Choisissez la langue de votre document :
- bg - български
- es - español
- cs - čeština
- da - dansk
- de - Deutsch
- et - eesti keel
- el - ελληνικά
- en - English
- fr - français
- ga - Gaeilge
- hr - hrvatski
- it - italiano
- lv - latviešu valoda
- lt - lietuvių kalba
- hu - magyar
- mt - Malti
- nl - Nederlands
- pl - polski
- pt - português
- ro - română
- sk - slovenčina
- sl - slovenščina
- fi - suomi
- sv - svenska
|
 Päätös olla vastustamatta delegoitua asetusta: huumausaineiden lähtöaineen isopropylideeni(2-(3,4-metyleenidioksifenyyli)asetyyli)malonaatti (IMDPAM) ja muiden aineiden sisällyttäminen luokiteltujen aineiden luetteloon |
| |||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission delegoidun asetuksen (C(2024)01219), – ottaa huomioon komission 13. maaliskuuta 2024 päivätyn kirjeen, jossa komissio pyytää parlamenttia ilmoittamaan, ettei se aio vastustaa delegoitua asetusta, – ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan kirjeen valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle, – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan, – ottaa huomioon huumausaineiden lähtöaineista 11. helmikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 273/2004(1) ja erityisesti sen 15 artiklan ja 15 a artiklan 5 kohdan, – ottaa huomioon unionin ja kolmansien maiden välisen huumausaineiden lähtöaineiden kaupan valvontaa koskevista säännöistä 22. joulukuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 111/2005(2) ja erityisesti sen 30 a artiklan ja 30 b artiklan 5 kohdan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 111 artiklan 6 kohdan, – ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan suosituksen päätökseksi, – ottaa huomioon, että työjärjestyksen 111 artiklan 6 kohdan kolmannen ja neljännen luetelmakohdan mukaisessa määräajassa, joka päättyi 23. huhtikuuta 2024, ei ole esitetty vastalauseita, A. katsoo, että on jatkuvasti päivitettävä EU:n lainsäädäntökehystä toimenpiteistä, joilla valvotaan laittomien huumausaineiden valmistuksessa käytettävien aineiden saatavuutta, jotta voidaan torjua niin kutsuttujen design-lähtöaineiden leviämistä; panee merkille, että design-lähtöaineet ovat perinteisten huumausaineiden lähtöaineiden läheisiä kemikaaleja, jotka on luotu nykyisten sääntöjen kiertämiseksi; B. ottaa huomioon, että isopropylideeni(2-(3,4-metyleenidioksifenyyli)asetyyli)malonaatin (IMDPAM) natriumsuola on tunnistettu uudeksi lähtöaineeksi, jota käytetään yleisesti ”ekstaasina” tunnetun MDMA:n (3,4-metyleenidioksimetamfetamiini) valmistuksessa; C. ottaa huomioon, että 2-metyyli-3-fenyylioksiraani-2-karboksyylihapon (BMK-glysidihappo) seitsemän esteriä ja 3-(1,3-bentsodioksol-5-yyli)-2-metyylioksiraani-2-karboksyylihapon (PMK-glysidihappo) kuusi esteriä on tunnistettu BMK-glysidihapon ja PMK-glysidihapon mahdollisiksi korvikkeiksi; toteaa, että BMK-glysidihappo ja PMK-glysidihappo ovat EU:n lainsäädännön mukaan valvottuja lähtöaineita, sillä niitä käytetään huumausaineiden, kuten MDMA:n, metamfetamiinin ja amfetamiinin, laittomassa tuotannossa; D. katsoo, että on tarpeen muuttaa asetuksen (EY) N:o 273/2004 liitteessä I ja asetuksen (EY) N:o 111/2005 liitteessä olevaa luokiteltujen aineiden luetteloa siten, että IMDPAM:ään ja BMK-glysidihapon ja PMK-glysidihapon tunnistettuihin estereihin sovelletaan kyseisissä asetuksissa säädettyjä yhdenmukaistettuja valvonta- ja seurantatoimenpiteitä; E. katsoo, että saatavuuden valvontaa koskevien toimenpiteiden olisi tultava asetusten (EY) N:o 273/2004 ja (EY) N:o 111/2005 alaisten uusien luokiteltujen aineiden osalta voimaan mahdollisimman nopeasti, jotta estetään näiden lähtöaineiden käyttö laittomien huumausaineiden tuotannossa ja saattamisessa markkinoille; F. ottaa huomioon, että Euroopan komissio sitoutui huumausainekaupan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevassa EU:n etenemissuunnitelmassa (COM(2023)0641) pyrkimään yhteistyössä parlamentin ja neuvoston kanssa kaikin tavoin nopeuttamaan sellaisten delegoitujen säädösten hyväksymismenettelyä, joilla lisätään aineita asetusten (EY) N:o 273/2004 ja (EY) N:o 111/2005 luokiteltujen aineiden luetteloon; 1. ilmoittaa, ettei se vastusta delegoitua asetusta; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja komissiolle.
| ||||||||||||
| Euroopan parlamentin työjärjestyksen muuttaminen siltä osin kuin on kyse konfliktien ja häirinnän ehkäisemistä työpaikalla ja hyvää toimiston johtamista koskevasta koulutuksesta |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon työjärjestyksen 236 ja 237 artiklan, – ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0163/2024), 1. päättää muuttaa työjärjestystä jäljempänä esitetyllä tavalla; 2. päättää, että muutokset tulevat voimaan 16. heinäkuuta 2024; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen tiedoksi neuvostolle ja komissiolle.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Delegoidun säädöksen vastustaminen: uuselintarvikkeet - valmistetun nanomateriaalin määritelmä |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon uuselintarvikkeista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2283 muuttamisesta valmistetun nanomateriaalin määritelmän osalta 14. maaliskuuta 2024 annetun komission delegoidun asetuksen (C(2024)01612), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 290 artiklan, – ottaa huomioon uuselintarvikkeista, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1169/2011 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 258/97 ja komission asetuksen (EY) N:o 1852/2001 kumoamisesta 25. marraskuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2283(1) ja erityisesti sen 31 artiklan ja 32 artiklan 6 kohdan, – ottaa huomioon elintarviketietojen antamisesta kuluttajille, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1924/2006 ja (EY) N:o 1925/2006 muuttamisesta sekä komission direktiivin 87/250/ETY, neuvoston direktiivin 90/496/ETY, komission direktiivin 1999/10/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY, komission direktiivien 2002/67/EY ja 2008/5/EY sekä komission asetuksen (EY) N:o 608/2004 kumoamisesta 25. lokakuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1169/2011(2) ja erityisesti sen 18 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon elintarvikelisäaineista 16. joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008(3), – ottaa huomioon unionin luettelot, jotka vahvistettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteen II muuttamisesta vahvistamalla unionissa hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelo 11. marraskuuta 2011 annetulla komission asetuksella (EU) N:o 1129/2011(4) ja elintarvikelisäaineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteen III muuttamisesta laatimalla unionissa elintarvikelisäaineissa, elintarvike-entsyymeissä, elintarvikearomeissa ja ravintoaineissa käytettäväksi hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelo 11. marraskuuta 2011 annetulla komission asetuksella (EU) N:o 1130/2011(5), – ottaa huomioon hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden uudelleenarviointiohjelman perustamisesta elintarvikelisäaineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 mukaisesti 25. maaliskuuta 2010 annetun komission asetuksen (EU) N:o 257/2010(6), – ottaa huomioon työjärjestyksen 111 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen, A. ottaa huomioon, että asetuksen (EU) N:o 1169/2011 18 artiklan 3 kohdassa säädetään, että kuluttajien tiedonsaannin varmistamiseksi kaikki valmistettua nanomateriaalia sisältävät ainesosat on ilmoitettava selkeästi ainesosaluettelossa; ottaa huomioon, että ’valmistettu nanomateriaali’ määritellään asetuksessa (EU) N:o 1169/2011 yhdenmukaisesti asetuksen (EU) 2015/2283 3 artiklan 2 kohdan f alakohdan kanssa; B. ottaa huomioon, että asetuksen (EU) 2015/2283 31 artiklassa annetaan asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi komissiolle valtuudet muuttaa ja mukauttaa delegoiduilla säädöksillä asetuksessa tarkoitettua valmistetun nanomateriaalin määritelmää tekniikan ja tieteen kehityksen tai kansainvälisellä tasolla hyväksyttyjen määritelmien huomioon ottamiseksi; C. ottaa huomioon, että asetuksissa (EU) N:o 1129/2011 ja (EU) N:o 1130/2011 vahvistetuissa kattavissa unionin luetteloissa esitettiin elintarvikelisäaineet, joiden käyttö oli sallittua ennen asetuksen (EY) N:o 1333/2008 voimaantuloa ja joiden todettiin uudelleentarkastelun jälkeen täyttävän kyseisen asetuksen säännösten edellytykset; Määritelmästä johtuvat seuraukset D. ottaa huomioon, että komission delegoidun asetuksen ’valmistetun nanomateriaalin’ määritelmässä määritetään, milloin asetuksen (EU) N:o 1169/2011 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa elintarvikkeen ainesosaluettelossa on oltava merkintä ”nano”; E. ottaa huomioon, että komission delegoidulla asetuksella pyritään ratkaisemaan nykyisestä määritelmästä johtuvia tulkintakysymyksiä ottamalla käyttöön objektiivisia tekijöitä sen määrittämiseksi, onko nanomateriaali ”valmistettu” vai ei, esimerkiksi korvaamalla ilmaus ”tarkoituksellisesti tuotettu [materiaali]” sanalla ”valmistettu”; F. ottaa huomioon, että komission delegoidussa asetuksessa elintarvikkeiden nanomateriaaleiksi ei katsota sellaisia hiukkasia, jotka eivät ole kiinteitä, kuten misellejä, liposomeja tai emulsioissa esiintyviä nanokokoisia pisaroita, eikä ainesosia, joiden hiukkasista alle 50 prosenttia on mittasuhteiltaan alle 100 nanometriä; G. ottaa huomioon, että ehdotettu lähtökohtainen 50 prosentin tai sitä suurempi nanomittakaavan hiukkasten kynnysarvo on mielivaltainen ja antaa vähemmän suojaa kuin joidenkin jäsenvaltioiden, esimerkiksi Ranskan, tulkinta asetuksen (EU) 2015/2283 määritelmästä; toteaa, että kyseisessä asetuksessa ei aseteta kokojakauman kynnysarvoa alle 100 nanometrin hiukkasille, H. katsoo, että ehdotetulla määritelmällä suljettaisiin mahdollisesti monet nanoaineet asetuksen (EU) N:o 1169/2011 soveltamisalan ulkopuolelle, jolloin niihin ei sovellettaisi nano-merkintävelvoitetta; ottaa huomioon, että komissio toteaa perustelujensa 3 kohdassa, että ”sellaisten elintarvikkeissa käytettyjen materiaalien lukumäärä, jotka voivat sisältää tietyn osuuden nanohiukkasia, on vähäinen, ja niistä useimmat, ellei jopa kaikki, eivät ole uusia” ja että ”delegoidun säädöksen mahdolliset vaikutukset koskevat näin ollen vain hyvin pientä määrää materiaaleja”; I. toteaa, että nimenomaan elintarvikelisäaineita voi nykyään olla elintarvikkeissa nanomateriaaleina; ottaa huomioon, että Ranskan kansallinen terveys- ja turvallisuusvirasto (ANSES) oli sisällyttänyt asiaa koskevaan luetteloonsa 37 nanoainetta, joita käytetään yli 900 elintarvikkeessa(7); ottaa huomioon, että kuluttajajärjestöjen ja kansalaisjärjestöjen (Agir pour l’Environnement(8), Que Choisir(9), 60 Millions de consommateurs(10), AVICENN(11) Ranskassa, Foodwatch(12) ja Bund(13) Saksassa, TestAchats(14) Belgiassa, Altroconsumo(15) Italiassa ja OCU(16) Espanjassa) tekemissä tutkimuksissa on toistuvasti osoitettu, että elintarvikkeissa esiintyy lisäaineita, joissa nanohiukkasten osuus on merkittävä: esimerkiksi maitotuotteissa, leipomotuotteissa ja joissakin aamiaismuroissa elintarvikevärinä käytetty rautaoksidi (E 172) voi sisältää nanohiukkasia alle 50 prosentin kynnysarvon; katsoo tämän osoittavan, että tiettyjen elintarvikkeiden ainesosien riittämättömät nano-merkinnät johtuvat pääasiassa nykyisen lainsäädännön puutteellisesta täytäntöönpanosta ja paljon vähemmässä määrin tulkintakysymyksistä; J. ottaa huomioon, että Euroopan kemikaaliviraston vuonna 2020 tilaama tutkimus osoitti, että kansalaiset haluavat nanomateriaaleja sisältäviin päivittäistavaroihin paremmat merkinnät(17); Ristiriitaisuudet suositusten ja uuden tieteellisen tiedon välillä K. ottaa huomioon, että 12. maaliskuuta 2014 antamassaan päätöslauselmassa 12. joulukuuta 2013 annetusta komission delegoidusta asetuksesta elintarviketietojen antamisesta kuluttajille annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1169/2011 muuttamisesta siltä osin kuin kyse on valmistetun nanomateriaalin määritelmästä(18) Euroopan parlamentti ilmaisi vastustuksensa määritelmälle, joka oli hyvin samankaltainen, johon sisältyi vastaava 50 prosentin kynnysarvo ja jossa kaikki elintarvikelisäaineet jätettiin asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, koska parlamentti katsoi, että määritelmä oli vastoin asetuksen ˮperustavoitetta, joka koskee kuluttajien terveyden ja etujen korkeatasoista suojelua tarjoamalla loppukäyttäjille mahdollisuus tehdä tietoon perustuvia valintojaˮ; ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti kehotti komissiota esittämään uuden delegoidun säädöksen, jossa otetaan huomioon sen kanta; L. ottaa huomioon, että 8. lokakuuta 2020 antamassaan päätöslauselmassa ehdotuksesta komission asetukseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteissä II ja III lueteltujen elintarvikelisäaineiden eritelmien vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 231/2012 liitteen muuttamisesta titaanidioksidin (E 171) eritelmien osalta(19) Euroopan parlamentti vastusti ehdotusta komission asetukseksi, jolla sallittaisiin elintarvikelaatuisen titaanidioksidin (E 171) käyttö, kun sen osuudesta alle 50 prosenttia on alle 100 nanometrin hiukkasia; M. ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen suosituksen(20), jonka mukaan kun otetaan huomioon nykyiset turvallisuuteen liittyvät epävarmuustekijät, elintarvikkeiden osalta olisi harkittava nanohiukkasmäärän alempaa raja-arvoa, esimerkiksi 10:ä prosenttia suosituksessa ehdotetun 50 prosentin sijasta; N. ottaa huomioon, että tutkimusorganisaatiot, viranomaiset, valtiosta riippumattomat kuluttaja- ja ympäristöjärjestöt ja ammattiliitot kannattivat komission kuulemisprosessissa määritelmää, joka kattaisi kaikki materiaalit, olivatpa ne valmistettuja, luonnollisia tai sivutuotemateriaaleja, ja sitä, että lähtökohtaisena kynnysarvona olisi vähintään 10 prosenttia hiukkasista lukumääräperusteisessa kokojakaumassa; O. ottaa huomioon, että vuoden 2014 jälkeen saavutettujen tieteellisten edistysaskeleiden ja uuden tietämyksen myötä on vahvistettu, että nanomateriaalit voivat läpäistä fysiologisia esteitä ja että ne ovat usein vaarallisempia kuin sama aine mikro- tai makrokoossa(21); P. ottaa huomioon ANSESin huhtikuussa 2023 julkaiseman yksityiskohtaisen raportin(22), jossa todetaan, että komission 10. kesäkuuta 2022 antamassa suosituksessa(23) esitetty nanomateriaalien määritelmä, jota käytettiin perustana asetuksen (EU) 2015/2283 ’valmistetun nanomateriaalin’ määritelmän tarkistamisessa, olisi alakohtaisissa asetuksissa, erityisesti elintarvikkeiden osalta, terveys- ja ympäristöriskien ehkäisemisen kannalta haitallinen; ottaa huomioon, että ANSES korosti, että käsitteen ’nano’ horisontaaliseen määritelmään sisältyvä 50 prosentin nanohiukkasmäärän kynnysarvo ei perustu luotettaviin tieteellisiin perusteluihin, ja suositteli alemman kynnysarvon asettamista; Q. katsoo, että elintarvikkeiden nanoainesosien havaitseminen 10 prosentin nanohiukkasmäärän kynnysarvon perusteella on mahdollista, sillä Ranskan kilpailu-, kuluttaja- ja petostentorjuntavirasto soveltaa tätä raja-arvoa tällä hetkellä valvontatoiminnassaan(24); Ennalta varautumisen periaate R. ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 191 artiklan 2 kohdassa yhdeksi unionin perusperiaatteista vahvistetaan ennalta varautumisen periaate; S. toteaa, että SEUT:n 168 artiklan 1 kohdan mukaan ”kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu”; 1. vastustaa komission delegoitua asetusta; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja ilmoittamaan sille, että delegoitu asetus ei voi tulla voimaan; 3. katsoo, että komission delegoitu asetus ei ole sopusoinnussa asetuksen (EU) 2015/2283 tavoitteen ja sisällön kanssa ja että se ylittää kyseisen asetuksen 31 artiklassa komissiolle siirretyt valtuudet; 4. pitää valitettavana, että ehdotetussa 50 prosentin kynnysarvossa ei oteta huomioon tekniikan ja tieteen kehitystä; 5. kehottaa komissiota soveltamaan ennalta varautumisen periaatetta, varmistamaan kuluttajien turvallisuuden ja kuluttajavalistuksen sekä ottamaan huomioon yhteinen terveys -lähestymistavan; 6. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Euroopan laajuinen liikenneverkko |
| ||||||||||||
| |||||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2021)0812) ja muutetun ehdotuksen (COM(2022)0384), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 172 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0472/2021), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Ranskan senaatin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen, – ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 25. lokakuuta 2021 antaman lausunnon(1), – ottaa huomioon alueiden komitean 11. lokakuuta 2022 antaman lausunnon(2), – ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 9. helmikuuta 2024 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, – ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A9-0147/2023), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/… antamiseksi unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi, asetusten (EU) 2021/1153 ja (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 1315/2013 kumoamisesta
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2024/1679.)
| |||||||||||||
| Pakkaukset ja pakkausjätteet |
| ||||||||||||||
| |||||||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2022)0677), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0400/2022), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 27. huhtikuuta 2023 antaman lausunnon(1), – ottaa huomioon Ranskan senaatin, Italian edustajainhuoneen ja Italian senaatin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen, – ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 15. maaliskuuta 2024 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, – ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnot, – ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön (A9-0319/2023), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(2); 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2025/… antamiseksi pakkauksista ja pakkausjätteestä, asetuksen (EU) 2019/1020 ja direktiivin (EU) 2019/904 muuttamisesta sekä direktiivin 94/62/EY kumoamisesta
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2025/40.)
| |||||||||||||||
| Ilmanlaatu ja sen parantaminen |
| ||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys – uudelleenlaatiminen) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2022)0542), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 192 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9‑0364/2022), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 22. helmikuuta 2023 antaman lausunnon(1), – ottaa huomioon alueiden komitean 5. heinäkuuta 2023 antaman lausunnon(2), – ottaa huomioon säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä 28. marraskuuta 2001 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(3), – ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle työjärjestyksen 110 artiklan 3 kohdan mukaisesti osoittaman 27. kesäkuuta 2023 päivätyn kirjeen, – ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 8. maaliskuuta 2024 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, – ottaa huomioon työjärjestyksen 110 ja 59 artiklan, – ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon, – ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön (A9-0233/2023), A. toteaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän mukaan komission ehdotus ei sisällä muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä on sellaisiksi yksilöity, ja siinä ainoastaan kodifioidaan aikaisemman säädöksen muuttumattomina säilyvät säännökset näiden muutosten kanssa säännösten asiasisältöä muuttamatta; 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(4) ja ottaa huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän suositukset; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2024/… antamiseksi ilmanlaadusta ja sen parantamisesta (uudelleenlaadittu)
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2024/2881.)
| |||||||||||||||||||
| Sisämarkkinoiden hätätilaväline |
| ||||||||||||||||
| |||||||||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2022)0459), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 114, 21 ja 46 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9‑0315/2022), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Ruotsin valtiopäivien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen, – ottaa huomioon 14. joulukuuta 2022 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1), – ottaa huomioon 8. helmikuuta 2023 annetun alueiden komitean lausunnon(2), – ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 16. helmikuuta 2024 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, – ottaa huomioon budjettivaliokunnan kirjeet, – ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnot, – ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön (A9‑0246/2023), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(3); 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/… antamiseksi sisämarkkinoiden hätätilaa ja sisämarkkinoiden häiriönsietokykyä koskevan toimenpidekehyksen perustamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2679/98 muuttamisesta (sisämarkkinoiden hätätilaa ja häiriönsietokykyä koskeva säädös)
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2024/2747.)
| |||||||||||||||||
| Tiettyjen asetusten muuttaminen siltä osin kuin on kyse sisämarkkinoiden hätätilavälineen perustamisesta |
| ||||||||||||||
| |||||||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2022)0461), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9‑0314/2022), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 14. joulukuuta 2022 antaman lausunnon(1), – ottaa huomioon alueiden komitean 8. helmikuuta 2023 antaman lausunnon(2), – ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 16. helmikuuta 2024 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, – ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön (A9‑0244/2023), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/… antamiseksi asetusten (EU) N:o 305/2011, (EU) 2016/424, (EU) 2016/425, (EU) 2016/426, (EU) 2023/988 ja (EU) 2023/1230 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse hätätilamenettelyistä vaatimustenmukaisuuden arviointia, vaatimustenmukaisuusolettamaa, yhteisten eritelmien hyväksymistä ja markkinavalvontaa varten sisämarkkinoiden hätätilan vuoksi
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2024/2748.)
| |||||||||||||||
| Tiettyjen direktiivien muuttaminen siltä osin kuin on kyse sisämarkkinoiden hätätilavälineen perustamisesta |
| ||||||||||||||
| |||||||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2022)0462), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 91 artiklan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9‑0313/2022), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 14. joulukuuta 2022 antaman lausunnon(1), – ottaa huomioon alueiden komitean 8. helmikuuta 2023 antaman lausunnon(2), – ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 16. helmikuuta 2024 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, – ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön (A9-0245/2023), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2024/… antamiseksi direktiivien 2000/14/EY, 2006/42/EY, 2010/35/EU, 2014/29/EU, 2014/30/EU, 2014/33/EU, 2014/34/EU, 2014/35/EU, 2014/53/EU ja 2014/68/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse hätätilamenettelyistä vaatimustenmukaisuuden arviointia, vaatimustenmukaisuusolettamaa, yhteisten eritelmien hyväksymistä ja markkinavalvontaa varten sisämarkkinoiden hätätilan vuoksi
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2024/2749.)
| |||||||||||||||
| Schengenin rajasäännöstö |
| ||||||||||||
| |||||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2021)0891), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 77 artiklan 2 kohdan b ja e alakohdan ja 79 artiklan 2 kohdan c alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9‑0473/2021), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 18. toukokuuta 2022 antaman lausunnon(1), – ottaa huomioon alueiden komitean 12. lokakuuta 2022 antaman lausunnon(2), – ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 14. helmikuuta 2024 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, – ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0280/2023), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/… antamiseksi henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä annetun asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2024/1717.)
| |||||||||||||
| Liikenneturvallisuuteen liittyviä liikennerikkomuksia koskeva rajat ylittävä tietojenvaihto |
| ||||||||||||
| |||||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2023)0126), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 91 artiklan 1 kohdan c alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0034/2023), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 27. huhtikuuta 2023 antaman lausunnon(1), – on kuullut alueiden komiteaa, – ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 20. maaliskuuta 2024 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, – ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A9-0396/2023), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2024/… antamiseksi liikenneturvallisuuteen liittyviä liikennerikkomuksia koskevan rajat ylittävän tietojenvaihdon helpottamisesta annetun direktiivin (EU) 2015/413 muuttamisesta
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2024/3237.)
| |||||||||||||
| Tietyillä uusilla genomitekniikoilla tuotetut kasvit ja niistä peräisin olevat elintarvikkeet ja rehut |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2023)0411), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 43 artiklan 2 kohdan, 114 artiklan sekä 168 artiklan 4 kohdan b alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9‑0238/2023), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Kyproksen parlamentin ja Unkarin parlamentin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan (N:o 2) mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen, – ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 26. lokakuuta 2023 antaman lausunnon,(1) – ottaa huomioon alueiden komitean 17. huhtikuuta 2024 antaman lausunnon(2), – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, – ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon, – ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön (A9‑0014/2024), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(3); 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/… antamiseksi tietyillä uusilla genomitekniikoilla tuotetuista kasveista ja niistä peräisin olevista elintarvikkeista ja rehuista sekä asetuksen (EU) 2017/625 ja direktiivin 98/44/EY muuttamisesta [tark. 292]
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 ja 114 artiklan sekä 168 artiklan 4 kohdan b alakohdan, ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon, ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon, noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä, sekä katsovat seuraavaa: (1) Sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/18/EY(4) geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön hyväksyttiin vuonna 2001, bioteknologian huomattava kehitys on johtanut uusien genomitekniikoiden kehittämiseen; tällaisia ovat etenkin genominmuokkaustekniikat, jotka mahdollistavat genomin muuttamisen tarkasti määritellyissä paikoissa. Geenitekniikalla saavutetut merkittävät edistysaskeleet ovat jo edistäneet markkeriavusteisen valinnan laajaa käyttöä, minkä ansiosta luonnon monimuotoisuudessa esiintyvät kiinnostavat geenit voidaan tunnistaa ja ottaa käyttöön. [tark. 1] (1 a) Mahdollisuus patentoida uudet genomitekniikat ja niiden käytön tulokset voi vahvistaa monikansallisten siemenyritysten määräävää asemaa viljelijöiden saatavilla olevien siementen osalta. Tilanteessa, jossa suuryrityksillä on jo siemenmonopoli ja jossa ne hallitsevat yhä enemmän luonnonvaroja, viljelijät menettäisivät kaiken toimintavapauden ja joutuisivat riippuvaisiksi yksityisyrityksistä. Tästä syystä on tärkeää kieltää näiden tuotteiden patentit. [tark. 167 (2) Uudet genomitekniikat ovat moninainen joukko genomitekniikoita, ja niistä kutakin voidaan käyttää eri tavoin erilaisten tulosten ja tuotteiden aikaansaamiseksi. Niiden avulla voidaan saada aikaan organismeja, joissa muutokset vastaavat perinteisillä jalostusmenetelmillä tuotettuja, tai organismeja, joissa muutokset ovat monimutkaisempia. Uusista genomitekniikoista kohdennettu mutageneesi ja cisgeneesi (mukaan lukien intrageneesi) tuottavat geneettisiä muunnoksia lisäämättä geneettistä materiaalia muista kuin risteytymiskelpoisista lajeista (transgeneesi). Ne hyödyntävät ainoastaan jalostajien geenipoolia eli perinteistä jalostusta varten saatavilla olevaa geneettistä kokonaistietoa, myös sellaisista kaukaista sukua olevista kasvilajeista, jotka voidaan risteyttää kehittyneiden jalostustekniikoiden avulla. Kohdennetut mutageneesitekniikat johtavat DNA-sekvenssin muutokseen tai muutoksiin tarkasti määritellyissäkohdennetuissa kohdissa organismin genomissa. Cisgeneesitekniikoiden tuloksena organismin genomiin lisätään jalostajien geenipoolissa jo olevaa geneettistä materiaalia. Intrageneesi on cisgeneesin alaryhmä, jonka tuloksena genomiin lisätään kahdesta tai useammasta jalostajan geenipoolissa jo olevasta DNA-sekvenssistä koostuvan geneettisen materiaalin uudelleenjärjestelty kopio. [tark. 2] (3) Käynnissä on julkisia ja yksityisiä tutkimuksia, joissa uusia genomitekniikoita käytetään useampiin eri viljelykasveihin ja ominaisuuksiin kuin unionissa tai maailmanlaajuisesti sallittuja siirtogeenitekniikoita.(5) Mukana on kasveja, joilla on parempi kyky sietää tai vastustaa kasvitauteja ja tuholaisia, rikkakasvien torjunta-aineita tai ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja ympäristörasituksia, tehokkaampi kyky hyödyntää ravinteita ja vettä tai jotka ovat satoisampia ja sopeutumiskykyisimpiä ja laadullisilta ominaisuuksiltaan parempia. Tämäntyyppiset uudet kasvit ja näiden uusien tekniikoiden melko helppo ja nopea sovellettavuus voisivat hyödyttää viljelijöitä, kuluttajia ja ympäristöä. Näin ollen uudet genomitekniikat voivat edistää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman(6) ja Pellolta pöytään -strategian(7), biodiversiteettistrategian(8) ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen(9) strategian innovointi- ja kestävyystavoitteita, maailmanlaajuista elintarviketurvaa(10), biotalousstrategiaa(11) sekä unionin strategista riippumattomuutta(12). [tark. 3] (4) Uusilla genomitekniikoilla tuotettujen organismien, myös tällaisia organismeja sisältävien tai niistä koostuvien tuotteiden, tarkoitukselliseen levittämiseen ympäristöön sekä näistä organismeista valmistettujen elintarvikkeiden ja rehujen saattamiseen markkinoille sovelletaan direktiiviä 2001/18/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1830/2003((13)) sekä elintarvikkeiden ja rehujen osalta myös asetusta (EY) N:o 1829/2003((14)), kun taas kasvisolujen suljettuun käyttöön sovelletaan direktiiviä 2009/1/EY, ja NGT-kasvien rajat ylittäviä siirtoja kolmansiin maihin säännellään asetuksella (EY) N:o 1946/2003, jäljempänä ’muuntogeenisiä organismeja koskeva unionin lainsäädäntö’. (5) Euroopan unionin tuomioistuin totesi asiassa C-528/16 Confédération paysanne ym.(15) antamassaan tuomiossa, että muuntogeenisien organismien, jotka on valmistettu mutageneesin uusilla tekniikoilla/menetelmillä, jotka ovat ilmaantuneet tai jotka on kehitetty pääasiallisesti direktiivin 2001/18/EY antamisen jälkeen, ei voida katsoa kuuluvan kyseisen direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. (6) Neuvosto pyysi päätöksessään (EU) 2019/1904(16) komissiota toimittamaan 30 päivään huhtikuuta 2021 mennessä tutkimuksen uusien genomitekniikoiden unionin oikeuden mukaisesta asemasta kyseisen tuomion pohjalta ja tarvittaessa ehdotuksen (ja siihen liittyvän vaikutustenarvioinnin) tutkimuksen päätelmien perusteella. (7) Uusia genomitekniikoita koskevassa komission tutkimuksessa((17)) todettiin, että muuntogeenisiä organismeja koskeva unionin lainsäädäntö ei sovellu sääntelemään tiettyjen uusilla genomitekniikoilla tuotettujen kasvien tarkoituksellista levittämistä ja niihin liittyvien tuotteiden, kuten elintarvikkeiden ja rehujen, markkinoille saattamista. Tutkimuksessa todettiin erityisesti, että muuntogeenisiä organismeja koskevan unionin lainsäädännön mukaiset muuntogeenisten organismien lupamenettely ja riskinarviointia koskevat vaatimukset eivät ole soveltuvia sellaisten mahdollisten organismien ja tuotteiden kirjoon, joita voidaan saada joillakin uusilla genomitekniikoilla, eli kohdennetulla mutageneesillä ja cisgeneesillä (mukaan lukien intrageneesi), ja kyseiset vaatimukset voivat olla suhteettomia tai riittämättömiä. Tutkimus osoitti, että tämä koskee erityisesti näillä menetelmillä saatuja kasveja, kun otetaan huomioon jo saatavilla oleva tieteellinen näyttö erityisesti niiden turvallisuudesta. Lisäksi muuntogeenisiä organismeja koskevaa unionin lainsäädäntöä on vaikea panna täytäntöön ja valvoa kohdennetulla mutageneesillä ja cisgeneesillä tuotettujen kasvien ja niihin liittyvien tuotteiden osalta. Tietyissä tapauksissa näiden tekniikoiden avulla aikaansaatuja geneettisiä muunnoksia ei ole mahdollista erottaa analyysimenetelmillä luonnollisista mutaatioista tai perinteisillä jalostustekniikoilla aikaansaaduista geneettisistä muunnoksista, kun taas transgeneesillä aikaansaadut geneettiset muunnokset ovat yleensä erotettavissa. Muuntogeenisiä organismeja koskeva unionin lainsäädäntö ei myöskään edistä sellaisten innovatiivisten ja hyödyllisten tuotteiden kehittämistä, jotka voisivat edistää kestävyyttä, elintarviketurvaa ja elintarvikeketjun häiriönsietokykyä. (8) Sen vuoksi on tarpeen hyväksyä erityinen oikeudellinen kehys kohdennetulla mutageneesillä ja cisgeneesillä tuotetuille muuntogeenisille organismeille ja niihin liittyville tuotteille, kun niitä levitetään tarkoituksellisesti ympäristöön tai saatetaan markkinoille. (9) Tämänhetkisen, erityisesti turvallisuusnäkökohtia koskevan, tieteellisen ja teknisen tietämyksen perusteella tämä asetus olisi rajoitettava koskemaan muuntogeenisiä organismeja, jotka ovat kasveja eli kuuluvat taksonomiseen ryhmään Archaeplastida tai Phaeophyceae, lukuun ottamatta mikro-organismeja, sieniä ja eläimiä, joista on. Saatavilla vähemmänolevaa tietoa muista organismeista, kuten mikro-organismeista, sienistä ja eläimistä, olisi tarkasteltava uudelleen niitä koskevien tulevien lainsäädäntöaloitteiden tekemiseksi. Samasta syystä tämän asetuksen olisi katettava ainoastaan kasvit, jotka on tuotettu tietyillä uusilla genomitekniikoilla: kohdennettu mutageneesi ja cisgeneesi (mukaan lukien intrageneesi), jäljempänä ’NGT-kasvit’, mutta ei muilla uusilla genomitekniikoilla. Tällaiset NGT-kasvit eivät sisällä geneettistä materiaalia muista kuin risteytymiskelpoisista lajeista. Muuntogeenisiin organismeihin, jotka on tuotettu sellaisilla muilla uusilla genomitekniikoilla, joissa organismiin siirretään muista kuin risteytymiskelpoisista lajeista peräisin olevaa geneettistä materiaalia (transgeneesi), olisi edelleen sovellettava ainoastaan muuntogeenisiä organismeja koskevaa unionin lainsäädäntöä, koska tuloksena oleviin kasveihin voi sisältyä siirtogeeniin liittyviä erityisiä riskejä. Ei myöskään ole viitteitä siitä, että muuntogeenisiä organismeja koskevan unionin lainsäädännön nykyisiä vaatimuksia, jotka koskevat transgeneesillä tuotettuja muuntogeenisiä organismeja, olisi tällä hetkellä mukautettava. [tark. 5] (10) NGT-kasveja koskevassa oikeudellisessa kehyksessä olisi noudatettava, ennalta varautumisen periaate täysimääräisesti huomioon ottaen, muuntogeenisiä organismeja koskevan unionin lainsäädännön tavoitteita, joilla varmistetaan ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön suojelun korkea taso ja asianomaisten kasvien ja tuotteiden sisämarkkinoiden moitteeton toiminta samalla kun otetaan huomioon NGT-kasvien erityispiirteet. Tämän oikeudellisen kehyksen olisi mahdollistettava NGT-kasveja sisältävien, niistä koostuvien tai niistä valmistettujen kasvien, elintarvikkeiden ja rehujen sekä muiden NGT-kasveja sisältävien tai niistä koostuvien tuotteiden, jäljempänä ’NGT-tuotteet’, kehittäminen ja saattaminen markkinoille, jotta voidaan edistää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja Pellolta pöytään -strategian, biodiversiteettistrategian ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan strategian innovointi- ja kestävyystavoitteita ja parantaa unionin maatalouselintarvikealan kilpailukykyä unionissa ja maailmanlaajuisesti. [tark. 6] (11) Tämä asetus on erityissäädös (lex specialis) suhteessa muuntogeenisiä organismeja koskevaan unionin lainsäädäntöön. Siinä otetaan käyttöön NGT-kasveja ja NGT-tuotteita koskevia erityissäännöksiä. Jos tässä asetuksessa ei kuitenkaan ole erityisiä sääntöjä, NGT-kasveihin ja niistä saatuihin tuotteisiin (mukaan lukien elintarvikkeet ja rehut) olisi edelleen sovellettava muuntogeenisiä organismeja koskevan unionin lainsäädännön vaatimuksia sekä muuntogeenisiä organismeja koskevia sääntöjä alakohtaisessa lainsäädännössä, kuten virallisesta valvonnasta annetussa asetuksessa (EU) 2017/625 tai tiettyjä tuotteita, kuten kasvien lisäysaineistoa ja metsänviljelyaineistoa, koskevassa lainsäädännössä. [tark. 7] (12) NGT-kasvien mahdolliset riskit vaihtelevat tavanomaisesti kasvatettuja kasveja vastaavista riskiprofiileista erilaisiin ja eriasteisiin vaaroihin ja riskeihin, jotka saattavat olla samanlaisia kuin transgeneesillä tuotetuilla kasveilla. Sen vuoksi tässä asetuksessa olisi vahvistettava erityiset säännöt riskinarviointia ja riskinhallintaa koskevien vaatimusten mukauttamiseksi NGT-kasveista ja NGT-tuotteista aiheutuvien mahdollisten riskien tai niiden puuttumisen mukaan. (13) Tässä asetuksessa olisi erotettava kaksi NGT-kasvien ryhmää. (13 a) NGT-kasveja, jotka pystyvät säilymään, lisääntymään tai leviämään ympäristössä joko pelloilla tai niiden ulkopuolella, olisi arvioitava mahdollisimman tarkasti niiden luontoon ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten osalta. [tark. 8] (14) NGT-kasveja, joita voisi esiintyä myös luonnossa tai jotka voitaisiin tuottaa perinteisillä jalostustekniikoilla, ja niiden perinteisillä jalostustekniikoilla tuotettuja jälkeläisiä, jäljempänä ’ryhmän 1 NGT-kasvit’, olisi kohdeltava kasveina, joita esiintyy luonnossa tai jotka on tuotettu perinteisillä jalostustekniikoilla, koska ne ovat toisiaan vastaavia ja niiden riskit ovat verrattavissa keskenään; tämä poikkeaa täysin muuntogeenisiä organismeja koskevasta unionin lainsäädännöstä ja muuntogeenisiin organismeihin liittyvään alakohtaiseen lainsäädäntöön sisältyvistä vaatimuksista. Oikeusvarmuuden varmistamiseksi tässä asetuksessa olisi säädettävä kriteerit sen vahvistamiseksi, vastaako NGT-kasvi luonnossa esiintyviä tai tavanomaisesti jalostettuja kasveja, ja säädettävä menettelystä, jonka mukaisesti toimivaltaiset viranomaiset tarkistavat ja tekevät päätöksen kyseisten kriteerien täyttymisestä ennen NGT-kasvien tai NGT-tuotteiden levittämistä tai markkinoille saattamista. Näiden kriteerien olisi oltava puolueettomia ja perustuttava tieteeseen. Niiden olisi katettava sellaisten geneettisten muunnosten tyyppi ja laajuus, joita voidaan havaita luonnossa tai perinteisillä jalostustekniikoilla tuotetuissa organismeissa, ja niihin olisi sisällyttävä kynnysarvot, jotka koskevat sekä NGT-kasvien genomin geneettisten muunnosten suuruutta että määrää. Koska tieteellinen ja tekninen tietämys tällä alalla kehittyy nopeasti, komissiolle olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti siirrettävä toimivalta saattaa nämä kriteerit ajan tasalle tieteen ja tekniikan kehityksen perusteella siltä osin kuin on kyse sellaisten geneettisten muunnosten tyypistä ja laajuudesta, joita voi esiintyä luonnossa tai perinteisessä jalostuksessa. [tark. 9] (14 a) Koska kasvigenomit ovat hyvin monimutkaisia, kriteereissä, joiden perusteella katsotaan, että NGT-kasvi vastaa luonnossa esiintyvää tai perinteisesti jalostettua kasvia, olisi otettava huomioon kasvien genomikoon monimuotoisuus ja niiden ominaisuudet. Polyploidisissa kasveissa on enemmän kuin kaksi homologista kromosomia. Polyploidisten kasvien ryhmässä tetraploidilla, heksaploidilla ja oktoploidilla on vastaavasti 4, 6 ja 8 sarjaa kromosomeja. Polyploidisilla kasveilla on yleensä enemmän geneettisiä muunnoksia kuin monoploidisilla kasveilla. Näistä syistä rajoitettaessa kunkin kasvin yksittäisten muunnosten kokonaismäärää olisi otettava huomioon kasvissa olevien kromosomien määrä (”ploidia”). [tark. 10] (15) Kaikkiin NGT-kasveihin, jotka eivät kuulu ryhmään 1, jäljempänä ’ryhmän 2 NGT-kasvit’, olisi edelleen sovellettava muuntogeenisiä organismeja koskevan unionin lainsäädännön vaatimuksia, koska niiden genomimuutokset ovat monimutkaisempia. (16) Ryhmän 1 NGT-kasveihin ja -tuotteisiin ei pitäisi soveltaa muuntogeenisiä organismeja koskevan unionin lainsäädännön sääntöjä ja vaatimuksia eikä unionin muussa lainsäädännössä olevia muuntogeenisiin organismeihin sovellettavia säännöksiä. Toimijoiden oikeusvarmuuden ja avoimuuden vuoksi ryhmän 1 NGT-kasvin asema olisi vahvistettava ennen tarkoituksellista levittämistä, markkinoille saattaminen mukaan luettuna. (17) Tämä vahvistus olisi hankittava ennen ryhmän 1 NGT-kasvien tarkoituksellista levittämistä missä tahansa muussa tarkoituksessa kuin markkinoille saattamiseksi, kuten esimerkiksi unionin alueella tehtäviä kenttäkokeita varten, koska kriteerit perustuvat tietoihin, jotka ovat saatavilla ennen kenttäkokeita eivätkä ole riippuvaisia näistä kenttäkokeista. Jos kenttäkokeita ei ole tarkoitus tehdä unionin alueella, toimijoiden olisi hankittava kyseinen vahvistus ennen ryhmän 1 NGT-tuotteen markkinoille saattamista. (18) Kriteerit, joiden perusteella voidaan todeta, että NGT-kasvi vastaa luonnossa esiintyviä tai tavanomaisesti jalostettuja kasveja, eivät ole riippuvaisia sen toiminnan tyypistä, joka edellyttää NGT-kasvin tarkoituksellista levittämistä, joten ryhmän 1 NGT-kasvin asemaa koskevan vahvistuksen, joka on tehty ennen sen tarkoituksellista levittämistä muussa tarkoituksessa kuin markkinoille saattamiseksi unionin alueella, olisi oltava pätevä myös vastaavien NGT-tuotteiden markkinoille saattamiseen. Kun otetaan huomioon kenttäkoevaiheessa vallitseva suuri epävarmuus siitä, päätyykö tuote markkinoille, ja pienempien toimijoiden todennäköinen osallistuminen tällaisiin levityksiin, ennen kenttäkokeita tapahtuva ryhmän 1 NGT-kasvin aseman varmentamismenettely olisi toteutettava kansallisten toimivaltaisten viranomaisten toimesta, koska tästä aiheutuisi toimijoille vähemmän hallinnollista rasitetta; päätös olisi tehtävä unionin tasolla vain siinä tapauksessa, että muut kansalliset toimivaltaiset viranomaiset esittävät huomautuksia varmentamisraportista. Jos varmentamispyyntö esitetään ennen NGT-tuotteiden markkinoille saattamista ja jos toiset jäsenvaltiot esittävät perusteltuja vastalauseita, menettely olisi toteutettava unionin tasollaniin, että kuullaan komissiota ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, jotta voidaan varmistaa varmentamismenettelyn tehokkuus ja ryhmän 1 NGT-kasvin asemaa koskevien vahvistusten johdonmukaisuus. [tark. 11] (18 a) Jotta voidaan valita tehokkaasti uusia lajikkeita, jotka auttavat maatalousalaa parantamaan elintarviketurvaa sekä kestävyyttä, sopeutumiskykyä ja kykyä sietää ilmastonmuutoksen seurauksia, on tarpeen ottaa huomioon polyploidikasvien erityispiirteet kasveina, joilla on enemmän kuin kaksi genomia. Tällaisilta kasveilta ryhmän 1 NGT-kasveihin kuulumiseksi hyväksyttävien geneettisten muunnosten enimmäismäärä olisi suhteutettava niiden sisältämien genomien määrään. [tark. 12] (19) Jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, komissiolle ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, olisi asetettava tiukatasiaankuuluvat määräajat sen varmistamiseksi, että ryhmän 1 NGT-kasvin asema vahvistetaan kohtuullisessa ajassa. [tark. 13] (20) Ryhmän 1 NGT-kasvin aseman varmentaminen on luonteeltaan tekninen eikä siihen liity riskinarviointiin tai riskinhallintaan liittyviä näkökohtia, ja asemaa koskeva päätös on vain vahvistava. Kun menettely toteutetaan unionin tasolla, tällaiset täytäntöönpanopäätökset olisi sen vuoksi hyväksyttävä neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen, ja niitä olisi tuettava elintarviketurvallisuusviranomaisen tieteellisellä ja teknisellä avulla. (21) Ryhmän 1 NGT-kasvin aseman vahvistavissa päätöksissä olisi kyseiselle NGT-kasville annettava tunnistenumero, jotta voidaan varmistaa avoimuus ja tällaisten kasvien jäljitettävyys tietokantaan sisällyttämisen yhteydessä. Lueteltujen tietojen olisi sisällettävä tiedot tekniikasta tai tekniikoista, jota tai joita käyttämällä ominaisuus tai ominaisuudet on saatu, ja niistä peräisin olevan kasvien lisäysaineiston merkitsemistä varten. [tark. 14] (22) Ryhmän 1 NGT-kasveihin olisi edelleen sovellettava tavanomaisesti jalostettuihin kasveihin sovellettavaa sääntelykehystä. Tavanomaisten kasvien ja tuotteiden tapaan NGT-kasveihin ja niistä saataviin tuotteisiin sovelletaan siemeniin ja muuhun kasvien lisäysaineistoon, elintarvikkeisiin, rehuihin ja muihin tuotteisiin sovellettavaa alakohtaista lainsäädäntöä sekä horisontaalisia kehyksiä, kuten luonnonsuojelulainsäädäntöä ja ympäristövastuuta. Tässä yhteydessä ryhmään 1 NGT kuuluvaa elintarviketta, jonka koostumuksessa tai rakenteessa on tapahtunut merkittävä muutos, joka vaikuttaa elintarvikkeen ravintoarvoon, aineenvaihduntaan tai ei-toivottujen aineiden pitoisuuksiin, pidetään uuselintarvikkeena, ja se kuuluu näin ollen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2283(18) soveltamisalaan ja riskinarviointi suoritetaan sen mukaisesti. (23) Luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/848(19) kielletään muuntogeenisten organismien ja tuotteiden, jotka on tuotettu muuntogeenisistä organismeista tai jotka ovat muuntogeenisten organismien tuottamia, käyttö luonnonmukaisessa tuotannossa. Siinä muuntogeeniset organismit määritellään kyseisen asetuksen soveltamista varten viittaamalla direktiiviin 2001/18/EY ja jätetään kiellon ulkopuolelle muuntogeeniset organismit, jotka on saatu direktiivin 2001/18/EY liitteessä I B luetelluilla geneettisillä muuntamistekniikoilla. Näin ollen ryhmän 2 NGT-kasvit ovat kiellettyjä luonnonmukaisessa tuotannossa. On kuitenkin tarpeen selventää ryhmän 1 NGT-kasvien asemaa luonnonmukaisessa tuotannossa. Uusien genomitekniikoiden käyttö ei tällä hetkellä vastaa nykyistä asetuksen (EU) 2018/848 mukaistakäytön yhteensopivuus luonnonmukaisen tuotannon käsitettä eikä kuluttajien käsitystä luonnonmukaisista tuotteistaperiaatteiden kanssa edellyttää nyt lähempää tarkastelua. Sen vuoksi myös ryhmän 1 NGT-kasvien käyttö olisi kiellettävä luonnonmukaisessa tuotannossa, kunnes tällainen lähempi tarkastelu toteutetaan. [tark. 15] (24) Olisi vahvistettava säännöksiä, joilla varmistetaan ryhmän 1 NGT-kasvilajikkeiden käytön avoimuus sen varmistamiseksi, että tuotantoketjuilla on halutessaan mahdollisuus pysyä vapaina uusista genomitekniikoista; tällä ne voivat turvata kuluttajien luottamuksen. NGT-kasvit, joille on vahvistettu ryhmän 1 NGT-kasvin asema, olisi lueteltava julkisesti saatavilla olevassa tietokannassa, mukaan lukien tiedot ominaisuuden tai ominaisuuksien tuottamiseksi käytetystä tekniikasta tai käytetyistä tekniikoista. Ryhmän 1 NGT-kasvien lisäysaineisto olisi merkittävä ryhmään 1 NGT kuuluvaksi, jotta voidaan varmistaa jäljitettävyys, avoimuus ja toimijoiden valinnanvapaus tutkimuksen ja kasvinjalostuksen aikana ja kun siemeniä myydään viljelijöille tai kasvien lisäysaineistoa asetetaan kolmansien osapuolten saataville millä tahansa muulla tavalla. [tark. 16] (25) Ryhmän 2 NGT-kasveihin olisi edelleen sovellettava muuntogeenisiä organismeja koskevan unionin lainsäädännön vaatimuksia, koska niille on nykyisen tieteellisen ja teknisen tietämyksen perusteella tehtävä riskinarviointi. Olisi vahvistettava erityissäännöt direktiivissä 2001/18/EY ja asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 säädettyjen menettelyjen ja eräiden muiden sääntöjen mukauttamiseksi ryhmän 2 NGT-kasvien erityisluonteeseen ja niiden mahdollisesti aiheuttaman riskin erilaisiin tasoihin. (26) Ryhmän 2 NGT-kasvien ja -tuotteiden ympäristöön levittämistä tai markkinoille saattamista varten olisi edelleen edellytettävä direktiivin 2001/18/EY tai asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaista lupaa. Riskinarvioinnissa tarvittavien tietojen määrä vaihtelee kuitenkin tapauskohtaisesti, koska tällaisten NGT-kasvien kirjo on hyvin laaja. Elintarviketurvallisuusviranomainen suositteli tieteellisissä lausunnoissaan, jotka koskivat cisgeneesin ja intrageneesin avulla kehitettyjä kasveja(20) ja kohdennetun mutageneesin avulla kehitettyjä kasveja(21), että näiden kasvien riskinarviointia koskevien tietovaatimusten olisi oltava joustavia. Elintarviketurvallisuusviranomaisen laatimien kohdennetulla mutageneesillä, cisgeneesillä ja intrageneesillä tuotettuja kasveja koskevien riskinarviointiperusteiden((22)) perusteella näiden NGT-kasvien riskinarvioinnin suorittamiseen vaadittavien tietojen tyypin ja määrän määrittelyssä olisi hyödynnettävä turvallisen käytön historiaa, ympäristön tuttuutta sekä muutetun/lisätyn sekvenssin toimintaa ja rakennetta koskevia näkökohtia. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa yleiset periaatteet ja kriteerit näiden kasvien riskinarvioinnille ja tarjota samalla joustavuutta ja mahdollisuutta mukauttaa riskinarviointimenetelmiä tieteen ja tekniikan kehitykseen. (27) Muuntogeenisiä organismeja sisältävien tai niistä koostuvien muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden tai rehujen markkinoille saattamista koskevien lupailmoitusten sisältöä ja muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen markkinoille saattamista koskevien lupahakemusten sisältöä koskevista vaatimuksista säädetään eri säädöksissä. Ryhmän 2 NGT-tuotteita koskevien lupailmoitusten ja lupahakemusten johdonmukaisuuden varmistamiseksi tällaisten ilmoitusten ja hakemusten sisällön olisi oltava sama, paitsi jos ne koskevat elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuusarviointia, koska se koskee ainoastaan ryhmän 2 NGT-elintarvikkeita ja rehuja. (28) Muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja käsittelevä Euroopan unionin vertailulaboratorio (EURL) totesi yhteistyössä eurooppalaisen GMO-laboratorioiden verkoston (ENGL) kanssa, että analyyttistä testausta ei pidetä toteuttamiskelpoisena kaikille kohdennetulla mutageneesillä ja cisgeneesillä tuotetuille tuotteille(23). Jos geneettiseen materiaaliin tehdyt muutokset eivät ole spesifisiä juuri kyseiselle NGT-kasville, ne eivät mahdollista NGT-kasvin erottamista tavanomaisista kasveista. Tapauksissa, joissa ilmoittaja tai hakija on asianmukaisesti perustellut, ettei ole mahdollista esittää analyysimenetelmää havaitsemista, tunnistamista ja kvantifioimista varten, analyysimenetelmiä koskevien vaatimusten noudattamista koskevia sääntöjä olisi mukautettava. Näin olisi tehtävä tämän asetuksen nojalla annettavissa täytäntöönpanosäädöksissä. Olisi myös säädettävä, että EU:n vertailulaboratorio antaa eurooppalaisen GMO-laboratorioiden verkoston avulla hakijoille ohjeita analyysimenetelmien suorituskykyä koskevista vähimmäisvaatimuksista. Menetelmien validoinnin suorittamista koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä voidaan myös mukauttaa. (29) Direktiivissä 2001/18/EY edellytetään seurantasuunnitelmaa muuntogeenisten organismien ympäristövaikutuksille niiden tarkoituksellisen levittämisen tai markkinoille saattamisen jälkeen, mutta siinä säädetään joustavuudesta suunnitelman laatimisessa ottaen huomioon ympäristöriskien arviointi sekä muuntogeenisen organismin, sen odotetun käytön ja vastaanottavan ympäristön ominaispiirteet. Ryhmän 2 NGT-kasvien geneettiset muunnokset voivat vaihdella pelkästään rajoitettua riskinarviointia vaativista muutoksista monimutkaisiin muutoksiin, jotka edellyttävät mahdollisten riskien perusteellisempaa analysointia. Sen vuoksi markkinoille saattamisen jälkeistä ryhmän 2 NGT-kasvien ympäristövaikutusten seurantaa koskevia vaatimuksia olisi mukautettava ottaen huomioon ympäristöriskien arviointi ja kenttäkokeista saadut kokemukset, kyseisen NGT-kasvin ominaispiirteet, sen odotetun käytön ominaispiirteet ja laajuus, erityisesti kasvin mahdollinen aikaisempi turvallinen käyttö ja vastaanottavan ympäristön ominaispiirteet. SenEnnalta varautumisen periaatteen vuoksi ympäristövaikutusten seurantasuunnitelmaa eiseurantasuunnitelma pitäisi aina vaatia, joskun lupa annetaan ensimmäisen kerran. Seurantavaatimuksesta olisi voitava luopua vain lupaa uusittaessa edellyttäen, että on osoitettu, että ryhmän 2 NGT-kasvi ei todennäköisesti aiheuta seurantaa edellyttäviä riskejä, kuten epäsuoria, viivästyneitä tai odottamattomia vaikutuksia ihmisten terveyteen tai ympäristöön. [tark. 17] (30) Oikeasuhteisuuden vuoksi luvan ensimmäisen uusimisen jälkeen luvan olisi oltava voimassa rajoittamattoman ajan, ellei uusimisajankohtana toisin päätetä riskinarvioinnin ja kyseisestä NGT-kasvista saatavilla olevien tietojen perusteella; tätä voidaan arvioida uudelleen, jos uutta tietoa on tullut saataville. (31) Oikeusvarmuuden ja hyvän hallinnon vuoksi määräaikaa, jonka kuluessa elintarviketurvallisuusviranomaisen on annettava lausunto lupahakemuksesta, olisi pidennettävä vain, jos hakemuksen arviointi edellyttää lisätietoja, eikä pidennys saisi olla pidempi kuin alun perin suunniteltu määräaika, paitsi jos se on perusteltua tietojen luonteen tai poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi. (32) Avoimuuden ja kuluttajille annettavan tiedon lisäämiseksi toimijoille olisi annettava mahdollisuus lisätä ryhmän 2 NGT-tuotteiden muuntogeenisyyttä koskeviin merkintöihin tieto geneettisen muuntamisen tuottamasta ominaisuudesta. Harhaanjohtavien tai sekavien ilmaisujen välttämiseksi tällaista merkintää koskeva ehdotus olisi esitettävä lupailmoituksessa tai -hakemuksessa, ja se olisi eriteltävä luvassa tai lupapäätöksessä. (33) Olisi tarjottava sääntelykannustimia sellaisten ryhmän 2 NGT-kasvien ja -tuotteiden mahdollisille ilmoittajille tai hakijoille, joiden sisältämien ominaisuuksien avulla voidaan edistää kestävää maatalouselintarvikejärjestelmää, jotta ryhmän 2 NGT-kasvien kehitystä voidaan ohjata kohti tällaisia ominaisuuksia. Tällaisten kannustimien kriteereissä olisi keskityttävä laajoihin ominaisuusryhmiin, joiden avulla voidaan edistää kestävyyttä (esimerkiksi sellaisiin, jotka liittyvät bioottisen ja abioottisen stressin sieto- tai vastustuskykyyn, parempiin ravitsemuksellisiin ominaisuuksiin tai suurempaan satoon), ja niiden olisi perustuttava siihen, että ne lisäävät kestävään viljelyyn ja käyttöön liittyvää arvoa, sellaisena kuin se on määritelty [komission ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kasvien lisäysaineiston tuotannosta ja kaupan pitämisestä unionissa(24) (52 artiklan 1 kohta)]. Koska kriteerejä on voitava soveltaa kaikkialla EU:ssa, ei voida esittää ominaisuuksien suppeampaa määritelmää, jossa keskityttäisiin tiettyihin ongelmiin tai puututtaisiin paikallisiin ja alueellisiin erityispiirteisiin. (34) Kannustimina olisi oltava nopeutettu riskinarviointimenettely sellaisten hakemusten osalta, jotka käsitellään täysin keskitetyllä menettelyllä (elintarvikkeet ja rehut), sekä hakemuksen toimittamista edeltävä parannettu neuvonta, joka auttaa kehittäjiä valmistelemaan asiakirja-aineiston ympäristöturvallisuutta ja elintarvike- ja rehuturvallisuutta koskevia arviointeja varten, tämän kuitenkaan vaikuttamatta asetuksen (EY) N:o 178/2002(25) 32 a, 32 b ja 32 c artiklan mukaisiin hakemuksen toimittamista edeltävää neuvontaa, tutkimuksista ilmoittamista ja kolmansien osapuolten kuulemista koskeviin yleisiin säännöksiin. (35) Jos ilmoittaja tai hakija on pieni tai keskisuuri yritys (pk-yritys), olisi tarjottava lisäkannustimia, joilla edistetään näiden yritysten pääsyä sääntelymenettelyjen piiriin, tuetaan NGT-kasvien kehittäjien monipuolistumista ja kannustetaan pieniä jalostajia kehittämään kasvilajeja ja ominaisuuksia uusien genomitekniikoiden avulla myöntämällä pk-yrityksille maksuvapautuksia havaitsemismenetelmien validoinnista ja antamalla hakemuksen toimittamista edeltävää neuvontaa, joka kattaa myös riskinarviointia varten tehtävien tutkimusten suunnittelun. (36) Rikkakasvien torjunta-aineita sietäviä kasveja jalostetaan tarkoituksellisesti kestämään rikkakasvien torjunta-aineita, jotta niiden viljelyn yhteydessä voidaan käyttää kyseisiä rikkakasvien torjunta-aineita. Jos tällaista viljelyä ei tehdä asianmukaisissa olosuhteissa, se voi johtaa kyseisille rikkakasvien torjunta-aineille vastustuskykyisten rikkakasvien kehittymiseen tai siihen, että rikkakasvien torjunta-aineiden käyttömäärää on lisättävä jalostustekniikasta riippumatta. Tästä syystä NGT-kasveilleNGT-kasvien, jotka sisältävät torjunta-aineita sietäviä ominaisuuksia, ei pitäisi myöntää kannustimia näissä puitteissa. Tässä asetuksessa ei kuitenkaan pitäisi toteuttaa muita rikkakasvien torjunta-aineita sietäviä NGT-kasveja koskevia erityistoimenpiteitä, koska tällaiset toimenpiteet toteutetaan horisontaalisesti [komission ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kasvien lisäysaineiston tuotannosta ja kaupan pitämisestä unionissa]kuulua ryhmän 1 NGT-kasvien soveltamisalaan. [tark. 18] (37) NGT-kasvien viljelyä unionissa olisi helpotettava, jotta ne voisivat edistää vihreän kehityksen ohjelman ja Pellolta pöytään -strategian ja biodiversiteettistrategian kestävyystavoitteita. Tämä edellyttää, että tällaisten kasvien kasvatusmahdollisuudet unionissa ovat jalostajien ja viljelijöiden ennakoitavissa. Sen vuoksi direktiivin 2001/18/EY 26 b artiklassa säädetty jäsenvaltioiden mahdollisuus hyväksyä toimenpiteitä, joilla ryhmän 2 NGT-kasvien viljelyä rajoitetaan tai se kielletään niiden koko alueella tai sen osalla, vaarantaisi nämä tavoitteet. [tark. 239] (38) Tässä asetuksessa vahvistettujen erityissääntöjen, jotka koskevat ryhmän 2 NGT-kasvien lupamenettelyä, odotetaan johtavan siihen, että ryhmän 2 NGT-kasvien viljely lisääntyy unionissa verrattuna nykyiseen tilanteeseen, jossa sovelletaan muuntogeenisiä organismeja koskevaa unionin lainsäädäntöä. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden viranomaisten on määriteltävä rinnakkaiseloa koskevia toimenpiteitä, jotta voidaan tasapainottaa perinteisten, luonnonmukaisten ja muuntogeenisten kasvien tuottajien edut ja antaa näin tuottajille mahdollisuus valita eri tuotantotyyppien välillä, mikä noudattaa Pellolta pöytään -strategian tavoitetta, jonka mukaan 25 prosenttia maatalousmaasta olisi luonnonmukaisesti viljeltyä vuoteen 2030 mennessä. (39) Sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnan varmistamista ja NGT-kasvien ja NGT-tuotteiden vapaata liikkuvuutta koskevan tavoitteen saavuttamiseksi kaikkialla unionissa NGT-kasvien tarkoituksellisen levittämisen ja NGT-tuotteiden markkinoille saattamisenja niihin liittyvien tuotteiden olisi voitava hyötyä tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta edellyttäen, että ne täyttävät muunperustuttava tässä asetuksessa säädettyihin yhdenmukaistettuihin vaatimuksiin ja menettelyihin, minkä johdosta tehdään kaikkiin jäsenvaltioihin yhdenmukaisesti sovellettava päätös. Jäsenvaltiot eivät saisi poiketa yksipuolisesti tämän asetuksen säännöksistä tavalla, joka rajoittaisi, estäisi tai haittaisi NGT-kasvien tai NGT-tuotteiden vapaata liikkuvuutta, markkinoille saattamista ja tarkoituksellista levittämistä unionin lainsäädännön vaatimuksetalueella. [tark. 20] (40) Kun otetaan huomioon uusien genomitekniikoiden uutuus, on tärkeää seurata tiiviisti NGT-kasvien ja -tuotteiden kehitystä ja markkinoilla oloa ja arvioida niiden mahdollisia vaikutuksia ihmisten ja eläinten terveyteen, ympäristöön sekä ekologiseen ja taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. Tietojajatkuva kehitys, komission olisi kerättävä säännöllisesti, jatehtävä arviointi viiden vuoden kuluessa siitä, kun ensimmäinen päätös NGT-kasvien tai NGT-tuotteiden tarkoituksellisen levittämisen tai markkinoille saattamisen sallimisesta unionissa on hyväksytty, komission. Kyseisessä arvioinnissa olisi arvioitava tätä asetusta mitatakseenmitattava, miten tällaisia ominaisuuksia sisältävien NGT-kasvien ja NGT-tuotteiden saatavuus EU:n markkinoilla on edistynyt, jotta tätä asetusta voitaisiin parantaa entisestään. [tark. 21] (41) Jotta voidaan varmistaa terveyden suojelun ja ympäristönsuojelun korkea taso NGT-kasvien ja NGT-tuotteiden suhteen, tästä asetuksesta johtuvia vaatimuksia olisi sovellettava syrjimättömällä tavalla unionista peräisin oleviin ja kolmansista maista tuotuihin tuotteisiin. (42) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla niin, että NGT-kasvit ja NGT-tuotteet voivat liikkua vapaasti sisämarkkinoilla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi. (43) Kehitettävien NGT-kasvien tyypit ja tiettyjen ominaisuuksien vaikutus ekologiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen muuttuvat jatkuvasti. Sen vuoksi komissiolle olisi tällaisesta kehityksestä ja vaikutuksista saatavilla olevan näytön perusteella ja ennalta varautumisen periaate täysin huomioon ottaen siirrettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti valta mukauttaa luetteloa ominaisuuksista, joita olisi edistettävä tai joita olisi hillittävä vihreän kehityksen ohjelman ja Pellolta pöytään -strategian, biodiversiteettistrategian ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. [tark. 22] (44) On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa(26) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, on erityisen tärkeää, että Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille ja että Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. (45) Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa siltä osin kuin on kyse tiedoista, jotka vaaditaan sen osoittamiseksi, että NGT-kasvi on ryhmän 1 NGT-kasvi, kyseistä määritystä koskevan ilmoituksen laatimisesta ja esittämisestä sekä ryhmän 2 NGT-kasvien ja NGT-elintarvikkeiden ja -rehujen ympäristöriskien arviointia koskevista menetelmistä ja tietovaatimuksista tässä asetuksessa vahvistettujen periaatteiden ja perusteiden mukaisesti. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(27) mukaisesti. (45 a) Euroopan parlamentti on kehottanut unionia ja sen jäsenvaltioita olemaan myöntämättä patentteja biologiselle materiaalille ja turvaamaan toimintavapauden ja lajikkeiden jalostajille kuuluvan vapauden. Olisi varmistettava, että jalostajilla on täysi pääsy NGT-kasvien, jotka eivät sinänsä ole siirtogeenisiä kasveja, geneettiseen materiaaliin. Geneettisten materiaalien saatavuus voidaan turvata parhaiten, kun patentinhaltijan oikeus sammuu jalostajan käsissä (jalostajalle kuuluva vapaus). Koska patenttilainsäädännön nykyisissä säännöksissä ei säädetä täysimääräisestä jalostajalle kuuluvasta vapaudesta, olisi varmistettava, että patenteilla ei saisi rajoittaa NGT-kasvien käyttöä jalostajien ja viljelijöiden toimesta. Näin ollen NGT-kasveihin ei pitäisi soveltaa patenttilainsäädäntöä, vaan niihin olisi teollis- ja tekijänoikeuksien suojelemiseksi sovellettava yksinomaan yhteisön kasvinjalostajanoikeuksien järjestelmää, josta säädetään neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2100/94, mikä mahdollistaa jalostajalle kuuluvan vapauden käytön. NGT-kasvit, niistä peräisin olevat siemenet, niiden kasviaineisto, niihin liittyvä geneettinen materiaali, kuten geenit ja geenisekvenssit, sekä kasvien ominaisuudet olisi näin ollen jätettävä patentoitavuuden ulkopuolelle. Patentoitavuuden ulkopuolelle jättämistä olisi sovellettava johdonmukaisesti kaikessa lainsäädännössä. Lisäksi olisi varmistettava, että kasviaineisto suljetaan patentoitavuuden ulkopuolelle tämän asetuksen voimaantulopäivästä alkaen, jotta vältetään patenttien myöntäminen tai patenttihakemusten jättäminen tämän asetuksen voimaantulopäivän ja sen säännösten soveltamisen aloittamisen välisenä ajankohtana. Jo myönnettyjen tai vireillä olevien kasviaineistoa koskevien patenttihakemusten osalta patenttien vaikutuksia olisi edelleen rajoitettava. Lisäksi komission olisi tulevassa tutkimuksessa arvioitava ja käsiteltävä sitä, miten ratkaistaisiin paremmin se laajempi ongelma, että kasviaineistoon myönnetään edelleen patentteja suoraan tai välillisesti huolimatta aiemmista pyrkimyksistä tukkia porsaanreiät. Arvioinnissa olisi käsiteltävä erityisesti patenttien roolia ja vaikutusta jalostajien ja viljelijöiden kasvien lisäysaineiston saatavuuteen, siementen monimuotoisuuteen ja kohtuullisiin hintoihin sekä innovointiin ja erityisesti pk-yritysten mahdollisuuksiin. Komission kertomukseen olisi liitettävä asianmukaiset lainsäädäntöehdotukset sen varmistamiseksi, että teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaan kehykseen tehdään tarvittavat lisämukautukset. [tark. 23] (46) Komission olisi kerättävä säännöllisesti tietoja, jotta voidaan arvioida lainsäädännön toimivuutta sellaisten NGT-kasvien ja -tuotteiden kehittämisen ja markkinasaatavuuden osalta, joilla voidaan edistää vihreän kehityksen ohjelman ja Pellolta pöytään -strategian, biodiversiteettistrategian ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan strategian tavoitteiden saavuttamista, ja jotta voidaan saada tietoa lainsäädännön arvioinnin tueksi. Useita indikaattoreita on yksilöity(28), ja komission olisi tarkasteltava niitä säännöllisesti. Indikaattorien avulla olisi tuettava ryhmän 2 NGT-kasvien ja niihin liittyvien NGT-tuotteiden mahdollisten terveys- tai ympäristöriskien seurantaa, NGT-kasvien vaikutusta ekologiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen sekä vaikutusta luonnonmukaiseen maatalouteen ja NGT-tuotteiden hyväksyntään kuluttajien keskuudessa. Ensimmäinen seurantakertomus olisi esitettävä kolmen vuoden kuluttua siitä, kun ensimmäiset tuotteet on ilmoitettu/hyväksytty, jotta voidaan varmistaa, että uuden lainsäädännön täysimääräisen täytäntöönpanon jälkeen on saatavilla riittävästi tietoa, ja sen jälkeen säännöllisin väliajoin. Komission olisi arvioitava tätä asetusta kahden vuoden kuluttua ensimmäisen seurantakertomuksen julkaisemisesta, jotta ensimmäisten todennettujen tai luvan saaneiden tuotteiden vaikutus ehtisi toteutua täysimääräisesti. (47) Tiettyjä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2017/625(29) olevia viittauksia muuntogeenisiä organismeja koskevan unionin lainsäädännön säännöksiin on muutettava niin, että niihin sisällytetään NGT-kasveihin sovellettavat tämän lainsäädännön erityissäännökset. (47 a) Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa, Pellolta pöytään -strategiassa ja EU:n biodiversiteettistrategiassa luonnonmukaiselle viljelylle annetaan keskeinen sija kestäviin elintarvikejärjestelmiin siirtymisessä, ja tavoitteena on nostaa luonnonmukaisesti viljellyn eurooppalaisen maatalousmaan osuus 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tämä on selkeä tunnustus luonnonmukaisen tuotannon ympäristöhyödyistä, joiden ansiosta viljelijöiden riippuvuus tuotantopanoksista vähenee ja elintarvikehuollosta ja elintarvikeomavaraisuudesta tulee häiriönsietokykyisiä. Tällä asetuksella ei saa heikentää siirtymää luonnonmukaiseen viljelyn 25 prosentin osuuteen Euroopan elintarvikejärjestelmissä vuoteen 2030 mennessä. [tark. 241] (47 b) Uusilla genomitekniikoilla valmistetuille elintarvikkeille ja rehuille olisi asetettava jäljitettävyysvaatimuksia, jotta helpotettaisiin tällaisten tuotteiden tarkkaa merkitsemistä muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 vaatimusten mukaisesti. Siten voitaisiin varmistaa, että toimijoilla ja kuluttajilla on käytössään tarkkoja tietoja, joiden turvin heillä on todellinen valinnanvapaus, ja merkinnöissä esitettyjä väittämiä voitaisiin valvoa ja tarkistaa. Uusilla genomitekniikoilla valmistettuja elintarvikkeita ja rehuja koskevien vaatimusten pitäisi olla samanlaiset, jottei aiheutuisi tietokatkoksia, jos lopullinen käyttö muuttuu. [tark. 243] (48) Koska tämän asetuksen soveltaminen edellyttää täytäntöönpanosäädösten hyväksymistä, sitä olisi lykättävä ajallisesti, jotta tällaiset toimenpiteet voidaan hyväksyä, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN: I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 artikla Kohde Ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti tässä asetuksessa vahvistetaan erityissäännöt, jotka koskevat tietyillä uusilla genomitekniikoilla tuotettujen kasvien, jäljempänä ’NGT-kasvit’, tarkoituksellista levittämistä ympäristöön muussa tarkoituksessa kuin markkinoille saattamista varten ja tällaisia kasveja sisältävien, niistä koostuvien tai niistä valmistettujen elintarvikkeiden ja rehujen sekä tällaisia kasveja sisältävien tai niistä koostuvien muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden tai rehujen, saattamista markkinoille varmistaen samalla ihmisten ja eläinten terveyden ja ympäristön suojelun korkean tason. [tark. 24] 2 artikla Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan 1) NGT-kasveihin; 2) elintarvikkeisiin, jotka sisältävät NGT-kasveja, koostuvat niistä tai on valmistettu niistä tai jotka sisältävät NGT-kasveista valmistettuja ainesosia; 3) rehuun, joka sisältää NGT-kasveja, koostuu niistä tai on valmistettu niistä; 4) muihin tuotteisiin kuin elintarvikkeisiin ja rehuihin, jotka sisältävät NGT-kasveja tai koostuvat niistä. 3 artikla Määritelmät Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä: 1) direktiivissä 2001/18/EY vahvistettuja ’organismin’, ’tarkoituksellisen levittämisen’ ja ’markkinoille saattamisen’ määritelmiä, asetuksessa (EY) N:o 178/2002 vahvistettuja ’elintarvikkeen’ ja ’rehun’ määritelmiä, asetuksessa (EY) N:o 1830/2003 vahvistettua ’jäljitettävyyden’ määritelmää, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/2031((30)) vahvistettua ’kasvin’ määritelmää ja [komission ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kasvien lisäysaineiston tuotannosta ja kaupan pitämisestä unionissa(31)] vahvistettua ’kasvien lisäysaineiston’ määritelmää; 2) ’NGT-kasvilla’ tarkoitetaan muuntogeenistä kasvia, joka on tuotettu kohdennetulla mutageneesillä tai cisgeneesillä tai niiden yhdistelmällä edellyttäen, että se ei sisällä NGT-kasvin kehittämisen aikana mahdollisesti lisättyä jalostajienperinteiseen jalostukseen tarkoitetun geenipoolin ulkopuolelta peräisin olevaa geneettistä materiaalia; [tark. 25] 3) ’muuntogeenisellä organismilla’ eli ’GMO:lla’ tarkoitetaan direktiivin 2001/18/EY 2 artiklan 2 kohdassa määriteltyä geneettisesti muunnettua organismia, lukuun ottamatta organismeja, jotka on tuotettu direktiivin 2001/18/EY liitteessä I B luetelluilla geenimuuntelun tekniikoilla; 4) ’kohdennetulla mutageneesillä’ tarkoitetaan mutageneesitekniikoita, jotka johtavat DNA-sekvenssin muutokseen tai muutoksiin tarkasti määritellyissäkohdennetuissa kohdissa organismin genomissa; [tark. 26] 5) ’cisgeneesillä’ tarkoitetaan geneettisiä muuntamistekniikoita, joiden tuloksena organismin genomiin lisätään jalostajien geenipoolissa jo olevaa geneettistä materiaalia; 6) ’jalostajienperinteiseen jalostukseen tarkoitetulla geenipoolilla’ tarkoitetaan geneettistä kokonaistietoa, joka on saatavilla yhdestä lajista ja muista taksonomisista lajeista, joiden kanssa sitä voidaan risteyttää, myös käyttämällä kehittyneitä tekniikoita, kuten alkionpelastusmenetelmää, indusoitua polyploidiaa ja risteytystä apulajin kautta (ns. siltaristeytys); [tark. 27] 7) ’ryhmän 1 NGT-kasvilla’ tarkoitetaan NGT-kasvia, joka a) täyttää liitteessä I esitetyt kriteerit vastaavuudesta tavanomaisten kasvien kanssa, tai b) on a alakohdassa tarkoitetun NGT-kasvin (tai -kasvien) jälkeläinen, mukaan lukien jälkeläiset, jotka on saatu risteyttämällä tällaisia kasveja, edellyttäen, että siinä ei ole muita sellaisia muutoksia, joiden vuoksi siihen sovellettaisiin direktiiviä 2001/18/EY tai asetusta (EY) N:o 1829/2003; 8) ’ryhmän 2 NGT-kasvilla’ tarkoitetaan muuta NGT-kasvia kuin ryhmän 1 NGT-kasvia; 9) ’elintarvikekäyttöön tarkoitetulla NGT-kasvilla’ tarkoitetaan NGT-kasvia, jota voidaan käyttää elintarvikkeena tai raaka-aineena elintarvikkeen valmistuksessa; 10) ’rehukäyttöön tarkoitetulla NGT-kasvilla’ tarkoitetaan NGT-kasvia, jota voidaan käyttää rehuna tai raaka-aineena rehun valmistuksessa; 11) ’NGT-kasvista tuotetulla’ tarkoitetaan kokonaan tai osittain NGT-kasvista peräisin olevaa tuotetta, joka ei kuitenkaan sisällä NGT-kasvia eikä koostu siitä; 12) ’NGT-tuotteella’ tarkoitetaan muuta tuotetta kuin elintarvikkeita ja rehuja, joka sisältää NGT-kasvia tai koostuu siitä, sekä elintarvikkeita ja rehuja, jotka sisältävät tällaista kasvia, koostuvat siitä tai on valmistettu siitä; 13) ’ryhmän 1 NGT-tuotteella’ tarkoitetaan NGT-tuotetta, joka sisältää ryhmän 1 NGT-kasvia, koostuu ryhmän 1 NGT-kasvista tai, jos kyseessä on elintarvike tai rehu, on valmistettu ryhmän 1 NGT-kasvista; 14) ’ryhmän 2 NGT-tuotteella’ tarkoitetaan NGT-tuotetta, joka sisältää ryhmän 2 NGT-kasvia, koostuu ryhmän 2 NGT-kasvista tai, jos kyseessä on elintarvike tai rehu, on valmistettu ryhmän 2 NGT-kasvista; 15) ’pienillä ja keskisuurilla yrityksillä (pk-yritykset)’ tarkoitetaan komission suosituksessa 2003/361/EY2 tarkoitettuja pk-yrityksiä. 15 a) ’yhteinen terveys -lähestymistavalla’ tarkoitetaan integroitua yhtenäistä lähestymistapaa, jolla pyritään tasapainottamaan kestävästi ihmisten, eläinten, kasvien ja ekosysteemien terveyttä ja optimoimaan se ja jossa otetaan huomioon, että ihmisten, kotieläinten ja luonnonvaraisten eläinten, kasvien ja laajemman ympäristön, ekosysteemit mukaan lukien, terveyteen liittyvät asiat ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa ja riippuvaisia toisistaan; [tark. 28] 15 b) ’kimeerisillä proteiineilla’ tarkoitetaan proteiineja, jotka syntyvät yhdistämällä kaksi tai useampia geenejä tai geenien osia, jotka alun perin koodattiin erillisinä proteiineina. [tark. 29] 4 artikla NGT-kasvien tarkoituksellinen levittäminen muussa tarkoituksessa kuin markkinoille saattamiseksi ja NGT-tuotteiden markkinoille saattaminen Rajoittamatta muiden unionin lainsäädännön vaatimusten soveltamista, NGT-kasvia voidaan tarkoituksellisesti levittää ympäristöön muussa tarkoituksessa kuin markkinoille saattamiseksi ja NGT-tuote voidaan saattaa markkinoille ainoastaan, jos 1) kasvi on ryhmän 1 NGT-kasvi ja a) tämä asema on vahvistettu 6 tai 7 artiklan mukaisella päätöksellä; tai b) se on a alakohdassa tarkoitetun kasvin tai kasvien jälkeläinen edellyttäen, että liitteessä I esitetyt vastaavuutta koskevat kriteerit täyttyvät edelleen; tai [tark. 30] 2) kasvi on ryhmän 2 NGT-kasvi, ja sille on myönnetty lupa tai se on hyväksytty III luvun mukaisesti. [tark. 31] Tämän asetuksen täytäntöönpanon, täytäntöönpanon valvonnan ja soveltamisen tarkoituksena tai seurauksena ei saa olla tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset täyttävien NGT-kasvien ja -tuotteiden tuonnin estäminen tai vaikeuttaminen kolmansista maista. [tark. 32] 4 a artikla Patentoitavuuden ulkopuolelle jättäminen NGT-kasvit, kasviaineisto, niiden osat, geneettiset tiedot ja niiden sisältämät prosessiominaisuudet eivät ole patentoitavissa. [tark. 33] II LUKU Ryhmän 1 NGT-kasvit ja ryhmän 1 NGT-tuotteet 5 artikla Ryhmän 1 NGT-kasvien asema 1. Unionin lainsäädännössä olevia muuntogeenisiin organismeihin sovellettavia sääntöjä ei sovelleta ryhmän 1 NGT-kasveihin. 2. Asetuksen (EU) 2018/848 soveltamiseksi sen 5 artiklan f alakohdan iii alakohdassa ja 11 artiklassa vahvistettuja sääntöjä sovelletaan ryhmän 1 NGT-kasveihin ja tällaisista kasveista tuotettuihin tai niiden tuottamiin tuotteisiin. [Seitsemän vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] komissio esittää kertomuksen kuluttajien ja tuottajien käsityksen kehityksestä ja liittää siihen tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen. [tark. 34] 3. Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä I vahvistettuja NGT-kasvien ja tavanomaisten kasvien vastaavuutta koskevia kriteerejä niidenottaen huomioon tähän liittyvät mahdolliset riskit ja toiminnalliset seuraukset varmentamismenettelyssä näiden kriteerien mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan viimeisimpään kehitykseen sellaisten muutosten tyyppien ja laajuuden osalta, joita voi tapahtua luonnossa tai perinteisessä jalostuksessa. [tark. 35] 3 a. Ryhmään 1 kuuluvien NGT-kasvien, lisäysaineiston tai niiden osien satunnaista tai teknisesti väistämätöntä esiintymistä luonnonmukaisessa tuotannossa tai muissa kuin luonnonmukaisissa tuotteissa, jotka on sallittu luonnonmukaisessa tuotannossa asetuksen (EU) 2018/848 24 ja 25 artiklan mukaisesti, ei pidetä kyseisen asetuksen säännöksen noudattamatta jättämisenä. [tark. 36] 6 artikla Ryhmän 1 NGT-kasvien aseman varmentamismenettely ennen tarkoituksellista levittämistä muussa tarkoituksessa kuin markkinoille saattamiseksi 1. Saadakseen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun vahvistuksen ryhmän 1 NGT-kasvin asemasta ennen NGT-kasvin tarkoituksellista levittämistä muussa tarkoituksessa kuin markkinoille saattamiseksi on henkilön, joka aikoo toteuttaa tarkoituksellisen levittämisen, toimitettava pyyntö, jäljempänä ’varmentamispyyntö’, sen varmistamiseksi, noudatetaanko liitteessä I vahvistettuja kriteereitä, vähintään yhtä liitteessä III olevassa 1 osassa tarkoitetuista ominaisuuksista ja liitteessä III olevassa 2 osassa olevia poissulkemiskriteerejä. Varmentamispyyntö on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle, joka on nimetty direktiivin 2001/18/EY 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti siinä jäsenvaltiossa, jonka alueella levittäminen on määrä tehdä, 2 ja 3 kohdan ja 276 artiklan 11 a kohdan b alakohdan mukaisesti hyväksytyn täytäntöönpanosäädöksendelegoidun säädöksen mukaisesti pyyntö sen vahvistamiseksi, täyttyvätkö liitteessä I vahvistetut kriteerit, jäljempänä ’varmentamispyyntö’. [tark. 37] 2. Jos henkilö aikoo toteuttaa tällaisen tarkoituksellisen levittämisen samanaikaisesti useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa, kyseisen henkilön on toimitettava varmentamispyyntö yhden kyseessä olevan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. 3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu varmentamispyyntö on toimitettava mahdollisten asetuksen (EY) N:o 178/2002 39 f artiklan mukaisten vakiotiedostomuotojen mukaisesti, ja siihen on sisällyttävä seuraavat tiedot, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 178/2002 32 b artiklan mukaisesti mahdollisesti vaadittavia lisätietoja: a) pyynnön esittäjän nimi ja osoite; b) NGT-kasvin nimi ja ominaispiirteet; c) lisätyn tai muunnetun ominaisuuden (ominaisuuksien) kuvaus, mukaan lukien tieto ominaisuuden tai ominaisuuksien saamiseksi käytetystä tekniikasta tai käytetyistä tekniikoista ja geneettisen muunnoksen sekvenssin ilmoittaminen; [tark. 38] c a) patentti tai vireillä oleva patenttihakemus, joka kattaa ryhmän 1 NGT-kasvin kokonaisuudessaan tai osan siitä; [tark. 253] d) jäljennös suoritetuista tutkimuksista ja mahdollinen muu aineisto, jolla osoitetaan, että i) kasvi on NGT-kasvi, mukaan lukien se, että se ei sisällä kasvin kehittämisen aikana mahdollisesti väliaikaisesti lisättyä jalostajienperinteiseen jalostukseen tarkoitetun geenipoolin ulkopuolelta peräisin olevaa geneettistä materiaalia, 276 artiklan 11 a kohdan a alakohdan mukaisesti hyväksytyssä täytäntöönpanosäädöksessädelegoidussa säädöksessä täsmennettyjen tietovaatimusten mukaisesti; [tark. 39] ii) NGT-kasvi täyttää liitteessä I vahvistetut kriteerit, vähintään yhden liitteessä III olevassa 1 osassa esitetyistä ominaisuuksista ja liitteessä III olevassa 2 osassa vahvistetut poissulkemisperusteet; [tark. 40] d a) lajikkeen nimi; [tark. 41] e) edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tiedot jäsenvaltioista, joissa pyynnön esittäjä aikoo toteuttaa tarkoituksellisen levittämisen; f) niiden varmentamispyynnön osien ja muiden täydentävien tietojen yksilöinti, joiden luottamuksellista käsittelyä pyynnön esittäjä pyytää todennettavissa olevien syiden perusteella tämän asetuksen 11 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 178/2002 39 artiklan nojalla. 4. Toimivaltaisen viranomaisen on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava pyynnön esittäjälle, että se on vastaanottanut varmentamispyynnön ja mainittava vastaanottopäivä. Sen on asetettava pyyntö muiden jäsenvaltioiden ja komission saataville ilman aiheetonta viivytystä. 5. Jos varmentamispyyntö ei sisällä kaikkia tarvittavia tietoja, toimivaltaisen viranomaisen on 30 työpäivän kuluessa varmentamispyynnön vastaanottamisesta todettava, että pyyntöä ei oteta käsiteltäväksi. Toimivaltaisen viranomaisen on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava pyynnön esittäjälle, muille jäsenvaltioille ja komissiolle, ettei varmentamispyyntöä voida ottaa käsiteltäväksi, ja perusteltava päätöksensä. 6. Jos varmentamispyynnöstä ei katsota puuttuvan käsiteltäväksi ottamisen edellytyksiä 5 kohdan mukaisesti, toimivaltainen viranomainen tarkistaa, täyttääkö NGT-kasvi liitteessä I vahvistetut kriteerit, ja laatii varmentamisraportin 30 työpäivän kuluessa varmentamispyynnön vastaanottamisesta. Toimivaltainen viranomainen voi varmentamisraporttia laatiessaan tarvittaessa kuulla Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista, jäljempänä ’EFSA’. Toimivaltaisen viranomaisen on asetettava varmentamisraportti muiden jäsenvaltioiden ja komission saataville ilman aiheetonta viivytystä. [tark. 42] 7. Muut jäsenvaltiot ja komissio voivat esittää huomautuksia varmentamisraportistavarmentamisraporttia koskevia perusteltuja vastalauseita liitteessä I vahvistettujen kriteerien täyttymisen osalta 20 päivän kuluessa kyseisen raportin vastaanottamisesta. Tällaisissa perustelluissa vastalauseissa on viitattava ainoastaan liitteessä I ja liitteessä III esitettyihin kriteereihin, ja niihin on sisällytettävä tieteellinen perustelu. [tark. 43] 8. Jos jäsenvaltio tai komissio ei esitä huomautuksia 10 työpäivän kuluessatieteellisesti perusteltuja vastalauseita 7 kohdassa tarkoitetun määräajan päättymisestätarkoitetussa määräajassa, varmentamisraportin laatinut kansallinen toimivaltainen viranomainen tekee päätöksen siitä, onko NGT-kasvi ryhmän 1 NGT-kasvi. SenKansallisen toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava päätös ilman aiheetonta viivytystä10 työpäivän kuluessa pyynnön esittäjälle, muille jäsenvaltioille ja komissiolle. [tark. 311] 9. Jos toinen jäsenvaltio tai komissio esittää huomautuksenperustellun vastalauseen 7 kohdassa tarkoitettuun määräaikaan mennessä, varmentamisraportin laatineen toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava huomautukset komissiolleperustellut vastalauseet julkisesti saataville ilman aiheetonta viivytystä. [tark. 45] 10. Komissio laatii Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, kuultuaan päätösluonnoksen, jossa todetaan, onko NGT-kasvi ryhmän 1 NGT-kasvi, 45 työpäivän kuluessa huomautustenperusteltujen vastalauseiden vastaanottamisesta, ottaen ne huomioon. Päätös hyväksytään 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. [tark. 46] 11. Komissio julkaisee 8 ja 10 kohdassa tarkoitettujen päätösten tiivistelmät Euroopan unionin virallisessa lehdessä. 7 artikla Ryhmän 1 NGT-kasvien aseman varmentamismenettely ennen NGT-tuotteiden markkinoille saattamista 1. Jos 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua vahvistusta ryhmän 1 NGT-kasvin asemasta ei ole vielä tehty 6 artiklan mukaisesti, tällaisen vahvistuksen saamiseksi ennen NGT-tuotteen markkinoille saattamista on henkilön, joka aikoo saattaa tuotteen markkinoille, toimitettava elintarviketurvallisuusviranomaiselle varmentamispyyntö 2 kohdan ja 27 artiklan b alakohdan mukaisesti hyväksytyn täytäntöönpanosäädöksen mukaisesti. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu varmentamispyyntö on toimitettava elintarviketurvallisuusviranomaiselle mahdollisten asetuksen (EY) N:o 178/2002 39 f artiklan mukaisten vakiotiedostomuotojen mukaisesti, ja siihen on sisällyttävä seuraavat tiedot, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 178/2002 32 b artiklan mukaisesti mahdollisesti vaadittavia lisätietoja: a) pyynnön esittäjän nimi ja osoite; b) NGT-kasvin nimi ja ominaispiirteet; b a) lajikkeen nimi; [tark. 48] c) lisätyn tai muunnetun ominaisuuden (ominaisuuksien) kuvaus, mukaan lukien tieto ominaisuuden tai ominaisuuksien saamiseksi käytetystä tekniikasta tai käytetyistä tekniikoista ja geneettisen muunnoksen sekvenssin ilmoittamisesta; [tark. 49] d) jäljennös suoritetuista tutkimuksista ja mahdollinen muu aineisto, jolla osoitetaan, että i) kasvi on NGT-kasvi, mukaan lukien se, että se ei sisällä kasvin kehittämisen aikana mahdollisesti väliaikaisesti lisättyä jalostajien geenipoolin ulkopuolelta peräisin olevaa geneettistä materiaalia, 27 artiklan a alakohdan mukaisesti hyväksytyssä täytäntöönpanosäädöksessä täsmennettyjen tietovaatimusten mukaisesti; ii) NGT-kasvi täyttää liitteessä I vahvistetut kriteerit; d a) ympäristövaikutusten seurantasuunnitelma; [tark. 260] e) niiden varmentamispyynnön osien ja muiden täydentävien tietojen yksilöinti, joiden luottamuksellista käsittelyä pyynnön esittäjä pyytää todennettavissa olevien syiden perusteella tämän asetuksen 11 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 178/2002 39 artiklan nojalla. 3. Elintarviketurvallisuusviranomaisen on viipymättä ilmoitettava pyynnön esittäjälle, että se on vastaanottanut varmentamispyynnön ja mainittava vastaanottopäivä. Sen on asetettava varmentamispyyntö jäsenvaltioiden ja komission saataville ilman aiheetonta viivytystä ja julkistettava varmentamispyyntö, sitä tukevat tiedot ja pyynnön esittäjän mahdollisesti toimittamat muut täydentävät tiedot asetuksen (EY) N:o 178/2002 38 artiklan 1 kohdan mukaisesti sen jälkeen, kun asetuksen (EY) N:o 178/2002 39–39 e artiklan ja tämän asetuksen 11 artiklan mukaisesti luottamuksellisiksi määritellyt tiedot on jätetty pois. 4. Jos varmentamispyyntö ei sisällä kaikkia tarvittavia tietoja, elintarviketurvallisuusviranomaisen on 30 työpäivän kuluessa varmentamispyynnön vastaanottamisesta todettava, että pyyntöä ei oteta käsiteltäväksi. Elintarviketurvallisuusviranomaisen on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava pyynnön esittäjälle, jäsenvaltioille ja komissiolle, ettei varmentamispyyntöä voida ottaa käsiteltäväksi, ja perusteltava päätöksensä. 5. Jos varmentamispyynnöstä ei katsota puuttuvan käsiteltäväksi ottamisen edellytyksiä 4 kohdan mukaisesti, elintarviketurvallisuusviranomainen antaa lausunnon siitä, täyttääkö NGT-kasvi liitteessä I vahvistetut perusteet, ja laatii varmentamisraportin 30 työpäivän kuluessa varmentamispyynnön vastaanottamisesta. Elintarviketurvallisuusviranomainen asettaa lausunnon komission ja jäsenvaltioiden saataville. Elintarviketurvallisuusviranomainen julkistaa asetuksen (EY) N:o 178/2002 38 artiklan 1 kohdan mukaisesti lausuntonsa sen jälkeen, kun siitä on poistettu tiedot, jotka on todettu luottamuksellisiksi asetuksen (EY) N:o 178/2002 39–39 e artiklan ja tämän asetuksen 11 artiklan mukaisesti. 6. Komissio laatii päätösluonnoksen, jossa todetaan, onko NGT-kasvi ryhmän 1 NGT-kasvi, 30 työpäivän kuluessa elintarviketurvallisuusviranomaisen lausunnon vastaanottamisesta, ottaen lausunnon huomioon. Päätös hyväksytään 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. 7. Komissio julkaisee lopullisen päätöksen tiivistelmän Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja julkaisee asiaa koskevalla ja julkisesti saatavilla olevalla verkkosivustolla päätösluonnoksensa ja 6 artiklassa tarkoitetut perustellut vastalauseensa. [tark. 50] 8 artikla Jäsenvaltioiden, komission ja elintarviketurvallisuusviranomaisen välinen tietojenvaihtojärjestelmä Komissio perustaa 6 ja 7 artiklan mukaisten varmentamispyyntöjen esittämistä ja tämän osaston mukaista tietojenvaihtoa varten sähköisen järjestelmän ja ylläpitää sitä. 9 artikla Ryhmän 1 NGT-kasvin aseman vahvistamispäätösten tietokanta 1. Komissio perustaa tietokannan, jossa luetellaan 6 artiklan 8 ja 10 kohdan ja 7 artiklan 6 kohdan mukaisesti tehdyt päätökset ryhmän 1 NGT-kasvin aseman vahvistamisesta, ja ylläpitää tietokantaa. Tietokanta sisältää seuraavat tiedot: a) pyynnön esittäjän nimi ja osoite; b) ryhmän 1 NGT-kasvin nimi ja ominaispiirteet; [tark. 51] b a) lajikkeen nimi; [tark. 52] c) tiivistetty kuvaus geneettisestä tekniikasta (tekniikoista), joita geneettiseen muuntamiseen on käytetty; d) lisätyn tai muunnetun ominaisuuden (ominaisuuksien) kuvaus; e) tunnistenumero ja e a) 6 artiklan 10 kohdassa ja 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu elintarviketurvallisuusviranomaisen lausunto, jos sellainen annetaan, ja [tark. 53] f) tapauksen mukaan 6 artiklan 8 tai 10 kohdassa ja 7 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu päätös. 2. Tietokannan on oltava julkisesti saatavilla verkkomuotoisena. [tark. 54] 10 artikla Ryhmän 1 NGT kasvien lisäysaineiston, mukaan lukien jalostusmateriaali, merkinnät Ryhmän 1 NGT-kasveissa, ryhmän 1 NTG-kasvin (tai -kasveja) sisältävissä tuotteissa ja kasvien lisäysaineistossa, myös jalostukseen ja tieteellisiin tarkoituksiin tarkoitetussa, joka sisältää ryhmän 1 NGT-kasveja tai koostuu niistä ja joka asetetaan kolmansien osapuolten saataville joko maksua vastaan tai maksutta, on oltava merkintä ”ryhmän 1 NGT” ja senuudet genomitekniikat”. Kasvinlisäysaineiston yhteydessä merkinnän jälkeen on oltava sen NGT-kasvin (tai -kasvien) tunnistenumero, josta se on peräisin. [tark. 264] Perustana uusien genomitekniikoiden asianmukaiselle asiakirjoihin perustuvalle jäljitettävyydelle on sen tiedon, että tuotteet sisältävät NGT-kasveja ja -tuotteen tai koostuvat niistä, ja kyseisten uusien genomitekniikoiden yksilöllisten tunnisteiden edelleen toimittaminen ja säilyttäminen niiden markkinoille saattamisen kaikissa vaiheissa. [tark. 265] 11 artikla Luottamuksellisuus 1. Edellä 6 ja 7 artiklassa tarkoitettu pyynnön esittäjä voi toimittaa tapauksen mukaan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle tai elintarviketurvallisuusviranomaiselle pyynnön ja todennettavissa olevat perustelut tämän osaston nojalla toimitettujen tietojen tiettyjen osien käsittelemisestä luottamuksellisina 3 ja 6 kohdan mukaisesti. 2. Tapauksen mukaan toimivaltainen viranomainen tai elintarviketurvallisuusviranomainen arvioi 1 kohdassa tarkoitetun luottamuksellista käsittelyä koskevan pyynnön. 3. Tapauksen mukaan toimivaltainen viranomainen tai elintarviketurvallisuusviranomainen voi myöntää luottamuksellisen käsittelyn todennettavissa olevien syiden perusteella ainoastaan seuraaville tiedoille, jos pyynnön esittäjä on osoittanut näiden tietojen paljastamisen voivan vahingoittaa merkittävästi sen etuja: a) asetuksen (EY) N:o 178/2002 39 artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut tiedot; b) DNA-sekvenssiä koskevat tiedot; sekä c) jalostusmallit ja -strategiat. 4. Tapauksen mukaan toimivaltainen viranomainen tai elintarviketurvallisuusviranomainen päättää pyynnön esittäjää kuultuaan, mitä tietoja käsitellään luottamuksellisina, ja ilmoittaa päätöksestään pyynnön esittäjälle. 5. Jäsenvaltiot, komissio ja elintarviketurvallisuusviranomainen toteuttavat tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tämän luvun mukaisesti ilmoitettuja tai vaihdettuja luottamuksellisia tietoja ei julkisteta. 6. Myös asetuksen (EY) N:o 178/2002 39 e artiklan ja 41 artiklan asiaankuuluvia säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin. 7. Jos pyynnön esittäjä peruuttaa varmentamispyynnön, jäsenvaltiot, komissio ja elintarviketurvallisuusviranomainen kunnioittavat tietojen luottamuksellisuutta, jonka toimivaltainen viranomainen tai elintarviketurvallisuusviranomainen on myöntänyt tämän artiklan mukaisesti. Jos varmentamispyyntö peruutetaan ennen kuin toimivaltainen viranomainen tai elintarviketurvallisuusviranomainen on tehnyt päätöksen tietojen luottamuksellista käsittelyä koskevasta pyynnöstä, jäsenvaltiot, komissio ja asiaankuuluva tiedekomitea ja elintarviketurvallisuusviranomainen eivät julkista tietoja, joiden luottamuksellista käsittelyä on pyydetty. 11 a artikla Päätöksen peruuttaminen Jos seurantatulokset osoittavat, että terveydelle tai ympäristölle aiheutuu riski tai jos uudet tieteelliset tiedot tukevat tätä olettamusta, toimivaltainen viranomainen voi peruuttaa 6 artiklan 8 kohdassa tarkoitetun päätöksensä tai 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun lausuntonsa. Peruuttamispäätös on lähetettävä kirjattuna kirjeenä päätöksen saajalle, jolla on 15 päivää aikaa esittää huomautuksensa. Tällöin NGT-kasvin tai -tuotteen kaupan pitäminen on kiellettyä kirjatun kirjeen vastaanottamispäivää seuraavasta päivästä alkaen. [tark. 266] III LUKU Ryhmän 2 NGT-kasvit ja ryhmän 2 NGT-tuotteet 12 artikla Ryhmän 2 NGT-kasvien ja ryhmän 2 NGT-tuotteiden asema Ryhmän 2 NGT-kasveihin ja ryhmän 2 NGT-tuotteisiin sovelletaan unionin lainsäädännössä olevia muuntogeenisiin organismeihin sovellettavia sääntöjä siltä osin kuin niistä ei poiketa tällä asetuksella. 1 JAKSO Ryhmän 2 NGT-kasvien tarkoituksellinen levittäminen muussa tarkoituksessa kuin markkinoille saattamiseksi 13 artikla Direktiivin 2001/18/EY 6 artiklassa tarkoitetun ilmoituksen sisältö Kun kyse on ryhmän 2 NGT-kasvin tarkoituksellisesta levittämisestä muussa tarkoituksessa kuin markkinoille saattamiseksi, direktiivin 2001/18/EY 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun ilmoitukseen on sisällyttävä: a) ilmoittajan esittäjän nimi ja osoite; b) jäljennös suoritetuista tutkimuksista ja mahdollinen muu aineisto sen toteamiseksi, että kasvi on NGT-kasvi, mukaan lukien se, että se ei sisällä kasvin kehittämisen aikana mahdollisesti väliaikaisesti lisättyä jalostajien geenipoolin ulkopuolelta peräisin olevaa geneettistä materiaalia, 27 artiklan a alakohdan mukaisesti hyväksytyssä täytäntöönpanosäädöksessä täsmennettyjen tietovaatimusten mukaisesti; c) tekninen asiakirja-aineisto, jossa on liitteessä II luetellut tiedot NGT-kasvin tai NGT-kasvien yhdistelmän tarkoituksellisesta levittämisestä mahdollisesti aiheutuvien ympäristöriskien arvioimiseksi: i) yleiset tiedot, joihin kuuluvat tiedot henkilöstöstä ja koulutuksesta; ii) ryhmän 2 NGT-kasvia tai -kasveja koskevat tiedot; iii) levittämisolosuhteita ja mahdollista vastaanottavaa ympäristöä koskevat tiedot; iv) tiedot ryhmän 2 NGT-kasvin tai -kasvien ja ympäristön vuorovaikutuksesta; v) seurantasuunnitelma, jonka avulla voidaan yksilöidä ryhmän 2 NGT-kasvin tai -kasvien vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön; vi) tarpeen mukaan tiedot suunnitelmista, jotka koskevat valvontaa, korjaavia menetelmiä, jätteenkäsittelyä sekä toimia hätätilanteissa; vii) niiden ilmoituksen osien ja muiden täydentävien tietojen yksilöinti, joiden luottamuksellista käsittelyä ilmoittaja pyytää todennettavissa olevien syiden perusteella direktiivin 2001/18/EY 25 artiklan nojalla; viii) asiakirja-aineiston tiivistelmä; d) liitteessä II olevassa 1 ja 2 osassa vahvistettujen periaatteiden ja kriteerien sekä 27 artiklan c alakohdan mukaisesti hyväksytyn täytäntöönpanosäädöksen mukaisesti suoritettu ympäristöriskien arviointi. 2 JAKSO Muiden ryhmään 2 kuuluvien NGT-tuotteiden kuin elintarvikkeiden tai rehujen markkinoille saattaminen 14 artikla Direktiivin 2001/18/EY 13 artiklassa tarkoitetun ilmoituksen sisältö 1. Muiden ryhmään 2 kuuluvien NGT-tuotteiden kuin elintarvikkeiden ja rehujen markkinoille saattamisen osalta direktiivin 2001/18/EY 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen on sisällettävä seuraavat tiedot, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 178/2002 32 b artiklan mukaisesti mahdollisesti vaadittavien lisätietojen soveltamista: a) ilmoittajan ja tämän unioniin sijoittautuneen edustajan nimi ja osoite (jos ilmoittaja ei ole sijoittautunut unioniin); b) ryhmän 2 NGT-kasvin nimi ja ominaispiirteet; c) ilmoituksen soveltamisala: i) viljely; ii) muut käyttötarkoitukset (täsmennettävä ilmoituksessa); d) jäljennös suoritetuista tutkimuksista ja mahdollinen muu aineisto sen toteamiseksi, että kasvi on NGT-kasvi, mukaan lukien se, että se ei sisällä kasvin kehittämisen aikana mahdollisesti väliaikaisesti lisättyä jalostajien geenipoolin ulkopuolelta peräisin olevaa geneettistä materiaalia, 27 artiklan a alakohdan mukaisesti hyväksytyssä täytäntöönpanosäädöksessä täsmennettyjen tietovaatimusten mukaisesti; e) liitteessä II olevassa 1 ja 2 osassa vahvistettujen periaatteiden ja kriteerien sekä 27 artiklan c alakohdan mukaisesti hyväksytyn täytäntöönpanosäädöksen mukaisesti suoritettu ympäristöriskien arviointi; f) tuotteen markkinoille saattamisen edellytykset, mukaan lukien käyttöä ja käsittelyä koskevat erityisedellytykset; g) ehdotus luvan voimassaoloajaksi, joka saa direktiivin 2001/18/EY 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti olla enintään kymmenen vuotta; h) tarpeen mukaan direktiivin 2001/18/EY liitteen VII mukainen ympäristövaikutuksia koskeva seurantasuunnitelma sekä ehdotus seurantasuunnitelman kestosta; kyseinen aika voi olla eri pituinen kuin ehdotettu luvan voimassaoloaika. Jos ilmoittaja katsoo 1 jakson mukaisesti ilmoitetun ympäristöön levittämisen tulosten, ympäristöriskien arvioinnin tulosten, NGT-kasvin ominaisuuksien, sen odotetun käytön ominaispiirteiden ja laajuuden sekä vastaanottavan ympäristön ominaisuuksien perusteella 27 artiklan d alakohdan mukaisesti hyväksytyn täytäntöönpanosäädöksen mukaisesti, että seurantasuunnitelma ei ole tarpeen kyseiselle NGT-kasville, ilmoittaja voi ehdottaa, ettei seurantasuunnitelmaa toimiteta; i) ehdotus merkinnäksi, jonka on oltava direktiivin 2001/18/EY liitteessä IV olevan A.8 kohdan, asetuksen (EY) N:o 1830/2003 4 artiklan 6 kohdan ja tämän asetuksen 23 artiklan vaatimusten mukainen; j) tuotteiden suunnitellut kaupalliset nimet ja tuotteiden sisältämien ryhmän 2 NGT-kasvien nimet sekä komission asetuksen (EY) N:o 65/2004(32) mukaisesti kehitetty ehdotus ryhmän 2 NGT-kasvin yksilölliseksi tunnisteeksi. Hyväksynnän saamisen jälkeen kaikki uudet kaupalliset nimet olisi toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle; k) kuvaus siitä, miten tuotetta on tarkoitus käyttää. Erityisesti olisi tuotava esiin eroavuudet kyseisen tuotteen käytössä tai soveltamisessa sellaisiin vastaaviin tuotteisiin verrattuna, joita ei ole muunnettu geneettisesti; l) NGT-kasvin näytteenottomenetelmät (mukaan lukien viittaukset olemassa oleviin virallisiin tai standardoituihin näytteenottomenetelmiin) sekä havaitsemis-, tunnistamis- ja kvantifiointimenetelmät. Analyysimenetelmiä koskevien vaatimusten noudattamista koskevia sääntöjä on mukautettava 27 artiklan e alakohdan mukaisesti hyväksytyssä täytäntöönpanosäädöksessä ja 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa ohjeissa täsmennetyllä tavalla, jos ilmoittaja on asianmukaisesti perustellut, ettei ole mahdollista esittää analyysimenetelmää havaitsemista, tunnistamista ja kvantifioimista varten; m) näytteet ryhmän 2 NGT-kasvista ja vastaavat vertailunäytteet sekä tietoja siitä, mistä vertailuaineistoa on saatavissa; n) tarvittaessa biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan liitteen II noudattamiseksi annettavat tiedot; o) niiden ilmoituksen osien ja muiden täydentävien tietojen yksilöinti, joiden luottamuksellista käsittelyä ilmoittaja pyytää todennettavissa olevien syiden perusteella direktiivin 2001/18/EY 25 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 178/2002 39–39 e artiklan nojalla; p) asiakirja-aineiston vakiomuotoinen tiivistelmä. 2. Ilmoittajan on liitettävä tähän ilmoitukseen tiedot tai tulokset saman ryhmän 2 NGT-kasvin tai saman ryhmän 2 NGT-kasvien yhdistelmän levittämisestä, josta ilmoittaja on aiemmin tehnyt ilmoituksen tai jonka se ilmoittaa nyt ja/tai jonka se on aiemmin toteuttanut tai toteuttaa nyt unionin alueella tai unionin ulkopuolella. 3. Toimivaltainen viranomainen, joka laatii direktiivin 2001/18/EY 14 artiklassa tarkoitetun arviointikertomuksen, tutkii, onko ilmoitus 1 ja 2 kohdan mukainen. 15 artikla Seurantaa koskevat erityissäännökset Direktiivin 2001/18/EY 19 artiklassa tarkoitetussa kirjallisessa luvassa on joko täsmennettävä 19 artiklan 3 kohdan f alakohdassa kuvatut seurantavaatimukset tai mainittava, että seurantaa ei edellytetä. Direktiivin 2001/18/EY 17 artiklan 2 kohdan b alakohtaa ei sovelleta, jos luvassa ei edellytetä seurantaa. 16 artikla 23 artiklan mukaiset merkinnät Direktiivin 2001/18/EY 19 artiklan 3 kohdan lisäksi kirjallisessa luvassa on täsmennettävä tämän asetuksen 23 artiklan mukaiset merkinnät. [tark. 56] 17 artikla Luvan voimassaoloaika uusimisen jälkeen 1. Direktiivin 2001/18/EY C osan mukaisesti myönnetty lupa on direktiivin 2001/18/EY 17 artiklan mukaisen ensimmäisen uusimisen jälkeen voimassa rajoittamattoman ajan, jollei 17 artiklan 6 tai 8 kohdassa tarkoitetussa päätöksessä säädetä, että uusiminen on voimassa rajoitetun ajan perustelluista syistä, jotka pohjautuvat tämän asetuksen mukaisesti suoritetun riskinarvioinnin tuloksiin ja käytöstä saatuihin kokemuksiin, mukaan lukien seurannan tulokset, jos luvassa niin määrätään. 2. Direktiivin 2001/18/EY 17 artiklan 6 ja 8 kohdan viimeistä virkettä ei sovelleta. 2 a. Jos seurantatulokset osoittavat, että terveydelle tai ympäristölle aiheutuu riski tai jos uudet tieteelliset tiedot tukevat tätä olettamusta, toimivaltainen viranomainen voi peruuttaa päätöksensä. Peruuttamispäätös on lähetettävä kirjattuna kirjeenä päätöksen saajalle, jolla on 15 päivää aikaa esittää huomautuksensa. Tällöin NGT-kasvin tai -tuotteen kaupan pitäminen on kiellettyä kirjatun kirjeen vastaanottamispäivää seuraavasta päivästä alkaen. [tark. 268] 3 JAKSO Elintarvike- tai rehukäyttöön tarkoitettujen ryhmän 2 NGT-kasvien ja ryhmän 2 NGT-elintarvikkeiden ja -rehujen markkinoille saattaminen 18 artikla Soveltamisala Tätä jaksoa sovelletaan a) elintarvike- tai rehukäyttöön tarkoitettuihin ryhmän 2 NGT-kasveihin; b) elintarvikkeisiin, jotka sisältävät ryhmän 2 NGT-kasveja, koostuvat niistä tai on valmistettu niistä tai jotka sisältävät ryhmän 2 NGT-kasveista valmistettuja ainesosia, jäljempänä ’ryhmän 2 NGT-elintarvikkeet’; c) rehuun, joka sisältää ryhmän 2 NGT-kasveja, koostuu niistä tai on valmistettu niistä, jäljempänä ’ryhmän 2 NGT-rehu’. 19 artikla Asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklassa tarkoitettuja lupahakemuksia koskevat erityissäännökset 1. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 artiklan 3 kohdan e alakohdassa ja 17 artiklan 3 kohdan e alakohdassa säädetään, ja rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 178/2002 32 b artiklan mukaisesti mahdollisesti vaadittavia lisätietoja, elintarvike- tai rehukäyttöön tarkoitetun ryhmän 2 NGT-kasvin tai ryhmän 2 NGT-elintarvikkeen tai -rehun hyväksyntää koskevan hakemuksen mukana on oltava jäljennös suoritetuista tutkimuksista, mukaan lukien mahdolliset riippumattomat vertaisarvioidut tutkimukset, ja mahdollinen muu aineisto, jolla osoitetaan, että a) kasvi on NGT-kasvi, mukaan lukien se, että se ei sisällä kasvin kehittämisen aikana mahdollisesti väliaikaisesti lisättyä jalostajien geenipoolin ulkopuolelta peräisin olevaa geneettistä materiaalia, 27 artiklan a alakohdan mukaisesti hyväksytyssä täytäntöönpanosäädöksessä täsmennettyjen tietovaatimusten mukaisesti; b) elintarvike tai rehu täyttää asetuksen (EY) N:o 1829/2003 4 artiklan 1 kohdassa tai 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut vaatimukset elintarvikkeen tai rehun turvallisuusarvioinnin perusteella, joka on tehty tämän asetuksen liitteessä II olevassa 1 ja 3 osassa vahvistettujen periaatteiden ja kriteerien sekä 27 artiklan c alakohdan mukaisesti hyväksytyn täytäntöönpanosäädöksen mukaisesti. 2. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 artiklan 3 kohdan i alakohdassa ja 17 artiklan 3 kohdan i alakohdassa säädetään, lupahakemukseen on liitettävä NGT-kasvin näytteenottomenetelmät (mukaan lukien viittaukset olemassa oleviin virallisiin tai standardoituihin näytteenottomenetelmiin) sekä havaitsemis-, tunnistamis- ja kvantifiointimenetelmät, ja tarvittaessa NGT-kasvin havaitsemis- ja tunnistamismenetelmät NGT-elintarvikkeissa tai -rehuissa. Analyysimenetelmiä koskevien vaatimusten noudattamista koskevia sääntöjä on mukautettava 27 artiklan e alakohdan mukaisesti hyväksytyssä täytäntöönpanosäädöksessä ja 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa ohjeissa täsmennetyllä tavalla, jos hakija on asianmukaisesti perustellut tai jos asetuksen (EY) N:o 1829/2003 32 artiklassa tarkoitettu Euroopan unionin vertailulaboratorio on 20 artiklan 4 alakohdan mukaisen menettelyn aikana todennut, ettei ole mahdollista esittää analyysimenetelmää havaitsemista, tunnistamista ja kvantifioimista varten. 3. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 artiklan 5 kohdassa ja 17 artiklan 5 kohdassa säädetään, ryhmän 2 NGT-kasvien tai 2 NGT-kasveja sisältävien tai niistä koostuvien elintarvikkeiden tai rehujen osalta hakemukseen on liitettävä myös seuraavat tiedot: a) liitteessä II olevassa 1 ja 2 osassa vahvistettujen periaatteiden ja kriteerien sekä 27 artiklan c alakohdan mukaisesti hyväksytyn täytäntöönpanosäädöksen mukaisesti suoritettu ympäristöriskien arviointi; b) tarpeen mukaan direktiivin 2001/18/EY liitteen VII mukainen ympäristövaikutuksia koskeva seurantasuunnitelma sekä ehdotus seurantasuunnitelman kestosta. Kyseinen aika voi olla eri pituinen kuin luvan voimassaoloaika. Jos hakija katsoo 1 jakson mukaisesti ilmoitetun levittämisen tulosten, ympäristöriskien arvioinnin tulosten, NGT-kasvin ominaisuuksien, sen odotetun käytön ominaispiirteiden ja laajuuden sekä vastaanottavan ympäristön ominaisuuksien perusteella 27 artiklan d alakohdan mukaisesti hyväksytyn täytäntöönpanosäädöksen mukaisesti, että seurantasuunnitelma on tarpeen kyseiselle NGT-kasville, hakija voi ehdottaa, ettei seurantasuunnitelmaa toimiteta. 4. Hakemuksen on sisällettävä myös 23 artiklan mukainen ehdotus merkinnäksi. 20 artikla Elintarviketurvallisuusviranomaisen lausuntoa koskevat erityissäännökset 1. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa ja 18 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään, elintarviketurvallisuusviranomaisen on annettava lausunto tämän asetuksen 19 artiklassa tarkoitetusta lupahakemuksesta kuuden kuukauden kuluessa asianmukaisen hakemuksen vastaanottamisesta. Jos elintarviketurvallisuusviranomainen tai jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, joka suorittaa elintarvikkeen tai rehun ympäristöriskien arvioinnin tai turvallisuusarvioinnin asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 artiklan 3 kohdan b ja c alakohdan ja 18 artiklan 3 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti, katsoo, että lisätiedot ovat tarpeen, elintarviketurvallisuusviranomainen tai kansallinen toimivaltainen viranomainen elintarviketurvallisuusviranomaisen välityksellä pyytää hakijaa toimittamaan kyseiset tiedot asetetussa määräajassa. Tällöin kuuden kuukauden määräaikaa pidennetään kyseisellä lisäajalla. Lisäaika saa kestää yhteensä enintään kuusi kuukautta, paitsi kun se on perusteltua pyydettyjen tietojen luonteen tai poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi. 2. Asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 artiklan 3 kohdassa ja 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen tehtävien lisäksi elintarviketurvallisuusviranomainen tarkistaa, ovatko kaikki hakijan toimittamat tiedot ja asiakirjat tämän asetuksen 19 artiklan mukaisia. 3. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 artiklan 3 kohdan d alakohdassa ja 18 artiklan 3 kohdan d alakohdassa säädetään, elintarviketurvallisuusviranomainen toimittaa asetuksen (EY) N:o 1829/2003 32 artiklassa tarkoitettuun unionin vertailulaboratoriolle tämän asetuksen 19 artiklan 2 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 artiklan 3 kohdan j alakohdassa ja 17 artiklan 3 kohdan j alakohdassa tarkoitetut tiedot. 4. Unionin vertailulaboratorion on testattava ja validoitava hakijan 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti ehdottama havaitsemis-, tunnistamis- ja kvantifiointimenetelmä tai arvioitava, onko. Jos hakijan toimittamien tietojen perusteella on perusteltua soveltaa mukautettuja sääntöjä kyseisessä kohdassa tarkoitettujen havaitsemismenetelmää koskevien vaatimusten noudattamiseksi, unionin vertailulaboratorion on suoritettava omat tutkimuksensa ja analyysinsä väitetyn toteuttamiskelvottomuuden vahvistamiseksi. Tässä tapauksessa unionin vertailulaboratorion päätös on perusteltava ja julkistettava. [tark. 228] 5. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 artiklan 5 kohdan f alakohdassa ja 18 artiklan 5 kohdan f alakohdassa säädetään, elintarvikkeelle tai rehulle myönnettävän luvan hyväksymistä puoltavaan lausuntoon on sisällyttävä myös seuraavat tiedot: a) unionin vertailulaboratorion validoima NGT-kasvin havaitsemismenetelmä, näytteenotto mukaan lukien, ja tarvittaessa tunnistamis- ja kvantifiointimenetelmä sekä NGT-kasvin havaitsemis- ja tunnistamismenetelmä NGT-elintarvikkeessa tai -rehussa sekä perustelut menetelmän mahdolliselle mukauttamiselle 19 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa; b) maininta siitä, mistä sopivaa vertailuaineistoa on saatavissa. 6. Lausunnossa on oltava asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 artiklan 5 kohdan d alakohdassa ja 18 artiklan 5 kohdan d alakohdassa mainittujen tietojen lisäksi myös ehdotus merkinnäksi tämän asetuksen 23 artiklan mukaisesti. 21 artikla Luvan voimassaoloaika uusimisen jälkeen Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1829/2003 11 artiklan 1 kohdassa ja 23 artiklan 1 kohdassa säädetään, lupa on ensimmäisen uusimisen jälkeen voimassa rajoittamattoman ajan, jollei komissio päätä uusia lupaa rajoitetuksi ajaksi perustelluista syistä, jotka pohjautuvat tämän asetuksen mukaisesti suoritetun riskinarvioinnin tuloksiin ja käytöstä saatuihin kokemuksiin, mukaan lukien seurannan tulokset, jos luvassa niin määrätään. Jos seurantatulokset osoittavat, että terveydelle tai ympäristölle aiheutuu riski, tai jos uudet tieteelliset tiedot tukevat tätä olettamusta, toimivaltainen viranomainen voi peruuttaa päätöksensä. Peruuttamispäätös on lähetettävä kirjattuna kirjeenä päätöksen saajalle, jolla on 15 päivää aikaa esittää huomautuksensa. Tällöin NGT-kasvin tai -tuotteen kaupan pitäminen on kiellettyä kirjatun kirjeen vastaanottamispäivää seuraavasta päivästä alkaen. [tark. 270] 4 JAKSO Ryhmän 2 NGT-kasveja ja ryhmän 2 NGT-tuotteita koskevat yhteiset säännökset 22 artikla Kannustimet ryhmän 2 NGT-kasveille ja ryhmän 2 NGT-tuotteille, jotka sisältävät kestävyyden kannalta merkityksellisiä ominaisuuksia 1. Tässä artiklassa säädettyjä kannustimia sovelletaan ryhmän 2 NGT-kasveihin ja ryhmän 2 NGT-tuotteisiin, jos vähintään yksi geneettisen muuntamisen avulla siirrettäväksi aiotuista NGT-kasvin ominaisuuksista sisältyy liitteessä III olevaan 1 osaanasetuksen (EU) .../...(33) 51 artiklan 1 kohtaan eikä sillä ole kyseisessä liitteessä olevassa 2 osassa tarkoitettuja ominaisuuksia. [tark. 57] 2. Asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 tai 17 artiklan, luettuna yhdessä sen 19 artiklan kanssa, mukaisesti toimitettuihin lupahakemuksiin sovelletaan seuraavia kannustimia: a) poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 20 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, elintarviketurvallisuusviranomainen antaa hakemuksesta lausunnon neljän kuukauden kuluessa asianmukaisen hakemuksen vastaanottamisesta, paitsi jos tuotteen monimutkaisuus edellyttää 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun määräajan soveltamista. Määräaikaa voidaan pidentää 20 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetyin edellytyksin; b) jos hakija on pk-yritys, se vapautetaan asetuksen (EY) N:o 1829/2003 32 artiklassa tarkoitettujen unionin vertailulaboratorion ja eurooppalaisen GMO-laboratorioiden verkoston kustannuksiin osallistumisesta. 3. Ennen direktiivin 2001/18/EY 13 artiklan, luettuna yhdessä sen 14 artiklan kanssa, mukaista ilmoitusten toimittamista ja asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 tai 17 artiklan, luettuna yhdessä 19 artiklan kanssa, mukaista lupahakemusten toimittamista sovelletaan asetuksen (EY) N:o 178/2002 32 a artiklan lisäksi seuraavaa hakemuksen toimittamista edeltävää neuvontaa liitteen II mukaista riskinarviointia varten: a) elintarviketurvallisuusviranomaisen henkilöstö antaa mahdollisen hakijan tai ilmoittajan pyynnöstä neuvoja mahdollisista riskihypoteeseista, jotka mahdollinen hakija tai ilmoittaja on yksilöinyt kasvin, tuotteen tai hypoteettisen kasvin tai tuotteen ominaisuuksien perusteella ja joita on arvioitava toimittamalla liitteessä II olevan 2 ja 3 osan mukaiset tiedot. Neuvot eivät kuitenkaan saa kattaa riskihypoteeseja käsittelevien tutkimusten suunnittelua; b) jos mahdollinen hakija tai ilmoittaja on pk-yritys, se voi ilmoittaa elintarviketurvallisuusviranomaiselle, miten se aikoo käsitellä a alakohdassa tarkoitettuja mahdollisia riskihypoteeseja, jotka se on yksilöinyt kasvin, tuotteen tai hypoteettisen kasvin tai tuotteen ominaisuuksien perusteella, mukaan lukien niiden tutkimusten suunnittelu, jotka se aikoo toteuttaa liitteessä II olevassa 2 ja 3 osassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti. Elintarviketurvallisuusviranomainen antaa ilmoitettuja tietoja, myös tutkimusten suunnittelua, koskevia neuvoja. 4. Edellä 3 kohdassa tarkoitettujen hakemuksen toimittamista edeltävien neuvojen on täytettävä seuraavat vaatimukset: a) ne eivät rajoita eivätkä sido hakemusten tai ilmoitusten mahdollista myöhempää arviointia elintarviketurvallisuusviranomaisen muuntogeenisiä organismeja käsittelevässä tiedelautakunnassa. Neuvoja antava elintarviketurvallisuusviranomaisen henkilöstö ei saa osallistua mihinkään valmistelevaan tieteelliseen tai tekniseen toimintaan, joka liittyy suoraan tai epäsuorasti hakemukseen tai ilmoitukseen, jota varten neuvoja on pyydetty; b) kun on kyse mahdollisista direktiivin 2001/18/EY 13 artiklan, luettuna yhdessä sen 14 artiklan kanssa, mukaisista ilmoituksista ja mahdollisista asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 tai 17 artiklan, luettuna yhdessä sen19 artiklan kanssa, mukaisista hakemuksista, jotka koskevat siemeninä tai muuna kasvien lisäysaineistona käytettäväksi tarkoitettua ryhmään 2 kuuluvaa NGT-kasvia, elintarviketurvallisuusviranomainen antaa hakemuksen toimittamista edeltävät neuvot yhdessä tai tiiviissä yhteistyössä sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen kanssa, jolle ilmoitus tai hakemus on tarkoitus toimittaa; c) elintarviketurvallisuusviranomainen julkistaa tiivistelmän hakemuksen tai ilmoituksen toimittamista edeltävistä neuvoista viipymättä, kun hakemus tai ilmoitus on katsottu päteväksi. 38 artiklan 1 a kohtaa sovelletaan soveltuvin osin; d) mahdolliset hakijat tai ilmoittajat, jotka osoittavat olevansa pk-yrityksiä, voivat pyytää 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettua hakemusta edeltävää neuvontaa eri ajankohtina. 5. Kannustimia koskeva pyyntö on toimitettava elintarviketurvallisuusviranomaiselle 3 kohdassa tarkoitettua (hakemuksen toimittamista edeltävää) neuvontaa koskevan pyynnön tai asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 tai 17 artiklassa, luettuna yhdessä 19 artiklan kanssa, tarkoitetun hakemuksen yhteydessä, ja siihen on liitettävä seuraavat tiedot: a) tiedot, jotka ovat tarpeen sen osoittamiseksi, että ryhmän 2 NGT-kasviin geneettisen muuntamisen avulla siirrettäväksi aiotut ominaisuudet täyttävät 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset; b) tarvittaessa tiedot, jotka ovat tarpeen sen osoittamiseksi, että (mahdollinen) hakija tai ilmoittaja on pk-yritys; c) edellä olevan 3 kohdan soveltamiseksi tiedot liitteessä II olevassa 1 osassa luetelluista seikoista, siltä osin kuin se on jo mahdollista, ja muut merkitykselliset tiedot. 6. Tämän artiklan nojalla elintarviketurvallisuusviranomaiselle toimitettaviin tietoihin sovelletaan tarpeen mukaan direktiivin 2001/18/EY 26 artiklaa ja asetuksen (EY) N:o 1829/2003 30 artiklaa. 7. Elintarviketurvallisuusviranomainen vahvistaa 3–6 kohdan täytäntöönpanoa koskevat käytännön järjestelyt. 8. Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä III vahvistettuja NGT-kasvien ominaisuuksien luetteloja niiden mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen ja kyseisten ominaisuuksien kestävyysvaikutuksia koskevaan uuteen näyttöön seuraavin edellytyksin: a) komissio ottaa huomioon 30 artiklan 3 kohdan mukaisen tämän asetuksen vaikutusten seurannan; b) komissio laatii ajantasaisen arvioinnin tieteellisestä kirjallisuudesta, joka koskee niiden ominaisuuksien vaikutuksia ekologiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen, jotka se aikoo lisätä liitteessä III olevaan luetteloon tai poistaa siitä; c) komissio ottaa tarvittaessa huomioon tulokset 14 artiklan h alakohdan tai 19 artiklan 3 kohdan mukaisesti suoritetusta sellaisten NGT-kasvien seurannasta, jotka sisältävät kyseisiä geneettisellä muuntamisella siirrettyjä ominaisuuksia. 23 artikla Hyväksyttyjen ryhmän 2 NGT-tuotteiden merkinnät Direktiivin 2001/18/EY 21 artiklassa, asetuksen (EY) N:o 1829/2003 12, 13, 24 ja 25 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 1830/2003 4 artiklan 6–7 kohdassa tarkoitettujen merkitsemisvaatimusten lisäksi, ja rajoittamatta muun unionin lainsäädännön vaatimusten soveltamista, hyväksyttyjen ryhmän 2 NGT-tuotteiden merkinnöissä voidaan myös mainita geneettisellä muuntamisella siirretyt ominaisuudet, siten kuin tämän asetuksen III luvun 2 tai 3 jakson mukaisessa luvassa on täsmennetty. 24 artikla Toimenpiteet ryhmän 2 NGT-kasvien tahattoman esiintymisen välttämiseksi Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet, jotta vältetään ryhmän 2 NGT-kasvien tahaton esiintyminen tuotteissa, jotka eivät kuulu direktiivin 2001/18/EY tai asetuksen (EY) N:o 1829/2003 soveltamisalaan. 25 artikla Viljely Direktiivin 2001/18/EY 26 b artiklaa ei sovelleta ryhmän 2 NGT-kasveihin. IV LUKU LOPPUSÄÄNNÖKSET 26 artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen 1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset. 2. Siirretään 5 artiklan 3 kohdassa, 6 artiklan 11 a kohdassa ja 22 artiklan 8 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle viideksi vuodeksi [...] päivästä [...]kuuta [...] [tämän asetuksen voimaantulopäivä]. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä. [tark. 59] 3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 5 artiklan 3 kohdassa, 6 artiklan 11 a kohdassa ja 22 artiklan 8 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. [tark. 60] 4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa(34) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. 5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. 6. Edellä olevien 5 artiklan 3 kohdan, 6 artiklan 11 a kohdan ja 22 artiklan 8 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. [tark. 61] 27 artikla Täytäntöönpanosäädökset Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat seuraavia: a) tiedot, jotka ovat tarpeen sen osoittamiseksi, että kasvi on NGT-kasvi; [tark. 62] b) edellä 6 ja 7 artiklassa tarkoitettujen varmentamispyyntöjen valmistelu ja esittäminen; [tark. 63] c) menetelmät ja tietovaatimukset, joita sovelletaan ryhmän 2 NGT-kasvien ympäristöriskien arviointiin ja ryhmän 2 NGT-elintarvikkeiden ja -rehujen turvallisuusarviointeihin, liitteessä II vahvistettujen periaatteiden ja kriteerien mukaisesti; d) edellä olevien 14 ja 19 artiklan soveltaminen, mukaan lukien ilmoituksen tai hakemuksen laatimista ja esittämistä koskevat säännöt; e) edellä 14 artiklan 1 kohdan l alakohdassa ja 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut mukautetut säännöt analyysimenetelmiä koskevien vaatimusten noudattamiseksi. Ennen a–d alakohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten hyväksymistä komissio kuulee elintarviketurvallisuusviranomaista. Täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 28 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. 28 artikla Komiteamenettely 1. Komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 178/2002 58 artiklalla perustettu komitea. 2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa. 3. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. 29 artikla Ohjeet 1. Elintarviketurvallisuusviranomainen julkaisee ennen tämän asetuksen soveltamispäivää yksityiskohtaiset ohjeet, joiden tarkoituksena on auttaa ilmoittajaa tai hakijaa II ja III luvussa tarkoitettujen ilmoitusten ja hakemuksen laatimisessa ja esittämisessä sekä liitteen II täytäntöönpanossa. 2. Asetuksen (EY) N:o 1829/2003 32 artiklan nojalla perustettu muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja käsittelevä Euroopan unionin vertailulaboratorio julkaisee ennen tämän asetuksen soveltamispäivää eurooppalaisen GMO-laboratorioiden verkoston avustuksella yksityiskohtaiset ohjeet, joiden tarkoituksena on auttaa ilmoittajaa tai hakijaa 14 artiklan 1 kohdan l alakohdan ja 19 artiklan 2 kohdan soveltamisessa. 30 artikla Seuranta, raportointi ja arviointi 1. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua siitä, kun ensimmäinen päätös on tehty 6 artiklan 8 tai 10 kohdan tai 7 artiklan 6 kohdan taikka III luvun 2 tai 3 jakson mukaisesti, sen mukaan, mikä ajankohta on aikaisin, ja sen jälkeen joka viides vuosi. 2. Kertomuksessa määritellään ja käsitellään myös tämän asetuksen soveltamisen yhteydessä mahdollisesti esiin tulleita luonnon monimuotoisuutta, ympäristön, ihmisten ja eläinten terveyttä ja maatalouskäytäntöjen muutoksia koskevia sekä sosioekonomisia eettisiä kysymyksiä. [tark. 64] 3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua raportointia varten komissio laatii jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia direktiivin 2001/18/EY ja asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti kuultuaan indikaattoreihin perustuvan yksityiskohtaisen ohjelman tämän asetuksen vaikutusten, mukaan lukien aiotut ja tahattomat vaikutukset sekä systeemiset vaikutukset ympäristöön, luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin, seuraamiseksi viimeistään [...] päivänä [...]kuuta [...] [24 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta]. Siinä täsmennetään, mitä toimia komissio ja jäsenvaltiot toteuttavat tietojen ja muun näytön keräämistä ja analysointia varten. [tark. 65] 4. Komissio tekee aikaisintaan kahden vuoden kuluttua 1 kohdassa tarkoitetun ensimmäisen kertomuksen julkaisemisesta arvioinnin tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja sen vaikutuksista ihmisten ja eläinten terveyteen, ympäristöön, kuluttajille annettaviin tietoihin, sisämarkkinoiden toimintaan sekä taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. 5. Komissio esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle kertomuksen 4 kohdassa tarkoitetun arvioinnin keskeisistä tuloksista. 5 a. Komissio antaa viimeistään kesäkuussa 2025 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle kertomuksen patenttien roolista ja vaikutuksesta jalostajien ja viljelijöiden mahdollisuuteen saada monipuolista kasvien lisäysaineistoa sekä innovaatioihin ja erityisesti pk-yritysten mahdollisuuksiin. Kertomuksessa arvioidaan, tarvitaanko tämän asetuksen 4 a ja 33 a artiklassa säädettyjen säännösten lisäksi muita säännöksiä. Kertomukseen on liitettävä lainsäädäntöehdotus tarvittavien lisämukautusten käsittelemiseksi teollis- ja tekijänoikeuksia koskevassa kehyksessä, jos se on tarpeen kasvien jalostajien ja viljelijöiden kasvinlisäysaineiston saatavuuden, siementen monimuotoisuuden ja kohtuullisten hintojen varmistamiseksi. [tark. 66] 5 b. Komissio laatii vuoteen 2024 mennessä Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle kertomuksen, jossa arvioidaan tämän lainsäädännön soveltamisalaan kuulumattomien muiden alojen, kuten mikro-organismien, erityispiirteitä ja tarpeita ja joka sisältää ehdotuksen lisätoimiksi. [tark. 67] 5 c. Komissio arvioi joka neljäs vuosi liitteessä I vahvistetut vastaavuuskriteerit ja saattaa ne tarvittaessa ajan tasalle 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla delegoidulla säädöksellä. [tark. 68] 31 artikla Muussa unionin lainsäädännössä olevat viittaukset Ryhmän 2 NGT-kasvien osalta unionin muussa lainsäädännössä olevia viittauksia direktiivin 2001/18/EY liitteeseen II tai liitteeseen III pidetään viittauksina tämän asetuksen liitteessä II oleviin 1 ja 2 osaan. 32 artikla Hallinnollinen uudelleentarkastelu Komissio voi ottaa tarkasteltavakseen elintarviketurvallisuusviranomaisen päätökset tai sille tämän asetuksen nojalla kuuluvien valtuuksien nojalla kuuluvan toimimisvelvollisuuden laiminlyönnit joko omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion taikka niiden henkilöiden pyynnöstä, joita asia välittömästi ja henkilökohtaisesti koskee. Tätä tarkoittava pyyntö on toimitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa päivästä, jona kyseinen toimi tai laiminlyönti tuli asianosaisen tietoon. Komissio valmistelee päätösluonnoksen kahden kuukauden kuluessa ja vaatii tarvittaessa elintarviketurvallisuusviranomaista peruuttamaan päätöksensä tai korjaamaan laiminlyöntinsä. 33 artikla Asetuksen (EU) 2017/625 muuttaminen Muutetaan asetuksen (EU) 2017/625 23 artikla seuraavasti: 1) Korvataan 2 kohdan a alakohdan ii alakohta seuraavasti:" ”ii) elintarvikkeiden ja rehun tuotannossa käytettävien muuntogeenisten organismien viljely ja direktiivin 2001/18/EY 13 artiklan 2 kohdan e alakohdassa, asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 artiklan 5 kohdan b alakohdassa ja 17 artiklan 5 kohdan b alakohdassa sekä asetuksen [viittaus tähän asetukseen] 14 artiklan 1 kohdan h alakohdassa ja 19 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetun seurantasuunnitelman asianmukainen soveltaminen;;” "2) Korvataan 3 kohdan b alakohta seuraavasti:" ”b) elintarvikkeiden ja rehun tuotannossa käytettävien muuntogeenisten organismien viljely ja direktiivin 2001/18/EY 13 artiklan 2 kohdan e alakohdassa, asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 artiklan 5 kohdan b alakohdassa ja 17 artiklan 5 kohdan b alakohdassa sekä asetuksen [viittaus tähän asetukseen] 14 artiklan 1 kohdan h alakohdassa ja 19 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetun seurantasuunnitelman asianmukainen soveltaminen;.” "33a artikla Direktiivin 98/44/EY muuttaminen(35) 1) muutetaan bioteknologian keksintöjen oikeudellisesta suojasta annetun direktiivin 98/44/EY 4 artikla seuraavasti: a) lisätään 1 kohtaan alakohdat seuraavasti:"
b) lisätään 4 kohta seuraavasti:" ”4. Edellä olevat 2 ja 3 kohta eivät rajoita 1 kohdassa tarkoitettuja poikkeuksia patentoitavuuteen.” "2) Lisätään 8 artiklaan kohta seuraavasti:" ”3. Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, patentin antama suoja biologiselle materiaalille, jolla on keksinnön tuloksena tiettyjä piirteitä, ei käsitä sellaista biologista materiaalia, jolla on samat piirteet ja joka on saatu patentoidusta biologisesta materiaalista riippumatta ja olennaisesti biologisissa prosesseissa, eikä sellaista biologista materiaalia, joka on saatu tällaisista materiaaleista lisäämällä tai monistamalla.” "3) Lisätään 9 artiklaan kohdat seuraavasti:" ”2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, patentoitavassa teknisessä prosessissa saatua geneettistä tietoa sisältävä tai siitä koostuva kasvituote ei ole patentoitavissa, jos se ei ole erotettavissa saman olennaisesti biologisessa prosessissa saadun geneettisen tiedon sisältävistä tai siitä koostuvista kasvituotteista. 3. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, patentin antama suoja geneettistä tietoa sisältävälle tai siitä koostuvalle tuotteelle ei käsitä sellaista kasvimateriaalia, johon tuote on yhdistetty ja johon geneettinen tieto sisältyy ja jossa se toimii, mutta joka ei eroa olennaisesti biologisessa prosessissa saadusta tai saatavasta kasvimateriaalista. 4. Patentin antama suoja tekniselle prosessille, joka mahdollistaa geneettistä tietoa sisältävän tai siitä koostuvan tuotteen valmistamisen, ei käsitä sellaista kasvimateriaalia, johon tuote on yhdistetty ja johon geneettinen tieto sisältyy ja jossa se toimii, mutta joka ei eroa olennaisesti biologisessa prosessissa saadusta tai saatavasta kasvimateriaalista.” [tark. 69, 291cp1, 230/rev1 ja 291cp3] "34 artikla Voimaantulo ja soveltaminen 1. Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. 2. Sitä sovelletaan [...] päivästä [...]kuuta [...] [24 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä]. Asetuksen 4 a ja 33 a artiklaa sovelletaan voimaantulopäivästä. [tark. 70] Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty … Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta Puhemies Puheenjohtaja LIITE I NGT-kasvien ja tavanomaisten kasvien vastaavuuden kriteerit NGT-kasvin katsotaan vastaavan tavanomaisia kasveja, jos se eroaa vastaanottaja-/emokasvista enintään 20 geneettisen muunnoksen osalta, jotka ovat 1–5seuraavat 1 ja 1 a kohdassa tarkoitetun kaltaisia, missä tahansa DNA-sekvenssissä, ja sekvenssi on samankaltainen kuin kohdealue, joka voidaan ennustaa bioinformatiikan menetelmillä.tarkoitetut edellytykset täyttyvät: [tark. 71] 1) seuraavien toisiinsa yhdistettävissä olevien geneettisten muunnosten määrä on kolme proteiinia koodaavaa sekvenssiä kohti ottaen huomioon, että mutaatiot introneissa ja säätelysekvensseissä jätetään tämän rajan ulkopuolelle: a) enintään 20 nukleotidin korvaaminen tai lisääminen; b) nukleotidien poistaminen lukumäärästä riippumatta; [tark. 72] 1 a) seuraavat toisiinsa yhdistettävissä olevat geneettiset muunnokset eivät luo kimeeristä proteiinia, jota ei esiinny jalostukseen tarkoitettuun geenipooliin kuuluvissa lajeissa tai joka ei katkaise endogeenistä geeniä: a) jalostukseen tarkoitetussa geenipoolissa olevien yhtenäisten DNA-sekvenssien lisääminen; b) endogeenisten DNA-sekvenssien korvaaminen jalostukseen tarkoitetussa geenipoolissa olevilla yhtenäisillä DNA-sekvensseillä; c) jalostukseen tarkoitetussa geenipoolissa olevien yhtenäisten DNA-sekvenssien inversio tai translokaatio. [tark. 73] 2) nukleotidien poistaminen lukumäärästä riippumatta; [tark. 74] 3) edellyttäen, että geneettinen muuntaminen ei katkaise endogeenista geeniä: a) jalostajan geenipoolissa olevan yhtenäisen DNA-sekvenssin kohdennettu lisääminen; b) endogeenisen DNA-sekvenssin kohdennettu korvaaminen jalostajan geenipoolissa olevalla yhtenäisellä DNA-sekvenssillä; [tark. 75] 4) nukleotidisekvenssin kohdennettu inversio nukleotidien lukumäärästä riippumatta; [tark. 76] 5) mikä tahansa muu kohdennettu muunnos koosta riippumatta edellyttäen, että tuloksena olevat DNA-sekvenssit esiintyvät jo jalostajan geenipooliin kuuluvassa lajissa (mahdollisesti 1 ja/tai 2 kohdan mukaisesti hyväksytyin muunnoksin). [tark. 77] LIITE II Ryhmän 2 NGT-kasvien ja ryhmän 2 NGT-elintarvikkeiden ja -rehujen riskinarviointi Tämän liitteen 1 osassa kuvataan yleiset periaatteet, joita on noudatettava 13 artiklan c ja d alakohdassa, 14 artiklan 1 kohdan e alakohdassa ja 19 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa ryhmän 2 NGT-kasvien ympäristöriskien arvioinnissa ja 19 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa ryhmän 2 NGT-elintarvikkeiden ja -rehujen turvallisuusarvioinnissa. 2 osassa kuvataan ryhmän 2 NGT-kasvien ympäristöriskien arviointia varten tarvittavat tiedot ja 3 osassa kuvataan ryhmän 2 NGT-elintarvikkeiden ja -rehujen turvallisuusarviointia varten tarvittavat tiedot. 1 osa – Yleiset periaatteet ja tiedot Ympäristöriskien arviointi on suoritettava direktiivin 2001/18/EY liitteessä II vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Ryhmän 2 NGT-kasvien ympäristöriskien arviointia varten tarvittavien direktiivin 2001/18/EY liitteessä III vahvistettujen tietojen ja ryhmän 2 NGT-elintarvikkeiden ja -rehujen turvallisuuden arviointia varten tarvittavien tietojen laatu ja määrä on mukautettava niiden riskiprofiiliin. Huomioon otettavia tekijöitä ovat muun muassa seuraavat: a) NGT-kasvin ominaisuudet, erityisesti lisätyt ominaisuudet, muunnetun tai lisätyn genomisekvenssin (muunnettujen tai lisättyjen genomisekvenssien) toiminta ja sellaisten geenien toiminta, jota cisgeenin tai sen osien lisääminen häiritsee; a a) vastaanottajakasvin ominaisuudet, kuten allergeenisuus, mahdollinen geenivirta, rikkakasvipotentiaali ja ekologinen tehtävä; [tark. 78] b) aiempi kokemus samankaltaisten kasvien tai niistä saatavien tuotteiden kulutuksesta; c) aiempi kokemus samojen kasvilajien tai sellaisten kasvilajien viljelystä, jotka ilmentävät vastaavanlaisia ominaisuuksia tai joiden vastaavanlaisia genomisekvenssejä on muutettu, lisätty tai katkaistu; d) levittämisen laajuus ja olosuhteet; e) NGT-kasvin aiotut käyttöolosuhteet. Ryhmän 2 NGT-kasvien ympäristöriskien arviointi ja ryhmän 2 NGT-elintarvikkeiden ja -rehujen riskinarviointi koostuvat seuraavista: a) vaarojen tunnistaminen ja luonnehdinta; b) altistumisen arviointi; c) riskinluonnehdinta. Seuraavat tiedot on aina esitettävä: a) vaarojen tunnistaminen ja luonnehdinta i) vastaanottaja- tai tarvittaessa emokasveihin liittyvät tiedot; ii) molekyylibiologinen luonnehdinta. Tiedot on toimitettava keräämällä jo saatavilla olevia tietoja tieteellisestä kirjallisuudesta tai muista lähteistä tai tuottamalla tarvittaessa tieteellistä tietoa suorittamalla asianmukaisia kokeellisia tai bioinformatiivisia tutkimuksia. b) altistumisen arviointi Jokaisen tunnistetun mahdollisen haitallisen vaikutuksen todennäköisyydestä on annettava tiedot. Näitä arvioitaessa on tarvittaessa otettava huomioon vastaanottavan ympäristön (vastaanottavien ympäristöjen) ominaisuudet, tarkoitettu toiminto, ravitsemuksellinen merkitys, elintarvikkeen ja rehun odotettavissa olevan käytön taso EU:ssa sekä luvan soveltamisala. c) riskin luonnehdinta Hakijan on perustettava NGT-kasvien sekä -elintarvikkeiden ja -rehujen riskinluonnehdintansa vaarojen tunnistamisesta, vaarojen luonnehdinnasta ja altistumisen arvioinnista saatuihin tietoihin. Riski on luonnehdittava yhdistämällä kunkin mahdollisen haitallisen vaikutuksen suuruus ja haitallisen vaikutuksen ilmenemisen todennäköisyys, jotta riskistä voidaan esittää kvantitatiivinen tai semikvantitatiivinen arvio. Tarvittaessa on kuvailtava kuhunkin tunnistettuun riskiin liittyvä epävarmuus. Edellä 2 ja 3 osassa täsmennettyjä vaarojen tunnistamista ja luonnehdintaa koskevia tietoja vaaditaan vain, jos ryhmän 2 NGT-kasvin tai ryhmän 2 NGT-elintarvikkeiden tai -rehujen erityisominaisuudet ja käyttötarkoitus antavat aihetta todennäköiseen riskihypoteesiin, jota voidaan arvioida määriteltyjen tietojen avulla. 2 osa – Vaarojen tunnistamista ja luonnehdintaa koskevat tiedot, jotka tarvitaan ryhmän 2 NGT-kasvien ympäristöriskien arviointia varten 1) Agronomisten, fenotyyppisten ja koostumusta koskevien ominaisuuksien analyysi 2) Pysyvyys ja invasiivisuus 3) Mahdollinen geenin siirtyminen 4) NGT-kasvin vuorovaikutus kohdeorganismien kanssa 5) NGT-kasvin vuorovaikutus muiden kuin kohdeorganismien kanssa 6) Erityisten viljely-, hoito- ja korjuutekniikkojen vaikutukset 6 a) Vaikutukset luonnonmukaiseen viljelyyn [tark. 79] 7) Vaikutukset biogeokemiallisiin prosesseihin 8) Vaikutukset ihmisten ja eläinten terveyteen 8 a) Vaikutukset luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja säilyttämiseen [tark. 80] 3 osa – Vaarojen tunnistamista ja luonnehdintaa koskevat tiedot, jotka tarvitaan ryhmän 2 NGT-elintarvikkeiden ja -rehujen turvallisuusarviointia varten 1) Agronomisten, fenotyyppisten ja koostumusta koskevien ominaisuuksien analyysi 2) Toksikologia 3) Allergeenisuus 4) Ravitsemuksellinen arviointi LIITE III 6 ja 22 artiklassa tarkoitetut ominaisuudet [tark. 81] 1 osa Ominaisuudet, jotka oikeuttavat 22 artiklassa tarkoitettuihin kannustimiin: 1) satoisuus, mukaan lukien satovarmuus ja satoisuus vähän tuotantopanoksia sisältävissä olosuhteissa edellyttäen, että nämä ominaisuudet vaikuttavat myös tässä liitteessä olevaan 2, 3 tai 4 kohtaan; [tark. 82] 2) bioottisen stressin sietokyky/vastustuskyky, mukaan lukien sukkulamatojen, sienten, bakteerien, virusten tai muiden tuhoojien aiheuttamat kasvitaudit; 3) abioottisen stressin sietokyky/vastustuskyky, mukaan lukien ilmastonmuutoksen aiheuttama tai pahentama stressi; 4) resurssien, kuten veden ja ravinteiden, tehokkaampi käyttö; 5) ominaisuudet, jotka parantavat kestävyyttä varastoinnin, prosessoinnin ja jakelun aikana; 6) laadun tai ravitsemuksellisten ominaisuuksien parantuminen; 7) ulkopuolisten tuotantopanosten, kuten kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden, vähentynyt tarve, jos se ei ole ristiriidassa liitteessä III olevan 2 osan kanssa. [tark. 83] 2 osa Ominaisuudet, jotka estävät 22 artiklassa tarkoitettujen kannustimien soveltamisen: rikkakasvien torjunta-aineiden kestävyys.
