperusjoukko koostuu kaikista paikallisista yksiköistä, jotka ovat sijoittautuneet jäsenvaltioon ja jotka täyttävät seuraavat edellytykset:

(a)  niiden taloudellinen toiminta sisältyy mihin tahansa NACE-luokituksen pääluokkaan, lukuun ottamatta pääluokkia ”Maatalous, metsätalous ja kalatalous”, ”Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön” sekä ”Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta”; ja

(b)  niillä on vähintään yksi työntekijä.

Ansioiden rakenteen ja sukupuolten palkkaeron aiheiden osalta työntekijää koskevien tietojen tilastoperusjoukko koostuu kaikista työntekijöistä, joiden paikallinen yksikkö kuuluu ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa määriteltyyn tilastoperusjoukkoon.

4.  Poiketen siitä, mitä 3 kohdan a ja b alakohdassa säädetään, viiteajanjakson 2026 sukupuolten palkkaerotietojen osalta tietojen toimittamisen on katettava kaikki paikalliset yksiköt, jotka ovat vähintään 10 työntekijän yritysten osia ja jotka 3 kohdan a alakohdassa poissuljettujen toimien lisäksi eivät kuulu NACE-luokituksen pääluokkaan ”Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus”.

5.  Edellä 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohdassa tarkoitetun aiheen ”työvoimakustannusten rakenne” osalta tilastoperusjoukko koostuu kaikista paikallisista yksiköistä, jotka ovat sijoittautuneet jäsenvaltioon ja jotka täyttävät seuraavat edellytykset:

(a)  niiden taloudellinen toiminta sisältyy mihin tahansa NACE-luokituksen pääluokkaan, lukuun ottamatta pääluokkia ”Maatalous, metsätalous ja kalatalous”, ”Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön” sekä ”Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta”; ja

(b)  ne ovat vähintään 10 työntekijän yritysten osia.

5 a.  Jäsenvaltioiden on kerättävä ja toimitettava erilliset tiedot yhteiskunnallisista yrityksistä kaikkien liitteessä lueteltujen aiheiden osalta.

7 artikla

Tapauskohtaiset tiedot

1.  Siirretään komissiolle valta antaa 13 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta täsmentämällä tiedot, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava tapauskohtaisesti, jos tämän asetuksen soveltamisalalla katsotaan tarpeelliseksi kerätä lisätietoja sellaisten uusien tilastotietojen tarpeiden täyttämiseksi, joita ei muuten voida täyttää. Tällaisissa delegoiduissa säädöksissä on täsmennettävä

(a)  4 artiklassa määriteltyihin aihealueisiin ja aiheisiin liittyvässä tapauskohtaisessa tiedonkeruussa annettavat yksityiskohtaiset aiheet ja tällaisten lisätarpeiden syyt;

(b)  viitejaksot ja toimittamisen määräajat.

2.  Siirretään komissiolle valta antaa 1 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä viitevuodesta 2028 alkaen siten, että kunkin tapauskohtaisen keruun välillä on vähintään kaksi vuotta.

3.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan 1 kohdassa tarkoitetut tapauskohtaiset tiedot ja metatiedot. Täytäntöönpanosäädöksissä täsmennetään tarvittaessa seuraavat tekniset osatekijät:

(a)  muuttujien luettelo ja kuvaus;

(b)  tilastoluokitukset ja tietojen erittelyt;

(c)  tilastoyksiköiden ▌ yksityiskohtaiset eritelmät;

(d)  toimitettavat metatiedot;

(e)  tiedonkeruujaksot.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen viimeistään 24 kuukautta ennen kyseisen viitejakson alkua.

8 artikla

Laatuvaatimukset ja laaturaportointi

1.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet toimitettujen tietojen ja metatietojen laadun varmistamiseksi.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 3 artiklassa säädettyjen lähteiden avulla saadut tiedot, takautuvat tiedot mukaan lukien, kattavat kaikki 6 artiklassa määritellyt tilastoyksiköt ja tilastoperusjoukon ja antavat niistä tarkat arviot.

3.  Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 223/2009 12 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä laatukriteereitä.

4.  Jäsenvaltioiden on toimitettava laaturaportit kutakin 4 artiklassa lueteltua aihetta koskevista lähteistä ja menetelmistä.

5.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan laaturaportteja ja niiden sisältöä koskevat käytännön järjestelyt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

6.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle (Eurostatille) kaikki tämän asetuksen täytäntöönpanon kannalta merkitykselliset tiedot ja muutokset, jotka vaikuttavat toimitettavien tietojen laatuun. Ilmoitus on tehtävä mahdollisimman pian ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tällaisen muutoksen voimaantulosta.