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteet, kriisinratkaisuedellytykset ja kriisinratkaisutoimien rahoitus (SRMR3) |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2023)0226), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9‑0139/2023), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 5. heinäkuuta 2023 antaman lausunnon(1), – ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 13. heinäkuuta 2023 antaman lausunnon(2), – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, – ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0155/2024), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/… antamiseksi asetuksen (EU) N:o 806/2014 muuttamisesta varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteiden, kriisinratkaisuedellytysten ja kriisinratkaisutoimien rahoituksen osalta(3)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan, ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon(4), ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(5), noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä, sekä katsovat seuraavaa: (1) Luottolaitoksia ja sijoituspalveluyrityksiä, jäljempänä ’laitokset’, koskeva unionin kriisinratkaisukehys luotiin vuosien 2008–2009 maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkeen ja finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän kansainvälisesti hyväksymien finanssilaitosten kriisinratkaisujärjestelmien avaintekijöiden(6) mukaisesti. Unionin kriisinratkaisukehys koostuu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä 2014/59/EU(7) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EU) N:o 806/2014(8). Molempia säädöksiä sovelletaan unioniin sijoittautuneisiin laitoksiin ja kyseisen direktiivin tai kyseisen asetuksen soveltamisalaankuuluviin muihin yhteisöihin, jäljempänä ’yhteisöt’. Unionin kriisinratkaisukehyksen tavoitteena on laitosten ja yhteisöjen kaatumisten asianmukainen hoitaminen säilyttämällä laitosten ja yhteisöjen kriittiset toiminnot ja välttämällä rahoitusvakauteen kohdistuvia uhkia sekä suojaamalla samalla tallettajia ja julkisia varoja. Lisäksi unionin kriisinratkaisukehyksellä pyritään edistämään pankkialan sisämarkkinoiden kehitystä luomalla yhdenmukaistettu järjestelmä rajatylittävien kriisien käsittelemiseksi koordinoidusti ja välttämällä tasapuolisiin toimintaedellytyksiin liittyvät ongelmat. (1 a) Pankkiunioni perustuu tällä hetkellä vain kahteen sen kolmesta pilarista eli yhteiseen valvontamekanismiin ja yhteiseen kriisinratkaisumekanismiin. Näin ollen pankkiunioni ei ole vielä valmis, koska sen kolmas pilari eli eurooppalainen talletussuojajärjestelmä puuttuu. Pankkiunionin valmiiksi saattaminen on olennainen osa talous- ja rahaliittoa ja rahoitusvakautta, erityisesti koska se lieventää riskejä, jotka liittyvät valtioiden ja pankkien välisestä yhteydestä johtuvaan haitalliseen kierteeseen. (2) Unionin kriisinratkaisukehyksen täytäntöönpano on kestänyt jo useita vuosia, mutta joitakin näistä tavoitteista kehys, sellaisena kuin sitä tällä hetkellä sovelletaan, ei täytä suunnitellulla tavalla. Vaikka laitokset ja yhteisöt ovat edistyneet merkittävästi kohti purkamis- ja uudelleenjärjestämismahdollisuuksia ja osoittaneet siihen merkittäviä resursseja, erityisesti vahvistamalla tappionkattamiskykyä ja pääomapohjan vahvistamiskykyä ja kartuttamalla kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyjä, unionin kriisinratkaisukehystä käytetään vain harvoin. Sen sijaan tiettyjen pienempien ja keskisuurten laitosten ja yhteisöjen kaatumisiin puututaan useimmiten epäyhtenäisillä kansallisilla toimenpiteillä. Toimialan rahoittamien turvaverkkojen, mukaan lukien kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyt, sijaan käytetään valitettavasti edelleen veronmaksajien rahoja. Tämä tilanne vaikuttaa johtuvan kannustinten riittämättömyydestä. Tämä kannustinten riittämättömyys on seurausta unionin kriisinratkaisukehyksen ja kansallisten sääntöjen keskinäisestä vuorovaikutuksesta, jossa yleisen edun arviointiin liittyvää laajaa harkintavaltaa ei aina käytetä tavalla, joka vastaa sitä, miten unionin kriisinratkaisukehystä on ollut tarkoitus soveltaa. Unionin kriisinratkaisukehystä on käytetty vain vähän myös siksi, että talletusrahoitteisten laitosten tallettajat saattavat joutua kantamaan tappioita sen varmistamiseksi, että kyseiset laitokset voivat saada ulkopuolista rahoitusta kriisinratkaisussa erityisesti, kun muita alentamiskelpoisia velkoja ei ole. Lisäksi se, että säännöt, jotka koskevat rahoituksen saatavuutta kriisinratkaisun ulkopuolella, eivät ole yhtä tiukkoja kuin kriisinratkaisun yhteydessä, on estänyt unionin kriisinratkaisukehyksen soveltamista ja suosinut muita ratkaisuja, jotka usein edellyttävät veronmaksajien rahojen käyttöä laitoksen tai yhteisön omien varojen tai toimialan rahoittamien turvaverkkojen sijasta. Tämä tilanne puolestaan aiheuttaa hajanaisuusriskejä, riskejä siitä, että laitosten ja yhteisöjen kaatumisten hallinnassa ei saavuteta optimaalisia tuloksia, erityisesti pienempien ja keskisuurten laitosten ja yhteisöjen tapauksessa, sekä käyttämättömistä rahoitusvaroista johtuvia vaihtoehtoiskustannuksia. Sen vuoksi on tarpeen varmistaa unionin kriisinratkaisukehyksen tuloksellisempi ja johdonmukaisempi soveltaminen ja varmistaa, että sitä voidaan soveltaa ▌, kun se on yleisen edun mukaista, myös pienempiin ja keskisuuriin ▌laitoksiin ▌. (3) Asetuksen (EU) N:o 806/2014 4 artiklan mukaan jäsenvaltioita, jotka ovat aloittaneet tiiviin yhteistyön Euroopan keskuspankin (EKP) ja asianomaisten kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välillä, pidetään kyseisessä asetuksessa tarkoitettuina osallistuvina jäsenvaltioina. Asetuksessa (EU) N:o 806/2014 ei kuitenkaan ole tietoa menettelystä, jolla kriisinratkaisuun liittyviä tehtäviä koskevan tiiviin yhteistyön aloittamiseen valmistaudutaan. Sen vuoksi on aiheellista säätää näistä yksityiskohdista. (4) Kriisinratkaisun suunnittelutyön intensiteetti ja yksityiskohtaisuus sellaisten tytäryritysten osalta, joita ei ole määritetty kriisinratkaisun kohteena oleviksi yhteisöiksi, vaihtelee asianomaisten laitosten ja yhteisöjen koon ja riskiprofiilin, kriittisten toimintojen olemassaolon ja konsernin kriisinratkaisustrategian mukaan. Yhteisen kriisinratkaisuneuvoston, jäljempänä ’kriisinratkaisuneuvosto’, olisi sen vuoksi voitava ottaa nämä tekijät huomioon määrittäessään tällaisten tytäryritysten osalta toteutettavia toimenpiteitä ja noudattaa tarvittaessa yksinkertaistettua lähestymistapaa. (5) Laitos tai yhteisö, jota ollaan likvidoimassa kansallisen lainsäädännön mukaisesti sen jälkeen, kun on määritetty, että laitos tai yhteisö on lähellä kaatumista tai todennäköisesti kaatuu, ja kun kriisinratkaisuneuvosto on todennut, että sen kriisinratkaisu ei ole yleisen edun mukaista, poistuu lopulta markkinoilta. Tämä tarkoittaa, että suunnitelmaa toimista, joihin on ryhdyttävä kaatumisen sattuessa, ei tarvita riippumatta siitä, onko toimivaltainen viranomainen jo peruuttanut kyseisen laitoksen tai yhteisön toimiluvan. Sama koskee kriisinratkaisun kohteena olevaa jäljelle jäävää laitosta sen jälkeen, kun varat, oikeudet ja velat on siirretty siirtostrategian yhteydessä. Sen vuoksi on aiheellista täsmentää, että näissä tilanteissa ei tarvitse hyväksyä kriisinratkaisusuunnitelmia. (6) Kriisinratkaisuneuvosto voi tällä hetkellä kieltää tietyt voitonjaot ja muut jaot, jos laitos tai yhteisö ei täytä yhteenlaskettua puskurivaatimusta, kun se otetaan huomioon omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen lisäksi. Jotta voidaan kuitenkin varmistaa oikeusvarmuus ja yhdenmukaisuus kriisinratkaisuneuvoston tekemiä päätöksiä koskevien nykyisten täytäntöönpanomenettelyjen kanssa, on tarpeen määritellä selkeämmin jaon kieltämiseen osallistuvien viranomaisten tehtävät. Sen vuoksi on aiheellista säätää, että kriisinratkaisuneuvoston olisi osoitettava tällaisen jaon kieltämistä koskeva ohje kansalliselle kriisinratkaisuviranomaiselle, jonka olisi pantava kriisinratkaisuneuvoston päätös täytäntöön. Lisäksi tietyissä tilanteissa omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskeva vähimmäisvaatimus, jota laitoksen tai yhteisön on noudatettava, saatetaan laskea eri perusteella kuin laitoksen tai yhteisön yhteenlaskettu puskurivaatimus. Tämä tilanne aiheuttaa epävarmuutta edellytyksistä, joiden täyttyessä kriisinratkaisuneuvosto voi käyttää valtuuksiaan kieltää voitonjaot ja muut jaot, ja edellytyksistä, joita sovelletaan omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevaan vähimmäisvaatimukseen liittyvän jakokelpoisen enimmäismäärän laskentaan. Sen vuoksi olisi säädettävä, että tällaisissa tapauksissa kriisinratkaisuneuvoston olisi ohjeistettava kansallisia kriisinratkaisuviranomaisia kieltämään tietyt voitonjaot ja muut jaot komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/1118(9) soveltamisesta johtuvan yhteenlaskettua puskurivaatimusta koskevan arvion perusteella. Läpinäkyvyyden ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi kriisinratkaisuneuvoston olisi ilmoitettava arvioitu yhteenlaskettu puskurivaatimus laitokselle tai yhteisölle, jonka olisi tämän jälkeen julkistettava se. (7) Direktiivissä 2014/59/EU ja asetuksessa (EU) N:o 575/2013 säädetään kriisinratkaisuviranomaisten valtuuksista, joista osaa ei ole sisällytetty asetukseen (EU) N:o 806/2014. Tämä voi aiheuttaa yhteisessä kriisinratkaisumekanismissa epävarmuutta siitä, kenen olisi käytettävä näitä valtuuksia ja missä olosuhteissa. Sen vuoksi on tarpeen täsmentää, miten kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten olisi käytettävä tiettyjä ainoastaan direktiivissä 2014/59/EU säädettyjä valtuuksia sellaisten yhteisöjen ja konsernien osalta, jotka kuuluvat suoraan kriisinratkaisuneuvoston vastuulle. Tällaisissa tapauksissa kriisinratkaisuneuvoston olisi voitava tarvittaessa ohjeistaa kansallisia kriisinratkaisuviranomaisia käyttämään näitä valtuuksia. Sen olisi esimerkiksi voitava ohjeistaa kansallisia kriisinratkaisuviranomaisia vaatimaan laitosta tai yhteisöä pitämään yksityiskohtaisesti kirjaa rahoitussopimuksista, joissa laitos tai yhteisö on osapuolena, tai käyttämään valtuuksiaan keskeyttää joidenkin taloudellisten velvoitteiden soveltaminen direktiivin 2014/59/EU 33 a artiklan nojalla. Koska Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 575/2013(10), jota sovelletaan myös omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen soveltamisalaan kuuluviin laitoksiin, yhteisöihin ja velkoihin, säädetty hyväksyttävien velkojen vähentämistä koskeva lupa ei edellytä kansallisen lainsäädännön soveltamista, kriisinratkaisuneuvoston olisi voitava suoraan myöntää kyseinen lupa laitokselle tai yhteisölle ilman, että sen tarvitsee ohjeistaa kansallisia kriisinratkaisuviranomaisia käyttämään kyseistä valtuuttaan. (8) Finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän 9 päivänä marraskuuta 2015 julkaisema kansainvälinen kokonaistappionkattamiskykyä (total loss-absorbing capacity, TLAC) koskeva asiakirja, jäljempänä ’TLAC-standardi’, on pantu unionin oikeudessa täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/876(11), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/877(12) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2019/879(13) sellaisten järjestelmän kannalta merkittävien pankkien osalta, joita kutsutaan unionin lainsäädännössä maailmanlaajuisiksi järjestelmän kannalta merkittäviksi laitoksiksi, jäljempänä ’G‑SII‑laitokset’. Asetuksella (EU) 2019/877 ja direktiivillä (EU) 2019/879 on myös muutettu direktiivissä 2014/59/EU ja asetuksessa (EU) N:o 806/2014 vahvistettua omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevaa vähimmäisvaatimusta. On tarpeen yhdenmukaistaa omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevaa vähimmäisvaatimusta koskevat asetuksen (EU) N:o 806/2014 säännökset G-SII-laitosten TLAC-standardin täytäntöönpanon kanssa tiettyjen sellaisten velkojen osalta, joita voitaisiin käyttää täyttämään se osa omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevasta vähimmäisvaatimuksesta, joka olisi katettava omilla varoilla ja muilla etuoikeudeltaan huonommilla veloilla. Erityisesti velat, joilla on sama etuoikeusasema kuin tietyillä ulkopuolelle jätetyillä veloilla, olisi sisällytettävä kriisinratkaisun kohteena olevien yhteisöjen omiin varoihin ja etuoikeusasemaltaan huonompiin hyväksyttäviin instrumentteihin, jos näiden ulkopuolelle jätettyjen velkojen määrä kriisinratkaisun kohteena olevan yhteisön taseessa ei ole enempää kuin 5 prosenttia sen omien varojen ja hyväksyttävien velkojen määrästä ja jos kyseisestä sisällyttämisestä ei aiheudu riskejä, jotka liittyvät periaatteeseen, jonka mukaan velkojat eivät saa jäädä kriisinratkaisussa huonompaan asemaan. (9) Omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen määrittämistä koskevissa säännöissä keskitytään enimmäkseen omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen asianmukaisen tason määrittämiseen olettaen, että velkakirjojen arvon alaskirjaus on ensisijainen kriisinratkaisustrategia. Asetuksessa (EU) N:o 806/2014 annetaan kuitenkin kriisinratkaisuneuvostolle mahdollisuus käyttää muita kriisinratkaisuvälineitä, eli sellaisia kriisinratkaisuvälineitä, jotka perustuvat kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen liiketoiminnan siirtämiseen yksityiselle ostajalle tai omaisuudenhoitoyhtiölle. Sen vuoksi olisi täsmennettävä, että jos kriisinratkaisusuunnitelmassa suunnitellaan liiketoiminnan myyntiä tai omaisuudenhoitoyhtiön käyttöä itsenäisesti tai yhdessä muiden kriisinratkaisuvälineiden kanssa, kriisinratkaisuneuvoston olisi määritettävä kyseisen kriisinratkaisun kohteena olevan yhteisön omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen taso kyseisten kriisinratkaisuvälineiden erityispiirteiden ja näihin välineisiin liittyvien erilaisten tappionkattamista ja pääomapohjan vahvistamista koskevien tarpeiden perusteella. (10) Kriisinratkaisun kohteena olevien yhteisöjen omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen taso on summa, joka saadaan laskemalla yhteen kriisinratkaisussa odotettavissa olevien tappioiden määrä ja se pääomapohjan vahvistamisen määrä, jonka avulla kriisinratkaisun kohteena oleva yhteisö voi edelleen täyttää toimilupansa ehdot ja harjoittaa toimintaansa asianmukaisen ajanjakson ajan. Joihinkin ensisijaisiin kriisinratkaisustrategioihin kuuluvat varojen, oikeuksien ja velkojen siirtäminen vastaanottajalle ▌, erityisesti liiketoiminnan myynti. Näissä tapauksissa pääomapohjan vahvistamisella tavoiteltuja tavoitteita ei ehkä sovelleta samassa määrin kuin strategiassa, jossa velkakirjojen arvon alaskirjauksella pyritään varmistamaan toiminnan jatkaminen (open-bank bail-in), koska kriisinratkaisuneuvoston ei tarvitse varmistaa, että kriisinratkaisun kohteena oleva yhteisö täyttää jälleen omia varojaan koskevat vaatimukset kriisinratkaisutoimen jälkeen. Tappioiden odotetaan kuitenkin tällaisissa tapauksissa olevan suuremmat kuin kriisinratkaisun kohteena olevan yhteisön omia varoja koskevat vaatimukset. Sen vuoksi on aiheellista säätää, että kyseisten kriisinratkaisun kohteena olevien yhteisöjen omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen tasoon sisältyy edelleen pääomapohjan vahvistaminen määrällä, jota mukautetaan oikeassa suhteessa kriisinratkaisustrategiaan. (11) Jos kriisinratkaisustrategiassa suunnitellaan muiden kriisinratkaisuvälineiden kuin yksinomaan velkakirjojen arvon alaskirjauksen käyttöä, asianomaisen yhteisön pääomapohjan vahvistamistarpeet ovat kriisinratkaisun jälkeen yleensä pienemmät kuin toiminnan jatkamistarkoituksessa tehtävän velkakirjojen arvon alaskirjauksen tapauksessa. Omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen mitoittamisessa olisi tällaisessa tapauksessa otettava tämä näkökohta huomioon pääomapohjan vahvistamistarvetta arvioitaessa. Jos kriisinratkaisun kohteena olevien yhteisöjen kriisinratkaisusuunnitelmaan sisältyy liiketoiminnan myynti tai omaisuudenhoitoyhtiön käyttö itsenäisesti tai yhdessä muiden kriisinratkaisuvälineiden kanssa, kriisinratkaisuneuvoston olisi omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen tasoa mukauttaessaan otettava huomioon näiden välineiden ominaispiirteet, kuten yksityiselle ostajalle tai omaisuudenhoitoyhtiölle tehtävän siirron odotettu laajuus, siirrettävien instrumenttien tyypit, kyseisten instrumenttien odotettu arvo ja markkinoitavuus sekä ensisijaisen kriisinratkaisustrategian muotoilu, mukaan lukien varojen erottelun täydentävä käyttö. Koska kriisinratkaisuviranomaisen on päätettävä talletussuojajärjestelmän varojen mahdollisesta käytöstä kriisinratkaisussa tapauskohtaisesti ja koska tällaista päätöstä ei voida olettaa varmuudella etukäteen, kriisinratkaisuneuvoston ei tulisi ottaa huomioon talletussuojajärjestelmän mahdollista rahoitusosuutta kriisinratkaisussa, kun se mitoittaa omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen tasoa. Tällä lähestymistavalla vähennetään myös moraalikadon todennäköisyyttä, sillä sen avulla varmistetaan, että yhteisöt eivät oleta etukäteen, että asianomaisen talletussuojajärjestelmän varoja käytetään velkojen ja omien varojen kokonaismäärälle asetetun 8 prosentin tavoitteen saavuttamiseen. ▌ (13) Neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013(14) 4 artiklan mukaan EKP:llä on toimivalta hoitaa varhaiseen väliintuloon liittyviä valvontatehtäviä. On tarpeen vähentää riskejä, jotka johtuvat siitä, että direktiivissä 2014/59/EU säädetyt varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteet on saatettu eri tavoin osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja helpottaa EKP:n mahdollisuuksia soveltaa tuloksellisesti ja johdonmukaisesti valtuuksiaan toteuttaa varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteitä. Varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteet luotiin, jotta toimivaltaiset viranomaiset voisivat korjata laitoksen tai yhteisön rahoitus- ja taloustilanteen heikkenemisen ja mahdollisuuksien mukaan vähentää mahdollisen kriisinratkaisun riskiä ja vaikutuksia. Varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteitä on kuitenkin käytetty harvoin, koska niiden soveltamisen käynnistävistä tekijöistä ei ole varmuutta ja koska ne ovat osittain päällekkäisiä valvontatoimenpiteiden kanssa. Varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteitä koskevat direktiivin 2014/59/EU säännökset olisi sen vuoksi otettava huomioon asetuksessa (EU) N:o 806/2014, jotta varmistetaan, että EKP:llä on käytössään yhtenäinen ja suoraan sovellettavissa oleva oikeudellinen väline, ja näiden varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteiden soveltamisedellytyksiä olisi yksinkertaistettava ja täsmennettävä. Jotta voidaan poistaa epävarmuus ylimmän hallintoelimen erottamisen ja väliaikaisten hallinnonhoitajien nimittämisen edellytyksistä ja ajoituksesta, nämä toimenpiteet olisi nimenomaisesti yksilöitävä varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteiksi, ja niiden soveltamiseen olisi sovellettava samoja käynnistäviä tekijöitä. Samalla olisi edellytettävä, että EKP valitsee asianmukaiset toimenpiteet tietyn tilanteen ratkaisemiseksi suhteellisuusperiaatetta noudattaen. Jotta EKP voisi ottaa huomioon maineriskit tai rahanpesuun tai tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät riskit, sen olisi arvioitava varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteiden soveltamisen edellytyksiä paitsi määrällisten indikaattoreiden, kuten pääoma- tai maksuvalmiusvaatimusten, velkaantuneisuuden, järjestämättömien lainojen taikka riskien keskittymisen, perusteella myös laadullisten käynnistävien tekijöiden perusteella. (14) On tarpeen varmistaa, että kriisinratkaisuneuvosto voi valmistautua laitoksen tai yhteisön mahdolliseen kriisinratkaisuun. EKP:n tai asianomaisen kansallisen toimivaltaisen viranomaisen olisi sen vuoksi ilmoitettava kriisinratkaisuneuvostolle laitoksen tai yhteisön rahoitustilanteen heikkenemisestä riittävän ajoissa, ja kriisinratkaisuneuvostolla olisi oltava tarvittavat valtuudet valmistelevien toimenpiteiden toteuttamiseksi. Jotta kriisinratkaisuneuvosto voisi reagoida mahdollisimman nopeasti laitoksen tai yhteisön tilanteen heikkenemiseen, on tärkeää, että varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteiden aiempi soveltaminen ei olisi edellytyksenä sille, että kriisinratkaisuneuvosto voi ryhtyä laitoksen tai yhteisön markkinointiin liittyviin järjestelyihin tai pyytää tietoja kriisinratkaisusuunnitelman päivittämiseksi ja arvostuksen valmistelemiseksi. EKP:n, kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja kriisinratkaisuneuvoston välistä vuorovaikutusta ja koordinointia on parannettava, jotta voidaan varmistaa johdonmukainen, koordinoitu, tuloksellinen ja oikea-aikainen reagointi laitoksen tai yhteisön rahoitustilanteen heikkenemiseen ja valmistautua asianmukaisesti mahdolliseen kriisinratkaisuun. Heti kun laitos tai yhteisö täyttää varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteiden soveltamisedellytykset, EKP:n, kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja kriisinratkaisuneuvoston olisi lisättävä tiedonvaihtoaan, alustavien tietojen vaihto mukaan lukien, ja seurattava laitoksen tai yhteisön rahoitustilannetta yhdessä. (14 a) Jos kriisinratkaisuneuvosto pyytää tietoja, jotka ovat tarpeen kriisinratkaisusuunnitelmien päivittämiseksi, yhteisön mahdollisen kriisinratkaisun valmistelemiseksi tai arvostuksen suorittamiseksi, EKP:n tai asianomaisten kansallisten toimivaltaisten viranomaisten olisi toimitettava nämä tiedot kriisinratkaisuneuvostolle siltä osin kuin ne ovat niiden saatavilla. Jos asiaankuuluvat tiedot eivät ole jo EKP:n tai asianomaisten kansallisten toimivaltaisten viranomaisten saatavilla, kriisinratkaisuneuvoston ja EKP:n tai asianomaisten kansallisten toimivaltaisten viranomaisten olisi tehtävä yhteistyötä ja koordinoitava toimintaansa näiden tietojen hankkimiseksi. Tällaista yhteistyötä tehdessään kansallisten toimivaltaisten viranomaisten olisi kerättävä tarpeelliset tiedot ottaen suhteellisuusperiaate asianmukaisesti huomioon. (15) On tarpeen varmistaa kriisinratkaisuneuvoston ja EKP:n tai asianomaisen kansallisen toimivaltaisen viranomaisen oikea-aikainen toiminta ja niiden välinen varhainen koordinointi vähemmän merkittävien rajatylittävien konsernien osalta silloin, kun laitos tai yhteisö jatkaa edelleen toimintaansa, mutta on olemassa olennainen riski, että laitos tai yhteisö ei kykene jatkamaan toimintaansa. EKP:n tai asianomaisen kansallisen toimivaltaisen viranomaisen olisi sen vuoksi ilmoitettava tällaisesta riskistä kriisinratkaisuneuvostolle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ilmoituksen olisi sisällettävä EKP:n tai asianomaisen kansallisen toimivaltaisen viranomaisen arvion perustelut ja yleiskatsaus vaihtoehtoisista yksityisen sektorin toimenpiteistä, valvontatoimista tai varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteistä, jotka ovat käytettävissä laitoksen tai yhteisön kaatumisen estämiseksi kohtuullisessa ajassa. Tällainen varhainen ilmoittaminen ei saisi vaikuttaa menettelyihin, joilla määritetään, täyttyvätkö kriisinratkaisuedellytykset. EKP:n tai asianomaisen kansallisen toimivaltaisen viranomaisen kriisinratkaisuneuvostolle aiemmin antama ilmoitus, jonka mukaan on olemassa olennainen riski, että laitos tai yhteisö on lähellä kaatumista tai todennäköisesti kaatuu, ei saisi olla edellytyksenä sille, että myöhemmin voidaan todeta, että laitos tai yhteisö tosiasiallisesti on lähellä kaatumista tai todennäköisesti kaatuu. Jos laitoksen tai yhteisön arvioidaan myöhemmässä vaiheessa kaatuvan tai todennäköisesti kaatuvan eikä kaatumisen estämiseksi kohtuullisessa ajassa ole vaihtoehtoisia ratkaisuja, kriisinratkaisuneuvoston on tehtävä päätös kriisinratkaisutoimen toteuttamisesta. Tällaisessa tapauksessa kriisinratkaisustrategian onnistuneen toteuttamisen kannalta voi olla ratkaisevan tärkeää, että päätös kriisinratkaisutoimen soveltamisesta laitokseen tai yhteisöön tehdään oikeaan aikaan erityisesti siksi, että aikaisempi puuttuminen laitoksen tai yhteisön tilanteeseen voi osaltaan varmistaa riittävän tappionkattamiskyvyn ja likviditeetin kyseisen strategian toteuttamiseksi. Sen vuoksi on aiheellista antaa kriisinratkaisuneuvostolle mahdollisuus arvioida tiiviissä yhteistyössä EKP:n tai asianomaisen kansallisen toimivaltaisen viranomaisen kanssa, mikä on kohtuullinen aika sellaisten vaihtoehtoisten toimenpiteiden toteuttamiseksi, joilla vältetään laitoksen tai yhteisön kaatuminen. Arviointia tehtäessä olisi myös otettava huomioon tarve säilyttää kriisinratkaisuviranomaisen ja asianomaisen yhteisön kyky panna kriisinratkaisustrategia tuloksellisesti täytäntöön, jos tämä on viime kädessä tarpeen, mutta se ei saisi estää vaihtoehtoisten toimenpiteiden toteuttamista. Erityisesti vaihtoehtoisten toimenpiteiden suunnitellun aikataulun olisi oltava sellainen, että se ei vaaranna kriisinratkaisustrategian mahdollisen täytäntöönpanon tuloksellisuutta. Jotta varmistetaan oikea-aikainen lopputulos ja jotta kriisinratkaisuneuvosto voi valmistautua asianmukaisesti laitoksen tai yhteisön mahdolliseen kriisinratkaisuun, kriisinratkaisuneuvoston ja EKP:n tai asianomaisen kansallisen toimivaltaisen viranomaisen olisi tavattava säännöllisesti, ja kriisinratkaisuneuvoston olisi päätettävä tapaamisten tiheydestä tapauksen olosuhteet huomioon ottaen. (16) Vakavaraisuusvaatimusten olennaisten rikkomisten kattamiseksi on tarpeen täsmentää tarkemmin edellytyksiä, joiden täyttyessä voidaan todeta, että emoyritys, holdingyhtiöt mukaan luettuina, on lähellä kaatumista tai todennäköisesti kaatuu. Emoyrityksen rikkoessa näitä vaatimuksia rikkomista olisi pidettävä olennaisena, jos rikkominen on tyypiltään ja laajuudeltaan verrattavissa rikkomiseen, jonka perusteella toimivaltainen viranomainen olisi voinut peruuttaa toimiluvan direktiivin 2013/36/EU 18 artiklan mukaisesti, jos rikkojana olisi ollut luottolaitos. (17) Kriisinratkaisukehystä on potentiaalisesti tarkoitus soveltaa mihin tahansa laitokseen tai yhteisöön sen koosta ja liiketoimintamallista riippumatta, jos yleisen edun arviointi on myönteinen. Tällaisen lopputuloksen varmistamiseksi olisi täsmennettävä kriteerit, joiden täyttyessä lähellä kaatumista olevaan laitokseen tai yhteisöön sovelletaan yleisen edun arviointia. Tässä yhteydessä on tarpeen selventää, että erityisistä olosuhteista riippuen laitoksen tai yhteisön tiettyjä toimintoja voidaan pitää kriittisinä, jos niiden keskeytyminen vaikuttaisi rahoitusvakauteen tai kriittisiin palveluihin alueellisella tasolla, erityisesti jos kriittisten toimintojen korvattavuus määräytyy merkityksellisten maantieteellisten markkinoiden perusteella. (18) Arvioitaessa, onko laitoksen tai yhteisön kriisinratkaisu yleisen edun mukaista, olisi otettava huomioon, että tallettajat ovat paremmin suojattuja, kun talletussuojajärjestelmän varoja käytetään tehokkaammin ja näihin varoihin kohdistuvat tappiot minimoidaan. Näin ollen yleisen edun arvioinnissa olisi katsottava, että tallettajien suojaamista koskeva kriisinratkaisutavoite saavutetaan paremmin kriisinratkaisussa, jos maksukyvyttömyyden valitseminen olisi talletussuojajärjestelmälle kalliimpaa. (19) Arvioitaessa, onko laitoksen tai yhteisön kriisinratkaisu yleisen edun mukaista, olisi myös mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon eroavaisuudet toisaalta toimialan rahoittamien turvaverkkojen (kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyt tai talletussuojajärjestelmät) ja toisaalta jäsenvaltioiden veronmaksajien rahoista myöntämän rahoituksen välillä. Jäsenvaltioiden myöntämässä rahoituksessa on suurempi moraalikadon riski ja vähemmän kannustimia markkinakuriin, ja sitä olisi harkittava ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa. Sen vuoksi kriisinratkaisuneuvoston olisi arvioidessaan tavoitetta minimoida riippuvuus poikkeuksellisesta julkisesta rahoitustuesta pidettävä kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyjen tai talletussuojajärjestelmän kautta tapahtuvaa rahoitusta parempana kuin samansuuruista jäsenvaltioiden talousarviosta myönnettävää rahoitusta. (19 a) Jos kansallisilla maksukyvyttömyys- ja kriisinratkaisukehyksillä saavutetaan kehyksen tavoitteet tehokkaasti ja samassa määrin, etusijalle olisi asetettava vaihtoehto, jolla minimoidaan veronmaksajille ja taloudelle aiheutuva riski. Tällä lähestymistavalla varmistetaan varovainen ja vastuullinen toimintatapa, joka on yhdenmukainen sekä veronmaksajien etujen että laajemman taloudellisen vakauden turvaamista koskevan yleisen tavoitteen kanssa. (19 b) Laitoksille ja yhteisöille olisi myönnettävä veronmaksajien rahoittamaa poikkeuksellista rahoitustukea vain luonteeltaan poikkeuksellisen ja järjestelmään liittyvän vakavan häiriön korjaamiseksi taloudessa, jos lainkaan, koska tällainen tuki aiheuttaa merkittävän rasitteen julkiselle taloudelle ja heikentää tasapuolisia toimintaedellytyksiä sisämarkkinoilla. (20) Sen varmistamiseksi, että kriisinratkaisun tavoitteet saavutetaan mahdollisimman tuloksellisesti, yleisen edun arvioinnin tuloksessa olisi tarkasteltava sitä, saavutettaisiinko kriisinratkaisutavoitteet lähellä kaatumista olevan laitoksen tai yhteisön likvidaatiolla tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä tuloksellisemmin kuin kriisinratkaisulla eikä vain samassa määrin kuin kriisinratkaisulla. (21) Direktiivin 2014/59/EU, asetuksen (EU) N:o 806/2014 ja direktiivin 2014/49/EU täytäntöönpanosta saatujen kokemusten perusteella on tarpeen täsmentää edellytyksiä, joiden täyttyessä voidaan poikkeuksellisesti myöntää luonteeltaan ennalta varautuvia toimenpiteitä, joita voidaan pitää poikkeuksellisena julkisena rahoitustukena. Jotta voidaan minimoida kilpailun vääristymät, jotka johtuvat siitä, että talletussuojajärjestelmät ovat unionissa luonteeltaan erilaisia, tällaisten järjestelmien ennaltaehkäisevien toimenpiteiden yhteydessä toteuttamat direktiivin 2014/49/EU mukaiset interventiot, jotka katsotaan poikkeukselliseksi julkiseksi rahoitustueksi, olisi poikkeuksellisesti sallittava silloin, kun tuensaajana oleva laitos tai yhteisö ei täytä mitään niistä edellytyksistä, joiden täyttyessä se on lähellä kaatumista tai todennäköisesti kaatuu. Olisi varmistettava, että varotoimenpiteitä toteutetaan riittävän ajoissa. Sovellettaessa ennalta varautuvaa pääomapohjan vahvistamista EKP perustaa nykyisin käsityksensä siitä, onko laitos tai yhteisö vakavarainen, seuraavien 12 kuukauden ajalle tehtävään ennakoivaan arvioon siitä, pystyykö laitos tai yhteisö täyttämään asetuksessa (EU) N:o 575/2013 tai asetuksessa (EU) 2019/2033 säädetyt omien varojen vaatimukset ja direktiivissä 2013/36/EU tai direktiivissä (EU) 2019/2034 säädetyn omien varojen lisävaatimuksen. Tästä käytännöstä olisi säädettävä asetuksessa (EU) N:o 806/2014. Lisäksi toimenpiteet, joilla vaatimuksia helpotetaan arvoltaan alentuneiden omaisuuserien osalta, mukaan lukien erilliset varainhoitoyhtiöt tai omaisuuserien takausjärjestelmät, voivat osoittautua tehokkaiksi ja vaikuttaviksi laitosten ja yhteisöjen mahdollisten rahoitusvaikeuksien syihin puuttumisessa ja niiden kaatumisen estämisessä, ja ne voivat sen vuoksi olla asianmukaisia varotoimenpiteitä. Sen vuoksi olisi täsmennettävä, että tällaiset varotoimenpiteet voidaan toteuttaa arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevina toimenpiteinä. (22) Markkinakurin säilyttämiseksi, julkisten varojen suojaamiseksi ja kilpailun vääristymisen välttämiseksi varotoimenpiteitä olisi sovellettava ainoastaan poikkeustapauksissa ja ainoastaan vakaviin markkinoiden häiriötilanteisiin vastaamiseksi tai rahoitusvakauden säilyttämiseksi, erityisesti järjestelmäkriisin sattuessa. Varotoimenpiteitä ei tulisi myöskään käyttää aiheutuneiden tai todennäköisten tappioiden kattamiseen. Luotettavin väline aiheutuneiden tai todennäköisesti aiheutuvien tappioiden määrittämiseksi on EKP:n, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1093/2010(15) perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen), jäljempänä ’EPV’, tai kansallisten toimivaltaisten viranomaisten toteuttama omaisuuserien laadun tarkastelu. EKP:n ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten olisi käytettävä tällaista tarkastelua aiheutuneiden tai todennäköisesti aiheutuvien tappioiden määrittämiseksi, jos tarkastelu voidaan tehdä kohtuullisessa ajassa. Jos tämä ei ole mahdollista, EKP:n ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten olisi määritettävä aiheutuneet tai todennäköisesti aiheutuvat tappiot mahdollisimman luotettavasti vallitsevissa olosuhteissa, tarvittaessa paikan päällä tehtävien tarkastusten perusteella. (23) Ennalta varautuvalla pääomapohjan vahvistamisella pyritään tukemaan elinkelpoisia laitoksia ja yhteisöjä, joiden on todettu todennäköisesti joutuvan tilapäisiin vaikeuksiin lähitulevaisuudessa, ja estämään niiden tilanteen heikkeneminen entisestään. Sen välttämiseksi, että julkista tukea myönnetään yrityksille, jotka ovat jo tuen myöntämishetkellä kannattamattomia, varotoimenpiteet, joita myönnetään omien varojen instrumenttien tai muiden pääomainstrumenttien hankintana tai arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevina toimenpiteinä, eivät saisi ylittää määrää, joka on tarpeen stressitestin tai vastaavan menettelyn epäsuotuisassa skenaariossa määritettyjen pääomavajeiden kattamiseksi. Sen varmistamiseksi, että julkinen rahoitus lopulta lopetetaan, näiden varotoimenpiteiden olisi myös oltava ajallisesti rajoitettuja, ja niihin olisi sisällyttävä selkeä aikataulu niiden lopettamiselle, jäljempänä ’tukitoimenpiteestä irtautumista koskeva strategia’. Eräpäivättömiä instrumentteja, mukaan lukien ydinpääoma (CET1), olisi käytettävä ainoastaan poikkeustapauksissa, ja niihin olisi sovellettava tiettyjä määrällisiä rajoituksia, sillä ne eivät luonteensa vuoksi sovellu hyvin edellytetyn väliaikaisuuden täyttämiseen. (24) Varotoimenpiteet olisi rajoitettava määrään, jonka laitos tai yhteisö tarvitsisi säilyttääkseen vakavaraisuutensa stressitestissä tai vastaavassa menettelyssä määritetyn epäsuotuisan skenaarion toteutuessa. Kun kyseessä ovat arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevien toimenpiteiden muodossa toteutettavat varotoimenpiteet, vastaanottavan laitoksen tai yhteisön olisi voitava käyttää kyseinen määrä siirrettäviin varoihin kohdistuvien tappioiden kattamiseen tai yhdistettävä siihen pääomainstrumenttien hankinta edellyttäen, että todetun vajeen kokonaismäärä ei ylity. On myös tarpeen varmistaa, että tällaiset arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevien toimenpiteiden muodossa toteutettavat varotoimenpiteet ovat voimassa olevien valtiontukisääntöjen ja parhaiden käytäntöjen mukaisia, että niillä palautetaan laitoksen tai yhteisön pitkän aikavälin elinkelpoisuus, että valtiontuki rajoitetaan välttämättömään vähimmäismäärään ja että kilpailun vääristymistä vältetään. Näistä syistä asianomaisten viranomaisten olisi arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevien toimenpiteiden muodossa toteutettavissa varotoimenpiteissä otettava huomioon erityiset ohjeet, mukaan lukien omaisuudenhoitoyhtiöitä koskeva suunnitelma(16) ja järjestämättömien lainojen käsittelyä koskeva tiedonanto(17). Arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevien toimenpiteiden muodossa toteutettaviin varotoimenpiteisiin olisi aina sovellettava ensisijaista väliaikaisuusedellytystä. Asianomaisen laitoksen tai yhteisön arvoltaan alentuneiden omaisuuserien osalta määräajaksi myönnettävien julkisten takausten odotetaan varmistavan väliaikaisuusedellytyksen noudattamisen paremmin kuin tällaisten omaisuuserien siirtäminen julkisesti tuetulle yhteisölle. Sen varmistamiseksi, että tukea saavat laitokset noudattavat tukitoimenpiteen ehtoja, EKP:n tai kansallisten toimivaltaisten viranomaisten olisi pyydettävä korjaamissuunnitelmaa laitoksilta, jotka eivät ole täyttäneet sitoumuksiaan. Jos EKP tai kansallinen toimivaltainen viranomainen katsoo, että korjaussuunnitelman toimenpiteillä ei pystytä saavuttamaan laitoksen pitkän aikavälin elinkelpoisuutta tai jos laitos ei noudattanut korjaussuunnitelmaa, EKP:n tai asianomaisen kansallisen toimivaltaisen viranomaisen olisi tehtävä arviointi siitä, onko laitos kykenemätön tai todennäköisesti kykenemätön jatkamaan toimintaansa, asetuksen (EU) N:o 806/2014 18 artiklan mukaisesti. (25) On tärkeää varmistaa, että kriisinratkaisuneuvosto toimii nopeasti ja oikea-aikaisesti, jos kriisinratkaisutoimeen liittyy valtiontuen tai kriisinratkaisurahaston tuen myöntämistä. Sen vuoksi on tarpeen antaa kriisinratkaisuneuvostolle mahdollisuus hyväksyä kriisinratkaisumääräys ennen kuin komissio on arvioinut, soveltuuko tällainen tuki sisämarkkinoille. Jotta voidaan varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta skenaariossa, jossa kriisinratkaisumääräykseen liittyy valtiontuen tai kriisinratkaisurahaston tuen myöntämistä, edellytyksenä olisi viime kädessä oltava, että komissio hyväksyy tällaisen tuen. Jotta komissio voisi arvioida mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, soveltuuko kriisinratkaisurahaston tuki sisämarkkinoille, ja jotta voitaisiin varmistaa sujuva tiedonkulku, on myös tarpeen säätää, että kriisinratkaisuneuvosto ja komissio vaihtavat viipymättä kaiken tarvittavan tiedon kriisinratkaisurahaston tuen mahdollisesta käytöstä, sekä vahvistaa erityiset säännöt siitä, milloin ja mitä tietoja kriisinratkaisuneuvoston olisi toimitettava komissiolle, jotta komissio voi arvioida rahaston tuen soveltuvuutta. (26) Kriisinratkaisuun asettamista koskeva menettely ja alaskirjaus- ja muuntamisvaltuuksien soveltamista koskeva päätösmenettely ovat keskenään samankaltaisia. Sen vuoksi on aiheellista sovittaa yhteen kriisinratkaisuneuvoston ja tapauksen mukaan joko EKP:n tai kansallisen toimivaltaisen viranomaisen tehtävät, kun ne arvioivat, täyttyvätkö alaskirjaus- ja muuntamisvaltuuksien soveltamisen tai kriisinratkaisumääräyksen antamisen edellytykset. (27) On mahdollista, että kriisinratkaisutoimi kohdistetaan kriisinratkaisun kohteena olevaan yhteisöön, joka on konsernin johtava yhteisö, kun taas alaskirjaus- ja muuntamisvaltuuksia sovelletaan saman konsernin toiseen yhteisöön. Tällaisten yhteisöjen keskinäiset riippuvuussuhteet, mukaan lukien tarve täyttää pääomavaatimukset konsolidoidulla tasolla tai tarve aktivoida mekanismeja, joilla siirretään tappioita ketjussa ylöspäin ja pääomaa alaspäin, voivat tehdä vaikeaksi arvioida kunkin yhteisön tappioiden kattamiseen ja pääomapohjan vahvistamiseen liittyvät tarpeet ja siten myös määrittää kunkin yhteisön osalta alaskirjattavat tai muunnettavat määrät. Sen vuoksi olisi täsmennettävä menettely, jota noudattaen pääomainstrumenttien ja hyväksyttävien velkojen alaskirjaus- ja muuntamisvaltuuksia sovelletaan näissä tilanteissa, jotta kriisinratkaisuneuvosto voisi ottaa tällaiset keskinäiset riippuvuudet huomioon. Jos jokin yhteisö täyttää alaskirjaus- ja muuntamisvaltuuksien soveltamisedellytykset ja samanaikaisesti toinen samaan konserniin kuuluva yhteisö täyttää kriisinratkaisuedellytykset, kriisinratkaisuneuvoston olisi hyväksyttävä kriisinratkaisumääräys, joka kattaa molemmat yhteisöt. (28) Oikeusvarmuuden lisäämiseksi ja ottaen huomioon, että tulevista epävarmoista tapahtumista, kuten kriisinratkaisuhetkellä vireillä olevien oikeudenkäyntien lopputuloksesta, voi aiheutua huomattavia velkoja, on tarpeen säätää, miten tällaisia velkoja olisi kohdeltava velkakirjojen arvon alaskirjausta sovellettaessa. Tältä osin pääperiaatteina olisi noudatettava kirjanpitosäännöissä ja erityisesti komission asetuksella (EY) N:o 1126/2008(18) hyväksytyssä kansainvälisessä tilinpäätösstandardissa 37 vahvistetuissa kirjanpitosäännöissä asetettuja pääperiaatteita. Tämän perusteella kriisinratkaisuviranomaisten olisi erotettava toisistaan varaukset ja ehdolliset velat. Varaukset ovat velkoja, jotka liittyvät varojen todennäköiseen ulosvirtaukseen ja jotka voidaan arvioida luotettavasti. Ehdollisia velkoja ei kirjata kirjanpidollisiksi veloiksi, sillä ne liittyvät velvoitteeseen, jota ei voida pitää arviointia tehtäessä todennäköisenä tai jota ei voida arvioida luotettavasti. (29) Koska varaukset ovat kirjanpidollisia velkoja, olisi täsmennettävä, että niitä on käsiteltävä samalla tavalla kuin muita velkoja. Tällaisten varausten olisi oltava alentamiskelpoisia, paitsi jos ne täyttävät jonkin erityisistä kriteereistä, joiden perusteella ne voidaan jättää velkakirjojen arvon alaskirjauksen soveltamisalan ulkopuolelle. Kun otetaan huomioon näiden varausten mahdollinen merkitys kriisinratkaisussa ja jotta voidaan varmistaa varmuus velkakirjojen arvon alaskirjauksen soveltamisessa, olisi täsmennettävä, että varaukset ovat osa alentamiskelpoisia velkoja ja että näin ollen velkakirjojen arvon alaskirjausta sovelletaan niihin. (30) Kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti ehdollisia velkoja ei voida kirjata veloiksi, joten siksi niiden ei tulisi olla alentamiskelpoisia. On kuitenkin tarpeen varmistaa, että ehdollinen velka, joka aiheutuisi sellaisesta tapahtumasta, joka on epätodennäköinen tai jota ei voida kriisinratkaisuhetkellä luotettavasti arvioida, ei heikennä kriisinratkaisustrategian ja erityisesti velkakirjojen arvon alaskirjauksen tuloksellisuutta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi arvioijan olisi osana kriisinratkaisua varten tehtävää arvostusta arvioitava kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen tai yhteisön taseeseen sisältyvät ehdolliset velat ja määritettävä näiden velkojen mahdollinen arvo määrällisesti parhaan kykynsä mukaan. Sen varmistamiseksi, että laitos tai yhteisö voi kriisinratkaisuprosessin jälkeen ylläpitää riittävää markkinaluottamusta asianmukaisen ajan, arvioijan olisi otettava tämä mahdollinen arvo huomioon määrittäessään määrää, jolla alentamiskelpoisia velkoja on alaskirjattava tai muunnettava kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen vakavaraisuussuhdelukujen palauttamiseksi. Kriisinratkaisuviranomaisen olisi sovellettava muuntovaltuuksiaan alentamiskelpoisiin velkoihin siinä määrin kuin on tarpeen sen varmistamiseksi, että kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen pääomapohjan vahvistaminen riittää kattamaan mahdolliset tappiot, jotka voivat aiheutua epätodennäköisen tapahtuman vuoksi mahdollisesti aiheutuvasta velasta. Arvioidessaan alaskirjattavaa tai muunnettavaa määrää kriisinratkaisuviranomaisen olisi pohdittava huolellisesti mahdollisen tappion vaikutusta kriisinratkaisun kohteena olevaan laitokseen perustuen useisiin tekijöihin, kuten tapahtuman toteutumisen todennäköisyyteen, sen toteutumisen ajoittumiseen ja ehdollisen velan määrään. (31) Sen jälkeen, kun yhteisestä kriisinratkaisurahastosta on annettu rahoitusosuus, joka on enintään 5 prosenttia laitoksen tai yhteisön kokonaisveloista, omat varat mukaan lukien, kriisinratkaisuneuvosto voi tietyissä olosuhteissa käyttää lisärahoituslähteitä tukeakseen kriisinratkaisutoimiaan edelleen. Olisi täsmennettävä, missä tilanteissa yhteinen kriisinratkaisurahasto voi tarjota lisätukea, jos kaikki etuoikeusasemaltaan talletuksia huonommat velat, joita ei ole ollut pakko tai joita ei ole päätetty sulkea velkakirjojen arvon alaskirjauksen ulkopuolelle, on alaskirjattu tai muunnettu kokonaan. (32) Kriisinratkaisun onnistuminen edellyttää, että kriisinratkaisuneuvosto saa ajoissa käyttöönsä tarvittavat tiedot kriisinratkaisuneuvoston vastuulla olevilta laitoksilta ja yhteisöiltä sekä julkisilta laitoksilta ja viranomaisilta. Tässä yhteydessä kriisinratkaisuneuvoston olisi myös voitava tutustua EKP:n sen keskuspankkitehtävänsä yhteydessä keräämiin tilastotietoihin niiden tietojen lisäksi, jotka EKP:llä on käytettävissään asetuksen (EU) N:o 1024/2013 mukaisen valvontatehtävänsä puitteissa. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98(19) mukaan kriisinratkaisuneuvoston olisi varmistettava luottamuksellisten tilastotietojen fyysinen ja looginen suojaaminen ja saatava EKP:ltä lupa tietojen edelleen luovuttamiseen, joka voi olla tarpeen kriisinratkaisuneuvoston tehtävien hoitamiseksi. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849(20) nojalla käyttöön otettujen keskitettyjen automatisoitujen mekanismien hallussa olevat tiedot niiden asiakkaiden lukumäärästä, joiden ainoa tai pääasiallinen pankkikumppani laitos tai yhteisö on, voivat olla tarpeen yleisen edun arvioinnin suorittamiseksi. Siksi kriisinratkaisuneuvoston olisi voitava saada nämä tiedot tapauskohtaisesti. Lisäksi olisi täsmennettävä tarkka ajankohta kriisinratkaisuneuvoston välilliselle tiedonsaannille. Kun laitoksella tai viranomaisella, joka on velvollinen tekemään yhteistyötä kriisinratkaisuneuvoston kanssa, on hallussaan merkityksellisiä tietoja, kyseisen laitoksen tai viranomaisen olisi pyynnöstä toimitettava nämä tiedot kriisinratkaisuneuvostolle. Jos tiedot eivät tuolloin ole saatavilla, riippumatta siitä, miksi näin on, kriisinratkaisuneuvoston olisi voitava saada tiedot luonnolliselta henkilöltä tai oikeushenkilöltä, jonka hallussa nämä tiedot ovat, joko kansallisen kriisinratkaisuviranomaisen kautta tai suoraan ilmoitettuaan asiasta kyseiselle kansalliselle kriisinratkaisuviranomaiselle. Kriisinratkaisuneuvoston olisi myös voitava määritellä menettely ja muoto, jota noudattaen finanssialan yhteisöjen on toimitettava sille tietoja, jotta voidaan varmistaa, että tiedot soveltuvat mahdollisimman hyvin sen tarpeisiin, virtuaaliset datahuoneet mukaan lukien. Jotta voidaan lisäksi varmistaa mahdollisimman laaja yhteistyö kaikkien sellaisten yhteisöjen kanssa, joilla voi olla sellaisia olennaisia tietoja, joita kriisinratkaisuneuvosto tarvitsee sille annettujen tehtävien suorittamiseen, ja jotta vältettäisiin laitoksille ja yhteisöille osoitetut päällekkäiset tietopyynnöt, niiden julkisten laitosten ja viranomaisten, joiden kanssa kriisinratkaisuneuvoston olisi voitava tehdä yhteistyötä, tarkistaa tietojen saatavuus ja vaihtaa tietoja, olisi käsitettävä myös Euroopan keskuspankkijärjestelmän, asianomaisten talletussuojajärjestelmien, Euroopan järjestelmäriskikomitean, Euroopan valvontaviranomaisten ja Euroopan vakausmekanismin jäsenet. Lisäksi sen varmistamiseksi, että yhteistä kriisinratkaisurahastoa varten sovitut rahoitusjärjestelyt voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön ajoissa, kriisinratkaisuneuvoston olisi ilmoitettava komissiolle ja EKP:lle heti, kun se katsoo, että tällaiset rahoitusjärjestelyt saattavat olla tarpeen, ja toimitettava komissiolle ja EKP:lle kaikki tiedot, joita ne tarvitsevat tällaisiin rahoitusjärjestelyihin liittyvien tehtäviensä suorittamiseen. (33) Direktiivin 2014/59/EU 86 artiklan 1 kohdassa säädetään, että kyseisen direktiivin soveltamisalaan kuuluvia laitoksia tai yhteisöjä koskevaa tavanomaista maksukyvyttömyysmenettelyä ei voida aloittaa muutoin kuin kriisinratkaisuviranomaisen aloitteesta ja että päätös laitoksen tai yhteisön asettamisesta tavanomaiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn tehdään vain kriisinratkaisuviranomaisen suostumuksella. Vastaavaa säännöstä ei ole sisällytetty asetukseen (EU) N:o 806/2014. Asetuksessa (EU) N:o 806/2014 määritellyn tehtävänjaon mukaan, kun kyseessä on suoraan kriisinratkaisuneuvoston vastuulla oleva laitos tai yhteisö, kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten olisi kuultava kriisinratkaisuneuvostoa ennen kuin ne toimivat direktiivin 2014/59/EU 86 artiklan 1 kohdan mukaisesti. (34) Kriisinratkaisuneuvoston varapuheenjohtajan valintaan sovelletaan samoja kriteereitä kuin kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtajan ja muiden kokoaikaisten jäsenten valintaan. Sen vuoksi on aiheellista antaa myös kriisinratkaisuneuvoston varapuheenjohtajalle samat äänioikeudet kuin kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtajalle ja kokoaikaisille jäsenille. ▌ (36) Jotta kriisinratkaisuneuvosto voisi täysistunnossaan arvioida alustavaa talousarvioesitystä ennen kuin puheenjohtaja antaa lopullisen esityksensä, määräaikaa, jonka kuluessa puheenjohtaja voi antaa alustavan esityksen kriisinratkaisuneuvoston vuotuiseksi talousarvioksi, olisi pidennettävä. (37) Asetuksen (EU) N:o 806/2014 69 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisen kriisinratkaisurahaston perustamisvaiheen jälkeen sen käytettävissä olevat rahoitusvarat voivat vähentyä hieman tavoitetason alapuolelle erityisesti suojattujen talletusten kasvun vuoksi. Ennakollisten vakausmaksujen määrä, joka todennäköisesti vaaditaan maksamaan tällaisissa olosuhteissa, on todennäköisesti pieni. Sen vuoksi voi olla mahdollista, että joinakin vuosina tällaisten ennakollisten vakausmaksujen määrä ei ole enää oikeassa suhteessa näiden maksujen keräämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Kriisinratkaisuneuvoston olisi siksi voitava lykätä ennakollisten vakausmaksujen keräämistä enintään kolmella vuodella, kunnes perittävä määrä saavuttaa määrän, joka on oikeassa suhteessa perintämenettelyn kustannuksiin, edellyttäen, että tällainen lykkäys ei vaikuta olennaisesti kriisinratkaisuneuvoston kykyyn käyttää yhteistä kriisinratkaisurahastoa. (38) Peruuttamattomat maksusitoumukset ovat yksi yhteisen kriisinratkaisurahaston käytettävissä olevista rahoituskeinoista. Sen vuoksi on tarpeen täsmentää olosuhteet, joissa kyseisiä maksusitoumuksia voidaan käyttää, ja menettely, jota sovelletaan sitoumusten purkamisessa siinä tapauksessa, että laitos tai yhteisö lakkaa olemasta velvollinen maksamaan rahoitusosuuksia yhteiseen kriisinratkaisurahastoon. Jotta voitaisiin lisäksi lisätä läpinäkyvyyttä ja varmuutta ennakollisten vakausmaksujen kokonaismäärään sisältyvien peruuttamattomien maksusitoumusten osuudesta, kriisinratkaisuneuvoston olisi määritettävä kyseinen osuus sovellettavia rajoja noudattaen vuosittain. (39) Yhteiseen kriisinratkaisurahastoon jälkikäteen suoritettavien ylimääräisten vakausmaksujen vuotuinen enimmäismäärä, joka voidaan vaatia maksettavaksi, saa tällä hetkellä olla enintään kolme kertaa ennakollisten vakausmaksujen määrä. Asetuksen (EU) N:o 806/2014 69 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun alkuvaiheen jälkeen tällaiset ennakolliset vakausmaksut määräytyvät muissa tilanteissa kuin yhteisen kriisinratkaisurahaston käytön yhteydessä ainoastaan suojattujen talletusten tason vaihtelujen mukaan, minkä vuoksi niistä todennäköisesti tulee pieniä. Ylimääräisten jälkikäteen suoritettavien vakausmaksujen enimmäismäärän määrittäminen ennakollisten vakausmaksujen perusteella voisi tällöin rajoittaa huomattavasti yhteisen kriisinratkaisurahaston mahdollisuuksia kerätä jälkikäteen suoritettavia vakausmaksuja, mikä johtaisi sen toimintavalmiuksien heikentymiseen. Tällaisen lopputuloksen välttämiseksi olisi säädettävä erilaisesta enimmäismäärästä, ja olisi säädettävä, että ylimääräisten jälkikäteen suoritettavien vakausmaksujen enimmäismäärä, joka voitaisiin vaatia maksettavaksi, olisi kolme kertaa yksi kahdeksasosa kriisinratkaisurahaston tavoitetasosta. (40) Yhteistä kriisinratkaisurahastoa voidaan käyttää tukemaan liiketoiminnan myynnin tai omaisuudenhoitoyhtiön käytön soveltamista, jolloin kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen varat, oikeudet ja velat siirretään vastaanottajalle. Tällöin kriisinratkaisuneuvostolla voi olla saaminen jäljelle jäävältä laitokselta tai yhteisöltä sen tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä toteutettavassa myöhemmässä likvidaatiossa. Näin voi tapahtua, jos yhteistä kriisinratkaisurahastoa käytetään sellaisten tappioiden yhteydessä, jotka olisivat muuten langenneet velkojille, muun muassa varojen ja velkojen takausten tai siirrettyjen varojen ja velkojen välisen erotuksen kattamisen muodossa. Sen varmistamiseksi, että jäljelle jäävän laitoksen tai yhteisön osakkeenomistajat ja velkojat tosiasiallisesti kattavat kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen tappiot ja parantavat mahdollisuutta maksaa maksukyvyttömyystilanteessa kriisinratkaisuneuvostolle takaisin, kriisinratkaisuneuvoston saamisilla jäljelle jäävältä laitokselta tai yhteisöltä ja sellaisilla kriisinratkaisuneuvoston saamisilla, jotka johtuvat asianmukaisesti aiheutuneista kohtuullisista kustannuksista, olisi maksukyvyttömyystilanteessa oltava kussakin osallistuvassa jäsenvaltiossa sama etuoikeusasema kuin kansallisten kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyjen saamisilla ja parempi asema kuin talletuksilla ja talletussuojajärjestelmillä. Kun yhteisestä kriisinratkaisurahastosta maksetaan osakkeenomistajille ja velkojille korvauksia sen vuoksi, että periaatetta, jonka mukaan velkojat eivät saa jäädä kriisinratkaisussa huonompaan asemaan, on rikottu, tarkoituksena on korvata kriisinratkaisutoimen tulokset, joten tällaisten korvausten ei tulisi aiheuttaa kriisinratkaisuneuvostolle saamisia. (41) Koska jotkin asetuksen (EU) N:o 806/2014 säännöksistä, jotka koskevat talletussuojajärjestelmän roolia kriisinratkaisussa, ovat samankaltaisia kuin direktiivin 2014/59/EU säännökset, kyseisiin direktiivin 2014/59/EU säännöksiin direktiivillä [julkaisutoimisto lisää sen direktiivin numeron, jolla direktiiviä 2014/59/EU muutetaan] tehdyt muutokset olisi otettava huomioon myös asetuksessa (EU) N:o 806/2014. (42) Läpinäkyvyys on keskeistä markkinoiden eheyden, markkinakurin ja sijoittajansuojan varmistamisessa. Jotta kriisinratkaisuneuvosto voisi edistää läpinäkyvyyden lisäämiseen tähtääviä pyrkimyksiä ja osallistua niihin, sen olisi voitava julkistaa tietoja, jotka perustuvat sen omiin analyyseihin, arviointeihin ja päätelmiin, purkamis- ja uudelleenjärjestämismahdollisuuksien arvioinnit mukaan luettuina, edellyttäen että tämä ei vaaranna finanssi-, raha- tai talouspolitiikkaa koskevan yleisen edun suojelua ja kun kyseessä ovat erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavat syyt. (43) Siksi asetusta (EU) N:o 806/2014 olisi muutettava vastaavasti. (44) Johdonmukaisuuden varmistamiseksi asetukseen (EU) N:o 806/2014 tehtäviä muutoksia, jotka ovat samankaltaisia kuin direktiiviin 2014/59/EU direktiivillä [julkaisutoimisto lisää sen direktiivin numeron, jolla direktiiviä 2014/59/EU muutetaan] tehdyt muutokset, olisi sovellettava samasta päivästä, jona direktiivi [julkaisutoimisto lisää sen direktiivin numeron, jolla direktiiviä 2014/59/EU muutetaan] on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä eli [...] päivästä [...]kuuta [...] [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 18 kuukautta tämän muutosasetuksen voimaantulopäivästä]. Sellaisten asetukseen (EU) N:o 806/2014 tehtyjen muutosten soveltamista, jotka liittyvät yksinomaan yhteisen kriisinratkaisumekanismin toimintaan, ei kuitenkaan ole syytä viivyttää. Kyseisiä muutoksia olisi sen vuoksi sovellettava [...] päivästä [...]kuuta [...] [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 1 kuukautta tämän muutosasetuksen voimaantulopäivästä]. (45) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli laitosten ja yhteisöjen elvytys- ja kriisinratkaisukehyksen toimivuuden ja tehokkuuden parantamista sen vuoksi, että erilaisista kansallisista lähestymistavoista saattaa aiheutua riskejä sisämarkkinoiden eheydelle, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla muuttamalla unionin tasolla jo vahvistettuja sääntöjä, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Asetuksen (EU) N:o 806/2014 muuttaminen Muutetaan asetus (EU) N:o 806/2014 seuraavasti: 1) Muutetaan 3 artiklan 1 kohta seuraavasti: a) korvataan 24 a alakohta seuraavasti:" ”24 a) ’kriisinratkaisun kohteena olevalla yhteisöllä’ osallistuvaan jäsenvaltioon sijoittautunutta oikeushenkilöä, jonka kriisinratkaisuneuvosto tai kansallinen kriisinratkaisuviranomainen on tämän asetuksen 8 artiklan mukaisesti määrittänyt yhteisöksi, johon kriisinratkaisusuunnitelmassa kohdistetaan kriisinratkaisutoimia;”; "b) lisätään 24 d ja 24 e alakohta seuraavasti:"
c) korvataan 49 alakohta seuraavasti:" ”49) ’alentamiskelpoisilla veloilla’ niitä 2 artiklassa tarkoitetun yhteisön velkoja, mukaan lukien tilinpäätösvarauksiin johtavat velat, ja pääomainstrumentteja, jotka eivät ole ydinpääomainstrumentteja, ensisijaisen lisäpääoman instrumentteja tai toissijaisen pääoman instrumentteja ja joita ei ole rajattu velkakirjojen arvon alaskirjauksen soveltamisalan ulkopuolelle 27 artiklan 3 kohdan nojalla;”. "2) Lisätään 4 artiklaan 1 a kohta seuraavasti:" ”1 a. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kriisinratkaisuneuvostolle mahdollisimman pian hakemuksestaan tiiviimmän yhteistyön aloittamisesta EKP:n kanssa asetuksen (EU) N:o 1024/2013 7 artiklan nojalla. Jäsenvaltioiden on asetuksen (EU) N:o 1024/2013 7 artiklan nojalla tehdyn ilmoituksen jälkeen ja ennen tiiviin yhteistyön luomista toimitettava kaikki alueelleen sijoittautuneita yhteisöjä ja konserneja koskevat tiedot, joita kriisinratkaisuneuvosto voi tarvita valmistautuakseen sille tällä asetuksella ja sopimuksella annettuihin tehtäviin.” "3) Muutetaan 7 artikla seuraavasti: a) korvataan 3 kohdan neljännen alakohdan ensimmäinen virke seuraavasti:" ”Kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten on tässä kohdassa tarkoitettuja tehtäviä suorittaessaan sovellettava tämän asetuksen asiaa koskevia säännöksiä. Tällöin kaikki 5 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan 5 kohdan, 8 artiklan 6, 8, 12 ja 13 kohdan, 10 artiklan 1–10 kohdan, 10 a artiklan, 11–14 artiklan, 15 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan, 16 artiklan, 18 artiklan 1, 1 a, 2 ja 6 kohdan, 20 artiklan, 21 artiklan 1–7 kohdan, 8 kohdan toisen alakohdan sekä 9 ja 10 kohdan, 22 artiklan 1, 3 ja 6 kohdan, 23 ja 24 artiklan, 25 artiklan 3 kohdan, 27 artiklan 1–15 kohdan ja 16 kohdan toisen alakohdan toisen virkkeen, kolmannen alakohdan ja neljännen alakohdan ensimmäisen, kolmannen ja neljännen virkkeen sekä 32 artiklan viittaukset kriisinratkaisuneuvostoon katsotaan myös viittauksiksi kansallisiin kriisinratkaisuviranomaisiin tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen konsernien ja yhteisöjen osalta.”; "b) muutetaan 5 kohta seuraavasti: i) korvataan ilmaisu ”12 artiklan 2 kohtaa” ilmaisulla ”12 artiklan 3 kohtaa”; ii) lisätään alakohta seuraavasti:" ”Kun ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu ilmoitus on tullut voimaan, osallistuvat jäsenvaltiot voivat päättää, että vastuu niiden alueelle sijoittautuneisiin muihin kuin 2 kohdassa tarkoitettuihin yhteisöihin ja konserneihin liittyvien tehtävien hoitamisesta palautetaan kansallisille kriisinratkaisuviranomaisille, jolloin ensimmäistä alakohtaa ei enää sovelleta. Jäsenvaltioiden, jotka aikovat käyttää tätä mahdollisuutta, on ilmoitettava asiasta kriisinratkaisuneuvostolle ja komissiolle. Ilmoitus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.” "4) Muutetaan 8 artikla seuraavasti: a) lisätään 2 kohtaan alakohta seuraavasti:" ”Kriisinratkaisuneuvosto voi ohjeistaa kansallisia kriisinratkaisuviranomaisia käyttämään direktiivin 2014/59/EU 10 artiklan 8 kohdassa tarkoitettuja valtuuksia. Kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten on pantava kriisinratkaisuneuvoston ohjeet täytäntöön tämän asetuksen 29 artiklan mukaisesti.”; "a a) muutetaan 9 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti: i) lisätään alakohta seuraavasti:" ”a a) tapauksen mukaan yksityiskohtainen kuvaus syistä, joiden perusteella voidaan määrittää, että laitos on katsottava likvidoitavaksi yhteisöksi, ja selvitys siitä, miten kriisinratkaisuviranomainen on päätellyt laitoksen kriittisten toimintojen puuttumisen;” "ii) lisätään alakohta seuraavasti:" ”j a) kuvaus siitä, miten eri kriisinratkaisustrategioilla saavutettaisiin parhaiten 14 artiklassa säädetyt kriisinratkaisutavoitteet;” "iii) lisätään alakohta seuraavasti:" ”p a) yksityiskohtainen ja määrällinen luettelo suojatuista talletuksista ja luonnollisten henkilöiden ja mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten suojakelpoisista talletuksista.” "b) lisätään 10 kohtaan alakohdat seuraavasti:" ”Määrittäessään toteutettavia toimenpiteitä sellaisten ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen tytäryritysten, jotka eivät ole kriisinratkaisun kohteena olevia yhteisöjä, osalta kriisinratkaisuneuvosto voi soveltaa yksinkertaistettua lähestymistapaa asiaankuuluvaa kansallista kriisinratkaisuviranomaista kuultuaan ja jos tällainen lähestymistapa ei vaikuta kielteisesti konsernin purkamis- ja uudelleenjärjestämismahdollisuuksiin, kun otetaan huomioon tytäryrityksen koko, sen riskiprofiili, kriittisten toimintojen puuttuminen ja konsernin kriisinratkaisustrategia. Konsernin kriisinratkaisusuunnitelmassa on määritettävä, voidaanko sellaiset yhteisöt, jotka kuuluvat johonkin muuhun konserniin kuin kriisinratkaisun kohteena oleva yhteisö, katsoa likvidoitaviksi yhteisöiksi. Sellaisia yhteisöjä, jotka tarjoavat kriittisiä toimintoja, ei katsota likvidoitaviksi yhteisöiksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita tekijöitä, jotka kriisinratkaisuneuvosto voi katsoa merkityksellisiksi.” "b a) lisätään 11 kohtaan alakohta seuraavasti:" ”-a a) oltava yksityiskohtainen kuvaus syistä, joiden perusteella voidaan todeta, että konserniyhteisö katsotaan likvidoitavaksi yhteisöksi, mukaan lukien selvitys siitä, miten kriisinratkaisuviranomainen on päätellyt laitoksen kriittisten toimintojen puuttumisen, ja miten on otettu huomioon sen kokonaisriskin määrän ja liikevoiton suhde konsernin kokonaisriskin määrään ja liikevoittoon sekä konserniyhteisön vähimmäisomavaraisuusaste konsernin puitteissa;” "c) lisätään kohta seuraavasti:" ”14. Kriisinratkaisuneuvosto ei hyväksy kriisinratkaisusuunnitelmia 1 kohdassa tarkoitetuille yhteisöille ja konserneille, kun sovelletaan 22 artiklan 5 kohtaa tai kun maksukyvyttömyysmenettely on aloitettu yhteisön tai konsernin osalta kansallisen lainsäädännön mukaisesti direktiivin 2014/59/EU 32 b artiklan nojalla.” "5) Muutetaan 10 artikla seuraavasti: a) korvataan 4 kohdan neljännessä alakohdassa ilmaisu ”ensimmäisessä alakohdassa” ilmaisulla ”kolmannessa alakohdassa”; b) korvataan 7 kohdassa ilmaisu ”laitokselle tai emoyritykselle osoitetun” ilmaisulla ”yhteisölle tai emoyritykselle osoitetun” ja ilmaisu ”vaikutuksia laitoksen liiketoimintamalliin” ilmaisulla ”vaikutuksia yhteisön tai konsernin liiketoimintamalliin”; c) muutetaan 10 kohta seuraavasti: i) korvataan toisessa alakohdassa ilmaisu ”laitoksen” ilmaisulla ”asianomaisen yhteisön”; ii) korvataan kolmannessa alakohdassa ilmaisu ”laitokseen” ilmaisulla ”yhteisöön”; iii) lisätään alakohta seuraavasti:" ”Jos yhteisön ehdottamat toimenpiteet tehokkaasti pienentävät tai poistavat purkamis- tai uudelleenjärjestämismahdollisuuksien esteitä, kriisinratkaisuneuvosto tekee päätöksen EKP:tä tai asianomaista kansallista toimivaltaista viranomaista ja tarvittaessa nimettyä makrovakausvalvonnasta vastaavaa viranomaista kuultuaan. Päätöksessä mainitaan, että ehdotetut toimenpiteet tehokkaasti pienentävät tai poistavat purkamis- tai uudelleenjärjestämismahdollisuuksien esteitä, ja siinä ohjeistetaan kansallisia kriisinratkaisuviranomaisia vaatimaan, että laitos, emoyritys tai kyseisen konsernin tytäryritys toteuttaa ehdotetut toimenpiteet.” "d) lisätään kohta seuraavasti:" ”13 a. Kriisinratkaisuviranomaisen on julkaistava kunkin kriisinratkaisun suunnittelusyklin lopussa anonymisoitu luettelo, jossa esitetään koostetussa muodossa kaikki tunnistetut purkamismahdollisuuksien olennaiset esteet ja niihin puuttumiseksi tarvittavat toimet. Tällöin sovelletaan 88 artiklassa säädettyjä salassapitovelvollisuutta koskevia säännöksiä. ”; "6) Muutetaan 10 a artikla seuraavasti: a) korvataan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti:" ”1. Jos yhteisö on tilanteessa, jossa se täyttää yhteenlasketun puskurivaatimuksen, kun se otetaan huomioon kunkin direktiivin 2013/36/EU 141 a artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetun vaatimuksen lisäksi, mutta se ei täytä yhteenlaskettua puskurivaatimusta, kun se otetaan huomioon tämän asetuksen 12 d ja 12 e artiklassa tarkoitettujen vaatimusten lisäksi, laskettuna tämän asetuksen 12 a artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, kriisinratkaisuneuvostolla on oltava valtuudet ohjeistaa kansallista kriisinratkaisuviranomaista kieltämään tämän artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti yhteisöä jakamasta suurempaa määrää kuin tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti laskettu omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevaan vähimmäisvaatimukseen liittyvä jakokelpoinen enimmäismäärä, jäljempänä ’M-MDA’, minkään seuraavan toimen avulla eli yhteisö ei saa”; "b) lisätään 7 kohta seuraavasti:" ”7. Jos yhteisöön ei sovelleta yhteenlaskettua puskurivaatimusta samalla perusteella kuin sen on noudatettava 12 d ja 12 e artiklassa tarkoitettuja vaatimuksia, kriisinratkaisuneuvosto soveltaa tämän artiklan 1–6 kohtaa komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/1118* mukaisen yhteenlaskettua puskurivaatimusta koskevan arvion perusteella. Tällöin sovelletaan direktiivin 2013/36/EU 128 artiklan neljättä kohtaa. Kriisinratkaisuneuvosto sisällyttää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun arvioidun yhteenlasketun puskurivaatimuksen tämän asetuksen 12 d ja 12 e artiklassa tarkoitettujen vaatimusten määrittämistä koskevaan päätökseen. Yhteisön on asetettava arvioitu yhteenlaskettu puskurivaatimus julkisesti saataville yhdessä direktiivin 2014/59/EU 45 i artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen kanssa. ______________________________ * Komission delegoitu asetus (EU) 2021/1118, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU täydentämisestä teknisillä sääntelystandardeilla, joissa täsmennetään menetelmät, joita kriisinratkaisuviranomaisten on käytettävä, kun ne arvioivat kriisinratkaisun kohteena olevia yhteisöjä koskevaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU 104 a artiklassa tarkoitettua vaatimusta ja yhteenlaskettua puskurivaatimusta kriisinratkaisun kohteena olevan konsernin konsolidoidulla tasolla, jos kriisinratkaisun kohteena olevaan konserniin ei sovelleta kyseisiä vaatimuksia mainitun direktiivin nojalla (EUVL L 241, 8.7.2021, s. 1).” "7) Lisätään 12 artiklaan 8 kohta seuraavasti:" ”8. Kriisinratkaisuneuvosto vastaa asetuksen (EU) N:o 575/2013 77 artiklan 2 kohdassa ja 78 a artiklassa tarkoitettujen lupien myöntämisestä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille yhteisöille. Kriisinratkaisuneuvosto osoittaa päätöksensä asianomaiselle yhteisölle.” "8) Korvataan 12 a artiklan 1 kohta seuraavasti:" ”1. Kriisinratkaisuneuvoston ja kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten on varmistettava, että 12 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut yhteisöt täyttävät jatkuvasti omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevat vaatimukset tämän artiklan ja 12 b–12 i artiklan mukaisesti, jos kriisinratkaisuneuvosto sitä edellyttää, ja siten kuin kriisinratkaisuneuvosto määrittää.” "9) Muutetaan 12 c artikla seuraavasti: a) korvataan 4 ja 5 kohdassa ilmaisu ”G-SII-laitoksia” ilmaisulla ”G‑SII‑yhteisöjä”; b) korvataan 7 kohdan johdantokappaleessa ilmaisu ”3 kohdasta” ilmaisulla ”4 kohdasta”, ilmaisu ”3 kohdassa” ilmaisulla ”4 kohdassa” ja ilmaisu ”G‑SII‑laitoksia” ilmaisulla ”G-SII-yhteisöjä”; c) muutetaan 8 kohta seuraavasti: i) korvataan ensimmäisessä alakohdassa ilmaisu ”G-SII-laitoksia” ilmaisulla ”G-SII-yhteisöjä”; ii) korvataan toisen alakohdan c alakohdassa ilmaisu ”G-SII-laitos” ilmaisulla ”G-SII-yhteisö”; d) lisätään 10 kohta seuraavasti:"
10) Korvataan 12 d artiklan 3 kohdan kahdeksannessa alakohdassa ja 6 kohdan kahdeksannessa alakohdassa ilmaisu ”kriittisten taloudellisten toimintojensa” ilmaisulla ”kriittisten toimintojensa”. 11) Lisätään artikla seuraavasti:" ”12 d a artikla Omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen määrittäminen ▌ siirtostrategioiden osalta 1. Sovellettaessa 12 d artiklaa kriisinratkaisun kohteena olevaan yhteisöön, jonka ensisijaiseen kriisinratkaisustrategiaan kuuluu itsenäisesti tai yhdessä muiden kriisinratkaisuvälineiden kanssa liiketoiminnan myynnin tai omaisuudenhoitoyhtiön käyttö ▌, kriisinratkaisuneuvosto vahvistaa 12 d artiklan 3 kohdassa tarkoitetun pääomapohjan vahvistamiseen tarvittavan määrän oikeasuhteisesti soveltuvin osin seuraavien kriteerien perusteella:
▌ 3. Edellä olevan 1 kohdan soveltaminen ei saa johtaa määrään, joka on suurempi kuin 12 d artiklan 3 kohdan soveltamisesta johtuva määrä, tai määrään, joka on alle 13,5 prosenttia asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan 3 kohdan mukaisesti lasketusta kokonaisriskin määrästä ja alle 5 prosenttia tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta asianomaisen yhteisön vastuiden kokonaismäärästä asetuksen (EU) N:o 575/2013 429 ja 429 a artiklan mukaisesti laskettuna.” "12) Korvataan 12 e artiklan 1 kohdassa ilmaisu ”G-SII-laitos tai osa G-SII-laitosta” ilmaisulla ”G-SII-yhteisö”. 13) Muutetaan 12 g artikla seuraavasti: a) muutetaan 1 kohta seuraavasti: i) korvataan toinen alakohta seuraavasti:" ”Kriisinratkaisuneuvosto voi toimivaltaisia viranomaisia, myös EKP:tä, kuultuaan päättää soveltaa tässä artiklassa säädettyä vaatimusta 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettuun yhteisöön sekä 2 artiklan c alakohdassa tarkoitettuun rahoituslaitokseen, joka on kriisinratkaisun kohteena olevan yhteisön tytäryritys mutta joka ei itse ole kriisinratkaisun kohteena oleva yhteisö.”; "ii) korvataan kolmannessa alakohdassa ilmaisu ”ensimmäisessä alakohdassa” ilmaisulla ”ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa”; b) lisätään 4 kohta seuraavasti:"
14) Muutetaan 12 k artikla seuraavasti: a) lisätään kohta seuraavasti:" ”1 a. ”Poiketen siitä, mitä 12 a artiklan 1 kohdassa säädetään, kriisinratkaisuneuvosto määrittää yhteisöille asianmukaiset siirtymäkaudet tapauksen mukaan 12 f tai 12 g artiklan vaatimusten tai 12 c artiklan 4, 5 tai 7 kohdan soveltamisesta johtuvien vaatimusten noudattamiseksi, jos laitoksiin tai yhteisöihin sovelletaan kyseisiä vaatimuksia [tämän muutosasetuksen] voimaantulon jälkeen. Määräaika, jolloin yhteisöjen on noudatettava 12 f tai 12 g artiklassa tarkoitettuja vaatimuksia tai 12 c artiklan 4, 5 tai 7 kohdan soveltamisesta johtuvia vaatimuksia on ... päivä ...kuuta ... [neljä vuotta tämän muutosasetuksen soveltamispäivästä]. Kriisinratkaisuneuvoston on määritettävä tapauksen mukaan 12 f tai 12 g artiklassa tarkoitettuja vaatimuksia tai 12 c artiklan 4, 5 tai 7 kohdan soveltamisesta johtuvia vaatimuksia varten välitavoitetasot, joita tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen yhteisöjen on noudatettava viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [kaksi vuotta tämän muutosasetuksen soveltamispäivästä]. Välitavoitetasoilla on pääsääntöisesti varmistettava omien varojen ja hyväksyttävien velkojen lineaarinen eteneminen kohti vaatimuksen täyttämistä.
b) korvataan 3 kohdan a alakohdassa ilmaisu ”kriisinratkaisuneuvosto tai kansallinen kriisinratkaisuviranomainen” ilmaisulla ”kriisinratkaisuneuvosto”; c) korvataan 4 kohdassa ilmaisu ”G-SII-laitokseksi” ilmaisulla ”G-SII-laitokseksi tai EU:n ulkopuoliseksi G-SII-laitokseksi”; d) korvataan 5 ja 6 kohdassa ilmaisu ”kriisinratkaisuneuvoston ja kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten” ilmaisulla ”kriisinratkaisuneuvoston”. 15) Korvataan 13 artikla seuraavasti:" ”13 artikla Varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteet 1. EKP harkitsee ilman aiheetonta viivytystä ja tarvittaessa soveltaa varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteitä, jos 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu yhteisö täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä:
EKP voi todeta tilanteissa, joissa edellytykset heikkenevät nopeasti, olosuhteet ovat epäsuotuisat tai jostakin yhteisöstä saadaan uutta tietoa, että ensimmäisen alakohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettu edellytys täyttyy ilman, että se on aiemmin toteuttanut muita korjaavia toimia, mukaan lukien direktiivin 2013/36/EU 104 artiklassa tai asetuksen (EU) N:o 1024/2013 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen valtuuksien käyttö. Sovellettaessa ensimmäisen alakohdan b alakohtaa EKP tai tapauksen mukaan direktiivin 2014/65/EU mukaisesti toimivaltainen viranomainen tai kriisinratkaisuneuvosto ilmoittaa viipymättä kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle vaatimusten rikkomisesta tai todennäköisestä rikkomisesta. 2. Varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteisiin on 1 kohtaa sovellettaessa sisällyttävä seuraavat:
3. EKP valitsee asianmukaiset ja oikea-aikaiset varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteet sen perusteella, mikä on oikeassa suhteessa tavoitteisiin nähden, ottaen huomioon muun muassa rikkomisen tai todennäköisen rikkomisen vakavuuden ja yhteisön rahoitustilanteen heikkenemisen nopeuden. 4. EKP asettaa kullekin 2 kohdassa tarkoitetulle toimenpiteelle määräajan, joka on asianmukainen kyseisen toimenpiteen toteuttamiseksi ja joka mahdollistaa sen, että EKP voi arvioida toimenpiteen vaikuttavuutta. Toimenpidettä on arvioitava heti määräajan umpeuduttua ja siitä on tiedotettava kriisinratkaisuneuvostolle ja asianomaisille kansallisille kriisinratkaisuviranomaisille. Jos arvioinnissa todetaan, että toimenpiteitä ei ole pantu kaikilta osin täytäntöön tai ne eivät ole vaikuttavia, EKP tai asianomainen kansallinen toimivaltainen viranomainen arvioi 18 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua edellytystä kuultuaan kriisinratkaisuneuvostoa ja asianomaista kansallista kriisinratkaisuviranomaista. 5. Jos konserniin kuuluu osallistuviin jäsenvaltioihin ja osallistumattomiin jäsenvaltioihin sijoittautuneita yhteisöjä, EKP edustaa osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisia toimivaltaisia viranomaisia direktiivin 2014/59/EU 30 artiklan mukaisesti osallistumattomien jäsenvaltioiden kuulemisessa ja niiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Jos konserniin kuuluu osallistuviin jäsenvaltioihin sijoittautuneita yhteisöjä ja osallistumattomiin jäsenvaltioihin sijoittautuneita tytäryrityksiä tai niissä sijaitsevia merkittäviä sivuliikkeitä, EKP ilmoittaa tapauksen mukaan oikea-aikaisesti joko osallistumattomien jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille tai kriisinratkaisuviranomaisille kaikista konsernin kannalta merkityksellisistä 13–13 c artiklassa tarkoitetuista päätöksistä tai toimenpiteistä.” "16) Lisätään 13 a, 13 b ja 13 c artikla seuraavasti:" ”13 a artikla Toimivan johdon tai ylimmän hallintoelimen vaihtaminen Sovellettaessa 13 artiklan 2 kohdan e alakohtaa uusi toimiva johto tai ylin hallintoelin tai niiden yksittäiset jäsenet on nimitettävä unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja nimitykset edellyttävät EKP:n hyväksyntää. 13 b artikla Väliaikainen hallinnonhoitaja 1. Sovellettaessa 13 artiklan 2 kohdan f alakohtaa EKP voi olosuhteisiin nähden oikeasuhteisin perustein nimittää väliaikaisen hallinnonhoitajan hoitamaan jompaakumpaa seuraavista tehtävistä:
EKP täsmentää a tai b alakohdan mukaisen valintansa väliaikaisen hallinnonhoitajan nimityksen yhteydessä. Sovellettaessa ensimmäisen alakohdan b alakohtaa EKP täsmentää väliaikaisen hallinnonhoitajan nimityksen yhteydessä lisäksi väliaikaisen hallinnonhoitajan aseman, tehtävät ja valtuudet sekä kaikki yhteisön ylimmälle hallintoelimelle asetetut mahdolliset vaatimukset, jotka velvoittavat sen neuvottelemaan väliaikaisen hallinnonhoitajan kanssa tai hankkimaan tältä suostumuksen ennen yksittäisten päätösten tekemistä tai toimien toteuttamista. EKP julkaisee kaikki väliaikaisten hallinnonhoitajien nimitykset paitsi, jos väliaikaisella hallinnonhoitajalla ei ole valtuuksia edustaa yhteisöä tai tehdä sen puolesta päätöksiä. Väliaikaisen hallinnonhoitajan on täytettävä direktiivin 2013/36/EU 91 artiklan 1, 2 ja 8 kohdassa säädetyt vaatimukset. EKP:n arvion siitä, täyttääkö väliaikainen hallinnonhoitaja nämä vaatimukset, on oltava erottamaton osa kyseisen väliaikaisen hallinnonhoitajan nimittämispäätöstä. 2. EKP:n määrittää väliaikaisen hallinnonhoitajan nimityksen yhteydessä tämän valtuudet olosuhteisiin nähden oikeasuhteisin perustein. Tällaisiin valtuuksiin voivat kuulua jotkin tai kaikki yhteisön yhtiöjärjestykseen ja kansalliseen lainsäädäntöön perustuvat, yhteisön hallintoelimen valtuudet, mukaan lukien valtuudet hoitaa joitakin tai kaikkia yhteisön hallintoelimen hallinnollisia tehtäviä. Väliaikaisen hallinnonhoitajan valtuuksien yhteisöön nähden on oltava sovellettavan yhtiöoikeuden mukaiset. EKP voi mukauttaa tällaisia valtuuksia olosuhteiden muuttuessa. 3. EKP määrittelee nimityksen yhteydessä väliaikaisen hallinnonhoitajan aseman ja tehtävät. Tällaisiin tehtäviin voivat kuulua kaikki seuraavat:
EKP määrittelee nimityksen yhteydessä väliaikaisen hallinnonhoitajan asemaa ja tehtäviä koskevat rajoitukset. 4. EKP:llä on yksinomainen toimivalta nimittää ja erottaa väliaikainen hallinnonhoitaja. EKP voi erottaa väliaikaisen hallinnonhoitajan milloin tahansa ja mistä syystä tahansa. EKP voi muuttaa väliaikaisen hallinnonhoitajan nimitysehtoja milloin tahansa, jollei tästä artiklasta muuta johdu. 5. EKP voi vaatia, että tietyille väliaikaisen hallinnonhoitajan toimille tarvitaan EKP:n ennalta antama suostumus. EKP täsmentää tällaiset vaatimukset väliaikaisen hallinnonhoitajan nimityksen yhteydessä tai väliaikaisen hallinnonhoitajan nimitysehtojen muuttamisen yhteydessä. Väliaikainen hallinnonhoitaja voi joka tapauksessa käyttää valtuuksia kutsua koolle yhteisön osakkeenomistajien yhtiökokous ja laatia tällaisen kokouksen esityslista ainoastaan EKP:n ennalta antaman suostumuksen saatuaan. 6. Väliaikaisen hallinnonhoitajan on EKP:n pyynnöstä laadittava kertomuksia yhteisön rahoitusasemasta ja nimityskautensa aikana toteutetuista toimista EKP:n määräämin väliajoin vähintään kerran ensimmäisten kuuden kuukauden kuluttua ja joka tapauksessa nimityskautensa lopussa. 7. Väliaikainen hallinnonhoitaja nimitetään enintään yhdeksi vuodeksi. Kautta voidaan poikkeuksellisesti jatkaa kerran, jos väliaikaisen hallinnonhoitajan nimittämisen edellytykset edelleen täyttyvät. EKP määrittää nämä edellytykset ja perustelee väliaikaisen hallinnonhoitajan nimityksen uusimisen osakkeenomistajille. 8. Jollei tästä artiklasta muuta johdu, väliaikaisen hallinnonhoitajan nimittäminen ei vaikuta unionin ja kansallisessa yhtiölainsäädännössä säädettyihin osakkeenomistajien oikeuksiin. 9. Tämän artiklan 1–8 kohdan mukaisesti nimitettyä väliaikaista hallinnonhoitajaa ei saa pitää kansallisen lainsäädännön nojalla varjojohtajana eikä tosiasiallisena johtajana. 13 c artikla Kriisinratkaisun valmistelu 1. EKP ilmoittaa tai kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava kriisinratkaisuneuvostolle viipymättä 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen ja konsernien osalta sekä 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa ja 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen ja konsernien osalta kyseisten kohtien soveltamisedellytyksien täyttyessä seuraavista:
Kriisinratkaisuneuvosto ilmoittaa komissiolle ensimmäisen alakohdan nojalla saamistaan ilmoituksista. EKP seuraa tai asianomaisten kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on seurattava tiiviissä yhteistyössä kriisinratkaisuneuvoston kanssa tiiviisti ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen yhteisöjen ja konsernien tilannetta ja sitä, miten yhteisö tai konserni noudattaa ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä, joilla pyritään puuttumaan kyseisen yhteisön tai konsernin tilanteen heikkenemiseen, ja ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettuja varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteitä. 2. EKP ilmoittaa tai asianomaisen kansallisen toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava kriisinratkaisuneuvostolle mahdollisimman pian, jos se katsoo, että on olemassa olennainen riski, että yksi tai useampi 18 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu tilanne soveltuisi 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun yhteisöön tai 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa ja 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuun yhteisöön, kun näiden kohtien soveltamista koskevat edellytykset täyttyvät. Ilmoituksen on sisällettävä seuraavat tiedot:
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanotettuaan kriisinratkaisuneuvosto arvioi tiiviissä yhteistyössä EKP:n tai asianomaisen kansallisen toimivaltaisen viranomaisen kanssa, mikä on kohtuullinen aika 18 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun edellytyksen arvioimiseksi, ottaen huomioon yhteisön tilanteen heikkenemisen nopeus, mahdollinen vaikutus rahoitusjärjestelmään ja tallettajien ja asiakkaiden varojen suojaamiseen, riski siitä, että pitkittynyt prosessi lisää asiakkaille ja taloudelle aiheutuvia kokonaiskustannuksia, tarve panna kriisinratkaisustrategia tuloksellisesti täytäntöön ja muut asiaankuuluvat seikat. Kriisinratkaisuneuvosto toimittaa tämän arvion EKP:lle tai asianomaiselle kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle mahdollisimman pian. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen jälkeen EKP ▌tai asianomainen kansallinen toimivaltainen viranomainen seuraa tiiviissä yhteistyössä kriisinratkaisuneuvoston kanssa yhteisön tilannetta, mahdollisten asiaankuuluvien toimenpiteiden täytäntöönpanoa niiden odotetussa aikataulussa ja muuta asiaankuuluvaa kehitystä. Tätä tarkoitusta varten kriisinratkaisuneuvosto ja EKP tai asianomainen kansallinen toimivaltainen viranomainen tapaavat säännöllisesti kriisinratkaisuneuvoston tapauksen olosuhteet huomioon ottaen määrittämällä tiheydellä. EKP tai asianomainen kansallinen toimivaltainen viranomainen ja kriisinratkaisuneuvosto toimittavat toisilleen kaikki asiaankuuluvat tiedot viipymättä. Kriisinratkaisuneuvosto ilmoittaa komissiolle kaikista ensimmäisen alakohdan nojalla saamistaan tiedoista. 3. EKP tai asianomainen kansallinen toimivaltainen viranomainen toimittaa kriisinratkaisuneuvostolle kaikki kriisinratkaisuneuvoston pyytämät tiedot, jotka ovat tarpeen seuraavia toimenpiteitä varten:
Jos tällaiset tiedot eivät ole jo EKP:n tai kansallisen toimivaltaisen viranomaisen saatavilla, kriisinratkaisuneuvoston ja EKP:n ja tällaisten kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä yhteistyötä ja koordinoitava toimintaansa näiden tietojen hankkimiseksi. Tätä varten EKP:llä ja kansallisilla toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava valtuudet vaatia yhteisöä antamaan tällaiset tiedot, myös paikalla tehtävissä tarkastuksissa, ja toimittamaan nämä tiedot kriisinratkaisuneuvostolle. 4. Kriisinratkaisuneuvostolla on valtuudet markkinoida 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua yhteisöä tai 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa ja 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua yhteisöä mahdollisille ostajille tai tehdä järjestelyjä tällaista markkinointia varten, kun kyseisten kohtien soveltamista koskevat edellytykset täyttyvät, tai vaatia yhteisöä tekemään niin seuraavia tarkoituksia varten:
4 a. Jos kriisinratkaisuneuvosto päättää 4 kohdassa tarkoitettuja valtuuksia käyttäessään markkinoida asianomaista yhteisöä suoraan mahdollisille ostajille, se ottaa asianmukaisesti huomioon tapauksen olosuhteet ja mahdollisen vaikutuksen, joka näiden valtuuksien käyttämisellä voi olla yhteisön kokonaisasemaan. 5. Edellä olevan 4 kohdan soveltamiseksi kriisinratkaisuneuvostolla on oltava valtuudet
Kun kriisinratkaisuneuvosto käyttää tämän kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan mukaisia valtuuksiaan, sovelletaan 88 artiklaa. 6. Sen toteaminen, että tämän asetuksen 13 artiklan 1 kohdassa ja direktiivin 2014/59/EU 27 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät, ja varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteiden hyväksyminen etukäteen eivät saa olla välttämättömiä edellytyksiä sille, että kriisinratkaisuneuvosto voi valmistella yhteisön kriisinratkaisua tai käyttää tämän artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuja valtuuksia. 7. Kriisinratkaisuneuvosto ilmoittaa komissiolle, EKP:lle, asianomaisille kansallisille toimivaltaisille viranomaisille ja asianomaisille kansallisille kriisinratkaisuviranomaisille 4 ja 5 kohdan nojalla toteutetuista toimista viipymättä. 8. EKP, kansalliset toimivaltaiset viranomaiset, kriisinratkaisuneuvosto ja asianomaiset kansalliset kriisinratkaisuviranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä
EKP:n, kansallisten toimivaltaisten viranomaisten, kriisinratkaisuneuvoston ja asianomaisten kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten on varmistettava, että nämä toimenpiteet ja toimet ovat johdonmukaisia, koordinoituja ja vaikuttavia.” "17) Korvataan 14 artiklan 2 kohdan c ja d alakohta seuraavasti:"
18) Korvataan 16 artiklan 2 kohta seuraavasti:" ”2. Kriisinratkaisuneuvosto toteuttaa 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettuun emoyritykseen kohdistuvan kriisinratkaisutoimen, jos 18 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.
19) Muutetaan 18 artikla seuraavasti: a) korvataan 1, 1 a, 2 ja 3 kohta seuraavasti:"
EKP arvioi ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetun edellytyksen täyttymisen 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen yhteisöjen osalta ja kansallinen toimivaltainen viranomainen 7 artiklan 2 kohdan b alakohdassa, 7 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa, 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa ja 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen osalta kriisinratkaisuneuvostoa kuultuaan. Kriisinratkaisuneuvosto voi johdon istunnossaan tehdä tällaisen arvioinnin ainoastaan sen jälkeen, kun se on ensin ilmoittanut EKP:lle tai asianomaiselle kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle aikomuksestaan tehdä tällainen arviointi, ja ainoastaan, jos EKP tai asianomainen kansallinen toimivaltainen viranomainen ei tee kyseistä arviointia kolmen kalenteripäivän kuluessa tämän tiedon vastaanottamisesta. EKP tai asianomainen kansallinen toimivaltainen viranomainen antaa kriisinratkaisuneuvostolle viipymättä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joita kriisinratkaisuneuvosto pyytää arviointiaan varten, ennen kuin kriisinratkaisuneuvosto ilmoittaa sille aikomuksestaan arvioida ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettua edellytystä tai sen jälkeen. Jos EKP tai asianomainen kansallinen toimivaltainen viranomainen arvioi, että ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettu edellytys täyttyy ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun yhteisön osalta, se ilmoittaa tämän arvioinnin viipymättä komissiolle ja kriisinratkaisuneuvostolle. Kriisinratkaisuneuvosto arvioi johdon istunnossaan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetun edellytyksen ▌ tiiviissä yhteistyössä EKP:n tai asianomaisen kansallisen toimivaltaisen viranomaisen kanssa kuultuaan viipymättä talletussuojajärjestelmän nimettyä viranomaista ja tarvittaessa laitosten suojajärjestelmää, jonka jäsen laitos on. Laitosten suojajärjestelmän kuulemisen yhteydessä tarkastellaan sellaisten laitosten suojajärjestelmän toimenpiteiden saatavuutta, joilla voitaisiin estää laitoksen kaatuminen kohtuullisessa ajassa. EKP tai asianomainen kansallinen toimivaltainen viranomainen antaa kriisinratkaisuneuvostolle viipymättä kaikki asiaan liittyvät tiedot, joita kriisinratkaisuneuvosto pyytää arviointiaan varten. EKP tai asianomainen kansallinen toimivaltainen viranomainen voi myös ilmoittaa kriisinratkaisuneuvostolle, että se katsoo ensimmäisen alakohdan b alakohdassa säädetyn edellytyksen täyttyvän. 1 a. Kriisinratkaisuneuvosto hyväksyy 1 kohdan mukaisesti kriisinratkaisumääräyksen, joka koskee keskusyhteisöä ja kaikkia siihen pysyvästi kuuluvia luottolaitoksia, jotka kuuluvat samaan kriisinratkaisun kohteena olevaan konserniin, ainoastaan, jos keskusyhteisö ja kaikki siihen pysyvästi kuuluvat luottolaitokset kokonaisuutena täyttävät tai jos kriisinratkaisun kohteena oleva konserni kokonaisuutena täyttää 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyt edellytykset. 2. Jos on saatu 1 kohdan mukainen ilmoitus 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun yhteisön tai konsernin osalta, kriisinratkaisuneuvosto ilmoittaa 1 kohdan neljännessä alakohdassa tarkoitetun arvionsa viipymättä EKP:lle tai asianomaiselle kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta EKP:n luottolaitoksiin liittyvien valvontatehtävien suorittamista suoraan asetuksen (EU) N:o 1024/2013 6 artiklan 5 kohdan b alakohdan nojalla. 3. Toimenpiteen toteuttaminen asetuksen (EU) N:o 1024/2013 16 artiklan, direktiivin 2014/59/EU 27 artiklan, tämän asetuksen 13 artiklan tai direktiivin 2013/36/EU 104 artiklan nojalla ei ole edellytys kriisinratkaisutoimen toteuttamiselle.”; "b) muutetaan 4 kohta seuraavasti: i) korvataan ensimmäisen alakohdan d alakohta seuraavasti:" ”d) poikkeuksellinen julkinen rahoitustuki on tarpeen, paitsi jos tukea myönnetään jossakin 18 a artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa muodossa;”; "ii) kumotaan toinen ja kolmas alakohta; c) korvataan 5 kohta seuraavasti:" ”5. Tämän artiklan 1 kohdan c alakohdan soveltamiseksi kriisinratkaisutoimea on pidettävä yleisen edun mukaisena, jos kyseinen kriisinratkaisutoimi on tarpeen yhden tai useamman sellaisen 14 artiklassa tarkoitetun kriisinratkaisutavoitteen saavuttamiseksi, jota ei voitaisi saavuttaa tuloksellisemmin tavanomaisten maksukyvyttömyysmenettelyjen mukaisella laitoksen likvidaatiolla, ja jos kriisinratkaisutoimi on oikeassa suhteessa kyseisiin tavoitteisiin. Kriisinratkaisutoimen ei oleteta olevan yleisen edun mukainen tämän artiklan 1 kohdan c alakohtaa sovellettaessa, jos kriisinratkaisuviranomainen on päättänyt soveltaa laitokseen yksinkertaistettuja velvoitteita 4 artiklan mukaisesti. Oletus voidaan kumota, eikä sitä sovelleta, jos kriisinratkaisuviranomainen arvioi, että yksi tai useampi kriisinratkaisutavoite olisi vaarassa, jos laitos likvidoitaisiin tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua arviointia toteuttaessaan kriisinratkaisuneuvosto arvioi ja vertailee arviointia tehtäessä käytettävissään olevien tietojen perusteella kaikkea poikkeuksellista julkista rahoitustukea, jota yhteisölle myönnetään sekä kriisinratkaisun että sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisen likvidaation yhteydessä.” Tämän kohdan toisen alakohdan soveltamiseksi osallistuvien jäsenvaltioiden, talletussuojajärjestelmien ja tarvittaessa direktiivin 2014/49/EU 2 artiklan 1 kohdan 18 alakohdassa määritellyn nimetyn viranomaisen on ilmoitettava kriisinratkaisuneuvostolle tämän asetuksen 18 a artiklan 1 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamiseksi suoritettavista valmistelutoimenpiteistä, mukaan lukien mahdollinen ilmoitusta edeltävä yhteydenpito komission kanssa. "d) korvataan 7 kohdan toinen alakohta seuraavasti:" ”Komissio joko tukee kriisinratkaisumääräystä 24 tunnin kuluessa siitä, kun kriisinratkaisuneuvosto on toimittanut sen sille, tai vastustaa kriisinratkaisumääräystä sen harkinnanvaraisten näkökohtien osalta tapauksissa, jotka eivät kuulu tämän kohdan kolmannen alakohdan soveltamisalaan, tai sellaisen valtiontuen tai kriisinratkaisurahaston tuen ehdotetun käytön osalta, jota ei pidetä sisämarkkinoille soveltuvana.”; "e) lisätään kohdat seuraavasti:" ”11. Jos 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät, kriisinratkaisuneuvosto voi ohjeistaa kansallisia kriisinratkaisuviranomaisia käyttämään valtuuksia, jotka niillä on sen kansallisen lainsäädännön nojalla, jolla direktiivin 2014/59/EU 33 a artikla saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen edellytysten mukaisesti. Kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten on pantava kriisinratkaisuneuvoston ohjeet täytäntöön 29 artiklan mukaisesti. 11 a. Tämän artiklan vaikuttavan ja johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi kriisinratkaisuneuvosto antaa kansallisille kriisinratkaisuviranomaisille neuvoja ja ohjeita direktiivin 2014/59/EU 32 artiklan 5 a kohdassa tarkoitettujen teknisten sääntelystandardien soveltamiseksi.” "20) Lisätään 18 a artikla seuraavasti:" ”18 a artikla Poikkeuksellinen julkinen rahoitustuki 1. Edellä 2 artiklassa tarkoitetulle yhteisölle voidaan myöntää kriisinratkaisutoimien ulkopuolista poikkeuksellista julkista rahoitustukea poikkeuksellisesti ainoastaan jossakin seuraavista tapauksista ja edellyttäen, että poikkeuksellinen julkinen rahoitustuki täyttää unionin valtiontukikehyksessä vahvistetut edellytykset ja vaatimukset:
2. Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tukitoimenpiteiden on täytettävä kaikki seuraavat edellytykset:
Ensimmäisen alakohdan a alakohtaa sovellettaessa yhteisön katsotaan olevan vakavarainen, jos EKP tai asianomainen kansallinen toimivaltainen viranomainen on todennut, että mitään asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan 1 kohdassa, direktiivin 2013/36/EU 104 a artiklassa, asetuksen (EU) 2019/2033 11 artiklan 1 kohdassa ja direktiivin (EU) 2019/2034 40 artiklassa tarkoitettuja vaatimuksia tai kansallisessa lainsäädännössä tai unionin lainsäädännössä säädettyjä asiaankuuluvia sovellettavia vaatimuksia ei ole rikottu tai ei senhetkisten odotusten perusteella todennäköisesti rikota seuraavien 12 kuukauden aikana. Ensimmäisen alakohdan d alakohtaa sovellettaessa asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on ilmaistava määrällisesti tappiot, joita yhteisölle on aiheutunut tai todennäköisesti aiheutuu. Määrällisen ilmaisemisen perustana on oltava ainakin EKP:n, EPV:n tai kansallisten viranomaisten suorittamat omaisuuserien laadun tarkastelut tai tarvittaessa toimivaltaisen viranomaisen toteuttamat paikan päällä tehtävät tarkastukset. Jos näitä toimia ei voida toteuttaa asianmukaisessa ajassa, toimivaltaisen viranomaisen arvioinnin perustana voi olla laitoksen tase, edellyttäen, että tase on sovellettavien kirjanpitosääntöjen ja -standardien mukainen, minkä riippumaton ulkopuolinen tilintarkastaja on vahvistanut ▌. Toimivaltaisen viranomaisen on parhaansa mukaan pyrittävä varmistamaan, että määrällisen ilmaisemisen perustana on laitoksen tai yhteisön varojen, velkojen ja taseen ulkopuolisten erien markkina-arvo. Edellä 1 kohdan a alakohdan iii alakohdassa tarkoitetut tukitoimenpiteet on rajoitettava toimenpiteisiin, jotka EKP tai kansallinen toimivaltainen viranomainen on arvioinut tarpeellisiksi yhteisön vakavaraisuuden turvaamiseksi, jotta voidaan puuttua pääomavajeisiin, jotka on todettu EKP:n, EPV:n tai kansallisten viranomaisten kansallisella, unionin tai yhteisen valvontamekanismin tasolla toteuttamissa stressitesteissä tai vastaavissa menettelyissä käytetyn epäsuotuisan skenaarion perusteella ja jotka ovat tarvittaessa EKP:n tai asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen vahvistamia. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan a alakohdan iii alakohdassa säädetään, ydinpääomainstrumenttien hankkiminen on poikkeuksellisesti sallittua, jos todettu vaje on luonteeltaan sellainen, että muiden omien varojen instrumenttien tai muiden pääomainstrumenttien hankkiminen ei antaisi kyseiselle yhteisölle mahdollisuutta korjata stressitestin tai vastaavan menettelyn epäsuotuisassa skenaariossa todettua pääomavajettaan. Hankittujen ydinpääomainstrumenttien määrä ei saa olla suurempi kuin 2 prosenttia asianomaisen laitoksen tai yhteisön asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan 3 kohdan mukaisesti lasketusta kokonaisriskin määrästä. Jos jotakin 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua tukitoimenpidettä ei lunasteta, makseta takaisin tai muutoin lopeteta tällaisen toimenpiteen myöntämisen yhteydessä laaditun tukitoimenpiteestä irtautumista koskevan strategian ehtojen mukaisesti, EKP pyytää tai asianomaisen kansallisen toimivaltaisen viranomaisen on pyydettävä, että laitos tai yhteisö toimittaa kertakorjaussuunnitelman. Korjaussuunnitelmassa on kuvattava toimenpiteet, jotka on toteutettava vakavaraisuusvaatimusten noudattamiseksi edelleen tai jälleen, laitoksen tai yhteisön pitkän aikavälin elinkelpoisuuden sekä sen suoritetun määrän takaisinmaksukyvyn varmistamiseksi, sekä asiaan liittyvä aikataulu. Jos EKP tai asianomainen kansallinen toimivaltainen viranomainen ei pidä kertakorjaussuunnitelmaa uskottavana tai toteuttamiskelpoisena tai jos laitos tai yhteisö ei noudata korjaussuunnitelmaa, on arvioitava 18 artiklan mukaisesti, onko laitos tai yhteisö kykenemätön tai todennäköisesti kykenemätön jatkamaan toimintaansa. 2 a. EKP tai asianomainen kansallinen toimivaltainen viranomainen ilmoittaa kriisinratkaisuneuvostolle tekemästään arvioinnista siitä, täyttyvätkö 2 kohdan a, b ja d alakohdassa tarkoitetut edellytykset 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen ja konsernien sekä 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa ja 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen ja konsernien osalta.” "21) Muutetaan 19 artikla seuraavasti: a) korvataan 1 kohta seuraavasti:" ”1. Jos kriisinratkaisutoimeen sisältyy Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaisen valtiontuen tai tämän artiklan 3 kohdan mukaisen kriisinratkaisurahaston tuen myöntäminen, tämän asetuksen 18 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu kriisinratkaisumääräys tulee voimaan vasta sen jälkeen, kun komissio on tehnyt myönteisen tai ehdollisen päätöksen siitä, soveltuuko kyseisen tuen käyttö sisämarkkinoille, tai päätöksen olla vastustamatta tällaisen tuen käyttöä. Koska kriisinratkaisuneuvoston on pantava kriisinratkaisumääräys ajoissa täytäntöön, komissio tekee päätöksen valtiontuen tai kriisinratkaisurahaston tuen käytön soveltuvuudesta sisämarkkinoille viimeistään, kun se hyväksyy kriisinratkaisumääräyksen tai vastustaa sitä 18 artiklan 7 kohdan toisen alakohdan nojalla tai kun 18 artiklan 7 kohdan viidennessä alakohdassa tarkoitettu 24 tunnin ajanjakso päättyy, sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi. Jos tällaista päätöstä ei tehdä 24 tunnin kuluessa siitä, kun kriisinratkaisuneuvosto on toimittanut kriisinratkaisumääräyksen, komission katsotaan hyväksyneen kriisinratkaisumääräyksen, ja se tulee voimaan 18 artiklan 7 kohdan viidennen alakohdan mukaisesti. Suorittaessaan niille tämän asetuksen 18 artiklassa annettuja tehtäviä unionin toimielimillä on oltava käytössään rakenteelliset järjestelyt, joilla varmistetaan toiminnallinen riippumattomuus ja vältetään eturistiriidat kyseisten tehtävien suorittamiseen liittyvien toimintojen ja muiden toimintojen välillä, ja niiden on julkistettava asianmukaisella tavalla kaikki tähän liittyvää sisäistä organisaatiotaan koskevat merkitykselliset tiedot.”; "b) korvataan 3 kohta seuraavasti:" ”3. Kun kriisinratkaisuneuvosto katsoo, että kriisinratkaisurahaston käyttö voi olla tarpeen, se ottaa epävirallisesti, viipymättä ja luottamuksellisesti yhteyttä komissioon keskustellakseen kriisinratkaisurahaston mahdollisesta käytöstä, käyttöön liittyvät oikeudelliset ja taloudelliset näkökohdat mukaan lukien. Kun kriisinratkaisuneuvosto on riittävän varma siitä, että suunniteltuun kriisinratkaisumääräykseen sisällytetään kriisinratkaisurahaston tuen käyttö, kriisinratkaisuneuvosto ilmoittaa komissiolle virallisesti kriisinratkaisurahaston ehdotetusta käytöstä. Ilmoitukseen on sisällyttävä kaikki tiedot, jotka kriisinratkaisuneuvostolla on hallussaan tai jotka sillä on valtuudet hankkia tämän asetuksen mukaisesti ja jotka komissio tarvitsee tehdäkseen tämän kohdan mukaiset arvionsa. Saatuaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen komissio arvioi, vääristäisikö kriisinratkaisurahaston käyttö tai uhkaisiko se vääristää kilpailua suosimalla edunsaajaa tai mitä tahansa muuta yritystä, jolloin se ei sovellu sisämarkkinoille siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Komissio soveltaa kriisinratkaisurahaston käyttöön Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklassa vahvistettuja valtiontukisääntöjen soveltamista koskevia kriteerejä. Kriisinratkaisuneuvosto antaa komissiolle tiedot, jotka sillä on hallussaan tai jotka sillä on valtuudet hankkia tämän asetuksen mukaisesti ja joita komissio katsoo tarvitsevansa kyseisen arvion tekemiseksi. Tehdessään arviota komissio noudattaa kaikkia Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 109 artiklan nojalla hyväksyttyjä asiaankuuluvia asetuksia sekä kaikkia niihin liittyviä asiaankuuluvia komission tiedonantoja ja ohjeita sekä kaikkia toimenpiteitä, jotka komissio on hyväksynyt valtiontukeen liittyvien, arvioinnin ajankohtana voimassa olevien perussopimusten määräysten soveltamiseksi. Mainittuja toimenpiteitä sovellettaessa viittaukset tuen ilmoittamisesta vastaavaan jäsenvaltioon katsotaan viittauksiksi kriisinratkaisuneuvostoon ja tehdään kaikki muut tarvittavat muutokset. Komissio tekee päätöksen kriisinratkaisurahaston käytön soveltuvuudesta sisämarkkinoille ja osoittaa kyseisen päätöksen kriisinratkaisuneuvostolle ja asianomaisen jäsenvaltion tai asianomaisten jäsenvaltioiden kansallisille kriisinratkaisuviranomaisille. Päätökseen voidaan liittää edunsaajaa koskevia ehtoja, sitoumuksia tai velvoitteita, ja siinä on otettava huomioon, että kriisinratkaisuneuvoston on voitava toteuttaa kriisinratkaisutoimet ajoissa. Päätöksessä voidaan vahvistaa velvoitteita myös kriisinratkaisuneuvostolle, asianomaisen osallistuvan jäsenvaltion tai asianomaisten osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisille kriisinratkaisuviranomaisille tai edunsaajalle tapauksen mukaan ja siltä osin, kuin kyseiset velvoitteet kuuluvat niiden toimivaltaan, jotta päätöksen noudattamista voidaan seurata. Tähän voi sisältyä vaatimuksia edustajan tai muun riippumattoman henkilön nimittämisestä avustamaan seurannassa. Edustaja tai muu riippumaton henkilö voi suorittaa komission päätöksessä mahdollisesti määritettäviä toimintoja. Tämän kohdan nojalla annettu päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Komissio voi antaa kriisinratkaisuneuvostolle osoitetun kielteisen päätöksen, jossa se päättää, että kriisinratkaisurahaston ehdotettu käyttö ei sovellu sisämarkkinoille eikä sitä voida toteuttaa kriisinratkaisuneuvoston ehdottamassa muodossa. Vastaanotettuaan tällaisen päätöksen kriisinratkaisuneuvosto harkitsee uudelleen kriisinratkaisumääräystään ja valmistelee tarkistetun kriisinratkaisumääräyksen.”; "c) korvataan 10 kohta seuraavasti:" ”10. Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, neuvosto voi jäsenvaltion tai kriisinratkaisuneuvoston pyynnöstä seitsemän päivän kuluessa mainitun pyynnön esittämisestä yksimielisesti päättää, että kriisinratkaisurahaston käyttöä pidetään sisämarkkinoille soveltuvana, jos tällainen päätös on poikkeuksellisen tilanteen vuoksi perusteltu. Jos neuvosto ei kuitenkaan ole tehnyt päätöstä seitsemän päivän kuluessa, komissio tekee päätöksen asiassa.”; "22) Muutetaan 20 artikla seuraavasti: a) korvataan 1 kohta seuraavasti:" ”1. Ennen kuin kriisinratkaisuneuvosto määrittää, täyttyvätkö kriisinratkaisuedellytykset tai 21 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut pääomainstrumenttien ja hyväksyttävien velkojen alaskirjaamisen tai muuntamisen edellytykset, se varmistaa, että 2 artiklassa tarkoitetun yhteisön varojen ja velkojen oikeudenmukaisen, varovaisen ja realistisen arvostuksen tekee henkilö, joka on riippumaton viranomaisista, kriisinratkaisuneuvosto mukaan lukien, ja asianomaisesta yhteisöstä.”; "b) lisätään 8 a kohta seuraavasti:" ”8 a. Arvioijan on täydennettävä 7 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja tietoja arviolla taseen ulkopuolisten varojen ja velkojen, mukaan lukien ehdolliset velat ja varat, arvosta, jos se on tarpeen 5 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettujen päätösten tekemisen tueksi.”; "c) lisätään 18 kohtaan d alakohta seuraavasti:" sovellettava direktiivin 2014/49/EU 11 e artiklassa ja mainitun artiklan nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä tarkoitettuja kriteerejä ja menetelmiä määritettäessä tappioita, joita talletussuojajärjestelmälle olisi aiheutunut, jos laitos olisi likvidoitu tavanomaisen maksukyvyttömyysmenettelyn mukaisesti.” "23) Muutetaan 21 artikla seuraavasti: a) muutetaan 1 kohta seuraavasti: i) muutetaan ensimmäinen alakohta seuraavasti: – korvataan johdantokappale seuraavasti:" ”1. Kriisinratkaisuneuvosto käyttää 18 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen valtuuksia alaskirjata tai muuntaa kyseeseen tulevia pääomainstrumentteja ja 7 a kohdassa tarkoitettuja hyväksyttäviä velkoja 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen ja konsernien osalta sekä 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa ja 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen ja konsernien osalta, kun näiden kohtien soveltamista koskevat edellytykset täyttyvät, ainoastaan silloin, kun se määrittää johdon istunnossaan saatuaan toisen alakohdan mukaisen ilmoituksen tai omasta aloitteestaan, että yksi tai useampi seuraavista edellytyksistä täyttyy:”; "– korvataan e alakohta seuraavasti:" ” e) yhteisö tai konserni pyytää poikkeuksellista julkista rahoitustukea, paitsi jos kyseistä tukea myönnetään jossakin 18 a artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa muodossa;”; "ii) korvataan toinen alakohta seuraavasti:" ”EKP arvioi ensimmäisen alakohdan a–d alakohdassa tarkoitetut edellytykset 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen yhteisöjen osalta ja asianomainen kansallinen toimivaltainen viranomainen 7 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja 4 kohdan b alakohdassa ja 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen osalta ja kriisinratkaisuneuvosto johdon istunnossa 18 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.”; "b) kumotaan 2 kohta; c) korvataan 3 kohdan b alakohta seuraavasti:" ”b) ottaen huomioon aika, tarve panna alaskirjaus- ja muuntamisvaltuudet tai kriisinratkaisun kohteena olevan konsernin kriisinratkaisustrategia tuloksellisesti täytäntöön ja muut asiaankuuluvat olosuhteet ei voida kohtuudella olettaa, että yhteisön taikka konsernin kykenemättömyys jatkaa toimintaansa olisi estettävissä kohtuullisessa ajassa millään muulla toimenpiteellä, vaihtoehtoiset yksityisen sektorin toimenpiteet, valvontatoimet tai varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteet mukaan luettuina, kuin asianomaisten pääomainstrumenttien tai 7 a kohdassa tarkoitetulla hyväksyttävien velkojen alaskirjauksella tai muuntamisella.”; "d) korvataan 9 kohta seuraavasti:" ”9. Jos yksi tai useampi 1 kohdassa tarkoitetuista edellytyksistä täyttyy kyseisessä kohdassa tarkoitetun yhteisön osalta ja myös 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät kyseisen yhteisön tai samaan konserniin kuuluvan yhteisön osalta, sovelletaan 18 artiklan 6, 7 ja 8 kohdassa säädettyä menettelyä.” "24) Muutetaan 27 artikla seuraavasti: a) korvataan 7 kohta seuraavasti:"
▌ c) korvataan 13 kohdan toinen alakohta seuraavasti:"
25) Muutetaan 30 artikla seuraavasti: a) korvataan otsikko seuraavasti:" ”Yhteistyövelvoite ja tietojenvaihto”; "b) lisätään 2 a, 2 b ja 2 c kohta seuraavasti:" ”2 a. Kriisinratkaisuneuvosto, Euroopan järjestelmäriskikomitea, EPV, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tekevät tiivistä yhteistyötä ja toimittavat toisilleen kaikki tiedot, joita ne tarvitsevat tehtäviensä suorittamiseen. 2 b. EKP ja muut Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) jäsenet tekevät tiivistä yhteistyötä kriisinratkaisuneuvoston kanssa ja toimittavat sille kaikki tiedot, joita kriisinratkaisuneuvosto tarvitsee tehtäviensä suorittamiseen, mukaan lukien tiedot, jotka ne ovat keränneet perussääntönsä mukaisesti. Kyseiseen tietojenvaihtoon sovelletaan 88 artiklan 6 kohtaa. 2 c. Direktiivin 2014/49/EU 2 artiklan 1 kohdan 18 alakohdassa tarkoitettujen nimettyjen viranomaisten on tehtävä tiivistä yhteistyötä kriisinratkaisuneuvoston kanssa. Nimettyjen viranomaisten ja kriisinratkaisuneuvoston on toimitettava toisilleen kaikki tiedot, joita ne tarvitsevat tehtäviensä suorittamiseen.”; "c) korvataan 6 kohta seuraavasti:"
d) korvataan 7 kohta seuraavasti:" ”7. Kriisinratkaisuneuvosto tekee tarvittaessa EKP:n ja EKPJ:n muiden jäsenten, kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa kuvataan yleisesti, miten ne tekevät keskenään tämän artiklan 2, 2 a, 2 b ja 4 kohdan ja 74 artiklan toisen kohdan mukaista yhteistyötä suorittaessaan unionin lainsäädännön mukaisia tehtäviään. Yhteisymmärryspöytäkirjaa tarkastellaan säännöllisesti uudelleen, ja se julkaistaan, jollei salassapitovelvollisuutta koskevista vaatimuksista muuta johdu.” "26) Lisätään artikla seuraavasti:" ”30 a artikla Keskitetyn automatisoidun mekanismin hallussa olevat tiedot 1. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849** 32 a artiklalla käyttöön otettuja keskitettyjä automatisoituja mekanismeja ylläpitävien viranomaisten on toimitettava kriisinratkaisuneuvostolle sen pyynnöstä tiedot niiden asiakkaiden lukumäärästä, joiden ainoa tai pääasiallinen pankkikumppani 2 artiklassa tarkoitettu yhteisö on. 2. Kriisinratkaisuneuvosto pyytää 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja ainoastaan tapauskohtaisesti ja silloin, kun se on tarpeen sen tämän asetuksen mukaisten tehtävien suorittamiseksi. 3. Kriisinratkaisuneuvosto voi jakaa ensimmäisen kohdan nojalla saadut tiedot kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten kanssa niiden suorittaessa tämän asetuksen mukaisia tehtäviään. ______________________________ ** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73).” "27) Muutetaan 31 artikla seuraavasti: a) korvataan 1 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:"
b) lisätään kohta seuraavasti:" ”3. Kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten on kuultava kriisinratkaisuneuvostoa ennen kuin ne toimivat direktiivin 2014/59/EU 86 artiklan nojalla 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen ja konsernien suhteen tai 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa ja 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen ja konsernien suhteen, kun näiden kohtien soveltamista koskevat edellytykset täyttyvät.” "28) Korvataan 32 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:" ”Jos konserniin kuuluu osallistuviin ja osallistumattomiin jäsenvaltioihin tai kolmansiin maihin sijoittautuneita yhteisöjä, kriisinratkaisuneuvosto edustaa osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisia kriisinratkaisuviranomaisia direktiivin 2014/59/EU 7, 8, 12, 13, 16, 18, 45 h, 55 ja 88–92 artiklan mukaisesti osallistumattomien jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden kuulemisessa ja niiden kanssa tehtävässä yhteistyössä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä asetuksessa edellytettyä neuvoston tai komission antamaa hyväksyntää.” "29) Muutetaan 34 artikla seuraavasti: a) korvataan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti:" ”Kriisinratkaisuneuvosto voi, hyödyntäen kaikin tavoin kaikkea EKP:n käytettävissä olevaa tietoa, mukaan lukien EKPJ:n jäsenten perussääntönsä mukaisesti keräämät tiedot, tai kaikkea kansallisten toimivaltaisten viranomaisten, Euroopan järjestelmäriskikomitean, EPV:n, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen käytettävissä olevaa tietoa, pyytää kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten kautta tai suoraan, sen jälkeen kun se on ilmoittanut asiasta kyseisille viranomaisille, seuraavia oikeushenkilöitä tai luonnollisia henkilöitä toimittamaan kriisinratkaisuneuvoston pyytämää menettelyä noudattaen ja sen pyytämässä muodossa kaikki tiedot, joita kriisinratkaisuneuvosto tarvitsee tehtäviensä suorittamiseen:”; "b) korvataan 5 ja 6 kohta seuraavasti:" ”5. Kriisinratkaisuneuvosto, EKP, EKPJ:n jäsenet, kansalliset toimivaltaiset viranomaiset, Euroopan järjestelmäriskikomitea, EPV, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ja kansalliset kriisinratkaisuviranomaiset voivat laatia tietojenvaihtomenettelyjä koskevia yhteisymmärryspöytäkirjoja. Kriisinratkaisuneuvoston, EKP:n ja EKPJ:n muiden jäsenten, kansallisten toimivaltaisten viranomaisten, Euroopan järjestelmäriskikomitean, EPV:n, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen ja kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten välistä tietojenvaihtoa ei katsota salassapitovelvollisuutta koskevien vaatimusten rikkomiseksi. 6. Kansalliset toimivaltaiset viranomaiset, EKP, EKPJ:n jäsenet, Euroopan järjestelmäriskikomitea, EPV, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen sekä kansalliset kriisinratkaisuviranomaiset tekevät kriisinratkaisuneuvoston kanssa yhteistyötä sen tarkistamiseksi, ovatko jotkin tai kaikki pyydetyt tiedot jo saatavilla pyynnön esittämishetkellä. Jos tietoja on saatavilla, kansalliset toimivaltaiset viranomaiset, EKP ja EKPJ:n muut jäsenet, Euroopan järjestelmäriskikomitea, EPV, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tai kansalliset kriisinratkaisuviranomaiset toimittavat kyseiset tiedot kriisinratkaisuneuvostolle.” "30) Lisätään 43 artiklan 1 kohtaan a a alakohta seuraavasti:" ”a a) 56 artiklan mukaisesti nimitetty varapuheenjohtaja;”. "30 a) Muutetaan 45 artikla seuraavasti: a) korvataan otsikko seuraavasti:" ”Läpinäkyvyys ja vastuuvelvollisuus” "b) lisätään kohta seuraavasti:" ”3 a. Kriisinratkaisuneuvosto julkistaa laatimansa toimintaperiaatteet, suuntaviivat, yleiset ohjeet, ohjeasiakirjat ja yksiköiden valmisteluasiakirjat, jotka koskevat kriisinratkaisua yleensä sekä yhteisessä kriisinratkaisumekanismissa sovellettavia kriisinratkaisukäytäntöjä ja -menetelmiä, kunhan julkistaminen ei edellytä luottamuksellisten tietojen julkistamista.” "31) Korvataan 50 artiklan 1 kohdan n alakohta seuraavasti:" ”n) jollei henkilöstösäännöistä ja palvelussuhteen ehdoista muuta johdu, nimittää tilinpitäjän ja sisäisen tarkastajan, jonka on oltava toiminnallisesti riippumaton tehtäviensä suorittamisessa;”. "31 a) Lisätään 50 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:" ”q a) varmistaa, että kansallisia kriisinratkaisuviranomaisia kuullaan suuntaviivoista, yleisistä ohjeista, toimintaperiaatteista tai ohjeasiakirjoista, joissa vahvistetaan kriisinratkaisuperiaatteet, -käytännöt tai -menetelmät, joiden täytäntöönpanoon kyseiset kansalliset kriisinratkaisuviranomaiset osallistuvat.” "32) Muutetaan 53 artikla seuraavasti: a) korvataan 1 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:" ”Kriisinratkaisuneuvoston johdon istuntoon kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 43 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut neljä jäsentä.”; "b) korvataan 5 kohdassa ilmaisu ”43 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa” ilmaisulla ”43 artiklan 1 kohdan a, a a ja b alakohdassa”. 33) Korvataan 55 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:" ”1. Käsiteltäessä yksittäistä yhteisöä tai konsernia, joka on sijoittautunut vain yhteen osallistuvaan jäsenvaltioon, puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 43 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut jäsenet tekevät päätöksen yksinkertaisella enemmistöllä, jos kaikki 53 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut jäsenet eivät pääse yksimielisesti yhteiseen sopimukseen puheenjohtajan asettamassa määräajassa. 2. Käsiteltäessä rajatylittävää konsernia puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 43 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut jäsenet tekevät päätöksen yksinkertaisella enemmistöllä, jos kaikki 53 artiklan 1 ja 4 kohdassa tarkoitetut jäsenet eivät pääse yksimielisesti yhteiseen sopimukseen puheenjohtajan asettamassa määräajassa.” "34) Muutetaan 56 artikla seuraavasti: a) korvataan 2 kohdan d alakohta seuraavasti:" ”d) kriisinratkaisuneuvoston alustavan talousarvioesityksen ja talousarvioesityksen laatiminen 61 artiklan mukaisesti ja kriisinratkaisuneuvoston talousarvion toteuttaminen 63 artiklan mukaisesti;”; "b) korvataan 5 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:" ”Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja 43 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen jäsenten toimikausi on viisi vuotta. ▌ Henkilö, joka on toiminut ▌puheenjohtajana, varapuheenjohtajana tai 43 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuna jäsenenä, ei voi tulla nimitetyksi kumpaankaan muuhun tehtävään.” "c) korvataan 6 kohta seuraavasti: ▌" ”6. Kuultuaan täysistunnossa kokoontunutta kriisinratkaisuneuvostoa komissio esittää Euroopan parlamentille lopullisen luettelon, jossa sukupuolet ovat tasapuolisesti edustettuina, ehdokkaista puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi ja 43 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuiksi jäseniksi ja ilmoittaa neuvostolle tästä luettelosta. Euroopan parlamentti voi järjestää tässä luettelossa olevien hakijoiden kuulemisia. Komissio toimittaa Euroopan parlamentissa saavutetun tuloksen mukaisesti puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja 43 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen jäsenten nimittämistä koskevan ehdotuksen Euroopan parlamentille hyväksyttäväksi. Ehdotuksen hyväksymisen jälkeen neuvosto hyväksyy täytäntöönpanopäätöksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja 43 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen jäsenten nimittämiseksi. Neuvosto tekee päätöksensä määräenemmistöllä.”; "▌ e) korvataan 7 kohdan viimeinen virke seuraavasti:" ”Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 43 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut jäsenet jatkavat tehtävässään, kunnes heidän seuraajansa on nimitetty ja nämä henkilöt ovat aloittaneet tehtävässään tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitetun neuvoston päätöksen mukaisesti.” "e a) kumotaan 8 kohta. 35) Korvataan 61 artikla seuraavasti:" ”61 artikla Talousarvion laatiminen 1. Puheenjohtaja laatii viimeistään kunkin vuoden maaliskuun 31 päivänä kriisinratkaisuneuvoston alustavan talousarvioesityksen, mukaan lukien ennakkoarvion kriisinratkaisuneuvoston tuloista ja menoista seuraavaa varainhoitovuotta varten sekä seuraavaa varainhoitovuotta koskevan henkilöstötaulukon, ja toimittaa sen kriisinratkaisuneuvoston täysistunnon hyväksyttäväksi. Kriisinratkaisuneuvoston täysistunto mukauttaa tarvittaessa kriisinratkaisuneuvoston alustavaa talousarvioesitystä sekä henkilöstötaulukkoa koskevaa esitystä. 2. Puheenjohtaja laatii kriisinratkaisuneuvoston täysistunnon hyväksymän alustavan talousarvioesityksen pohjalta kriisinratkaisuneuvoston talousarvioesityksen ja toimittaa sen kriisinratkaisuneuvoston täysistunnon hyväksyttäväksi. Kriisinratkaisuneuvoston täysistunto mukauttaa tarvittaessa puheenjohtajan toimittamaa talousarvioesitystä ja hyväksyy kriisinratkaisuneuvoston lopullisen talousarvion ja henkilöstötaulukon viimeistään kunkin vuoden marraskuun 30 päivänä.” "35 a) Korvataan 62 artiklan 3 kohta seuraavasti:" ”3. Kriisinratkaisuneuvoston täysistunto on vastuussa sisäisen valvonnan standardien hyväksymisestä sekä sisäisen tarkastajan tehtävien suorittamiseen soveltuvien sisäisten valvontajärjestelmien ja -menettelyjen ottamisesta käyttöön.” "36) Korvataan 69 artiklan 4 kohta seuraavasti:" ”4. Jos 1 kohdassa tarkoitetun alkuvaiheen jälkeen käytettävissä olevat varat vähenevät alle kyseisessä kohdassa määritellyn tavoitetason, säännöllisiä vakausmaksuja kerätään 70 artiklan mukaisesti siihen asti, kun tavoitetaso on saavutettu. Kriisinratkaisuneuvosto voi lykätä 70 artiklan mukaisesti kerättävien säännöllisten vakausmaksujen keräämistä enintään kolmella vuodella sen varmistamiseksi, että kerättävä määrä saavuttaa määrän, joka on oikeassa suhteessa keräysprosessin kustannuksiin, edellyttäen, että tällainen lykkäys ei vaikuta olennaisesti kriisinratkaisuneuvoston kykyyn käyttää kriisinratkaisurahastoa 3 jakson mukaisesti. Kun tavoitetaso on saavutettu ensimmäisen kerran ja kun käytettävissä olevat varat vähenevät alle kahteen kolmasosaan tavoitetasosta, kyseiset säännölliset vakausmaksut on asettava sellaiselle tasolle, että tavoitetaso voidaan saavuttaa neljän vuoden kuluessa.” "37) Muutetaan 70 artikla seuraavasti: a) korvataan 3 kohta seuraavasti:" ”3. Edellä 69 artiklassa tarkoitetun rahoituksen tavoitetason saavuttamiseksi käytettävissä oleviin varoihin voidaan sisällyttää peruuttamattomia maksusitoumuksia, joiden täydeksi vakuudeksi on asetettu vähäriskisiä varoja, joihin ei kohdistu kolmansien osapuolten oikeuksia ja jotka ovat kriisinratkaisuneuvoston vapaasti käytettävissä ja sen yksinomaiseen käyttöön osoitettuja 76 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä tarkoituksia varten. Näiden peruuttamattomien maksusitoumusten osuus saa olla enintään 30 prosenttia tämän artiklan nojalla kerättävien vakausmaksujen kokonaismäärästä. Kriisinratkaisuneuvosto määrittää tämän rajan puitteissa vuosittain peruuttamattomien maksusitoumusten osuuden tämän artiklan mukaisesti kerättävien vakausmaksujen kokonaismäärästä.”; "b) lisätään 3 a kohta seuraavasti:" ”3 a. Kriisinratkaisuneuvosto vaatii maksamaan tämän artiklan 3 kohdan nojalla tehdyt peruuttamattomat maksusitoumukset, kun kriisinratkaisurahastoa on tarpeen käyttää 76 artiklan mukaisesti. Kun laitos tai yhteisö lakkaa kuulumasta 2 artiklan soveltamisalaan eikä siihen enää sovelleta velvollisuutta maksaa vakausmaksuja tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti, kriisinratkaisuneuvosto vaatii maksamaan 3 kohdan nojalla tehdyt ja vielä maksamatta olevat peruuttamattomat maksusitoumukset. Jos peruuttamattomaan maksusitoumukseen liittyvä rahoitusosuus maksetaan asianmukaisesti, kun se ensimmäisen kerran vaaditaan maksettavaksi, kriisinratkaisuneuvosto peruuttaa sitoumuksen ja palauttaa vakuuden. Jos rahoitusosuutta ei makseta asianmukaisesti, kun se ensimmäisen kerran vaaditaan maksettavaksi, kriisinratkaisuneuvosto ottaa vakuuden haltuunsa ja peruuttaa sitoumuksen.” "38) Korvataan 71 artiklan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:" ”Ylimääräisten jälkikäteen suoritettavien vakausmaksujen vuotuinen kokonaismäärä saa olla enintään kolme kertaa 12,5 prosenttia tavoitetasosta.” "39) Lisätään 74 artiklaan kohta seuraavasti:" ”Kriisinratkaisuneuvosto ilmoittaa komissiolle ja EKP:lle heti, kun se katsoo, että saattaa olla tarpeen ottaa käyttöön kriisinratkaisurahastoa varten tämän artiklan mukaisesti sovitut rahoitusjärjestelyt, ja toimittaa komissiolle ja EKP:lle kaikki tiedot, joita ne tarvitsevat näihin rahoitusjärjestelyihin liittyvien tehtäviensä suorittamiseen.” "40) Muutetaan 76 artikla seuraavasti: a) korvataan 3 kohta seuraavasti:" ”3. Jos kriisinratkaisuneuvosto toteaa, että kriisinratkaisurahaston käyttö 1 kohdassa tarkoitettuihin tarkoituksiin johtaa todennäköisesti siihen, että osa 2 artiklassa tarkoitetun yhteisön tappioista siirtyy kriisinratkaisurahastolle, sovelletaan 27 artiklassa säädettyjä kriisinratkaisurahaston käyttöä koskevia periaatteita.”; "b) lisätään 5 ja 6 kohta seuraavasti:" ”5. Jos 22 artiklan 2 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitettuja kriisinratkaisuvälineitä käytetään siten, että kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen varoista, oikeuksista tai veloista siirretään ainoastaan osa, kriisinratkaisuneuvostolla on oltava jäljelle jäävältä yhteisöltä saaminen kaikista kriisinratkaisurahastolle aiheutuneista kuluista ja tappioista, jotka johtuvat tämän artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla kriisinratkaisuun suoritetuista rahoitusosuuksista, sellaisten tappioiden yhteydessä, jotka olisivat muutoin langenneet velkojille. 6. Tämän artiklan 5 kohdassa ja 22 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuilla kriisinratkaisuneuvoston saamisilla on direktiivin 2014/59/EU 108 artiklan 9 kohdan nojalla oltava kussakin osallistuvassa jäsenvaltiossa sama ensisijaisuusjärjestys kuin kansallisten kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyjen saamisilla kyseisen jäsenvaltion tavanomaisiin maksukyvyttömyysmenettelyihin sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä.” "41) Muutetaan 79 artikla seuraavasti: a) korvataan 1, 2 ja 3 kohta seuraavasti:" ”1. Jos kriisinratkaisuneuvosto toteuttaa kriisinratkaisutoimen luottolaitoksen osalta ja jos tällä toimella varmistetaan, että talletukset ovat edelleen suojattujen talletusten tallettajien sekä luonnollisten henkilöiden ja mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten, joilla on suojakelpoisia talletuksia, käytettävissä, osallistuvien jäsenvaltioiden on varmistettava niille aiheutuvien tappioiden välttämiseksi, että talletussuojajärjestelmä, johon kyseinen luottolaitos kuuluu, maksaa rahoitusosuuden direktiivin 2014/59/EU 109 artiklassa säädettyihin tarkoituksiin ja siinä säädetyin edellytyksin. 2. Kriisinratkaisuneuvosto määrittää tiiviissä yhteistyössä talletussuojajärjestelmän kanssa talletussuojajärjestelmän rahoitusosuuden määrän 1 kohdan mukaisesti kuultuaan talletussuojajärjestelmää ja tarvittaessa direktiivin 2014/49/EU 2 artiklan 1 kohdan 18 alakohdassa tarkoitettua nimettyä viranomaista direktiivin 2014/49/EU 11 e artiklan mukaisten tallettajille maksettavien korvausten arvioiduista kustannuksista ja noudattaen tämän asetuksen 20 artiklassa tarkoitettuja edellytyksiä. 3. Kriisinratkaisuneuvosto ilmoittaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta päätöksestään direktiivin 2014/49/EU 2 artiklan 1 kohdan 18 alakohdassa tarkoitetulle nimetylle viranomaiselle ja sille talletussuojajärjestelmälle, johon kyseinen laitos kuuluu. Talletussuojajärjestelmän on pantava kyseinen päätös täytäntöön viipymättä.”; "b) kumotaan 5 kohdan toinen ja kolmas alakohta. 41 a) Lisätään artiklat seuraavasti:" ”79 a artikla Raportointi kriisinratkaisun aikana käytettävissä olevasta likviditeetistä Komissio ilmoittaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024 Euroopan parlamentille ja neuvostolle likviditeetin tarjoamista kriisinratkaisun yhteydessä koskevan arviointinsa tulokset. Kertomuksessa on tarkasteltava, johtuuko kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen pääomapohjan vahvistamisen jälkeinen väliaikainen likviditeettivaje muun muassa kriisinratkaisuvälineistössä olevasta välineen puuttumisesta, sekä tarkasteltava tehokkaimpia tapoja puuttua väliaikaisiin likviditeettivajeisiin ottaen huomioon muiden lainkäyttöalueiden käytännöt. Kertomuksessa on esitettävä konkreettisia toimintavaihtoehtoja. 79 b artikla Komissio antaa 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä pankkiunionia koskevien keskustelujen jatkamiseen liittyvässä yhteydessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen kriisinhallintakehyksen uudistuksesta seuranneen kriisinratkaisuryhmien sisäisten tappioiden siirtomekanismin tehokkuudesta ja laajuudesta. Kertomuksessa on erityisesti arvioitava kriisinratkaisun soveltamisalaa, sisäisten MREL-vaatimusten noudattamisen tasoa sekä toimialan rahoittamien turvaverkkojen, erityisesti yhteisen kriisinratkaisurahaston, käyttöehtoja”. "42) Korvataan 85 artiklan 3 kohdassa ilmaus ”10 artiklan 10 kohdassa, 11 artiklassa, 12 artiklan 1 kohdassa, 38–41 artiklassa, 65 artiklan 3 kohdassa, 71 artiklassa ja 90 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta” ilmauksella ”10 artiklan 10 kohdan, 11 artiklan, 12 artiklan 1 kohdan, 38–41 artiklan, 65 artiklan 3 kohdan, 71 artiklan ja 90 artiklan 3 kohdan nojalla tehdystä”. 43) Lisätään 88 artiklaan 7 kohta seuraavasti:" ”7. Tämän artiklan säännökset eivät estä kriisinratkaisuneuvostoa luovuttamasta analyysejaan tai arvioitaan, mukaan lukien analyysit ja arviot, jotka perustuvat 2 artiklassa tarkoitettujen yhteisöjen tai tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen muiden viranomaisten toimittamiin tietoihin, jos kriisinratkaisuneuvosto arvioi, että luovuttaminen ei vaaranna yleisen edun suojelua finanssi-, raha- tai talouspolitiikan osalta ja kun julkistaminen on sellaisen yleisen edun mukaista, joka syrjäyttää tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitetut muut edut. Sovellettaessa tämän artiklan 1 kohtaa tällaisen tietojen luovuttamisen katsotaan olevan osa kriisinratkaisuneuvoston tämän asetuksen mukaisten tehtävien suorittamista.” "43 a) Lisätään 94 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:" ”a a) nykyisen kehyksen ja eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän perustamisen välistä vuorovaikutusta;” "2 artikla Voimaantulo ja soveltaminen Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan [...] päivästä [...]kuuta [...] [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 12 kuukautta tämän muutosasetuksen voimaantulopäivästä]. Kuitenkin 1 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, 2 ja 3 kohtaa, 4 kohdan a alakohtaa, 5 kohdan a ja b alakohtaa ja c alakohdan i ja ii alakohtaa, 6 kohdan a alakohtaa, 7 alakohtaa, 13 kohdan a alakohdan i alakohtaa ja b alakohtaa, 14 kohdan a, b ja d alakohtaa, 19 kohdan d ja e alakohtaa, 21 alakohtaa, 23 alakohdan a alakohdassa olevan i alakohdan ensimmäistä luetelmakohtaa ja b ja d alakohtaa, 25–35 alakohtaa sekä 39, 42 ja 43 alakohtaa sovelletaan [...] päivästä [...]kuuta [...] [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 1 kuukausi tämän muutosasetuksen voimaantulopäivästä]. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty … Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta Puhemies Puheenjohtaja
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteet, kriisinratkaisuedellytykset ja kriisinratkaisutoimien rahoitus (BRRD3) |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2023)0227), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9‑0135/2023), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 5. heinäkuuta 2023 antaman lausunnon(1), – ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 13. heinäkuuta 2023 antaman lausunnon(2), – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, – ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0153/2024), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2024/… antamiseksi direktiivin 2014/59/EU muuttamisesta varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteiden, kriisinratkaisuedellytysten ja kriisinratkaisutoimien rahoituksen osalta(3)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan, ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon(4), ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(5), noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä, sekä katsovat seuraavaa: (1) Luottolaitoksia ja sijoituspalveluyrityksiä, jäljempänä ’laitokset’, koskeva unionin kriisinratkaisukehys luotiin vuosien 2008–2009 maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkeen ja finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän kansainvälisellä tasolla hyväksymien finanssilaitosten kriisinratkaisujärjestelmien avaintekijöiden(6) mukaisesti. Unionin kriisinratkaisukehys koostuu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä 2014/59/EU(7) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EU) N:o 806/2014(8). Molempia säädöksiä sovelletaan unioniin sijoittautuneisiin laitoksiin ja kyseisen direktiivin tai kyseisen asetuksen soveltamisalaan kuuluviin muihin yhteisöihin, jäljempänä ’yhteisöt’. Unionin kriisinratkaisukehyksen tavoitteena on laitosten ja yhteisöjen kaatumisten asianmukainen hoitaminen säilyttämällä laitosten ja yhteisöjen kriittiset toiminnot ja välttämällä rahoitusvakauteen kohdistuvia uhkia sekä suojaamalla samalla tallettajia ja julkisia varoja. Lisäksi unionin kriisinratkaisukehyksellä pyritään edistämään pankkialan sisämarkkinoiden kehitystä luomalla yhdenmukaistettu järjestelmä rajatylittävien kriisien käsittelemiseksi koordinoidusti ja välttämällä kilpailun vääristymistä ja eriarvoisen kohtelun riskejä. (2) Unionin kriisinratkaisukehyksen täytäntöönpano on kestänyt jo useita vuosia, mutta kehys, sellaisena kuin sitä tällä hetkellä sovelletaan, ei täytä joitakin näistä tavoitteista suunnitellulla tavalla. Vaikka laitokset ja yhteisöt ovat edistyneet merkittävästi kohti purkamismahdollisuuksia ja osoittaneet siihen merkittäviä resursseja, erityisesti vahvistamalla tappionkattamiskykyä ja pääomapohjan vahvistamiskykyä ja kartuttamalla kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyjä, unionin kriisinratkaisukehystä käytetään vain harvoin. Sen sijaan tiettyjen pienempien ja keskisuurten laitosten ja yhteisöjen kaatumisiin puututaan useimmiten epäyhtenäisillä kansallisilla toimenpiteillä. Toimialan rahoittamien turvaverkkojen, esimerkiksi kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyjen, sijaan käytetään valitettavasti edelleen veronmaksajien rahoja. Tämä tilanne vaikuttaa johtuvan kannustimien riittämättömyydestä. Tämä kannustinten riittämättömyys on seurausta unionin kriisinratkaisukehyksen ja kansallisten sääntöjen keskinäisestä vuorovaikutuksesta, jossa yleisen edun arviointiin liittyvää laajaa harkintavaltaa ei aina käytetä tavalla, joka vastaa sitä, miten unionin kriisinratkaisukehystä on ollut tarkoitus soveltaa. Unionin kriisinratkaisukehystä on käytetty vain vähän myös siksi, että talletusrahoitteisten laitosten tallettajat saattavat joutua kantamaan tappioita sen varmistamiseksi, että kyseiset laitokset voivat saada ulkopuolista rahoitusta kriisinratkaisussa erityisesti, kun muita alentamiskelpoisia velkoja ei ole. Lisäksi se, että säännöt, jotka koskevat rahoituksen saatavuutta kriisinratkaisun ulkopuolella, eivät ole yhtä tiukkoja kuin kriisinratkaisun yhteydessä, on estänyt unionin kriisinratkaisukehyksen soveltamista ja suosinut muita ratkaisuja, jotka usein edellyttävät veronmaksajien rahojen käyttöä laitoksen tai yhteisön omien varojen tai toimialan rahoittamien turvaverkkojen sijasta. Tämä tilanne puolestaan aiheuttaa hajanaisuusriskejä, riskejä siitä, että laitosten ja yhteisöjen kaatumisten hallinnassa ei saavuteta optimaalisia tuloksia, erityisesti pienempien ja keskisuurten laitosten ja yhteisöjen tapauksessa, sekä käyttämättömistä rahoitusvaroista johtuvia vaihtoehtoiskustannuksia. Sen vuoksi on tarpeen varmistaa unionin kriisinratkaisukehyksen tuloksellisempi ja johdonmukaisempi soveltaminen ja varmistaa, että sitä voidaan soveltaa ▌, kun se on yleisen edun mukaista, myös tiettyihin pienempiin ja keskisuuriin laitoksiin ▌. (2 a) Direktiivin 2014/59/EU uudelleentarkastelun tavoitteena on parantaa veronmaksajien rahojen suojaa ja perustaa uusia järjestelmämekanismeja laitoksille ja yhteisöille, jotka eivät kuulu nykyisen kriisinratkaisukehyksen piiriin. Kyseisen kehyksen tarkoituksena on keventää yhteiskunnalle aiheutuvaa taloudellista taakkaa vähentämällä pankkien kaatumiseen liittyviä kokonaiskustannuksia. Tarkistetun kehyksen käyttöönotolla on tarkoitus vähentää merkittävästi veronmaksajien rahojen käyttöä, jotta voidaan varmistaa, että kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyä käytetään useammin ja tehokkaammin. (3) Kriisinratkaisun suunnittelutyön intensiteetti ja yksityiskohtaisuus sellaisten tytäryritysten osalta, joita ei ole määritetty kriisinratkaisun kohteena oleviksi yhteisöiksi, vaihtelee asianomaisten laitosten ja yhteisöjen koon ja riskiprofiilin, kriittisten toimintojen olemassaolon ja konsernin kriisinratkaisustrategian mukaan. Kriisinratkaisuviranomaisten olisi sen vuoksi voitava ottaa nämä tekijät huomioon määrittäessään tällaisten tytäryritysten osalta toteutettavia toimenpiteitä ja noudattaa tarvittaessa yksinkertaistettua lähestymistapaa. (3 a) Yksi tämän muutosdirektiivin keskeisistä tavoitteista on ottaa käyttöön päivitetty lähestymistapa, jonka avulla viranomaiset voivat käsitellä tehokkaasti joidenkin pankkien tai pankkiryhmän mahdollista kaatumista. Tällä lähestymistavalla olisi edistettävä avoimuutta ja ennustettavuutta ja minimoitava kielteiset taloudelliset seuraukset. Tällainen lähestymistapa on yhdenmukainen direktiivissä 2014/59/EU vahvistetun velkakirjojen arvon alaskirjausta koskevan yleisen periaatteen kanssa, mutta samalla sillä säilytetään keskisuurten pankkien kaatumisen käsittelyn käytännön toteutettavuus. (4) Laitos tai yhteisö, jota ollaan likvidoimassa kansallisen lainsäädännön mukaisesti sen jälkeen, kun on määritetty, että laitos tai yhteisö on lähellä kaatumista tai todennäköisesti kaatumassa, ja kun kriisinratkaisuviranomainen on todennut, että sen kriisinratkaisu ei ole yleisen edun mukaista, poistuu lopulta markkinoilta. Tämä tarkoittaa, että suunnitelmaa toimista, joihin on ryhdyttävä kaatumisen sattuessa, ei tarvita riippumatta siitä, onko toimivaltainen viranomainen jo peruuttanut kyseisen laitoksen tai yhteisön toimiluvan. Sama koskee kriisinratkaisun kohteena olevaa jäljelle jäävää laitosta sen jälkeen, kun varat, oikeudet ja velat on siirretty siirtostrategian yhteydessä. Sen vuoksi on aiheellista täsmentää, että näissä tilanteissa ei tarvitse hyväksyä kriisinratkaisusuunnitelmia. (5) Kriisinratkaisuviranomaiset voivat tällä hetkellä kieltää tietyt voitonjaot ja muut jaot, jos laitos tai yhteisö ei täytä yhteenlaskettua puskurivaatimusta, kun se otetaan huomioon omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen lisäksi. Tietyissä tilanteissa omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskeva vähimmäisvaatimus, jota laitoksen tai yhteisön on noudatettava, saatetaan kuitenkin laskea eri perusteella kuin laitoksen tai yhteisön yhteenlaskettu puskurivaatimus. Tämä tilanne aiheuttaa epävarmuutta edellytyksistä, joiden täyttyessä kriisinratkaisuviranomaiset voivat käyttää valtuuksiaan kieltää voitonjaot ja muut jaot, sekä edellytyksistä, joita sovelletaan omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevaan vähimmäisvaatimukseen liittyvän jakokelpoisen enimmäismäärän laskentaan. Sen vuoksi olisi säädettävä, että tällaisissa tapauksissa kriisinratkaisuviranomaisten olisi käytettävä valtuuksiaan kieltää tietyt voitonjaot ja muut jaot komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/1118(9) soveltamisesta johtuvan yhteenlaskettua puskurivaatimusta koskevan arvion perusteella. Läpinäkyvyyden ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi kriisinratkaisuviranomaisten olisi ilmoitettava arvioitu yhteenlaskettu puskurivaatimus laitokselle tai yhteisölle, jonka olisi tämän jälkeen julkistettava se. (6) Varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteet luotiin, jotta toimivaltaiset viranomaiset voisivat korjata laitoksen tai yhteisön rahoitus- ja taloustilanteen heikkenemisen ja mahdollisuuksien mukaan vähentää mahdollisen kriisinratkaisun riskiä ja vaikutuksia. Varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteitä on kuitenkin käytetty harvoin, koska niiden soveltamisen käynnistävistä tekijöistä ei ole varmuutta ja koska ne ovat osittain päällekkäisiä valvontatoimenpiteiden kanssa. Sen vuoksi olisi yksinkertaistettava ja täsmennettävä näiden varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteiden soveltamisedellytyksiä. Jotta voidaan poistaa epävarmuus ylimmän hallintoelimen erottamisen ja väliaikaisten hallinnonhoitajien nimittämisen edellytyksistä ja ajoituksesta, nämä toimenpiteet olisi nimenomaisesti yksilöitävä varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteiksi, ja niiden soveltamiseen olisi sovellettava samoja käynnistäviä tekijöitä. Samalla toimivaltaisia viranomaisia olisi vaadittava valitsemaan asianmukaiset toimenpiteet tietyn tilanteen ratkaisemiseksi suhteellisuusperiaatetta noudattaen. Jotta toimivaltaiset viranomaiset voisivat ottaa huomioon maineriskit tai rahanpesuun tai tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät riskit, toimivaltaisten viranomaisten olisi arvioitava varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteiden soveltamisen edellytyksiä paitsi määrällisten indikaattoreiden, kuten pääoma- tai maksuvalmiusvaatimusten, velkaantuneisuuden, järjestämättömien lainojen taikka riskien keskittymisen, perusteella myös laadullisten käynnistävien tekijöiden perusteella. (7) Oikeusvarmuuden parantamiseksi olisi poistettava direktiivissä 2014/59/EU säädetyt varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteet, jotka ovat päällekkäisiä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2013/36/EU(10) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/2034(11) säädetyn vakavaraisuuskehyksen mukaisesti jo olemassa olevien valtuuksien kanssa. Lisäksi on tarpeen varmistaa, että kriisinratkaisuviranomaiset voivat valmistautua laitoksen tai yhteisön mahdolliseen kriisinratkaisuun. Toimivaltaisen viranomaisen olisi sen vuoksi ilmoitettava kriisinratkaisuviranomaisille laitoksen tai yhteisön rahoitustilanteen heikkenemisestä riittävän ajoissa, ja kriisinratkaisuviranomaisilla olisi oltava tarvittavat valtuudet valmistelevien toimenpiteiden toteuttamiseksi. Jotta kriisinratkaisuviranomaiset voisivat reagoida mahdollisimman nopeasti laitoksen tai yhteisön tilanteen heikkenemiseen, on tärkeää, että varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteiden aiempi soveltaminen ei saisi olla edellytyksenä sille, että kriisinratkaisuviranomainen voi ryhtyä laitoksen tai yhteisön markkinointiin liittyviin järjestelyihin tai pyytää tietoja kriisinratkaisusuunnitelman päivittämiseksi ja arvostuksen valmistelemiseksi. Toimivaltaisten viranomaisten ja kriisinratkaisuviranomaisten välistä vuorovaikutusta ja koordinointia on parannettava, jotta voidaan varmistaa johdonmukainen, koordinoitu, tuloksellinen ja oikea-aikainen reagointi laitoksen tai yhteisön rahoitustilanteen heikkenemiseen ja valmistautua asianmukaisesti mahdolliseen kriisinratkaisuun. Heti kun laitos tai yhteisö täyttää varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteiden soveltamisedellytykset, toimivaltaisten viranomaisten ja kriisinratkaisuviranomaisten olisi lisättävä tietojenvaihtoaan, alustavien tietojen vaihto mukaan lukien, ja seurattava laitoksen tai yhteisön rahoitustilannetta yhdessä. (8) On tarpeen varmistaa toimivaltaisen viranomaisen ja kriisinratkaisuviranomaisen oikea-aikainen toiminta ja niiden välinen varhainen koordinointi silloin, kun laitos tai yhteisö jatkaa toimintaansa, mutta on olemassa olennainen riski laitoksen tai yhteisön kaatumisesta. Toimivaltaisen viranomaisen olisi sen vuoksi ilmoitettava tällaisesta riskistä kriisinratkaisuviranomaiselle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ilmoituksen olisi sisällettävä toimivaltaisen viranomaisen arvion perustelut ja yleiskatsaus vaihtoehtoisista yksityisen sektorin toimenpiteistä, valvontatoimista tai varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteistä, jotka ovat käytettävissä laitoksen tai yhteisön kaatumisen estämiseksi kohtuullisessa ajassa. Tällainen varhainen ilmoittaminen ei saisi vaikuttaa menettelyihin, joilla määritetään, täyttyvätkö kriisinratkaisuedellytykset. Toimivaltaisen viranomaisen kriisinratkaisuviranomaiselle aiemmin antama ilmoitus, jonka mukaan on olemassa olennainen riski siitä, että laitos tai yhteisö on lähellä kaatumista tai todennäköisesti kaatuu, ei saisi olla edellytyksenä sille, että myöhemmin voidaan todeta, että laitos tai yhteisö tosiasiallisesti on lähellä kaatumista tai todennäköisesti kaatuu. Jos laitoksen tai yhteisön arvioidaan myöhemmässä vaiheessa kaatuvan tai todennäköisesti kaatuvan eikä kaatumisen estämiseksi kohtuullisessa ajassa ole vaihtoehtoisia ratkaisuja, kriisinratkaisuviranomaisen on tehtävä päätös kriisinratkaisutoimen toteuttamisesta. Tällaisessa tapauksessa kriisinratkaisustrategian onnistuneen toteuttamisen kannalta voi olla ratkaisevan tärkeää, että päätös kriisinratkaisutoimen soveltamisesta laitokseen tai yhteisöön tehdään oikeaan aikaan erityisesti siksi, että aikaisempi puuttuminen laitoksen tai yhteisön tilanteeseen voi osaltaan varmistaa riittävän tappionkattamiskyvyn ja likviditeetin kyseisen strategian toteuttamiseksi. Sen vuoksi on aiheellista antaa kriisinratkaisuviranomaiselle mahdollisuus arvioida tiiviissä yhteistyössä toimivaltaisen viranomaisen kanssa, mikä on kohtuullinen aika sellaisten vaihtoehtoisten toimenpiteiden toteuttamiseksi, joilla vältetään laitoksen tai yhteisön kaatuminen. Arviointia tehtäessä olisi myös otettava huomioon tarve säilyttää kriisinratkaisuviranomaisen ja asianomaisen yhteisön kyky panna kriisinratkaisustrategia tuloksellisesti täytäntöön, jos tämä on viime kädessä tarpeen, mutta se ei saisi estää vaihtoehtoisten toimenpiteiden toteuttamista. Erityisesti vaihtoehtoisten toimenpiteiden suunnitellun aikataulun olisi oltava sellainen, että se ei vaaranna kriisinratkaisustrategian mahdollisen täytäntöönpanon tuloksellisuutta. Jotta varmistetaan oikea-aikainen lopputulos ja jotta kriisinratkaisuviranomainen voi valmistautua asianmukaisesti laitoksen tai yhteisön mahdolliseen kriisinratkaisuun, kriisinratkaisuviranomaisen ja toimivaltaisen viranomaisen olisi tavattava säännöllisesti, ja kriisinratkaisuviranomaisen olisi päätettävä tapaamisten tiheydestä tapauksen olosuhteet huomioon ottaen. (9) Kriisinratkaisukehystä on potentiaalisesti tarkoitus soveltaa mihin tahansa laitokseen tai yhteisöön sen koosta ja liiketoimintamallista riippumatta, jos kansallisen lainsäädännön nojalla käytettävissä olevat välineet eivät ole riittäviä sen kaatumisen hallitsemiseksi. Tällaisen lopputuloksen varmistamiseksi olisi täsmennettävä kriteerit, joiden täyttyessä lähellä kaatumista olevaan laitokseen tai yhteisöön sovelletaan yleisen edun arviointia. Tässä yhteydessä on tarpeen selventää, että erityisistä olosuhteista riippuen laitoksen tai yhteisön tiettyjä toimintoja voidaan pitää kriittisinä, vaikka niiden keskeytyminen vaikuttaisi rahoitusvakauteen tai kriittisiin palveluihin ▌alueellisella tasolla, erityisesti jos kriittisten toimintojen korvattavuus määräytyy merkityksellisten maantieteellisten markkinoiden perusteella. (9 a) Sen varmistamiseksi, että vaikutustenarviointi alueellisella tasolla voi perustua tietoihin, jotka ovat saatavilla johdonmukaisesti kaikkialla unionissa, alueellinen taso olisi ymmärrettävä suhteessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1059/2003(12) tarkoitettuun tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön tasoon 1 tai 2 (NUTS 1 tai 2). (10) Arvioitaessa, onko laitoksen tai yhteisön kriisinratkaisu yleisen edun mukaista, olisi otettava huomioon, että tallettajat ovat paremmin suojattuja, kun talletussuojajärjestelmän varoja käytetään tehokkaammin ja näihin varoihin kohdistuvat tappiot minimoidaan. Näin ollen yleisen edun arvioinnissa olisi katsottava, että tallettajien suojaamista koskeva kriisinratkaisutavoite saavutetaan paremmin kriisinratkaisussa, jos maksukyvyttömyyden valitseminen olisi talletussuojajärjestelmälle kalliimpaa. (10 a) Jos kansallisilla maksukyvyttömyys- ja kriisinratkaisukehyksillä saavutetaan kehyksen tavoitteet tehokkaasti ja samassa määrin, etusijalle olisi asetettava vaihtoehto, jolla minimoidaan veronmaksajille ja taloudelle aiheutuva riski. Tällä lähestymistavalla varmistetaan varovainen ja vastuullinen toimintatapa, joka on yhdenmukainen sekä veronmaksajien etujen että laajemman taloudellisen vakauden turvaamista koskevan yleisen tavoitteen kanssa. (11) Arvioitaessa, onko laitoksen tai yhteisön kriisinratkaisu yleisen edun mukaista, olisi myös mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon eroavaisuudet toisaalta toimialan rahoittamien turvaverkkojen (kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyt tai talletussuojajärjestelmät) ja toisaalta jäsenvaltioiden veronmaksajien rahoista myöntämän rahoituksen välillä. Jäsenvaltioiden myöntämässä rahoituksessa on suurempi moraalikadon riski ja vähemmän kannustimia markkinakuriin. Sen vuoksi kriisinratkaisuviranomaisten olisi arvioidessaan tavoitetta minimoida riippuvuus poikkeuksellisesta julkisesta rahoitustuesta pidettävä kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyjen tai talletussuojajärjestelmän kautta tapahtuvaa rahoitusta parempana, ja samansuuruista jäsenvaltioiden talousarviosta myönnettävää rahoitusta olisi harkittava ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa. (11 a) Laitoksille ja yhteisöille olisi myönnettävä veronmaksajien rahoista rahoitettavaa poikkeuksellista rahoitustukea, jos lainkaan, ainoastaan luonteeltaan poikkeuksellisen ja järjestelmään liittyvän vakavan häiriön korjaamiseksi taloudessa, koska tuki aiheuttaa merkittävän rasitteen julkiselle taloudelle ja heikentää tasapuolisia toimintaedellytyksiä sisämarkkinoilla. (12) Sen varmistamiseksi, että kriisinratkaisun tavoitteet saavutetaan mahdollisimman tuloksellisesti, yleisen edun arvioinnin tuloksen olisi oltava kielteinen ainoastaan silloin, kun kriisinratkaisutavoitteet saavutettaisiin lähellä kaatumista olevan laitoksen tai yhteisön likvidaatiolla tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä tuloksellisemmin eikä vain samassa määrin kuin kriisinratkaisulla. (12 a) Kun tehdään valintaa kriisinratkaisun ja likvidaation välillä, etusijalle olisi asetettava vaihtoehto, jossa kokonaiskustannukset ovat alhaisemmat. Tässä arvioinnissa olisi otettava huomioon erilaiset kustannukset, mukaan lukien talletussuojajärjestelmästä maksettaviin korvauksiin liittyvät kustannukset, kuten varojen takaisinhankintaan vaadittava aika ja prosessin aikana menetetyt tulot. Tapauksissa, joissa sekä kriisinratkaisu- että likvidaatiovaihtoehdoilla on samankaltaiset kustannusprofiilit, etusijalle olisi asetettava vaihtoehto, johon liittyy vähemmän talouteen kohdistuvia riskejä, mukaan lukien julkinen talous ja vaikutus talouden vakauteen. (13) Jos lähellä kaatumista olevaa laitosta tai yhteisöä ei aseteta kriisinratkaisumenettelyyn, se olisi likvidoitava kansallisen lainsäädännön mukaisesti saatavilla olevien menettelyjen mukaisesti. Tällaiset menettelyt voivat vaihdella huomattavasti jäsenvaltioiden välillä. Vaikka on asianmukaista sallia riittävä joustavuus nykyisten kansallisten menettelyjen käyttämiseksi, tiettyjä näkökohtia olisi selvennettävä sen varmistamiseksi, että asianomaiset laitokset tai yhteisöt poistuvat markkinoilta. (14) Olisi varmistettava, että asianomainen kansallinen hallinto- tai oikeusviranomainen käynnistää nopeasti kansallisen lainsäädännön mukaisen menettelyn, kun laitoksen tai yhteisön katsotaan kaatuvan tai todennäköisesti kaatuvan eikä sitä aseteta kriisinratkaisuun. Jos laitoksen tai yhteisön vapaaehtoinen likvidaatio osakkeenomistajien päätöksellä on kansallisen lainsäädännön mukaisesti mahdollista, tällaisen vaihtoehdon olisi oltava edelleen käytettävissä. Olisi kuitenkin varmistettava, että jos osakkeenomistajat eivät toteuta nopeita toimia, asianomainen kansallinen hallinto- tai oikeusviranomainen ryhtyy toimiin. (15) Olisi myös säädettävä, että tällaisten menettelyjen lopputuloksena on lähellä kaatumista olevan laitoksen tai yhteisön poistuminen markkinoilta tai sen pankkitoiminnan lopettaminen. Kansallisesta lainsäädännöstä riippuen tämä tavoite voidaan saavuttaa eri tavoin, joihin voivat kuulua laitoksen tai yhteisön tai sen osien myynti, tiettyjen varojen tai velkojen myynti, asteittainen likvidaatio tai pankkitoiminnan lopettaminen, mukaan lukien maksuliikenne ja talletusten vastaanottaminen, jotta varat voitaisiin myydä asteittain asianomaisten velkojien korvausten maksamista varten. Menettelyjen ennustettavuuden parantamiseksi tällainen lopputulos olisi kuitenkin saavutettava kohtuullisessa ajassa. (16) Toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava valtuudet peruuttaa laitoksen tai yhteisön toimilupa yksinomaan sillä perusteella, että laitos tai yhteisö on lähellä kaatumista tai todennäköisesti kaatumassa eikä sitä ole asetettu kriisinratkaisuun. Toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava peruuttaa toimilupa tukeakseen tavoitetta likvidoida laitos tai yhteisö kansallisen lainsäädännön mukaisesti erityisesti tapauksissa, joissa kansallisen lainsäädännön mukaisia käytettävissä olevia menettelyjä ei voida aloittaa sillä hetkellä, kun laitoksen tai yhteisön todetaan olevan lähellä kaatumista tai todennäköisesti kaatumassa, mukaan lukien tapaukset, joissa laitoksen tai yhteisön tase ei vielä osoita sen olevan maksukyvytön. Jotta voidaan edelleen varmistaa, että laitoksen tai yhteisön likvidaatiota koskeva tavoite voidaan saavuttaa, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että toimivaltaisen viranomaisen toteuttama toimiluvan peruuttaminen kuuluu myös niihin mahdollisiin edellytyksiin, joiden täyttyessä voidaan käynnistää ainakin yksi kansallisen lainsäädännön mukaisesti saatavilla olevista menettelyistä, joita sovelletaan sellaisiin laitoksiin tai yhteisöihin, jotka ovat lähellä kaatumista tai todennäköisesti kaatumassa mutta joita ei ole asetettu kriisinratkaisuun. (17) Direktiivin 2014/59/EU, asetuksen (EU) N:o 806/2014 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/49/EU(13) täytäntöönpanosta saatujen kokemusten perusteella on tarpeen täsmentää edellytyksiä, joiden täyttyessä ennaltaehkäiseviä ennakollisia toimenpiteitä, joita voidaan pitää poikkeuksellisena julkisena rahoitustukena, voidaan poikkeuksellisesti myöntää. Jotta voidaan minimoida kilpailun vääristymät, jotka johtuvat siitä, että talletussuojajärjestelmät ovat unionissa luonteeltaan erilaisia, tällaisten järjestelmien ennaltaehkäisevien toimenpiteiden yhteydessä toteuttamat direktiivin 2014/49/EU mukaiset interventiot, jotka katsotaan poikkeukselliseksi julkiseksi rahoitustueksi, olisi poikkeuksellisesti sallittava silloin, kun tuensaajana oleva laitos tai yhteisö ei täytä mitään niistä edellytyksistä, joiden täyttyessä se on lähellä kaatumista tai todennäköisesti kaatuu. Olisi varmistettava, että varotoimenpiteitä toteutetaan riittävän ajoissa. Sovellettaessa ennalta varautuvaa pääomapohjan vahvistamista Euroopan keskuspankki, jäljempänä ’EKP’, perustaa nykyisin käsityksensä siitä, onko laitos tai yhteisö vakavarainen , seuraavien 12 kuukauden ajalle tehtävään ennakoivaan arvioon siitä, pystyykö laitos tai yhteisö täyttämään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 575/2013(14) tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/2033(15) säädetyt omien varojen vaatimukset ja direktiivissä 2013/36/EU tai direktiivissä (EU) 2019/2034 säädetyn omien varojen lisävaatimuksen. Tästä käytännöstä olisi säädettävä direktiivissä 2014/59/EU. Lisäksi toimenpiteet, joilla vaatimuksia helpotetaan arvoltaan alentuneiden omaisuuserien osalta, mukaan lukien erilliset varainhoitoyhtiöt tai omaisuuserien takausjärjestelmät, voivat osoittautua tehokkaiksi ja vaikuttaviksi laitosten ja yhteisöjen mahdollisten rahoitusvaikeuksien syihin puuttumisessa ja niiden kaatumisen estämisessä, ja ne voivat sen vuoksi olla asianmukaisia varotoimenpiteitä. Sen vuoksi olisi täsmennettävä, että tällaiset varotoimenpiteet voidaan toteuttaa arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevina toimenpiteinä. (18) Markkinakurin säilyttämiseksi, julkisten varojen suojaamiseksi ja kilpailun vääristymisen välttämiseksi varotoimenpiteitä olisi sovellettava ainoastaan poikkeustapauksissa ja ainoastaan vakaviin markkinoiden häiriötilanteisiin vastaamiseksi tai rahoitusvakauden säilyttämiseksi, erityisesti järjestelmäkriisin sattuessa. Varotoimenpiteitä ei tulisi myöskään käyttää aiheutuneiden tai todennäköisten tappioiden kattamiseen. Luotettavin väline aiheutuneiden tai todennäköisesti aiheutuvien tappioiden määrittämiseksi on EKP:n, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1093/2010(16) perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen), jäljempänä ’EPV’, tai kansallisten toimivaltaisten viranomaisten toteuttama omaisuuserien laadun tarkastelu. Toimivaltaisten viranomaisten olisi käytettävä tällaista tarkastelua aiheutuneiden tai todennäköisesti aiheutuvien tappioiden tunnistamiseksi, jos tarkastelu voidaan tehdä kohtuullisessa ajassa. Jos tämä ei ole mahdollista, toimivaltaisten viranomaisten olisi määritettävä aiheutuneet tai todennäköisesti aiheutuvat tappiot mahdollisimman luotettavasti vallitsevissa olosuhteissa, tarvittaessa paikan päällä tehtävien tarkastusten perusteella. (19) Ennalta varautuvalla pääomapohjan vahvistamisella pyritään tukemaan elinkelpoisia laitoksia ja yhteisöjä, joiden on todettu todennäköisesti joutuvan tilapäisiin vaikeuksiin lähitulevaisuudessa, ja estämään niiden tilanteen heikkeneminen entisestään. Sen välttämiseksi, että julkista tukea myönnetään yrityksille, jotka ovat jo tuen myöntämishetkellä kannattamattomia, varotoimenpiteet, joita myönnetään omien varojen instrumenttien tai muiden pääomainstrumenttien hankintana tai arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevina toimenpiteinä, eivät saisi ylittää määrää, joka on tarpeen stressitestin tai vastaavan menettelyn epäsuotuisassa skenaariossa määritettyjen pääomavajeiden kattamiseksi. Sen varmistamiseksi, että julkinen rahoitus lopulta lopetetaan, näiden varotoimenpiteiden olisi myös oltava ajallisesti rajoitettuja, ja niihin olisi sisällyttävä selkeä aikataulu niiden lopettamiselle, jäljempänä ’tukitoimenpiteestä irtautumista koskeva strategia’. Eräpäivättömiä instrumentteja, mukaan lukien ydinpääoma (CET1), olisi käytettävä ainoastaan poikkeustapauksissa, ja niihin olisi sovellettava tiettyjä määrällisiä rajoituksia, sillä ne eivät luonteensa vuoksi sovellu hyvin edellytetyn väliaikaisuuden täyttämiseen. (20) Varotoimenpiteet olisi rajoitettava määrään, jonka laitos tai yhteisö tarvitsisi säilyttääkseen vakavaraisuutensa stressitestissä tai vastaavassa menettelyssä määritetyn epäsuotuisan skenaarion toteutuessa. Kun kyseessä ovat arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevien toimenpiteiden muodossa toteutettavat varotoimenpiteet, vastaanottavan laitoksen tai yhteisön olisi voitava käyttää kyseinen määrä siirrettäviin varoihin kohdistuvien tappioiden kattamiseen tai yhdistettävä siihen pääomainstrumenttien hankinta edellyttäen, että todetun vajeen kokonaismäärä ei ylity. On myös tarpeen varmistaa, että tällaiset arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevien toimenpiteiden muodossa toteutettavat varotoimenpiteet ovat voimassa olevien valtiontukisääntöjen ja parhaiden käytäntöjen mukaisia, että niillä palautetaan laitoksen tai yhteisön pitkän aikavälin elinkelpoisuus, että valtiontuki rajoitetaan välttämättömään vähimmäismäärään ja että kilpailun vääristymistä vältetään. Näistä syistä asianomaisten viranomaisten olisi arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevien toimenpiteiden muodossa toteutettavissa varotoimenpiteissä otettava huomioon erityiset ohjeet, mukaan lukien omaisuudenhoitoyhtiöitä koskeva suunnitelma(17) ja järjestämättömien lainojen käsittelyä koskeva tiedonanto(18). Arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevien toimenpiteiden muodossa toteutettaviin varotoimenpiteisiin olisi aina sovellettava ensisijaista väliaikaisuusedellytystä. Asianomaisen laitoksen tai yhteisön arvoltaan alentuneiden omaisuuserien osalta määräajaksi myönnettävien julkisten takausten odotetaan varmistavan väliaikaisuusedellytyksen noudattamisen paremmin kuin tällaisten omaisuuserien siirtäminen julkisesti tuetulle yhteisölle. Sen varmistamiseksi, että tukea saavat laitokset noudattavat tukitoimenpiteen ehtoja, toimivaltaisten viranomaisten olisi pyydettävä korjaamissuunnitelmaa laitoksilta, jotka eivät ole täyttäneet sitoumuksiaan. Jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että korjaamissuunnitelman toimenpiteillä ei voida saavuttaa laitoksen pitkän aikavälin elinkelpoisuutta tai jos laitos ei noudata korjaamissuunnitelmaa, asianomaisten viranomaisten on direktiivin 2014/59/EU 32 artiklan mukaisesti arvioitava, onko laitos lähellä kaatumista tai todennäköisesti kaatumassa. (21) Vakavaraisuusvaatimusten olennaisten rikkomisten kattamiseksi on tarpeen täsmentää tarkemmin edellytykset, joiden täyttyessä voidaan todeta, että holdingyhtiö on lähellä kaatumista tai todennäköisesti kaatuu. Holdingyhtiön tapauksessa näiden vaatimusten rikkominen olisi katsottava olennaiseksi silloin kun se on luonteeltaan ja laajuudeltaan verrattavissa rikkomiseen, jonka perusteella toimivaltainen viranomainen olisi voinut peruuttaa toimiluvan direktiivin 2013/36/EU 18 artiklan mukaisesti, jos rikkojana olisi ollut luottolaitos. (22) Jäsenvaltioilla voi olla kansallisen lainsäädäntönsä nojalla valtuudet keskeyttää maksu- tai toimitusvelvoitteet, joihin voi sisältyä suojakelpoisia talletuksia. Jos maksu- tai toimitusvelvoitteiden keskeyttäminen ei liity suoraan luottolaitoksen taloudelliseen tilanteeseen, talletukset eivät välttämättä ole käytettävissä direktiivin 2014/49/EU soveltamiseksi. Tämän seurauksena tallettajat eivät välttämättä pääse käyttämään talletuksiaan pitkään aikaan. Jotta voidaan säilyttää tallettajien luottamus pankkialaan ja rahoitusvakaus, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tallettajilla on mahdollisuus saada talletuksistaan asianmukainen päivittäinen määrä erityisesti elinkustannusten kattamiseksi, jos heidän talletuksensa eivät ole käytettävissä maksujen keskeyttämisen vuoksi muusta syystä kuin tallettajien korvauksen maksamiseen johtavasta syystä. Tällaisen menettelyn olisi pysyttävä poikkeuksellisena, ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tallettajat saavat käyttöönsä asianmukaiset päivittäiset määrät. (23) Oikeusvarmuuden lisäämiseksi ja ottaen huomioon, että tulevista epävarmoista tapahtumista, kuten kriisinratkaisuhetkellä vireillä olevien oikeudenkäyntien lopputuloksesta, voi aiheutua huomattavia velkoja, on tarpeen säätää, miten tällaisia velkoja olisi kohdeltava velan arvon alentamista sovellettaessa. Tältä osin pääperiaatteina olisi noudatettava kirjanpitosäännöissä ja erityisesti komission asetuksella (EY) N:o 1126/2008(19) hyväksytyssä kansainvälisessä tilinpäätösstandardissa 37 vahvistetuissa kirjanpitosäännöissä asetettuja pääperiaatteita. Tämän perusteella kriisinratkaisuviranomaisten olisi erotettava toisistaan varaukset ja ehdolliset velat. Varaukset ovat velkoja, jotka liittyvät varojen todennäköiseen ulosvirtaukseen ja jotka voidaan arvioida luotettavasti. Ehdollisia velkoja ei kirjata kirjanpidollisiksi veloiksi, sillä ne liittyvät velvoitteeseen, jota ei voida pitää arviointia tehtäessä todennäköisenä tai jota ei voida arvioida luotettavasti. (24) Koska varaukset ovat kirjanpidollisia velkoja, olisi täsmennettävä, että niitä on käsiteltävä samalla tavalla kuin muita velkoja. Tällaisten varausten olisi oltava alentamiskelpoisia, paitsi jos ne täyttävät jonkin erityisistä kriteereistä, joiden perusteella ne voidaan jättää velkakirjojen arvon alaskirjauksen soveltamisalan ulkopuolelle. Kun otetaan huomioon näiden varausten mahdollinen merkitys kriisinratkaisussa ja jotta voidaan varmistaa varmuus velkakirjojen arvon alaskirjauksen soveltamisessa, olisi täsmennettävä, että varaukset ovat osa alentamiskelpoisia velkoja ja että näin ollen velkakirjojen arvon alaskirjausta sovelletaan niihin. Olisi myös varmistettava, että velkakirjojen arvon alaskirjauksen soveltamisen jälkeen kyseiset velat ja kaikki niistä johtuvat velvoitteet tai saamiset katsotaan suoritetuiksi kaikissa olosuhteissa. Tämä on erityisen tärkeää niiden velkojen ja velvoitteiden osalta, jotka johtuvat kriisinratkaisun kohteena olevaan laitokseen kohdistuvista oikeudellisista vaatimuksista. (25) Kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti ehdollisia velkoja ei voida kirjata veloiksi, joten ne eivät sen vuoksi saisi olla alentamiskelpoisia. On kuitenkin tarpeen varmistaa, että ehdollinen velka, joka aiheutuisi sellaisesta tapahtumasta, joka on epätodennäköinen tai jota ei voida kriisinratkaisuhetkellä luotettavasti arvioida, ei heikennä kriisinratkaisustrategian ja erityisesti velkakirjojen arvon alaskirjauksen tuloksellisuutta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi arvioijan olisi osana kriisinratkaisua varten tehtävää arvostusta arvioitava kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen taseeseen sisältyvät ehdolliset velat ja määritettävä näiden velkojen mahdollinen arvo määrällisesti parhaan kykynsä mukaan. Sen varmistamiseksi, että laitos tai yhteisö voi kriisinratkaisuprosessin jälkeen ylläpitää riittävää markkinaluottamusta asianmukaisen ajan, arvioijan olisi otettava tämä mahdollinen arvo huomioon määrittäessään määrää, jolla alentamiskelpoisia velkoja on alaskirjattava tai muunnettava kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen vakavaraisuussuhdelukujen palauttamiseksi. Kriisinratkaisuviranomaisen olisi erityisesti sovellettava muuntovaltuuksiaan alentamiskelpoisiin velkoihin siinä määrin kuin on tarpeen sen varmistamiseksi, että kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen pääomapohjan vahvistaminen riittää kattamaan mahdolliset tappiot, jotka voivat aiheutua epätodennäköisen tapahtuman vuoksi mahdollisesti aiheutuvasta velasta. Arvioidessaan alaskirjattavaa tai muunnettavaa määrää kriisinratkaisuviranomaisen olisi pohdittava huolellisesti mahdollisen tappion vaikutusta kriisinratkaisun kohteena olevaan laitokseen perustuen useisiin tekijöihin, kuten tapahtuman toteutumisen todennäköisyyteen, sen toteutumisen ajoittumiseen ja ehdollisen velan määrään. (26) Sen jälkeen, kun kriisinratkaisun rahoitusjärjestelystä on saatu rahoitusosuus, joka on enintään 5 prosenttia laitoksen tai yhteisön kokonaisveloista, omat varat mukaan lukien, kriisinratkaisuviranomaiset voivat tietyissä olosuhteissa käyttää lisärahoituslähteitä tukeakseen kriisinratkaisutoimiaan edelleen. Olisi täsmennettävä, missä tilanteissa kriisinratkaisun rahoitusjärjestely voi tarjota lisätukea, jos kaikki etuoikeusasemaltaan talletuksia huonommat velat, joita ei ole ollut pakko tai joita ei ole päätetty sulkea velkakirjojen arvon alaskirjauksen ulkopuolelle, on alaskirjattu tai muunnettu kokonaan. (27) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/876(20), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/877(21) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2019/879(22) on pantu unionissa täytäntöön finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän 9 päivänä marraskuuta 2015 julkaisema kansainvälinen kokonaistappionkattamiskykyä (total loss-absorbing capacity, TLAC) koskeva asiakirja, jäljempänä ’TLAC-standardi’, järjestelmän kannalta merkittäville pankeille, joita kutsutaan unionin lainsäädännössä maailmanlaajuisiksi järjestelmän kannalta merkittäviksi laitoksiksi, jäljempänä ’G-SII-laitokset’. Asetuksella (EU) 2019/877 ja direktiivillä (EU) 2019/879 on myös muutettu direktiivissä 2014/59/EU ja asetuksessa (EU) N:o 806/2014 vahvistettua omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevaa vähimmäisvaatimusta. On tarpeen yhdenmukaistaa omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevaa vähimmäisvaatimusta koskevat direktiivin 2014/59/EU säännökset G‑SII-laitosten TLAC-standardin täytäntöönpanon kanssa tiettyjen sellaisten velkojen osalta, joita voitaisiin käyttää täyttämään se osa omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevasta vähimmäisvaatimuksesta, joka olisi katettava omilla varoilla ja muilla etuoikeudeltaan huonommilla veloilla. Erityisesti velat, joilla on sama etuoikeusasema kuin tietyillä ulkopuolelle jätetyillä veloilla, olisi sisällytettävä kriisinratkaisun kohteena olevien yhteisöjen omiin varoihin ja etuoikeusasemaltaan huonompiin hyväksyttäviin instrumentteihin, jos näiden ulkopuolelle jätettyjen velkojen määrä kriisinratkaisun kohteena olevan yhteisön taseessa ei ole enempää kuin 5 prosenttia sen omien varojen ja hyväksyttävien velkojen määrästä ja jos kyseisestä sisällyttämisestä ei aiheudu riskejä, jotka liittyvät periaatteeseen, jonka mukaan velkojat eivät saa jäädä kriisinratkaisussa huonompaan asemaan. (28) Omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen määrittämistä koskevissa säännöissä keskitytään enimmäkseen omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen asianmukaisen tason määrittämiseen olettaen, että velkakirjojen arvon alaskirjaus on ensisijainen kriisinratkaisustrategia. Direktiivissä 2014/59/EU annetaan kuitenkin kriisinratkaisuviranomaisille mahdollisuus käyttää muita kriisinratkaisuvälineitä, eli sellaisia kriisinratkaisuvälineitä, jotka perustuvat kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen liiketoiminnan siirtämiseen yksityiselle ostajalle tai omaisuudenhoitoyhtiölle. Sen vuoksi olisi täsmennettävä, että jos kriisinratkaisusuunnitelmassa suunnitellaan liiketoiminnan myyntiä tai omaisuudenhoitoyhtiön käyttöä itsenäisesti tai yhdessä muiden kriisinratkaisuvälineiden kanssa, kriisinratkaisuneuvoston olisi määritettävä kyseisen kriisinratkaisun kohteena olevan yhteisön omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen taso kyseisten kriisinratkaisuvälineiden erityispiirteiden ja näihin välineisiin liittyvien erilaisten tappionkattamista ja pääomapohjan vahvistamista koskevien tarpeiden perusteella. (29) Kriisinratkaisun kohteena olevien yhteisöjen omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen taso on summa, joka saadaan laskemalla yhteen kriisinratkaisussa odotettavissa olevien tappioiden määrä ja se pääomapohjan vahvistamisen määrä, jonka avulla kriisinratkaisun kohteena oleva yhteisö voi edelleen täyttää toimilupansa ehdot ja harjoittaa toimintaansa asianmukaisen ajanjakson ajan. Joihinkin ensisijaisiin kriisinratkaisustrategioihin kuuluvat varojen, oikeuksien ja velkojen siirtäminen vastaanottajalle ▌, erityisesti liiketoiminnan myynti. Näissä tapauksissa pääomapohjan vahvistamisella tavoiteltuja tavoitteita ei ehkä sovelleta samassa määrin, koska kriisinratkaisuviranomaisen ei tarvitse varmistaa, että kriisinratkaisun kohteena oleva yhteisö täyttää jälleen omia varojaan koskevat vaatimukset kriisinratkaisutoimen jälkeen. Tappioiden odotetaan kuitenkin tällaisissa tapauksissa olevan suuremmat kuin kriisinratkaisun kohteena olevan yhteisön omia varoja koskevat vaatimukset. Sen vuoksi on aiheellista säätää, että kyseisten kriisinratkaisun kohteena olevien yhteisöjen omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen tasoon sisältyy edelleen pääomapohjan vahvistaminen määrällä, joka mukautetaan oikeassa suhteessa kriisinratkaisustrategiaan. (30) Jos kriisinratkaisustrategiassa suunnitellaan muiden kriisinratkaisuvälineiden kuin yksinomaan velkakirjojen arvon alaskirjauksen käyttöä, asianomaisen yhteisön pääomapohjan vahvistamistarpeet ovat kriisinratkaisun jälkeen yleensä pienemmät kuin toiminnan jatkamistarkoituksessa tehtävän velkakirjojen arvon alaskirjauksen tapauksessa. Omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen mitoittamisessa olisi tällaisessa tapauksessa otettava tämä näkökohta huomioon pääomapohjan vahvistamistarvetta arvioitaessa. Jos kriisinratkaisun kohteena olevien yhteisöjen kriisinratkaisusuunnitelmaan sisältyy liiketoiminnan myynti tai omaisuudenhoitoyhtiön käyttö itsenäisesti tai yhdessä muiden kriisinratkaisuvälineiden kanssa, kriisinratkaisuviranomaisten olisi omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen tasoa mukauttaessaan otettava huomioon näiden välineiden ominaispiirteet, kuten yksityiselle ostajalle tai omaisuudenhoitoyhtiölle tehtävän siirron odotettu laajuus, siirrettävien instrumenttien tyypit, kyseisten instrumenttien odotettu arvo ja markkinoitavuus sekä ensisijaisen kriisinratkaisustrategian muotoilu, mukaan lukien varojen erottelun täydentävä käyttö. Koska kriisinratkaisuviranomaisen on päätettävä tapauskohtaisesti talletussuojajärjestelmästä peräisin olevien varojen mahdollisesta käytöstä kriisinratkaisussa ja koska tällaista päätöstä ei voida olettaa varmuudella etukäteen, kriisinratkaisuviranomaisten ei tulisi ottaa huomioon talletussuojajärjestelmän mahdollista rahoitusosuutta kriisinratkaisussa, kun se mitoittaa omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen tasoa. ▌ (32) Kriisinratkaisukehyksen ja markkinoiden väärinkäyttöä koskevan kehyksen välillä on vuorovaikutusta. Vaikka kriisinratkaisun valmistelun yhteydessä toteutettavat toimet voidaan luokitella Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 596/2014(23) mukaiseksi sisäpiiritiedoksi, niiden ennenaikainen julkistaminen saattaa vaarantaa kriisinratkaisuprosessin. Kriisinratkaisun kohteena olevat laitokset voivat ryhtyä toimiin tämän ongelman ratkaisemiseksi pyytämällä, että sisäpiiritiedon julkistamista lykätään asetuksen (EU) N:o 596/2014 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Kriisinratkaisua valmisteltaessa ei kuitenkaan aina välttämättä ole olemassa oikeita kannustimia, jotta kriisinratkaisun kohteena oleva laitos tekisi aloitteen tällaisen pyynnön esittämiseksi. Tällaisten tilanteiden välttämiseksi kriisinratkaisuviranomaisilla olisi oltava valtuudet pyytää suoraan kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen puolesta asetuksen (EU) N:o 596/2014 17 artiklan 5 kohdan mukaista sisäpiiritiedon julkistamisen lykkäämistä. (33) Kriisinratkaisusuunnittelun, purkamismahdollisuuksien arvioinnin ja purkamismahdollisuuksien esteisiin puuttumista tai niiden poistamista koskevien valtuuksien käytön helpottamiseksi sekä tietojenvaihdon edistämiseksi sellaisen laitoksen kriisinratkaisuviranomaisen, jolla on merkittäviä sivuliikkeitä muissa jäsenvaltioissa, olisi perustettava kriisinratkaisukollegio ja toimittava sen puheenjohtajana. (34) Direktiivin 2014/59/EU 102 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyjen ensimmäisen kokoamisvaiheen jälkeen niiden käytettävissä olevat rahoitusvarat voivat vähentyä hieman tavoitetasonsa alapuolelle johtuen erityisesti suojattujen talletusten kasvusta. Näin ollen etukäteen suoritettavien rahoitusosuuksien määrä, joka todennäköisesti vaaditaan maksettavaksi näissä olosuhteissa, on todennäköisesti pieni. Sen vuoksi voi olla mahdollista, että joinakin vuosina tällaisten etukäteen suoritettavien rahoitusosuuksien määrä ei ole enää oikeassa suhteessa näiden rahoitusosuuksien keräämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Kriisinratkaisuviranomaisten olisi siten voitava lykätä etukäteen suoritettavien rahoitusosuuksien keräämistä enintään kolmella vuodella, kunnes perittävä määrä saavuttaa määrän, joka on oikeassa suhteessa perintämenettelyn kustannuksiin, edellyttäen, että tällainen lykkäys ei vaikuta olennaisesti kriisinratkaisuviranomaisten kykyyn käyttää kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyjä. (35) Peruuttamattomat maksusitoumukset ovat yksi kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyjen käytettävissä olevista rahoituskeinoista. Sen vuoksi on tarpeen täsmentää olosuhteet, joissa kyseisiä maksusitoumuksia voidaan käyttää, ja menettely, jota sovelletaan sitoumusten purkamisessa siinä tapauksessa, että laitos tai yhteisö lakkaa olemasta velvollinen maksamaan rahoitusosuuksia kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyyn. Jotta voitaisiin lisäksi lisätä läpinäkyvyyttä ja varmuutta peruuttamattomien maksusitoumusten osuudesta kerättävien etukäteen suoritettavien rahoitusosuuksien kokonaismäärästä, kriisinratkaisuviranomaisten olisi määritettävä kyseinen osuus sovellettavia rajoja noudattaen vuosittain. (36) Kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyihin jälkikäteen suoritettavien ylimääräisten rahoitusosuuksien vuotuinen enimmäismäärä, joka voidaan vaatia maksettavaksi, saa tällä hetkellä olla enintään kolme kertaa etukäteen suoritettavien rahoitusosuuksien määrä. Direktiivin 2014/59/EU 102 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun perustamisvaiheen jälkeen tällaiset etukäteen suoritettavat rahoitusosuudet määräytyvät muissa tilanteissa kuin kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyjen käytön yhteydessä yksinomaan suojattujen talletusten tason vaihtelujen mukaan, minkä vuoksi niistä todennäköisesti tulee pieniä. Ylimääräisten jälkikäteen suoritettavien rahoitusosuuksien enimmäismäärän määrittäminen etukäteen suoritettavien rahoitusosuuksien perusteella voisi tällöin rajoittaa huomattavasti kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyjen mahdollisuuksia kerätä jälkikäteen suoritettavia rahoitusosuuksia, mikä johtaisi niiden toimintavalmiuksien heikentymiseen. Tällaisen lopputuloksen välttämiseksi olisi säädettävä erilaisesta enimmäismäärästä, ja olisi säädettävä, että ylimääräisten jälkikäteen suoritettavien rahoitusosuuksien enimmäismäärä, joka voitaisiin vaatia maksettavaksi, olisi kolme kertaa yksi kahdeksasosa kyseisen kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyn tavoitetasosta. (37) Direktiivillä 2014/59/EU on osittain yhdenmukaistettu tavanomaisia maksukyvyttömyysmenettelyjä sääntelevien kansallisten lakien mukainen talletusten ensisijaisuusjärjestys. Kyseisissä säännöissä on säädetty talletusten kolmiportaisesta luokittelusta, jossa suojatuilla talletuksilla on paras etuoikeusasema, minkä jälkeen vuorossa ovat luonnollisten henkilöiden sekä mikroyritysten ja pienempien ja keskisuurten yritysten talletussuojan tason ylittävät suojakelpoiset talletukset. Muilla talletuksilla eli suurten yritysten talletuksilla, jotka ylittävät talletussuojan tason, ja talletuksilla, joita talletussuojajärjestelmä ei voi maksaa takaisin, on oltava alempi etuoikeusasema, mutta niiden asemaa ei ole muutoin yhdenmukaistettu. Lisäksi talletussuojajärjestelmien saataviin on sovellettu samaa parempaa etuoikeusasemaa kuin suojattuihin talletuksiin. Tämä ei kuitenkaan ole osoittautunut optimaaliseksi ratkaisuksi tallettajien suojan kannalta. Osittainen yhdenmukaistaminen on johtanut siihen, että jäljelle jääneiden tallettajien kohtelussa on eroja eri jäsenvaltioissa, erityisesti sen vuoksi, että yhä useammat jäsenvaltiot ovat päättäneet myös antaa oikeudellisen etusijan jäljelle jääneille talletuksille. Nämä erot ovat aiheuttaneet vaikeuksia myös määritettäessä rajatylittävien konsernien maksukyvyttömyyttä koskevaa vaihtoehtoista tilannetta kriisinratkaisun arvostamisten aikana. Lisäksi ▌tallettajien saamisten kolmiportainen etusijaisuusjärjestys ovat saattaneet aiheuttaa ongelmia periaatteen, jonka mukaan velkojat eivät saa jäädä kriisinratkaisussa huonompaan asemaan, noudattamisessa erityisesti silloin, kun talletukset, joiden etuoikeusasemaa ei ole yhdenmukaistettu direktiivillä 2014/59/EU, ovat olleet samalla tasolla etuoikeutettujen saamisten kanssa. Talletussuojajärjestelmien saamisten asettaminen etusijalle ei ole mahdollistanut sitä, että näiden järjestelmien käytettävissä olevia rahoitusvälineitä olisi voitu käyttää tehokkaammin ja tuloksellisemmin muihin toimiin kuin suojattujen talletusten takaisinmaksuun maksukyvyttömyystilanteessa eli kriisinratkaisun, maksukyvyttömyyden tapauksessa käytettävien vaihtoehtoisten toimenpiteiden tai ennaltaehkäisevien toimenpiteiden yhteydessä. Suojattujen talletusten suoja ei perustu talletussuojajärjestelmän saamisten ensisijaisuuteen, vaan se varmistetaan pakollisilla poikkeuksilla kriisinratkaisussa tapahtuvasta velkakirjojen arvon alaskirjauksesta ja nopealla takaisinmaksulla talletussuojajärjestelmästä silloin kun talletuksia ei pystytä maksamaan. Sen vuoksi talletusten ensisijaisuusjärjestystä nykyisessä saamisten hierarkiassa olisi muutettava. (37 a) Velkojien ensisijaisuusjärjestyksen muuttaminen paitsi parantaa talletussuojajärjestelmien ja yhteisen kriisinratkaisurahaston saatavuutta sen sijaan, että käytetään julkista rahoitusta, myös tasoittaa tietä taloudellisesti tehokkaammille ratkaisuille rahoituslaitosten kriisinratkaisussa. Tämän pitäisi puolestaan vähentää veronmaksajille aiheutuvia kustannuksia ja edistää unionin rahoitusekosysteemin nykyisten eri välineiden tehokasta käyttöä. (38) ▌Talletusten ensisijaisuusjärjestys olisi yhdenmukaistettava täysin panemalla täytäntöön kaksitasoinen lähestymistapa, jossa luonnollisten henkilöiden ja mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten talletukset ovat etusijalla suurten yritysten sekä keskus- ja aluehallinnon suojakelpoisiin talletuksiin nähden ▌. Tämän porrastetun lähestymistavan tarkoituksena on tarjota parempaa suojaa eri tyyppisille tallettajille ja ottaa huomioon talletusten yksilölliset ominaisuudet ja samalla avata kriisinratkaisun mahdollisuus yhteisöille, jotka eivät kuulu nykyisen kehyksen piiriin. Samanaikaisesti talletussuojajärjestelmien käytön kriisinratkaisussa, maksukyvyttömyystilanteessa ja ennaltaehkäisevissä toimenpiteissä olisi aina oltava riippuvainen asiaankuuluvien edellytysten noudattamisesta, erityisesti niin kutsutusta pienimmän kustannuksen testistä. ▌ (41) Talletusten ensisijaisuusjärjestykseen tehtävät muutokset ▌ eivät vaikuttaisi kielteisesti suojatuille talletuksille kaatumistilanteessa annettavaan suojaan, koska tämä suoja taattaisiin edelleen velvoittamalla jättämään suojatut talletukset kriisinratkaisun yhteydessä tappioiden kattamisen ulkopuolelle ja viime kädessä maksamalla korvaus talletussuojajärjestelmästä siinä tapauksessa, ettei talletuksia kyetä maksamaan. (42) Kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyjä voidaan käyttää tukemaan liiketoiminnan myynnin tai omaisuudenhoitoyhtiön käytön soveltamista, jolloin kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen varat, oikeudet ja velat siirretään vastaanottajalle. Tällöin kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyllä voi olla vaatimus jäljelle jäävää laitosta tai yhteisöä vastaan sen tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä toteutettavassa myöhemmässä likvidaatiossa. Näin voi tapahtua, jos kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyä käytetään sellaisten tappioiden yhteydessä, jotka olisivat muuten langenneet velkojille, muun muassa varojen ja velkojen takausten tai siirrettyjen varojen ja velkojen välisen erotuksen kattamisen muodossa. Sen varmistamiseksi, että jäljelle jäävän laitoksen tai yhteisön osakkeenomistajat ja velkojat tosiasiallisesti kattavat kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen tappiot ja parantavat mahdollisuutta maksaa maksukyvyttömyystilanteessa korvauksia kriisinratkaisukohtaiseen turvaverkkoon, kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyn saamisten jäljelle jäävältä laitokselta tai yhteisöltä ja sellaisten saamisten, jotka johtuvat asianmukaisesti aiheutuneista kohtuullisista kustannuksista, olisi maksukyvyttömyystilanteessa oltava talletusten ja talletussuojajärjestelmän saamisia paremmassa etuoikeusasemassa. Kun kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyistä maksetaan osakkeenomistajille ja velkojille korvauksia sen vuoksi, että periaatetta, jonka mukaan velkojat eivät saa jäädä kriisinratkaisussa huonompaan asemaan, on rikottu, tarkoituksena on korvata kriisinratkaisutoimen tulokset, joten tällaisten korvausten ei tulisi aiheuttaa kyseisille järjestelyille saamisia. (43) Riittävän joustavuuden varmistamiseksi ja kriisinratkaisuvälineiden käyttöä tukevien talletussuojajärjestelmien toimien helpottamiseksi silloin, ▌ kun ne ovat tarpeen sen estämiseksi, että tappiot lankeavat tallettajille, olisi täsmennettävä tietyt talletussuojajärjestelmien käyttöön kriisinratkaisussa liittyvät näkökohdat. Erityisesti on tarpeen täsmentää, että talletussuojajärjestelmää voidaan tietyissä tapauksissa ja selkein edellytyksin käyttää sellaisten siirtotapahtumien tukemiseen, joihin sisältyy talletuksia, mukaan lukien talletussuojajärjestelmän tarjoaman talletussuojan tason ylittävät suojakelpoiset talletukset, ja myös talletuksia, jotka on suljettu talletussuojajärjestelmän suorittaman takaisinmaksun ulkopuolelle. Talletussuojajärjestelmän rahoitusosuudella olisi pyrittävä kattamaan ostajalle tai omaisuudenhoitoyhtiölle siirrettävien varojen arvon vaje suhteessa siirrettävien talletusten arvoon. Jos ostaja vaatii rahoitusosuuden suorittamista osana liiketoimea varmistaakseen pääomaneutraaliutensa ja säilyttääkseen ostajan pääomavaatimusten noudattamisen, myös talletussuojajärjestelmän olisi voitava suorittaa rahoitusosuus tätä tarkoitusta varten. Talletussuojajärjestelmän olisi tuettava kriisinratkaisutoimia käteismuodossa tai muussa muodossa, kuten takauksina tai tappionjakosopimuksina, joilla voidaan minimoida tuen vaikutus talletussuojajärjestelmän käytettävissä oleviin taloudellisiin resursseihin ja samalla mahdollistaa talletussuojajärjestelmän rahoitusosuuden tarkoitusten täyttäminen. (44) Talletussuojajärjestelmän rahoitusosuuteen kriisinratkaisussa olisi sovellettava tiettyjä rajoituksia. Ensinnäkin olisi varmistettava, että talletussuojajärjestelmälle kriisinratkaisutoimesta mahdollisesti aiheutuvat tappiot eivät ylitä tappioita, jotka aiheutuisivat talletussuojajärjestelmälle maksukyvyttömyystilanteessa, jos se maksaisi suojatuille tallettajille korvauksia ja korvaisi heidän laitoksen varoihin kohdistuvat vaatimuksensa. Kyseinen määrä olisi määritettävä pienimmän kustannuksen testin perusteella direktiivissä 2014/49/EU vahvistettujen kriteerien ja menetelmien mukaisesti ottaen huomioon kaikki merkitykselliset tekijät, mukaan lukien rahan aika-arvo ja viivästykset varojen takaisinperinnässä maksukyvyttömyysmenettelyissä. Näitä kriteerejä ja menetelmiä olisi myös käytettävä määritettäessä sitä kohtelua, jonka talletussuojajärjestelmä olisi saanut, jos laitos olisi aloittanut tavanomaisen maksukyvyttömyysmenettelyn toteutettaessa jälkiarvostusta sen arvioimiseksi, noudatetaanko periaatetta, jonka mukaan velkojat eivät saa jäädä kriisinratkaisussa huonompaan asemaan, ja talletussuojajärjestelmälle maksettavan mahdollisen korvauksen määrittämiseksi. Toiseksi talletussuojajärjestelmän rahoitusosuuden määrä, jonka tarkoituksena on kattaa ostajalle tai omaisuudenhoitoyhtiölle siirrettävien varojen ja velkojen välinen erotus, ei saisi ylittää sellaisten siirrettävien varojen ja siirrettävien talletusten ja velkojen, joilla on maksukyvyttömyystilanteessa sama tai parempi etuoikeusasema kuin kyseisillä talletuksilla, välistä erotusta. Näin varmistettaisiin, että talletussuojajärjestelmän rahoitusosuutta käytetään tarvittaessa ainoastaan tallettajille aiheutuvien tappioiden välttämiseen eikä maksukyvyttömyystilanteessa talletuksia huonommassa etuoikeusasemassa olevien velkojien suojaamiseen. Talletussuojajärjestelmän rahoitusosuuden, jolla katetaan varojen ja velkojen välinen erotus, ja vastaanottavan yhteisön omiin varoihin osoitetun talletussuojajärjestelmän rahoitusosuuden summa ei kuitenkaan saisi ylittää suojatuille tallettajille maksettavien korvausten maksukustannuksia, jotka on laskettu pienimmän kustannuksen testin mukaisesti. (45) Olisi täsmennettävä, että talletussuojajärjestelmä voi osallistua muiden velkojen kuin suojattujen talletusten siirtoon kriisinratkaisun yhteydessä ainoastaan, jos kriisinratkaisuviranomainen toteaa, että muihin talletuksiin kuin suojattuihin talletuksiin ei voida soveltaa velan arvon alaskirjausta eikä niitä voida jättää jäljelle jäävään kriisinratkaisun kohteena olevaan laitokseen, joka likvidoidaan. Kriisinratkaisuviranomaisen olisi erityisesti voitava välttää tappioiden osoittamista kyseisille talletuksille silloin, kun poissulkeminen on ehdottoman välttämätöntä ja oikeasuhteista kriittisten toimintojen ja ydinliiketoiminta-alueiden jatkuvuuden säilyttämiseksi tai silloin, kun se on tarpeen, jotta vältetään laajamittainen häiriöiden leviäminen ja rahoitusalan epävakaus, jotka voisivat aiheuttaa vakavia häiriöitä unionin tai jäsenvaltion taloudelle. Samoja syitä olisi sovellettava siihen, että ostajalle tai omaisuudenhoitoyhtiölle tehtävään siirtoon sisällytetään alentamiskelpoisia velkoja, joiden etuoikeusasema on huonompi kuin talletusten etuoikeusasema. Tässä tapauksessa kyseisten alentamiskelpoisten velkojen siirtoa ei pitäisi tukea talletussuojajärjestelmän rahoitusosuudella. Jos näiden alentamiskelpoisten velkojen siirtoa varten tarvitaan rahoitustukea, tuki olisi annettava kriisinratkaisun rahoitusjärjestelystä. (46) Kun otetaan huomioon mahdollisuus käyttää talletussuojajärjestelmää kriisinratkaisussa, on tarpeen täsmentää, miten talletussuojajärjestelmän rahoitusosuus voidaan ottaa huomioon laskettaessa kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyjen käyttöä koskevia vaatimuksia. Jos kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen osakkeenomistajien ja velkojien velkojensa vähentämisen, alaskirjaamisen tai muuntamisen kautta suorittama rahoitusosuus on yhdessä talletussuojajärjestelmän rahoitusosuuden kanssa vähintään 8 prosenttia laitoksen kokonaisveloista, omat varat mukaan luettuina, laitoksen olisi voitava käyttää kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyä saadakseen lisärahoitusta, jos se on tarpeen tehokkaan kriisinratkaisun varmistamiseksi kriisinratkaisutavoitteiden mukaisesti. Jos nämä edellytykset täyttyvät, talletussuojajärjestelmän rahoitusosuus olisi rajoitettava määrään, joka on tarpeen kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyn käytön mahdollistamiseksi, ellei kriisinratkaisun rahoitusjärjestelystä saadun rahoituksen määrä ylitä 5:tä prosenttia kokonaisveloista, omat varat mukaan luettuina, missä tapauksessa talletussuojajärjestelmän olisi osallistuttava suhteellisella osuudella yli menevään määrään. Sen varmistamiseksi, että kriisinratkaisu rahoitetaan edelleen ensisijaisesti laitoksen sisäisillä varoilla, ja kilpailun vääristymisen minimoimiseksi mahdollisuus käyttää talletussuojajärjestelmän rahoitusosuutta kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyjen saatavuuden varmistamiseksi olisi oltava vain sellaisten laitosten käytettävissä, joiden kriisinratkaisusuunnitelmassa tai konsernin kriisinratkaisusuunnitelmassa ei määrätä laitoksen asianmukaisesta likvidoinnista kaatumistilanteessa, kun otetaan huomioon, että kriisinratkaisuviranomaisten kyseisille laitoksille määrittämä omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vähimmäisvaatimus on asetettu tasolle, joka sisältää sekä tappioiden kattamisen että pääomapohjan vahvistamisen määrät. Myös mahdollisuus käyttää talletussuojajärjestelmän rahoitusosuutta kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyjen saatavuuden varmistamiseen olisi oltava ainoastaan sellaisten laitosten käytettävissä, jotka täyttävät vähimmäistasolla MREL‑vähimmäisvaatimukset. (47) Koska EPV:n tehtävänä on edistää viranomaisten käytäntöjen lähentymistä, EPV:n olisi seurattava laitosten ja konsernien purkamismahdollisuuksien arviointien suunnittelua ja täytäntöönpanoa sekä kriisinratkaisuviranomaisten toimia ja valmisteluja kriisinratkaisuvälineiden ja -valtuuksien tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi ja raportoitava niistä. Näissä kertomuksissa EPV:n olisi myös arvioitava kriisinratkaisuviranomaisten toteuttamien toimenpiteiden läpinäkyvyyttä suhteessa asiaankuuluviin ulkoisiin sidosryhmiin ja sitä, missä määrin ne edistävät kriisinratkaisuvalmiutta ja laitosten purkamismahdollisuuksia. EPV:n olisi lisäksi raportoitava toimenpiteistä, joita jäsenvaltiot toteuttavat vähittäissijoittajien suojelemiseksi sellaisten velkainstrumenttien osalta, joihin voidaan soveltaa direktiivin 2014/59/EU mukaista omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vähimmäisvaatimusta, sekä verrattava ja arvioitava mahdollisia vaikutuksia rajatylittäviin toimiin. Kriisinratkaisun kohteena olevien yhteisöjen omia varoja koskevien lisävaatimusten ja yhteenlasketun puskurivaatimuksen arviointia koskevien nykyisten teknisten sääntelystandardien soveltamisalaa olisi laajennettava kattamaan myös sellaiset yhteisöt, joita ei ole yksilöity kriisinratkaisun kohteena oleviksi yhteisöiksi, jos kyseisiä vaatimuksia ei ole asetettu samalla perusteella kuin omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vähimmäisvaatimusta. EPV:n olisi omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vähimmäisvaatimusta koskevassa vuosikertomuksessa arvioitava myös sitä, miten kriisinratkaisuviranomaiset ovat panneet täytäntöön siirtostrategioiden omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vähimmäisvaatimuksen kalibrointia koskevat uudet säännöt. Kun otetaan huomioon, että EPV:n tehtävänä on myötävaikuttaa johdonmukaisen ja koordinoidun kriisinhallinta- ja kriisinratkaisujärjestelmän varmistamiseen unionissa, EPV:n olisi koordinoitava ja valvottava kriisisimulaatiomenettelyjä. Näiden simulaatioiden olisi katettava toimivaltaisten viranomaisten, kriisinratkaisuviranomaisten ja talletussuojajärjestelmien välinen koordinointi ja yhteistyö laitosten ja yhteisöjen rahoitustilanteen heikkenemisen aikana, ja niissä olisi testattava välineistön soveltamista elvytys- ja kriisinratkaisusuunnittelussa, varhaisessa puuttumisessa ja kriisinratkaisussa kokonaisvaltaisella tavalla. Näissä menettelyissä olisi erityisesti otettava huomioon rajatylittävä ulottuvuus asianomaisten viranomaisten välisessä vuorovaikutuksessa ja käytettävissä olevien välineiden ja valtuuksien soveltamisessa. Tarvittaessa kriisisimulointimenettelyissä olisi otettava huomioon myös asetuksen (EU) N:o 806/2014 mukainen kriisinratkaisumääräysten hyväksyminen ja täytäntöönpano pankkiunionissa. (48) Laadukas vaikutustenarviointi on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan laatia aiheellisia ja näyttöön perustuvia lainsäädäntöehdotuksia, ja tosiasiat ja näyttö ovat keskeisessä asemassa lainsäädäntömenettelyn aikana tehtävien päätösten tukena. Tästä syystä kriisinratkaisuviranomaisten, toimivaltaisten viranomaisten, yhteisen kriisinratkaisuneuvoston, EKP:n ja muiden Euroopan keskuspankkijärjestelmän jäsenten sekä EPV:n olisi annettava komissiolle sen pyynnöstä kaikki tiedot, joita se tarvitsee politiikan kehittämiseen liittyvissä tehtävissään, mukaan lukien vaikutustenarviointien laatiminen ja lainsäädäntöehdotusten valmistelu ja niistä neuvotteleminen. (49) Direktiiviä 2014/59/EU olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti. (50) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita eli laitosten ja yhteisöjen elvytys- ja kriisinratkaisukehyksen toimivuuden ja tehokkuuden parantamista sen vuoksi, että erilaisista kansallisista lähestymistavoista saattaa aiheutua riskejä sisämarkkinoiden eheydelle, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla muuttamalla unionin tasolla jo vahvistettuja sääntöjä, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN: 1 artikla Direktiivin 2014/59/EU muuttaminen Muutetaan direktiivi 2014/59/EU seuraavasti: 1) Muutetaan 2 artiklan 1 kohta seuraavasti: a) lisätään 29 a alakohta seuraavasti:" ”29 a) ’vaihtoehtoisella yksityisen sektorin toimenpiteellä’ tukea, jota ei voida pitää poikkeuksellisena julkisena rahoitustukena;” "b) korvataan 35 alakohta seuraavasti:" ”35) ’kriittisillä toiminnoilla’ toimintaa, palveluja tai toimintoja, joiden keskeytyminen todennäköisesti aiheuttaisi reaalitalouden kannalta elintärkeiden palvelujen häiriintymisen tai todennäköisesti häiritsisi rahoitusvakautta kansallisella tasolla tai tarvittaessa alueellisella tasolla laitoksen tai konsernin koon tai markkinaosuuden, ulkoisten ja sisäisten sidosten, monitahoisuuden tai rajatylittävän toiminnan johdosta yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa erityisesti tämän toiminnan ja näiden palvelujen tai toimintojen korvattavuus huomioon ottaen. Tätä kohtaa sovellettaessa alueellista tasoa arvioidaan suhteessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1059/2003* tarkoitettuihin Euroopan tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön tason 1 (NUTS-taso 1) tai NUTS-tason 2 alueyksiköihin, kun palvelujen vakava häiriintyminen NUTS 2 -tasolla tarkoittaa järjestelmäkriisin olennaista riskiä kansallisella tasolla _____________ * Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1059/2003, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) (EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1).”; "c) korvataan 71 alakohta seuraavasti:" ”71) ’alentamiskelpoisilla veloilla’ niitä laitoksen tai 1 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitetun yhteisön velkoja, mukaan lukien tilinpäätösvarauksiin johtavat velat, ja pääomainstrumentteja, jotka eivät ole ydinpääomainstrumentteja, ensisijaisen lisäpääoman instrumentteja tai toissijaisen pääoman instrumentteja ja joita ei ole rajattu velkakirjojen arvon alaskirjauksen soveltamisalan ulkopuolelle 44 artiklan 2 kohdan nojalla;” "d) lisätään 83 d ja 83 e alakohta seuraavasti:"
e) lisätään 93 a alakohta seuraavasti:" ”93 a) ’talletuksella’ 108 ja 109 artiklan soveltamiseksi direktiivin 2014/49/EU 2 artiklan 1 kohdan 3 alakohdassa määriteltyä talletusta;” "2) Korvataan 5 artiklan 2, 3 ja 4 kohta seuraavasti:" ”2. Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että laitokset päivittävät elvytyssuunnitelmansa ainakin vuosittain tai sellaisen, laitoksen oikeudelliseen tai organisatoriseen rakenteeseen, sen liiketoimintaan tai sen rahoitustilanteeseen kohdistuneen muutoksen jälkeen, joka voisi vaikuttaa olennaisesti elvytyssuunnitelmaan tai edellyttää sen olennaista muuttamista. Toimivaltaiset viranomaiset voivat edellyttää, että laitokset päivittävät elvytyssuunnitelmansa tätä useammin. Jos elvytyssuunnitelman viimeisimmästä vuosittaisesta päivityksestä alkavalla 12 kuukauden jaksolla ei esiinny ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja muutoksia, toimivaltaiset viranomaiset voivat poikkeuksellisesti luopua elvytyssuunnitelman päivittämistä koskevasta velvoitteesta seuraavaan 12 kuukauden jaksoon saakka. Tällainen vapautus voidaan myöntää enintään kahdeksi peräkkäiseksi 12 kuukauden jaksoksi. 3. Elvytyssuunnitelmissa ei saa olettaa minkään seuraavien saatavuutta tai vastaanottamista:
4. Elvytyssuunnitelmiin on soveltuvin osin sisällyttävä selvitys siitä, miten ja milloin laitos saattaa hakeutua sellaisten keskuspankin järjestelyjen, joita ei ole suljettu elvytyssuunnitelman soveltamisalan ulkopuolelle 3 kohdan mukaisesti, piiriin silloin, kun olosuhteet ovat sellaiset, joiden varalta suunnitelma on laadittu, ja niissä on eriteltävä varat, joiden voidaan olettaa käyvän vakuudesta.” "3) Korvataan 6 artiklan 5 kohta seuraavasti:" ”5. Jos toimivaltainen viranomainen arvioi, että elvytyssuunnitelmassa on olennaisia puutteita tai olennaisia täytäntöönpanon esteitä, sen on ilmoitettava arvionsa laitokselle tai konsernin emoyritykselle ja vaadittava laitosta toimittamaan kolmen kuukauden määräajassa, jota viranomaisten suostumuksella voidaan pidentää yhdellä kuukaudella, tarkistettu suunnitelma, josta käy ilmi, millä tavoin kyseisiin puutteisiin tai esteisiin puututaan.” "4) Korvataan 8 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:" ”EPV voi toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä auttaa toimivaltaisia viranomaisia saamaan aikaan yhteisen päätöksen asetuksen (EU) N:o 1093/2010 31 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti.” "5) Muutetaan 10 artikla ▌seuraavasti: a) muutetaan 7 kohta seuraavasti: i) lisätään alakohta seuraavasti:" ”a a) tapauksen mukaan yksityiskohtainen kuvaus syistä, joiden perusteella voidaan määrittää, että laitos on katsottava likvidoitavaksi yhteisöksi, ja selvitys siitä, miten kriisinratkaisuviranomainen on päätellyt laitoksen kriittisten toimintojen puuttumisen;” "ii) lisätään alakohta seuraavasti:" ”j a) kuvaus siitä, miten eri kriisinratkaisustrategioilla saavutettaisiin parhaiten 31 artiklassa säädetyt kriisinratkaisutavoitteet;” "iii) lisätään alakohta seuraavasti: " ”p a) yksityiskohtainen ja määrällinen luettelo suojatuista talletuksista ja luonnollisten henkilöiden ja mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten suojakelpoisista talletuksista;” "b) lisätään 8 a kohta seuraavasti:" ”8 a. Kriisinratkaisuviranomaiset eivät saa hyväksyä kriisinratkaisusuunnitelmia, jos maksukyvyttömyysmenettely on aloitettu yhteisön osalta sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti 32 b artiklan nojalla tai jos sovelletaan 37 artiklan 6 kohtaa.” "c) korvataan 9 kohdan toinen alakohta seuraavasti:" ”EPV toimittaa tarkistetut teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään … päivänä …kuuta … [12 kuukautta tämän muutosdirektiivin voimaantulopäivästä].” "6) Muutetaan 12 artikla seuraavasti: a) Lisätään 1 kohtaan kolmas ja neljäs alakohta seuraavasti:" ”Määrittäessään toteutettavia toimenpiteitä sellaisten ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen tytäryritysten, jotka eivät ole kriisinratkaisun kohteena olevia yhteisöjä, osalta kriisinratkaisuviranomaiset voivat soveltaa yksinkertaistettua lähestymistapaa, jos tällainen lähestymistapa ei vaikuta kielteisesti konsernin purkamismahdollisuuksiin, kun otetaan huomioon tytäryrityksen koko, sen riskiprofiili, kriittisten toimintojen puuttuminen ja konsernin kriisinratkaisustrategia. Konsernin kriisinratkaisusuunnitelmassa on määritettävä, voidaanko sellaiset yhteisöt, jotka kuuluvat johonkin muuhun konserniin kuin kriisinratkaisun kohteena oleva yhteisö, katsoa likvidoitaviksi yhteisöiksi. Sellaisia yhteisöjä, jotka tarjoavat kriittisiä toimintoja, ei katsota likvidoitaviksi yhteisöiksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita tekijöitä, jotka kriisinratkaisuviranomaiset voivat katsoa merkityksellisiksi.” "a a) korvataan 2 kohta seuraavasti:" ”2. Konsernin kriisinratkaisusuunnitelma on laadittava 10 artiklassa esitettyjen vaatimusten ja 11 artiklan mukaisesti toimitettujen tietojen perusteella.” "a b) lisätään 3 kohtaan alakohta seuraavasti:" ”-a a) oltava yksityiskohtainen kuvaus syistä, joiden perusteella voidaan todeta, että 1 kohdan a–d kohdassa tarkoitettu konserniyhteisö katsotaan likvidoitavaksi yhteisöksi, mukaan lukien selvitys siitä, miten kriisinratkaisuviranomainen on tehnyt sen päätelmän, että laitoksella ei ole kriittisiä toimintoja, ja miten on otettu huomioon sen kokonaisriskin määrän ja liikevoiton suhde konsernin kokonaisriskin määrään ja liikevoittoon sekä konserniyhteisön vähimmäisomavaraisuusaste konsernin puitteissa;” "b) lisätään 5 a kohta seuraavasti:" ”5 a. Kriisinratkaisuviranomaiset eivät saa hyväksyä kriisinratkaisusuunnitelmia, jos maksukyvyttömyysmenettely on aloitettu yhteisön osalta sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti 32 b artiklan nojalla tai jos sovelletaan 37 artiklan 6 kohtaa.” "7) Korvataan 13 artiklan 4 kohdan neljäs alakohta seuraavasti:" ”EPV voi kriisinratkaisuviranomaisen pyynnöstä auttaa kriisinratkaisuviranomaisia saamaan aikaan yhteisen päätöksen asetuksen (EU) N:o 1093/2010 31 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti.” "8) Lisätään 15 artiklaan 5 kohta seuraavasti:" ”5. EPV seuraa tässä artiklassa ja 16 artiklassa tarkoitettuja laitosten tai konsernien purkamismahdollisuuksien arviointeja varten vahvistettavien sisäisten toimintaperiaatteiden laatimista ja kyseisten arviointien täytäntöönpanoa kriisinratkaisuviranomaisten toimesta. EPV laatii komissiolle kertomuksen purkamismahdollisuuksien arviointeja koskevista nykyisistä käytännöistä ja mahdollisista jäsenvaltioiden välisistä eroista viimeistään [julkaisutoimisto lisää päivämäärän = kaksi vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä] ja tarvittaessa seuraa kertomuksessa esitettyjen suositusten täytäntöönpanoa.
9) Lisätään 16 a artiklaan 7 kohta seuraavasti:" ”7. Jos yhteisöön ei sovelleta yhteenlaskettua puskurivaatimusta samalla perusteella kuin sillä, jonka mukaisesti sen on noudatettava 45 c ja 45 d artiklassa tarkoitettuja vaatimuksia, kriisinratkaisuviranomaisten on sovellettava tämän artiklan 1–6 kohtaa komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/1118* mukaisesti lasketun yhteenlaskettua puskurivaatimusta koskevan arvion perusteella. Tällöin sovelletaan direktiivin 2013/36/EU 128 artiklan neljättä kohtaa. Kriisinratkaisuviranomaisen on sisällytettävä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu arvioitu yhteenlaskettu puskurivaatimus tämän direktiivin 45 c ja 45 d artiklassa tarkoitettujen vaatimusten määrittämistä koskevaan päätökseen. Yhteisön on asetettava arvioitu yhteenlaskettu puskurivaatimus julkisesti saataville yhdessä 45 i artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen kanssa. ______________________________ * Komission delegoitu asetus (EU) 2021/1118, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU täydentämisestä teknisillä sääntelystandardeilla, joissa täsmennetään menetelmät, joita kriisinratkaisuviranomaisten on käytettävä, kun ne arvioivat kriisinratkaisun kohteena olevia yhteisöjä koskevaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU 104 a artiklassa tarkoitettua vaatimusta ja yhteenlaskettua puskurivaatimusta kriisinratkaisun kohteena olevan konsernin konsolidoidulla tasolla, jos kriisinratkaisun kohteena olevaan konserniin ei sovelleta kyseisiä vaatimuksia mainitun direktiivin nojalla (EUVL L 241, 8.7.2021, s. 1).” "10) Muutetaan 17 artikla seuraavasti: a) lisätään 4 kohtaan kolmas alakohta seuraavasti:" ”Jos asianomaisen yhteisön ehdottamilla toimenpiteillä tehokkaasti pienennetään purkamismahdollisuuksien esteitä tai poistetaan ne, kriisinratkaisuviranomaisen on tehtävä päätös toimivaltaista viranomaista kuultuaan. Päätöksessä on todettava, että ehdotetuilla toimenpiteillä tehokkaasti pienennetään purkamismahdollisuuksien esteitä tai poistetaan ne, ja velvoitettava yhteisö toteuttamaan ehdotetut toimenpiteet.” "b) lisätään kohta seuraavasti:" ”8 a. Kriisinratkaisuviranomaisen on julkaistava kunkin kriisinratkaisun suunnittelusyklin lopussa anonymisoitu luettelo, jossa esitetään koostetussa muodossa kaikki tunnistetut purkamismahdollisuuksien olennaiset esteet ja niihin puuttumiseksi tarvittavat toimet. Tällöin sovelletaan tämän direktiivin 84 artiklassa säädettyjä luottamuksellisuutta koskevia säännöksiä. ”; "11) Muutetaan 18 artikla seuraavasti: a) korvataan 4 kohta seuraavasti:" ”4. Konsernitason kriisinratkaisuviranomaisen on ilmoitettava unionissa emoyrityksenä toimivan yrityksen mahdollisesti ehdottamat toimenpiteet konsolidointiryhmän valvojalle, EPV:lle, tytäryritysten kriisinratkaisuviranomaisille ja kriisinratkaisuviranomaisille, joiden lainkäyttöalueella sijaitsee merkittäviä sivuliikkeitä, siltä osin kuin se on merkittävän sivuliikkeen kannalta tarkoituksenmukaista. Konsernitason kriisinratkaisuviranomaisen ja tytäryritysten kriisinratkaisuviranomaisten on kuultuaan niiden lainkäyttöalueiden toimivaltaisia viranomaisia ja kriisinratkaisuviranomaisia, joissa merkittävät sivuliikkeet sijaitsevat, tehtävä kaikkensa, jotta kriisinratkaisukollegiossa saadaan aikaan yhteinen päätös olennaisten esteiden määrittämisestä ja tarvittaessa arvioinnista, joka koskee unionissa emoyrityksenä toimivan yrityksen ehdottamia toimenpiteitä ja viranomaisten vaatimia toimenpiteitä esteisiin puuttumiseksi tai niiden poistamiseksi ja jossa on otettava huomioon toimenpiteiden mahdollinen vaikutus kaikissa niissä jäsenvaltioissa, joissa konserni toimii.” "b) korvataan 9 kohta seuraavasti:" ”9. Jollei yhteistä päätöstä tehdä minkään 17 artiklan 5 kohdan g, h tai k alakohdassa säädetyn toimenpiteen toteuttamisesta, EPV voi kriisinratkaisuviranomaisen tämän artiklan 6, 6 a tai 7 kohdan nojalla esittämästä pyynnöstä auttaa kriisinratkaisuviranomaisia pääsemään sopimukseen asetuksen (EU) N:o 1093/2010 19 artiklan 3 kohdan mukaisesti.” "12) Korvataan 27 ja 28 artikla seuraavasti:" ”27 artikla Varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteet 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset harkitsevat ilman aiheetonta viivytystä ja tarvittaessa soveltavat varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteitä, jos laitos tai 1 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitettu yhteisö täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä:
Toimivaltainen viranomainen voi todeta tilanteissa, joissa edellytykset heikkenevät nopeasti, olosuhteet ovat epäsuotuisat tai jostakin yhteisöstä saadaan uutta tietoa, että ensimmäisen alakohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettu edellytys täyttyy ilman, että se on aiemmin toteuttanut muita korjaavia toimia, mukaan lukien direktiivin 2013/36/EU 104 artiklassa tai direktiivin (EU) 2019/2034 39 artiklassa tarkoitettujen valtuuksien käyttö. Sovellettaessa ensimmäisen alakohdan b alakohtaa jäsenvaltioiden on varmistettava, että tapauksen mukaan direktiivin 2014/65/EU nojalla toimivaltaiset viranomaiset tai asetuksen (EU) N:o 600/2014 nojalla kriisinratkaisuneuvosto ilmoittaa viipymättä toimivaltaiselle viranomaiselle rikkomisesta tai todennäköisestä rikkomisesta. 1 a. Varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteisiin on 1 kohtaa sovellettaessa sisällyttävä seuraavat:
2. Toimivaltaisten viranomaisten on valittava asianmukaiset ja oikea-aikaiset varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteet sen perusteella, mikä on oikeassa suhteessa tavoitteisiin nähden, ottaen huomioon muun muassa rikkomisen tai todennäköisen rikkomisen vakavuus ja laitoksen tai 1 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitetun yhteisön rahoitustilanteen heikkenemisen nopeus sekä muut asiaankuuluvat tiedot. 3. Toimivaltaisten viranomaisten on asetettava kullekin 1 a kohdassa tarkoitetulle toimenpiteelle määräaika, joka on asianmukainen kyseisen toimenpiteen toteuttamiseksi ja joka antaa toimivaltaiselle viranomaiselle mahdollisuuden arvioida toimenpiteen vaikuttavuutta. Toimenpidettä on arvioitava heti määräajan umpeuduttua, ja siitä on tiedotettava kriisinratkaisuviranomaisille. Jos arvioinnissa todetaan, että toimenpiteitä ei ole pantu kaikilta osin täytäntöön tai ne eivät ole vaikuttavia, toimivaltaisen viranomaisen on arvioitava 32 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua edellytystä kriisinratkaisuviranomaista kuultuaan. 4. EPV antaa viimeistään [julkaisutoimisto lisää päivämäärän = 12 kuukautta tämän muutosdirektiivin voimaantulopäivästä] luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, jotta voidaan edistää tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden käytön käynnistävien tekijöiden yhdenmukaista soveltamista. Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti. 28 artikla Toimivan johdon tai ylimmän hallintoelimen vaihtaminen Sovellettaessa 27 artiklan 1 a kohdan e alakohtaa jäsenvaltioiden on varmistettava, että uusi toimiva johto tai ylin hallintoelin tai niiden yksittäiset jäsenet nimitetään unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja että toimivaltainen viranomainen antaa nimittämiselle hyväksyntänsä tai suostumuksensa.” "13) Muutetaan 29 artikla seuraavasti: a) korvataan 1, 2 ja 3 kohta seuraavasti:"
Toimivaltaisen viranomaisen on täsmennettävä a tai b alakohdan mukainen valintansa väliaikaisen hallinnonhoitajan nimittämisen yhteydessä. Sovellettaessa ensimmäisen alakohdan b alakohtaa toimivaltaisen viranomaisen on väliaikaisen hallinnonhoitajan nimittämisen yhteydessä täsmennettävä lisäksi väliaikaisen hallinnonhoitajan asema, tehtävät ja valtuudet sekä kaikki laitoksen tai yhteisön ylimmälle hallintoelimelle asetetut mahdolliset vaatimukset, jotka velvoittavat sen neuvottelemaan väliaikaisen hallinnonhoitajan kanssa tai hankkimaan tältä suostumuksen ennen yksittäisten päätösten tekemistä tai tietynlaisten toimien toteuttamista. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että toimivaltainen viranomainen julkistaa väliaikaisen hallinnonhoitajan nimityksen, paitsi jos väliaikaisella hallinnonhoitajalla ei ole valtuuksia edustaa laitosta tai 1 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitettua yhteisöä tai tehdä päätöksiä sen puolesta. Jäsenvaltioiden on lisäksi varmistettava, että väliaikainen hallinnonhoitaja täyttää direktiivin 2013/36/EU 91 artiklan 1, 2 ja 8 kohdassa säädetyt vaatimukset. Toimivaltaisten viranomaisten arvion siitä, täyttääkö väliaikainen hallinnonhoitaja nämä vaatimukset, on oltava erottamaton osa kyseisen väliaikaisen hallinnonhoitajan nimittämispäätöstä. 2. Toimivaltaisen viranomaisen on väliaikaisen hallinnonhoitajan nimityksen yhteydessä määriteltävä tämän valtuudet olosuhteisiin nähden oikeasuhteisin perustein. Tällaisiin valtuuksiin voivat kuulua jotkin tai kaikki laitoksen tai 1 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitetun yhteisön yhtiöjärjestykseen ja kansalliseen lainsäädäntöön perustuvat, laitoksen tai yhteisön ylimmän hallintoelimen valtuudet, mukaan lukien valtuudet hoitaa joitakin tai kaikkia laitoksen tai yhteisön ylimmän hallintoelimen hallinnollisia tehtäviä. Väliaikaisen hallinnonhoitajan valtuuksien laitokseen tai yhteisöön nähden on oltava sovellettavan yhtiöoikeuden mukaiset. Toimivaltainen viranomainen voi mukauttaa tällaisia valtuuksia olosuhteiden muuttuessa. 3. Toimivaltaisen viranomaisen on nimityksen yhteydessä määriteltävä väliaikaisen hallinnonhoitajan asema ja tehtävät. Asemaan ja tehtäviin voivat kuulua seuraavat:
Toimivaltaisen viranomaisen on nimityksen yhteydessä määriteltävä väliaikaisen hallinnonhoitajan asemaa ja tehtäviä koskevat rajoitukset.” "b) korvataan 5 kohdan toinen alakohta seuraavasti:" ”Väliaikainen hallinnonhoitaja voi joka tapauksessa käyttää valtuuksia kutsua koolle laitoksen tai 1 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitetun yhteisön osakkeenomistajien yhtiökokous ja laatia tällaisen kokouksen esityslista ainoastaan toimivaltaisen viranomaisen ennalta antaman luvan nojalla.” "c) korvataan 6 kohta seuraavasti:" ”6. Väliaikaisen hallinnonhoitajan on toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä laadittava kertomuksia laitoksen tai 1 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitetun yhteisön rahoitusasemasta ja nimityskautensa aikana toteutetuista toimista toimivaltaisen viranomaisen määräämin välein vähintään kerran ensimmäisten kuuden kuukauden kuluttua ja joka tapauksessa nimityskautensa lopussa.” "c a) korvataan 7 kohta seuraavasti:" ”7. Väliaikainen hallinnonhoitaja nimitetään enintään yhdeksi vuodeksi. Kautta voidaan poikkeuksellisesti jatkaa kerran, jos väliaikaisen hallinnonhoitajan nimittämisen edellytykset edelleen täyttyvät. Toimivaltaisen viranomaisen on vastattava sen määrittelystä, täyttyvätkö kyseiset edellytykset, ja perusteltava tällainen päätös osakkeenomistajille.” "14) Muutetaan 30 artikla seuraavasti: a) korvataan otsikko seuraavasti:" ”Varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteiden koordinointi konsernien osalta”; "b) korvataan 1–4 kohta seuraavasti:" ”1. Jos 27 artiklan mukaisten varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteiden käyttöönoton edellytykset täyttyvät unionissa emoyrityksenä toimivan yrityksen osalta, konsolidointiryhmän valvojan on ilmoitettava asiasta EPV:lle ja kuultava muita valvontakollegioon kuuluvia toimivaltaisia viranomaisia ennen kuin se päättää soveltaa varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpidettä. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen ja kuulemisen jälkeen konsolidointiryhmän valvojan on päätettävä, sovelletaanko asianomaiseen unionissa emoyrityksenä toimivaan yritykseen 27 artiklan mukaisia varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteitä, ottaen huomioon näiden toimenpiteiden vaikutus konserniyhteisöihin muissa jäsenvaltioissa. Konsolidointiryhmän valvojan on toimitettava päätös EPV:lle ja muille valvontakollegioon kuuluville toimivaltaisille viranomaisille. 3. Jos edellytykset 27 artiklan mukaisten varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteiden käyttöönotolle täyttyvät unionissa emoyrityksenä toimivan yrityksen tytäryrityksen osalta, yhteisökohtaisesta valvonnasta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen, joka aikoo toteuttaa toimenpiteen mainitun artiklan mukaisesti, on ilmoitettava asiasta EPV:lle ja kuultava konsolidointiryhmän valvojaa. Konsolidointiryhmän valvoja voi ilmoituksen vastaanotettuaan arvioida, miten 27 artiklan mukaisten varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteiden soveltaminen kyseiseen laitokseen tai 1 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitettuun yhteisöön todennäköisesti vaikuttaa kyseiseen konserniin tai konserniyhteisöihin muissa jäsenvaltioissa. Konsolidointiryhmän valvojan on toimitettava tämä arvio toimivaltaiselle viranomaiselle kolmen päivän kuluessa. Tämän ilmoituksen ja kuulemisen jälkeen toimivaltaisen viranomaisen on päätettävä, sovelletaanko varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpidettä. Päätöksessä on otettava asianmukaisesti huomioon konsolidointiryhmän valvojan arvio. Toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava päätös EPV:lle, konsolidointiryhmän valvojalle ja muille valvontakollegioon kuuluville toimivaltaisille viranomaisille. 4. Jos useampi kuin yksi toimivaltainen viranomainen aikoo soveltaa 27 artiklan mukaista varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpidettä useampaan kuin yhteen laitokseen tai 1 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitettuun yhteisöön saman konsernin sisällä, konsolidointiryhmän valvojan ja muiden asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten on arvioitava, olisiko tarkoituksenmukaisempaa nimittää kaikille asianomaisille yhteisöille sama väliaikainen hallinnonhoitaja vai koordinoida muiden varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteiden soveltamista useampaan kuin yhteen laitokseen tai yhteisöön, jotta olisi helpompaa ratkaista, miten asianomaisen laitoksen tai yhteisön rahoitusasema voidaan palauttaa. Arvion on oltava muodoltaan konsolidointiryhmän valvojan ja muiden asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten yhteinen päätös. Yhteinen päätös on saatava aikaan viiden vuorokauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen antopäivästä. Yhteisen päätöksen on oltava perusteltu, ja se on esitettävä asiakirjassa, joka konsolidointiryhmän valvojan on toimitettava unionissa emoyrityksenä toimivalle yritykselle. EPV voi toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä auttaa toimivaltaisia viranomaisia pääsemään sopimukseen asetuksen (EU) N:o 1093/2010 31 artiklan mukaisesti. Jollei yhteistä päätöstä tehdä viiden päivän kuluessa, konsolidointiryhmän valvoja ja tytäryritysten osalta toimivaltaiset viranomaiset voivat tehdä erilliset päätökset väliaikaisen hallinnonhoitajan nimittämisestä vastuualueeseensa kuuluville laitoksille tai 1 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitetuille yhteisöille ja muiden varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteiden soveltamisesta.” "c) korvataan 6 kohta seuraavasti:" ”6. EPV voi minkä tahansa toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä auttaa toimivaltaisia viranomaisia, jotka aikovat soveltaa yhtä tai useampaa tämän direktiivin 27 artiklan 1 a kohdan a alakohdan mukaista toimenpidettä tämän direktiivin liitteessä olevan A jakson 4, 10, 11 ja 19 kohdan osalta tai yhtä tai useampaa tämän direktiivin 27 artiklan 1 a kohdan c tai d alakohdan mukaista toimenpidettä, pääsemään sopimukseen asetuksen (EU) N:o 1093/2010 19 artiklan 3 kohdan mukaisesti.” "15) Lisätään 30 a artikla seuraavasti:" ”30 a artikla Kriisinratkaisun valmistelu 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat kriisinratkaisuviranomaisille viipymättä seuraavista:
Toimivaltaisten viranomaisten on tiiviissä yhteistyössä kriisinratkaisuviranomaisten kanssa seurattava tiiviisti laitoksen tai yhteisön tilannetta ja sitä, miten laitos tai yhteisö noudattaa ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä, joilla pyritään puuttumaan kyseisen laitoksen tai yhteisön tilanteen heikkenemiseen, ja ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettuja varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteitä. 2. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava kriisinratkaisuviranomaisille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jos ne katsovat, että on olemassa olennainen riski siitä, että yksi tai useampi 32 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu tilanne soveltuisi laitokseen tai 1 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitettuun yhteisöön. Ilmoituksen on sisällettävä seuraavat tiedot:
Kriisinratkaisuviranomaisten on ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanotettuaan tiiviissä yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa arvioitava, mikä on kohtuullinen aika 32 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun edellytyksen arvioimiseksi, ottaen huomioon laitoksen tai 1 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitetun yhteisön tilanteen heikkenemisen nopeus, riski siitä, että pitkittynyt prosessi lisää asiakkaille ja taloudelle aiheutuvia kokonaiskustannuksia, mahdollinen vaikutus rahoitusjärjestelmään ja tallettajien suojaan ja asiakkaiden varojen suojaamiseen, riski siitä, että pitkittynyt prosessi lisää asiakkaille ja taloudelle aiheutuvia kokonaiskustannuksia, tarve panna kriisinratkaisustrategia tuloksekkaasti täytäntöön ja muut asiaankuuluvat seikat. Kriisinratkaisuviranomaisten on ilmoitettava tästä arviosta toimivaltaisille viranomaisille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen jälkeen toimivaltaisten viranomaisten ja kriisinratkaisuviranomaisten on tiiviissä yhteistyössä seurattava laitoksen tai 1 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitetun yhteisön tilannetta, mahdollisten asiaankuuluvien toimenpiteiden täytäntöönpanoa niiden odotetussa aikataulussa ja muuta asiaankuuluvaa kehitystä. Tätä tarkoitusta varten kriisinratkaisuviranomaisten ja toimivaltaisten viranomaisten on tavattava säännöllisesti kriisinratkaisuviranomaisten tapauksen olosuhteet huomioon ottaen määrittämin väliajoin. Toimivaltaisten viranomaisten ja kriisinratkaisuviranomaisten on toimitettava toisilleen kaikki asiaankuuluvat tiedot viipymättä. 3. Toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava kriisinratkaisuviranomaisille kaikki kriisinratkaisuviranomaisten pyytämät tiedot, jotka ovat tarpeen kaikkien seuraavien osalta:
Jos tällaiset tiedot eivät ole jo toimivaltaisten viranomaisten saatavilla, kriisinratkaisuviranomaisten ja toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä yhteistyötä ja koordinoitava toimintaansa näiden tietojen hankkimiseksi. Tätä varten toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava valtuudet vaatia laitosta tai 1 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitettua yhteisöä antamaan tällaiset tiedot, myös paikan päällä tehtävissä tarkastuksissa, ja toimittamaan nämä tiedot kriisinratkaisuviranomaisille. 4. Kriisinratkaisuviranomaisten valtuuksiin on sisällyttävä valtuudet markkinoida laitosta tai 1 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitettua yhteisöä mahdollisille ostajille tai tehdä järjestelyjä tällaista markkinointia varten tai vaatia laitosta tai yhteisöä tekemään niin seuraavia tarkoituksia varten:
4 a. Jos kriisinratkaisuviranomainen päättää 4 kohdassa tarkoitettuja valtuuksia käyttäessään markkinoida yhteisöä suoraan mahdollisille ostajille, se ottaa asianmukaisesti huomioon tapauksen olosuhteet ja näiden valtuuksien käyttämisen mahdollisen vaikutuksen yhteisön kokonaisasemaan. 5. Kriisinratkaisuviranomaisilla on 4 kohdan soveltamiseksi valtuudet pyytää laitosta tai 1 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitettua yhteisöä ottamaan käyttöön digitaalinen alusta, jonka avulla laitoksen tai yhteisön markkinoinnissa tarvittavat tiedot voidaan jakaa mahdollisten ostajien tai kriisinratkaisuviranomaisen palveluksessa olevien neuvonantajien ja arvioijien kanssa. Tällöin sovelletaan 84 artiklan 1 kohdan e alakohtaa. 6. Sen toteaminen, että 27 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät, ja varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteiden hyväksyminen etukäteen eivät saa olla välttämättömiä edellytyksiä sille, että kriisinratkaisuviranomaiset voivat valmistella laitoksen tai 1 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitetun yhteisön kriisinratkaisua tai käyttää tämän artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuja valtuuksia. 7. Kriisinratkaisuviranomaisten on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille kaikista 4 ja 5 kohdan nojalla toteutetuista toimista viipymättä. 8. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset ja kriisinratkaisuviranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä
Toimivaltaisten viranomaisten ja kriisinratkaisuviranomaisten on varmistettava, että nämä toimenpiteet ja toimet ovat johdonmukaisia, koordinoituja ja vaikuttavia.” "16) Korvataan 31 artiklan 2 kohdan c ja d alakohta seuraavasti:"
17) Muutetaan 32 artikla seuraavasti: a) korvataan 1 ja 2 kohta seuraavasti:"
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltainen viranomainen arvioi 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun edellytyksen kriisinratkaisuviranomaista kuultuaan. Jäsenvaltiot voivat säätää, että toimivaltaisen viranomaisen lisäksi 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun edellytyksen arvioinnin voi tehdä kriisinratkaisuviranomainen toimivaltaista viranomaista kuultuaan, jos kriisinratkaisuviranomaisilla on kansallisen lainsäädännön mukaisesti tällaisen arvioinnin tekemiseen tarvittavat keinot, erityisesti asianmukaiset mahdollisuudet saada asiaan liittyviä tietoja. Tällaisessa tapauksessa jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltainen viranomainen toimittaa kriisinratkaisuviranomaiselle viipymättä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joita kriisinratkaisuviranomainen pyytää arvioinnin toteuttamiseksi, ennen kuin kriisinratkaisuviranomainen ilmoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle aikomuksestaan tehdä kyseinen arviointi tai ilmoittamisen jälkeen. Kriisinratkaisuviranomaisen on tehtävä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun edellytyksen arviointi tiiviissä yhteistyössä toimivaltaisen viranomaisen kanssa kuultuaan viipymättä talletussuojajärjestelmän nimettyä viranomaista ja tarvittaessa laitosten suojajärjestelmää, jonka jäsen laitos on. Laitosten suojajärjestelmän kuulemisen yhteydessä tarkastellaan laitosten suojajärjestelmän sellaisten toimenpiteiden saatavuutta, joilla voitaisiin estää laitoksen kaatuminen kohtuullisessa ajassa. Toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä annettava kriisinratkaisuviranomaiselle kaikki asiaan liittyvät tiedot, joita kriisinratkaisuviranomainen pyytää arviointinsa tueksi. Toimivaltainen viranomainen voi myös ilmoittaa kriisinratkaisuviranomaiselle, että se katsoo 1 kohdan b alakohdassa säädetyn edellytyksen täyttyvän.” "b) muutetaan 4 kohta seuraavasti: i) korvataan ensimmäisen alakohdan d alakohta seuraavasti:" ”d) poikkeuksellinen julkinen rahoitustuki on tarpeen, paitsi jos tukea myönnetään jossakin 32 c artiklassa tarkoitetussa muodossa;” "ii) kumotaan alakohdat toisesta alakohdasta viidenteen alakohtaan; c) korvataan 5 kohta seuraavasti:" ”5. Tämän artiklan 1 kohdan c alakohdan soveltamiseksi kriisinratkaisutoimea on pidettävä yleisen edun mukaisena, jos kyseinen kriisinratkaisutoimi on tarpeen yhden tai useamman sellaisen 31 artiklassa tarkoitetun kriisinratkaisutavoitteen saavuttamiseksi, jota ei voitaisi saavuttaa tuloksellisemmin tavanomaisten maksukyvyttömyysmenettelyjen mukaisella laitoksen likvidaatiolla, ja jos kriisinratkaisutoimi on oikeassa suhteessa kyseisiin tavoitteisiin. Kriisinratkaisutoimen ei oleteta olevan yleisen edun mukainen tämän artiklan 1 kohdan c alakohtaa sovellettaessa, jos kriisinratkaisuviranomainen on päättänyt soveltaa laitokseen yksinkertaistettuja velvoitteita 4 artiklan mukaisesti. Oletus voidaan kumota, eikä sitä sovelleta, jos kriisinratkaisuviranomainen arvioi, että yksi tai useampi kriisinratkaisutavoite olisi vaarassa, jos laitos likvidoitaisiin tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua arviointia toteuttaessaan kriisinratkaisuviranomainen arvioi, tarkastelee ja vertailee arviointia tehtäessä käytettävissään olevien tietojen perusteella kaikkea poikkeuksellista julkista rahoitustukea, jota laitokselle voidaan ▌ myöntää sekä kriisinratkaisun että sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisen likvidaation yhteydessä.” 5 a. EPV osallistuu 5 kohdassa tarkoitetun yleisen edun arvioinnin tehokkaan ja johdonmukaisen soveltamisen seurantaan ja edistämiseen. EPV antaa viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [kahden vuoden kuluttua tämän muutosdirektiivin soveltamispäivästä] raportin 5 kohdan soveltamisalasta ja soveltamisesta kaikkialla unionissa. Raportti toimitetaan komissiolle, jotta voidaan arvioida 5 kohdassa esitettyjen toimenpiteiden tehokkuutta ja niiden vaikutusta tasapuolisiin toimintaedellytyksiin. Raportin tulosten perusteella EPV voi laatia tekniset sääntelystandardit käytäntöjen lähentämiseksi ja tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi jäsenvaltioiden kesken ... päivään ...kuuta ... [kaksi vuotta tämän muutosdirektiivin soveltamispäivästä] mennessä.” "18) Korvataan 32 a ja 32 b artikla seuraavasti:" ”32 a artikla Kriisinratkaisuedellytykset keskusyhteisölle ja keskusyhteisöön pysyvästi kuuluville luottolaitoksille Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kriisinratkaisuviranomaiset toteuttavat kriisinratkaisutoimen, joka koskee keskusyhteisöä ja kaikkia siihen pysyvästi kuuluvia luottolaitoksia, jotka kuuluvat samaan kriisinratkaisun kohteena olevaan konserniin, ainoastaan jos keskusyhteisö ja kaikki siihen pysyvästi kuuluvat luottolaitokset tai kriisinratkaisun kohteena oleva konserni kokonaisuutena täyttävät 32 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset. 32 b artikla Kriisinratkaisutoimien piiriin kuulumattomiin laitoksiin ja yhteisöihin sovellettavat menettelyt 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun kriisinratkaisuviranomainen toteaa, että laitos tai 1 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitettu yhteisö täyttää 32 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa säädetyt edellytykset mutta ei 32 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädettyä edellytystä, asiaankuuluvalla kansallisella hallinto- tai oikeusviranomaisella on valtuudet aloittaa viipymättä menettely laitoksen tai yhteisön asianmukaiseksi likvidoimiseksi sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. 2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että laitos tai 1 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitettu yhteisö, joka likvidoidaan asianmukaisesti sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, poistuu markkinoilta tai lopettaa pankkitoimintansa kohtuullisessa ajassa. 3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun kriisinratkaisuviranomainen toteaa, että laitos tai 1 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitettu yhteisö täyttää 32 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa säädetyt edellytykset mutta ei 32 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädettyä edellytystä, 32 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukainen toteamus siitä, että laitos tai yhteisö on lähellä kaatumista tai todennäköisesti kaatuu, on edellytyksenä sille, että toimivaltainen viranomainen peruuttaa toimiluvan direktiivin 2013/36/EU 18 artiklan mukaisesti. 4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että laitoksen tai 1 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitetun yhteisön toimiluvan peruuttaminen on riittävä edellytys sille, että asianomainen kansallinen hallinto- tai oikeusviranomainen voi viipymättä aloittaa menettelyn laitoksen tai yhteisön asianmukaiseksi likvidoimiseksi sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.” "19) Lisätään 32 c artikla seuraavasti:" ”32 c artikla Poikkeuksellinen julkinen rahoitustuki 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että laitokselle tai 1 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitetulle yhteisölle voidaan myöntää kriisinratkaisutoimien ulkopuolista poikkeuksellista julkista rahoitustukea ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa jossakin seuraavista tapauksista ja edellyttäen, että poikkeuksellinen julkinen rahoitustuki täyttää unionin valtiontukikehyksessä vahvistetut edellytykset ja vaatimukset:
2. Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tukitoimenpiteiden on täytettävä kaikki seuraavat edellytykset:
Ensimmäisen alakohdan a alakohtaa sovellettaessa laitoksen tai yhteisön katsotaan olevan vakavarainen, jos toimivaltainen viranomainen on todennut, että mitään asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan 1 kohdassa, direktiivin 2013/36/EU 104 a artiklassa, asetuksen (EU) 2019/2033 11 artiklan 1 kohdassa ja direktiivin (EU) 2019/2034 40 artiklassa tarkoitettuja vaatimuksia tai unionin lainsäädännössä tai kansallisessa lainsäädännössä säädettyjä asiaankuuluvia sovellettavia vaatimuksia ei ole rikottu tai ei tämänhetkisten odotusten perusteella todennäköisesti rikota seuraavien 12 kuukauden aikana. Ensimmäisen alakohdan d alakohtaa sovellettaessa asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on ilmaistava määrällisesti tappiot, joita laitokselle tai yhteisölle on aiheutunut tai todennäköisesti aiheutuu. Määrällisen ilmaisemisen perustana on oltava ainakin EKP:n, EPV:n tai kansallisten viranomaisten suorittamat omaisuuserien laadun tarkastelut tai tarvittaessa toimivaltaisen viranomaisen toteuttamat paikan päällä tehtävät tarkastukset. Jos tällaisia tehtäviä ei voida suorittaa ajoissa, toimivaltaisen viranomaisen arvioinnin perustana voi olla laitoksen tai yhteisön tase, edellyttäen, että tase on sovellettavien kirjanpitosääntöjen ja -standardien mukainen, minkä riippumaton ulkopuolinen tilintarkastaja on vahvistanut ▌. Toimivaltaisen viranomaisen on parhaansa mukaan pyrittävä varmistamaan, että määrällisen ilmaisemisen perustana on laitoksen tai yhteisön varojen, velkojen ja taseen ulkopuolisten erien markkina-arvo. Edellä 1 kohdan a alakohdan iii alakohdassa tarkoitetut tukitoimenpiteet on rajoitettava toimenpiteisiin, jotka toimivaltainen viranomainen on arvioinut tarpeellisiksi laitoksen tai yhteisön vakavaraisuuden turvaamiseksi puuttumalla Euroopan keskuspankin, EPV:n tai kansallisten viranomaisten toteuttamien, kansallisella, unionin tai yhteisen valvontamekanismin tasolla sovellettavien stressitestien tai vastaavien menettelyjen epäsuotuisan skenaarion perusteella todettuihin pääomavajeisiin, jotka ovat tarvittaessa toimivaltaisen viranomaisen vahvistamia. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan a alakohdan iii alakohdassa säädetään, ydinpääomainstrumenttien hankkiminen on poikkeuksellisesti sallittua, jos todettu vaje on luonteeltaan sellainen, että muiden omien varojen instrumenttien tai muiden pääomainstrumenttien hankkiminen ei antaisi kyseiselle laitokselle tai yhteisölle mahdollisuutta korjata stressitestin tai vastaavan menettelyn epäsuotuisassa skenaariossa todettua pääomavajettaan. Hankittujen ydinpääomainstrumenttien määrä ei saa olla suurempi kuin 2 prosenttia asianomaisen laitoksen tai yhteisön asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan 3 kohdan mukaisesti lasketusta kokonaisriskin määrästä. Jos jotakin 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua tukitoimenpidettä ei lunasteta, makseta takaisin tai muutoin lopeteta tällaisen toimenpiteen myöntämisen yhteydessä laaditun tukitoimenpiteestä irtautumista koskevan strategian ehtojen mukaisesti, toimivaltaisen viranomaisen on pyydettävä, että laitos tai yhteisö toimittaa kertakorjaussuunnitelman. Korjaussuunnitelmassa on kuvattava toimenpiteet, jotka on toteutettava vakavaraisuusvaatimusten noudattamiseksi edelleen tai jälleen, laitoksen tai yhteisön pitkän aikavälin elinkelpoisuuden sekä sen suoritetun määrän takaisinmaksukyvyn varmistamiseksi, sekä asiaan liittyvä aikataulu. Jos kansallinen toimivaltainen viranomainen ei totea kertakorjaamissuunnitelmaa uskottavaksi tai toteuttamiskelpoiseksi tai jos laitos tai yhteisö ei noudata korjaamissuunnitelmaa, on arvioitava 32 artiklan mukaisesti, onko laitos tai yhteisö lähellä kaatumista tai kaatuuko se todennäköisesti. 3. EPV antaa viimeistään [julkaisutoimisto lisää päivämäärän = 1 vuosi tämän direktiivin voimaantulopäivästä] asetuksen (EU) N:o 1093/2010 16 artiklan mukaisesti ohjeet 2 kohdan neljännessä alakohdassa tarkoitettujen testien, tarkasteluiden tai menettelyjen tyypeistä, jotka voivat johtaa 1 kohdan a alakohdan iii alakohdassa tarkoitettuihin tukitoimenpiteisiin.” "20) Korvataan 33 artiklan 2 kohta seuraavasti:" ”2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kriisinratkaisuviranomaiset toteuttavat kriisinratkaisutoimen, joka koskee 1 artiklan 1 kohdan c tai d alakohdassa tarkoitettua yhteisöä, jos yhteisö täyttää 32 artiklan 1 kohdan edellytykset.
21) Muutetaan 33 a artikla seuraavasti: a) korvataan 8 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:" ”Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kriisinratkaisuviranomaiset ilmoittavat viipymättä laitokselle tai 1 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitetulle yhteisölle ja 83 artiklan 2 kohdan a–h alakohdassa tarkoitetuille viranomaisille siitä, että ne käyttävät tämän artiklan 1 kohdan mukaisia valtuuksia todettuaan 32 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, että laitos tai yhteisö on lähellä kaatumista tai todennäköisesti kaatuu, ja ennen kriisinratkaisupäätöksen tekemistä.” "b) lisätään 9 kohtaan toinen alakohta seuraavasti:" ”Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos tällaisia valtuuksia käytetään suojakelpoisten talletusten osalta ja jos kyseisiä talletuksia ei katsota direktiivissä 2014/49/EU tarkoitetulla tavalla sellaisiksi, että niitä ei kyetä maksamaan, tallettajilla on mahdollisuus saada kyseisistä talletuksista asianmukainen päivittäinen määrä.” "22) Muutetaan 35 artikla seuraavasti: a) korvataan 1 kohta seuraavasti:" ”1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kriisinratkaisuviranomaiset voivat nimetä erityisjohtajan kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen tai omaisuudenhoitoyhtiön ylimmän hallintoelimen tilalle tai työskentelemään sen kanssa. Kriisinratkaisuviranomaisten on julkistettava erityisjohtajan nimitys. Kriisinratkaisuviranomaisten on varmistettava, että erityisjohtajalla on pätevyys, tiedot ja taidot, joita hänen tehtäviensä hoitaminen edellyttää. Direktiivin 2013/36/EU 91 artiklaa ei sovelleta erityisjohtajien nimeämiseen.” "b) korvataan 2 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:" ”Erityisjohtajalla on oltava kaikki kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen tai omaisuudenhoitoyhtiön osakkeenomistajien ja ylimmän hallintoelimen valtuudet.” "c) korvataan 5 kohta seuraavasti:" ”5. Jäsenvaltioiden on vaadittava, että erityisjohtaja laatii nimittävälle kriisinratkaisuviranomaiselle kertomuksia kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen tai omaisuudenhoitoyhtiön talous- ja rahoitustilanteesta sekä tehtäviensä hoitamisen yhteydessä toteutetuista toimista kriisinratkaisuviranomaisen määräämin säännöllisin väliajoin sekä erityisjohtajan nimityskauden alussa ja lopussa.” "23) Muutetaan 36 artikla seuraavasti: a) korvataan 1 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:" ”1. Ennen kuin kriisinratkaisuviranomaiset määrittävät, täyttyvätkö kriisinratkaisuedellytykset tai 59 artiklassa tarkoitetut pääomainstrumenttien ja hyväksyttävien velkojen alaskirjaamisen tai muuntamisen edellytykset, niiden on varmistettava, että laitoksen tai 1 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitetun yhteisön varojen ja velkojen oikeudenmukaisen, varovaisen ja realistisen arvostuksen tekee henkilö, joka on riippumaton viranomaisista, kriisinratkaisuviranomainen mukaan lukien, ja asianomaisesta laitoksesta tai 1 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitetusta yhteisöstä.” "b) lisätään 7 a kohta seuraavasti:" ”7 a. Arvioijan on täydennettävä 6 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja tietoja arviolla taseen ulkopuolisten varojen ja velkojen, mukaan lukien ehdolliset velat ja varat, arvosta, jos se on tarpeen 4 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettujen päätösten tekemisen tueksi.” "24) Lisätään 37 artiklaan 11 kohta seuraavasti:" ”11. EPV seuraa kriisinratkaisuviranomaisten toimia ja valmistautumista varmistaakseen kriisinratkaisuvälineiden ja -valtuuksien tehokkaan täytäntöönpanon kriisinratkaisutapauksissa. EPV laatii komissiolle kertomuksen nykyisten käytäntöjen tilanteesta ja mahdollisista jäsenvaltioiden välisistä eroista viimeistään [julkaisutoimisto lisää päivämäärän = kaksi vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä] ja seuraa tarvittaessa kertomuksessa esitettyjen suositusten täytäntöönpanoa.
25) Muutetaan 40 artikla seuraavasti: a) korvataan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti:" ”Omaisuudenhoitoyhtiön käyttämiseksi ja ottaen huomioon tarve pitää yllä omaisuudenhoitoyhtiön kriittiset toiminnot tai pyrkiä johonkin kriisinratkaisutavoitteeseen jäsenvaltioiden on varmistettava, että kriisinratkaisuviranomaisilla on valtuudet siirtää omaisuudenhoitoyhtiöön kaikki seuraavat:” "b) korvataan 2 kohdan toinen alakohta seuraavasti:" ”Velkakirjojen arvon alaskirjaus 43 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta syystä ei saa vaikuttaa kriisinratkaisuviranomaisen kykyyn käyttää määräysvaltaa omaisuudenhoitoyhtiössä. Jos velkakirjojen arvon alaskirjauksen soveltaminen mahdollistaa sen, että omaisuudenhoitoyhtiön pääoma hankitaan kokonaisuudessaan muuntamalla alentamiskelpoisia velkoja osakkeiksi tai muunlaisiksi pääomainstrumenteiksi, voidaan poiketa vaatimuksesta, jonka mukaan omaisuudenhoitoyhtiön on oltava kokonaan tai osittain yhden tai useamman viranomaisen omistuksessa.” "26) Korvataan 42 artiklan 5 kohdan b alakohta seuraavasti:" ”b) siirto on tarpeen kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen, omaisuudenhoitoyhtiön tai itse erillisen varainhoitoyhtiön asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi; tai” "27) Muutetaan 44 artikla seuraavasti: a) korvataan 1 kohta seuraavasti:" ”1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että velkakirjojen arvon alaskirjausta voidaan soveltaa laitoksen tai 1 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitetun yhteisön kaikkiin sellaisiin velkoihin, mukaan lukien tilinpäätösvaraukseen johtavat velat, joita ei ole rajattu kyseisen välineen soveltamisalan ulkopuolelle tämän artiklan 2 tai 3 kohdan nojalla.” "b) korvataan 5 kohta seuraavasti:"
▌ 28) Muutetaan 44 a artikla seuraavasti: a) lisätään kohdat seuraavasti:"
Luottolaitoksen on varmistettava yksityisasiakkaan 3 kohdan mukaisesti toimittamien tietojen perusteella, että tämän kohdan a ja b alakohdan mukaiset edellytykset täyttyvät ostohetkellä. 6 b. Edellä 6 a kohdassa tarkoitettuja hyväksyttäviä instrumentteja, jotka liikkeeseen laskeva luottolaitos on myynyt yksityissijoittajiksi katsottaville tallettajilleen täyttämättä kyseisessä kohdassa säädettyjä edellytyksiä, ei oteta huomioon 45 e tai 45 f artiklan mukaisissa vaatimuksissa niin kauan kuin kyseiset instrumentit ovat sen tallettajan hallussa, jolle ne myytiin. 6 c. Kriisinratkaisuviranomaisten on osana 15 ja 16 artiklan mukaista purkamismahdollisuuksien arviointia seurattava vuosittain konserni- ja laitoskohtaisesti, missä määrin yksityissijoittajat pitävät hallussaan MREL‑vähimmäisvaatimuksen täyttämiseksi hyväksyttäviä instrumentteja, ja raportoitava tuloksista EPV:lle vähintään kerran vuodessa. ”; "b) lisätään kohdat seuraavasti:" ”7 a. Jäsenvaltioiden ei edellytetä soveltavan tämän artiklan 6 a ja 6 b kohtaa sellaisiin 6 a kohdassa tarkoitettuihin instrumentteihin, jotka on laskettu liikkeeseen ennen ... päivää ...kuuta ... [12 kuukautta tämän muutosdirektiivin voimaantulopäivästä]. 8. EPV antaa komissiolle kertomuksen tämän artiklan soveltamisesta viimeistään [julkaisutoimisto lisää päivämäärän = 24 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä]. Kertomuksessa on verrattava jäsenvaltioiden tämän artiklan noudattamiseksi toteuttamia toimenpiteitä, analysoitava niiden tehokkuutta vähittäissijoittajien suojaamisessa ja arvioitava niiden vaikutusta rajatylittäviin toimiin. Komissio voi kertomuksen perusteella antaa lainsäädäntöehdotuksen tämän direktiivin muuttamiseksi.” "29) Korvataan 45 artiklan 1 kohta seuraavasti:" ”1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että laitokset ja 1 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitetut yhteisöt täyttävät jatkuvasti omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevat vaatimukset kriisinratkaisuviranomaisen vaatiessa ja sen määrittämällä tavalla tämän artiklan ja 45 a–45 i artiklan mukaisesti.” "30) Muutetaan 45 b artikla seuraavasti: a) korvataan 4, 5 ja 7 kohdassa ilmaisu ”G-SII-laitoksia” ilmaisulla ”G‑SII‑yhteisöjä”; b) muutetaan 8 kohta seuraavasti: i) korvataan ensimmäisessä alakohdassa ilmaisu ”G-SII-laitoksia” ilmaisulla ”G-SII-yhteisöjä” ii) korvataan toisen alakohdan c alakohdassa ilmaisu ”G-SII-laitos” ilmaisulla ”G-SII-yhteisö” iii) Korvataan neljännessä alakohdassa ilmaisu ”G-SII-laitoksia” ilmaisulla ”G-SII-yhteisöjä”; c) lisätään 10 kohta seuraavasti:"
31) Muutetaan 45 c artikla seuraavasti: a) korvataan 3 kohdan kahdeksannessa alakohdassa ilmaisu ”kriittisten taloudellisten toimintojensa” ilmaisulla ”kriittisten toimintojensa”; b) korvataan 4 kohta seuraavasti:"
EPV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [julkaisutoimisto lisää päivämäärän = 12 kuukautta tämän muutosdirektiivin voimaantulopäivästä]. Siirretään komissiolle valta hyväksyä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.” "c) korvataan 7 kohdan kahdeksannessa alakohdassa ilmaisu ”kriittisten taloudellisten toimintojensa” ilmaisulla ”kriittisten toimintojensa”. 32) Lisätään 45 ca artikla seuraavasti:" ”45 ca artikla Omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen määrittäminen ▌ siirtostrategioiden osalta 1. Sovellettaessa 45 c artiklaa kriisinratkaisun kohteena olevaan yhteisöön, jonka ensisijaiseen kriisinratkaisustrategiaan kuuluu ensisijaisesti, itsenäisesti tai yhdessä muiden kriisinratkaisuvälineiden kanssa, liiketoiminnan myynnin tai omaisuudenhoitoyhtiön käyttö ▌, kriisinratkaisuviranomaisen on vahvistettava 45 c artiklan 3 kohdassa säädetty pääomapohjan vahvistamiseen tarvittava määrä oikeasuhteisesti soveltuvin osin seuraavien kriteerien perusteella:
▌ 3. Edellä olevan 1 kohdan soveltaminen ei saa johtaa määrään, joka on suurempi kuin 45 c artiklan 3 kohdan soveltamisesta johtuva määrä, tai määrään, joka on alle 13,5 prosenttia asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan 3 kohdan mukaisesti lasketusta kokonaisriskin määrästä ja alle 5 prosenttia tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta asianomaisen yhteisön vastuiden kokonaismäärästä asetuksen (EU) N:o 575/2013 429 ja 429 a artiklan mukaisesti laskettuna.” "33) Korvataan 45 d artiklan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti:" ”Edellä 45 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu sellaista kriisinratkaisun kohteena olevaa yhteisöä, joka on G-SII-yhteisö, koskeva vaatimus muodostuu seuraavista:”. "34) Korvataan 45 f artiklan 1 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:" ”Poiketen siitä, mitä tämän kohdan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa säädetään, unionissa emoyrityksenä toimivien yritysten, jotka eivät itse ole kriisinratkaisun kohteena olevia yhteisöjä mutta jotka ovat kolmansien maiden yhteisöjen tytäryrityksiä, on noudatettava 45 c ja 45 d artiklassa säädettyjä vaatimuksia konsolidoinnin perusteella.” "35) Muutetaan 45 l artikla seuraavasti: a) korvataan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:" ”a) miten 45 e tai 45 f artiklan mukaisesti asetettu omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vaatimus on pantu täytäntöön kansallisella tasolla, mukaan lukien 45 ca artikla, ja erityisesti onko jäsenvaltioiden välillä ollut eroja toisiinsa verrattavissa oleville yhteisöille asetetuissa tasoissa;” "b) lisätään 3 kohdan toiseen alakohtaan virke seuraavasti:" ”Edellä 2 kohdassa tarkoitettua velvoitetta ei enää sovelleta, kun toinen kertomus on toimitettu.” "35 a) lisätään 45 m artiklaan kohta seuraavasti:" ”1 a. ”Poiketen siitä, mitä 45 artiklan 1 kohdassa säädetään, kriisinratkaisuviranomaisten on määritettävä 1 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitetuille laitoksille tai yhteisöille asianmukaiset siirtymäkaudet 45 e tai 45 f artiklan vaatimusten tai 45 b artiklan 4, 5 tai 7 kohdan vaatimusten noudattamiseksi, jos laitoksiin tai yhteisöihin sovelletaan kyseisiä vaatimuksia ... [tämän muutosdirektiivin] voimaantulon seurauksena. Määräaika, jolloin laitosten ja yhteisöjen on noudatettava 45 e tai 45 f artiklassa tarkoitettuja vaatimuksia tai 45 b artiklan 4, 5 tai 7 kohdan soveltamisesta johtuvia vaatimuksia on ... päivä ...kuuta ... [neljä vuotta tämän muutosdirektiivin soveltamispäivästä]. Kriisinratkaisuviranomaisen on määritettävä tapauksen mukaan 45 e tai 45 f artiklassa tarkoitettuja vaatimuksia tai 45 b artiklan 4, 5 tai 7 kohdan soveltamisesta johtuvia vaatimuksia varten välitavoitetasot, joita tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen laitosten tai yhteisöjen on noudatettava viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [kaksi vuotta tämän muutosdirektiivin soveltamispäivästä]. Välitavoitetasoilla on pääsääntöisesti varmistettava omien varojen ja hyväksyttävien velkojen lineaarinen eteneminen kohti vaatimuksen täyttämistä.
36) Korvataan 45 m artiklan 4 kohta seuraavasti:" ”4. Edellä 45 b artiklan 4 ja 7 kohdassa sekä tapauksen mukaan 45 c artiklan 5 ja 6 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia ei sovelleta kolmen vuoden ajan siitä päivästä, jona kriisinratkaisun kohteena oleva yhteisö tai se konserni, johon kriisinratkaisun kohteena oleva yhteisö kuuluu, on yksilöity G-SII-laitokseksi tai EU:n ulkopuoliseksi G-SII-laitokseksi tai jona kriisinratkaisun kohteena oleva yhteisö joutui 45 c artiklan 5 tai 6 kohdassa tarkoitettuun tilanteeseen.” "37) Korvataan 46 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:"
38) Korvataan 47 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohta seuraavasti:" ”i) laitoksen 59 artiklan 2 kohdan mukaisella valtuutuksella liikkeeseen laskemat 59 artiklan mukaiset kyseeseen tulevat pääomainstrumentit ja hyväksyttävät velat; tai” "39) Muutetaan 52 artikla seuraavasti: a) lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti:" ”Poikkeuksellisissa olosuhteissa kriisinratkaisuviranomainen voi pidentää liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelman toimittamiselle asetettua yhden kuukauden määräaikaa yhdellä kuukaudella.” "b) lisätään 5 kohtaan alakohta seuraavasti:" ”Kriisinratkaisuviranomainen voi vaatia laitosta tai 1 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitettua yhteisöä sisällyttämään liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmaan lisäosia.” "40) Korvataan 53 artiklan 3 kohta seuraavasti:" ”3. Jos kriisinratkaisuviranomainen vähentää nollaan velan, mukaan lukien tilinpäätösvaraukseen johtava velka, pääoman tai maksamatta olevan määrän 63 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuja valtuuksia käyttäen, kyseinen velka ja kaikki siitä johtuvat velvoitteet tai saamiset, jotka eivät ole kertyneet valtuuksien käytön ajankohtaan mennessä, katsotaan suoritetuiksi kaikissa olosuhteissa, eivätkä ne ole osoitettavissa suoritettaviksi missään myöhemmissä menettelyissä, jotka koskevat kriisinratkaisun kohteena olevaa laitosta tai sen seuraajayhteisöä mahdollisessa myöhemmässä likvidaatiossa.” "41) Muutetaan 55 artikla seuraavasti: a) korvataan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:" ”b) velka ei ole 108 artiklan 1 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitettu talletus;” "b) korvataan 2 kohdan viides ja kuudes alakohta seuraavasti:" ”Jos kriisinratkaisuviranomainen toteaa arvioidessaan laitoksen tai 1 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitetun yhteisön purkamismahdollisuuksia 15 ja 16 artiklan mukaisesti tai milloin tahansa muulloin, että velkaluokassa, johon kuuluu hyväksyttäviä velkoja, sellaisten velkojen määrä, joihin ei sisälly tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua sopimusehtoa, yhdessä sellaisten velkojen määrän, jotka on rajattu 44 artiklan 2 kohdan mukaisesti velkakirjojen arvon alentamisen soveltamisen ulkopuolelle tai jotka todennäköisesti rajataan alaskirjaus- tai muuntamisvaltuuksien soveltamisalan ulkopuolelle 44 artiklan 3 kohdan mukaisesti, on yli 10 prosenttia kyseisestä luokasta, sen on välittömästi arvioitava tämän seikan vaikutus kyseisen laitoksen tai yhteisön purkamismahdollisuuksiin, mukaan luettuna purkamismahdollisuuksiin kohdistuva vaikutus, joka aiheutuu 73 artiklassa säädettyjen velkojiin kohdistuvien suojatoimien rikkomisen riskistä, kun hyväksyttäviin velkoihin sovelletaan velkojen alaskirjaus- ja muuntamisvaltuuksia. Jos kriisinratkaisuviranomainen toteaa tämän kohdan viidennessä alakohdassa tarkoitetun arvioinnin perusteella, että velat, joihin ei sisälly tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua sopimusehtoa, luovat olennaisen purkamismahdollisuuksien esteen, sen on käytettävä 17 artiklassa säädettyjä valtuuksia siinä määrin kuin se on tarpeen kyseisen purkamismahdollisuuksien esteen poistamiseksi.” "c) lisätään kohta seuraavasti:"
Jos laitokset ja yhteisöt kuuluvat kriisinratkaisun kohteena olevaan konserniin, kriisinratkaisun kohteena olevaa konsernia koskevan raportin laatii kriisinratkaisun kohteena oleva yhteisö 1 kohdan toisessa ja kolmannessa alakohdassa edellytetyssä laajuudessa.” "d) lisätään kohta seuraavasti:" ”8 a. EPV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset, joissa täsmennetään menettelyt sekä yhdenmukaiset formaatit ja mallit 2 a kohdassa tarkoitettua kriisinratkaisuviranomaisille toimitettavaa raportointia varten. EPV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [yksi vuosi tämän muutosdirektiivin voimaantulopäivästä]. Siirretään komissiolle valta hyväksyä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 15 artiklan mukaisesti.” "42) Muutetaan 59 artikla seuraavasti: a) korvataan 3 kohdan e alakohta seuraavasti:" ”e) laitos tai 1 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitettu yhteisö pyytää poikkeuksellista julkista rahoitustukea, paitsi jos tällainen tuki myönnetään jossakin 32 c artiklassa tarkoitetussa muodossa.” "b) korvataan 4 kohdan b alakohta seuraavasti:" ”b) ottaen huomioon aika, tarve panna tuloksellisesti täytäntöön alaskirjaus- ja muuntamisvaltuudet tai kriisinratkaisun kohteena olevan konsernin kriisinratkaisustrategia ja muut asiaankuuluvat olosuhteet ei voida kohtuudella olettaa, että laitoksen tai 1 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitetun yhteisön taikka konsernin kaatuminen olisi estettävissä kohtuullisessa ajassa millään muulla toimenpiteellä, vaihtoehtoiset yksityisen sektorin toimenpiteet, valvontatoimet ja varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteet mukaan luettuina, kuin pääomainstrumenttien tai 1 a kohdassa tarkoitettujen hyväksyttävien velkojen alaskirjauksella tai muuntamisella.” "43) Muutetaan 63 artikla seuraavasti: a) muutetaan 1 kohta seuraavasti: i) korvataan m alakohta seuraavasti:" ”m) vaatia toimivaltaista viranomaista arvioimaan määräosuuden ostavan hankkijan oikea-aikaisesti, poiketen direktiivin 2013/36/EU 22 artiklassa ja direktiivin 2014/65/EU 12 artiklassa säädetyistä aikarajoista.” "ii) lisätään n alakohta seuraavasti:" ”n) tehdä asetuksen (EU) N:o 596/2014 17 artiklan 5 kohdan mukaisia pyyntöjä kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen puolesta.” "b) korvataan 2 kohdan a alakohta seuraavasti:" ”a) jollei 3 artiklan 6 kohdasta ja 85 artiklan 1 kohdasta muuta johdu, vaatimus hyväksynnän tai suostumuksen saamisesta julkis- tai yksityisoikeudellisilta henkilöiltä, mukaan lukien kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen osakkeenomistajat tai velkojat sekä direktiivin 2013/36/EU 22–27 artiklan soveltamiseksi toimivaltaiset viranomaiset;” "44) Korvataan 71 a artiklan 3 kohta seuraavasti:"
45) Lisätään 74 artiklan 3 kohtaan d alakohta seuraavasti:" ”d) sovellettava direktiivin 2014/49/EU 11 e artiklassa ja mainitun artiklan nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä tarkoitettuja kriteerejä ja menetelmiä määritettäessä tappioita, joita talletussuojajärjestelmälle olisi aiheutunut, jos laitos olisi likvidoitu tavanomaisen maksukyvyttömyysmenettelyn mukaisesti.” "45 a) lisätään 84 artiklaan kohta seuraavasti:" ”6 a. Tämä artikla ei estä saman jäsenvaltion kriisinratkaisuviranomaisten ja veroviranomaisten välistä tietojenvaihtoa siltä osin kuin tällaisesta tietojenvaihdosta säädetään kyseisen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä. Jos nämä tiedot ovat peräisin toisesta jäsenvaltiosta, ne saa luovuttaa ainoastaan tiedot luovuttaneen asianomaisen viranomaisen nimenomaisella suostumuksella.” "46) Lisätään 88 artiklaan 6 a kohta seuraavasti:" ”6 a. Helpottaakseen 10 artiklan 1 kohdassa, 15 artiklan 1 kohdassa ja 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tehtävien hoitamista ja vaihtaakseen asiaankuuluvia tietoja sellaisen laitoksen kriisinratkaisuviranomaisen, jolla on merkittäviä sivuliikkeitä muissa jäsenvaltioissa, on perustettava kriisinratkaisukollegio ja toimittava sen puheenjohtajana. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun laitoksen kriisinratkaisuviranomaisen on päätettävä, mitkä viranomaiset osallistuvat kriisinratkaisukollegion kokoukseen tai toimeen, ottaen huomioon suunniteltavan tai koordinoitavan toimen merkitys kyseisten viranomaisten kannalta, erityisesti mahdollinen vaikutus rahoitusjärjestelmän vakauteen asianomaisissa jäsenvaltioissa ja ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tehtävät. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun laitoksen kriisinratkaisuviranomaisen on annettava kaikille kriisinratkaisukollegion jäsenille ennalta täydelliset tiedot tällaisten kokousten järjestämisestä, keskeisistä käsiteltävistä kysymyksistä ja suunniteltavista toimista. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun laitoksen kriisinratkaisuviranomaisen on myös toimitettava kaikille kollegion jäsenille viipymättä täydelliset tiedot toimista, joihin kyseisissä kokouksissa on ryhdytty, tai toteutetuista toimenpiteistä.” "46 a) Lisätään 90 artiklaan kohta seuraavasti:" ”4 a. Edellä oleva 84 artikla ei estä saman jäsenvaltion kriisinratkaisuviranomaisten ja veroviranomaisten välistä tietojenvaihtoa siltä osin kuin tällaisesta tietojenvaihdosta säädetään kyseisen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä. Jos nämä tiedot ovat peräisin toisesta jäsenvaltiosta, ne saa luovuttaa ainoastaan tiedot luovuttaneen asianomaisen viranomaisen nimenomaisella suostumuksella.” "47) Muutetaan 91 artikla seuraavasti: a) korvataan 1 kohta seuraavasti:"
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot voidaan sisällyttää tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuille vastaanottajille 81 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimitettaviin ilmoituksiin.” "b) korvataan 7 kohdan toinen alakohta seuraavasti:" ”EPV voi kriisinratkaisuviranomaisen pyynnöstä auttaa kriisinratkaisuviranomaisia saamaan aikaan yhteisen päätöksen asetuksen (EU) N:o 1093/2010 31 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti.” "48) Korvataan 92 artiklan 3 kohdan toinen alakohta seuraavasti:" ”EPV voi kriisinratkaisuviranomaisen pyynnöstä auttaa kriisinratkaisuviranomaisia saamaan aikaan yhteisen päätöksen asetuksen (EU) N:o 1093/2010 31 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti.” "49) Korvataan 97 artiklan 4 kohta seuraavasti:" ”4. Kriisinratkaisuviranomaisten on tarvittaessa tehtävä muita kuin sitovia yhteistyöjärjestelyjä tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen asiaankuuluvien kolmannen maan viranomaisten kanssa. Näiden järjestelyjen on oltava EPV:n kehysjärjestelyn mukaisia. Toimivaltaisten viranomaisten on tarvittaessa tehtävä muita kuin sitovia yhteistyöjärjestelyjä tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen asiaankuuluvien kolmannen maan viranomaisten kanssa. Näiden järjestelyjen on oltava EPV:n kehysjärjestelyn mukaisia, ja niillä on varmistettava, että asiaankuuluville kolmannen maan viranomaisille luovutettaviin tietoihin sovelletaan takeita siitä, että noudatetaan vähintään 84 artiklassa tarkoitettuja salassapitovaatimuksia vastaavia vaatimuksia.” "50) Muutetaan 98 artiklan 1 kohta seuraavasti: a) korvataan johdantokappale seuraavasti:" ”Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kriisinratkaisuviranomaiset ja toimivaltaiset ministeriöt vaihtavat luottamuksellisia tietoja, mukaan lukien elvytyssuunnitelmat, asiaankuuluvien kolmannen maan viranomaisten kanssa ainoastaan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:” "b) lisätään toinen ja kolmas alakohta seuraavasti:"
Toisen alakohdan soveltamiseksi elvytykseen ja kriisinratkaisuun liittyviin tietoihin on sisällyttävä kaikki tiedot, jotka liittyvät suoraan toimivaltaisten viranomaisten tämän direktiivin mukaisiin tehtäviin, erityisesti elvytyssuunnitteluun ja elvytyssuunnitelmiin, varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteisiin ja kriisinratkaisuviranomaisten kanssa käytävään tietojenvaihtoon kriisinratkaisusuunnittelusta, kriisinratkaisusuunnitelmista ja kriisinratkaisutoimista.” "51) Korvataan 101 artiklan 2 kohta seuraavasti:" ”2. Jos kriisinratkaisuviranomainen toteaa, että kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyn käyttö tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tarkoituksiin johtaa todennäköisesti siihen, että osa laitoksen tai 1 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitetun yhteisön tappioista siirtyy kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyyn, sovelletaan 44 artiklassa säädettyjä kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyn käyttöä koskevia periaatteita.” "52) Korvataan 102 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:" ”Jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ensimmäisen vaiheen jälkeen käytettävissä olevat varat vähenevät alle mainitussa kohdassa määritetyn tavoitetason, säännöllisten rahoitusosuuksien perimistä on jatkettava 103 artiklan mukaisesti siihen asti, kun tavoitetaso on jälleen saavutettu. Kriisinratkaisuviranomaiset voivat lykätä 103 artiklan mukaisesti kerättävien säännöllisten rahoitusosuuksien keräämistä enintään kolmella vuodella, jos kerättävä määrä saavuttaa määrän, joka on oikeassa suhteessa keräysprosessin kustannuksiin, edellyttäen, että tällainen lykkäys ei vaikuta olennaisesti kriisinratkaisuviranomaisen kykyyn käyttää kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyjä 101 artiklan mukaisesti. Jos sen jälkeen, kun tavoitetaso on saavutettu ensimmäisen kerran, käytettävissä olevat varat vähenevät alle kahteen kolmasosaan tavoitetasosta, nämä rahoitusosuudet on asetettava sellaiselle tasolle, että tavoitetaso voidaan saavuttaa neljän vuoden kuluessa.” "53) Muutetaan 103 artikla seuraavasti: a) korvataan 3 kohta seuraavasti:" ”3. Edellä 102 artiklassa määritetyn tavoitetason saavuttamiseksi käytettävissä oleviin varoihin voidaan sisällyttää peruuttamattomia maksusitoumuksia, joiden täydeksi vakuudeksi on asetettu vähäriskisiä varoja, joihin ei kohdistu kolmansien osapuolten oikeuksia ja jotka ovat kriisinratkaisuviranomaisten vapaasti käytettävissä ja korvamerkittyjä niiden yksinomaiseen käyttöön 101 artiklan 1 kohdassa määritettyjä tarkoituksia varten. Peruuttamattomien maksusitoumusten osuus saa olla enintään 30 prosenttia tämän artiklan nojalla kerättävien vakausmaksujen kokonaismäärästä. Kriisinratkaisuviranomaisen on tämän rajan puitteissa määritettävä vuosittain peruuttamattomien maksusitoumusten osuus tämän artiklan mukaisesti kerättävien rahoitusosuuksien kokonaismäärästä.” "b) lisätään 3 a kohta seuraavasti:" ”3 a. Kriisinratkaisuviranomaisen on vaadittava maksettavaksi tämän artiklan 3 kohdan nojalla tehdyt peruuttamattomat maksusitoumukset, kun kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyjä on tarpeen käyttää 101 artiklan mukaisesti. Kun yhteisö lakkaa kuulumasta 1 artiklan soveltamisalaan eikä siihen enää sovelleta velvollisuutta maksaa rahoitusosuuksia tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti, kriisinratkaisuviranomaisen on vaadittava maksettaviksi sellaiset 3 kohdan nojalla tehdyt peruuttamattomat maksusitoumukset, jotka on vielä maksettava. Jos peruuttamattomaan maksusitoumukseen liittyvä rahoitusosuus maksetaan asianmukaisesti ensimmäisestä vaatimuksesta, kriisinratkaisuviranomaisen on peruutettava sitoumus ja palautettava vakuus. Jos rahoitusosuutta ei makseta asianmukaisesti ensimmäisestä vaatimuksesta, kriisinratkaisuviranomaisen on otettava vakuus haltuunsa ja peruutettava sitoumus.” "54) Korvataan 104 artiklan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:" ”Ylimääräiset jälkikäteen suoritettavat rahoitusosuudet saavat olla enintään kolme kertaa 12,5 prosenttia 102 artiklassa määritetystä tavoitetasosta.” "55) Muutetaan 108 artikla seuraavasti: a) korvataan 1 kohta seuraavasti:"
b) lisätään 8 ja 9 kohta seuraavasti:" ”8. Jos 37 artiklan 3 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitettuja kriisinratkaisuvälineitä käytetään siten, että kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen varoista, oikeuksista tai veloista siirretään ainoastaan osa, kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyllä on oltava jäljelle jäävältä laitokselta tai 1 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitetulta yhteisöltä saaminen kaikista kriisinratkaisun rahoitusjärjestelylle aiheutuneista kuluista ja tappioista, jotka johtuvat 101 artiklan 1 kohdan nojalla kriisinratkaisuun suoritetuista rahoitusosuuksista sellaisten tappioiden yhteydessä, jotka olisivat muutoin koituneet velkojille. 9. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän artiklan 8 kohdassa ja 37 artiklan 7 kohdassa tarkoitetuilla kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyn saamisilla on niiden tavanomaisia maksukyvyttömyysmenettelyjä koskevassa kansallisessa lainsäädännössä ensisijainen etuoikeusasema, jonka on oltava parempi kuin talletusten ja talletussuojajärjestelmien saamisille tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti annettu etuoikeusasema.” "56) Muutetaan 109 artikla seuraavasti: a) korvataan 1 ja 2 kohta seuraavasti:"
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sen jälkeen, kun talletussuojajärjestelmä on suorittanut rahoitusosuuden toisessa alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, kriisinratkaisun kohteena oleva laitos pidättäytyy hankkimasta osuuksia muissa yrityksissä ja suorittamasta ydinpääomaan (CET1) liittyvää voitonjakoa ja muuta jakoa tai ensisijaisen lisäpääoman instrumentteihin liittyviä maksuja taikka muusta sellaisesta toiminnasta, joka voi johtaa varojen ulosvirtaukseen. Kaikissa tapauksissa talletussuojajärjestelmän rahoitusosuuden kustannukset eivät saa olla suuremmat kuin talletussuojajärjestelmän direktiivin 2014/49/EU 11 e artiklan mukaisesti laskemat tallettajille maksettavien korvausten kustannukset. Jos 74 artiklan mukaisessa arvostuksessa määritetään, että talletussuojajärjestelmän osallistumisesta kriisinratkaisuun aiheutuneet kustannukset olivat suuremmat kuin tappiot, joita sille olisi aiheutunut, jos laitos olisi likvidoitu tavanomaisen maksukyvyttömyysmenettelyn mukaisesti, talletussuojajärjestelmällä on oikeus saada kyseinen erotus maksuna kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyistä 75 artiklan mukaisesti. 2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kriisinratkaisuviranomainen määrittää talletussuojajärjestelmän rahoitusosuuden määrän 1 kohdan mukaisesti kuultuaan talletussuojajärjestelmää direktiivin 2014/49/EU 11 e artiklan mukaisista tallettajille maksettavien korvausten arvioiduista kustannuksista ja noudattaen tämän direktiivin 36 artiklassa tarkoitettuja edellytyksiä. Kriisinratkaisuviranomaisen on ilmoitettava ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta päätöksestään sille talletussuojajärjestelmälle, johon laitos kuuluu. Talletussuojajärjestelmän on pantava kyseinen päätös täytäntöön viipymättä.” "b) lisätään 2 a ja 2 b kohta seuraavasti:" ”2 a. Jos talletussuojajärjestelmän varoja käytetään 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen pääomapohjan vahvistamiseen, jäsenvaltioiden on varmistettava, että talletussuojajärjestelmä siirtää omistuksensa kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen osakkeista tai muista pääomainstrumenteista yksityiselle sektorille heti kaupallisten ja rahoitusolosuhteiden salliessa. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että talletussuojajärjestelmä markkinoi ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja osakkeita ja muita pääomainstrumentteja avoimella ja läpinäkyvällä tavalla ja että myynnissä ei vääristetä niitä tai syrjitä yhtäkään mahdollista ostajaa. Myynti on toteutettava kaupallisin ehdoin. 2 b. Talletussuojajärjestelmän 1 kohdan toisen alakohdan mukainen rahoitusosuus on otettava huomioon 44 artiklan 5 kohdan a alakohdassa ja 44 artiklan 8 kohdan a alakohdassa säädettyjen kynnysarvojen laskemisessa. Jos 1 kohdan toisen alakohdan mukainen talletussuojajärjestelmän käyttö yhdessä osakkeenomistajien, muiden omistusinstrumenttien omistajien ja kyseeseen tulevien pääomainstrumenttien ja muiden alentamiskelpoisten velkojen omistajien tappioiden kattamiseen ja pääomapohjan vahvistamiseen suorittaman rahoitusosuuden kanssa mahdollistaa kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyn käytön, talletussuojajärjestelmän rahoitusosuus on rajoitettava määrään, joka on tarpeen 44 artiklan 5 kohdan a alakohdassa ja 44 artiklan 8 kohdan a alakohdassa säädettyjen kynnysarvojen saavuttamiseksi. Talletussuojajärjestelmän rahoitusosuuden jälkeen on käytettävä kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyä 44 ja 101 artiklassa säädettyjen kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyn käyttöä koskevien periaatteiden mukaisesti. Poiketen siitä, mitä tämän kohdan toisessa alakohdassa säädetään talletussuojajärjestelmän rahoitusosuuden määrää koskevasta rajoituksesta, jos 44 artiklan 7 kohdan mukaiset edellytykset täyttyvät, vaaditaan talletussuojajärjestelmän lisärahoitusosuus. Tämän lisärahoitusosuuden on oltava yhtä suuri kuin kriisinratkaisun rahoitusjärjestelystä annetun rahoituksen määrä, joka ylittää 44 artiklan 5 kohdan b alakohdassa säädetyn 5 prosentin rajan, kerrottuna suojattujen talletusten osuudella siirron piiriin kuuluvista kokonaisveloista.
c) kumotaan 3 kohta; d) kumotaan 5 kohdan toinen ja kolmas alakohta; 57) lisätään 111 artiklan 1 kohtaan e alakohta seuraavasti:" ”e) edellä 45 e tai 45 f artiklassa tarkoitettua omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevaa vähimmäisvaatimusta ei noudateta.” "58) Muutetaan 128 artikla seuraavasti: a) korvataan otsikko seuraavasti:" ”Laitosten ja viranomaisten välinen yhteistyö ja tietojenvaihto”; "b) lisätään kohta seuraavasti:" ”Kriisinratkaisuviranomaisten, toimivaltaisten viranomaisten, EPV:n, yhteisen kriisinratkaisuneuvoston, EKP:n ja muiden Euroopan keskuspankkijärjestelmän jäsenten on toimitettava komissiolle sen pyynnöstä ja asetetussa määräajassa kaikki tiedot, joita se tarvitsee hoitaakseen politiikan laatimiseen liittyviä tehtäviään, mukaan lukien vaikutustenarviointien tekeminen, lainsäädäntöehdotusten valmistelu ja osallistuminen lainsäädäntöprosessiin. Komissioon ja komission henkilöstöön sovelletaan saatujen tietojen osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 806/2014* 88 artiklassa säädettyjä salassapitovelvollisuutta koskevia vaatimuksia. ______________________________ * Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 806/2014, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2014, yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta (EUVL L 225, 30.7.2014, s. 1). "59) Lisätään 128 a artikla seuraavasti:" ”128 a artikla Kriisinhallintasimulaatiot 1. EPV koordinoi säännöllisiä unionin laajuisia menettelyjä, joilla testataan tämän direktiivin, asetuksen (EU) N:o 806/2014 ja direktiivin 2014/49/EU soveltamista rajatylittävissä tilanteissa kaikkien seuraavien näkökohtien osalta:
2. EPV laatii kertomuksen, jossa esitetään menettelyjen keskeiset havainnot ja päätelmät. Kertomus julkistetaan.” "2 artikla Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä 1. Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään [julkaisutoimisto lisää päivämäärän = 18 kuukautta tämän muutosdirektiivin voimaantulopäivästä]. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle. Niiden on sovellettava näitä säännöksiä [...] päivästä [...]kuuta [...] [julkaisutoimisto lisää päivämäärän = yksi päivä tämän muutosdirektiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä]. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään. 2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle. 3 artikla Voimaantulo Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. 4 artikla Osoitus Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille. Tehty … Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta Puhemies Puheenjohtaja
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Talletussuojan soveltamisala, talletusten vakuusjärjestelmien varojen käyttö, rajatylittävä yhteistyö ja avoimuus (DGSD2) |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2023)0228), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 53 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9‑0133/2023), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 5. heinäkuuta 2023 antaman lausunnon(1), – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, – ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0154/2024), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2024/… antamiseksi direktiivin 2014/49/EU muuttamisesta talletussuojan soveltamisalan, talletusten vakuusjärjestelmien varojen käytön, rajatylittävän yhteistyön ja avoimuuden osalta(2)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 53 artiklan 1 kohdan, ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3), ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(4), ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon(5), noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä, sekä katsovat seuraavaa: (1) Komissio on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/49/EU(6) 19 artiklan 5 ja 6 kohdan mukaisesti tarkastellut uudelleen kyseisen direktiivin soveltamista ja soveltamisalaa ja todennut, että talletusten vakuusjärjestelmien perustamisella on pääosin saavutettu tallettajien suojaamista unionissa koskeva tavoite. Komissio on kuitenkin myös todennut, että on tarpeen puuttua talletussuojassa jäljellä oleviin aukkoihin ja parantaa talletusten vakuusjärjestelmien toimintaa sekä yhdenmukaistaa sääntöjä, jotka koskevat muita talletusten vakuusjärjestelmien toimia kuin korvausten maksumenettelyjä. (1 a) Pankkiunioni perustuu tällä hetkellä vain kahteen sen kolmesta pilarista eli yhteiseen valvontamekanismiin ja yhteiseen kriisinratkaisumekanismiin. Näin ollen pankkiunioni ei ole vielä valmis, koska sen kolmas pilari eli eurooppalainen talletussuojajärjestelmä puuttuu. Unionin kriisinhallinta- ja talletussuojakehyksen meneillään olevan uudelleentarkastelun tarkoituksena on tasoittaa tietä pitkään odotetulle pankkiunionin valmiiksi saattamiselle, johon kuuluu myös eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän perustaminen. Pankkiunionin valmiiksi saattaminen on olennainen osa talous- ja rahaliittoa ja rahoitusvakautta, erityisesti koska se lieventää riskejä, jotka liittyvät valtioiden ja pankkien välisestä yhteydestä johtuvaan haitalliseen kierteeseen. (1 b) Jotta voidaan varmistaa sujuva pankkiunionin valmiiksi saattaminen, on tarpeen yhdenmukaistaa tehtävät, joita talletusten vakuusjärjestelmät voivat hoitaa. Sen vuoksi direktiiviin 2014/49/EU sisältyvää kansallisen lainsäädännön mukaista harkintavaltaa olisi rajoitettava ja kaikkien talletusten vakuusjärjestelmien olisi voitava rahoittaa kriisinratkaisutoimenpiteitä, ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja muita tallettajille maksettaville korvauksille vaihtoehtoisia toimenpiteitä. (1 c) Unionin kriisinhallintakehyksellä olisi aina varmistettava, että tappioita ei sosialisoida ja että veronmaksajien varoja ei käytetä vaikeuksissa olevien luottolaitosten auttamiseen tai pelastamiseen. (2) Talletussuojan tavoite voi vaarantua, jos velvoitteita kannatusmaksujen maksamisesta talletusten vakuusjärjestelmiin tai tietojen antamisesta tallettajille ja talletusten vakuusjärjestelmille ei noudateta. Talletusten vakuusjärjestelmät tai silloin, kun se on tarpeen, nimetyt viranomaiset voivat määrätä taloudellisia seuraamuksia kannatusmaksujen maksamisesta myöhässä. On tärkeää parantaa talletusten vakuusjärjestelmien sekä nimettyjen ja toimivaltaisten viranomaisten välistä koordinointia, jotta voidaan toteuttaa täytäntöönpanotoimia sellaista luottolaitosta vastaan, joka ei täytä velvoitteitaan. Toimivaltaisten viranomaisten luottolaitoksia vastaan toteuttamien valvonta- ja täytäntöönpanotoimenpiteiden soveltamista säännellään kansallisessa lainsäädännössä ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2013/36/EU(7). On silti tarpeen varmistaa, että nimetyt viranomaiset ilmoittavat toimivaltaisille viranomaisille ajoissa luottolaitosten mahdollisista talletussuojasääntöjen mukaisten velvoitteiden rikkomisista. (3) Jotta voidaan tukea talletusten vakuusjärjestelmien käytäntöjen yhdenmukaistamista ja avustaa talletusten vakuusjärjestelmiä niiden sietokyvyn testaamisessa, Euroopan pankkiviranomaisen, jäljempänä ’EPV’, olisi laadittava luonnoksia sääntelystandardeiksi talletusten vakuusjärjestelmien järjestelmiä koskevien stressitestien toteuttamisesta. (4) Direktiivin 2014/49/EU 5 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti tiettyjen rahoituslaitosten, mukaan lukien sijoituspalveluyritykset, talletukset on suljettu talletusten vakuusjärjestelmien talletussuojan ulkopuolelle. Varojen, jotka kyseiset rahoituslaitokset saavat asiakkailtaan ja tallettavat asiakkaidensa puolesta luottolaitokseen harjoittaessaan tarjoamiaan palveluja, olisi kuitenkin kuuluttava talletussuojaan tietyin ehdoin. (5) Talletusten vakuusjärjestelmältä saatavien korvausten piiriin tällä hetkellä kuuluvien tallettajien valikoiman taustalla on halu suojella vähittäissijoittajia. Ammattimaisten sijoittajien ei katsota tarvitsevan tällaista suojaa. Tästä syystä julkiset viranomaiset on suljettu talletussuojan ulkopuolelle. Useimpia julkisia viranomaisia (joihin joissakin jäsenvaltioissa kuuluvat koulut ja sairaalat) ei kuitenkaan voida pitää ammattimaisina sijoittajina. Siksi on tarpeen varmistaa, että kaikkien vähittäissijoittajien, julkiset viranomaiset mukaan luettuna, talletuksille voidaan saada talletusten vakuusjärjestelmän tarjoama suoja. (6) Tietyistä tapahtumista, kuten yksityisiin asuinkiinteistöihin liittyvistä kiinteistökaupoista tai tiettyjen vakuutussuoritusten maksamisesta, johtuvat talletukset voivat tilapäisesti saada aikaan suuria talletuksia. Tästä syystä direktiivin 2014/49/EU 6 artiklan 2 kohdassa velvoitetaan tällä hetkellä jäsenvaltiot varmistamaan, että näistä tapahtumista aiheutuvien talletusten suoja on yli 100 000 euroa vähintään kolmen kuukauden ja korkeintaan 12 kuukauden ajan siitä, kun kyseinen määrä on hyvitetty tai kun kyseiset talletukset ovat laillisesti siirrettävissä. Talletussuojan yhdenmukaistamiseksi unionissa ja tällaisten talletusten suojan soveltamisalaan liittyvän hallinnollisen monimutkaisuuden ja oikeudellisen epävarmuuden vähentämiseksi on tarpeen yhdenmukaistaa näiden talletusten suojaa siten, että se on vähintään 500 000 euroa ja enintään 2 500 000 euroa kuuden kuukauden ajan, 100 000 euron talletussuojan tason lisäksi. Kun jäsenvaltiot ovat saattaneet ne osaksi kansallista lainsäädäntöään, komission olisi tarkasteltava uudelleen suojattuja määriä määrittääkseen, olisiko enimmäismäärää alennettava, ja tarkasteltava, ovatko suojatut määrät oikeasuhteisia ja varmistavatko ne tasapuoliset toimintaedellytykset kaikkialla unionissa. (7) Kiinteistökaupan aikana varat voidaan siirtää eri tilien kautta ennen liiketapahtuman varsinaista toteuttamista. Jotta kiinteistökauppoja tekeviä tallettajia voidaan suojata yhtenäisellä tavalla, tilapäisesti korkeiden saldojen suojaa olisi sovellettava sekä myyntituloihin että yksityisen asuinkiinteistön ostoa varten talletettuihin varoihin ennalta määritellyllä lyhyellä aikavälillä. (8) Talletusten vakuusjärjestelmän maksaman korvausmäärän oikea-aikaisen maksamisen varmistamiseksi sekä hallinnollisten ja maksamista koskevien sääntöjen yksinkertaistamiseksi harkintavalta, joka koskee erääntyneiden velkojen huomioon ottamista korvattavan määrän laskennassa, olisi poistettava. (9) On tarpeen optimoida talletusten vakuusjärjestelmien toiminnalliset valmiudet ja vähentää järjestelmien hallinnollista taakkaa. Tästä syystä olisi määritettävä, että edunsaajatileillä oleviin talletuksiin oikeutettujen tallettajien tunnistamisen osalta tai arvioitaessa, ovatko tallettajat oikeutettuja tilapäisesti korkeita saldoja koskeviin suojatoimiin, on edelleen tallettajien ja tilinhaltijoiden vastuulla itse osoittaa olevansa niihin oikeutettuja. (10) Tiettyihin talletuksiin voidaan soveltaa pidempää korvausaikaa, koska talletusten vakuusjärjestelmien on tarkistettava takaisinmaksuvaatimus. Sääntöjen yhdenmukaistamiseksi kaikkialla unionissa korvausaika olisi rajoitettava 20 työpäivään asiaan liittyvän dokumentaation vastaanottamisesta. (11) Käyttämättömillä tileillä olevien pienten määrien korvaamiseen liittyvät hallinnolliset kulut saattavat olla suuremmat kuin tallettajalle aiheutuvat hyödyt. Siksi on tarpeen täsmentää, ettei talletusten vakuusjärjestelmiä pitäisi velvoittaa toteuttaa aktiivisia toimia tällaisilla tileillä olevien tiettyjä, kansallisella tasolla määritettäviä kynnysarvoja pienempien talletusten korvaamiseksi. Olisi kuitenkin säilytettävä tallettajien oikeus vaatia tällaista määrää. Lisäksi talletusten vakuusjärjestelmien olisi sisällytettävä kyseinen määrä korvattavan määrän laskemiseen, jos samalla tallettajalla on myös muita aktiivisia tilejä. (12) Talletusten vakuusjärjestelmistä voidaan maksaa korvauksia tallettajille eri menetelmillä käteissuorituksista sähköisiin varojen siirtoihin. Jotta varmistetaan talletusten vakuusjärjestelmien korvausprosessin jäljitettävyys ja noudatetaan tavoitteita, jotka on asetettu unionin kehyksessä rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, oletusarvoisena maksutapana olisi käytettävä korvausten maksamista tallettajille tilisiirtona, kun korvauksen määrä on yli 10 000 euroa. (13) Rahoituslaitokset on jätetty talletussuojan ulkopuolelle. Tietyt rahoituslaitokset, mukaan lukien sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitokset, maksulaitokset ja sijoituspalveluyritykset, tallettavat kuitenkin asiakkailtaan saamansa varat pankkitileille, usein väliaikaisesti, noudattaakseen suojaamista koskevia velvoitteita, jotka sisältyvät alakohtaiseen lainsäädäntöön, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2009/110/EY(8), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin (EU) 2015/2366(9) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2014/65/EU(10). Näiden rahoituslaitosten kasvava rooli huomioon ottaen talletusten vakuusjärjestelmien olisi suojattava tällaiset talletukset edellyttäen, että kyseiset asiakkaat on tunnistettu tai ovat tunnistettavissa. (14) Rahoituslaitosten asiakkaat eivät aina tiedä, mihin luottolaitokseen rahoituslaitos on tallettanut heidän varansa. Talletusten vakuusjärjestelmien ei näin ollen pitäisi laskea tällaisia talletuksia yhteen sellaisen talletuksen kanssa, joka samoilla asiakkailla voi olla samassa luottolaitoksessa, johon rahoituslaitos on tallettanut heidän talletuksensa. Luottolaitokset eivät välttämättä tunne asiakastileille talletettuun määrään oikeutettuja asiakkaita tai kykene tarkistamaan ja tallentamaan kyseisten asiakkaiden yksilöllisiä tietoja. ▌ (15) Talletusten vakuusjärjestelmät saattavat kohdata tallettajille korvaamisen yhteydessä tilanteita, jotka aiheuttavat huolta rahanpesusta. Siksi talletusten vakuusjärjestelmien olisi pidättäydyttävä maksamasta korvausta tallettajalle saadessaan ilmoituksen, että rahanpesun selvittelykeskus on keskeyttänyt pankki- tai maksutilin käytön sovellettavien rahanpesun torjuntaa koskevien sääntöjen mukaisesti. (16) Direktiivin 2014/49/EU 9 artiklassa säädetään, että jos talletusten vakuusjärjestelmä maksaa korvaukset kriisinratkaisumenettelyn yhteydessä, talletusten vakuusjärjestelmän olisi vaadittava asiaankuuluvalta luottolaitokselta suorittamiaan maksuja vastaava määrä ja että kyseistä vaatimusta olisi pidettävä etuoikeusasemaltaan samana kuin suojattuja talletuksia. Kyseisessä säännöksessä ei eroteta toisistaan talletusten vakuusjärjestelmän rahoitusosuutta silloin, kun käytetään toiminnan jatkamistarkoituksessa tehtävää velkakirjojen arvon alaskirjausta (open bank bail-in) ja talletusten vakuusjärjestelmän rahoitusosuutta siirtostrategian (liiketoiminnan myynti tai omaisuudenhoitoyhtiön käyttö) rahoittamiseen, jonka jälkeen jäljelle jäävä yhteisö likvidoidaan. Selkeyden ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi sen suhteen, onko talletusten vakuusjärjestelmällä saamista eri skenaarioissa ja minkä suuruinen se niissä on, on tarpeen täsmentää, että silloin, kun talletusten vakuusjärjestelmää käytetään tukemaan liiketoiminnan myynnin tai omaisuudenhoitoyhtiön käytön soveltamista, jolloin tietyt luottolaitoksen varat, oikeudet ja velat siirretään vastaanottajalle, kyseisen talletusten vakuusjärjestelmän hyväksi olisi synnyttävä saaminen jäljelle jäävää yhteisöä vastaan sen myöhemmissä, kansallisen lainsäädännön mukaisissa likvidaatiomenettelyissä. Jotta voidaan varmistaa, että jäljelle jäävään yhteisöön jätetyn luottolaitoksen osakkeenomistajat ja velkoja kattavat tehokkaasti kyseisen luottolaitoksen tappiot, ja parantaa mahdollisuutta maksaa maksukyvyttömyystilanteessa korvauksia talletusten vakuusjärjestelmään, talletusten vakuusjärjestelmän vaatimusta olisi pidettävä samantasoisena kuin suojattuja talletuksia. Jos sovelletaan toiminnan jatkamistarkoituksessa tehtävää velkakirjojen arvon alaskirjausta (eli luottolaitos jatkaa toimintaansa), talletusten vakuusjärjestelmä osallistuu määrään, jolla suojatut talletukset olisi alaskirjattu tai muunnettu kyseisen luottolaitoksen tappioiden kattamiseksi, jos suojatut talletukset olisi sisällytetty velkakirjojen arvon alaskirjauksen soveltamisalaan. Näin ollen talletusten vakuusjärjestelmän rahoitusosuus ei saisi synnyttää saamista kriisinratkaisun kohteena olevaa laitosta vastaan, koska se poistaisi talletusten vakuusjärjestelmän rahoitusosuuden tarkoituksen. (17) Talletusten vakuusjärjestelmien käytäntöjen yhdenmukaistamisen ja tallettajien talletusten korvaamista koskevan oikeusvarmuuden varmistamiseksi ja talletusten vakuusjärjestelmien toimintaa koskevien esteiden välttämiseksi on tärkeää määrittää riittävän pitkä ajanjakso, jonka kuluessa tallettajat voivat vaatia talletustensa korvaamista niissä tapauksissa, joissa talletusten vakuusjärjestelmä ei ole korvannut talletuksia tallettajille direktiivin 2014/49/EU 8 artiklassa korvauksen osalta vahvistettujen määräaikojen kuluessa. (18) Direktiivin 2014/49/EU 10 artiklan 2 alakohdan nojalla jäsenvaltioiden on varmistettava, että talletusten vakuusjärjestelmän käytettävissä olevat rahoitusvarat ovat tavoitetasoltaan 0,8 prosenttia sen jäsenten suojattujen talletusten määrästä viimeistään 3 päivänä heinäkuuta 2024. Jotta voidaan objektiivisesti arvioida, täyttävätkö talletusten vakuusjärjestelmät tämän vaatimuksen, olisi vahvistettava selkeä viitejakso suojattujen talletusten määrän ja talletusten vakuusjärjestelmien käytettävissä olevien rahoitusvarojen määrittämiseksi. Kun otetaan huomioon talletusten vakuusjärjestelmän käyttöalan laajentaminen, 0,8 prosentin tavoitetason riittävyyttä olisi seurattava ja arvioitava tiiviisti. (19) Talletusten vakuusjärjestelmien sietokyvyn varmistamiseksi niiden varojen olisi oltava peräisin vakaista ja peruuttamattomista kannatusmaksuista. Tietyt talletusten vakuusjärjestelmän rahoituksen lähteet, mukaan lukien lainat ja odotetut perittävät saatavat, ovat liian ehdollisia, jotta ne voitaisiin ottaa huomioon kannatusmaksuina talletusten vakuusjärjestelmän tavoitetason saavuttamiseksi. Jotta voidaan yhdenmukaistaa talletusten vakuusjärjestelmien tavoitetason täyttymistä koskevat ehdot ja varmistaa, että talletusten vakuusjärjestelmien käytettävissä olevat rahoitusvarat rahoitetaan toimialan kannatusmaksuilla, tavoitetason saavuttamiseen hyväksyttävät varat olisi erotettava täydentävinä rahoituslähteinä pidetyistä varoista. Talletusten vakuusjärjestelmän varojen ulosvirtaaminen, mukaan lukien ennakoitavissa olevat lainojen takaisinmaksut, voidaan suunnitella ja ottaa huomioon talletusten vakuusjärjestelmän jäsenten säännöllisissä kannatusmaksuissa. Sen ei näin ollen pitäisi johtaa siihen, että käytettävissä olevat rahoitusvarat vähentyvät tavoitetason alapuolelle. Siksi on tarpeen täsmentää, että sen jälkeen, kun tavoitetaso on saavutettu ensimmäisen kerran, vain sellaisen talletusten vakuusjärjestelmän käytettävissä olevien rahoitusvarojen vajeen, joka on talletusten vakuusjärjestelmän toimen (korvausten maksu tai ennaltaehkäisevät, vaihtoehtoiset tai kriisinratkaisutoimenpiteet) aiheuttama, olisi käynnistettävä neljän vuoden täydennysjakso. Jos tällaisen talletusten vakuusjärjestelmän toimen jälkeen käytettävissä olevat varat ovat vähentyneet alle kolmanneksella, täydennysjakson olisi oltava kaksi vuotta. Johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi EPV:n olisi laadittava teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa täsmennetään menetelmät, joilla talletusten vakuusjärjestelmät laskevat tavoitetason. (20) Talletusten vakuusjärjestelmän käytettävissä olevien rahoitusvarojen olisi oltava välittömästi käytettävissä äkillisissä tilanteissa, jotka edellyttävät korvausten maksamista tai muita toimia. Kun otetaan huomioon, että unionissa on useita eri käytäntöjä, on asianmukaista vahvistaa vaatimukset talletusten vakuusjärjestelmien varojen sijoitusstrategiaa varten, jotta voidaan lieventää mahdollista kielteistä vaikutusta talletusten vakuusjärjestelmän kykyyn täyttää toimeksiantonsa. Jos talletusten vakuusjärjestelmä ei ole toimivaltainen määrittämään sijoitusstrategiaa, sijoitusstrategian määrittämisestä vastaavan jäsenvaltiossa sijaitsevan viranomaisen, elimen tai yhteisön olisi kyseistä sijoitusstrategiaa määrittäessään noudatettava myös hajauttamista ja vähäriskiseen ja likvidiin varallisuuteen sijoittamista koskevia periaatteita. Talletusten vakuusjärjestelmän kattavan toiminnallisen riippumattomuuden ja joustavuuden säilyttämiseksi sen varojen käyttömahdollisuuksien suhteen silloin, kun talletusten vakuusjärjestelmän varoja talletetaan valtionkonttoriin, kyseiset varat olisi korvamerkittävä ja pidettävä erillisellä tilillä. (21) Vaihtoehtoa, jossa talletusten vakuusjärjestelmän käytettävissä olevat rahoitusvarat hankitaan pakollisilla kannatusmaksuilla, joita jäsenenä olevat laitokset maksavat nykyisille jäsenvaltion perustamille pakollisten kannatusmaksujen järjestelmille järjestelmäriskiin liittyvien kustannusten kattamiseksi, ei ole koskaan käytetty, ja se olisi näin ollen poistettava. (22) On tarpeen parantaa talletussuojaa, mutta samalla välttää tarve myydä talletusten vakuusjärjestelmän varoja pikaisesti ja rajoittaa ylimääräisten kannatusmaksujen keräämisen mahdollisia kielteisiä myötäsyklisiä vaikutuksia pankkialaan. Talletusten vakuusjärjestelmien olisi näin ollen annettava käyttää vaihtoehtoisia rahoitusjärjestelyjä, joiden avulla ne voivat hankkia milloin tahansa lyhytaikaista rahoitusta muista lähteistä kuin kannatusmaksuista, myös ennen kuin ne käyttävät käytettävissä olevia rahoitusvarojaan ja ylimääräisillä kannatusmaksuilla kerättyjä varoja. Koska luottolaitosten olisi pääosin kannettava talletusten vakuusjärjestelmien rahoittamisesta aiheutuvat kustannukset ja vastuu, julkisiin varoihin perustuvia vaihtoehtoisia rahoitusjärjestelyjä ei pitäisi sallia. (23) Talletusten vakuusjärjestelmien varojen riittävän hajautetun sijoittamisen ja yhdenmukaisten käytäntöjen varmistamiseksi EPV:n olisi annettava ohjeita talletusten vakuusjärjestelmien neuvomiseksi tässä asiassa. (24) Vaikka talletusten vakuusjärjestelmien ensisijainen tehtävä on maksaa korvauksia suojatuille tallettajille, muut toimet kuin korvausten maksaminen voivat osoittautua kustannustehokkaammiksi talletusten vakuusjärjestelmien kannalta ja varmistaa keskeytymättömän mahdollisuuden käyttää talletuksia edistämällä siirtostrategioita. Talletusten vakuusjärjestelmiä voidaan vaatia osallistumaan luottolaitosten kriisinratkaisuun. Lisäksi joissakin jäsenvaltioissa talletusten vakuusjärjestelmät voivat rahoittaa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä luottolaitosten pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamiseksi tai vaihtoehtoisia toimenpiteitä, joita käytetään maksukyvyttömyystilanteessa. Vaikka ennaltaehkäisevillä ja vaihtoehtoisilla toimenpiteillä voidaan parantaa merkittävästi talletusten suojaamista, niihin on tarpeen soveltaa riittäviä suojatoimia, myös yhdenmukaistettua pienimmän kustannuksen testiä, jotta varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja tällaisten toimenpiteiden vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Tällaisia suojatoimia olisi sovellettava ainoastaan toimiin, joita rahoitetaan tällä direktiivillä säännellyillä talletusten vakuusjärjestelmien käytettävissä olevilla rahoitusvaroilla. (24 a) On olennaisen tärkeää keskittyä tilanteesta riippumatta kustannustehokkuuteen ja avoimuuteen, jos talletusten vakuusjärjestelmä on osallisena. Tämä lähestymistapa on olennaisen tärkeä, jotta vältetään tasapuolisten toimintaedellytysten vääristyminen ja varmistetaan, ettei tietyille markkinatoimijoille aiheudu kohtuuttomia etuja. Avoimuus ja kustannustehokkuus ovat perusperiaatteita, jotka tukevat talletusten vakuusjärjestelmän luotettavuutta ja tasapuolista toimintaa. (25) Toimenpiteillä luottolaitoksen maksukyvyttömyyden estämiseksi riittävän varhaisilla toimilla voi olla toimiva tehtävä kriisinhallintavälineiden jatkumossa tallettajien luottamuksen ja rahoitusvakauden säilyttämiseksi. Nämä toimenpiteet voidaan toteuttaa useissa muodoissa: pääomatukitoimenpiteinä omien varojen instrumenteilla (mukaan lukien ydinpääomainstrumentit) tai muina pääomainstrumentteina, takauksina tai lainoina. Talletusten vakuusjärjestelmillä on ollut erilaisia mahdollisuuksia käyttää näitä toimenpiteitä. Jotta varmistetaan kriisinhallintavälineiden jatkumo ja mahdollisuus käyttää ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tavalla, joka on johdonmukainen kriisinratkaisukehyksen ja valtiontukisääntöjen kanssa, on tarpeen määrittää niiden soveltamisen ajoitus ja ehdot. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet eivät ole asianmukaisia tappioiden kattamiseksi silloin, kun luottolaitos on jo lähellä kaatumista tai todennäköisesti kaatuu, vaan niitä olisi käytettävä varhaisessa vaiheessa estämään pankin taloudellisen tilanteen heikentyminen. Nimettyjen viranomaisten olisi näin ollen tarkistettava, täyttyvätkö tällaisen talletusten vakuusjärjestelmän toimen edellytykset. Lisäksi nämä talletusten vakuusjärjestelmien käytettävissä olevien rahoitusvarojen käyttöä koskevat ehdot eivät saisi vaikuttaa toimivaltaisen viranomaisen arviointiin siitä, täyttääkö laitosten suojajärjestelmä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013(11) 113 artiklan 7 kohdassa vahvistetut kriteerit. (26) Sen varmistamiseksi, että ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä saavutetaan niiden tavoite, olisi edellytettävä, että luottolaitokset esittävät toimivaltaiselle viranomaiselle ilmoituksen toimenpiteistä, jotka ne sitoutuvat toteuttamaan. ▌Ilmoituksen olisi sisällettävä kaikki tekijät, joiden tavoitteena on estää varojen ulosvirtaaminen ja vahvistaa luottolaitoksen pääoma- ja maksuvalmiuspositiota, jotta luottolaitos voi noudattaa kaikkia asiaan liittyviä vakavaraisuusvaatimuksia ja muita sääntelyvaatimuksia tulevaisuuteen suuntautuvalla tavalla. Ilmoituksen olisi näin ollen sisällettävä pääoman hankkimista koskevat toimenpiteet, mukaan lukien säännöt, jotka koskevat oikeuksien myöntämistä, huonommassa etuoikeusasemassa olevien velkainstrumenttien vapaaehtoista muuntamista, velkojen hallintatoimia, tuloa tuottavaa varojen myyntiä, salkkujen arvopaperistamista sekä voittovarojen jättämistä yritykseen, osingonjakokiellot ja yritysten osuuksien hankkimista koskevat kiellot mukaan luettuina. Lisäksi ilmoituksessa olisi esitettävä yksityiskohtaisesti luottolaitoksen alkuperäinen pääomavaje, toteutetut pääoman hankkimista koskevat toimenpiteet ja varojen ulosvirtauksen estämiseksi käyttöön otetut suojatoimet. Samasta syystä luottolaitosten olisi ilmoituksessa suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamisen aikana myös vahvistettava omia maksuvalmiuspositioitaan sekä pidättäydyttävä aggressiivisista kaupallisista menettelyistä ja osingonjaosta tai muuttuvien palkkioiden maksamisesta tai omien osakkeiden takaisin ostamisesta tai hybridipääomainstrumenttien ostamisesta. Ilmoituksen olisi sisällettävä myös mahdollisia saatuja tukitoimenpiteitä koskeva irtautumisstrategia. Luottolaitoksen olisi toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle kohtuullisessa ajassa liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelma pitkän aikavälin elinkelpoisuuden varmistamiseksi. Luottolaitokselle myönnetyt ennaltaehkäisevät toimenpiteet olisi keskeytettävä, jos toimivaltainen viranomainen ei ole vakuuttunut siitä, että liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelma on uskottava ja toteuttamiskelpoinen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden varmistamiseksi. Jos luottolaitos on 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetun laitosten suojajärjestelmän jäsen, kyseisen laitosten suojajärjestelmän olisi hyväksyttävä liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelma toimivaltaista viranomaista kuultuaan. Jos toimivaltainen viranomainen ei ole tyytyväinen liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmaan, sen olisi toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että pitkän aikavälin elinkelpoisuus varmistetaan. Toimivaltaisilla viranomaisilla ja kriisinratkaisuviranomaisilla on parhaat mahdollisuudet arvioida liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmassa suunniteltujen toimenpiteiden relevanssia ja uskottavuutta. Jotta sen talletusten vakuusjärjestelmän nimetyt viranomaiset, jota on pyydetty rahoittamaan luottolaitoksen ennaltaehkäisevää toimenpidettä, voivat arvioida, ovatko kaikki ennaltaehkäisevien toimenpiteiden edellytykset täyttyneet, toimivaltaisten viranomaisten olisi tehtävä yhteistyötä nimettyjen viranomaisten kanssa. Sen varmistamiseksi, että ennaltaehkäisevien toimenpiteiden soveltamisessa noudatetaan johdonmukaista lähestymistapaa kaikkialla unionissa, EPV:n olisi annettava ohjeita, jotka auttavat luottolaitoksia laatimaan tällaisen liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelman. (26 a) Tarvittaessa moraalikadon välttämiseksi luottolaitoksen, joka saa tukea talletusten vakuusjärjestelmistä ennaltaehkäisevien toimenpiteiden muodossa, sen osakkeenomistajien, velkojien tai konsernin, johon se kuuluu, olisi tarvittaessa osallistuttava rakenneuudistukseen omista varoistaan ja maksettava asianmukainen korvaus talletusten vakuusjärjestelmän myöntämästä ennaltaehkäisevästä toimenpiteestä. (27) Sen varmistamiseksi, että talletusten vakuusjärjestelmiltä ennaltaehkäisevien toimenpiteiden muodossa tukea saavat luottolaitokset täyttävät sitoumuksensa, toimivaltaisten viranomaisten olisi pyydettävä korjaussuunnitelma sellaisilta luottolaitoksilta, jotka eivät täyttäneet sitoumuksiaan, tai pyydettävä niitä maksamaan takaisin ennaltaehkäisevien toimenpiteiden nojalla myönnetyt summat taikka noudattamaan irtautumisstrategiaa. Jos toimivaltainen viranomainen on sitä mieltä, että korjaussuunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä ei kyetä saavuttamaan luottolaitoksen pitkän aikavälin elinkelpoisuutta, talletusten vakuusjärjestelmän ei pitäisi antaa luottolaitokselle enempää ennaltaehkäisevää tukea. Asianomaisten viranomaisten olisi myös direktiivin 2014/59/EU 32 artiklan mukaisesti arvioitava, onko laitos lähellä kaatumista tai kaatuuko se todennäköisesti. Samoja seurauksia olisi sovellettava tapauksissa, joissa luottolaitos ei noudata korjaussuunnitelmaa. Sen varmistamiseksi, että ennaltaehkäisevien toimenpiteiden soveltamisessa noudatetaan johdonmukaista lähestymistapaa kaikkialla unionissa, EPV:n olisi annettava ohjeita, jotka auttavat luottolaitoksia laatimaan tällaisen korjaussuunnitelman. (28) Kilpailuun ja sisämarkkinoihin kohdistuvien haitallisten vaikutusten välttämiseksi on tarpeen säätää, että maksukyvyttömyystilanteessa käytettävien vaihtoehtoisten toimenpiteiden tapauksessa asiaankuuluvien elinten, jotka edustavat luottolaitosta kansallisten maksukyvyttömyysmenettelyjen yhteydessä (selvittäjä, pesänhoitaja, hallinnonhoitaja tai muu), olisi tehtävä järjestelyjä markkinoidakseen luottolaitoksen liiketoimintaa tai sen liiketoiminnan osia avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä tavalla pyrkien mahdollisuuksien mukaan maksimoimaan myyntihinnan. Luottolaitoksen tai minkä tahansa kyseisen luottolaitoksen puolesta toimivan välittäjän olisi noudatettava sääntöjä, jotka ovat asianmukaisia niiden varojen, oikeuksien ja velkojen markkinoinnissa, jotka on määrä siirtää mahdollisille ostajille. Valtion varojen käyttöön olisi joka tapauksessa sovellettava asiaan liittyviä perussopimuksen mukaisia valtiontukisääntöjä. (29) Koska talletusten vakuusjärjestelmien päätavoite on suojattujen talletusten suojaaminen, talletusten vakuusjärjestelmien olisi annettava rahoittaa muita toimia kuin korvausten maksamista vain silloin, kun tällaiset toimet ovat halvempia kuin korvausten maksaminen. Kyseisen säännön (pienimmän kustannuksen testin) soveltamisesta saadut kokemukset ovat paljastaneet useita puutteita, koska nykyisessä kehyksessä ei täsmennetä, miten näiden toimien kustannukset tai korvausten suorittamisen kustannukset määritetään. Sen varmistamiseksi, että pienimmän kustannuksen testiä sovelletaan johdonmukaisesti kaikkialla unionissa, on tarpeen täsmentää kyseisten kustannusten laskemista. Samalla on vältettävä liian tiukkoja ehtoja, jotka käytännössä estäisivät talletusten vakuusjärjestelmän varojen käytön muihin toimiin kuin korvausten suorittamiseen. Suorittaessaan alhaisimpien kustannusten arviointia talletusten vakuusjärjestelmien olisi ensin tarkistettava, että valitun toimenpiteen rahoittamisen kustannukset ovat alhaisemmat kuin suojattujen talletusten takaisinmaksun kustannukset. Alhaisimpien kustannusten arviointia koskevissa menetelmissä olisi otettava huomioon rahan aika-arvo. (30) Likvidaatio voi olla pitkäkestoinen prosessi, jonka tehokkuus riippuu kansallisten oikeusjärjestelmien tehokkuudesta, maksukyvyttömyysjärjestelmistä, yksittäisten pankkien ominaispiirteistä ja maksukyvyttömyyteen liittyvistä olosuhteista. Osana vaihtoehtoisia toimenpiteitä toteutettavissa talletusten vakuusjärjestelmän toimissa pienimmän kustannuksen testin olisi perustuttava direktiivin 2014/59/EU 36 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun luottolaitoksen varojen ja velkojen arvotukseen ja kyseisen direktiivin 36 artiklan 8 kohdassa tarkoitettuun arvioon. Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä koskevan pienimmän kustannuksen testin yhteydessä voi kuitenkin olla vaikeaa arvioida tarkasti likvidaation yhteydessä perittäviä saatavia, sillä toimenpiteet olisi tarkoitus toteuttaa paljon ennen mahdollista ennakoitua likvidaatiota. Siksi ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä koskevan, pienimmän kustannuksen testin vaihtoehtoista skenaariota olisi mukautettava tämän perusteella ja odotetut perittävät saatavat olisi joka tapauksessa rajoitettava kohtuulliseen määrään aiemmissa korvaustilanteissa perittyjen saatavien perusteella. (31) Nimettyjen viranomaisten olisi arvioitava toimenpiteestä talletusten vakuusjärjestelmälle aiheutuvat kustannukset myös lainan takaisinmaksun, pääomanlisäyksen tai vakuuden käytön jälkeen siten, että niistä on vähennetty odotetut tuotot, toimintamenot ja mahdolliset tappiot, sellaista vaihtoehtoista skenaariota vastaan, joka perustuu oletettuun lopulliseen tappioon maksukyvyttömyysmenettelyjen lopussa. Tässä skenaariossa olisi otettava huomioon talletusten vakuusjärjestelmältä osana pankin likvidaatiomenettelyjä perityt saatavat. Lisäksi vaihtoehtoisessa skenaariossa olisi otettava huomioon mahdolliset kustannukset, joita talletusten vakuusjärjestelmälle aiheutuu taloudellisesta ja rahoituksellisesta epävakaudesta, mukaan lukien tarve käyttää talletusten vakuusjärjestelmän toimeksiannon puitteissa lisävaroja tallettajien ja rahoitusvakauden suojelemiseksi sekä häiriöiden leviämisen estämiseksi. Jotta saadaan oikeudenmukainen ja kattavampi kuva tallettajille korvaamisen todellisista kustannuksista, suojattujen talletusten korvaamisesta syntyvän tappion arviointiin olisi sisällytettävä kustannukset, jotka liittyvät tallettajille korvaamiseen välillisesti. Näiden kustannusten olisi sisällettävä ▌kustannukset, joita talletusten vakuusjärjestelmälle saattaa aiheutua vaihtoehtoisen rahoituksen käytöstä. Pienimmän kustannuksen testin johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi EPV:n olisi laadittava teknisten sääntelystandardien luonnoksia menetelmistä, joilla lasketaan talletusten vakuusjärjestelmien eri toimien kustannukset. Alhaisimpien kustannusten testiä koskevien menetelmien sekä talletusten vakuusjärjestelmän lakisääteisen tai sopimusperusteisen toimeksiannon välisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi ▌ EPV:n olisi laadittava teknisten sääntelystandardien luonnoksia ▌. (32) Jotta voidaan parantaa tallettajien yhdenmukaista suojaa ja määrittää asiaan liittyvät tehtävät koko unionissa, kotijäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmän olisi varmistettava korvausten maksaminen sellaisissa jäsenvaltioissa sijaitseville tallettajille, joissa talletusten vakuusjärjestelmän jäsenenä olevat luottolaitokset vastaanottavat talletuksia ja muita takaisinmaksettavia varoja tarjoamalla rajatylittäviä talletuspalveluja sijoittautumatta vastaanottavaan jäsenvaltioon. Jotta voidaan helpottaa maksujen suorittamista ja tietojen antamista tallettajille, vastaanottavan jäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmän olisi annettava toimia yhteyspisteenä palvelujen tarjoamisen vapautta käyttävien luottolaitosten tallettajille. (33) Talletusten vakuusjärjestelmien välinen yhteistyö kaikkialla unionissa on ratkaisevan tärkeää, jotta korvaukset voidaan maksaa nopeasti ja kustannustehokkaasti tallettajille silloin, kun luottolaitokset tarjoavat pankkipalvelua muissa jäsenvaltioissa sijaitsevien sivukonttorien kautta. Kun otetaan huomioon teknologian kehitys, joka edistää rajatylittävien siirtojen ja etätunnistuksen käyttöä, kotijäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmästä olisi voitava maksaa korvaukset suoraan toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevien sivukonttoreiden tallettajille edellyttäen, että hallinnollinen rasite ja kustannukset ovat alhaisemmat kuin jos korvaukset maksettaisiin vastaanottavan jäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmästä. Tämän joustavuuden olisi täydennettävä nykyistä yhteistyömekanismia, jossa edellytetään, että vastaanottavan jäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmästä maksetaan korvaukset sivukonttoreiden tallettajille kotijäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmän puolesta. Tallettajien luottamuksen säilyttämiseksi sekä vastaanottavassa että kotijäsenvaltiossa EPV:n olisi annettava ohjeita talletusten vakuusjärjestelmien avustamiseksi tällaisessa yhteistyössä muun muassa ehdottamalla luetteloa edellytyksistä, joiden mukaisesti kotijäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmä voisi päättää maksaa korvaukset vastaanottavassa jäsenvaltiossa sijaitsevien sivukonttoreiden tallettajille. (34) Luottolaitokset voivat muuttaa talletusten vakuusjärjestelmään kuulumista siitä syystä, että ne siirtävät kotipaikkansa toiseen jäsenvaltioon tai muuttavat tytäryhtiönsä sivukonttoriksi tai sivukonttorinsa tytäryhtiöksi. Direktiivin 2014/49/EU 14 artiklan 3 kohdassa edellytetään, että kannatusmaksut, jotka luottolaitos on maksanut siirtoa edeltävien 12 kuukauden aikana, siirretään kyseiseen toiseen talletusten vakuusjärjestelmään. Sen varmistamiseksi, että kannatusmaksujen siirto vastaanottavaan talletusten vakuusjärjestelmään ei ole riippuvainen erilaisista kansallisista laskutusta tai kannatusmaksujen tosiasiallista suorituspäivää koskevista säännöistä, alkuperäisen talletusten vakuusjärjestelmän olisi laskettava siirrettävä määrä vastaanottavalle talletusten vakuusjärjestelmälle siirron seurauksena aiheutuvien mahdollisten velkojen perusteella. EPV:n olisi laadittava teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään siirrettävän määrän laskentamenetelmä sen varmistamiseksi, että siirrolla on neutraali vaikutus sekä vastaanottavan talletusten vakuusjärjestelmän että alkuperäisen talletusten vakuusjärjestelmän rahoitustilanteeseen niiden kattamien riskien osalta. (35) On tarpeen varmistaa tallettajille yhtäläinen suoja kaikkialla unionissa. Sitä ei voidaan täysin taata järjestelmällä, jolla arvioidaan talletussuojan vastaavuutta kolmansissa maissa. Tästä syystä sellaisen luottolaitoksen, jonka kotipaikka on kolmannessa maassa, unionissa sijaitsevien sivukonttoreiden olisi osallistuttava talletusten vakuusjärjestelmään siinä jäsenvaltiossa, jossa ne harjoittavat talletusten vastaanottamista. Tällä vaatimuksella varmistettaisiin myös johdonmukaisuus direktiivien 2013/36/EU ja 2014/59/EU kanssa. Niiden tavoitteena on ottaa käyttöön perusteellisempi vakavaraisuus- ja kriisinratkaisukehys kolmannen maan ryhmille, jotka tarjoavat pankkipalveluja unionissa. Sitä vastoin olisi vältettävä sitä, että talletusten vakuusjärjestelmät altistuvat kolmansien maiden taloudellisille ja rahoitukseen liittyville riskeille. Siksi kolmansiin maihin sijoittautuneiden unionin luottolaitosten sivukonttoreissa olevia talletuksia ei pitäisi suojata. (36) Standardoitu ja säännöllinen tietojen julkistaminen lisää tallettajien tietoisuutta talletussuojasta. Jotta voidaan saattaa tietojen julkistamista koskevat vaatimukset vastaamaan teknologian kehitystä, näissä vaatimuksissa olisi otettava huomioon uudet digitaaliset viestintäkanavat, joiden kautta luottolaitokset ovat vuorovaikutuksessa tallettajien kanssa. Tallettajien olisi saatava selkeää ja yhtenäistä tietoa, jossa selitetään heidän talletussuojansa. Samalla on kuitenkin rajoitettava asiasta luottolaitoksille tai talletusten vakuusjärjestelmille aiheutuvaa hallinnollista rasitetta. EPV:lle olisi annettava tehtäväksi laatia teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia, joissa täsmennetään toisaalta tallettajalle annettavan tiedotteen sisältö ja muoto, jotta voidaan tiedottaa tallettajille vuosittain, ja toisaalta sellaisten tietojen malli, jotka joko talletusten vakuusjärjestelmien tai luottolaitosten on annettava tallettajille tietyissä tilanteissa, kuten luottolaitosten sulautumien yhteydessä, silloin, kun talletuksia ei kyetä maksamaan, tai kun asiakasvarojen talletuksia korvataan. (37) Luottolaitoksen sulautuminen, tytäryhtiön muuttaminen sivukonttoriksi tai sivukonttorin muuttaminen tytäryhtiöksi voi vaikuttaa talletussuojan keskeisiin piirteisiin. Jotta vältetään haitalliset vaikutukset tallettajiin, joilla on talletuksia molemmissa sulautuvissa pankeissa ja joiden vaatimus talletussuojaan pienenisi talletusten vakuusjärjestelmään kuulumisessa tapahtuvien muutosten vuoksi, kaikille tallettajille olisi ilmoitettava tällaisista muutoksista ja heillä olisi oltava oikeus nostaa enintään menetettyä talletusten suojaa vastaava määrä varojaan ilman seuraamuksia. (38) Jotta säilytetään rahoitusvakaus, vältetään häiriöiden leviäminen ja annetaan tallettajille mahdollisuus käyttää oikeuttaan vaatia talletuksia soveltuvissa tapauksissa, asianomaisten nimettyjen viranomaisten, talletusten vakuusjärjestelmien ja luottolaitosten olisi ilmoitettava tallettajille siitä, että talletuksia ei kyetä maksamaan. (39) Jotta voidaan lisätä avoimuutta tallettajien kannalta sekä edistää talletusten vakuusjärjestelmien taloudellista vakautta ja keskinäistä luottamusta niiden suorittaessa toimeksiantoaan, nykyisiä raportointivaatimuksia olisi parannettava. Sen pohjalta, että nykyisissä vaatimuksissa annetaan talletusten vakuusjärjestelmille mahdollisuus pyytää niiden jäseninä olevilta laitoksilta kaikki tiedot, joita tarvitaan korvausten valmisteluun, talletusten vakuusjärjestelmien olisi myös voitava pyytää tietoja, joita tarvitaan korvausten valmisteluun rajatylittävän yhteistyön yhteydessä. Olisi edellytettävä, että jäseninä olevat laitokset toimittavat talletusten vakuusjärjestelmän pyynnöstä yleiset tiedot mahdollisesta olennaisesta rajatylittävästä liiketoiminnasta muissa jäsenvaltioissa. Tarjotakseen EPV:lle riittävästi tietoa talletusten vakuusjärjestelmien käytettävissä olevien rahoitusvarojen kehityksestä ja käytöstä jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että talletusten vakuusjärjestelmät ilmoittavat EPV:lle vuosittain suojattujen talletusten määrän ja käytettävissä olevien rahoitusvarojen määrän ja tiedottavat EPV:lle olosuhteista, jotka johtivat siihen, että talletusten vakuusjärjestelmän varoja käytettiin joko korvausten maksamiseen tai muihin toimenpiteisiin. Jotta voidaan myös ottaa huomioon talletusten vakuusjärjestelmien tehostettu pankkien kriisinhallintaan liittyvä rooli, jonka tavoitteena on helpottaa talletusten vakuusjärjestelmän varojen käyttöä kriisinratkaisussa, talletusten vakuusjärjestelmillä olisi oltava oikeus saada vuosittain tiivistelmä luottolaitosten kriisinratkaisusuunnitelmista, jotta niillä on paremmat yleiset valmiudet asettaa varat saataville. (40) Rahoituspalvelualan teknisillä standardeilla olisi helpotettava jatkuvaa yhdenmukaistamista sekä tallettajien riittävää suojaa kaikkialla unionissa. Koska EPV:llä on pitkälle menevää erityisasiantuntemusta, olisi tehokasta ja asianmukaista antaa sen tehtäväksi laatia komissiolle hyväksyttäväksi toimitettavat luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi ja teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joihin ei liity toimintapoliittisia valintoja. (41) Komission olisi hyväksyttävä tässä direktiivissä määritellyissä tapauksissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010(12) 10–14 artiklan mukaisesti delegoiduilla säädöksillä EPV:n laatimat teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään a) rahoituslaitosten asiakkaiden tunnistamiseen liittyvät tekniset yksityiskohdat asiakasvarojen talletuksia koskevien korvausten maksamista varten, kriteerit, jotka koskevat korvausten suorittamista tilinhaltijalle kunkin asiakkaan hyväksi tai suoraan asiakkaalle, ja säännöt, joilla vältetään useat samaa edunsaajaa koskevat korvausvaatimukset; b) pienimmän kustannuksen testiä koskevat menetelmät ja c) tavoitetason saavuttamiseen hyväksyttävien käytettävissä olevien rahoitusvarojen laskennassa käytettävät menetelmät. (42) Komission olisi hyväksyttävä EPV:n laatimat teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 15 artiklan mukaisilla täytäntöönpanosäädöksillä, joissa täsmennetään a) tallettajalle annettavan tiedotteen sisältö ja muoto, sellaisia tietoja koskeva malli, jotka joko talletusten vakuusjärjestelmien tai luottolaitosten olisi ilmoitettava tallettajille; b) menettelyt, joita on noudatettava, kun luottolaitokset toimittavat tietoja talletusten vakuusjärjestelmälleen ja kun talletusten vakuusjärjestelmät ja nimetyt viranomaiset toimittavat tietoja EPV:lle, ja mallit kyseisten tietojen toimittamista varten. (43) Direktiiviä 2014/49/EU olisi sen vuoksi muutettava. (44) Jotta sellaisten luottolaitosten sivukonttorit, joiden kotipaikka on unionin ulkopuolella ja jotka eivät ole unioniin sijoittautuneen talletusten vakuusjärjestelmän jäseniä, voivat liittyä unionissa olevaan talletusten vakuusjärjestelmään, kyseisille sivukonttoreille olisi annettava riittävästi aikaa toteuttaa tämän vaatimuksen noudattamiseksi tarvittavat toimet. (45) Direktiivin 2014/49/EU mukaan jäsenvaltiot voivat hyväksyä laitosten suojajärjestelmän talletusten vakuusjärjestelmäksi, jos se täyttää asetuksen (EU) N:o 575/2013 113 artiklan 7 kohdassa vahvistetut edellytykset ja on direktiivin 2014/49/EU mukainen. Tällaisten laitosten suojajärjestelmien erityisen liiketoimintamallin ja etenkin niiden toimeksiannon keskiössä olevien tehtävien, joita ne hoitavat tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien tehtävien lisäksi, merkityksen huomioon ottamiseksi on aiheellista antaa jäsenvaltioille mahdollisuus sallia laitosten suojajärjestelmien jatkaa tällaisten tehtävien hoitamista. Lisäksi laitosten suojajärjestelmille olisi myönnettävä kolmen vuoden siirtymäaika, jotta niillä on riittävästi aikaa sopeutua uusiin säännöksiin, erityisesti ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ▌ soveltamisen osalta. ▌Tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi ja tallettajien korkeatasoisen suojan säilyttämiseksi tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien toimien ja tehtävien lisäksi suoritettavat toimet ja tehtävät olisi rahoitettava erillisin, tavoitetason ylittävin rahoitusvaroin. Laitosten suojajärjestelmien olisi luotava erillinen rahasto laitosten suojajärjestelmän muihin kuin tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluviin tehtäviin liittyviin tarkoituksiin Euroopan keskuspankin, kansallisen toimivaltaisen viranomaisen ja asiaan liittyvien laitosten suojajärjestelmien sopimalla tavalla. (46) Sen varmistamiseksi, että talletusten vakuusjärjestelmillä ja nimetyillä viranomaisilla on mahdollisuus kehittää tarvittavat toiminnalliset valmiudet ennaltaehkäisevien toimenpiteiden käyttöä koskevien uusien sääntöjen soveltamiseksi, on aiheellista säätää kyseisten uusien sääntöjen soveltamisen lykkäämisestä. (47) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita eli taata tallettajille yhtenäistä suojaa unionissa sen vuoksi, että erilaisista kansallisista lähestymistavoista saattaa aiheutua riskejä sisämarkkinoiden eheydelle, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla muuttamalla unionin tasolla jo vahvistettuja sääntöjä, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN: 1 artikla Direktiivin 2014/49/EU muuttaminen Muutetaan direktiivi 2014/49/EU seuraavasti: 1) Muutetaan 1 artikla seuraavasti: a) korvataan 1 kohta seuraavasti:" ”1. Tässä direktiivissä vahvistetaan säännöt ja menettelyt, jotka koskevat talletusten vakuusjärjestelmien perustamista ja toimintaa, talletussuojan tasoa ja korvausten maksamista sekä talletusten vakuusjärjestelmän varojen käyttöä toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on varmistaa tallettajien mahdollisuus saada omat talletuksensa käyttöönsä.”; "b) korvataan 2 kohdan d alakohta seuraavasti:" ”d) luottolaitoksiin ja unionin ulkopuolella kotipaikkaansa pitävien luottolaitosten sivukonttoreihin, jotka kuuluvat tämän kohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitettuihin järjestelmiin.” "2) Muutetaan 2 artiklan 1 kohta seuraavasti: a) korvataan 3 alakohdan johdantokappale seuraavasti:" ”3) ’talletuksella’ sellaista saatavaa, joka syntyy tilille jätetyistä varoista tai luottolaitosten tavanomaisesti osana liiketoimintaansa harjoittamassa tavanomaisessa pankkitoiminnassa syntyvissä väliaikaisissa maksujen siirroissa ja joka luottolaitoksen edellytetään maksavan sovellettavan lain ja sopimusten ehtojen mukaisesti takaisin, mukaan lukien määräaikaistalletukset ja säästötalletukset, mutta poislukien sellaiset saatavat, joiden:”; "b) korvataan 13 alakohdan johdantokappale seuraavasti:" ”13) ’maksusitoumuksella’ luottolaitoksen tekemää peruuttamatonta, kokonaan vakuudellista sitoumusta rahamäärän maksamisesta talletusten vakuusjärjestelmälle kyseisen talletusten vakuusjärjestelmän vaatimuksesta, edellyttäen, että:”; "c) lisätään 19–23 alakohta seuraavasti:"
d) korvataan 3 kohta seuraavasti:" ”3. Asunto-osuuskuntien (building society) osuudet Irlannissa, lukuun ottamatta niitä, jotka ovat pääomaluonteisia ja joihin sovelletaan 5 artiklan 1 kohdan b alakohtaa, katsotaan talletuksiksi. ____________________________________________ * [Lisätään täydellinen viite – ehdotus rahanpesun vastaiseksi asetukseksi – COM(2021) 420 final]. ** [Lisätään täydellinen viite – ehdotus rahanpesun vastaiseksi asetukseksi – COM(2021) 420 final].” "3) Muutetaan 4 artikla seuraavasti: -a) korvataan 2 kohta seuraavasti:" ”2. Tämän direktiivin 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu sopimusperusteinen järjestelmä voidaan virallisesti hyväksyä talletusten vakuusjärjestelmäksi, jos se on tämän direktiivin mukainen. Laitosten suojajärjestelmä voidaan virallisesti hyväksyä talletusten vakuusjärjestelmäksi, jos se täyttää asetuksen (EU) N:o 575/2013 113 artiklan 7 kohdassa vahvistetut edellytykset ja on tämän direktiivin mukainen. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että [36 kuukauden kuluttua tämän muutosdirektiivin voimaantulopäivästä] mennessä laitosten suojajärjestelmä, joka on hyväksytty talletusten vakuusjärjestelmäksi tämän kohdan nojalla, erottaa käytettävissä olevat rahoitusvaransa, joihin sovelletaan tavoitetasoa tämän direktiivin 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti, muista varoista, jotka on tarkoitettu muiden toimeksiantojen kuin tämän direktiivin mukaisen toimeksiannon täyttämiseen.”; "a) korvataan 4 kohta seuraavasti:" ”4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos luottolaitos ei täytä sille tietyn talletusten vakuusjärjestelmän jäsenenä kuuluvia velvoitteita, kyseinen talletusten vakuusjärjestelmä ilmoittaa tästä heti kyseisen luottolaitoksen nimetylle viranomaiselle ja toimivaltaiselle viranomaiselle. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltainen viranomainen yhteistyössä nimetyn viranomaisen kanssa toteuttaa viivyttelemättä kaikki asiaankuuluvat toimenpiteet, mukaan lukien tarvittaessa seuraamusten määrääminen, sen takaamiseksi, että asianomainen luottolaitos täyttää velvoitteensa talletusten vakuusjärjestelmän jäsenenä. ▌ Jäsenvaltioiden on vahvistettava säännöt seuraamuksista, joita sovelletaan tapauksissa, joissa luottolaitos ei täytä sille talletusten vakuusjärjestelmän jäsenenä kuuluvia velvoitteita. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.”; "b) lisätään 4 a kohta seuraavasti:" ”4 a. ”4 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos luottolaitos ei maksa 10 artiklassa ja 11 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja kannatusmaksuja talletusten vakuusjärjestelmän määrittämässä määräajassa, kyseinen talletusten vakuusjärjestelmä veloittaa erääntyneestä määrästä lakisääteisen koron viivästysajalta.”; "c) korvataan 5 ja 6 kohta seuraavasti:" ”5. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että talletusten vakuusjärjestelmä ilmoittaa nimetylle viranomaiselle, jos 4 ja 4 a kohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä ei pystytä varmistamaan, että luottolaitos täyttää jälleen velvoitteensa. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että nimetty viranomainen arvioi, täyttääkö laitos edelleen talletusten vakuusjärjestelmän jäsenyyden jatkumisen ehdot, ja ilmoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle kyseisen arvioinnin tuloksesta. 6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos toimivaltainen viranomainen päättää peruuttaa toimiluvan direktiivin 2013/36/EU 18 artiklan mukaisesti, luottolaitos lakkaa olemasta talletusten vakuusjärjestelmän jäsen. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että talletukset, jotka ovat luottolaitoksen hallussa päivänä, jona luottolaitos lakkasi olemasta talletusten vakuusjärjestelmän jäsen, kuuluvat edelleen kyseiseen talletusten vakuusjärjestelmään enintään kuuden kuukauden ajan.”; "c a) lisätään 7 kohtaan alakohta seuraavasti:" ”Jos talletusten vakuusjärjestelmä rikkoo tätä direktiiviä, nimetyillä viranomaisilla on oltava tarvittavat täytäntöönpanovaltuudet, mukaan lukien valtuudet määrätä seuraamuksia tai muita hallinnollisia toimenpiteitä, tämän rikkomisen korjaamiseksi.”; "d) kumotaan 8 kohta; e) lisätään 13 kohta seuraavasti:" ”13. ▌ EPV laatii luonnoksen teknisistä sääntelystandardeista, jotka koskevat 10 kohdassa tarkoitettujen stressitestien soveltamisalaa, sisältöä ja menettelyjä. EPV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään … päivänä …kuuta … [24 kuukauden kuluttua tämän muutosdirektiivin voimaantulopäivästä]. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä direktiiviä hyväksymällä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”; "4) Muutetaan 5 artikla seuraavasti: a) muutetaan 1 kohta seuraavasti: i) korvataan johdantokappale seuraavasti:" ”1. Seuraavista ei saa korvausta talletusten vakuusjärjestelmiltä:”; "ii) korvataan c alakohta seuraavasti:" ”c) talletukset, jotka perustuvat liiketoimiin, joihin liittyen on annettu rikostuomio rahanpesusta ja terrorismin rahoituksesta;”; "▌ iv) korvataan f alakohta seuraavasti:" ”f) talletukset, joiden haltijan henkilöllisyyttä ei ole koskaan todennettu asetuksen (EU) …/… [lisätään lyhyt viite – ehdotus rahanpesun vastaiseksi asetukseksi – COM(2021) 420 final] 16 artiklan mukaisesti, kun kyseisiä talletuksia ei kyetä maksamaan, paitsi jos haltija pyytää korvauksen maksamista ja todistaa, ettei henkilöllisyyden todentamatta jättäminen johtunut hänen toiminnastaan;”; "v) kumotaan j alakohta; v a) lisätään alakohta seuraavasti:" ” k a) unionin hyväksymien kohdennettujen talouspakotteiden kohteena olevien henkilöiden tai oikeushenkilöiden talletukset.”; "b) korvataan 2 kohta seuraavasti:" ”2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan i alakohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat päättää, että 6 artiklan 1 kohdassa vahvistetun talletussuojan tason puitteissa suojakelpoisiksi luetaan henkilökohtaisiin eläkejärjestelmiin tai pienten ja keskisuurten yritysten ammatillisiin lisäeläkejärjestelmiin tehdyt talletukset.” "5) Muutetaan 6 artikla seuraavasti: a) muutetaan 2 kohta seuraavasti: i) korvataan johdantokappale seuraavasti:" ”Edellä 1 kohdassa säädetyn lisäksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että seuraavien talletusten suoja on vähintään 500 000 euroa ja enintään 2 500 000 euroa kuuden kuukauden ajan siitä, kun kyseinen määrä on hyvitetty tai kun kyseiset talletukset ovat laillisesti siirrettävissä:”; "ii) korvataan a alakohta seuraavasti:" ”a) yksityisiin asuinkiinteistöihin liittyviin kiinteistökauppoihin liittyvät talletukset ja tällaisiin kauppoihin tarkoitetut talletukset, jos luonnollinen henkilö tekee nämä kaupat neljässä kuukaudessa ja jos kyseinen luonnollinen henkilö voi toimittaa asiakirjat, jotka todistavat tällaisen kaupan;”; "ii a) lisätään alakohta seuraavasti:" Komissio tarkastelee viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [36 kuukauden kuluttua tämän muutosdirektiivin voimaantulopäivästä] uudelleen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja suojattuja määriä, sellaisina kuin jäsenvaltiot ovat saattaneet ne osaksi kansallista lainsäädäntöään, määrittääkseen, olisiko kyseisessä alakohdassa tarkoitettua enimmäismäärää alennettava, sekä tarkastelee, ovatko suojatut määrät oikeasuhteisia ja varmistavatko ne tasapuoliset toimintaedellytykset kaikkialla unionissa. Komissio toimittaa kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja liittää siihen tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen.”; "b) lisätään 2 a kohta seuraavasti:" ”2 a. ”2 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 2 kohdassa vahvistettu talletussuojan taso täydentää 1 kohdassa vahvistettua talletussuojan tasoa.” "6) Muutetaan 7 artikla seuraavasti: a) kumotaan 5 kohta; a a) korvataan 6 kohta seuraavasti:" ”6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että luottolaitokset ilmoittavat talletusten vakuusjärjestelmilleen suojakelpoisten talletusten yhteenlasketun määrän vähintään kerran vuodessa. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että talletusten vakuusjärjestelmä voi milloin tahansa pyytää luottolaitosta ilmoittamaan sille kunkin tallettajan suojakelpoisten talletusten kokonaismäärän.”; "b) korvataan 7 kohta seuraavasti:" ”7. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että talletusten vakuusjärjestelmästä korvataan korko, joka on kertynyt talletuksista siihen päivään saakka, jona asianomainen hallintoviranomainen tekee 2 artiklan 1 kohdan 8 alakohdan a alakohdassa tarkoitetun määrityksen tai jona oikeusviranomainen antaa 2 artiklan 1 kohdan 8 alakohdan b alakohdassa tarkoitetun päätöksen, mutta jota ei ole hyvitetty tai veloitettu kyseisenä päivänä. Edellä 6 artiklan 1 kohdassa säädettyä talletussuojan tasoa tai 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa kyseisessä kohdassa säädettyä talletussuojan tasoa ei saa ylittää. Jos tiettyjen talletusten korot ylittävät merkittävästi vallitsevan markkinakoron, joka on määritetty läpinäkyvien ja julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella, talletusten vakuusjärjestelmällä on oltava valta mukauttaa maksettua korkoa siten, että se vastaa markkinakorkotasoa, joka vallitsi asiaankuuluvan hallintoviranomaisen tekemän määrityksen tai oikeusviranomaisen antaman päätöksen ajankohtana. Tämä mukautus on tehtävä moraalikadon vaaran estämiseksi. Kriteerit ja menetelmät, joilla määritellään ”merkittävästi ylittäminen” ja mukautus, vahvistetaan avoimesti, EPV:n laatimien suuntaviivojen mukaisesti ja toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella.” "7) Lisätään 7 a artikla seuraavasti:" ”7 a artikla Talletusten suojakelpoisuutta ja oikeutta talletuksiin koskeva todistustaakka Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 6 artiklan 2 kohdassa ja 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tallettaja tai soveltuvin osin tilinhaltija todistaa, että asianomaiset talletukset täyttävät 6 artiklan 2 kohdan ehdot, tai todistaa oikeuden talletuksiin 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa.” "8) Muutetaan 8 artikla seuraavasti: -a) korvataan 1 kohta seuraavasti:" ”1. Talletusten vakuusjärjestelmissä on varmistettava, että korvattava määrä asetetaan saataville mahdollisimman pian ja joka tapauksessa seitsemän työpäivän kuluessa siitä päivästä, jona asianmukainen hallintoviranomainen tekee 2 artiklan 1 kohdan 8 alakohdan a alakohdassa tarkoitetun määrityksen tai jona oikeusviranomainen antaa 2 artiklan 1 kohdan 8 alakohdan b alakohdassa tarkoitetun päätöksen.”; "-a a) kumotaan 2 kohta; a) korvataan 3 kohta seuraavasti:" ”3. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on annettava talletusten vakuusjärjestelmien soveltaa 6 artiklan 2 kohdassa, 7 artiklan 3 kohdassa ja 8 b artiklassa tarkoitettuihin talletuksiin pidempää korvausaikaa, joka ei ylitä 20:tä työpäivää siitä päivästä, jona kyseiset talletusten vakuusjärjestelmät vastaanottavat tallettajalta tai tarvittaessa tilinhaltijalta pyytämänsä kattavan dokumentaation vaatimusten tutkimiseksi ja sen tarkistamiseksi, että korvausten maksamisen edellytykset täyttyvät. Jos talletusten vakuusjärjestelmä ei voi asettaa korvattavaa määrää saataville alle seitsemän työpäivän kuluessa 6 artiklan 2 kohdassa ja 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen talletusten osalta, talletusten vakuusjärjestelmän on varmistettava, että tallettajilla on mahdollisuus saada käyttöönsä viiden työpäivän kuluessa asiaa koskevan pyynnön esittämisestä asianmukainen määrä suojattuja talletuksiaan elinkustannustensa kattamiseksi.”; "a a) kumotaan 4 kohta; b) muutetaan 5 kohta seuraavasti: i) korvataan c alakohta seuraavasti:" ”c) poiketen siitä, mitä 9 kohdassa säädetään, talletukseen ei ole liittynyt mitään tapahtumia viimeksi kuluneiden 24 kuukauden aikana (tili on ollut käyttämättömänä), paitsi jos tallettajalla on myös talletuksia toisella tilillä, joka ei ole ollut käyttämättömänä;”; "ii) kumotaan d alakohta; c) kumotaan 8 kohta; d) korvataan 9 kohta seuraavasti:" ”9. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos talletukseen ei ole liittynyt mitään tapahtumia viimeksi kuluneiden 24 kuukauden aikana, talletusten vakuusjärjestelmät voivat määrittää kynnysarvon hallinnollisille kuluille, joita niille aiheutuu tällaiseen talletukseen liittyvän korvauksen suorittamisesta. Talletusten vakuusjärjestelmiä ei velvoiteta toteuttamaan aktiivisia toimia kyseistä kynnysarvoa pienempien talletusten korvaamiseksi tallettajille. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että talletusten vakuusjärjestelmät korvaavat tallettajille tätä kynnysarvoa pienemmät talletukset näiden tallettajien pyynnöstä.” "9) Lisätään 8 a, 8 b ja 8 c artikla seuraavasti:" ”8 a artikla Yli 10 000 euron suuruisten talletusten korvaaminen Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos korvauksen määrä on yli 10 000 euroa, talletusten vakuusjärjestelmät maksavat korvauksen tallettajille Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/92/EU* 2 artiklan 20 alakohdassa määritellyillä tilisiirroilla. 8 b artikla Asiakasvarojen talletusten suoja 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asiakasvarojen talletukset ovat suojattuja talletusten vakuusjärjestelmissä, kun kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua talletussuojan tasoa sovelletaan jokaiseen asiakkaaseen, joka täyttää tämän artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetyt ehdot. Poiketen siitä, mitä 7 artiklan 1 kohdassa säädetään, talletusten vakuusjärjestelmä ei yksilöllisen asiakkaan korvattavaa määrää määrittäessään ota huomioon kyseisen asiakkaan samaan luottolaitokseen tekemiä yhteenlaskettuja varojen talletuksia. 3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että korvaukset suojatuista talletuksista maksetaan talletusten vakuusjärjestelmistä ▌ suoraan asiakkaalle. 4. EPV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään
EPV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 12 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä]. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä direktiiviä hyväksymällä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti. 8 c artikla Korvausten maksamisen lykkääminen tapauksissa, jotka aiheuttavat huolta rahanpesusta tai terrorismin rahoituksesta 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että nimetty viranomainen ilmoittaa talletusten vakuusjärjestelmälle 24 tunnin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut direktiivin (EU) …./…. [lisätään viite – ehdotus rahanpesuntorjuntadirektiiviksi direktiivin (EU) 2015/849 kumoamisesta – COM(2021) 423 final] 48 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tiedot, asetuksen (EU) …./…. [lisätään lyhyt viite – ehdotus rahanpesun vastaiseksi asetukseksi – COM(2021) 420 final] 15 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevien toimenpiteiden tuloksista. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että nimetyn viranomaisen ja talletusten vakuusjärjestelmän välillä vaihdetut tiedot rajoittuvat tietoihin, jotka ovat ehdottoman välttämättömiä talletusten vakuusjärjestelmän tämän direktiivin mukaisista tehtävistä ja vastuista huolehtimiseksi ja että tässä tietojenvaihdossa noudatetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 96/9/EY** säädettyjä vaatimuksia. 2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että talletusten vakuusjärjestelmät lykkäävät 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua korvaamista, jos tallettaja tai muu henkilö, jolla on oikeuksia tilillään oleviin määriin, on asetettu syytteeseen rahanpesua tai terrorismin rahoitusta koskevasta rikoksesta, oikeuden päätöstä odotettaessa. 3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että talletusten vakuusjärjestelmät lykkäävät 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua korvausten maksamista direktiivin (EU) …./…. [lisätään viite – ehdotus rahanpesuntorjuntadirektiiviksi direktiivin (EU) 2015/849 kumoamisesta – COM(2021) 423 final] 20 artiklassa tarkoitetuksi ajaksi, jos direktiivin (EU) …./…. [lisätään viite – ehdotus rahanpesuntorjuntadirektiiviksi direktiivin (EU) 2015/849 kumoamisesta – COM(2021) 423 final] 32 artiklassa tarkoitettu rahanpesun selvittelykeskus ilmoittaa niille, että se on päättänyt keskeyttää liiketoimen tai olla antamatta suostumustaan sen jatkamiseen taikka päättänyt keskeyttää pankki- tai maksutilin käytön direktiivin (EU) …./…. [lisätään viite – ehdotus rahanpesuntorjuntadirektiiviksi direktiivin (EU) 2015/849 kumoamisesta – COM(2021) 423 final] 20 artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti. 4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että talletusten vakuusjärjestelmien ei katsota olevan vastuussa rahanpesun selvittelykeskuksen ohjeiden mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä. Talletusten vakuusjärjestelmät saavat käyttää rahanpesun selvittelykeskukselta saatuja tietoja ainoastaan tämän direktiivin soveltamiseksi. _________________________________________ * Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/92/EU, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, maksutileihin liittyvien maksujen vertailukelpoisuudesta, maksutilien siirtämisestä ja mahdollisuudesta käyttää perusmaksutilejä (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 214). ** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/9/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 1996, tietokantojen oikeudellisesta suojasta (EYVL L 77, 27.3.1996, s. 20).” "(10) Korvataan 9 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:" ”2. Talletusten vakuusjärjestelmillä, jotka maksavat kansallisia vakuuskorvauksia, on tallettajille suorittamiaan maksuja vastaava sijaantulo-oikeus tallettajien oikeuksiin likvidaatio- tai tervehdyttämismenettelyissä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisessa lainsäädännössä talletusten vakuusjärjestelmille annettuja oikeuksia. Talletusten vakuusjärjestelmillä, jotka maksavat rahoitusosuuden direktiivin 2014/59/EU 37 artiklan 3 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitettujen kriisinratkaisuvälineiden yhteydessä tai tämän direktiivin 11 artiklan 5 kohdan mukaisesti toteutettujen toimenpiteiden yhteydessä, on oltava jäljelle jäävältä luottolaitokselta saaminen kaikista tappioista, jotka johtuvat direktiivin 2014/59/EU 109 artiklan nojalla kriisinratkaisuun suoritetuista rahoitusosuuksista tai tämän direktiivin 11 artiklan 5 kohdan nojalla tehdyistä siirroista, ja sen määrän on vastattava niiden rahoitusosuutta, mikäli jäljelle jäävä luottolaitos likvidoidaan. ▌ Tällaisella saamisella olisi katsottava olevan sama etuoikeusasema kuin suojatuilla talletuksilla on tavanomaisia maksukyvyttömyysmenettelyjä sääntelevän kansallisen lainsäädännön mukaisesti. 3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tallettajilla, joiden talletuksia ei ole korvattu talletusten vakuusjärjestelmästä tai tunnustettu siinä 8 artiklan 1 ja 3 kohdassa vahvistettujen määräaikojen kuluessa, on viisi vuotta aikaa vaatia talletustensa korvaamista.” "11) Muutetaan 10 artikla seuraavasti: a) muutetaan 2 kohta seuraavasti: i) lisätään ensimmäisen alakohdan jälkeen alakohdat seuraavasti:" ”Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun tavoitetason laskemisessa käytettävä viitejakso alkaa 31 päivänä joulukuuta, joka edeltää sitä päivää, jona tavoitetaso on määrä saavuttaa, ja päättyy kyseisenä päivänä. Määrittäessään, onko talletusten vakuusjärjestelmä saavuttanut kyseisen tavoitetason, jäsenvaltioiden on otettava huomioon ainoastaan järjestelmän jäsenien suoraan maksamat tai niiltä perityt käytettävissä olevat rahoitusvarat, joista on vähennetty hallinnolliset kustannukset ja maksut. Näihin käytettävissä oleviin rahoitusvaroihin on sisällytettävä sijoitustulot, jotka saadaan jäsenten talletusten vakuusjärjestelmään maksamista varoista, mutta ne eivät saa sisältää korvauksia, joita suojakelpoiset tallettajat eivät ole vaatineet korvausmenettelyjen aikana, eivätkä talletusten vakuusjärjestelmän maksamattomia velkoja, mukaan lukien muilta talletusten vakuusjärjestelmiltä saadut lainat ja 10 artiklan 9 alakohdassa tarkoitetut vaihtoehtoiset rahoitusjärjestelyt. Toiselle talletusten vakuusjärjestelmälle 12 artiklan mukaisesti myönnettyä maksamatonta lainaa on käsiteltävä lainan antaneen talletusten vakuusjärjestelmän omaisuuseränä ja se voidaan laskea mukaan kyseisen talletusten vakuusjärjestelmän tavoitetasoon.”; "ii) korvataan kolmas alakohta seuraavasti:" ”Jos sen jälkeen, kun ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu tavoitetaso on saavutettu ensimmäisen kerran, käytettävissä olevat rahoitusvarat ovat 8 artiklan 1 kohdan ja 11 artiklan 2, 3 ja 5 alakohdan mukaisen maksujen suorittamisen seurauksena vähentyneet alle kahteen kolmasosaan tavoitetasosta, talletusten vakuusjärjestelmien on asetettava säännöllinen kannatusmaksu tasolle, joka mahdollistaa tavoitetason saavuttamisen neljän vuoden kuluessa. Jos sen jälkeen, kun ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu tavoitetaso on saavutettu ensimmäisen kerran, käytettävissä olevat rahoitusvarat ovat 8 artiklan 1 kohdan ja 11 artiklan 2, 3 ja 5 alakohdan mukaisen maksujen suorittamisen seurauksena vähentyneet vähemmän kuin yhdellä kolmasosalla tavoitetasosta, talletusten vakuusjärjestelmien on asetettava säännöllinen kannatusmaksu tasolle, joka mahdollistaa tavoitetason saavuttamisen kahden vuoden kuluessa.”; "ii a) korvataan viides alakohta seuraavasti:" ”Jäsenvaltiot voivat pidentää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua alkuvaihetta enintään neljällä vuodella siinä tapauksessa, että talletusten vakuusjärjestelmästä suoritettujen maksujen kokonaismäärä korvausten maksamiseksi tallettajille on ylittänyt 0,8 prosenttia suojattujen talletusten määrästä.”; "b) korvataan 3 kohta seuraavasti:" ”3. Käytettävissä oleviin rahoitusvaroihin, jotka talletusten vakuusjärjestelmä ottaa huomioon 2 kohdassa tarkoitetun tavoitetason saavuttamiseksi, voi sisältyä maksusitoumuksia, jotka maksetaan 48 tunnin kuluessa talletusten vakuusjärjestelmän pyynnöstä. Tällaisten maksusitoumusten kokonaisosuus ei saa ylittää 30:tä prosenttia 2 kohdan mukaisesti hankittujen käytettävissä olevien rahoitusvarojen kokonaismäärästä. EPV antaa maksusitoumuksia koskevia ohjeita, joissa määritetään niiden hyväksymistä koskevat kriteerit.”; "c) kumotaan 4 kohta; d) korvataan 7 kohta seuraavasti:" ”7. Jäsenvaltion on varmistettava, että talletusten vakuusjärjestelmät, nimetyt viranomaiset tai toimivaltaiset viranomaiset määrittävät sijoitusstrategian talletusten vakuusjärjestelmien käytettävissä oleville rahoitusvaroille ja että tämä sijoitusstrategia on hajauttamista ja vähäriskiseen ja likvidiin varallisuuteen sijoittamista koskevan periaatteen mukainen. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu sijoitusstrategia on komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/451* 4, 8 ja 10 artiklassa säädettyjen periaatteiden mukainen. _______________ * Komission delegoitu asetus (EU) 2016/451, annettu 16 päivänä joulukuuta 2015, yhteisen kriisinratkaisurahaston sijoitusstrategiaa koskevien yleisten periaatteiden ja perusteiden ja hallintoa koskevien sääntöjen vahvistamisesta (EUVL L 79, 30.3.2016, s. 2).”; "e) lisätään 7 a kohta seuraavasti:" ”7 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että talletusten vakuusjärjestelmät voivat tallettaa käytettävissä olevat rahoitusvaransa kokonaan tai osittain maansa kansalliseen keskuspankkiin tai valtionkonttoriin, jos tämä on talletusten vakuusjärjestelmän kannalta kustannustehokas päätös ja kyseiset käytettävissä olevat rahoitusvarat pidetään erotellulla tilillä ja jos ne ovat helposti saatavilla talletusten vakuusjärjestelmän käyttöön 11 ja 12 artiklan mukaisesti.”; "e a) korvataan 9 kohta seuraavasti:" ”9. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että talletusten vakuusjärjestelmillä on käytössään asianmukaiset vaihtoehtoiset rahoitusjärjestelyt, joiden avulla ne voivat hankkia lyhyen aikavälin rahoitusta täyttääkseen niitä vastaan esitetyt vaatimukset. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että talletusten vakuusjärjestelmien vaihtoehtoisia rahoitusjärjestelyjä ei rahoiteta julkisilla varoilla.”; "f) kumotaan 10 kohta; g) lisätään 11, 12 ja 13 kohta seuraavasti:" ”11. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että talletusten vakuusjärjestelmät voivat 11 artiklan 1, 2, 3 ja 5 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden yhteydessä käyttää 10 artiklan 9 kohdassa tarkoitetuista vaihtoehtoisista rahoitusjärjestelyistä peräisin olevia varoja ▌ ennen käytettävissä olevien rahoitusvarojen käyttöä ja ennen 10 artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen ylimääräisten kannatusmaksujen keräämistä. ▌ 12. EPV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään
EPV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 24 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä]. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä direktiiviä hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti. 13. EPV laatii viimeistään [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 24 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä] ohjeita talletusten vakuusjärjestelmien auttamiseksi käytettävissä olevien rahoitusvarojensa hajauttamisessa ja siitä, miten talletusten vakuusjärjestelmät voisivat sijoittaa sellaiseen vähäriskiseen varallisuuteen, joka voidaan lukea talletusten vakuusjärjestelmien käytettävissä oleviin rahoitusvaroihin.” "12) Korvataan 11 artikla seuraavasti:" ”11 artikla Varojen käyttö 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että talletusten vakuusjärjestelmät käyttävät 10 artiklassa tarkoitettuja käytettävissä olevia rahoitusvaroja ensisijaisesti varmistaakseen 8 artiklan mukaisen korvausten maksamisen tallettajille. ▌ 2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että talletusten vakuusjärjestelmät käyttävät käytettävissä olevia rahoitusvaroja luottolaitosten kriisinratkaisun rahoittamiseen direktiivin 2014/59/EU 109 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kriisinratkaisuviranomaiset määrittävät määrän, joka talletusten vakuusjärjestelmästä maksetaan luottolaitosten kriisinratkaisun rahoittamiseen, sen jälkeen, kun kriisinratkaisuviranomaiset ovat kuulleet talletusten vakuusjärjestelmää tämän direktiivin 11 e artiklassa tarkoitetun pienimmän kustannuksen testin tuloksista. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että talletusten vakuusjärjestelmät vastaavat tällaiseen kuulemiseen viipymättä. 3. Jäsenvaltiot sallivat sen, että talletusten vakuusjärjestelmät käyttävät käytettävissä olevia rahoitusvaroja 11 a artiklassa tarkoitettuihin ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin luottolaitoksen hyväksi, kun kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
4. Jos käytettävissä olevia rahoitusvaroja käytetään 3 ja 5 kohdassa tarkoitettuihin ennaltaehkäiseviin tai vaihtoehtoisiin toimenpiteisiin, järjestelmään kuuluvien luottolaitosten on viipymättä maksettava talletusten vakuusjärjestelmälle varat, jotka on käytetty tällaisiin toimenpiteisiin, tarvittaessa ylimääräisinä kannatusmaksuina, jos mikään seuraavista edellytyksistä täyttyy:
5. Jos luottolaitos likvidoidaan direktiivin 2014/59/EU 32 b artiklan mukaisesti markkinoilta poistumiseksi tai sen pankkitoiminnan lopettamiseksi, jäsenvaltiot sallivat sen, että talletusten vakuusjärjestelmät käyttävät käytettävissä olevia rahoitusvaroja vaihtoehtoisiin toimenpiteisiin, joilla säilytetään tallettajien mahdollisuus käyttää talletuksiaan, varojen ja velkojen sekä talletuskirjojen siirrot mukaan luettuina, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
13) Lisätään 11 a–11 e artikla seuraavasti:" ”11 a artikla Ennaltaehkäisevät toimenpiteet 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että talletusten vakuusjärjestelmät käyttävät käytettävissä olevia varoja 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin edellyttäen, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että talletusten vakuusjärjestelmillä on käytössään asianmukaiset seurantajärjestelmät ja päätöksentekomenettelyt ennaltaehkäisevien toimenpiteiden valintaa ja toteuttamista sekä niihin liittyvien riskien seurantaa varten. 3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että talletusten vakuusjärjestelmät voivat toteuttaa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä vain, jos nimetty viranomainen on vahvistanut, että kaikki 1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät. Nimetyn viranomaisen on ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle viranomaiselle ja kriisinratkaisuviranomaiselle. Jos edunsaajana oleva laitos kuuluu 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun laitosten suojajärjestelmään, laitosten suojajärjestelmä määrittää 11 e artiklassa tarkoitetun pienimmän kustannuksen testin tulosten perusteella ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin käytettävissä olevien varojen määrän, joka on ilmoitettava nimetylle viranomaiselle. 4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että talletusten vakuusjärjestelmä käyttää käytettävissä olevia rahoitusvarojaan pääomatukitoimenpiteisiin, mukaan lukien pääomapohjan vahvistaminen, omaisuuserien arvon alentamista koskevat toimenpiteet ja omaisuuserien takaukset, ainoastaan silloin, kun 11 b artiklan edellytykset täyttyvät. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että talletusten vakuusjärjestelmä siirtää omistuksensa tuetun luottolaitoksen osakkeista tai muista pääomainstrumenteista ▌ heti kaupallisten ja rahoitusolosuhteiden salliessa. 4 a. EPV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa määritetään seuraavat:
EPV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [yksi vuosi tämän muutosdirektiivin voimaantulosta]. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä direktiiviä hyväksymällä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti. 11 b artikla Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden rahoitusta koskevat vaatimukset 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että luottolaitos, joka pyytää talletusten vakuusjärjestelmää rahoittamaan 11 artiklan 3 kohdan mukaisia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, esittää toimivaltaiselle viranomaiselle ▌ ilmoituksen toimenpiteistä, jotka se sitoutuu toteuttamaan sovellettavien vakavaraisuusvaatimusten noudattamisen turvaamiseksi direktiivin 2013/36/EU ja asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa on määritettävä toimet taloudellisen vakauden heikkenemistä koskevan riskin lieventämiseksi ja luottolaitoksen pääoma- ja likviditeettiposition vahvistamiseksi. 2 a. Jos talletusten vakuusjärjestelmän rahoitusvaroja käytetään ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin tämän direktiivin 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti, toimivaltaisen viranomaisen on vaadittava edunsaajana olevaa luottolaitosta tapauksen mukaan päivittämään direktiivin 2014/59/EU 2 artiklan 1 kohdan 32 alakohdassa tarkoitettu elvytyssuunnitelma tai saman direktiivin 2 artiklan 1 kohdan 33 alakohdassa tarkoitettu konsernin elvytyssuunnitelma. Toimivaltaisen viranomaisen on ohjattava tuettua luottolaitosta toteuttamaan direktiivin 2014/59/EU 6 artiklan 6 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet, jos saman direktiivin 6 artiklan 6 kohdan edellytykset täyttyvät. 3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos kyseessä on 1 kohdan mukainen pääomatukitoimenpide, talletusten vakuusjärjestelmän käytettävissä olevilla rahoitusvaroilla katetaan vain pääomavaje seuraavien tekijöiden perusteella ilmoituksen mukaisesti:
Pääomavajetta määrittäessään talletusten vakuusjärjestelmä voi ottaa huomioon myös mahdollisen tulevaisuuteen suuntautuva pääoman riittävyyden arvioinnin, mukaan lukien direktiivin 2013/36/EU 142 artiklassa tarkoitetun pääoman ylläpitämissuunnitelman. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos luottolaitos on 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetun laitosten suojajärjestelmän jäsen, laitosten suojajärjestelmä määrittää pääomavajeen. Pääomavajetta määrittäessään talletusten vakuusjärjestelmän on ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle viranomaiselle. 4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ▌ 1 kohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa vahvistetaan selkeästi irtautumisstrategia ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä, myös selkeästi määritetty aikataulu, jossa luottolaitos maksaa takaisin kaikki osana ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä saadut korvattavat varat. Nämä tiedot saa julkistaa vasta vuoden kuluttua irtautumisstrategian toteuttamisen päättymisestä tai korjaussuunnitelman täytäntöönpanosta tai 11 c artiklan 3 kohdan mukaisesta arvioinnista. 5. Jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei tuettu luottolaitos maksa osinkoja, toteuta osakkeiden takaisinostoja tai maksa muuttuvia palkkioita ja ettei kyseinen laitos tee peruuttamatonta sitoumusta maksaa osinkoja, toteuttaa osakkeiden takaisinostoja tai maksaa muuttuvia palkkioita. Toimivaltainen viranomainen voi poikkeuksellisesti osittain rajata tätä kieltoa, jos luottolaitos toteaa toimivaltaista viranomaista tyydyttävällä tavalla, että sillä on lakisääteinen velvollisuus maksaa osingot. ▌Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän kohdan mukaiset rajoitukset pysyvät voimassa, kunnes tuettu luottolaitos on korvannut ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin käytetyn määrän talletusten vakuusjärjestelmälle. 5 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että edunsaajana oleva luottolaitos toimittaa liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelman toimivaltaiselle viranomaiselle kuuden kuukauden kuluessa alkuperäisen rahoitustuen myöntämisestä. Jos toimivaltainen viranomainen ei ole vakuuttunut siitä, että liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelma on uskottava ja toteuttamiskelpoinen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden varmistamiseksi, kyseiselle luottolaitokselle myönnetyt ennaltaehkäisevät toimenpiteet on keskeytettävä ja toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että pitkän aikavälin elinkelpoisuus varmistetaan. Poiketen siitä, mitä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jos luottolaitos kuuluu 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun laitosten suojajärjestelmään, laitosten suojajärjestelmän on hyväksyttävä liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelma toimivaltaista viranomaista kuultuaan. 6. ▌Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 5 a kohdassa tarkoitetussa liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmassa suunnitellut toimenpiteet ovat yhteensopivia sen rakenneuudistussuunnitelman kanssa, joka luottolaitoksen on toimitettava komissiolle unionin valtiontukikehyksen mukaisesti. 6 a. Toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelma kriisinratkaisuviranomaiselle. Kriisinratkaisuviranomainen voi tarkastella liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmaa havaitakseen toimia, jotka saattaisivat vaikuttaa kielteisesti laitoksen purkamismahdollisuuksiin, ja se voi esittää toimivaltaiselle viranomaiselle asiaa koskevia suosituksia. Kriisinratkaisuviranomaisen on annettava arviointinsa ja suosituksensa toimivaltaisen viranomaisen asettamassa määräajassa. ”11 c artikla Korjaussuunnitelma 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos luottolaitos ei täytä 11 b artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa tai 11 b artiklan 5 a kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmassa esitettyjä sitoumuksia tai ei maksa takaisin osana ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä suoritettua määrää sen erääntyessä tai noudata 11 b artiklan 4 kohdassa tarkoitettua irtautumisstrategiaa, talletusten vakuusjärjestelmä ilmoittaa asiasta viipymättä toimivaltaiselle viranomaiselle. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltainen viranomainen pyytää luottolaitosta toimittamaan nimetylle viranomaiselle ja talletusten vakuusjärjestelmälle kertaluontoisen korjaussuunnitelman, jossa kuvaillaan toimia, jotka luottolaitos toteuttaa valvontavaatimusten noudattamisen turvaamiseksi, pitkän aikavälin elinkelpoisuutensa varmistamiseksi ja talletusten vakuusjärjestelmän ennaltaehkäisevään toimenpiteeseen suorittaman määrän takaisinmaksamiseksi, sekä asiaan liittyvää aikataulua. Nimetyn viranomaisen ja talletusten vakuusjärjestelmän on kuultava toimivaltaista viranomaista korjaussuunnitelmassa suunnitelluista toimenpiteistä. 3. Jos toimivaltainen viranomainen ei katso, että korjaussuunnitelma on uskottava tai toteuttamiskelpoinen, tai jos luottolaitokset eivät noudata korjaussuunnitelmaa, talletusten vakuusjärjestelmä ei saa myöntää uusia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä kyseiselle luottolaitokselle ja asianomaisten viranomaisten on direktiivin 2014/59/EU 32 artiklan mukaisesti arvioitava, onko laitos lähellä kaatumista tai onko sen kaatuminen todennäköistä. 4. EPV laatii viimeistään [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 24 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä] ohjeita, joissa määritetään 11 b artiklan 3–5 a kohdassa tarkoitettua ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin liitettävää liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmaa ▌ ja tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua korjaussuunnitelmaa koskevat osatekijät. 11 d artikla ▌Vaihtoehtoiset toimenpiteet 1. Jäsenvaltioiden on mahdollistettava talletusten vakuusjärjestelmän varojen käyttö 11 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuihin vaihtoehtoisiin toimenpiteisiin. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun talletusten vakuusjärjestelmät rahoittavat tällaisia toimenpiteitä, luottolaitokset markkinoivat sellaisia varoja, oikeuksia ja velkoja, jotka luottolaitokset aikovat siirtää, tai tekevät järjestelyjä tällaista markkinointia varten. Rajoittamatta unionin valtiontukikehyksen soveltamista tällaisen markkinoinnin on noudatettava kaikkia seuraavia:
1 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos talletusten vakuusjärjestelmää käytetään luottolaitoksen osalta 11 artiklan 5 kohdan mukaisesti ja edellyttäen, että tällaisella toimella varmistetaan, että luonnollisilla henkilöillä ja mikroyrityksillä sekä pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on edelleen pääsy talletuksiinsa, jotta niille ei aiheudu tappioita, talletusten vakuusjärjestelmän, johon kyseinen luottolaitos kuuluu, on maksettava seuraavat määrät:
”11 e artikla Pienimmän kustannuksen testi 1. Harkitessaan talletusten vakuusjärjestelmän varojen käyttöä 11 artiklan 2, 3 tai 5 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin jäsenvaltioiden on varmistettava, että talletusten vakuusjärjestelmät vertaavat seuraavia:
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun vertailuun sovelletaan seuraavaa:
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että määrä, joka käytetään 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun luottolaitosten kriisinratkaisun rahoittamiseen, 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin tai 11 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuihin vaihtoehtoisiin toimenpiteisiin, ei ylitä luottolaitoksessa olevien suojattujen talletusten määrää. 4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset ja kriisinratkaisuviranomaiset toimittavat talletusten vakuusjärjestelmille kaikki 1 kohdassa tarkoitettua vertailua varten tarvittavat tiedot. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kriisinratkaisuviranomainen toimittaa talletusten vakuusjärjestelmälle tiedot 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista luottolaitoksen kriisinratkaisuun maksettavan talletusten vakuusjärjestelmän rahoitusosuuden arvioiduista kustannuksista. 4 a. Jäsenvaltioiden on mahdollisimman pian vaihtoehtoisten toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen varmistettava, että talletusten vakuusjärjestelmä toimittaa toimivaltaiselle viranomaiselle, kriisinratkaisuviranomaiselle ja nimetylle viranomaiselle yhteenvedon tämän artiklan mukaisesti tehdyn laskelman keskeisistä osista. Yhteenvedon on sisällettävä erityisesti talletusten vakuusjärjestelmän tallettajille takaisinmaksusta aiheutuvista arvioiduista kustannuksista johdetun nettopalautusasteen ja siihen liittyvien oletusten laajat perustelut. 5. EPV ottaa huomioon direktiivin 2014/59/EU 36 artiklan 16 kohdan nojalla hyväksytyt tekniset sääntelystandardit ja laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään
Jos on kyse 11 artiklan 2, 3 tai 5 kohdassa tarkoitetuista ▌ toimenpiteistä, 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja tallettajille korvaamisesta aiheutuvia arvioituja kustannuksia laskettaessa b alakohdassa tarkoitetuissa menetelmissä on otettava huomioon häiriöiden leviämisvaikutukset, taloudelliset ja rahoitukseen liittyvät riskit ja pankkijärjestelmälle mahdollisesti aiheutuva mainehaitta, tarvittaessa myös yhteisen toiminimen suojeleminen, ennaltaehkäisevien toimenpiteiden merkitys talletusten vakuusjärjestelmän, 1 artiklan 2 alakohdan c alakohdassa tarkoitetut laitosten suojajärjestelmät mukaan luettuina, lakisääteisen tai sopimusperusteisen toimeksiannon kannalta. EPV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 12 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä]. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä direktiiviä hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.” "13 a) Korvataan 13 artikla seuraavasti:" ”1. Edellä olevassa 10 artiklassa tarkoitetut talletusten vakuusjärjestelmiin suoritettavat kannatusmaksut perustuvat suojattujen talletusten määrään ja yksittäisen talletusten vakuusjärjestelmän jäseneen kohdistuvan riskin suuruuteen. Jäsenvaltiot voivat tarjota edullisempia kannatusmaksuja kansallisella lainsäädännöllä säädellyillä talletusten vakuusjärjestelmään kuuluvien luottolaitosten vähäriskisillä aloilla. Jäsenvaltiot voivat päättää, että laitosten suojajärjestelmien jäsenet suorittavat talletusten vakuusjärjestelmiin pienempiä kannatusmaksuja. Jäsenvaltiot voivat sallia, että keskuslaitokseen ja kaikkiin asetuksen (EU) N:o 575/2013 10 artiklan 1 kohdan mukaan tähän keskuslaitokseen pysyvästi kuuluviin luottolaitoksiin sovelletaan kokonaisuudessaan konsolidoinnin perusteella keskuslaitokselle ja siihen kuuluville laitoksille määriteltyä riskipainotusta. Jäsenvaltiot voivat päättää, että luottolaitokset maksavat vähimmäissuuruisen kannatusmaksun niiden suojattujen talletusten määrästä riippumatta. 2. Talletusten vakuusjärjestelmät voivat käyttää omia riskiperusteisia menetelmiään jäsentensä niille suorittamien riskiperusteisten kannatusmaksujen määrittämiseksi ja laskemiseksi. Kannatusmaksujen laskeminen tapahtuu suhteessa jäsenten toimintariskiin ja siinä otetaan asianmukaisella tavalla huomioon eri liiketoimintamallien riskiprofiilit. Näissä menetelmissä voidaan ottaa huomioon myös taseen vastaavaa-puoli ja riski-indikaattorit, kuten omien varojen riittävyys, omaisuuserien laatu sekä maksuvalmius. Toimivaltainen viranomainen hyväksyy kunkin menetelmän yhteistyössä nimetyn viranomaisen kanssa. Hyväksytyt menetelmät ilmoitetaan EPV:lle. 3. Tämän direktiivin johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi EPV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset täsmentääkseen talletusten vakuusjärjestelmään suoritettavien kannatusmaksujen laskemisessa käytettäviä menetelmiä tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti. EPV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään … päivänä …kuuta … [12 kuukautta tämän muutosdirektiivin voimaantulopäivästä]. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä direktiiviä hyväksymällä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti. "14) Muutetaan 14 artikla seuraavasti: a) korvataan 1 kohta seuraavasti:" ”1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että talletusten vakuusjärjestelmien piiriin kuuluvat niiden jäseninä olevien luottolaitosten muihin jäsenvaltioihin perustamien sivukonttoreiden tallettajat ja niissä jäsenvaltioissa sijaitsevat tallettajat, joissa niiden jäseninä olevat luottolaitokset käyttävät direktiivin 2013/36/EU V osaston 3 luvussa tarkoitettua palvelujen tarjoamisen vapautta.”; "b) lisätään 2 kohtaan alakohta seuraavasti:"
c) lisätään 2 a ja 2 b kohta seuraavasti:" ”2 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vastaanottavan jäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmä voi edellyttäen, että asiasta on sovittu kotijäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmän kanssa, toimia sellaisten luottolaitosten tallettajien yhteyspisteenä, jotka käyttävät direktiivin 2013/36/EU V osaston 3 luvussa tarkoitettua palvelujen tarjoamisen vapautta, ja sille korvataan aiheutuneet kustannukset. 2 b. Jäsenvaltioiden on 2 ja 2 a kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa varmistettava, että asianomaisella kotijäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmällä ja vastaanottavan jäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmällä on voimassa oleva sopimus korvausten suorittamista koskevista ehdoista, aiheutuneiden kustannusten korvaaminen, tallettajien yhteyspiste, aikataulu ja maksutapa mukaan luettuina. Kotijäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmän on toimitettava vastaanottavan jäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmälle tiedot tallettajien lukumäärästä, suojattujen talletusten määrästä ja niihin mahdollisesti tehtävistä merkityksellisistä muutoksista.”; "d) korvataan 3 kohta seuraavasti:" ”3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos luottolaitoksen jäsenyys talletusten vakuusjärjestelmässä päättyy ja luottolaitos liittyy toisen jäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmään tai jos jotkin luottolaitoksen toiminnoista siirretään toisen jäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmään, alkuperäinen talletusten vakuusjärjestelmä siirtää vastaanottavaan talletusten vakuusjärjestelmään määrän, joka vastaa vastaanottavalle talletusten vakuusjärjestelmälle siirron seurauksena aiheutuvia mahdollisia lisävelkoja, ottaen huomioon siirron vaikutus sekä vastaanottavan talletusten vakuusjärjestelmän että alkuperäisen talletusten vakuusjärjestelmän rahoitustilanteeseen niiden kattamien riskien osalta. ▌ EPV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään siirrettävän määrän laskentamenetelmä sen varmistamiseksi, että siirrolla on neutraali vaikutus kummankin talletusten vakuusjärjestelmän rahoitustilanteeseen niiden kattamien riskien osalta. EPV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [12 kuukautta tämän muutosdirektiivin voimaantulosta]. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä direktiiviä hyväksymällä tämän kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”; "e) lisätään 3 a kohta seuraavasti:" ”3 a. Edellä olevan 3 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että alkuperäinen talletusten vakuusjärjestelmä siirtää kyseisessä kohdassa tarkoitetun määrän yhden kuukauden kuluessa talletusten vakuusjärjestelmän jäsenyydessä tapahtuneesta muutoksesta.”; "f) lisätään 9 kohta seuraavasti:" ”9. EPV antaa viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [12 kuukautta tämän muutosdirektiivin voimaantulopäivästä] ohjeita ▌2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen, kotijäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmän ja vastaanottavan jäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmän rooleista, mukaan lukien luettelo olosuhteista, joissa, ja ehdoista, joiden täyttyessä kotijäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmä ▌ suorittaa korvauksen toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevien sivukonttoreiden tallettajille 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.” "15) Korvataan 15 artikla seuraavasti:" ”15 artikla Kolmansiin maihin sijoittautuneiden luottolaitosten sivukonttorit Jäsenvaltioiden on vaadittava, että sellaisten luottolaitosten sivukonttorit, joiden kotipaikka on unionin ulkopuolella, osallistuvat alueellaan olevaan talletusten vakuusjärjestelmään, ennen kuin ne sallivat tällaisten sivukonttoreiden ottaa vastaan suojakelpoisia talletuksia kyseisissä jäsenvaltioissa. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tällaiset sivukonttorit maksavat kannatusmaksuja talletusten vakuusjärjestelmään 13 artiklan mukaisesti.”; "16) Lisätään 15 a artikla seuraavasti:" ”15 a artikla Jäseninä olevat luottolaitokset, joilla on sivukonttoreita kolmansissa maissa Jäsenvaltioiden on varmistettava, että talletusten vakuusjärjestelmillä ei suojata järjestelmien jäseninä olevien luottolaitosten kolmansiin maihin perustamien sivukonttoreiden tallettajia, paitsi jos kyseiset talletusten vakuusjärjestelmät keräävät nimetyn viranomaisen suostumuksella vastaavat kannatusmaksut asianomaisilta luottolaitoksilta. EPV antaa ohjeet, joissa täsmennetään olosuhteet, joissa nimettyjen viranomaisten olisi hyväksyttävä tallettajien suoja sellaisissa sivukonttoreissa, jotka talletusten vakuusjärjestelmän jäseninä olevat luottolaitokset ovat perustaneet kolmansiin maihin.”; "17) Muutetaan 16 artikla seuraavasti: a) korvataan 1 kohta seuraavasti:" ”1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että luottolaitokset antavat nykyisille ja mahdollisille tallettajille tietoja, joita nämä tarvitsevat yksilöidäkseen ne talletusten vakuusjärjestelmät, johon luottolaitos ja sen sivukonttorit kuuluvat unionissa. Luottolaitosten on toimitettava kyseiset tiedot Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) XX/XXXX [eurooppalaisesta keskitetystä yhteyspisteestä annettu asetus]*** 2 artiklan 3 alakohdassa määritellyssä tiedon poiminnan mahdollistavassa muodossa laaditulla tiedotteella. _______________________________________________ *** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) XX/XXX, annettu [...] päivänä [...]kuuta [...], rahoituspalvelujen, pääomamarkkinoiden ja kestävyyden kannalta merkityksellisiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin keskitetyn pääsyn tarjoavan eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisesta.”; "b) lisätään 1 a kohta seuraavasti:"
c) korvataan 2 kohta seuraavasti:" ”2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että luottolaitokset toimittavat 1 kohdassa tarkoitetun tiedotteen ennen talletusten vastaanottoa koskevan sopimuksen tekoa ja sen jälkeen aina, kun toimitetuissa tiedoissa ilmenee mitä tahansa muutoksia. Tallettajien on ilmoitettava saaneensa tiedotteen, paitsi jos tiedot on asetettu julkisesti saataville.”; "d) korvataan 3 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:" ”Jäsenvaltioiden on varmistettava, että luottolaitokset vahvistavat tallettajien tiliotteissa, että talletukset ovat suojakelpoisia, viittaus 1 kohdassa tarkoitettuun tiedotteeseen mukaan luettuna.”; "e) korvataan 4 kohta seuraavasti:" ”4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että luottolaitokset asettavat edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot saataville kielellä, jonka tallettaja ja luottolaitos ovat sopineet tiliä avattaessa, tai sen jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä, jossa sivukonttori sijaitsee.”; "f) korvataan 6 ja 7 kohta seuraavasti:" ”6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos kyse on luottolaitosten sulautumisesta, luottolaitoksen tytäryhtiöiden muuttamisesta sivukonttoreiksi tai samankaltaisesta toimenpiteestä, luottolaitokset ilmoittavat asiasta tallettajilleen vähintään yhtä kuukautta ennen kuin toimenpide tulee voimaan, jollei toimivaltainen viranomainen anna lupaa lyhyemmälle määräajalle liikesalaisuuden tai rahoitusvakauden perusteella. Ilmoituksessa on selitettävä toimenpiteen vaikutus talletussuojaan. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden seurauksena tallettajien, joilla on talletuksia kyseisissä luottolaitoksissa, talletussuoja heikkenee, kyseiset luottolaitokset ilmoittavat tallettajille, että he voivat lopettaa suojakelpoiset talletuksensa, mukaan lukien kaikki kertyneet korot ja edut, tai siirtää ne toiseen luottolaitokseen, enintään menetettyä talletusten suojaa vastaavan määrän osalta kolmen kuukauden kuluessa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta, ilman seuraamuksia. 7. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että luottolaitokset, joiden jäsenyys talletusten vakuusjärjestelmässä päättyy, ilmoittavat asiasta tallettajilleen vähintään yhtä kuukautta ennen jäsenyyden päättymistä. Ilmoittamisen yhteydessä on selvitettävä, miten jäsenyyden päättyminen vaikuttaa talletussuojaan. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sellaisen luottolaitoksen tallettajat, joka on lakannut olemasta talletusten vakuusjärjestelmän jäsen, voivat siirtää talletuksensa samaan talletussuojajärjestelmään kuuluvaan toiseen laitokseen ilman siirtokustannuksia.”; "g) lisätään 7 a kohta seuraavasti:" ”7 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianomaiset nimetyt viranomaiset, talletusten vakuusjärjestelmät ja luottolaitokset ilmoittavat tallettajille, myös julkaisemalla tiedon verkkosivustollaan, että asianomainen hallintoviranomainen on tehnyt 2 artiklan 1 kohdan 8 alakohdan a alakohdassa tarkoitetun määrityksen tai että oikeusviranomainen on antanut 2 artiklan 1 kohdan 8 alakohdan b alakohdassa tarkoitetun päätöksen.”; "h) korvataan 8 kohta seuraavasti:" ”8. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos tallettaja käyttää verkkopankkia, luottolaitokset toimittavat tässä direktiivissä edellytetyt tiedot tallettajilleen sähköisesti, paitsi jos tallettaja pyytää saada nämä tiedot paperilla.”; "i) lisätään 9 kohta seuraavasti:"
EPV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 12 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä]. Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 15 artiklan mukaisesti.”; "18) Lisätään 16 a artikla seuraavasti:" ”16 a artikla Luottolaitosten ja talletusten vakuusjärjestelmän välinen tietojenvaihto ja viranomaisten raportointi 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että talletusten vakuusjärjestelmät saavat jäseninään olevilta luottolaitoksilta vähintään kerran vuodessa ▌ja milloin tahansa ▌sitä pyytäessään kaikki tiedot, jotka tarvitaan tallettajille maksettavien korvausten valmisteluun, 5 artiklan 4 kohdassa säädetyn tunnistamisvaatimuksen mukaisesti, 8 artiklan 5 kohtaa sekä 8 b ja 8 c artiklaa varten tarvittavat tiedot mukaan luettuina. 2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että luottolaitokset toimittavat vähintään kerran vuodessa ja milloin tahansa pyynnöstä sille talletusten vakuusjärjestelmälle, jonka jäseniä ne ovat, tiedot seuraavista:
Edellä a ja b alakohdassa tarkoitetuissa tiedoissa on ilmoitettava jäsenvaltiot, joissa kyseiset sivukonttorit tai tallettajat sijaitsevat. 3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että talletusten vakuusjärjestelmät ilmoittavat kunkin vuoden maaliskuun 31 päivään mennessä EPV:lle kulloisessakin jäsenvaltiossa olevien suojattujen talletusten määrän edellisen vuoden joulukuun 31 päivänä. Talletusten vakuusjärjestelmien on samaan päivään mennessä myös ilmoitettava EPV:lle niiden käytettävissä olevien rahoitusvarojen määrä, mukaan lukien lainattujen varojen osuus, maksusitoumukset ja tavoitetason saavuttamista koskeva aikataulu 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun talletusten vakuusjärjestelmän varojen maksujen suorittamisen jälkeen. 4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että nimetyt viranomaiset ilmoittavat EPV:lle ja yhteiselle kriisinratkaisuneuvostolle ilman aiheetonta viivytystä kaikista seuraavista:
5. EPV julkistaa 2 ja 3 kohdan mukaisesti saadut tiedot ja 4 kohdassa tarkoitetun yhteenvedon ilman aiheetonta viivytystä. 6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että talletusten vakuusjärjestelmään kuuluvien luottolaitosten kriisinratkaisuviranomaiset toimittavat vuosittain asianomaiselle talletusten vakuusjärjestelmälle direktiivin 2014/59/EU 10 artiklan 7 kohdan a alakohdassa tarkoitetun tiivistelmän kriisinratkaisusuunnitelmien keskeisistä osista ▌. 7. EPV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset, joissa täsmennetään menettelyt, joita on noudatettava toimitettaessa 1–4 kohdassa tarkoitettuja tietoja, ja kyseisten tietojen toimittamista koskevat mallit sekä tarkennetaan kyseisten tietojen sisältöä ottaen huomioon tallettajien tyypit. EPV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 12 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä]. Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 15 artiklan mukaisesti.”; "19) Poistetaan liite I. 2 artikla Siirtymäsäännökset 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sellaisten luottolaitosten sivukonttorit, joiden kotipaikka on unionin ulkopuolella ja jotka ottavat vastaan suojakelpoisia talletuksia jäsenvaltiossa [...] päivänä [...]kuuta [...] [julkaisutoimisto: lisätään voimaantulopäivä] ja jotka eivät ole talletusten vakuusjärjestelmän jäseniä kyseisenä päivänä, liittyvät alueellaan voimassa olevaan talletusten vakuusjärjestelmään viimeistään [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on kolme kuukautta voimaantulosta]. Näihin sivukonttoreihin ei sovelleta 1 artiklan 15 alakohtaa [...] päivään [...]kuuta [...] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on kolme kuukautta voimaantulosta] saakka. 2. Poiketen siitä, mitä direktiivin 2014/49/EU 11 artiklan 3 kohdassa, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä, ja 11 a, 11 b, 11 c ja 11 e artiklassa säädetään ennaltaehkäisevien toimenpiteiden osalta, jäsenvaltiot voivat [...] päivään [...]kuuta [...] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 36 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä] saakka sallia, että 1 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut laitosten suojajärjestelmät noudattavat kansallisia säännöksiä, joilla pannaan täytäntöön direktiivin 2014/49/EU 11 artiklan 3 kohta sellaisena kuin sitä sovellettiin [julkaisutoimisto: lisätään tämän direktiivin voimaatulopäivä]. 3 artikla Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä 1. Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 24 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä]. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle. Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä [...] päivästä [...]kuuta [...] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 24 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä]. Niiden on kuitenkin sovellettava 11 artiklan 3 kohdan, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä, ja 11 a, 11 b, 11 c ja 11 e artiklan noudattamisen edellyttämiä säännöksiä ennaltaehkäisevien toimenpiteiden osalta [...] päivästä [...]kuuta [...] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 36 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä]. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään. 2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle. 4 artikla Voimaantulo Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. 5 artikla Osoitus Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille. Tehty … Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta Puhemies Puheenjohtaja
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Yritysten kestävää toimintaa koskeva huolellisuusvelvoite |
| ||||||||||||
| |||||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2022)0071), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 50 artiklan 1 kohdan, 50 artiklan 2 kohdan g alakohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0050/2022), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 14. heinäkuuta 2022 antaman lausunnon(1), – ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 15. maaliskuuta 2024 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, – ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnan, talous- ja raha-asioiden valiokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, kehitysvaliokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnot, – ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A9‑0184/2023), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(2); 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2024/… antamiseksi yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta ja direktiivin (EU) 2019/1937 ja asetuksen (EU) 2023/2859 muuttamisesta
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2024/1760.)