7.  Jäsenvaltioiden on komission (Eurostat) ▐ pyynnöstä toimitettava sille kaikki tilastotietojen laadun arviointiin tarvittavat tiedot.

8.  Komissio (Eurostat) arvioi toimitettujen tietojen laadun, käytetyt lähteet ja menetelmät sekä otantakehykset. Komissio (Eurostat) laatii ja julkaisee raportteja toimitettujen tietojen laadusta sekä käytetyistä lähteistä ja menetelmistä. Näissä raporteissa komissio (Eurostat) suosittelee, miten heikkolaatuisiksi katsottuja lähteitä ja näiden lähteiden kautta kerättyjä tietoja hallitaan.

9 artikla

Toteutettavuus- ja pilottitutkimukset

1.  Komissio (Eurostat) voi käynnistää toteutettavuustutkimuksia ja pilottitutkimuksia parantaakseen yrityksiä koskevia työmarkkinatilastoja tai keventääkseen yritysten, erityisesti pk-yritysten ja mikroyritysten, hallinnollista ja taloudellista taakkaa. Tällaisten tutkimusten tarkoituksena on vähintään yksi seuraavista seikoista:

(a)  parantaa tietojen laatua ja vertailukelpoisuutta;

(b)  tutkia uusia mahdollisuuksia ja ottaa käyttöön uusia ominaisuuksia käyttäjien tarpeisiin vastaamiseksi;

(c)  parantaa kyselytutkimusten ja muiden tietolähteiden integrointia;

(d)  keventää vastaajille aiheutuvaa taakkaa;

(e)  parantaa tiedonkeruun kustannustehokkuutta.

Tutkimuksissa on otettava huomioon tekninen ja digitaalinen kehitys.

1 a.  Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen pilottitutkimusten yhteydessä kerätyt tiedot on rajoitettava 4 artiklan 1 kohdassa lueteltuihin aihealueisiin ja aiheisiin ja liitteessä täsmennettyihin yksityiskohtaisiin aiheisiin.

2.  Jäsenvaltiot voivat osallistua vapaaehtoisesti näihin tutkimuksiin. Ne varmistavat yhteistyössä komission (Eurostatin) kanssa, että tutkimukset ovat edustavia unionin tasolla.

3.  Komissio (Eurostat) arvioi kyseisten tutkimusten tuloksia yhteistyössä jäsenvaltioiden ja pääasiallisten sidosryhmien, myös työmarkkinaosapuolten, kanssa. Komissio (Eurostat) laatii selvitykset tutkimusten tuloksista yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Nämä selvitykset on asetettava julkisesti saataville.

Komissio (Eurostat) voi ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa selvityksissä suositella, miten pilottitutkimukset olisi integroitava pysyviksi ratkaisuiksi.

3 a.  Siirretään komissiolle valta antaa 13 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta täsmentämällä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tutkimuksia tekevien toimijoiden tehtävät ja vastuualueet siltä osin kuin henkilötietoja käsitellään kyseisiä tutkimuksia varten.

10 artikla

Rahoitus

1.  Unionin yleisestä talousarviosta voidaan myöntää rahoitustukea kansallisille tilastolaitoksille ja muille asetuksen (EY) N:o 223/2009 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille kansallisille viranomaisille seuraaviin tarkoituksiin:

(a)  yrityksiä koskevien työmarkkinatilastojen lähteiden parantaminen, mukaan lukien otantakehykset, tämän asetuksen voimaantulopäivästä alkaen viimeistään 31. joulukuuta 2029 saakka;

(b)  yrityksiä koskevien työmarkkinatilastojen menetelmien parantaminen, mukaan luettuna 9 artiklassa tarkoitetut toteutettavuustutkimukset ja pilottitutkimukset.

Unioni ei rahoita tämän asetuksen nojalla toimitettavien tilastojen säännöllisestä laatimisesta aiheutuvia kustannuksia.

2.  Tällaisen unionin rahoitusosuuden määrä on enintään 80 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

11 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1.  Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä tarvittaessa käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia.

2.  Komissiolla ja sen edustajilla sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet toimittaa kaikkien tämän asetuksen mukaisesti unionilta varoja saaneiden edunsaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia.

3.  Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013(18) ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96(19) vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti tehdä tutkimuksia, mukaan luettuina paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko tämän asetuksen mukaisesti rahoitettuun avustussopimukseen tai -päätökseen taikka sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

4.  Tämän asetuksen täytäntöönpanosta johtuviin yhteistyösopimuksiin kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, sopimuksiin, avustussopimuksiin ja avustuspäätöksiin on sisällytettävä määräyksiä, joissa nimenomaisesti annetaan komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan syyttäjäviranomaiselle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia kukin oman toimivaltansa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.