| |||||||||||||
| Työolojen parantaminen alustatyössä |
| ||||||||||||||
| |||||||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM (2021)0762), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 153 artiklan 2 kohdan b alakohdan sekä 153 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 16 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0454/2021), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Ruotsin valtiopäivien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N: o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen, – ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 23. maaliskuuta 2022 antaman lausunnon(1), – ottaa huomioon alueiden komitean 29. kesäkuuta 2022 antaman lausunnon(2), – ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 11. maaliskuuta 2024 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, – ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon, – ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A9‑0301/2022), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2024/… antamiseksi työehtojen ja työolojen parantamisesta alustatyössä
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2024/2831.)
| |||||||||||||||
| Eurooppalainen terveystietoalue |
| ||||||||||||||||
| |||||||||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2022)0197), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 16 ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9‑0167/2022), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon 22. syyskuuta 2022 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1), – ottaa huomioon 9. helmikuuta 2023 annetun alueiden komitean lausunnon(2), – ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 22. maaliskuuta 2024 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, – ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan työjärjestyksen 58 artiklan mukaisen yhteiskäsittelyn, – ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnot, – ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0395/2023), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(3); 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2025/… antamiseksi eurooppalaisesta terveystietoalueesta sekä direktiivin 2011/24/EU ja asetuksen (EU) 2024/2847 muuttamisesta
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2025/327.)
| |||||||||||||||||
| Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: hakemus EGF/2023/004 DK/Danish Crown – Tanska |
| |||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2024)0035 – C9‑0040/2024), – ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) työttömiksi jääneille työntekijöille ja asetuksen (EU) N:o 1309/2013 kumoamisesta 28. huhtikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/691(1), jäljempänä ’EGR-asetus’, – ottaa huomioon vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17. joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093(2), sellaisena kuin se on muutettuna vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 muuttamisesta 29. helmikuuta 2024 annetulla neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2024/765(3), ja erityisesti sen 8 artiklan, – ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16. joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen(4) ja erityisesti sen 12 kohdan, – ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kirjeen, – ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0171/2024), A. ottaa huomioon, että unioni on ottanut käyttöön lainsäädäntö- ja budjettivälineitä voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seurauksista, ja auttaakseen heitä integroitumaan uudelleen työmarkkinoille; toteaa, että tuki annetaan rahoitustukena työntekijöille ja yrityksille, joiden palveluksessa he ovat työskennelleet; B. ottaa huomioon, että Tanska jätti hakemuksen EGF/2023/004 DK/Danish Crown rahoitustuen saamiseksi Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) sen jälkeen, kun NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 10 (Elintarvikkeiden valmistus) luokitellulla toimialalla Nordjyllandin alueella toimiva yritys oli vähentänyt yhteensä 751 työntekijää(5), joista viiteajanjakson 19. toukokuuta 2023 – 19. syyskuuta 2023 aikana 692 työntekijää ja 59 työntekijää ennen viiteajanjaksoa tai sen jälkeen; C. ottaa huomioon, että hakemus koskee hakemuksen viiteajanjakson aikana työttömäksi jäänyttä 692:ta työntekijää, joista 651 jäi työttömäksi yrityksessä Danish Crown (Danish Crown A/S) ja 41 kahdessa Danish Crownin toimittaja- ja jatkojalostajayrityksessä(6); D. ottaa huomioon, että hakemus koskee 59:ää työttömäksi jäänyttä työntekijää, joiden työskentely loppui ennen neljän kuukauden viiteajanjaksoa tai sen jälkeen, millä on selkeä syy-yhteys tapahtumaan, joka aiheutti työttömiksi jääneiden työntekijöiden työskentelyn loppumisen viiteajanjakson aikana, kuten asetuksen (EU) 2021/691 6 artiklan toisessa kohdassa edellytetään; E. ottaa huomioon, että hakemus perustuu EGR-asetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaiseen toimintakriteeriin, jossa edellytetään, että vähintään 200 työntekijää vähennetään jäsenvaltiossa sijaitsevasta yrityksestä neljän kuukauden viiteajanjakson aikana, mukaan luettuina työntekijät, jotka vähennetään yrityksen toimittajien tai jatkojalostajien palveluksesta, ja/tai itsenäiset ammatinharjoittajat, joiden työskentely on loppunut; F. ottaa huomioon, että Tanskan teurastamoala on rakenteellisessa kriisissä; ottaa huomioon, että Tanskassa teurastettujen sikojen määrä on vuodesta 2005 lähtien vähentynyt 4,4 miljoonalla (20 prosenttia); ottaa huomioon, että lasku johtuu suurelta osin siitä, että on siirrytty teurassikojen kasvatuksesta vientiin tarkoitettujen porsaiden kasvatukseen; ottaa huomioon, että sianlihan alhaisten hintojen vuoksi porsaiden vienti on tanskalaisille viljelijöille kannattavampaa kuin sikojen lihottaminen teuraaksi; G. ottaa huomioon, että Danish Crown on tanskalaisten elintarvikealan yritysten ryhmä, joka harjoittaa pääasiassa sian- ja naudanlihan paloittelua, jalostusta ja myyntiä; ottaa huomioon, että näihin työntekijävähennyksiin johtanut tapahtuma on Danish Crownin teurastamon sulkeminen Sæbyssä Frederikshavnin kunnassa sen jälkeen, kun teurastukseen käytettävissä olevien sikojen määrä väheni; H. ottaa huomioon, että kansallisessa ja unionin lainsäädännössä joukkovähentämisistä säädettyjä vaatimuksia on noudatettu; I. toteaa, että EGR:n rahoitustuki olisi keskitettävä ensisijaisesti aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ja yksilöllisiin palveluihin, joilla pyritään integroimaan edunsaajat nopeasti takaisin ihmisarvoisiin ja kestäviin työpaikkoihin joko entisellä toimialalla tai sen ulkopuolella samalla, kun heitä valmistellaan vihreämpään ja digitaalisempaan eurooppalaiseen talouteen; J. ottaa huomioon, että monivuotisen rahoituskehyksen tarkistuksessa EGR:n vuotuista enimmäismäärää vähennetään 186 miljoonasta eurosta 30 miljoonaan euroon (vuoden 2018 hintoina), kuten neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 8 artiklassa, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU, Euratom) 2024/765, säädetään; toteaa, että komission olisi seurattava EGR:n toteuttamista ja että kaikkien toimielinten olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kaikki perustellut EGR-tukipyynnöt voidaan täyttää osoituksena unionin yhteisvastuusta; 1. on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että EGR-asetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät ja että Tanska on oikeutettu saamaan kyseisen asetuksen mukaista rahoitustukea 1 882 212 euroa eli 60 prosenttia 3 137 212 euron kokonaiskustannuksista, joista yksilöllisten palvelujen osuus on 2 878 001 euroa ja valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus-, mainonta-, valvonta- ja raportointitoimien osuus 259 020 euroa; 2. toteaa, että Tanskan viranomaiset jättivät hakemuksen 6. joulukuuta 2023 ja että Tanskan toimitettua hakemusta koskevia lisätietoja komissio sai sitä koskevan arvionsa valmiiksi 29. helmikuuta 2024 ja ilmoitti asiasta parlamentille samana päivänä; 3. toteaa, että hakemus koskee 751:tä työttömäksi jäänyttä työntekijää, joihin vaikutti Danish Crownin teurastamon sulkeminen Sæbyssä; toteaa lisäksi, että kohteena olevia edunsaajia ovat yhteensä 390 työttömäksi jäänyttä työntekijää, joiden odotetaan osallistuvan toimenpiteisiin; 4. ottaa huomioon, että useimmilla työttömäksi jääneillä työntekijöillä on alhainen muodollinen pätevyys (46 prosenttia) tai varsin vanhentuneet tutkinnot ja taidot (40 prosenttia); toteaa, että 305 (41 prosenttia) työttömäksi jääneistä työntekijöistä on maahanmuuttajataustaisia eikä puhu sujuvasti tanskaa; toteaa, että EGR-paketissa ehdotetaan myös toimenpiteitä yleistaitojen, kuten tanskan kielen taidon, parantamiseksi; 5. panee tyytyväisenä merkille, että Tanska laati yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin yhteistyössä kohteena olevien edunsaajien, heidän edustajiensa ja työmarkkinaosapuolten edustajien kanssa; 6. palauttaa mieliin, että työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille tarjottavat yksilölliset palvelut koostuvat seuraavista toimista: motivointi, motivaation säilyttäminen, yleistaitoja koskeva koulutus, täydennys- ja uudelleenkoulutus sekä koulutus-/työnhakuavustus; 7. pitää erittäin myönteisenä, että koulutustarjonnan laadinnassa otettiin huomioon useita tutkimuksia, kuten Jobbarometer 2023 (analyysi paikallisista työvoimatarpeista Frederikshavnin, Hjørringin, Jammerbugtin ja Brønderslevin kunnissa), kaksi kertaa vuodessa julkaistava Labour Market Balance, joka tarjoaa yleiskuvan mahdollisista avoimista työpaikoista, ja FremKom4-analyysi osaamisesta, ja että tavoitteena on lisätä yleistä osaamista (myös kieli- ja laskutaitoa), digitaalisia taitoja ja taitojen kohentamista sellaisia työpaikkoja varten, joissa esiintyy osaamisvajetta; 8. korostaa erityisesti EGR-asetuksen 7 artiklan 2 kohdan merkitystä, sillä siinä edellytetään, että koordinoidussa paketissa ennakoidaan tulevia työmarkkinanäkymiä ja tarvittavia taitoja, jotka sopivat yhteen resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen siirtymisen kanssa ja joissa keskitytään erityisesti digiteollisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakamiseen; 9. panee merkille, että Tanska aloitti yksilöllisten palvelujen tarjoamisen kohteena oleville edunsaajille 16. lokakuuta 2023 ja että toimenpiteisiin liittyviin menoihin voidaan näin ollen myöntää EGR:n rahoitustukea kaudella, joka alkaa 16. lokakuuta 2023 ja päättyy 24 kuukauden kuluttua rahoituspäätöksen voimaantulopäivästä; 10. toteaa, että Tanskalle on aiheutunut hallinnollisia menoja EGR:n täytäntöönpanosta 1. kesäkuuta 2023 lähtien ja että valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta- sekä valvonta- ja raportointitoimiin liittyviin menoihin voidaan näin ollen myöntää EGR:n rahoitustukea kaudella, joka alkaa 1. kesäkuuta 2023 ja päättyy 31 kuukauden kuluttua rahoituspäätöksen voimaantulopäivästä; 11. korostaa Tanskan viranomaisten vahvistaneen, ettei tukikelpoisille toimille saada avustusta muista unionin rahastoista tai rahoitusvälineistä ja että suunniteltuihin toimiin osallistumisessa ja niiden täytäntöönpanossa noudatetaan yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita; 12. muistuttaa, että EGR-tuki ei saa korvata toimenpiteitä, jotka ovat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla yritysten vastuulla, eikä työttömiksi jääneiden työntekijöiden mahdollisia avustuksia tai oikeuksia, jotta varmistetaan rahoitustuen täydentävyys kaikilta osin; 13. hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen; 14. kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä; 15. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle. LIITE EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS työttömiksi jääneitä työntekijöitä tukevan Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Tanskan hakemuksen johdosta – EGF/2023/004 DK/Danish Crown (Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2024/1299.)
| ||||||||||||||||||||
| Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: hakemus EGF/2023/003 DE/Vallourec – Saksa |
| |||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2024)0030 – C9‑0041/2024), – ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) työttömiksi jääneille työntekijöille ja asetuksen (EU) N:o 1309/2013 kumoamisesta 28. huhtikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/691(1), jäljempänä ’EGR-asetus’, – ottaa huomioon vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17. joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093(2), sellaisena kun se on muutettuna vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 muuttamisesta 29. helmikuuta 2024 annetulla neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2024/765(3), ja erityisesti sen 8 artiklan, – ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16. joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen(4) ja erityisesti sen 9 kohdan, – ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kirjeen, – ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0166/2024), A. ottaa huomioon, että unioni on ottanut käyttöön lainsäädäntö- ja budjettivälineitä voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seurauksista, ja auttaakseen heitä integroitumaan uudelleen työmarkkinoille; toteaa, että tuki annetaan rahoitustukena työntekijöille ja yrityksille, joiden palveluksessa he ovat työskennelleet; B. ottaa huomioon, että Saksa jätti hakemuksen EGF/2023/003 DE/Vallourec EGR:n rahoitustuen saamiseksi sen jälkeen, kun NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 24 (Metallien jalostus) luokitetulla toimialalla toimiva yritys oli vähentänyt viiteajanjakson 26. huhtikuuta – 26. elokuuta 2023 aikana 1 518 työntekijää(5) Düsseldorfissa ja Mülheim an der Ruhrissa, jotka ovat naapurikaupunkeja; C. ottaa huomioon, että hakemus koskee 1 518:aa Vallourec Deutschland GmbH (VAD) ‑yrityksen työttömäksi jäänyttä työntekijää; D. ottaa huomioon, että hakemus perustuu EGR-asetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaiseen toimintakriteeriin, jossa edellytetään, että vähintään 200 työntekijää vähennetään jäsenvaltiossa sijaitsevasta yrityksestä neljän kuukauden viiteajanjakson aikana, mukaan luettuina työntekijät, jotka vähennetään yrityksen toimittajien tai jatkojalostajien palveluksesta, ja/tai itsenäiset ammatinharjoittajat, joiden työskentely on loppunut; E. ottaa huomioon, että covid-19-pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ovat heikentäneet taloudellista kilpailukykyä ja vaikuttaneet kielteisesti Saksan talouskasvuun; F. ottaa huomioon, että VAD, joka on ranskalaisen Vallourec S.A. -yrityksen saksalainen tytäryhtiö, valmisti saumattomia kuumavalssattuja teräsputkia kahdessa terästehtaassaan Saksassa; ottaa huomioon, että vuosien taloudellisten tappioiden jälkeen vuonna 2018 käynnistettiin rakenneuudistus- ja supistamistoimenpiteitä sekä erityinen elpymissuunnitelma, johon sisältyy työntekijöiden tekemiä myönnytyksiä työehtoihin; ottaa huomioon, että vaikka tässä jossain määrin onnistuttiinkin, covid-19-pandemian jälkeinen taloudellinen tilanne aiheutti lisävaikeuksia Saksan putkitehtaille, ja rakenneuudistusten vuoksi oli menetetty jo yli 1 400 työpaikkaa vuodesta 2015 lähtien; ottaa huomioon, että Vallourec S.A. päätti vuonna 2021 myydä saksalaiset putkitehtaansa ja siirtää tuotantoa Brasiliaan; ottaa huomioon, että myynti epäonnistui, mikä johti laitosten lopulliseen sulkemiseen ja jäljellä olevan työvoiman jäämiseen työttömäksi viimeistään 1. tammikuuta 2025; G. ottaa huomioon, että VAD suostui perustamaan kutakin irtisanomiserää varten siirtymäkauden yrityksen ja että se on myös tarjonnut varhaiseläkejärjestelyä vuonna 1966 tai sitä aikaisemmin syntyneille ja vapaaehtoista eläkejärjestelyä niille, jotka eivät välttämättä enää tarvitse apua uuden työpaikan hankkimiseen; H. toteaa, että EGR:n rahoitustuki olisi keskitettävä ensisijaisesti aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ja yksilöllisiin palveluihin, joilla pyritään integroimaan edunsaajat nopeasti takaisin ihmisarvoisiin ja kestäviin työpaikkoihin joko entisellä toimialalla tai sen ulkopuolella samalla, kun heitä valmistellaan ilmastoneutraaliin ja digitaalisempaan eurooppalaiseen talouteen; I. ottaa huomioon, että monivuotisen rahoituskehyksen tarkistuksessa EGR:n vuotuista enimmäismäärää vähennetään 186 miljoonasta eurosta 30 miljoonaan euroon (vuoden 2018 hintoina), kuten neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 8 artiklassa, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU, Euratom) 2024/765, säädetään; toteaa, että komission olisi seurattava EGR:n toteuttamista ja että kaikkien toimielinten olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kaikki perustellut EGR-tukipyynnöt voidaan täyttää osoituksena EU:n yhteisvastuusta; 1. on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että EGR-asetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät ja että Saksa on oikeutettu saamaan kyseisen asetuksen mukaista rahoitustukea 2 984 627 euroa eli 60 prosenttia 4 974 379 euron kokonaiskustannuksista, joista yksilöllisten palvelujen osuus on 4 783 057 euroa ja valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus-, mainonta-, valvonta- ja raportointitoimien osuus 191 322 euroa; 2. toteaa, että Saksan viranomaiset jättivät hakemuksen 15. marraskuuta 2023 ja että Saksan toimitettua hakemusta koskevia lisätietoja komissio sai sitä koskevan arvionsa valmiiksi 29. helmikuuta 2024 ja ilmoitti asiasta parlamentille samana päivänä; 3. toteaa, että hakemus koskee 1 518:aa Vallourec Deutschland GmbH (VAD) -yrityksen työttömäksi jäänyttä työntekijää; toteaa lisäksi, että kohteena olevien edunsaajien kokonaismäärä on 835 työntekijää; 4. korostaa, että työntekijävähennyksillä odotetaan olevan huomattavia kielteisiä vaikutuksia alueen talouteen, johon on kohdistunut viime vuosikymmeninä suuria rakenteellisia muutoksia, joiden myötä valmistusteollisuuden ja etenkin metalliteollisuuden työpaikat ovat vähentyneet huomattavasti; huomauttaa, että irtisanomiset nostavat työttömyysastetta Mülheimissa 11,6 prosenttia ja Düsseldorfissa 5,6 prosenttia; 5. huomauttaa, että työttömiksi jääneiden työntekijöiden taitoprofiilit eivät vastaa työmarkkinoiden tarvetta; korostaa lisäksi, että useimmilla kyseisistä työntekijöistä on takanaan jo pitkä työura, he ovat työskennelleet VAD:ssa pitkään ja heidän muodollinen pätevyytensä on tasoa, joka ei tee heistä kilpailukykyisiä nykyisillä työmarkkinoilla, onhan 20,1 prosenttia heistä yli 54-vuotiaita; painottaa, että työntekijöiden varustaminen täydennys- ja uudelleenkoulutuksen kautta sellaisilla taidoilla, joita työmarkkinoilla tarjolla olevissa korkeaa ammattitaitoa vaativissa tehtävissä tarvitaan, ei siksi ole mikään helppo tehtävä – etenkään kun niin moni menetti työnsä samaan aikaan; painottaa myös, että irtisanottujen työntekijöiden täydennys- ja uudelleenkoulutuksessa on otettava huomioon teollisuuden ilmastoneutraaliin tulevaisuuteen siirtymiseen liittyvät keskipitkän ja pitkän aikavälin osaamistarpeet; 6. katsoo, että on unionin yhteiskunnallinen vastuu tarjota näille irtisanotuille työntekijöille unionin teollisuuden ekologisen ja oikeudenmukaisen siirtymän edellyttämät pätevyydet Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti, sillä he ovat työskennelleet hiili-intensiivisellä alalla; korostaa tutkimuksen ja innovoinnin merkitystä Euroopan valmistelemisessa tulevaisuuden teollisuustuotantoa varten, jotta unionin hiilestä irtautuminen ei johtaisi teollisuustoiminnan hiipumiseen; panee näin ollen tyytyväisenä merkille vähennetyille työntekijöille EGR:stä tarjottavat yksilölliset palvelut, joita ovat muun muassa täydennyskoulutus, työpajat, ammatillinen ohjaus, ammatinvalinnanohjaus sekä koulutusavustukset, joilla pyritään tekemään alueesta ja työmarkkinoista yleensä kestävämmät ja joustavammat tulevaisuudessa; 7. panee tyytyväisenä merkille, että Saksa laati yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin yhteistyössä kohteena olevien edunsaajien, heidän edustajiensa ja työmarkkinaosapuolten edustajien kanssa; pitää erityisen myönteisenä, että heti laitosten sulkemispäätöksen jälkeen yrityksen johto ja työntekijöiden edustajat aloittivat neuvottelut sosiaalisesta toimintasuunnitelmasta ja erityisesti siirtymäkauden yrityksen perustamisesta; toteaa, että VAD on tehnyt merkittäviä ponnisteluja tuotantolaitosten sulkemisen sosiaalisten vaikutusten minimoimiseksi; 8. palauttaa mieliin, että työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille tarjottavat yksilölliset palvelut koostuvat seuraavista toimista: räätälöity koulutus ja uudelleenkoulutus, ammatinvalinnanohjaus, yksilölliset työnhakuneuvontapalvelut ja kohdennetut ryhmätoimet, yrityksen perustamisen tukeminen ja edistäminen sekä kannustimet ja avustukset; 9. suhtautuu erittäin myönteisesti ehdotettuun digitaalisia perustaitoja (Digitale Grundqualifizierung) koskevaan toimenpiteeseen, joka auttaa digiteollisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakamisessa EGR-asetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti; toteaa, että tämä toimenpide on tarkoitettu erityisesti niille, joiden digitaaliset taidot ovat erittäin heikot tai täysin olemattomat; pitää myönteisenä, että osallistujat saavat kannettavan tietokoneen kurssin seuraamista ja kotona tehtäviä harjoituksia varten ja että huomiota kiinnitetään erityisesti soveltaviin taitoihin, joiden avulla osallistujat voivat hyödyntää nettityökaluja työnhaussa; 10. panee merkille, että Saksa aloitti yksilöllisten palvelujen tarjoamisen kohteena oleville edunsaajille 1. joulukuuta 2023 ja että toimenpiteisiin liittyviin menoihin voidaan näin ollen myöntää EGR:n rahoitustukea kaudella, joka alkaa 1. joulukuuta 2023 ja päättyy 24 kuukauden kuluttua rahoituspäätöksen voimaantulopäivästä; 11. toteaa, että Saksalle on aiheutunut hallinnollisia menoja EGR:n täytäntöönpanosta 1. tammikuuta 2023 lähtien ja että valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta- sekä valvonta- ja raportointitoimiin liittyviin menoihin voidaan näin ollen myöntää EGR:n rahoitustukea kaudella, joka alkaa 1. tammikuuta 2023 ja päättyy 31 kuukauden kuluttua rahoituspäätöksen voimaantulopäivästä; 12. korostaa Saksan viranomaisten vahvistaneen, ettei tukikelpoisille toimille saada avustusta muista unionin rahastoista tai rahoitusvälineistä ja että suunniteltuihin toimiin osallistumisessa ja niiden täytäntöönpanossa noudatetaan yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita; 13. muistuttaa, että EGR-tuki ei saa korvata toimenpiteitä, jotka ovat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla yritysten vastuulla, eikä työttömiksi jääneiden työntekijöiden mahdollisia avustuksia tai oikeuksia, jotta varmistetaan rahoitustuen täydentävyys kaikilta osin; 14. hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen; 15. kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä; 16. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle. LIITE EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS työttömiksi jääneitä työntekijöitä tukevan Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Saksan hakemuksen johdosta – EGF/2023/003 DE/Vallourec (Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2024/1298.)
| ||||||||||||||||||
| Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: hakemus EGF/2024/000 TA 2024 – komission aloitteesta annettava tekninen apu |
| |||||||||||||||
| ||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2024)0084 – C9‑0042/2024), – ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) työttömiksi jääneille työntekijöille ja asetuksen (EU) N:o 1309/2013 kumoamisesta 28. huhtikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/691(1), jäljempänä ’EGR-asetus’, – ottaa huomioon vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17. joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093(2), sellaisena kun se on muutettuna asetuksella (EU, Euratom) 2024/765(3), ja erityisesti sen 8 artiklan, – ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16. joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen(4) ja erityisesti sen 9 kohdan, – ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0173/2024), A. ottaa huomioon, että unioni on ottanut käyttöön lainsäädäntö- ja budjettivälineitä voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät globalisaation ja teknologisten ja ympäristöön liittyvien muutosten seurauksista, kuten maailmankaupan muutoksista, kauppariidoista, unionin kauppasuhteissa tai sisämarkkinoiden kokoonpanossa tapahtuneista merkittävistä muutoksista ja rahoitus- tai talouskriiseistä sekä vähähiiliseen talouteen siirtymisestä, tai digitalisaation ja automaation seurauksista; B. katsoo, että unionin tuki työttömiksi jääneille työntekijöille olisi keskitettävä ensisijaisesti aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ja yksilöllisiin palveluihin, joilla pyritään integroimaan edunsaajat nopeasti takaisin ihmisarvoisiin ja kestäviin työpaikkoihin ja valmistellaan heitä samalla vihreämpään ja digitaalisempaan Euroopan talouteen, ottaen asianmukaisesti huomioon 16. joulukuuta 2020 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen EGR:n varojen käyttöönottoa koskevien päätösten osalta; C. ottaa huomioon, että unioni oli ensin laajentanut EGR:n soveltamisalaa siten, että taloudellista tukea tarjotaan minkä tahansa merkittävän rakenneuudistuksen yhteydessä, joten se kattaa covid-19-kriisin taloudelliset vaikutukset: D. ottaa huomioon, että kun uusi EGR-asetus hyväksyttiin vuonna 2021, EGR:n soveltamisalaa laajennettiin edelleen koskemaan merkittäviä rakenneuudistuksia, jotka aiheutuvat vähähiiliseen talouteen siirtymisestä tai jotka ovat seurausta digitalisaatiosta tai automaatiosta, ja samalla EGR:n varojen käyttöönottoon vaadittava kynnysarvo laskettiin 500 irtisanotusta työntekijästä 200:aan; E. ottaa huomioon, että monivuotisen rahoituskehyksen tarkistuksessa EGR:n vuotuista enimmäismäärää vähennetään 186 miljoonasta eurosta 30 miljoonaan euroon (vuoden 2018 hintoina), kuten neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 8 artiklassa, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU, Euratom) 2024/765, säädetään; toteaa, että komission olisi seurattava EGR:n toteuttamista ja että kaikkien toimielinten olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kaikki perustellut EGR-tukipyynnöt voidaan täyttää osoituksena unionin yhteisvastuusta; F. ottaa huomioon, että EGR-asetuksen 11 artiklan 1 kohdassa säädetään, että enintään 0,5 prosenttia tästä enimmäismäärästä voidaan käyttää komission aloitteesta annettavaan tekniseen apuun; G. ottaa huomioon, että tekninen apu voi koostua EGR:n tuen toteuttamiseen liittyvistä teknisistä ja hallinnollisista menoista, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimista sekä tiedonkeruusta, myös yritysten tietotekniikkajärjestelmiin liittyvästä tiedonkeruusta, viestintätoimista ja EGR:n näkyvyyttä rahastona tai yksittäisten hankkeiden yhteydessä lisäävistä toimista tai muista teknisen avun toimenpiteistä; H. ottaa huomioon, että ehdotettu 165 000 euron määrä on noin 0,49 prosenttia EGR:n määrärahojen vuotuisesta enimmäismäärästä vuonna 2024; 1. hyväksyy 165 000 euron käyttöönoton ja komission ehdottamien toimenpiteiden rahoittamisen teknisen avun varoista EGR-asetuksen 11 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 12 artiklan 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti; 2. suhtautuu myönteisesti jatkuvaan työhön, jonka tarkoituksena on saada aikaan vakiomenettelyt EGR-hakemuksia ja hallintoa varten käyttäen sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän (rahastojen yhteishallinnointijärjestelmä, SFC) toimintoja, koska järjestelmän avulla voidaan yksinkertaistaa ja nopeuttaa hakemusten käsittelyä ja parantaa niistä raportointia; 3. panee merkille, että komissio aikoo hallinnolliseen tukeen käytettävissä olevilla määrärahoilla järjestää EGR-yhteyshenkilöiden asiantuntijaryhmän (kaksi jäsentä kustakin jäsenvaltiosta) kokouksia sekä jäsenvaltioiden verkostoitumisen edistämiseksi yhden seminaarin, johon osallistuvat EGR:n täytäntöönpanosta vastaavat elimet ja työmarkkinaosapuolet; kehottaa komissiota kutsumaan jatkossakin parlamentin säännöllisesti mukaan näihin kokouksiin ja seminaareihin parlamentin ja komission välisiä suhteita koskevan puitesopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaisesti; 4. kehottaa komissiota mukauttamaan covid-19-pandemian aikana kehitettyjä parhaita käytäntöjä, erityisesti toimenpiteitä, joilla voidaan nopeuttaa osallistavaa vihreää siirtymää ja digitaalista siirtymää sekä tukea unionin keskeisiä painopisteitä, kuten sukupuolten tasa-arvoa; 5. korostaa, että yleistä tietoisuutta EGR:stä ja sen näkyvyyttä on vahvistettava edelleen; huomauttaa, että tällaiseen tavoitteeseen voidaan pyrkiä esittelemällä EGR:ää erilaisissa komission julkaisuissa ja audiovisuaalisissa esityksissä EGR-asetuksen 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille EGR:ää varten ylläpidetyn verkkosivuston ja kehottaa komissiota päivittämään ja laajentamaan sitä säännöllisesti, jotta voidaan lisätä EGR:n osoittaman eurooppalaisen solidaarisuuden näkyvyyttä yleisölle ja parantaa unionin toimien avoimuutta; 6. muistuttaa, että tukea hakevien jäsenvaltioiden keskeisenä tehtävänä on saattaa EGR:stä rahoitettavat toimet laajalti kohteena olevien edunsaajien, paikallis- ja alueviranomaisten, työmarkkinaosapuolten, tiedotusvälineiden ja suuren yleisön tietoon EGR-asetuksen 12 artiklassa vaaditulla tavalla; 7. hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen; 8. kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä; 9. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle. LIITE EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS työttömiksi jääneitä työntekijöitä tukevan Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (EGF/2024/000 TA 2024 – komission aloitteesta annettava tekninen apu) (Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2024/1300.)
| ||||||||||||||||
| Unionin irtisanoutuminen energiaperuskirjasta tehdystä sopimuksesta |
| ||||||
(Hyväksyntä) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (06509/2024), – ottaa huomioon Lissabonissa 17. joulukuuta 1994 allekirjoitetun energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 47 artiklan, – ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 194 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C9‑0059/2024), – ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 114 artiklan 7 kohdan, – ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan työjärjestyksen 58 artiklan mukaisen yhteiskäsittelyn, – ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan suosituksen (A9-0176/2024), 1. antaa suostumuksensa unionin irtisanoutumiseen energiaperuskirjasta tehdystä sopimuksesta; 2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen osapuolille. | |||||||
| Toimenpiteet edustusta vaille oleville unionin kansalaisille kolmansissa maissa annettavan konsuliviranomaisten suojelun helpottamiseksi |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
(Erityinen lainsäätämisjärjestys – kuuleminen) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2023)0930), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 23 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C9‑0015/2024), – ottaa huomioon työjärjestyksen 82 artiklan, – ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot, – ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0178/2024), 1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna; 2. pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti; 3. pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta; 4. pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen; 5. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alainen sopimus merten biologisen monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla |
| ||||||
(Hyväksyntä) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (07577/2024), – ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alaisen, merten biologisen monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla koskevan sopimusluonnoksen (12126/2023), – ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 192 artiklan 1 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C9‑0135/2024), – ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 114 artiklan 7 kohdan, – ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan lausunnon, – ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan suosituksen (A9-0177/2024), 1. antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle; 2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille. | |||||||
| Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjuminen |
| ||||||||||
| |||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2022)0105), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 82 artiklan 2 kohdan sekä 83 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9‑0058/2022), – ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta, – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Tšekin tasavallan edustajainhuoneen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen, – ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 13. heinäkuuta 2022 antaman lausunnon(1), – ottaa huomioon asiasta vastaavien valiokuntien työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 14. helmikuuta 2024 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 ja 40 artiklan, – ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan työjärjestyksen 58 artiklan mukaisen yhteiskäsittelyn, – ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, budjettivaliokunnan sekä oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon, – ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön (A9-0234/2023), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2024/… antamiseksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2024/1385.)
| |||||||||||
| Eurooppalainen vammaiskortti ja eurooppalainen vammaisten henkilöiden pysäköintilupa |
| ||||||||||||||
| |||||||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2023)0512), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 53 artiklan 1 kohdan ja 62 artiklan, 91 artiklan ja 21 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9‑0328/2023), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 14. joulukuuta 2023 antaman lausunnon(1), – ottaa huomioon alueiden komitean 31. tammikuuta 2024 antaman lausunnon(2), – ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 16. helmikuuta 2024 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, – ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot, – ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan sekä vetoomusvaliokunnan kirjeet, – ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A9‑0003/2024), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2024/… antamiseksi eurooppalaisen vammaiskortin ja eurooppalaisen vammaisten henkilöiden pysäköintiluvan vahvistamisesta
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2024/2841.)
| |||||||||||||||
| Eurooppalaisen vammaiskortin ja eurooppalaisen vammaisten henkilöiden pysäköintiluvan soveltaminen jäsenvaltiossa laillisesti oleskeleviin kolmansien maiden kansalaisiin |
| ||||||||||||
| |||||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2023)0698), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 79 artiklan 2 kohdan b alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9‑0398/2023), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon alueiden komitean 31. tammikuuta 2024 antaman lausunnon(1), – ottaa huomioon asiasta vastaavien valiokuntien työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 15. maaliskuuta 2024 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, – ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan työjärjestyksen 58 artiklan mukaiset yhteiskäsittelyt, – ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0059/2024), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2024/… antamiseksi direktiivin (EU) 2024/2841 laajentamisesta koskemaan jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2024/2842.)
| |||||||||||||
| Kasvien lisäysaineiston tuotanto ja kaupan pitäminen |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2023)0414), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9‑0236/2023), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 13. joulukuuta 2023 antaman lausunnon(1), – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, – ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon, – ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A9‑0149/2024), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/… antamiseksi kasvien lisäysaineiston tuotannosta ja kaupan pitämisestä unionissa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2016/2031, ja (EU) 2017/625 ja (EU) 2018/848 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivien 66/401/ETY, 66/402/ETY, 68/193/ETY, 2002/53/EY, 2002/54/EY, 2002/55/EY, 2002/56/EY, 2002/57/EY, 2008/72/EY ja 2008/90/EY kumoamisesta (kasvien lisäysaineistoa koskeva asetus) [tark. 1]
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan, ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2), ottavat huomioon maanviljelijöiden ja muiden maaseutualueilla työskentelevien ihmisten oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien julistuksen, jonka ihmisoikeusneuvosto hyväksyi 28 päivänä syyskuuta 2018, [tark. 2] noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä, sekä katsovat seuraavaa: (1) Säännöt, jotka koskevat kasvien lisäysaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä viljelykasvien, vihannesten, viiniköynnösten ja hedelmäkasvien osalta, on vahvistettu unionin tasolla 1960-luvulta lähtien. Kasvien lisäysaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä unionin alueella säännellään neuvoston direktiiveillä 66/401/ETY(3); 66/402/ETY(4); 68/193/ETY(5); 2002/53/EY(6); 2002/54/EY(7); 2002/55/EY(8); 2002/56/EY(9); 2002/57/EY(10); 2008/72/EY(11) ja 2008/90/EY(12), jäljempänä ’kasvien lisäysaineiston kaupan pitämistä koskevat direktiivit’. Nämä säädökset ovat muodostaneet kasvien lisäysaineiston tuotannon ja kaupan pitämisen oikeudellisen kehyksen, minkä vuoksi niillä on ollut suuri merkitys kasvien lisäysaineiston sisämarkkinoiden luomiselle unionissa. (2) Komission vuosina 2013 ja 2023 tekemät vaikutustenarvioinnit vahvistivat, että kyseisillä direktiiveillä on ollut merkittävä vaikutus kasvien lisäysaineiston vapaaseen liikkuvuuteen, saatavuuteen ja korkeaan laatuun unionin markkinoilla ja että ne ovat siten helpottaneet kasvien lisäysaineiston kauppaa unionissa. (3) Kasvien lisäysaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevat säännöt on kuitenkin mukautettava maatalous- ja puutarhatuotantotekniikoiden ja kasvinjalostuksen alalla tapahtuneeseen tieteen ja tekniikan kehitykseen. Lisäksi lainsäädäntöä on päivitettävä kansainvälisissä standardeissa tapahtuneiden muutosten ja kasvien lisäysaineistoa koskevien direktiivien soveltamisesta saatujen kokemusten perusteella. Sääntöjä on selkeytettävä yhdenmukaisemman täytäntöönpanon helpottamiseksi. Sen vuoksi kasvien lisäysaineiston kaupan pitämistä koskevat direktiivit olisi korvattava yhdellä kasvien lisäysaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä unionissa koskevalla asetuksella. (4) Kasvien lisäysaineisto on kasvintuotannon lähtöaineisto unionissa. Sillä onkin ratkaiseva merkitys elintarvike- ja rehukäyttöön tarkoitetun raaka-aineen tuotannon ja kasvivarojen tehokkaan käytön kannalta. Se edistää osaltaanSen avulla pyritään edistämään ympäristönsuojelua sekä ruokaketjun ja -huollon laatua koko unionissa. Se, että saatavilla on korkealaatuista ja monimuotoista kasvien lisäysaineiston saatavuus, laatu ja monimuotoisuuslisäysaineistoa, myös paikallisesti mukautettuja lajikkeita, joiden etuna voi olla parempi bioottisen ja abioottisen stressin sietokyky, vaikuttaakin olevan äärimmäisen tärkeää Pellolta pöytään -strategiassa(13) edellytetyn kestäviin elintarvikejärjestelmiin siirtymisen samoin kuin maatalouden, puutarhaviljelyn, ympäristönsuojelun, ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen, ruoka- ja rehuturvan ja koko talouden kannalta. [tark. 3] (5) Jotta siirtyminen kestäviin elintarvikejärjestelmiin onnistuisi, unionin lainsäädännössä olisi otettava huomioon, että on tärkeää varmistaa jäsenvaltioiden ja unionin tasolla kasvien lisäysaineiston tuotannon mukautuminen muuttuviin maatalous-, puutarhaviljely- ja ympäristöoloihin, vastata ilmastonmuutoksesta johtuviin haasteisiin, suojella ja, ennallistaa ja edistää luonnon monimuotoisuutta ja varmistaa ruokaturva sekä vastata viljelijöiden ja kuluttajien kasvaviin kasvien lisäysaineiston laatua, turvallisuutta, monimuotoisuutta ja kestävyyttä koskeviin odotuksiin. Tällä asetuksella olisi edistettävä innovointia sellaisen kestävän kasvien lisäysaineiston kehittämiseksi, jonka avulla voitaisiin lisätä maaperän terveyttä edistäviä viljelykasveja. [tark. 4] (6) Tämän asetuksen soveltamisalan olisi katettava ainoastaan tiettyihin taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävimpiin sukuihin ja lajeihin kuuluva kasvien lisäysaineisto. Tätä merkitystä olisi arvioitava sen mukaan, miten merkittävä tällaisten sukujen ja lajien tuotantoalue ja arvo unionissa on, mikä merkitys niillä on unionin elintarvike- ja rehutuotannon turvaamisen kannalta ja pidetäänkö niitä kaupan vähintään kahdessa jäsenvaltiossa. Tuotantoalueen ja arvon arviointiin voi liittyä monenlaisia teknisiä näkökohtia. Olosuhteista riippuen niiden laskennassa voidaan käyttää sellaisia tekijöitä kuin tuottavan maan kokonaiskoko useilla unionin eri alueilla, kasvien lisäysaineiston markkina-arvo tietyillä aloilla tai kyseisiin lajeihin kohdistuva kysyntä viljelijöiden, loppukäyttäjien ja alan toimijoiden parissa. (7) Kyseiset suvut ja lajit olisi lueteltava ja luokiteltava käyttötarkoituksensa mukaan eli viljelykasveiksi, vihanneksiksi, hedelmäkasveiksi tai viiniköynnöksiksi. Luokittelu on tarpeen oikeasuhteisen lähestymistavan varmistamiseksi, koska joitain lajeja tarvitaan vain tiettyihin käyttötarkoituksiin. (8) Lisäksi joillakin lajikkeilla voi olla ominaisuuksia, joilla voi tietyissä olosuhteissa viljeltäessä olla epätoivottuja maataloudellisia vaikutuksia, jotka vaarantaisivat asetuksen tavoitteen edistää maataloustuotannon kestävyyttä. Tämä tavoite voidaan saavuttaa vain, jos tällaisiin lajikkeisiin sovelletaan asianmukaisia viljelyedellytyksiä, joilla epätoivotut maataloudelliset vaikutukset vältetään. Kyseisiä edellytyksiä olisi sovellettava, kun tällaisia lajikkeita viljellään elintarvikkeiden, rehun tai teollisuusmateriaalien tuotantoa varten, eikä ainoastaan silloin, kun ne on tarkoitettu kasvien lisäysaineiston tuotantoon ja kaupan pitämiseen. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi katettava edellytykset, joiden mukaisesti kyseisiä lajikkeita viljellään myös elintarvikkeiden, rehun tai muiden tuotteiden tuotantoa varten. (9) Kasvien lisäysaineisto olisi määriteltävä kattavasti, niin että siihen sisältyvät kaikki kasvit, joita voidaan käyttää ja jotka on tarkoitettu käytettäväksi kokonaisten kasvien tuottamiseen Näin ollen tämän asetuksen olisi katettava siemenet sekä missä tahansa muussa muodossa ja kasvuvaiheessa olevat kasvit, joita voidaan käyttää ja jotka on tarkoitettu kokonaisten kasvien tuottamiseen. (10) Tämän asetuksen ei pitäisi kattaa metsänviljelyaineistoa sen erityispiirteiden ja hyvin erilaisten käsitteiden ja sovellettavan terminologian vuoksi. Tästä syystä metsänviljelyaineistoon sovelletaan erillistä säädöstä eli Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) .../...(14)(15). (11) Tätä asetusta ei pitäisi soveltaa koristekasvien lisäysaineistoon, koska jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kuulemisen jälkeen on todettu, että neuvoston direktiivi 98/56/EY(16) kattaa edelleen riittävän hyvin kyseisen alan tarpeet. (12) Tämän asetuksen ei pitäisi kattaa kolmansiin maihin vietävää kasvien lisäysaineistoa eikä kasvien lisäysaineistoa, jota käytetään yksinomaanmyydään tai siirretään millä tahansa tavalla viralliseen testaukseen, jalostukseen, tarkastuksiin, näyttelyihin tai tieteellisiin tarkoituksiin, mukaan lukien maatilalla tehtävä tutkimus. Tämä johtuu siitä, että tällaiset kasvien lisäysaineiston luokat eivät edellytä erityisiä yhdenmukaistettuja tunnistetietoja tai laatustandardeja eivätkä vaaranna muun unionissa kaupan pidetyn kasvien lisäysaineiston tunnistettavuutta ja laatua. [tark. 5] (13) Tämän asetuksen ei pitäisi kattaa kasvien lisäysaineistoa, jota myydään tai siirretään muulla tavalla, joko ilmaiseksi tai maksua vastaan, henkilöiden välillä niiden omaan yksityiseen käyttöön ja kyseisten henkilöiden kaupallisen toiminnan ulkopuolella. Olisi suhteetonta vahvistaa säännöt kasvien lisäysaineiston tällaiselle käytölle, koska tällainen siirto rajoittuu yleensä hyvin pieniin määriin, se ei tapahdu kaupallisessa tarkoituksessa ja se rajoittuu yksityiseen toimintaan. (13 a) Tämän asetuksen ei pitäisi kattaa kasvien lisäysaineistoa, jota saadaan, myydään tai siirretään millä tahansa tavalla liitteessä VII a määriteltyjä rajallisia määriä joko ilmaiseksi tai maksua vastaan dynaamista suojelua varten, koska tämäntyyppinen kasvien lisäysaineisto ei edellytä erityisiä yhdenmukaistettuja tunnistettavuus ja laatuvaatimuksia eikä vaaranna muun unionissa kaupan pidetyn kasvien lisäysaineiston tunnistettavuutta ja laatua. [tark. 6] (14) Jotta käyttäjät voisivat tehdä tietoon perustuvia valintoja, ainoastaan sellaista kasvien lisäysaineistoa, joka koostuu kansalliseen lajikerekisteriin rekisteröidyistä lajikkeista, saisi tuottaa ja pitää kaupan. (15) On kuitenkin aiheellista vapauttaa tarvittaessa perusrungot lajikkeeseen kuulumista koskevasta vaatimuksesta, sillä vaikka perusrungot ovat arvoltaan merkittäviä, ne eivät useinkaan kuulu lajikkeen määritelmän piiriin. (16) Jotta voidaan varmistaa tunnistettavuus, laatu ja avoimuus ja jotta käyttäjät voisivat tehdä tietoon perustuvia valintoja, kasvien lisäysaineistoa olisi pääsääntöisesti tuotettava ja pidettävä kaupan ennalta määritellyissä luokissa. Näissä luokissa olisi otettava huomioon eri sukupolvivaiheet ja laatutasot, ja ne olisi kansainvälisesti vahvistetun terminologian mukaisesti nimettävä esiperus-, perus-, sertifioiduiksi ja vakiosiemeniksi sekä muun kasvien lisäysaineiston kuin siementen osalta esiperus-, perus-, sertifioiduksi ja vakioaineistoksi. (17) Kuhunkin luokkaan kuuluvan kasvien lisäysaineiston tuotannossa ja kaupan pitämisessä olisi noudatettava asiaankuuluvia kansainvälisiä standardeja, jotta voidaan varmistaa mahdollisimman hyvä tunnistettavuus ja laatutaso ja ottaa huomioon tekniikan ja tieteen viimeisin kehitys. Näihin standardeihin olisi soveltuvin osin sisällyttävä lajikkeiden sertifiointia tai valvontaa kansainvälisessä siemenkaupassa koskevat OECD:n järjestelmät(17), jäljempänä ’OECD:n siemenjärjestelmät’, YK:n Euroopan talouskomission (UNECE) siemenperunastandardit ja kansainvälisen siementestausjärjestön (ISTA) siemeniin liittyvää näytteenottoa ja testausta koskevat säännöt. (18) Kyseisten standardien mukaisesti toimivaltaisten viranomaisten olisi tarkastuksilla, näytteenotolla, testauksella ja virallisilla verranneruutukokeilla vahvistettava, että kasvien lisäysaineisto täyttää esiperus-, perus- tai sertifioituja luokkia koskevat vaatimukset, jäljempänä ’virallinen sertifiointi’, ja se olisi osoitettava virallisella etiketillä. (18 a) Lisäksi olisi vahvistettava kloonien in vitro -tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevat säännöt. [tark. 7] (19) Olisi vahvistettava erityiset säännöt kloonien, valikoitujen kloonien, monen kloonin yhdistelmien ja tuotantoa ja kaupan pitämistä varten samoin kuin polyklonaalisen kasvien lisäysaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä vartenosalta, koska niidensen merkitys ja käyttö kasvien lisäysaineiston alalla on lisääntynyt. Jotta voitaisiin varmistaa avoimuus, käyttäjien mahdollisuus tehdä tietoon perustuvia valintoja ja vaikuttava virallinen valvonta, valikoidut kloonit ja polyklonaalinen kasvien lisäysaineisto olisi rekisteröitävä toimivaltaisten viranomaisten perustamaan erityiseen julkiseen rekisteriin. Lisäksi olisi vahvistettava kloonien ylläpitoa koskevat säännöt niiden säilyttämisen ja tunnistettavuuden varmistamiseksi. [tark. 8] (20) Toimivaltaisen viranomaisen olisi annettava ammattimaisille toimijoille lupa suorittaa tiettyihin lajeihin ja luokkiin kuuluvan kasvien lisäysaineiston sertifiointi virallisessa valvonnassa ja painaa virallinen etiketti. Olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat toimivaltaisen viranomaisen suorittamaa virallista valvontaa ja mainitun luvan peruuttamista tai muuttamista. Nämä säännöt ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että koko sertifiointijärjestelmä toimii tehokkaasti. (21) Jotta varmistettaisiin, että kasvien lisäysaineisto on mahdollisimman puhdasta ja tasalaatuista, se olisi pidettävä erillisissä erissä ja erillään muusta kasvien lisäysaineistosta poikkeavasta materiaalista, kuten elintarvike- tai rehuviljoista. (22) Kasvien lisäysaineiston moninaisuuden vuoksi ammattimaisten toimijoiden olisi voitava pitää kasvien lisäysaineiston eriä kaupan yksittäisinä kasveina, pakkauksina, nippuina, säiliöinä tai irtotavarana. (23) Olisi vahvistettava kasvien lisäysaineiston merkintäsäännöt, jotta voidaan varmistaa kyseisen aineiston asianmukainen tunnistettavuus luokittain käyttämällä varmennusta, jolla todistetaan esiperus-, perus-, sertifioituja ja vakiosiemeniä ja -aineistoja koskevien sovellettavien vaatimusten noudattaminen. (24) Esiperus-, perus- ja sertifioitujen siementen ja aineistojen tapauksessa olisi käytettävä toimivaltaisen viranomaisen antamaa virallista etikettiä ja vakiosiementen ja -aineistojen tapauksessa toimijan etikettiä. Tämä on tarpeen, jotta voidaan erottaa toisistaan sertifioinnin piiriin kuuluva kasvien lisäysaineisto (virallinen sertifiointi tai virallisessa valvonnassa suoritettu sertifiointi) ja ammattimaisen toimijan vastuulla tuotettu kasvien lisäysaineisto. Eri etikettien tarkoitus on auttaa ammattimaisia toimijoita ja kuluttajia, jotka haluavat käyttää eri standardien mukaista kasvien lisäysaineistoa, tekemään tietoon perustuvia valintoja. Lisäksi etiketit helpottavat toimivaltaisten viranomaisten työtä, kun ne suunnittelevat kunkin luokan vaatimusten mukaista virallista valvontaa. (25) Hyväksyttyjen ammattimaisten toimijoiden olisi painettava ja kiinnitettävä viralliset etiketit toimivaltaisten viranomaisten virallisessa valvonnassa. Koska tietyillä ammattimaisilla toimijoilla ei kuitenkaan välttämättä ole resursseja kaikkien sertifiointitoimien toteuttamiseen ja virallisten etikettien painamiseen, olisi säädettävä, että toimivaltaiset viranomaiset voivat ammattimaisten toimijoiden pyynnöstä toteuttaa minkä tahansa sertifiointimenettelyn vaiheen. (26) Olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat virallisen etiketin ja toimijan etiketin sisältöä ja muotoa, jotta varmistetaan tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevien vaatimusten yhdenmukainen soveltaminen kunkin luokan osalta sekä kyseisten etikettien tunnistettavuus. (27) Jokaisessa virallisessa etiketissä ja toimijan etiketissä olisi oltava sarjanumero, jotta voidaan taata kyseisen kasvien lisäysaineiston asianmukainen tunnistettavuus ja jäljitettävyys sekä virallisen valvonnan vaikuttavuus. (28) Kasvien lisäysaineiston kaupan pitämistä koskevissa direktiiveissä sekä kansainvälisissä käytännöissä ja standardeissa edellytetään, että tiettyihin lajeihin kuuluvia siemeniä tuotetaan ja pidetään kaupan ainoastaan esiperus-, perus- tai sertifioituina siemeninä, koska ne ovat tärkeitä ruokaturvan ja teollisen käsittelyn sekä niitä käyttävien viljelijöiden etujen suojelemisen kannalta. Tästä syystä tiettyjä siemeniä olisi tuotettava ja pidettävä kaupan ainoastaan esiperus-, perus- tai sertifioituina siemeninä, jos niiden tuotannosta ja kaupan pitämisestä aiheutuvat kustannukset ovat oikeassa suhteessa tavoitteeseen varmistaa viljelijöiden käyttämien siementen laatu sekä ruoka- ja rehuturva tai tavoitteeseen varmistaa teollisen käsittelyn korkea arvo. Näiden kustannusten olisi oltava oikeassa suhteessa myös tavoitteeseen saavuttaa siementen tunnistettavuuden ja laadun mahdollisimman korkea taso esiperus-, perus- ja sertifioituja siemeniä koskevien vaatimusten mukaisesti. Sen vuoksi olisi vahvistettava luettelo lajeista, joiden siemeniä saa tuottaa ja pitää kaupan ainoastaan esiperus-, perus- tai sertifioituina siemeninä. (29) Siemeniä pidetään usein kaupan saman lajin eri lajikkeiden seoksina tai eri lajien seoksina. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien sukujen tai lajien siemeniä olisi kuitenkin voitava tuottaa ja pitää kaupan ainoastaan seoksina, jotka sisältävät pelkästään tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien sukujen tai lajien siemeniä. Tämä on tarpeen sen varmistamiseksi, että tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevia vaatimuksia noudatetaan. Jäsenvaltioilla olisi kuitenkin oltava mahdollisuus sallia sellaisten siemenseosten tuotanto ja kaupan pitäminen, jotka sisältävät tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien siementen lisäksi sen soveltamisalan ulkopuolisiin sukuihin tai lajeihin kuuluvia siemeniä, geenivarojen suojelemiseksi ja luonnonympäristön säilyttämiseksi. Tämä johtuu siitä, että nämä lajit soveltuvat parhaiten tällaiseen säilyttämiseen. Olisi vahvistettava kyseisiä seoksia koskevat säännöt niiden tunnistettavuuden ja laadun varmistamiseksi. (30) Olisi vahvistettava esiperus-, perus- ja sertifioitujen siementen uudelleenpakkaamista ja -merkintää koskevat vaatimukset sen varmistamiseksi, että asianomaisen kasvien lisäysaineiston tunnistettavuudessa ja laadussa ei tapahdu muutoksia kyseisten toimien aikana. (31) Yksittäisten siemenerien lajiketunnistettavuuden ja -puhtauden todentamiseksi olisi tehtävä verranneruutukokeita. Olisi vahvistettava erityiset säännöt, jotka koskevat näitä esiperus-, perus-, sertifioiduille ja vakiosiemenille tehtäviä testejä ja jotka perustuvat sovellettaviin kansainvälisiin standardeihin ja kasvien lisäysaineiston kaupan pitämistä koskevien direktiivien soveltamisesta saatuun kokemukseen. (32) Tietyntyyppiset lajikkeet eivät täytä erottuvuutta, yhtenäisyyttä ja pysyvyyttä koskevia vahvistettuja vaatimuksia. Ne ovat kuitenkin tärkeitä kasvigeenivarojen suojelemisen ja kestävän käytön kannalta, sillä kasvigeenivarat ovat viljelykasvien geneettisen monimuotoisuuden kannalta välttämättömiä ja olennaisen tärkeitä mukauduttaessa ympäristömuutoksiin ja tuleviin tarpeisiin. Ne ovat lajikkeita, joita on perinteisesti kasvatettu tai paikallisesti vastikään tuotettu erityisissä paikallisissa olosuhteissa ja jotka ovat mukautuneet näihin olosuhteisiin. Niille on ominaista erityisesti heikentynyt yhtenäisyys, joka johtuu suurestatyydyttävästä geneettisestä ja fenotyyppisestä vaihtelusta yksittäisten lisäysyksiköiden välillä. Näistä lajikkeista käytetään nimitystä ”suojeltavat lajikkeet”. On aiheellista tunnustaa, että geenivarojen suojelu on dynaaminen prosessi ja että siihen olisi sisällytettävä vastikään jalostettuja, paikallisiin olosuhteisiin mukautuneita lajikkeita. Näiden lajikkeiden tuotanto ja kaupan pitäminen tukevat elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroja koskevan kansainvälisen sopimuksen tavoitteita, jotka koskevat elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivarojen suojelemisen ja kestävän käytön(18) edistämistä. Kyseisen sopimuksen osapuolena unioni on sitoutunut tukemaan näitä tavoitteita. [tark. 9] (33) Suojeltavien lajikkeiden erityispiirteet huomioon ottaen ja tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevista vahvistetuista vaatimuksista poiketen tällaisiin lajikkeisiin kuuluvan kasvien lisäysaineiston tuotanto ja kaupan pitäminen olisi sallittava väljempien vaatimusten mukaisesti. Tämä tavoite on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman periaatteiden ja erityisesti luonnon monimuotoisuuden suojelua koskevan periaatteen mukainen. Sen vuoksi on aiheellista sallia, että kyseinen aineisto täyttää asianomaiseen lajiin sovellettavat vakioaineistoa koskevat vaatimukset. Suojeltaviin lajikkeisiin kuuluva kasvien lisäysaineisto olisi sen vuoksi merkittävä maininnalla ”Suojeltava lajike”. Myös nämä lajikkeet olisi rekisteröitävä, jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat valvoa niitä, jotta niiden käyttäjät voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja ja jotta virallinen valvonta olisi vaikuttavaa. (34) Kaupan pitämistä koskevien direktiivien soveltamisesta saadut kokemukset ovat osoittaneet, että kasvien lisäysaineiston loppukäyttäjät (esim. harrastelijapuutarhurit) ovat usein kiinnostuneita käyttämään monimuotoisempaa kasvien lisäysaineistoa, joka vastaa erilaisiin tarpeisiin, eivätkä he välttämättä vaadi samanlaista laatua kuin ammattimaiset toimijat. Sen vuoksi on aiheellista sallia tietyistä säännöistä poiketen, että kasvien lisäysaineistoa voidaan pitää kaupan loppukäyttäjiä varten, vaikka se ei olisi lajikkeen rekisteröintiä koskevien vaatimusten, sertifiointivaatimusten tai vakioaineistoa koskevien vaatimusten mukaista. Tämä poikkeus on tarpeen, jotta kuluttajien saatavilla olisi laajempi valikoima tuotteita yleisistä laatuvaatimuksista tinkimättä. Avoimuuden ja paremman valvonnan vuoksi olisi lisäksi vahvistettava säännöt, jotka koskevat ainoastaan loppukäyttäjille tarkoitetun kasvien lisäysaineiston pakkaamista ja merkintöjä. Samasta syystä ammattimaisten toimijoiden, jotka käyttävät tätä poikkeusta pitääkseen tuotteita kaupan loppukäyttäjiä varten, olisi ilmoitettava tästä toiminnasta toimivaltaisille viranomaisille. (35) Unionissa toimii monia geenipankkeja, organisaatioita ja verkostoja, joiden tavoitteena on suojella kasvigeenivarojadynaaminen suojelu. Niiden toiminnan helpottamiseksi on aiheellista sallia, että niitä varten, niiden toimesta tai niiden välillä ja sisällä kaupan pidettävä kasvien lisäysaineisto poikkeaa vakiintuneista tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevista vaatimuksista ja on sen sijaan väljempien sääntöjen mukaista. [tark. 10] (36) Viljelijät vaihtavat yleensä luontoissuorituksina tai rahallista korvausta vastaan pieniä määriä siemeniä voidakseen hoitaa omia siemeniäänomaa kasvien lisäysaineistoaan dynaamisesti. Sen vuoksi on aiheellista säätää, että vahvistetuista vaatimuksista voidaan poiketa, kun kyseessä on kasvien lisäysaineiston pienten siemenmäärienmäärien vaihto viljelijöiden välillä unionin tasolla asettavien enimmäismäärien puitteissa. Tällaista poikkeusta voitaisiin soveltaa siemeniinkasvien lisäysaineistoihin, jotka eivät kuulu lajikkeeseen, jolle on myönnetty kasvinjalostajanoikeudet neuvoston asetuksen (EY) N:o 2100/94(19) mukaisesti. JäsenvaltioidenKomissiolle olisi voitava määrittää nämä pienet määrät laji- ja vuosikohtaisesti sen varmistamiseksi, että poikkeusta ei käytetä väärin ja siten vääristetä siemenkauppaasiirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti tämän asetuksen täydentämiseksi siten, että kullekin lajille määritellään vaihdon sallittu enimmäismäärä. [tark. 11] (37) Vahvistetuista vaatimuksista voidaan kasvien lisäysaineiston kaupan pitämistä koskevien direktiivien mukaan poiketa, kun on kyse seuraavanlaisen kasvien lisäysaineiston kaupan pitämisestä: toistaiseksi rekisteröimättömiin lajikkeisiin kuuluva kasvien lisäysaineisto; lajikkeet, joille ei ole vielä tehty kaikkia testejä; siemenet, jotka eivät täytä sovellettavia vaatimuksia mutta jotka on asetettava nopeasti saataville markkinoilla; siemenet, joita ei ole vielä sertifioitu lopullisesti; saatavuusvaikeuksien vuoksi tilapäisesti hyväksyttävä kasvien lisäysaineisto; ja kasvien lisäysaineisto, jolle on tarkoitus tehdä määräaikaisia kokeita tarkoituksena löytää parempia vaihtoehtoja tietyille sovellettavan lainsäädännön säännöksille, jotka koskevat kasvien lisäysaineiston kuulumista rekisteröityyn lajikkeeseen ja tiettyjen tunnistettavuus- ja laatuvaatimusten täyttämistä. Nämä poikkeukset ovat olleet hyödyllisiä ja tarpeellisia ammattimaisille toimijoille ja toimivaltaisille viranomaisille, eivätkä ne ole aiheuttaneet ongelmia kasvien lisäysaineiston sisämarkkinoille. Sen vuoksi niitä olisi jatkettava. Näitä poikkeuksia koskevat edellytykset olisi vahvistettava siten, että niitä ei voida käyttää väärin ja että ne eivät vaikuta haitallisesti kasvien lisäysaineiston sisämarkkinoihin. (38) Sellaisen kasvien lisäysaineiston, joka ei kuulu johonkin lajikkeeseen tämän asetuksen mukaisesti vaan joka kuuluu yhteen ainoaan kasvitieteelliseen taksoniin kuuluvaan kasviryhmään, joka sisältää suurta geneettistä ja fenotyyppistä vaihtelua yksittäisten lisäysyksiköiden välillä, jäljempänä ’monimuotoinen aineisto’, käytöstä voisi olla hyötyä erityisesti luonnonmukaisessa tuotannossa ja vähäpanoksisessa maataloustuotannossa, koska sen avulla voidaan parantaa viljelykasvien sietokykyä ja lisätä geneettistä monimuotoisuutta lajien sisällä. Sen vuoksi monimuotoisesta aineistosta koostuvan kasvien lisäysaineiston tuotanto ja kaupan pitäminen, rehukasveja lukuun ottamatta, olisi sallittava, vaikka lajikkeen rekisteröintiä koskevat vaatimukset ja muut tässä asetuksessa säädetyt tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevat vaatimukset eivät täyttyisi. Tällaisen aineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä varten olisi vahvistettava erityiset vaatimukset. [tark. 12] (38 a) Monimuotoinen aineisto ei saisi koostua geneettisesti muunnetusta organismista eikä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) .../...(20)(21) [NGT-asetus] määritellystä ryhmän 1 tai ryhmän 2 mukaisesta NGT-kasvista. [tark. 13] (39) Kasvien lisäysaineiston tuotannossa ja kaupan pitämisessä unionissa on noudatettava mahdollisimman korkeatasoisia normeja. Sen vuoksi kasvien lisäysaineiston tuonti kolmansista maista olisi sallittava vain, jos siihen sovellettavien tunnistettavuus- ja laatuvaatimusten ja sertifiointijärjestelmän arvioinnissa todetaan, että tällainen kasvien lisäysaineisto täyttää vaatimukset, jotka vastaavat unionissa tuotettuun ja kaupan pidettyyn kasvien lisäysaineistoon sovellettavia vaatimuksia. Tällaisen arvioinnin olisi perustuttava kolmannen maan toimittamien tietojen ja sen asiaankuuluvan lainsäädännön perusteelliseen tarkasteluun. Mikäli komissio katsoo, että kyseisessä kolmannessa maassa on tarpeen suorittaa auditointi, arvioinnin olisi perustuttava lisäksi tällaisen komission suorittaman auditoinnin tyydyttävään tulokseen. (40) Olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat tuodun kasvien lisäysaineiston merkintöjä ja siitä annettavia tietoja, jotta voidaan varmistaa tällaisen kasvien lisäysaineiston asianmukainen tunnistettavuus, jäljitettävyys ja sen käyttäjien mahdollisuus tehdä tietoon perustuvia valintoja sekä mahdollistaa virallinen valvonta. (41) Kasvien lisäysaineiston tuotannon ja kaupan pitämisen avoimuuden ja tehokkaamman valvonnan takaamiseksi ammattimaiset toimijat olisi rekisteröitävä. Ammattimaisille toimijoille aiheutuvan hallinnollisen taakan vähentämiseksi olisi asianmukaista, että rekisteröitymiseen käytettäisiin jäsenvaltioiden Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/2031((22)) mukaisesti perustamia rekistereitä. Tämä on myös oikeasuhteista, koska valtaosa kasvien lisäysaineistoa tuottavista ja kaupan pitävistä ammattimaisista toimijoista on jo rekisteröity kyseisen asetuksen mukaisiin ammattimaisiin toimijoiden rekistereihin. (42) Kasvien lisäysaineiston kaupan pitämistä varten harjoitettavan tuotannon ja kaupan pitämisen alalla toimiville ammattimaisille toimijoille olisi asetettava täsmällisiä oikeasuhteisia velvoitteita, jotta voidaan varmistaa niiden vastuuvelvollisuus, vaikuttavampi virallinen valvonta ja tämän asetuksen asianmukainen soveltaminen. Mikroyritysten erityispiirteet ja rajoitukset olisi kuitenkin otettava huomioon. [tark. 14] (43) Kokemus on osoittanut, että kaupan pidetyn kasvien lisäysaineiston luotettavuus ja laatu voi vaarantua, jos sovellettavien vaatimusten vastaista aineistoa ei ole mahdollista jäljittää. Sen vuoksi on tarpeen perustaa kattava jäljitysjärjestelmä, joka mahdollistaa aineiston poistamisen markkinoilta tai tietojen toimittamisen kasvien lisäysaineiston käyttäjille tai toimivaltaisille viranomaisille. Sen vuoksi ammattimaiset toimijat olisi velvoitettava säilyttämään tiedot ja asiakirjat, jotka koskevat ammattimaisille käyttäjille ja ammattimaisilta käyttäjiltä tapahtuvia siirtoja. Vähittäiskaupan osalta tällainen kirjanpito ei kuitenkaan ole asianmukaista. (44) On tärkeää varmistaa, että pääsääntöisesti kaikkeen tämän asetuksen kattamiin sukuihin ja lajeihin kuuluvaan kasvien lisäysaineistoon sovelletaan sen lajikkeen rekisteröintiä ja kuvausta koskevia vaatimuksia, johon kyseinen kasvien lisäysaineisto kuuluu, ja siihen liittyviä sääntöjä. (45) Lajikkeet olisi rekisteröitävä kansalliseen lajikerekisteriin, jotta varmistetaan käyttäjien mahdollisuus tehdä tietoon perustuvia valintoja ja vaikuttavampi virallinen valvonta. (46) Kansallisessa lajikerekisterissä olisi oltava kahdentyyppisiä lajikkeita: virallisen kuvauksen perusteella rekisteröidyt lajikkeet, jos ne täyttävät erottuvuutta, yhtenäisyyttä ja pysyvyyttä koskevat vaatimukset, ja suojeltavien lajikkeiden osalta virallisesti tunnustetun kuvauksen perusteella rekisteröidyt lajikkeet. Näiden kahden erilaisen kuvauksen olemassaolo on tarpeen, jotta voidaan erottaa toisistaan nämä kaksi lajikeluokkaa, joista ensimmäinen perustuu erottuvuutta, yhtenäisyyttä ja pysyvyyttä koskevien testien tuloksiin ja toinen lajikkeen käyttöä koskeviin aiempiin tietoihin ja käytännön kokemukseen. Lisäksi tämä lähestymistapa voi mahdollistaa tarvittavien tietojen saamisen lajikkeiden ominaisuuksista ja tunnistettavuudesta. (47) Toimivaltaisten viranomaisten olisi ilmoitettava rekisteröidyt lajikkeet EU:n kasvilajikeportaalin kautta myös unionin lajikerekisteriin sen varmistamiseksi, että saatavilla on kokonaiskuva kaikista lajikkeista, joita saa pitää kaupan unionissa. (48) Rikkakasvien torjunta-aineita sietävät lajikkeet on tarkoituksellisesti jalostettu sietämään rikkakasvien torjunta-aineita, jotta tällaisia torjunta-aineita voitaisiin käyttää niiden viljelyn yhteydessä. Jos viljely ei tapahdu asianmukaisissa olosuhteissa, tämä voi kuitenkin johtaa kyseisille rikkakasvien torjunta-aineille vastustuskykyisten rikkakasvien kehittymiseen, tällaisten resistenssigeenien leviämiseen ympäristöön tai siihen, että rikkakasvien torjunta-aineita on käytettävä yhä suurempia määriä. Koska tällä asetuksella pyritään edistämään maataloustuotannon kestävyyttä, toimivaltaisten viranomaisten lajikkeiden rekisteröinnistä vastaavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaistenvastaavissa jäsenvaltioissa ja sellaisissa jäsenvaltioissa, joissa lajikkeita on tarkoitus viljellä, olisi voitava vaatia, että torjunta-aineita sietäviä lajikkeita viljellään niiden alueella sellaisten edellytysten mukaisesti, joiden avulla kyseiset epätoivotut vaikutukset voidaan välttää. Jos lajikkeilla on sellaisia muita erityisominaisuuksia kuin rikkakasvien torjunta-aineiden sietokyky, joilla voi olla epätoivottuja maataloudellisia vaikutuksia, niihinkin olisi tällaisten vaikutusten torjumiseksi sovellettava viljelyedellytyksiä. Kyseisiä edellytyksiä olisi sovellettava, kun tällaisia lajikkeita viljellään missä tahansa tarkoituksessa, esimerkiksi elintarvikkeiden, rehun tai muiden tuotteiden tuotantoa varten, eikä ainoastaan silloin, kun ne on tarkoitettu kasvien lisäysaineiston tuotantoon ja kaupan pitämiseen. Tämä on tarpeen, jotta voidaan saavuttaa tämän asetuksen tavoitteet eli edistää maataloustuotannon kestävyyttä myös muilta osin kuin kasvien lisäysaineiston tuotannon ja kaupan pitämisen osalta. [tark. 15] (49) Maataloustuotannon kestävyyden edistämiseksi ja taloudellisiin, ympäristöön liittyviin ja laajempiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin vastaamiseksi eri sukuihin tai lajeihin kuuluvien uusien lajikkeiden olisi oltava tiettyjen maatalouteen, käyttöön ja ympäristöön liittyvien ominaisuuksien osalta parempia kuin saman suvun tai lajin muut lajikkeet, jotka on rekisteröity samaan kansalliseen lajikerekisteriin. Tällaisia ominaisuuksia ovat muun muassa satoisuus, mukaan lukien satovarmuus ja satoisuus vähän tuotantopanoksia sisältävissä tuotanto-olosuhteissa; bioottisen stressin sietokyky/vastustuskyky, mukaan lukien sukkulamatojen, sienten, bakteerien, virusten, hyönteisten tai muiden tuhoojien aiheuttamat kasvitaudit; abioottisen stressin sietokyky/vastustuskyky, mukaan lukien ilmastonmuutokseen sopeutuminen; luonnonvarojen, kuten veden ja ravinteiden, tehokkaampi käyttö; ulkopuolisten tuotantopanosten, kuten kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden, vähentynyt tarve; ominaisuudet, jotka parantavat kestävyyttä viljelyn, korjuun, varastoinnin, käsittelyn ja, jakelun ja käytön aikana; sekä laatu tai ravitsemukselliset ominaisuudet (viljely- ja käyttöarvo kestävyyden kannalta) tai käsittelyn kannalta tärkeät ominaisuudet. Näitä ominaisuuksia olisi tarkasteltava kokonaisuudessaan kunkin lajikkeen osalta, kun ollaan tekemässä päätöstä lajikkeen rekisteröinnistä ja jotta ominaisuuksiltaan toivottavimpien lajikkeiden rekisteröinti onnistuisi joustavasti. Kun otetaan huomioon tutkimuksen edellyttämät merkittävät resurssit ja valmistelut, liitteessä I olevissa B ja C osassa lueteltujen lajien osalta tutkimus olisi suoritettava vapaaehtoisesti. [tark. 16] (50) Koska asetuksen (EU) 2018/848 3 artiklassa määritellyille luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuville luonnonmukaisille lajikkeille on ominaista suuri geneettinen ja fenotyyppinen vaihtelu yksittäisten lisäysyksiköiden välillä, niiden rekisteröintiin on aiheellista soveltaa mukautettuja erottuvuus-, pysyvyys- ja etenkin yhtenäisyysvaatimuksia. Jotta tällaiset lajikkeet soveltuisivat paremmin luonnonmukaisen tuotannon erityistarpeisiin, niiden viljely- ja käyttöarvo kestävyyden kannalta olisi lisäksi tutkittava luonnonmukaisissa olosuhteissa. (51) Toiminnan tehostamiseksi ja hallinnollisen taakan keventämiseksi lajikkeiden, joille on myönnetty kasvinjalostajanoikeus asetuksen (EY) N:o 2100/94 62 artiklan tai jonkin jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, olisi katsottava olevan erottuvia, yhtenäisiä ja pysyviä, ja niillä olisi katsottava olevan sopiva lajikenimi tämän asetuksen soveltamista varten. (52) Lajikkeen rekisteröintimenettely olisi määriteltävä tarkasti, jotta voidaan taata oikeusvarmuus hakijoille ja toimivaltaisille viranomaisille sekä tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille hakijoille. Tästä syystä olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat hakemusten jättämistä, sisältöä, niiden muodollista tutkimista ja toimittamispäivää, teknisiä tutkimuksia, toimivaltaisen viranomaisen tilojen ja organisaation auditointia, teknistä tutkimusta koskevia lisäsääntöjä, luottamuksellisuutta, väliaikaista tutkimusraporttia ja väliaikaista virallista kuvausta, tutkimusraporttia ja lopullista virallista kuvausta, lajikenimen tutkimista ja päätöstä lajikkeen rekisteröinnistä kansalliseen lajikerekisteriin. (53) Toiminnan tehostamiseksi ja toimivaltaisille viranomaisille ja hakijoille aiheutuvan hallinnollisen taakan keventämiseksi toimivaltaisten viranomaisten olisi rekisteröitävä kansallisiin lajikerekistereihinsä kaikki lajikkeet, jotka on virallisesti hyväksytty tai rekisteröity ennen tämän asetuksen voimaantuloa luetteloihin tai rekistereihin, jotka jäsenvaltiot ovat perustaneet direktiivien 2002/53/EY, 2002/55/EY, 2008/90/EY ja 68/193/ETY mukaisesti. Koska kyseisiä lajikkeita pidetään jo kaupan unionissa ja viljelijät ja muut ammattimaiset toimijat käyttävät niitä, niihin ei pitäisi soveltaa uutta rekisteröintimenettelyä. (54) Olisi vahvistettava lajikkeiden teknistä tutkimusta koskevat säännöt, jotta voidaan määrittää, ovatko lajikkeet erottuvia, yhtenäisiä ja pysyviä. Koska tämä tutkimus on lajikkeenjalostusalan kannalta tärkeä ja koska se johtaa virallisen kuvauksen tuottamiseen, ainoastaan toimivaltaisen viranomaisen olisi voitava suorittaa kyseinen tekninen tutkimus. (55) Tekninen tutkimus, jonka tarkoituksena on varmistaa, että lajikkeen viljely- ja käyttöarvo on kestävyyden kannalta tyydyttävä, olisi kuitenkin voitava suorittaa hakijan tiloissa ja toimivaltaisen viranomaisen virallisessa valvonnassa. Tämä on tarpeen hallinnollisen taakan keventämiseksi, testauspaikkojen saatavuuden varmistamiseksi ja toimivaltaisille viranomaisille aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi. Toimivaltaisen viranomaisen olisi kuitenkin vastattava testausjärjestelyistä. Lisäksi uusien lajikkeiden jalostukseen osallistuvat ammattimaiset toimijat ovat toimivaltaisten viranomaisten kanssa tekemänsä yhteistyön perusteella osoittautuneet päteviksi suorittamaan tällaisia tutkimuksia, koska niillä on tarvittava asiantuntemus, tietämys ja asianmukaiset resurssit. (56) Erottuvuutta, yhtenäisyyttä ja pysyvyyttä koskevien tutkimusten uskottavuuden ja korkean laadun varmistamiseksi yhteisön kasvilajikeviraston, jäljempänä ’CPVO’, olisi auditoitava ne toimivaltaisten viranomaisten tilat, joissa tutkimukset tehdään. Asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten olisi vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi auditoitava ne hakijoiden tilat, joissa viljely- ja käyttöarvon kestävyyden kannalta tyydyttävää tasoa koskeva tutkimus suoritetaan virallisessa valvonnassa. (57) Lajikkeen rekisteröintikauden olisi oltava kymmenen vuotta, jotta voidaan edistää innovointia jalostusalalla sekä vanhojen lajikkeiden poistamista markkinoilta ja niiden korvaamista uusilla. Rekisteröintikauden olisi kuitenkin oltava 30 vuotta hedelmäkasvi- ja viiniköynnössukuihin ja -lajeihin kuuluvien lajikkeiden ja suojeltavien lajikkeiden osalta, koska niiden tuotantojakson loppuun saattamiseen kuluu pidempi aika. [tark. 18] (58) Lajikkeen rekisteröintikausi olisi kenen tahansa asianomaisen pyynnöstä uusittava, jotta tiettyjen lajikkeiden kaupan pitämistä voidaan jatkaa, jos sen on todettu olevan tarpeen ja ne täyttävät edelleen sovellettavat vaatimukset. (59) Olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat lajikkeiden ylläpitoa hyväksyttyjen käytäntöjen mukaisesti. Tämä on tarpeen, jotta voidaan varmistaa, että lajikkeen tunnistettavuus säilyy rekisteröintikauden aikana, mikä onnistuu vain, jos hakija tai hakijan toimivaltaiselle viranomaiselle ilmoittama muu henkilö huolehtii kyseisen lajikkeen ylläpitämisestä tiettyjen vaatimusten mukaisesti ja toimivaltaisten viranomaisten suorittaman virallisen valvonnan alaisena. (60) Olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat kansallisten lajikerekisterien ja unionin lajikerekisterin sisältöä sekä rekisteröityjen lajikkeiden näytteiden eli lajikkeen elävän kuvauksen säilyttämistä, jäljempänä ’virallinen näyte’ tai ’vakionäyte’. Tämä on tärkeää, jotta voidaan varmistaa, että saatavilla on tarvittavat tiedot lajikkeesta, sen tunnistettavuudesta rekisteröintikauden aikana ja kasvien lisäysaineiston sertifioinnin yhteydessä tehtävissä verranneruutukokeissa käytettävistä vakionäytteistä. (61) Kasvien lisäysaineiston kaupan pitämistä koskevat direktiivit olisi kumottava, koska tämä asetus korvaa ne. Sen vuoksi asetusta (EU) 2016/2031 olisi muutettava siten, että poistetaan viittaukset kyseisiin direktiiveihin ja varmistetaan, että säänneltyjä muita kuin unionikaranteenituhoojia säännellään yksinomaan kyseisellä asetuksella. (62) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2017/625(23) olisi muutettava siten, että sen soveltamisalaan sisällytetään kasvien lisäysaineiston tuotanto ja kaupan pitäminen tämän asetuksen mukaisesti. Tämä on tärkeää sen varmistamiseksi, että viralliseen valvontaan sovelletaan koko kasvintuotannon ja ruokaketjun osalta yhdenmukaista lähestymistapaa, sillä asetusta (EU) 2017/625 sovelletaan myös asetuksen (EU) 2016/2031 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/848(24) soveltamisalaan. (63) Tältä osin komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä erityisiä sääntöjä, jotka koskevat virallista valvontaa ja toimivaltaisten viranomaisten kasvien lisäysaineiston osalta toteuttamia toimia, erityisesti sääntöjä, jotka koskevat kasvien lisäysaineiston virallisen valvonnan suorittamista unionin sääntöjen noudattamisen todentamiseksi, kasvien lisäysaineiston tuontia unioniin ja kaupan pitämistä unionissa sekä toimijoiden toimia kasvien lisäysaineiston tuotannon aikana. (64) Asetusta (EU) 2018/848 olisi muutettava, jotta kasvien lisäysaineiston ja monimuotoisen aineiston määritelmät olisivat yhdenmukaisia tässä asetuksessa säädettyjen määritelmien kanssa. Lisäksi asetuksesta (EU) 2018/848 olisi poistettava säädösvallan siirto komissiolle siltä osin kuin on kyse luonnonmukaisen monimuotoisen kasvien lisäysaineiston kaupan pitämistä koskevista erityisistä säännöksistä, koska kaikki kasvien lisäysaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevat säännöt olisi oikeudellisen selkeyden vuoksi vahvistettava tässä asetuksessa. [tark. 19] (65) Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan kasvien lisäysaineiston sukujen ja lajien luettelon mukauttamista, jotta voidaan ottaa huomioon muutokset alueen ja tuotantoarvon merkityksessä, ruoka-/rehuturvassa ja niiden jäsenvaltioiden lukumäärässä, joissa tällaista kasvien lisäysaineistoa viljellään. (66) Kasvien lisäysaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevien sääntöjen mukauttamiseksi tekniikan ja tieteen kehitykseen ja sovellettaviin kansainvälisiin standardeihin komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tämän asetuksen vaatimuksia, jotka koskevat esiperus-, perus-, sertifioitujen ja vakioaineistojen ja -siementen tuotantoa ja kaupan pitämistä. (67) Monimuotoisesta aineistosta koostuvan kasvien lisäysaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevien sääntöjen mukauttamiseksi tekniikan ja tieteen kehitykseen ja tämän asetuksen sääntöjen soveltamisesta saatujen kokemusten huomioon ottamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan monimuotoisen aineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevia vaatimuksia. (68) Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan lajikerekisterin sisältöä koskevia vaatimuksia teknisen kehityksen ja lajikerekisteröinnistä saatujen kokemusten huomioon ottamiseksi. (69) Lajikkeiden viljelyn mukauttamiseksi teknisen ja tieteellisen tiedon kehitykseen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat edellytysten hyväksymistä sellaisten lajikkeiden viljelyä varten, jotka sietävät torjunta-aineita tai joilla on muita ominaisuuksia, jotka saattavat johtaa epätoivottuihin maataloudellisiin vaikutuksiin. Näihin edellytyksiin olisi sisällyttävä pellolla toteutettavia toimenpiteitä, kuten viljelykierto; seurantatoimenpiteitä; jäsenvaltion ilmoitus tällaisista toimenpiteistä komissiolle ja muille jäsenvaltioille; ammattimaisten toimijoiden raportointi toimivaltaisille viranomaisille kyseisten toimenpiteiden soveltamisesta; ja näitä edellytyksiä koskevat tiedot kansallisissa lajikerekistereissä. (70) Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen täydentämistä tiettyjen seikkojen osalta, jotta viljely- ja käyttöarvoa kestävyyden kannalta koskevaa testausta ja vaatimuksia voidaan mukauttaa mahdolliseen tekniikan ja tieteen kehitykseen ja kansainvälisten standardien mahdollisiin muutoksiin. Tällaisia seikkoja ovat viljelykokeissa tarvittavat menetelmät, joiden tarkoituksena on arvioida tiettyjen sukujen tai lajien viljely- ja käyttöarvoa kestävyyden kannalta ja hyväksyä sitä koskevia lisävaatimuksia. (71) Lajikenimiä koskevien sääntöjen mukauttamiseksi tekniikan ja tieteen kehitykseen ja kyseisten sääntöjen soveltamisesta saatujen kokemusten huomioon ottamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla tätä asetusta täydennetään vahvistamalla lajikenimien sopivuuskriteerejä. (72) Jotta lajikkeiden teknisiä tutkimuksia koskevia tämän asetuksen säännöksiä voidaan mukauttaa tekniikan ja tieteen kehitykseen sekä ottaa huomioon toimivaltaisten viranomaisten ja ammattimaisten toimijoiden käytännön tarpeet ja asianomaisten sääntöjen soveltamisesta saadut kokemukset, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla tätä asetusta täydennetään vahvistamalla säännöt, jotka koskevat kestävyyden kannalta tyydyttävän viljely- ja käyttöarvon varmistamiseksi tehtäviin teknisiin tutkimuksiin käytettävien ammattimaisten toimijoiden tilojen auditointia. (73) Jotta viljely- ja käyttöarvon tutkimista kestävyyden kannalta koskevia tämän asetuksen säännöksiä voidaan mukauttaa tekniikan ja tieteen kehitykseen ja kestävää maataloutta koskeviin uusiin unionin toimintapolitiikkoihin tai sääntöihin, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla tätä asetusta täydennetään vahvistamalla tällaisen tutkimuksen suorittamista koskevat vähimmäisvaatimukset, tutkittavien ominaisuuksien arviointimenetelmät ja tutkimuksen tulosten arviointi- ja raportointivaatimukset sekä muuttamalla tutkittavia ominaisuuksia. (74) On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa(25) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, on erityisen tärkeää, että Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille ja että Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. (75) Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(26) mukaisesti. (76) Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano ja parantaa ammattimaisten toimijoiden suoriutumista sekä niiden tuottaman ja kaupan pitämän kasvien lisäysaineiston tunnistettavuutta ja laatua, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, joka koskee auditointeja, koulutusta, tutkimuksia, tarkastuksia, näytteenottoa ja testausta koskevien vaatimusten täsmentämistä tiettyjen sukujen tai lajien osalta toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa ammattimaisten toimijoiden virallista valvontaa varten. (77) Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano kasvien lisäysaineiston käsittelyn ja kaupan pitämisen osalta ja mukauttaa niitä koskevia sääntöjä tämän asetuksen säännösten soveltamisesta saadun kokemuksen perusteella, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa hyväksyä kaikkiin tai tiettyihin kasvien lisäysaineiston lajeihin sovellettavia erityisvaatimuksia, jotka koskevat erien yhdistämistä tai jakamista suhteessa kasvien lisäysaineiston erien alkuperään, niiden tunnistettavuutta, mainittujen toimintojen kirjaamista ja kasvien lisäysaineiston erien yhdistämisen tai jakamisen jälkeisiä merkintöjä. (78) Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, seurata sen säännösten soveltamisesta saatua käytännön kokemusta ja parantaa kaupan pidettävän kasvien lisäysaineiston vaatimustenmukaisuutta, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa hyväksyä erityisiä vaatimuksia, jotka koskevat tiettyihin lajeihin kuuluvaa kasvien lisäysaineistoa sisältävien pakkausten, nippujen ja säiliöiden sinetöintiä, sulkemista, kokoa ja muotoa. (79) Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano erityisesti etikettien luettavuuden, tunnistettavuuden ja turvallisuuden osalta, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta antaa erityissäännöksiä, jotka koskevat virallisia etikettejä, tietyissä poikkeustapauksissa käytettäviä etikettejä ja tietyntyyppisessä kasvien lisäysaineistossa käytettäviä etikettejä, sekä vahvistaa kyseisten etikettien sisältö, koko, väri ja muoto kunkin kasvien lisäysaineiston luokan tai tyypin osalta. (80) Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano ja ottaa huomioon asianomaisten sääntöjen soveltamisesta saatu käytännön kokemus, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa antaa siemenseoksia koskevia erityissäännöksiä. (81) Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano kasvien lisäysaineiston vähittäiskaupan osalta ja tehdä kasvien lisäysaineiston kaupan pitämisestä mahdollisimman käytännöllistä ja soveltuvaa kulloisenkin lajin kannalta, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa hyväksyä sääntöjä, jotka koskevat loppukäyttäjiä varten kaupan pidettävien siementen pienpakkausten ja muiden kasvien lisäysaineiston pakkausten ja nippujen koko-, muoto-, sinetöinti- ja käsittelyvaatimuksia. (82) Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano ja puuttua kasvien lisäysaineiston kiireellisiin saatavuusongelmiin, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa antaa kasvien lisäysaineiston väliaikaisten saatavuusvaikeuksien tapauksessa lupa enintään yhden vuoden ajaksi esiperus-, perus- tai sertifioitujen aineistojen tai siementen luokkiin kuuluvan kasvien lisäysaineiston kaupan pitämiseen väljempien vaatimusten mukaisesti tai poiketa lajikkeeseen kuulumista koskevasta vaatimuksesta sekä kumota mainittu lupa ja muuttaa sitä. (83) Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano ja varmistaa, että jäsenvaltioilla on jonkin verran joustovaraa hyväksyä kansallisia toimenpiteitä, jotka on mukautettu niiden maatalous- ja ilmasto-oloihin ja tiukempiin laatuvaatimuksiin, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa antaa jäsenvaltioille lupa asettaa tiukempia kasvien lisäysaineiston tuotantoa tai kaupan pitämistä koskevia vaatimuksia, joita sovelletaan asianomaisen jäsenvaltion koko alueella tai sen osassa, sekä kumota tai muuttaa tällaisia toimenpiteitä, jotka on hyväksytty kasvien lisäysaineiston kaupan pitämistä koskevien direktiivien nojalla. (84) Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano ja nopea reagointi äkillisiin riskeihin, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa toteuttaa kiireellisiä toimenpiteitä, jos on todennäköistä, että kasvien lisäysaineiston tuotannosta tai kaupan pitämisestä aiheutuu vakava riski ihmisten, eläinten tai kasvien terveydelle, ympäristölle tai muiden lajien viljelylle, eikä tällaista riskiä voida tyydyttävällä tavalla hallita asianomaisen jäsenvaltion toteuttamilla toimenpiteillä, sekä kumota tai muuttaa tällaisia jäsenvaltion toteuttamia toimenpiteitä. (85) Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa päättäävalta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti tämän asetuksen täydentämiseksi erityisin säännöin, jotka koskevat määräaikaisten kokeiden järjestämisestäjärjestämistä tarkoituksena löytää parempia vaihtoehtoja tämän asetuksen soveltamisalalle ja tietyille säännöksille. [tark. 20] (86) Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano kasvien lisäysaineiston tuonnin osalta ja varmistaa, että kolmansien maiden vaatimukset vastaavat unionin vaatimuksia, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa tunnustaa, että kolmannessa maassa tai kolmannen maan tietyillä alueilla tuotettu tiettyyn sukuun, lajiin tai luokkaan kuuluva kasvien lisäysaineisto täyttää vaatimukset, jotka vastaavat unionissa tuotettuun ja kaupan pidettyyn kasvien lisäysaineistoon sovellettavia vaatimuksia ja joiden perusteella se voidaan hyväksyä tuontia varten. (87) Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano ja rekisteröityjen lajikkeiden asianmukainen ylläpito myös kolmansissa maissa, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa tunnustaa, että kolmannessa maassa suoritettu lajikkeiden ylläpidon valvonta antaa samat takeet kuin unionissa toteutettu valvonta. (88) Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano ja mukauttaa sen säännöksiä kasvilajikkeiden kansainvälisen suojeluliiton (UPOV) sovellettavien protokollien tai CPVO:n laatimien protokollien muutosten ja asiaankuuluvan teknisen ja tieteellisen kehityksen perusteella, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa hyväksyä erityisvaatimuksia, jotka koskevat lajikkeiden suku- tai lajikohtaista erottuvuutta, yhtenäisyyttä ja pysyvyyttä. (89) Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa hyväksyä erityissääntöjä, jotka koskevat kasvien lisäysaineiston virallisissa jälkitarkastuksissa käytettävän rekisteröityjen lajikkeiden vakionäytteen kokoa, kyseisten näytteiden uusimista ja niiden toimittamista muille jäsenvaltioille. (90) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli kasvien lisäysaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevan yhdenmukaisen lähestymistavan varmistamista, vaan se voidaan ehdotetun toiminnan vaikutusten, monimutkaisuuden ja kansainvälisen luonteen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tämän vuoksi siinä otetaan käyttöön tarvittavia poikkeuksia tai erityisvaatimuksia, jotka koskevat tiettyjä kasvin lisäysaineiston tyyppejä ja ammattimaisia toimijoita. (91) Tätä asetusta olisi sovellettava kolmen vuoden kuluttua sen voimaantulosta, jotta toimivaltaisilla viranomaisilla ja ammattimaisilla toimijoilla olisi aikaa mukautua sen säännöksiin ja jotta myös asiaankuuluvien delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen olisi riittävästi aikaa. Sääntöjä, jotka koskevat kestävyyden kannalta tyydyttävää vihannes- ja hedelmäkasvilajikkeiden viljely- ja käyttöarvoa, olisi sovellettava vasta viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta. Tämä lisäaika on tarpeen, jotta toimivaltaiset viranomaiset ja ammattimaiset toimijat voivat tehdä tarvittavat valmistelut ja suorittaa ensimmäiset kokeet näiden uusien sääntöjen mukaisilla pelloilla, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN: I LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET 1 artikla Kohde Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionissa kaupan pitämistä varten harjoitettavaa kasvien lisäysaineiston tuotantoa ja kasvien lisäysaineiston kaupan pitämistä unionissa, ja erityisesti vaatimukset, jotka koskevat kasvien lisäysaineiston tuotantoa pellolla ja muissa paikoissa, aineistoluokkia, tunnistettavuutta ja laatua, sertifiointia, merkintöjä, pakkaamista, tuontia, ammattimaisia toimijoita ja lajikkeiden rekisteröintiä. [tark. 21] Lisäksi tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat tiettyjen sellaisten lajikkeiden viljelyedellytyksiä, jotka sietävät torjunta-aineita tai joilla voi olla epätoivottuja maataloudellisia vaikutuksia, mukaan lukien viljely muuhun tarkoitukseen kuin kasvien lisäysaineiston tuotantoon ja kaupan pitämiseen elintarvikkeiden, rehun ja muiden tuotteiden tuotantoa varten. [tark. 22] 2 artikla Soveltamisala ja tavoitteet 1. Tätä asetusta sovelletaan sukuihin ja lajeihin, jotka on lueteltu liitteessä I olevissa A–E osassa eri käyttötarkoituksia varten. Sen vaatimukset koskevat tapauksen mukaan kaikkia kasvien lisäysaineiston tyyppejä, ainoastaan siemeniä tai ainoastaan muuta aineistoa kuin siemeniä. Kasvien lisäysaineiston tuotantoa tai tuontia koskevia vaatimuksia sovelletaan ainoastaan tuotantoonsen kaupan pitämistä vartenpitämiseen unionissa. [tark. 23] 2. Tämän asetuksen tavoitteena on a) varmistaa kasvien lisäysaineiston laatu, turvallisuus ja monipuolisuus sekä sen saatavuus ammattimaisille toimijoille, viljelijöille ja loppukäyttäjille; [tark. 24] b) varmistaa samanlaisetoikeudenmukaiset kilpailuedellytykset ammattimaisille toimijoille kaikkialla unionissa ja kasvien lisäysaineiston sisämarkkinoiden toimivuus; [tark. 25] c) tukea kasvien lisäysaineiston alan innovointia ja kilpailukykyä unionissa; d) edistää kasvigeenivarojen dynaamista suojelua ja kestävää käyttöä sekä maatalousluonnon monimuotoisuutta; [tark. 26] e) edistää nykyisiin ja tulevaisuudessa odotettavissa oleviin ilmasto-olosuhteisiinilmasto- ja maaperäolosuhteisiin mukautettua kestävää maataloustuotantoa; [tark. 27] f) edistää ruokaturvaa ja ruokasuvereniteettia. [tark. 28] 3. Siirretään komissiolle valta antaa 75 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä I senkyseisen liitteen mukauttamiseksi teknisen ja tieteellisen tiedon kehitykseen ja sukujen ja lajien tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevien taloudellisten tietojen huomioon ottamiseksi sekä lisätään sukuja ja lajeja kyseisen liitteen luetteloon tai poistetaan niitä siitä. [tark. 29] Suku tai laji lisätään liitteessä I olevaan luetteloon ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulla delegoidulla säädöksellätarkoitetuilla delegoiduilla säädöksillä, jos vähintään kaksi seuraavista edellytyksistä täyttyy: [tark. 30] a) kasvien lisäysaineiston tuotantoalue ja kaupan pidetyn tuotannon arvo on unionissa kyseisen suvun tai lajin osalta merkittävä; b) kyseinen suku tai laji on unionin elintarvike- ja rehutuotannon turvaamisen kannalta erittäin tärkeä verrattuna muihin sukuihin ja lajeihin, joita ei ole lueteltu mainitussa liitteessä; ja c) kyseistä sukua tai lajia pidetään kaupan vähintään kahdessa jäsenvaltiossa; ja c a) suvusta tai lajista on etua ympäristökestävyyden kannalta. [tark. 31] Suku tai laji poistetaan liitteessä I olevasta luettelosta ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulla delegoidulla säädöksellä, jos se ei enää täytä vähintään kahta toisessa alakohdassa vahvistetuista edellytyksistä. 4. Tätä asetusta ei sovelleta a) direktiivin 98/56/EY 2 artiklassa määriteltyyn koristekasvien lisäysaineistoon ja tämän asetuksen liitteessä I lueteltujen sukujen tai lajien lisäysaineistoon silloin, kun sitä käytetään yksinomaan koristetarkoituksiin; [tark. 32] b) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../...(27)(28) 3 artiklassa määriteltyyn metsänviljelyaineistoon ja tämän asetuksen liitteessä I lueteltujen sukujen tai lajien lisäysaineistoon silloin, kun sitä käytetään yksinomaan metsätaloustarkoituksiin; [tark. 33] c) yksinomaan kolmansiin maihin vietäväksi tuotettuun kasvien lisäysaineistoon; [tark. 34] d) kasvien lisäysaineistoon, jota myydään tai siirretään millä tahansa tavalla, joko ilmaiseksi tai maksua vastaan, loppukäyttäjien välillä niiden omaan yksityiseen käyttöön ja niiden kaupallisen toiminnan ulkopuolella; e) kasvien lisäysaineistoon, jota käytetään ainoastaanmyydään tai siirretään millä tahansa tavalla joko ilmaiseksi tai maksua vastaan viralliseen testaukseen, jalostukseen, tarkastuksiin, näyttelyihin tai tieteellisiin tarkoituksiin., mukaan lukien tilalla tehtävä tutkimus ja geenipankkien toteuttamat toimet; [tark. 35] e a) kasvien lisäysaineiston tuotantoon ja kaupan pitämiseen, jota 29 artiklassa tarkoitetut suojelujärjestöt ja -verkostot harjoittavat liitteessä VII a määriteltyinä rajallisina määrinä joko ilmaiseksi tai maksua vastaan dynaamista suojelua varten. [tark. 353] e b) viljelijöiden omaan käyttöönsä tuottamaan kasvien lisäysaineistoon. [tark. 37] 3 artikla Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan 1) ’kasvien lisäysaineistolla’ asetuksen (EU) 2016/2031 2 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä kasveja, joita voidaan käyttää ja jotka on tarkoitettu käytettäväksi kokonaisten kasvien tuottamiseen; 2) ’ammattimaisella toimijalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka on ammattimaisesti mukana yhdessä tai useammassa seuraavista kasvien lisäysaineistoonlisäysaineiston kaupalliseen hyödyntämiseen liittyvistä toimista unionissa: [tark. 38] a) tuotanto; b) kaupan pitäminen; c) lajikkeiden ylläpitäminen tai lisäys; [tark. 39] d) tunnistettavuuteen ja laatuun liittyvien palvelujen tarjoaminen; e) säilöntä, varastointi, kuivaus, prosessointi, käsittely, pakkaaminen, sinetöinti, merkitseminen, näytteenotto tai testaus; 3) ’kaupan pitämisellä’ seuraavia ammattimaisen toimijan toteuttamia kaupallisia toimia: myynti, hallussapito, siirtäminen ilmaiseksi tai myytäväksi tarjoaminen, mukaan lukien verkkomyynti, taikka mikä tahansa muunlainen siirtäminen tai jakelu unionissa tai tuonti unioniin kasvien lisäysaineiston kaupallista hyödyntämistä varten; [tark. 40] 4) ’lajikkeella’ asetuksen (EY) N:o 2100/94 5 artiklan 2 kohdassa määriteltyä lajiketta; 5) ’kloonilla’: a) kasvin yksittäistä jälkeläistä, joka on alun perin saatu toisesta yksittäisestä kasvista kasvullisesti lisäämällä ja joka on edelleen geneettisesti identtinen kyseisen kasvin kanssa; tai b) yksittäisen kasvin kasvullisesti lisättyä, geneettisesti yhtenäistä jälkeläistä; [tark. 41] 6) ’valikoidulla kloonilla’ kloonia, joka on valittu sellaisten lajikkeen sisäisten fenotyyppisten erityisominaisuuksien ja sellaisen kasvinterveydellisen aseman vuoksi, joiden ansiosta valikoitu klooni on muita tuottavampi, ja joka vastaa sen lajikkeenviiniköynnöslajikkeen ja niiden hedelmäpuulajien kuvausta, johon se kuuluu, tai jos kyseessä onjoissa tällaista lajikkeen sisäistä vaihtelua on esiintynyt ja joihin valikoitu klooni, joka ei kuulu mihinkään lajikkeeseen, sen lajin kuvausta, johon se kuuluu; [tark. 42] 7) ’polyklonaalisella kasvien lisäysaineistolla’ ryhmää, joka koostuu useista erillisistä yksittäisistä kasvin jälkeläisistä, jotkalisäysaineistoa, joka on saatu eri genotyypeistä ja joista jokainen vastaa senvalitsemalla geneettisten etujen ennusteen mukaisesti kvantitatiivisten geenityökalujen avulla vähintään seitsemän genotyypin ryhmästä samasta tietyn muinaisen lajikkeen kuvausta, johon se kuuluukoejoukosta, joka sisältää suurimman osan lajikkeen sisäisestä monimuotoisuudesta; [tark. 43] 8) ’monen kloonin yhdistelmällä’ sellaisten valikoitujen kloonien yhdistelmää, jotka kaikki kuuluvat tapauksen mukaan joko samaan lajikkeeseen tai lajiin ja jotka on valittu toisistaan riippumatta; [tark. 44] 9) ’toimivaltaisella viranomaisella’ jäsenvaltion keskusviranomaista tai alueellista viranomaista, joka vastaa virallisen valvonnan, rekisteröinnin, sertifioinnin sekä kasvien lisäysaineiston tuotantoon ja kaupan pitämiseen liittyvien muiden virallisten toimien järjestämisestä, tai tapauksen mukaan kolmannen maan vastaavaa viranomaista taikka muuta viranomaista, jolle mainitut vastuut on siirretty unionin lainsäädännön mukaisesti; 10) ’virallisella kuvauksella’ toimivaltaisen viranomaisen vahvistamaa kuvausta, johon sisältyvät lajikkeen merkitykselliset ominaispiirteet ja jonka perusteella lajike on tunnistettavissa erottuvuutta, yhtenäisyyttä ja pysyvyyttä koskevassa tutkimuksessa; 11) ’virallisesti tunnustetulla kuvauksella’ toimivaltaisen viranomaisen tunnustamaa suojeltavan lajikkeen kirjallista kuvausta, johon sisältyvät lajikkeen erityiset ominaispiirteet ja joka on saatu muilla tavoilla kuin lajikkeen erottuvuutta, yhtenäisyyttä ja pysyvyyttä koskevan tutkimuksen perusteella; 12) ’lajikkeen ylläpitämisellä’ toimia, joilla valvotaan lajikepuhtautta ja tunnistettavuutta ja joiden tarkoitus on varmistaa, että lajike pysyy kuvauksensa mukaisenalajikkeen ominaisuudet pysyvät kuvauksiensa mukaisina myöhempien lisäysjaksojen aikana; [tark. 45] 13) ’siemenillä’ siemeniä kasvitieteellisessä merkityksessä; 14) ’esiperussiemenillä’ siemeniä, jotka kuuluvat perussiemensukupolvea edeltävään sukupolveen, jotka on tarkoitettu perussiementen tai sertifioitujen siementen tuotantoon ja sertifiointiin ja joiden on virallisen sertifioinnin tai virallisessa valvonnassa suoritetun sertifioinnin avulla todettu täyttävän liitteessä II olevassa Aolevissa A ja D osassa niiden osalta vahvistetut edellytykset; [tark. 46] 15) ’perussiemenillä’ siemeniä, jotka on tuotettu esiperussiemenistä tai edeltävistä perussiemensukupolvista, jotka on tarkoitettu perussiementen tai sertifioitujen siementen uusien sukupolvien tuotantoon ja joiden on virallisen sertifioinnin tai virallisessa valvonnassa suoritetun sertifioinnin avulla todettu täyttävän liitteessä II olevassa Aolevissa A ja D osassa niiden osalta vahvistetut edellytykset; [tark. 47] 16) ’sertifioiduilla siemenillä’ siemeniä, jotka on tuotettu esiperus- tai perussiemenistä taikka edeltävistä sertifioitujen siementen sukupolvista ja joiden on virallisen sertifioinnin tai virallisessa valvonnassa suoritetun sertifioinnin avulla todettu täyttävän liitteessä II olevassa Aolevissa A ja D osassa niiden osalta vahvistetut edellytykset; [tark. 48] 17) ’vakiosiemenillä’ siemeniä, jotka eivät ole esiperus-, perus- tai sertifioituja siemeniä, joita ei ole tarkoitettu lisäykseen ja jotka täyttävät liitteessä III olevassa Aolevissa A ja D osassa niiden osalta vahvistetut edellytykset; [tark. 49] 18) ’esiperusaineistolla’ kasvien lisäysaineistoa, lukuun ottamatta siemeniä, joka kuuluu perusaineiston sukupolvea edeltävään sukupolveen, joka on tarkoitettu perusaineiston tai sertifioidun aineiston tuotantoon ja sertifiointiin ja jonka on virallisen sertifioinnin tai virallisessa valvonnassa suoritetun sertifioinnin avulla todettu täyttävän liitteessä II olevassa Bolevissa B, C ja E osassa sen osalta vahvistetut edellytykset; [tark. 50] 19) ’perusaineistolla’ kasvien lisäysaineistoa, lukuun ottamatta siemeniä, joka on tuotettu esiperusaineistosta tai edeltävistä perusaineistosukupolvista, joka on tarkoitettu perusaineiston tai sertifioidun aineiston seuraavien sukupolvien tuotantoon ja sertifiointiin ja jonka on virallisen sertifioinnin tai virallisessa valvonnassa suoritetun sertifioinnin avulla todettu täyttävän liitteessä II olevassa Bolevissa B, C ja E osassa sen osalta vahvistetut edellytykset; [tark. 51] 20) ’sertifioidulla aineistolla’ kasvien lisäysaineistoa, lukuun ottamatta siemeniä, joka on tuotettu esiperus- tai perusaineistosta taikka edeltävistä sertifioidun aineiston sukupolvista ja jonka on virallisen sertifioinnin tai virallisessa valvonnassa suoritetun sertifioinnin avulla todettu täyttävän liitteessä II olevassa Bolevissa B, C ja E osassa sen osalta vahvistetut edellytykset; [tark. 52] 21) ’vakioaineistolla’ kasvien lisäysaineistoa, lukuun ottamatta siemeniä, joka ei ole esiperus-, perus- tai sertifioitua aineistoa, jota ei ole tarkoitettu lisäykseen ja joka täyttää liitteessä III olevassa Bolevissa B, C ja E osassa sen osalta vahvistetut edellytykset; [tark. 53] 22) ’virallisella sertifioinnilla’ virallista varmennusta, jonka toimivaltainen viranomainen antaa siitä, että esiperus-, perus- tai sertifioidut siemenet tai aineistot ovat tässä asetuksessa vahvistettujen niitä koskevien vaatimusten mukaisia, kun kyseinen viranomainen on ensin suorittanut kaikki asiaankuuluvat paikalla tehtävät tarkastukset, näytteenoton ja testauksen, mukaan lukien tarvittaessa verranneruutukokeet, ja todennut, että kyseiset siemenet tai aineisto täyttävät kyseiset vaatimukset; 23) ’virallisessa valvonnassa suoritetulla sertifioinnilla’ varmennusta, jonka erikseen hyväksytty ammattimainen toimija antaa siitä, että esiperus-, perus- tai sertifioidut siemenet tai aineistot ovat sovellettavien vaatimusten mukaisia, kun kyseinen ammattimainen toimija on ensin tehnyt yhden tai useamman tarvittavan tarkastuksen, näytteenoton, testauksen tai etiketin painatuksen toimivaltaisen viranomaisen virallisessa valvonnassa ja todennut, että kyseiset siemenet tai aineisto täyttävät kyseiset vaatimukset; 24) ’luokalla’ kasvien lisäysaineiston yhteydessä kasvien lisäysaineiston ryhmää tai yksittäistä yksikköä, joka katsotaan esiperus-, perus-, sertifioiduksi tai vakiosiemeneksi tai -aineistoksi ja joka on tunnistettavissa erityisten tunnistus- ja laatuvaatimusten mukaisesti; 25) ’muuntogeenisellä organismilla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY(29) 2 artiklan 2 alakohdassa määriteltyä geneettisesti muunnettua organismia, lukuun ottamatta kyseisen direktiivin liitteessä I B luetelluilla geneettisillä muuntamistekniikoilla saatuja organismeja; 26) ’erällä’ kasvien lisäysaineiston yksikköä, joka on tunnistettavissa yhtenäisen koostumuksensa ja alkuperänsä perusteella; 27) ’monimuotoisella aineistolla’ yhteen ainoaan alimpaan tunnettuun kasvitieteelliseen taksoniin kuuluvaa kasviryhmää, a) jolla on yhteisiä fenotyyppisiä ominaisuuksia; b) jolle on tyypillistä suuri geneettinen ja fenotyyppinen vaihtelu yksittäisten lisäysyksiköiden välillä, niin että aineisto kokonaisuudessaan, eikä pieni määrä yksikköjä, edustaa kyseistä kasviryhmää; c) joka ei ole lajike; ja d) joka ei ole lajikkeiden seos; 28) ’loppukäyttäjällä’ henkilöä, joka hankkii, siirtää ja käyttää kasvien lisäysaineistoa sellaisiin tarkoituksiin, jotka eivät kuulu hänen pääasialliseen ammattitoimintaansa; [tark. 54] 29) ’suojeltavalla lajikkeella’ lajiketta, a) jota onjoka on joko perinteisesti kasvatettu maatiaiskanta tai paikallisesti vastikään jalostettu erityisissä paikallisissa olosuhteissa unionissa jalajike (uusi maatiaiskanta), joka on mukautunut näihinperäisin tilalla tehdystä valikoinnista tai jalostettu mukautumaan paikallisiin olosuhteisiin; ja elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivarojen kestävän käytön yhteydessä; [tark. 55] a a) joka ei ole F1-hybridilajike; [tark. 56] b) jolle on ominaista suurityydyttävä geneettinen ja fenotyyppinen vaihtelu yksittäisten lisäysyksiköiden välillä; [tark. 57] b a) joka ei kuulu kokonaisuudessaan tai jonka geneettiset komponentit eivät kuulu sellaisten teollis- ja tekijänoikeuksien piiriin, jotka rajoittavat tämän lajikkeen käyttöä suojeluun, tutkimukseen, jalostukseen tai koulutukseen, myös tilalla viljeltyä kasvien lisäysaineistoa käyttävän viljelijän toimesta, kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi; [tark. 58] 30) ’laatua heikentävillä tuhoojilla’ tuhoojia, jotka täyttävät kaikki seuraavat edellytykset: a) ne eivät ole asetuksessa (EU) 2016/2031 tarkoitettuja unionikaranteenituhoojia, suoja-aluekaranteenituhoojia tai säänneltyjä muita kuin unionikaranteenituhoojia eivätkä tuhoojia, joihin sovelletaan mainitun asetuksen 30 artiklan 1 kohdan nojalla hyväksyttyjä toimenpiteitä; b) niitä esiintyy kasvien lisäysaineiston tuotannon tai varastoinnin yhteydessä; ja c) niiden esiintymisellä on kohtuuton vaikutus kasvien lisäysaineiston laatuun ja kohtuuttomia taloudellisia vaikutuksia, jotka liittyvät kyseisen kasvien lisäysaineiston käyttöön unionissa; [tark. 59 ei vaikuta suomenkieliseen versioon] 31) ’käytännössä vapaalla laatua heikentävistä tuhoojista’ sitä, että kyseinenkyseisessä kasvien lisäysaineisto on joko täysin vapaa tuhoojista tailisäysaineistossa esiintyy laatua heikentäviä tuhoojia esiintyy siinä niin vähän, etteivät ne vaikuta haitallisestikohtuuttomasti kyseisen kasvien lisäysaineiston laatuun; [tark. 60] 32) ’siemenperunoilla’ lajin Solanum tuberosum L. mukuloita, joita käytetään perunoiden lisäykseen; [tark. 61 ei vaikuta suomenkieliseen versioon] 33) ’viljelijällä’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115(30) 3 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä viljelijää; 34) ’poikkeavalla aineistolla’ siementen tai muiden kasvien tapauksessa sitä, että siemenet tai muu kasvien lisäysaineisto eivät vastaa sen lajikkeen tai lajin kuvausta, johon niiden pitäisi kuulua tämän asetuksen mukaisesti; 35) ’hybridilajikkeella’ kahta tai useampaa muuta lajiketta risteyttämällä tuotettua lajiketta; 35 a) ’dynaamisella suojelulla’ geneettisen monimuotoisuuden säilyttämistä viljeltävien kasvilajien sisällä ja niiden välillä, ja siihen kuuluu suojelu sekä luonnollisessa elinympäristössä että muualla, millä pyritään kasvigeenivarojen ja maatalousluonnon monimuotoisuuden kestävään käyttöön sellaisella tavalla ja tasolla, että luonnon monimuotoisuus ei pitkällä aikavälillä vähene ja mahdollisuudet täyttää nykyisten ja tulevien sukupolvien tarpeet ja toiveet säilyvät; [tark. 354] 35 b) ’NGT-kasvilla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU).../... [NGT-asetus] 3 artiklan 2 alakohdassa määritellyillä tietyillä uusilla genomitekniikoilla tuotettuja kasveja; [tark. 63] 35 c) ’kauppasiemenillä’ 21 artiklassa tarkoitettuja seoksia varten tuotettuja ja kaupan pidettyjä siemeniä, jotka ovat lajiltaan mutta eivät lajikkeeltaan tunnistettavia ja joiden on virallisessa sertifioinnissa tai virallisessa valvonnassa suoritetussa sertifioinnissa todettu täyttävän tässä asetuksessa sertifioiduille siemenille vahvistetut edellytykset, lukuun ottamatta 5 artiklan vaatimusta; [tark. 64] 35 d) ’pienpakkauksilla’ pakkauksia, joiden sisältämien siementen tai aineistojen nettopaino on enintään a) 10 kg viljoilla; b) 5 kg rehukasveilla, juurikkailla ja öljy- ja kuitukasveilla; c) 10 kg siemenperunoilla; d) 500 g palkokasveilla; e) 100 g sipuleilla, maustekirvelillä, parsalla, lehtimangoldilla, punajuurikkaalla, kevätnauriilla, syysnauriilla, vesimelonilla, jättikurpitsalla, kurpitsalla, porkkanalla, retiisillä ja retikalla, mustajuurella, pinaatilla sekä vuonankaalilla, f) 20 g muilla vihanneslajeilla; g) 10 yksilöä hedelmien ja viiniköynnösten pistokkailla. [tark. 355] 4 artikla Asetuksen (EU) 2016/2031 noudattaminen Tämän asetuksen soveltaminen ei rajoita asetuksen (EU) 2016/2031 soveltamista. Tämän asetuksen mukaisesti tuotetun ja kaupan pidetyn kasvien lisäysaineiston erän on oltava myös asetuksen (EU) 2016/2031 36, 37, 40, 41, 42, 49, 53 ja 54 artiklassa tai niiden nojalla vahvistettujen unionikaranteenituhoojia, suoja-aluekaranteenituhoojia ja säänneltyjä muita kuin unionikaranteenituhoojia koskevien sääntöjen sekä kyseisen asetuksen 30 artiklan 1 kohdan nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden mukainen. II LUKU LAJIKKEITA, KASVIEN LISÄYSAINEISTON LUOKKIA, MERKINTÖJÄ, LUPIA, KÄSITTELYÄ, TUONTIA JA POIKKEUKSIA KOSKEVAT VAATIMUKSET 1 JAKSO Kasvien lisäysaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevat yleiset vaatimukset 5 artikla Rekisteröityyn lajikkeeseen kuuluminen Unionissa saa tuottaa ja pitää kaupan ainoastaan 44 artiklassa tarkoitettuun kansalliseen lajikerekisteriin rekisteröityyn lajikkeeseen kuuluvaa kasvien lisäysaineistoa, paitsi jos kyse on seuraavista: a) perusrungot, jos niiden laji ilmoitetaan asianmukaisella merkinnällä niiden tuotannon ja kaupan pitämisen yhteydessä; b) 27 artiklassa tarkoitettu monimuotoinen aineisto; c) 28 artiklassa tarkoitettu loppukäyttäjiä varten kaupan pidettävä kasvien lisäysaineisto; d) 29 artiklassa tarkoitettu geenivarojen suojelemiseksi tuotettu ja kaupan pidetty kasvien lisäysaineisto; e) 30 artiklassa tarkoitetuttarkoitettu viljelijöiden välillä luontoissuorituksina vaihdetut siemenetvaihdettu kasvien lisäysaineisto; [tark. 66] f) 31 artiklassa tarkoitettu jalostajansiemen; [tark. 67] g) 32 artiklassa tarkoitettu toistaiseksi rekisteröimättömiin lajikkeisiin kuuluva kasvien lisäysaineisto; h) 33 artiklassa tarkoitetut kasvien lisäysaineiston toimitusvaikeudet. 6 artikla Tiettyihin kasvien lisäysaineiston luokkiin kuuluminen 1. Lukuun ottamatta 2 kohdassa säädettyjä tapauksia unionissa saa tuottaa ja pitää kaupan ainoastaan johonkin seuraavista luokista kuuluvaa kasvien lisäysaineistoa: a) esiperusaineisto tai -siemenet; b) perusaineisto tai -siemenet; c) sertifioitu aineisto tai sertifioidut siemenet; d) vakioaineisto tai -siemenet. Kun tässä asetuksessa viitataan kasvien lisäysaineiston tunnistettavuuteen ja laatuun liittyviin alempiin tai korkeampiin luokkiin, määrityksen on perustuttava a–d alakohdan mukaiseen järjestykseen siten, että a alakohta vastaa korkeinta ja d alakohta alinta sijaa. 2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, a–d alakohdassa lueteltuihin luokkiin kuulumatonta kasvien lisäysaineistoa voidaan tuottaa ja pitää kaupan, kun kyseessä on jokin seuraavista: a) monimuotoisesta aineistosta koostuvan kasvien lisäysaineiston kaupan pitäminen 27 artiklan mukaisesti; b) kaupan pitäminen loppukäyttäjiä varten 28 artiklan mukaisesti; c) 29 artiklassa tarkoitettu kaupan pitäminen suojeluverkostoja varten ja niiden välillä; d) 30 artiklassa tarkoitetuttarkoitettu viljelijöiden välillä luontoissuorituksina vaihdetut siemenetvaihdettu kasvien lisäysaineisto. [tark. 68] e) 31 artiklassa tarkoitettu jalostajansiemen. [tark. 69] 2 JAKSO Esiperus-, perus-, sertifioitujen ja vakioaineistojen ja -siementen tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevat vaatimukset 7 artikla Esiperus-, perus- ja sertifioitujen siementen ja -aineistojen tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevat vaatimukset 1. Esiperus-, perus- ja sertifioituja siemeniä saa tuottaa ja pitää kaupan unionissa ainoastaan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: a) esiperus-, perus- tai sertifioidut siemenet ovat käytännössä vapaita laatua heikentävistä tuhoojista; b) niitä tuotetaan ja pidetään kaupan i) sen jälkeen, kun toimivaltaiset viranomaiset ovat suorittaneet niiden virallisen sertifioinnin tai ammattimainen toimija on suorittanut niiden sertifioinnin virallisessa valvonnassa; ii) liitteessä II olevassa Aolevissa A ja D osassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti, ja näiden vaatimusten mukaisuus osoitetaan 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla virallisella etiketillä. [tark. 70] 2. Esiperus-, perus- ja sertifioitua aineistoa saa tuottaa ja pitää kaupan unionissa ainoastaan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: a) esiperus-, perus- tai sertifioitu aineisto on käytännössä vapaa laatua heikentävistä tuhoojista; b) sitä tuotetaan ja pidetään kaupan i) sen jälkeen, kun toimivaltaiset viranomaiset ovat suorittaneet sen virallisen sertifioinnin tai ammattimainen toimija on suorittanut sen sertifioinnin virallisessa valvonnassa; ii) liitteessä II olevassa Bolevissa B ja E osassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti, ja näiden vaatimusten mukaisuus osoitetaan 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla virallisella etiketillä. [tark. 71] 3. Siirretään komissiolle valta antaa 75 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä II. Liitettä mukautetaan näillä muutoksilla kansainvälisten teknisten ja tieteellisten standardien kehitykseen, ja ne voivat koskeakoskevat ainoastaan seuraaviin osa-alueisiin liittyviä vaatimuksia: [tark. 72] a) esiperus-, perus- ja sertifioitujen siementen kylväminen ja istuttaminen sekä tuotanto pellolla; b) esiperus-, perus- ja sertifioitujen siementen korjuu ja korjuun jälkeinen toiminta; c) siementen kaupan pitäminen; d) esiperus-, perus- ja sertifioidun aineiston kylväminen ja istuttaminen sekä tuotanto pellolla; e) esiperus-, perus- ja sertifioidun aineiston korjuu ja korjuun jälkeinen toiminta; f) esiperus-, perus- ja sertifioidun aineiston kaupan pitäminen; g) klooneista, valikoiduista klooneista, monen kloonin yhdistelmistä ja polyklonaalisesta kasvien lisäysaineistosta peräisin olevaolevan esiperus-, perus- ja sertifioitu aineistosertifioidun aineiston tuotanto ja kaupan pitäminen; [tark. 73] h) esiperus-, perus- ja sertifioidun aineiston tuotanto in vitro -lisäyksellä; i) in vitro -lisäyksellä tuotetun esiperus-, perus- ja sertifioidun aineiston kaupan pitäminen. 4. Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään liitteessä II olevassa A ja B osassa tarkoitetut tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevat vaatimukset tiettyjen kasvien lisäysaineiston sukujen, lajien tai luokkien ja tarvittaessa kyseisen luokan tiettyjen alaluokkien, sukupolvien tai muiden osioiden osalta. Kyseiset vaatimukset koskevat yhtä tai useampaa seuraavista osa-alueista: [tark. 74] a) kyseisen kasvien lisäysaineiston sukujen, lajien tai tyyppien erityiset käyttötarkoitukset; b) kasvien lisäysaineiston tuotantomenetelmät, mukaan lukien suvullinen ja suvuton lisääntyminen ja in vitro -lisäys; c) kylvöä tai istutusta koskevat edellytykset; d) peltoviljely; e) korjuu ja korjuun jälkeinen toiminta; f) itävyys, puhtaus ja muun kasvien lisäysaineiston pitoisuus, kosteus, elinvoima, maa-aineksen tai vieraiden aineiden esiintyminen; [tark. 75] g) kasvien lisäysaineiston sertifiointimenetelmät, mukaan lukien biomolekyylitekniikka ja muut tekniset menetelmät sekä niiden hyväksyminen ja käyttö, sekä luettelo unionissa hyväksytyistä menetelmistä; h) vaatimukset, jotka muiden kuin liitteessä I luokiteltujen sukujen ja lajien tai niiden hybridien perusrunkojen ja muiden kasvinosien on täytettävä, jos liitteessä I luetellun suvun tai lajin tai niiden hybridien lisäysaineistoa vartetaan niihin; i) hedelmäkasvien tai viiniköynnösten siementen tuotantoedellytykset; j) hedelmäkasvien, viiniköynnösten tai siemenperunoiden tuotantoa siemenistä koskevat edellytykset. Tällaiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 76 artiklan 2 kohdassa säädettyä tarkastelumenettelyä noudattaen, ja niiden tarkoitus on ottaa huomioon muutokset asiaankuuluvissa kansainvälisissä teknisissä ja tieteellisissä standardeissa, samalla kun otetaan huomioon mahdolliset vaikutukset kasvien lisäysaineiston tuotantoon ja saatavuuteen sekä pieniin toimijoihin. Tällaisten täytäntöönpanosäädösten on oltava oikeasuhteisia kasvien lisäysaineiston luokkaan nähden. [tark. 76] 8 artikla Vakiosiementen ja -aineistojen tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevat vaatimukset 1. Vakiosiemeniä saa tuottaa ja pitää kaupan unionissa ainoastaan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: a) ne ovat käytännössä vapaita laatua heikentävistä tuhoojista; b) niiden tuotanto ja kaupan pitäminen i) tapahtuu ammattimaisen toimijan vastuulla; ii) täyttää liitteessä III olevassa Aolevissa A ja D osassa vahvistetut vaatimukset, ja näiden vaatimusten mukaisuus osoitetaan 16 artiklassa tarkoitetulla toimijan etiketillä. [tark. 77] 2. Vakioaineistoa saa tuottaa ja pitää kaupan unionissa ainoastaan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: a) se on käytännössä vapaa laatua heikentävistä tuhoojista; b) sen tuotanto ja kaupan pitäminen i) tapahtuu ammattimaisen toimijan vastuulla; ii) täyttää liitteessä III olevassa Bolevissa B ja E osassa vahvistetut vaatimukset, ja näiden vaatimusten mukaisuus osoitetaan 16 artiklassa tarkoitetulla toimijan etiketillä. [tark. 78] 3. Ammattimaisten toimijoiden on kerran vuodessa toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle ilmoitus tuottamiensa vakiosiementen ja -aineiston määristä lajeittain. [tark. 79] 4. Siirretään komissiolle valta antaa 75 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä III 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen sekä sovellettaviin kansainvälisiin standardeihin. Muutokset liittyvät seuraaviin seikkoihin: a) vakiosiementen kylvöä, istutusta ja tuotantoa pellolla koskevat vaatimukset; b) vakiosiementen korjuuta ja korjuun jälkeistä toimintaa koskevat vaatimukset; c) vakiosiementen kaupan pitämistä koskevat vaatimukset; d) vakioaineiston kylvöä, istutusta ja tuotantoa pellolla koskevat vaatimukset; e) vakioaineiston korjuuta ja korjuun jälkeistä toimintaa koskevat vaatimukset; f) vakioaineiston kaupan pitämistä koskevat vaatimukset; g) vakioaineiston klooneja, valikoituja klooneja, monen kloonin yhdistelmiä ja polyklonaalistapolyklonaalisen kasvien lisäysaineistoalisäysaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevat vaatimukset; [tark. 80] h) in vitro -lisäyksellä tuotetun vakioaineiston tuotantoa koskevat vaatimukset; i) in vitro -lisäyksellä tuotetun vakioaineiston kaupan pitämistä koskevat vaatimukset. 4 a. Ennen kuin komissio hyväksyy 4 kohdassa tarkoitetut delegoidut säädökset, jotka koskevat kyseisen kohdan a–i alakohdassa tarkoitettuja vaatimuksia, se arvioi kyseisten vaatimusten täytäntöönpanoa ottaen huomioon mahdolliset vaikutukset kasvien lisäysaineiston tuotantoon ja saatavuuteen sekä pieniin toimijoihin. Tällaisten delegoitujen säädösten on oltava oikeasuhteisia kasvien lisäysaineiston luokkaan nähden. [tark. 81] 5. Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään liitteessä III olevassa A ja B osassa tarkoitetut tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevat vaatimukset tiettyjen vakiosiementen tai -aineistojen sukujen tai lajien osalta. Kyseiset vaatimukset koskevat yhtä tai useampia seuraavista osa-alueista: [tark. 82] a) kyseisen kasvien lisäysaineiston sukujen, lajien tai tyyppien erityiset käyttötarkoitukset; b) kasvien lisäysaineiston tuotantomenetelmät, mukaan lukien suvullinen ja suvuton lisääntyminen ja in vitro -lisäys; c) kylvöä tai istutusta koskevat edellytykset; d) peltoviljely; e) korjuu ja korjuun jälkeinen toiminta; f) itävyys, puhtaus ja muun kasvien lisäysaineiston pitoisuus, kosteus, elinvoima, maa-aineksen tai vieraiden aineiden esiintyminen; [tark. 83] g) kansainvälisesti tunnustettu biomolekyylitekniikka ja muut tekniset menetelmät sekä niiden hyväksyminen ja käyttö sekä luettelo unionissa hyväksytyistä menetelmistä; [tark. 84] h) vaatimukset, jotka muiden kuin liitteessä I luokiteltujen sukujen ja lajien tai niiden hybridien perusrunkojen ja muiden kasvinosien on täytettävä, jos liitteessä I luetellun suvun tai lajin tai niiden hybridien lisäysaineistoa vartetaan niihin; i) hedelmäkasvien tai viiniköynnösten siementen tuotantoedellytykset; j) hedelmäkasvien, viiniköynnösten tai siemenperunoiden tuotantoa siemenistä koskevat edellytykset. Tällaiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 76 artiklan 2 kohdassa säädettyä tarkastelumenettelyä noudattaen, ja niiden tarkoitus on ottaa huomioon muutokset asiaankuuluvissa kansainvälisissä teknisissä ja tieteellisissä standardeissa, samalla kun otetaan huomioon mahdolliset vaikutukset kasvien lisäysaineiston tuotantoon ja saatavuuteen sekä pieniin toimijoihin. Tällaisten täytäntöönpanosäädösten on oltava oikeasuhteisia kasvien lisäysaineiston luokkaan nähden. [tark. 85] 9 artikla Kloonien, Valikoitujen kloonien, monen kloonin yhdistelmien ja polyklonaalisen kasvien lisäysaineiston tuotanto,tuotantoa ja kaupan pitäminen ja rekisteröintipitämistä koskevat vaatimukset [tark. 86] 1. Klooneista, Valikoiduista klooneista peräisin olevan esiperus-, perus- ja sertifioidun aineiston, monen kloonin yhdistelmistä ja polyklonaalisesta kasvien lisäysaineistosta peräisin olevan esiperus-, perus-, sertifioidun ja vakiomateriaalin tuotannon ja kaupan pitämisen on täytettävä paitsi tämän asetuksen 4–43 artiklassa tarkoitetut vaatimukset myös 2 ja 3 kohdan sekä liitteessä II olevassa C osassa ja liitteessä III olevassa C osassa vahvistetut niitä koskevat vaatimukset. [tark. 87] 2. Klooneja, Valikoituja klooneja, monen kloonin yhdistelmiä ja polyklonaalisia kasvien lisäysaineistoja saa tuottaa ja pitää kaupan ainoastaan, jos toimivaltainen viranomainen on rekisteröinyt ne vähintään yhteen jäsenvaltion perustamaan viralliseen valikoitujen kloonien ja polyklonaalisen kasvien lisäysaineiston rekisteriin. [tark. 88] Rekisterin on sisällettävä kaikki liitteessä II olevan B osan, C osan 2 kohdan53 a artiklan mukaiset tiedot, jotka on ilmoitettu kloonin, valikoidun kloonin, monen kloonin yhdistelmän ja polyklonaalisen kasvien lisäysaineiston rekisteröintiä koskevassa hakemuksessa. [tark. 89] 3. Klooneja, Valikoituja klooneja, monen kloonin yhdistelmiä ja polyklonaalisia kasvien lisäysaineistoja on ylläpidettävä niiden tunnistettavuuden säilyttämiseksi. Kloonien, Valikoitujen kloonien, monen kloonin yhdistelmien ja polyklonaalisten kasvien lisäysaineistojen ylläpidosta vastaavien henkilöiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta toimivaltaiset viranomaiset tai muut henkilöt voivat tarkastaa ne kirjanpidon perusteella. [tark. 90] 3 a. Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun rekisteriin rekisteröityä polyklonaalista kasvien lisäysaineistoa saa tuottaa ja pitää kaupan ainoastaan, jos se täyttää kaikki liitteessä III olevassa C osassa tarkoitetut vakioaineistoa koskevat vaatimukset. Polyklonaalisessa kasvien lisäysaineistossa on oltava ammattimaisen toimijan etiketti, jossa on maininta ”Polyklonaalinen aineisto” 17 artiklan mukaisesti. [tark. 91] 3 JAKSO Luvan antaminen ammattimaisille toimijoille ja toimivaltaisten viranomaisten virallinen valvonta 10 artikla Luvan antaminen ammattimaisille toimijoille virallisessa valvonnassa suoritettua sertifiointia varten 1. Toimivaltainen viranomainen voi hakemuksesta antaa ammattimaiselle toimijalle luvan suorittaa esiperus-, perus- ja sertifioitujen aineistojen tai -siementen osalta kaikki tai tietyt kasvien lisäysaineiston sertifioimiseksi vaaditut toimet toimivaltaisen viranomaisen virallisessa valvonnassa ja antaapainaa niille virallinen etiketti. [tark. 92] Saadakseen tällaisen luvan ja riippuen siitä, mille toiminnalle lupaa haetaan, ammattimaisen toimijan on täytettävä seuraavat edellytykset: a) sillä on riittävä tietämys 7 artiklassa tarkoitettujen vaatimusten täyttämiseksi; b) se on pätevä suorittamaan liitteessä II tarkoitetut tarkastukset tai palkkaa pätevää henkilöstöä suorittamaan kyseiset tarkastukset; c) se palkkaa pätevää henkilöstöä suorittamaan liitteessä II tarkoitetun näytteenoton tai tekee sopimuksia sellaisten yritysten tai ammattimaisten toimijoiden yhdistysten kanssa, joilla on näiden toimien suorittamiseen pätevää henkilöstöä; [tark. 93] d) se käyttää liitteessä II tarkoitetun testauksen suorittamiseen erikoistunutta henkilöstöä ja soveltuvia välineitä tai laboratorioitakasvien lisäysaineiston testauslaboratorioita, joilla on palveluksessaan näiden toimien suorittamiseen pätevää henkilöstöä; [tark. 94] e) se on määrittänyt ne tuotantoprosessin kriittiset vaiheet, jotka voivat vaikuttaa kasvien lisäysaineiston laatuun ja tunnistettavuuteen, ja pystyy seuraamaan niitä, ja se säilyttää tietoja seurannan tuloksista; f) sillä on käytössään järjestelmät, joilla varmistetaan, että 13 artiklan mukaiset erien tunnistamista koskevat vaatimukset täyttyvät; g) sillä on käytössään järjestelmät, joilla varmistetaan, että 42 artiklassa säädetyt jäljitettävyysvaatimukset täyttyvät. 2. Siirretään komissiolle valta antaa 75 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään 1 kohtaa yhden tai useamman seuraavista seikoista osalta:siltä osin kuin on kyse [tark. 95] a) ammattimaisen toimijan tekemää hakemusta koskeva menettely; [tark. 96] b) toimettoimista, jotka toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava 1 kohdan a–g alakohdan noudattamisen varmistamiseksi. [tark. 97] 11 artikla Ammattimaiselle toimijalle annetun luvan peruuttaminen tai muuttaminen Jos luvan saanut ammattimainen toimija ei enää täytä 10 artiklan 1 kohdassa säädettyjä vaatimuksia, toimivaltaisen viranomaisen on pyydettävä kyseistä toimijaa toteuttamaan korjaavia toimia tietyn ajan kuluessa. Toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä peruutettava lupa tai tapauksen mukaan muutettava sitä, jos ammattimainen toimija ei toteuta ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuja korjaavia toimia määritetyn ajan kuluessa. Jos todetaan, että lupa on annettu petoksen seurauksena, toimivaltaisen viranomaisen on määrättävä ammattimaiselle toimijalle asianmukaiset seuraamukset. 12 artikla Toimivaltaisten viranomaisten suorittama virallinen valvonta 1. Virallisessa valvonnassa suoritettua sertifiointia varten toimivaltaisten viranomaisten on suoritettava vähintään kerran vuodessa auditointi18 kuukauden välein säännöllisiä auditointeja sen varmistamiseksi, että ammattimainen toimija täyttää 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut vaatimukset. [tark. 98] Niiden on myös järjestettävä koulutusta ja kokeita henkilöstölle, joka suorittaa tässä asetuksessa säädettyjä viljelystarkastuksia, näytteenottoa ja testausta. 2. Virallisessa valvonnassa suoritettua sertifiointia varten toimivaltaisten viranomaisten on suoritettava virallisia tarkastuksia, näytteenottoa ja testausta tietylle osuudelle tuotantotiloissa olevista viljelyksistä ja kasvien lisäysaineiston erille sen varmentamiseksi, että kyseinen aineisto täyttää 7 artiklassa tarkoitetut vaatimukset. Osuus on määritettävä sen perusteella, kuinka suurena pidetään sitä mahdollista riskiä, että kyseinen kasvien lisäysaineisto ei täytä näitä vaatimuksia. 3. Komissio voiSiirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään75 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta täsmentämällä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja auditointeja, koulutusta, tutkimuksia, tarkastuksia, näytteenottoa ja testausta koskevat vaatimukset tiettyjen sukujen tai lajien osalta. [tark. 99] TäytäntöönpanosäädöksilläDelegoiduilla säädöksillä voidaan täsmentää yksi tai useampia seuraavista seikoista: [tark. 100] a) edellä 2 kohdassa tarkoitetussa riskinarvioinnissa käytettävät kriteerit sekä se, kuinka suurelle osuudelle kasvien lisäysaineistoon kuuluvista viljelyksistä ja eristä 2 kohdassa tarkoitetut tarkastukset, näytteenotto ja testaukset on vähintään tehtävä; b) toimivaltaisten viranomaisten toteuttamat seurantatoimet; c) se, käyttääkö ammattimainen toimija erityisiä akkreditointijärjestelmiä ja voivatko toimivaltaiset viranomaiset karsia tässä artiklassa tarkoitettuja tarkastuksia, näytteenottoa ja testausta sekä seurantatoimia tällaisten järjestelmien käytön perusteella 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla. [tark. 101] Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 76 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. [tark. 102] 4 JAKSO Käsittelyvaatimukset 13 artikla Erät 1. Kasvien lisäysaineistoa pidetään kaupan erinä. Kunkin erän lajikkeiden ja lajien on oltava riittävän yhtenäisiä sisällöltääntasaisesti sekoitettuja ja tunnistettavissa siten, että käyttäjät pystyvät erottamaan ne muista kasvien lisäysaineiston eristä. [tark. 103] 2. Kasvien lisäysaineiston eriä voidaan käsittelyn, pakkaamisen, varastoinnin tai toimituksen yhteydessä yhdistää uudeksi eräksi vain, jos ne kuuluvat samaan lajikkeeseen ja ne on korjattu samana vuonna. [tark. 104] Jos eri sertifiointiluokkiin kuuluvia eriä yhdistetään, uuden erän luokka määräytyy alimpaan luokkaan kuuluvan aineiston perusteella. Yhdistäminen on toteutettava tähän varatuissa tiloissa, ja sen saavat toteuttaa ainoastaan toimivaltaisen viranomaisen tähän tarkoitukseen hyväksymät henkilöt. 3. Kasvien lisäysaineiston eriä voidaan käsittelyn, pakkaamisen, varastoinnin ja kuljetuksen yhteydessä jakaa kahdeksi tai useammaksi eräksi. 4. Jos kasvien lisäysaineiston eriä yhdistetään tai jaetaan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla, ammattimaisen toimijan on pidettävä kirjaa uusien erien alkuperästä. 5. Komissio voi vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä kaikkiin tai tiettyihin kasvien lisäysaineiston lajeihin sovellettavia erityisvaatimuksia, jotka koskevat erien enimmäiskokoa, niiden tunnistamista ja merkintöjä, erien yhdistämistä tai jakamista suhteessa kasvien lisäysaineiston erien alkuperään, kyseisten toimintojen kirjaamista ja yhdistämisen tai jakamisen jälkeisiä merkintöjä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 76 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 14 artikla Pakkaukset, niput ja säiliöt 1. Kasvien lisäysaineistoa on pidettävä kaupan suljinjärjestelmällä ja merkinnällä varustetuissa suljetuissa pakkauksissa, nipuissa tai säiliöissä. Muuta kasvien lisäysaineistoa kuin siemeniä ja siemenperunoita voidaan pitää kaupan myös yksittäisinä kasveina. [tark. 105] 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut pakkaukset, niput ja säiliöt on suljettava siten, että niitä ei voida avata tuhoamatta suljinta tai jättämättä jälkiä, jotka osoittavat, että pakkaus, nippu tai säiliö on avattu. Kiinnitysmekanismin pitävyys on varmistettava joko kiinnittämällä siihen 15 ja 16 artiklan mukaiset etiketit tai käyttämällä sinettiä. Tämä vaatimus ei koske pakkauksia ja säiliöitä, joiden sulkimia ei voida käyttää uudelleen. 3. Jos kyseessä on esiperus-, perus- tai sertifioituun luokkaan kuuluva kasvien lisäysaineisto, pakkausten, nippujen tai säiliöiden sulkemisesta vastaa toimivaltainen viranomainen tai ammattimainen toimija toimivaltaisen viranomaisen virallisessa valvonnassa. Sen jälkeen tällaiset pakkaukset ja säiliöt saa sulkea uudelleen ainoastaan toimivaltainen viranomainen tai toimivaltaisen viranomaisen virallisessa valvonnassa toimiva ammattimainen toimija. Jos pakkaus, nippu tai säiliö suljetaan uudelleen, 15 artiklassa tarkoitetussa etiketissä on ilmoitettava uudelleen sulkemisen päivämäärä ja asiasta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen tiedot. 4. Esiperus-, perus- tai sertifioituun luokkaan kuuluvan kasvien lisäysaineiston erät voidaanvoi pakata uudelleen, merkitä uudelleen ja sinetöidä uudelleen ainoastaan osana virallista valvontaa taitoimivaltainen viranomainen tai ammattimainen toimija toimivaltaisen viranomaisen virallisessa valvonnassa. [tark. 106] 5. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, ammattimainen toimija voi pitää siemeniä ja siemenperunoita kaupan suoraan viljelijää varten irtotavarana. [tark. 107] Ammattimainen toimija tarvitsee tähän toimivaltaisen viranomaisen hyväksynnän. Sen on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle etukäteen tällaisesta toiminnasta ja kerrottava, mistä erästä kyseiset siemenet ja siemenperunat ovat. [tark. 108] Jos siemenet ja siemenperunat lastataan suoraan viljelijän koneeseen tai perävaunuun, ammattimaisen toimijan ja viljelijän on laadittava ja säilytettävä asiakirjat, joista käy ilmi siementen ja siemenperunoiden laji ja lajike, määrä, siirron ajankohta ja erän tunnistetiedot, ja varmistettava näin kyseisten siementen jäljitettävyys. [tark. 109] 5 a. Toimivaltaisen viranomaisen tai ammattimaisen toimijan on pidettävä kirjaa seuraavista: a) kasvien lisäysaineistojen luvat, ostot, lastaus ja kuljetus; ja b) kasvien lisäysaineistojen laatu, tunnistettavuus ja jäljitettävyys. [tark. 110] 6. Komissio voi vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä erityisvaatimuksia, jotka koskevat tiettyihin lajeihin kuuluvaa kasvien lisäysaineistoa sisältävien pakkausten, nippujen ja säiliöiden sinetöintiä, sulkemista, kokoa ja muotoa, sekä täsmentää edellytykset, jotka koskevat siementen ja siemenperunoiden pitämistä kaupan irtotavarana. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 76 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. [tark. 111] 5 JAKSO Merkintävaatimukset 15 artikla Virallinen etiketti 1. Esiperus-, perus- ja sertifioidut aineistot ja siemenet on tunnistettava ja niiden tämän asetuksen mukaisuus on todistettava virallisella etiketillä, joka annetaan sen jälkeen, kun toimivaltainen viranomainen on todennut, että 7 artiklassa tarkoitetut vaatimukset täyttyvät. 2. Virallisen etiketin antaa toimivaltainen viranomainen, ja siinä on oltava toimivaltaisen viranomaisen antama sarjanumero. Sen painaa a) toimivaltainen viranomainen, joka on antanut virallisen etiketin, jos ammattimainen toimija sitä pyytää, tai jos ammattimaisella toimijalla ei ole lupaa suorittaa sertifiointia virallisessa valvonnassa, toimivaltainen viranomainen 10 artiklan mukaisesti; tai [tark. 112] b) ammattimainen toimija tai ammattimaisten toimijoiden yhdistykset toimivaltaisen viranomaisen virallisessa valvonnassa, jos ammattimaiselle toimijalle on annettu 10 artiklan mukaisesti lupa suorittaa sertifiointi virallisessa valvonnassa. [tark. 113] 3. Virallisen etiketin kiinnittää nipun, pakkauksen tai säiliön ulkopuolelle ammattimainen toimija toimivaltaisen viranomaisen virallisessa valvonnassa tai ammattimaisen toimijan vastuulla toimiva henkilö. 4. Virallisen etiketin on oltava äskettäin annettu. Itseliimautuvia virallisia etikettejä voidaan käyttää toimivaltaisen viranomaisen luvalla, jos ei ole vaaraa siitä, että niitä voitaisiin käyttää uudelleen. 5. Siirretään komissiolle valta antaa 75 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä artiklaa vahvistamalla seuraavia seikkoja koskevat säännöt: a) kaikkien niiden toimien digitaalinen kirjaaminen, joita ammattimaiset toimijat ja toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat virallisen etiketin antamista varten; b) jäsenvaltiot ja komission toisiinsa yhdistävän keskitetyn alustan perustaminen edellä mainittujen kirjausten käsittelyn, saatavuuden ja käytön helpottamiseksi; c) tekniset järjestelyt, jotta virallisia etikettejä voidaan antaa sähköisessä muodossa. Kun tällainen delegoitu säädös on annettu, virallinen etiketti on mahdollista antaa myös sähköisessä muodossa (’sähköinen virallinen etiketti’). 6. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1–5 kohdassa säädetään, kun kolmansista maista 39 artiklan mukaisesti tuotuja esiperus- ja perusaineistoja ja -siemeniä sekä, perus- ja sertifioituja aineistoja ja siemeniä pidetään kaupan unionissa, niissä on käytettävä niiden mukana tuonnin yhteydessä ollutta OECD:n etikettiä. [tark. 114] 16 artikla Toimijan etiketti Vakioaineiston ja vakiosiemenien tunnistettavuus on varmistettava toimijan etiketillä. Sillä osoitetaan, että ammattimaisen toimijan suorittamien tarkastusten, näytteenoton ja testauksen perusteella vakioaineistot tai vakiosiemenet täyttävät 8 artiklassa tarkoitetut sovellettavat tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevat vaatimukset. Toimijan etiketin antaa, painaa ja kiinnittää nipunkasvinipun, pakkauksen tai säiliön ulkopuolelle ammattimainen toimija tai ammattimaisen toimijan vastuulla toimiva henkilö. Ammattimainen toimija tai ammattimaisen toimijan vastuulla toimiva henkilö voi myös painaa suoraan kasvinippuun, pakkaukseen tai säiliöön tiedot, jotka on sisällytettävä ammattimaisen toimijan etikettiin. [tark. 115] 17 artikla Etikettien sisältö 1. Virallinen etiketti ja toimijan etiketti on laadittava vähintään yhdellä unionin virallisista kielistä. 2. Virallisen etiketin ja toimijan etiketin on oltava helppolukuisia, häviämättömällä tekstillä yhdelle puolelle painettuja, kestävästä materiaalista valmistettuja, ellei kyse ole itseliimautuvasta etiketistä, käyttämättömiä, helposti nähtävissä ja sellaisia, ettei niitä voi muokata. Niissä on tarvittaessa oltava viittaus kasvinjalostajanoikeuteen ja viittaus 46 artiklassa tarkoitettuun rekisteriin, kun on kyse uusista teollis- ja tekijänoikeuksista. [tark. 116] 3. Jos virallisessa etiketissä tai toimijan etiketissä on 4 kohdassa mainittujen tietojen jälkeen käytettävissä tyhjää tilaa, toimivaltainen viranomainen voi käyttää sitätoimivaltaisen viranomaisen on käytettävä sitä tarvittaessa lisätietojen esittämiseen. Lisätietojen esittämiseen käytettävät kirjaimet saavat olla korkeintaan samankokoisia kuin virallisen etiketin tai toimijan etiketin 4 kohdassa tarkoitetun sisällön esittämiseen käytetyt kirjaimet. Lisätietojen on koostuttava pelkästään tosiseikoista, niihin ei saa sisältyä mainontaa ja ne saavat liittyä ainoastaan muuntogeenisten organismien tai asetuksen (EU) .../... (Julkaisutoimisto: lisätään viite NGT-asetukseen) 3 artiklan 7 alakohdassa määriteltyjen ryhmän 1 NGT-kasvien tuotantoa, kaupan pitämistä tai merkintöjä koskeviin vaatimuksiin. [tark. 117] 4. Komissio täsmentää täytäntöönpanosäädöksillä kasvien lisäysaineiston eri luokkien tai tyyppien yhteydessä käytettävän virallisen etiketin tai toimijan etiketin sisällön, koon, värin ja muodon seuraavien osalta: a) 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu virallinen etiketti; b) 16 artiklassa tarkoitettu toimijan etiketti; c) 21 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa seoksissa käytettävä etiketti; d) 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa monimuotoisuutta säilyttävissä siemenseoksissa käytettävä etiketti; e) 23 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuissa uudelleenpakatuissa ja -merkityissä siemenissä käytettävä etiketti; f) 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa suojeltaviin lajikkeisiin kuuluvassa kasvien lisäysaineistossa käytettävä etiketti; g) 28 artiklan 1 kohdan alakohdassa tarkoitetussa loppukäyttäjiä varten kaupan pidettävässä kasvien lisäysaineistossa käytettävä etiketti; h) 29 artiklassa tarkoitetussa tiettyjen geenipankkien, organisaatioiden ja verkostojen kaupan pitämässä kasvien lisäysaineistossa käytettävä etiketti; [tark. 118] i) 31 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa jalostusaineistossa käytettävä etiketti; [tark. 119] j) 32 artiklan 5 kohdassa tarkoitetussa toistaiseksi rekisteröimättömiin lajikkeisiin kuuluvassa kasvien lisäysaineistossa käytettävä etiketti; k) 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa tilapäisten saatavuusvaikeuksien vuoksi hyväksytyssä kasvien lisäysaineistossa käytettävä etiketti; ja l) 34 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa siemenissä, joiden kaupan pitäminen on sallittu tilapäisesti, käytettävä etiketti; m) 35 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa siemenissä, joita ei ole vielä sertifioitu lopullisesti, käytettävä etiketti; n) 40 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetussa kolmansista maista tuodussa kasvien lisäysaineistossa käytettävä etiketti; n a) 9 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa polyklonaalisessa aineistossa käytettävä etiketti. [tark. 120] Tällainen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 76 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 5. Toimivaltainen viranomainen voi antaa ammattimaiselle toimijalle luvan ilmoittaa virallisessa etiketissä muita kuin 4 kohdassa tarkoitettuja tietoja, kunhan ne eivät sisällä mainontaa, ne esitetään virallisen etiketin reunassa alueella, joka on enintään 20 prosenttia virallisen etiketin kokonaispinta-alasta, ja niiden otsikkona on ”Muut kuin viralliset tiedot”. Tällaisten tietojen esittämiseen käytettävät kirjaimet saavat olla korkeintaan samankokoisia kuin virallisen etiketin 4 kohdassa tarkoitetun sisällön esittämiseen käytetyt kirjaimet. 18 artikla Viittaus eriin Kullekin erälle on annettava virallinen etiketti ja toimijan etiketti. Jos yhdestä lajikkeesta koostuva erä jaetaan kahdeksi tai useammaksi eräksi, kullekin uudelle erälle on annettava oma virallinen etiketti tai toimijan etiketti. Jos useampi samasta lajikkeesta koostuva erä yhdistetään yhdeksi uudeksi eräksi, kyseiselle uudelle erälle on annettava uusi virallinen etiketti tai toimijan etiketti. 19 artikla Tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevien vaatimusten vastainen kasvien lisäysaineisto Jos kasvien lisäysaineiston kaupan pitämisen aikana suoritetussa virallisessa valvonnassa ilmenee, että esiperus-, perus- tai sertifioitujen siementen tai aineistojen taikka vakiosiementen tai -aineistojensen tuotanto tai kaupan pitäminen unionissa ei täytä 7 tai 8 artiklassa tarkoitettujaole täyttänyt kyseiseen kasvien lisäysaineistoon sovellettavia vaatimuksia tai jos kasvien lisäysaineiston lajikkeiden tunnistettavuutta ja puhtautta ei ole vahvistettu 24 artiklan mukaisissa verranneruutukokeissa, toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että kyseinen ammattimainen toimija suorittaa tarvittaessa tarvittavat korjaavat toimenpiteet, jotka koskevat kyseistä kasvien lisäysaineistoa sekä tarvittaessa tiloja ja tuotantomenetelmiä. Kyseisten toimien tarkoitus on saavuttaa yksi tai useampi seuraavista tavoitteista: [tark. 121] a) kyseinen kasvien lisäysaineisto täyttää sitä koskevat vaatimukset; b) kyseinen kasvien lisäysaineisto poistetaan markkinoilta tai sitä käytetään muuna kuin kasvien lisäysaineistona; c) vakiosiemeniä tai vakioaineistoa lukuun ottamatta kyseinenmonimuotoisia siemeniä tai monimuotoista aineistoa ja kasvien lisäysaineisto tuotetaan tai sitälisäysaineistoja, joita pidetään kaupan 27 ja 30 artiklan mukaisten poikkeusten nojalla, pidetään kaupan alempaan luokkaan kuuluvana ja kyseiseen luokkaan sovellettavien vaatimusten mukaisesti; [tark. 122] d) ammattimaiselle toimijalle määrätäänvoidaan tarvittaessa määrätä muita seuraamuksia 11 artiklassa tarkoitetun luvan peruuttamisen tai muuttamisen lisäksi. [tark. 123] 20 artikla Kasvien lisäysaineisto, jota saa tuottaa ja pitää kaupan ainoastaan esiperus-, perus- tai sertifioituina siemeninä tai aineistoina 1. Liitteessä IV lueteltuihin sukuihin tai lajeihin kuuluvaa kasvien lisäysaineistoa saa tuottaa ja pitää kaupan ainoastaan esiperus-, perus- tai sertifioituina siemeninä tai aineistoina. 2. Siirretään komissiolle valta antaa 75 artiklan mukaisesti delegoitu säädös, jolla muutetaan liitettä IV. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulla delegoidulla säädöksellä lisätään suku tai laji liitteeseen IV, jos molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät: a) kyseiseen sukuun tai lajiin kuuluville siemenille tarvitaan paremmat laatutakeet; ja b) niiden sertifiointiin liittyvien toimien kustannukset, jotka ovat tarpeen kyseisten siementen tuottamiseksi ja pitämiseksi kaupan esiperus-, perus- ja sertifioituina siemeninä, ovat oikeasuhteisia i) ruoka- ja rehuturvan varmistamiseksi tai teollisen käsittelyn korkean arvon varmistamiseksi; ja ii) siihen taloudelliseen hyötyyn nähden, joka saadaan, kun siemenet täyttävät tiukimmat tunnistettavuus- ja laatuvaatimukset eli esiperus-, perus- ja sertifioituja siemeniä koskevat vaatimukset vakiosiemeniä koskevien vaatimusten sijaan. Oikeasuhteisuuden määrittämisessä arvioidaan kaikkia seuraavia tekijöitä yhdessä: asianomaisen suvun tai lajin merkitys unionin ruoka- ja rehuturvalle; sen tuotantomäärä unionissa; sen kysyntä ammattimaisten toimijoiden ja muiden elintarvike- ja rehuteollisuuden toimijoiden keskuudessa; esiperus-, perus- ja sertifioitujen siementen tuotantokustannukset verrattuna saman suvun tai lajin muiden siementen tuotantokustannuksiin; sekä taloudellinen hyöty, joka saadaan esiperus-, perus- ja sertifioitujen siementen tuotannosta ja kaupan pitämisestä verrattuna muihin saman suvun tai lajin siemeniin. Jos jokin toisen alakohdan b alakohdan i ja ii alakohdassa säädetyistä edellytyksistä ei enää täyty, suku tai laji poistetaan liitteestä IV ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulla delegoidulla säädöksellä. 2 a. Komissio voi jäsenvaltion pyynnöstä täytäntöönpanosäädöksillä vapauttaa jäsenvaltion velvollisuudesta soveltaa tämän artiklan säännöksiä sellaisen kasvien lisäysaineiston tuotannon ja kaupan pitämisen osalta alueellaan, joka liittyy erityisesti liitteessä IV lueteltuihin sukuihin tai lajeihin ja jota ei tavallisesti lisätä tai pidetä kaupan sen alueella. Tällaiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 76 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun vapautuksen on perustuttava 2 kohdan toisen alakohdan a ja b alakohdassa vahvistettujen edellytysten arviointiin. Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua vapautusta on tarkasteltava säännöllisesti uudelleen. Komissio voi päättää täytäntöönpanosäädöksillä, että vapautus on kumottava, jos se katsoo, että se ei ole enää perusteltu 2 kohdan toisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen edellytysten perusteella. Tällaiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 76 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. [tark. 124] 6 JAKSO SIEMENSEOKSIA, SIEMENTEN UUDELLEENPAKKAAMISTA JA SIEMENTEN VERRANNERUUTUKOKEITA KOSKEVAT ERITYISVAATIMUKSET 21 artikla Siemenseokset 1. Unionissa voidaan tuottaa ja pitää kaupan liitteessä I olevassa Aolevissa A ja B osassa lueteltuihin eri sukuihin tai lajeihin kuuluvien ja 5–8 artiklan vaatimukset täyttävien sertifioitujen tai vakiosiementen seoksia joko yhdessä kauppasiementen kanssa tai erikseen ja kyseisiin sukuihin tai lajeihin kuuluvien lajikkeiden siementen seoksia, jos ne täyttävät tämän artiklan vaatimukset. [tark. 125] Tällaisiin seoksiin sisältyvien siementen mukana on oltava a) virallinen etiketti, jos seos koostuu ainoastaan sertifioiduista siemenistä; tai b) toimijan etiketti, jos seos koostuu ainoastaan vakiosiemenistä tai sekä sertifioiduista että vakiosiemenistä kaikissa muissa tapauksissa. [tark. 126] Tämän kohdan toisen alakohdan a alakohdan soveltamiseksi ammattimaisten toimijoiden on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle luettelo lajikkeista ja kauppasiemeneristä, joista seos koostuu, ja tieto niiden suhteellisista osuuksista, jotta kyseisten lajikkeiden kelpoisuus voidaan varmentaa. [tark. 127] 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja siemenseoksia saavat tuottaa ainoastaan sellaiset ammattimaiset toimijat, joille toimivaltainen viranomainen on antanut luvan tähän toimintaan. Saadakseen luvan tällaisten seosten tuotantoon ammattimaisten toimijoiden on täytettävä seuraavat vaatimukset: a) niillä on asennettuna soveltuvat sekoituslaitteet ja käytössä asianmukaiset menettelyt, joilla voidaan varmistaa, että valmiit seokset ovat tasalaatuisia ja että eri lajikkeita on kussakin säiliössä ilmoitetussa suhteessa; b) niillä on vastuuhenkilö, joka on suoraan vastuussa sekoittamisesta ja pakkaamisesta; ja c) ne ylläpitävät rekisteriä siemenseoksista ja niiden käyttötarkoituksesta. 3. Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen siementen sekoittaminen ja pakkaaminen on tehtävä toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa. Sekoittaminen on suoritettava siten, että varmistetaan, ettei ole vaaraa seokseen kuulumattomien siementen päätymisestä siihen ja että aikaansaatu seos on mahdollisimman tasalaatuinen. Kun samassa säiliössä on siemenseos, johon kuuluu sekä pienisiemenisiä lajeja että lajeja, joiden siemenet ovat vehnänsiemeniä suurempia, siemeniä saa olla säiliössä yhteensä enintään 40 kilogrammaa. 4. Komissio voi antaa teknisen ja tieteellisen kehityksen ja tämän artiklan soveltamisesta saatujen kokemusten perusteella täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään seuraavia seikkoja koskevat säännöt: a) sekoituslaitteet ja -menetelmä; b) erien enimmäiskoot tiettyjen lajien ja lajikkeiden osalta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 76 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 22 artikla Monimuotoisuutta säilyttävät siemenseokset 1. Poiketen siitä, mitä 5–8 artiklassa ja 21 artiklan 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat sallia sellaisten siemenseosten tuotannon ja kaupan pitämisen, joissa on liitteessä I olevassa Aolevissa A, B ja C osassa lueteltuihin eri sukuihin tai lajeihin tai niiden lajikkeisiin kuuluvien siementen lisäksikuuluvia siemeniä ja kyseisen liitteen muissa osissa mainittuihin sukuihin tai lajeihin kuuluvia siemeniä tai siemeniä, joita ei mainita kyseisessä liitteessä, jos tällainen seos täyttäätällaiset seokset täyttävät kaikki seuraavat edellytykset: [tark. 128] a) se edistääne edistävät geenivarojen suojelua tai luonnonympäristön ennallistamista; ja [tark. 129] b) se liittyyne liittyvät luontaisesti tiettyyn geenivarojen suojelun tai luonnonympäristön ennallistamisen kannalta tärkeään alueeseen, jäljempänä ’lähdealuealkuperäalue’; [tark. 130] c) se onne ovat liitteen V vaatimusten mukainen.mukaisia; [tark. 131] c a) ne eivät koostu muuntogeenisestä organismista tai ryhmän 1 NGT-kasvista, sellaisena kuin se on määritelty asetuksen (EU) .../... [NGT-asetus] 3 artiklan 7 alakohdassa, tai ryhmän 1 tai 2 NGT-kasvista, sellaisena kuin se on määritelty kyseisen asetuksen (EU) .../... 3 artiklan 8 alakohdassa. [tark. 132] Tällainen seos onTällaiset seokset ovat ”monimuotoisuutta säilyttävä siemenseossäilyttäviä siemenseoksia”, ja tämä on mainittava senniiden etiketissä. [tark. 133] 2. Siirretään komissiolle valta antaa 75 artiklan mukaisesti delegoitu säädös, jolla muutetaan liitettä V seuraavien osalta: a) lupavaatimukset siemenseoksille, joihin kuuluvat siemenet on kerätty suoraan luonnosta määriteltyyn lähdealueeseenalkuperäalueeseen kuuluvasta paikasta ja joiden tarkoitus on luonnonympäristön säilyttäminen ja ennallistaminen (suoraan luonnosta korjatut monimuotoisuutta säilyttävät siemenseokset); [tark. 134] b) lupavaatimukset viljelijän lisäämille monimuotoisuutta säilyttäville siemenseoksille; c) tiettyjen lajien käyttö ja sisältö; d) sinetöintiä ja pakkaamista koskevat vaatimukset; e) ammattimaisten toimijoiden hyväksyntää koskevat vaatimukset. MuutostenDelegoitujen säädösten on perustuttava tämän artiklan täytäntöönpanosta saatuun kokemukseen, tekniseen ja tieteelliseen kehitykseen sekä monimuotoisuutta säilyttävien siemenseosten laadun ja tunnistettavuuden parantamiseen. Ne voivat koskea ainoastaan tiettyjä sukuja tai lajeja. [tark. 135] 3. Ammattimaisten toimijoiden on ilmoitettava asiaankuuluville toimivaltaisille viranomaisille tuottamiensa ja kaupan pitämiensä monimuotoisuutta säilyttävien siemenseosten määrä kunkin tuotantokauden osalta. Jäsenvaltioiden on pyynnöstä ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille alueellaan tuotettujen ja kaupan pidettyjen monimuotoisuutta säilyttävien siemenseosten määrä ja tarvittaessa kasvigeenivaroista vastaavien toimivaltaisten viranomaisten tai tätä tarkoitusta varten hyväksyttyjen organisaatioiden nimet. 23 artikla SiemenerienKasvien lisäysaineistojen erien uudelleenpakkaaminen ja uudelleenmerkitseminen [tark. 136] 1. Jos esiperus-, perus- ja sertifioitujen siementenkasvien lisäysaineistojen eriä on erien jakamisen tai yhdistämisen takia pakattava tai merkittävä uudelleen, se on tehtävä tämän artiklan sekä 14 ja 15 artiklan vaatimusten mukaisesti. [tark. 137] 2. SiemeneränKasvien lisäysaineistojen erän uudelleenpakkaamisen ja -merkitsemisen suorittaa [tark. 138] a) ammattimainen toimija toimivaltaisen viranomaisen virallisessa valvonnassa; tai b) siemennäytteenottaja, joka on toimivaltaisen viranomaisen tätä tarkoitusta varten hyväksymä ja valvoma ja joka raportoi toimivaltaiselle viranomaiselle. Edellä olevaa b alakohtaa sovellettaessa toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava asiasta etukäteen ammattimaiselle toimijalle, jotta se voi järjestää yhteistyönsä siemennäytteenottajan kanssa. 3. Ammattimaisen toimijan ja siemenerien uudelleenpakkaamisen ja -merkitsemisen suorittavan siemennäytteenottajan on toteutettava kaikki toimenpiteet sen varmistamiseksi, että siemenerän tunnistettavuus ja lajikepuhtaus säilyy eikä saastumista tapahdu uudelleenpakkaamisen aikana ja että tuloksena oleva siemenerä on mahdollisimman yhtenäinen. 4. Kun siemeneriä uudelleenpakataan ja -merkitään, ammattimaisen toimijan ja siemennäytteenottajan on pidettävä kirjaa kolmen vuoden ajan niiden uudelleenmerkitsemisen ja -pakkaamisen jälkeen. Kirjanpidon on sisällettävä seuraavat tiedot: a) alkuperäisen siemenerän viitenumero; b) uudelleenpakatun tai -merkityn siemenerän viitenumero; c) alkuperäisen siemenerän paino; d) uudelleenpakatun tai -merkityn siemenerän paino; e) erän lopullisen hävittämisen päivämäärä. Nämä tiedot on säilytettävä sellaisessa muodossa, että uudelleenpakkaamisen ja -merkinnän kohteena olleen alkuperäisen siemenerän aitous voidaan tunnistaa ja todentaa. Tiedot on annettava pyynnöstä toimivaltaisen viranomaisen saataville. 5. Alkuperäiset sinetit ja etiketit on poistettava siemenerästä. Ammattimaisten toimijoiden tai siemennäytteenottajan on säilytettävä myös vanhat etiketit niistä siemeneristä, joista uusi erä muodostetaan. Uusissa etiketeissä on oltava joko alkuperäisen siemenerän viitenumero tai toimivaltaisen viranomaisen antama uusi siemenerän viitenumero. 6. Jos toimivaltainen viranomainen antaa uuden siemenerän viitenumeron, sen on joko pidettävä aikaisempi siemenerän viitenumero tallessa tai varmistettava, että tämä aikaisempi viitenumero sisällytetään uusiin etiketteihin. 7. Sertifioitujen siementen seoksia voidaan pakata uudelleen vain, jos ammattimainen toimija tai siemennäytteenottaja on vahvistanut, että eri ainesosien suhteelliset osuudet seoksessa säilyvät ennallaan uudelleenpakkaamisen aikana. 24 artikla Esiperus-, perus- ja sertifioitujen siementen verranneruutukokeet 1. Esiperus-, perus- ja sertifioitujen siementen tuotannon jälkeen toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä viljelystarkastuksen lisäksi viljelyksillä vuotuiset kokeet, jotka tehdään välittömästi näytteiden ottamista seuraavan kauden jälkeen tai sen aikana ja joissa verranneruudussa olevaa lajiketta verrataan kyseisen lajikkeen virallisesti validoituun siemennäytteeseen sen varmistamiseksi, että lajikkeiden ominaisuudet ovat pysyneet muuttumattomina tuotantoprosessin aikana, ja lajiketunnistettavuuden ja -puhtauden todentamiseksi yksittäisten siemenerien osalta. Kokeita käytetään sen arvioimiseen, a) täyttyvätkö seuraavia luokkia tai sukupolvia koskevat vaatimukset. Jos välittömästi alenevalle luokalle tai sukupolvelle tehtyjen kokeiden tuloksena todetaan, että lajikkeiden tunnistettavuus tai puhtaus ei ole säilynyt siemenissä, toimivaltainen viranomainen ei saa sertifioida kyseisestä erästä peräisin olevia siemeniä; b) täyttävätkö tällaiset siemenet niihin sovellettavat tunnistettavuus-, laatu- ja muut sertifiointivaatimukset. Jos kokeen tuloksena todetaan, että 7 artiklan vaatimukset eivät täyty, toimivaltaisen viranomaisen on poistettava kyseinen erä markkinoilta tai varmistettava, että se on sovellettavien vaatimusten mukainen. 2. Se, miten suurelle osalle esiperus-, perus- ja sertifioiduista siemenistä tällaiset verranneruutukokeet tehdään, on määritettävä siementen mahdollista vaatimustenvastaisuutta koskevan riskianalyysin perusteella. 3. Verranneruutukokeet on tehtävä 2 kohdassa tarkoitetun riskianalyysin perusteella toimivaltaisen viranomaisen korjatuista siemenistä ottamille näytteille. 4. Siirretään komissiolle valta antaa 75 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla säännöt, jotka koskevat kunkin suvun tai lajin siemenille tehtäviä verranneruutukokeita. Sääntöjä on mukautettava tieteellisen ja teknisen tiedon ja kansainvälisten standardien kehityksen perusteella, ja ne voidaan vahvistaa suku-, laji- tai luokkakohtaisesti. Ne voivat koskea seuraavia seikkoja: a) 2 kohdassa tarkoitetun riskianalyysin tekemisessä käytettävät kriteerit; b) koemenettely; c) kokeiden tulosten arviointi. 5. Lajiketunnistettavuutta ja -puhtautta tarkastettaessa biomolekyylitekniikoita voidaan käyttää täydentävänä välineenä, jos 1 kohdassa tarkoitettujen verranneruutukokeiden tulokset eivät ole yksiselitteisiä. 25 artikla Verranneruutukokeet vakiosiemenille 1. Vakiosiementen kaupan pitämisen jälkeen toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä, jos riskianalyysissa sitä edellytetään, verranneruutukokeita tarkastaakseen, täyttävätkö siemenet lajiketunnistettavuutta ja -puhtautta koskevat vaatimukset sekä muut8 artiklassa ja liitteessä III vahvistetut sovellettavat vaatimukset. [tark. 139] 2. Se, miten suurelle osalle vakiosiemenistä tällaiset verranneruutukokeet tehdään, on määritettävä siementen mahdollista vaatimustenvastaisuutta koskevan riskianalyysin perusteella. Toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä tällainen riskianalyysi alueellisten ominaispiirteiden, alueella esiintyvien kasvien terveyteen liittyvien riskien ja ammattimaisen toimijan kokemusten perusteella. [tark. 140] 3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut verranneruutukokeet on tehtävä vuosittain sääntöjenvastaisuutta koskevan riskianalyysin perusteella käyttäen näytteitä, jotka toimivaltainen viranomainen on ottanut yhtenäisistä siemeneristä. Kokeissa arvioidaan kyseisten siementen tunnistettavuutta ja lajikepuhtautta sekä niiden itävyyttä ja analyyttistä puhtautta. 4. Lajiketunnistettavuutta ja -puhtautta tarkastettaessa biomolekyylitekniikoita voidaan käyttää täydentävänä välineenä, jos 1 kohdassa tarkoitettujen verranneruutukokeiden tulokset eivät ole yksiselitteisiä. 7 JAKSO Poikkeukset 5–25 artiklan vaatimuksista 26 artikla Suojeltaviin lajikkeisiin kuuluva kasvien lisäysaineisto 1. Poiketen siitä, mitä 20 artiklassa säädetään, liitteessä IV lueteltuihin sukuihin ja lajeihin ja 44 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun kansalliseen lajikerekisteriin rekisteröityyn suojeltavaan lajikkeeseen kuuluvaa kasvien lisäysaineistoa voidaan tuottaa ja pitää kaupan unionissa vakiosiemeninä tai -aineistona, jos se täyttää kaikki 8 artiklassa tarkoitetut kyseisen lajin vakiosiemeniä ja -aineistoa koskevat vaatimukset. [tark. 141] 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun kasvien lisäysaineistoon on liitettävä toimijan etiketti, jossa on maininta ”Suojeltava lajike”. 3. Tätä poikkeusta käyttävän ammattimaisen toimijan on tehtävä tästä toiminnasta ja kyseessä olevista lajeista ja määristä vuosittain ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle. [tark. 142] 27 artikla Monimuotoisesta aineistosta koostuva kasvien lisäysaineisto 1. Poiketen siitä, mitä 5 artiklassa säädetään, liitteessä I lueteltujen rehukasvien tuotantoa ja kaupan pitämistä lukuun ottamatta monimuotoisesta aineistosta koostuvaa kasvien lisäysaineistoa voidaan tuottaa ja pitää kaupan unionissa, vaikka se ei kuuluisi lajikkeeseen. Monimuotoisesta aineistosta koostuvasta kasvien lisäysaineistosta on ilmoitettava liitteessä VI vahvistettujen vaatimusten mukaisesti toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka on rekisteröitävä se ennen tuotannon ja/tai kaupan pitämisen aloittamista. [tark. 143] 2. Poiketen siitä, mitä 7 artiklassa, 8 artiklassa, 13 artiklan 1 ja 32 ja 5 kohdassa sekä 8 artiklan 1 ja 3 kohdassa18 ja 20 artiklassa säädetään, 1 kohdassa tarkoitetun monimuotoisesta aineistosta koostuvan kasvien lisäysaineiston tuotannossa ja kaupan pitämisessä on noudatettava liitteessä VI vahvistettuja vaatimuksia. [tark. 144] 3. Siirretään komissiolle valta antaa 75 artiklan mukaisesti delegoitu säädös, jolla muutetaan liitettä VI. Nämä muutokset voivat koskea kaikkia tai tiettyjä sukuja tai lajeja, ja niillä a) parannetaan monimuotoista kasvien lisäysaineistoa koskevien tietojen ilmoittamista sekä tällaisen kasvien lisäysaineiston kuvausta ja tunnistamista asiaankuuluvien sääntöjen soveltamisesta saatujen kokemusten perusteella; b) parannetaan monimuotoisen kasvien lisäysaineiston pakkaamista ja merkintöjä koskevia sääntöjä toimivaltaisten viranomaisten suorittamista tarkastuksista saatujen kokemusten perusteella; c) parannetaan monimuotoista kasvien lisäysaineistoatarvittaessa monimuotoisen kasvienlisäysaineiston ylläpitoa koskevia sääntöjä uusien parhaiden käytäntöjen pohjalta. [tark. 145] Tällaisten muutosten hyväksymisen tarkoitus on ottaa huomioon uusi tekninen ja tieteellinen näyttö ja kansainvälisten standardien kehitys sekä tämän artiklan soveltamisesta saadut kokemukset kaikkien tai vain tiettyjen sukujen tai lajien osalta. 4. Jokaisen ammattimaisen toimijan, joka tuottaa ja/tai aikoo pitää kaupan monimuotoisesta aineistosta koostuvaa kasvien lisäysaineistoa, on ennen kaupan pitämistä toimitettava asiasta ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle. Jos kansallinen toimivaltainen viranomainen ei pyydä lisätietoja toimivaltaisen viranomaisen asettamassa määräajassakolmen kuukauden kuluessa, monimuotoisesta aineistosta koostuvaa kasvien lisäysaineistoa saa pitää kaupan. [tark. 146] 5. Ammattimaisen toimijan on varmistettava monimuotoisesta aineistosta koostuvan kasvien lisäysaineiston jäljitettävyys säilyttämällä tiedot, joiden avulla voidaan tunnistaa ne ammattimaiset toimijat, jotka ovat toimittaneet sille monimuotoisen aineiston tuottamiseen käytetyn alkuperäisen aineiston (jalostusvanhemmat). Ammattimaisen toimijan on säilytettävä nämä tiedot viiden vuoden ajan. Kaupan pidettäväksi tarkoitettua monimuotoisesta aineistosta koostuvaa kasvien lisäysaineistoa tuottavan ammattimaisen toimijan on kirjattava ja säilytettävä myös seuraavat tiedot: a) lajin nimi ja kustakin ilmoitetusta monimuotoisesta aineistosta käytetty nimi; b) edellä 1 kohdassa tarkoitetun monimuotoisen aineiston tuotantotekniikka; c) ilmoitetun monimuotoisen aineiston kuvaus; d) monimuotoisesta aineistosta koostuvan kasvien lisäysaineiston jalostuspaikka ja tuotantopaikka; [tark. 147 ei vaikuta suomenkieliseen versioon] e) monimuotoisesta aineistosta koostuvan kasvien lisäysaineiston tuotantoon tarkoitettu pinta-ala ja tuotettu määrä. Tässä kohdassa tarkoitettujen tietojen on oltava toimivaltaisten viranomaisten saatavilla markkinoille tulon jälkeisten tarkastusten yhteydessä. [tark. 148] 6. Monimuotoisen aineiston nimityksen sopivuuteen sovelletaan 54 artiklaa. 7. Toimivaltaisten viranomaisten on rekisteröitävä 1 kohdan mukaisesti ilmoitettu monimuotoinen aineisto erityiseen rekisteriin, jäljempänä ’monimuotoisen aineiston rekisteri’. Rekisteröinnin on oltava ammattimaiselle toimijalle maksuton. [tark. 149] Toimivaltaiset viranomaiset vastaavat rekisterin ylläpidosta, päivittämisestä ja julkaisemisesta ja sen asettamisesta saataville verkossa, ja niiden on ilmoitettava sen sisällöstä ja päivityksistä viipymättä komissiolle. [tark. 150] 28 artikla Loppukäyttäjiä varten kaupan pidettävä kasvien lisäysaineisto 1. Poiketen siitä, mitä 5–12, 14, 15 ja 20 artiklassa säädetään, kasvien lisäysaineistoa voidaan pitää kaupan loppukäyttäjiä varten, jos se täyttää kaikki seuraavat vaatimukset: a) siinä on toimijan etiketti, jossa on kasvien lisäysaineiston nimitys ja maininta ”Loppukäyttäjille tarkoitettu kasvien lisäysaineisto – ei virallisesti sertifioitu” tai siementen tapauksessa ”Loppukäyttäjille tarkoitetut siemenet – ei virallisesti sertifioitu”; b) jos kyseessä on kasvien lisäysaineisto, joka ei kuulu 44 artiklassa tarkoitettuun kansalliseen lajikerekisteriin rekisteröityyn lajikkeeseen, yksityisiin asiakirjoihin perustuva kuvaus on asetettu julkisesti saataville ammattimaisen toimijan ylläpitämässä kaupallisessa luettelossa. Ammattimaisen toimijan on annettava nämä yksityiset asiakirjat pyynnöstä toimivaltaisen viranomaisen saataville; c) se on käytännössä vapaa laatua heikentävistä tuhoojista eikä siinä ole mitään vikoja, jotka voisivat heikentää sen laatua lisäysaineistona, ja se on elinvoimaltaan ja mitoiltaan riittävän hyvä käytettäväksi kasvien lisäysaineistona, ja jos kyseessä ovat siemenet, ne ovat itävyydeltään riittävän hyviä; ja d) sitä pidetään kaupan yksittäisinä kasveina tai, kun on kyse siemenistä ja mukuloista, pienissä pakkauksissa. Tätä poikkeusta käyttävän ammattimaisen toimijan on tehtävä tästä toiminnasta ja kyseessä olevista lajeista ja määristä vuosittain ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle. [tark. 151] 2. Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä säännöt, jotka koskevat 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen pienten pakkausten koko-, muoto-, sinetöinti- ja käsittelyvaatimuksia. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 76 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. [tark. 152] 29 artikla Kasvien lisäysaineisto, jota pidetään kaupan geenipankkeja,dynaamiseen suojeluun erikoistuneita organisaatioita ja verkostoja varten, niiden toimesta, ja niiden välillä ja niiden sisällä [tark. 153] 1. Poiketen siitä, mitä 5–25 artiklassa säädetään, kasvien lisäysaineistoa voidaan pitää kaupan sellaisille geenipankeille,dynaamiseen suojeluun erikoistuneille organisaatioille ja verkostoille, myös viljelijöille, ja niiden toimesta, tai niiden välillä, joiden toimintasäännössä määritetty tavoite tai toimivaltaiselle viranomaiselle ilmoitettu virallinen tavoite on kasvigeenivarojen suojeleminen ja joiden ja niiden sisällä, kun toiminta on voittoa tavoittelematonta. [tark. 154] Lisäksi Sitä voidaan myös pitää näissä geenipankeissa, organisaatioissa ja verkostoistasuojeluorganisaatioissa ja -verkostoissa tai niiden jäsenillä kaupan henkilöille, jotka suojelevat tällaistaharjoittavat tällaisen kasvien lisäysaineistoalisäysaineiston dynaamista suojelua loppukuluttajina tavoittelematta voittoatai viljelytarkoituksiin. [tark. 155] Ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kasvien lisäysaineiston on täytettävä seuraavat vaatimukset: a) se on merkitty kyseisten geenipankkien, organisaatioiden ja suojeluorganisaatioiden ja -verkostojen ylläpitämään rekisteriin, jossa on myös asianmukainen kuvausperuskuvaus kyseisestä kasvien lisäysaineistosta, jos se ei kuulu 44 artiklassa tarkoitettuun kansalliseen lajikerekisteriin rekisteröityyn lajikkeeseen; [tark. 156] b) se on kyseisten geenipankkien, organisaatioiden ja suojeluorganisaatioiden ja -verkostojen suojelema, ja, jos se on määrien puolesta mahdollista, niiden on pyynnöstä annettava toimivaltaisten viranomaisten saataville näytteet kyseisestä kasvien lisäysaineistosta; ja [tark. 157] c) se on käytännössä vapaa laatua heikentävistä tuhoojista eikä siinä ole mitään vikoja, jotka voisivat heikentää sen laatua lisäysaineistona, ja se on elinvoimaltaan ja mitoiltaan riittävän hyvä käytettäväksi kasvien lisäysaineistona, ja jos kyseessä ovat siemenet, ne ovat itävyydeltään riittävän hyviä. [tark. 158] 2. Geenipankkien, organisaatioiden ja Suojeluorganisaatioiden ja -verkostojen on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle 1 kohdassa tarkoitetun poikkeuksen käytöstä ja kyseessä olevasta lajista. [tark. 159] 30 artikla Viljelijöiden välillä luontoissuorituksina vaihdetut siemenetvaihdettu kasvien lisäysaineisto [tark. 160] 1. Poiketen siitä, mitä 5–25 artiklassa säädetään, viljelijät voivat vaihtaa siemeniäkasvien lisäysaineistoa luontoissuorituksina tai rahallista korvausta vastaan, jos kyseinen kasvien lisäysaineisto täyttää, jos kyseiset siemenet täyttävät kaikki seuraavat edellytykset: [tark. 161] 1) nese on tuotettu asianomaisen viljelijän omissa tiloissa; [tark. 162] 2) nese on saatu asianomaisen viljelijän omasta sadostaomista viljelykasveista; [tark. 163] 3) ne eivätsiementen tapauksessa se ei kuulu sellaisen palvelusopimuksen piiriin, jonka asianomainen viljelijä on tehnyt siementuotantoa harjoittavan ammattimaisen toimijan kanssa; ja [tark. 164] 4) siemeniäkasvien lisäysaineistoa käytetään viljelijän omien siementenoman kasvien lisäysaineiston dynaamiseen hoitoon ja suojeluun maatalousluonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. [tark. 165] 2. Tällaisten siementenTällaisen kasvien lisäysaineiston on täytettävä kaikki seuraavat vaatimukset: [tark. 166] a) ne eivät kuulu lajikkeeseen, jolle on myönnetty kasvinjalostajanoikeudet asetuksen (EY) N:o 2100/94 mukaisesti; b) niidensen määrä on rajoitettu pieniin määriin, jotka toimivaltaiset viranomaiset määrittävät lajikohtaisesti vuotta ja viljelijää kohden, eikä niideneikä sen vaihdon yhteydessä käytetä kaupallisia välittäjiä tai julkisia myyntitarjouksia; ja [tark. 167] c) ne ovatse on käytännössä vapaitavapaata laatua heikentävistä tuhoojista, eikä niissäsiinä ole mitään vikoja, jotka voisivat vaikuttaa niidensen laatuun siemeninä, ja jos kyseessä ovat siemenet, niiden itävyys on riittävän hyvä. [tark. 168] 3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava vuosittain komissiolle ja muille jäsenvaltioille 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut lajikohtaiset määrät. [tark. 169] 30a artikla Enimmäismäärä, joka kutakin lajia voidaan vaihtaa Siirretään komissiolle valta antaa 75 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla kunkin lajin osalta 30 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu enimmäismäärä, joka sitä voidaan vaihtaa. Kyseistä määrää vahvistettaessa otetaan huomioon päätoimisten pienviljelijöiden tarpeet ja kasvien terveyteen liittyvät riskit ja samalla edistetään erilaisten viljelyjärjestelmien kehittämistä ja ylläpitoa. [tark. 170] 31 artikla Jalostajansiemenet 1. Poiketen siitä, mitä 5–25 artiklassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi antaa toimijoille luvan pitää esiperusluokkaa edeltävien sukupolvien siemeniä kaupan toista toimijaa varten, kun tarkoituksena on uusien lajikkeiden jalostaminen (jalostajansiemenet). Luvan antamisen yhteydessä toimivaltaisen viranomaisen on määritettävä luvan kesto ja lajikohtaiset määrät. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun kasvien lisäysaineiston mukana on oltava ammattimaisen toimijan antama etiketti, jossa on maininta ”jalostajansiemenet” ja joka on kiinnitettävä tapauksen mukaan kyseisen aineiston säiliöön, nippuun tai pakkaukseen. Säiliön, nipun tai pakkauksen on oltava sinetöity, ja siinä on oltava eränumero, jota käytetään tunnistamistarkoituksiin ja verranneruutukokeisiin ennen kuin kyseisiä siemeniä voi käyttää esiperussiemeninä. [tark. 171] 32 artikla Toistaiseksi rekisteröimättömiin lajikkeisiin kuuluva kasvien lisäysaineisto 1. Poiketen siitä, mitä 5 artiklassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi antaa ammattimaisille toimijoille luvan tuottaa ja pitää kaupan lisäystarkoituksia varten esiperussiemeniä, esiperusaineistoa, perussiemeniä ja perusaineistoa, vakiosiemeniä ja vakioaineistoa, jotka kuuluvat lajikkeeseen, jota ei vielä ole rekisteröity 44 artiklassa tarkoitettuun kansalliseen lajikerekisteriin, jos kaikki seuraavat vaatimukset täyttyvät: [tark. 172] a) asianomaisten kaupan alojen on voitava hankkia kyseistä aineistoa tai kyseisiä siemeniä etukäteen, jotta varastot olisivat riittävän suuret, kun kyseinen lajike rekisteröidään; ja b) ei ole vaaraa siitä, että tällainen lupa johtaisi siihen, että kaupan pidetty kasvien lisäysaineisto olisi tunnistettavuudeltaan tai laadultaan riittämätöntä; ja c) asianomainen kasvien lisäysaineisto kuuluu lajikkeeseen, jonka rekisteröintiä kansalliseen lajikerekisteriin on haettu 55 artiklan mukaisesti. Lupa voidaan antaa enintään kolmeksi vuodeksi siementen osalta ja enintään viideksi vuodeksi muun kasvien lisäysaineiston kuin siementen osalta ja toimivaltaisen viranomaisen määrittelemille pienillerajallisille lajikohtaisille määrille, jotka suhteutetaan tuotantomäärään jäsenvaltion tasolla. [tark. 173] Tätä poikkeusta ei sovelleta kasvien lisäysaineistoon, joka koostuu direktiivissä 2001/18/EY tarkoitetusta geneettisesti muunnetusta organismista. [tark. 174] 2. Poiketen siitä, mitä 5, 7, 10–12, 15, 20, 23 ja 24 artiklassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi antaa ammattimaisille toimijoille luvan tuottaa ja pitää kaupan kasvien lisäysaineistoa, joka kuuluu lajikkeeseen, jota ei ole vielä rekisteröity 44 artiklassa tarkoitettuun kansalliseen lajikerekisteriin, enintään kolmeksi vuodeksi siementen osalta ja enintään viideksi vuodeksi muun kasvien lisäysaineiston kuin siementen osalta ja toimivaltaisen viranomaisen määrittelemille pienillerajoitetuille lajikohtaisille määrille, jotka suhteutetaan tuotantomäärään jäsenvaltion tasolla, jos kaikki seuraavat vaatimukset täyttyvät: [tark. 175] a) lupa koskee kasvien lisäysaineistoa, jota käytetään ainoastaan ammattimaisten toimijoiden suorittamiin testeihin tai kokeisiin, joiden tarkoitus on kerätä tietoja kyseisen lajikkeen viljelystä tai käytöstä tiloilla; b) kyseistä kasvien lisäysaineistoa pidetään kaupan ainoastaan niitä ammattimaisia toimijoita varten, jotka laativat raportin kyseisen lajikkeen viljelyä tai käyttöä koskevien testien tai kokeiden tuloksista, eikä sitä pidetä kaupan enää tämän jälkeen; c) ei ole vaaraa siitä, että tällainen lupa johtaisi siihen, että kaupan pidetty kasvien lisäysaineisto olisi tunnistettavuudeltaan tai laadultaan riittämätöntä; ja d) lupa koskee kasvien lisäysaineistoa, joka täyttää kyseiseen lajiin sovellettavat, vakioaineistosta ja -siemenistä koostuvaa kasvien lisäysaineistoa koskevat vaatimukset. 3. Saadakseen 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun luvan ammattimaisen toimijan on toimitettava toimivaltaisille viranomaisille pyyntö, jossa ilmoitetaan tiedot seuraavista: a) ennen lajikkeen rekisteröintiä saatavilla olevien esiperussiementen ja -aineiston, perussiementen ja -aineiston sekä sertifioitujen siementen ja aineistojen varastojen tuotanto sekä testit ja kokeet, jotka vakiosiemenille ja -aineistolle on tarkoitus tehdä; [tark. 176] b) jalostajan viite rekisteröintihakemuksessa ilmoitetulle lajikkeelle; c) tapauksen mukaan lajikkeen ylläpitomenettely; d) viranomainen, jossa lajikkeen rekisteröintihakemus on vireillä, ja kyseiselle hakemukselle annettu viite. e) paikka, jossa tuotanto tapahtuu; ja [tark. 177] f) markkinoilla saataville asetettavan aineiston määrä. [tark. 178] 4. Jäsenvaltioiden, joiden toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun luvan, on ilmoitettava tästä vuosittain muille jäsenvaltioille ja komissiolle. 5. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetussa kasvien lisäysaineistossa on oltava ammattimaisen toimijan antama etiketti, jossa on maininta ”Toistaiseksi luetteloimaton lajike”. 33 artikla Luvan antaminen tilapäisten saatavuusvaikeuksien tapauksessa 1. Jotta voidaan puuttua tilapäisiin vaikeuksiin, jotka liittyvät kasvien lisäysaineiston yleiseen saatavuuteen unionissa ja jotka voivat johtua esimerkiksi epäsuotuisista sääoloista tai muista odottamattomista olosuhteista, komissio voi täytäntöönpanosäädökselläkomissiolle siirretään valta antaa 75 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tätä asetusta, jotta jäsenvaltioille luvanvoidaan antaa lupa sallia enintään yhden vuoden ajaksi sellaisten esiperus-, perus- tai sertifioitujen aineistojen tai siementen luokkien kaupan pitäminen, jotka täyttävät jommankumman seuraavista edellytyksistä: [tark. 179] a) ne kuuluvat lajikkeeseen, joka ei sisälly kansalliseen lajikerekisteriin; tai b) ne täyttävät 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia väljemmät vaatimukset. Edellä olevaa a alakohtaa sovelletaan poiketen siitä, mitä 5 artiklassa säädetään, ja b alakohtaa poiketen siitä, mitä 7 artiklan 1 kohdassa säädetään. Kyseisellä täytäntöönpanosäädöksellä voidaan vahvistaadelegoidulla säädöksellä vahvistetaan kaupan pitämiselle suku- tai lajikohtaiset enimmäismäärät. [tark. 180] Tällainen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 76 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. [tark. 181] 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun kasvien lisäysaineistoon on liitettävä etiketti, jossa ilmoitetaan tapauksen mukaan, että kyseinen kasvien lisäysaineisto kuuluu rekisteröimättömään lajikkeeseen tai täyttää väljemmät laatuvaatimukset kuin 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut vaatimukset. 3. Komissio voi täytäntöönpanosäädökselläKomissiolle siirretään valta antaa 75 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tätä asetusta, jotta se voi päättää, että kyseinen lupa on kumottava tai sitä on muutettava, jos se katsoo, ettei se ole enää tarpeen tai oikeassa suhteessa tavoitteeseen korjata tilapäiset vaikeudet asianomaisen kasvien lisäysaineiston yleisessä saatavuudessa. Tällainen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 76 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. [tark. 182] 4. Jäsenvaltiot voivat mainittujen saatavuusvaikeuksien vuoksi sallia ilman 1 kohdassa tarkoitettua komission lupaa, että sellaisia siemeniä, joiden itävyys on enintään 15 prosenttiyksikköä heikompi kuin 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen mukaisilla siemenillä, tuotetaan ja pidetään kaupan rajattu suku- tai lajikohtainen määrä enintään yhden vuoden ajan. 4 a. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, jos ne hyödyntävät 4 kohdassa tarkoitettua poikkeusta. [tark. 183] 4 b. Tätä poikkeuksellista lupaa ei sovelleta kasvien lisäysaineistoon, joka koostuu direktiivissä 2001/18/EY tarkoitetusta geneettisesti muunnetusta organismista. [tark. 184] 34 artikla Tilapäinen lupa sellaisten siementen kaupan pitämiseksi, joita ei ole sertifioitu sovellettavien laatuvaatimusten mukaisiksi, kiireellisiä tapauksia varten 1. Toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa luvan pitää enintään yhden kuukauden ajan kaupan esiperus-, perus- tai sertifioituina siemeninä sellaisia siemeniä, joita ei vielä ole sertifioitu 7 artiklassa tarkoitettujen itävyyttä, muiden lajien enimmäispitoisuutta tai puhtautta koskevien vaatimusten mukaisiksi, jos kyseiset siemenet on tarpeen saattaa nopeasti saataville markkinoilla kiireellisiin toimitustarpeisiin vastaamiseksi. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun luvan antaminen perustuu ammattimaisen toimijan antamaan siemeniä koskevaan analyysiselosteeseen, jossa todistetaan, että siemenet täyttävät 7 artiklan 1 kohdan nojalla vahvistetut itävyyttä, muiden lajien pitoisuutta tai puhtautta koskevat vaatimukset. Ammattimaisen toimijan on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle siementen ensimmäisen vastaanottajan nimi ja osoite. Ammattimaisen toimijan on säilytettävä väliaikaisessa analyysiselosteessa esitetyt tiedot toimivaltaisen viranomaisen saatavilla. 3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa siemenissä on oltava merkintä ”Tilapäinen lupa kaupan pitämiseen”. 35 artikla Toistaiseksi sertifioimaton kasvien lisäysaineisto 1. Kasvien lisäysaineistoa, joka on tuotettu unionissa mutta jota ei ole vielä sertifioitu esiperus-, perus- tai sertifioiduiksi siemeniksi 7 artiklan mukaisesti, voidaan pitää kaupan viitaten mihin tahansa näistä luokista, jos kaikki seuraavat vaatimukset täyttyvät: a) toimivaltainen viranomainen tai toimivaltaisen viranomaisen virallisessa valvonnassa toimiva ammattimainen toimija on tehnyt ennen korjuuta viljelystarkastuksen, ja tässä tarkastuksessa kyseisen kasvien lisäysaineiston on vahvistettu täyttävän 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tuotantovaatimukset; b) sen osalta on käynnissä menettely, jossa toimivaltaisen viranomaisen tai toimivaltaisen viranomaisen virallisessa valvonnassa toimivan ammattimaisen toimijan on määrä sertifioida se; ja c) jäljempänä 2–55 a kohdassa tarkoitetut vaatimukset täyttyvät. [tark. 185] 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua kasvien lisäysaineistoa saa pitää kaupan ainoastaan sen tuottanut ammattimainen toimija, ja sitä saa pitää kaupan ainoastaan sertifioinnin suorittavaa ammattimaista toimijaa varten. Tällaista kasvien lisäysaineistoa ei saa siirtää eteenpäin kenellekään toiselle henkilölle ennen kuin se on lopullisesti sertifioitu. 3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa kasvien lisäysaineistossa on oltava ammattimaisen toimijan antama etiketti, jossa on maininta ”Siemeniä/aineistoa ei ole vielä sertifioitu lopullisesti”. 4. Jos kasvien lisäysaineiston korjuupaikan toimivaltainen viranomainen, jäljempänä ’tuotannosta vastaava toimivaltainen viranomainen’, ja sen paikan toimivaltainen viranomainen, jossa kasvien lisäysaineisto on sertifioitu 7 artiklan mukaisesti, jäljempänä ’sertifioinnista vastaava toimivaltainen viranomainen’, ovat eri viranomaisia, niiden on annettava toisilleen kyseisen kasvien lisäysaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevat merkitykselliset tiedot. 5. Kolmannessa maassa korjattua kasvien lisäysaineistoa, jota ei ole vielä sertifioitu esiperus-, perus- tai sertifioiduksi aineistoksi 7 artiklan mukaisesti, voidaan pitää kaupan unionissa viitaten mihin tahansa näistä luokista, jos a) 39 artiklan nojalla on tehty kyseistä kolmatta maata koskeva päätös vaatimusten vastaavuudesta; b) edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa sekä 2 ja 3 kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät ja asianomaisen kolmannen maan ammattimaiset toimijat ovat olleet toimivaltaisten viranomaistensa virallisen valvonnan alaisia; c) asianomaisen jäsenvaltion ja kyseisen kolmannen maan toimivaltaiset viranomaiset antavat toisilleen kyseisen aineiston kaupan pitämistä koskevat merkitykselliset tiedot; ja d) kyseisen kolmannen maan toimivaltaiset viranomaiset toimittavat pyydettäessä kaikki merkitykselliset tuotantotiedot sertifiointijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Tätä kohtaa sovellettaessa 1–5 kohdassa olevia viittauksia tuotannosta vastaavaan toimivaltaiseen viranomaiseen pidetään viittauksina asianomaisen kolmannen maan toimivaltaiseen viranomaiseen ja mainituissa kohdissa olevia viittauksia 7 artiklan 1 kohdan nojalla vahvistettuihin vaatimuksiin pidetään viittauksina kyseisen kolmannen maan vastaaviin vaatimuksiin, jotka on tunnustettu 39 artiklan 2 kohdan mukaisesti. 5 a. Tätä poikkeusta ei sovelleta kasvien lisäysaineistoon, joka koostuu direktiivissä 2001/18/EY tarkoitetusta geneettisesti muunnetusta organismista. [tark. 186] 36 artikla Tiukemmat tuotanto- ja muut vaatimukset 1. Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä antaa jäsenvaltioille luvan asettaa 7 ja 8 artiklassa tarkoitettuja vaatimuksia tiukempia kasvien lisäysaineiston tuotantoa tai kaupan pitämistä koskevia vaatimuksia, joita sovelletaan asianomaisen jäsenvaltion koko alueella tai sen osassa, edellyttäen, että tällaiset tiukemmat vaatimukset ovat asianomaisen kasvien lisäysaineiston osalta ja kyseisen jäsenvaltion tuotanto-olosuhteiden ja maatalous- ja ilmasto-olosuhteisiin liittyvien tarpeiden kannalta asianmukaisia eikä niillä kielletä, estetä eikä rajoiteta tämän asetuksen vaatimusten mukaisen kasvien lisäysaineiston vapaata liikkuvuutta. [tark. 187] Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 76 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 2. Jäsenvaltioiden on 1 kohdassa tarkoitetun luvan saadakseen toimitettava komissiolle pyyntö, jossa ilmoitetaan a) luonnokset säännöksistä, joihin ehdotetut vaatimukset sisältyvät; ja b) perustelut kyseisten vaatimusten tarpeellisuudelle ja oikeasuhtaisuudelle, kun otetaan huomioon tuotannon ja kaupan pitämisen mahdolliset lisäkustannukset. [tark. 188] 3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu lupa annetaan ainoastaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: a) edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen säännösluonnosten täytäntöönpanolla varmistetaan asianomaisen kasvien lisäysaineiston parempi tunnistettavuus ja laatu, ja niiden täytäntöönpano on asianomaisen jäsenvaltion erityisten maatalous- tai ilmasto-olosuhteiden vuoksi perusteltua; ja b) säännösluonnokset ovat 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun toimenpiteen tavoitteen kannalta tarpeellisia ja oikeasuhteisia. 4. Kunkin jäsenvaltion on tarvittaessa tarkasteltava uudelleen viimeistään [...] päivänä [...]kuuta [...] [vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamispäivästä] toimenpiteitä, jotka se on toteuttanut direktiivin 66/401/ETY 5 artiklan, direktiivin 66/402/ETY 5 artiklan, direktiivin 2002/54/EY 7 artiklan, direktiivin 2002/55/EY 24 artiklan, direktiivin 2002/56/EY 5 artiklan ja direktiivin 2002/57/EY 7 artiklan nojalla, ja joko kumottava kyseiset toimenpiteet tai muutettava niitä 7 ja 8 artiklassa säädettyjen ja niiden nojalla hyväksyttyjen tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevien vaatimusten noudattamiseksi. Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava näistä toimista komissiolle ja muille jäsenvaltioille. Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä päättää, että ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet on kumottava tai niitä on muutettava, jos niiden katsotaan olevan tarpeettomia ja/tai suhteettomia niiden tavoitteeseen nähden. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 76 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 37 artikla Kiireelliset toimenpiteet 1. Jos on todennäköistä, että kasvien lisäysaineiston tuotannosta tai kaupan pitämisestä aiheutuu vakava riski ihmisten, eläinten tai kasvien terveydelle, ympäristölle tai muiden lajien viljelylle, eikä tällaista riskiä voida tyydyttävällä tavalla hallita asianomaisen jäsenvaltion toteuttamilla toimenpiteillä, komissio toteuttaa viipymättä tarkoituksenmukaisia väliaikaisia kiireellisiä toimenpiteitä antamalla täytäntöönpanosäädöksiä. Tällaisten toimenpiteiden on oltava kestoltaan rajoitettuja. Niihin voi sisältyä säännöksiä, joilla rajoitetaan asianomaisen kasvien lisäysaineiston kaupan pitämistä tai kielletään se tai vahvistetaan asianmukaiset edellytykset sen tuotannolle tai kaupan pitämiselle tilanteen vakavuuden mukaan. Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jos ei ole noudatettu suojavaatimuksia tai muuntogeenisiä organismeja sisältävien tai niistä koostuvien lajikkeiden viljelylle asetettuja muita vaatimuksia, on otettava käyttöön toimenpiteitä, joilla rajoitetaan tai kielletään kyseisen kasvien lisäysaineiston kaupan pitäminen, kunnes täysi vaatimustenmukaisuus on palautettu. [tark. 189] Toimenpiteitä voidaan toteuttaa joko komission aloitteesta tai jäsenvaltion pyynnöstä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 76 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Komissio hyväksyy 76 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa, jotka liittyvät ihmisten terveyttä uhkaavaan vakavaan riskiin. 2. Kun jäsenvaltio on ilmoittanut virallisesti komissiolle tarpeesta toteuttaa kiireellisiä toimenpiteitä eikä komissio ole toiminut 1 kohdan säännösten mukaisesti, kyseinen jäsenvaltio voi toteuttaa tarkoituksenmukaisia, oikeasuhteisia ja ajallisesti rajattuja väliaikaisia kiireellisiä toimenpiteitä. Näihin toimenpiteisiin voi tilanteen vakavuuden mukaan sisältyä säännöksiä, joilla rajoitetaan kasvien lisäysaineiston tuotantoa tai kaupan pitämistä kyseisen jäsenvaltion alueella tai kielletään se taikka vahvistetaan sitä koskevat asianmukaiset edellytykset. Kyseisen jäsenvaltion on viipymättä ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle hyväksytyistä toimenpiteistä ja niiden kattamista ajanjaksoista ja perusteltava päätöksensä. Tämän lähestymistavan ansiosta jäsenvaltiot voivat toimia hätätilanteissa nopeasti ja tehokkaasti terveyden, ympäristön ja taloudellisten etujen suojaamiseksi. [tark. 190] 3. Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä päättää, että 2 kohdassa tarkoitetut kansalliset väliaikaiset kiireelliset toimenpiteet on kumottava tai niitä on muutettava, jos se katsoo, että kyseiset toimenpiteet eivät ole 1 kohdassa tarkoitetun riskin kannalta perusteltuja. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 76 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Kyseinen jäsenvaltio voi jatkaa kansallisten väliaikaisten kiireellisten toimenpiteiden soveltamista tässä kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten soveltamispäivään asti. 38 artikla Määräaikaiset kokeet, joilla pyritään löytämään parempia vaihtoehtoja tämän asetuksen säännöksille 1. Poiketen siitä, mitä 2, 5, 6, 7, 8, 9, 20, 26, 27 ja 47–50 ja 20 artiklassa säädetään, komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä päättää määräaikaisten kokeiden järjestämisestäkomissiolle siirretään valta antaa 75 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta järjestämällä määräaikaisia kokeita tarkoituksena löytää parempia vaihtoehtoja tämän asetuksen säännöksille, jotka koskevat sen soveltamisalaan kuuluvia sukuja ja lajeja, rekisteröityyn lajikkeeseenkasvien lisäysaineistoon kuulumista koskevia vaatimuksia, tai esiperus-, perus-, sertifioitujen ja vakioaineistojen ja siemenien tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevia vaatimuksia sekä esiperus-, perus- ja sertifioituihin aineistoihin tai siemeniin kuulumista koskevaa vaatimusta, monimuotoisen aineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevia vaatimuksia sekä esiperus-, perus- ja sertifioituihin aineistoihin tai siemeniin kuulumista koskevaa vaatimusta. [tark. 191] Nämä kokeet voivat olla luonteeltaan teknisiä tai tieteellisiä, ja niissä voidaan tutkia uusien vaatimusten toteutettavuutta ja asianmukaisuutta verrattuna tämän asetuksen 2, 5, 6, 7, 8, 9, 20, 26, 27 ja 47–53 ja 20 artiklassa vahvistettuihin vaatimuksiin. [tark. 192] 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 76 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen, ja niissätarkoitetuissa delegoiduissa säädöksissä täsmennetään vähintään yksi seuraavista seikoista: [tark. 193] a) kyseessä olevat suvut tai lajit; b) koeolosuhteet suvuittain tai lajeittain; c) kokeen kesto; d) osallistuvien jäsenvaltioiden seuranta- ja raportointivelvoitteet. Mainituissa delegoiduissa säädöksissä otetaan huomioon kyseisen kasvien lisäysaineiston tuotantotekniikoiden kehittyminen, ja ne perustuvat jäsenvaltioiden mahdollisesti toteuttamiin vertailukokeisiin. [tark. 194] 3. Komissio tarkastelee näiden kokeiden tuloksia ja esittää niistä yhteenvedon kertomuksessa, jossa myös ilmoitetaan, onko 2, 5, 6–9, 7, 8 tai 20, 26, 27 ja 47–53 artiklaa tarpeen muuttaa. [tark. 195] 8 JAKSO Tuonti kolmansista maista 39 artikla Unionin vaatimuksia vastaaviin vaatimuksiin perustuva tuonti 1. Kasvien lisäysaineistoa saa tuoda kolmansista maista ainoastaan, jos 2 kohdan nojalla vahvistetaan, että se täyttää vaatimukset, jotka vastaavat unionissa tuotettavaan ja kaupan pidettävään kasvien lisäysaineistoon sovellettavia vaatimuksia. Tällaista tuontia ei kuitenkaan sallita eikä tällaista vastaavuutta tunnusteta 2 kohdan mukaisesti, kun on kyse 22–29 artiklassa tarkoitetuista monimuotoisuutta säilyttävistä siemenseoksista jatarkoitetusta kasvien lisäysaineistosta, johon sovelletaan 26–30 artiklassa säädettyjä poikkeuksiapaitsi jos se on peräisin naapurimaista. [tark. 196] 2. Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä tunnustaa, että kolmannessa maassa tai kolmannen maan tietyillä alueilla tuotettu tiettyyn sukuun, lajiin tai luokkaan kuuluva kasvien lisäysaineisto täyttää vaatimukset, jotka vastaavat unionissa tuotettuun ja kaupan pidettyyn kasvien lisäysaineistoon sovellettavia vaatimuksia, seuraavien perusteella: a) kyseisen kolmannen maan toimittamien tietojen perusteellinen tarkastelu; b) komission kyseisessä kolmannessa maassa suorittama auditointi, joka osoittaa, että asianomainen kasvien lisäysaineisto täyttää vaatimukset, jotka vastaavat unionissa tuotettuun ja kaupan pidettyyn kasvien lisäysaineistoon sovellettavia vaatimuksia, jos komissio on katsonut aiheelliseksi toteuttaa tällaisen auditoinnin; ja c) siementen tapauksessa se seikka, että kyseinen maa osallistuu lajikkeiden sertifiointia kansainvälisessä siemenkaupassa koskeviin OECD:n järjestelmiin ja soveltaa kansainvälisen siementestausjärjestön (ISTA) menetelmiä tai noudattaa tarvittaessa virallisten siemenanalysoijien järjestön (AOSA) sääntöjä. Tätä varten komissio tarkastelee a) kyseisessä kolmannessa maassa asianomaiseen lajiin sovellettavaa lainsäädäntöä; b) kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten ja valvontayksiköiden rakennetta, niiden valtuuksia, takeita, jotka voidaan antaa kolmannen maan kyseistä alaa koskevan lainsäädännön soveltamisen ja täytäntöönpanon suhteen, sekä virallisten sertifiointimenettelyjen luotettavuutta; c) sitä, suorittavatko kolmannen maan toimivaltaiset viranomaiset riittävää virallista valvontaa, joka koskee asianomaiseen lajiin kuuluvan kasvien lisäysaineiston tunnistettavuutta ja laatua; d) takeita, jotka kolmas maa antaa siitä, että i) tuotantopaikkoihin, joista kasvien lisäysaineistoa viedään unioniin, sovellettavat edellytykset ovat sellaisten vaatimusten mukaisia, jotka vastaavat tässä artiklassa tarkoitettuja vaatimuksia; ja ii) kolmannen maan toimivaltaiset viranomaiset suorittavat kyseisten tuotantopaikkojen säännöllistä ja vaikuttavaa valvontaa. Komissio voi myös tehdä auditointeja varmistaakseen, että toisen alakohdan b–d alakohtaa noudatetaan. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 76 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetussa täytäntöönpanosäädöksessä voidaan säätää yhdestä tai useammasta seuraavista seikoista sen mukaan, mikä on kulloisenkin kasvien lisäysaineiston kannalta tarkoituksenmukaista: a) kolmansissa maissa tuotantopaikassa tehtäviä tarkastuksia koskevat edellytykset; b) siementen osalta edellytykset, jotka liittyvät kansainvälisen siementestausyhdistyksen todistuksen myöntämiseen kolmannessa maassa; c) sellaisia siemeniä koskevat edellytykset, joita ei ole vielä sertifioitu lopullisesti; d) kasvien lisäysaineiston pakkaamista, sinetöintiä ja merkitsemistä koskevat edellytykset; e) kasvien lisäysaineiston tuotantoon, tunnistettavuuteen ja kaupan pitämiseen liittyvät edellytykset, joita sovelletaan kolmannen maan lainsäädännössä säädettyjen edellytysten lisäksi, jos se on tarpeen kasvien lisäysaineiston tunnistettavuuteen ja laatuun liittyvistä erityisistä syistä; f) vaatimukset, jotka kasvien lisäysaineistoa tuottavien ja kaupan pitävien ammattimaisten toimijoiden on täytettävä. 4. Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä tunnustaa, että kolmannessa maassa suoritettu lajikkeiden ylläpidon valvonta antaa samat takeet kuin 72 artiklan 1, 2 ja 4 kohdan mukainen valvonta, silloin kun kansalliseen lajikerekisteriin tai unionin lajikerekisteriin rekisteröityjä lajikkeita on määrä ylläpitää asianomaisessa kolmannessa maassa. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 76 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 40 artikla Kolmansista maista tuodun kasvien lisäysaineiston merkinnät ja siitä annettavat tiedot 1. Edellä 39 artiklassa tarkoitettuja esiperus-, perus- ja sertifioituja siemeniä saa tuoda kolmansista maista ainoastaan, jos niiden mukana on OECD:n etiketti. Edellä 39 artiklassa tarkoitettua esiperus-, perus- ja sertifioitua aineistoa saa tuoda kolmansista maista ainoastaan, jos sen mukana on kyseisen kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen antama virallinen etiketti. Näissä etiketeissä on oltava kaikki seuraavat tiedot: a) ilmaisu ”EU:n sääntöjen ja vaatimusten mukainen”; b) asianomaisen kasvien lisäysaineiston laji, lajike, luokka ja eränumero; c) säiliöissä tai pakkauksissa kaupan pidettävän kasvien lisäysaineiston tapauksessa säiliön tai pakkauksen sulkemispäivä; d) tuotantomaana oleva kolmas maa ja sen toimivaltainen viranomainen; e) tapauksen mukaan kolmas maa, josta kasvien lisäysaineisto on viimeksi tuotu, ja kolmas maa, jossa kasvien lisäysaineisto on viimeksi tuotettu; f) siementen tapauksessa tuotujen siementen ilmoitettu netto- tai bruttopaino tai tuotujen siemenerien ilmoitettu lukumäärä; g) kasvien lisäysaineiston tuojana olevan henkilönloppukäyttäjän, viljelijän tai ammattimaisen toimijan nimi. [tark. 197] 2. Edellä 39 artiklassa tarkoitettuja vakiosiemeniä ja -aineistoja saa tuoda kolmansista maista ainoastaan, jos niiden mukana on toimijan etiketti, joka sisältää kaikki seuraavat tiedot: a) ilmaisu ”EU:n sääntöjen ja vaatimusten mukainen”; b) asianomaisen kasvien lisäysaineiston laji, lajike, luokka ja eränumero; c) säiliöissä tai pakkauksissa kaupan pidettävän kasvien lisäysaineiston tapauksessa säiliön tai pakkauksen sulkemispäivä; d) tuotantomaana oleva kolmas maa; e) tapauksen mukaan kolmas maa, josta kasvien lisäysaineisto on viimeksi tuotu, ja kolmas maa, jossa kasvien lisäysaineisto on viimeksi tuotettu; f) siementen tapauksessa tuotujen siementen ilmoitettu netto- tai bruttopaino tai tuotujen siemenerien ilmoitettu lukumäärä; g) kasvien lisäysaineiston tuojana olevan henkilönloppukäyttäjän, viljelijän tai ammattimaisen toimijan nimi. [tark. 198] 3. Kasvien lisäysaineistoa saa tuoda unioniin vasta sen jälkeen, kun tuoja on toimittanut 1 tai 2 kohdassa tarkoitetut tiedot sähköisesti tuojajäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. 4. Jäsenvaltioiden on välittömästi ilmoitettava asetuksen (EU) 2017/625 131 artiklassa tarkoitettuun virallisen valvonnan tiedonhallintajärjestelmään (IMSOC) kaikista tuodussa kasvien lisäysaineistossa todetuista vaatimustenvastaisuuksista, jotka koskevat 1 ja 2 kohdan vaatimuksia. III LUKU AMMATTIMAISIA TOIMIJOITA KOSKEVAT VAATIMUKSET 41 artikla Kasvien lisäysaineistoa tuottavien ammattimaisten toimijoiden velvoitteet Kasvien lisäysaineistoa kaupallista hyödyntämistä varten tuottavien ammattimaisten toimijoiden on [tark. 199] a) oltava unioniin sijoittautuneita; b) oltava rekisteröity asetuksen (EU) 2016/2031 65 artiklassa tarkoitettuun rekisteriin kyseisen asetuksen 66 artiklan mukaisesti; c) oltava tavoitettavissa henkilökohtaisesti tai nimettävä toinen henkilö toimimaan yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa virallisen valvonnan helpottamiseksi; d) määritettävä tuotantoprosessin tai kaupan pitämisen kriittiset kohdat, jotka voivat vaikuttaa kasvien lisäysaineiston tunnistettavuuteen ja laatuun, ja seurattava niitä; e) säilytettävä tiedot bd alakohdassa tarkoitettujen kriittisten kohtien seurannasta ja asetettava tiedot saataville tarkastelua varten, jos toimivaltaiset viranomaiset sitä pyytävät; [tark. 200] f) varmistettava, että kasvien lisäysaineiston erät voidaan edelleen tunnistaa yksitellen; g) pidettävä hallussaan toimitilojen ja muiden kasvien lisäysaineiston tuotantoon käytettyjen tilojen ajantasaiset osoitetiedot; h) huolehdittava siitä, että toimivaltaiset viranomaiset pääsevät tiloihin ja muihin tuotantopaikkoihin, myös kolmansien sopimuspuolten toimitiloihin ja pelloille, ja että seurantatiedot ja kaikki niihin liittyvät asiakirjat ovat toimivaltaisten viranomaisten käytettävissä; i) toteutettava tarvittaessa toimenpiteitä kasvien lisäysaineiston tunnistettavuuden ylläpitämiseksi tämän asetuksen vaatimusten mukaisesti; j) saatettava toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä kolmansien osapuolten kanssa tehdyt sopimukset saataville. Edellä 1 kohdan d ja e alakohdassa säädettyjä vaatimuksia ei sovelleta mikroyrityksiin. [tark. 201] Tämän artiklan säännöksiä ei sovelleta 29 ja 30 artiklassa tarkoitettuun toimintaan. [tark. 202] 42 artikla Jäljitettävyys 1. Ammattimaisten toimijoiden on huolehdittava siitä, että kasvien lisäysaineiston jäljittäminen on mahdollista tuotannon ja kaupan pitämisen kaikissa vaiheissa. 2. Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi ammattimaisten toimijoiden on säilytettävä tiedot, joiden avulla ne voivat tunnistaa a) ammattimaiset toimijat, jotka ovat toimittaneet niille kyseiset siemenet ja aineistot; b) henkilöt, joille ne ovat toimittaneet kasvien lisäysaineistoa ja kyseisen kasvien lisäysaineiston, paitsi jos on kyse loppukäyttäjistä. Pyydettäessä niiden on asetettava kyseiset tiedot toimivaltaisten viranomaisten saataville. 3. Ammattimaisten toimijoiden on pidettävä kirjaa kasvien lisäysaineistosta ja 2 kohdassa tarkoitetuista ammattimaisista toimijoista ja henkilöistä kolmen vuoden ajan sen jälkeen, kun aineisto on toimitettu niille tai ne ovat toimittaneet sen. 3 a. Tämän artiklan säännöksiä ei sovelleta 29 ja 30 artiklassa tarkoitettuun toimintaan. [tark. 203] 43 artikla Vuotuinen ilmoitus esiperus-, perus- ja sertifioitujen siemenien ja aineistojen suunnitellusta tuotannosta ja sertifioinnista Ammattimaisten toimijoiden on vuosittain ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille a) suunnitelmistaan tuottaa esiperus-, perus- ja sertifioitua aineistoa tai esiperus-, perus- ja sertifioituja siemeniä vähintään kuukausi ennen kyseisen tuotannon aloittamista; ja [tark. 204] b) esiperus-, perus- ja sertifioidun aineiston tuotannosta, joka alkoi edeltävinä vuosina ja jatkuu kyseisenä vuonna. Ilmoituksessa on mainittava asianomaiset kasvilajit, -lajikkeet ja -luokat sekä tarkka tuotantopaikka. IV LUKU LAJIKKEIDEN REKISTERÖINTI 1 JAKSO LAJIKEREKISTERIT 44 artikla Kansallisten lajikerekistereiden perustaminen 1. Kunkin jäsenvaltion on perustettava, julkaistava sähköisessä muodossa ja pidettävä jatkuvasti ajan tasalla yksi yhteinen kansallinen lajikerekisteri, jäljempänä ’kansallinen lajikerekisteri’, joka sisältää [tark. 205] a) kaikki 55–68 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen rekisteröidyt lajikkeet; b) 26 artiklassa tarkoitetut suojeltavat lajikkeet, jotka on rekisteröity 53 artiklan mukaisesti. 2. Vähintään yhteen kansalliseen lajikerekisteriin rekisteröityyn lajikkeeseen kuuluvaa kasvien lisäysaineistoa voidaan tuottaa ja pitää kaupan unionissa tämän asetuksen mukaisesti. 3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kansallisen lajikerekisterin perustamisesta ja päivityksistä viipymättä komissiolle, jotta ne voidaan sisällyttää 45 artiklassa tarkoitettuun unionin lajikerekisteriin. 4. Tätä artiklaa ja 45–74 artiklaa ei sovelleta lajikkeisiin, jotka on jalostettu yksinomaan hybridilajikkeiden ainesosiksi. 45 artikla Unionin lajikerekisterin perustaminen 1. Komissio perustaa, julkaisee sähköisessä muodossa ja pitää ajan tasalla yhden yhteisen lajikerekisterin, jäljempänä ’unionin lajikerekisteri’. 2. Unionin lajikerekisteriin sisällytetään kansallisiin lajikerekistereihin rekisteröidyt ja 44 artiklan mukaisesti ilmoitetut lajikkeet, ja sitä päivitetään kuukausittain. [tark. 206] Unionin lajikerekisteri voidaan asettaa saataville sellaisen sähköisen portaalin kautta, joka sisältää myös muita kasvinjalostajanoikeuksiin, metsänviljelyaineistoon tai muihin kasveihin liittyviä rekistereitä. 46 artikla Kansallisten lajikerekistereiden ja unionin lajikerekisterin sisältö 1. Kansallisten lajikerekisterien ja unionin lajikerekisterin on sisällettävä kaikki liitteessä VII luetellut tiedot, jotka koskevat 44 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja lajikkeita. Edellä 44 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen suojeltavien lajikkeiden osalta kyseisissä rekistereissä on oltava vähintään virallisesti tunnustetun kuvauksen lyhyt yhteenveto sekä lajikkeen alkuperäalue, nimi ja sen ylläpitämisestä vastaava henkilö. 2. Siirretään komissiolle valta antaa 75 artiklan mukaisesti delegoitu säädös, jolla muutetaan liitettä VII sellaisten tietojen lisäämiseksi, jotka on sisällytettävä lajikerekistereihin, tekniikan ja tieteen kehityksen huomioon ottamiseksi sekä sen vuoksi, että kokemus on osoittanut, että toimivaltaiset viranomaiset tai ammattimaiset toimijat tarvitsevat tarkempia tietoja rekisteröidyistä lajikkeista. [tark. 207] 2 JAKSO LAJIKKEIDEN REKISTERÖINTIÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET 47 artikla Kansallisiin lajikerekistereihin rekisteröintiä koskevat vaatimukset 1. Lajikkeet rekisteröidään kansalliseen lajikerekisteriin 55–68 artiklan mukaisesti ainoastaan, jos ne täyttävät seuraavat vaatimukset: a) niillä on i) virallinen kuvaus, josta käy ilmi, että ne täyttävät 48, 49 ja 50 artiklassa säädetyt erottuvuutta, yhtenäisyyttä ja pysyvyyttä koskevat vaatimukset ja, kun on kyse liitteessä I olevassa A osassa luetelluista lajeista, nurmiheinää lukuun ottamatta, ja D ja E osassa luetelluista lajeista, 52 artiklassa säädetyt vaatimukset, jotka koskevat kestävyyden kannalta tyydyttävää viljely- ja käyttöarvoa; tai [tark. 208] ii) 53 artiklan mukainen virallisesti tunnustettu kuvaus, jos kyseessä ovat suojeltavat lajikkeet; b) niillä on 54 artiklan nojalla sopivaksi katsottava nimi; c) jos kyseessä ovat lajikkeet, jotka sisältävät muuntogeenisiä organismeja tai koostuvat niistä, asianomaiselle organismille on myönnetty kyseisessä jäsenvaltiossa viljelylupa direktiivin 2001/18/EY 19 artiklan tai asetuksen (EY) N:o 1829/2003 7 ja 19 artiklan nojalla tai tapauksen mukaan direktiivin 2001/18/EY 26 b artiklan mukaisesti; d) jos kyseessä ovat lajikkeet, jotka sisältävät asetuksen (EU) .../... (Julkaisutoimisto: lisätään viite NGT-asetukseen) 3 artiklan 7 alakohdassa vahvistetun määritelmän mukaisia ryhmän 1 NGT-kasveja tai koostuvat niistä, kyseinen kasvi on vahvistettu asemaltaan ryhmän 1 NGT-kasviksi mainitun asetuksen 6 tai 7 artiklan mukaisesti tai se on tällaisten kasvien jälkeläinen; e) jos kyseessä ovat lajikkeet, jotka sisältävät asetuksen (EU) .../... (Julkaisutoimisto: lisätään viite NGT-asetukseen) 3 artiklan 8 alakohdassa vahvistetun määritelmän mukaisia ryhmän 2 NGT-kasveja tai koostuvat niistä, kyseinen kasvi on hyväksytty mainitun asetuksen III luvun mukaisesti; f) jos kyseessä ovat rikkakasvien torjunta-aineita sietävät lajikkeet, niihin sovelletaan 3 kohdan mukaisesti vahvistettuja viljelyedellytyksiä, joita sovelletaan kasvien lisäysaineiston tuotantoon ja muissa tarkoituksissa tapahtuvaan viljelyyn, tai jos tällaisia edellytyksiä ei ole vahvistettu, rekisteröinnistä vastaavien toimivaltaisten viranomaisten asettamia edellytyksiä, ja jos lajikkeita on tarkoitus viljellä toisessa jäsenvaltiossa, vastaavien toimivaltaisten viranomaisten on hyväksyttävä kyseiset edellytykset, jotta niiden käyttö ei johtaisi torjunta-aineille vastustuskykyisten rikkakasvien kehittymiseen; jos jäsenvaltio on jo laatinut viljelyedellytyksiä koskevan suunnitelman, kyseiset edellytykset on tarvittaessa ulotettava koskemaan ominaisuuksiltaan samankaltaisten myöhempien lajikkeiden rekisteröintejä kyseisessä jäsenvaltiossa; [tark. 209] g) jos kyseessä olevilla lajikkeilla on muita kuin f alakohdassa tarkoitettuja erityisominaisuuksia, jotka voivat johtaa epätoivottuihin maataloudellisiin vaikutuksiin, niihin sovelletaan 3 kohdan mukaisesti vahvistettuja viljelyedellytyksiä, joita sovelletaan kasvien lisäysaineiston tuotantoon ja muissa tarkoituksissa tapahtuvaan viljelyyn, tai jos tällaisia edellytyksiä ei ole vahvistettu, rekisteröinnistä vastaavien toimivaltaisten viranomaisten asettamia edellytyksiä, ja jos lajikkeita on tarkoitus viljellä toisessa jäsenvaltiossa, kyseisen jäsenvaltion vastaavien toimivaltaisten viranomaisten hyväksymiä edellytyksiä, jotta voitaisiin välttää kyseiset epätoivotut maataloudelliset vaikutukset, kuten tuhoojien vastustuskyvyn kehittyminen kyseisten lajikkeiden osalta tai pölyttäjiin kohdistuvat epätoivotut vaikutukset; jos jäsenvaltio on jo vahvistanut viljelyedellytykset, kyseiset edellytykset on tarvittaessa ulotettava koskemaan ominaisuuksiltaan samankaltaisten myöhempien lajikkeiden rekisteröintejä kyseisessä jäsenvaltiossa. [tark. 210] Lajiketta ei saa rekisteröidä sekä virallisella että virallisesti tunnustetulla kuvauksella. 2. Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä koeasetelmaa ja kasvuolosuhteita koskevien tutkimusten suorittamiselle erityisvaatimuksia, jotka koskevat seuraavia: [tark. 211] a) edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu lajikkeiden suku- tai lajikohtainen erottuvuus, yhtenäisyys ja pysyvyys kasvilajikkeiden kansainvälisen suojeluliiton (UPOV) asiaankuuluvien protokollien, CPVO:n laatimien protokollien tai muun asiaankuuluvan teknisen ja tieteellisen näytön perusteella; ja b) edellä a alakohdassa tarkoitettua suku- ja lajikohtaista erottuvuutta, yhtenäisyyttä ja pysyvyyttä koskevat erityisvaatimukset, joita sovelletaan asetuksen (EU) 2018/848 3 artiklassa määriteltyyn luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuviin luonnonmukaisiin lajikkeisiin UPOV:n tai CPVO:n vahvistamien asiaankuuluvien protokollien perusteella ja erityisesti mukauttamalla yhtenäisyyttä koskevia vaatimuksia. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 76 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Niillä sovellettavia vaatimuksia mukautetaan tarvittaessa kansainvälisten standardien kehitykseen ja uuteen tieteelliseen ja tekniseen tietoon. Siihen asti, kun 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut vaatimukset vahvistetaan, luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuvien lajikkeiden, lukuun ottamatta 68 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja lajikkeita, yhtenäisyys on arvioitava poikkeavan aineiston perusteella. Itsepölytteisiin lajeihin sovelletaan 10 prosentin populaatiostandardia ja vähintään 90 prosentin hyväksymistodennäköisyyttä. Avopölytteisiin ja muiden lajien kanssa risteytyviin lajeihin sovelletaan 20 prosentin populaatiostandardia ja vähintään 80 prosentin hyväksymistodennäköisyyttä. 3. Siirretään komissiolle valta antaa 75 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla tätä asetusta täydennetään viljelyn vähimmäisedellytyksilläviljelyedellytyksiä koskevilla vähimmäisvaatimuksilla, jotka toimivaltaisten viranomaisten on vahvistettava 1 kohdan f ja g alakohdan mukaisesti ja jotka koskevat [tark. 212] ia) pellolla toteutettavia toimenpiteitä, viljelykierto mukaan lukien; [tark. 213] iib) seurantatoimenpiteitä; [tark. 214] iiic) tapaa, jolla ia alakohdassa tarkoitetuista edellytyksistä ilmoitetaan komissiolle ja muille jäsenvaltioille; [tark. 215] ivd) sääntöjä, joiden mukaisesti ammattimaisten toimijoiden on raportoitava toimivaltaisille viranomaisille ia alakohdassa tarkoitettujen edellytysten soveltamisesta; [tark. 216] ve) edellä ia alakohdassa tarkoitettujen edellytysten ilmoittamista kansallisissa lajikerekistereissä. [tark. 217] Näiden edellytysten on perustuttava uusimpaan tieteelliseen ja tekniseen tietoon. 4. Kun lajiketta ollaan rekisteröimässä kansalliseen lajikerekisteriin, toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä ilman lisätutkimuksia toisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen laatima virallinen kuvaus, virallisesti tunnustama kuvaus tai virallinen tutkimus 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetuista viljely- ja käyttöarvoa kestävyyden kannalta koskevista vaatimuksista, jos on olemassa näiden kahden toimivaltaisen viranomaisen välisiä vastaavan tunnustamisen toimenpiteitä. [tark. 218] 48 artikla Erottuvuus 1. Edellä olevan 47 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua virallista kuvausta varten lajike on katsottava erottuvaksi, jos se tietystä genotyypistä tai genotyyppiyhdistelmästä johtuvien ominaispiirteiden perusteella erottuu selvästi kaikista muista lajikkeista, joiden olemassaolo onjotka ovat yleisesti tunnettutunnettuja 58 artiklan nojalla määritettävänä hakemuksen toimittamispäivänä. [tark. 219] 2. Edellä 1 artiklassa tarkoitettu muun lajikkeen olemassaolo on katsottava yleisesti tunnetuksi, jos yksi tai useampi seuraavista edellytyksistä täyttyy: a) kyseinen lajike on rekisteröity kansalliseen lajikerekisteriin tai sisällytetty kasvien lisäysaineistoa loppukäyttäjille myyvien tai dynaamista suojelua harjoittavien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden toimivaltaiselle viranomaiselle toimittamiin asiakirjoihin; [tark. 220] b) unionissa on tehty hakemus kyseisen lajikkeen rekisteröimiseksi tai sitä koskevien kasvinjalostajanoikeuksien myöntämiseksi; tai c) lajikkeella on unionissa virallinen kuvaus, se tunnetaan yleisesti kaikkialla maailmassa tai sille on tehty 59 artiklan mukainen tekninen tutkimus. 3. Jos 2 kohdan c alakohtaa sovelletaan, teknisistä tutkimuksista vastaavan henkilön (vastaavien henkilöiden) on toimitettava toimivaltaisten viranomaisten saataville tutkimansa lajikkeen virallinen kuvaus. 49 artikla Yhtenäisyys Virallista kuvausta varten lajikkeen on katsottava olevan yhtenäinen, jos se lisäämiseen ja tyyppiin liittyvien ominaispiirteidensä perusteella odotettavissa olevaa muuntelua lukuun ottamatta on riittävän yhtenäinen niiltä ominaispiirteiltään, joiden avulla erottuvuus tutkitaan, sekä muilta virallisessa kuvauksessa käytetyiltä ominaispiirteiltään. 50 artikla Pysyvyys Virallista kuvausta varten lajikkeen on katsottava olevan pysyvä, jos se niiltä ominaispiirteiltään, joiden avulla erottuvuus tutkitaan, sekä muilta lajikekuvauksessa käytetyiltä ominaispiirteiltään pysyy muuttumattomana perättäisten lisäysten jälkeen tai, jos on kyse lisäysjaksoista, kunkin jakson lopussa. 51 artikla Myönnetyt kasvinjalostajanoikeudet Jos lajikkeelle on myönnetty kasvinjalostajanoikeus asetuksen (EY) N:o 2100/94 62 artiklan tai jonkin jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, kyseisen lajikkeen on virallisen kuvauksen soveltamista varten katsottava olevan erottuva, yhtenäinen ja pysyvä ja sillä on katsottava olevan sopiva lajikenimi 47 artiklan 1 kohdan b alakohdan soveltamista varten. 52 artikla Viljely- ja käyttöarvo kestävyyden kannalta 1. Sovellettaessa 47 artiklan 1 kohdan c alakohtaa lajikkeen viljely- ja käyttöarvoa pidetään kestävyyden kannalta tyydyttävänä, jos sen ominaispiirteet kokonaisuutena tarjoavat muihin kyseisen jäsenvaltion kansalliseen lajikerekisteriin rekisteröityihin saman lajin lajikkeisiin verrattuna tuntuvaa parannusta kestävän viljelyn sekä viljelykasvien, muiden kasvien ja niistä saatavien tuotteiden käyttötarkoitusten kannalta. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut ominaisuudet ovat lajista, alueista, maatalous- ja ympäristöolosuhteista ja käyttötarkoituksista riippuen seuraavat: a) satoisuus, mukaan lukien satovarmuus ja satoisuus vähän tuotantopanoksia sisältävissä olosuhteissa; b) bioottisen stressin sietokyky/vastustuskyky, mukaan lukien sukkulamatojen, sienten, bakteerien, virusten, hyönteisten tai muiden tuhoojien aiheuttamat kasvitaudit; c) abioottisen stressin sietokyky/vastustuskyky, mukaan lukien ilmastonmuutokseen sopeutuminen; d) luonnonvarojen, kuten veden ja ravinteiden, tehokkaampi käyttö; e) ulkopuolisten tuotantopanosten, kuten kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden, vähentynyt tarve; f) ominaisuudet, jotka parantavat kestävyyttä viljelyn, korjuun, varastoinnin, käsittelyn ja, jakelun ja käytön aikana; [tark. 221] g) laadun tai ravitsemuksellisten ominaisuuksien taikka käsittelyn kannalta tärkeiden ominaisuuksien parantuminen.; [tark. 222] g a) jätteen vähentyminen ennen korjuuta tai sen jälkeen. [tark. 223] 1 a. Liitteessä I olevissa B ja C osassa lueteltujen lajien viljely- ja käyttöarvon tutkiminen kestävyyden kannalta mahdollistetaan vapaaehtoispohjalta. Jos toimivaltainen viranomainen on tutkinut viljelyä ja käyttöä kestävyyden kannalta tai niitä on tutkittu toimivaltaisen viranomaisen virallisessa valvonnassa ja ohjauksessa 61 artiklan mukaisesti, sen on sallittava väitteen sisällyttäminen 17 artiklan 5 kohdassa tarkoitetulle etiketin alueelle. Väitteen on koskettava ainoastaan ominaisuuksia, joiden on osoitettu parantuneen selvästi saman lajin muihin lajikkeisiin verrattuna tutkimusten aikana. Vapaaehtoisen järjestelmän on mahdollistettava se, että toimivaltaiset viranomaiset kehittävät menetelmiä 1 kohdan toisen alakohdan a–g alakohdassa lueteltujen ominaisuuksien arvioimiseksi. [tark. 224] 2. Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltiot voivat tehdä yhteistyötä muiden sellaisten jäsenvaltioiden kanssa, joilla on samanlaiset maatalous- ja ympäristöolosuhteet. Kyseiset jäsenvaltiot voivat perustaa yhteisiä tiloja, joissa viljely- ja käyttöarvoa tutkitaan kestävyyden kannalta. 3. Siirretään komissiolle valta antaa 75 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla tätä asetusta täydennetään a) vahvistamalla 1 kohdassa tarkoitetun tutkimuksen suorittamista koskevat vähimmäisvaatimukset; b) vahvistamalla 1 kohdan toisen alakohdan a–g aa–g alakohdassa lueteltujen ominaisuuksien arviointimenetelmät; [tark. 225] c) vahvistamalla vaatimukset viljely- ja käyttöarvoa kestävyyden kannalta koskevan tutkimuksen tulosten arviointia ja niistä raportointia varten. Näillä delegoiduilla säädöksillä mukautetaan a–c alakohdassa tarkoitettuja vaatimuksia, menetelmiä ja sääntöjä tekniikan ja tieteen kehityksen ja mahdollisten uusien kestävää maataloutta koskevien unionin toimintapolitiikkojen tai sääntöjen perusteella. Jos tällaisia sääntöjä ei ole vielä vahvistettu, jäsenvaltiot voivat vahvistaa niiden omalla alueella sovellettavia sääntöjä. Niiden on ilmoitettava tällaisista säännöistä komissiolle ja muille jäsenvaltioille. Näillä delegoiduilla säädöksillä on varmistettava, että ensimmäisen alakohdan a–c alakohdassa tarkoitetut vähimmäisvaatimukset, menetelmät ja vaatimukset, joita sovelletaan liitteessä I oleviin D ja E osaan, mukautetaan kyseisten lajien erityispiirteisiin ja niiden loppukäyttötarkoituksiin sekä monimuotoisuuden ja innovoinnin tavoitteisiin. [tark. 226] Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä päätöksen, jossa jäsenvaltiota pyydetään kumoamaan kyseiset säännöt tai muuttamaan niitä, jos käytettävissä olevan tieteellisen ja teknisen näytön perusteella katsotaan, etteivät ne sovellu lajikkeen viljely- ja käyttöarvon tutkimiseen kestävyyden kannalta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 76 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. [tark. 227] 4. Asetuksen (EU) 2018/848 3 artiklan 19 alakohdassa määriteltyjen luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuvien luonnonmukaisten lajikkeiden rekisteröintiä varten viljely- ja käyttöarvo kestävyyden kannalta on tutkittava luonnonmukaisissa olosuhteissa kyseisen asetuksen ja erityisesti sen 5 artiklan d, e, f ja g alakohdan, 12 artiklan ja sen liitteessä II olevan I osan mukaisesti. Jos toimivaltaiset viranomaiset eivät pysty suorittamaan tutkimusta luonnonmukaisissa olosuhteissa tai tutkimaan tiettyjä ominaisuuksia, kuten tautialttiutta, testaus voidaan suorittaa siirtymävaiheessa tai vähän tuotantopanoksia sisältävissä olosuhteissa ja niin vähäisillä torjunta-ainekäsittelyillä ja muilla tuotantopanoksilla kuin testauksentutkimuksen suorittamisen kannalta suinkin on mahdollista. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa raportoitava komissiolle vuosittain syyt, joiden vuoksi testausta ei ole suoritettu luonnonmukaisissa olosuhteissa, sekä muissa kuin luonnonmukaisissa olosuhteissa tehtävän testauksen toteuttamisesta. [tark. 228] 4 a. Toimivaltaiset viranomaiset voivat myös testata tavanomaisia siemeniä vähän tuotantopanoksia sisältävissä olosuhteissa, siirtymävaiheessa olevissa luonnonmukaisissa olosuhteissa tai luonnonmukaisissa olosuhteissa. [tark. 229] 4 b. Komissio arvioi ... päivään ...kuuta ... [kymmenen vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä] mennessä 1 a kohdassa tarkoitetun vapaaehtoisen järjestelmän tuloksia ja esittää yhteenvedon kertomuksessa, joka toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle. [tark. 230] 53 artikla Suojeltavien lajikkeiden rekisteröinti 1. Poiketen siitä, mitä 48, 49, 50 ja 52 artiklassa, 55 artiklan 2 kohdassa, 56, 57 ja 59–65 artiklassa säädetään, suojeltava lajike on rekisteröitävä kansalliseen lajikerekisteriin, jos se täyttää seuraavat edellytykset: a) sillä on virallisesti tunnustettu kuvaus, jossa täsmennetään ominaisuudet, joiden perusteella sitä voidaan pitää 3 artiklan 29 alakohdan määritelmän mukaisena suojeltavana lajikkeena; b) siinä on maininta sen alkuperäisestä alkuperäalueesta, jos se on tiedossa, tai paikallisista olosuhteista, joissa ne on vastikään jalostettu; [tark. 231] c) sillä on 54 artiklan mukainen nimi; d) sitä ylläpidetään unionin alueella. Tämän artiklan mukainen rekisteröinti on hakijalle maksuton. [tark. 232] 2. Suojeltava lajike rekisteröidään kansalliseen lajikerekisteriin unioniin sijoittautuneen ammattimaisen toimijan hakemuksesta. Tällaisen hakemuksen on sisällettävä kaikki 1 kohdan a–d alakohdassa tarkoitetut tiedot. Toimivaltainen viranomainen hyväksyy tai hylkää suojeltavan lajikkeen rekisteröinnin tarkistettuaan, täyttääkö lajike 1 kohdan edellytykset. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava päätöksestään hakijalle. Jos rekisteröinti hylätään, sen on ilmoitettava hylkäämisen syyt. [tark. 233] 3. Lajiketta ei saa rekisteröidä kansalliseen lajikerekisteriin suojeltavana lajikkeena, jos a) se on jo merkitty unionin lajikerekisteriin virallisella kuvauksella 44 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tai se on poistettu unionin lajikerekisteristä lajikkeena, jolla on virallinen kuvaus, viimeisten kahden vuoden aikana tai kahden vuoden kuluessa 71 artiklan 2 kohdan nojalla myönnetyn määräajan päättymisestä, tai b) se on suojattu asetuksessa (EY) N:o 2100/94 säädetyin yhteisön kasvinjalostajanoikeuksin tai kansallisin kasvinjalostajanoikeuksin taikka tällaisia oikeuksia koskeva hakemus on vireillä. 4. Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun virallisesti tunnustetun kuvauksen on perustuttava epävirallisten testien tuloksiin, viljelyn, lisäämisen ja käytön yhteydessä saatuun käytännön kokemukseen tai muuhun tietoon, etenkin kasvigeenivaroista vastaavilta viranomaisilta tai jäsenvaltioiden tätä tarkoitusta varten hyväksymiltä organisaatioilta saatuun tietoon. Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä täsmentää ominaisuudet ja tiedot, jotka kuvaukseen olisi sisällyttävä, mikäli tämä on joidenkin lajien osalta tarpeen. Tällaiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 76 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. [tark. 234] 5. Suojeltavan lajikkeen ylläpitämisestä vastaavan henkilön on säilytettävä näytteitä siitä ja annettava ne pyynnöstä toimivaltaisten viranomaisten saataville. 53 a artikla Valikoitujen kloonien ja polyklonaalisen kasvien lisäysaineiston rekisteröintiä jäsenvaltion rekisteriin koskevat vaatimukset 1. Hakijan on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle hakemus, jossa ilmoitetaan a) laji ja tapauksen mukaan lajike, johon valikoitu klooni tai polyklonaalinen kasvien lisäysaineisto kuuluu, ja lajike on rekisteröitävä 44 artiklassa tarkoitettuun kansalliseen lajikerekisteriin; b) ehdotettu nimi ja synonyymit; c) tarvittaessa polyklonaalisen kasvien lisäysaineiston kuvaus; d) valikoidun kloonin tai polyklonaalisen kasvien lisäysaineiston ylläpitäjä; e) viittaus sen lajikkeen tärkeimpien ominaispiirteiden kuvaukseen, johon valikoitu klooni tai polyklonaalinen kasvien lisäysaineisto kuuluu; f) valikoidun kloonin tai polyklonaalisen kasvien lisäysaineiston tärkeimpien viljely- ja käyttöarvoon kestävyyden kannalta liittyvien ominaispiirteiden kuvaus; g) valikoidun kloonin tai polyklonaalisen kasvien lisäysaineiston arvioitu geneettinen etu suhteessa kyseisen lajikkeen yleiseen tuottavuuteen; h) tiedot siitä, onko valikoitu klooni tai polyklonaalinen kasvien lisäysaineisto jo rekisteröity toisen jäsenvaltion rekisteriin. 2. Jotta valittu klooni voidaan lisätä jäsenvaltion rekisteriin, sen on täytettävä seuraavat vaatimukset: a) se on valittava sellaisten lajikkeen sisäisten fenotyyppisten erityisominaisuuksien ja sellaisen kasvinterveydellisen aseman vuoksi, joiden ansiosta valikoitu klooni on muita tuottavampi, sellaisten kansainvälisesti hyväksyttyjen menetelmien mukaisesti, jotka perustuvat Kansainvälisen viinijärjestön menetelmiin; b) se, että valikoitu klooni on ominaisuuksiltaan lajikkeelle tyypillinen, on varmistettava fenotyyppisten ominaisuuksien havainnoinnilla ja tarvittaessa kansainvälisesti hyväksyttyjen standardien mukaisella molekyylianalyysillä. 3. Jotta polyklonaalinen kasvien lisäysaineisto voidaan lisätä jäsenvaltion rekisteriin, sen on täytettävä seuraavat vaatimukset: a) se on valittava yhdellä peltokokeella, joka kattaa edustavan otoksen lajikkeen yleisestä geneettisestä monimuotoisuudesta kansainvälisesti hyväksyttyihin menetelmiin perustuvan koesuunnitelman mukaisesti; suunnitelman on perustuttava Kansainvälisen viinijärjestön määräämiin menetelmiin ja sen on koostuttava 7–20 erillisestä genotyypistä(31); b) se, että polyklonaalinen kasvien lisäysaineisto on ominaisuuksiltaan lajikkeelle tyypillinen, on varmistettava fenotyyppisten ominaisuuksien havainnoinnilla ja tarvittaessa kansainvälisesti hyväksyttyjen standardien mukaisella molekyylianalyysillä. 4. Toimivaltaisen viranomaisen on päätettävä rekisteröinnistä jäsenvaltion rekisteriin vasta sen jälkeen, kun se on todennut, että kyseiseen aineistotyyppiin sovellettavat 2 ja 3 kohdassa vahvistetut edellytykset täyttyvät. [tark. 235] 54 artikla Lajikenimien sopivuus 1. Edellä olevan 47 artiklan 1 kohdan b alakohdan soveltamiseksi on katsottava, että lajikenimi ei ole sopiva, jos a) kolmannen osapuolen aikaisempi oikeus estää sen käytön unionin alueella; b) sen käyttäjillä voi yleisesti olla vaikeuksia tunnistaa tai toistaa nimi; c) se on identtinen toisen lajikenimen kanssa tai se voidaan sekoittaa toiseen lajikenimeen, i) jolla toinen samaa tai läheistä sukua olevan lajin lajike on merkitty kansalliseen lajikerekisteriin tai unionin lajikerekisteriin; tai sisällytetty dynaamista suojelua harjoittavan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön toimivaltaiselle viranomaiselle toimittamiin asiakirjoihin; [tark. 236] ii) jolla toiseen lajikkeeseen kuuluvaa aineistoa on asetettu saataville markkinoilla jossakin unionin jäsenvaltiossa tai kasvilajikkeiden kansainvälisessä suojeluliitossa jäsenenä olevassa valtiossa, paitsi jos i tai ii alakohdassa tarkoitettua lajiketta ei enää ole eikä sen lajikenimi ole saanut erityismerkitystä; [tark. 237] d) se on samanlainen tai voidaan sekoittaa sellaisiin toisiin nimiin, joita käytetään yleisesti asetettaessa tavaroita saataville markkinoilla tai jotka on pidettävä vapaana unionin lainsäädännön nojalla; e) se on hyvien tapojen vastainen jossakin jäsenvaltiossa tai yleisen järjestyksen vastainen; f) se voi johtaa harhaan tai aiheuttaa sekaannusta lajikkeen ominaispiirteiden, arvon tai tunnistettavuuden tai jalostajan henkilöllisyyden suhteen. 2. Jos lajike on jo rekisteröity muihin kansallisiin lajikerekistereihin, lajikenimi on katsottava sopivaksi ainoastaan, jos se on sama kuin kyseisiin rekistereihin merkitty nimi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista. Tätä kohtaa ei sovelleta, jos a) lajikenimi voi johtaa harhaan tai aiheuttaa sekaannusta asianomaisen lajikkeen osalta yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa; tai b) kolmansien osapuolten oikeudet estävät kyseisen lajikenimen vapaan käytön kyseisen lajikkeen yhteydessä. 3. Jos toimivaltainen viranomainen toteaa lajikkeen rekisteröinnin jälkeen, että rekisteröitäessä käytetty lajikenimi ei ollut sopiva 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, hakijan on toimitettava hakemus uutta lajikenimeä varten. Toimivaltaisen viranomaisen on yhteisön kasvilajikevirastoa (CPVO) kuultuaan tehtävä hakemusta koskeva päätös. Toimivaltainen viranomainen voi antaa luvan aikaisemman lajikenimen tilapäiseen käyttöön. 4. Siirretään komissiolle 75 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla tätä asetusta täydennetään vahvistamalla lajikenimien sopivuutta koskevat kriteerit seuraavien seikkojen osalta: a) lajikenimien suhde tuotemerkkeihin; b) lajikenimien suhde maataloustuotteiden maantieteellisiin merkintöihin ja alkuperänimityksiin; c) aiempien oikeuksien haltijoiden kirjallinen suostumus lajikenimen sopivuuden esteiden poistamiseksi; d) sen määrittäminen, onko lajikenimi 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetulla tavalla harhaanjohtava tai sekaannusta aiheuttava; ja e) lajikenimen käyttö koodimuodossa. 3 JAKSO MENETTELY LAJIKKEIDEN REKISTERÖIMISEKSI KANSALLISIIN LAJIKEREKISTEREIHIN 55 artikla Hakemuksen toimittaminen Kuka tahansa unioniin sijoittautunut ammattimainen toimija voi toimittaa toimivaltaiselle viranomaiselle sähköisen hakemuksen lajikkeen rekisteröimiseksi kansalliseen lajikerekisteriin. Hakemuksen tekemisestä voidaan periä maksu, jonka hakija maksaa toimivaltaisen viranomaisen vahvistaman mukaisesti. 56 artikla Lajikkeen rekisteröintihakemuksen sisältö 1. Lajikkeen rekisteröintiä kansalliseen lajikerekisteriin koskevaan hakemukseen on sisällyttävä a) rekisteröintipyyntö; b) se kasvitieteellinen taksoni, johon kyseinen lajike kuuluu; c) tarvittaessa hakijan viitenumero ja sen nimi ja osoite tai tapauksen mukaan yhteishakijoiden nimet ja osoitteet sekä mahdollisen edustajan valtuudet; d) ehdotettu lajikenimiväliaikainen nimitys; [tark. 238] d a) hakijan ehdottama lajikenimi, joka voidaan liittää hakemukseen; [tark. 239] e) lajikkeen ylläpitämisestä vastaavan henkilön nimi ja osoite ja tarvittaessa rekisterinumero; f) kuvaus lajikkeen keskeisistä ominaispiirteistä, tiedot siitä, onko lajike sopeutunut vain tiettyihin vuodenaikoihin, sekä täytetty tekninen kyselykaavake, jos sellainen on käytettävissä; g) lajikkeen ylläpitomenettelyn kuvaus; h) lajikkeen jalostuspaikka ja tarvittaessa sen alkuperäalue; i) tieto siitä, onko lajike rekisteröity johonkin toiseen kansalliseen lajikerekisteriin ja onko hakijan tiedossa, että rekisteröimistä johonkin näistä rekistereistä koskeva hakemus olisi vireillä; j) jos kyseessä on lajike, joka sisältää muuntogeenistä organismia tai koostuu siitä, todisteet siitä, että asianomaiselle organismille on myönnetty unionissa viljelylupa direktiivin 2001/18/EY tai asetuksen (EY) N:o 1829/2003 nojalla tai tapauksen mukaan asianomaisessa jäsenvaltiossa direktiivin 2001/18/EY 26 b artiklan mukaisesti sekä todisteet viljely- ja seurantavaatimusten noudattamisesta kyseisellä kasvukaudella; [tark. 240] k) jos hakemus koskee suojeltavia lajikkeita, tiedot lajikkeen virallisesti tunnustetun kuvauksen laatimisesta, kyseiseen kuvaukseen liittyvät todisteet ja muut sitä tukevat asiakirjat tai julkaisut; [tark. 241] l) jos hakemus koskee lajikkeita, joille on myönnetty asetuksen (EY) N:o 2100/94 tai jäsenvaltion lainsäädännön nojalla kasvinjalostajanoikeus, todisteet siitä, että lajike on suojattu kyseisellä oikeudella, ja siihen liittyvä virallinen kuvaus; m) jos kyseessä ovat lajikkeet, jotka sisältävät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../...(32) (Julkaisutoimisto: lisätään viite NGT-asetukseen) 3 artiklan 7 alakohdassa vahvistetun määritelmän mukaisia ryhmän 1 NGT-kasveja tai koostuvat niistä, todisteet siitä, että kyseinen kasvi on vahvistettu asemaltaan ryhmän 1 NGT-kasviksi mainitun asetuksen 6 tai 7 artiklan mukaisesti tai että se on tällaisten kasvien jälkeläinen; n) jos kyseessä on lajike, joka sisältää asetuksen (EU) .../... (Julkaisutoimisto: lisätään viite NGT-asetukseen) 3 artiklan 8 alakohdassa vahvistetun määritelmän mukaisia ryhmän 2 NGT-kasveja tai koostuvat niistä, maininta tästä seikasta; o) lajikkeen käyttötarkoitus tai viljelyedellytykset, jos sellaiset on vahvistettujos lajike on rikkakasvien torjunta-aineita sietävä 47 artiklan 21 kohdan mukaisesti.f alakohdassa tarkoitetulla tavalla tai sillä on erityisominaisuuksia, jotka voivat johtaa epätoivottuihin maataloudellisiin vaikutuksiin 47 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitetulla tavalla, maininta tästä seikasta; [tark. 242] o a) lajikkeen kehittämisessä käytetyt jalostustekniikat; [tark. 243] o b) lajiketta, sen osia ja ominaisuuksia koskevat mahdolliset teollis- ja tekijänoikeudet kyseisen lajikkeen osalta haettujen tai hakijalle myönnettyjen oikeuksien rajoissa, myös silloin, kun hakija on allekirjoittanut sopimukseen perustuvan lisenssin tai saanut pakkolisenssin toisen toimijan omistaman patentin käyttöä varten. [tark. 244] 2. Lajikkeen rekisteröintiä kansalliseen lajikerekisteriin koskevaan hakemukseen on liitettävä näyte, jota käytetään kyseisen lajikkeen tutkimiseen. Asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on asetettava kyseisen näytteen toimittamiselle määräaika ja täsmennettävä näytteen laatu ja määrä. 57 artikla Hakemuksen muotoa koskeva tutkimus 1. Asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on rekisteröitävä ja tutkittava jokainen 55 artiklassa tarkoitettu hakemus sen selvittämiseksi, täyttääkö se 56 artiklassa säädetyt vaatimukset. 2. Jos hakemus ei ole 56 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukainen, toimivaltaisen viranomaisen on annettava hakijalle mahdollisuus saattaa hakemus vaatimusten mukaiseksi tietyn ajan kuluessa. Jos hakemus ei täytä näitä vaatimuksia määräajan päättymiseen mennessä, toimivaltaisen viranomaisen on hylättävä hakemus ja keskeytettävä lajikkeen rekisteröintimenettely. 58 artikla Rekisteröintihakemuksen jättämispäivä Rekisteröintihakemuksen jättämispäivä on päivä, jona asianomaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen vastaanottaa hakemuksen, joka on kaikilta osin 56 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukainen. Toimivaltaisten viranomaisten on välittömästi lähetettävä hakijalle vahvistus siitä, että hakemus on vastaanotettu, mukaan lukien tiedot hakemuksen jättämispäivästä. 59 artikla Lajikkeen tekninen tutkimus 1. Jos muotoa koskevassa tutkimuksessa todetaan hakemuksen täyttävän 56 artiklassa vahvistetut sisältövaatimukset, on suoritettava lajikkeen tekninen tutkimus. Tekninen tutkimus on suoritettava viljelemällä lajiketta ottaen huomioon lajikkeen käyttötarkoitus ja viljelyedellytykset. Muita menetelmiä, kuten biomolekyylitekniikoita, voidaan käyttää täydentävänä välineenä sen mukaan, mikä on teknisen tutkimuksen, kyseessä olevan lajin tai tarkastettavien ominaisuuksien kannalta asianmukaista ja 47 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun erottuvuutta, yhtenäisyyttä ja pysyvyyttä koskevan täytäntöönpanosäädöksen mukaisesti. Teknisellä tutkimuksella on varmistettava, a) että lajike täyttää 48–50 artiklassa säädetyt erottuvuutta, yhtenäisyyttä ja pysyvyyttä koskevat vaatimukset; b) onko lajikkeella 52 artiklan mukaisesti arvoa kestävän viljelyn ja käytön kannalta 47 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettujen lajikkeiden osalta. 2. Toimivaltaisten viranomaisten on suoritettava 1 kohdassa tarkoitettu tekninen tutkimus 60 artiklassa tarkoitettujen vaatimusten mukaisesti, paitsi jos sovelletaan 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua poikkeusta. 3. Jos yhteisön kasvilajikeviraston tai muun toimivaltaisen viranomaisen laatima virallinen kertomus lajikkeen erottuvuudesta, yhtenäisyydestä ja pysyvyydestä on jo saatavilla, toimivaltaisen viranomaisen on otettava teknisen tutkimuksen laadinnassa huomioon kyseisen kertomuksen päätelmät. 4. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun teknisen tutkimuksen suorittamisesta voidaan periä maksu, jonka hakija maksaa toimivaltaisen viranomaisen vahvistaman mukaisesti. 60 artikla Toimivaltaisen viranomaisen toimitilojen auditointi Asianomaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi suorittaa teknisen tutkimuksen, jossa selvitetään täyttyvätkö 48–50 artiklassa tarkoitetut erottuvuutta, yhtenäisyyttä ja pysyvyyttä koskevat vaatimukset, vasta sen jälkeen, kun yhteisön kasvilajikevirasto tai komissio on auditoinut sen tähän tarkoitukseen varatut tilat ja työjärjestelyt ja todennut ne sopiviksi teknisen tutkimuksen suorittamiseen. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun auditoinnin perusteella komissio voi tarvittaessa suosittaa toimivaltaiselle viranomaiselle toimia, joilla varmistetaan toimivaltaisen viranomaisen toimitilojen ja järjestelyjen sopivuus. Komissio voi suorittaa lisäauditointeja ja tarvittaessa suosittaa toimivaltaisille viranomaisille korjaavia toimia, joilla varmistetaan niiden toimitilojen ja järjestelyjen sopivuus. 61 artikla Hakijalle annettava lupa tehdä tekninen tutkimus viljely- ja käyttöarvosta kestävyyden kannalta 1. Poiketen siitä, mitä 59 artiklan 2 kohdassa säädetään ja ainoastaan 52 artiklan 1 a kohdassa tarkoitetun vapaaehtoisen järjestelmän soveltamisalaan kuuluvien toimijoiden osalta, toimivaltainen viranomainen voi valtuuttaa hakijan suorittamaan, hakija voi suorittaa joko kokonaan tai tietyiltä osin teknisen tutkimuksen, jossa selvitetään, onko lajikkeella 52 artiklan mukaista viljely- ja käyttöarvoa kestävyyden kannalta, jos [tark. 245] a) kyseinen hakija on saanut luvan kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta; [tark. 246] b) tutkimus suoritetaan asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen virallisessa valvonnassa ja ohjauksessa; ja c) tutkimus suoritetaan tähän tarkoitukseen varatuissa tiloissa; c a) tutkimus ei korvaa riskinarviointia, jota edellytetään myyntiluvan hakemiseksi geneettisesti muunnetuista organismeista annetun direktiivin 2001/18/EY mukaisesti. [tark. 247] 2. Toimivaltaisen viranomaisen on auditoitava hakijan toimitilat, resurssit ja organisatoriset valmiudet ennen kuin se antaa luvan teknisen tutkimuksen suorittamiseen jalostajan tiloissa. Auditoinnissa on tarkastettava, ovatko toimitilat, laboratoriotilat sekä viljelykokeiden järjestelyt ja toteutus sellaiset, että tekninen tutkimus voidaan suorittaa jalostajan tiloissa siltä osin kuin on kyse 52 artiklassa tarkoitettujen viljely- ja käyttöarvoa kestävyyden kannalta koskevien vaatimusten noudattamisesta. 3. Siirretään komissiolle 75 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla tätä asetusta täydennetään vahvistamalla 2 kohdassa tarkoitettua auditointia koskevat säännöt. 4. Edellä 2 kohdassa tarkoitetun auditoinnin perusteella toimivaltainen viranomainen voi tarvittaessa suosittaa hakijalle toimia, joilla varmistetaan hakijan toimitilojen ja tutkimusjärjestelyjen sopivuus. 5. Toimivaltainen viranomainen voi suorittaa 2 kohdassa tarkoitetun auditoinnin lisäksi ylimääräisiä auditointeja ja tarvittaessa suosittaa hakijalle, että tämä toteuttaa tietyn ajan kuluessa toimitilojaan ja työjärjestelyjään koskevia korjaavia toimia. Jos toimivaltainen viranomainen toteaa tämän määräajan päätyttyä, että hakijan toimitilat ja työjärjestelyt eivät ole soveltuvia, se voi peruuttaa 1 kohdassa tarkoitetun luvan tai muuttaa sitä. 62 artikla Teknistä tutkimusta koskevat lisäsäännöt 1. Siirretään komissiolle 75 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään 59 artiklassa säädettyjä teknistä tutkimusta koskevia vaatimuksia. Kyseiset delegoidut säädökset voivat koskea a) toimivaltaisen viranomaisen tai hakijan henkilöstön pätevyyttä, koulutusta ja tehtäviä 61 artiklassa tarkoitettua teknistä tutkimusta varten; b) teknisen tutkimuksen suorittamiseen tarvittavia välineitä, mukaan lukien testilaboratoriot; c) lajikkeiden vertailukokoelman perustamista, jotta tutkittavan lajikkeen erottuvuutta voidaan arvioida muihin lajikkeisiin vertaamalla, ja kyseisen vertailukokoelman tallennuksenhallintaa; d) teknisessä tutkimuksessa käytettävien laadunhallintajärjestelmien perustamista, mukaan lukien toimintakirjanpito sekä protokollat tai ohjeet; e) tiettyjä sukuja tai lajeja koskevien viljelykokeiden ja laboratoriotestien suorittamista, mukaan lukien biomolekyylitekniikat. Näissä delegoiduissa säädöksissä otetaan huomioon käytettävissä olevat kansainväliset tekniset ja tieteelliset protokollat. 2. Jos 1 kohdan nojalla ei ole hyväksytty vaatimuksia, tekniset tutkimukset on suoritettava 1 kohdan a–e alakohdassa tarkoitettuja seikkoja koskevien kansallisten protokollien mukaisesti. 63 artikla Luottamuksellisuus 1. Jos 59 artiklassa säädetyn teknisen tutkimuksen yhteydessä vaikuttaa siltä, että genealogiset ainesosat on tarpeen tutkia, kyseisen tutkimuksen tuloksia ja genealogisten ainesosien kuvausta on käsiteltävä luottamuksellisina, jos hakija sitä pyytää. 2. Jos kyse on yksinomaan teollisissa tarkoituksissa tapahtuvaan maatalousperäisten raaka-aineiden tuotantoon tarkoitetuista kasvien lisäysaineiston lajikkeista, kyseisiä lajikkeita ja niiden käyttötarkoituksia koskevan teknisen tutkimuksen tiettyjä osia, joiden julkistaminen voisi vaikuttaa hakijan kilpailuasemaan, on hakijan pyynnöstä käsiteltävä luottamuksellisina. 3. Tämän artiklan soveltaminen ei vaikuta asetuksen (EU) 2017/625 8 artiklan soveltamiseen. Toimivaltaisten viranomaisten on otettava asianmukaisesti huomioon kaupallisten tai teollisten tietojen luottamuksellisuus, jos tällaisesta luottamuksellisuudesta säädetään unionin lainsäädännössä tai kansallisessa lainsäädännössä oikeutettujen taloudellisten etujen suojaamiseksi [tark. 248] 64 artikla Väliaikainen tutkimusraportti ja väliaikainen virallinen kuvaus 1. Toimivaltaisen viranomaisen on 59 artiklassa säädetyn teknisen tutkimuksen jälkeen laadittava väliaikainen tutkimusraportti, jossa käsitellään tapauksen mukaan 48, 49, 50 ja 52 artiklassa tarkoitettujen erottuvuus-, yhtenäisyys- ja pysyvyysvaatimusten täyttymistä ja viljely- ja käyttöarvoon kestävyyden kannalta liittyviä ominaispiirteitä, sekä laadittava kyseisen raportin perusteella lajikkeen väliaikainen virallinen kuvaus. 2. Väliaikaisessa tutkimusraportissa voidaan viitata kyseisen toimivaltaisen viranomaisen, muiden toimivaltaisten viranomaisten tai yhteisön kasvilajikeviraston laatimien, asianomaista lajiketta koskevien muiden tutkimusraporttien päätelmiin. 3. Toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava väliaikainen tutkimusraportti ja lajikkeen väliaikainen virallinen kuvaus hakijalle. Hakijalla on 15 kalenteripäivää aikaa esittää huomautuksia näistä asiakirjoista. 4. Jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että väliaikainen tutkimusraportti ei riitä lajikkeen rekisteröintiä koskevan päätöksen perustaksi, sen on pyydettävä hakijalta tarvittaessa lisätietoja, tutkimuksia tai muita toimia sen varmistamiseksi, että lajike täyttää 48, 49, 50 ja 52 artiklassa säädetyt erottuvuutta, yhtenäisyyttä, pysyvyyttä ja viljely- ja/tai käyttöarvoa kestävyyden kannalta koskevat vaatimukset. 65 artikla Tutkimusraportti ja lopullinen virallinen kuvaus Otettuaan huomioon mahdolliset väliaikaista tutkimusraporttia koskevat huomautukset ja hakijan toimittaman väliaikaisen virallisen kuvauksen toimivaltaisen viranomaisen on annettava lopullinen tutkimusraportti ja lopullinen virallinen kuvaus, joissa käsitellään lajikkeen erottuvuutta, yhtenäisyyttä ja pysyvyyttä ja joihin sisältyy myös yhteenveto tutkimustuloksista, jotka liittyvät viljely- ja käyttöarvoon kestävyyden kannalta. Toimivaltaisen viranomaisen on perustellusta pyynnöstä asetettava tutkimusraportit ja virallinen kuvaus kolmansien osapuolten saataville kansallisen tai unionin tietosuojalainsäädännön ja sovellettavien luottamuksellisuussääntöjen mukaisesti. 66 artikla Lajikenimen tutkiminen Edellä 57 artiklassa säädetyn hakemuksen muotoa koskevan tutkimuksen jälkeen ja ennen lajikkeen rekisteröimistä kansalliseen lajikerekisteriin 67 artiklan nojalla toimivaltaisen viranomaisen on kuultava yhteisön kasvilajikevirastoa hakijan ehdottamasta lajikenimestä. Yhteisön kasvilajikeviraston on annettava toimivaltaiselle viranomaiselle suositus hakijan esittämän lajikenimen sopivuudesta 54 artiklan mukaisesti. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava hakijalle kyseisestä suosituksesta. 67 artikla Päätös lajikkeen rekisteröimisestä kansalliseen lajikerekisteriin 1. Jos 55–66 artiklassa vahvistetun menettelyn perusteella päätellään, että lajike täyttää 47 artiklan 1 kohdassa vahvistetut vaatimukset, asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä päätös lajikkeen rekisteröimisestä kansalliseen lajikerekisteriin. 2. Toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä päätös kansalliseen lajikerekisteriin rekisteröimisen epäämisestä, jos a) käy ilmi, että sovellettavat 47 artiklan 1 kohdassa ja 48 artiklassa vahvistetut vaatimukset eivät täyty; tai [tark. 249] b) hakija ei ole noudattanut jotakin sitä koskevaa, 55–64 artiklassa vahvistettua velvoitetta. 3. Päätöksissä, joissa evätään lajikkeen rekisteröinti kansalliseen lajikerekisteriin, on ilmoitettava epäämisen syyt. 4. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu päätös hakijalle. 5. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin päätöksiin voidaan hakea muutosta asianomaisen jäsenvaltion hallinnollisten sääntöjen mukaisesti. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun päätökseen kohdistuvalla muutoksenhaulla on lykkäävä vaikutus kyseisen lajikkeen rekisteröintiin. 6. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen tekemisestä voidaan periä maksu, jonka hakija maksaa toimivaltaisen viranomaisen vahvistaman mukaisesti. 68 artikla Direktiivien 68/193/ETY, 2002/53/EY, 2002/55/EY ja 2008/90/EY mukaisesti rekisteröidyt lajikkeet 1. Poiketen siitä, mitä 54–67 artiklassa säädetään, toimivaltaisten viranomaisten on välittömästi rekisteröitävä kansallisiin lajikerekistereihin kaikki sellaiset lajikkeet, jotka on ennen ... päivää ...kuuta ... [tämän asetuksen voimaantulopäivä] virallisesti hyväksytty tai rekisteröity luetteloihin tai rekistereihin, jotka jäsenvaltiot ovat perustaneet direktiivin 68/193/ETY 5 artiklan, direktiivin 2002/53/EY 3 artiklan, direktiivin 2002/55/EY 3 artiklan 2 kohdan nojalla, ja lajikkeet, joilla onja direktiivin 2008/90/EY 7 artiklan 4 kohdan nojallamukainen virallinen kuvaus, soveltamatta kyseisissä artikloissa säädettyä rekisteröintimenettelyä. [tark. 250] 2. Poiketen siitä, mitä 53 artiklassa säädetään, lajikkeet, jotka on hyväksytty direktiivin 2008/62/EY 3 artiklan ja direktiivin 2009/145/EY 3 artiklan 1 kohdan ja 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti ennen ... päivää ...kuuta ... [EUVL: lisätään tämän asetuksen voimaantulopäivä], ja lajikkeet, joilla on direktiivin 2008/90/EY 7 artiklan mukainen virallisesti tunnustettu kuvaus ennen kyseistä päivää, on rekisteröitävä välittömästi kansallisiin lajikerekistereihin suojeltavina lajikkeina, joista toimitetaan virallisesti tunnustettu kuvaus, soveltamatta kyseisessä artiklassa säädettyä rekisteröintimenettelyä. [tark. 251] 4 JAKSO Rekisteröintikausi ja lajikkeen ylläpitäminen 69 artikla Rekisteröintikausi 1. Lajikkeen rekisteröinti kansalliseen lajikerekisteriin on voimassa 10 vuotta, jäljempänä ’rekisteröintikausi’. Rekisteröintikausi on kuitenkin 30 vuotta suojeltavien lajikkeiden ja liitteessä I olevassa C osassa lueteltujen hedelmäkasvilajien lajikkeiden ja liitteessä I olevassa D osassa lueteltujen viiniköynnöksen lisäysaineistojen osalta. [tark. 252] Muuntogeenistä organismia sisältävien tai siitä koostuvien lajikkeiden rekisteröintikausi on rajattava ajanjaksoon, joksi kyseiselle muuntogeeniselle organismille on myönnetty viljelylupa direktiivin 2001/18/EY tai asetuksen (EY) N:o 1829/2003 nojalla. Niiden lajikkeiden osalta, jotka koostuvat asetuksen (EU) .../... (Julkaisutoimisto: lisätään viite NGT-asetukseen) 3 artiklan 8 alakohdassa vahvistetun määritelmän mukaisesta ryhmän 2 NGT-kasvista tai sisältää tällaista kasvia, rekisteröintikausi on rajattava ajanjaksoon, joksi kyseinen kasvi on hyväksytty mainitun asetuksen nojalla. 2. Kansalliseen lajikerekisteriin sisältyvän lajikkeen rekisteröintikausi voidaan uusia toiseksi 10 tai 30 vuoden jatkokaudeksi 70 artiklassa säädettyjen menettelyjen ja edellytysten mukaisesti. Muuntogeenistä organismia sisältävän tai siitä koostuvan lajikkeen rekisteröintikauden uusiminen on rajattava ajanjaksoon, joksi kyseiselle muuntogeeniselle organismille on myönnetty viljelylupa direktiivin 2001/18/EY tai asetuksen (EY) N:o 1829/2003 nojalla. 3. Lajikkeen rekisteröinnistä voidaan periä vuosimaksu, jonka hakija maksaa toimivaltaisen viranomaisen vahvistaman mukaisesti. 70 artikla Rekisteröinnin uusimista koskevat menettelyt ja edellytykset 1. Lajikkeen rekisteröinnin uusimista aikovien on toimitettava hakemus aikaisintaan kaksitoista kuukautta ja viimeistään kuusi kuukautta ennen 69 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rekisteröintikauden päättymistä. 2. Hakemus on toimitettava sähköisesti. Hakemuksen mukana on oltava todisteet 3 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymisestä. 3. Lajikkeen rekisteröinti kansalliseen lajikerekisteriin voidaan uusia ainoastaan, jos a) hakija on toimittanut riittävät todisteet siitä, että lajike täyttää edelleen siihen sovellettavat 47 artiklan 1 kohdan vaatimukset; ja b) asianomaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on todennut, että on olemassa henkilö, joka vastaa lajikkeen ylläpitämisestä 72 artiklan mukaisesti. 4. Toimivaltainen viranomainen voi omasta aloitteestaan uusia lajikkeen rekisteröinnin, jos sille on edelleen paljon kysyntää ammattimaisten toimijoiden ja viljelijöiden keskuudessa tai jos se olisi säilytettävä kasvigeenivarojen suojelemiseksi, edellyttäen, että lajike ei enää ole suojattu kasvinjalostajaoikeuksin asetuksen (EY) N:o 2100/94 mukaisesti ja että lajike on ollut pois luettelosta vähintään kahden vuoden ajan. [tark. 253] 71 artikla Kansallisesta lajikerekisteristä poistaminen 1. Asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on poistettava lajike kansallisesta lajikerekisteristä, jos a) se toteaa uusien todisteiden perusteella, että 47 artiklan 1 kohdan mukaiset rekisteröinnin edellytykset eivät enää täyty; b) hakija ei maksa maksua, jonka toimivaltainen viranomainen on vahvistanut 55 artiklan, 59 artiklan 4 kohdan, 67 artiklan 6 kohdan ja 69 artiklan 3 kohdan mukaisesti; c) 72 artiklassa tarkoitettu lajikkeen ylläpitämisestä vastaava henkilö sitä pyytää tai kyseinen henkilö on lakannut ylläpitämästä lajiketta eikä kukaan muu henkilö ole ottanut vastuuta sen ylläpidosta; d) lajiketta ei enää ylläpidetä 72 artiklan vaatimusten mukaisesti; e) lajiketta ylläpidetään kolmannessa maassa, joka ei ole avustanut ylläpidon valvonnassa 72 artiklan 7 kohdan mukaisesti; f) hakemuksen toimittamishetkellä oli annettu vääriä tai vilpillisiä tietoja, joiden perusteella rekisteröintipäätös tehtiin; g) uusimishakemusta ei ole jätetty 70 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun määräaikaan mennessä, ja 69 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu rekisteröintikausi on päättynyt. 2. Hakijan pyynnöstä toimivaltainen viranomainen voi edelleen sallia kansallisesta lajikerekisteristä 1 kohdan g alakohdan mukaisesti poistetun lajikkeen asettamisen saataville markkinoilla rekisteristä poistamista seuraavan kolmannen vuoden 30 päivään kesäkuuta asti. Sitä koskeva pyyntö on toimitettava viimeistään rekisteröintikauden päättymispäivänä. 3. Kun kyseinen lajike on poistettu kansallisesta lajikerekisteristä 1 kohdan mukaisesti, se on välittömästi poistettava unionin lajikerekisteristä, paitsi jos se on yhä rekisteröity johonkin toiseen kansalliseen lajikerekisteriin. 72 artikla Lajikkeen ylläpitäminen 1. Kansalliseen lajikerekisteriin rekisteröityjen lajikkeiden ylläpitämisestä vastaa hakija tai hakijan toimivaltaiselle viranomaiselle ilmoittama muu henkilö. Toimivaltaisen viranomaisen on annettava kyseiselle toiselle henkilölle lupa lajikkeen ylläpitämiseen, jos tämä osoittaa valmiutensa kyseiseen tehtävään, ja toimivaltaisen viranomaisen on peruutettava lupa, jos kyseinen henkilö ei enää kykene hoitamaan kyseistä tehtävää. Hakijan on ilmoitettava kyseisen henkilön nimi ja rekisterinumero jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. 2. Lajikkeen ylläpitäminen on toteutettava suku-, laji- tai lajiketyyppikohtaisten hyväksyttyjen käytäntöjen mukaisesti. 3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden on säilytettävä lajikkeen ylläpitämistä koskevat tiedot. Toimivaltaisen viranomaisen on voitava milloin tahansa tarkastaa lajikkeen ylläpitäminen kyseisten tietojen perusteella. Tietojen on katettava myös esiperus-, perus-, sertifioidun ja vakioaineiston tuotanto sekä esiperusaineistoa edeltävät tuotantovaiheet. Toimivaltaiselle viranomaiselle on pyynnöstä toimitettava vakionäyte kyseisestä lajikkeesta. 4. Toimivaltaisen viranomaisen on suoritettava valvontaa tarkastaakseen, millä tavalla lajiketta ylläpidetään, ja sitä varten se voi ottaa näytteitä asianomaisista lajikkeista. Tarkastusten tiheyden on perustuttava siihen, kuinka todennäköistä on, että 1–3 kohtaa ei noudateta. 5. Jos toimivaltainen viranomainen toteaa, että lajikkeen ylläpitämisestä vastaava henkilö ei noudata 1–3 kohtaa, sen on annettava kyseiselle henkilölle riittävästi aikaa toteuttaa korjaavia toimia tai pyytää toista henkilöä huolehtimaan lajikkeen ylläpitämisestä. Jos tällaisia toimia ei toteuteta asetetun määräajan kuluessa, toimivaltaisen viranomaisen on poistettava lajike kansallisesta lajikerekisteristä 71 artiklan mukaisesti. 6. Jos lajikkeen ylläpitäminen tapahtuu jossakin toisessa jäsenvaltiossa kuin siinä, jonka kansalliseen lajikerekisteriin lajike on rekisteröity, molempien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on avustettava toisiaan lajikkeiden ylläpidon valvonnassa. Jos tällaista apua ei anneta kohtuullisessa ajassa tai jos todetaan, että lajiketta ei ylläpidetä tämän artiklan mukaisesti, asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on poistettava lajike kansallisesta lajikerekisteristä 71 artiklan mukaisesti. 7. Jos lajikkeen ylläpitäminen tapahtuu jossakin kolmannessa maassa, sen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten, jonka kansalliseen lajikerekisteriin asianomainen lajike on rekisteröity, on pyydettävä kyseisen kolmannen maan viranomaisilta apua lajikkeiden ylläpidon valvontaan, jos niiden ylläpidon vastaavuus on tunnustettu 39 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Jos tällaista apua ei anneta kohtuullisessa ajassa tai jos todetaan, että lajiketta ei ylläpidetä tämän artiklan mukaisesti, asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on poistettava lajike kansallisesta lajikerekisteristä 71 artiklan mukaisesti. 5 JAKSO ASIAKIRJOJEN JA NÄYTTEIDEN SÄILYTTÄMINEN 73 artikla Kansallisten lajikerekistereiden asiakirja-aineistot Asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on säilytettävä jokaista kansalliseen lajikerekisteriin rekisteröityä lajiketta koskeva asiakirja-aineisto, joka sisältää a) lajikkeen virallisen kuvauksen tai virallisesti tunnustetun kuvauksen; b) tutkimusraportin; ja c) 64 artiklan 4 kohdan mukaiset täydentävät tutkimusraportit. Jos lajikkeella on virallisesti tunnustettu kuvaus, asiakirja-aineistossa saa olla ainoastaan kyseinen kuvaus ja sitä tukevat asiakirjat. 74 artikla Näytteet rekisteröidyistä lajikkeista Toimivaltaisten viranomaisten on säilytettävä kansallisiin lajikerekistereihin rekisteröidyistä lajikkeista näytteitä ja asetettava ne pyynnöstä kolmansien osapuolten saataville. Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä täsmentää kyseisten näytteiden koon, säännöt niiden korvaamiseksi, jos alkuperäisen näytteen määrä on liian pieni tai se ei enää ole riittävä, koska sitä on käytetty muissa tutkimuksissa, ja säännöt, joiden mukaisesti ne on toimitettava muille toimivaltaisille viranomaisille. Tällainen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 76 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. V LUKU MENETTELYSÄÄNNÖKSET 75 artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen 1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset. 2. Siirretään 2 artiklan 3 kohdassa, 7 artiklan 3 kohdassa, 8 artiklan 4 kohdassa, 10 artiklan 2 kohdassa, 12 artiklan 3 kohdassa, 15 artiklan 5 kohdassa, 20 artiklan 2 kohdassa, 22 artiklan 2 kohdassa, 24 artiklan 4 kohdassa, 27 artiklan 3 kohdassa, 4630 a artiklassa, 33 artiklan 1 ja 3 kohdassa, 38 artiklan 1 ja 2 kohdassa, 4746 artiklan 32 kohdassa, 52 artiklan 3 kohdassa, 54 artiklan 4 kohdassa, 61 artiklan 3 kohdassa ja 62 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle viideksi vuodeksi ... päivästä ...kuuta ... [tämän asetuksen voimaantulopäivästävoimaantulopäivä]. [tark. 254] Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä viideksi vuodeksi kerrallaan, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen ensimmäisen viisivuotiskauden päättymistä. 3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 2 artiklan 3 kohdassa, 7 artiklan 3 kohdassa, 8 artiklan 4 kohdassa, 10 artiklan 2 kohdassa, 12 artiklan 3 kohdassa, 15 artiklan 5 kohdassa, 20 artiklan 2 kohdassa, 22 artiklan 2 kohdassa, 24 artiklan 4 kohdassa, 27 artiklan 3 kohdassa, 30 a artiklassa, 33 artiklan 1 ja 3 kohdassa, 38 artiklan 1 ja 2 kohdassa, 46 artiklan 2 kohdassa, 47 artiklan 3 kohdassa, 52 artiklan 3 kohdassa, 54 artiklan 4 kohdassa, 61 artiklan 3 kohdassa ja 62 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessäEuroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. [tark. 255] 4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. 5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, se antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. 6. Edellä olevan 2 artiklan 3 kohdan, 7 artiklan 3 kohdan, 8 artiklan 4 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan, 12 artiklan 3 kohdan, 15 artiklan 5 kohdan, 20 artiklan 2 kohdan, 22 artiklan 2 kohdan, 24 artiklan 4 kohdan, 27 artiklan 3 kohdan, 30 artiklan, 33 artiklan 1 ja 3 kohdan, 38 artiklan 1 ja 2 kohdan, 46 artiklan 2 kohdan, 47 artiklan 3 kohdan, 52 artiklan 3 kohdan, 54 artiklan 4 kohdan, 61 artiklan 3 kohdan ja 62 artiklan 1 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. [tark. 256] 76 artikla Komiteamenettely 1. Komissiota avustaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002(33) 58 artiklan 1 kohdalla perustettu pysyvä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. 2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. Kun komitean lausunto on määrä hankkia kirjallista menettelyä noudattaen, tämä menettely päätetään tuloksettomana, jos komitean puheenjohtaja lausunnon antamiselle asetetussa määräajassa niin päättää tai komitean jäsenten yksinkertainen enemmistö sitä pyytää. 3. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklaa yhdessä sen 5 artiklan kanssa. VI LUKU RAPORTOINTI, SEURAAMUKSET JA ASETUSTEN (EU) 2016/2031, (EU) 2017/625 JA (EU) 2018/848 MUUTTAMINEN 77 artikla Raportointi 1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään [...] päivänä [...]kuuta [...] [viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamispäivästä] ja sen jälkeen viiden vuoden välein raportti seuraavista: a) sertifioidun ja vakioaineistosta ja -siemenistä koostuvan kasvien lisäysaineiston määrät sekä niiden tuotantoon käytetyt pinta-alat vuosi- ja lajikohtaisesti sekä määrät, jotka on käytetty luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuviin luonnonmukaisiin lajikkeisiin; [tark. 257] b) kaupan pidetyn monimuotoisesta aineistosta koostuvan kasvien lisäysaineiston määrät ja niiden tuotantoon käytetyt pinta-alat vuosi- ja lajikohtaisesti; c) kaupan pidetyn suojeltaviin lajikkeisiin kuuluvan kasvien lisäysaineiston määrät vuosi- ja lajikohtaisesti; d) niiden ammattimaisten toimijoiden lukumäärä, jotka käyttävät 28 artiklan mukaisia poikkeuksia, jotka koskevat kasvien lisäysaineiston pitämistä kaupan loppukäyttäjiä varten, sekä asianomaiset lajit ja kasvien lisäysaineiston kokonaismäärät lajeittain; [tark. 258] e) niiden 29 artiklassa tarkoitettujen geenipankkien, organisaatioiden ja suojeluorganisaatioiden ja -verkostojen lukumäärä, joiden toimintasäännössä tai muuten ilmoitettu tavoite on kasvigeenivarojen säilyttäminen, sekä kyseessä olevat lajit; [tark. 259] f) viljelijöiden välillä luontoissuorituksina 30 artiklan mukaisesti vaihdettujen siementen lajikohtaiset määrät; [tark. 260] g) uusien lajikkeiden jalostamiseen liittyviin kokeisiin 31 artiklan mukaisesti hyväksytyn kasvien lisäysaineiston lajikohtaiset määrät; [tark. 261] h) sellaisen kasvien lisäysaineiston suku- ja lajikohtaiset määrät, johon on sovellettu 33 artiklan 4 kohtaa; i) kolmansista maista 39 artiklan mukaisesti tuodun kasvien lisäysaineiston suku- ja lajikohtaiset määrät; j) 78 artiklan mukaisesti määrätyt seuraamukset; k) kyseisten jäsenvaltioiden alueelle sijoittautuneiden ammattimaisten toimijoiden lukumäärä; k a) edistyminen elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivarojen säilyttämisessä ja kestävässä käytössä eli niiden toimijoiden lukumäärä, jotka ovat ilmoittaneet 29 artiklan käytöstä ja muut asiaan liittyvät tiedot. [tark. 331] 2. Komissio määrittelee täytäntöönpanosäädöksillä, missä teknisessä muodossa 1 kohdan mukainen raportointi on suoritettava. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 76 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 78 artikla Seuraamukset 1. Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia, ennaltaehkäiseviä ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nämä säännöt ja toimenpiteet komissiolle viipymättä ja ilmoitettava sille niihin vaikuttavista myöhemmistä muutoksista. [tark. 262] 2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän asetuksen rikkomisiin, joita tehdään petollisten käytäntöjen avulla, sovellettavat taloudelliset seuraamukset vastaavat kansallisen lainsäädännön mukaisesti vähintään joko ammattimaisen toimijan saamaa taloudellista hyötyä tai tiettyä prosenttiosuutta toimijan liikevaihdosta. 79 artikla Asetuksen (EU) 2016/2031 muuttaminen Korvataan asetuksen (EU) 2016/2031 37 artiklan 4 kohta seuraavasti:" ”4. Komissio vahvistaa tapauksen mukaan täytäntöönpanosäädöksellä 36 artiklan f alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisen estämiseksi asianomaisissa istutettaviksi tarkoitetuissa kasveissa. Toimenpiteiden on tapauksen mukaan koskettava kyseisten kasvien tuomista unioniin ja siirtämistä siellä.” "80 artikla Asetuksen (EU) 2017/625 muuttaminen Muutetaan asetus (EU) 2017/625 seuraavasti: 1) lisätään 1 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:" ”k) kasvien lisäysaineiston tuotanto ja kaupan pitäminen.” "2) lisätään 3 artiklaan alakohta seuraavasti:" ”52) ’kasvien lisäysaineistolla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../…(*)+ 3 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä kasvien lisäysaineistoa.” _________ (*) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) …/… (EUVL ..., s....). [lisätään tähän kyseisessä asetuksessa oleva alaviite] [+ Julkaisutoimisto: lisätään tekstiin tämän asetuksen numero ja alaviitteeseen tämän asetuksen numero, päivämäärä, nimi ja EUVL-viite.]” "3) lisätään 22 artiklan jälkeen artikla seuraavasti:" ”22 a artikla Erityiset säännöt, jotka koskevat virallista valvontaa ja toimivaltaisten viranomaisten toteuttamaa toimintaa kasvien lisäysaineiston osalta 1. Viralliseen valvontaan, jolla varmennetaan 1 artiklan 2 kohdan k alakohdassa tarkoitettujen sääntöjen noudattaminen, on sisällytettävä kasvien lisäysaineiston, toimijoiden ja muiden kyseisten sääntöjen alaisten henkilöiden virallinen valvonta. 2. Siirretään komissiolle valta antaa 144 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla sääntöjä, jotka koskevat virallisen valvonnan suorittamista kasvien lisäysaineiston osalta tällaisiin tavaroihin sovellettavien 1 artiklan 2 kohdan k alakohdassa tarkoitettujen unionin sääntöjen noudattamisen todentamiseksi sekä toimivaltaisten viranomaisten tällaisen virallisen valvonnan suorittamisen seurauksena toteuttamaa toimintaa.
3. Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä säännöt yhdenmukaisista käytännön järjestelyistä, jotka koskevat virallisen valvonnan suorittamista kasvien lisäysaineiston osalta näihin tavaroihin sovellettavien 1 artiklan 2 kohdan k alakohdassa tarkoitettujen unionin sääntöjen noudattamisen todentamiseksi sekä toimivaltaisten viranomaisten tällaisen virallisen valvonnan seurauksena toteuttamaa toimintaa seuraavilta osin:
Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 145 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. _________ ++ Julkaisutoimisto: lisätään tekstiin tämän asetuksen numero. 4. Sovellettaessa 30 artiklaa tiettyjä tässä artiklassa tarkoitettuja virallista valvontaa koskevia tehtäviä voidaan siirtää yhden tai useamman luonnollisen henkilön suoritettavaksi.” "4) lisätään 40 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:" ”c) laboratoriot, jotka kansainvälinen siementestausjärjestö (International Seed Testing Association) on akkreditoinut analysoimaan, testaamaan ja diagnosoimaan siemennäytteitä.” "81 artikla Asetuksen (EU) 2018/848 muuttaminen Muutetaan asetus (EU) 2018/848 seuraavasti: 1) Muutetaan 3 artikla seuraavasti: a) korvataan 17 alakohta seuraavasti:" ”17) ’kasvien lisäysaineistolla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../…(*)+ 3 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä kasvien lisäysaineistoa;” ____________ (*) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) …/… (EUVL ..., s....). [lisätään tähän kyseisessä asetuksessa oleva alaviite] [+ Julkaisutoimisto: lisätään tekstiin tämän asetuksen numero ja alaviitteeseen tämän asetuksen numero, päivämäärä, nimi ja EUVL-viite.]” "b) korvataan 18 alakohta seuraavasti:" ”18) ’luonnonmukaisella monimuotoisella aineistolla’ asetuksen (EU) .../...(*)++ 3 artiklan 27 alakohdassa määriteltyä monimuotoista aineistoa, joka on tuotettu tämän asetuksen mukaisesti;” ____________ (*) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) …/… (EUVL ..., s....). [lisätään tähän kyseisessä asetuksessa oleva alaviite] [++ Julkaisutoimisto: lisätään tekstiin tämän asetuksen numero.]” "2) Kumotaan 13 artikla. 3) Korvataan asetuksen (EU) 2018/848 liitteessä II olevan I osan 1.8.4 kohdan toinen alakohta seuraavasti: ”Kaikissa lisääntymistä koskevissa käytännöissä, lukuun ottamatta kasvikudosviljelmiä, soluviljelmiä, ituplasmoja, meristeemisolukoita, kimeerisiä klooneja ja mikrolisäysaineistoa, on sovellettava sertifioitua luonnonmukaista tuotantotapaa.” [tark. 263] VII LUKU LOPPUSÄÄNNÖKSET 82 artikla Kumoamiset Kumotaan direktiivit 66/401/ETY, 66/402/ETY, 68/193/ETY, 2002/53/EY, 2002/54/EY, 2002/55/EY, 2002/56/EY, 2002/57/EY, 2008/72/EY ja 2008/90/EY. Viittauksia kumottuihin säädöksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä VIII olevan vastaavuustaulukon mukaisesti. 83 artikla Voimaantulo ja soveltaminen Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan ... päivästä ...kuuta ...[36 kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta]. On kuitenkin otettava huomioon, että a) 40 artiklan 4 kohtaa aletaan soveltaa kolmen päivän kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta; b) 52 artiklaa sovelletaan [...] päivästä [...]kuuta [...] [60 kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta] liitteessä I olevassa B ja C osassaedellyttäen, että olemassa on vastaavat tutkimusvaatimukset, menetelmät ja vaatimukset 52 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a – g b alakohdassa lueteltujen lajien osaltaominaisuuksien arviointia varten. Se on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. [tark. 264] Tehty … Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta Puhemies Puheenjohtaja LIITE I 2 ARTIKLASSA TARKOITETUT SUVUT JA LAJIT SEKÄ NIIDEN KÄYTTÖTARKOITUKSET A OSA Muiden viljelykasvien kuin vihannesten tuotannossa käytettävät suvut ja lajit Agrostis canina L. Agrostis capillaris L. Agrostis gigantea Roth Agrostis stolonifera L. Alopecurus pratensis L. Arachis hypogaea L. Arrhenatherum elatius (L.) P. Beauv. ex J. Presl & C. Presl Avena nuda L. Avena sativa L. (myös A. byzantina K. Koch) Avena strigosa Schreb. Beta vulgaris L. partim Biserrula pelecinus L. Brassica juncea (L.) Czern. Brassica napus L. var. napobrassica (L.) Rchb. Brassica napus L. var. napus Brassica nigra (L.) W.D.J. Koch Brassica oleracea L. convar. acephala (DC.) Alef. var. medullosa Thell. + var. varidis L. Brassica rapa L. var. silvestris (Lam.) Briggs Bromus catharticus Vahl Bromus sitchensis Trin. Cannabis sativa L. Carthamus tinctorius L. Carum carvi L. Cynodon dactylon (L.) Pers. Dactylis glomerata L. Festuca arundinacea Schreber Festuca filiformis Pourr Festuca ovina L. Festuca pratensis Huds. Festuca rubra L. Festuca trachyphylla (Hack.) Krajina Galega orientalis Lam. Glycine max (L.) Merr. partim Gossypium spp. Hedysarum coronarium L. Helianthus annuus L. Hordeum vulgare L. Lathyrus cicera L. Linum usitatissimum L. Lolium multiflorum Lam. Lolium perenne L. Lolium x hybridum Hausskn Lotus corniculatus L. Lupinus albus L. Lupinus angustifolius L. Lupinus luteus L. Medicago doliata Carmign. Medicago italica (Mill.) Fiori Medicago littoralis Rohde ex Loisel. Medicago lupulina L. Medicago murex Willd. Medicago polymorpha L. Medicago rugosa Desr. Medicago sativa L. Medicago sativa L. nothosubsp. varia (Martyn) Arcang. Medicago scutellata (L.) Mill. Medicago truncatula Gaertn. Onobrychis viciifolia Scop. Ornithopus compressus L. Ornithopus sativus Brot. Oryza sativa L. Papaver somniferum L. Phacelia tanacetifolia Benth. Phalaris aquatica L. Phalaris canariensis L. Phleum nodosum L. Phleum pratense L. Pisum sativum L. partim Plantago lanceolata L. Poa annua L. Poa nemoralis L. Poa palustris L. Poa pratensis L. Poa trivialis L. Raphanus sativus L. var. oleiformis Pers. Secale cereale L. Sinapis alba L. Sorghum bicolor (L.) Moench subsp. bicolor Sorghum bicolor (L.) Moench subsp. bicolor x Sorghum bicolor (L.) Moench subsp. drummondii (Steud.) de Wet ex Davidse Sorghum bicolor (L.) Moench subsp. drummondii (Steud.) de Wet ex Davidse Trifolium alexandrinum L. Berseem Trifolium fragiferum L. Trifolium glanduliferum Boiss. Trifolium hirtum All. Trifolium hybridum L. Trifolium incarnatum L. Trifolium isthmocarpum Brot. Trifolium michelianum Savi Trifolium pratense L. Trifolium repens L. Trifolium resupinatum L. Trifolium squarrosum L. Trifolium subterraneum L. Trifolium vesiculosum Savi Trigonella foenum-graecum L. Trisetum flavescens (L.) P. Beauv. Triticum aestivum L. subsp. aestivum Triticum aestivum L. subsp. spelta (L.) Thell. Triticum turgidum L. subsp. durum (Desf.) van Slageren Vicia benghalensis L. Vicia faba L. partim Vicia pannonica Crantz Vicia sativa L. Vicia villosa Roth xFestulolium Asch. & Graebn xTriticosecale Wittm. ex A. Camus Zea mays L. partim Cicer aretinum Camelina sativa Fagopyrum esculentum Lens culinaris Triticum monococcum Chenopodium quinoa Vicia ervilia Vicia narbonensis Tritordeum Lathyrus sativus Eragrostis tef Ceratonia siliqua [tark. 265] B OSA Vihannesten tuotannossa käytettävät suvut ja lajit Allium cepa L. Allium fistulosum L. Allium porrum L. Allium sativum L. Allium schoenoprasum L. Anthriscus cerefolium (L.) Hoffm. Apium graveolens L. Asparagus officinalis L. Beta vulgaris L. partim Brassica oleracea L. partim Brassica rapa L. partim Capsicum annuum L. Cichorium endivia L. Cichorium intybus L. Citrullus lanatus (Thunb.) Matsum. et Nakai Cucumis melo L. Cucumis sativus L. Cucurbita maxima Duchesne Cucurbita pepo L. Cynara cardunculus L. Daucus carota L. Foeniculum vulgare Mill. Lactuca sativa L. Petroselinum crispum (Mill.) Nyman ex A. W. Hill Phaseolus coccineus L. Phaseolus vulgaris L. Pisum sativum L. partim Raphanus sativus L. partim Rheum rhabarbarum L. Salvia hispanica [tark. 266] Scorzonera hispanica L. Solanum lycopersicum L. Solanum melongena L. Spinacia oleracea L. Valerianella locusta (L.) Laterr. Vicia faba L. partim Zea mays L. partim Tässä osassa tarkoitettujen lajien risteytyksen tuloksena syntyneet hybridit. C OSA Hedelmäkasvien tuotannossa käytettävät suvut ja lajit Castanea sativa Mill. Citrus L. Corylus avellana L. Cydonia oblonga Mill. Ficus carica L. Fortunella Swingle Fragaria L. Juglans regia L. Malus Mill. Olea europaea L. Pistacia vera L. Poncirus Raf. Prunus amygdalus Batsch Prunus armeniaca L. Prunus avium (L.) L. Prunus cerasus L. Prunus domestica L. Prunus persica (L.) Batsch Prunus salicina Lindley Pyrus L. Ribes L. Rubus L. Vaccinium L. D OSA Viiniköynnösten tuotannossa käytettävät suvut ja lajit Vitis L. E OSA Perunoiden tuotannossa käytettävät suvut ja lajit Solanum tuberosum L. LIITE II ASETUKSEN 7 ARTIKLASSA TARKOITETUT ESIPERUS-, PERUS- JA SERTIFIOITUJEN SIEMENTEN JA -AINEISTOJEN TUOTANTOA JA KAUPAN PITÄMISTÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET A OSA VILJELYKASVI- JA VIHANNESLAJIEN ESIPERUS-, PERUS- JA SERTIFIOITUJEN SIEMENTEN TUOTANTOA JA KAUPAN PITÄMISTÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET 1. Esiperus-, perus- ja sertifioitujen siementen tuotantoa koskevat yleiset vaatimukset A. Kylvö tai istutus: a) Kylvettyjen siementen lajikkeen, tarvittaessa myös emokasvien, tunnistettavuus on varmistettava virallisella etiketillä tai ammattimaisen toimijan antamalla etiketillä, ja tunnistetiedot on kirjattava jäljitettävyyden varmistamiseksi. Ammattimaisen toimijan on säilytettävä etiketti tai emokasvia koskevat tiedot siihen asti, että kaupan pidettäville siemenille on annettu virallinen etiketti. b) Pellon edellisen sadon on oltava yhteensopiva siementuotannon sadon lajien, lajikkeiden ja luokkien kanssa, ja pellon on oltava riittävän puhdas edellisen sadon itsestään levinneistä kasveista. c) Emokasvit tai siemenet on istutettava ja/tai kylvettävä tavalla, jolla varmistetaan, i) että etäisyys saman lajin ja/tai sen eri lajikkeiden siitepölylähteistä ja muusta kuin toivotusta vieraasta pölytyksestä on riittävä, jotta ristipölytys muiden viljelykasvien kanssa voidaan tarvittaessa välttää; ja ii) että pölytyksen lähde ja määrä ovat riittävät, jotta myöhempi lisääntyminen voidaan tarvittaessa varmistaa. d) Maaperän, kasvualustojen, emokasvien ja välittömän ympäristön laatu on tarkastettava tuhoojien ja niitä levittävien vektoreiden esiintymisen välttämiseksi asetuksen (EU) 2016/2031 mukaisesti. e) Käytetyt koneet ja välineet on tarkastettava ja rikkakasvit tai muiden lajien tai lajikkeiden siemenet on poistettava. f) Siementuotannon on tarvittaessa tapahduttava erillään samaan sukuun tai lajiin kuuluvien, elintarvike- tai rehutuotantoon käytettävien siementen viljelystä, jotta varmistetaan, että ainoastaan kyseiseen kasvien lisäysaineistoon sovellettavat vaatimukset täyttyvät. g) Siementen lisäämiseen voidaan tapauksen mukaan käyttää myös in vitro -lisäystä. B. Peltoviljely: a) On varmistettava, että pellolla ei esiinny muiden lajien kasveja tai lajike-epäpuhtautena esiintyviä muita lajikkeita, jotka eroavat selvästi asianomaisesta lajikkeesta yhden tai useamman lajikekuvauksessa mainitun ominaisuuden osalta, jäljempänä ’poikkeava aineisto’. Jos tämä on kyseisen lajin ominaisuuksien vuoksi mahdotonta, siitä poikkeavia kasveja on oltava mahdollisimman vähän. Jos poikkeavaa aineistoa tai muita kasvilajeja tai -lajikkeita esiintyy viljelyvaiheessa tai siementen käsittelyn aikana, on tehtävä asianmukainen käsittely ja/tai hävittäminen, jotta voidaan varmistaa siementen tunnistettavuus ja puhtaus sekä välttää ei-toivottujen lajien esiintyminen. b) Jos testitulokset ovat positiivisia tai kasveissa havaitaan näkyviä oireita tuhoojista asetuksen (EU) 2016/2031 mukaisesti tai niissä havaitaan vikoja, ne on käsiteltävä tai niitä ei tule käyttää kasvien lisäysaineiston lähteenä. c) Kasvien lisäysaineistoa, tapauksen mukaan emokasvit mukaan luettuina, on ylläpidettävä siten, että varmistetaan lajiketunnistettavuus. Ylläpidon on perustuttava lajikkeen viralliseen kuvaukseen tai virallisesti tunnustettuun kuvaukseen. d) Emokasvit on kaikissa tuotannon vaiheissa pidettävä olosuhteissa, joissa siemenien tuottaminen on mahdollista ja ne voidaan tunnistaa lajikkeen virallisen kuvauksen perusteella. e) Kaikille pellolla oleville viljelykasveille on tehtävä virallisia tai virallisessa valvonnassa suoritettavia tarkastuksia kyseisen lajin kannalta asianmukaisissa kasvuvaiheissa, asianmukaisin väliajoin ja asianmukaisilla menetelmillä sen varmistamiseksi, että sovellettavat vaatimukset täyttyvät. Tarkastusmenetelmien on oltava sovellettavien kansainvälisten standardien mukaisia. Jos vaatimustenvastaisia kasveja ei ole mahdollista poistaa tai erottaa muista kasveista kasvuvaiheessa, peltoa ei tule käyttää ollenkaan siementuotantoon, paitsi jos ei-toivotut siemenet voidaan erotella mekaanisesti myöhemmässä vaiheessa. C. Korjuu ja korjuun jälkeinen toiminta: a) Siemenet on tapauksen mukaan korjattava irtotavarana tai yksittäisinä kasveina niin, että varmistetaan niiden tunnistettavuus, puhtaus ja asianmukainen jäljitettävyys. b) Kustakin sinetöidystä erästä on otettava siemennäyte. Näytteen koon ja näytteenoton intensiteetin, välineiden ja menetelmien on oltava kyseisen lajin kannalta asianmukaisia ja sovellettavien kansainvälisten standardien mukaisia. c) Kaikille siemennäytteille on tehtävä laboratoriotestaus sen varmistamiseksi, että kyseiseen lajiin sovellettavat laatuvaatimukset täyttyvät. Laboratoriotestauksessa on käytettävä kyseiselle lajille soveltuvia menetelmiä, välineitä ja kasvualustaa ja noudatettava sovellettavia kansainvälisiä standardeja. Testaukseen on tarvittaessa sisällytettävä itävyyden uudelleentestaus kyseisen lajin kannalta asianmukaisen ajan kuluttua. d) Toimijan on tehtävä virallisessa valvonnassa verranneruutukokeet kaikille esiperus-, perus- tai sertifioituun luokkaan kuuluville siemenerille, jos niitä käytetään uusien siemensukupolvien tuotantoon, ja vähintään 5 prosentille sertifioituun luokkaan kuuluvista siemeneristä, joita ei enää lisätä, tarkastaakseen, että i) niiden lajike on tunnistettavissa; ii) lajikepuhtautta koskevat vähimmäisvaatimukset täyttyvät; ja iii) kasvien terveyttä koskevia vaatimuksia noudatetaan. Esiperus-, perus- tai sertifioituun luokkaan kuuluville siemenerille on tehtävä riskinarvioinnin perusteella virallinen jälkitarkastus edellä mainittujen vaatimusten noudattamisen todentamiseksi. Virallisissa jälkitarkastuksissa käytettävät näytteet on otettava virallisesti. Verranneruutukokeet on suoritettava sovellettavien kansainvälisten standardien mukaisesti. Soveltuvia biomolekyylimenetelmiä voidaan käyttää. 2. Siementen kaupan pitämistä koskevat vaatimukset Siementen on täytettävä kaikki seuraavat laatuvaatimukset kunkin suvun tai lajin ominaispiirteiden ja kyseisen luokan mukaan: a) vähimmäisitävyys on sellainen, että on mahdollista tuottaa asianmukainen määrä kasveja neliömetriä (m2) kohden kylvön jälkeen ja varmistaa tuotannon satoisuus ja laatu; b) kovien siementen enimmäispitoisuus on sellainen, että on mahdollista tuottaa asianmukainen määrä kasveja neliömetriä kohden; c) vähimmäispuhtaus on sellainen, että varmistetaan paras mahdollinen lajiketunnistettavuus; d) enimmäiskosteuspitoisuus on sellainen, että varmistetaan aineiston säilyvyys käsittelyn, varastoinnin ja markkinoilla saataville asettamisen aikana; e) muihin sukuihin tai -lajeihin kuuluvien siementen enimmäismäärä on sellainen, että varmistetaan pienin ei-toivottujen kasvien esiintyminen erässä; f) vähimmäiselinvoima, määritelty koko ja kokoluokittelu on sellainen, että varmistetaan aineiston sopivuus ja erän riittävä tasalaatuisuus kylvöä tai istutusta varten; g) maa-aineksen ja vieraiden aineiden enimmäismäärä on sellainen, että estetään vilpilliset käytännöt ja teknisesti epäpuhtaina pidetyt aineet; ja h) niissä ei saa olla erityisiä vikoja tai vaurioita, jotta varmistetaan aineiston laatu ja terveys. B OSA VILJELYKASVI- JA VIHANNESLAJIEN SEKÄ HEDELMÄKASVIEN ESIPERUS-, PERUS- JA SERTIFIOIDUN AINEISTON TUOTANTOA JA KAUPAN PITÄMISTÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET [tark. 267] 1. Esiperus-, perus- ja sertifioidun aineiston tuotantoa koskevat yleiset vaatimukset A. Kylvö tai istutus: a) Aineiston, tarvittaessa myös emokasvien ja kylvettyjen siementen, tunnistettavuus on varmistettava virallisella etiketillä tai ammattimaisen toimijan antamalla etiketillä, ja ammattimaisen toimijan on kirjattava tunnistetiedot aineiston jäljitettävyyden varmistamiseksi. Ammattimaisen toimijan on säilytettävä aineiston etiketti tai emokasvin tiedot sen jälkeen, kun kyseisen aineiston kaupan pitäminen on aloitettu. b) Aineisto on istutettava niin, että i) esiperusaineistoa säilytetään tiloissa, joissa se ei voi saada tartuntaa ilmassa olevien vektorien ja muiden mahdollisten lähteiden kautta missään tuotantoprosessin vaiheessa; ii) samaan sukuun tai lajiin kuuluviin muihin kasveihin on riittävä etäisyys, joka määritetään kunkin lajin kasvitieteellisten ominaisuuksien ja jalostustekniikoiden perusteella ja sen mukaan, mikä kyseisen aineistoluokan tapauksessa on asianmukaista, jotta varmistetaan suoja muuta kuin toivottua vierasta pölytystä vastaan ja vältetään ristipölytys muiden viljelykasvien kanssa; ja iii) istutustiheys on sellainen, että kasveja voidaan havainnoida yksittäin. c) Tarvittaessa aineiston viljelyn on tapahduttava erillään samaan sukuun tai lajiin kuuluvan elintarvike- tai rehukäyttöön tarkoitetun aineiston viljelystä. B. Peltoviljely: a) Lisäys- ja taimiaineisto on pidettävä erillään toisistaan kaikissa viljelyn vaiheissa. b) Kasvien lisäysaineistoa, joka täyttää tiettyä luokkaa koskevat vaatimukset, ei saa sekoittaa muihin luokkiin kuuluviin aineistoihin. c) Poikkeava aineisto ja epämuodostuneet tai vaurioituneet kasvit on hävitettävä kaikissa viljelyn vaiheissa. d) Jos testitulokset ovat positiivisia tai emokasveissa havaitaan näkyviä oireita tuhoojista tai vioista, ne on käsiteltävä asetuksen (EU) 2016/2031 mukaisesti tai niitä ei tule käyttää kasvien lisäysaineiston lähteenä. e) Emokasvit on kaikissa viljelyn vaiheissa pidettävä olosuhteissa, joissa kasvien lisäysaineiston tuottaminen on mahdollista ja ne voidaan tunnistaa ja todeta lajikkeen virallista kuvausta tai virallisesti tunnustettua kuvausta vastaaviksi. Jos emokasvit eivät kuulu lajikkeeseen, tässä todentamisessa käytetään sen lajin virallista kuvausta tai virallisesti tunnustettua kuvausta, johon kyseiset emokasvit kuuluvat. f) Emokasvit on tarkastettava niiden suvun tai lajin kannalta asianmukaisissa kasvuvaiheissa, asianmukaisin väliajoin ja asianmukaisilla menetelmillä. g) Erästä otettavan näytteen on oltava riittävän suuri, jotta kyseiseen sukuun tai lajiin sovellettavien laatuvaatimusten täyttyminen voidaan todeta. Näytteenoton intensiteetin, välineiden ja menetelmien on oltava kyseisen suvun tai lajin kannalta asianmukaisia ja sovellettavien kansainvälisten standardien mukaisia. h) Testauksessa on käytettävä kyseiselle suvulle tai lajille soveltuvia menetelmiä, välineitä ja kasvualustaa ja noudatettava sovellettavia kansainvälisiä standardeja, jotta voidaan varmistua siitä, että laatuvaatimukset täyttyvät. C. Korjuu ja korjuun jälkeinen toiminta liitteessä I olevaan E osaan kuuluvien lajien ja sukujen (siemenperunat) osalta: a) Aineisto on tapauksen mukaan korjattava irtotavarana tai yksittäisinä kasveina niin, että varmistetaan niiden tunnistettavuus, terveys ja jäljitettävyys. b) Kustakin sinetöidystä erästä on otettava mukulanäyte. Näytteen koon ja näytteenoton intensiteetin, välineiden ja menetelmien on oltava kyseisen lajin kannalta asianmukaisia ja sovellettavien kansainvälisten standardien mukaisia. c) Kaikille mukulanäytteille on tehtävä laboratoriotestaus sen varmistamiseksi, että kyseiseen lajiin sovellettavat laatu- ja kasvinterveysvaatimukset täyttyvät. Laboratoriotestauksessa on käytettävä kyseiselle lajille soveltuvia menetelmiä, välineitä ja kasvualustaa ja noudatettava sovellettavia kansainvälisiä standardeja. d) Toimijan on tehtävä toimivaltaisen viranomaisen virallisessa valvonnassa verranneruutukokeet kaikille esiperus- tai perusluokkaan kuuluville erille ja vähintään 5 prosentille sertifioituun luokkaan kuuluvista eristä tarkastaakseen, että i) niiden lajike on tunnistettavissa; ii) lajikepuhtautta koskevat vähimmäisvaatimukset täyttyvät; iii) niiden itävyysvaatimukset täyttyvät; iv) kasvien terveyttä koskevia vaatimuksia noudatetaan. Esiperus-, perus- tai sertifioituun luokkaan kuuluville erille on tehtävä riskinarvioinnin perusteella virallinen jälkitarkastus edellä mainittujen vaatimusten noudattamisen todentamiseksi. Virallisissa jälkitarkastuksissa käytettävät näytteet on otettava virallisesti. Verranneruutukokeet on suoritettava sovellettavien kansainvälisten standardien mukaisesti. Soveltuvia biomolekyylimenetelmiä voidaan käyttää. 2. Esiperus-, perus- ja sertifioidun aineiston kaupan pitämistä koskevat vaatimukset Aineiston on täytettävä kaikki seuraavat vaatimukset kunkin suvun tai lajin ominaispiirteiden ja kyseisen luokan mukaan: a) vähimmäiselinvoima tai itävyys, määritelty koko ja tapauksen mukaan kokoluokittelu on sellainen, että varmistetaan aineiston sopivuus ja erän riittävä tasalaatuisuus istutusta varten; b) siinä ei käytännössä ole erityisiä vikoja. C OSA ASETUKSEN 9 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETUT VAATIMUKSET, JOTKA KOSKEVAT VALIKOIDUISTA KLOONEISTA, MONEN KLOONIN YHDISTELMISTÄ JA POLYKLONAALISESTA KASVIEN LISÄYSAINEISTOSTA PERÄISIN OLEVAN ESIPERUS-, PERUS- JA SERTIFIOIDUN AINEISTON TUOTANTOA, REKISTERÖINTIÄ JA KAUPAN PITÄMISTÄ [Tark. 268] 1. Esiperus-, perus- ja sertifioitujen valikoitujen kloonien, monen kloonin yhdistelmien ja polyklonaalisen kasvien lisäysaineiston tuotantoa koskevat vaatimukset [Tark. 269] A. Istutus: a) Valikoidun kloonin, monen kloonin yhdistelmän tai polyklonaalisen kasvien lisäysaineiston tunnistettavuus on varmistettava virallisella etiketillä tai ammattimaisen toimijan antamalla etiketillä, ja ammattimaisen toimijan on kirjattava tunnistetiedot aineiston jäljitettävyyden varmistamiseksi. Ammattimaisen toimijan on säilytettävä kyseisen kasvien lisäysaineiston markkinoille saattamisen jälkeen aineiston etiketti tai kirjanpito valikoidun kloonin tuotantoon käytettyjen emokasvien ja polyklonaalisen kasvien lisäysaineiston tuotantoon käytettyjen genotyyppien osalta. [Tark. 270] b) Aineisto on istutettava niin, että i) samaan sukuun tai lajiin kuuluviin muihin kasveihin on riittävä etäisyys, joka määritetään kunkin lajin kasvitieteellisten ominaisuuksien perusteella ja tarvittaessa sen mukaan, mikä kyseisen aineistoluokan tapauksessa on asianmukaista, jotta varmistetaan suoja muuta kuin toivottua vierasta pölytystä vastaan ja vältetään ristipölytys muiden viljelykasvien kanssa; [Tark. 271] ii) istutustiheys on sellainen, että kutakin kasvia voidaan havainnoida erikseen. c) Tarvittaessa aineiston viljelyn on tapahduttava erillään samaan sukuun tai lajiin kuuluvan elintarvike- tai rehukäyttöön tarkoitetun aineiston viljelystä. B. Peltoviljely: a) Lisäys- ja taimiaineisto on pidettävä erillään toisistaan kaikissa viljelyn vaiheissa. b) Lisäysaineistoa, joka täyttää tiettyä luokkaa koskevat vaatimukset, ei saa sekoittaa muihin luokkiin kuuluviin aineistoihin. c) Poikkeava aineisto ja epämuodostuneet tai vaurioituneet kasvit on hävitettävä kaikissa viljelyn vaiheissa lajiketunnistettavuuden ja -puhtauden varmistamiseksi tai lajikkeeseen kuulumattomien perusrunkojen tapauksessa niiden lajityypillisyyden ja tuotannon tehokkuuden varmistamiseksi. d) Jos asianomaisissa emokasveissa tai genotyypeissä on vikoja, niitä ei tule käyttää kasvien lisäysaineiston lähteenä. [Tark. 272] e) Asianomaiset emokasvit ja genotyypit on kaikissa viljelyn vaiheissa pidettävä olosuhteissa, joissa kasvien lisäysaineiston tuottaminen on mahdollista ja ne voidaan tunnistaa ja todeta lajikkeen virallista kuvausta tai virallisesti tunnustettua kuvausta vastaaviksi. Jos emokasvit eivät kuulu lajikkeeseen, tässä todentamisessa käytetään sen lajin virallista kuvausta tai virallisesti tunnustettua kuvausta, johon kyseiset emokasvit kuuluvat. [Tark. 273] f) Emokasvit on tarkastettava niiden suvun tai lajin kannalta asianmukaisissa kasvuvaiheissa, asianmukaisin väliajoin ja asianmukaisilla menetelmillä. g) Erästä otettavan näytteen on oltava riittävän suuri, jotta kyseiseen sukuun tai lajiin sovellettavien laatuvaatimusten täyttyminen voidaan todeta. Näytteenoton intensiteetin, välineiden ja menetelmien on oltava kyseisen suvun tai lajin kannalta asianmukaisia ja sovellettavien kansainvälisten standardien mukaisia. h) Testauksessa on käytettävä kyseiselle suvulle tai lajille soveltuvia menetelmiä, välineitä ja kasvualustaa ja noudatettava sovellettavia kansainvälisiä standardeja, jotta voidaan varmistua siitä, että laatuvaatimukset täyttyvät. i) Monen kloonin yhdistelmien tapauksessa ne valikoidut kloonit, joista yhdistelmä koostuu, on yhdistettävä ennen kyseisen kasvien lisäysaineiston lopullista pakkaamista, ja yhdistelmässä on oltava kaikkia valikoituja klooneja samassa suhteessa. [Tark. 274] j) Polyklonaalisen kasvien lisäysaineiston tapauksessa ne genotyypit, joista polyklonaalinen kasvien lisäysaineisto koostuu, on yhdistettävä ennen kyseisen kasvien lisäysaineiston lopullista pakkaamista, ja siinä on oltava kaikkia genotyyppejä samassa suhteessa. [Tark. 275] 2. Valikoitujen kloonien, monen kloonin yhdistelmien ja polyklonaalisen kasvien lisäysaineiston rekisteröintiä koskevat vaatimukset a) Hakijan on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle hakemus, jossa ilmoitetaan i) laji ja tapauksen mukaan lajike, johon valikoitu klooni, monen kloonin yhdistelmä tai polyklonaalinen kasvien lisäysaineisto kuuluu, ja lajike on rekisteröitävä 44 artiklassa tarkoitettuun kansalliseen lajikerekisteriin; ii) ehdotettu nimi ja synonyymit; iii) tarvittaessa kuvaus monen kloonin yhdistelmän tai polyklonaalisen kasvien lisäysaineiston koostumuksesta; iv) valikoidun kloonin, monen kloonin yhdistelmän tai polyklonaalisen kasvien lisäysaineiston ylläpitäjä; v) viittaus sen lajikkeen tärkeimpien ominaispiirteiden kuvaukseen, johon valikoitu klooni, monen kloonin yhdistelmä tai polyklonaalinen kasvien lisäysaineisto kuuluu; vi) valikoidun kloonin, monen kloonin yhdistelmän tai polyklonaalisen kasvien lisäysaineiston tärkeimpien viljely- ja käyttöarvoon kestävyyden kannalta liittyvien ominaispiirteiden kuvaus; vii) valikoidun kloonin, monen kloonin yhdistelmän tai polyklonaalisen kasvien lisäysaineiston arvioitu geneettinen etu suhteessa kyseisen lajikkeen yleiseen tuottavuuteen; viii) tiedot siitä, onko valikoitu klooni, monen kloonin yhdistelmä tai polyklonaalinen kasvien lisäysaineisto jo rekisteröity toisen jäsenvaltion rekisteriin. b) Valikoidun kloonin, monen kloonin yhdistelmän tai polyklonaalisen kasvien lisäysaineiston on täytettävä seuraavat vaatimukset oman aineistotyyppinsä osalta, jotta se voidaan rekisteröidä: i) polyklonaalinen kasvien lisäysaineisto on valittava yhdellä peltokokeella, joka kattaa edustavan otoksen lajikkeen yleisestä geneettisestä monimuotoisuudesta kansainvälisesti hyväksyttyihin menetelmiin perustuvan koesuunnitelman mukaisesti. Viiniköynnöksen polyklonaalisen lisäysaineiston tapauksessa koesuunnitelman on perustuttava Kansainvälisen viinijärjestön määräämiin menetelmiin; ii) viiniköynnöksen lisäysaineiston tapauksessa polyklonaalisen kasvien lisäysaineiston on koostuttava 7–20 erillisestä genotyypistä; iii) se, että valikoitu klooni, jokainen monen kloonin yhdistelmään kuuluva valikoitu klooni ja polyklonaalisen kasvien lisäysaineiston kukin genotyyppi on ominaisuuksiltaan lajikkeelle tyypillinen, on varmistettava fenotyyppisten ominaisuuksien havainnoinnilla ja tarvittaessa kansainvälisesti hyväksyttyjen standardien mukaisella molekyylianalyysillä. Toimivaltainen viranomainen voi päättää rekisteröinnistä vasta sen jälkeen, kun se on todennut, että kyseiseen aineistotyyppiin sovellettavat i–iii alakohdan vaatimukset täyttyvät. c) Edellä B osan 2 kohdassa vahvistettuja esiperus-, perus- ja sertifioidun aineiston kaupan pitämistä koskevia vaatimuksia sovelletaan vastaavasti. [tark. 276] D OSA HEDELMÄKASVIEN, VIINIKÖYNNÖSTEN JA SIEMENPERUNOIDEN ESIPERUS-, PERUS- JA SERTIFIOITUJEN SIEMENTEN TUOTANTOA JA KAUPAN PITÄMISTÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET [tark. 277] 1. Hedelmäkasvien, viiniköynnösten ja siemenperunoiden esiperus-, perus- ja sertifioitujen siementen tuotantoa koskevat vaatimukset [tark. 278] A. Kylvö tai istutus: a) Emokasvit ja tarvittaessa pölyttäjäkasvit on istutettava niin, että i) samaan sukuun tai lajiin kuuluviin muihin kasveihin on riittävä etäisyys, joka määritetään kasvitieteellisten ominaisuuksien ja jalostustekniikoiden perusteella ja tarvittaessa sen mukaan, mikä kyseisen aineistoluokan tapauksessa on asianmukaista, jotta varmistetaan suoja muuta kuin toivottua vierasta pölytystä vastaan ja vältetään ristipölytys muiden viljelykasvien kanssa; ja ii) istutustiheys on sellainen, että kasveja voidaan havainnoida yksittäin. b) Tarvittaessa aineiston viljelyn on tapahduttava erillään samaan sukuun tai lajiin kuuluvan elintarvike- tai rehukäyttöön tarkoitetun aineiston viljelystä. B. Peltoviljely: a) Lisäys- ja taimiaineisto on pidettävä erillään toisistaan kaikissa viljelyn vaiheissa. b) Lisäysaineistoa, joka täyttää tiettyä luokkaa koskevat vaatimukset, ei saa sekoittaa muihin luokkiin kuuluviin aineistoihin. c) Kukkiva emokasvi itsepölyttyy tai se on ristipölytettävä käyttäen ympäröivistä pölyttäjäkasveista peräisin olevaa siitepölyä sen mukaan, mikä on kyseisen suvun tai lajin kannalta asianmukaista. d) Poikkeava aineisto ja epämuodostuneet tai vaurioituneet kasvit on hävitettävä kaikissa viljelyn vaiheissa, jotta aineisto pysyy ominaisuuksiltaan lajikkeelle tyypillisenä, tai lajikkeeseen kuulumattomien kasvien tapauksessa niiden lajityypillisyyden, riittävän puhtauden ja tuotannon tehokkuuden varmistamiseksi. e) Jos emokasveissa tai pölyttäjäkasveissa on vikoja, niitä ei tule käyttää siemenlähteenä. f) Emokasvit on kaikissa viljelyn vaiheissa pidettävä olosuhteissa, joissa siementen tuottaminen on mahdollista. Emo- ja pölyttäjäkasvit on kaikissa viljelyn vaiheissa pidettävä olosuhteissa, joissa ne voidaan tunnistaa ja todeta lajikkeen virallista kuvausta tai virallisesti tunnustettua kuvausta vastaaviksi. Jos emo- ja pölyttäjäkasvit eivät kuulu lajikkeeseen, tässä todentamisessa käytetään sen lajin virallista kuvausta tai virallisesti tunnustettua kuvausta, johon kyseiset emo- ja pölyttäjäkasvit kuuluvat. g) Emo- ja pölyttäjäkasvit on tarkastettava niiden suvun tai lajin kannalta asianmukaisissa kasvuvaiheissa, asianmukaisin väliajoin ja asianmukaisilla menetelmillä. h) Erästä otettavan näytteen on oltava riittävän suuri, jotta kyseiseen sukuun tai lajiin sovellettavien laatuvaatimusten täyttyminen voidaan todeta. Näytteenoton intensiteetin, välineiden ja menetelmien on oltava kyseisen suvun tai lajin kannalta asianmukaisia ja sovellettavien kansainvälisten standardien mukaisia. i) Testauksessa on käytettävä kyseiselle suvulle tai lajille soveltuvia menetelmiä, välineitä ja kasvualustaa ja noudatettava sovellettavia kansainvälisiä standardeja, jotta voidaan varmistua siitä, että laatuvaatimukset täyttyvät. 2. Hedelmäkasvien, viiniköynnösten ja siemenperunoiden esiperus-, perus- ja sertifioitujen siementen kaupan pitämistä koskevat vaatimukset Siementen on täytettävä kaikki seuraavat laatuvaatimukset kunkin suvun tai lajin ominaispiirteiden ja kyseisen luokan mukaan: a) ne kuuluvat lajikkeeseen ja, jos kyseessä ovat lajikkeeseen kuulumattomat siemenet, lajiin; b) niiden vähimmäiselinvoima, määritelty koko ja tapauksen mukaan kokoluokittelu on sellainen, että varmistetaan aineiston sopivuus ja erän riittävä tasalaatuisuus istutusta varten; ja c) niissä ei käytännössä ole erityisiä vikoja tai vaurioita, jotta varmistetaan siementen laatu. E OSA IN VITRO -LISÄYKSELLÄ TUOTETUN ESIPERUS-, PERUS- JA SERTIFIOIDUN AINEISTON TUOTANTOA JA KAUPAN PITÄMISTÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET 1. Vaatimukset, jotka koskevat esiperus-, perus- ja sertifioidun aineiston tuotantoa in vitro -lisäyksellä A. In vitro -viljely a) In vitro- tai in vivo -aineiston tunnistetiedot on määritettävä etiketillä ja kirjattava jäljitettävyyden varmistamiseksi. Aineiston etiketti on säilytettävä. b) In vivo -aineistosta otettu näyte on puhdistettava. B. In vitro -tuotanto a) A kohdan a alakohdassa tarkoitetusta aineistosta peräisin olevat kloonit on tuotettava in vitro -lisäyksellä. b) Lisäys- ja taimiaineisto on pidettävä erillään toisistaan kaikissa viljelyn vaiheissa. c) Klooneja, jotka täyttävät tiettyä kasvien lisäysaineiston luokkaa koskevat vaatimukset, ei saa sekoittaa muihin luokkiin kuuluviin klooneihin. d) In vitro -lisäystä käytettäessä peräkkäisten lisäysten määrää rajoitetaan kyseisille suvuille tai lajeille sopivalla tavalla. e) Kloonit on kaikissa tuotannon vaiheissa pidettävä olosuhteissa, joissa kasvien lisäysaineiston tuottaminen on mahdollista ja ne voidaan tunnistaa ja todeta lajikkeen virallista kuvausta tai virallisesti tunnustettua kuvausta vastaaviksi. Jos kloonit eivät kuulu lajikkeeseen, tässä todentamisessa käytetään sen lajin virallista kuvausta tai virallisesti tunnustettua kuvausta, johon kyseiset kloonit kuuluvat. f) Kloonit on tarkastettava niiden suvun tai lajin kannalta asianmukaisissa kasvuvaiheissa, asianmukaisin väliajoin ja asianmukaisilla menetelmillä. g) Erästä otettavan näytteen on oltava riittävän suuri, jotta kyseiseen sukuun tai lajiin sovellettavien laatuvaatimusten täyttyminen voidaan todeta. Näytteenoton intensiteetin, välineiden ja menetelmien on oltava kyseisen suvun tai lajin kannalta asianmukaisia ja sovellettavien kansainvälisten standardien mukaisia. h) Testauksessa on käytettävä kyseiselle suvulle tai lajille soveltuvia menetelmiä, välineitä ja kasvualustaa ja noudatettava sovellettavia kansainvälisiä standardeja, jotta voidaan varmistua siitä, että laatuvaatimukset täyttyvät. 2. Vaatimukset, jotka koskevat in vitro -lisäyksellä tuotetun esiperus-, perus- ja sertifioidun aineiston kaupan pitämistä In vitro- tai in vivo -aineiston on täytettävä kaikki seuraavat vaatimukset kunkin suvun tai lajin ominaispiirteiden ja kyseisen luokan mukaan: a) se kuuluu lajikkeeseen ja, jos kyseessä on lajikkeeseen kuulumaton aineisto, etiketissä ilmoitettuun lajiin, ja tämä on todettavissa i) A kohdan a alakohdassa tarkoitetun in vivo -aineiston fenotyyppisten ominaisuuksien havainnoinnilla; ii) tuottamalla in vivo -kasveja A kohdan a alakohdassa tarkoitetusta in vitro -aineistosta ja havainnoimalla näiden kasvien fenotyyppisiä ominaisuuksia; iii) tuottamalla in vivo -kasveja B kohdan a alakohdassa tarkoitetusta klooneista ja havainnoimalla näiden kasvien fenotyyppisiä ominaisuuksia; ja iv) soveltuvissa tapauksissa A kohdan a alakohdassa tarkoitetun in vitro -aineiston ja/tai B kohdan a alakohdassa tarkoitettujen kloonien molekyylianalyysillä; b) sen vähimmäiselinvoima, määritelty koko ja tapauksen mukaan kokoluokittelu on sellainen, että varmistetaan aineiston sopivuus ja erän riittävä tasalaatuisuus istutusta varten; c) siinä ei käytännössä ole erityisiä vikoja tai vaurioita. LIITE III ASETUKSEN 8 ARTIKLASSA TARKOITETUT VAKIOSIEMENTEN JA -AINEISTOJEN TUOTANTOA JA KAUPAN PITÄMISTÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET A OSA VILJELYKASVI- JA VIHANNESLAJIEN VAKIOSIEMENTEN TUOTANTOA JA KAUPAN PITÄMISTÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET 1. Vakiosiementen tuotantoa koskevat yleiset vaatimukset A. Kylvö tai istutus: a) Kylvettyjen siementen lajike, tarvittaessa myös emokasvien, on määritettävä jäljitettävyyden varmistamiseksi. Aineiston etiketti tai emokasvin tiedot on säilytettävä vähintään kahden vuoden ajan. b) Pellon edellinen sato ei saa olla yhteensopimaton siementuotannon sadon lajien ja lajikkeiden kanssa, ja pellon on oltava riittävän puhdas edellisen sadon itsestään levinneistä kasveista. c) Emokasvit tai siemenet on istutettava ja/tai kylvettävä tavalla, jolla varmistetaan, i) että etäisyys samojen lajien ja/tai eri lajikkeiden siitepölyn lähteistä on kunkin lajin kasvitieteellisten ominaisuuksien ja jalostustekniikan mukaan määräytyvien eristyssääntöjen mukaisesti riittävä, jotta varmistetaan suoja muuta kuin toivottua vierasta pölytystä vastaan ja tapauksen mukaan vältetään ristipölytys muiden viljelykasvien kanssa; ja ii) että pölytyksen lähde ja määrä ovat riittävät, jotta myöhempi lisääntyminen voidaan tarvittaessa varmistaa. d) Maaperän, kasvualustojen, emokasvien ja välittömän ympäristön laatu on tarkastettava tuhoojien ja niitä levittävien vektoreiden esiintymisen välttämiseksi asetuksen (EU) 2016/2031 mukaisesti. e) Maatalouskoneisiin ja kaikkiin käytettyihin välineisiin on kiinnitettävä asianmukaista huomiota sen varmistamiseksi, että niissä ei ole rikkakasveja tai muita lajeja, joita on vaikea erottaa laboratoriotesteissä. f) Siementuotannon on tarvittaessa tapahduttava erillään samaan sukuun tai lajiin kuuluvien, elintarvike- tai rehutuotantoon käytettävien siementen viljelystä, jotta voidaan varmistaa aineiston terveys. g) Siementen lisäämiseen voidaan tapauksen mukaan käyttää myös in vitro -lisäystä. B. Peltotuotanto: a) On varmistettava, että pellolla ei esiinny poikkeavaa aineistoa. Jos tämä on kyseisen lajin ominaisuuksien vuoksi mahdotonta, poikkeavaa aineistoa on oltava mahdollisimman vähän. Jos poikkeavaa aineistoa tai muita kasvilajeja tai -lajikkeita esiintyy viljelyvaiheessa tai siementen käsittelyn aikana, on tehtävä asianmukainen käsittely ja/tai hävittäminen, jotta voidaan varmistaa siementen tunnistettavuus ja puhtaus sekä välttää ei-toivottujen lajien esiintyminen. b) Jos testitulokset ovat positiivisia tai kasveissa havaitaan näkyviä oireita tuhoojista asetuksen (EU) 2016/2031 mukaisesti tai niissä havaitaan vikoja, ne on käsiteltävä tai niitä ei tule käyttää kasvien lisäysaineiston lähteenä. c) Kasvien lisäysaineistoa, tapauksen mukaan emokasvit mukaan luettuina, on ylläpidettävä siten, että varmistetaan lajiketunnistettavuus. Ylläpidon on perustuttava lajikkeen viralliseen kuvaukseen tai virallisesti tunnustettuun kuvaukseen. d) Emokasvit on tarvittaessa kaikissa tuotannon vaiheissa pidettävä olosuhteissa, joissa siemenien tuottaminen on mahdollista ja ne voidaan tunnistaa ja todeta lajikkeen virallista kuvausta vastaaviksi. [tark. 279] e) Kaikille pellolla oleville viljelykasveille on tehtävä tarkastuksia kyseisen lajin kannalta asianmukaisissa kasvuvaiheissa, asianmukaisin väliajoin ja asianmukaisilla menetelmillä sen varmistamiseksi, että sovellettavat vaatimukset täyttyvät. Tarkastusmenetelmien on oltava sellaisia, että niiden avulla saadaan luotettavia havaintoja. Jos vaatimustenvastaisia kasveja ei ole mahdollista poistaa tai erottaa muista kasveista kasvuvaiheessa, peltoa ei tule käyttää ollenkaan siementuotantoon, paitsi jos ei-toivotut siemenet voidaan erotella mekaanisesti myöhemmässä vaiheessa. C. Korjuu ja korjuun jälkeinen toiminta: a) Siemenet on tapauksen mukaan korjattava irtotavarana tai yksittäisinä kasveina niin, että varmistetaan niiden tunnistettavuus, puhtaus ja jäljitettävyys. b) Kustakin erästä on otettava siemennäyte, joka on testattava laboratoriossa sen varmistamiseksi, että kyseisen lajin laatuvaatimukset täyttyvät, myös itävyyden osalta. Testaukseen on tarvittaessa sisällytettävä itävyyden uudelleentestaus kyseisen lajin kannalta asianmukaisen ajan kuluttua. c) Siemenerille on tehtävä riskinarvioinnin perusteella virallinen jälkitarkastus, jolla todennetaan, että i) niiden lajike on tunnistettavissa; ii) lajikepuhtautta koskevat vähimmäisvaatimukset täyttyvät; iii) niiden itävyysvaatimukset täyttyvät; ja iv) kasvien terveyttä koskevia vaatimuksia noudatetaan. Virallisissa jälkitarkastuksissa käytettävät näytteet on otettava virallisesti. Soveltuvia biomolekyylimenetelmiä voidaan käyttää. 2. Vakiosiementen kaupan pitämistä koskevat vaatimukset Siementen on täytettävä kaikki seuraavat laatuvaatimukset kunkin suvun tai lajin ominaispiirteiden mukaan: a) vähimmäisitävyys on sellainen, että on mahdollista tuottaa asianmukainen määrä kasveja neliömetriä (m2) kohden kylvön jälkeen ja varmistaa tuotannon satoisuus ja laatu; b) kovien siementen enimmäispitoisuus on sellainen, että on mahdollista tuottaa asianmukainen määrä kasveja neliömetriä kohden; c) vähimmäispuhtaus on sellainen, että varmistetaan paras mahdollinen lajiketunnistettavuus; d) enimmäiskosteuspitoisuus on sellainen, että varmistetaan aineiston säilyvyys käsittelyn, varastoinnin ja markkinoilla saataville asettamisen aikana; e) muihin sukuihin tai -lajeihin kuuluvien siementen enimmäismäärä on sellainen, että varmistetaan pienin ei-toivottujen kasvien esiintyminen erässä; f) elinvoiman, määritellyn koon ja kokoluokittelun on oltava sellainen, että varmistetaan aineiston sopivuus ja erän riittävä tasalaatuisuus kylvöä tai istutusta varten; g) maa-aineksen ja vieraiden aineiden enimmäismäärä on sellainen, että estetään vilpilliset käytännöt ja teknisesti epäpuhtaina pidetyt aineet; ja h) niissä ei saa olla erityisiä vikoja tai vaurioita, jotta varmistetaan aineiston laatu ja terveys. B OSA VILJELYKASVI- JA VIHANNESLAJIEN SEKÄ HEDELMÄKASVIEN JA VIINIKÖYNNÖSTEN VAKIOAINEISTON TUOTANTOA JA KAUPAN PITÄMISTÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET [tark. 280] Liitteessä II III olevaa B A osaa sovelletaan vakioaineiston, myös 26 artiklan mukaisesti markkinoille saatettujen suojeltavien lajikkeiden, tuotantoon ja kaupan pitämiseen, lukuun ottamatta sen b alakohdan i alakohtaa. [tark. 281] Viiniköynnöksen perusrunkoja ei saa pitää kaupan vakioaineistona. [tark. 282] C OSA ASETUKSEN 9 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETUT VAATIMUKSET, JOTKA KOSKEVAT VALIKOIDUISTA KLOONEISTA, MONEN KLOONIN YHDISTELMISTÄ JA POLYKLONAALISESTA POLYKLONAALISEN KASVIEN LISÄYSAINEISTOSTA PERÄISIN OLEVAN VAKIOAINEISTON REKISTERÖINTIÄ, LISÄYSAINEISTON TUOTANTOA JA KAUPAN PITÄMISTÄ [tark. 283] 1. Viiniköynnöksen perusrunkoja ei saa pitää kaupan vakioaineistona. Istutus Polyklonaalisen kasvien lisäysaineiston istuttamiseen sovelletaan liitteessä II olevan C osan 1 kohtaa. [Tark. 284] 2. Valikoiduista klooneista, monen kloonin yhdistelmistä ja polyklonaalisesta kasvien lisäysaineistosta peräisin olevan vakioaineiston rekisteröintiin, tuotantoon ja kaupan pitämiseen sovelletaan liitteessä II olevaa C osaa. Peltoviljely a) Lisäys- ja taimiaineisto on pidettävä erillään toisistaan kaikissa viljelyn vaiheissa. b) Poikkeava aineisto ja epämuodostuneet tai vaurioituneet kasvit on hävitettävä kaikissa viljelyn vaiheissa lajiketunnistettavuuden ja -puhtauden varmistamiseksi tai lajikkeeseen kuulumattomien perusrunkojen tapauksessa niiden lajityypillisyyden, myös epämuodostuneiden tai vaurioituneiden kasvien osalta, ja tuotannon tehokkuuden varmistamiseksi. c) Jos asianomaisissa emokasveissa on vikoja, niitä ei tule käyttää kasvien lisäysaineiston lähteenä. d) Asianomaiset emokasvit on kaikissa viljelyn vaiheissa pidettävä olosuhteissa, joissa kasvien lisäysaineiston tuottaminen on mahdollista ja ne voidaan tunnistaa ja todeta lajikkeen virallista kuvausta tai virallisesti tunnustettua kuvausta vastaaviksi. e) Emokasvit on tarkastettava silmämääräisesti niiden suvun tai lajin kannalta asianmukaisissa kasvuvaiheissa, asianmukaisin väliajoin ja asianmukaisilla menetelmillä. [tark. 285] 2 a. Polyklonaalisen kasvien lisäysaineiston kaupan pitämistä koskevat vaatimukset Aineiston on täytettävä kaikki seuraavat vaatimukset kunkin suvun tai lajin ominaispiirteiden mukaan: a) sen vähimmäiselinvoima, määritelty koko ja tapauksen mukaan kokoluokittelu on sellainen, että varmistetaan aineiston sopivuus ja erän riittävä tasalaatuisuus istutusta varten; b) siinä ei käytännössä ole erityisiä vikoja; c) genotyypit, joista polyklonaalinen kasvien lisäysaineisto koostuu, on yhdistettävä ennen kyseisen kasvien lisäysaineiston lopullista pakkaamista, ja yhdistelmässä on oltava kaikkia genotyyppejä samassa suhteessa; poikkeaminen kuitenkin sallitaan, mutta minkään yksittäisen genotyypin esiintyvyys ei kuitenkaan koskaan saa olla yli kaksinkertainen harvinaisimman genotyypin esiintyvyyteen verrattuna. [tark. 286] D OSA HEDELMÄKASVIEN, VIINIKÖYNNÖSTEN JA SIEMENPERUNOIDEN VAKIOSIEMENTEN TUOTANTOA JA KAUPAN PITÄMISTÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET [tark. 287] Hedelmäkasvien, viiniköynnösten ja siemenperunoiden vakiosiementen tuotantoon ja kaupan pitämiseen sovelletaan liitteessä II olevaa D osaa. [tark. 288] E OSA IN VITRO -LISÄYKSELLÄ TUOTETUN VAKIOAINEISTON TUOTANTOA JA KAUPAN PITÄMISTÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET In vitro -lisäyksellä tuotetun vakioaineiston tuotantoon ja kaupan pitämiseen sovelletaan liitteessä II olevaa E osaa. LIITE IV SUVUT JA LAJIT, JOITA SAA TUOTTAA JA PITÄÄ KAUPAN AINOASTAAN ESIPERUS-, PERUS- TAI SERTIFIOITUINA SIEMENINÄ TAI AINEISTOINA 20 ARTIKLAN 1 KOHDAN MUKAISESTI A OSA MUIDEN VILJELYKASVIEN KUIN VIHANNESTEN TUOTANNOSSA KÄYTETTÄVÄT SUVUT JA LAJIT, JOITA SAA TUOTTAA JA PITÄÄ KAUPAN AINOASTAAN ESIPERUS-, PERUS- TAI SERTIFIOITUINA SIEMENINÄ Agrostis canina L. Agrostis capillaris L. Agrostis gigantea Roth. Agrostis stolonifera L. Alopecurus pratensis L. Arachis hypogaea L. Arrhenatherum elatius (L.) P. Beauv. ex J. Presl & C. Presl. Avena nuda L. Avena sativa L. (myös A. byzantina K. Koch.) Avena strigosa Schreb. Beta vulgaris L. Brassica juncea (L.) Czern. Brassica napus L. var. napobrassica (L.) Rchb. Brassica napus L. var. napus Brassica nigra (L.) W.D.J. Koch Brassica oleracea L. convar. acephala (DC.) Alef. var. medullosa Thell. + var. varidis L. Brassica rapa L. Bromus catharticus Vahl Bromus sitchensis Trin. Cannabis sativa L. Carthamus tinctorius L. Carum carvi L. Cynodon dactylon (L.) Pers. Dactylis glomerata L. Festuca arundinacea Schreb. Festuca filiformis Pourr. Festuca ovina L. Festuca pratensis Huds. Festuca rubra L. Festuca trachyphylla (Hack.) Krajina xFestulolium Asch. et Graebn. Galega orientalis Lam. Glycine max (L.) Merrill Gossypium L. Hedysarum coronarium L. Helianthus annuus L. Hordeum vulgare L. Linum usitatissimum L. Lolium × boucheanum Kunth Lolium multiflorum Lam. Lolium perenne L. Lotus corniculatus L. Lupinus albus L. Lupinus angustifolius L. Lupinus luteus L. Medicago lupulina L. Medicago sativa L. Medicago × varia T. Martyn Onobrychis viciifolia Scop. Oryza sativa L. Papaver somniferum L. Phacelia tanacetifolia Benth. Phalaris aquatica L. Phalaris canariensis L. Phleum nodosum L. Phleum pratense L. Pisum sativum L. Poa annua L. Poa nemoralis L. Poa palustris L. Poa pratensis L. Poa trivialis L. Raphanus sativus L. Secale cereale L. Sinapis alba L. Solanum tuberosum L. Sorghum bicolor (L.) Moench Sorghum bicolor (L.) Moench × Sorghum sudanense (Piper) Stapf. Sorghum sudanense (Piper) Stapf. Trifolium alexandrinum L. Trifolium hybridum L. Trifolium incarnatum L. Trifolium pratense L. Trifolium repens L. Trifolium resupinatum L. Trigonella foenum-graecum L. Trisetum flavescens (L.) P. Beauv. xTriticosecale Wittm. ex A. Camus. Triticum aestivum L. Triticum durum Desf. Triticum spelta L. Vicia faba L. Vicia pannonica Crantz. Vicia sativa L. Vicia villosa Roth. Zea mays L. B OSA SUVUT JA LAJIT, JOITA SAA TUOTTAA JA PITÄÄ KAUPAN AINOASTAAN ESIPERUS-, PERUS- TAI SERTIFIOITUINA AINEISTOINA Solanum tuberosum L. LIITE IV a LAJIT, JOITA VOIDAAN TUOTTAA JA PITÄÄ KAUPAN KAUPPASIEMENINÄ Arachis hypogaca L. Biserrula pelecinus Brassica nigra (L.) W.D.J. Koch. Cynodon dactylon L. Festuca trachyphylla (Hack.) Krajina Festuca filiformis Pourr. Hedysarum coronnarium L. Lathyrus cicera Medicago × varia T. Martyn Sand Medicago doliata Carmign. Medicago italica (Mill.) Fiori Medicago littoralis Medicago murex Medicago polymorpha Medicago rugosa Medicago scutellata Medicago truncatula Medicago x varia Martyn Sand Onobrychis viciifolia Scop. Ornithopus compressus Ornithopus sativus Phalaris aquatica L. Plantago lanceolata Poa annua Poa nemoralis Trifolium fragiferum Trifolium glanduliferum Trifolium hirtum Trifolium isthmocarpum Trifolium michelianum Trifolium squarrosum Trifolium subterraneum Trifolium vesiculosum Trigonella foenum-graecum L. Vicia benghalensis L. Vicia pannonica Crantz xFestulolium Asch. & Graebn. [tark. 289] LIITE V 22 ARTIKLASSA TARKOITETTUJEN MONIMUOTOISUUTTA SÄILYTTÄVIEN SIEMENSEOSTEN TUOTANTOA JA KAUPAN PITÄMISTÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET 1. Lähdealue Alkuperäalue [tark. 290] Toimivaltaiset viranomaiset voivat nimetä monimuotoisuutta säilyttävien siemenseosten lähdealueiksi alkuperäalueiksi alueita, joihin tällaiset seokset luontaisesti liittyvät. Tässä niiden on otettava huomioon kasvigeenivaroista vastaavilta viranomaisilta tai muilta jäsenvaltioiden tätä tarkoitusta varten hyväksymiltä organisaatioilta saadut tiedot. [tark. 291] Jos lähdealue alkuperäalue sijaitsee useamman kuin yhden jäsenvaltion alueella, se on määriteltävä kaikkien asianomaisten jäsenvaltioiden yhteisellä sopimuksella. [tark. 292] 2. Laji Monimuotoisuutta säilyttävissä siemenseoksissa käytettävien lajien ja tarvittaessa alalajien on täytettävä seuraavat vaatimukset: a) ne ovat lähdealueen alkuperäalueen luontotyypille ominaisia; [tark. 293] b) ne ovat seoksen ainesosina tärkeitä luonnonympäristön säilyttämiselle osana geenivarojen suojelua; c) ne ovat asianmukaiset lähdealueen alkuperäalueen luontotyypin uudelleenluomiseksi. [tark. 294] Monimuotoisuutta säilyttävään siemenseokseen ei saa sisällyttää lajeja Avena fatua, Avena sterilis ja Cuscuta spp. Muiden Rumex spp. -lajien kuin lajien Rumex acetosella ja Rumex maritimus, Rumex acetosa, Rumex thyrsiflorus ja Rumex sanguineus enimmäismäärä saa olla enintään 0,05 prosenttia painosta. [tark. 295] 3. Luvan antaminen ammattimaisille toimijoille Ennen kuin ammattimaiset toimijat voivat valmistaa monimuotoisuutta säilyttäviä siemenseoksia, niillä on oltava tähän lupa. Jotta ammattimainen toimija voi saada 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun luvan, sen on toimitettava hakemus, joka sisältää kaikki seuraavat tiedot: a) ammattimaisen toimijan nimi ja osoite; b) korjuumenetelmä: onko seos korjattu suoraan luonnosta vai saatu lisäämällä; c) monimuotoisuutta säilyttävän siemenseoksen ainesosina käytetyt lajit sekä tapauksen mukaan alalajit ja lajikkeet; jotka ovat tyypillisiä lähdealueen alkuperäalueen luontotyypille ja jotka ovat seoksen osina tärkeitä luonnollisen ympäristön säilyttämiselle osana geenivarojen suojelua; [tark. 296] d) seoksen määrä, johon lupaa sovelletaan; [tark. 297] e) seoksen lähdealue alkuperäalue; [tark. 298] f) keruupaikka ja lisäämällä tuotetun monimuotoisuutta säilyttävän siemenseoksen kohdalla lisäksi siementen lisäyspaikka; g) seoksen lähdealueen alkuperäalueen luontotyyppi; ja [tark. 299] h) korjuuvuosi. Hakemukseen on liitettävä tiedot, jotka ovat tarpeen sen todentamiseksi, että suoraan luonnosta korjattujen monimuotoisuutta säilyttävien siemenseosten tapauksessa 4 kohdassa vahvistetut vaatimukset täyttyvät tai lisäämällä tuotettujen monimuotoisuutta säilyttävien siemenseosten tapauksessa 5 kohdassa vahvistetut vaatimukset täyttyvät. [tark. 300 ei vaikuta suomenkieliseen versioon.] Toimijan hakemuksen ja vaatimusten täyttymisen perusteella toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa luvan, johon on sisällyttävä luvan antamispäivä ja soveltamisala sekä rajoitus, jonka mukaan lupa koskee kaupan pitämistä ainoastaan lähdealueella. Ammattimaisten toimijoiden on ennen kunkin tuotantokauden alkua ilmoitettava tapauksen mukaan kunkin kalenteri- tai tilivuoden lopussa ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle, miten suurta määrää monimuotoisuutta säilyttäviin siemenseoksiin sisällytettäviä siemeniä lupa koskee sekä aiotun keruupaikan tai -paikkojen koko ja sijainti sekä keruupäivä tai –päivät säilyttävien hyväksyttyjen siemenseosten määrä. [tark. 301] 4. Suoraan luonnosta korjattujen monimuotoisuutta säilyttävien siemenseosten tuotanto Suoraan luonnosta korjattujen monimuotoisuutta säilyttävien siemenseosten on täytettävä seuraavat vaatimukset: a) lähdealueelta alkuperäalueelta korjattu siemenseos, jäljempänä ’suoraan luonnosta korjattu monimuotoisuutta säilyttävä siemenseos’, on kerättävä paikasta, joka on ollut kylvämättä 40 vuotta ennen luvan antamispäivää; [tark. 302] b) suoraan luonnosta korjatun monimuotoisuutta säilyttävän siemenseoksen sisältämien lajien ja mahdollisten alalajien prosenttiosuuksien on oltava asianmukaiset lähdealueen luontotyypin uudelleenluomiseksi; c) lajin tai mahdollisen alalajin, joka ei ole b alakohdan edellytysten mukainen, enimmäismäärä saa olla enintään yksi prosentti painosta; d) toimivaltaiset viranomaiset voivat tehdä keruupaikalla kasvukauden aikana sopivin väliajoin ja keräämisen aikana silmämääräisiä tarkastuksia sen varmistamiseksi, että seos täyttää monimuotoisuutta säilyttäviä siemenseoksia koskevat vaatimukset; niiden on kirjattava tällaisten tarkastusten tulokset; e) ne on testattava virallisesti tai toimivaltaisen viranomaisen virallisessa valvonnassa sen tarkastamiseksi, että monimuotoisuutta säilyttävä siemenseos on säädettyjen vaatimusten mukainen; kyseiset testit on tehtävä käytössä olevien kansainvälisten menetelmien mukaisesti, tai jos tällaisia menetelmiä ei ole, muiden asianmukaisten menetelmien mukaisesti; f) näytteet on otettava yhtenäisistä eristä, ja niitä on oltava riittävästi e alakohdassa tarkoitetun testin suorittamiseksi. 5. Lisättyjen monimuotoisuutta säilyttävien siemenseosten tuotanto Luvan saanut toimija voi myös lisätä monimuotoisuutta säilyttävän siemenseoksen siemeniä seuraavan menetelmän mukaisesti: a) yksittäisten lajien siemenet kerätään lähdealueelta alkuperäalueelta tai käytetään toiselta toimijalta ostettuja suoraan luonnosta korjattuja monimuotoisuutta säilyttäviä siemenseoksia; [tark. 303] b) edellä a alakohdassa tarkoitettuja siemeniä lisätään lähdealueen ulkopuolella yhtenä lajina; siemeniä voidaan lisätä viiden sukupolven ajan; [tark. 304] c) tällaisten lajien siemenet sekoitetaan siemenseokseksi, joka koostuu lähdealueen luontotyypille ominaisista suvuista, lajeista ja tarvittaessa alalajeista; d) seos voi sisältää myös liitteessä I olevassa A osassa lueteltujen lajien siemeniä, jotka on tuotettu tavanomaisesti, jos ne täyttävät c alakohdan vaatimukset; [tark. 305] e) toimijan on kerättävä siemenet, joita käytetään monimuotoisuutta säilyttävän siemenseoksen lisäämiseen, 3 kohdan mukaisesti niiden lähtöalueella paikasta, joka on ollut kylvämättä 40 vuotta ennen luvan antamispäivää; f) lisätyn monimuotoisuutta säilyttävän siemenseoksen siementen on oltava sellaista lajia ja tarvittaessa alalajia, jotka ovat tyypillisiä lähdealueen luontotyypille ja jotka ovat seoksen osina tärkeitä luonnollisen ympäristön säilyttämiselle osana geenivarojen suojelua; g) edellä f alakohdassa tarkoitettujen siemenseoksen eri lajien itävyyden on oltava riittävä lähdealueen luontotyypin uudelleenluomiseksi; h) lajin tai mahdollisen alalajin, joka ei ole g f alakohdan edellytysten mukainen, enimmäismäärä saa olla enintään yksi prosentti painosta; [tark. 306] i) lisätyn monimuotoisuutta säilyttävän siemenseoksen ainesosien, jotka ovat liitteessä I olevassa A osassa lueteltujen lajien siemeniä, on ennen sekoittamista täytettävä vähintään kyseisten lajien vakiosiemeniä koskevat vaatimukset; j) ne on testattava virallisesti tai jäsenvaltion virallisessa valvonnassa sen tarkastamiseksi, että monimuotoisuutta säilyttävä siemenseos on säädettyjen vaatimusten mukainen; kyseiset testit on tehtävä käytössä olevien kansainvälisten menetelmien mukaisesti, tai jos tällaisia menetelmiä ei ole, muiden asianmukaisten menetelmien mukaisesti; k) näytteet on otettava yhtenäisistä eristä, ja niitä on oltava riittävästi j alakohdassa tarkoitetun testin suorittamiseksi. LIITE VI ASETUKSEN 27 ARTIKLAN 2 KOHDASSA TARKOITETUT MONIMUOTOISESTA AINEISTOSTA KOOSTUVAN KASVIEN LISÄYSAINEISTON TUOTANTOA JA KAUPAN PITÄMISTÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET A. Monimuotoisesta aineistosta ilmoittaminen Asetuksen 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua monimuotoisesta aineistosta koostuvaa kasvien lisäysaineistoa voidaan pitää kaupan sen jälkeen, kun ammattimainen toimija on ilmoittanut monimuotoisesta aineistosta toimivaltaisille viranomaisille toimittamalla asiakirja-aineiston, joka sisältää a) hakijan yhteystiedot; b) monimuotoisen aineiston lajin ja nimen; c) B kohdassa tarkoitetun monimuotoisen aineiston kuvauksen; d) hakijan vakuutuksen a, b ja c alakohdassa mainittujen tietojen oikeellisuudesta; e) edustavan näytteen. Kyseinen ilmoitus on lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai muulla toimivaltaisten viranomaisten hyväksymällä viestintävälineellä, johon liittyy pyydetty vastaanottovahvistus. Kolmen kuukauden kuluttua vastaanottovahvistuksen päivämäärästä ja edellyttäen, että lisätietoja ei ole pyydetty eikä hakemuksen toimittajalle ole ilmoitettu hakemuksen virallisesta epäämisestä ilmoituksen puutteellisten tietojen vuoksi, katsotaan, että toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt ilmoituksen ja sen sisällön, ja monimuotoinen aineisto on sisällytettävä monimuotoisen aineiston rekisteriin. Rekisteri on viralliselle toimijalle edelleen maksuton. [tark. 307] B. Monimuotoisen aineiston kuvaus 1. Monimuotoisen aineiston kuvauksen on sisällettävä kaikki seuraavat tiedot: a) kuvaus sen ominaisuuksista, mukaan lukien seuraavat: i) fenotyyppinen luonnehdinta aineistolle yhteisistä keskeisistä ominaisuuksista ja aineiston monimuotoisuutta koskeva kuvaus, jossa luonnehditaan yksittäisten lisäysyksiköiden välillä havaittavissa olevaa fenotyyppistä vaihtelua; ii) dokumentaatio aineiston merkityksellisistä ominaisuuksista, myös agronomisista ominaisuuksista, kuten satoisuus, satovarmuus, sopivuus vähäpanoksisiin tuotantojärjestelmiin, tuottavuus, abioottisen stressin vastustuskyky, taudinvastustuskyky, laatuparametrit, maku tai väri; iii) kaikki saatavilla olevat tulokset ii alakohdassa tarkoitettuja ominaisuuksia mittaavista testeistä; b) kuvaus käytetystä monimuotoisen aineiston jalostus- tai tuotantomenetelmästä; c) kuvaus monimuotoisen aineiston jalostuksessa tai tuotannossa käytetyistä jalostusvanhemmista ja kyseisen toimijan käyttämästä omasta tuotannonvalvontaohjelmasta sekä viittaus B kohdan 2 alakohdan a alakohdassa ja tapauksen mukaan B kohdan 2 alakohdan c alakohdassa tarkoitettuihin käytäntöihin; d) kuvaus tilalla käytettävistä hoito- ja valintakäytännöistä sekä viittaus B kohdan 2 alakohdan b alakohtaan, ja tapauksen mukaan kuvaus jalostusvanhemmista sekä viittaus B kohdan 2 alakohdan c alakohtaan; e) viittaus jalostus- tai tuotantomaahan sekä tiedot tuotantovuodesta ja kuvaus maaperä- ja ilmasto-olosuhteista. 2. Monimuotoinen aineisto voidaan tuottaa jollakin voi olla peräisin jostakin seuraavista tekniikoista: [tark. 308] a) risteyttämällä useita erityyppisiä jalostusvanhempia risteytysprotokollien avulla siten, että tuotetaan vaihtelevaa monimuotoista aineistoa jälkeläisiä täydentämällä, toistuvasti uudelleen kylvämällä ja altistamalla kantaa luonnonvalinnalle ja/tai ihmisen suorittamalle valinnalle edellyttäen, että kyseinen aineisto osoittaa suurta geneettistä vaihtelua; b) tilalla käytettävillä hoitokäytännöillä, mukaan lukien sellaisen aineiston valinta, luonti ja ylläpito, jonka geneettinen vaihtelu on suurta; c) millä tahansa muulla monimuotoisen aineiston jalostuksessa tai tuotannossa käytettävällä tekniikalla, jossa otetaan huomioon lisäysaineiston erityispiirteet. C. Monimuotoisesta aineistosta koostuvan kasvien lisäysaineiston erien tunnistettavuutta koskevat vaatimukset Monimuotoisesta aineistosta koostuvan kasvien lisäysaineiston on oltava tunnistettavissa kaikkien seuraavien perusteella: a) monimuotoisen aineiston tuottamiseen tarkoitetussa risteytyksessä käytetyt jalostusvanhemmat ja tuotantojärjestelmä, sellaisina kuin niistä säädetään B kohdan 2 alakohdan a alakohdassa tai tapauksen mukaan B kohdan 2 alakohdan c alakohdassa, tai aineiston historia ja tilalla käytettävät hoitokäytännöt ja se, onko valinta tapahtunut luonnonvalintana ja/tai ihmisen suorittamana, kun kyse on B kohdan 2 alakohdan b alakohdassa ja B kohdan 2 alakohdan c alakohdassa tarkoitetuista tapauksista; b) jalostus- tai tuotantomaa; ja c) yhteisten keskeisten ominaisuuksien luonnehdinta ja aineiston fenotyyppinen vaihtelu. D. Monimuotoisesta aineistosta koostuvan kasvien lisäysaineiston hygieenistä laatua, analyyttistä puhtautta ja itävyyttä koskevat vaatimukset 1. Monimuotoisesta aineistosta koostuvan kasvien lisäysaineiston on täytettävä siementen analyyttistä puhtautta ja itävyyttä koskevat vaatimukset sekä , jotka vastaavat kyseisen lajin alimpaan luokkaan sovellettavat alimmalle luokalle asetettuja vaatimuksia, mukaan lukien liitteessä IV luetelluille lajeille asetetut vaatimukset, sekä muuta aineistoa koskevat laatuvaatimukset. [tark. 309] Jos kasveissa on vikoja, testitulokset ovat positiivisia tai kasveissa havaitaan näkyviä oireita tuhoojista, ne on käsiteltävä asetuksen (EU) 2016/2031 mukaisesti tai niitä ei tule käyttää kasvien lisäysaineiston lähteenä. 2. Poiketen siitä, mitä D kohdan 1 alakohdassa säädetään, ammattimaiset toimijat voivat saattaa markkinoille monimuotoisesta aineistosta koostuvaa kasvien lisäysaineistoa, joka ei täytä itävyyttä koskevia edellytyksiä, jos toimija ilmoittaa kyseisen kasvien lisäysaineiston itävyyden etiketissä tai suoraan sen pakkauksessa. E. Monimuotoisesta aineistosta koostuvan kasvien lisäysaineiston pakkaamista ja merkintöjä koskevat vaatimukset 1. Monimuotoisesta aineistosta koostuva kasvien lisäysaineisto on pakattava pienpakkauksiin, ja H kohdassa määritettyjä enimmäismääriä on noudatettava. Tällaista aineistoa voidaan pitää muunlaisissa pakkauksissa tai säiliöissä ainoastaan, jos kyseiset pakkaukset tai säiliöt voidaan sulkea siten, että niiden avaamisesta jää selvät jäljet. 2. Ammattimaisten toimijoiden on kiinnitettävä monimuotoisesta aineistosta koostuvan kasvien lisäysaineiston pakkauksiin tai säiliöihin etiketti vähintään yhdellä unionin virallisista kielistä. Etiketin on i) oltava helposti luettavissa, painettu tai kirjoitettu yhdelle puolelle, käyttämätön ja helposti nähtävissä; ii) sisällettävä tämän liitteen G kohdassa tarkoitetut tiedot, paitsi jos kyseiset tiedot on painettu tai kirjoitettu suoraan pakkaukseen tai säiliöön; ja iii) oltava keltainen ja siinä on oltava vihreä vinoristi. 3. Pienikokoisten läpinäkyvien pakkausten etiketti voidaan sijoittaa pakkauksen sisäpuolelle, jos se on sieltä helposti luettavissa. 4. Poiketen siitä, mitä E kohdan 1 ja 2 alakohdassa säädetään, suljettuihin ja etiketillä varustettuihin pakkauksiin tai säiliöihin pakattua monimuotoisesta aineistosta koostuvaa kasvien lisäysaineistoa saa myydä loppukäyttäjille merkitsemättömissä ja sinetöimättömissä pakkauksissa H kohdassa vahvistettuina enimmäismäärinä, kunhan ostajalle ilmoitetaan pyynnöstä kirjallisesti toimitushetkellä laji, monimuotoisen aineiston nimi ja erän viitenumero. F. Monimuotoisen aineiston ylläpito 1. Jos ylläpito on mahdollista, ammattimaisen toimijan, joka on tehnyt toimivaltaisille viranomaisille ilmoituksen monimuotoisesta aineistosta, on säilytettävä kyseisellä aineistolla ilmoituksen tekohetkellä olleet keskeisimmät ominaisuudet ylläpitämällä sitä niin kauan kuin se on markkinoilla. 2. Ylläpito tapahtuu tällaisen monimuotoisen aineiston ylläpitoon mukautettujen hyväksyttyjen käytäntöjen mukaisesti. Ylläpidosta vastaavan ammattimaisen toimijan on pidettävä kirjaa ylläpidon kestosta ja sisällöstä. 3. Toimivaltaisella viranomaisella on aina oltava pääsy kaikkiin aineistosta vastaavan ammattimaisen toimijan kirjanpitotietoihin tarkastaakseen aineiston ylläpidon. Ammattimaisen toimijan on säilytettävä nämä tiedot viiden vuoden ajan siitä hetkestä, kun monimuotoisen aineiston kaupan pitäminen lakkaa. G. Pakkausten etiketin sisältö Monimuotoisesta aineistosta koostuvaa kasvien lisäysaineistoa on pidettävä kaupan pakkauksissa, joissa on seuraavat tiedot sisältävä etiketti: 1) monimuotoisen aineiston nimi ja maininta ”monimuotoista aineistoa”; 2) ilmaisu ”EU:n säännöt ja vaatimukset”; 3) etiketin kiinnittämisestä vastaavan ammattimaisen toimijan nimi ja osoite tai rekisteröintitunnus; 4) tuotantomaa; 5) etiketin kiinnittämisestä vastaavan ammattimaisen toimijan erälle antama viitenumero; 6) pakkauksen sulkemiskuukausi ja -vuosi ilmaisun ”suljettu” jälkeen; 7) laji, ilmaistuna ainakin kasvitieteellisellä nimellä, joka voi olla lyhennetyssä muodossa ja ilman lähteiden nimiä, 8) ilmoitettu netto- tai bruttopaino tai ilmoitettu kasvin lisäysaineiston määrä, paitsi jos kyseessä ovat pienpakkaukset; 9) jos ilmoitetaan paino ja käytetään pilleröintiaineita tai muita kiinteitä lisäaineita, on ilmoitettava lisäaineen luonne sekä arvioitu puhtaiden siementen painon suhde kokonaispainoon; ja 10) soveltuvissa tapauksissa itävyys. H. Monimuotoisesta aineistosta koostuvan kasvien lisäysaineiston enimmäismäärät pienpakkauksissa
LIITE VII 46 ARTIKLASSA TARKOITETTU KANSALLISTEN JA UNIONIN LAJIKEREKISTERIEN SISÄLTÖ Kansallisissa lajikerekistereissä ja unionin lajikerekisterissä on oltava kaikki seuraavat tiedot: a) sen suvun tai lajin nimi, johon kyseinen lajike kuuluu; b) lajikkeen nimi ja sen vaihtoehtoiset nimitykset, jos kyseessä on ennen tämän asetuksen voimaantuloa kaupan pidetty lajike; c) hakijan nimi ja tarvittaessa viitenumero; d) lajikkeen rekisteröintipäivä ja tarvittaessa rekisteröinnin uusimispäivä; e) rekisteröinnin voimassaolon päättymispäivä; f) viittaus asiakirja-aineistoon johtavaan linkkiin, jonka kautta lajikkeen virallinen kuvaus tai tapauksen mukaan lajikkeen virallisesti tunnustettu kuvaus on nähtävissä; g) niiden lajikkeiden suojelun osalta, joilla on virallisesti tunnustettu kuvaus, ja tapauksen mukaan maininta alueesta tai alueista, joilla kyseistä lajiketta on perinteisesti kasvatettu, ja joihin se on luonnostaan sopeutunut, jäljempänä ’alkuperäalueet’ kun kyseessä ovat vastikään jalostetut suojelulajikkeet, paikallisista kasvuolosuhteista, joihin ne ovat sopeutuneet; [tark. 311] h) lajikkeen ylläpitämisestä vastaavan henkilön nimi; i) asiaankuuluvat kansalliset lajikerekisterit perustaneiden jäsenvaltioiden nimet; j) viite, jolla lajike on rekisteröity kansallisiin lajikerekistereihin; k) tarvittaessa maininta siitä, että lajike on ”luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuva luonnonmukainen lajike”; l) tarvittaessa maininta siitä, että lajike sisältää muuntogeenistä organismia tai koostuu siitä; m) tarvittaessa maininta siitä, että lajike on jonkin toisen rekisteröidyn lajikkeen ainesosalajike; n) tarvittaessa maininta siitä, että kyseiseen lajikkeeseen kuuluvaa kasvien lisäysaineistoa tuotetaan ja pidetään kaupan ainoastaan perusrunkoina; o) tarvittaessa viittaus asiakirja-aineistoon johtavaan linkkiin, jonka kautta 52 artiklassa tarkoitettujen viljely- ja käyttöarvoa kestävyyden kannalta koskevien tutkimusten tulokset ovat nähtävissä; p) tarvittaessa maininta lajikkeen lisääntymismenetelmästä, mukaan lukien tieto siitä, onko kyseessä hybridi- vai synteettinen lajike; q) tarvittaessa maininta siitä, että lajike sisältää asetuksen (EU) .../... (Julkaisutoimisto: lisätään viite NGT-asetukseen) 3 artiklan 7 alakohdassa vahvistetun määritelmän mukaisia ryhmän 1 NGT-kasveja tai koostuu niistä, sekä kyseisen asetuksen 9 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetut tunnistenumerot niiden ryhmän 1 NGT-kasvien osalta, joista lajike on peräisin; r) tarvittaessa maininta siitä, että lajike sisältää asetuksen (EU) .../... (Julkaisutoimisto: lisätään viite NGT-asetukseen) 3 artiklan 8 alakohdassa vahvistetun määritelmän mukaisia ryhmän 2 NGT-kasveja tai koostuu niistä; s) tarvittaessa maininta siitä, että lajike sietää rikkakasvien torjunta-aineita, ja maininta sovellettavista viljelyedellytyksistä; t) tarvittaessa maininta siitä, että lajikkeella on tiettyjä muita kuin s alakohdassa tarkoitettuja ominaisuuksia ominaisuuksia, jotka voivat johtaa epätoivottuihin maataloudellisiin vaikutuksiin, ja maininta sovellettavista viljelyedellytyksistä.; [tark. 312] t a) tarvittaessa lajiketta, sen osia, ominaisuuksia ja kehitysprosessia koskevat teollis- ja tekijänoikeudet, mukaan lukien tarvittaessa ja soveltuvin osin mahdollisten asiaankuuluvien myönnettyjen patenttien tai vireillä olevien patenttihakemusten lukumäärä, jota koskevat tiedot toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava ja pidettävä ajan tasalla; [tark. 313] t b) tarvittaessa kuvaus siitä, mitä jalostustekniikoita on sovellettu lajikkeen kehittämiseen. [tark. 314] Liite VII a DYNAAMISEN SUOJELUN ENIMMÄISMÄÄRÄT Määrä ilmoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, vuotta ja lajiketta/lisäysaineistoa/ekotyyppiä/kasvigeenivaraa kohden.
[tark. 315] LIITE VIII VASTAAVUUSTAULUKOT
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Metsänviljelyaineiston tuotanto ja kaupan pitäminen |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2023)0415), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9‑0237/2023), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 13. joulukuuta 2023 antaman lausunnon(1), – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, – ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon, – ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A9-0142/2024), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/… antamiseksi metsänviljelyaineiston tuotannosta ja kaupan pitämisestä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2016/2031 ja 2017/625 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 1999/105/EY kumoamisesta (metsänviljelyaineistoa koskeva asetus)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan, ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen(2), sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3), [ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon,] noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(4), sekä katsovat seuraavaa: (1) Neuvoston direktiivissä 1999/105/EY(5) vahvistetaan metsänviljelyaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevat säännöt. (2) Metsät kattavat noin 45 prosenttia unionin maa-alasta, ja niillä on monitoiminnallinen rooli niin yhteiskunnan, talouden, ympäristön, ekologian kuin kulttuurinkin näkökulmasta. Muiden tehtäviensä ohessa niiden ikiaikainen tehtävä hiilinieluna on osa ilmastonmuutoksen hillitsemispolitiikkaa. Korkealaatuinen, ilmastoon sopeutunut ja monimuotoinen metsänviljelyaineisto on olennaisen tärkeää näiden tehtävien täyttämiseksi. [tark. 1] (3) Kun otetaan huomioon uusi tekninen ja tieteellinen kehitys, metsänviljelyaineiston kansainvälistä kauppaa koskevan OECD:n sertifiointijärjestelmän(6) jäljempänä ’metsäpuiden siemeniä ja taimia koskeva OECD-järjestelmä’, sääntöjen ja määräysten päivittäminen, kestävyyttä, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja luonnon monimuotoisuutta koskevat unionin uudet poliittiset painopisteet ja erityisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelma(7) sekä direktiivin 1999/105/EY täytäntöönpanosta saadut kokemukset, mainittu direktiivi olisi korvattava uudella säädöksellä. Uusien sääntöjen yhtenäisen soveltamisen varmistamiseksi kaikkialla unionissa, kyseisen säädöksen olisi oltava asetus. (4) Metsäpuiden siemeniä ja taimia koskevan OECD-järjestelmän tavoitteena on edistää sellaisten siementen, kasvinosien ja kasvien tuotantoa ja käyttöä, jotka on kerätty ja tuotettu ja joita pidetään kaupan tavalla, jolla varmistetaan metsänviljelyaineiston korkea laatu ja saatavuus. Metsän elinkaaren pituuden sekä istutusten ja pitkän aikavälin metsäinvestointien kustannusten vuoksi on olennaisen tärkeää, että metsänhoitajat saavat täysin luotettavaa tietoa istuttamansa metsänviljelyaineiston alkuperästä ja geneettisistä ominaisuuksista. Metsäpuiden siemeniä ja taimia koskeva OECD-järjestelmä vastaa tähän tarpeeseen sertifioinnin ja jäljitettävyyden avulla. Sillä on merkittävä rooli sopeutettaessa maailman metsiä muuttuviin ilmasto-oloihin. Painopiste on lajimonimuotoisuuden säilyttämisessä ja lajien ja siemenerien suuren geneettisen monimuotoisuuden varmistamisessa, millä parannetaan metsänviljelyaineiston sopeutumispotentiaalia puustoisen alueen tulevaa uudelleenistutusta varten, jäljempänä ’uudelleenmetsittäminen’, ja uusien metsien luomiseksi, jäljempänä ’metsittäminen’. Uudelleenmetsittämistä voidaan tarvita, jos osa olemassa olevasta metsästä on vaurioitunut äärimmäisten sääilmiöiden, maastopalojen, tautien, tuhoojien tai muiden katastrofien johdosta. (5) Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa komissio vahvistaa sitoutumisensa ilmasto- ja ympäristöhaasteiden ratkaisemiseen. Sen tavoitteena on muuttaa unionin taloutta kestävän tulevaisuuden luomiseksi. Metsänviljelyaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevien unionin sääntöjen on oltava puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1119(8) ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kolmen täytäntöönpanostrategian, eli uuden EU:n strategian ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi(9), uuden EU:n metsästrategian 2030(10) ja vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian(11), mukaisia. (6) Asetuksessa (EU) 2021/1119 edellytetään, että asiaankuuluvat unionin toimielimet ja jäsenvaltiot varmistavat jatkuvan edistymisen toimissa, joilla parannetaan sopeutumiskykyä, vahvistetaan ilmastokestävyyttä ja vähennetään haavoittuvuutta ilmastonmuutokselle. Yksi uuden EU:n ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan strategian tavoitteista onkin nopeuttaa unionin sopeutumiskykyä ilmastonmuutokseen muun muassa muuttamalla metsänviljelyaineistoa koskevia sääntöjä. Unionin lainsäädännöllä olisi edistettävä unionin laajuista metsänviljelyaineiston tuotantoa ja pitämistä kaupan. Tätä varten olisi poistettava direktiivissä 1999/105/EY säädetty jäsenvaltioiden mahdollisuus rajoittaa tietyn perusaineiston hyväksymistä ja kieltää tietyn metsänviljelyaineiston kaupan pitäminen loppukäyttäjille. (7) EU:n uuden metsästrategian 2030 keskeisinä tavoitteina on tehokas metsittäminen sekä unionin metsien säilyttäminen ja ennallistaminen, jotta voidaan lisätä hiilinieluja, vähentää metsäpaloja ja rajoittaa niiden leviämistä sekä edistää biotaloutta noudattaen kaikkia luonnon monimuotoisuudelle suotuisia ekologisia periaatteita. Metsien ennallistamisen varmistaminen ja metsien kestävän hoidon tehostaminen ovat olennaisen tärkeitä ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja metsien selviytymis- ja sopeutumiskyvyn parantamiseksi EU:n uudessa metsästrategiassa todetaan tältä osin, että metsien sopeuttamiseen ilmastonmuutokseen ja metsien ennallistamiseen ilmastotuhojen jälkeen tarvitaan suuria määriä soveltuvaa metsänviljelyaineistoa. Tämä edellyttää toimia, joilla turvataan ja käytetään kestävällä tavalla metsäpuiden sellaisia geenivaroja, joista ilmastokestävä metsätalous on riippuvainen. On myös tarpeen toteuttaa toimia, joilla lisätään tällaisen metsänviljelyaineiston tuotantoa ja saatavuutta, tarjotaan parempaa tietoa sen soveltuvuudesta ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin sekä tehostetaan sen yhteistä tuotantoa ja siirtoa kansallisten rajojen yli unionin sisällä. Ammattimaisia toimijoita olisi sen vuoksi vaadittava antamaan etukäteen tietoa käyttäjille metsänviljelyaineiston soveltuvuudesta ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin. (8) Vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on saattaa unionin luonnon monimuotoisuus elpymisen tielle vuoteen 2030 mennessä. Tämän strategian puitteissa unionin lainsäädännössä on painotettava lajimonimuotoisuuden säilyttämistä ja varmistettava lajien ja siemenerien suuri sisäinen geneettinen laatu ja monimuotoisuus. Tavoitteena on edistää korkealaatuisen ja geneettisesti monimuotoisen ja nykyisiin ja ennakoituihin ilmasto-olosuhteisiin sopeutuvan metsänviljelyaineiston tarjontaa. Metsien monimuotoisuuden, myös puiden geneettisen monimuotoisuuden, suojelu ja parantaminen on olennaisen tärkeää kestävän metsänhoidon ja metsien ilmastonmuutokseen sopeutumisen tukemisen kannalta. Tämän asetuksen mukaisten puulajien ja keinotekoisten risteymien olisi sovelluttava geneettisesti paikallisiin olosuhteisiin ja oltava korkealaatuisia. [tark. 2] (9) Asiaan liittyy pitkällä aikavälillä rajatylittävä ulottuvuus sen vuoksi, että jo havaitun kasvillisuusvyöhykkeiden siirtymisen pohjoisemmaksi odotetaan kiihtyvän merkittävästi tulevina vuosikymmeninä. Näin ollen tässä asetuksessa säädetty vaatimus, jonka mukaan on annettava tietoja alueista, joille siemeniä voidaan kylvää tai joiden paikallisiin olosuhteisiin metsänviljelyaineisto on sopeutunut, hyödyttäisi metsänhoitajia suuresti. Toimivaltaisten viranomaisten olisi sen vuoksi nimettävä vyöhykkeitä ja täsmennettävä, että siemenet soveltuvat näiden vyöhykkeiden paikallisiin olosuhteisiin ja että ne voidaan kylvää sinne, jäljempänä ’siementen siirtovyöhykkeet’. Niiden olisi myös nimettävä alueita ja täsmennettävä, että metsänviljelyaineisto on sopeutunut näiden alueiden paikallisiin olosuhteisiin, jäljempänä ’käyttöalueet’. (10) Direktiivissä 1999/105/EY metsänviljelyaineisto määritellään suhteessa sen tärkeyteen metsätalouden tarkoituksiin koko unionissa tai osassa unionia, mutta siinä ei selkeästi määritellä näitä metsätalouden tarkoituksia. Selkeyden vuoksi tässä asetuksessa luetellaan soveltamisalaan kuuluvat tarkoitukset, joihin on tärkeää käyttää korkealaatuista metsänviljelyaineistoa. (11) Metsänviljelyaineistoa voidaan tuottaa käytettäväksi metsittämiseen, uudelleenmetsittämiseen ja muuntyyppiseen puiden istutukseen sekä moniin muihin tarkoituksiin, kuten puun ja biomateriaalien tuotantoon, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, metsäekosysteemien ennallistamiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen sekä metsäpuiden geenivarojen suojeluun ja kestävään käyttöön. (12) Tutkimukset ovat osoittaneet, että perusaineiston arviointi ja hyväksyminen suhteessa siihen erityistarkoitukseen, johon metsänviljelyaineistoa käytetään, on äärimmäisen tärkeää. Lisäksi korkealaatuisen metsänviljelyaineiston istuttaminen oikeaan paikkaan vaikuttaa myönteisesti siihen tarkoitukseen, johon kyseistä metsänviljelyaineistoa käytetään. Oikealla paikalla tarkoitetaan sitä, että metsänviljelyaineisto soveltuu geneettisesti ja fenotyypillisesti kasvupaikkaansa, myös paikkaa koskevien ilmastoennusteiden perusteella. (13) Jotta voidaan varmistaa metsänviljelyaineiston riittävä tarjonta kysynnän kasvaessa, on tarpeen poistaa kaikki tosiasialliset tai mahdolliset kaupan esteet, jotka voivat haitata metsänviljelyaineiston vapaata liikkuvuutta unionissa. Tämä tavoite voidaan saavuttaa vain, jos metsänviljelyaineistoa koskevissa unionin säännöissä asetetaan mahdollisimman tiukat vaatimukset. (14) Metsänviljelyaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevissa unionin säännöissä olisi otettava huomioon käytännön tarpeet, ja niitä olisi sovellettava ainoastaan tiettyihin lajeihin ja keinotekoisiin risteymiin, jotka luetellaan tämän asetuksen liitteessä I. Nämä lajit ja keinotekoiset risteymät ovat merkittäviä tuotettaessa metsänviljelyaineistoa, jota käytetään metsittämiseen, uudelleenmetsittämiseen ja muuntyyppiseen puiden istutukseen puun ja biomateriaalien tuotantoa, luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä, metsäekosysteemien ennallistamista, ilmastonmuutokseen sopeutumista, ilmastonmuutoksen hillitsemistä sekä metsäpuiden geenivarojen suojelua ja kestävää käyttöä varten. (15) Tämän asetuksen tavoitteena on varmistaa korkealaatuisen metsänviljelyaineiston tuotanto ja pitäminen kaupan. Häiriönsietokykyisten metsien luomisen edistämiseksi ja metsäekosysteemien ennallistamiseksi käyttäjille olisi tiedotettava ennen metsänviljelyaineiston ostamista kyseisen metsänviljelyaineiston soveltuvuudesta sen alueen ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin, jossa sitä on tarkoitus käyttää. (16) Sen varmistamiseksi, että sertifioitu metsänviljelyaineisto soveltuu istutusalueen ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin, toimivaltaisten viranomaisten olisi arvioitava perusaineiston kestävyysominaisuudet kyseisen perusaineiston hyväksymismenettelyn aikana. Kestävyysominaisuuksien olisi koskettava perusaineiston sopeutumista paikallisiin ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin sekä puiden vapautta tuhoojista ja niiden aiheuttamista oireista. (17) Metsänviljelyaineistoa olisi kerättävä ainoastaan perusaineistosta, jonka toimivaltaiset viranomaiset ovat arvioineet ja hyväksyneet, jotta voidaan varmistaa kyseisen metsänviljelyaineiston mahdollisimman korkea laatu. Hyväksytty perusaineisto olisi rekisteröitävä kansalliseen rekisteriin yksilöllisellä rekisteriviitteellä ja hyväksymisyksikön viitteellä. (17 a) Siementen laadun säilyttämiseksi pakkaukset olisi suunniteltava sellaisiksi, että niitä ei voi avaamisen jälkeen sulkea uudelleen, jolloin voidaan varmistaa, että käyttäjät ovat tietoisia, jos siemeniin on kajottu, ja kannustaa heitä käyttämään koko sisältö asianmukaisesti, jotta vältettäisiin siementen virheellinen varastointi tai käyttö, jos ne ovat todennäköisesti pilaantuneet. [tark. 3] (18) Jotta voidaan mukautua kansainvälisten standardien tieteelliseen ja tekniseen kehitykseen, biomolekyylitekniikoiden käyttö olisi sisällytettävä täydentävänä menetelmänä perusaineiston hyväksymismenettelyyn. Biomolekyylitekniikoilla olisi voitava arvioida perusaineiston alkuperää tai seuloa tautiresistenssiominaisuuksien esiintymistä perusaineistossa molekyylimerkkiaineiden avulla. (19) Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten olisi annettava kantatodistus kaikelle hyväksytystä perusaineistosta saadulle (eli kerätylle) metsänviljelyaineistolle. Tällaisella kantatodistuksella varmistetaan metsänviljelyaineiston tunnistaminen, se sisältää tietoja aineiston alkuperästä ja siitä käy ilmi tarkoituksenmukaisimmat tiedot käyttäjille ja virallisesta valvonnasta vastaaville toimivaltaisille viranomaisille. Kantatodistus olisi voitava antaa sähköisessä muodossa. (19 a) Kunkin jäsenvaltion olisi laadittava ja päivitettävä kansallinen luettelo myönnetyistä kantatodistuksista ja asetettava kyseinen luettelo komission ja kaikkien muiden jäsenvaltioiden kansallisten toimivaltaisten viranomaisten saataville. [tark. 4] (20) Ainoastaan hyväksytystä perusaineistosta kerättyä metsänviljelyaineistoa olisi voitava sertifioida ja saattaa markkinoille. Toimivaltaisten viranomaisten olisi sertifioitava metsänviljelyaineisto johonkin luokista ”siemenlähde tunnettu”, ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” ja ”testattu”, ja sitä olisi pidettävä kaupan viitaten kyseisiin luokkiin. Näistä luokista käy ilmi, mitkä perusaineiston ominaisuudet on arvioitu, ja ne osoittavat metsänviljelyaineiston laadun. Kun kyseessä on heikompilaatuinen metsänviljelyaineisto (”siemenlähde tunnettu” ja ”valikoitu”), perusaineisto tarkastetaan perusominaisuuksien osalta. Kun kyseessä on korkealaatuinen metsänviljelyaineisto (”alustavasti testattu” ja ”testattu”) vanhemmat valitaan merkittävien ominaisuuksien ja valikoitujen risteytyssuunnitelmien perusteella. Luokkaan ”alustavasti testattu” kuuluvan metsänviljelyaineiston osalta metsänviljelyaineiston paremmuus arvioidaan vanhempien ominaisuuksien perusteella. Luokan ”testattu” osalta on osoitettava kyseisen metsänviljelyaineiston paremmuus joko perusaineistoon, josta kyseinen metsänviljelyaineisto on kerätty, tai vertailupopulaatioon nähden. Metsänviljelyaineiston luokkiin ”siemenlähde tunnettu”, ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” ja ”testattu” olisi sovellettava yhdenmukaisia tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevia vaatimuksia avoimuuden, tasapuolisten kilpailuedellytysten ja sisämarkkinoiden eheyden varmistamiseksi. (21) Sertifiointisääntöjä olisi selkeytettävä sellaisen metsänviljelyaineiston osalta, joka on tuotettu innovatiivisilla tuotantoprosesseilla ja erityisesti metsänviljelyaineiston tuotantotekniikoilla, joilla tuotetaan tietyntyyppistä metsänviljelyaineistoa, eli klooneja. Koska kloonien tuotantopaikka voi olla eri kuin alkuperäisen puun (eli perusaineiston), josta kloonit on saatu, sijaintipaikka, sääntöjä olisi muutettava jäljitettävyyden varmistamiseksi. (22) Metsäpuiden geenivarojen suojeluun ja kestävään käyttöön tarkoitettua perusaineistoa koskevat vaatimukset eroavat kaupallisiin tarkoituksiin käytettävän metsänviljelyaineiston tuottamiseen tarkoitetun perusaineiston vaatimuksista, koska näihin kahteen perusaineistotyyppiin sovelletaan erilaisia valintaperusteita. Metsäpuiden geenivarojen suojelun ja kestävän käytön tarkoituksessa kaikkimahdollisimman suuri määrä tietystä metsiköstä peräisin olevat puutolevia puita olisi säilytettävä. Tämä on tarpeen yksittäisen puulajin geneettisen monimuotoisuuden lisäämiseksi. Toisaalta olisi valittava ainoastaan sellaisia puita, joilla on paremmat ominaisuudet, kun kyseessä on kaupallisiin tarkoituksiin käytettävän metsänviljelyaineiston tuottamiseen tarkoitettu perusaineisto. JäsenvaltioidenAmmattimaisten toimijoiden olisi sen vuoksi voitava poiketa sovellettavista säännöistä, jotka koskevat perusaineiston hyväksymistä, ja ilmoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle tästä metsäpuiden geenivarojen säilyttämiseen tarkoitetusta perusaineistosta toimivaltaiselle viranomaiselle. [tark. 5] (23) Kuuluminen luokkaan ”siemenlähde tunnettu” on vähimmäisvaatimus metsänviljelyaineiston pitämiselle kaupan, koska tähän luokkaan kuuluvan metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitetun perusaineiston valinnassa on käytetty vain vähän tai ei lainkaan fenotyyppistä valintaa. Jäljitettävyyden varmistamiseksi ammattimaisen toimijan olisi kirjattava sen perusaineiston sijainti (eli lähtöisyysalue), josta metsänviljelyaineisto on kerätty. Perusaineiston alkuperä olisi ilmoitettava, jos se on tiedossa. Tämä on metsäpuiden siemeniä ja taimia koskevan OECD-järjestelmän sekä direktiivistä 1999/105/EY saatujen kokemusten mukaista. (24) Metsäpuiden siemeniä ja taimia koskevan OECD-järjestelmän ja direktiivin 1999/105/EY mukaisesti toimivaltaisen viranomaisen olisi arvioitava luokkaan ”valikoitu” kuuluvan metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitettu perusaineisto kyseisen perusaineiston ominaisuuksia koskevien havaintojen perusteella ottaen huomioon erityistarkoitus, johon kyseisestä perusaineistosta kerättyä metsänviljelyaineistoa on tarkoitus käyttää. Kyseisen luokan yleinen laatu olisi varmistettava. Koska populaation olisi oltava hyvin tasalaatuinen, siitä olisi poistettava huonolaatuiset puut, esimerkiksi pienempikokoiset verrattuna koko populaation keskimääräiseen puukokoon. (25) Luokkaan ”alustavasti testattu” kuuluvan metsänviljelyaineiston tuottamiseksi ammattimaisen toimijan olisi valittava risteytyssuunnitelmassa käytettävät perusaineiston yksilöt perustuen niiden merkittäviin ominaisuuksiin, jotka liittyvät esimerkiksi paikallisiin ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin sopeutumiseen. Toimivaltaisen viranomaisen olisi hyväksyttävä kyseisten yksilöiden koostumus ja ehdotettu risteytyssuunnitelma sekä koejärjestely, alueen rajaus ja kyseisen perusaineiston sijaintipaikka. Tämä on tärkeää, jotta voidaan noudattaa sovellettavia kansainvälisiä standardeja metsäpuiden siemeniä ja taimia koskevan OECD-järjestelmän mukaisesti ja ottaa huomioon direktiivistä 1999/105/EY saadut kokemukset. (26) Luokkaan ”testattu” kuuluvan metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitettuun perusaineistoon olisi sovellettava mahdollisimman tiukkoja vaatimuksia. Metsänviljelyaineiston paremmuus olisi määritettävä vertaamalla sitä yhteen tai mielellään useampaan hyväksyttyyn tai ennalta valittuun verrokkiin. Ammattimainen toimija valitsee verrokit sen tarkoituksen perusteella, johon ”testattu”-luokan metsänviljelyaineistoa käytetään. Jos metsänviljelyaineiston käyttötarkoituksena on ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vertailussa käytetään sellaisia verrokkeja, jotka ovat osoittautuneet sopeutuvan hyvin paikallisiin ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin (esim. ne ovat käytännössä vapaita tuhoojista ja niiden aiheuttamista oireita). Perusaineiston yksilöiden valinnan jälkeen ammattimaisen toimijan olisi osoitettava metsänviljelyaineiston paremmuus vertailukokeilla tai arvioitava sen paremmuus laskemalla arvio kyseisen perusaineiston yksilöiden jalostusarvosta. Toimivaltaisen viranomaisen olisi osallistuttava prosessin jokaiseen vaiheeseen. Sen olisi hyväksyttävä koeasetelma ja perusaineiston hyväksymistä koskevat testit, tarkistettava ammattimaisen toimijan toimittamat asiakirjat ja hyväksyttävä joko metsänviljelyaineiston paremmuustestien tulokset tai jalostusarvon arviointi. Tämä on tarpeen, jotta voidaan noudattaa sovellettavia kansainvälisiä standardeja metsäpuiden siemeniä ja taimia koskevan OECD-järjestelmän mukaisesti ja muita asiaankuuluvia kansainvälisiä standardeja ja ottaa huomioon direktiivistä 1999/105/EY saadut kokemukset. (27) Luokkaan ”testattu” kuuluvan metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitetun perusaineiston arviointi kestää keskimäärin kymmenen vuotta. Jotta voidaan varmistaa ”testattu”-luokkaan kuuluvan metsänviljelyaineiston nopeampi pääsy markkinoille perusaineiston arvioinnin ollessa kesken, jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus hyväksyä tällainen perusaineisto väliaikaisesti enintään kymmenen vuoden ajaksi koko alueellaan tai osassa aluettaan. Hyväksyntä olisi myönnettävä vain, jos jalostusarvon arvioinnin tai vertailukokeiden alustavat tulokset osoittavat, että kyseinen perusaineisto täyttää tämän asetuksen vaatimukset, kun kokeet on saatu päätökseen. Tätä varhaista arviointia olisi tarkasteltava uudelleen enintään kymmenen vuoden välein. (28) Luokkiin ”siemenlähde tunnettu”, ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” ja ”testattu” kuuluvaa metsänviljelyaineistoa koskevien vaatimusten täyttyminen olisi vahvistettava toimivaltaisten viranomaisten suorittamilla tarkastuksilla kunkin luokan osalta, jäljempänä ’virallinen sertifiointi’, ja se olisi osoitettava virallisella etiketillä. (29) Muuntogeenistä metsänviljelyaineistoa saa saattaa markkinoille ainoastaan, jos se on turvallista ihmisten terveydelle ja ympäristölle ja se on hyväksytty viljelyyn Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY(12) tai asetuksen (EY) N:o 1829/2003(13) nojalla ja jos kyseinen metsänviljelyaineisto kuuluu luokkaan ”testattu”. Tietyillä uusilla genomitekniikoilla tuotettua metsänviljelyaineistoa saa saattaa markkinoille ainoastaan, jos se täyttää asetuksen (EU) [julkaisutoimisto: lisätään viite tietyillä uusilla genomitekniikoilla tuotetuista kasveista ja niistä peräisin olevista elintarvikkeista ja rehuista annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU)](14) vaatimukset ja jos kyseinen metsänviljelyaineisto kuuluu luokkaan ”testattu”. (30) Virallisen etiketin olisi sisällettävä tiedot perusaineistosta, joka sisältää muuntogeenistä organismia tai koostuu siitä tai joka on tuotettu tietyillä uusilla genomitekniikoilla. (31) Ammattimaisten toimijoiden on saatava toimivaltaisilta viranomaisilta lupa antaa ja tulostaa virallisessa valvonnassa virallinen etiketti tietyille lajeille ja metsänviljelyaineiston luokille. Näin lisätään joustavuutta ammattimaisten toimijoiden kyseisen metsänviljelyaineiston myöhemmän kaupan pitämisen osalta. Ammattimaiset toimijat voivat kuitenkin aloittaa etiketin tulostamisen vasta, kun toimivaltainen viranomainen on sertifioinut kyseisen metsänviljelyaineiston, jos kaikki toimivaltaisen viranomaisen määrittelemät vaatimukset täyttyvät ja sen jälkeen, kun toimivaltaisen viranomaisen tarkastuksessa on todettu, että niillä on tarvittava pätevyys, infrastruktuuri ja resurssit. Lupa on tarpeen virallisen etiketin virallisen luonteen vuoksi ja jotta voidaan taata mahdollisimman korkealaatuinen metsänviljelyaineisto käyttäjille. Näin lisätään joustavuutta ammattimaisten toimijoiden kyseisen metsänviljelyaineiston myöhemmän kaupan pitämisen osalta. Kyseisen luvan peruuttamista tai muuttamista koskevat säännöt olisi vahvistettava. [tark. 6] (32) Jäsenvaltioiden olisi saatava asettaa omalla alueellaan tuotetun perusaineiston hyväksymiselle lisävaatimuksia tai tiukempia vaatimuksia komission luvalla. Tämä mahdollistaisi sellaisten metsänviljelyaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevien kansallisten tai alueellisten lähestymistapojen täytäntöönpanon, joilla pyritään parantamaan tietyn metsänviljelyaineiston laatua, suojelemaan ympäristöä tai edistämään luonnon monimuotoisuuden suojelua ja metsäekosysteemien ennallistamista. (33) Metsänviljelyaineiston tuotannon ja kaupan pitämisen avoimuuden ja tehokkaamman valvonnan varmistamiseksi ammattimaiset toimijat olisi rekisteröitävä jäsenvaltioiden Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/2031(15) nojalla perustamiin rekistereihin. Tällainen rekisteröinti vähentää kyseisten ammattimaisten toimijoiden hallinnollista taakkaa. Se on tarpeen ammattimaisten toimijoiden virallisen rekisterin tehokkuuden vuoksi ja kaksinkertaisen rekisteröinnin välttämiseksi. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat ammattimaiset toimijat kuuluvat suurelta osin asetuksen (EU) 2016/2031 mukaisen ammattimaisten toimijoiden virallisen rekisterin soveltamisalaan. (34) Ennen metsänviljelyaineiston ostamista ammattimaisten toimijoiden olisi asetettava toimivaltaisten viranomaisten ja metsänviljelyaineiston mahdollisten ostajien saataville kaikki tarvittavat tiedot sen identiteetistä ja metsänviljelyaineiston soveltuvuudesta tiettyihin ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin, jotta ostajat voivat valita alueelleentietylle alueelle sopivimman metsänviljelyaineiston. [tark. 7] (35) Kun kyseessä on luokkiin ”siemenlähde tunnettu” ja ”valikoitu” kuuluvan metsänviljelyaineiston tuottamiseen tarkoitettu perusaineisto, jäsenvaltioiden on rajattava lähtöisyysalueet asianomaisten lajien osalta, jotta voidaan määrittää alue tai alueryhmät, joiden luonnonolosuhteet ovat riittävän yhdenmukaiset ja joissa esiintyy perusaineistoa, jolla on samantyyppiset fenotyyppiset tai geneettiset ominaisuudet. Tämä on tarpeen, koska kyseisiin lähtöisyysalueisiin on viitattava pidettäessä kaupan kyseisestä perusaineistosta tuotettua metsänviljelyaineistoa. (36) Jotta kaikkialla unionissa tuotettavasta ja kaupan pidettävästä metsänviljelyaineistosta saataisiin kattava yleiskuva ja varmistettaisiin avoimuus, kunkin jäsenvaltion on perustettava ja asetettava julkisesti saataville sähköinen kansallinen rekisteri alueellaan hyväksytystä eri lajien ja keinotekoisten risteymien perusaineistosta ja kansallinen luettelo, joka olisi esitettävä tiivistelmänä kansallisesta rekisteristä, ja pidettävä niitä ajan tasalla. (37) Samasta syystä komission olisi julkaistava sähköisessä muodossa unionin luettelo metsänviljelyaineiston tuotantoa varten hyväksytystä perusaineistosta kunkin jäsenvaltion toimittamien kansallisten luetteloiden perusteella. Unionin luettelon olisi sisällettävä tiedot perusaineistosta, joka sisältää muuntogeenistä organismia tai koostuu siitä tai joka on tuotettu tietyillä uusilla genomitekniikoilla. (38) Jokaisen jäsenvaltion olisi laadittava ja pidettävä ajan tasalla valmiussuunnitelma, jolla varmistetaan metsänviljelyaineiston riittävä saatavuus äärimmäisten sääilmiöiden, maastopalojen, tautien, tuhoojien, katastrofien tai muiden tapahtumien vaurioittamien alueiden uudelleenmetsittämiseksi. Suunnitelman sisältöä koskevat säännöt olisi vahvistettava, jotta voidaan varmistaa ripeät ennakoivat riskinhallintatoimet ja tehokkaat torjuntatoimet, jos riskejä ilmenee. Jäsenvaltioiden olisi voitava mukauttaa suunnitelmansamäärittää kyseisen suunnitelman sisältö alueidensa erityisiinerityisten ilmasto- ja luonnonolosuhteisiinluonnonolosuhteiden mukaisesti, ja niiden olisi voitava mukauttaa tällaista sisältöä uuden tieteellisen tietämyksen perusteella. Tällä suunnitelmalla täytettäisiin vaatimus yleisistä valmiustoimista, jotka jäsenvaltioiden olisi toteutettava vapaaehtoisuuteen perustuen unionin pelastuspalvelumekanismin(16) puitteissa. Komission olisi asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä tuettava teknistä apua antamalla suunnitelman laatimista ja tarvittaessa sen päivittämistä. [tark. 8] (39) Metsänviljelyaineisto on kaikkien tuotantovaiheiden aikana pidettävä erillään hyväksymisyksikköjen perusteella. Kyseiset hyväksymisyksiköt olisi tuotettava ja pidettävä kaupan erinä, joiden on oltava riittävän tasalaatuisia ja ne on merkittävä muista metsänviljelyaineiston eristä erottuviksi. Siemenerät ja kasvierät olisi erotettava toisistaan, jotta voidaan tunnistaa metsänviljelyaineiston tyyppi ja varmistaa jäljitettävyys hyväksyttyyn perusaineistoon, josta metsänviljelyaineisto on kerätty. Tämä takaa kyseisen metsänviljelyaineiston tunnistettavuuden ja laadun säilymisen. (40) Siemeniä voidaan pitää kaupan ainoastaan, jos ne täyttävät tietyt laatuvaatimukset. Niihin on liitettävä etiketti ja niitä on pidettävä kaupan ainoastaan sinetöidyissä pakkauksissa asianmukaisen tunnistamisen, laadun ja jäljitettävyyden mahdollistamiseksi ja petosten välttämiseksi. (41) Jotta voidaan täyttää EU:n digitaalistrategian(17) tavoite valjastaa digitaalinen siirtymä palvelemaan ihmisiä ja yrityksiä, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä säännöistä, jotka koskevat kaikkien kantatodistuksen ja virallisen etiketin myöntämiseksi toteutettujen toimien digitaalista kirjaamista koskevia sääntöjä sekä sellaisen keskitetyn alustan perustamiseksi, jolla helpotetaan kyseisten tietueiden käsittelyä, saatavuutta ja käyttöä. (42) Sellaisina kausina, jolloin on tilapäisiä vaikeuksia kerätä tietyistä lajeista peräisin olevaa metsänviljelyaineistoa, olisi tietyin edellytyksin väliaikaisesti hyväksyttävä lievennettyjen vaatimusten mukainen perusaineisto. Näiden lievennettyjen vaatimusten olisi koskettava metsänviljelyaineiston eri luokkien tuotantoon tarkoitetun perusaineiston hyväksymistä. Tämä on tarpeen joustavuuden varmistamiseksi vaikeissa olosuhteissa ja häiriöiden välttämiseksi metsänviljelyaineiston sisämarkkinoilla. (43) Metsänviljelyaineistoa olisi tuotava kolmansista maista vain, jos sen voidaan osoittaa täyttävän vaatimukset, jotka vastaavat unionissa tuotettuun ja kaupan pidettävään metsänviljelyaineistoon sovellettavia vaatimuksia. Tämä on tarpeen sen varmistamiseksi, että tuotu metsänviljelyaineisto on laadultaan samantasoista kuin unionissa tuotettu metsänviljelyaineisto. Kyseisellä lähestymistavalla varmistetaan, että tuotu metsänviljelyaineisto ei ainoastaan täytä unionin vaatimuksia, vaan sillä edistetään myös kasvien geneettistä monimuotoisuutta ja kestävyyttä. [tark. 9] (44) Jos metsänviljelyaineistoa tuodaan unioniin kolmannesta maasta, asianomaisen ammattimaisen toimijan olisi ilmoitettava etukäteen asianmukaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle metsänviljelyaineiston tuonnista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625(18) nojalla perustetun virallista valvontaa koskevan tiedonhallintajärjestelmän (IMSOC) kautta. Tuodun metsänviljelyaineiston mukana on lisäksi oltava alkuperämaana olevan kolmannen maan myöntämä kantatodistus tai virallinen todistus sekä kyseisen kolmannen maan ammattimaisen toimijan antamat tiedot kyseisestä metsänviljelyaineistosta. Kyseiseen metsänviljelyaineistoon olisi liitettävä virallinen etiketti, jotta käyttäjät voivat tehdä valintansa kyseisen metsänviljelyaineiston käyttämisestä oikean tiedon perusteella ja jotta helpotetaan toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa virallista valvontaa. (45) Jotta voidaan seurata tämän asetuksen vaikutuksia ja jotta komissio voi arvioida käyttöön otettuja toimenpiteitä, jäsenvaltioiden olisi raportoitava viiden vuoden välein sertifioidun metsänviljelyaineiston vuotuisista määristä, hyväksytyistä kansallisista valmiussuunnitelmista, käyttäjille verkkosivustojen ja/tai metsänviljelijän oppaiden kautta saatavilla olevasta tiedosta siitä, mihin metsänviljelyaineistoa on otollisinta istuttaa, maahantuodun metsänviljelyaineiston määristä ja määrätyistä seuraamuksista. (46) Jotta voidaan mukautua ilmastonmuutoksesta johtuviin kasvillisuusvyöhykkeiden ja puulajien levinneisyysalueiden muutoksiin sekä muuhun teknisen tai tieteellisen tietämyksen, myös ilmastonmuutosta koskevan tiedon, kehitykseen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien puulajien ja niiden keinotekoisten risteymien luettelon muuttamista. (47) Jotta voidaan mukautua tieteellisen ja teknisen tietämyksen sekä metsäpuiden siemeniä ja taimia koskevan OECD-järjestelmän ja muiden sovellettavien kansainvälisten standardien kehitykseen ja ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/848(19), komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan i) vaatimuksia, jotka koskevat perusaineistoa, joka on tarkoitettu luokkiin ”siemenlähde tunnistettu”, ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” ja ”testattu” sertifioitavan metsänviljelyaineiston tuottamiseen, ja ii) luokkia, joissa erityyppisistä perusaineistoista saatua metsänviljelyaineistoa voidaan pitää kaupan. (48) Jotta jäsenvaltiot voisivat soveltaa joustavampaa lähestymistapaa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan edellytykset pitää väliaikaisesti kaupan metsänviljelyaineistoa, joka ei täytä kaikkia asianomaisen luokan vaatimuksia. (49) Jotta voidaan mukautua tekniikan ja tieteen kehitykseen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien lajien hedelmä- ja siemeneriin sovellettavat vaatimukset, tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien lajien ja keinotekoisten risteymien kasvinosiin sovellettavat vaatimukset, oksa- tai runkopistokkaista lisättyjen Populus spp. -lajien ulkoiseen laatuun sovellettavat vaatimukset, tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien lajien tai keinotekoisten risteymien taimiin sovellettavat vaatimukset ja alueilla, joilla vallitsee Välimeren ilmasto, loppukäyttäjille kaupan pidettäviin taimiin sovellettavat vaatimukset. (50) Jotta voidaan mukautua EU:n digitaalistrategiaan ja palvelujen digitoinnin tekniseen kehitykseen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan säännöt, jotka koskevat kaikkien ammattimaisten toimijoiden ja toimivaltaisten viranomaisten kantatodistusten myöntämiseksi toteuttamien toimien digitaalista tallentamista ja jäsenvaltioiden ja komission yhteisen keskitetyn alustan perustamista. (51) On erityisen tärkeää, että komissio näitä delegoituja säädöksiä valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa(20) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, on erityisen tärkeää, että Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille ja että Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. (52) Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa vahvistaa perusaineistoa koskevan ilmoituksen vaatimuksia ja sisältöä koskevat erityisedellytykset. (53) Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano ja helpottaa kantatodistusten tunnistettavuutta ja käyttöä, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa hyväksyä siemenlähteistä ja metsiköistä saadun metsänviljelyaineiston, siemenviljelyksistä tai perheen (perheiden) vanhemmista saadun metsänviljelyaineiston sekä klooneista ja kloonisekoituksista saadun metsänviljelyaineiston kantatodistuksen sisältö ja malli. (54) Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano ja yhdenmukainen kehys metsänviljelyaineiston etikettejä ja sitä koskevien tietojen antamista varten, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, joka koskee virallisen etiketin sisällön, siemeniä ja pieniä siemenmääriä koskevien lisätietojen, metsänviljelyaineiston tiettyjen luokkien tai muuntyyppisen metsänviljelyaineiston etiketin värin sekä tiettyjen sukujen tai lajien osalta annettavien lisätietojen vahvistamista. (55) Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano ja mukautua metsänviljelyaineistoalan digitalisaation kehitykseen, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa sähköisten kantatodistusten myöntämistä koskevien teknisten järjestelyjen vahvistamiseksi. (56) Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano ja puuttua metsänviljelyaineiston toimitukseen liittyviin kiireellisiin ongelmiin, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa hyväksyä yhden tai useamman lajin sellaisen metsänviljelyaineiston väliaikainen kaupan pitäminen, joka täyttää lievemmät vaatimukset kuin tässä asetuksessa säädetyt perusaineiston hyväksymistä koskevat vaatimukset. (57) Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa päättää väliaikaisten kokeilujen järjestämisestä parempien vaihtoehtojen löytämiseksi tämän asetuksen vaatimuksille, jotka koskevat perusaineiston arviointia ja hyväksymistä sekä metsänviljelyaineiston tuotantoa ja pitämistä kaupan. (58) Jotta metsänviljelyaineistoa koskevien sääntöjen yhdenmukaisuutta unionin kasvinterveyslainsäädännön kanssa parannettaisiin, metsänviljelyaineiston tuotantoon ja pitämiseen kaupan olisi tämän asetuksen nojalla sovellettava asetuksen (EU) 2016/2031 36, 37, 40, 41, 49, 53 ja 54 artiklaa. Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaisuus asetuksen (EU) 2016/2031 kasvipasseja koskevien sääntöjen kanssa, olisi sallittava metsänviljelyaineiston virallisen etiketin ja kasvipassin yhdistäminen. (59) Asetusta (EU) 2017/625 olisi muutettava siten, että sen soveltamisalaan sisällytetään metsänviljelyaineiston virallista valvontaa koskevat säännöt. Näin varmistetaan metsänviljelyaineiston yhdenmukaisempi virallinen valvonta ja metsäviljelyaineistoa koskevien sääntöjen yhdenmukaisempi täytäntöönpano kaikissa jäsenvaltioissa sekä yhdenmukaisuus kasvien virallista valvontaa koskevien muiden unionin säädösten, erityisesti asetuksen (EU) 2016/2031 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../... kanssa. (60) Asetuksia (EU) 2016/2031 ja (EU) 2017/625 olisi näin ollen muutettava. (61) Direktiivi 1999/105/EY olisi kumottava oikeudellisen selkeyden ja avoimuuden vuoksi. (62) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli metsänviljelyaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevan yhdenmukaisen lähestymistavan varmistamista, vaan se voidaan ehdotetun toiminnan vaikutusten, monimutkaisuuden ja kansainvälisen luonteen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tämän vuoksi asetuksella otetaan tarvittaessa käyttöön poikkeuksia tai erityisvaatimuksia tietyntyyppiselle metsänviljelyaineistolle ja ammattimaisille toimijoille. (63) Koska toimivaltaiset viranomaiset ja asianomaiset ammattimaiset toimijat tarvitsevat aikaa ja resursseja mukautua tässä asetuksessa säädettyihin uusiin vaatimuksiin, tätä asetusta olisi sovellettava ... päivästä ...kuuta ... [3 vuotta tämän asetuksen voimaantulopäivästä], OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN: I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 artikla Kohde Tässä asetuksessa vahvistetaan metsänviljelyaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevat säännöt ja erityisesti vaatimukset, jotka koskevat metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitetun perusaineiston hyväksymistä, kyseisen perusaineiston alkuperää ja jäljitettävyyttä, metsänviljelyaineiston luokkia, metsänviljelyaineiston tunnistettavuutta ja laatua, sertifiointia, etikettejä, pakkaamista, tuontia, ammattimaisia toimijoita, perusaineiston rekisteröintiä, virallista valvontaa ja kansallisia valmiussuunnitelmia. [tark. 10] 2 artikla Soveltamisala 1. Tätä asetusta sovelletaan liitteessä I lueteltujen puulajien ja niiden keinotekoisten risteymien metsänviljelyaineistoon niiden pitämiseksi kaupan. [tark. 11] 2. Tämän asetuksen tavoitteena on a) varmistaa korkealaatuisen metsänviljelyaineiston tuotanto ja pitäminen kaupan unionissa sekä metsänviljelyaineiston sisämarkkinoiden moitteeton toiminta; [tark. 12] b) auttaa luomaan selviytymiskykyisiä ja tuottavia metsiä, säilyttämään luonnon monimuotoisuutta, ehkäisemään haitallisten vieraslajien käyttöä ja ennallistamaan metsäekosysteemejä ja niiden toimintaa muun muassa edistämällä lajien välistä ja lajinsisäistä geneettistä muuntelua; [tark. 13] c) tukea puun ja biomateriaalien tuotantoa, ilmastonmuutokseen sopeutumista, ilmastonmuutoksen hillitsemistä sekä metsäpuiden geenivarojen suojelua ja kestävää käyttöä. 3. Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä I olevaa luetteloa 3 kohdan mukaisesti ottaen huomioon a) kasvillisuusvyöhykkeiden ja puulajien levinneisyysalueiden muutokset ilmastonmuutoksen seurauksena; b) teknisen tai tieteellisen tietämyksen merkityksellinen kehitys. [tark. 14] Kyseisillä delegoiduilla säädöksillä lisätään liitteessä I olevaan luetteloon lajeja ja keinotekoisia risteymiä, jos näillä lajeilla ja keinotekoisilla risteymillä on vähintään yksi seuraavista ominaisuuksista: a) niiden tuotantoalue ja metsänviljelyaineiston tuotannon arvo on merkittävä unionissa; b) niitä pidetään kaupan vähintään kahdessa jäsenvaltiossa; c) niitä pidetään tärkeinä ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta; ja d) niitä pidetään tärkeinä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuilla delegoiduilla säädöksillä poistetaan liitteessä I olevasta luettelosta lajit ja keinotekoiset risteymät, jos niillä ei enää ole yhtäkään ensimmäisessä alakohdassa säädetyistä ominaisuuksista. 4. Tätä asetusta ei sovelleta a) asetuksen (EU) .../... [julkaisutoimisto: lisätään viittaus kasvien lisäysaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevaan asetukseen] 2 artiklassa tarkoitettuun kasvien lisäysaineistoon; b) direktiivin 98/56/EY 2 artiklassa määriteltyyn koristekasvien lisäysaineistoon; c) kolmansiin maihin vietäväksi tuotettuun metsänviljelyaineistoon; d) virallisiin kokeisiin, tieteellisiin tarkoituksiin tai valintatyöhön tarkoitettuun metsänviljelyaineistoon. 3 artikla Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) ’metsänviljelyaineistolla’ käpyjä, siemenkotia, hedelmiä ja siemeniä, jotka on tarkoitettu tämän asetuksen liitteessä I lueteltujen puulajien ja niiden keinotekoisten risteymien taimien tuottamiseen jasiemenyksikköjä, kasvinosia ja taimia, joita käytetään metsittämiseen, uudelleenmetsittämiseen tai, muuhun puiden istutukseen ja suorakylvöön johonkin seuraavista tarkoituksista: [tark. 15] a) puun ja biomateriaalien tuotanto; b) metsäpuiden geenivarojen suojelu ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen; [tark. 16] c) metsäekosysteemien ja muun puustoisen maan ennallistaminen ja niiden toiminnan tukeminen; [tark. 17] c a) peltometsätalousjärjestelmien perustaminen tai ennallistaminen; [tark. 18] d) ilmastonmuutokseen sopeutuminen; e) ilmastonmuutoksen hillintä; f) metsäpuiden geenivarojen suojelu ja kestävä käyttö. 2) ’metsittämisellä’ metsän perustamista istuttamalla ja/tai kylvämällä alueellisiin olosuhteisiin sopeutuneita puulajeja maalle, jota on siihen asti käytetty johonkin toiseen tarkoitukseen, mikä edellyttää maankäytön muuttamista muusta kuin metsästä metsäksi;(21) [tark. 19] 3) ’uudelleenmetsittämisellä’ metsän perustamista uudelleen istuttamalla ja/tai kylvämällä alueellisiin olosuhteisiin sopeutuneita puulajeja maalle, joka on luokiteltu metsäksi;(22) [tark. 20] 3 a) ’peltometsätaloudella’ puuston muodostamista maatalousmaalle muuttamatta kyseisen maan luokitusta; [tark. 120] 4) ’siemenyksiköllä’ taimien tuottamiseen tai suorakylvöön tarkoitettuja käpyjä, siemenkotia, hedelmiä ja siemeniä; [tark. 21] 5) ’taimella’ kasvia tai kasvinosaa, jota käytetään kasvien lisäämiseen ja joka käsittää siemenyksiköistä, kasvien osista tai luonnontaimista kasvatetut kasvit; 6) ’kasvinosilla’ taimien tuottamiseen tarkoitettuja runkopistokkaita, lehtipistokkaita ja juuripistokkaita, mikrolisäykseen tarkoitettuja kasvin lisäysosia tai kasviaiheita, silmuja, taivukkaita, juuria, varttamisoksia, oksa- tai runkopistokkaita ja kaikkia muita taimien tuottamiseen tarkoitettuja kasvinosia; 7) ’tuotannolla’ kaikkia siementen, kasvinosien ja kasvien ja myös sopivien taimien saamiseksi tarvittavien siementen ja kasvinosien tuottamisen vaiheita, muuntamista siemenyksiköstä siemeneksi ja kasvien kasvattamista taimista asianomaisen metsänviljelyaineiston niiden pitämiseksi kaupan; [tark. 22] 8) ’siemenlähteellä’ puita sillämääritellyllä alueella, jolta siemenetsiemenyksikkö on kerätty; [tark. 23] 9) ’metsiköllä’ rajattua puupopulaatiota, jonka koostumus on riittävän yhdenmukainen; 10) ’siemenviljelyksellä’ valikoitujen puiden viljelmää, jossa kukin puu tunnistetaan kloonin, perheen tai lähtöisyysalueen perusteella, joka on eristetty tai hoidettu siten, että ulkopuolista pölytystä voidaan välttää tai rajoittaa, ja jota on hoidettu tavoitteena tuottaa usein valmistuvia, runsaita ja helposti kerättäviä siemensatoja; 11) ’perheen vanhemmilla’ puita, joita on käytetty vanhempina jälkeläisten tuottamiseen valvotun tai vapaan pölytyksen avulla niin, että yhtä tunnistettua vanhempaa on käytetty emiyksilönä (emopuu) ja se on pölytetty yhden isäpuun (täyssisar) tai useamman tunnistetun tai tunnistamattoman isäpuun (puolisisar) siitepölyn avulla; 12) ’kloonilla’ alun perin yhdestä yksilöstä (kantayksilöstä) kasvullisen lisäyksen, kuten pistokkaiden, mikrolisäyksen, vartteiden tai taivukkaiden taikka kasvin jakamisen, avulla saatu yksilöiden ryhmä; 13) ’kloonisekoituksella’ tunnistettujen kloonien sekoitusta määritellyissä suhteissa; 14) ’perusaineistolla’ mitä tahansa seuraavista: siemenlähde, metsikkö, siemenviljelys, perheen vanhemmat, klooni tai kloonisekoitus; 15) ’hyväksymisyksiköllä’ toimivaltaisten viranomaisten hyväksymää metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitetun perusaineiston koko aluetta tai yksilöitä; [tark. 24] 16) ’ilmoitusyksiköllä’ toimivaltaiselle viranomaiselle ilmoitetun metsäpuiden geenivarojen suojelun ja kestävän käytön edistämiseen tarkoitetun metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitetun perusaineiston koko aluetta tai yksilöitä; [tark. 25] 17) ’siemenerällä’ siemeniä, jotka on kerättyovat peräisin hyväksytystä perusaineistosta ja jotka on erotettu ja/tai puhdistettu sekä käsitelty yhdenmukaisesti; [tark. 26] 18) ’kasvierällä’ yhdestä siemenerästä kasvatettuja taimiatuotettuja kasveja tai kasvullisesti lisättyjä taimiakasveja, jotka on kasvatettutuotettu rajatulla alueella ja joita on käsitelty yhdenmukaisesti; [tark. 27] 19) ’eränumerollaeräkoodilla’ siemen- tai kasvierän tunnistenumeroatunnistekoodia; [tark. 28] 20) ’lähtöisyydellä’ paikkaa, jossa metsikkö kasvaa; 21) ’alalajilla’ lajiin kuuluvaa ryhmää, josta on tullut fenotyypiltään ja geneettisesti havaittavasti erilainen kuin muu ryhmä; 22) ’lähtöisyysalueella’ lajien tai alalajien osalta aluetta tai alueita, joilla on riittävän yhdenmukaiset luonnonolot ja joiden metsikkö tai siemenlähteet ovat fenotyyppisiltä tai geneettisiltä ominaisuuksiltaan riittävän samanlaisia, ottaen tarvittaessa huomioon korkeuden asettamat rajat; 23) ’alkuperäisellä metsiköllä’ kotoperäisten puulajien metsikköä, jota on jatkuvasti uudistettu joko luontaisesti tai keinollisesti samasta metsiköstä tai lähistöllä olevasta kotoperäisten puulajien metsiköstä kerätyllä metsänviljelyaineistolla; 24) ’luontaisella metsiköllä’ alkuperäistä metsikköä tai metsikköä, joka on keinollisesti kasvatettu siemenistä, joiden alkuperä on samalla lähtöisyysalueella; 25) ’alkuperällä’ a) alkuperäisen siemenlähteen tai metsikön osalta paikkaa, jossa puut kasvavat; b) muun kuin alkuperäisen siemenlähteen tai metsikön osalta paikkaa, josta siemenet tai taimet on alun perin saatu; c) siemenviljelyksen osalta paikkoja, joissa sen yksilöt alun perin sijaitsivat, kuten niiden lähtöisyysalueet tai muut merkitykselliset maantieteelliset tiedot; d) perheen vanhempien osalta paikkoja, joissa niiden yksilöt alun perin sijaitsivat, kuten niiden lähtöisyysalueet tai muut merkitykselliset maantieteelliset tiedot; e) kloonin osalta paikkaa, jossa kantayksilö sijaitsee tai alun perin sijaitsi tai josta se valittiin; f) kloonisekoituksen osalta paikkoja, joissa kantayksilöt sijaitsevat tai alun perin sijaitsivat tai joista ne valittiin; 26) ’perusaineiston sijaintipaikalla’ maantieteellistä aluetta tai maantieteellistä sijaintia (sijainteja) sen mukaan, mihin metsänviljelyaineiston luokkaan sitä käytetään; 27) ’kloonien tai kloonisekoitusten tai perheen vanhempien tuotantopaikalla’ paikkaa tai täsmällistä maantieteellistä sijaintia, jossa metsänviljelyaineisto on tuotettu; 28) ’lähtöaineistolla’ kasvia, kasviryhmää, metsänviljelyaineistoa, DNA-näytekokoelmaa tai kloonin, tai kloonisekoituksen tapauksessa kloonien, geneettistä tietoa, jota käytetään vertailumateriaalina kloonin tai kloonien tunnistamisessa; 29) ’runkopistokkaalla’ pistokasta, jossa ei ole juuria; 30) ’pitämisellä kaupan’ seuraavia ammattimaisen toimijan toteuttamia kaupallisia toimia: metsänviljelyaineiston myynti, hallussapito tai tarjoaminen myyntiä varten tai mikä tahansa muu tapa siirtämiseen, jakeluun, mukaan lukien lähettäminen, unionin sisällä tai unioniin tuontiin, joko ilmaiseksi tai maksua vastaan; [tark. 29] 31) ’ammattimaisella toimijalla’ luonnollista tai oikeushenkilöä, joka toimii ammattimaisesti toimivaltaisten viranomaisten luvalla yhdessä tai useammassa seuraavassa toiminnassa metsänviljelyaineiston kaupallista hyödyntämistä varten: [tark. 30] a) metsänviljelyaineiston tuotanto, mukaan lukien kasvatus, lisäys ja ylläpito; b) metsänviljelyaineiston pitäminen kaupan; c) metsänviljelyaineiston varastointi, kerääminen, lähettäminen ja käsittely; 32) ’toimivaltaisella viranomaisella’ jäsenvaltion keskus- tai alueviranomaista tai tapauksen mukaan kolmannen maan vastaavaa viranomaista, joka vastaa virallisen valvonnan järjestämisestä, perusaineiston rekisteröinnistä, metsänviljelyaineiston sertifioinnista ja muista metsänviljelyaineiston tuotantoon ja kaupan pitämiseen liittyvistä virallisista toimista, tai mitä tahansa muuta viranomaista, jolle kyseinen vastuu on siirretty unionin oikeuden mukaisesti; 33) luokalla ’siemenlähde tunnettu’ metsänviljelyaineistoa, jonka perusaineisto täyttää liitteessä II vahvistetut vaatimukset ja muodostuu yhdellä lähtöisyysalueella sijaitsevasta siemenlähteestä tai metsiköstä; 34) luokalla ’valikoitu’ metsänviljelyaineistoa, jonka perusaineisto täyttää liitteessä III vahvistetut vaatimukset ja muodostuu yhdellä lähtöisyysalueella sijaitsevasta metsiköstä, joka koostuu fenotyypin perusteella valitusta populaatiosta; 35) luokalla ’alustavasti testattu’ metsänviljelyaineistoa, jonka perusaineisto täyttää liitteessä IV vahvistetut vaatimukset ja muodostuu yksilöiden fenotyypin perusteella valituista siemenviljelyksistä, perheen vanhemmista, klooneista tai kloonisekoituksista; 36) luokalla ’testattu’ metsänviljelyaineistoa, jonka perusaineisto täyttää liitteessä V vahvistetut vaatimukset ja muodostuu metsiköistä, siemenviljelyksistä, perheen vanhemmista, klooneista tai kloonisekoituksista; 37) ’virallisella sertifioinnilla’ metsänviljelyaineiston sertifiointia luokkaan ”siemenlähde tunnettu”, ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” tai ”testattu”, jos toimivaltainen viranomainen on suorittanut kaikki asiaankuuluvat tarkastukset ja tarvittaessa näytteenoton sekä metsänviljelyaineistoa koskevat kokeet ja jos on todettu, että metsänviljelyaineisto täyttää tämän asetuksen asiaa koskevat vaatimukset; 38) ’luokalla’ luokkaan ”siemenlähde tunnettu”, ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” tai ”testattu” hyväksyttyä metsänviljelyaineistoa; 39) ’muuntogeenisellä organismilla’ geneettisesti muunnettua organismia sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 2001/18/EY 2 artiklan 2 kohdassa, lukuun ottamatta organismeja, jotka on saatu direktiivin 2001/18/EY liitteessä I B luetelluilla geenimuuntelun tekniikoilla; 40) ’NGT-kasvilla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) [julkaisutoimisto: lisätään viite tietyillä uusilla genomitekniikoilla tuotetuista kasveista ja niistä peräisin olevista elintarvikkeista ja rehuista annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen ](23) 3 artiklan 2 alakohdassa määriteltyä uusilla genomitekniikoilla tuotettua kasvia; 41) ’siementen siirtovyöhykkeillä’ alueita ja/tai korkeusvyöhykkeitä, jotka toimivaltaiset viranomaiset ovat nimenneet sellaisen metsänviljelyaineiston siirtämiseen, joka kuuluu luokkaan ”siemenlähde tunnettu” tai ”valikoitu”, ottaen tarvittaessa huomioon metsänviljelyaineiston alkuperän ja lähtöisyysalueen, lähtöisyyskokeet, luonnonolosuhteet ja ilmastonmuutosta koskevat ennusteet; 42) ’siemenviljelysten ja perheen vanhempien käyttöalueella’ toimivaltaisten viranomaisten nimeämää aluetta, jonka ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin luokkaan ”alustavasti testattu” tai ”testattu” kuuluva metsänviljelyaineisto on sopeutunut, ottaen tarvittaessa huomioon siemenviljelysten ja perheen vanhempien ja niiden yksilöiden sijainti, jälkeläistestauksen ja lähtöisyyskokeiden tulokset, luonnonolosuhteet ja ilmastonmuutosta koskevat ennusteet; [tark. 31] 43) ’kloonien ja kloonisekoitusten käyttöalueella’ toimivaltaisten viranomaisten nimeämää aluetta, jonka ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin luokkaan ”alustavasti testattu” tai ”testattu” kuuluva metsänviljelyaineisto on sopeutunut, ottaen tarvittaessa huomioon kloonien alkuperän tai lähtöisyysalueen, jälkeläistestauksen ja, lähtöisyyskokeiden ja kloonikokeiden tulokset, luonnonolosuhteet ja ilmastonmuutosta koskevat ennusteet; [tark. 32] 44) ’FOREMATIS-järjestelmällä’ metsänviljelyaineistoa koskevaa komission tietojärjestelmää; 45) ’luontaisella uudistamisella’ metsän uudistamista puilla, jotka ovat kehittyneet paikan päällä pudonneista ja itäneistä siemenistäluontaisilla prosesseilla luontaisen siementämisen, idättämisen, juuriversojen kasvattamisen, nupustuksen tai taivukaslisäyksen avulla; [tark. 33] 46) ’laatua heikentävillä tuhoojilla’ tuhoojia, jotka täyttävät kaikki seuraavat edellytykset: a) ne eivät ole asetuksessa (EU) 2016/2031 tarkoitettuja unionikaranteenituhoojia, suoja-aluekaranteenituhoojia tai säänneltyjä muita kuin unionikaranteenituhoojia eivätkä tuhoojia, joihin sovelletaan mainitun asetuksen 30 artiklan 1 kohdan nojalla hyväksyttyjä toimenpiteitä; b) niitä esiintyy metsänviljelyaineiston tuotannon ja varastoinnin aikana; ja c) niiden esiintymisellä on metsänviljelyaineiston laatua heikentäviä vaikutuksia, joita ei voida hyväksyä, ja ne aiheuttavat kohtuuttomia taloudellisia vaikutuksia kyseisen metsänviljelyaineiston käytölle unionissa; 47) ilmauksella ’lähes vailla laatua heikentäviä tuhoojia’ sitä, että metsänviljelyaineistossa ei esiinny lainkaanlaatua heikentäviä tuhoojia tai siinä esiintyy laatua heikentäviä tuhoojia niin vähäisessä määrin, että kyseiset tuhoojat eivät vaikuta haitallisesti kyseisen metsänviljelyaineiston laatuun. [tark. 34] II LUKU PERUSAINEISTO JA SIITÄ SAATAVA METSÄNVILJELYAINEISTO 4 artikla Metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitetun perusaineiston hyväksyminen 1. Metsänviljelyaineistoa saa tuottaa ainoastaan toimivaltaisten viranomaisten hyväksymästä perusaineistosta. 2. Luokkaan ”siemenlähde tunnettu” sertifioitavan metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitettu perusaineisto hyväksytään, jos se täyttää liitteessä II vahvistetut vaatimukset. Luokkaan ”valikoitu” sertifioitavan metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitettu perusaineisto hyväksytään, jos se täyttää liitteessä III vahvistetut vaatimukset. Luokkaan ”alustavasti testattu” sertifioitavan metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitettu perusaineisto hyväksytään, jos se täyttää liitteessä IV vahvistetut vaatimukset. Luokkaan ”testattu” sertifioitavan metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitettu perusaineisto hyväksytään, jos se täyttää liitteessä V vahvistetut vaatimukset. Liitteissä II–V vahvistettujen perusaineiston hyväksyntää koskevien vaatimusten arviointiin voi sisältyä silmämääräisten tarkastusten lisäksi asiakirjatarkastuksia, kokeita ja analyysejä tai muita täydentäviä menetelmiä, myös biomolekyylitekniikoiden käyttöä, jos niitä pidetään asianmukaisempina kyseisen hyväksynnän kannalta. Kaikkien luokkien perusaineiston kestävyysominaisuudet on arvioitava liitteiden II–V mukaisesti ilmasto- ja luonnonolosuhteiden huomioon ottamiseksi. Perusaineiston hyväksyntä on tehtävä viittauksella hyväksymisyksikköön. Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteitä II, III, IV ja V siltä osin kuin on kyse perusaineiston hyväksymistä koskevista vaatimuksista, kun se on tarkoitettu a) ”siemenlähde tunnettu” -luokkaan kuuluvan metsänviljelyaineiston tuottamiseen, ja erityisesti vaatimuksista, jotka koskevat perusaineiston tyyppiä, puuston kokoa, alkuperää ja lähtöisyysaluetta sekä kestävyysominaisuuksia; b) ”valikoitu”-luokkaan kuuluvan metsänviljelyaineiston tuottamiseen, ja erityisesti vaatimuksista, jotka koskevat alkuperää, alueen rajausta, puuston kokoa, ikää ja kehitysvaihetta, tasalaatuisuutta, kestävyysominaisuuksia, puuntuottokykyä, puun laatua sekä muotoa tai kasvutapaa; c) ”alustavasti testattu” -luokkaan kuuluvan metsänviljelyaineiston tuottamiseen, ja erityisesti vaatimuksista, jotka koskevat siemenviljelyksiä, perheen vanhempia, klooneja ja kloonisekoituksia; d) ”testattu”-luokkaan kuuluvan metsänviljelyaineiston tuottamiseen, ja erityisesti vaatimuksista, jotka koskevat tutkittavia ominaisuuksia, asiakirjoja, koejärjestelyjä, tulosten analysointia ja oikeellisuutta, perusaineistoon kuuluvien yksilöiden geneettistä arviointia, metsänviljelyaineiston vertailukokeita, väliaikaista hyväksyntää ja varhaiskokeita; e) metsänviljelyaineiston tuottamiseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/848 vaatimusten mukaisesti. [tark. 35] Näillä muutoksilla mukautetaan perusaineiston hyväksymistä koskevat säännöt tieteellisen ja teknisen tietämyksen, metsäpuiden siemeniä ja taimia koskevan OECD-järjestelmän ja muiden sovellettavien kansainvälisten standardien kehitykseen. 3. Ainoastaan hyväksytty perusaineisto voidaan sisällyttää hyväksymisyksikkönä 12 artiklan mukaiseen kansalliseen rekisteriin. Jokainen hyväksymisyksikkö merkitään kansalliseen rekisteriin yksilöllisellä rekisteriviitteellä. 4. Perusaineiston hyväksyminen peruutetaan, jos tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset eivät enää täyty. 5. Hyväksymisen jälkeen toimivaltaiset viranomaiset tarkastavat säännöllisesti uudelleen perusaineiston, joka on tarkoitettu ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” ja ”testattu” -luokkiin kuuluvan metsänviljelyaineiston tuottamiseen. 6. Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteitä II, III, IV ja V niiden mukauttamiseksi tieteellisen ja teknisen tietämyksen, erityisesti biomolekyylitekniikoiden käytön, sekä asiaankuuluvien kansainvälisten standardien kehitykseen. 5 artikla Hyväksytystä perusaineistosta saadun metsänviljelyaineiston kaupan pitämistä koskevat vaatimukset 1. Ammattimaisten toimijoiden pitäessä kaupan hyväksytystä perusaineistosta saatua metsänviljelyaineistoa heidän on toimittavaon pidettävä kaupan seuraavien sääntöjen mukaisesti: [tark. 36] a) metsänviljelyaineistoa liitteessä I luetelluista lajeista saa pitää kaupan ainoastaan, jos se kuuluu luokkiin ”siemenlähde tunnettu”, ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” tai ”testattu” ja se on saatu 4 artiklan mukaisesti hyväksytystä perusaineistosta ja kyseinen perusaineisto täyttää tapauksen mukaan liitteissä II, III, IV ja V esitetyt vaatimukset; b) metsänviljelyaineistoa liitteessä I luetelluista keinotekoisista risteymistä saa pitää kaupan ainoastaan, jos se kuuluu luokkiin ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” tai ”testattu” ja se on saatu 4 artiklan mukaisesti hyväksytystä perusaineistosta ja kyseinen perusaineisto täyttää liitteissä III, IV ja V esitetyt vaatimukset; c) metsänviljelyaineistoa kasvullisesti lisätyistä liitteessä I luetelluista puulajeista ja keinotekoisista risteymistä saa pitää kaupan ainoastaan, jos i) se kuuluu luokkiin ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” tai ”testattu”; ja ii) se on saatu 4 artiklan mukaisesti hyväksytystä perusaineistosta, joka täyttää tapauksen mukaan liitteissä III, IV ja V esitetyt vaatimukset; iii) luokkaan ”valikoitu” kuuluvaa metsänviljelyaineistoa saa pitää kaupan ainoastaan, jos se on joukkolisätty siemenistä; d) muuntogeenisiä organismeja sisältävää tai niistä koostuvaa metsänviljelyaineistoa liitteessä I luetelluista puulajeista ja keinotekoisista risteymistä saa pitää kaupan ainoastaan, jos i) se kuuluu luokkaan ”testattu”; ja ii) se on saatu 4 artiklan mukaisesti hyväksytystä perusaineistosta, joka täyttää liitteessä V esitetyt vaatimukset; ja iii) sen viljelylle unionissa on annettu lupa direktiivin 2001/18/EY 19 artiklan tai asetuksen (EY) N:o 1829/2003 7 ja 19 artiklan nojalla tai tapauksen mukaan asianomaisessa jäsenvaltiossa direktiivin 2001/18/EY 26 b artiklan mukaisesti; iii a) toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt aineiston; [tark. 121] iii b) siinä on merkintä, jossa mainitaan sanat ”uudet genomitekniikat” asetuksen (EU) ... [Julkaisutoimisto: lisätään viittaus NGT-asetukseen] 10 artiklan mukaisesti. [tark. 122] e) asetuksen (EU) .../... [julkaisutoimisto: lisätään viite uusia genomitekniikoita koskevaan asetukseen] 3 artiklan 7 kohdassa määriteltyjä ryhmään 1 kuuluvia NGT-kasveja sisältävää tai niistä koostuvaa metsänviljelyaineistoa liitteessä I luetelluista puulajeista ja keinotekoisista risteymistä saa pitää kaupan ainoastaan, jos i) se kuuluu luokkaan ”testattu”; ja ii) se on saatu 4 artiklan mukaisesti hyväksytystä perusaineistosta, joka täyttää liitteessä V esitetyt vaatimukset; ja iii) kasvin asema ryhmän 1 NGT-kasvina on varmennettu asetuksen (EU) .../... [julkaisutoimisto: lisätään viite uusia genomitekniikoita koskevaan asetukseen] 6 tai 7 artiklan mukaisesti tai se on tällaisen kasvin jälkeläinen; f) metsänviljelyaineistoa liitteessä I luetelluista puulajeista ja keinotekoisista risteymistä saa pitää kaupan ainoastaan, jos sen mukana on viittaus sen kantatodistusnumeroon tai -numeroihin; g) sen on oltava asetuksen (EU) 2016/2031 36, 37, 40, 41, 42, 49, 53 ja 54 artiklan mukaista unionikaranteenituhoojien, suoja-aluekaranteenituhoojien, säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien ja tuhoojien, joihin sovelletaan mainitun asetuksen 30 artiklan mukaisia toimenpiteitä, osalta; h) siemenistä koostuvaa metsänviljelyaineistoa liitteessä I luetelluista puulajeista ja keinotekoisista risteymistä saa pitää kaupan ainoastaan, jos a–g alakohdan noudattamisen lisäksi on saatavilla tietoja seuraavista: i) puhtaus; ii) puhtaan siemenen itävyysprosentti; koemenettelyjä toteutettaessa toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia kaupan pitämisen ennen testien tuloksia; toimeksiannon saajan on ilmoitettava testien tulokset ostajalle heti, kun ne ovat saatavilla; [tark. 37] iii) puhtaan siemenen 1000 jyvän paino; iv) itävien siementen määrä kilogrammassa siemeninä kaupan pidettävää tuotetta tai, jos itävien siementen määrää on mahdotonta tai käytännössä vaikeaa arvioida rajoitetussa ajassa, elinvoimaisten siementen määrä kilogrammaa kohden tiettyyn menetelmään nähden. [tark. 38] 2. Liitteessä VI olevassa taulukossa esitetään luokat, joihin luokiteltuna erityyppisistä perusaineistoista saatua metsänviljelyaineistoa saa pitää kaupan. 3. Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan 2 kohdan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä VI olevaa taulukkoa luokista, joihin luokiteltuna erityyppisistä perusaineistoista saatua metsänviljelyaineistoa saa pitää kaupan. Muutoksella mukautetaan näitä luokkia tieteellisen ja teknisen tietämyksen ja asiaa koskevien kansainvälisten standardien kehitykseen. 6 artikla Metsäpuiden geenivarojen suojeluun tarkoitetusta perusaineistosta saatua metsänviljelyaineistoa koskevat vaatimukset Jotta perusaineistosta, johon sovelletaan 18 artiklan mukaista poikkeusta, saatua metsänviljelyaineistoa voidaan pitää kaupan, kaikkien seuraavien edellytysten on täytyttävä: a) metsänviljelyaineistoa liitteessä I luetelluista lajeista saa pitää kaupan ainoastaan, jos se kuuluu luokkaan ”siemenlähde tunnettu”; b) metsänviljelyaineisto on sellaista alkuperää, joka on luonnostaan sopeutunut paikallisiin ja alueellisiin olosuhteisiin tai tarvittaessa soveltuva avustettua siirtymistä koskevaan tavoitteeseen; ja [tark. 39] c) metsänviljelyaineisto on kerättävä jokaisestamahdollisimman monesta ilmoitusyksikköön kuuluvan perusaineiston yksilöstä. siten, että se on riittävän suuri lajin geneettisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi; [tark. 40] c a) sellaisten lajien osalta, joihin käytetään yleensä kasvullista lisäystä metsäpuiden geenivarojen suojelemiseksi, on käytettävä riittävän monipuolista kloonien sekoitusta geneettisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi. [tark. 124] 7 artikla Väliaikainen lupa pitää kaupan metsänviljelyaineistoa, joka on saatu perusaineistosta, joka ei täytä tietyn luokan vaatimuksia 1. Toimivaltaiset viranomaiset voivat 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen hyväksymisen jälkeen myöntää väliaikaisen luvan pitää kaupan metsänviljelyaineistoa, joka on saatu hyväksytystä perusaineistosta, joka ei täytä kaikkia 5 artiklan 1 kohdassakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettuja asianmukaista luokkaa koskevia vaatimuksia. [tark. 41] Asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille kyseisistä väliaikaisista luvista ja niiden myöntämisen perusteista. 2. Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä artiklaa vahvistamalla edellytykset, joiden puitteissa asianomainen jäsenvaltio voi myöntää väliaikaisen luvan. Näihin edellytyksiin on sisällyttävä: a) perustelut luvan myöntämiselle tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi; b) luvan enimmäiskestoaikarajoitus; [tark. 42] c) kyseistä lupaa hakevien ammattimaisten toimijoiden virallista valvontaa koskevat velvoitteetvähimmäisvaatimukset; [tark. 43] d) edellä 1 kohdassa tarkoitettujen ilmoitusten sisältö ja muoto. 8 artikla Metsänviljelyaineiston tiettyjä lajeja, luokkia ja tyyppejä koskevat erityisvaatimukset Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla tarvittaessa täydennetään tätä asetusta säätämällä metsänviljelyaineiston kunkin tyypin, lajin tai luokan osalta vaatimuksista a) liitteessä I lueteltujen lajien hedelmä- ja siemenerien lajipuhtaudelle; b) liitteessä I lueteltujen lajien ja keinotekoisten risteymien kasvinosien laadulle yleisten ominaisuuksien, terveyden ja koon perusteella; c) oksa- tai runkopistokkaista lisättyjen Populus spp. -lajien ulkoiselle laadulle niissä esiintyvien vikojen ja oksa- ja runkopistokkaiden vähimmäismittojen perusteella; d) liitteessä I lueteltujen lajien ja keinotekoisten risteymien taimien laadulle yleisten ominaisuuksien, terveyden, elinkelpoisuuden ja fysiologisen laadun perusteella; e) alueilla, joilla vallitsee Välimeren ilmasto, loppukäyttäjille kaupan pidettäville taimille kasvien vikojen, koon ja iän sekä tarvittaessa paakun koon osalta. Delegoidun säädöksen on perustuttava kokemukseen, jota on saatu kunkin metsänviljelyaineiston tyypin, lajin tai luokan vaatimusten soveltamisesta tarkastuksia, näytteenottoa ja kokeita sekä eristysetäisyyksiä koskevien säännösten osalta. Siinä on mukautettava näitä vaatimuksia asiaa koskevien kansainvälisten standardien kehityksen, teknisen ja tieteellisen kehityksen tai ilmaston ja luonnon muuttumisen perusteella. 9 artikla Valmiussuunnitelma ja kansallinen rekisteri 1. Kunkin jäsenvaltion on laadittava päätöksen N:o 1313/2013/EU(24) 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti laadituissa kansallisissa riskinarvioinneissa tunnistettuihin riskeihin perustuva yksi tai useampi valmiussuunnitelma, jolla varmistetaan metsänviljelyaineiston riittävä saatavuus äärimmäisten sääilmiöiden, maastopalojen, tautien, tuhoojien, katastrofien tai minkä tahansa muun tapahtuman vaurioittamien alueiden uudelleenmetsittämiseksi. Komissio asettaa jäsenvaltion pyynnöstä saataville teknistä tukea valmiussuunnitelman laatimista varten. [tark. 44] Valmiussuunnitelma on laadittava liitteessä I luetelluille puulajeille ja niiden keinotekoisille risteymille, joiden katsotaan soveltuvan asianomaisen jäsenvaltion jäsenvaltiot katsovat soveltuvan niiden nykyisiin ja ennakoituihin ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin. [tark. 45] Valmiussuunnitelmassa on otettava huomioon näiden puulajien ja niiden keinotekoisten risteymien ennakoitu levinneisyys asianomaista jäsenvaltiota koskevien kansallisten ja/tai alueellisten ilmastomallisimulaatioiden perusteella. Valmiussuunnitelmassa on otettava huomioon, että vaurioituneita alueita voi esiintyä kansallisten rajojen ulkopuolella, ja asianomaisen jäsenvaltion on tehtävä yhteistyötä muiden jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan varmistaa, että metsänviljelyaineistoa on ennaltaehkäisevästi saatavilla riittävästi rajat ylittäviä vaurioituneita alueita varten. [tark. 46] 2. Jäsenvaltioiden on soveltuvassa vaiheessa kuultava kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä valmiussuunnitelmien laatimista ja ajan tasalla pitämistä varten. 3. Kunkin valmiussuunnitelman on sisällettävä seuraavat tiedot: a) valmiussuunnitelman toteuttamiseen osallistuvien elinten tehtävät ja vastuut minkä tahansa sellaisen tapahtuman sattuessa, joka aiheuttaa merkittävän metsänviljelyaineistopulan, sekä komentoketju ja menettelyt toimivaltaisten viranomaisten, muiden viranomaisten, asianosaisten toimeksiannon saaneiden elinten tai luonnollisten henkilöiden, laboratorioiden ja ammattimaisten toimijoiden toteuttamien toimien koordinointia varten sekä tapauksen mukaan koordinointi naapurijäsenvaltioiden ja naapureina olevien kolmansien maiden kanssa; a a) haavoittuvuuksien tunnistaminen ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet, kuten siementen varastointipaikkojen ja taimitarhojen turvallisuuden parantaminen sekä varastointipaikkojen ja taimitarhojen määrän lisääminen; [tark. 47] b) toimivaltaisten viranomaisten oikeus käyttää metsänviljelyaineiston varastoja, joita on ylläpidetty valmiussuunnittelua varten, sekä ammattimaisten toimijoiden, erityisesti metsätaimitarhojen ja metsänviljelyaineistoa tuottavien laboratorioiden, tiloja ja ottaa yhteyttä muihin asiaankuuluviin toimijoihin ja luonnollisiin henkilöihin; c) toimivaltaisten viranomaisten oikeus käyttää tarvittaessa laitteita, henkilöstöä, ulkopuolista asiantuntemusta ja tarvittavia resursseja, jotta valmiussuunnitelma voidaan ottaa käyttöön nopeasti ja tehokkaasti; d) toimenpiteet, jotka koskevat tiedottamista komissiolle, muille jäsenvaltioille, asianomaisille ammattimaisille toimijoille ja yleisölle merkittävästä metsänviljelyaineistopulasta, sekä toimenpiteet joilla pyritään torjumaan virallisesti vahvistettua tai epäiltyä merkittävää metsänviljelyaineistopulaa; e) järjestelyt merkittävää metsänviljelyaineistopulaa koskevien löydösten kirjaamiseksi; f) jäsenvaltion käytössä olevat arvioinnit, jotka koskevat merkittävän metsänviljelyaineistopulan riskiä sen alueella ja sen mahdollisia vaikutuksia ihmisten, eläinten ja kasvien terveyteen sekä ympäristöön; g) niiden alueiden maantieteellisen rajaamisen periaatteet, joilla on koettu merkittävää metsänviljelyaineistopulaa; h) toimivaltaisten viranomaisten, ja silloin kun se on mahdollista ja aiheellista, ja tarvittaessa a alakohdassa tarkoitettujen elinten, viranomaisten, laboratorioiden ja ammattimaisten toimijoiden henkilöstön ja muiden henkilöiden koulutusta koskevat periaatteet. [tark. 48] Jäsenvaltioiden on säännöllisesti tarkistettava valmiussuunnitelmiaan ja tarvittaessa saatettava ne ajan tasalle, jotta niissä otetaan huomioon tekninen ja tieteellinen kehitys ilmastomallisimulaatioissa, jotka koskevat asianomaisten puulajien ja niiden keinotekoisten risteymien ennakoitua levinneisyyttä. 4. Jäsenvaltioiden on perustettava 12 artiklassa tarkoitettu kansallinen rekisteri, [tark. 49] a) joka sisältää liitteessä I luetelluista puulajeista ja keinotekoisista risteymistä ne, jotka ovat merkityksellisiä asianomaisen jäsenvaltion nykyisten ilmasto- ja luonnonolosuhteiden kannalta; b) jossa otetaan huomioon näiden puulajien ja niiden keinotekoisten risteymien ennakoitu levinneisyys. Neljän vuoden kuluessa kansallisten rekisteriensä perustamisesta jäsenvaltioiden on laadittava valmiussuunnitelmat rekistereissään oleville lajeille ja keinotekoisille risteymille. 5. Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä keskenään ja kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa valmiussuunnitelmien laatimiseksi kyseisten suunnitelmien laatimisesta saatujen parhaiden käytäntöjen ja kokemusten vaihdon pohjalta. 6. Jäsenvaltioiden on asetettava valmiussuunnitelmansa komission, muiden jäsenvaltioiden ja kaikkien asiaankuuluvien ammattimaisten toimijoiden saataville julkaisemalla ne FOREMATIS-järjestelmässä. III LUKU AMMATTIMAISTEN TOIMIJOIDEN JA PERUSAINEISTON REKISTERÖINTI SEKÄ LÄHTÖISYYSALUEIDEN RAJAAMINEN 10 artikla Ammattimaisten toimijoiden velvollisuudet 1. Ammattimaiset toimijat on rekisteröitävä asetuksen (EU) 2016/2031 65 artiklassa säädettyyn rekisteriin kyseisen asetuksen 66 artiklan mukaisesti. Ammattimaisen toimijan on oltava sijoittautunut unioniinasianomaiseen jäsenvaltioon, ja sillä on oltava toimivaltaisen viranomaisen myöntämä lupa. [tark. 50] 2. Ammattimaisten toimijoiden on asetettava toimivaltaisen viranomaisen ja metsänviljelyaineiston käyttäjien saataville kaikkiolemassa olevaan tietämykseen ja tietoon perustuvat tarvittavat tiedot metsänviljelyaineiston identiteetistä sekä sen soveltuvuudesta nykyisiin ja ennakoituihin ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin. Nämä tiedot on ennen asianomaisen metsänviljelyaineiston siirtoatoimivaltaisten viranomaisten suuntaviivojen mukaisesti toimitettava mahdolliselle ostajalle verkkosivustojen, metsänviljelijän oppaiden ja muiden asianmukaisten keinojen avulla ennen asianomaisen metsänviljelyaineiston siirtoa. [tark. 51] 11 artikla Lähtöisyysalueiden rajaaminen tiettyjen luokkien osalta Luokkiin ”siemenlähde tunnettu” ja ”valikoitu” kuuluvan metsänviljelyaineiston tuottamiseen tarkoitetun perusaineiston osalta jäsenvaltioiden on asiaa koskevien lajien osalta rajattava lähtöisyysalueet. Toimivaltaisten viranomaisten on laadittava ja julkaistava verkkosivustollaan kartat, joihin lähtöisyysalueiden rajat on merkitty. Kartat asetetaan komission ja muiden jäsenvaltioiden saataville FOREMATIS-järjestelmän kautta. 12 artikla Kansallinen rekisteri ja kansalliset luettelot perusaineistosta 1. Kunkin jäsenvaltion on perustettava ja asetettava julkisesti saataville sähköinen kansallinen rekisteri eri lajien perusaineistosta, joka on hyväksytty sen alueella 4 ja 19 artiklan mukaisesti ja josta on ilmoitettu 18 artiklan mukaisesti, ja pidettävä sitä ajan tasalla. Rekisterissä on oltava täydelliset tiedot kustakin perusaineiston hyväksymisyksiköstä sekä sen yksilöllinen rekisteriviite. Poiketen siitä, mitä 4 artiklassa säädetään, toimivaltaisten viranomaisten on välittömästi kirjattava kansallisiin rekistereihinsä perusaineisto, joka sisältyy direktiivin 1999/105/EY 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin kansallisiin rekistereihin ennen ... päivää ...kuuta ... [julkaisutoimisto: lisätään tämän asetuksen päivämäärä], soveltamatta kyseisessä artiklassa säädettyä rekisteröintimenettelyä. 2. Kunkin jäsenvaltion on perustettava ja asetettava julkisesti saataville perusaineistoa koskeva kansallinen luettelo, joka on esitettävä tiivistelmänä kansallisesta rekisteristä, ja pidettävä sitä ajan tasalla. Luettelo asetetaan komission ja muiden jäsenvaltioiden saataville sähköisessä muodossa FOREMATIS-järjestelmän kautta. 3. Kansallisessa luettelossa on esitettävä kukin perusaineiston hyväksymisyksikkö yhtenäisessä muodossa. Luokista ”siemenlähde tunnettu” ja ”valikoitu” se voi sisältää ainoastaan perusaineiston tiivistelmän lähtöisyysalueiden perusteella. Kansallisen luettelon on sisällettävä erityisesti seuraavat yksityiskohtaiset tiedot: a) kasvitieteellinen nimi; b) luokka; c) perusaineistoperusaineiston tyyppi; [tark. 52] d) rekisteriviite tai tarvittaessa rekisterin tiivistelmä tai lähtöisyysalueen tunnistekoodi; e) perusaineiston sijaintipaikka: tarvittaessa lyhyt nimi ja seuraavat tiedot: i) luokasta ”siemenlähde tunnettu”: lähtöisyysalue sekä pituus-, leveys- ja korkeusvyöhyke; ii) luokasta ”valikoitu”: lähtöisyysalue sekä pituus- ja leveysasteen ja korkeustietojen tai pituus-, leveys- ja korkeusvyöhykkeen mukaan määritelty maantieteellinen sijainti; iii) luokasta ”alustavasti testattu”: pituus- ja leveysasteen ja korkeustietojen mukaan määritelty perusaineiston täsmällinen maantieteellinen sijainti tai sijainnit; iv) luokasta ”testattu”: pituus- ja leveysasteen ja korkeustietojen mukaan määritelty perusaineiston täsmällinen maantieteellinen sijainti tai sijainnit; f) alue: siemenlähteen tai siemenlähteiden, metsikön tai metsikköjen taikka siemenviljelyksen tai siemenviljelysten koko; g) alkuperä: i) ilmoitetaan, onko perusaineisto alkuperäistä tai luontaisella levinneisyysalueellaan, muuta kuin alkuperäistä tai muulla kuin luonnollisella levinneisyysalueellaan, taikka onko alkuperä tuntematon; ii) muun kuin alkuperäisen tai muulla kuin luontaisella levinneisyysalueellaan olevan perusaineiston alkuperä ilmoitetaan, jos se on tiedossa; h) metsänviljelyaineiston käyttötarkoitus; i) luokkaan ”testattu” kuuluvan metsänviljelyaineiston osalta ilmoitetaan, onko se i) muuntogeenistä; tai ii) NGT-kasvi; j) luokasta ”alustavasti testattu” ja ”testattu” tarvittaessa tiedot kloonin tai kloonien tai kloonisekoituksen tai -sekoitusten tuotantopaikastatuotantoon käytetystä keruualueesta; [tark. 53] j a) mahdolliset lisätiedot, jos saatavilla; [tark. 54] j b) tarvittaessa metsänviljelyaineistoa koskevat olemassa olevat teollis- ja tekijänoikeudet. [tark. 134] 13 artikla Unionin luettelo hyväksytystä perusaineistosta 1. Jäsenvaltioiden 12 artiklan mukaisesti toimittamien kansallisten luetteloiden pohjalta komissio julkaisee luettelon nimeltään ”Unionin luettelo metsänviljelyaineiston tuotantoon hyväksytystä perusaineistosta”. Luettelo asetetaan saataville sähköisessä muodossa FOREMATIS-järjestelmän kautta. 2. Luettelossa esitetään 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kansallisissa luetteloissa annettavat yksityiskohtaiset tiedot ja käyttöalue. [tark. 55] 13a artikla Tuotanto perusaineistosta 1. Jäljitettävyys on varmistettava metsänviljelyaineiston keräämisestä alkaen siihen saakka, kun sitä pidetään kaupan loppukäyttäjälle. 2. Ammattimaisten toimijoiden on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle aikomuksestaan kerätä metsänviljelyaineistoa ennen keräämistä, jotta toimivaltainen viranomainen voi järjestää tarkastuksia. 3. Ammattimaisten toimijoiden on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle asiakirjat, joissa metsänviljelyaineiston kerääminen dokumentoidaan. 4. Keräyspaikasta poisvienti on sallittu vain kantatodistuksella. 5. Jotta koko geneettinen monimuotoisuus olisi mahdollisimman suuri koko siemenerässä, siementen kerääjän on varmistettava, että siemenerä sekoitetaan tehokkaasti ennen sen pitämistä kaupan tai kylvöä. [tark. 56] IV LUKU KANTATODISTUS, ETIKETTI JA PAKKAUKSET 14 artikla Kantatodistus 1. Toimivaltaisten viranomaisten on ammattimaisen toimijan hakemuksesta annettava kaikelle hyväksytystä perusaineistosta kerätylle metsänviljelyaineistolle kantatodistus, johon on merkitty perusaineiston yksilöllinen rekisteriviite. Kantatodistuksella osoitetaan, että 4 artiklan 2 kohdan vaatimuksia siitä, että metsänviljelyaineisto on saatu hyväksytystä perusaineistosta, on noudatettu. [tark. 57] Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä metsänviljelyaineiston kantatodistuksen sisällön ja seuraavat mallit: a) siemenlähteistä ja metsiköistä saadun metsänviljelyaineiston kantatodistuksen malli; b) siemenviljelyksistä tai perheen vanhemmista saadun metsänviljelyaineiston kantatodistuksen malli; ja c) klooneista ja kloonisekoituksista saadun metsänviljelyaineiston kantatodistuksen malli; c a) sekoituksesta saadun metsänviljelyaineiston kantatodistuksen malli. [tark. 58] Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 2. Jos jäsenvaltio ottaa käyttöön 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimenpiteitä, jotka koskevat myöhemmin tehtävää kasvullista lisäystä, on annettava uusi kantatodistus. 3. Jos sekoittamista suoritetaan 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti, jäsenvaltioiden on varmistettava, että sekoituksen ainesosien rekisteriviitteet ovat tunnistettavissa ja että annetaan uusi kantatodistus tai muu asiakirja, jolla sekoitus yksilöidään. 4. Jos 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erä jaetaan pienempiin eriin, joita ei käsitellä yhdenmukaisesti ja jotka on myöhemmin lisätty kasvullisesti, on annettava uusi kantatodistus ja viitattava aiempaan kantatodistuksen numeroon. 4 a. Sekoituksen osalta ammattimaisen toimijan on ilmoitettava sekoittamisesta etukäteen toimivaltaiselle viranmaiselle, jotta toimivaltainen viranomainen voi valvoa sekoitusprosessia. [tark. 59] 5. Kantatodistus voidaan antaa myös sähköisessä muodossa, jäljempänä ’sähköinen kantatodistus’. Komissio voi vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä tekniset järjestelyt sähköisten kantatodistusten antamista varten sen varmistamiseksi, että ne ovat tämän artiklan mukaisia, sekä asianmukaisen, uskottavan ja tehokkaan tavan antaa sähköisiä kantatodistuksia. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 6. Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä artiklaa vahvistamalla säännöt a) ammattimaisten toimijoiden ja toimivaltaisten viranomaisten kantatodistuksen antamiseksi toteuttamien kaikkien toimien digitaaliselle tallentamiselle; b) kaikki jäsenvaltiot ja komission yhdistävän keskitetyn alustan perustamiselle näiden tietueiden käsittelyn, niihin pääsyn ja niiden käytön helpottamiseksi. 6 a. Kunkin jäsenvaltion on laadittava kansallinen luettelo myönnetyistä kantatodistuksista ja pidettävä se ajan tasalla sekä asetettava kyseinen luettelo komission ja toimivaltaisten viranomaisten saataville. [tark. 60] 15 artikla Erät 1. Metsänviljelyaineisto on kaikkien tuotantovaiheiden aikana pidettävä erillään perusaineiston hyväksymisyksikköjen perusteella sekä, jos se on myönnetty, kantatodistuksen perusteella, jotta varmistetaan metsänviljelyaineiston jäljitettävyys hyväksyttyyn perusaineistoon, josta se on kerätty. Metsänviljelyaineisto on kerättävä näistä hyväksymisyksiköistä ja pidettävä kaupan erinä, joiden on oltava riittävän tasalaatuisia, ja ne on merkittävä muista metsänviljelyaineiston eristä erottuviksi. [tark. 61] Metsänviljelyaineiston erät yksilöidään seuraavasti: a) eränumeroeräkoodi; [tark. 62] a a) käyttötarkoitus; [tark. 63] b) kantatodistuskoodi ja -numero; c) kasvitieteellinen nimi; d) metsänviljelyaineiston luokka; e) perusaineistoperusaineiston tyyppi; [tark. 64] f) rekisteriviite tai lähtöisyysalueen tunnistekoodi; g) lähtöisyysalue luokkiin ”siemenlähde tunnettu” ja ”valikoitu” kuuluvan metsänviljelyaineiston osalta ja tarvittaessa muun metsänviljelyaineiston osalta; h) tarvittaessa tieto siitä, onko perusaineisto alkuperäistä tai luontaiselta levinneisyysalueeltaan, muuta kuin alkuperäistä tai muulta kuin luontaiselta levinneisyysalueeltaan, taikka onko alkuperä tuntematon; i) siemenyksikköjen osalta siementen tuleentumisvuosi, puhtaus, puhtaan siemenen itävyysprosentti, puhtaan siemenen 1 000 jyvän paino, itävien siementen määrä kilogrammassa ja siementen testausaseman nimi; [tark. 65] j) siemen- tai pistokastaimien ikä ja tyyppi niin leikattujen, koulittujen kuin paakkutaimien osalta; k) luokan ”testattu” osalta ilmoitetaan, onko se i) muuntogeenistä; ii) NGT-kasvi. k a) tarvittaessa metsänviljelyaineistoa koskevat olemassa olevat teollis- ja tekijänoikeudet. [tark. 135] 2. Rajoittamatta tämän artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan soveltamista jäsenvaltioiden on pidettävä erillään metsänviljelyaineisto, jota myöhemmin lisätään kasvullisesti, ja nimettävä se erillisenä. Tällaisen metsänviljelyaineiston pitää olla kerätty yhdestä hyväksymisyksiköstä, joka kuuluu luokkiin ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” ja ”testattu”. Tuotetun metsänviljelyaineiston on tällaisissa tapauksissa katsottava kuuluvan samaan luokkaan kuin alkuperäinen metsänviljelyaineisto. 3. Rajoittamatta 1 kohdan soveltamista metsänviljelyaineiston sekoittamisen on tapauksen mukaan täytettävä seuraavat edellytykset: a) luokkaan ”siemenlähde tunnettu” tai ”valikoitu” kuuluvaa metsänviljelyaineistoa voi sekoittaa kahdesta tai useammasta hyväksymisyksiköstä samalta lähtöisyysalueelta saatuun metsänviljelyaineistoon; b) kun sekoitetaan luokkaan ”siemenlähde tunnettu” kuuluvista siemenlähteistä tai metsiköistä peräisin olevaa, yhdeltä lähtöisyysalueelta saatua metsänviljelyaineistoa, uusi yhdistetty erä on sertifioitava ”siemenlähteestä saaduksi metsänviljelyaineistoksi”; c) kun sekoitetaan muusta kuin alkuperäisestä tai muulla kuin luontaisella levinneisyysalueellaan olevasta perusaineistosta saatua metsänviljelyaineistoa ja tuntemattomasta lähteestä peräisin olevaa perusaineistoa, uusi yhdistetty erä on sertifioitava ”alkuperältään tuntemattomaksi”; d) kun sekoitetaan yhdestä hyväksymisyksiköstä eri tuleentumisvuosina saatua metsänviljelyaineistoa, on merkittävä tosiasialliset tuleentumisvuodet ja kunkin vuoden metsänviljelyaineiston osuus. Ensimmäisen alakohdan a, b tai c alakohdan mukaisesti tapahtuvan sekoittamisen osalta lähtöisyysalueen tunnistekoodi voidaan korvata 1 kohdan f alakohdan mukaisella rekisteriviitteellä. 16 artikla Virallinen etiketti 1. Toimivaltaisen viranomaisen tai kansallisen viranomaisen virallisessa valvonnassa toimivan ammattimaisen toimijan on annettava jokaiselle metsänviljelyaineiston erälle virallinen etiketti, jossa todistetaan, että kyseinen metsänviljelyaineisto täyttää 5 artiklassa tarkoitetut vaatimukseton 5 artiklan mukainen. [tark. 66] 1 a. Virallisen etiketin tulostaa a) toimivaltainen viranomainen, jos ammattimainen toimija sitä pyytää; tai b) ammattimainen toimija toimivaltaisen viranomaisen virallisessa valvonnassa. [tark. 67] 2. Toimivaltaisten viranomaisten on annettava ammattimaiselle toimijalle lupa tulostaa virallinen etiketti sen jälkeen, kun toimivaltainen viranomainen on todennut, että kyseinen metsänviljelyaineisto täyttää 5 artiklassa tarkoitetut vaatimukset. Ammattimainen toimija saa myöntää ja/tai tulostaa kyseisenvirallisen etiketin, jos toimivaltainen viranomainen on tarkastuksessa todennut, että toimijalla on riittävä pätevyys, infrastruktuuri ja resurssit virallisen etiketin tulostamista varten. [tark. 68] 3. Toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä säännöllisiä tarkastuksia tarkistaakseen, täyttääkö ammattimainen toimija 2 kohdassa tarkoitetut vaatimukset. Jos toimivaltainen viranomainen toteaa 2 kohdassa tarkoitetun luvan myöntämisen jälkeen, että ammattimainen toimija ei täytä kyseisessä kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia, sen on viipymättä peruutettava lupa tai tapauksen mukaan muutettava sitä. 4. Edellä 15 artiklan 1 kohdassa vaadittujen tietojen lisäksi virallisessa etiketissä tai muussa toimittajalta saadussa asiakirjassa, jossa on kyseisessä artiklassa vaaditut tiedot, on oltava kaikki seuraavat tiedot: [tark. 69] a) edellä 14 artiklan mukaisesti annetun kantatodistuksen numero tai numerot tai viittaus 14 artiklan 3 kohdan mukaiseen muuhun asiakirjaan, jolla sekoitus yksilöidään; b) ammattimaisen toimijan nimiaineiston toimittavien ammattimaisten toimijoiden nimet, osoite ja rekisterinumero sekä vastaanottajien nimet ja osoite; [tark. 70] c) toimituksen määrä; d) sellaisen luokkaan ”testattu” kuuluvan metsänviljelyaineiston osalta, jonka perusaineisto on hyväksytty 4 artiklan mukaisesti, ilmaisu ”hyväksytty väliaikaisesti”; e) maininta siitä, onko metsänviljelyaineisto lisätty kasvullisesti. e a) QR-koodi, jonka kautta saa ohjeet metsänviljelyaineiston hoitamiseen, varastointiin ja istuttamiseen. [tark. 71] 5. Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä seuraavat virallista etikettiä koskevat seikat: a) virallisen etiketin sisältämät tiedot; b) siemenien ja pienten siemenmäärien osalta annettavat lisätiedot; c) etiketin väri tietyille luokille tai muuntyyppiselle metsänviljelyaineistolle; [tark. 72] d) tiettyjen sukujen tai lajien osalta annettavat lisätiedot. d a) maininta siitä, onko aineisto direktiivin 2001/18/EY mukaisen geenimuuntelun tuote. [tark. 136] Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 5 a. Jos ammattimainen toimija käyttää värillistä etikettiä tai asiakirjaa minkä tahansa metsänviljelyaineiston luokan osalta, toimittajan etiketin tai asiakirjan värin on vastattava liitteessä VI esitettyä väriä. [tark. 73] 6. Virallinen etiketti voidaan antaa myös sähköisessä muodossa, jäljempänä ’sähköinen virallinen etiketti’. Komissio voi vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä tekniset järjestelyt sähköisten virallisten etikettien antamista varten sen varmistamiseksi, että ne ovat tämän artiklan mukaisia, sekä asianmukaisen, uskottavan ja tehokkaan tavan antaa sähköisiä virallisia etikettejä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 7. Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä artiklaa vahvistamalla säännöt a) ammattimaisten toimijoiden ja toimivaltaisten viranomaisten virallisen etiketin antamiseksi toteuttamien kaikkien toimien digitaaliselle tallentamiselle; b) kaikki jäsenvaltiot ja komission yhdistävän keskitetyn alustan perustamiselle näiden tietueiden käsittelyn, niihin pääsyn ja niiden käytön helpottamiseksi. 17 artikla Siemenyksiköiden pakkaukset Siemenyksiköitä saa pitää kaupan ainoastaan suljetuissa pakkauksissa, joita ei pakkauksen avaamisen jälkeen voi sulkea uudelleen. Suljettua pakkausta voidaan mukauttaa kyseisen metsänviljelyaineiston tarpeiden mukaan, jotta vältetään metsänviljelyaineiston mätäneminen. [tark. 74] V LUKU POIKKEUKSET 4 ARTIKLASTA 18 artikla Metsäpuiden geenivarojen suojeluun tarkoitettua perusaineistoa koskeva poikkeus hyväksymisvelvoitteesta 1. Poiketen siitä, mitä 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään, metsäpuiden geenivarojen suojeluun tarkoitetun perusaineiston rekisteröinti kansalliseen rekisteriin ei edellytä toimivaltaisten viranomaisten hyväksyntää. 2. Kaikkien ammattimaisten toimijoiden, jotka rekisteröivät metsäpuiden geenivarojen suojeluun metsätaloudessa tarkoitettua perusaineistoa, on ilmoitettava kyseinen perusaineisto asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. 3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu perusaineisto on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille FOREMATIS-järjestelmässä käytettävässä muodossa. Perusaineiston ilmoitus on tehtävä viittauksella ilmoitusyksikköön. Jokainen ilmoitusyksikkö merkitään kansalliseen rekisteriin yksilöllisellä rekisteriviitteellä. Ilmoituksessa on oltava seuraavat12 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tiedot:. a) kasvitieteellinen nimi; b) luokka; c) perusaineisto; d) rekisteriviite tai tarvittaessa rekisterin tiivistelmä tai lähtöisyysalueen tunnistekoodi; e) sijaintipaikka: tarvittaessa lyhyt nimi sekä lähtöisyysalue, pituus-, leveys- ja korkeusvyöhyke; f) alue: siemenlähteen tai siemenlähteiden taikka metsikön tai metsikköjen koko; g) alkuperä: ilmoitetaan, onko perusaineisto alkuperäistä tai luontaisella levinneisyysalueellaan, muuta kuin alkuperäistä tai muulla kuin luonnollisella levinneisyysalueellaan, taikka onko alkuperä tuntematon. Muun kuin alkuperäisen tai muulla kuin luontaisella levinneisyysalueellaan olevan perusaineiston alkuperä ilmoitetaan, jos se on tiedossa; h) käyttötarkoitus: metsäpuiden geenivarojen suojelu ja kestävä käyttö. [tark. 75] 4. Komissio voi vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä kyseisen ilmoituksen vaatimuksia ja sisältöä koskevat erityisedellytykset. Näissä täytäntöönpanosäädöksissä otetaan huomioon asiaankuuluvien kansainvälisten standardien kehitys ja ne hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 19 artikla Ammattimaisten toimijoiden suorittama ”siemenlähde tunnettu” -luokkaan kuuluvan metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitetun perusaineiston hyväksyminen Poiketen siitä, mitä 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat antaa ammattimaisille toimijoille luvan hyväksyä tiettyjen lajien ”siemenlähde tunnettu” -luokkaan kuuluvan metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitettua perusaineistoa, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: a) perusaineisto sijaitsee lähtöisyysalueella, joka on alttiina äärimmäisille sääoloille; b) nämä sääolot vaikuttavat perusaineiston lisääntymissykliin ja harventavat metsänviljelyaineiston keruutiheyttä kyseisestä perusaineistosta. Tällainen lupa edellyttää komission hyväksyntääTällaisesta luvasta on ilmoitettava komissiolle. [tark. 76] 20 artikla Luokkaan ”testattu” kuuluvan metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitetun perusaineiston väliaikainen hyväksyntä Poiketen siitä, mitä 4 artiklan 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat sallia, että niiden koko alueella tai osassa aluetta hyväksytään enintään kymmenen vuoden ajaksi ”testattu”-luokkaan kuuluvan metsänviljelyaineiston tuotantoon tarkoitettu perusaineisto, jos liitteessä V tarkoitetun jalostusarvon arvioinnin tai vertailukokeiden alustavien tulosten perusteella voidaan olettaa, että perusaineisto täyttää kokeiden päätyttyä tämän asetuksen mukaiset hyväksymisvaatimukset. 21 artikla Väliaikaiset toimitusvaikeudet 1. Jotta selvittäisiin yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa esiintyvistä metsänviljelyaineiston väliaikaisista toimitusvaikeuksista, komissio voi vähintään yhden asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä antaa täytäntöönpanosäädöksellä jäsenvaltioille väliaikaisesti luvan hyväksyä yhden tai useamman lajin sellaisen metsänviljelyaineiston pitämisen kaupan, joka on saatu perusaineistosta, joka täyttää lievemmät vaatimukset kuin 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyt vaatimukset. 2. Jos komissio toimii 1 kohdan mukaisesti, 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti annetussa virallisessa etiketissä on mainittava, että asianomainen metsänviljelyaineisto on saatu perusaineistosta, joka täyttää lievemmät vaatimukset kuin 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyt vaatimukset. 3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu täytäntöönpanosäädös hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 22 artikla Väliaikaiset kokeilut, joilla pyritään löytämään parempia vaihtoehtoja tämän asetuksen säännöksille 1. Poiketen siitä, mitä 1, 4 ja 5 artiklassa säädetään, komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä päättää väliaikaisten kokeilujen järjestämisestä parempien vaihtoehtojen löytämiseksi tämän asetuksen säännöksille, jotka koskevat asetuksen soveltamisalaan kuuluvia lajeja tai keinotekoisia risteymiä, perusaineiston hyväksymistä koskevia vaatimuksia sekä metsänviljelyaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä. Nämä kokeilut voivat olla teknisiä tai tieteellisiä kokeita, joissa tutkitaan uusien vaatimusten toteutettavuutta ja asianmukaisuutta verrattuna tämän asetuksen 1, 4 ja 5 artiklassa säädettyihin vaatimuksiin. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen ja niissä on täsmennettävä yksi tai useampi seuraavista seikoista: a) mitä lajeja tai keinotekoisia risteymiä koe koskee; b) kunkin lajin tai keinotekoisen risteymän osalta kokeilujen olosuhteet; c) kokeilun kesto; d) osallistuvien jäsenvaltioiden seuranta- ja raportointivelvoitteet. Näissä säädöksissä on otettava huomioon seuraavien menetelmien kehitys: a) perusaineiston alkuperän määrittämismenetelmät, mukaan lukien biomolekyylitekniikoiden käyttö; b) metsäpuiden geenivarojen suojelua ja kestävää käyttöä koskevat menetelmät ottaen huomioon sovellettavat kansainväliset standardit; c) lisäämis- ja tuotantomenetelmät, mukaan lukien innovatiivisten tuotantoprosessien käyttö; d) perusaineiston osien risteytyssuunnitelmien suunnittelumenetelmät; e) perusaineiston ja metsänviljelyaineiston ominaisuuksien arviointimenetelmät; f) tietyn metsänviljelyaineiston tarkastusmenetelmät. Kyseiset säädökset on mukautettava asianomaisen metsänviljelyaineiston tuotantotekniikoiden kehitykseen, ja niiden on perustuttava jäsenvaltioiden suorittamiin vertailukokeisiin ja muihin kokeisiin. 3. Komissio tarkastelee näiden kokeilujen tuloksia ja laatii niistä yhteenvedon kertomuksessa, jossa tarvittaessa todetaan, että 1, 4 tai 5 artiklaa on tarpeen muuttaa. 23 artikla Lupa ottaa käyttöön tiukempia vaatimuksia 1. Poiketen siitä, mitä 4 artiklassa säädetään, komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä antaa jäsenvaltioille luvan vahvistaa perusaineiston hyväksymistä ja metsänviljelyaineiston tuotantoa koskevia tiukempia tuotantovaatimuksia kuin kyseisessä artiklassa tarkoitetaan asianomaisen jäsenvaltion koko alueella tai sen osassa, edellyttäen että ne eivät estä, haittaa tai rajoita tämän asetuksen mukaisen metsänviljelyaineiston vapaata liikkumista. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. [tark. 77] 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua lupaa varten jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle pyyntö, jossa esitetään a) luonnokset säännöksistä, joihin ehdotetut vaatimukset sisältyvät; b) perustelut tällaisten vaatimusten tarpeellisuudesta ja oikeasuhteisuudesta. 3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu lupa voidaan myöntää ainoastaan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: a) pyydetyillä toimenpiteillä varmistetaan ainakin yksi seuraavista edellytyksistä: i) asianomaisen metsänviljelyaineiston laadun parantuminen; ii) ympäristönsuojelu: sopeutuminen ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminenlisääminen tai metsäekosysteemien ennallistaminen ja niiden toiminnan tukeminen; [tark. 78] b) pyydetyt toimenpiteet ovat tarpeellisia ja oikeasuhteisia a alakohdassa asetetun tavoitteen mukaisesti; ja c) toimenpiteet ovat perusteltuja asianomaisen jäsenvaltion erityisten ilmasto- ja luonnonolosuhteiden vuoksi. 4. Jos jäsenvaltiot ovat hyväksyneet lisävaatimuksia tai tiukempia vaatimuksia direktiivin 1999/105/EY 7 artiklan nojalla, asianomaisten jäsenvaltioiden on viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [yhden vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamispäivästä] tarkasteltava kyseisiä toimenpiteitä ja kumottava kyseiset toimenpiteet tai muutettava ne tämän asetuksen mukaisiksi. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle ja muille jäsenvaltioille. VI LUKU METSÄNVILJELYAINEISTON TUONTI 24 artikla Vaatimusten vastaavuuteen perustuva tuonti unioniin 1. Metsänviljelyaineistoa saa tuoda kolmansista maista unioniin vain, jos sen voidaan 2 kohdan mukaisesti osoittaa täyttävän vaatimukset, jotka vastaavat unionissa tuotettuun ja kaupan pidettävään metsänviljelyaineistoon sovellettavia vaatimuksia. Vastaavuuden arviointia ja vahvistamista koskevan prosessin on perustuttava tunnistettavuus- ja laatuvaatimusten sekä muiden metsänviljelyaineistoon sovellettavien vaatimusten yksityiskohtaiseen tarkasteluun. [tark. 79] 2. Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä päättää, täyttääkö tiettyjen sukujen, lajien tai luokkien kolmannessa maassa tuotettu metsänviljelyaineisto vaatimukset, jotka vastaavat unionissa tuotettuun ja kaupan pidettävään metsänviljelyaineistoon sovellettavia vaatimuksia, kaikkien seuraavien seikkojen perusteella: a) kyseisen kolmannen maan toimittamien tietojen perusteellinen tarkastelu; b) komission kyseisessä kolmannessa maassa suorittaman tarkastuksen tyydyttävä tulos, jos komissio katsoo tarkastuksen tarpeelliseksi; ja c) kyseinen kolmas maa osallistuu OECD:n metsänviljelyaineiston kansainvälistä kauppaa koskevaan sertifiointijärjestelmään. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 3. Tehdessään 1 kohdassa tarkoitettuja päätöksiä komissio tarkastelee, antavatko asianomaisessa kolmannessa maassa sovelletut perusaineiston ja siitä peräisin olevan metsänviljelyaineiston myöhemmän tuotannon hyväksymis- ja rekisteröintijärjestelmät samat takeet kuin 4 ja 5 artiklassa ja tapauksen mukaan 11 artiklassa säädetyt takeet luokkien ”siemenlähde tunnettu”, ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” ja ”testattu” osalta. 25 artikla Tuotua metsänviljelyaineistoa koskevat ilmoitukset ja todistukset 1. Metsänviljelyaineistoa unioniin tuovien ammattimaisten toimijoiden on ilmoitettava tuonnista etukäteen asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EU) 2017/625 131 artiklassa tarkoitetun virallista valvontaa koskevan tiedonhallintajärjestelmän (IMSOC) kautta. 2. Tuodun metsänviljelyaineiston mukana on oltava kaikki seuraavat: a) lähtömaana olevan kolmannen maan myöntämä kantatodistus tai muu virallinen todistus; b) virallinen etiketti; ja c) kyseisen kolmannen maan ammattimaisen toimijan toimittamat tiedot kyseisestä metsänviljelyaineistosta; c a) tuovan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen antama uusi kantatodistus, joka korvaa a alakohdassa tarkoitetun kantatodistuksen tai virallisen todistuksen tuonnin jälkeen, tai todistus tämän uuden kantatodistuksen olemassaolosta. [tark. 80] 3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuonnin jälkeen asianomaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen korvaa a) edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun kantatodistuksen tai virallisen todistuksen uudella kyseisen jäsenvaltion antamalla kantatodistuksella; ja b) edellä 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun virallisen etiketin uudella kyseisen jäsenvaltion antamalla virallisella etiketillä. VII LUKU MENETTELYSÄÄNNÖKSET 26 artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen 1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset. 2. Siirretään komissiolle viiden vuoden ajaksi ... päivästä ...kuuta .... [tämän asetuksen voimaantulopäivä] 2 artiklan 2 kohdassa, 4 artiklan 2 ja 6 kohdassa, 5 artiklan 3 kohdassa, 7 artiklan 2 kohdassa, 8 artiklan 1 kohdassa, 14 artiklan 6 kohdassa ja 16 artiklan 7 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä. 3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 2 artiklan 2 kohdassa, 4 artiklan 2 ja 6 kohdassa, 5 artiklan 3 kohdassa, 7 artiklan 2 kohdassa, 8 artiklan 1 kohdassa, 14 artiklan 6 kohdassa ja 16 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. 4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. 5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Jäsenvaltioiden nimeämien asiantuntijoiden osallistuminen merkitsee sitä, että voidaan tuoda yhteen monenlaista kansallista asiantuntemusta ja monenlaisia kansallisia näkökulmia, mikä edistää tietoon perustuvaa ja tasapainoista päätöksentekoa delegoitujen säädösten osalta. [tark. 81] 6. Edellä 2 artiklan 2 kohdan, 4 artiklan 2 ja 6 kohdan, 5 artiklan 3 kohdan, 7 artiklan 2 kohdan, 8 artiklan 1 kohdan, 14 artiklan 6 kohdan ja 16 artiklan 7 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. 27 artikla Komiteamenettely 1. Komissiota avustaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002(25) 58 artiklan 1 kohdalla perustettu pysyvä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011(26) tarkoitettu komitea. 2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. Kun komitean lausunto on määrä hankkia kirjallista menettelyä noudattaen, tämä menettely päätetään tuloksettomana, jos komitean puheenjohtaja lausunnon antamiselle asetetussa määräajassa niin päättää tai komitean jäsenten yksinkertainen enemmistö sitä pyytää. 3. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklaa yhdessä sen 5 artiklan kanssa. VIII LUKU KERTOMUKSET, SEURAAMUKSET JA ASETUSTEN (EU) 2016/2031 JA (EU) 2017/625 MUUTTAMINEN 28 artikla Kertomukset Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on viisi vuotta tämän asetuksen soveltamispäivästä] ja sen jälkeen joka viides vuosi kertomus, joka sisältää seuraavat tiedot: a) vuosittain hyväksytyn metsänviljelyaineiston vuosittainen määrä, kun kantatodistus on myönnetty; [tark. 82] b) sellaisten kansallisten valmiussuunnitelmien lukumäärä, jotka jäsenvaltiot ovat hyväksyneet metsänviljelyaineiston toimitusvaikeuksien varalta hyväksyttyjen kansallisten valmiussuunnitelmien lukumäärä, ja valmiussuunnitelmien käyttöönottoon tarvittava aika; [tark. 83] c) niiden verkkosivustojen ja/tai kansallisten metsänviljelijän oppaiden lukumäärä, joissa on tietoa siitä, mihin metsänviljelyaineistoa on otollisinta istuttaa; d) kolmansista maista unionivastaavuuden perusteella tuodun metsänviljelyaineiston määrä suvuittain ja lajeittain; e) 29 artiklan nojalla määrätyt seuraamukset. Komissio määrittelee täytäntöönpanosäädöksillä tämän artiklan 1 kohdassa säädetyn kertomuksen teknisen muodon. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 29 artikla Seuraamukset 1. Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän asetuksen rikkomiseen sovellettavista tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan, että ne pannaan täytäntöön. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nämä säännöt ja toimenpiteet komissiolle viipymättä ja ilmoitettava sille niihin vaikuttavista myöhemmistä muutoksista. 2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän asetuksen rikkomiseen, joka tehdään petollisten tai vilpillisten käytäntöjen avulla, sovellettavissa taloudellisissa seuraamuksissa otetaan huomioon kansallisen lainsäädännön mukaisesti vähintään joko ammattimaiselle toimijalle koituva taloudellinen hyöty tai tapauksen mukaan prosenttiosuus ammattimaisen toimijan liikevaihdosta. 30 artikla Asetuksen (EU) 2016/2031 muuttaminen Muutetaan asetus (EU) 2016/2031 seuraavasti: 1) Korvataan 37 artiklan 4 kohta seuraavasti:" ”4. Komissio vahvistaa tapauksen mukaan täytäntöönpanosäädöksellä tämän asetuksen 36 artiklan f alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisen estämiseksi asianomaisissa istutettaviksi tarkoitetuissa kasveissa. Toimenpiteiden on tapauksen mukaan koskettava kyseisten kasvien tuomista unioniin ja siirtämistä siellä.;” "2) Lisätään 83 artiklaan kohta seuraavasti:" ”5 a. Kun kyseessä ovat asetuksessa (EU) .../...*+ tarkoitetut istutettaviksi tarkoitetut kasvit, jotka on tuotettu tai joita pidetään kaupan luokissa ”siemenlähde tunnettu”, ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” tai ”testattu”, kyseisen asetuksen asianomaisten säännösten mukaisesti valmistettuun viralliseen etikettiin on sisällytettävä erillinen kasvipassi.