12 artikla

Poikkeukset

1.  Jos tämän asetuksen tai sen nojalla annettujen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten soveltaminen edellyttää merkittäviä muutoksia jäsenvaltioiden kansalliseen tilastojärjestelmään, komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä myöntää jäsenvaltioille asianmukaisesti perusteltuja poikkeuksia enintään yhden vuoden ajaksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Poikkeuksia myöntäessään komissio ottaa huomioon jäsenvaltioiden tilastojen vertailukelpoisuuden ja edellytettyjen edustavien ja luotettavien eurooppalaisten aggregaattien ajantasaisen laskemisen. Komissio varmistaa myös, että tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin tilastoihin, metatietoihin ja laatuun liittyvät vaatimukset, jotka aiemmin kuuluivat kumottujen asetusten soveltamisalaan, täyttyvät edelleen keskeytyksettä.

2.  Asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle asianmukaisesti perusteltu pyyntö kolmen kuukauden kuluessa tämän asetuksen tai sen nojalla annettujen delegoitujen säädösten tai täytäntöönpanosäädösten voimaantulopäivästä.

13 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle viiden vuoden ajaksi 3 artiklan 1 a kohdassa, 4 artiklan 3 kohdassa, 7 artiklan 1 kohdassa ja 9 artiklan 3 a kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä ... päivästä ...kuuta ... lähtien [Julkaisutoimisto: lisätään asetuksen tarkka voimaantulopäivä]. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 3 artiklan 1 a kohdassa, 4 artiklan 3 kohdassa, 7 artiklan 1 kohdassa ja 9 artiklan 3 a kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan kyseisessä päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevien 3 artiklan 1 a kohdan, 4 artiklan 3 kohdan, 7 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan 3 a kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella kuukaudella.

14 artikla

Komiteamenettely

1.  Komissiota avustaa asetuksella (EY) N:o 223/2009 perustettu Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevä komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.  Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

15 artikla

Kumoaminen

1.  Kumotaan asetukset (EY) N:o 530/1999, (EY) N:o 450/2003 ja (EY) N:o 453/2008 1 päivästä tammikuuta 2026.

2.  Viittauksia kumottuihin asetuksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen.

16 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2026.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty …ssa/ssä … päivänä …kuuta … .

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

Verkkotunnukset, aiheet ja yksityiskohtaiset aiheet; tietojen toimittamisen jaksotus, viitejaksot ja tietojen toimittamisen määräaika aiheittain

(1)  Viitejakson ”T” päättymisen jälkeen.

(2)  Kun edellä mainitut määräajat osuvat lauantaille tai sunnuntaille, noudatettava määräaika on seuraava maanantai ennen klo 12.00 (Keski-Euroopan aikaa).

(1) * Tekstin muutokset seuraavat tarkistuksen 1 hyväksymisestä. Uusi tai muutettu teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla, poistot symbolilla ▌. (2) EUVL C, C/2024/668, 12.1.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/668/oj. (3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1176/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25). (4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2041, annettu 19 päivänä lokakuuta 2022, riittävistä vähimmäispalkoista Euroopan unionissa (EUVL L 275, 25.10.2022, s. 33). (5) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle euroalueen tilastoista ”kohti entistä parempia euroalueen tilastojen ja indikaattorien laatimismenetelmiä”– KOM/2002/0661 lopull., 27. marraskuuta 2002. (6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2023/970, annettu 10 päivänä toukokuuta 2023, miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamisen lujittamisesta palkkauksen läpinäkyvyyden ja täytäntöönpanomekanismien avulla (EUVL L 132, 17.5.2023, s. 21, http://data.europa.eu/eli/dir/2023/970/oj). (7) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23). (8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2023/970, annettu 10 päivänä toukokuuta 2023, miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamisen lujittamisesta palkkauksen läpinäkyvyyden ja täytäntöönpanomekanismien avulla (EUVL L 132, 17.5.2023, s. 21). (9) COM(2021)0778. (10) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/58/EY, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2002, henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi) (EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37, http://data.europa.eu/eli/dir/2002/58/oj). (11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164). (12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39). (13) Neuvoston asetus (ETY) N:o 696/93, annettu 15 päivänä maaliskuuta 1993, tilastoyksiköistä yhteisön tuotantojärjestelmän havainnointia ja analyysia varten (EYVL L 76, 30.3.1993, s. 1), LIITE – III jakso – A. (14) Neuvoston suositus, annettu 27 päivänä marraskuuta 2023, yhteisötalouden toimintaedellytysten kehittämisestä (C/2023/1344) (EUVL C, C/2023/1344, 29.11.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2023/1344/oj). (15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39, http://data.europa.eu/eli/reg/2018/1725/oj). (16) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1, http://data.europa.eu/eli/reg/2016/679/oj). (17) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1). (18) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1). (19) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).