______________________ * Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) .../..., annettu ... päivänä ...kuuta ..., (EUVL...).”; + julkaisutoimisto: lisätään tekstiin tämän asetuksen numero ja alaviitteeseen tämän asetuksen numero, päivämäärä, nimi ja EUVL-viite.” "3) Muutetaan liite VII tämän asetuksen liitteen VII mukaisesti. 31 artikla Asetuksen (EU) 2017/625 muuttaminen Muutetaan asetus (EU) 2017/625 seuraavasti: 1) Lisätään 1 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:" ”l) metsänviljelyaineiston tuotanto ja pitäminen kaupan.;” "2) Lisätään 3 artiklaan alakohta seuraavasti:" ”52) ’metsänviljelyaineistolla’ aineistoa sellaisena kuin se on määritelty ...*+ annetun asetuksen (EU) .../... 3 artiklan 1 alakohdassa; ______________________ * Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) .../..., annettu ... päivänä ...kuuta ..., (EUVL...).”; + julkaisutoimisto: lisätään tekstiin tämän asetuksen numero ja alaviitteeseen tämän asetuksen numero, päivämäärä, nimi ja EUVL-viite.” "3) Lisätään 22 a artiklan jälkeen artikla seuraavasti:" ”22 b artikla Erityiset säännöt, jotka koskevat virallista valvontaa ja toimivaltaisten viranomaisten toteuttamaa toimintaa metsänviljelyaineiston osalta 1. Viralliseen valvontaan 1 artiklan 2 kohdan l alakohdassa tarkoitettujen sääntöjen noudattamisen todentamiseksi on sisällytettävä virallinen valvonta metsänviljelyaineiston tuotannon ja kaupan pitämisen osalta sekä kyseisten sääntöjen alaisten toimijoiden osalta. 2. Siirretään komissiolle valta antaa 144 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla sääntöjä, jotka koskevat virallisen valvonnan suorittamista metsänviljelyaineiston osalta tällaisiin tavaroihin sovellettavien 1 artiklan 2 kohdan l alakohdassa tarkoitettujen unionin sääntöjen noudattamisen todentamiseksi sekä toimivaltaisten viranomaisten tällaisen virallisen valvonnan suorittamisen seurauksena toteuttamaa toimintaa.
3. Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä säännöt yhdenmukaisista käytännön järjestelyistä, jotka koskevat virallisen valvonnan suorittamista kasvien lisäysaineiston osalta näihin tavaroihin sovellettavien 1 artiklan 2 kohdan l alakohdassa tarkoitettujen unionin sääntöjen noudattamisen todentamiseksi sekä toimivaltaisten viranomaisten tällaisen virallisen valvonnan seurauksena toteuttamaa toimintaa seuraavilta osin:
Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 145 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. ______________________ * Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) .../..., annettu ... päivänä ...kuuta ..., (EUVL...).”; + julkaisutoimisto: lisätään tekstiin tämän asetuksen numero ja alaviitteeseen tämän asetuksen numero, päivämäärä, nimi ja EUVL-viite.” "IX LUKU LOPPUSÄÄNNÖKSET 32 artikla Direktiivin 1999/105/EY kumoaminen Kumotaan direktiivi 1999/105/EY. Viittauksia kumottuun säädökseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä VIII olevan vastaavuustaulukon mukaisesti. 33 artikla Voimaantulo ja soveltaminen Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan ... päivästä ...kuuta ... [3 vuotta tämän asetuksen voimaantulosta]. Se on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty … Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta Puhemies Puheenjohtaja LIITE I LUETTELO PUULAJEISTA JA KEINOTEKOISISTA RISTEYMISTÄ
LIITE II LUOKKAAN ”SIEMENLÄHDE TUNNETTU” KUULUVAN METSÄNVILJELYAINEISTON TUOTTAMISEEN TARKOITETUN PERUSAINEISTON HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET A. Yleinen vaatimus: Siemenlähteen tai metsikön on oltava toimivaltaisten viranomaisten asettamien perusteiden mukaista. B. Erityiset vaatimukset: 1. Perusaineiston tyyppi Perusaineistona on oltava yhdellä lähtöisyysalueella sijaitseva siemenlähde tai metsikkö. 2. Puuston koko Siemenlähteen tai metsikön on muodostuttava yhdestä tai useammasta puuryhmästä (metsiköstä) tai yksittäisestä metsiköstä. Siemenlähteen tai metsikön puiden on oltava hyvin jakautuneena ja määrän on oltava riittävän suuri, jotta voidaan säilyttää geneettinen monimuotoisuus ja varmistaa riittävä ristipölytys kyseisten siemenlähteiden tai metsiköiden puiden välillä. [tark. 85] 3. Alkuperä ja lähtöisyysalue a) Kantatodistuksessa on ilmoitettava metsänviljelyaineiston keruupaikkojen lähtöisyysalue, sijainti ja pituus-, leveys- ja korkeusvyöhyke. b) Ammattimaisen toimijan on määritettävä joko historiallisilla todisteilla (bibliografia, toimivaltaisten viranomaisten, tutkimuslaitosten tai muiden organisaatioiden säilyttämät asiakirjat) tai muilla asianmukaisilla keinoilla (lähtöisyyskokeet), mukaan lukien kansainvälisesti tunnustetut biomolekyylitekniikat, onko perusaineiston alkuperä i) alkuperäistä ii) muuta kuin alkuperäistä iii) luontaisella levinneisyysalueellaan iv) muulla kuin luontaisella levinneisyysalueellaan v) ei tiedossa. Muun kuin alkuperäisen aineiston tai muulla kuin luontaisella levinneisyysalueellaan sijaitsevan perusaineiston osalta on mainittava alkuperä, jos se on tiedossa. Toimivaltaisen viranomaisen on tarkistettava ammattimaisen toimijan toimittamat tiedot. 4. Kestävyysominaisuudet a) Puut ovat sopeutuneet hyvin lähtöisyysalueella vallitseviin ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin, mukaan lukien bioottiset ja abioottiset tekijät sekä marginaaliset populaatiot, jotka osoittavat sopeutuneensa paikallisesti äärimmäisiin bioottisiin ja abioottisiin tekijöihin. [tark. 86] b) Puiden on oltava lähes vailla laatua heikentäviä tuhoojia ja niiden aiheuttamia oireita. [tark. 87] LIITE III LUOKKAAN ”VALIKOITU” KUULUVAN METSÄNVILJELYAINEISTON TUOTTAMISEEN TARKOITETUN PERUSAINEISTON HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET A. Yleinen vaatimus: Toimivaltaisen viranomaisen on arvioitava metsikkö ottaen huomioon se erityinen tarkoitus, johon metsänviljelyaineistoa käytetään, ja otettava asianmukaisesti huomioon B jaksossa asetetut vaatimukset käyttötarkoituksesta riippuen. Toimivaltainen viranomainen määrittelee valintaperusteet metsänviljelyaineiston erityisen käyttötarkoituksen perusteella. Käyttötarkoitus ilmoitetaan asianomaisen jäsenvaltion kansallisessa rekisterissä. B. Erityiset vaatimukset: 1. Alkuperä: Joko historiallisilla todisteilla (bibliografia, toimivaltaisten viranomaisten, tutkimuslaitosten tai muiden organisaatioiden säilyttämät asiakirjat) tai muilla asianmukaisilla keinoilla (lähtöisyyskokeet), mukaan lukien kansainvälisesti tunnustetut biomolekyylitekniikat, määritetään onko metsikkö alkuperäinen/luontaisella levinneisyysalueellaan, muu kuin alkuperäinen/muulla kuin luontaisella levinneisyysalueellaan vai onko sen alkuperä tuntematon. Muun kuin alkuperäisen tai muulla kuin luontaisella levinneisyysalueellaan olevan perusaineiston alkuperä ilmoitetaan, jos se on tiedossa. 2. Alueen rajaus: Metsiköiden on sijaittava riittävän kaukana saman tai läheisen lajin huonolaatuisista metsiköistä tai sellaisen lajin metsiköistä, jotka saattavat risteytyä kyseessä olevan lajin kanssa. Sijaintivaatimus on erityisen tärkeä, kun alkuperäisten/luontaisella levinneisyysalueellaan olevien metsiköiden ympärillä olevat metsiköt ovat muita kuin alkuperäisiä/muulla kuin luontaisella levinneisyysalueellaan olevia metsikköjä. [tark. 88] 3. Puuston koko: Geneettisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja riittävän ristipölytyksen varmistamiseksi metsiköiden on muodostuttava yhdestä tai useammasta puuryhmästä. Näiden puiden on oltava hyvin jakautuneena ja määrän tietyllä alueella on oltava riittävän suuri, jotta voidaan säilyttää geneettinen monimuotoisuus, välttää sisäsiitoksen epäedulliset vaikutukset ja varmistaa riittävä ristipölytys näiden puiden välillä. 4. Ikä ja kehitysvaihe: Metsiköiden puiden iän tai kehitysvaiheen on oltava sellainen, että puut voidaan kunnolla arvioida valintaperusteiden mukaan. 5. Tasalaatuisuus: Metsikössä on yksilöiden välillä esiinnyttävä tavanomaista morfologisten ominaisuuksien vaihtelua. Tarvittaessa huonolaatuisia puita on poistettava. 6. Kestävyysominaisuudet: a) Metsiköt ovat sopeutuneet hyvin lähtöisyysalueella vallitseviin ilmasto- ja luonnonolosuhteisiin, mukaan lukien bioottiset ja abioottiset tekijät. b) Puiden on oltava lähes vailla laatua heikentäviä tuhoojia ja niiden aiheuttamia oireita, ja niillä on oltava vastustuskykyä kasvupaikkansa epäsuotuisille ilmasto-olosuhteille ja kasvupaikkaa koskeville olosuhteille. [tark. 89] 7. Puuntuottokyky: Valikoitujen metsikköjen hyväksymiseksi puuntuottokyvyn on tavallisesti ylitettävä samoissa luonnonoloissa ja hoito-olosuhteissa hyväksyttävien määrien keskiarvo. 8. Puun laatu: Puun laatu on otettava huomioon. Puun laatu on oleellinen peruste, jos metsänviljelyaineistoa käytetään metsäteollisuudessa puutavaran, huonekalujen tai sellun tuotannossa. Tällöin toimivaltaisen viranomaisen on painotettava tätä perustetta enemmän. 9. Muoto tai kasvutapa: Metsiköiden puilla on oltava erityisen hyviä morfologisia ominaisuuksia varsinkin rungon suoruuden ja pyöreyden, oksien sijainnin ja paksuuden, oksien pienuuden ja hyvän luontaisen karsiutumisen suhteen. Lisäksi haarautuneiden ja kiertyneiden puiden osuuden olisi oltava alhainen. LIITE IV LUOKKAAN ”ALUSTAVASTI TESTATTU” KUULUVAN METSÄNVILJELYAINEISTON TUOTTAMISEEN TARKOITETUN PERUSAINEISTON HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET 1. Siemenviljelys (a) Toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä ja rekisteröitävä risteytyssuunnitelman tyyppi ja tavoite, kloonien tai perheiden risteytyssuunnitelma ja koejärjestely, kloonit tai perheet, alueen rajaus ja sijaintipaikka sekä kaikki näihin tehtävät muutokset. (b) Ammattimaisen toimijan on valittava Siemenviljelykseen kuuluvat kloonit tai perheet on valittava niiden merkittävien ominaisuuksien vuoksi ja erityistä huomiota on kiinnitettävä liitteessä III olevan B jakson 4 ja 6–9 kohdassa vahvistettuihin vaatimuksiin ottaen huomioon se tarkoitus, johon tuloksena saatavaa metsänviljelyaineistoa käytetään. [tark. 90] (c) Siemenviljelykseen kuuluvat kloonit tai perheet on istutettava tai on täytynyt istuttaa toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän suunnitelman mukaisesti niin, että kukin yksilö on tunnistettavissa. (d) Toimivaltaisen viranomaisen on rekisteröitävä siemenviljelykselle suoritetun harvennuksen kuvaus ja tällaiseen harvennukseen sovellettavat valintaperusteet (e) Ammattimaisen toimijan on hoidettava Siemenviljelystä on hoidettava ja siemenetja kerättävä siemenet siten, että viljelyksille asetetut tavoitteet saavutetaan. Keinotekoisen risteymän tuottamiseen tarkoitetun siemenviljelyksen osalta metsänviljelyaineistossa olevien risteymien suhteellinen osuus on määritettävä kokeellisesti. [tark. 91] 2. Perheen (perheiden) vanhemmat (a) Ammattimaisen toimijanVanhemmat on valittava vanhemmat niiden merkittävien ominaisuuksien tai kombinaatiokyvyn vuoksi. Jos valinta on tehty merkittävien ominaisuuksien vuoksi, erityistä huomiota on kiinnitettävä liitteessä III olevan B jakson 4 ja 6–9 kohdassa vahvistettuihin vaatimuksiin ottaen huomioon se tarkoitus, johon tuloksena saatavaa metsänviljelyaineistoa käytetään. [tark. 92] (b) Toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä ja rekisteröitävä tavoite, risteytyssuunnitelma ja pölytysmenetelmä, yksilöt, alueen rajaus, sijaintipaikka ja niihin tehdyt merkittävät muutokset. (c) Toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä ja rekisteröitävä sekoituksessa olevat ominaisuuksiensa perusteella yksilöidyt vanhemmat, niiden määrä ja suhteellinen osuus. (d) Keinotekoisen risteymän tuottamiseen tarkoitettujen vanhempien osalta metsänviljelyaineistossa olevien risteymien suhteellinen osuus on määritettävä kokeellisesti. 3. Kloonit (a) Kloonit on voitava tunnistaa toimivaltaisen viranomaisen hyväksymien ja rekisteröimien ominaispiirteiden perusteella. (b) Yksittäisten kloonien arvo on määritettävä havainnoinnin ja kyseisten kloonien ominaisuuksien laadullisen arvioinnin perusteella tai se on osoitettava riittävän pitkäaikaisen koetoiminnan avulla. (c) Kloonien tuotantoon käytettävät kantayksilöt valitaan merkittävien ominaisuuksien vuoksi ja erityistä huomiota on kiinnitettävä liitteessä III olevan B jakson 4 ja 6–9 kohdassa vahvistettuihin vaatimuksiin ottaen huomioon se tarkoitus, johon tuloksena saatavaa metsänviljelyaineistoa käytetään. (d) Toimivaltaiset viranomaiset rajoittavat hyväksymisen vuosien enimmäismäärään tai tuotettujen kasvullisten jälkeläisten enimmäismäärään. 4. Kloonisekoitukset (a) Kloonisekoitusten on täytettävä 3 kohdan a, b ja c alakohdassa vahvistetut vaatimukset. (b) Toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä ja rekisteröitävä sekoituksessa olevat ominaisuuksiensa perusteella yksilöidyt kloonijäsenet, niiden määrä ja suhteellinen osuus sekä valintamenetelmä ja lähtöaineisto. Jokaisessa sekoituksessa on oltava riittävästi geneettistä monimuotoisuutta. (c) Toimivaltaiset viranomaiset rajoittavat hyväksymisen vuosien enimmäismäärään tai tuotettujen kasvullisten jälkeläisten enimmäismäärään. LIITE V LUOKKAAN ”TESTATTU” KUULUVAN METSÄNVILJELYAINEISTON TUOTTAMISEEN TARKOITETUN PERUSAINEISTON HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET 1. KAIKKIA KOKEITA KOSKEVAT VAATIMUKSET a) Yleistä Jos perusaineisto on metsikkö, sen on täytettävä liitteessä III vahvistetut vaatimukset. Jos perusaineisto on siemenviljelys, perheen (perheiden) vanhemmat, kloonit tai kloonisekoitukset, sen on täytettävä liitteessä IV vahvistetut vaatimukset. Toimivaltaisen viranomaisen on määritettävä valintaperusteet sen käyttötarkoituksen perusteella, johon metsänviljelyaineistoa käytetään. Ammattimaisten toimijoiden on valmisteltava, suunniteltava ja suoritettavaraportoitava testien materiaalista, menetelmistä ja tuloksista perusaineiston hyväksymistä varten tarvittavat testit. Niiden on tulkittava näiden testien tuloksiahyväksymisestä vastaavalle toimivaltaiselle viranomaiselle. Esitetyt tulokset on analysoitava kansainvälisesti hyväksytyillä menetelmillä. Vertailutestien osalta ammattimaisen toimijan on verrattava testattavaa metsänviljelyaineistoa yhteenVertailutesteissä on käytettävä yhtä tai mielellään useampaan hyväksyttyynuseampaa hyväksyttyä tai ennalta valittuun verrokkiinvalittua verrokkia 3 kohdan b alakohdan mukaisesti. [tark. 93] a a) Vähimmäiskokoisten testausalueiden vähimmäismäärän on täytyttävä kunkin liitteessä I luetellun puulajin osalta. [tark. 94] (b) Tutkittavat ominaisuudet (i) Ammattimaisen toimijanKokeet on suunniteltava kokeet arvioimaan ii alakohdassa täsmennettyjä olennaisia ominaisuuksia, ja nämä on ilmoitettava jokaisen kokeen koeselosteessa. [tark. 95] (ii) Huomiota on kiinnitettävä sopeutumiseen, kasvuun ja merkittäviin bioottisiin sekä abioottisiin tekijöihin. Lisäksi on arvioitava muita tarkoitetun erityisen käyttötarkoituksen kannalta tärkeinä pidettäviä tekijöitä ottaen huomioon sen alueen luonnonolot, jossa koe suoritetaan, sekä nykyiset ja ennakoidut ilmasto-olosuhteet. (c) Asiakirjat Ammattimaisen toimijan on pidettävä kirjaa koepaikoistatoimitettava kaikki tarvittavat tiedot kokeissa saatujen tulosten arvioimiseksi, mukaan lukien sijainti, ilmasto, maaperä, aikaisempi käyttö, kokeen perustaminen ja hallinnointi sekä abioottisista tai bioottisista tekijöistä aiheutuvat vahingot. Ammattimaisen toimijan on pyynnöstä asetettava nämä asiakirjat toimivaltaisen viranomaisen saataville. Toimivaltainen viranomainen kirjaa perusaineiston ja metsänviljelyaineiston iän sekä tulokset arviointihetkellä. [tark. 96] (d) Koejärjestelyt (i) Ammattimaisen toimijanMetsänviljelyaineistonäytteet on kasvatettava, istutettava ja hoidettava metsänviljelyaineistonäytteet identtisesti, jos se on käytettävien kasviaineistotyyppien osalta mahdollista. [tark. 97] (ii) Ammattimainen toimija järjestää kunkin kokeenKukin koe on järjestettävä perustellun tilastollisen suunnitelman mukaisesti ja kokeissa on oltava riittävä määrä puita, jotta jokaisen tutkittavan yksilön yksilölliset ominaisuudet voidaan arvioida. [tark. 98] (e) Tulosten analysointi ja oikeellisuus (i) Ammattimaisen toimijan on analysoitava Kokeista saadut tiedot on analysoitava kansainvälisesti hyväksytyillä tilastollisilla menetelmillä, ja tulokset on ja esitettävä kutakin tutkittua ominaisuutta koskevat tuloksetkunkin tutkitun ominaisuuden osalta. [tark. 99] (ii) Kokeessa noudatettua menetelmää ja saatuja tuloksia koskevat yksityiskohtaiset tiedot on saatettava kaikkien saataville. (iii) Toimivaltaisen viranomaisen siinä jäsenvaltiossa, jossa koe tehtiin, on nimettävä ehdotettu käyttöalue ja ilmoitettava kaikista metsänviljelyaineiston ominaisuuksista, jotka saattavat rajoittaa sen käyttökelpoisuutta. (iv) Jos kokeiden aikana osoittautuu, että metsänviljelyaineistolla ei ole vähintään sen perusaineiston ominaisuuksia, josta kyseinen metsänviljelyaineisto on tuotettu, mukaan lukien erityisesti resistenssi tai sietokyky taloudellisesti merkittäviä kasvintuhoojia vastaan, tällaista metsänviljelyaineistoa ei saa sertifioida luokkaan ”testattu”. 2. VAATIMUKSET PERUSAINEISTOON KUULUVIEN YKSILÖIDEN GENEETTISELLE ARVIOINNILLE (a) Seuraavien perusaineistotyyppien yksilöitä voidaan arvioida geneettisesti: siemenviljelykset, perheen (perheiden) vanhemmat, kloonit ja kloonisekoitukset. (b) Asiakirjat Perusaineiston hyväksyminen edellyttää lisäasiakirjoja, joissa annetaan seuraavat tiedot: (i) arvioitujen yksilöiden identiteetti, alkuperä ja sukupuu; (ii) arvioinnissa käytettävän metsänviljelyaineiston tuottamiseen käytetty risteytyssuunnitelma. (c) Koemenettelyt Seuraavat vaatimukset on täytettävä: (i) jokaisen yksilön geneettinen arvo on arvioitava kahdella tai useammalla arviointikoepaikalla, joista ainakin yhden on sijaittava metsänviljelyaineiston ehdotettua käyttöaluetta vastaavassa ympäristössä (ii) Koejakson on oltava riittävän pitkä, jotta arvioitavat ominaisuudet tulevat ilmi. (iii) Kaupan pidettäväksi tarkoitetun metsänviljelyaineiston arvioitu paremmuus on määriteltävä näiden geneettisten arvojen ja erityisen risteytyssuunnitelman pohjalta. (iv) Toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä arviointikokeet ja geneettistä arvoa koskevat laskelmat. (d) Tulkinta (i) Metsänviljelyaineiston arvioitu paremmuus on määriteltävä yhden tai useamman ominaisuuden osalta vertailupopulaatioon nähden. Ammattimainen toimija määrittelee jalostusohjelman vertailupopulaation ja kuvailee tämän vertailupopulaationVertailupopulaatio on määriteltävä ja kuvattava koeselosteissa. [tark. 100] (ii) On mainittava, jos metsänviljelyaineiston arvioitu geneettinen arvo on jonkin merkittävän ominaisuuden osalta huonompi kuin vertailupopulaation. 3. VAATIMUKSET METSÄNVILJELYAINEISTON VERTAILUKOKEILLE (a) Metsänviljelyaineiston kerääminen (i) Vertailukokeissa käytettävän metsänviljelyaineistoa edustavan näytteen on vastattava todenmukaisella tavalla hyväksyttäväksi aiotusta perusaineistosta saatua metsänviljelyaineistoa. (ii) Vertailukokeissa käytettävän suvullisen metsänviljelyaineiston on oltava – kerätty hyvinä kukkimis- ja hedelmä-/siemenvuosina; ja – kerätty sellaisilla menetelmillä, jotka varmistavat saatujen näytteiden edustavuuden. Keinollista pölytystä voidaan käyttää tällaisen metsänviljelyaineiston tuotantoon. (b) Verrokit (i) Kokeissa vertailutarkoitukseen käytettävien verrokkien tuotantokyvyn olisi mahdollisuuksien mukaan oltava tunnettu riittävän kauan sillä alueella, jolla koe aiotaan suorittaa. Verrokit edustavat periaatteessa perusaineistoa, joka on osoittautunut käyttökelpoiseksi tietyssä käyttötarkoituksessa metsätaloudelle kokeiden alkamisajankohtana sekä niissä luonnonoloissa, joita varten metsänviljelyaineisto on tarkoitus sertifioida. Verrokit olisi mahdollisuuksien mukaan valittava – liitteessä III esitettyjen perusteiden mukaisesti valituista metsiköistä; tai – ”testattu”-luokkaan kuuluvan metsänviljelyaineiston tuotantoon virallisesti hyväksytystä perusaineistosta. (ii) Kun keinotekoisille risteymille suoritetaan vertailukokeita, olisi molemmat vanhempina toimivat puulajit sisällytettävä verrokkeihin, jos se on mahdollista. (iii) Useita verrokkeja on käytettävä aina kun mahdollista. Jos on perusteltua, verrokkina voidaan käyttää alueelle parhaiten soveltuvaa koeaineistoa tai koeyksilöiden keskiarvoa. (iv) Samoja verrokkeja on käytettävä kaikissa kokeissa mahdollisimman monissa erilaisissa kasvupaikkaoloissa. (c) Tulkinta (i) Tilastollisesti merkittävä paremmuus verrattuna verrokkeihin on osoitettava vähintään yhden merkittävän ominaisuuden osalta. (ii) Ammattimaisen toimijan On ilmoitettava, jos joitakin taloudellisesti tai ympäristöllisesti merkittäviä ominaisuuksia koskevat tulokset ovat merkittävästi huonompia kuin verrokeilla, ja niiden vaikutukset on korvattava hyvillä ominaisuuksilla. [tark. 101] 4. VÄLIAIKAINEN HYVÄKSYMINEN Nuorilla kasveilla tehtyjen kokeiden alustavaa arviointia voidaan käyttää väliaikaisen hyväksymisen perustana. Varhaiseen arviointiin perustuvat paremmuutta koskevat väitteet on tutkittava uudelleen vähintään kymmenen vuoden välein. 5. VARHAISKOKEET Toimivaltainen viranomainen voi hyväksyä taimitarhalla, kasvihuoneissa ja laboratoriossa suoritetut kokeet väliaikaiseksi hyväksymiseksi tai lopulliseksi hyväksymiseksi, jos voidaan osoittaa läheinen korrelaatio mitatun ominaisuuden ja yleensä metsävaiheen kokeissa arvioitujen ominaisuuksien välillä. Muiden testattavien ominaisuuksien on täytettävä 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. LIITE VI LUOKAT, JOIHIN KUULUVAA ERITYYPPISESTÄ PERUSAINEISTOSTA SAATUA METSÄNVILJELYAINEISTOA SAA PITÄÄ KAUPAN
LIITE VII Asetuksen (EU) 2016/2031 liitteen VII muuttaminen Lisätään asetuksen (EU) 2016/2031 liitteeseen VII osat seuraavasti: ”G OSA Yhdistetty unionin alueella tapahtuvia siirtoja varten käytettävä kasvipassi ja 83 artiklan 5 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu virallinen etiketti 1) Unionin alueella tapahtuvia siirtoja varten käytettävän kasvipassin, joka on yhdistetty yhteiseksi etiketiksi 83 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun virallisen etiketin kanssa, on sisällettävä seuraavat tiedot: a) yhteisen etiketin oikeassa yläkulmassa sana ”kasvipassi” jollakin unionin virallisella kielellä ja englanniksi, jos se on eri kieli, erotettuna vinoviivalla; b) yhteisen etiketin vasemmassa yläkulmassa värillinen tai mustavalkoinen unionin lippu. Kasvipassi on sijoitettava yhteisessä etiketissä välittömästi virallisen etiketin yläpuolelle, ja sen on oltava saman levyinen kuin virallinen etiketti. 2) A osan 2 kohtaa sovelletaan vastaavasti. H OSA Yhdistetty suoja-alueille saapumista ja suoja-alueilla tapahtuvia siirtoja varten käytettävä kasvipassi ja 83 artiklan 5 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettu virallinen etiketti 1) Suoja-alueille saapumista ja suoja-alueilla tapahtuvia siirtoja varten käytettävän kasvipassin, joka on yhdistetty yhteiseksi etiketiksi 83 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun metsänviljelyaineiston virallisen etiketin kanssa, on sisällettävä seuraavat tiedot: a) yhteisen etiketin oikeassa yläkulmassa sanat ”kasvipassi – SUOJA-ALUE” jollakin unionin virallisella kielellä ja englanniksi, jos se on eri kieli, erotettuna vinoviivalla; b) välittömästi kyseisten sanojen alapuolella asianomaisen suoja-aluekaranteenituhoojan tieteellinen nimi tai koodi tai asianomaisten suoja-aluekaranteenituhoojien tieteelliset nimet tai koodit; c) yhteisen etiketin vasemmassa yläkulmassa värillinen tai mustavalkoinen unionin lippu. Kasvipassi on sijoitettava yhteisessä etiketissä välittömästi virallisen etiketin yläpuolelle, ja sen on oltava saman levyinen kuin virallinen etiketti. 2) B osan 2 kohtaa sovelletaan vastaavasti.” LIITE VIII Vastaavuustaulukko
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Länsi-Balkanin uudistus- ja kasvutukivälineen perustaminen |
| ||||||||||
| |||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2023)0692), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 212 artiklan ja 322 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0408/2023), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen 30. tammikuuta 2024 antaman lausunnon(1), – ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 8. huhtikuuta 2024 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, – ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan ja budjettivaliokunnan työjärjestyksen 58 artiklan mukaiset yhteiskäsittelyt, – ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan kirjeen, – ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan ja budjettivaliokunnan mietinnön (A9‑0085/2024), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisen lausuman, joka julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa; 3. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 4. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/… antamiseksi Länsi-Balkanin uudistus- ja kasvutukivälineen perustamisesta
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2024/1449.) LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteinen lausuma Länsi-Balkanin tukivälineen asianmukaisesta budjettinimikkeistöstä Euroopan parlamentti ja neuvosto panevat merkille Euroopan komission lausuman raportoinnista. Euroopan parlamentti ja neuvosto aikovat tarkistaa tukivälineen nimikkeistöä esimerkiksi tuensaajakohtaisten määrärahojen osalta varmistaakseen asianmukaisen poliittisen valvonnan ja talousarviovalvonnan, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta perussopimusten mukaisiin budjettivallan käyttäjän oikeuksiin. Euroopan parlamentti ja neuvosto pyytävät Euroopan komissiota ottamaan tämän lausuman asianmukaisesti huomioon vuoden 2025 talousarvioesityksen valmistelussa.
| |||||||||||
| Tiettyjen YMP:n sääntöjen yksinkertaistaminen |
| |||||||
| ||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2024)0139), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9‑0120/2024), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 24. huhtikuuta 2024 antaman lausunnon(1), – ottaa huomioon neuvoston edustajan 26. maaliskuuta 2024 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 ja 163 artiklan, 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/… antamiseksi asetusten (EU) 2021/2115 ja (EU) 2021/2116 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevista vaatimuksista, ilmastoa, ympäristöä ja eläinten hyvinvointia koskevista järjestelmistä, YMP:n strategiasuunnitelmien muutoksista, YMP:n strategiasuunnitelmien tarkistamisesta sekä valvontaan ja seuraamuksiin tehtävistä poikkeuksista
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2024/1468.)
| ||||||||
| Tieliikenteessä käytettävien liikkuvien työkoneiden hyväksyntä ja markkinavalvonta |
| ||||||||||||
| |||||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2023)0178), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9‑0120/2023), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 14. kesäkuuta 2023 antaman lausunnon(1), – ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 15. maaliskuuta 2024 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, – ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön (A9-0382/2023), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2025/… antamiseksi tieliikenteessä käytettävien liikkuvien työkoneiden hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta ja asetuksen (EU) 2019/1020 muuttamisesta
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2025/14.)
| |||||||||||||
| Kasvintuhoojien vastaisista suojatoimenpiteistä annetun asetuksen (EU) 2016/2031 muuttaminen |
| ||||||||||||
| |||||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2023)0661), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9‑0391/2023), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 13. joulukuuta 2023 antaman lausunnon(1), – ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 13. maaliskuuta 2024 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, – ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A9‑0035/2024), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/… antamiseksi asetuksen (EU) 2016/2031 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse monivuotisista kartoitusohjelmista, säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymistä koskevista ilmoituksista, tuontikieltoja ja erityisiä tuontivaatimuksia koskevista väliaikaisista poikkeuksista ja niiden myöntämismenettelyjen vahvistamisesta, vakavan riskin kasveja, kasvituotteita ja muita tavaroita koskevista väliaikaisista tuontivaatimuksista, vakavan riskin kasvien luettelointia koskevien menettelyjen vahvistamisesta, kasvinterveystodistusten sisällöstä ja kasvipassien käytöstä sekä tietyistä rajattuja alueita ja tuhoojakartoitusta koskevista raportointivaatimuksista sekä asetuksen (EU) 2017/625 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tietyistä säännöstenvastaisuuksia koskevista ilmoituksista
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2024/3115.)
| |||||||||||||
| Ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan (ESG) liittyvän luokitustoiminnan läpinäkyvyys ja eheys |
| ||||||||||||||
| |||||||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2023)0314), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9‑0203/2023), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 4. lokakuuta 2023 antaman lausunnon(1), – ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 25. lokakuuta 2023 antaman lausunnon(2), – ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 14. helmikuuta 2024 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, – ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan kirjeen, – ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0417/2023), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/… antamiseksi ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan (ESG) liittyvän luokitustoiminnan läpinäkyvyydestä ja integriteetistä ja asetusten (EU) 2019/2088 ja (EU) 2023/2859 muuttamisesta
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2024/3005.)
| |||||||||||||||
| Toimenpiteet, joilla lievennetään kolmansien maiden keskusvastapuoliin liittyviä liiallisia vastuita ja parannetaan unionin määritysmarkkinoiden tehokkuutta |
| ||||||||||||||
| |||||||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2022)0697), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0412/2022), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 26. huhtikuuta 2023 antaman lausunnon(1), – ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 22. maaliskuuta 2023 antaman lausunnon(2), – ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 14. helmikuuta 2024 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, – ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0398/2023), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/… antamiseksi asetusten (EU) N:o 648/2012, (EU) N:o 575/2013 ja (EU) 2017/1131 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse toimenpiteistä, joilla lievennetään kolmansien maiden keskusvastapuoliin liittyviä liiallisia vastuita ja parannetaan unionin määritysmarkkinoiden tehokkuutta
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2024/2987.)
| |||||||||||||||
| Keskusvastapuoliin liittyvän keskittymäriskin käsittely sekä keskitetysti määritettyihin johdannaistransaktioihin liittyvä vastapuoliriski |
| ||||||||||||
| |||||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2022)0698), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 53 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0411/2022), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 26. huhtikuuta 2023 antaman lausunnon(1), – ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 14. helmikuuta 2024 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, – ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0399/2023), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2024/… antamiseksi direktiivien 2009/65/EY, 2013/36/EU ja (EU) 2019/2034 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse keskusvastapuoliin liittyvän keskittymäriskin ja keskitetysti määritettyihin johdannaistransaktioihin liittyvän vastapuoliriskin käsittelystä
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2024/2994.)
| |||||||||||||
| Tiettyjen asetusten muuttaminen julkisten pääomamarkkinoiden houkuttelevuuden lisäämiseksi ja pienten ja keskisuurten yritysten pääoman saannin helpottamiseksi |
| ||||||||||||
| |||||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2022)0762), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0417/2022), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 23. maaliskuuta 2023 antaman lausunnon(1), – ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 14. helmikuuta 2024 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, – ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0302/2023), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/… antamiseksi asetusten (EU) 2017/1129, (EU) N:o 596/2014 ja (EU) N:o 600/2014 muuttamisesta unionin julkisten pääomamarkkinoiden houkuttelevuuden lisäämiseksi yritysten kannalta ja pienten ja keskisuurten yritysten pääoman saannin helpottamiseksi
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2024/2809.)
| |||||||||||||
| Direktiivin muuttaminen julkisten pääomamarkkinoiden houkuttelevuuden lisäämiseksi ja pienten ja keskisuurten yritysten pääoman saannin helpottamiseksi |
| ||||||||||||
| |||||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2022)0760), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 50 artiklan, 51 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0415/2022), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 23. maaliskuuta 2023 antaman lausunnon(1), – ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 14. helmikuuta 2024 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, – ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0303/2023), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2024/… antamiseksi direktiivin 2014/65/EU muuttamisesta unionin julkisten pääomamarkkinoiden houkuttelevuuden lisäämiseksi yritysten kannalta ja pienten ja keskisuurten yritysten pääoman saannin helpottamiseksi sekä direktiivin 2001/34/EY kumoamisesta
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2024/2811.)
| |||||||||||||
| Osakkeidensa ottamista kaupankäynnin kohteeksi pk-yritysten kasvumarkkinalla hakevien yritysten moniääniosakerakenteet |
| ||||||||||||
| |||||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2022)0761), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 50 artiklan 1 kohdan, 50 artiklan 2 kohdan g alakohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9‑0416/2022), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 23. maaliskuuta 2023 antaman lausunnon(1), – ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 14. helmikuuta 2024 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, – ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon, – ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0300/2023), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2024/… antamiseksi osakkeidensa ottamista kaupankäynnin kohteeksi monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä hakevien yritysten moniääniosakerakenteista
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2024/2810.)
| |||||||||||||
| Ihmisessä käytettäväksi tarkoitettujen ihmisperäisten aineiden laatu- ja turvallisuusvaatimukset |
| ||||||||||||
| |||||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2022)0338), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 168 artiklan 4 kohdan a alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0226/2022), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 27. lokakuuta 2022 antaman lausunnon(1), – on kuullut alueiden komiteaa, – ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 30. tammikuuta 2024 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, – ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön (A9-0250/2023), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(2); 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/… antamiseksi ihmisessä käytettäväksi tarkoitettujen ihmisperäisten aineiden laatu- ja turvallisuusvaatimuksista ja direktiivien 2002/98/EY ja 2004/23/EY kumoamisesta
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2024/1938.)
| |||||||||||||
| Tietoturvapalvelut |
| ||||||||||||||
| |||||||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2023)0208), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9‑0137/2023), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 13. heinäkuuta 2023 antaman lausunnon(1), – ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 21. maaliskuuta 2024 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, – ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan kirjeen, – ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A9-0307/2023), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevan komission lausuman, joka julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa; 3. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 4. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2025/… antamiseksi asetuksen (EU) 2019/881 muuttamisesta tietoturvapalvelujen osalta
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2025/37.) LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE Komission poliittinen lausuma, annettu 19 päivänä joulukuuta 2024, asetuksen (EU) 2019/881 muuttamisesta tietoturvapalvelujen osalta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2025/37 hyväksymisen yhteydessä(2) Tällä kyberturvallisuusasetuksen muuttamisesta annetulla asetuksella lisätään mahdollisuus kehittää tietoturvapalveluihin sovellettavia eurooppalaisia kyberturvallisuuden sertifiointijärjestelmiä. Samalla todetaan, että on äärimmäisen tärkeää tarkastella perin pohjin uudelleen kyberturvallisuusasetusta, myös eurooppalaisten kyberturvallisuuden sertifiointijärjestelmien valmisteluun, hyväksymiseen ja tarkistamiseen johtavien menettelyjen arvioinnin osalta. Uudelleentarkastelun olisi perustuttava perusteelliseen analyysiin ja laajaan kuulemiseen eurooppalaisen kyberturvallisuuden sertifiointikehyksen toiminnan vaikutuksista, vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta. Kyberturvallisuusasetuksen 67 artiklassa vahvistetun arvioinnin osana suoritettavan analyysin olisi katettava sekä käynnissä olevat järjestelmien kehittämistoimet, kuten pilvipalveluihin sovellettavan eurooppalaisen kyberturvallisuuden sertifiointijärjestelmän kehittämistoimet, että hyväksyttyjä järjestelmiä, kuten yhteisiin kriteereihin perustuvaa eurooppalaista kyberturvallisuuden sertifiointijärjestelmää, koskevat toimet. Uudelleentarkastelussa olisi erityisesti yksilöitävä kyberturvallisuuden sertifiointijärjestelmiin johtavien menettelyjen vahvuudet ja heikkoudet ja laadittava suosituksia siitä, mitä voidaan parantaa tulevaisuudessa. Siinä olisi käsiteltävä myös sidosryhmien kuulemiseen ja prosessin avoimuuteen liittyviä näkökohtia. Näin ollen komissio, joka vastaa kyberturvallisuusasetuksen uudelleentarkastelusta, varmistaa esittäessään uudelleentarkastelua lainsäätäjille, että siinä otetaan asianmukaisesti huomioon edellä mainitut tarvittavat osatekijät 67 artiklan osalta.
| |||||||||||||||
| Kybersolidaarisuussäädös |
| ||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2023)0209), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 173 artiklan 3 kohdan ja 322 artiklan 1 kohdan a alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9‑0136/2023), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen 18. huhtikuuta 2023 antaman lausunnon(1), – ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 13. heinäkuuta 2023 antaman lausunnon(2), – ottaa huomioon alueiden komitean 30. marraskuuta 2023 antaman lausunnon(3), – ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 21. maaliskuuta 2024 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, – ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan ja liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnot, – ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A9-0426/2023), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevan komission lausuman, joka julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa; 3. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 4. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2025/… antamiseksi toimenpiteistä solidaarisuuden ja valmiuksien vahvistamiseksi unionissa kyberuhkien ja poikkeamien havaitsemista sekä niihin varautumista ja reagoimista varten ja asetuksen (EU) 2021/694 muuttamisesta (kybersolidaarisuussäädös)
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2025/38.) LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE Komission lausuma määrärahoista, jotka liittyvät 19 päivänä joulukuuta 2024 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2025/38 toimenpiteistä solidaarisuuden ja valmiuksien vahvistamiseksi unionissa kyberturvallisuusuhkien ja -poikkeamien havaitsemista sekä niihin varautumista ja reagoimista varten (kybersolidaarisuussäädös)(4) 1. Kybersolidaarisuussäädösehdotukseen liittyvä komission rahoitusselvitys julkaistiin huhtikuussa 2023. Arvioidut määrät ovat sittemmin muuttuneet muiden säädösten hyväksymisen tai odotettavissa olevan hyväksymisen vuoksi. 2. Lainsäätäjät pääsivät 5 päivänä maaliskuuta 2024 alustavaan poliittiseen yhteisymmärrykseen siitä, että säädökseen liittyvässä rahoitusselvityksessä esitetystä Digitaalinen Eurooppa -ohjelman erityistavoitteesta 4 ”Pitkälle viety digitaalinen osaaminen” kohdennetaan uudelleen 22 miljoonaa euroa erityistavoitteeseen 3 ”Kyberturvallisuus ja luottamus”. 3. Alustavan poliittisen yhteisymmärryksen ehtojen huomioon ottamiseksi komissio päivitti kybersolidaarisuussäädökseen liittyvää rahoitusselvitystä erityistavoitteiden 2 ”Tekoäly”, 3 ”Kyberturvallisuus ja luottamus” ja 4 ”Pitkälle viety digitaalinen osaaminen” määrärahojen osalta ottaen huomioon lainsäätäjien sopimat uudelleenkohdentamiset. 4. Päivitetyssä rahoitusselvityksessä esitetyt vuosien 2025–2027 määrärahat ovat näin ollen seuraavat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission toimivaltaa vuotuisessa talousarviomenettelyssä: – [544 726 000 euroa] erityistavoitteeseen 2 ”Tekoäly”, ottaen huomioon 65 miljoonaa euroa, jotka on kohdennettu uudelleen erityistavoitteeseen 3 ”Kyberturvallisuus ja luottamus”; – [44 451 000 euroa] erityistavoitteeseen 3 ”Kyberturvallisuus ja luottamus” – komission suoraan hallinnoima osa, johon sisältyy 26 miljoonaa euroa, jotka on kohdennettu uudelleen erityistavoitteista 2 ja 4. – [353 190 613 euroa] erityistavoitteeseen 3 ”Kyberturvallisuus ja luottamus” – Euroopan kyberturvallisuuden osaamiskeskuksen hallinnoima osa, johon sisältyy 61 miljoonaa euroa, jotka on kohdennettu uudelleen erityistavoitteista 2 ja 4. – [167 162 423 euroa] erityistavoitteeseen 4 ”Pitkälle viety digitaalinen osaaminen”, ottaen huomioon 22 miljoonaa euroa, jotka on kohdennettu uudelleen erityistavoitteeseen 3 ”Kyberturvallisuus ja luottamus”. 5. EU:n kyberturvallisuusreservi rahoitetaan erityistavoitteen 3 ”Kyberturvallisuus ja luottamus” määrärahoista – komission suoraan hallinnoima osa (säädökseen liittyvän päivitetyn rahoitusselvityksen mukaan määrä on arviolta [44 451 000] euroa).
| |||||||||||||||||||
| Yrityksiä koskevat Euroopan unionin työmarkkinatilastot |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2023)0459), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 338 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0316/2023), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 24. marraskuuta 2023 antaman lausunnon(1), – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, – ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon, – ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0054/2024), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/… antamiseksi yrityksiä koskevista Euroopan unionin työmarkkinatilastoista ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 530/1999 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 450/2003 ja (EY) N:o 453/2008 kumoamisesta(2)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 338 artiklan 1 kohdan, ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon(3), ▐ noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä, sekä katsovat seuraavaa: (1) Euroopan unionin yrityksiä koskevia tarkkoja, ajantasaisia, luotettavia ja vertailukelpoisia työmarkkinatilastoja tarvitaan unionin politiikkojen suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja arviointiin, erityisesti politiikkojen, jotka koskevat taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, Euroopan työllisyysstrategiaa, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria sekä eurooppalaista ohjausjaksoa ja jotka liittyvät Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman ja yhteisötalouden toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon. Ne ovat myös tärkeitä, jotta unioni voi täyttää sille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 2, 3 ja 4 artiklassa vahvistetut tehtävät. [Tark. 2] (2) Makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäiseminen ja korjaaminen asetuksen (EU) N:o 1176/2011(4) mukaisesti sekä riittävien vähimmäispalkkojen seuranta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2022/2041(5) mukaisesti edellyttävät tarkkoja tietoja tuntikohtaisten työvoimakustannusten ja palkkatasojen kehityksestä, työehtosopimusneuvottelujen kattavuusasteesta, lakisääteisen vähimmäispalkan tasosta ja sen piiriin kuuluvien työntekijöiden osuudesta jäsenvaltioissa. (3) Euroopan keskuspankki käyttää yrityksiä koskevia eurooppalaisia työmarkkinatilastoja ja erityisesti työvoimakustannusten kehitystä ja palkkojen kasvua koskevia tilastoja yhteisen rahapolitiikan yhteydessä työvoimakustannuksista aiheutuvien inflaatio- ja deflaatioriskien seurantaan. Sen vuoksi tarvitaan tarkkoja, ajantasaisia ja vertailukelpoisia unionin tilastoja työvoimakustannusten kehityksestä. On tärkeää, että tätä analyysia täydennetään voitoista johtuvien inflaatio- ja deflaatioriskien seurannalla. (4) Avoimia työpaikkoja koskevien tilastojen kattavuutta on tarpeen laajentaa ja työvoimakustannusindeksin ajantasaisuutta parantaa, koska molemmat indikaattorit luetellaan Euroopan keskeisissä talousindikaattoreissa(6), joita tarvitaan raha- ja talouspolitiikan seurantaan. (4 a) Analyysitarkoitusten kannalta on tärkeää, että saatavilla on asianmukainen määrä takautuvia tietoja, jotta voidaan arvioida työvoimakustannusindeksejä pitkällä aikavälillä. Jäsenvaltioille aiheutuvan rasitteen vähentämiseksi tietojen toimittaminen olisi kuitenkin rajoitettava takautuviin tietoihin, jotka kattavat ainakin kalenterivuodet 2024 ja 2025. (5) Tarvitaan oikeusperusta, jolla säännellään vuotuisen sukupuolten välisen palkkaeron toimittamista, jotta voidaan seurata Yhdistyneiden kansakuntien (YK) Agenda 2030 ‑toimintaohjelman mukaisia kestävän kehityksen tavoitteita, erityisesti sukupuolten tasa-arvoa koskevaa tavoitetta 5 ja ihmisarvoista työtä ja talouskasvua koskevaa tavoitetta 8, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2023/970(7), jäljempänä ’palkkauksen läpinäkyvyyttä koskeva direktiivi’, vaikutuksia. [Tark. 3] (6) Miesten ja naisten yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteuttaminen, seuranta ja arviointi työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa(8) edellyttää vertailukelpoisia tietoja miesten ja naisten saamista palkoista. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2023/970(9) miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamisen lujittamisesta palkkauksen läpinäkyvyyden ja täytäntöönpanomekanismien avulla edellytetään, että jäsenvaltiot toimittavat komissiolle ajantasaiset sukupuolten palkkaerotiedot vuosittain ja hyvissä ajoin direktiivin (EU) 2023/970 mukaisesti. Tätä velvoitetta olisi täydennettävä asianmukaisella tarvittavalla tilastokehyksellä sukupuolten palkkaeroa koskevien tietojen kokoamiseksi ja toimittamiseksi. (6 a) Yhteisötalouden toimintasuunnitelman(10) sekä vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa strategiassa 2021–2030 asetettujen tavoitteiden ja erityisesti yhtäläisten mahdollisuuksien luomista ja vammaisten henkilöiden tasavertaisen osallistumisen yhteiskuntaan ja talouteen varmistamista koskevan tavoitteen mukaisesti tarvitaan oikea-aikaisia, vertailukelpoisia ja täsmällisiä tietoja vammaisten henkilöiden osallistumisesta työmarkkinoille. Tällaiset tiedot mahdollistavat kipeästi kaivatun arvion siitä, miten yhteiset toimet työllisyyserojen kaventamiseksi ja vammaisten henkilöiden työllisyysasteen nostamiseksi ovat edistyneet. (6 b) Rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpano edellyttää oikea-aikaisia, vertailukelpoisia ja täsmällisiä tietoja eri rodullista taustaa tai etnistä alkuperää edustavien henkilöiden palkoista ja työn ominaispiirteistä. Tällaiset tiedot mahdollistavat kipeästi kaivatun arvion siitä, miten on edistytty työhön ja työoloihin liittyvän syrjinnän vähentämisessä, myös irtisanomisten ja palkkojen osalta. (6 c) Sukupuolten välinen eläke-ero on naisten ja miesten ansaitsemien keskimääräisten bruttoeläkkeiden suhteellinen ero. Ero johtuu erilaisista ammattiurista. Naisten ammateissa on tyypillisesti matalammat palkat, lyhyemmät ja välillä keskeytyvät urat sekä vähäisempi määrä työtunteja. Tämän seurauksena naisilla on myöhemmin elämässään suurempi köyhyysriski kuin miehillä. Yrityksiä koskevat työmarkkinatilastot ansioiden rakenteesta, sukupuolten palkkaerosta ja työmarkkinakustannusten rakenteesta voivat myös auttaa osaltaan ymmärtämään paremmin sukupuolten välistä eläke-eroa jäsenvaltioissa. (7) Tämän asetuksen olisi katettava kaikki eurooppalaiset yrityksiä koskevat työmarkkinatilastot, jotta voidaan yksinkertaistaa voimassa olevaa lainsäädäntöä ja edistää soveltamisalan, käsitteiden, määritelmien ja laatuselvitysten yhdenmukaistamista. (7 a) Yrityksiä koskevien työmarkkinatilastojen parantamiseksi on olennaisen tärkeää, että tiedot täyttävät laatuvaatimukset. Siksi komission (Eurostatin) olisi annettava lisäohjeita heikkolaatuisista lähteistä kerättyjen tietojen hallinnasta. (8) Tässä asetuksessa olisi otettava huomioon unionin ja euroalueen kehityksen ja syvenemisen myötä syntyneet uudet tarpeet edellyttäen, että sen säännökset eivät aiheuta kohtuutonta rasitetta vastaajille tai kansallisille tilastoviranomaisille. (9) Yritysten ja erityisesti yhteiskunnallisten yritysten, pk-yritysten ja mikroyritysten hallinnollisen ja taloudellisen taakan keventämiseksi kansallisten tilastoviranomaisten olisi harkittava sellaisten hallinnollisten ja innovatiivisten lähteiden käyttöä, jotka ovat jo kansallisten, alueellisten tai paikallisten viranomaisten saatavilla ja joiden päätavoitteena ei ole tilastojen tuottaminen, tilastotutkimusten korvaamiseksi tai täydentämiseksi virallisten tilastojen laatuvaatimuksia noudattaen. Uusin teknologinen ja digitaalinen kehitys voi edistää tätä tavoitetta. Niiden lähteiden määrä, joista tietoa voidaan kerätä ja toimittaa, on kuitenkin rajoitettava siihen, mikä on tarpeellista ja oikeasuhteista tämän asetuksen tavoitteen saavuttamiseksi. Siksi komissiolle olisi siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään, mistä muista lähteistä kuin kyselytiedoista ja hallinnollisista rekistereistä tämän asetuksen nojalla voidaan kerätä ja toimittaa tietoa. Näistä muista lähteistä saatavien tietojen minkäänlainen käsittely ei kuitenkaan missään tapauksessa rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/58/EY(11) soveltamista. (9 a) Kansallisten tilastoviranomaisten olisi otettava huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 338 artiklan 2 kohdassa määrätty vaatimus, jonka mukaan tilastojen laatimisessa on noudatettava kustannustehokkuutta ja niiden laatimisesta ei saa aiheutua kohtuutonta rasitetta talouden toimijoille. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä varmistamaan, että asiaankuuluvat tiedot jaetaan asianmukaisesti viranomaisten kesken sen varmistamiseksi, että yritysten raportointitaakka on mahdollisimman pieni. (9 b) Yrityksistä laadittavia työmarkkinatilastoja koskevaa kehystä olisi jatkuvasti parannettava. Tähän sisältyvät tietojen laatua koskevat näkökulmat ja tarpeettoman taloudellisen taakan vähentäminen. Uusia menetelmiä ja menettelyjä olisi kuitenkin testattava asianmukaisesti, ennen kuin ne otetaan käyttöön kansallisten tilastolaitosten päivittäisessä toiminnassa. Tätä varten komission (Eurostatin) ja kansallisten tilastolaitosten olisi tehtävä toteutettavuus- ja pilottitutkimuksia. Komission olisi pantava tällaiset tutkimukset alulle, ja kansallisten tilastolaitosten olisi voitava osallistua niihin vapaaehtoisesti. Oikeiden päätelmien tekemiseksi komission ja kansallisten tilastolaitosten olisi analysoitava tutkimusten tulokset huolellisesti. Kyseinen analyysi olisi saatettava tilastoyhteisön ja suuren yleisön saataville. (10) Jotta voitaisiin tehostaa työmarkkinatilastojen tuotantoprosesseja ja keventää tilastoinnista vastaajille koituvaa rasitetta, kansallisilla tilastoviranomaisilla olisi oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 223/2009(12) 17 a artiklan mukaisesti oikeus saada viipymättä ja maksutta pääsy kaikkiin kansallisiin hallinnollisiin rekistereihin, käyttää kyseisiä rekisterejä ja integroida ne tilastoihin siinä laajuudessa, kuin se on tarpeen Euroopan unionin yrityksiä koskevien työmarkkinatilastojen kehittämiseksi, tuottamiseksi ja jakelemiseksi. (11) Asetus (EY) N:o 223/2009 muodostaa tämän asetuksen viitekehyksen, myös salassapidettävien tietojen suojan ja henkilötietojen, myös yksityisten tahojen hallussa olevien tietojen, käsittelyn ja jakamisen osalta. (11 a) Verkkosivujen haravointitekniikoiden käyttö tietojen keräämiseen verkkosivustoilta on tavallisesti luonteeltaan internetissä olevan julkisen aineiston jäsentelemätöntä hakemista, ja siksi se ei välttämättä ole täsmällisyyttä koskevan tietosuojaperiaatteen mukaista, koska lähteiden luotettavuutta ei arvioida. Tämä saattaa vaikuttaa samoihin virallisten tilastojen laatuvaatimuksiin (esim. tilastollisen tarkkuuden ja lähdetietojen luotettavuuden periaate). (12) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli vahvistaa Euroopan unionin yrityksiä koskevien laadukkaiden työmarkkinatilastojen järjestelmällisen tuottamisen yhteistä kehystä, vaan se voidaan yhdenmukaisuuteen ja vertailukelpoisuuteen liittyvien syiden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. (13) Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725(13) 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausuntonsa 25 päivänä syyskuuta 2023. (14) Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen asianmukainen täytäntöönpano jäsenvaltioissa, ensimmäinen tiedonkeruu voidaan suorittaa aikaisintaan 12 kuukautta voimaantulopäivän jälkeen. Sen vuoksi sitä olisi sovellettava aikaisintaan 1 päivästä tammikuuta 2026. (15) Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevää komiteaa on kuultu, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Kohde Tällä asetuksella luodaan yhteinen oikeudellinen kehys unionin yrityksiä koskevien työmarkkinatilastojen kehittämiselle, tuottamiselle ja jakelulle. 2 artikla Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan (1) ’tilastoyksiköllä’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, josta tiedot kerätään tai kootaan; (2) ’yrityksellä’ neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 696/93(14) määriteltyjen oikeudellisten yksiköiden joukkoa. Tähän sisältyvät markkinattomat tuottajat ja muut institutionaaliset yksiköt, jotka kuuluvat julkisyhteisöjen sektoriin; (2 a) ’yhteiskunnallisella yrityksellä’ yksityisoikeudellista toimijaa, joka on voitu perustaa erilaisissa oikeudellisissa muodoissa, joka tarjoaa markkinoille tavaroita ja palveluja yrittäjämäisellä tavalla ja yhteisötalouden periaatteiden ja piirteiden mukaisesti ja jonka kaupallinen toiminta perustuu sosiaalisiin tai ympäristötavoitteisiin(15); (3) ’paikallisella yksiköllä’ yritystä tai yrityksen osaa, joka sijaitsee tietyssä maantieteellisessä paikassa; (4) ’kotimaisella yrityksellä’ tai ’kotimaisella paikallisella yksiköllä’ yritystä tai paikallista yksikköä, joka harjoittaa bruttokansantuotteeseen (BKT) vaikuttavaa taloudellista toimintaa; (5) ’palkansaajalla’ kansallisuudesta, asuinpaikasta tai jäsenvaltiossa työskentelyn kestosta riippumatta ketä tahansa henkilöä, jolla on yrityksen kanssa suora työsuhde, joka on vahvistettu määrämuotoisella sopimuksella tai josta on sovittu vapaamuotoisesti, ja joka saa työstään korvausta; työn luonne, tehtyjen työtuntien määrä (osa- tai kokoaikaisuus) tai työsopimuksen kesto (määräaikainen tai kestoltaan määrittämätön, myös kausiluonteinen) ei vaikuta palkansaajan määrittelyyn; palkansaajalle voidaan suorittaa korvaus palkkana ja palkkioina, myös lisäpalkkioina, urakkatyö- ja vuorotyökorvauksena, palkanlisinä, palkkioina, provisiona ja luontoismuotoisena korvauksena; [Tark. 4] (6) ’työnantajalla’ yritystä tai paikallista yksikköä, jolla on työntekijän kanssa suora työsuhde, joka on vahvistettu määrämuotoisella sopimuksella tai josta on sovittu vapaamuotoisesti; [Tark. 5] (7) ’aihealueella’ yhtä tai useampaa tietokokonaisuutta, joka kattaa yhden tai useamman aiheen; (8) ’aiheella’ tilastoyksiköistä tiedonkeruussa kerättävän tiedon sisältöä, ja kukin aihe kattaa useita yksityiskohtaisia aiheita; (9) ’yksityiskohtaisella aiheella’ aiheeseen liittyvistä tilastoyksiköistä kerättävien tietojen yksityiskohtaista sisältöä; kukin yksityiskohtainen aihe kattaa yhden tai useamman muuttujan; (10) ’muuttujalla’ yksikön ominaisuutta, joka voi saada arvojoukosta useamman kuin yhden arvon, joka voi olla absoluuttinen luku, suhdeluku tai viittaus asemaan luokituksessa; (11) ’jaottelulla’ ennalta määriteltyjä erillisiä, tyhjentäviä tai toisensa poissulkevia arvoja, jotka voidaan liittää tilastoyksiköitä kuvaavaan muuttujaan; (12) ’mikrotiedoilla’ tietoja, jotka koskevat vain yhtä tilastoyksikköä ilman suoria tunnisteita; (13) ’yhdistetyillä tiedoilla’ useiden tilastoyksiköiden muodostamaa joukkoa koskevia tietoja; (14) ’tilastollisella perusjoukolla’ tilastoyksiköiden joukkoa, josta tietoja halutaan ja arvioita tarvitaan; (15) ’otantakehikolla’ luetteloa, karttaa tai muuta koostetta yksiköistä, joilla määritetään tilastollinen perusjoukko, josta on tarkoitus suorittaa kokonaislaskenta tai josta on tarkoitus suorittaa otanta; (16) ’otoksella’ otantakehyksen osajoukkoa, jonka elementit valitaan sellaisen prosessin perusteella, jolla on tunnettu valinnan todennäköisyys, ja joka on suunniteltu siten, että tilastollisesta perusjoukosta voidaan tehdä päteviä arvioita; (17) ’vastaajalla’ raportointiyksikköä, joka toimittaa tietoja kyselyn suorittavalle viranomaiselle; (18) ’kyselytiedoilla’ tietoja, jotka on kerätty vastaajista poimitusta otoksesta ja ekstrapoloitu tilastolliseen perusjoukkoon asianmukaisia matemaattisia menetelmiä käyttäen; (19) ’hallinnollisilla rekistereillä’ tietoja, jotka on tuottanut hallinnollinen yksikkö, yleensä julkinen taho, jonka pääasiallisena tarkoituksena ei ole tuottaa tilastoja; (20) ’muilla lähteillä’ laadukkaita ja luotettavia tietoja, jotka on tuottanut taho, joka ei ole hallinnollinen yksikkö ja jonka päätavoitteena ei ole virallisten tilastojen tuottaminen; näihin tietoihin kuuluvat muun muassa yksityiset rekisterit, verkkosivustot ja tietokannat; (21) ’tilastollisella luokituksella’ yhden tai useamman tarkkuustason sisältävää järjestettyä luetteloa toisiinsa liittyvistä mutta toisensa poissulkevista luokista, joita käytetään jäsentämään tietyn tilastoalan tietoja niiden samankaltaisuuksien perusteella; (22) ’viitejaksolla’ jaksoa, johon tiedot viittaavat; (23) ’tiedonkeruujaksolla’ ajanjaksoa, jona tiedot kerätään; (24) ’metatiedolla’ tietoa, jota tarvitaan tilastojen käyttämiseen ja tulkitsemiseen ja jolla kuvaillaan tietoja jäsennellysti; (25) ’ennakkotarkastetulla tiedolla’ tietoa, jonka jäsenvaltiot ovat tarkastaneet yhteisesti sovittujen validointisääntöjen perusteella; (26) ’laaturaportilla’ raporttia, jossa annetaan tietoa tilastotuotteen tai -prosessin laadusta; (26 a) ’takautuvilla tiedoilla’ tietoja, jotka kattavat ainakin kaksi tämän asetuksen soveltamispäivää edeltävää vuotta. 3 artikla Lähteet ja menetelmät 1. Tämän asetuksen mukaisten tilastojen laatimiseksi jäsenvaltioiden on käytettävä tai käytettävä uudelleen yhtä seuraavista lähteistä tai niiden yhdistelmää edellyttäen, että ne täyttävät 8 artiklassa tarkoitetut laatuvaatimukset: (a) kyselytiedot; (b) hallinnolliset rekisterit; (c) muut lähteet. 1 a. Siirretään komissiolle valta antaa 13 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta täsmentämällä, mistä tämän artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista muista lähteistä tietoja voidaan kerätä ja toimittaa. Käyttäessään valtaansa antaa tällaisia delegoituja säädöksiä komissio varmistaa, että näiden muiden lähteiden käyttö on tarpeellista ja oikeasuhteista tämän asetuksen tavoitteen saavuttamiseksi, ottaen asianmukaisesti huomioon kyseessä olevien tietojen arkaluonteisuuden, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2002/58/EY soveltamista. 2. Yrityksiä koskeviin työmarkkinatilastoihin käytettävien kyselyjen on perustuttava tilastollista perusjoukkoa edustaviin otoksiin. Otokset yrityksistä tai paikallisista yksiköistä on otettava asetuksen (EU) 2019/2152 8 artiklan 4 kohdassa määritellyistä tilastointiin tarkoitetuista kansallisista yritysrekistereistä. 3. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostatille) 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa laaturaporteissa yksityiskohtaiset tiedot käytetyistä lähteistä ja menetelmistä. 3 a artikla Henkilötietojen käsittelyä koskevat vaatimukset 1. Jos tämän asetuksen nojalla toteutettaviin toimiin liittyy henkilötietojen käsittelyä, tällaisen käsittelyn on oltava oikeasuhteista ja siinä on noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2018/1725(16) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679(17). Näissä asetuksissa vahvistetun tietojen minimoimisen periaatteen mukaisesti tämän asetuksen nojalla toimitetut tiedot on aggregoitava siinä määrin, että yksittäisiä henkilöitä ei voida tunnistaa. 2. Henkilötietojen käsittelyyn yleisen edun mukaisiksi katsottavia tilastollisia tarkoituksia varten on sovellettava asianmukaisia suojatoimia asetuksen (EU) 2016/679 89 artiklan ja asetuksen (EU) 2018/1725 13 artiklan mukaisesti. Erityisesti on varmistettava, että noudatetaan henkilötietojen anonymisoinnin periaatetta. 4 artikla Tietoja koskevat vaatimukset 1. Yrityksiä koskevien työmarkkinatilastojen on katettava seuraavat aihealueet ja aiheet: (a) ansiot: i) ansioiden rakenne; ii) sukupuolten palkkaero; iii) työehtosopimusneuvottelujen kattavuus; iv) lakisääteisen vähimmäispalkan taso soveltuvissa tapauksissa; v) lakisääteisen vähimmäispalkan kattavuus soveltuvissa tapauksissa; (b) työvoimakustannukset: i) työvoimakustannusten rakenne; ii) työvoimakustannusindeksi; (c) työvoiman kysyntä: i) avoimet työpaikat. Edellä b alakohdan ii alakohdassa tarkoitettu aihe, työvoimakustannusindeksi, ja c alakohdan i alakohdassa tarkoitettu aihe, avoimet työpaikat, sisältävät niiden 5 artiklassa tarkoitetut ennakkoarviot. 2. Kunkin 1 kohdassa luetellun aiheen osalta vahvistetaan liitteessä yksityiskohtaiset aiheet, niiden jaksotus, viitejaksot ja toimittamisen määräajat. 3. Siirretään komissiolle valta antaa 13 artiklassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä liitteessä vahvistetun yksityiskohtaisten aiheiden luettelon, jaksotuksen, viitejaksojen ja toimittamisen määräaikojen muuttamiseksi. 4. Käyttäessään valtaa antaa delegoituja säädöksiä 3 kohdan mukaisesti komissio varmistaa, että muutoksista ei aiheudu merkittävää ja suhteetonta rasitetta jäsenvaltioille ja vastaajille. Tätä varten on käynnistettävä 9 artiklassa tarkoitetut toteutettavuustutkimukset, joiden tulokset on arvioitava ja otettava huomioon asianmukaisesti ennen delegoitujen säädösten antamista. 5. Tiedot on toimitettava komissiolle (Eurostatille) yhdistettyjen tietojen muodossa lukuun ottamatta 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettua ansioiden rakenteen aihetta, jota koskevat mikrotiedot on toimitettava yksittäisistä työntekijöistä ja paikallisista yksiköistä. 6. Jäsenvaltioiden on toimitettava ennakkotarkastetut tiedot ja niihin liittyvät metatiedot komission (Eurostatin) kutakin tietokokonaisuutta varten määrittämässä teknisessä muodossa. Tietojen ja metatietojen toimittamiseen komissiolle (Eurostatille) on käytettävä keskitetyn vastaanottopisteen palveluja. 7. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädökset, joilla vahvistetaan seuraavat seikat kunkin aiheen osalta: (a) muuttujien luettelo ja kuvaus; (b) tilastoluokitukset ja tietojen erittelyt; (c) täsmälliset tavoitteet; (d) metatietojen toimittaminen noudattaen samoja jaksotuksia, viitejaksoja ja määräaikoja kuin tiedoissa, joihin ne viittaavat; (e) tiedonkeruujaksot. Täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen vähintään 12 kuukautta ennen kyseisen viitekauden alkua. 5 artikla Ennakkoarviot 1. Edellä 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitettua työvoimakustannusindeksiä ja 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitettuja avoimia työpaikkoja koskevat ennakkoarviot vaaditaan (a) jäsenvaltioilta, joiden vuotuinen työntekijämäärä on yli 3 prosenttia EU:n kokonaismäärästä jokaisena kolmena viimeksi kuluneena peräkkäisenä vuotena; ja (b) euroalueen jäsenvaltioilta, joiden vuotuinen työntekijämäärä on yli 3 prosenttia euroalueen kokonaismäärästä jokaisena kolmena viimeisenä peräkkäisenä vuotena. 2. Komissio (Eurostat) arvioi työntekijöiden osuudet 1 kohdassa mainituista EU:n ja euroalueen kokonaismääristä käytettävissä olevien EU:n työvoimatutkimuksen vuotuisten tietojen perusteella. 3. Jos tulee muutoksia niiden jäsenvaltioiden luetteloon, joiden vuotuinen henkilöstömäärä on suurempi kuin 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut kynnysarvot, komissio (Eurostat) ilmoittaa asiasta asianomaiselle jäsenvaltiolle tai asianomaisille jäsenvaltioille kuuden kuukauden kuluessa sen ajanjakson päättymisestä, jota on käytetty 3 prosentin kynnysarvon arvioimiseen. Jos työntekijöiden päivitetyt osuudet laskevat alle 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen kynnysarvojen, asianomainen jäsenvaltio tai asianomaiset jäsenvaltiot voivat lopettaa ennakkoarvioiden toimittamisen ilmoituspäivää seuraavan ensimmäisen kalenterivuoden viitevuosineljänneksestä alkaen. Jos päivitetyt osuudet ylittävät kyseiset kynnysarvot, asianomaisten jäsenvaltioiden on toimitettava ennakkoarviot ilmoituspäivää seuraavan kolmannen kalenterivuoden ensimmäisestä viitevuosineljänneksestä alkaen. 6 artikla Tilastoyksiköt ja tilastoperusjoukko 1. Tämän asetuksen mukaiset tilastot laaditaan yhdestä tai useammasta seuraavista tilastoyksiköistä: (a) yritykset; (b) paikalliset yksiköt; (c) työntekijät. 2. Edellä 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitetun aiheen ”työvoimakustannusindeksi” ja 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitetun aiheen ”avoimet työpaikat” osalta tilastoperusjoukko koostuu kaikista jäsenvaltioihin sijoittuneista yrityksistä tai kaikista paikallisista yksiköistä, jotka täyttävät seuraavat edellytykset: (a) niiden pääasiallinen taloudellinen toiminta sisältyy mihin tahansa NACE-luokituksen(18) pääluokkaan, lukuun ottamatta pääluokkia ”Maatalous, metsätalous ja kalatalous”, ”Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön” sekä ”Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta”, ja (b) niillä on vähintään yksi työntekijä. 3. Edellä 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetun aiheen ”ansioiden rakenne” ja 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetun aiheen ”sukupuolten palkkaero” osalta työnantajaa koskevien tietojen tilastoperusjoukko koostuu kaikista paikallisista yksiköistä, jotka ovat sijoittautuneet jäsenvaltioon ja jotka täyttävät seuraavat edellytykset: (a) niiden taloudellinen toiminta sisältyy mihin tahansa NACE-luokituksen pääluokkaan, lukuun ottamatta pääluokkia ”Maatalous, metsätalous ja kalatalous”, ”Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön” sekä ”Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta”; ja (b) niillä on vähintään yksi työntekijä. Ansioiden rakenteen ja sukupuolten palkkaeron aiheiden osalta työntekijää koskevien tietojen tilastoperusjoukko koostuu kaikista työntekijöistä, joiden paikallinen yksikkö kuuluu ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa määriteltyyn tilastoperusjoukkoon. 4. Poiketen siitä, mitä 3 kohdan a ja b alakohdassa säädetään, viiteajanjakson 2026 sukupuolten palkkaerotietojen osalta tietojen toimittamisen on katettava kaikki paikalliset yksiköt, jotka ovat vähintään 10 työntekijän yritysten osia ja jotka 3 kohdan a alakohdassa poissuljettujen toimien lisäksi eivät kuulu NACE-luokituksen pääluokkaan ”Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus”. 5. Edellä 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohdassa tarkoitetun aiheen ”työvoimakustannusten rakenne” osalta tilastoperusjoukko koostuu kaikista paikallisista yksiköistä, jotka ovat sijoittautuneet jäsenvaltioon ja jotka täyttävät seuraavat edellytykset: (a) niiden taloudellinen toiminta sisältyy mihin tahansa NACE-luokituksen pääluokkaan, lukuun ottamatta pääluokkia ”Maatalous, metsätalous ja kalatalous”, ”Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön” sekä ”Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta”; ja (b) ne ovat vähintään 10 työntekijän yritysten osia. 5 a. Jäsenvaltioiden on kerättävä ja toimitettava erilliset tiedot yhteiskunnallisista yrityksistä kaikkien liitteessä lueteltujen aiheiden osalta. 7 artikla Tapauskohtaiset tiedot 1. Siirretään komissiolle valta antaa 13 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta täsmentämällä tiedot, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava tapauskohtaisesti, jos tämän asetuksen soveltamisalalla katsotaan tarpeelliseksi kerätä lisätietoja sellaisten uusien tilastotietojen tarpeiden täyttämiseksi, joita ei muuten voida täyttää. Tällaisissa delegoiduissa säädöksissä on täsmennettävä (a) 4 artiklassa määriteltyihin aihealueisiin ja aiheisiin liittyvässä tapauskohtaisessa tiedonkeruussa annettavat yksityiskohtaiset aiheet ja tällaisten lisätarpeiden syyt; (b) viitejaksot ja toimittamisen määräajat. 2. Siirretään komissiolle valta antaa 1 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä viitevuodesta 2028 alkaen siten, että kunkin tapauskohtaisen keruun välillä on vähintään kaksi vuotta. 3. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan 1 kohdassa tarkoitetut tapauskohtaiset tiedot ja metatiedot. Täytäntöönpanosäädöksissä täsmennetään tarvittaessa seuraavat tekniset osatekijät: (a) muuttujien luettelo ja kuvaus; (b) tilastoluokitukset ja tietojen erittelyt; (c) tilastoyksiköiden ▌ yksityiskohtaiset eritelmät; (d) toimitettavat metatiedot; (e) tiedonkeruujaksot. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen viimeistään 24 kuukautta ennen kyseisen viitejakson alkua. 8 artikla Laatuvaatimukset ja laaturaportointi 1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet toimitettujen tietojen ja metatietojen laadun varmistamiseksi. 2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 3 artiklassa säädettyjen lähteiden avulla saadut tiedot, takautuvat tiedot mukaan lukien, kattavat kaikki 6 artiklassa määritellyt tilastoyksiköt ja tilastoperusjoukon ja antavat niistä tarkat arviot. 3. Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 223/2009 12 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä laatukriteereitä. 4. Jäsenvaltioiden on toimitettava laaturaportit kutakin 4 artiklassa lueteltua aihetta koskevista lähteistä ja menetelmistä. 5. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan laaturaportteja ja niiden sisältöä koskevat käytännön järjestelyt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 6. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle (Eurostatille) kaikki tämän asetuksen täytäntöönpanon kannalta merkitykselliset tiedot ja muutokset, jotka vaikuttavat toimitettavien tietojen laatuun. Ilmoitus on tehtävä mahdollisimman pian ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tällaisen muutoksen voimaantulosta. 7. Jäsenvaltioiden on komission (Eurostat) ▐ pyynnöstä toimitettava sille kaikki tilastotietojen laadun arviointiin tarvittavat tiedot. 8. Komissio (Eurostat) arvioi toimitettujen tietojen laadun, käytetyt lähteet ja menetelmät sekä otantakehykset. Komissio (Eurostat) laatii ja julkaisee raportteja toimitettujen tietojen laadusta sekä käytetyistä lähteistä ja menetelmistä. Näissä raporteissa komissio (Eurostat) suosittelee, miten heikkolaatuisiksi katsottuja lähteitä ja näiden lähteiden kautta kerättyjä tietoja hallitaan. 9 artikla Toteutettavuus- ja pilottitutkimukset 1. Komissio (Eurostat) voi käynnistää toteutettavuustutkimuksia ja pilottitutkimuksia parantaakseen yrityksiä koskevia työmarkkinatilastoja tai keventääkseen yritysten, erityisesti pk-yritysten ja mikroyritysten, hallinnollista ja taloudellista taakkaa. Tällaisten tutkimusten tarkoituksena on vähintään yksi seuraavista seikoista: (a) parantaa tietojen laatua ja vertailukelpoisuutta; (b) tutkia uusia mahdollisuuksia ja ottaa käyttöön uusia ominaisuuksia käyttäjien tarpeisiin vastaamiseksi; (c) parantaa kyselytutkimusten ja muiden tietolähteiden integrointia; (d) keventää vastaajille aiheutuvaa taakkaa; (e) parantaa tiedonkeruun kustannustehokkuutta. Tutkimuksissa on otettava huomioon tekninen ja digitaalinen kehitys. 1 a. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen pilottitutkimusten yhteydessä kerätyt tiedot on rajoitettava 4 artiklan 1 kohdassa lueteltuihin aihealueisiin ja aiheisiin ja liitteessä täsmennettyihin yksityiskohtaisiin aiheisiin. 2. Jäsenvaltiot voivat osallistua vapaaehtoisesti näihin tutkimuksiin. Ne varmistavat yhteistyössä komission (Eurostatin) kanssa, että tutkimukset ovat edustavia unionin tasolla. 3. Komissio (Eurostat) arvioi kyseisten tutkimusten tuloksia yhteistyössä jäsenvaltioiden ja pääasiallisten sidosryhmien, myös työmarkkinaosapuolten, kanssa. Komissio (Eurostat) laatii selvitykset tutkimusten tuloksista yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Nämä selvitykset on asetettava julkisesti saataville. Komissio (Eurostat) voi ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa selvityksissä suositella, miten pilottitutkimukset olisi integroitava pysyviksi ratkaisuiksi. 3 a. Siirretään komissiolle valta antaa 13 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta täsmentämällä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tutkimuksia tekevien toimijoiden tehtävät ja vastuualueet siltä osin kuin henkilötietoja käsitellään kyseisiä tutkimuksia varten. 10 artikla Rahoitus 1. Unionin yleisestä talousarviosta voidaan myöntää rahoitustukea kansallisille tilastolaitoksille ja muille asetuksen (EY) N:o 223/2009 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille kansallisille viranomaisille seuraaviin tarkoituksiin: (a) yrityksiä koskevien työmarkkinatilastojen lähteiden parantaminen, mukaan lukien otantakehykset, tämän asetuksen voimaantulopäivästä alkaen viimeistään 31. joulukuuta 2029 saakka; (b) yrityksiä koskevien työmarkkinatilastojen menetelmien parantaminen, mukaan luettuna 9 artiklassa tarkoitetut toteutettavuustutkimukset ja pilottitutkimukset. Unioni ei rahoita tämän asetuksen nojalla toimitettavien tilastojen säännöllisestä laatimisesta aiheutuvia kustannuksia. 2. Tällaisen unionin rahoitusosuuden määrä on enintään 80 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. 11 artikla Unionin taloudellisten etujen suojaaminen 1. Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä tarvittaessa käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia. 2. Komissiolla ja sen edustajilla sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet toimittaa kaikkien tämän asetuksen mukaisesti unionilta varoja saaneiden edunsaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia. 3. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013(19) ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96(20) vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti tehdä tutkimuksia, mukaan luettuina paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko tämän asetuksen mukaisesti rahoitettuun avustussopimukseen tai -päätökseen taikka sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa. 4. Tämän asetuksen täytäntöönpanosta johtuviin yhteistyösopimuksiin kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, sopimuksiin, avustussopimuksiin ja avustuspäätöksiin on sisällytettävä määräyksiä, joissa nimenomaisesti annetaan komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan syyttäjäviranomaiselle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia kukin oman toimivaltansa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista. 12 artikla Poikkeukset 1. Jos tämän asetuksen tai sen nojalla annettujen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten soveltaminen edellyttää merkittäviä muutoksia jäsenvaltioiden kansalliseen tilastojärjestelmään, komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä myöntää jäsenvaltioille asianmukaisesti perusteltuja poikkeuksia enintään yhden vuoden ajaksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Poikkeuksia myöntäessään komissio ottaa huomioon jäsenvaltioiden tilastojen vertailukelpoisuuden ja edellytettyjen edustavien ja luotettavien eurooppalaisten aggregaattien ajantasaisen laskemisen. Komissio varmistaa myös, että tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin tilastoihin, metatietoihin ja laatuun liittyvät vaatimukset, jotka aiemmin kuuluivat kumottujen asetusten soveltamisalaan, täyttyvät edelleen keskeytyksettä. 2. Asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle asianmukaisesti perusteltu pyyntö kolmen kuukauden kuluessa tämän asetuksen tai sen nojalla annettujen delegoitujen säädösten tai täytäntöönpanosäädösten voimaantulopäivästä. 13 artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen 1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset. 2. Siirretään komissiolle viiden vuoden ajaksi 3 artiklan 1 a kohdassa, 4 artiklan 3 kohdassa, 7 artiklan 1 kohdassa ja 9 artiklan 3 a kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä ... päivästä ...kuuta ... lähtien [Julkaisutoimisto: lisätään asetuksen tarkka voimaantulopäivä]. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä. 3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 3 artiklan 1 a kohdassa, 4 artiklan 3 kohdassa, 7 artiklan 1 kohdassa ja 9 artiklan 3 a kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan kyseisessä päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. 4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. 5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. 6. Edellä olevien 3 artiklan 1 a kohdan, 4 artiklan 3 kohdan, 7 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan 3 a kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella kuukaudella. 14 artikla Komiteamenettely 1. Komissiota avustaa asetuksella (EY) N:o 223/2009 perustettu Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevä komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. 2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. 15 artikla Kumoaminen 1. Kumotaan asetukset (EY) N:o 530/1999, (EY) N:o 450/2003 ja (EY) N:o 453/2008 1 päivästä tammikuuta 2026. 2. Viittauksia kumottuihin asetuksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen. 16 artikla Voimaantulo ja soveltaminen Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2026. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty …ssa/ssä … päivänä …kuuta … . Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta Puhemies Puheenjohtaja LIITE Verkkotunnukset, aiheet ja yksityiskohtaiset aiheet; tietojen toimittamisen jaksotus, viitejaksot ja tietojen toimittamisen määräaika aiheittain
(1) Viitejakson ”T” päättymisen jälkeen. (2) Kun edellä mainitut määräajat osuvat lauantaille tai sunnuntaille, noudatettava määräaika on seuraava maanantai ennen klo 12.00 (Keski-Euroopan aikaa).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Asetuksen (EU) 2016/1011 muuttaminen vertailuarvoja koskevien sääntöjen soveltamisalan, kolmannessa maassa sijaitsevan hallinnoijan tarjoamien vertailuarvojen unionissa käyttämisen ja tiettyjen raportointivaatimusten osalta |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2023)0660), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9‑0389/2023), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, – ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0076/2024), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/… antamiseksi asetuksen (EU) 2016/1011 muuttamisesta vertailuarvoja koskevien sääntöjen soveltamisalan, kolmannessa maassa sijaitsevan hallinnoijan tarjoamien vertailuarvojen unionissa käyttämisen ja tiettyjen raportointivaatimusten osalta(1)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan, ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon(2), ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3), noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(4), sekä katsovat seuraavaa: (1) Raportointivaatimuksilla on keskeinen asema lainsäädännön asianmukaisen seurannan ja täytäntöönpanon varmistamisessa. On kuitenkin tärkeää yksinkertaistaa näitä vaatimuksia, jotta voidaan varmistaa niiden vastaavan aiottua tarkoitusta ja rajoittaa hallinnollista taakkaa. (2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1011(5) mukaisesti kaikkien vertailuarvojen hallinnoijien on noudatettava useita hyvin yksityiskohtaisia vaatimuksia, mukaan lukien vaatimukset, jotka koskevat niiden organisaatiota, hallintoa ja eturistiriitoja, valvontatoimintoja, syöttötietoja, käytännesääntöjä, rikkomisista ilmoittamista sekä menetelmiä ja vertailuarvoselvityksiä koskevien tietojen julkistamista, riippumatta kyseisten vertailuarvojen merkityksestä järjestelmän kannalta tai niiden rahoitusvälineiden tai -sopimusten määrästä, joissa kyseisiä vertailuarvoja käytetään viitekorkoina tai arvonkehityksen vertailuarvoina. Nämä hyvin yksityiskohtaiset vaatimukset ovat aiheuttaneet suhteettoman suuren sääntelytaakan pienempien vertailuarvojen hallinnoijille unionissa, kun otetaan huomioon asetuksen (EU) 2016/1011 tavoitteet eli rahoitusvakauden turvaaminen ja vertailuarvojen epäluotettavuudesta johtuvien kielteisten taloudellisten seurausten välttäminen. Sen vuoksi on tarpeen vähentää tätä sääntelytaakkaa keskittymällä niihin vertailuarvoihin, joilla on suurin taloudellinen merkitys unionin markkinoiden kannalta, eli merkittäviin ja kriittisiin vertailuarvoihin, ja niihin vertailuarvoihin, jotka tukevat unionin keskeisten politiikkojen edistämistä, eli EU:n ilmastosiirtymää koskeviin vertailuarvoihin ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisiin vertailuarvoihin. Tästä syystä asetuksen (EU) 2016/1011 II, III, IV ja VI osaston soveltamisala olisi supistettava näihin erityisiin vertailuarvoihin. (2 a) Vertailuarvojen hallinnoijilla, jotka haluavat soveltaa asetuksen (EU) 2016/1011 soveltamisalaa, olisi oltava mahdollisuus pyytää vapaaehtoista valvontaa, vaikka niiden vertailuarvot eivät täyttäisi merkittävän vertailuarvon kynnysarvoa tai niitä ei olisi nimetty merkittäviksi. Niin ikään vertailuarvojen hallinnoijia, joiden vertailuarvot eivät täytä merkittävän vertailuarvon kynnysarvoa ja jotka haluavat saada asetuksen (EU) 2016/1011 mukaisen lakisääteisen käyttöoikeuden, ei pitäisi kieltää toimimasta näin. (3) Asetuksen (EU) 2016/1011 18 a artiklan nojalla komissio voi vapauttaa tietyt valuuttojen avistakurssien vertailuarvot kyseisen asetuksen soveltamisalasta varmistaakseen, että ne ovat edelleen käytettävissä unionissa. Koska asetuksen (EU) 2016/1011 painopistettä on tarkistettava ja kavennettava niin, että siinä keskitytään kriittisiin vertailuarvoihin, merkittäviin vertailuarvoihin, EU:n ilmastosiirtymää koskeviin vertailuarvoihin ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisiin vertailuarvoihin, valuuttojen avistakurssien vertailuarvoja koskevaa erityistä vapautusjärjestelyä ei enää tarvita. (4) Merkittävien vertailuarvojen hallinnoijien on asetuksen (EU) 2016/1011 19 d artiklan mukaan pyrittävä tarjoamaan EU:n ilmastosiirtymää koskevaa vertailuarvoa tai EU:n Pariisin sopimuksen mukaista vertailuarvoa, jotta ilmastovertailuarvoille voitaisiin asettaa vähimmäisvaatimukset ja jotta voidaan pyrkiä kattavaan ilmastoindeksien tarjontaan unionissa. (5) Perusteet sen arvioimiseksi, onko vertailuarvo merkittävä, vahvistetaan tällä hetkellä asetuksen (EU) 2016/1011 24 artiklassa. Vertailuarvoja pidetään merkittävinä muun muassa silloin, kun ne täyttävät mainitun asetuksen 24 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyn kynnysarvon. (6) Vertailuarvojen hallinnoijien olisi seurattava tarjoamiensa vertailuarvojen käyttöä unionissa ja ilmoitettava asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle tai Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle, jäljempänä ’arvopaperimarkkinaviranomainen’, sen mukaan, missä kyseiset hallinnoijat sijaitsevat, että niiden vertailuarvon kokonaiskäyttö on ylittänyt asetuksen (EU) 2016/1011 24 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyn kynnysarvon. Tällaisen kynnysarvon laskeminen on kuitenkin haastavaa, erityisesti unionin tasolla. Tämän kynnysarvon johdonmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi laadittava teknisten sääntelystandardien luonnoksia laskentamenetelmän täsmentämiseksi. Lisäksi unionissa käytettävien vertailuarvojen hallinnoijien olisi pyrittävä saamaan globaalisti sovittu tunnistekoodi vertailuarvojensa yksilöimiseksi. (6 a) Sen varmistamiseksi, että vertailuarvojen hallinnoijilla on riittävästi aikaa mukautua merkittäviin vertailuarvoihin sovellettaviin vaatimuksiin, niihin olisi sovellettava kyseisiä vaatimuksia vasta 60 työpäivän kuluttua siitä päivästä, jona ne ovat tehneet tällaisen ilmoituksen. Lisäksi vertailuarvojen hallinnoijien olisi pyynnöstä toimitettava asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille tai arvopaperimarkkinaviranomaiselle kaikki tiedot, joita tarvitaan kyseisen vertailuarvon unionin kokonaiskäytön arvioimiseksi. (6 b) Jos vertailuarvon hallinnoija jättää ilmoittamatta tai kieltäytyy ilmoittamasta toimivaltaisille viranomaisille, että jonkin sen vertailuarvon käyttö on ylittänyt asetuksen (EU) 2016/1011 24 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyn kynnysarvon, ja jos toimivaltaisilla viranomaisilla on selkeät ja osoitettavissa olevat perusteet katsoa, että kynnysarvo on ylitetty, asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten tai tapauksen mukaan arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi voitava ilmoittaa kynnysarvon ylitys annettuaan ensin hallinnoijalle mahdollisuuden tulla kuulluksi. Tällaisen ilmoituksen olisi aiheutettava vertailuarvon hallinnoijalle samat velvoitteet kuin vertailuarvon hallinnoijan tekemän ilmoituksen. Tämä ei saisi vaikuttaa toimivaltaisten viranomaisten tai arvopaperimarkkinaviranomaisen mahdollisuuteen määrätä hallinnollisia seuraamuksia hallinnoijille, jotka eivät ilmoita, että jokin niiden vertailuarvoista on ylittänyt sovellettavan kynnysarvon. (7) Markkinat, hinnat ja sääntely-ympäristö kehittyvät ajan myötä. Tämän kehityksen huomioon ottamiseksi komissiolle olisi annettava valtuudet täsmentää tarkemmin menetelmiä, joita hallinnoijien ja toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä laskiessaan vertailuarvoon viittaavien rahoitusvälineiden, rahoitussopimusten tai sijoitusrahastojen kokonaisarvoa. (8) Poikkeuksellisissa tapauksissa voi kuitenkin olla vertailuarvoja, joiden kokonaiskäyttö on alle asetuksen (EU) 2016/1011 24 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyn kynnysarvon mutta jotka jäsenvaltion markkinoiden erityisen tilanteen vuoksi ovat kuitenkin niin tärkeitä kyseiselle jäsenvaltiolle, että mahdollisella luotettavuuden puutteella olisi vastaavanlainen vaikutus kuin sellaisen vertailuarvon luotettavuuden puutteella, jonka käyttö ylittää kyseisen kynnysarvon. Tästä syystä kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen olisi voitava nimetä tällainen vertailuarvo merkittäväksi laadullisten perusteiden perusteella, jos vertailuarvo on EU:n hallinnoijan toimittama. Muun kuin EU:n hallinnoijan toimittamien vertailuarvojen osalta arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi yhden tai useamman toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä nimettävä kyseinen vertailuarvo merkittäväksi vertailuarvoksi. (9) Jotta voidaan varmistaa vertailuarvojen kansallisen merkittäviksi vertailuarvoiksi nimeämisen johdonmukaisuus ja koordinointi, toimivaltaisten viranomaisten, jotka aikovat nimetä vertailuarvon merkittäväksi, olisi kuultava arvopaperimarkkinaviranomaista. Samasta syystä jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, joka aikoo nimetä toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevan hallinnoijan toimittaman vertailuarvon merkittäväksi, olisi kuultava myös kyseisen toisen jäsenvaltion toimivaltaista viranomaista. Jos toimivaltaiset viranomaiset ovat eri mieltä siitä, minkä niistä olisi nimettävä vertailuarvo ja valvottava sitä, arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi ratkaistava erimielisyys Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010(6) 19 artiklan mukaisesti. (10) Jotta oikeutta tulla kuulluksi kunnioitettaisiin, toimivaltaisen viranomaisen tai arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi ennen vertailuarvon merkittäväksi nimeämistä annettava kyseisen vertailuarvon hallinnoijalle mahdollisuus toimittaa kaikki hyödylliset tiedot, joilla on merkitystä vertailuarvon nimeämisen kannalta. (11) Jotta merkittäväksi vertailuarvoksi nimeäminen olisi mahdollisimman avointa, toimivaltaisten viranomaisten tai arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi tehtävä nimeämispäätös, joka sisältää perustelut sille, miksi kyseinen vertailuarvo katsotaan merkittäväksi. Toimivaltaisten viranomaisten olisi julkaistava nimeämispäätös verkkosivustollaan ja ilmoitettava päätöksestä arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Samoista syistä, jos arvopaperimarkkinaviranomainen nimeää vertailuarvon merkittäväksi toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä, arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi julkaistava nimeämispäätös verkkosivustollaan ja ilmoitettava siitä pyynnön esittäneelle toimivaltaiselle viranomaiselle. (12) EU:n ilmastosiirtymää koskevat vertailuarvot (EU-CTB) ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaiset vertailuarvot (EU-PAB) ovat erityisiä vertailuarvojen luokkia, jotka määritellään sen mukaan, noudatetaanko niissä niiden menetelmiä ja niiden hallinnoijien julkistamisvaatimuksia koskevia sääntöjä. Tästä syystä ja sellaisten väitteiden estämiseksi, jotka saattaisivat saada käyttäjät luulemaan, että tällaiset vertailuarvot ovat kyseisiin merkintöihin liitettyjen standardien mukaisia, on tarpeen soveltaa kyseisiin vertailuarvoihin tapauksen mukaan pakollista rekisteröintiä, toimilupaa, tunnustusta tai hyväksyntää sekä valvontaa. (12 a) Hyödykkeiden vertailuarvojen sääntelyssä olisi otettava huomioon niiden erityispiirteet. Hyödykkeiden vertailuarvoja, joihin sovelletaan rahoitusalan vertailuarvoja koskevia yleisiä sääntöjä, olisi kohdeltava samalla tavalla kuin muita rahoitusalan vertailuarvoja, ja niiden olisi kuuluttava asetuksen (EU) 2016/1011 soveltamisalaan vain, jos ne ovat merkittäviä tai kriittisiä vertailuarvoja eikä niitä ole vapautettu tämän asetuksen soveltamisalasta. Asetuksen (EU) 2016/1011 liitteessä II olevan erityisen järjestelmän soveltamisalaan kuuluvien hyödykkeiden vertailuarvojen olisi aina kuuluttava kyseisen asetuksen soveltamisalaan, jotta varmistetaan niiden arviointien varmuus ja luotettavuus. (13) Merkittävien vertailuarvojen valvonnan oikea-aikaisen aloittamisen varmistamiseksi sellaisten vertailuarvojen hallinnoijia, joista on tullut merkittäviä joko sovellettavan määrällisen kynnysarvon saavuttamisen tai nimeämisen vuoksi, olisi vaadittava hakemaan 60 työpäivän kuluessa toimilupaa tai rekisteröintiä tai, jos kyseessä ovat kolmannessa maassa sijaitsevan hallinnoijan toimittamat vertailuarvot, hyväksyntää tai tunnustusta. (14) Jotta voitaisiin vähentää riskejä, jotka liittyvät sellaisten vertailuarvojen käyttöön, joita ei mahdollisesti ole turvallista käyttää unionissa, ja varoittaa mahdollisia käyttäjiä, toimivaltaisten viranomaisten ja arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi voitava antaa julkisen ilmoituksen muodossa varoitus siitä, että merkittävän vertailuarvon hallinnoija ei täytä sovellettavia vaatimuksia, erityisesti siltä osin kuin on kyse vertailuarvon hallinnoijalle asetetun velvoitteen, jonka mukaan sillä on oltava toimilupa, rekisteröinti, hyväksyntä tai tunnustus, noudattamisesta. Kun tällainen varoitus on annettu, valvottujen yhteisöjen ei pitäisi enää voida lisätä uusia viittauksia tällaisiin vertailuarvoihin tai vertailuarvojen yhdistelmiin. Vastaavasti jotta ehkäistään riskejä sellaisten vertailuarvojen käytöstä, joissa väitetään noudatettavan EU:n ilmastosiirtymää koskevan vertailuarvon ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisen vertailuarvon merkintöjä ilman riittävää valvontaa, valvottujen yhteisöjen ei pitäisi voida lisätä uusia viittauksia EU:n ilmastosiirtymää koskevaan vertailuarvoon tai EU:n Pariisin sopimuksen mukaiseen vertailuarvoon tai tällaisten vertailuarvojen yhdistelmään unionissa silloin, kun kyseisten vertailuarvojen hallinnoijaa ei ole merkitty arvopaperimarkkinaviranomaisen hallinnoijien ja vertailuarvojen rekisteriin. (15) Jotta vältettäisiin mahdolliset liialliset markkinahäiriöt sen jälkeen, kun vertailuarvon käyttö on kielletty, toimivaltaisten viranomaisten tai arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi voitava sallia kyseisen vertailuarvon käytön väliaikainen jatkaminen. Jotta voidaan varmistaa riittävä avoimuus ja suoja perimmäisille sijoittajille, niiden vertailuarvojen käyttäjien, joista on annettu varoitus julkisen ilmoituksen muodossa, olisi määritettävä sopiva vaihtoehto kyseisten vertailuarvojen korvaamiseksi kuuden kuukauden kuluessa julkisen ilmoituksen julkaisemisesta tai muulla tavoin varmistettava, että asiakkaille ilmoitetaan asianmukaisesti vaihtoehtoisen vertailuarvon puuttumisesta. (16) Asetuksen (EU) 2016/1011 32 artiklan mukaan kolmannessa maassa sijaitsevien vertailuarvojen hallinnoijien tunnustaminen on väliaikainen keino päästä unionin markkinoille siihen asti, kunnes komissio tekee vastaavuuspäätöksen. Koska vastaavuuspäätösten soveltamisalaan kuuluvien kolmansien maiden vertailuarvojen määrä on kuitenkin hyvin vähäinen, tällaisesta tunnustamisesta olisi tultava tällaisille vertailuarvojen hallinnoijille pysyvä keino päästä unionin markkinoille. (17) Vastaavuuspäätöksen soveltamisalaan kuuluvia vertailuarvoja pidetään vastaavalla tavalla säänneltyinä ja valvottuina kuin unionin vertailuarvoja. Velvoitetta hakea hyväksyntää tai tunnustamista ei sen vuoksi pitäisi soveltaa sellaisten kolmannessa maassa sijaitsevien merkittävien vertailuarvojen hallinnoijiin, joihin sovelletaan vastaavuuspäätöstä. (18) Avoimuuden ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi toimivaltaisten viranomaisten, jotka nimeävät vertailuarvon merkittäväksi, olisi täsmennettävä mahdolliset käyttörajoitukset, joita syntyy, jos tällaisen vertailuarvon hallinnoija ei ole saanut toimilupaa tai sitä ei ole rekisteröity tai se ei täytä tapauksen mukaan hyväksymis- tai tunnustamisvaatimuksia. (19) Riittämättömästi valvottujen merkittävien vertailuarvojen käyttöön liittyvien riskien vähentämiseksi toimivaltaisen viranomaisen tai arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi tapauksen mukaan annettava julkinen ilmoitus, jossa todetaan, että hallinnoijan toimittamat merkittävät vertailuarvot eivät sovellu käytettäviksi unionissa, jos kyseinen merkittäväksi tulevan vertailuarvon hallinnoija ei hae toimilupaa, rekisteröintiä, hyväksyntää tai tunnustusta säädetyssä määräajassa tai jos tällainen vertailuarvon hallinnoija ei saa toimilupaa, rekisteröintiä, hyväksyntää tai tunnustusta tai jos hallinnoijan toimilupa, rekisteröinti, hyväksyntä tai tunnustus peruutetaan. (20) Vertailuarvojen käyttäjät ovat riippuvaisia avoimuudesta niiden vertailuarvojen sääntelyaseman suhteen, joita ne käyttävät tai aikovat käyttää. Tästä syystä arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi lueteltava hallinnoijien ja vertailuarvojen rekisterissä ne vertailuarvot, joihin sovelletaan asetuksessa (EU) 2016/1011 säädettyjä yksityiskohtaisimpia vaatimuksia siksi, että niiden käyttö unionissa ylittää merkittäville vertailuarvoille asetetun kynnysarvon, kansallinen valvontaviranomainen tai arvopaperimarkkinaviranomainen on nimennyt ne merkittäviksi tai ne ovat kriittisiä vertailuarvoja. Samasta syystä arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi lueteltava kyseisessä rekisterissä myös EU:n ilmastosiirtymää koskevat vertailuarvot ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaiset vertailuarvot, joita tarjoavat toimiluvan saaneet tai rekisteröidyt hallinnoijat. Lisäksi arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi lueteltava rekisterissä ne vertailuarvot, joista viranomainen tai arvopaperimarkkinaviranomainen on antanut julkisen ilmoituksen, jossa kielletään kyseisen vertailuarvon käytön jatkaminen. Käyttäjien taakan vähentämiseksi kaikki tällaiset tiedot olisi asetettava helposti saataville myös eurooppalaiseen keskitettyyn yhteyspisteeseen. (20 a) Kahdessa ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien vertailuarvojen luokassa on noudatettava unionin lainsäädännössä vahvistettuja vähimmäisvaatimuksia eli EU:n ilmastosiirtymää koskevia vertailuarvoja (EU-CTB) ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisia vertailuarvoja (EU-PAB). Asetuksella (EU) 2019/2089 on otettu käyttöön avoimuutta koskevia sääntöjä sellaisten vertailuarvojen osalta, joiden oikeudellisissa asiakirjoissa tai markkinointiasiakirjoissa väitetään, että niiden suunnittelussa otetaan huomioon ympäristöön, yhteiskuntaan tai hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät (ESG-tekijät). Jotta ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviin väittämiin liittyvä avoimuus säilyisi korkeana ja käyttäjien suojan taso riittävänä, on aiheellista edellyttää, että käyttäjät eivät käytä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä väittämiä esittäviä vertailuarvoja, jos tällaisissa vertailuarvoissa ei anneta käyttäjille asetuksen (EU) 2016/1011 13 artiklan 1 kohdan d alakohdassa ja 27 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettuja tietoja. Tätä olisi sovellettava kaikkien sellaisten vertailuarvojen käyttöön, joiden osalta väitetään, että ESG-tekijät otetaan huomioon niiden suunnittelussa, riippumatta siitä, hallinnoidaanko tällaisia vertailuarvoja unionissa vai kolmannessa maassa. Muut ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä väittämiä esittävien vertailuarvojen luokat, joita ei katsota EU:n ilmastosiirtymää koskeviksi vertailuarvoiksi ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisiksi vertailuarvoiksi, voisivat kuitenkin osaltaan tukea kestävää rahoitusta koskevien unionin keskeisten politiikkojen edistämistä ja niihin liittyvien tavoitteiden saavuttamista tai Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanoa taikka vaihtoehtoisesti aiheuttaa niille riskejä. Sen vuoksi on aiheellista, että komissio esittää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2028 arvopaperimarkkinaviranomaiselta saatujen tietojen perusteella kertomuksen, jossa se arvioi ESG-vertailuarvojen saatavuutta Euroopan markkinoilla ja maailmanmarkkinoilla ja näiden vertailuarvojen käyttöönottoa markkinoilla ja analysoi, katsotaanko ne merkittäviksi vertailuarvoiksi, sekä tutkii kustannuksia ja vaikutuksia markkinasaatavuuteen ja kestävien indikaattoreiden ja niiden mittaamiseen käytettävien menetelmien muuttuvaa luonnetta. Lisäksi siinä olisi arvioitava tarvetta säännellä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä väittämiä esittäviä vertailuarvoja, jotta näiden vertailuarvojen käyttäjiä voidaan suojella riittävässä määrin ja pitää kiinni avoimuudesta, vähentää viherpesun riskiä ja varmistaa johdonmukaisuus kestäviä julkistamisvaatimuksia koskevan muun EU:n lainsäädännön kanssa. Kertomukseen olisi liitettävä vaikutustenarviointi ja tarvittaessa lainsäädäntöehdotus. (21) Jotta varmistetaan saumaton siirtyminen tämän asetuksen mukaisesti käyttöön otettavien sääntöjen soveltamiseen, hallinnoijien, joita aiemmin valvottiin asetuksen (EU) N:o 2019/2089 nojalla, olisi säilytettävä voimassa olevat rekisteröinnit, toimiluvat, tunnustamiset tai hyväksynnät yhdeksän kuukauden ajan tämän muutosasetuksen voimaantulosta. Tämän ajanjakson tarkoituksena on antaa toimivaltaisille viranomaisille ja arvopaperimarkkinaviranomaiselle riittävästi aikaa päättää, pitäisikö jokin aiemmin valvotuista hallinnoijista nimetä tämän muutosasetuksen mukaisesti. Jos hallinnoija nimetään, hallinnoijien, joilla on aiempi toimilupa, rekisteröinti, hyväksyntä tai tunnustus tai hallinnoijien, jotka noudattavat tätä asetusta vapaaehtoisesti, olisi voitava säilyttää aiempi asemansa ilman, että niiden tarvitsee hakea sitä uudelleen. Merkittävien vertailuarvojen hallinnoijien olisi joka tapauksessa voitava säilyttää asemansa vertailuarvojen hallinnoijina, joilla jo on toimilupa, rekisteröinti, hyväksyntä tai tunnustus. (22) Jotta toimivaltaisilla viranomaisilla ja arvopaperimarkkinaviranomaisella olisi riittävästi aikaa kerätä tietoja mahdollisista merkittävistä vertailuarvoista ja mukauttaa olemassa olevaa infrastruktuuria tässä muutosasetuksessa ehdotettuun uuteen kehykseen, tämän asetuksen soveltamispäivää olisi lykättävä. (23) Sen vuoksi asetusta (EU) 2016/1011 olisi muutettava, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Asetuksen (EU) 2016/1011 muuttaminen Muutetaan asetus (EU) 2016/1011 seuraavasti: 1) muutetaan 2 artikla seuraavasti: a) lisätään kohta seuraavasti:" ”1 a. Tämän asetuksen II osastoa, III osastoa, lukuun ottamatta 23 a–23 c artiklaa, sekä IV ja VI osastoa sovelletaan ainoastaan kriittisiin vertailuarvoihin, merkittäviin vertailuarvoihin, EU:n ilmastosiirtymää koskeviin vertailuarvoihin, EU:n Pariisin sopimuksen mukaisiin vertailuarvoihin. Liitteen II soveltamisalaan kuuluviin hyödykkeiden vertailuarvoihin sovelletaan II osaston 10 artiklaa sekä III, IV ja VI osastoa.”; "b) kumotaan 2 kohdan g alakohdan i alakohta; 2) muutetaan 3 artiklan 1 kohta seuraavasti: -a) korvataan 17 kohdan m) alakohta seuraavasti:" ”m) hallinnoija, joka on hyväksytty tai rekisteröity 34 artiklan mukaisesti;” "a) kumotaan 22 a alakohta; b) kumotaan 27 alakohta; 3) muutetaan 5 artikla seuraavasti: a) poistetaan 5 kohdan toisen alakohdan viimeinen virke; b) kumotaan 6 kohta; 4) muutetaan 11 artikla seuraavasti: a) poistetaan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan viimeinen virke; b) kumotaan 6 kohta; 5) muutetaan 13 artikla seuraavasti: a) poistetaan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan viimeinen virke; b) kumotaan 4 kohta; 6) muutetaan 16 artikla seuraavasti: a) poistetaan 5 kohdan toisen alakohdan viimeinen virke; b) kumotaan 6 kohta; 7) korvataan III osaston 2 luvun otsikko seuraavasti:" ”Korkokantojen vertailuarvot”; "7 a) korvataan 18 artiklan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:" ”Korkokantojen vertailuarvojen tarjontaan ja tietojen toimittamiseen niitä varten ei sovelleta 25 artiklaa.”; "8) kumotaan 18 a artikla; 8 a) korvataan 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:" ”Hyödykkeiden vertailuarvojen tarjontaan ja tietojen toimittamiseen niitä varten ei sovelleta 25 artiklaa.”; "9) lisätään 19 a artiklaan kohdat seuraavasti:"
4 a. Hallinnoijan on sisällytettävä termi ”EU CTB” EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen nimeen ja termi ”EU PAB” EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen nimeen.”; "10) korvataan 19 d artikla seuraavasti:" ”19 d artikla Pyrkimys tarjota EU:n ilmastosiirtymää koskevia vertailuarvoja ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisia vertailuarvoja Unionissa sijaitsevien hallinnoijien, jotka tarjoavat yhden tai useamman kohde‑etuutena olevan omaisuuserän arvon tai hintojen perusteella määritettyjä merkittäviä vertailuarvoja, on pyrittävä tarjoamaan yhtä tai useampaa EU:n ilmastosiirtymää koskevaa vertailuarvoa ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisia vertailuarvoja.”; "11) korvataan 24 artikla seuraavasti:" ”24 artikla Merkittävät vertailuarvot 1. Vertailuarvo, joka ei ole kriittinen vertailuarvo, on merkittävä, jos jompikumpi seuraavista edellytyksistä täyttyy:
2. Hallinnoijan on ilmoitettava välittömästi arvopaperimarkkinaviranomaiselle, ja jos se sijaitsee jäsenvaltiossa, kyseisen jäsenvaltiontoimivaltaiselle viranomaiselle ▌, jos yksi tai useampi kyseisen hallinnoijan vertailuarvoista ylittää 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun kynnysarvon. Ilmoituksen saatuaan ▌arvopaperimarkkinaviranomainen julkaisee verkkosivustollaan lausunnon, jossa todetaan, että kyseinen vertailuarvo on merkittävä joko yhdessä jäsenvaltiossa tai unionissa. Hallinnoijan on pyynnöstä toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa se sijaitsee, ▌tiedot siitä, onko 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu kynnysarvo tosiasiallisesti ylitetty. Jos toimivaltaisella viranomaisella tai ▌arvopaperimarkkinaviranomaisella on selkeät ja osoitettavissa olevat perusteet katsoa, että vertailuarvo ylittää 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun kynnysarvon, toimivaltainen viranomainen tai arvopaperimarkkinaviranomainen voi antaa ilmoituksen, jossa todetaan tämä seikka. Tällaisesta ilmoituksesta aiheutuu vertailuarvon hallinnoijalle samat velvoitteet kuin 2 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta. Toimivaltaisen viranomaisen tai arvopaperimarkkinaviranomaisen on vähintään 10 työpäivää ennen tällaisen ilmoituksen antamista ilmoitettava havainnoistaan asianomaisen vertailuarvon hallinnoijalle ja kehotettava kyseistä hallinnoijaa esittämään mahdolliset huomautuksensa. 3. Toimivaltainen viranomainen voi kuultuaan arvopaperimarkkinaviranomaista 4 kohdan mukaisesti ja otettuaan huomioon sen neuvot nimetä merkittäväksi unionissa sijaitsevan hallinnoijan toimittaman vertailuarvon, joka ei täytä 1 kohdan a alakohdassa säädettyä edellytystä, jos kyseinen vertailuarvo täyttää kaikki seuraavat edellytykset:
Jos toimivaltainen viranomainen toteaa, että vertailuarvo täyttää ensimmäisessä alakohdassa esitetyt perusteet, toimivaltaisen viranomaisen on laadittava päätösluonnos vertailuarvon nimeämisestä merkittäväksi ja annettava päätösluonnos tiedoksi asianomaiselle hallinnoijalle ja tarvittaessa hallinnoijan kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on myös kuultava arvopaperimarkkinaviranomaista päätösluonnoksesta. Asianomaisella hallinnoijalla ja hallinnoijan kotijäsenvaltion toimivaltaisella viranomaisella on siitä päivästä, jona nimeävän toimivaltaisen viranomaisen päätösluonnos on annettu tiedoksi, 15 työpäivää aikaa esittää kirjallisia havaintoja ja huomautuksia. Nimeävän toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle saaduista havainnoista ja huomautuksista, ja sen on otettava nämä havainnot ja huomautukset asianmukaisesti huomioon ennen lopullisen päätöksen tekemistä. Nimeävän toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava päätöksestään arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja julkaistava päätös, mukaan lukien päätöksen perustelut ja nimeämisen seuraukset, verkkosivustollaan ilman aiheetonta viivytystä. 4. Kun toimivaltainen viranomainen kuulee arvopaperimarkkinaviranomaista vertailuarvon aiotusta nimeämisestä merkittäväksi 3 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti, arvopaperimarkkinaviranomaisen on kolmen kuukauden kuluessa annettava vertailuarvon erityispiirteiden perusteella neuvoja, joissa otetaan huomioon seuraavat tekijät:
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on b alakohtaa sovellettaessa otettava tarvittaessa asianmukaisesti huomioon tiedot, jotka neuvoa pyytävä viranomainen on toimittanut 3 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti. 5. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen toteaa, että vertailuarvo täyttää 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdan mukaiset edellytykset unionissa tai useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa, sen on ilmoitettava asiasta kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille. ▌ Arvopaperimarkkinaviranomaisen on laadittava päätösluonnos, jolla vertailuarvo nimetään merkittäväksi unionissa, ja ilmoitettava kyseisestä päätösluonnoksesta asianomaiselle hallinnoijalle ja asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille, jos b alakohtaa sovelletaan. Asianomaisella hallinnoijalla ja asianomaisilla toimivaltaisella viranomaisella on siitä päivästä, jona arvopaperimarkkinaviranomaisen päätösluonnoksesta on ilmoitettu, 15 työpäivää aikaa esittää kirjallisia havaintoja ja huomautuksia. Arvopaperimarkkinaviranomaisen on otettava nämä huomautukset ja kommentit asianmukaisesti huomioon ennen lopullisen päätöksen hyväksymistä ja julkaisemista. 6. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan nimetä merkittäväksi kolmannessa maassa sijaitsevan hallinnoijan toimittaman vertailuarvon, joka ei täytä 1 kohdan a alakohdassa säädettyä kynnysarvoa, jos kyseinen vertailuarvo täyttää kaikki seuraavat edellytykset:
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on ennen nimeämispäätöstä ja mahdollisimman pian ilmoitettava vertailuarvon hallinnoijalle aikomuksestaan ja kehotettava kyseistä hallinnoijaa toimittamaan arvopaperimarkkinaviranomaiselle 15 työpäivän kuluessa perusteltu lausunto, joka sisältää kaikki vertailuarvon merkittäväksi nimeämiseen liittyvän arvioinnin kannalta merkitykselliset tiedot. Arvopaperimarkkinaviranomaisen on tarvittaessa pyydettävä mahdollisimman pian sen lainkäyttöalueen toimivaltaista viranomaista, jossa hallinnoija sijaitsee, toimittamaan kaikki vertailuarvon nimeämiseen liittyvän arvioinnin kannalta merkitykselliset tiedot. Arvopaperimarkkinaviranomaisen on perusteltava nimeämispäätökset vertailuarvon erityispiirteiden perusteella ottaen huomioon, onko olemassa riittävästi näyttöä siitä, että tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät. Arvopaperimarkkinaviranomainen julkaisee perustellun päätöksensä verkkosivustollaan ja ilmoittaa siitä pyynnön esittäneelle toimivaltaiselle viranomaiselle tai pyynnön esittäneille toimivaltaisille viranomaisille ilman aiheetonta viivytystä. 6 a. Niiden vertailuarvojen hallinnoijat, jotka eivät täytä vaatimuksia, joiden mukaan niitä pidetään kriittisinä, merkittävinä, liitteen II soveltamisalaan kuuluvina hyödykkeiden vertailuarvoina, EU:n ilmastosiirtymää koskevina vertailuarvoina tai EU:n Pariisin sopimuksen mukaisina vertailuarvoina, voivat vapaaehtoisesti hakea pääsyä 36 artiklassa säädettyyn rekisteriin joko toimiluvan, rekisteröinnin tunnustamisen tai hyväksynnän kautta. Hallinnoijien, jotka vapaaehtoisesti valitsevat tämän asetuksen soveltamisen, on tehtävä se kirjallisesti nykyisen valvontaviranomaisensa kanssa vertailuarvokohtaisesti, ja kukin näistä vertailuarvoista katsotaan tämän asetuksen mukaiseksi merkittäväksi vertailuarvoksi. Tämän järjestelmän mukainen vapaaehtoinen poikkeus ei estä sitä, että vastaavia hallinnollisia vastuita määrätään, jos asetusta (EU) 2016/1011 ei noudateta tai jos sitä rikotaan 36 artiklan mukaisen vapaaehtoisen rekisterissä olon aikana. 7. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään:
Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään ...päivänä ... kuuta ... [12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta]. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti. 7 a. Komissio antaa viimeistään ...päivänä ... kuuta ... [kahden vuoden kuluttua tämän muutosasetuksen voimaantulopäivästä] tiiviissä yhteistyössä arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun kynnysarvon riittävyydestä markkinoiden, hintojen ja sääntelyn kehitykseen nähden. Kertomukseen liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus. Tällainen uudelleentarkastelu suoritetaan vähintään kolmen vuoden välein. 7 b. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen katsoo aiheelliseksi, että 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua kynnysarvoa on markkinoiden, hintojen ja sääntelyn kehityksen vuoksi tarkasteltava uudelleen jo aiemmin, se esittää komissiolle pyynnön kynnysarvon uudelleentarkastelusta. Vastaanotettuaan pyynnön komissio tarkastelee uudelleen tarvetta arvioida kynnysarvoa uudelleen ja toimia 7 a kohdan mukaisesti”.; "12) lisätään artikla seuraavasti:" ”24 a artikla
Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle kaikista julkaistuista julkisista ilmoituksista ilman aiheetonta viivytystä. Arvopaperimarkkinaviranomaisen on julkaistava kaikki annetut julkiset ilmoitukset verkkosivustollaan. Arvopaperimarkkinaviranomaisen tai toimivaltaisen viranomaisen on poistettava julkinen ilmoitus ilman aiheetonta viivytystä heti, kun syy, jonka vuoksi se annettiin, ei ole enää voimassa; "13) kumotaan III osaston 6 luku; 13 a) muutetaan 28 artiklan 2 kohta seuraavasti:" ”2. Muiden vertailuarvoa käyttävien valvottujen yhteisöjen kuin 1 kohdassa tarkoitetun hallinnoijan on laadittava vakaat kirjalliset suunnitelmat, joissa kuvataan toimet, joita ne toteuttavat, mikäli kyseinen vertailuarvo muuttuu olennaisesti tai sen tarjoaminen lakkaa, ja päivitettävä näitä suunnitelmia. Kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista, tällaisissa suunnitelmissa on nimettävä yksi tai useampi vaihtoehtoinen vertailuarvo, johon voitaisiin viitata sellaisten vertailuarvojen korvaamiseksi, joita ei enää tarjottaisi, ja esitettävä perustelut tällaisten vaihtoehtoisten vertailuarvojen soveltuvuudelle. Valvottujen yhteisöjen on pyynnöstä ja ilman aiheetonta viivytystä toimitettava nämä suunnitelmat ja niiden mahdolliset päivitykset asiaankuuluvalle toimivaltaiselle viranomaiselle ja viitattava niihin rahoitussopimuksiin, rahoitusvälineisiin ja sijoitusrahastoihin sovellettavissa sopimusperusteisissa varajärjestelyissä.”; "14) muutetaan 29 artikla seuraavasti: a) korvataan otsikko seuraavasti:" ”Kriittisten vertailuarvojen, merkittävien vertailuarvojen, liitteen II soveltamisalaan kuuluvien hyödykkeiden vertailuarvojen, EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen käyttö”; "b) korvataan 1 kohta seuraavasti:" ”1. Valvottu yhteisö ei saa lisätä uusia viittauksia kriittiseen vertailuarvoon, merkittävään vertailuarvoon tai tällaisten vertailuarvojen yhdistelmään unionissa, jos kyseinen vertailuarvo tai vertailuarvojen yhdistelmä on arvopaperimarkkinaviranomaisen tai toimivaltaisen viranomaisen 24 a artiklan 5 kohdan mukaisesti antaman julkisen ilmoituksen kohteena. Valvottu yhteisö ei saa lisätä uusia viittauksia kriittiseen vertailuarvoon, liitteen II soveltamisalaan kuuluvaan hyödykkeiden vertailuarvoon, EU:n ilmastosiirtymää koskevaan vertailuarvoon tai EU:n Pariisin sopimuksen mukaiseen vertailuarvoon tai ESG‑vertailuarvoon tai tällaisten vertailuarvojen yhdistelmään unionissa, jos kyseisten vertailuarvojen hallinnoijaa ei ole merkitty 36 artiklassa tarkoitettuun rekisteriin. Valvottujen yhteisöjen on säännöllisesti tarkistettava 28 a artiklassa tarkoitetusta eurooppalaisesta keskitetystä yhteyspisteestä tai 36 artiklassa tarkoitetusta arvopaperimarkkinaviranomaisen rekisteristä käyttämiensä kriittisten vertailuarvojen, merkittävien vertailuarvojen, liitteen II soveltamisalaan kuuluvien hyödykkeiden vertailuarvojen, EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen, EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen tai ESG‑vertailuarvojen hallinnoijien sääntelyasema.
c) lisätään uusi 1 b, 1 b a, 1 b b ja 1 b c kohta seuraavasti:" ”1 b. Valvotun yhteisön, joka käyttää olemassa olevissa rahoitussopimuksissa vertailuarvoa tai sijoitusrahastojen tai rahoitusvälineiden tuoton mittaamisen vertailuarvoa, josta on annettu 24 a artiklan 5 kohdan mukainen julkinen ilmoitus, on korvattava kyseinen vertailuarvo asianmukaisella vaihtoehtoisella vertailuarvolla kuuden kuukauden kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai laadittava ja julkaistava verkkosivustollaan lausunto, jossa asiakkaille annetaan perusteltu selvitys siitä, miksi se ei voi toimia näin. 1 b a. Valvottu yhteisö voi käyttää oikeudellisissa asiakirjoissaan tai markkinointiasiakirjoissaan taikka nimeämisessä vertailuarvoa, jossa väitetään, että ESG-tekijät otetaan huomioon sen menetelmissä, ainoastaan, jos sen hallinnoija julkistaa 13 artiklan 1 kohdan d alakohdassa ja 27 artiklan 2 a kohdassa tarkoitetut tiedot. Kaikissa menetelmiä koskevissa julkistamisvaatimuksissa on pyrittävä johdonmukaisuuteen asetuksen (EU) 2019/2088 10 artiklan kanssa. Tätä kohtaa sovelletaan sekä EU:n vertailuarvoihin että muihin kuin EU:n vertailuarvoihin.”; "c a) muutetaan 2 kohta seuraavasti:" ”2. Jos direktiivin 2003/71/EY tai direktiivin 2009/65/EY mukaisesti julkaistava esite koskee siirtokelpoisia arvopapereita tai muita sijoitustuotteita, joissa viitataan kriittiseen vertailuarvoon, merkittävään vertailuarvoon, liitteen II soveltamisalaan kuuluvan hyödykkeen vertailuarvoon, EU:n ilmastosiirtymää koskevaan vertailuarvoon tai EU:n Pariisin sopimuksen mukaiseen vertailuarvoon liikkeeseenlaskijan, tarjoajan tai henkilön, joka on jättänyt hakemuksen ottamisesta kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, on varmistettava, että kun käytettyä vertailuarvoa koskeva julkinen ilmoitus sisällytetään tämän asetuksen 36 artiklassa tarkoitettuun rekisteriin yhdeksän kuukauden kuluessa julkisen ilmoituksen julkaisemisesta, esitteeseen sisällytetään myös nämä tiedot selkeästi ja näkyvästi.”; "c b) lisätään uusi 2 a kohta seuraavasti:" 2 a. EU:ssa käytettävien vertailuarvojen hallinnoijien on pyrittävä pyytämään globaalisti sovittu tunnistekoodi kullekin unionissa käytettäväksi tarjoamalleen vertailuarvolle.”; "15) muutetaan 32 artikla seuraavasti: a) kumotaan 1 kohta; b) korvataan 2 ja 3 kohta seuraavasti:" ”2. Kolmannessa maassa sijaitsevan hallinnoijan, joka aikoo saada 24 a artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitetun tunnustuksen, on noudatettava tätä asetusta, lukuun ottamatta 11 artiklan 4 kohtaa sekä 16, 20, 21 ja 23 artiklaa. Kolmannessa maassa sijaitseva hallinnoija voi täyttää tämän edellytyksen soveltamalla tapauksen mukaan rahoitusalan vertailuarvoja koskevia IOSCO:n periaatteita tai öljyn hintaraportteja laativia yhteisöjä koskevia IOSCO:n periaatteita edellyttäen, että se soveltaa niitä tavalla, joka vastaa tämän asetuksen, sen 11 artiklan 4 kohtaa sekä 16, 20, 21 ja 23 artiklaa lukuun ottamatta, noudattamista.
Jos ja siltä osin kuin kolmannen maan hallinnoija pystyy osoittamaan, että sen tarjoama vertailuarvo on säänneltyihin tietoihin perustuva vertailuarvo tai hyödykkeiden vertailuarvo, joka ei perustu sellaisten tietolähteiden toimittamiin tietoihin, joista suurin osa on valvottuja yhteisöjä, hallinnoija ei ole velvollinen noudattamaan vaatimuksia, joita 17 artiklan ja 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti ei sovelleta säänneltyihin tietoihin perustuvien vertailuarvojen ja hyödykkeiden vertailuarvojen tarjoamiseen. 3. Tunnustuksen haluavalla kolmannessa maassa sijaitsevalla hallinnoijalla on oltava laillinen edustaja. Laillisen edustajan on oltava ▌oikeushenkilö, joka sijaitsee unionissa ja jonka kyseinen hallinnoija on nimenomaisesti nimittänyt toimimaan puolestaan asioissa, jotka koskevat hallinnoijan tämän asetuksen mukaisia velvoitteita. Laillinen edustaja huolehtii hallinnoijan harjoittamaan tämän asetuksen mukaiseen vertailuarvojen tarjontaan liittyvästä valvontatoiminnosta yhdessä hallinnoijan kanssa ja on ▌vastuuvelvollinen arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi määrätä 48 e artiklan mukaisen valvontatoimenpiteen lailliselle edustajalle ja hallinnoijalle jonkin 42 artiklan 1 kohdan a alakohdassa luetellun rikkomisen osalta tai siltä osin kuin on kyse kieltäytymisestä yhteistyöstä tai toimimasta edellytetyllä tavalla 4 luvun 1 jaksoon kuuluvan tutkimuksen, tarkastuksen tai pyynnön yhteydessä.”; "c) korvataan 5 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:" ”Edellä 2 kohdassa tarkoitetun tunnustuksen haluavan kolmannessa maassa sijaitsevan hallinnoijan on haettava tunnustusta arvopaperimarkkinaviranomaiselta. Tunnustusta hakevan hallinnoijan on toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle kaikki tiedot, jotka tarvitaan sen osoittamiseksi, että hallinnoija on tunnustamisajankohtaan mennessä ottanut käyttöön kaikki tarvittavat järjestelyt 2 kohdassa säädettyjen vaatimusten täyttämiseksi sen 24 artiklan mukaisesti nimetyn vertailuarvon tai nimettyjen vertailuarvojen osalta. Tunnustusta hakevan hallinnoijan on tarvittaessa ilmoitettava sen valvonnasta vastaava kolmannen maan toimivaltainen viranomainen. Arvopaperimarkkinaviranomaisen on 15 työpäivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta arvioitava, sisältääkö hakemus kaikki tarvittavat tiedot, ja ilmoitettava asiasta hakijalle. Jos hakemus ei sisällä kaikkia tarvittavia tietoja, hakijan on toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaisen edellyttämät lisätiedot. Tässä alakohdassa tarkoitettu määräaika alkaa kulua siitä päivästä, jona hakija on toimittanut tällaiset lisätiedot.”; "15 a) muutetaan 33 artiklan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti:" ”1. Unionissa sijaitseva hallinnoija, jolle on myönnetty toimilupa tai joka on rekisteröity 34 artiklan mukaisesti, jolla on selvä ja hyvin määritelty rooli kolmannessa maassa sijaitsevaa hallinnoijaa koskevassa valvonta- tai vastuuvelvollisuuskehyksessä ja joka pystyy seuraamaan tehokkaasti vertailuarvon tarjontaa, voi pyytää arvopaperimarkkinaviranomaista hyväksymään kolmannessa maassa tarjotun vertailuarvon tai vertailuarvoryhmän unionissa käytettäviksi, edellyttäen, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:”; "15 b) muutetaan 33 artiklan 3 kohta seuraavasti:" ”3. Arvopaperimarkkinaviranomaisen on 90 päivän kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun hyväksyntää koskevan hakemuksen vastaanottamisesta tutkittava hakemus ja päätettävä joko sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.”; "15 c) muutetaan 33 artiklan 6 kohta seuraavasti:" ”6. Jos hyväksynnän myöntävän hallinnoijan toimivaltaisella viranomaisella on perustellut syyt katsoa, että tämän artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset eivät enää täyty, sillä on toimivalta vaatia hyväksynnän myöntävää hallinnoijaa lakkauttamaan hyväksynnän, ja sen on ilmoitettava asiasta arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Hyväksynnän lakkauttamiseen sovelletaan 28 artiklaa.”; "16) muutetaan 34 artikla seuraavasti: a) korvataan 1 kohta seuraavasti:"
a a) muutetaan 34 artiklan 1 a kohta seuraavasti:" ”1 a. Jos yksi tai useampi 1 kohdassa tarkoitetun henkilön tarjoamista indekseistä olisi katsottava 20 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitetuksi kriittiseksi vertailuarvoksi tai 24 artiklan 2, 5 ja 6 kohdassa tarkoitetuiksi merkittäviksi vertailuarvoiksi tai jos henkilö aikoo vahvistaa 33 artiklassa tarkoitetut vertailuarvot, hakemus on osoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle.”; "b) korvataan 3 kohta seuraavasti:" ”3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu hakemus on jätettävä 30 työpäivän kuluessa siitä, kun valvottu yhteisö on tehnyt sopimuksen hakijan tarjoaman indeksin käyttämisestä viitteenä rahoitusvälineessä tai rahoitussopimuksessa tai sijoitusrahaston arvonkehityksen mittaamisessa, tai tapauksen mukaan 24 a artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyissä määräajoissa.”; "16 a) korvataan 36 artiklan 1 kohdan a–d alakohta seuraavasti:"
17) 36 artiklan 1 kohdassa: a) muutetaan e–j alakohta seuraavasti:"
b) lisätään j a alakohta seuraavasti:" ”j a) luettelo niistä liitteen II soveltumisalaan kuuluvista hyödykkeiden vertailuarvoista, mukaan lukien niiden ISIN-tunnukset, jos ne ovat saatavilla, jotka ovat käytettävissä unionissa. "17 a) muutetaan 40 artiklan 1 kohta seuraavasti:"
18) lisätään 41 artiklan 1 kohtaan k ja l alakohta seuraavasti:"
19) muutetaan 42 artikla seuraavasti: a) korvataan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:" ”a) edellä olevien 4–16, 19 a, 19 b, 19 c, 21, 23–29 tai 34 artiklan rikkominen, kun kyseisiä artikloja sovelletaan; ja”; "b) muutetaan 2 kohta seuraavasti: i) korvataan g alakohdan i alakohta seuraavasti:" ”i) 4–10 artiklan, 11 artiklan 1 kohdan a, b, c ja e alakohdan, 11 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä 12–16, 21, 23–29 ja 34 artiklan rikkomisesta 500 000 euroa tai jäsenvaltioissa, joiden virallinen rahayksikkö ei ole euro, vastaava määrä kansallisessa rahayksikössä 31 päivänä joulukuuta 2023; tai”; "ii) korvataan h alakohdan i alakohta seuraavasti:" ”i) 4–10 artiklan, 11 artiklan 1 kohdan a, b, c ja e alakohdan, 11 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä 12–16, 21, 23–29 ja 34 artiklan rikkomisesta joko 1 000 000 euroa tai jäsenvaltioissa, joiden virallinen rahayksikkö ei ole euro, vastaava määrä kansallisessa rahayksikössä 31 päivänä joulukuuta 2023 tai 10 prosenttia sen ylimmän hallintoelimen hyväksymän uusimman tilinpäätöksen mukaisesta yhteenlasketusta vuotuisesta liikevaihdosta sen mukaan, kumpi määristä on suurempi; tai”; "19 a) muutetaan 48 e artiklan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti:" ”Jos arvopaperimarkkinaviranomainen toteaa 48 i artiklan 5 kohdan mukaisesti, että henkilö on tahallisesti tai tuottamuksellisesti syyllistynyt yhteen tai useampaan 42 artiklan 1 kohdan a alakohdassa lueteltuun rikkomiseen tai että henkilö on laistanut yhteistyöstä tai toimimasta edellytetyllä tavalla tähän jaksoon kuuluvan tutkimuksen, tarkastuksen tai pyynnön yhteydessä, se tekee päätöksen tämän artiklan 2 kohdan mukaisen sakon määräämisestä. Rikkominen katsotaan tahalliseksi, jos arvopaperimarkkinaviranomainen havaitsee objektiivisia tekijöitä, jotka osoittavat, että henkilö toimi tarkoituksellisesti syyllistyessään rikkomiseen.”; "19 b) muutetaan 48 f artiklan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti:" ”Jos arvopaperimarkkinaviranomainen toteaa 48 i artiklan 5 kohdan mukaisesti, että henkilö on tahallisesti tai tuottamuksellisesti syyllistynyt yhteen tai useampaan 42 artiklan 1 kohdan a alakohdassa lueteltuun rikkomiseen tai että henkilö on kieltäytynyt yhteistyöstä tai toimimasta edellytetyllä tavalla tähän jaksoon kuuluvan tutkimuksen, tarkastuksen tai pyynnön yhteydessä, se tekee päätöksen tämän artiklan 2 kohdan mukaisen sakon määräämisestä. Rikkominen katsotaan tahalliseksi, jos arvopaperimarkkinaviranomainen havaitsee objektiivisia tekijöitä, jotka osoittavat, että henkilö toimi tarkoituksellisesti syyllistyessään rikkomiseen.”; "19 c) lisätään 54 artiklaan uusi kohta seuraavasti:" ”7 a. Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2028 arvopaperimarkkinaviranomaista kuultuaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, joka koskee tarvetta säännellä EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen lisäksi ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä väittämiä esittäviä vertailuarvoja ja jossa se ottaa huomioon ESG-vertailuarvojen tilanteen ja saatavuuden Euroopan markkinoilla ja maailmanmarkkinoilla sekä näiden vertailuarvojen käyttöönoton markkinoilla ja analysoi, katsotaanko ne merkittäviksi vertailuarvoiksi, sekä tutkii kustannuksia ja vaikutuksia markkinasaatavuuteen ja kestävien indikaattoreiden ja niiden mittaamiseen käytettyjen menetelmien muuttuvaa luonnetta. Kertomuksessa on otettava huomioon myös tarve johdonmukaisuuteen ja yhtenäisyyteen muun unionin lainsäädännön, erityisesti asetuksen (EU) 2019/2088, direktiivin 2011/61/EU ja direktiivin 2009/65/EY kanssa sekä rahastojen nimiä koskevien arvopaperimarkkinaviranomaisen ohjeiden kanssa, joissa käytetään ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan tai kestävyyteen liittyviä termejä. Kertomukseen on liitettävä vaikutustenarviointi ja tarvittaessa lainsäädäntöehdotus.”; "20) muutetaan 49 artikla seuraavasti: a) korvataan 2 ja 3 kohta seuraavasti:" ”2. Siirretään komissiolle 30 päivästä kesäkuuta 2024 viiden vuoden ajaksi 3 artiklan 2 kohdassa, 13 artiklan 2 a kohdassa, 19 a artiklan 2 kohdassa, 19 c artiklan 1 kohdassa, 20 artiklan 6 kohdassa, 24 artiklan 7 kohdassa, 27 artiklan 2 b kohdassa, 33 artiklan 7 kohdassa, 51 artiklan 6 kohdassa ja 54 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2028. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä. 3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 3 artiklan 2 kohdassa, 13 artiklan 2 a kohdassa, 19 a artiklan 2 kohdassa, 19 c artiklan 1 kohdassa, 20 artiklan 6 kohdassa, 24 artiklan 7 kohdassa, 27 artiklan 2 b kohdassa, 30 artiklan 2 a kohdassa, 30 artiklan 3 a kohdassa, 33 artiklan 7 kohdassa, 48 i artiklan 10 kohdassa, 48 l artiklan 3 kohdassa, 51 artiklan 6 kohdassa ja 54 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.” "b) korvataan 6 kohta seuraavasti:" ”6. Edellä olevan 3 artiklan 2 kohdan, 13 artiklan 2 a kohdan, 19 a artiklan 2 kohdan, 19 c artiklan 1 kohdan, 20 artiklan 6 kohdan, 24 artiklan 7 kohdan, 27 artiklan 2 b kohdan, 30 artiklan 2 a kohdan, 30 artiklan 3 a kohdan, 33 artiklan 7 kohdan, 48 i artiklan 10 kohdan, 48 l artiklan 3 kohdan, 51 artiklan 6 kohdan tai 54 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella kuukaudella.”; "21) lisätään 51 artiklaan kohta seuraavasti:" ”4 c. Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten, jotka aikovat nimetä hallinnoijan tarjoaman vertailuarvon, joka sisällytettiin arvopaperimarkkinaviranomaisen rekisteriin viimeistään ... päivänä …kuuta …[tämän muutosasetuksen soveltamispäivä – 1 päivä], ja arvopaperimarkkinaviranomaisen, joka aikoo nimetä vertailuarvon, joka sisällytettiin arvopaperimarkkinaviranomaisen rekisteriin tai jonka hallinnoija sisällytettiin arvopaperimarkkinaviranomaisen rekisteriin viimeistään ... päivänä …kuuta … [ tämän muutosasetuksen soveltamisen alkamispäivä – 1 päivä], on nimettävä vertailuarvo viimeistään ... päivänä …kuuta …[yhdeksän kuukautta tämän muutosasetuksen soveltamisen alkamispäivästä]. Vertailuarvon hallinnoijien, joilla on toimilupa, rekisteröinti, hyväksyntä tai tunnustus [päivämäärä, joka on tämän muutosasetuksen soveltamisen alkamispäivä], on säilytettävä tämä asema yhdeksän kuukauden ajan tämän muutosasetuksen soveltamisen alkamisesta. Jos yksi tai useampi hallinnoijien vertailuarvoista nimetään yhdeksän kuukauden kuluessa [tämän muutosasetuksen soveltamisen alkamispäivästä], nimetyt hallinnoijat eivät ole velvollisia hakemaan uudelleen toimilupaa, rekisteröintiä, tunnustusta tai hyväksyntää tapauksen mukaan 24 a artiklan 1, 2 tai 3 kohdan mukaisesti. Merkittävien vertailuarvojen hallinnoijien, joilla on toimilupa, rekisteröinti, hyväksyntä tai tunnustus viimeistään ... päivänä …kuuta ... [tämän muutosasetuksen soveltamisen alkamispäivä], ei tarvitse hakea uudelleen toimilupaa, rekisteröintiä, tunnustusta tai hyväksyntää 24 a artiklan 1 kohdan mukaisesti, jos yksi tai useampi niiden vertailuarvoista on merkittävä 24 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti. Vertailuarvojen hallinnoijien, joilla on toimilupa, rekisteröinti, hyväksyntä tai tunnustus viimeistään ... päivänä …kuuta … [tämän muutosasetuksen soveltamisen alkamispäivä] ja jotka vapaaehtoisesti valitsevat muutosasetuksen soveltamisen viimeistään ... päivänä …kuuta ... [yhdeksän kuukautta tämän muutosasetuksen voimaantulopäivästä], ei tarvitse hakea uudelleen toimilupaa, rekisteröintiä, tunnustusta tai hyväksyntää.”; "21 a) kumotaan 53 artiklan 1 kohta. 2 artikla Voimaantulo ja soveltaminen Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2026. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty … Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta Puhemies Puheenjohtaja
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Pinta- ja pohjavesiä pilaavat aineet |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2022)0540), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 192 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0361/2022), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 22. helmikuuta 2023 antaman lausunnon(1), – on kuullut alueiden komiteaa, – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, – ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnot, – ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön (A9-0238/2023), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(2); 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2024/… antamiseksi yhteisön vesipolitiikan puitteista annetun direktiivin 2000/60/EY, pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta annetun direktiivin 2006/118/EY ja ympäristönlaatunormeista vesipolitiikan alalla annetun direktiivin 2008/105/EY muuttamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan, ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3), ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(4), noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä, sekä katsovat seuraavaa: (-1) Vesi ei ole tavanomainen kaupallinen tuote, vaan pikemminkin yhteinen hyödyke ja perintö, jota on suojeltava ja käsiteltävä sellaisena, jotta voidaan varmistaa ekosysteemien säilyminen ja puhtaan veden yleinen saatavuus. [tark. 1] (-1 a) YK: n yleiskokous tunnusti 28 päivänä heinäkuuta 2010 oikeuden turvalliseen ja puhtaaseen juomaveteen ja jätevesihuoltoon ihmisoikeudeksi, joka on välttämätön ihmisarvoisen elämän ja kaikkien ihmisoikeuksien täysimääräisen toteuttamisen kannalta. Vuoden 2014 eurooppalaisen kansalaisaloitteen ”Right2Water” oltua menestys komissio hyväksyi vuonna 2018 ehdotuksen juomavesidirektiivin tarkistamisesta, ja asiaankuuluva muutettu direktiivi tuli voimaan 12 päivänä tammikuuta 2021. Kyseisessä direktiivissä säädetään jäsenvaltioiden velvollisuudesta parantaa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuutta, ja se pohjautuu muun muassa direktiivin 2000/60/EY mukaisesti saatuun tietoon ja toteutettuihin toimiin. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava puhdasta vettä ja sanitaatiota koskevan oikeuden toteutuminen parantamalla sekä pinta- että pohjavesien laatua. [tark. 2] (1) Pintavesien ja pohjavesien kemiallinen pilaantuminen aiheuttaa uhkan vesiympäristölle, koska se voi aiheuttaa muun muassa välitöntä ja kroonista myrkyllisyyttä vesieliöissä, pilaavien aineiden kertymistä ekosysteemiin sekä luontotyyppien ja luonnon monimuotoisuuden häviämistä, ja se on uhka myös ihmisten terveydelle. Ympäristönlaatunormien asettaminen auttaa saavuttamaan myrkytöntä ympäristöä koskevan saasteettomuustavoitteen yhtenä kahdeksannen ympäristöalan toimintaohjelman(5) ensisijaisista tavoitteista. [tark. 3] (1 a) Euroopan ympäristökeskuksen mukaan noin 90 prosentissa pohjavesimuodostumien pinta-alasta on ilmoitettu olevan hyvä määrällinen tila, noin 75 prosentissa pohjavesimuodostumien pinta-alasta on hyvä kemiallinen tila, 40 prosentissa pintavesimuodostumista on hyvä tai korkea ekologinen tila ja 38 prosentissa pintavesimuodostumista kemiallinen tila on hyvä, kun taas Euroopan ympäristökeskuksen 4 päivänä joulukuuta 2019 julkaisemassa raportissa ”The European environment – state and outlook 2020: Knowledge for transition to a sustainable Europe” todettiin, että pilaantumisen väheneminen on parantanut veden laatua mutta unioni ei ollut läheskään saavuttanut kaikkien vesimuodostumien hyvää ekologista tilaa vuoteen 2020 mennessä. [tark. 4] (1 b) Vuonna 2019 tehtyyn vesipolitiikan puitedirektiivin toimivuustarkastukseen sisältyneessä arvioinnissa todettiin, että seuraavalla toimenpideohjelmakierroksella on keskeinen rooli varmistettaessa tarvittava edistyminen direktiivin 2000/60/EY ympäristötavoitteiden saavuttamisessa vuoden 2027 määräaikaan mennessä ja että tällä hetkellä yli puolet kaikista Euroopan vesimuodostumista on vapautettu direktiivin 2000/60/EY soveltamisesta, mikä tekee jäsenvaltioiden haasteista saavuttaa prioriteettiaineiden ympäristönlaatunormit määräaikaan mennessä enemmän kuin merkittäviä. Lisäksi toimivuustarkastuksessa tultiin siihen johtopäätökseen, ettei vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteita ole vielä täysin saavutettu, mikä johtuu suurelta osin riittämättömästä rahoituksesta, hitaasta täytäntöönpanosta ja ympäristötavoitteiden riittämättömästä sisällyttämisestä alakohtaisiin toimintapolitiikkoihin eikä lainsäädännön puutteista. [tark. 5] (1 c) Maantieteellisten ja sosioekonomisten tekijöiden vuoksi osa väestöstä, mukaan lukien alkuperäiskansat, joutuu muita enemmän alttiiksi vesien pilaantumiselle. Euroopan unionin kaivosalan odotetaan kasvavan nettonollateollisuuden kehityksen varmistamiseksi. Kuten Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) raportissa 09/20211 a todettiin(6), kaivosala vaikuttaa suoraan veden laatuun ja määrään. Siksi on tarpeen panna paremmin täytäntöön lainsäädäntökehykset sekä suunnitella ja valvoa veden käyttöä ja päästöjä myös kaivostoiminnassa. [tark. 6] (1 d) Monet unionin alueet kärsivät laajasta ja kasvavasta vesipulasta. Viime vuosien huomattavat ja pitkään jatkuneet kuivuusjaksot erityisesti Välimeren alueella vaarantavat maataloustuotannon ja aiheuttavat pinta- ja pohjavesivarantojen vakavaa vähenemistä(7). [tark. 7] (1 e) Vesi on kaikkien yhteinen julkinen hyödyke, joka on elintärkeä ja korvaamaton luonnonvara ja elämälle välttämätön ja jota on tarkasteltava huolellisesti ottaen huomioon sen sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristöön liittyvä ulottuvuus. Ilmastonmuutos, mukaan lukien luonnonkatastrofien ja äärimmäisten sääilmiöiden lisääntyminen ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, vaikuttaa kielteisesti veden laatuun ja määrään ja aiheuttaa paineita veden saatavuudesta riippuvaisille aloille, erityisesti maataloudelle. [tark. 8] (1 f) Euroopan ympäristökeskus (EEA) totesi vuoden 2018 raportissaan “European waters - assessment of status and pressures”, että tietyt maatalouskäytännöt ovat esteenä pohjaveden hyvän kemiallisen tilan saavuttamiselle unionissa nitraattien ja torjunta-aineiden aiheuttaman pilaantumisen vuoksi, mutta kivennäislannoitteiden käyttö ja ravinneylijäämät ovat vähentyneet unionissa tasaisesti viime vuosikymmeninä(8). Muita merkittäviä pilaantumisen lähteitä ovat viemäriverkkoon kuulumattomista lähteistä peräisin olevat päästöt, pilaantuneet alueet tai hylätyt teollisuusalueet. [tark. 9] (1 g) Vesimuodostumien hyvä tila ja vesivarojen tehokas hallinnointi ovat maatalouden painopisteitä, koska viljelijät ovat riippuvaisia vedestä harjoittaessaan toimintaansa, ja tämän luonnonvaran kestävä käyttö on näin ollen heidän oman etunsa mukaista. [tark. 10] (1 h) Jotta helpotettaisiin siirtymistä kestävämpään ja tuottavampaan maatalouteen, joka kestää vesipulaa, olisi otettava käyttöön viljelijöille suunnattuja kannustimia, joilla edistetään vesienhoitoa ja kastelujärjestelmien ja -tekniikoiden nykyaikaistamista. [tark. 11] (1 i) Torjunta-aineiden käyttö voi vaikuttaa voimakkaasti veden laatuun ja maatalouskäyttöä varten saatavilla olevaan veden määrään, mikä vaikuttaa kielteisesti luonnon monimuotoisuuteen niin vesi- kuin maa-alueillakin. Sen vuoksi on aiheellista seurata torjunta-aineiden ja niiden aineenvaihduntatuotteiden vaikutuksia ja ympäristötoksikologisia seurauksia vesimuodostumissa. [tark. 12] (1 j) On olennaisen tärkeää ottaa huomioon tähän mennessä toteutetut toimet esimerkiksi maataloudessa, jossa kasvien saastumista on voitu vähentää jo 14 prosenttia verrattuna vuosiin 2015–2017, ja 26 prosenttia, jos tarkastellaan haitallisimpia pilaavia aineita. Luvut osoittavat, että kemikaalien käyttö ja niihin liittyvä riski on jatkuvasti vähentynyt ja että vuosi 2020 on toinen peräkkäinen vuosi, jolloin torjunta-aineiden, erityisesti vaarallisimpien torjunta-aineiden, käyttö on vähentynyt merkittävästi(9). [tark. 13] (1 k) Pinta- ja pohjaveden kemiallinen pilaantuminen aiheuttaa myös uhan maataloudelle, sillä se vähentää viljelykasvien kasteluun soveltuvan veden saatavuutta ja niukentaa vesivaroja entisestään. Siksi unionin ja jäsenvaltioiden olisi lisättävä tukea tutkimukselle ja innovoinnille, jotta pinta- ja pohjavesien niukkuuden ja pilaantumisen torjumiseksi voidaan ottaa nopeasti käyttöön ratkaisuja, mukaan lukien digitalisointi, täsmäviljely, optimoitu kastelu ja kastelun nykyaikaistaminen sekä resurssien kiertokäyttö, jolloin voidaan parantaa vesienhoidon mukauttamista ilmastonmuutokseen, käyttää torjunta-aineita ja lannoitteita viljelykasveille kohdennetummin, ottaa käyttöön vähemmän saastuttavia ja turvallisempia vaihtoehtoja maatalouden tuotantopanoksille sekä kestävämpiä ja ravinnetehokkaampia viljelylajikkeita ja lisätä käsitellyn jäteveden käyttöä maatalouden kastelutarkoituksiin. Tämän on tarkoitus edistää unionin elintarvikejärjestelmän kestävyyttä ja häiriönsietokykyisyyttä ja vähentää samalla maataloudesta aiheutuvaa hajakuormitusta sekä vedenoton tarvetta maataloudessa. [tark. 14] (2) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklan 2 kohdan toisen virkkeen mukaisesti unionin ympäristöpolitiikka perustuu ennalta varautumisen periaatteelle sekä periaatteille, joiden mukaan ennalta ehkäiseviin toimiin on ryhdyttävä ja ympäristövahingot on torjuttava ensisijaisesti niiden lähteellä ja saastuttajan on maksettava. (2 a) Pyrkiessään saavuttamaan ympäristönsuojelun korkean tason ja pannessaan saasteettomuustoimintasuunnitelman täytäntöön unionin olisi otettava huomioon unionin eri alueiden monenlaiset tilanteet, vaikutukset elintarviketurvaan, elintarviketuotantoon ja elintarvikkeiden kohtuuhintaisuuteen sekä terveelliset ja kestävät ruokavaliot. [tark. 15] (3) Euroopan vihreän kehityksen ohjelma(10) on unionin strategia, jolla varmistetaan vuoteen 2050 mennessä ilmastoneutraali ja puhdas kiertotalous, jossa optimoidaan resurssien hallinta ja minimoidaan saasteet. Kestävyyttä edistävässä EU:n kemikaalistrategiassa(11) ja saasteettomuustoimintasuunnitelmassa(12) käsitellään erityisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyviä saastumisnäkökohtia. Muita erityisen tarkoituksenmukaisia ja täydentäviä toimia ovat vuoden 2018 EU:n muovistrategia(13), vuoden 2021 Euroopan lääkestrategia(14), biodiversiteettistrategia(15), Pellolta pöytään -strategia(16), vuoteen 2030 ulottuva EU:n maaperästrategia(17), EU:n digitaalistrategia(18) ja Euroopan datastrategia(19). (3 a) Vesimuodostumien hyvän tilan saavuttaminen ja veden saatavuuden varmistaminen koskevat monia aloja, eikä näihin tavoitteisiin useinkaan pyritä riittävän yhdenmukaisesti. Hyvä vesienhoito olisi sisällytettävä kaikkiin unionin politiikkoihin, jotka koskevat vettä käyttäviä aloja. [tark. 16] (3 b) Toimivuustarkastuksessa todettiin, että vesialan tavoitteet on sisällytettävä paremmin maatalouspolitiikkaan. Uudessa yhteisessä maatalouspolitiikassa on otettu käyttöön toimenpiteitä, joilla parannetaan vesienhoidon kestävyyttä. Maatalous- ja vesipolitiikan yhdenmukaisuuden parantamiseksi jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä kaikilta osin uuden yhteisen maatalouspolitiikan tarjoamia mahdollisuuksia ja sisällytettävä vesiasiat täysin strategisiin suunnitelmiinsa, mukaan lukien maatalouden tieto- ja innovointijärjestelmien (AKIS) käyttö, ja helpotettava neuvontapalvelujen kehittämistä vesienhoitoa koskevien parhaiden käytäntöjen edistämiseksi. [tark. 17] (4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2000/60/EY(20) vahvistetaan puitteet sisämaan pintavesien, jokisuiden vaihettumisalueiden, rannikkovesien ja pohjaveden suojelulle. Näihin puitteisiin kuuluu prioriteettiaineiden yksilöiminen niiden aineiden joukosta, joista aiheutuu unionin tasolla merkittävä riski vesiympäristölle tai vesiympäristön välityksellä. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/105/EY(21) vahvistetaan unionin laajuiset ympäristönlaatunormit direktiivin 2000/60/EY liitteessä X luetelluille 45 prioriteettiaineelle ja kahdeksalle muulle pilaavalle aineelle, joita säänneltiin unionin tasolla jo ennen kuin liite X otettiin käyttöön Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 2455/2001/EY(22). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/118/EY(23) vahvistetaan unionin laajuiset pohjaveden laatunormit nitraatteja ja torjunta-aineissa olevia tehoaineita varten sekä perusteet muiden pohjaveden pilaavien aineiden kansallisten raja-arvojen vahvistamiseksi. Siinä vahvistetaan myös vähintään 12 pilaavan aineen luettelo, joiden osalta jäsenvaltioiden on harkittava tällaisten kansallisten raja-arvojen vahvistamista,vahvistettava tällaiset kansalliset raja-arvot ja niitä koskevat indikaattorit Pohjaveden laatunormit vahvistetaan direktiivin 2006/118/EY liitteessä I. [tark. 18] (4 a) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että vaarallisten prioriteettiaineiden päästöistä tai häviöistä aiheutuva pilaantuminen loppuu tai loppuu asteittain asianmukaisessa aikataulussa ja joka tapauksessa viimeistään 20 vuoden kuluttua siitä, kun jokin prioriteettiaine on luokiteltu vaaralliseksi prioriteettiaineeksi direktiivin 2008/105/EY liitteessä I olevassa A osassa. Tätä määräaikaa olisi sovellettava rajoittamatta tiukempien määräaikojen soveltamista muussa sovellettavassa unionin lainsäädännössä. [tark. 19] (5) Aineiden sisällyttämistä direktiivin 2000/60/EY liitteeseen X tai direktiivin 2006/118/EY liitteeseen I tai II harkitaan aineiden ihmisille ja vesiympäristölle aiheuttaman riskin arvioinnin perusteella. Arvioinnin keskeisiä osatekijöitä ovat tiedot aineiden pitoisuuksista ympäristössä, mukaan lukien tarkkailtavien aineiden luettelon seurannasta kerätyt tiedot, sekä aineiden (eko)toksikologiasta sekä niiden hajoavuudesta, biokertyvyydestä, myrkyllisyydestä, liikkuvuudesta, karsinogeenisuudesta, mutageenisuudesta, lisääntymismyrkyllisyydestä ja hormonitoimintaa häiritsevistä vaikutuksista. [tark. 20] (6) Komissio on tarkastellut uudelleen direktiivin 2000/60/EY liitteessä X olevaa prioriteettiaineiden luetteloa kyseisen direktiivin 16 artiklan 4 kohdan ja direktiivin 2008/105/EY 8 artiklan mukaisesti sekä tarkastellut uudelleen direktiivin 2006/118/EY liitteissä I ja II olevia aineiden luetteloita mainitun direktiivin 10 artiklan mukaisesti ja todennut uuden tieteellisen tietämyksen perusteella, että on aiheellista muuttaa kyseisiä luetteloita lisäämällä niihin uusia aineita, asettamalla ympäristönlaatunormit tai pohjaveden laatunormit kyseisille lisätyille aineille, tarkistamalla ympäristönlaatunormeja joidenkin olemassa olevien aineiden osalta tieteen kehityksen mukaisesti ja asettamalla eliöstön ympäristönlaatunormit tietyille olemassa oleville ja vastikään lisätyille aineille. Komissio on myös yksilöinyt, mitkä muut aineet todennäköisesti kertyvät sedimenttiin tai eliöstöön, ja selventänyt, että tällaisten aineiden kehityssuuntia olisi seurattava sedimentissä tai eliöstössä. Aineiden luettelon tarkistamisen tueksi on kuultu laajasti komission yksiköiden, jäsenvaltioiden, sidosryhmien sekä terveys- ja ympäristöriskejä sekä kehittymässä olevia riskejä käsittelevä tiedekomitean asiantuntijoita. (7) Useimpien pilaavien aineiden osalta tehokkaat toimet niiden elinkaaren aikana edellyttävät lähteiden valvonnan ja jälkikäsittelytoimenpiteiden yhdistelmää, johon kuuluvat tarpeen mukaan kemiallinen suunnittelu, lupa tai hyväksyntä, valmistuksen ja käytön tai muiden prosessien aikana syntyvien päästöjen valvonta sekä jätteen käsittely. Siten uusien tai tiukempien laatunormien asettaminen vesimuodostumille täydentää unionin muuta lainsäädäntöä, jolla puututaan tai voitaisiin puuttuaolisi puututtava pilaantumisongelmaan yhdessä tai useammassa näistä vaiheista, ja on johdonmukaista tämän lainsäädännön kanssa, johon kuuluvat muun muassa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006(24), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009(25), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 528/2012(26), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/6(27), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY(28), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/128/EY(29), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU(30) ja neuvoston direktiivi 91/271/ETY(31). Jotta jäsenvaltiot voivat saavuttaa direktiivin 2000/60/EY 4 artiklassa säädetyt ympäristötavoitteet parhaalla mahdollisella ja mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla, niiden olisi toimenpideohjelmia laatiessaan varmistettava, että lähteiden valvontatoimenpiteet asetetaan etusijalle jälkikäsittelytoimenpiteisiin nähden ja että kyseiset toimenpiteet ovat asiaankuuluvan pilaantumista koskevan unionin alakohtaisen lainsäädännön mukaisia. Jos vaarana on se, että lähteiden valvontatoimenpiteillä ei onnistuta saavuttamaan vesimuodostumien hyvää tilaa, olisi sovellettava jälkikäsittelytoimenpiteitä. Komission olisi laadittava ohjeita lähteiden valvontatoimenpiteitä koskevista parhaista käytännöistä ja jälkikäsittelytoimenpiteiden täydentävyydestä. [tark. 21] (7 a) Vesien pilaantuminen johtuu pääasiassa teollisuus- ja maataloustoiminnasta, jätevesipäästöistä ja kaupunkien valumista, mukaan lukien hulevesi. Komission ja jäsenvaltioiden olisi asetettava toimissaan etusijalle toimenpiteet, joilla vähennetään pilaantumista niiden lähteellä, sekä niiden täytäntöönpano. Tätä varten olisi varmistettava kaiken epäpuhtauspäästöjä niiden lähteellä koskevan unionin ja kansallisen lainsäädännön välinen johdonmukaisuus, jotta pilaantuminen voidaan vähentää tasolle, jota ei enää pidetä terveydelle ja luonnon ekosysteemeille haitallisena. [tark. 22] (7 b) Sen varmistamiseksi, että pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseen tähtäävä lainsäädäntö on ajan tasalla sellaisten uusien ja kehittyvien kemikaalien nopean kehityksen suhteen, jotka voivat pilaavina aineina aiheuttaa merkittäviä riskejä ihmisten terveydelle ja vesiympäristölle, olisi vahvistettava toimintapoliittisia mekanismeja tällaisten uusien huolta aiheuttavien aineiden havaitsemiseksi ja arvioimiseksi. Tältä osin olisi laadittava lähestymistapa, jonka avulla voidaan seurata ja analysoida tällaisten pinta- ja pohjavedessä tarkkailtavien aineiden luetteloihin kuuluvien aineiden tai aineryhmien lisämääriä. Tarkkailtavien aineiden luetteloon otettavat aineet tai aineryhmät olisi valittava niiden aineiden joukosta, joista saatavilla olevat tiedot osoittavat, että ne voisivat unionin tasolla aiheuttaa vesiympäristölle tai vesiympäristön välityksellä merkittävän riskin, ja joita koskevat seurantatiedot ovat riittämättömät. Pinta- ja pohjavesien tarkkailtavien aineiden luetteloihin otettavien seurattavien ja analysoitavien aineiden tai aineryhmien määrää ei saisi rajoittaa. [tark. 23] (8) Uusi tieteellinen tietämys viittaa merkittävään riskiin, joka johtuu useista muista vesimuodostumissa esiintyvistä pilaavista aineista niiden lisäksi, joita jo säännellään. Pohjavedessä on havaittu erityinen ongelma per- ja polyfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS-aineiden) ja lääkkeiden vapaaehtoisen seurannan avulla. PFAS-aineita on havaittu yli 70 prosentissa unionin pohjaveden mittauspisteistä, ja nykyiset kansalliset raja-arvot ylittyvät selvästi hyvin monissa paikoissa. Lisäksi on laajalti löydetty myös lääkeaineita. Pohjaveden epäpuhtauksien luetteloon olisi sen vuoksi lisättävä tiettyjen PFAS-aineiden ja kokonais-PFAS:ien osajoukko. Pintavesissä perfluoro-oktaanisulfonihappo ja sen johdannaiset (PFOS) on jo lueteltu prioriteettiaineina, mutta nyt katsotaan, että myös muut PFAS-aineet aiheuttavat riskin. Ensisijaisten aineiden luetteloon olisi sen vuoksi lisättävä tiettyjen PFAS-aineiden ja kokonais-PFAS:ien osajoukko. Jotta voidaan varmistaa yhdenmukainen lähestymistapa ja tasapuoliset toimintaedellytykset unionissa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan direktiivin 2006/118/EY liitettä I asettamalla ’PFAS:t yhteensä’ -laatunormi. Direktiivin 2008/105/EY 8 b artiklan mukainen tarkkailtavien aineiden seuranta on myös vahvistanut useiden lääkeaineiden aiheuttaman riskin pintavesissä, minkä vuoksi ne olisi lisättävä prioriteettiaineiden luetteloon. [tark. 24] (8 a) Glyfosaatti on unionissa maatalouskäytössä yleisimmin käytetty rikkakasvien torjunta-aine. Tehoaineena se on herättänyt vakavaa huolta sen vaikutuksesta ihmisten terveyteen ja myrkyllisyyteen vesieliöille. Joulukuussa 2022 komissio päätti jatkaa glyfosaatin myyntilupaa väliaikaisesti yhdellä lisävuodella, kunnes Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen arvioi tehoainetta uudelleen heinäkuussa 2023. Useat viimeaikaiset tieteelliset tutkimukset(32) viittaavat kuitenkin siihen, että kaikkien pintavesimuodostumien ympäristönlaatunormia (EQS), joka on alle 0,1 μg/l, olisi harkittava glyfosaatin, AMPAn ja glyfosaattipohjaisten rikkakasvien torjunta-aineiden vesieliöille aiheuttaman myrkyllisyyden perusteella. Kun otetaan huomioon unionin toimivaltaisten sääntelyviranomaisten käynnissä olevat arvioinnit ja asiaa koskevien tutkimusten tieteelliset tulokset glyfosaatin vaikutuksista vesieliöihin ja jotta voidaan varmistaa useimpien unionin vesien hyvä kemiallinen tila ennalta varautumisen periaatteen pohjalta, glyfosaatin osalta olisi hyväksyttävä yhteinen ja yhtenäinen AA-EQS-arvo sisämaan pintavesille ja erikseen muille pintavesille. [tark. 25] (8 b) Atratsiini on rikkakasvien torjunta-aine, jota käytetään yksivuotisten leveälehtisten rikkakasvien ja yksivuotisten rikkaruohojen torjumiseen viljoissa. Atratsiinin käyttöä kasvinsuojeluaineissa ei enää sallita unionissa komission päätöksen 2004/248/EY(33) nojalla. Atratsiini on osoittautunut hormonitoimintaa häiritseväksi yhdisteeksi, ja on todisteita siitä, että se häiritsee lisääntymistä ja kehitystä, ja se saattaa aiheuttaa syöpää. Euroopan ympäristökeskus, joka arvioi torjunta-aineita niiden vaikutusta tai laatua koskevien raja-arvojen kannalta vuosina 2013–2020, totesi, että yhden tai useamman torjunta-aineen ylityksiä, pääasiassa atratsiinin ja sen aineenvaihduntatuotteiden ylityksiä, havaittiin 4–11 prosentissa pohjaveden seurantapaikoista. Kun otetaan huomioon atratsiinin jatkuva esiintyminen unionin pinta- ja pohjavesissä ja jotta voidaan varmistaa, että sen raja-arvot eivät ylitä torjunta-aineiden ja aineenvaihduntatuotteiden yhteismäärää koskevia ympäristönlaatunormeja, direktiivin 2008/105/EY liitteessä I olevaa atratsiinin raja-arvoa olisi mukautettava myös direktiivissä (EU) 2020/2184(34). [tark. 26] (8 c) SCHEERin(35) ja EMAn(36) mukaan yleinen laatustandardi 0,1 μg/L ja pohjaveden laatustandardi 0,5 µg/L, joita ehdotettiin yksittäisiä torjunta-aineita ja kaikkien torjunta-aineiden summaa varten direktiivissä esitetyn 2006/118/EY määritelmän mukaisesti, vahvistettiin 1980-luvulla tuolloin käytettävissä olleen kemiallis-analyyttistä herkkyyttä koskevan tiedon perusteella. Yksittäisiä torjunta-aineita koskevan oletusarvon μg/L 0,1 ei ole osoitettu suojaavan riittävästi ihmisten terveyttä ja pohjavesien ekosysteemiä, ja joskus se on huomattavasti korkeampi verrattuna direktiivin 2008/105/EY liitteessä I olevassa prioriteettiaineiden luettelossa olevien monien torjunta-aineiden ja sienitautien torjunta-aineiden raja-arvoihin. Kun otetaan huomioon SCHEERin lausunto, jonka mukaan pohjaveden raja-arvojen ei pitäisi olla korkeampia kuin pintaveden ympäristönlaatunormit, komission olisi tarkasteltava uudelleen yksittäisten torjunta-aineiden raja-arvoja ja kaikkien direktiivin 2006/118/EY liitteessä I lueteltujen torjunta-aineiden summaa, mukaan luettuna niiden merkitykselliset aineenvaihduntatuotteet, soveltamalla nykyaikaisia analyysimenetelmiä ja vertaamalla niitä parhaaseen käytettävissä olevaan toksikologiseen tietämykseen. Tätä uudelleentarkastelua odotettaessa ja juomaveden tarjoajien European Groundwater Memorandum -muistiossa(37), esittämän ennalta varautumiseen perustuvan lähestymistavan mukaisesti olisi vahvistettava parhaan saatavilla olevan tieteellisen tietämyksen mukaiset väliaikaiset raja-arvot. [tark. 27] (8 d) Bisfenoli-A:ta olisi käsiteltävä vaarallisena prioriteettiaineena ja se olisi lisättävä direktiivin 2008/105/EY liitteessä I olevaan luetteloon. Tieteelliset raportit osoittavat, että myös muut bisfenolit kuin bisfenoli-A ovat mahdollisesti hormonitoimintaa häiritseviä ja että näiden bisfenolien seokset ovat ekotoksikologinen riski. Nämä tieteelliset havainnot herättävät huolta sellaisten bisfenolien vaihtoehtojen turvallisesta käytöstä, joilla voi olla kielteinen vaikutus ihmisten terveyteen ja ympäristöön, joten komission olisi vahvistettava ”Bisfenolit yhteensä” -parametri ja asianmukainen ympäristönlaatunormi bisfenolien kokonaismäärälle. [tark. 28] (8 e) Euroopan lääkeviraston (EMA)(38) mukaan pohjavesiekosysteemit ovat olennaisesti erilaisia, minkä vuoksi ne voivat olla alttiimpia stressitekijöille kuin pintavesiekosysteemit, koska niillä ei ole kykyä toipua häiriöistä. Sen vuoksi olisi sovellettava ennalta varautuvaa lähestymistapaa asetettaessa pohjaveden raja-arvoja ihmisten terveyden, pohjavesiekosysteemien ja pohjavedestä riippuvaisten ekosysteemien suojelemiseksi. Euroopan lääkeviraston lausunnon mukaisesti tämän haavoittuvuuden vuoksi pohjaveteen sovellettavien raja-arvojen olisi yleensä oltava 10 kertaa alhaisemmat kuin vastaavat pintavesien raja-arvot. Jos pohjavesiekosysteemeille aiheutuva todellinen riski voidaan kuitenkin määrittää, voisi olla aiheellista asettaa pohjavesien raja-arvot eri tasolle. [tark. 29] (9) Direktiivissä 2000/60/EY edellytetään, että jäsenvaltiot yksilöivät vesimuodostumat, joita käytetään ihmisten käyttöön tarkoitetun veden ottoon, seuraavat niitä ja toteuttavat tarvittavat toimenpiteet, joilla vältetään niiden laadun huononeminen, eikä ihmisten käyttöön kelpaavan veden tuottamiseen tarvita niin paljon puhdistuskäsittelyä. Tässä yhteydessä mikromuovien on todettu aiheuttavan mahdollisen riskin ihmisten terveydelle, mutta mikromuoveista tarvitaan enemmän seurantatietoja, jotta voidaan vahvistaa tarve asettaa ympäristönlaatunormi pinta- ja pohjavesissä oleville mikromuoveille. Mikromuovit olisi sen vuoksi sisällytettävä pinta- ja pohjavesien seurantaluetteloihin, ja niiden seuranta olisi aloitettava heti, kun komissio on määrittänyt soveltuvat seurantamenetelmät. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon juomavedessä olevien mikromuovien riskien seuranta- ja arviointimenetelmät, jotka on kehitetty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2020/2184(39) nojalla. (9 a) Sovellettavan unionin oikeuden mukaan jäsenvaltioilla on velvollisuus yksilöidä vaikutusten kohteena olevat ja vaarassa olevat vesialueet, nimetä nitraatin aiheuttamalle pilaantumiselle alttiit alueet, laatia toimintaohjelmia ja toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä. Tältä osin jäsenvaltioiden valvontatoimenpiteitä ja veden laadun mittausjärjestelmiä on yhdenmukaistettava edelleen, jotta koko unionissa voidaan ottaa käyttöön yhdenmukaiset normit, jotka mahdollistavat jäsenvaltioiden välisen vertailtavuuden, jolloin vältetään sisämarkkinoiden häiriöitä aiheuttavat kilpailuongelmat Euroopan maatalousalalla. [tark. 30] (10) On arvioitu, että vuonna 2019 noin 900 000–1,7 miljoonaa kuolemaa eri puolilla maailmaa johtui mikrobilääkeresistenssiin liittyvistä infektioista(40). Samaan aikaan mikrobilääkeresistenssin kehittymisen riski, joka johtuu mikrobilääkkeille resistenttien mikro-organismien ja mikrobilääkeresistenssigeenien esiintymisestä vesiympäristössä, on herättänyt huolta, mutta seuranta on ollut vähäistä. Myös asiaankuuluvat mikrobilääkeresistenssigeenit olisi sisällytettävä pinta- ja pohjavedessä tarkkailtavien aineiden luetteloihin ja niitä olisi seurattava heti, kun soveltuvat seurantamenetelmät on kehitetty. Tämä vastaa komission kesäkuussa 2017 hyväksymää mikrobilääkeresistenssin torjumiseen tähtäävää eurooppalaista yhteinen terveys -toimintasuunnitelmaa sekä Euroopan lääkestrategiaa, jossa myös käsitellään tätä ongelmaa. [tark. 31] (10 a) Komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2020/1729, jolla kumotaan täytäntöönpanopäätös 2013/652/EU1 a, vahvistetaan puitteet vertailukelpoisten ja luotettavien tietojen saamiseksi mikrobilääkeresistenssistä Euroopan unionissa muun muassa seuraamalla teurastamoiden jätevesiä, jotka ovat mikrobilääkeresistenttien bakteerien potentiaalisia levittäjiä ja näin ollen mahdollinen ympäristön saastumisreitti. Teurastamoiden jätevesistä on löydetty mikrobilääkeresistenttejä bakteereja. [tark. 32] (10 b) Huolta on ilmaistu sulfaattien ja ksantaattien riskistä vesiympäristössä. Sulfaatit eivät ainoastaan heikennä juomaveden laatua, vaan vaikuttavat myös hiilen, typen ja fosforin materiaalikiertoihin. Tämä lisää muun muassa vesimuodostumien ravinnekuormitusta ja siten kasvien ja levien kasvua sekä lisää vesieliöiden ravinnonsaantia ja johtaa hapen vähenemiseen vedessä. Sulfaateilla ja niiden hajoamistuotteilla, erityisesti sulfidilla, voi tietyissä olosuhteissa olla myrkyllinen vaikutus vesieliöihin. Tavanomaiset testitulokset osoittavat, että jotkut ksantaatit ja niiden hajoamistuotteet ovat myrkyllisiä vedessä eläville selkärangattomille ja kalalajeille ja että ne voivat kertyä eliöihin. Sulfaatit on jo lueteltu pohjaveden epäpuhtauksiksi, mutta seuranta on ollut riittämätöntä. Sulfaatit olisi sen vuoksi sisällytettävä pinta- ja pohjavedessä tarkkailtavien aineiden luetteloon. Ksantaatit olisi sisällytettävä pintavedessä tarkkailtavien aineiden luetteloon. [tark. 33] (10 c) Mikromuovin kaltaiset aineet aiheuttavat selvän riskin kansanterveydelle ja ympäristölle, mutta myös perustoimille, kuten maatalouden kehittämiselle. Näiden aineiden ja muiden hiukkasten esiintyminen voi vaikuttaa paitsi karjan ja viljelykasvien saamaan veteen myös maaperän hedelmällisyyteen, mikä vaarantaa nykyisten ja tulevien viljelykasvien terveyden ja hyvän kehityksen(41). [tark. 34] (11) Vesimuodostumien kemiallisen tilan nykyisillä ja tavanomaisilla seurantamenetelmillä ei yleensä voida määrittää monimutkaisten kemikaaliseosten vaikutusta veden laatuun. Kun otetaan huomioon kasvava tietoisuus seosten merkityksestä ja siten vaikutusperusteisesta seurannasta kemiallisen tilan määrittämiseksi ja se, että estrogeeniaineille on jo olemassa riittävän vankat vaikutusperusteiset seurantamenetelmät, jäsenvaltioiden olisi sovellettava tällaisia menetelmiä arvioidakseen estrogeenisten aineiden kumulatiivisia vaikutuksia pintavesissä vähintään kahden vuoden ajan. Näin voidaan verrata vaikutusperusteisia tuloksia direktiivin 2008/105/EY liitteessä I lueteltujen kolmen estrogeenisen aineen tavanomaisten seurantamenetelmien käytön tuloksiin. Vertailua käytetään arvioitaessaVertailu olisi sisällytettävä komission julkaisemaan arviointikertomukseen, jossa se arvioi, tuottavatko vaikutukseen perustuvat seurantamenetelmät luotettavia ja tarkkoja tietoja ja voidaanko vaikutuksiin perustuvia seurantamenetelmiäniitä käyttää luotettavina seulontamenetelminä. Tällaisten seulontamenetelmien käytön etuna olisi se, että direktiivin 2008/105/EY liitteessä I lueteltujen aineiden lisäksi voitaisiin ottaa huomioon kaikkien niiden estrogeenisten aineiden vaikutukset, joilla on samanlaiset vaikutukset. Komissiolle olisi siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä direktiivin 2008/105/EY täydentämiseksi, jotta voidaan vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt, joiden mukaisesti jäsenvaltiot voivat käyttää vaikutusperusteisia seurantamenetelmiä myös muiden aineiden esiintymisen arvioimiseksi vesimuodostumissa ennakoiden mahdollisia vaikutusperusteisia kynnysarvoja tulevaisuudessa. Direktiivissä 2000/60/EY olevaa ympäristönlaatunormien määritelmää olisi muutettava sen varmistamiseksi, että se voi tulevaisuudessa kattaa myös kynnysarvot, jotka voidaan asettaa vaikutusperusteisen seurannan tulosten arviointia varten. [tark. 35] (11 a) Olisi vahvistettava tiukemmat raja-arvot, jos pohjaveden laatunormit voivat johtaa siihen, että direktiivin 2000/60/EY ympäristötavoitteita ei saavuteta asiaan liittyvien vesimuodostumien osalta, kuten direktiivissä 2006/118/EY edellytetään. Tätä direktiivin 2006/118/EY vaatimusta olisi laajennettava, jotta haavoittuvia alueita suojeltaisiin paremmin pilaantumiselta. [tark. 36] (12) Unionin vesilainsäädännön arvioinnissa(42), jäljempänä ’arviointi’, todettiin, että pinta- ja pohjaveteen vaikuttavien pilaavien aineiden yksilöinti- ja luettelointiprosessia sekä niitä koskevien laatunormien asettamista tai tarkistamista uuden tieteellisen tietämyksen perusteella voitaisiin nopeuttaa. Jos komissio hoitaisi nämä tehtävät sen sijaan, että sovelletaan Direktiivin 2000/60/EY 16 ja 17 artiklassan 2008/105/EY liitteen I mahdollisen tulevan tarkistuksen yhteydessä, joka koskee kyseisessä liitteessä olevassa A osassa esitettyä prioriteettiaineiden luetteloa ja vastaavia ympäristönlaatunormeja ja direktiivin 2006/118/EY 10 artiklassa säädettyä tavallista lainsäätämisjärjestystä, voitaisiin parantaaliitettä I, olisi parannettava pinta- ja pohjaveden tarkkailtavien aineiden luetteloon liittyvienpohjavesien tarkkailulistan mekanismien toimintaa erityisesti tulosten luetteloinnin, seurannan ja arvioinnin ajoituksen ja järjestyksen osalta, voitaisiin vahvistaaolisi vahvistettava tarkkailtavien aineiden luetteloon liittyvän mekanismin ja pilaavien aineiden luetteloiden tarkistamisen välisiä yhteyksiä sekäja pilaavien aineiden luetteloihin tehtävissä muutoksissa voitaisiinluetteloiden tarkistusjaksoa olisi mukautettava, jotta voidaan ottaa nopeammin huomioon tieteellinen kehitys. Sen vuoksi ja ottaen huomioon tarve muuttaa pilaavien aineiden luetteloita ja niihin liittyviä ympäristönlaatunormeja viipymättä uuden tieteellisen ja teknisen tietämyksen perusteella komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan direktiivin 2008/105/EY liitettä I kyseisen liitteen A osassa olevan prioriteettiaineiden luettelon ja vastaavien ympäristönlaatunormien osalta sekä direktiivin 2006/118/EY liitettä I kyseisessä liitteessä olevan pohjaveden pilaavien aineiden luettelon ja laatunormien osalta. Tässä yhteydessä komission olisi otettava huomioon pinta- ja pohjavesissä tarkkailtavien aineiden luettelossa olevien aineiden seurannan tulokset. Tämän vuoksi olisi kumottava direktiivin 2000/60/EY 16 ja 17 artikla ja liite X sekä direktiivin 2006/118/EY 10 artikla ja jatkettava samalla velvoitetta toteuttaa sellaisia toimenpiteitä, joilla pyritään lopettamaan kerralla tai vaiheittain vaarallisten prioriteettiaineiden päästöt ja häviöt. [tark. 37] (12 a) Yleisesti ottaen toimivuustarkastuksen päätelmät osoittavat, että direktiivit ovat suurelta osin tarkoituksenmukaisia, mutta varaa on parannuksille, mukaan lukien niiden tavoitteiden asianmukaisen täytäntöönpanon vauhdittaminen, joka voitaisiin toteuttaa lisäämällä unionin rahoitusta. Arviointi osoittaa, että direktiivit ovat tähän mennessä yleisesti ottaen johtaneet parempaan vesimuodostumien suojeluun ja tulvariskien hallintaan. [tark. 38] (13) Arvioinnissa todettiin myös, että jäsenvaltioiden välillä on liikaa eroja vesistöaluekohtaisille pilaaville aineille ja pohjaveden pilaaville aineille kansallisella tasolla asetetuissa laatunormeissa ja raja-arvoissa. Tähän mennessä vesistöaluekohtaiset pilaavat aineet, joita ei ole määritelty direktiivin 2000/60/EY mukaisiksi prioriteettiaineiksi, ovat kuuluneet kansallisten ympäristönlaatunormien piiriin, ja ne on laskettu pintavesien ekologisen tilan arviointia tukeviksi fysikaalis-kemiallisiksi laatutekijöiksi. Pohjavesissä jäsenvaltiot ovat myös voineet asettaa omat raja-arvonsa, myös synteettisille aineille. Tämä joustavuus on johtanut epätyydyttäviin tuloksiin, kun on pyritty vertailemaan vesimuodostumien tilaa jäsenvaltioiden välillä, ja ympäristönsuojelun osalta. Sen vuoksi on tarpeen säätää menettelystä, jonka avulla voidaan sopia unionin tasolla ympäristönlaatunormeista ja raja-arvoista, joita sovelletaan kyseisiin aineisiin, jos ne on todettu kansallisesti huolestuttaviksi, ja laatia luettelot sovellettavista ympäristönlaatunormeista ja raja-arvoista. (13 a) Kaikkien aineiden valintaa, uudelleentarkastelua ja ympäristönlaatunormien asettamista koskevien päätösten olisi perustuttava riskinarviointiin, ja niissä on noudatettava oikeasuhteista, avointa ja tieteeseen perustuvaa lähestymistapaa ja otettava huomioon Euroopan parlamentin, jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien sidosryhmien suositukset. [tark. 39] (13 b) Direktiivissä 2000/60/EY vahvistetaan säännöt, joita tarvitaan, jotta voidaan edistyä veden määrässä ja laadussa, mutta toimivuustarkastus osoitti, että hidas edistyminen direktiivin tavoitteiden saavuttamisessa voi johtua muun muassa riittävien taloudellisten resurssien puutteesta sekä sääntelyn ja luonnon monimutkaisuudesta, mukaan lukien mahdolliset viiveet, jotka liittyvät toimenpiteiden vaikutusten näkymiseen pohjavesissä ja raportoinnin määräaikoihin. Toimenpiteet, jotka parantavat vesimuodostumien tilaa jokien ja ekosysteemipalvelujen ennallistamisen avulla, tuottavat taloudellisia hyötyjä, jotka ovat kustannuksia suuremmat ja voivat vähentää jäsenvaltioiden tarpeettomia menoja. Arvioinnissa tuodaan esiin myös puutteellinen täytäntöönpano, riittämätön soveltamisala sekä se, että hydrologisen ja ekologisen kytkeytyneisyyden varmistamiseen tähtäävät ennallistamistoimenpiteet ovat riittämättömiä tai epäasianmukaisia(43). [tark. 40] (14) Lisäksi vesistöaluekohtaisten pilaavien aineiden sisällyttäminen pintavesien kemiallisen tilan määritelmään varmistaa koordinoidumman, johdonmukaisemman ja avoimemman lähestymistavan pintavesimuodostumien kemiallisen tilan seurantaan ja arviointiin sekä siihen liittyvään yleisötiedottamiseen. Se myös helpottaa kohdennetumpaa lähestymistapaa sellaisten toimenpiteiden yksilöimiseen ja toteuttamiseen, joilla voidaan käsitellä kaikkia kemikaaleihin liittyviä kysymyksiä kokonaisvaltaisemmin, vaikuttavammin ja tehokkaammin. Sen vuoksi ’ekologisen tilan’ ja ’kemiallisen tilan’ määritelmiä olisi muutettava ja ’kemiallisen tilan’ soveltamisalaa olisi laajennettava kattamaan myös vesistöaluekohtaiset pilaavat aineet, jotka ovat tähän asti olleet osa direktiivin 2000/60/EY liitteessä V olevaa ’ekologisen tilan’ määritelmää. Tämän vuoksi direktiiviin 2008/105/EY olisi sisällytettävä vesistöaluekohtaisten pilaavien aineiden ympäristönlaatunormien käsite ja asiaan liittyvät menettelyt. (15) Jotta voidaan varmistaa yhdenmukainen lähestymistapa ja tasapuoliset toimintaedellytykset unionissa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan direktiivin 2006/118/EY liitteessä II olevaa B osaa mukauttamalla luetteloa pilaavista aineista, joiden osalta jäsenvaltioiden on harkittava kansallisten raja-arvojen vahvistamistavahvistettava kansalliset raja-arvot. [tark. 41] (16) Kun otetaan huomioon tarve mukautua nopeasti tieteelliseen ja tekniseen tietämykseen ja varmistaa yhdenmukainen lähestymistapa ja tasapuoliset toimintaedellytykset unionissa vesistöaluekohtaisten pilaavien aineiden osalta, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan direktiivin 2008/105/EY liitettä II kyseisessä liitteessä olevassa A osassa vahvistetun pilaavien aineiden luettelon osalta ja liitteessä II olevaa C osaa vesistöaluekohtaisten pilaavien aineiden tai niiden ryhmien yhdenmukaistettujen ympäristönlaatunormien osalta. Jäsenvaltioiden olisi sovellettava näitä yhdenmukaistettuja ympäristönlaatunormeja arvioidessaan pintavesimuodostumiensa tilaa, kun on todettu, että näistä pilaavista aineista aiheutuu riski. (17) Direktiivin 2008/105/EY liitteessä I olevassa A osassa olevan prioriteettiaineiden luettelon uudelleentarkastelussa on päädytty siihen, että useat prioriteettiaineet eivät enää aiheuta unionin laajuista huolta ja sen vuoksi ne olisi poistettava kyseisen direktiivin liitteessä I olevasta A osasta. Kyseiset aineet olisi sen vuoksi katsottava vesistöaluekohtaisiksi pilaaviksi aineiksi, ja ne olisi sisällytettävä direktiivin 2008/105/EY liitteessä II olevaan C osaan yhdessä niitä vastaavien ympäristönlaatunormien kanssa. Koska näiden pilaavien aineiden ei enää katsota aiheuttavan huolta unionin laajuisesti, ympäristönlaatunormeja on sovellettava vain, jos kyseiset pilaavat aineet voivat edelleen aiheuttaa huolta kansallisesti, alueellisesti tai paikallisesti. (18) Jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset ja mahdollistaa vesimuodostumien tilan vertailtavuus jäsenvaltioiden välillä, on tarpeen yhdenmukaistaa joidenkin pohjaveden pilaavien aineiden kansalliset raja-arvot. Sen vuoksi luettelo kansallisesti, alueellisesti tai paikallisesti huolta aiheuttavien pohjaveden pilaavien aineiden yhdenmukaistetuista raja-arvoista olisi sisällytettävä direktiivin 2006/118/EY liitteeseen II uutena D osana. Kyseisessä luettelossa vahvistettuja yhdenmukaistettuja raja-arvoja on sovellettava ainoastaan niissä jäsenvaltioissa, joissa pilaavat aineet, joihin kyseisiä raja-arvoja sovelletaan, vaikuttavat pohjaveden tilaan. Kahden synteettisen pilaavan aineen, trikloorietyleenin ja tetrakloorietyleenin, summan osalta on tarpeen yhdenmukaistaa kansalliset raja-arvot, koska kaikki jäsenvaltiot, joissa pilaavat aineet ovat merkityksellisiä, eivät sovella raja-arvoa näiden pilaavan aineen summaan eivätkä kaikki asetetut kansalliset raja-arvot ole samat. Yhdenmukaistetun raja-arvon olisi oltava yhdenmukainen direktiivin (EU) 2020/2184 mukaisesti juomavedessä olevien pilaavien aineiden summalle asetetun muuttujan arvon kanssa. (19) Jotta voidaan varmistaa yhdenmukainen lähestymistapa ja tasapuoliset toimintaedellytykset unionissa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia säädöksiä, joilla muutetaan direktiivin 2006/118/EY liitteessä II olevaa D osaa mukauttamalla yhdenmukaistettujen raja-arvojen luetteloa tekniikan ja tieteen kehityksen huomioon ottamiseksi luetteloon siihen sisältyvien pilaavien aineiden ja yhdenmukaistettujen raja-arvojen osalta. (20) Kaikkia pohjaveden kemiallisen tilan arviointia koskevia direktiivin 2006/118/EY säännöksiä olisi mukautettava ottamaan huomion kyseisen direktiivin liitteeseen II lisättävässä D osassa käyttöön otettava kolmas yhdenmukaistettujen raja-arvojen luokka kyseisen direktiivin liitteessä I vahvistettujen laatunormien ja kyseisen direktiivin liitteessä II olevassa A osassa vahvistetun menetelmän mukaisesti vahvistettujen kansallisten raja-arvojen lisäksi. (20 a) Komission olisi julkaistava arvio tällaisten alueiden kemiallisesta tilasta ja tarvittaessa esitettävä lainsäädäntöehdotus direktiivin 2006/118/EY tarkistamiseksi, jotta voidaan asettaa riittävät suojelunormit korkean ekologisen arvon, haavoittuvuuden tai saastumisen alueille, kuten luolille ja karstialueille, joissa on pilaantumiselle altteimpia ekosysteemejä ja jotka ovat juomavesihuollon kannalta merkittäviä, sekä entisille teollisuusalueille ja muille alueille, joilla tiedetään olevan historiallista saastumista. [tark. 42] (21) Tehokkaan ja johdonmukaisen päätöksenteon varmistamiseksi ja synergioiden kehittämiseksi muun unionin kemikaalilainsäädännön puitteissa tehtävän työn kanssa Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA) olisi annettava pysyvä ja selkeästi rajattu rooli niiden aineiden priorisoinnissa, jotka sisällytetään tarkkailtavien aineiden luetteloihin ja direktiivin 2008/105/EY liitteissä I ja II sekä direktiivin 2006/118/EY liitteissä I ja II esitettyihin aineiden luetteloihin, sekä asianmukaisten tieteeseen perustuvien laatunormien johtamisessa. Kemikaaliviraston riskinarviointikomitean (RAC) ja sosioekonomisesta analyysista vastaavan komitean (SEAC) olisi helpotettava tiettyjen kemikaalivirastolle annettujen tehtävien hoitamista antamalla lausuntoja. Kemikaaliviraston olisi myös varmistettava parempi koordinointi eri ympäristösäädösten välillä lisäämällä avoimuutta tarkkailtavien aineiden luettelossa olevien pilaavien aineiden osalta tai kehittämällä unionin laajuisia tai kansallisia ympäristönlaatunormeja tai raja-arvoja asettamalla asiaankuuluvat tieteelliset raportit julkisesti saataville. Lääkeaineiden kynnysarvojen arvioinnissa kemikaaliviraston olisi tehtävä yhteistyötä Euroopan lääkeviraston (EMA) kanssa. [tark. 43] (22) Arvioinnissa todettiin, että unionin vesilainsäädännön täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnan parantamiseksi tarvitaan tiheämpää ja virtaviivaisempaa sähköistä raportointia. Koska saasteettomuustoimintasuunnitelman mukaisesti Euroopan ympäristökeskuksen tehtävänä on myös seurata saastumisen tilaa säännöllisemmin, ympäristökeskuksen olisi helpotettava tällaista jäsenvaltioiden tiheämpää ja virtaviivaisempaa raportointia. On tärkeää, että unionin pinta- ja pohjavesien tilaa koskevat ympäristötiedot asetetaan oikea-aikaisesti yleisön ja komission saataville. Jäsenvaltiot olisi sen vuoksi velvoitettava asettamaan komission ja Euroopan ympäristökeskuksen saataville direktiivin 2000/60/EY puitteissa kerätyt seurantatiedot automatisoitujen raportointi- ja tiedontoimitusmekanismien avulla käyttämällä sovellusrajapintaa tai vastaavia mekanismeja. Hallinnollisen taakan odotetaan olevan rajallinen, koska jäsenvaltioiden edellytetään jo nyt asettavan julkisesti saataville Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY(44) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1024(45) soveltamisalaan kuuluvat paikkatietoryhmät. Näihin paikkatietoryhmiin kuuluvat ympäristön tilan seurantalaitteiden sijainti ja käyttö, niihin liittyvät päästöjen mittaukset ja ympäristön osa-alueiden tila. (23) Euroopan ympäristökeskukselle unionin vesilainsäädännön mukaisesti raportoitujen tietovirtojen ja erityisesti direktiivissä 2008/105/EY edellytettyjen päästöselvitysten sekä teollisuuden päästöportaaliin direktiivin 2010/75/EU ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 166/2006(46) mukaisesti raportoitujen tietovirtojen parempi yhdentäminen tekee direktiivin 2008/105/EY 5 artiklan mukaisesta inventaarioraportoinnista yksinkertaisempaa ja tehokkaampaa. Samalla se vähentää hallinnollista taakkaa ja työhuippua vesipiirin hoitosuunnitelmien valmistelussa. Tämä yksinkertaistettu raportointi yhdessä sen kanssa, että poistetaan toimenpideohjelmien edistymistä koskeva väliraportointi, joka ei ole osoittautunut tehokkaaksi, antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden tehdä enemmän työtä sellaisten päästöjen raportoinnissa, jotka eivät kuulu teollisuuden päästöjä koskevan lainsäädännön soveltamisalaan mutta jotka kuuluvat direktiivin 2008/105/EY 5 artiklan mukaisen päästöraportoinnin soveltamisalaan. [tark. 44] (24) Lissabonin sopimuksessa erotetaan toisistaan komissiolle siirretty valta antaa muita kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä, soveltamisalaltaan yleisiä säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen tiettyjä, muita kuin sen keskeisiä osia (delegoidut säädökset), ja komissiolle annettu valta antaa säädöksiä oikeudellisesti velvoittavien unionin säädösten yhdenmukaiseksi täytäntöönpanemiseksi (täytäntöönpanosäädökset). Direktiivit 2000/60/EY ja 2006/118/EY olisi mukautettava Lissabonin sopimuksella käyttöön otettuun oikeudelliseen kehykseen. (25) Direktiivin 2000/60/EY 20 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa ja liitteessä V olevan 1.4.1 kohdan ix alakohdassa, joissa säädetään valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn käytöstä, säädetty valtuus täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan 1 kohdassa määrätyt kriteerit, koska ne koskevat mainitun direktiivin liitteiden muuttamista ja direktiiviä täydentävien sääntöjen antamista. Ne olisi sen vuoksi muutettava valtuuksiksi, joilla komissio valtuutetaan antamaan delegoituja säädöksiä. (26) Direktiivin 2006/118/EY 8 artiklassa, jossa säädetään valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn käytöstä, säädetty valtuus täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan 1 kohdassa määrätyt kriteerit, koska se koskee mainitun direktiivin liitteiden muuttamista. Se olisi sen vuoksi muutettava valtuudeksi, jolla komissio valtuutetaan antamaan delegoituja säädöksiä. (27) On erityisen tärkeää, että komissio delegoituja säädöksiä valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. (28) Direktiivin 2000/60/EY 8 artiklan 3 kohdassa, jossa säädetään valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn käytöstä, säädetty valtuus täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan 2 kohdassa määrätyt kriteerit, koska se koskee teknisten eritelmien ja standardoitujen menetelmien vahvistamista veden tilan analysointia ja seurantaa varten ja sillä pyritään näin ollen varmistamaan yhdenmukaiset edellytykset kyseisen direktiivin yhdenmukaiselle täytäntöönpanolle. Se olisi sen vuoksi muutettava valtuudeksi, jolla komissio valtuutetaan antamaan täytäntöönpanosäädöksiä. Tietojen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi valtuuden olisi myös laajennettava siten, että siihen sisällytetään 8 artiklan 4 kohdan mukaisten seuranta- ja tilatietojen raportointimuotojen vahvistaminen. Komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(47) mukaisesti. (29) Jotta voidaan varmistaa direktiivin 2000/60/EY yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa hyväksyä teknisiä malleja seurantatietojen ja veden tilaa koskevien tietojen raportoimiseksi direktiivin 2000/60/EY 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. (30) Jotta voidaan varmistaa direktiivin 2008/105/EY yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa hyväksyä standardoidut mallit sellaisten pistekuormituspäästöjen raportoimiseksi Euroopan ympäristökeskukselle, jotka eivät kuulu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../...(48) soveltamisalaan. Täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. (31) On tarpeen ottaa huomioon tieteen ja tekniikan kehitys ja parhaat käytettävissä olevat menetelmät vesimuodostumien tilan seurannassa direktiivin 2000/60/EY liitteessä V vahvistettujen seurantavaatimusten mukaisesti. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi voitava käyttää kaukokartoitusteknologioista, maan havainnoinnista (Copernicus-palvelut) ja in situ -sensoreista ja -laitteista saatavaa dataa ja palveluja tai kansalaistieteestä saatavaa dataa hyödyntämällä tekoälyn sekä kehittyneen datan analyysin ja käsittelyn tarjoamia mahdollisuuksia. [tark. 45] (31 a) Energiasiirtymään liittyvä teollinen toiminta voisi lisätä veden laatuun kohdistuvia haittavaikutuksia. Tällaisten tulevien vaikutusten, kuten luonnollisten virtausmallien ja lämpötilan muutosten sekä veden pilaantumisen, lieventäminen edellyttää kaikkien mahdollisten tekijöiden arviointia sekä toimenpiteitä, jotka on toteutettava veden hyvän laadun saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi arvioitava säännöllisesti energiasiirtymään liittyvän teollisen toiminnan vaikutusta veden laatuun ja ilmoitettava komissiolle äskettäin havaituista uhkista, jotta tarkkailtavien aineiden luettelo voidaan päivittää vastaavasti. Arvioinnin olisi oltava helposti yleisön saatavilla ja päivitys olisi sallittava yleisten päivitysjaksojen ulkopuolella, jotta varmistetaan veden laadun arvioinnin jatkuva parantaminen. [tark. 46] (31 b) Komissio sitoutui Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta 11 päivänä joulukuuta 2019 antamassaan tiedonannossa ja muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden edistämisestä ympäristöasioissa EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa 14 päivänä lokakuuta 2020 antamassaan tiedonannossa toteuttamaan toimia, joilla parannetaan sellaisten kansalaisten ja ympäristöjärjestöjen oikeussuojan saatavuutta kansallisissa tuomioistuimissa kaikissa jäsenvaltioissa, joilla on erityisiä huolenaiheita ympäristöön vaikuttavien hallinnollisten toimien yhteensopivuudesta ympäristölainsäädännön kanssa. Viimeksi mainitussa tiedonannossa komissio muistuttaa, että ”ympäristöasioita koskevan muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden noudattamisen varmistaminen sekä Euroopan unionin tuomioistuimessa että unionin tuomioistuinten asemassa olevissa kansallisissa tuomioistuimissa on tärkeä toimenpide Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisen siirtymän tukemiseksi ja vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan roolia demokraattisen toimintaympäristön vartijana”. Nämä sitoumukset olisi pantava täytäntöön myös direktiivin 2000/60 nojalla. [tark. 47] (31 c) Kuten Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä(49) vahvistetaan, ympäristöalan kansalaisjärjestöille ja yksityishenkilöille, joita asia suoraan koskee, olisi annettava asiavaltuus riitauttaa viranomaisen tekemä päätös, joka on ristiriidassa direktiivin 2000/60/EY 4 artiklassa tarkoitettujen ympäristötavoitteiden kanssa. Jotta voitaisiin parantaa muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta kansallisissa tuomioistuimissa eri puolilla unionia ja jotta ympäristöalan kansalaisjärjestöt ja yksityishenkilöt, joita asia suoraan koskee, voisivat vedota kansalliseen lainsäädäntöön direktiivin 2000/60/EY vastaisten päätösten riitauttamiseksi, direktiivissä 2000/60/EY olisi annettava säännökset, joilla varmistetaan muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus. [tark. 48] (32) Kun otetaan huomioon ennalta arvaamattomien sääilmiöiden, erityisesti erittäin voimakkaiden tulvien ja pitkittyneen kuivuuden, lisääntyminen sekä merkittävät pilaantumistapahtumat, jotka aiheuttavat tai pahentavat valtioiden rajat ylittävää tahatonta pilaantumista, jäsenvaltioita olisi vaadittava varmistamaan, että tällaisista vaaratilanteista tiedotetaan välittömästi muille jäsenvaltioille, joihin asia mahdollisesti vaikuttaa, ja tekemään tehokasta yhteistyötä niiden jäsenvaltioiden kanssa, joihin asia mahdollisesti vaikuttaa, tapahtuman tai vaaratilanteen vaikutusten lieventämiseksi. Direktiivin 2000/60/EY 12 artiklan mukaisesti on myös tarpeen vahvistaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja virtaviivaistaa rajat ylittävän yhteistyön menettelyjä silloin, kun on kyse pitkäaikaisemmista rajat ylittävistä ongelmista, jotka eivät ole onnettomuuden aiheuttamia ja joita ei voida ratkaista jäsenvaltioiden tasolla. Jos tarvitaan EU:n apua, toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voivat lähettää avunpyyntöjä komission hätäavun koordinointikeskukselle, joka koordinoi mahdollisia avuntarjouksia ja avustustoimia unionin pelastuspalvelumekanismin kautta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 1313/2013(50) 15 artiklan mukaisesti. Kun otetaan huomioon, että vesipiirit voivat ulottua myös unionin alueen ulkopuolelle, direktiivin 2000/60/EY mukaisten vesiensuojelusäännösten tehokkaan täytäntöönpanon ja asianomaisten kolmansien maiden kanssa tehtävän asianmukaisen koordinoinnin varmistaminen edistäisi myös direktiivissä 2000/60/EY asetettujen tavoitteiden saavuttamista direktiivin 2000/60/EY 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen erityisten vesipiirien osalta. Poikkeuksellisina tapahtumina olisi pidettävä myös aseellisia konflikteja, jotka tapahtuvat unionin maantieteellisessä läheisyydessä, niiden laaja-alaisten valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten, kuten ilman, maaperän ja veden saastumisen, vuoksi. Koska tällaisten konfliktien vaikutuksille alttiit vesistöalueet ulottuvat unionin rajojen sisäpuolelle, komission ja jäsenvaltioiden olisi tehostettava pyrkimyksiään asianmukaisen koordinoinnin toteuttamiseksi unionin ulkopuolisten valtioiden kanssa direktiivin 2000/60/EY 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla. [tark. 49] (32 a) Euroopan tilintarkastustuomioistuin totesi 19 päivänä toukokuuta 2021 antamassaan erityiskertomuksessa ”Saastuttaja maksaa -periaate: soveltaminen epäjohdonmukaista EU:n ympäristöpolitiikoissa ja -toimissa”, että jäsenvaltiot käyttävät jo noin 100 miljardia euroa vuodessa vesi- ja jätevesihuoltoon ja että näiden menojen odotetaan kasvavan yli 25 prosenttia, jotta saavutetaan jäteveden käsittelyä ja juomavettä koskevan EU:n lainsäädännön tavoitteet, mutta tämä luku ei pidä sisällään investointeja, joita tarvitaan nykyisen infrastruktuurin uudistamiseen tai vesipuitedirektiivin ja tulvadirektiivin tavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi käyttäjät maksavat unionissa keskimäärin noin 70 prosenttia vesipalvelujen tarjoamisen kustannuksista vesimaksujen kautta ja julkinen rahoitus kattaa loput 30 prosenttia, vaikka alueiden ja jäsenvaltioiden välillä on huomattavia eroja. Vesi- ja jätevesihuollon kustannuksista vastaavat unionissa pääasiassa kotitaloudet, vaikka ne kuluttavat vain 10 prosenttia vedestä, kun taas ne talouden alat, jotka aiheuttavat eniten paineita uusiutuville makean veden resursseille, osallistuvat vähiten tällaisten kustannusten kattamiseen. [tark. 50] (32 b) Pinta- ja pohjaveden tilan määrittämistä koskevien ohjelmien seurantakustannukset rahoitetaan yksinomaan jäsenvaltioiden talousarvioista. Kun otetaan huomioon, että vesiympäristössä havaittujen kemikaalien määrä muuttuu jatkuvasti, että vesiympäristöön on viime aikoina ilmaantunut yhä enemmän esiin nousevia pilaavia aineita, että kemiallisia analyysimenetelmiä on parannettava jatkuvasti näiden uusien ja esiin nousevien pilaavien aineiden havaitsemiseksi ja niiden ekologisten vaikutusten arvioimiseksi oikein ja että on kehitettävä myös uusia seurantamenetelmiä, jotta kemiallisten seosten vaikutuksia voidaan arvioida paremmin, näiden seurantakustannusten odotetaan kasvavan entisestään. Näiden kustannusten kattamiseksi ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklan 2 kohdassa vahvistetun saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti on olennaisen tärkeää, että tuottajat, jotka saattavat unionin markkinoille tuotteita, jotka sisältävät aineita, joilla on todistetusti tai mahdollisesti kielteisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen ja vesiympäristöön, ottavat taloudellisen vastuun toimenpiteistä, joita tarvitaan niiden kaupallisen toiminnan yhteydessä syntyvien ja pinta- ja pohjavedestä löytyvien aineiden valvomiseksi. Laajennettua tuottajan vastuuta koskeva järjestelmä on todennäköisesti tarkoituksenmukaisin keino tämän tavoitteen saavuttamiseksi, sillä se rajoittaisi veronmaksajien taloudellista taakkaa ja kannustaisi kehittämään ympäristöystävällisempiä tuotteita. Komission olisi sen vuoksi laadittava vaikutustenarviointi, jossa tarkastellaan laajennettua tuottajan vastuuta koskevan mekanismin sisällyttämistä direktiiviin 2006/118/EY ja direktiiviin 2008/105/EY. Laajennettua tuottajan vastuuta olisi sovellettava direktiivissä 2006/118/EY ja direktiivissä 2008/105/EY määriteltyihin prioriteettiaineisiin sekä direktiivin 2006/118/EY ja direktiivin 2008/105/EY mukaisissa tarkkailtavien aineiden luetteloissa määriteltyihin uusiin ja esiin nouseviin pilaaviin aineisiin. Vaikutustenarviointiin olisi tarvittaessa liitettävä lainsäädäntöehdotus direktiivien 2006/118/EY ja 2008/105/EY tarkistamiseksi. [tark. 51] (32 c) Aineiden tai aineryhmien lisääntyneen määrän seuranta aiheuttaa lisäkustannuksia mutta myös tarvetta vahvistaa hallinnollisia valmiuksia jäsenvaltioissa, erityisesti niissä, joiden resurssit ovat niukat. Tämän vuoksi komission olisi perustettava yhteinen eurooppalainen seurantajärjestelmä huolehtimaan seurantavaatimuksista jäsenvaltioiden niin pyytäessä, jolloin se keventää niiden taloudellista ja hallinnollista taakkaa. Komission olisi määriteltävä seurantavälineen toimintatavat. Tällaisen järjestelyn käytön olisi oltava vapaaehtoista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden jo käyttöön ottamien järjestelyjen soveltamista. [tark. 52] (32 d) Vesialalla tarvitaan todistetusti investointeja, ja unionin rahoitus on olennaisen tärkeää joillekin jäsenvaltioille, jotta ne voivat noudattaa direktiivissä 2000/60/EY, direktiivissä 2008/105/EY ja direktiivissä 2006/118/EY säädettyjä oikeudellisia velvoitteita. Kaikkien jäsenvaltioiden on lisättävä menojaan vähintään 20 prosenttia unionin vesinormien saavuttamiseksi, ja vuoteen 2030 saakka on 289 miljardin euron kokonaisrahoitusvaje(51). Sen vuoksi on tarpeen varmistaa, että käytettävissä on riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit vesimuodostumien seurantaa ja tarkastuksia varten kaikissa jäsenvaltioissa, mukaan lukien asiaankuuluvat unionin rakennerahastot ja ohjelmat sekä yksityisen sektorin rahoitusosuudet, myös laajennettua tuottajan vastuuta koskevan mekanismin puitteissa, kun ne on otettu käyttöön. [tark. 53] (33) Sen vuoksi direktiivejä 2000/60/EY, 2006/118/EY ja 2008/105/EY olisi muutettava. (34) Koska jäsenvaltiot eivät voi yksin riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, jotka ovat ympäristönsuojelun korkean tason varmistaminen ja Euroopan makeiden vesien ympäristölaadun parantaminen, vaan ne voidaan vesien pilaantumisen rajat ylittävän luonteen takia saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, (34 a) Jäsenvaltioiden olisi edistettävä synergioita sekä tiedonkeruuta että digitaalisten välineiden, kuten kaukokartoitusteknologioiden tai maan havainnoinnin (Copernicus-palvelut), käyttöönottoa koskevien asiaankuuluvien direktiivien vaatimusten välillä. [tark. 54] (34 b) Toimivaltaisten viranomaisten olisi tuettava koulutusta, taitojen kehittämisohjelmia ja investointeja inhimilliseen pääomaan parhaiden teknologioiden ja innovatiivisten ratkaisujen tehokkaan täytäntöönpanon tukemiseksi direktiivien puitteissa. Tietojen olisi oltava saatavilla eri kansallisilla kielillä, jotta asianomaiset paikalliset toimijat ja kansalaiset voivat paremmin tutustua asiaan liittyviin tietoihin kaikkialla Euroopassa. [tark. 55] OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN: 1 artikla Direktiivin 2000/60/EY muuttaminen Muutetaan direktiivi 2000/60/EY seuraavasti: 1) Korvataan 1 artiklan e alakohdan neljäs luetelmakohta seuraavasti: [tark. 56]" ”— edistetään asiaan liittyvien kansainvälisten sopimusten tavoitteiden saavuttamista, mukaan lukien sopimukset, joilla pyritään ehkäisemään meriympäristön pilaantumista ja poistamaan se, toteuttamalla unionin toimia, joilla lopetetaan kerralla tai vaiheittain vaarallisten prioriteettiaineiden päästöt ja häviöt, ja pitäen perimmäisenä tavoitteena saavuttaa meriympäristössä lähellä tausta-arvoja olevat pitoisuudet luonnonaineiden osalta ja lähellä nollatasoa olevat pitoisuudet synteettisten aineiden osalta.” "2) Muutetaan 2 artikla seuraavasti: a) korvataan 24 alakohta seuraavasti:" ”24) ’Pintaveden hyvällä kemiallisella tilalla’ tarkoitetaan kemiallista tilaa, jota edellytetään tämän direktiivin 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyjen pintavesiä koskevien ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi, eli sellaista pintavesimuodostuman kemiallista tilaa, jossa pilaavien aineiden pitoisuudet eivät ylitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/105/EY* liitteessä I olevassa A osassa lueteltujen prioriteettiaineiden ympäristönlaatunormeja eivätkä kyseisen direktiivin 8 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja 8 d artiklan 1 kohdan mukaisesti asetettuja vesistöaluekohtaisten pilaavien aineiden ympäristönlaatunormeja.” "b) korvataan 30 alakohta seuraavasti:" ”30) ’Prioriteettiaineilla’ tarkoitetaan direktiivin 2008/105/EY liitteessä I olevassa A osassa lueteltuja aineita eli aineita, jotka aiheuttavat merkittävän riskin vesiympäristölle tai vesiympäristön välityksellä suuressa osassa jäsenvaltioita.” "c) lisätään 30 a ja 30 b alakohta seuraavasti:"
d) korvataan 35 alakohta seuraavasti:" ”35) ’Ympäristönlaatunormilla’ tarkoitetaan sellaisia tietyn pilaavan aineen tai pilaavien aineiden ryhmän pitoisuuksia vedessä, sedimentissä tai eliöstössä, joita ei saa ylittää ihmisten terveyden tai ympäristön suojelemiseksi, tai tällaisen pilaavan aineen tai pilaavien aineiden ryhmän ihmisten terveydelle tai ympäristölle aiheuttamien haitallisten vaikutusten kynnysarvoa, joka mitataan asianmukaisella ja tieteellisesti vahvistetulla vaikutusperusteisella menetelmällä.” [tark. 58] * Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/105/EY pintavesien pilaantumisen ehkäisemisestä ja hallitsemisesta, neuvoston direktiivien 82/176/ETY, 83/513/ETY, 84/156/ETY, 84/491/ETY ja 86/280/ETY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY muuttamisesta (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 84).” "d a) korvataan 37 alakohta seuraavasti:" ”37. ”Ihmisen käyttöön tarkoitetulla vedellä" tarkoitetaan samaa kuin direktiivissä (EU) 2020/2184.” [tark. 59] "d b) Korvataan 40 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:" ”40) ”"Päästöraja-arvoilla" tarkoitetaan erityisillä muuttujilla ilmaistua päästön määrää, pitoisuutta ja/tai tasoa, jota tietyn ajanjakson tai tiettyjen ajanjaksojen kuluessa ei saa ylittää. Päästöraja-arvot voidaan määritellä myös aineryhmittäin tai aineluokittain, erityisesti direktiivin 2008/105/EY liitteessä I mainittujen aineiden osalta.” [tark. 60] "3) Lisätään 3 artiklaan 4 a kohta seuraavasti:" ”4 a. Kun on kyse poikkeuksellisista luonnonoloista tai ylivoimaisesta esteestä, erityisesti erittäin voimakkaista tulvista ja pitkittyneestä kuivuudesta tai merkittävistä pilaantumistapahtumista, jotka voivat vaikuttaa muissa jäsenvaltioissa sijaitseviin alajuoksun vesimuodostumiin, jäsenvaltioiden on varmistettava, että tällaisten jäsenvaltioiden alajuoksun vesimuodostumista vastaaville toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle ilmoitetaan asiasta välittömästi ja että käynnistetään tarvittava yhteistyö poikkeuksellisten olosuhteiden tai tapahtumien tutkimiseksi ja niiden seurausten käsittelemiseksi. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava asiasta muille jäsenvaltioille, joihin asianomainen pilaantumistapahtuma voi vaikuttaa haitallisesti. Jotta yhteistyötä ja tiedonvaihtoa kansainvälisessä vesipiirissä voitaisiin edelleen parantaa, kaikilla kansainvälisillä vesipiireillä olisi oltava käytössä myös selkeät hätäviestintä- ja reagointijärjestelmät.” [tark. 61] "4) Muutetaan 4 artiklan 1 kohta seuraavasti: a) korvataan a alakohdan iv alakohta seuraavasti:" ”iv) jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön tarvittavat toimenpiteet, joilla voidaan asteittain vähentää prioriteettiaineista ja vesistöaluekohtaisista pilaavista aineistaprioriteettiaineiden ja vesistöaluekohtaisten pilaavien aineiden päästöistä ja häviöistä aiheutuvaa pilaantumista sekä lopettaa kerralla tai vaiheittain vaarallisten prioriteettiaineiden päästöt ja häviöt asianmukaisessa aikataulussa ja joka tapauksessa viimeistään 20 vuoden kuluttua siitä, kun jokin prioriteettiaine on luokiteltu vaaralliseksi prioriteettiaineeksi direktiivin 2008/105/EY liitteessä I olevassa A osassa. Tätä määräaikaa sovelletaan rajoittamatta tiukempien määräaikojen soveltamista muussa sovellettavassa unionin lainsäädännössä.” [tark. 62] "b) korvataan b alakohdan iii alakohdan toinen alakohta seuraavasti:" ”Muutossuuntien kääntämiseksi tarvittavat toimenpiteet on pantava täytäntöön direktiivin 2006/118/EY 5 artiklan ja kyseisen direktiivin liitteen IV mukaisesti, jollei tämän artiklan 6 ja 7 kohdan soveltamisesta muuta johdu, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 8 kohdan soveltamista.” "b a) Lisätään c alakohtaan 1 a alakohta seuraavasti:" ”Jäsenvaltioiden on asetettava tiukemmat vaatimukset tai raja-arvot, jos se on tarpeen tämän direktiivin liitteessä IV lueteltujen alueiden, mukaan lukien neuvoston direktiivin 92/43/ETY mukaiset erityiset suojelualueet, asianmukaiseksi suojelemiseksi. Tällaisten raja-arvojen yhteydessä vaadittavia ohjelmia ja toimenpiteitä on sovellettava myös direktiivin 91/676/ETY soveltamisalaan kuuluviin toimintoihin.” [tark. 63] "5) Korvataan 7 artiklan 2 kohta seuraavasti:" ”2. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että kaikissa 1 kohdan mukaisesti yksilöidyissä vesimuodostumissa saavutetaan 4 artiklan mukaiset tavoitteet tämän direktiivin vaatimusten mukaisesti sekä pintavesimuodostumien osalta lisäksi unionin tasolla vahvistetut laatunormit ja että niistä asianmukaisella vedenkäsittelyllä ja unionin lainsäädännön mukaisesti saatava vesi täyttää myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2020/2184 vaatimukset*. * Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2020/2184, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EUVL L 435, 23.12.2020, s. 1).” "6) Muutetaan 8 artikla seuraavasti: a) korvataan 3 kohta seuraavasti:" ”3. Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan20 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä vahvistamalla tekniset eritelmät ja yhtenäistetyt menetelmät veden tilan analysointia ja seurantaa varten liitteen V mukaisesti sekä mallit. Siirretään komissiolle valta hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä mallien vahvistamiseksi seuranta- ja tilatietojen raportointia varten 4 kohdan mukaisesti. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.” [tark. 64] "a a) Lisätään kohta seuraavasti:" ”3 a. Komissio julkaisee viimeistään [kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta] kattavan arvioinnin (verkossa) veden laatua mittaavien jatkuvien, tarkkojen ja reaaliaikaisten pilaantumisen seurantajärjestelmien mahdollisesta soveltamisesta, mukaan lukien tällaisten järjestelmien taloudelliset ja tekniset toteutettavuusnäkökohdat, jotka ovat jäsenvaltioiden kannalta merkityksellisiä, sekä yhdenmukaistettujen standardien käytöstä. Komissio hyväksyy tarvittaessa 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan yhdenmukaistetut standardit veden verkossa tapahtuvaa seurantaa varten.” [tark. 65] "b) lisätään 4 ja 5 kohta seuraavasti:" ”4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteessä V olevan 1.3.4 ja 2.4.3 kohdan mukaisesti kerätyt saatavilla olevat yksittäiset seurantatiedot ja tiedot liitteen V mukaisesti tuloksena olevasta tilasta asetetaan yleisön ja Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) ja ilman aiheetonta viivytystä ja helposti yleisön saataville vähintään kerran vuodessa sähköisesti koneellisesti luettavassa muodossa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/4/EY*, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY** ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1024*** mukaisesti. Tätä varten jäsenvaltioiden on käytettävä tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti vahvistettuja malleja. [tark. 66] 5. Euroopan ympäristökeskuksen on varmistettava, että 4 kohdan mukaisesti saataville asetettuja tietoja käsitellään ja analysoidaan säännöllisesti, jotta ne voidaan asettaa saataville asiaankuuluvien unionin portaalien kautta, niin että komissio ja asiaankuuluvat unionin virastot voivat käyttää niitä uudelleen ja komissiolle, jäsenvaltioille ja yleisölle voidaan toimittaa ajantasaista, objektiivista, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa erityisesti tilasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 401/2009**** mukaisesti. * Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/4/EY, annettu 28 päivänä tammikuuta 2003, ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta (EUVL L 41, 14.2.2003, s. 26). ** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta (EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1). *** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1024, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (EUVL L 172, 26.6.2019, s. 56). **** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 401/2009, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, Euroopan ympäristökeskuksesta sekä ympäristöä koskevasta Euroopan tieto- ja seurantaverkostosta (EUVL L 126, 21.5.2009, s. 13).” "7) Muutetaan 10 artikla seuraavasti: a) korvataan 2 kohta seuraavasti:"
* Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/128/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 71). ** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, teollisuuden päästöistä (EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17). *** Neuvoston direktiivi 91/271/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1991, yhdyskuntajätevesien käsittelystä (EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40). **** Neuvoston direktiivi 91/676/ETY, annettu 12 päivänä joulukuuta 1991, vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta (EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1).” "b) korvataan 3 kohta seuraavasti:" ”3. Jos tämän direktiivin, direktiivien 2006/118/EY tai 2008/105/EY tai muun unionin lainsäädännön mukaisesti vahvistettu laatutavoite, laatunormi tai raja-arvo vaatii tiukempia ehtoja kuin 2 kohdan soveltamisesta johtuvat, on käytettävä tehokkaampia keinoja päästöjen hallitsemiseksi.” "7 a) Korvataan 11 artiklan 1 kohta seuraavasti:" ”1. Kunkin jäsenvaltion on huolehdittava, että kullekin vesipiirille tai jäsenvaltion alueella olevalle kansainvälisen vesipiirin osalle laaditaan toimenpideohjelma, jossa otetaan huomioon 5 artiklassa edellytettyjen analyysien ja tarkastelujen tulokset ja jonka tarkoituksena on saavuttaa 4 artiklan mukaiset tavoitteet. Toimenpideohjelmissa on asetettava etusijalle pilaantumista koskevan unionin alakohtaisen lainsäädännön mukaiset lähteiden valvontatoimenpiteet. Jälkikäsittelytoimenpiteitä sovelletaan lähteiden valvontatoimenpiteiden lisäksi, jos on olemassa riski, että lähteiden valvontatoimenpiteillä ei saavuteta vesimuodostumien hyvää tilaa. Toimenpideohjelmissa voidaan viitata toimenpiteisiin, jotka johtuvat kansallisella tasolla annetusta lainsäädännöstä ja koskevat koko jäsenvaltion aluetta. Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa toteuttaa toimenpiteitä, joita sovelletaan kaikkiin vesipiireihin ja/tai kansainvälisten vesipiirien niihin osiin, jotka sijaitsevat jäsenvaltion alueella. Komissio laatii ohjeita lähteiden valvontatoimenpiteitä koskevista parhaista käytännöistä ja jälkikäsittelytoimenpiteiden täydentävyydestä.” [tark. 67] "7 b) korvataan 11 artiklan 3 kohdan c alakohta seuraavasti:" ”c) toimenpiteet, joilla edistetään tehokasta ja kestävää vedenkäyttöä, myös maataloudessa, jotta vältetään 4 artiklassa yksilöityjen tavoitteiden saavuttamisen vaarantuminen;” [tark. 68] "8) Korvataan 11 artiklan 3 kohdan k alakohta seuraavasti:" ”k) toimenpiteet, joilla estetään vaarallisten prioriteettiaineiden aiheuttama pintavesien pilaantuminen ja joilla vähennetään vaiheittain muiden aineiden aiheuttamaa pilaantumista, joka muutoin estäisi jäsenvaltioita saavuttamasta pintavesimuodostumille 4 artiklassa asetetut ympäristötavoitteet;” "8 a) Korvataan 11 artiklan 5 kohdan toinen luetelmakohta seuraavasti:" ”– asianomaisia lupia tarkastellaan ja niihin tehdään tarvittaessa tarkistuksia ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ne perutaan,” [tark. 69] "9) Korvataan 12 artikla seuraavasti:" ”12 artikla Seikat, joita ei voida käsitellä jäsenvaltioiden tasolla 1. Jos jäsenvaltio havaitsee seikan, jolla on vaikutusta sen vesien hoitoon mutta jota kyseinen jäsenvaltio ei pysty ratkaisemaan, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle ja mille tahansa muulle jäsenvaltiolle, jota asia koskee, ja tehtävä suosituksia sen ratkaisemiseksi. Komissio vastaa kaikkiin jäsenvaltioilta tulleisiin ilmoituksiin viimeistään kuuden kuukauden kuluessa. Jos asia koskee hyvän kemiallisen tilan saavuttamatta jättämistä, komissio toimii direktiivin 2008/105/EY 7 a artiklan mukaisesti. [tark. 70] 2. Asianomaisten jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä 1 kohdassa tarkoitettujen seikkojen lähteiden tunnistamiseksi ja kyseisten seikkojen ratkaisemiseksi tarvittavien toimenpiteiden määrittämiseksi. Jäsenvaltioiden on vastattava toisilleen hyvissä ajoin ja viimeistään kolmenkahden kuukauden kuluttua siitä, kun toinen jäsenvaltio on antanut ilmoituksen 1 kohdan mukaisesti. [tark. 71] 3. Komissiolle on ilmoitettava 2 kohdassa tarkoitetusta yhteistyöstä ja se on kutsuttava siihen mukaan. Komissio harkitsee tarvittaessa 13 artiklan nojalla laaditut kertomukset huomioon ottaen, onko unionin tasolla toteutettava lisätoimia vesimuodostumiin kohdistuvien maasta toiseen ulottuvien vaikutusten vähentämiseksi.” "9 a) Lisätään 13 artiklaan kohta seuraavasti:" ”4 a. Komissio hylkää jäsenvaltioiden esittämät vesipiirin hoitosuunnitelmat, jos ne eivät sisällä liitteessä VII lueteltuja osia.” [tark. 72] "9 b) Lisätään artikla seuraavasti:" ”14 artikla Muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisen lainsäädännön mukaisesti yleisöön kuuluvilla, joiden etua asia riittävästi koskee tai jotka väittävät oikeuksiensa heikentyvän, on mahdollisuus saattaa tuomioistuimessa tai muussa laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa elimessä uudelleen tutkittavaksi kaikkien sellaisten päätösten, toimien tai laiminlyöntien asiasisällön tai niihin liittyvien menettelyjen laillisuus, jotka kuuluvat tämän direktiivin nojalla muun muassa seuraaviin:
2. Jäsenvaltioiden on määriteltävä, mikä muodostaa riittävän edun tai oikeuden heikentymisen, sellaisella tavalla, joka on yhdenmukainen sen tavoitteen kanssa, joka koskee laajan muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden antamista yleisölle. Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa ympäristönsuojelua edistävillä ja kansallisen lainsäädännön asiaa koskevat vaatimukset täyttävillä valtioista riippumattomilla järjestöillä katsotaan olevan oikeuksia, joita on mahdollista heikentää, ja niillä katsotaan olevan tässä kohdassa tarkoitetulla tavalla etu, jota asia riittävällä tavalla koskee. 3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen muutoksenhakumenettelyjen on oltava oikeudenmukaisia ja tasapuolisia, ja ne on saatettava päätökseen hyvissä ajoin, eivätkä ne saa olla niin kalliita, että se olisi esteenä menettelyjen käynnistämiselle. Näihin menettelyihin on kuuluttava myös riittävien ja tehokkaiden oikeussuojakeinojen tarjoaminen, mukaan lukien tarvittaessa kieltomääräykset. 4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisön saatavilla on helposti käytännön tietoja mahdollisuudesta turvautua tässä artiklassa tarkoitettuihin hallinnollisiin ja tuomioistuimessa toteutettaviin muutoksenhakumenettelyihin.” [tark. 73] "(10) Kumotaan 15 artiklan 3 kohta [tark. 74] 10 a) Lisätään 15 artiklan 3 kohtaan alakohta seuraavasti:" ”Komissio hyväksyy ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen väliraporttien sisältöä, rakennetta ja muotoa koskevat suuntaviivat ja mallit viimeistään ... [6 kuukautta tämän direktiivin voimaantulosta].” [tark. 75] "11) Kumotaan 16 ja 17 artikla. 12) Muutetaan 18 artikla seuraavasti: a) korvataan 2 kohdan e alakohta seuraavasti:" ”e) yhteenveto ehdotuksista, hallintatoimista ja strategioista kemiallisen pilaantumisen torjumiseksi tai vaarallisten aineiden käytön lopettamiseksi kerralla tai vaiheittain;” "(b) kumotaan 4 kohta; [tark. 76] 13) Korvataan 20 artikla seuraavasti:" ”20 artikla Direktiivin tekninen mukauttaminen ja täytäntöönpano 1. Siirretään komissiolle valta antaa 20 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteitä I ja III sekä liitteessä V olevaa 1.3.6 kohtaa toimivaltaisia viranomaisia koskevien tietovaatimusten, taloudellisen analyysin sisällön ja valittujen seurantanormien mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen. 2. Siirretään komissiolle valta antaa 20 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä määrittämällä jäsenvaltioiden seurantajärjestelmien luokituksille vahvistetut arvot liitteessä V olevassa 1.4.1 kohdassa vahvistetun interkalibrointimenettelyn mukaisesti. 3. Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan tekniset mallit 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamista varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Näitä malleja vahvistettaessa komissiota avustaa tarvittaessa Euroopan ympäristökeskus.” "14) Lisätään 20 a artikla seuraavasti:" ”20 a artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen 1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset. 2. Siirretään komissiolle [julkaisutoimisto lisää tämän direktiivin voimaantulopäivän] alkaen määräämättömäksi ajaksi 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. 3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta aiemmin annettujen delegoitujen säädösten voimassaoloon. 4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. 5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. 6. Edellä olevan 20 artiklan 1 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.” "15) Korvataan 21 artikla seuraavasti:" ”21 artikla Komiteamenettely 1. Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011* tarkoitettu komitea. 2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tällöin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa. * Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).” "16) Korvataan 22 artiklan 4 kohta seuraavasti:" ”4. Ympäristötavoitteita, joista säädetään 4 artiklassa, sekä ympäristönlaatunormeja, jotka on vahvistettu direktiivin 2008/105/EY liitteessä I olevassa A osassa, ja vesistöaluekohtaisille pilaaville aineille asetettuja raja-arvoja, jotka vahvistetaan mainitun direktiivin 8 ja 8 d artiklan nojalla, on pidettävä ympäristönlaatunormeina direktiivin 2010/75/EU tarkoituksia varten.” "17) Muutetaan liite V tämän direktiivin liitteen I mukaisesti. 18) Korvataan liitteessä VII olevan A osan 7.7 kohta seuraavasti:" ”7.7. yhteenveto toimista, jotka on toteutettu prioriteettiaineiden päästöjen vähentämiseksi ja vaarallisten prioriteettiaineiden päästöjen lopettamiseksi asteittain;” "18 a) Lisätään liitteeseen VII (Osa A) kohta seuraavasti:" ”7.7 a) Yhteenveto vesialan seurantakysymysten digitalisoimiseksi toteutetuista toimenpiteistä;” [tark. 77] "19) Muutetaan liite VIII tämän direktiivin liitteen II mukaisesti. 20) Kumotaan liiteliitteet IX ja X. [tark. 78] 2 artikla Direktiivin 2006/118/EY muuttaminen Muutetaan direktiivi 2006/118/EY seuraavasti: 1) Korvataan nimi seuraavasti:" ”Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/118/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä ja hallitsemisesta” "2) Korvataan 1 artiklan 1 kohta seuraavasti:"
3) Korvataan 2 artiklan 2 alakohta seuraavasti:" ”2) ’raja-arvolla’ tarkoitetaan jäsenvaltioiden 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti asettamaa tai unionin tasolla 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti asetettua pohjaveden laatunormia;” "4) Muutetaan 3 artikla seuraavasti: a) lisätään 1 kohdan ensimmäiseen alakohtaan c alakohta seuraavasti:" ”c) raja-arvot, jotka on vahvistettu unionin tasolla 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja lueteltu tämän direktiivin liitteessä II olevassa D osassa.” "a a) Lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti:" ”Pohjaveteen sovellettavien raja-arvojen on oltava 10 kertaa alhaisemmat kuin vastaavat pintavesien ympäristönlaatunormit, lukuun ottamatta tapauksia, joissa pohjavesiekosysteemeille aiheutuva todellinen riski voidaan määrittää ja joissa voi olla aiheellista asettaa pohjaveden raja-arvot eri tasolle.” [tark. 81] "b) korvataan 2 kohta seuraavasti:" ”2. Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut raja-arvot voidaan vahvistaa jäsenvaltion tasolla, vesienhoitoalueen tai kansainvälisen vesienhoitoalueen jonkin jäsenvaltion alueella sijaitsevan osan tasolla taikka pohjavesimuodostuman tai -muodostumaryhmän tasolla.” "c) korvataan 5 kohta seuraavasti:" ”5. Kaikki 1 kohdassa tarkoitetut raja-arvot, mukaan luettuna yhteenveto tämän direktiivin liitteessä II olevassa C osassa tarkoitetuista tiedoista, on julkaistava direktiivin 2000/60/EY 13 artiklan mukaisesti toimitettavissa vesienhoitosuunnitelmissa. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA) 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut kansalliset raja-arvot viimeistään [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on seuraavan kuukauden ensimmäinen päivä sen jälkeen, kun 18 kuukautta on kulunut tämän direktiivin voimaantulosta]. Kemikaaliviraston on asetettava nämä tiedot julkisesti saataville. "c a) Lisätään 5 kohtaan alakohta seuraavasti:" Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseisen vesienhoitoalueen tai kansainvälisen vesienhoitoalueen jonkin jäsenvaltion alueella sijaitsevan osan asukkaille tiedotetaan asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti.” [tark. 82] "d) korvataan 6 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:" ”Jäsenvaltioiden on tarkistettava alueellaan sovellettavien raja-arvojen luetteloa aina, kun pilaavia aineita, pilaavien aineiden ryhmiä tai pilaantumisen indikaattoreita koskevista uusista tiedoista käy ilmi, ottaen myös huomioon ennalta varautumisen periaatteen, että on vahvistettava raja-arvo uudelle aineelle, että voimassa olevaa raja-arvoa on muutettava tai että luettelosta aiemmin poistettu raja-arvo on lisättävä siihen uudelleen. Jos asiaankuuluvat raja-arvot vahvistetaan tai niitä muutetaan unionin tasolla, jäsenvaltioiden on mukautettava alueellaan sovellettavien raja-arvojen luettelo kyseisiin arvoihin.” [tark. 83] "e) Korvataan 7 kohta seuraavasti:" ”7. Komissio julkaisee 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista kansallisista raja-arvoista raportin vuoden kuluttua siitä, kun jäsenvaltiot ovat toimittaneet nämä tiedot kemikaalivirastolle 5 kohdan mukaisesti.” [tark. 84] "5) Korvataan 4 artiklan 2 kohdan b alakohta seuraavasti:" ”b) liitteessä I luetellut pohjaveden laatunormien arvot ja vastaavat 3 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetut raja-arvot eivät ylity missään kyseisen pohjavesimuodostuman tai -muodostumaryhmän seurantapaikassa; tai” "6) Lisätään 6 a artikla seuraavasti:" ”6 a artikla Tarkkailtavien aineiden luettelo 1. Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa kemikaaliviraston laatimat tieteelliset raportit huomioon ottaen vahvistetaan tarkkailtavien aineiden luettelo aineista, joista jäsenvaltioiden on kerättävä unionin laajuisia seurantatietoja, ja vahvistetaan mallit, joita jäsenvaltioiden on käytettävä raportoidessaan seurannan tuloksista ja niihin liittyvistä tiedoista komissiolle. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Tarkkailtavien aineiden luettelossa voi olla enintäänvähintään viisi uutta huolta aiheuttavaa ainetta tai aineryhmää, ja siinä on ilmoitettava seurantamatriisit ja mahdolliset analyysimenetelmät kunkin aineen osalta. Näistä seurantamatriisista ja -menetelmistä ei saa aiheutua kohtuuttomia kustannuksia toimivaltaisille viranomaisille. Tarkkailtavien aineiden luetteloon sisällytettävät aineet on valittava niiden aineiden joukostajotka on valittu niistä aineista, joista saatavilla olevat tiedot osoittavat myös jäljempänä olevan 4 alakohdan mukaisesti, että ne voivat aiheuttaa merkittävän riskin unionin tasolla vesiympäristölle tai sen kautta ja joista seurantatiedot ovat riittämättömät, paitsi jos niitä aineita tai aineryhmiä, joista saatavilla olevat tiedot osoittavat, että ne voivat unionin tasolla aiheuttaa merkittävän riskin vesiympäristölle tai vesiympäristön välityksellä merkittävän riskin, ja joita koskevat seurantatiedot ovat riittämättömät.sen kautta, on valittavana alle viisi, jolloin tarkkailtavien aineiden luetteloon on sisällytettävä uutta huolta aiheuttavia aineitaluettelon on sisällettävä kaikki kyseiset aineet. Aineiden tai aineryhmien vähimmäismäärän lisäksi tarkkailtavien aineiden luettelossa voi olla myös pilaantumisen indikaattoreita. Tarkkailtavien aineiden luettelossa on täsmennettävä seurantamatriisit ja mahdolliset analyysimenetelmät kunkin aineen osalta. Nämä seurantamatriisit ja -menetelmät eivät saa aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia toimivaltaisille viranomaisille. [tark. 85] Mikromuovien ja tiettyjen mikrobilääkeresistenssigeenien sopivat seurantamenetelmät on yksilöitävä mahdollisimman pian ja viimeistään [sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka on 18 kk tämän muutosdirektiivin voimaantulopäivän jälkeen]. Heti kun mikromuoveille ja tietyille mikrobilääkeresistenssigeeneilletällaiset seurantamenetelmät on löydetty sopivia seurantamenetelmiä, kyseiset aineet, mikromuovit ja tietyt mikrobilääkeresistenssigeenit on sisällytettävä tarkkailtavien aineiden luetteloon 6 a artiklan 2 kohdan 1 alakohdan mukaisesti. Komissio harkitsee, onko sulfaattien sisällyttäminen tarkkailtavien aineiden luetteloon tarpeen niiden esiintymistä koskevien tietojen saatavuuden parantamiseksi tämän direktiivin soveltamisalan osalta. [tark. 86]
Kemikaalivirasto laatii joka kolmas vuosi raportin, jossa esitetään yhteenveto neljännen alakohdan mukaisesti laadittujen tieteellisten raporttien tuloksista, ja asettaa kyseisen raportin julkisesti saataville. Ensimmäinen raportti asetetaan saataville viimeistään X päivänä [...]kuuta [...] [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on tämän direktiivin voimaantulopäivää seuraavan kahdennenkymmenennenensimmäisen kuukauden ensimmäinen päivä]. 2. Ensimmäinen tarkkailtavien aineiden luettelo vahvistetaan viimeistään [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on seuraavan kuukauden ensimmäinen päivä sen jälkeen, kun 24 kuukautta on kulunut tämän direktiivin voimaantulosta]. Tarkkailtavien aineiden luettelo päivitetään viimeistään sen jälkeen 36 kuukauden välein tai useammin, jos ilmenee uutta tieteellistä näyttöä, joka edellyttäisi luettelon päivittämistä yksittäisten tarkastelujen välivaiheen aikana. [tark. 89] Jäsenvaltioiden on arvioitava joka toinen vuosi energiasiirtymään liittyvän teollisen toiminnan vaikutusta veden laatuun ja ilmoitettava komissiolle äskettäin havaituista uhkista, jotta se voi saattaa tarkkailtavien aineiden luettelon ajan tasalle. Arvioinnin on oltava helposti yleisön saatavilla. [tark. 90] Tarkkailtavien aineiden luetteloa ajan tasalle saattaessaan komissio poistaa olemassa olevasta tarkkailtavien aineiden luettelosta aineet tai aineryhmät, joiden osalta se katsoo, että vesiympäristölle aiheutuva riski voidaan arvioida ilman täydentäviä seurantatietoja. Kun tarkkailtavien aineiden luetteloa päivitetään, yksittäinen aine tai aineryhmä voidaan säilyttää tarkkailtavien aineiden luettelossa vielä kolmen vuoden ajan, jos tarvitaan täydentäviä seurantatietoja vesiympäristölle aiheutuvan riskin arvioimiseksi. Päivitettävään tarkkailtavien aineiden luetteloon myös lisätään aineet, joiden osalta komissio katsoo kemikaaliviraston tieteelliset raportit huomioon ottaen, että vesiympäristölle voi aiheutua riski. 3. Jäsenvaltioiden on seurattava kutakin tarkkailtavien aineiden luettelossa olevaa ainetta tai aineryhmää tietyillä edustavilla seuranta-asemilla vähintään 24 kuukauden ajan. Seurantajakso alkaa kuuden kuukauden kuluessa tarkkailtavien aineiden luettelon laatimisesta. Kunkin jäsenvaltion on valittava ainakin yksi seuranta-asemakaksi seuranta-asemaa sekä sellainen määrä asemia, joka vastaa jäsenvaltion kokonaispinta-alaa neliökilometreinä jaettuna 60 00030 000:lla (pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun). [tark. 91] Edustavien seuranta-asemien ja kunkin aineen tai aineryhmän seurantatiheyden ja -ajoituksen valinnassa jäsenvaltioiden on otettava huomioon aineen tai aineryhmän käyttötavat ja mahdollinen esiintyminen. Seurantatiheyden on oltava vähintään kerta vuodessa. Jos jäsenvaltio pystyy toimittamaan riittävät, vertailukelpoiset, edustavat ja tuoreet seurantatiedot tietystä aineesta tai aineryhmästä olemassa olevien seurantaohjelmien tai tutkimusten pohjalta, se voi päättää olla ryhtymättä kyseisen aineen osalta tarkkailtavien aineiden luetteloon liittyvän mekanismin mukaiseen täydentävään seurantaan edellyttäen, että aineen tai aineryhmän seuranta on tehty käyttäen menetelmiä, jotka ovat tarkkailtavien aineiden luettelon laatimista koskevassa täytäntöönpanosäädöksessä tarkoitettujen seurantamatriisien ja analyysimenetelmien mukaisia. 4. Jäsenvaltioiden on asetettava tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun seurannan tulokset saataville direktiivin 2000/60/EY 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti sekä 1 kohdan mukaisesti annetun tarkkailtavien aineiden luettelon vahvistamista koskevan täytäntöönpanosäädöksen mukaisesti. Niiden on myös asetettava saataville tiedot seuranta-asemien edustavuudesta ja seurantastrategiasta. 5. Kemikaalivirasto tarkastelee seurannan tuloksia 3 kohdassa tarkoitetun 24 kuukauden määräajan päättyessä ja arvioi, mitä aineita tai aineryhmiä on seurattava vielä 24 kuukauden ajan ja ne on sen vuoksi säilytettävä tarkkailtavien aineiden luettelossa ja mitkä aineet tai aineryhmät voidaan poistaa tarkkailtavien aineiden luettelosta. Jos komissio toteaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun kemikaaliviraston arvioinnin perusteella, ettei vesiympäristölle aiheutuvan riskin arvioimiseksi enää tarvita lisäseurantaa, kyseinen arviointi otetaan huomioon 8 artiklassa tarkoitetussa liitteen I tai II uudelleentarkastelussa. * Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/105/EY pintavesien pilaantumisen ehkäisemisestä ja hallitsemisesta, neuvoston direktiivien 82/176/ETY, 83/513/ETY, 84/156/ETY, 84/491/ETY ja 86/280/ETY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY muuttamisesta (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 84). ** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2020/2184, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EUVL L 435, 23.12.2020, s. 1). *** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1). **** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1). ***** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 528/2012, annettu 22 päivänä toukokuuta 2012, biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä (EUVL L 167, 27.6.2012, s. 1). ****** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/6, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, eläinlääkkeistä (EUVL L 4, 7.1.2019, s. 43). ******* Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67). ******** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/128/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 71).” "6 a) Lisätään artikla seuraavasti:" ”6 a a artikla Pohjavesiekosysteemien suojelun parantaminen Komissio julkaisee viimeistään [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on neljän vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä] arvion fysikaalis-kemiallisten tekijöiden, kuten pH:n, hapettumisen ja lämpötilan vaikutuksista pohjavesiekosysteemien terveyteen, ja siihen liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus tämän direktiivin tarkistamiseksi, jotta voidaan vahvistaa vastaavat parametrit, säätää yhdenmukaistetut seurantamenetelmät ja määritellä pohjaveden ”hyvä ekologinen tila”.” [tark. 92] "6 b) Lisätään artikla seuraavasti:" ”6 a b artikla Ekologisesti arvokkaiden alueiden, haavoittuvien alueiden tai pilaantuneiden alueiden erityiskohtelu Komissio julkaisee... [viimeistään neljän vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta] arvioinnin sellaisten alueiden kemiallisesta tilasta, joille on ominaista suuri ekologinen arvo, haavoittuvuus tai pilaantuminen, kuten luolat ja karstialueet, entiset teollisuusalueet ja muut alueet, joilla tiedetään olevan historiallista saastumista, sekä antaa tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen tämän direktiivin tarkistamiseksi.” [tark. 93] "6c) Lisätään artikla seuraavasti:" ”6 a c artikla Komissio esittää viimeistään... [vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä] vaikutustenarvioinnin, jossa tarkastellaan laajennettua tuottajan vastuuta koskevan mekanismin sisällyttämistä tähän direktiiviin ja varmistetaan, että tuottajat, jotka saattavat markkinoille tuotteita, jotka sisältävät liitteessä I lueteltuja aineita tai yhdisteitä sekä tämän direktiivin mukaiseen tarkkailtavien aineiden luetteloon sisältyviä uutta huolta aiheuttavia aineita, osallistuvat direktiivin 2000/60/EY 8 artiklan mukaisesti suunniteltujen seurantaohjelmien kustannuksiin. Näihin vaikutustenarviointeihin liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus tämän direktiivin muuttamisesta.” [tark. 94] "6 d) Lisätään artikla seuraavasti:" ”6 a d artikla Eurooppalainen seurantajärjestelmä Komissio perustaa... [vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä] yhteisen seurantajärjestelmän seurantavaatimusten hallinnointia varten, jos jäsenvaltiot sitä pyytävät.
7) Korvataan 8 artikla seuraavasti:" ”8 artikla Liitteiden I–IV uudelleentarkastelu 1. Komissio tarkastelee uudelleen ensimmäisen kerran viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on kuusineljä vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä] ja sen jälkeen joka kuudesneljäs vuosi liitteessä I esitettyä pilaavien aineiden luetteloa ja näille pilaaville aineille kyseisessä liitteessä asetettuja laatunormeja sekä liitteessä II olevassa B osassa esitettyä pilaavien aineiden ja niiden indikaattorien luetteloa. [tark. 96] 2. Siirretään komissiolle valta antaa 8 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä IKomissio esittää uudelleentarkastelun perusteella tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia liitteen I muuttamiseksi sen mukauttamiseksi tekniikan ja tieteen kehitykseen lisäämällä tai poistamalla kyseisessä liitteessä esitettyjä pohjaveden pilaavia aineita ja niiden laatunormeja. Siirretään komissiolle valta antaa 8 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä II olevaa B osaa sen sekä B osan mukauttamiseksi tekniikan ja tieteen kehitykseen lisäämällä siihen pilaavia aineita tai indikaattoreita, joiden osalta jäsenvaltioiden on harkittava kansallisten raja-arvojen vahvistamista. [tark. 97] 3. Siirretään komissiolle valta antaa 8 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä II olevaa D osaa sen mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen lisäämällä tai muuttamalla yhdenmukaistettuja raja-arvoja yhden tai useamman kyseisessä liitteessä olevassa B osassa luetellun epäpuhtauden osalta. 4. Hyväksyessään 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja lainsäädäntöehdotuksia ja delegoituja säädöksiä komissio ottaa huomioon kemikaaliviraston tämän artiklan 6 kohdan mukaisesti laatimat tieteelliset raportit. [tark. 98] 5. Siirretään komissiolle valta antaa 8 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä II olevaa A ja C osaa ja liitettä III ja IV niiden mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen. 6. Kemikaalivirasto laatii tieteellisiä raportteja avustaakseen komissiota liitteiden I ja II uudelleentarkastelussa. Näissä raporteissa on otettava huomioon seuraavat:
6 a. Komissio vahvistaa viimeistään 12 päivänä tammikuuta 2025 tekniset suuntaviivat analyysimenetelmistä muuttujien ’PFAS:t yhteensä’ ja ’PFAS-aineiden summa’ mukaisten per- ja polyfluoroalkyylien seurantaa varten. Siirretään komissiolle valta antaa 8 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tätä direktiiviä vahvistamalla laatustandardi ”PFAS-yhteensä” ja muutetaan liitettä I vastaavasti. Komissio antaa kyseisen delegoidun säädöksen viimeistään 12 päivänä tammikuuta 2026. [tark. 101] 7. Kemikaalivirasto laatii ja asettaa julkisesti saataville kuudenneljän vuoden välein raportin, jossa esitetään yhteenveto 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun uudelleentarkastelun tuloksista. Ensimmäinen raportti on toimitettava komissiolle ...… päivänä ...kuuta ... [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on viisikolme vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä].” [tark. 102] "8) Lisätään 8 a artikla seuraavasti:" ”8 a artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen 1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset. 2. Siirretään komissiolle [julkaisutoimisto lisää … päivästä …kuuta … [tämän direktiivin voimaantulopäivänvoimaantulopäivä] alkaen määräämättömäksikuuden vuoden ajaksi 8 artiklan 1 ja 22 ja 3 kohdassa ja 6 kohdan a alakohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen kuuden vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä. [tark. 103] 3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 8 artiklan 1 ja 22 ja 3 kohdassa ja 6 kohdan a alakohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. [tark. 104] 4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. [tark. 105 ei vaikuta suomenkieliseen versioon.] 5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. 6. Edellä olevan 8 artiklan 1 tai 22 ja 3 kohdan tai 6 kohdan a alakohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.” [tark. 106] "9) Korvataan 9 artikla seuraavasti:" ”9 artikla Komiteamenettely 1. Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011* tarkoitettu komitea. 2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tällöin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.” * Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).” "10) Kumotaan 10 artikla. 11) Korvataan liite I tämän direktiivin liitteessä III olevalla tekstillä. 12) Muutetaan liite II tämän direktiivin liitteen IV mukaisesti. 13) Korvataan liitteessä III olevan 2 kohdan c alakohta seuraavasti:" ”c) muut merkitykselliset tiedot mukaan lukien seurantapaikassa havaittujen asianomaisten pilaavien aineiden pitoisuuksien vuosittainen aritmeettinen keskiarvo, jota on verrattu liitteessä I esitettyihin pohjaveden laatunormeihin ja 3 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuihin raja-arvoihin.” "14) Korvataan liitteessä IV olevan B osan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti:" ”Merkityksellisten ja pysyvien nousevien muutossuuntien kääntämiseksi laskeviksi, mukaan lukien muun muassa vesimuodostuman vähäisestä päästöstä johtuva kausittainen nouseva muutossuunta, on ryhdyttävä toimenpiteisiin, kun pilaavan aineen pitoisuus nousee 75 prosenttiin liitteessä I vahvistettujen pohjaveden laatunormien ja 3 artiklan 1 alakohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen raja-arvojen arvoista, paitsi jos” [tark. 107] "3 artikla Direktiivin 2008/105/EY muuttaminen Muutetaan direktiivi 2008/105/EY seuraavasti: 1) Korvataan nimi seuraavasti:" ”Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/105/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, pintavesien pilaantumisen ehkäisemisestä ja hallitsemisesta, neuvoston direktiivien 82/176/ETY, 83/513/ETY, 84/156/ETY, 84/491/ETY ja 86/280/ETY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY muuttamisesta” "1 a) Muutetaan 1 artikla seuraavasti: " ”1 artikla Kohde Tässä direktiivissä asetetaan prioriteettiaineiden ja vaarallisten prioriteettiaineiden ympäristönlaatunormit tavoitteena pintaveden hyvän kemiallisen tilan saavuttaminen direktiivin 2000/60/EY 4 artiklan säännösten ja tavoitteiden mukaisesti.” [tark. 108] "2) Muutetaan 3 artikla seuraavasti: a) lisätään 1 a kohdan ensimmäiseen alakohtaan iii alakohta seuraavasti:" ”iii) aineet, joiden numerot liitteessä I olevassa A osassa ovat 5, 9, 13, 15, 17, 21, 23, 24, 28, 30, 34, 37, 41 ja 44 ja joille vahvistetaan tarkistetut ympäristönlaatunormit, ja vastikään yksilöidyt aineet, joiden numerot liitteessä I olevassa A osassa ovat 46–70, voimassaolon alkaessa ... päivästä ...kuuta ... [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on seuraavan kuukauden ensimmäinen päivä sen jälkeen, kun 18 kuukautta on kulunut tämän direktiivin voimaantulosta] alkaen tarkoituksin ehkäistä pintavesimuodostumien kemiallisen tilan huononeminen ja saavuttaa pintaveden hyvä kemiallinen tila näiden aineiden osalta.” "b) korvataan 2 kohta seuraavasti:" ”2. Jäsenvaltioiden on sovellettava liitteessä I olevassa A osassa esitettyä eliöstön ympäristönlaatunormia tai sedimentin ympäristönlaatunormia niiden aineiden osalta, joille tällainen ympäristönlaatunormi on vahvistettu. Jäsenvaltioiden on sovellettava liitteessä I olevan A osan mukaista veden ympäristönlaatunormia muihin kuin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin aineisiin.” "c) korvataan 6 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen virke seuraavasti:" ”Jäsenvaltioiden on järjestettävä sellaisten liitteessä I olevassa A osassa yksilöityjen prioriteettiaineiden pitoisuuksien pitkäaikaisten muutossuuntien analysointi, joita yleensä kerääntyy sedimenttiin ja/tai eliöstöön, direktiivin 2000/60/EY 8 artiklan mukaisesti suoritettavan pintaveden tilan seurannan osana tehtävän sedimentin tai eliöstön seurannan perusteella.” "d) kumotaan 7 kohta; e) korvataan 8 kohta seuraavasti:" ”8. Siirretään komissiolle valta antaa 9 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä I olevan B osan 3 kohtaa sen mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen.” "3) Muutetaan 5 artikla seuraavasti: a) korvataan 1 kohta seuraavasti:" ”1. Jäsenvaltioiden on direktiivin 2000/60/EY 5 ja 8 artiklan sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../...1 a mukaisesti kerättyjen tietojen ja muiden saatavilla olevien tietojen perusteella laadittava selvitys sekä mahdollisuuksien mukaan kartat kaikkien tämän direktiivin liitteessä I olevassa A osassa lueteltujen prioriteettiaineiden ja kaikkien tämän direktiivin liitteessä II olevassa A osassa lueteltujen pilaavien aineiden päästöistä ja häviöistä kunkin alueellaan sijaitsevan vesipiirin tai vesipiirin osan osalta, mukaan luettuna tarvittaessa niiden pitoisuudet sedimenteissä ja eliöstössä. [tark. 109] _________________ 1 a Julkaisutoimisto lisää tekstiin asiakirjassa COM(2022) 157 olevan asetuksen numeron. Päästökartoitukset on asetettava saataville sähköisessä tietokannassa, jota päivitetään säännöllisesti ja joka on helposti yleisön saatavilla. [tark. 110] Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta päästöihin ja häviöihin, joista on ilmoitettu komissiolle sähköisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../... mukaisesti. ” [tark. 111] "b) kumotaan 2 ja 3 kohta; c) korvataan 4 kohta seuraavasti:" ”4. Jäsenvaltioiden on ajantasaistettava selvityksensä direktiivin 2000/60/EY 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen analyysien tarkistusten yhteydessä, ja niiden on varmistettava, että päästöt, joita ei olemukaan lukien ne, joista on raportoitu asetuksen (EU) .../…++ nojalla perustettuun teollisuuspäästöportaaliin, julkaistaan jäsenvaltioiden 13 artiklan 7 kohdan mukaisesti ajantasaistetuissa vesipiirien hoitosuunnitelmissa. [tark. 112] Viitejakso arvojen määrittämiselle ajantasaistetuissa selvityksissä on ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen analyysien päätökseen saattamista edeltävä vuosi. Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 soveltamisalaan kuuluvien prioriteettiaineiden tai pilaavien aineiden osalta arvot voidaan kuitenkin laskea keskiarvoina kolmelta vuodelta, jotka edeltävät ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun analyysin saattamista päätökseen. [tark. 113] Sellaisten pistelähteistä peräisin olevien päästöjen osalta, joita ei ole raportoitu asetuksen (EU) ../… +++ mukaisesti, koska ne eivät kuulu kyseisen asetuksen soveltamisalaan tai koska ne alittavat kyseisessä asetuksessa vahvistetut vuotuisen raportoinnin raja-arvot, tämän artiklan ensimmäisessä alakohdassa säädetty raportointivelvollisuus on täytettävä raportoimalla päästöt sähköisesti kyseisen asetuksen nojalla perustettuun teollisuuspäästöportaaliin. Komissio hyväksyy Euroopan ympäristökeskuksen avustamana täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan neljännessä alakohdassa tarkoitetun raportoinnin muoto, tarkkuustaso ja tiheys. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.” "d) Kumotaan 5 kohta; 4) Korvataan 7 a artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:" ”1. Asetuksen (EY) N:o 1907/2006, asetuksen (EY) N:o 1107/2009, asetuksen (EU) N:o 528/2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/6* tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY**, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY*** tai direktiivin 2010/75/EU soveltamisalaan kuuluvien prioriteettiaineiden osalta komissio arvioi osana direktiivin 2000/60/EY 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kertomustajoka toinen vuosi, ovatko unionin ja jäsenvaltioiden tasolla toteutettavat toimet riittäviä, jotta saavutetaan prioriteettiaineiden ympäristönlaatunormit ja tavoite vaarallisten prioriteettiaineiden päästöjen ja häviöiden lopettamisesta kerralla tai vaiheittain direktiivin 2000/60/EY 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti. [tark. 114] Toteutettavien toimenpiteiden hierarkiassa on asetettava etusijalle rajoitukset ja muut lähteiden valvontatoimenpiteet. Tältä osin komissio esittää tarvittaessa ehdotuksia unionin säädösten muuttamiseksi, jotta varmistetaan, että prioriteettiaineiden päästöt ja häviöt pysäytetään niiden lähteellä. [tark. 115] * Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/6, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, eläinlääkkeistä ja direktiivin 2001/82/EY kumoamisesta (EUVL L 4, 7.1.2019, s. 43). ** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67). *** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/128/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 71).” "4 a) Korvataan 7 a artiklan 2 kohta seuraavasti:" ”1. Komissio laatii Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin tuloksista viimeistään kuuden kuukauden kuluttua arvioinnista ja liittää kertomukseensa aiheelliset ehdotukset myös valvontatoimenpiteiden osalta.” [tark. 116] "5) Korvataan 8 artikla seuraavasti:" ”8 artikla Liitteen I ja II uudelleentarkastelu 1. Komissio tarkastelee uudelleen ensimmäisen kerran viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on kuusineljä vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä] ja sen jälkeen joka kuudesneljäs vuosi liitteessä I olevassa A osassa esitettyä prioriteettiaineiden luetteloa ja kyseisten aineiden ympäristönlaatunormeja sekä liitteessä II olevassa A osassa esitettyä pilaavien aineiden luetteloa. [tark. 117] 2. Siirretään komissiolle valta antaa 9 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiäKomissio esittää uudelleentarkastelun perusteella tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia, joissa otetaan huomioon Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) tämän artiklan 6 kohdan mukaisesti laatimat tieteelliset raportit, liitteen I muuttamiseksi sen mukauttamiseksi tieteen ja teknologian kehitykseen [tark. 118]
3. Siirretään komissiolle valta antaa 9 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa otetaan huomioon Euroopan kemikaaliviraston tämän artiklan 6 kohdan mukaisesti laatimat tieteelliset raportit, liitteen II muuttamiseksi sen mukauttamiseksi tieteen ja teknologian kehitykseen
4. Määrittäessään vesialuekohtaisia pilaavia aineita, joille voisi olla tarpeen asettaa ympäristönlaatunormit unionin tasolla, komissio ottaa huomioon seuraavat perusteet:
5. Prioriteettiaineet, jotka on 1 kohdassa tarkoitetun uudelleentarkastelun seurauksena poistettu prioriteettiaineiden luettelosta, koska ne eivät enää aiheuta unionin laajuista riskiä, sisällytetään liitteessä II olevaan C osaan, jossa 8 d artiklan mukaisesti luetellaan vesistöaluekohtaiset pilaavat aineet ja niihin liittyvät yhdenmukaistetut ympäristönlaatunormit, jotka on pantava täytäntöön, jos pilaavat aineet aiheuttavat huolta kansallisesti tai alueellisesti. 6. Kemikaalivirasto laatii tieteellisiä raportteja avustaakseen komissiota liitteiden I ja II uudelleen tarkastelussa. Näissä tieteellisissä raporteissa on otettava huomioon seuraavat:
6 a. Komissio vahvistaa viimeistään 12 päivänä tammikuuta 2025 tekniset suuntaviivat analyysimenetelmistä muuttujan ’PFAS-aineet yhteensä’ alle kuuluvien per- ja polyfluoroalkyylien seurantaa varten. Komissio antaa viimeistään 12 päivänä tammikuuta 2026 9 a artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla muutetaan tätä direktiiviä asettamalla laatustandardi muuttujalle ’PFAS-aineet yhteensä’ ja muuttamalla liitettä I vastaavasti. [tark. 120] 6 b. Komissio vahvistaa viimeistään [kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta] tekniset ohjeet, jotka koskevat analyysimenetelmiä bisfenolien seuraamiseksi, mukaan lukien vähintään bisfenoli-A, bisfenoli-B ja bisfenoli-S, parametrin ”Bisfenolit yhteensä” mukaisesti. Komissio antaa viimeistään [kolmen vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta] 9 a artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla muutetaan tätä direktiiviä vahvistamalla ympäristönlaatunormit muuttujalle ”Bisfenolit yhteensä” käyttäen suhteellista vaikutustehoa koskevaa lähestymistapaa ja muutetaan liitettä I vastaavasti. [tark. 121] 7. Kemikaalivirasto laatii ja asettaa julkisesti saataville kuudenneljän vuoden välein raportin, jossa esitetään yhteenveto 6 kohdan mukaisesti laadittujen tieteellisten raporttien tuloksista. Ensimmäinen raportti toimitetaan komissiolle ...… päivänä ...kuuta ... [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on viisikolme vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä]. [tark. 122] * Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/118/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä ja hallitsemisesta (EUVL L 372, 27.12.2006, s. 19). ** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2020/2184, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EUVL L 435, 23.12.2020, s. 1).” "6) Korvataan 8 a artikla seuraavasti:" ”8 a artikla Tiettyjä aineita koskevat erityissäännökset 1. Direktiivin 2000/60/EY 13 artiklan mukaisissa vesipiirin hoitosuunnitelmissa, rajoittamatta kuitenkaan kyseisen direktiivin liitteessä V olevassa 1.4.3 kohdassa esitettyjen, yleisen kemiallisen tilan esittämistä koskevien vaatimusten sekä mainitun direktiivin 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa asetettujen tavoitteiden ja velvoitteiden soveltamista, jäsenvaltiot voivat laatia lisäkarttoja, joissa esitetään yhden tai useamman jäljempänä mainitun aineen kemiallista tilaa koskevat tiedot erillään tiedoista, jotka koskevat muita tämän direktiivin liitteessä I olevassa A osassa yksilöityjä aineita:
Jäsenvaltiot voivatJäsenvaltioiden on esitettävä ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen aineiden osalta esittää myös, missä määrin ympäristönlaatunormin arvosta mahdollisesti poiketaan direktiivin 2000/60/EY 13 artiklan mukaisesti laadituissa vesipiirin hoitosuunnitelmissa. Tällaisia ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja lisäkarttoja laativien jäsenvaltioiden on pyrittävä varmistamaan niiden keskinäinen vertailukelpoisuus vesistöalueen ja unionin tasolla ja asetettava tiedot saataville direktiivin 2003/4/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY* ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1024** mukaisesti. [tark. 123] 2. Jäsenvaltiot voivat seurata aineita, jotka on liitteessä I olevassa A osassa yksilöity kaikkialla esiintyvien PBT-aineiden tavoin käyttäytyviksi aineiksi ja jotka eivät ole enää sallittuja ja joita ei enää käytetä unionissa, tämän direktiivin 3 artiklan 4 kohdassa ja direktiivin 2000/60/EY liitteessä V prioriteettiaineiden osalta edellytettyä harvemmin, jos seuranta on edustavaa ja näiden aineiden esiintymisestä vesiympäristössä on jo käytettävissä tilastollisesti vankat lähtötiedot. Seuranta olisi tämän direktiivin 3 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan mukaisesti toteutettava pääsääntöisesti kolmen vuoden välein, jollei muu aikaväli ole teknisen tietämyksen ja asiantuntija-arvioiden johdosta perusteltu. [tark. 124] 3. Jäsenvaltioiden on [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on seuraavan kuukauden ensimmäinen päivä sen jälkeen, kun 18 kuukautta on kulunut tämän direktiivin voimaantulosta] alkaen seurattava kahden vuoden ajan estrogeeniaineiden esiintymistä vesimuodostumissa vaikutuksiin perustuvia seurantamenetelmiä käyttäen. Niiden on suoritettava seuranta vähintään neljä kertaa kumpanakin vuonna paikoissa, joissa tämän direktiivin liitteessä I olevassa A osassa lueteltuja kolmea estrogeenihormonia, 7-beta-estradioli (E2), estroni (E1) ja alfa-etinyyli-estradioli (EE2), seurataan tavanomaisilla määritysmenetelmillä direktiivin 2000/60/EY 8 artiklan ja kyseisen direktiivin liitteen V mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat käyttää seurantapaikkojen verkostoa, joka on nimetty edustavien pintavesimuodostumien seurantaa varten direktiivin 2000/60/EY liitteessä V olevan 1.3.1 kohdan mukaisesti. 3 a. Komissio julkaisee 12 kuukauden kuluessa 3 kohdassa tarkoitetusta kahden vuoden jaksosta kertomuksen vaikutuksiin perustuvien seurantamenetelmien luotettavuudesta vertaamalla vaikutusperusteisia tuloksia tuloksiin, jotka on saatu käyttämällä 3 kohdassa lueteltujen kolmen estrogeenisen aineen tavanomaisia seurantamenetelmiä, ennakoiden mahdollisia vaikutusperusteisia kynnysarvoja tulevaisuudessa. Kun vaikutusperusteiset menetelmät ovat valmiita käytettäviksi myös muiden aineiden osalta, siirretään komissiolle valta antaa 9 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä lisäämällä jäsenvaltioille vaatimus, jonka mukaan niiden on käytettävä perinteisten seurantamenetelmien rinnalla vaikutusperusteisia menetelmiä näiden aineiden esiintymisen arvioimiseksi vesimuodostumissa. [tark. 125] * Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta (EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1). ** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1024, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (EUVL L 172, 26.6.2019, s. 56).” "7) Korvataan 8 b artikla seuraavasti:" ”8 b artikla Tarkkailtavien aineiden luettelo 1. Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa kemikaaliviraston laatimat tieteelliset raportit huomioon ottaen vahvistetaan tarkkailtavien aineiden luettelo aineista, joista on tarpeen kerätä unionin laajuisia seurantatietoja jäsenvaltioista, ja vahvistetaan mallit, joita jäsenvaltioiden on käytettävä raportoidessaan seurannan tuloksista ja asiaan liittyvistä tiedoista komissiolle. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Tarkkailtavien aineiden luettelossa voi kerrallaan olla enintään 10 vähintään viisi uutta huolta aiheuttavaa ainetta tai aineryhmää, ja siinä on ilmoitettava seurantamatriisit ja mahdolliset analyysimenetelmät kunkin aineen osalta. Nämä seurantamatriisit ja -menetelmät eivät saajotka on valittu niistä aineista, joista saatavilla olevat tiedot osoittavat myös 4 alakohdan mukaisesti, että ne voivat aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia toimivaltaisille viranomaisille. Tarkkailtavien aineiden luetteloon sisällytettävät aineet on valittava niiden aineiden joukostamerkittävän riskin unionin tasolla vesiympäristölle tai sen kautta ja joista seurantatiedot ovat riittämättömät, paitsi jos niitä aineita tai aineryhmiä, joista saatavilla olevat tiedot osoittavat, että ne voivat unionin tasolla aiheuttaa merkittävän riskin vesiympäristölle tai vesiympäristön välityksellä merkittävän riskin, ja joiden seurantatiedot ovat riittämättömät.sen kautta, on valittavana alle viisi, jolloin tarkkailtavien aineiden luetteloon on sisällytettävä uutta huolta aiheuttavatluettelon on sisällettävä kaikki kyseiset aineet. Aineiden tai aineryhmien vähimmäismäärän lisäksi tarkkailtavien aineiden luettelossa voi olla myös pilaantumisen indikaattoreita. Tarkkailtavien aineiden luettelossa on täsmennettävä seurantamatriisit ja mahdolliset analyysimenetelmät kunkin aineen osalta. Nämä seurantamatriisit ja -menetelmät eivät saa aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia toimivaltaisille viranomaisille. [tark. 126] Mikromuovien ja tiettyjen mikrobilääkeresistenssigeenien sopivat seurantamenetelmät on yksilöitävä mahdollisimman pian ja viimeistään [sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka on 18 kk tämän muutosdirektiivin voimaantulopäivän jälkeen]. Heti kun mikromuoveille ja valituille mikrobilääkeresistenssigeeneilletällaiset seurantamenetelmät on löydetty sopivia seurantamenetelmiä, kyseiset aineet, mikromuovit ja tietyt mikrobilääkeresistenssigeenit on sisällytettävä tarkkailtavien aineiden luetteloon 2 kohdan mukaisesti. Komissio harkitsee myös, onko sulfaattien, ksantaattien ja torjunta-aineiden ei-merkityksellisten aineenvaihduntatuotteiden (nrM) sisällyttäminen tarkkailtavien aineiden luetteloon tarpeen niiden esiintymistä koskevien tietojen saatavuuden parantamiseksi tämän direktiivin soveltamisalan osalta. [tark. 127]
Kemikaalivirasto laatii joka kolmas vuosi raportin, jossa esitetään yhteenveto neljännen alakohdan mukaisesti laadittujen tieteellisten raporttien tuloksista, ja asettaa kyseisen raportin julkisesti saataville. Kemikaaliviraston ensimmäinen raportti asetetaan saataville viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on tämän direktiivin voimaantulopäivää seuraavan kahdennenkymmenennenensimmäisen kuukauden ensimmäinen päivä]. 2. Tarkkailtavien aineiden luettelo päivitetään viimeistään X päivänä [...]kuuta [...] [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on tämän direktiivin voimaantulopäivää seuraavan kahdennenkymmenennenkolmannen kuukauden ensimmäinen päivä] ja sen jälkeen viimeistään 36 kuukauden välein tai useammin, jos ilmenee uutta tieteellistä näyttöä, joka edellyttäisi luettelon päivittämistä yksittäisten tarkastelujen välivaiheen aikana. Jäsenvaltioiden on arvioitava joka toinen vuosi energiasiirtymään liittyvän teollisen toiminnan vaikutusta veden laatuun ja ilmoitettava komissiolle äskettäin havaituista uhkista, jotta se voi saattaa tarkkailtavien aineiden luettelon ajan tasalle. Arvioinnin on oltava helposti yleisön saatavilla. Tarkkailtavien aineiden luetteloa ajan tasalle saattaessaan komissio poistaa olemassa olevasta tarkkailtavien aineiden luettelosta aineet, joiden osalta se katsoo, että vesiympäristölle aiheutuva riski voidaan arvioida ilman täydentäviä seurantatietoja. Kun tarkkailtavien aineiden luetteloa päivitetään, yksittäinen aine tai aineryhmä voidaan säilyttää tarkkailtavien aineiden luettelossa enintään kolmen vuoden ajan, jos tarvitaan täydentäviä seurantatietoja vesiympäristölle aiheutuvan riskin arvioimiseksi. Kuhunkin päivitettävään tarkkailtavien aineiden luetteloon myös lisätään uudet aineet, joiden osalta komissio katsoo kemikaaliviraston tieteellisten raporttien perusteella, että vesiympäristölle voi aiheutua riski. [tark. 130] 3. Jäsenvaltioiden on seurattava kutakin tarkkailtavien aineiden luettelossa olevaa ainetta tai aineryhmää tietyillä edustavilla seuranta-asemilla vähintään 24 kuukauden ajan. Seurantajakso alkaa kuuden kuukauden kuluessa aineen sisällyttämisestä luetteloon. Kunkin jäsenvaltion on valittava ainakin yksi seuranta-asema, johon on lisättävä yksi seuranta-asema, jos asukkaita on yli miljoona, sekä sellainen määrä asemia, joka vastaa jäsenvaltion maantieteellistä aluetta neliökilometreinä jaettuna 60 000:lla (pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun), ja sellainen määrä asemia, joka vastaa jäsenvaltion väestöä miljoonan tarkkuudella jaettuna viidellä miljoonalla (pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun). Edustavien seuranta-asemien ja kunkin aineen tai aineryhmän seurantatiheyden ja -ajoituksen valinnassa jäsenvaltioiden on otettava huomioon aineen tai aineryhmän käyttötavat ja mahdollinen esiintyminen. Seurantatiheyden on oltava vähintään kaksi kertaa vuodessa, lukuun ottamatta aineita, jotka ovat herkkiä ilmasto- tai kausivaihteluille ja joiden osalta seuranta on suoritettava useammin. Seurantatiheyden on oltava suurempi, kuten 1 kohdan nojalla hyväksytyssä tarkkailtavien aineiden luettelon vahvistamista koskevassa täytäntöönpanosäädöksessä säädetään, sellaisten aineiden osalta, jotka ovat herkkiä ilmaston vaihteluille, sademäärät mukaan luettuina, ja aineille, joiden pitoisuus on todennäköisesti huipussaan lyhyinä ajanjaksoina näiden aineiden käytön kausivaihteluiden vuoksi. [tark. 131] Jos jäsenvaltio pystyy keräämään ja toimittamaan komissiolle riittävät, vertailukelpoiset, edustavat ja tuoreet seurantatiedot tietystä aineesta tai aineryhmästä olemassa olevien seurantaohjelmien tai tutkimusten pohjalta, se voi päättää olla ryhtymättä kyseisen aineen osalta tarkkailtavien aineiden luetteloon liittyvän mekanismin mukaiseen täydentävään seurantaan edellyttäen, että aineen tai aineryhmän seuranta on tehty käyttäen menetelmiä, jotka ovat tarkkailtavien aineiden luettelon laatimista koskevassa täytäntöönpanosäädöksessä tarkoitettujen seurantamatriisien ja analyysimenetelmien sekä direktiivin 2009/90/EY* mukainen. 4. Jäsenvaltioiden on asetettava tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun seurannan tulokset saataville direktiivin 2000/60/EY 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti sekä 1 kohdan mukaisesti annetun tarkkailtavien aineiden luettelon vahvistamista koskevan täytäntöönpanosäädöksen mukaisesti. Niiden on myös asetettava saataville tiedot seuranta-asemien edustavuudesta ja seurantastrategiasta. 5. Kemikaalivirasto tarkastelee seurannan tuloksia 3 kohdassa tarkoitetun 24 kuukauden määräajan päättyessä ja arvioi, mitä aineita tai aineryhmiä on seurattava vielä 24 kuukauden ajan ja ne on sen vuoksi säilytettävä tarkkailtavien aineiden luettelossa ja mitkä aineet tai aineryhmät voidaan poistaa tarkkailtavien aineiden luettelosta. Jos komissio toteaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun kemikaaliviraston arvioinnin perusteella, ettei vesiympäristölle aiheutuvan riskin arvioimiseksi enää tarvita lisäseurantaa, kyseinen arviointi otetaan huomioon 8 artiklassa tarkoitetussa liitteen I tai II uudelleentarkastelussa.” * Komission direktiivi 2009/90/EY, annettu 31 päivänä heinäkuuta 2009, veden tilaa koskevan kemiallisen analysoinnin ja seurannan teknisten eritelmien määrittämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY mukaisesti (EUVL L 201, 1.8.2009, s. 36).” "7 a) Lisätään 8 b a artikla seuraavasti:" ”8 b a artikla Komissio esittää viimeistään... [vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä] vaikutustenarvioinnin, jossa tarkastellaan laajennettua tuottajan vastuuta koskevan mekanismin sisällyttämistä tähän direktiiviin ja varmistetaan, että tuottajat, jotka saattavat markkinoille tuotteita, jotka sisältävät liitteessä I lueteltuja aineita tai yhdisteitä sekä tämän direktiivin mukaiseen tarkkailtavien aineiden luetteloon sisältyviä uutta huolta aiheuttavia aineita, osallistuvat direktiivin 2000/60/EY 8 artiklan mukaisesti suunniteltujen seurantaohjelmien kustannuksiin. Näihin vaikutustenarviointeihin liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus tämän direktiivin muuttamisesta.” [tark. 132] "7 b) Lisätään artikla seuraavasti:" ”8 b b artikla Eurooppalainen seurantajärjestelmä Komissio perustaa... [vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä] yhteisen seurantajärjestelmän seurantavaatimusten hallinnointia varten, jos jäsenvaltiot sitä pyytävät.
8) Lisätään 8 d artikla seuraavasti:" ”8 d artikla Vesistöaluekohtaiset pilaavat aineet 1. Jäsenvaltioiden on vahvistettava ympäristönlaatunormit tämän direktiivin liitteessä II olevassa A osassa lueteltuihin luokkiin kuuluville vesistöaluekohtaisille pilaaville aineille ja sovellettava niitä, jos kyseiset pilaavat aineet aiheuttavat riskin niiden vesimuodostumille yhdessä tai useammassa vesipiirissä direktiivin 2000/60/EU 5 artiklan mukaisten analyysien ja tarkastelujen perusteella, tämän direktiivin liitteessä II olevassa B osassa vahvistetun menettelyn mukaisesti. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava Euroopan kemikaalivirastolle ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista ympäristönlaatunormeista viimeistään [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on seuraavan kuukauden ensimmäinen päivä sen jälkeen, kun 18 kuukautta on kulunut tämän direktiivin voimaantulosta]. Kemikaaliviraston on asetettava nämä tiedot julkisesti saataville. 2. Jos unionin tasolla on vahvistettu vesistöaluekohtaisia pilaavia aineita koskevat ympäristönlaatunormit ja ne on lueteltu liitteessä II olevassa C osassa 8 artiklan mukaisesti, kyseiset ympäristönlaatunormit ovat ensisijaisia vesistöaluekohtaisia pilaavia aineita koskeviin ympäristönlaatunormeihin nähden, jotka on vahvistettu kansallisella tasolla 1 kohdan mukaisesti. Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä unionin tasolla vahvistettuja ympäristönlaatunormeja myös sen määrittämiseksi, aiheuttavatko liitteessä II olevassa C osassa luetellut vesistöaluekohtaiset pilaavat aineet riskin. 3. Jotta vesimuodostuma olisi hyvässä kemiallisessa tilassa, direktiivin 2000/60/EY 2 artiklan 24 alakohdassa esitetyn määritelmän mukaisesti on tarvittaessa noudatettava sovellettavia kansallisia ympäristönlaatunormeja tai unionin tasolla vahvistettuja ympäristönlaatunormeja. 3 a. Vahvistaessaan ja soveltaessaan ympäristönlaatunormeja vesistöaluekohtaisille pilaaville aineille jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon metallien biologisen saatavuuden. [tark. 134] "8 a) Muutetaan 9 a artiklan 2 kohta seuraavasti:" ”1. Siirretään komissiolle [julkaisutoimisto lisää tämän direktiivin voimaantulopäivän] alkaen kuuden vuoden ajaksi 3 artiklan 8 kohdassa, 8 artiklan 3, 6 a ja 6 b kohdassa ja 8 a artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii säädösvallan siirtämistä koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän kuuden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.” [tark. 135] "8 b) Muutetaan 9 a artiklan 3 kohta seuraavasti:" ”1. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 3 artiklan 8 kohdassa, 8 artiklan 3, 6 a ja 6 b kohdassa ja 8 a artiklan 3 a kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.” [tark. 136] "8 c) Lisätään 9 a artiklaan 3 a kohta seuraavasti:" ”1. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.” [tark. 137] "8 d) Muutetaan 9 a artiklan 5 kohta seuraavasti:" ”1. Edellä olevan 3 artiklan 8 kohdan tai 8 artiklan 3, 6 a ja 6 b kohdan tai 8 a artiklan 3 a kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.” [tark. 138] "9) Kumotaan 10 artikla; 10) Muutetaan liite I tämän direktiivin liitteen V mukaisesti. 11) Lisätään liite II tämän asetuksen liitteen VI mukaisesti. 4 artikla 1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on seuraavan kuukauden ensimmäinen päivä sen jälkeen, kun 18 kuukautta on kulunut tämän direktiivin voimaantulosta]. 2. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle. 5 artikla Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. 6 artikla Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille. Tehty … Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta Puhemies Puheenjohtaja LIITE I Muutetaan direktiivin 2000/60/EY liite V seuraavasti: (1) Korvataan 1.1.1–1.1.4. kohta seuraavasti: ”1.1.1. ”Joet Biologiset tekijät Vesikasvillisuuden koostumus ja runsaussuhteet Selkärangattoman pohjaeläimistön koostumus ja runsaussuhteet Kalaston koostumus, runsaussuhteet ja ikärakenne Biologisia tekijöitä tukevat hydrologis-morfologiset tekijät Hydrologinen järjestelmä virtauksen määrä ja dynamiikka yhteys pohjavesimuodostumiin Joen esteettömyys Morfologiset tekijät joen syvyyden ja leveyden vaihtelu pohjan rakenne ja laatu rantavyöhykkeen rakenne Biologisia tekijöitä tukevat kemialliset ja fysikaalis-kemialliset tekijät Lämpöolot Happitilanne Suolaisuus Happamoitumistilanne Ravinneolot 1.1.2 Järvet Biologiset tekijät Kasviplanktonin koostumus, runsaussuhteet ja biomassa Muun vesikasvillisuuden koostumus ja runsaussuhteet Selkärangattoman pohjaeläimistön koostumus ja runsaussuhteet Kalaston koostumus, runsaussuhteet ja ikärakenne Biologisia tekijöitä tukevat hydrologis-morfologiset tekijät Hydrologinen järjestelmä virtauksen määrä ja dynamiikka viipymä yhteys pohjavesimuodostumaan Morfologiset tekijät järven syvyyden vaihtelu pohjasedimentin määrä, pohjan rakenne ja laatu rantavyöhykkeen rakenne Biologisia tekijöitä tukevat kemialliset ja fysikaalis-kemialliset tekijät Näkösyvyys Lämpöolot Happitilanne Suolaisuus Happamoitumistilanne Ravinneolot 1.1.3 Jokisuiden vaihettumisalueet Biologiset tekijät Kasviplanktonin koostumus, runsaussuhteet ja biomassa Muun vesikasvillisuuden koostumus ja runsaussuhteet Selkärangattoman pohjaeläimistön koostumus ja runsaussuhteet Kalaston koostumus ja runsaussuhteet Biologisia tekijöitä tukevat hydrologis-morfologiset tekijät Morfologiset tekijät syvyyden vaihtelu pohjasedimentin määrä, pohjan rakenne ja laatu vuorovesivyöhykkeen rakenne Vuorovesi suolattoman veden virtaus aaltojen vaikutus Biologisia tekijöitä tukevat kemialliset ja fysikaalis-kemialliset tekijät Näkösyvyys Lämpöolot Happitilanne Suolaisuus Ravinneolot 1.1.4 Rannikkovedet Biologiset tekijät Kasviplanktonin koostumus, runsaussuhteet ja biomassa Muun vesikasvillisuuden koostumus ja runsaussuhteet Selkärangattoman pohjaeläimistön koostumus ja runsaussuhteet Biologisia tekijöitä tukevat hydrologis-morfologiset tekijät Morfologiset tekijät syvyyden vaihtelu pohjan rakenne ja laatu rannikolla vuorovesivyöhykkeen rakenne Vuorovesi päävirtausten suunta aaltojen vaikutus Biologisia tekijöitä tukevat kemialliset ja fysikaalis-kemialliset tekijät Näkösyvyys Lämpöolot Happitilanne Suolaisuus Ravinneolot” (2) Korvataan 1.2.1 kohdassa oleva taulukko ”Fysikaalis-kemialliset laatutekijät” seuraavasti: ”Yleiset fysikaalis-kemialliset laatutekijät
(3) Korvataan 1.2.2 kohdassa oleva taulukko ”Fysikaalis-kemialliset laatutekijät” seuraavasti: ”Yleiset fysikaalis-kemialliset laatutekijät
(4) Korvataan 1.2.3 kohdassa oleva taulukko ”Fysikaalis-kemialliset laatutekijät” seuraavasti: ”Yleiset fysikaalis-kemialliset laatutekijät
(5) Korvataan 1.2.4 kohdassa oleva taulukko ”Fysikaalis-kemialliset laatutekijät” seuraavasti: ” ”Yleiset fysikaalis-kemialliset laatutekijät
(6) Muutetaan 1.2.5 kohdassa oleva taulukko seuraavasti: (a) poistetaan viides rivi ”Yksilöidyt synteettiset pilaavat aineet” (b) poistetaan kuudes rivi ”Yksilöidyt ei-synteettiset pilaavat aineet” (c) poistetaan seitsemäs rivi, jolla on taulukon huomautus 1 (7) Kumotaan 1.2.6 kohta (8) Lisätään 1.3 kohtaan neljäs ja viides alakohta seuraavasti: ”Jos seurantaverkkoon kuuluu paikallisten näytteenottopaikkojen sijasta maapallon havainnointia ja kaukokartoitusta tai muita innovatiivisia tekniikoita, seurantaverkoston kartan on sisällettävä tiedot laatutekijöistä ja vesimuodostumista tai vesimuodostumaryhmistä, joita on seurattu tällaisia seurantamenetelmiä käyttäen. On viitattava CEN-tai ISO-standardeihin tai muihin kansainvälisiin tai kansallisiin standardeihin, joita on sovellettu sen varmistamiseksi, että saadut ajalliset ja paikkatiedot ovat yhtä luotettavia kuin ne, jotka saadaan käyttämällä tavanomaisia seurantamenetelmiä paikallisissa näytteenottopaikoissa. Jäsenvaltiot voivat soveltaa diffuusioon perustuvia menetelmiä kemiallisten pilaavien aineiden seurantaan, tarvittaessa erityisesti seulontaa varten, edellyttäen, että näissä näytteenottomenetelmissä ei aliarvioida niiden pilaavien aineiden pitoisuuksia, joihin sovelletaan ympäristönlaatunormeja, ja että näin voidaan luotettavasti tunnistaa se, että ”hyvää tilaa ei saavuteta”, ja että vesi-, eliöstö- tai sedimenttinäytteiden kemiallinen analyysi suoritetaan sovellettavien ympäristönlaatunormien mukaisesti aina, kun havaitaan, että hyvää tilaa ei saavuteta. Jäsenvaltiot voivat soveltaa myös vaikutusperusteisia näytteenottomenetelmiä samoin edellytyksin.” (9) Korvataan 1.3.1 kohdassa oleva viimeinen alakohta ”Laatutekijöiden valinta” seuraavasti: ”Laatutekijöiden valinta Perusseurantaa on harjoitettava vesipiirin hoitosuunnitelmajakson aikana kaikilla paikoilla vuoden ajan. Perusseurannan on katettava seuraavat: a) kaikkia biologisia laatutekijöitä indikoivat muuttujat, b) kaikkia hydrologis-morfologisia laatutekijöitä indikoivat muuttujat, c) kaikkia yleisiä fysikaalis-kemiallisia laatutekijöitä indikoivat muuttujat, d) ne prioriteettilistan pilaavat aineet, joita päästetään vesistöalueelle tai sen osa-alueelle, e) muut pilaavat aineet, joita päästetään merkittävissä määrin vesistöalueelle tai sen osa-alueelle. Jos aiempi perusseuranta on kuitenkin osoittanut, että kyseinen vesimuodostuma on saavuttanut hyvän tilan eikä liitteen II mukainen katsaus ihmistoiminnan vaikutuksiin osoita, että vesimuodostumaan kohdistuvat vaikutukset olisivat muuttuneet, perusseurantaa on suoritettava kerran kolmen peräkkäisen vesipiirin hoitosuunnitelman kattaman ajanjakson aikana.” (10) Muutetaan 1.3.2 kohta seuraavasti: ”a) korvataan kolmannen alakohdan ”Seurantapaikkojen valinta” ensimmäinen virke seuraavasti: ”Toiminnallista seurantaa on tehtävä kaikissa niissä vesimuodostumissa, joiden osalta on joko liitteen II mukaisesti tehdyn vaikutusarvioinnin tai perusseurannan mukaan vallitsee riski, että 4 artiklan mukaiset ympäristötavoitteet jäävät saavuttamatta, tai joihin päästetään tai joihin muuten joutuu prioriteettilistan aineita tai joihin päästetään tai joihin muuten joutuu vesistöaluekohtaisia pilaavia aineita merkittävissä määrin.” b) korvataan neljännen kohdan ”Laatutekijöiden valinta” toinen luetelmakohta seuraavasti: ”– kaikkia prioriteettilistan aineita, joita päästetään tai joita muuten joutuu vesimuodostumiin ja kaikkia vesistöaluekohtaisia pilaavia aineita, joita päästetään tai joita muuten joutuu vesimuodostumiin merkittäviä määriä,” 10 a. Muutetaan 1.3.4 alakohdassa oleva 4 alakohta seuraavasti: ”Seurantatiheydet on valittava ja tarvittaessa niitä on nostettava siten, että otetaan huomioon sekä luonnon että ihmistoiminnan muuttujissa aiheuttama vaihtelu. Lisäksi seuranta-ajat on valittava siten, että otetaan huomioon vaikutukset aineen käytön vuodenaikaiskausivaihteluiden ja vedenpinnan vaihtelun tilan arviointiin, ja siten varmistettava, että tulokset osoittavat vesimuodostumassa ihmistoiminnan vaikutuksesta ja ilmaston vaihtelun vuoksi tapahtuneita muutoksia. Sellaisten prioriteettiaineiden osalta, jotka ovat herkkiä ilmaston vaihteluille, ja prioriteettiaineille, joiden pitoisuus on todennäköisesti huipussaan lyhyinä ajanjaksoina näiden aineiden käytön kausivaihteluiden vuoksi, seuranta on suoritettava useammin kuin muiden aineiden osalta.” [tark. 139] (11) Korvataan 1.3.4 kohdassa olevassa taulukossa otsikon ”Fysikaalis-kemialliset” alla olevalla kuudennella rivillä ilmaisu ”Muut pilaavat aineet” ilmaisulla ”Vesistöaluekohtaiset pilaavat aineet” (12) Muutetaan 1.4.1 kohta seuraavasti: (a) poistetaan vii alakohdan toinen virke (b) kumotaan viii alakohta (c) korvataan ix alakohta seuraavasti: ”ix) Interkalibrointimenettelyn tulokset ja jäsenvaltioiden seurantajärjestelmien luokitteluille määritellyt arvot, jotka on vahvistettu i–viii alakohdan mukaisesti, julkaistaan kuuden kuukauden kuluessa delegoidun säädöksen 20 artiklan mukaisesta hyväksymisestä.” (13) Kumotaan 1.4.2 kohdan iii alakohta (14) Korvataan 1.4.3 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen virke seuraavasti: ”Vesimuodostuman katsotaan saavuttaneen hyvä kemiallinen tila, jos se täyttää kaikki direktiivin 2008/105/EY liitteessä I olevassa A osassa vahvistetut ympäristönlaatunormit ja mainitun direktiivin 8 ja 8 d artiklan mukaisesti vahvistetut ympäristönlaatunormit.” (15) Lisätään 2.2.1 kohtaan alakohta seuraavasti: ”Jos seurantaverkkoon kuuluu paikallisten näytteenottopaikkojen sijasta maapallon havainnointia ja kaukokartoitusta tai muita innovatiivisia tekniikoita, on viitattava CEN-tai ISO-standardeihin tai muihin kansainvälisiin tai kansallisiin standardeihin, joita on sovellettu sen varmistamiseksi, että saadut ajalliset ja paikkatiedot ovat yhtä luotettavia kuin ne, jotka saadaan käyttämällä tavanomaisia seurantamenetelmiä paikallisissa näytteenottopaikoissa.” (16) Korvataan 2.3.2 kohta seuraavasti: ”2.3.2. ”Pohjaveden hyvän kemiallisen tilan määritelmä
(17) Lisätään 2.4.1 kohtaan alakohta seuraavasti: ”Jos seurantaverkkoon kuuluu paikallisten näytteenottopaikkojen sijasta maapallon havainnointia ja kaukokartoitusta tai muita innovatiivisia tekniikoita, on viitattava CEN-tai ISO-standardeihin tai muihin kansainvälisiin tai kansallisiin standardeihin, joita on sovellettu sen varmistamiseksi, että saadut ajalliset ja paikkatiedot ovat yhtä luotettavia kuin ne, jotka saadaan käyttämällä tavanomaisia seurantamenetelmiä paikallisissa näytteenottopaikoissa.” (18) Korvataan 2.4.5 kohta seuraavasti: ”2.4.5. Pohjaveden kemiallisen tilan tulkinta ja esittäminen Arvioitaessa pohjaveden kemiallista tilaa pohjavesimuodostuman eri seurantapaikkojen tulokset yhdistetään. Pohjavesimuodostuman tai muodostumaryhmän jokaisen paikan seurantatuloksien keskiarvo lasketaan seuraavien muuttujien osalta: a) kemialliset muuttujat, joille on vahvistettu laatustandardit direktiivin 2006/118/EY liitteessä I, b) kemialliset muuttujat, joille on vahvistettu kansalliset raja-arvot direktiivin 2006/118/EY 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti, c) kemialliset muuttujat, joille on vahvistettu unionin laajuiset raja-arvot direktiivin 2006/118/EY 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuja keskiarvoja käytetään osoittamaan pohjaveden hyvä kemiallinen tila, joka on määritelty viittaamalla ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuihin laatunormeihin ja raja-arvoihin. Jollei 2.5 kohdasta muuta johdu, jäsenvaltioiden on laadittava pohjaveden kemiallista tilaa esittävä kartta, jossa käytetään värejä seuraavasti: hyvä: vihreä huono: punainen. Jäsenvaltioiden on myös osoitettava kartalla mustilla pisteillä ne pohjavesimuodostumat, joissa on todettu pilaavien aineiden pitoisuuksissa merkittäviä ja pysyviä nousevia muutossuuntia, mukaan lukien muun muassa vesimuodostuman vähäisestä päästöstä johtuva kausittainen nouseva muutossuunta, jotka johtuvat ihmistoiminnasta. Laskeviksi kääntyneet muutossuunnat merkitään sinisillä pisteillä. [tark. 140] Nämä kartat on liitettävä vesipiirin hoitosuunnitelmaan.” LIITE II Muutetaan direktiivin 2000/60/EY liite VIII seuraavasti: 1) Korvataan 10 kohta seuraavasti: ”10. Suspendoituneet aineet, myös mikro-/nanomuovit sekä mikro- tai nanomuoveja tunnetusti aiheuttavat aineet;” [tark. 141] 2) Lisätään 13 kohta seuraavasti: ”13. Mikro-organismit, geenit tai geneettiset materiaalit, jotka ilmentävät mikrobilääkkeille resistenttien mikro-organismien esiintymistä, erityisesti ihmisille tai karjalle patogeenisiä mikro-organismeja.” LIITE III ”LIITE I POHJAVEDEN LAATUNORMIT Huomautus 1: Kohdassa 3–7 lueteltuja pilaavia aineita koskevia laatunormeja sovelletaan … [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on seuraavan kuukauden ensimmäinen päivä sen jälkeen, kun 186 kuukautta on kulunut tämän direktiivin voimaantulosta] alkaen, ja tavoitteena on saavuttaa veden hyvä kemiallinen tila 22 päivään joulukuuta 2033 mennessä. [tark. 142] Jos katsotaan, että pohjaveden laatunormit voivat tietyn pohjavesimuodostuman, erityisesti neuvoston direktiivin 92/43/ETY mukaisessa erityisten suojelutoimien alueiden ekologisessa verkostossa sijaitsevan pohjavesimuodostuman, osalta aiheuttaa sen, että direktiivin 2000/60/EY 4 artiklassa määriteltyjä ympäristötavoitteita ei saavuteta pohjaveteen liittyvissä pintavesissä tai että tällaisten muodostumien ekologinen tai kemiallinen laatu huononee merkittävästi tai että niistä aiheutuu merkittävää vahinkoa kyseisestä pohjavesimuodostumasta suoraan riippuvaisille pohjavesille tai maaekosysteemeille, on vahvistettava tiukemmat raja-arvot tämän direktiivin 3 artiklan ja liitteen II mukaisesti. Tällaisten raja-arvojen yhteydessä vaadittavia ohjelmia ja toimenpiteitä on sovellettava myös direktiivin 91/676/ETY soveltamisalaan kuuluviin toimintoihin. [tark. 143]
(1) CAS: Chemical Abstracts Service (2) EU-numero: Euroopassa kaupallisessa käytössä olevien kemiallisten aineiden luettelo (EINECS) tai Euroopassa ilmoitettujen kemiallisten aineiden luettelo (ELINCS). (3) Tämä muuttuja on vuosikeskiarvona ilmaistu laatunormi. Sitä sovelletaan kaikkien aineiden ja isomeerien kokonaispitoisuuteen, jollei toisin mainita. (4) ’Torjunta-aineilla’ tarkoitetaan kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta 21 päivänä lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 2 artiklassa tarkoitettuja kasvinsuojeluaineita ja biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä 22 päivänä toukokuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012 3 artiklassa tarkoitettuja biosidivalmisteita. (4 a) Tätä raja-arvoa sovelletaan ainoastaan siihen saakka, kunnes komissio tarkistaa raja-arvoja. (5) ”Yhteensä” tarkoittaa kaikkien seurannassa havaittujen ja mitattujen yksittäisten torjunta-aineiden summaa, mukaan luettuna niiden merkitykselliset aineenvaihdunta-, hajoamis- tai reaktiotuotteet. Kaikkien yksittäisten torjunta-aineiden summalle vahvistettua raja-arvoa sovelletaan ainoastaan siihen saakka, kunnes komissio tarkistaa raja-arvoja. (6) Tällä tarkoitetaan seuraavia yhdisteitä, jotka on lueteltu CAS-numerolla, EU-numerolla ja suhteellisella vaikutusteholla (RPF): Perfluorioktaanihappo (PFOA) (CAS 335-67-1, EU 206-397-9) (RPF 1), Perfluoro-oktaanisulfonihappo (PFOS) (CAS 1763-23-1, EU 217-179-8) (RPF 2), Perfluoriheksaanisulfonihappo (PFHxS) (CAS 355-46-4, EU 206-587-1) (RPF 0,6)), Perfluorononaanihappo (PFNA) (CAS 375-95-1, EU 206-801-3) (RPF 10), Perfluorobutaanisulfonihappo (PFBS) (CAS 375-73-5, EU 206-793-1) (RPF 0,001), Perfluoroheksaanihappo (PFHxA) (CAS 307-24-4, EU 206-196-6) (RPF 0,01), Perfluorobutaanihappo (PFBA) (CAS 375-22-4, EU 206-786-3) (RPF 0,05), Perfluoropentaanihappo (PFPeA) (CAS 2706-90-3, EU 220-300-7) (RPF 0,03), Perfluoropentaanisulfonihappo (PFPeS) (CAS 2706-91-4, EU 220-301-2) (RPF 0,3005), Perfluorodekaanihappo (PFDA) (CAS 335-76-2, EU 206-400-3) (RPF 7), Perfluorododekaanihappo (PFDoDA tai PFDoA) (CAS 307-55-1, EU 206-203-2) (RPF 3), Perfluoroundekaanihappo (PFUnDA tai PFUnA) (CAS 2058-94-8, EU 218-165-4) (RPF 4), Perfluoroheptaanihappo (PFHpA) (CAS 375-85-9, EU 206-798-9) (RPF 0,505), Perfluorotridekaanihappo (PFTrDA) (CAS 72629-94-8, EU 276-745-2) (RPF 1,65), Perfluoroheptaanisulfonihappo (PFHpS) (CAS 375-92-8, EU 206-800-8) (RPF 1,3), Perfluorodekaanisulfonihappo (PFDS) (CAS 335-77-3, EU 206-401-9) (RPF 2), Perfluorotetradekaanihappo (PFTeDA) (CAS 376-06-7, EU 206-803-4) (RPF 0,3), Perfluoroheksadekaanihappo (PFHxDA) (CAS 67905-19-5, EU 267-638-1) (RPF 0,02), Perfluoro-oktadekaanihappo (PFODA) (CAS 16517-11-6, EU 240-582-5) (RPF 0,02), Ammoniumperfluoro (2-metyyli-3-oksoheksanoaatti) (HFPO-DA tai Gen X) (CAS 62037-80-3) (RPF 0,06), Propionihappo / Ammonium 2,2,3-trifluori-3-(1,1,2,2,3,3-heksafluori-3-(trifluorimetoksi)propoksi)propionaatti (ADONA) (CAS 958445-44-8) (RPF 0,03), 2- (Perfluoriheksyyli)etyylialkoholi (6:2 FTOH) (CAS 647-42-7, EU 211-477-1) (RPF 0,02), 2-(Perfluorioktyyli)etanoli (8:2 FTOH) (CAS 678-39-7, EU 211-648-0) (RPF 0,04) ja Etikkahappo / 2,2-difluori-2-((2,2,4,5-tetrafluori-5-(trifluorimetoksi)-1,3-dioksolaani-4-yyli)okso)- (C6O4) (CAS 1190931-41-9) (RPF 0,06). (7) Laatunormi viittaa alaviitteessä 6 lueteltujen 24:n PFAS-aineen summaan, joka ilmaistaan PFOA-ekvivalentteina ja joka perustuu aineiden vaikutustehoon suhteessa PFOA:n vaikutustehoon eli alaviitteessä 6 mainittuihin RPF-arvoihin. (7 a) Komissio vahvistaa laatunormin delegoidulla säädöksellä. (8) ”Yhteensä” tarkoittaa kaikkien seurannassa havaittujen ja kvantifioitujen yksittäisten lääkeaineiden summaa, mukaan lukien niiden merkitykselliset aineenvaihdunta- ja hajoamistuotteet. (9) Voidaan soveltaa ”tietoköyhiin” torjunta-aineiden ei-merkityksellisiin metaboliitteihin eli niihin, joiden osalta ei ole saatavilla luotettavia kokeellisia tietoja niiden kroonisista tai akuuteista vaikutuksista taksonomiseen ryhmään, jonka ennustetaan luotettavasti olevan herkin. (10) Voidaan soveltaa ”tiedoiltaan kohtuullisiin” torjunta-aineiden ei-merkityksellisiin metaboliitteihin eli niihin, joiden osalta on saatavilla luotettavia kokeellisia tietoja niiden kroonisista tai akuuteista vaikutuksista taksonomiseen ryhmään, jonka ennustetaan luotettavasti olevan herkin, mutta tiedot eivät ole riittäviä, jotta aineita voitaisiin pitää ”tietorikkaina”. (11) Sovelletaan ”tietorikkaisiin” torjunta-aineiden ei-merkityksellisiin metaboliitteihin eli niihin, joista on saatavilla luotettavia kokeellisia tietoja tai vaihtoehtoisilla tieteellisesti validoiduilla menetelmillä saatuja yhtä luotettavia tietoja ei-merkityksellisten metaboliittien kroonisista tai akuuteista vaikutuksista vähintään yhteen yhteen niin levä- kuin kalalajiin samoin kun selkärangattomien lajiin, mikä mahdollistaa herkimmän taksonomisen ryhmän varmistumisen luotettavasti, ja joiden osalta laatunormi voidaan laskea käyttäen determinististä lähestymistapaa, joka perustuu luotettavaan krooniseen kokeelliseen toksisuustietoon kyseisestä taksonomisesta ryhmästä. Jäsenvaltiot voivat soveltaa tätä varten direktiivin 2000/60/EY yhteisen täytäntöönpanostrategian puitteissa laadittuja uusimpia ohjeita (ohjeasiakirja nro 27, sellaisena kuin se on päivitettynä). Yksittäisiin torjunta-aineiden ei-merkityksellisiin metaboliitteihin sovelletaan 2,5:n laatunormia, paitsi jos deterministisellä menetelmällä laskettu laatunormi on korkeampi, jolloin sovelletaan 5:n ympäristönlaatunormia. (12) ’Yhteensä’ tarkoittaa torjunta-aineiden kaikkien seurannassa havaittujen ja mitattujen yksittäisten ei-merkityksellisten metaboliittien summaa.” LIITE IV Muutetaan direktiivin 2006/118/EY liite II seuraavasti: (1) Lisätään A osaan ensimmäisen kohdan jälkeen kohta seuraavasti: ”Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat Euroopan kemikaalivirastolle pilaavia aineita koskevista raja-arvoista ja pilaantumisen indikaattoreista. Kemikaalivirasto julkaisee nämä tiedot viipymättä.” (1 a) korvataan B osassa otsikko seuraavasti: ”Vähimmäisluettelot pilaavista aineista ja niiden indikaattoreista, joita koskevat raja-arvot jäsenvaltioiden on vahvistettava 3 artiklan mukaisesti” [tark. 149] (2) Korvataan B osan 2 kohta seuraavasti: ”2. Synteettiset aineet Primidoni Trikloorietyleeni Tetrakloorietyleeni” (3) Korvataan C osan otsikko seuraavasti: ”Tiedot, jotka jäsenvaltioiden on annettava niiden pilaavien aineiden ja niiden indikaattoreiden osalta, joille jäsenvaltiot ovat vahvistaneet raja-arvot” (4) Lisätään D osa seuraavasti: ”D osa: Kansallisesti, alueellisesti tai paikallisesti huolta aiheuttavien pohjaveden pilaavien aineiden yhdenmukaistettujen raja-arvojen luettelo
(1) CAS: Chemical Abstracts Service (2) EU-numero: Euroopassa kaupallisessa käytössä olevien kemiallisten aineiden luettelo (EINECS) tai Euroopassa ilmoitettujen kemiallisten aineiden luettelo (ELINCS). (3) ’Yhteensä’ tarkoittaa trikloorietyleenin ja tetrakloorietyleenin pitoisuuksien summaa.” LIITE V Muutetaan direktiivin 2008/105/EY liite I seuraavasti: (1) Korvataan otsikko seuraavasti: ”PINTAVESIEN PRIORITEETTIAINEIDEN YMPÄRISTÖNLAATUNORMIT” (2) Korvataan A osa seuraavasti: ”A OSA: YMPÄRISTÖNLAATUNORMIT (EQS) Huomautus 1: Jos ympäristönlaatunormi on sulkeissa [], tämä arvo on vahvistettava terveys- ja ympäristöriskejä sekä kehittymässä olevia riskejä käsittelevältä tiedekomitealta pyydetyn lausunnon perusteella.
* Komissio vahvistaa laatunormit delegoidulla säädöksellä. (1) CAS: Chemical Abstracts Service. (2) EU-numero: Euroopassa kaupallisessa käytössä olevien kemiallisten aineiden luettelo (EINECS) tai Euroopassa ilmoitettujen kemiallisten aineiden luettelo (ELINCS). (3) Tämä muuttuja on vuosikeskiarvona ilmaistu ympäristönlaatunormi (AA-EQS). Sitä sovelletaan kaikkien aineiden ja isomeerien kokonaispitoisuuteen, jollei toisin mainita. (4) Sisämaan pintavedet käsittävät joet ja järvet sekä niihin liittyvät keinotekoiset tai voimakkaasti muutetut vesimuodostumat. (5) Tämä muuttuja on sallittuna enimmäispitoisuutena ilmaistu ympäristönlaatunormi (MAC-EQS). Kun muuttujan MAC-EQS kohdalle on merkitty ”ei sovelleta”, AA-EQS-arvojen katsotaan tarjoavan suojan lyhytaikaisilta pilaantumishuipuilta jatkuvissa päästöissä, koska ne ovat merkittävästi alhaisempia kuin välittömän myrkyllisyyden perusteella johdetut arvot. (6) Jos ilmoitetaan eliöstön ympäristönlaatunormi, sitä on sovellettava veden ympäristönlaatunormin sijasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän direktiivin 3 artiklan 3 kohdan säännöstä, jonka mukaan vaihtoehtoista eliöstön taksonia tai muuta matriisia voidaan sen sijaan seurata niin kauan kuin sovellettavat ympäristönlaatunormit tarjoavat vastaavan suojan tason. Eliöstön ympäristönlaatunormit liittyvät kaloihin, ellei toisin ilmoiteta. Aineiden 15 (fluoranteeni), 28 (polyaromaattiset hiilivedyt (PAH)) ja 51 (bisfenoli-A) osalta eliöstön ympäristönlaatunormit viittaavat äyriäisiin ja nilviäisiin. Kemiallisen tilan arvioimiseksi ei ole asianmukaista seurata fluoranteenia ja polyaromaattisia hiilivetyjä sekä bisfenoli-A:ta kaloissa. Aineen nro 37 (dioksiinit ja dioksiinin kaltaiset yhdisteet) osalta eliöstön ympäristönlaatunormit koskevat kaloja, äyriäisiä ja nilviäisiä komission asetuksen (EU) N:o 1259/2011* liitteessä olevan 5.3 kohdan mukaisesti. (7) Bromattuihin difenyylieettereihin (nro 5) kuuluvien prioriteettiaineiden osalta ympäristönlaatunormi viittaa yhdistenumeroiden 28, 47, 99, 100, 153 ja 154 pitoisuuksien summaan. (8) Vain tetra-, penta-, heksa- ja hepta-, okta- ja dekabromidifenyylieetteri (CAS-numerot 40088-47-9, 32534-81-9, 36483-60-0, 68928-80-3, 32536-52-0, 1163-19-5). (9) Kadmiumin ja kadmiumyhdisteiden (N:o 6) osalta ympäristönlaatunormit vaihtelevat riippuen veden kovuudesta eriteltynä viiteen luokkaan: luokka 1: <40 mg CaCO3/l, luokka 2: 40–< 50 mg CaCO3/l, luokka 3: 50–< 100 mg CaCO3/l, luokka 4: 100–< 200 mg CaCO3/l ja luokka 5: ≥200 mg CaCO3/l). (10) Tälle aineryhmälle ei ole annettu viitteellisiä muuttujia. Viitteelliset muuttujat on määriteltävä analyyttisellä menetelmällä. (11) Kokonais-DDT on isomeerien 1,1,1-trikloori-2,2-bis (p-kloorifenyyli)etaanin (CAS-numero 50-29-3), EU-numero 200-024-3), 1,1,1-trikloori-2 (o-kloorifenyyli)-2-(p-kloorifenyyli) etaanin (CAS-numero 789-02-6), EU-numero 212-332-5), 1,1-dikloori-2,2 bis (p-kloorifenyyli) etyleenin (CAS-numero 72-55-9, EU-numero 200-784-6) ja 1,1-dikloori-2,2 bis (p-kloorifenyyli) etaani (CAS-numero 72-54-8, EU-numero 200-783-0) summa. (12) Nämä ympäristönlaatunormit viittaavat kyseisten aineiden biosaataviin pitoisuuksiin. (13) Eliöstön ympäristönlaatunormit viittaavat metyylielohopeaan. (14) Nonyylifenoli (CAS 25154-52-3, EU 246-672-0) mukaan lukien isomeerit 4-nonyylifenoli (CAS 104-40-5, EU 203-199-4) ja 4-nonyylifenoli (haarautunut) (CAS 84852-15-3, EU 284-325-5). (15) Oktyylifenoli (CAS 1806-26-4, EU 217-302-5) mukaan lukien isomeeri 4-(1,1’,3,3’-tetrametyylibutyyli)-fenoli (CAS 140-66-9, EU 205-426-2). (16) Bentso(a)pyreeni (CAS 50–32–8) (RPF 1), bentso(b)fluoranteeni (CAS 205–99–2) (RPF 0,1), bentso(k)fluoranteeni (CAS 207–08–9) (RPF 0,1), bentso(g,h,i)peryleeni (CAS 191–24–2) (RPF 0), indeno(1,2,3-cd)pyreeni (CAS 193–39–5) (RPF 0,1), kryseeni (CAS 218–01–9) (RPF 0,01), bentso(a)antraseeni (CAS 56–55–3) (RPF 0,1) ja dibents(a,h)antraseeni (CAS 53–70–3) (RPF 1). PAH-yhdisteet antraseeni, fluoranteeni ja naftaleeni luetellaan erikseen. (17) Polyaromaattisten hiilivetyjen (PAH) ryhmän (nro 28) osalta eliöstön ympäristönlaatunormit viittaavat alaviitteessä 17 luetellusta kahdeksasta PAH-yhdisteestä niistä seitsemän pitoisuuksien summaan ilmaistuna bentso(a)pyreeniekvivalentteina, jotka perustuvat aineiden syöpää aiheuttaviin tehovaikutuksiin suhteessa bentso(a)pyreenin tehovaikutukseen eli alaviitteessä 16 mainittuihin RPF-arvoihin. Bentso(g,h,i)peryleeniä ei tarvitse mitata eliöstössä sen määrittämiseksi, onko eliöstö ympäristönlaatunormin mukainen. (18) Tributyylitinayhdisteet, jotka sisältävät tributyylitina-kationin (CAS 36643-28-4). (19) Sedimentin ympäristönlaatunormit (20) Näiden aineiden MAC-EQS:n määrittelemiseen ei ole käytettävissä riittävästi tietoja. (21) Viittaa seuraaviin yhdisteisiin: 7 polykloorattua dibentso-para-dioksiinia (PCDD): 2,3,7,8-T4CDD (CAS 1746-01-6, EU 217-122-7), 1,2,3,7,8-P5CDD (CAS 40321-76-4), 1,2,3,4,7,8-H6CDD (CAS 39227-28-6), 1,2,3,6,7,8-H6CDD (CAS 57653-85-7), 1,2,3,7,8,9-H6CDD (CAS 19408-74-3), 1,2,3,4,6,7,8-H7CDD (CAS 35822-46-9), 1,2,3,4,6,7,8,9-O8CDD (CAS 3268-87-9) 10 polykloorattua dibentsofuraania (PCDF): 2,3,7,8-T4CDF (CAS 51207-31-9), 1,2,3,7,8-P5CDF (CAS 57117-41-6), 2,3,4,7,8-P5CDF (CAS 57117-31-4), 1,2,3,4,7,8-H6CDF (CAS 70648-26-9), 1,2,3,6,7,8-H6CDF (CAS 57117-44-9), 1,2,3,7,8,9-H6CDF (CAS 72918-21-9), 2,3,4,6,7,8-H6CDF (CAS 60851-34-5), 1,2,3,4,6,7,8-H7CDF (CAS 67562-39-4), 1,2,3,4,7,8,9-H7CDF (CAS 55673-89-7), 1,2,3,4,6,7,8,9-O8CDF (CAS 39001-02-0) 12 dioksiinin kaltaista polykloorattua bifenyyliä (PCB-DL): 3,3’,4,4’-T4CB (PCB 77, CAS 32598-13-3), 3,3’,4’,5-T4CB (PCB 81, CAS 70362-50-4), 2,3,3',4,4'-P5CB (PCB 105, CAS 32598-14-4), 2,3,4,4',5-P5CB (PCB 114, CAS 74472-37-0), 2,3',4,4',5-P5CB (PCB 118, CAS 31508-00-6), 2,3',4,4',5'-P5CB (PCB 123, CAS 65510-44-3), 3,3’,4,4’,5-P5CB (PCB 126, CAS 57465-28-8), 2,3,3',4,4',5-H6CB (PCB 156, CAS 38380-08-4), 2,3,3',4,4',5'-H6CB (PCB 157, CAS 69782-90-7), 2,3',4,4',5,5'-H6CB (PCB 167, CAS 52663-72-6), 3,3’,4,4’,5,5’-H6CB (PCB 169, CAS 32774-16-6), 2,3,3',4,4',5,5'-H7CB (PCB 189, CAS 39635-31-9). (22) Dioksiinien ja dioksiinien kaltaisten yhdisteiden ryhmän (nro 37) osalta eliöstön ympäristönlaatunormi viittaa alaviitteessä 20 lueteltujen aineiden pitoisuuksien summaan ilmaistuna Maailman terveysjärjestön vuoden 2005 toksisuusekvivalentteihin perustuvina toksisuusekvivalentteina. (23) CAS 52315-07-8 viittaa seuraavien isomeerien seokseen: sypermetriini, alfa-sypermetriini (CAS 67375-30-8, EU 257-842-9), beta-sypermetriini (CAS 65731-84-2, EU 265-898-0), theta-sypermetriini (CAS 71691-59-1) ja zeta-sypermetriini (CAS 52315-07-8, EU 257-842-9). (24) Viittaa seuraaviin: 1,3,5,7,9,11-heksabromisyklododekaani (CAS 25637-99-4, EU 247-148-4), 1,2,5,6,9,10-heksabromisyklododekaani (CAS 3194-55-6, EU 221-695-9), α-heksabromisyklododekaani (CAS 134237-50-6), β-heksabromisyklododekaani (CAS 134237-51-7) ja γ-heksabromisyklododekaani (CAS 134237-52-8). (25) Makea vesi, jota käytetään juomaveden ottoon ja valmistukseen. (26) Makea vesi, jota ei käytetä juomaveden ottoon ja valmistukseen. (27) Tällä viitataan seuraaviin yhdisteisiin, jotka on lueteltu CAS-numerolla, EU-numerolla ja suhteellisella pitoisuudella (RPF): Perfluorioktaanihappo (PFOA) (CAS 335-67-1, EU 206-397-9) (RPF 1), Perfluoro-oktaanisulfonihappo (PFOS) (CAS 1763-23-1, EU 217-179-8) (RPF 2), Perfluoriheksaanisulfonihappo (PFHxS) (CAS 355-46-4, EU 206-587-1) (RPF 0,6)), Perfluorononaanihappo (PFNA) (CAS 375-95-1, EU 206-801-3) (RPF 10), Perfluorobutaanisulfonihappo (PFBS) (CAS 375-73-5, EU 206-793-1) (RPF 0,001), Perfluoroheksaanihappo (PFHxA) (CAS 307-24-4, EU 206-196-6) (RPF 0,01), Perfluorobutaanihappo (PFBA) (CAS 375-22-4, EU 206-786-3) (RPF 0,05), Perfluoropentaanihappo (PFPeA) (CAS 2706-90-3, EU 220-300-7) (RPF 0,03), Perfluoropentaanisulfonihappo (PFPeS) (CAS 2706-91-4, EU 220-301-2) (RPF 0,3005), Perfluorodekaanihappo (PFDA) (CAS 335-76-2, EU 206-400-3) (RPF 7), Perfluorododekaanihappo (PFDoDA tai PFDoA) (CAS 307-55-1, EU 206-203-2) (RPF 3), Perfluoroundekaanihappo (PFUnDA tai PFUnA) (CAS 2058-94-8, EU 218-165-4) (RPF 4), Perfluoroheptaanihappo (PFHpA) (CAS 375-85-9, EU 206-798-9) (RPF 0,505), Perfluorotridekaanihappo (PFTrDA) (CAS 72629-94-8, EU 276-745-2) (RPF 1,65), Perfluoroheptaanisulfonihappo (PFHpS) (CAS 375-92-8, EU 206-800-8) (RPF 1,3), Perfluorodekaanisulfonihappo (PFDS) (CAS 335-77-3, EU 206-401-9) (RPF 2), Perfluorotetradekaanihappo (PFTeDA) (CAS 376-06-7, EU 206-803-4) (RPF 0,3), Perfluoroheksadekaanihappo (PFHxDA) (CAS 67905-19-5, EU 267-638-1) (RPF 0,02), Perfluoro-oktadekaanihappo (PFODA) (CAS 16517-11-6, EU 240-582-5) (RPF 0,02) ja Ammoniumperfluoro (2-metyyli-3-oksaheksanoaatti) (HFPO-DA tai Gen X) (CAS 62037-80-3) (RPF 0,06), Propionihappo / Ammonium 2,2,3-trifluori-3-(1,1,2,2,3,3-heksafluori-3-(trifluorimetoksi)propoksi)propionaatti (ADONA) (CAS 958445-44-8) (RPF 0,03), 2- (Perfluoriheksyyli)etyylialkoholi (6:2 FTOH) (CAS 647-42-7, EU 211-477-1) (RPF 0,02), 2-(Perfluorioktyyli)etanoli (8:2 FTOH) (CAS 678-39-7, EU 211-648-0) (RPF 0,04) ja Etikkahappo / 2,2-difluori-2-((2,2,4,5-tetrafluori-5-(trifluorimetoksi)-1,3-dioksolaani-4-yyli)okso)-(C6O4) (CAS 1190931-41-9) (RPF 0,06). (28) PFAS-ryhmän (nro 65) osalta ympäristönlaatunormi viittaa alaviitteessä 27 lueteltujen 24 PFAS-aineen summaan, joka ilmaistaan PFOA-ekvivalentteina ja joka perustuu aineiden tehovaikutukseen suhteessa PFOA:n tehovaikutukseen eli alaviitteessä 27 mainittuihin RPF-arvoihin. (29) ’Torjunta-aineilla’ tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 1107/2009 2 artiklassa tarkoitettuja kasvinsuojeluaineita ja asetuksen (EU) N:o 528/2012 3 artiklassa määriteltyjä biosidivalmisteita. (30) ”Yhteensä” tarkoittaa kaikkien seurannassa havaittujen ja mitattujen yksittäisten torjunta-aineiden summaa, mukaan luettuna niiden merkitykselliset aineenvaihdunta-, hajoamis- tai reaktiotuotteet. 3) Muutetaan B osa seuraavasti: a) korvataan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti: ”Missä tahansa pintavesimuodostumassa ympäristönlaatunormin vuosikeskiarvon soveltaminen tarkoittaa, että jokaisessa edustavassa vesimuodostuman seurantapisteessä eri aikoina yhden vuoden ajanjaksolla mitattujen pitoisuuksien aritmeettinen keskiarvo ei ylitä normia.” b) korvataan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti: ”Missä tahansa pintavesimuodostumassa ympäristönlaatunormin sallitun enimmäispitoisuuden soveltaminen tarkoittaa, että mitattu pitoisuus vesimuodostuman missä tahansa edustavassa seurantapisteessä ei ylitä normia.” LIITE VI ”LIITE II VESISTÖALUEKOHTAISIA PILAAVIA AINEITA KOSKEVAT YMPÄRISTÖNLAATUNORMIT A osa: LUETTELO VESISTÖALUEKOHTAISTEN PILAAVIEN AINEIDEN LUOKISTA 1. Organohalogeeniyhdisteet ja aineet, jotka vesiympäristössä voivat muodostaa sellaisia yhdisteitä 2. Organofosforiyhdisteet 3. Orgaaniset tinayhdisteet 4. Aineet ja valmisteet tai niiden hajoamistuotteet, joilla osoitetaan olevan karsinogeenisiä tai mutageenisiä ominaisuuksia tai ominaisuuksia, jotka voivat vaikuttaa steroidien tuotantoon, kilpirauhaseen, lisääntymiseen tai muihin sisäeritykseen liittyviin toimintoihin vesiympäristössä tai sen välityksellä 5. Pysyvät hiilivedyt ja pysyvät ja biokertyvät myrkylliset orgaaniset aineet 6. Syanidit 7. Metallit ja niiden yhdisteet 8. Arseeni ja sen yhdisteet 9. Biosidit ja kasvinsuojeluaineet 10. Suspendoituneet aineet, myös mikro-/nanomuovit sekä mikro-/nanomuoveja tunnetusti aiheuttavat aineet [tark. 155] 11. Rehevöitymistä aiheuttavat aineet (erityisesti nitraatit ja fosfaatit) 12. Happitasapainoon epäedullisesti vaikuttavat aineet, jotka ovat mitattavissa parametreilla kuten BHK, KHK 13. Mikro-organismit, geenit tai geneettiset materiaalit, jotka ilmentävät mikrobilääkkeille resistenttien mikro-organismien esiintymistä, erityisesti ihmisille tai karjalle patogeenisiä mikro-organismeja. B OSA: MENETTELY VESISTÖALUEKOHTAISIA PILAAVIA AINEITA KOSKEVIEN YMPÄRISTÖNLAATUNORMIEN JOHTAMISELLE Menetelmiin, joilla määritetään ympäristönlaatunormit vesistöaluekohtaisia pilaavia aineita varten, on sisällyttävä seuraavat vaiheet: a) niiden reseptorien ja osien tai matriisien määrittäminen, joille huolta aiheuttava aine aiheuttaa riskin; b) huolta aiheuttavan aineen ominaisuuksia, mukaan lukien sen (eko)toksisuus, koskevien tietojen kokoaminen ja laadunarviointi, erityisesti laboratorio-, mesokosmos- ja kenttätutkimuksista saaduista raporteista, jotka kattavat sekä krooniset että akuutit vaikutukset sekä makean että suolaisen veden ympäristössä; c) (ympäristö)toksisuustietojen ekstrapolointi vaikutuksettomiin tai samanlaisiin pitoisuuksiin käyttämällä deterministisiä tai todennäköisyyteen perustuvia menetelmiä sekä asianmukaisten arviointikertoimien valinta ja soveltaminen epävarmuustekijöiden käsittelemiseksi ja ympäristönlaatunormien johtamiseksi; d) eri reseptoreja ja osia koskevien ympäristönlaatunormien vertailu ja kriittisten ympäristönlaatunormien valinta; tällä tarkoitetaan ympäristönlaatunormeja, jotka suojaavat herkimmän reseptorin merkityksellisimmässä osassa tai matriisissa. d a) metallien ympäristönlaatunormeja määritettäessä on otettava huomioon erilaiset veden laatuparametrit, jotka vaikuttavat metallien biologiseen käytettävyyteen. [tark. 156] C OSA: VESISTÖALUEKOHTAISIA PILAAVIA AINEITA KOSKEVIEN YMPÄRISTÖNLAATUNORMIEN LUETTELO
(1) CAS: Chemical Abstracts Service. (2) EU-numero: Euroopassa kaupallisessa käytössä olevien kemiallisten aineiden luettelo (EINECS) tai Euroopassa ilmoitettujen kemiallisten aineiden luettelo (ELINCS). (3) Tämä parametri on vuosikeskiarvona ilmaistu ympäristönlaatunormi (AA-EQS). Sitä sovelletaan kaikkien aineiden ja isomeerien kokonaispitoisuuteen, jollei toisin mainita. (4) Sisämaan pintavedet käsittävät joet ja järvet sekä niihin liittyvät keinotekoiset tai voimakkaasti muutetut vesimuodostumat. (5) Tämä parametri on sallittuna enimmäispitoisuutena ilmaistu ympäristönlaatunormi (MAC-EQS). Kun parametrin MAC-EQS kohdalle on merkitty ”ei sovelleta”, AA-EQS-arvojen katsotaan tarjoavan suojan lyhytaikaisilta pilaantumishuipuilta jatkuvissa päästöissä, koska ne ovat merkittävästi alhaisempia kuin välittömän myrkyllisyyden perusteella johdetut arvot. (6) Jos ilmoitetaan eliöstön ympäristönlaatunormi, sitä on sovellettava veden ympäristönlaatunormin sijasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän direktiivin 3 artiklan 3 kohdan säännöstä, jonka mukaan vaihtoehtoista eliöstön taksonia tai muuta matriisia voidaan sen sijaan seurata niin kauan kuin sovellettavat ympäristönlaatunormit tarjoavat vastaavan suojan tason. Eliöstöä koskevat ympäristönlaatunormit liittyvät kaloihin, ellei toisin ilmoiteta. (7) Aine, joka on aiemmin lueteltu prioriteettiaineena direktiivin 2000/60/EY liitteessä X tai direktiivin 2008/105/EY liitteessä I.”
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Startup-yrityksiä tukeva EuroHPC-aloite Euroopan johtoaseman vahvistamiseksi luotettavan tekoälyn alalla |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
(Erityinen lainsäätämisjärjestys – kuuleminen) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2024)0029), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 187 artiklan ja 188 artiklan ensimmäisen kohdan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C9‑0013/2024), – ottaa huomioon työjärjestyksen 82 artiklan, – ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A9-0161/2024), 1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna; 2. pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti; 3. pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta; 4. pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen; 5. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Tarkistus 1 EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET(1) komission ehdotukseen --------------------------------------------------------- Ehdotus EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 187 artiklan ja 188 artiklan ensimmäisen kohdan, ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen, ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(2), ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3), noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä, sekä katsoo seuraavaa: (1) Tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/...(4), jäljempänä ’tekoälysäädös’, tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden toimintaa vahvistamalla yhdenmukainen oikeudellinen kehys erityisesti unionin arvojen mukaiselle tekoälyn kehittämiselle, markkinoille saattamiselle ja käytölle. (2) Sen jälkeen kun neuvoston asetus (EU) 2021/1173(5) hyväksyttiin vuonna 2021 tekoälyn alalla on tapahtunut valtavaa teknistä edistystä, ja siitä on tullut maailmanlaajuisesti erittäin strateginen ja kiistanalainen ala. Unioni on eturintamassa toimissa, joilla tuetaan eettistä ja luotettavaa tekoälyä koskevaa vastuullista innovointia samalla kun asetetaan rajoja ja luodaan alalle toimivaa ohjausmallia. (3) Osana tekoälyyn liittyvää vastuullista innovointia tukevaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa komissio ilmoitti 13 päivänä syyskuuta 2023 uudesta strategisesta aloitteesta, jonka tarkoituksena on asettaa unionin suurteholaskentakapasiteetti luotettavaa tekoälyä kehittävien innovatiivisten eurooppalaisten startup-yritysten saataville, jotta ne voivat kouluttaa tekoälymallejaan. Tämä täydentää työtä, joka liittyy tekoälyä koskevien rajojen vahvistamiseen asetuksella (EU) 2024/..., ohjausmallien luomiseen sekä innovoinnin tukemiseen koordinoidun tekoälysuunnitelman avulla. (3 a) Jotta voidaan hyödyntää unionin suurteholaskentainfrastruktuuria ja edistää innovatiivista eurooppalaista tekoälyekosysteemiä muun muassa perustamalla tekoälytehtaita kaikkialle unioniin, komission 24 päivänä tammikuuta 2024 antamassa tiedonannossa startup-yritysten tukemisesta ja innovoinnin edistämisestä luotettavan tekoälyn avulla vahvistetaan strateginen investointikehys, jonka avulla unionin startup-yritykset ja toimialat voivat hyödyntää mahdollisuuksiaan tulla maailmanlaajuisiksi edelläkävijöiksi luotettavien kehittyneiden tekoälymallien, ‑järjestelmien ja -sovellusten alalla. (4) Koska unionin tehokkain maailmanluokan suurteholaskentakapasiteetti on Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen, jäljempänä ’yhteisyritys’, laitteistoilla, juuri nämä laitteistot olisi asetettava saataville, jotta komission aloite voidaan toteuttaa konkreettisesti. Siksi on tarpeen, että yhteisyrityksen nykyisiin kuuteen tavoitteeseen lisätään uusi tavoite, joka kattaisi sen supertietokoneiden hyödyntämisen unionin uudessa tekoälyaloitteessa, millä varmistetaan oikeudenmukaisuus, avoimuus, luotettavuus ja myönteinen yhteiskunnallinen vaikutus sekä vastataan unionin tarpeisiin ja tavoitteisiin. (5) Uuden tavoitteen myötä yhteisyritys voisi toteuttaa toimia tekoälyn kehittämiseen tarkoitettujen supertietokoneiden tai supertietokoneiden osioiden päivittämisen tai hankinnan ja käytön aloilla, jotta voidaan mahdollistaa nopea koneoppiminen ja luotettavien ja eettisten suurten tekoälyn perusmallien koulutus ja siten vahvistaa unionin kilpailukykyä ja teollista perustaa tekoälyn alalla. Yhteisyrityksen olisi myös voitava luoda sen laskentaresurssien uusi käyttöoikeusluokka erityisesti tekoälyalan startup-yrityksiä ja tekoälyn alalla toimivaa laajempaa tiedeyhteisöä varten ja jotta voidaan kehittää erityisiä tekoälysovelluksia, -malleja ja -järjestelmiä, jotka on optimoitu toimimaan sen supertietokoneissa, huolehtien samalla avoimesta saatavuudesta, oikeudenmukaisuudesta ja avoimuudesta. Näiden muutosten ansiosta yhteisyritys voisi tarjota räätälöityä laskentatehoa ja palveluja, joilla edistetään tekoälyn laajamittaista koulutusta ja kehittämistä ja käyttöönottoa unionissa, mikä ei ole mahdollista nykyisen asetuksen nojalla. (5 a) Yhteisyrityksen olisi perustettava keskitetty palvelupiste avoimen saatavuuden periaatteiden pohjalta siten, että erityyppiset käyttäjät voivat hyödyntää kaikkia tekoälyn mahdollisuuksia suurteholaskennassa. Tekoälytehtaiden tarjoamista mahdollisuuksista olisi tiedotettava laajasti startup-yrityksille, pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille), innovaatioekosysteemille ja unionin ohjelmiin osallistuville tutkijoille ja korostettava niitä lukuisia hyötyjä, joita tekoälyllä voi olla suurteholaskentasovelluksille. Lisäksi tekoälytehtaiden unionin tason yhteistyön pitäisi mahdollistaa laskentatehon käyttö palveluna kaikkialla unionissa, mikä on olennaisen tärkeää tarjottujen tukipalvelujen kannalta ja helpottaa entisestään tämän kriittisen infrastruktuurin saatavuutta. Tämä auttaisi myös kehittämään kysyntälähtöisiä EuroHPC-supertietokoneita ja varmistamaan, että infrastruktuuri vastaa käyttäjien ja alojen muuttuvia tarpeita kaikkialla unionissa. (5 b) Euroopan parlamentin 14 päivänä joulukuuta 2023 antamassa päätöslauselmassa innovoinnin sekä teollisen ja teknologisen kilpailukyvyn lisäämisestä startup- ja scale-up-yrityksille suotuisan toimintaympäristön avulla(6) korostetaan, että scale-up-yrityksillä on merkittävä asema innovoinnin, talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edistämisessä unionissa, ja kehotetaan komissiota ja jäsenvaltioita hyväksymään scale-up-yrityksille asianmukainen määritelmä skaalautuvuuden perusteella ottaen samalla huomioon, miten ne eroavat startup- ja pk-yrityksistä. Kustannusrajoitusten ja puuttuvan resurssiasiantuntemuksen ratkaisemiseksi yhteisyrityksen hallintoneuvoston olisi määriteltävä ehdot tällaisten tekoälyn kehittämiseen tarkoitettujen supertietokoneiden ja asiaankuuluvien tukipalvelujen saatavuudelle eri käyttäjäryhmille, kuten startup-yrityksille, scale-up-yrityksille, pk-yrityksille, korkeakouluille ja tutkimuskeskuksille. (5 c) Koska supertietokoneiden käyttö tekoälyn kehittämiseen edellyttää suurempaa datan käyttöä, on tärkeää, että ne sijaitsevat joko lähellä olemassa olevaa tai suunniteltua datakeskusta tai että ne liitetään sellaiseen nopeiden verkkojen kautta. Lisäksi tällaisten datakeskusten olisi täytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2023/1791(7) 12 artiklassa säädetyt vaatimukset kaikilta osin, ja ne olisi liitettävä yhteisiin eurooppalaisiin data-avaruuksiin, jotta helpotetaan mallien kouluttamista sektorin keskeisillä aloilla. Isäntälaitosten olisi voitava käyttää tehokkaasti yhteisistä eurooppalaisista data-avaruuksista saatavaa rahoitustukea infrastruktuurinsa parantamiseen, myös datakeskusten hankkimiseen tai päivittämiseen. Eri aloitteiden välisiä synergioita olisi edistettävä. (5 d) Koska supertietokoneiden käyttö tekoälyn kehittämiseen edellyttää laskentatehon huomattavaa lisäämistä, mikä puolestaan kasvattaa energiankulutusta, isäntälaitoksilla olisi oltava energiatehokkuuttaan ja ympäristökestävyyttään koskevia suunnitelmia. Suunnitelmilla olisi varmistettava, että supertietokoneelle saa turvallisen ja vakaan verkkoliitännän ja sähköntoimituksen mieluiten puhdasta ja kohtuuhintaista energiaa hyödyntäen, mihin voi sisältyä myös uusiutuvaan energiaan perustuvien sähkönhankintasopimusten ja paikallisesti tuotetun sähkön käyttö. Lisäksi tekoälymallien olisi oltava asetuksessa (EU) 2024/... [tekoälysäädös] vahvistettujen energiankulutusvaatimusten mukaisia. Kyseisessä asetuksessa säädettyjä yleiskäyttöisiä tekoälymalleja koskevia raportointivelvoitteita on noudatettava. (5 e) Tekoälytehtaat tarjoavat kattavia suurteholaskennan tukipalveluja tekoälyalan startup-yrityksille, pienille innovatiivisille yrityksille sekä laajemmalle tutkimus- ja innovointiekosysteemille. Nämä palvelut ovat ratkaisevan tärkeitä supertietokoneiden saatavuuden helpottamiseksi, sillä ne tarjoavat erityisiä ohjelmointipalveluja ja algoritmista tukea tekoälyn koulutusmallien ja -järjestelmien kehittämiseen, testaamiseen, arviointiin ja validointiin. Lisäksi ne auttavat uusien käyttötapausten ja uusien sovellusten luomisessa unionin strategisilla aloilla, kuten robotiikan ja valmistuksen, uusien materiaalien ja akkujen, ilmailu- ja avaruusalan, liikkumisen, verkkoyhteyksillä varustetun ja automatisoidun ajamisen, terveydenhuollon ja -hoidon, bioteknologian, energian, ilmastonmuutoksen ja siihen sopeutumisen, monimutkaisen järjestelmädynamiikan, virtuaalimaailmojen ja digitaalisten kaksosten, kyberturvallisuuden, maatalouskäytäntöjen, tutkimuksen ja innovoinnin alalla sekä julkisella sektorilla. (6) Jotta tämän asetuksen soveltamispäivä olisi yhdenmukainen tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/... säännösten soveltamispäivän kanssa, sitä olisi sovellettava ilman aiheetonta viivytystä. (7) Sen vuoksi asetusta (EU) 2021/1173 olisi muutettava, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Muutetaan asetus (EU) 2021/1173 seuraavasti: 1) Muutetaan 2 artikla seuraavasti: a) Lisätään 3 a ja 3 b alakohta seuraavasti:"
b) Korvataan 9 kohta seuraavasti:" ”9) ’EuroHPC-supertietokoneella’ mitä tahansa yhteisyrityksen kokonaan omistamaa tai muiden osallistujavaltioiden tai yksityisten kumppanien yhteenliittymän kanssa yhteisesti omistamaa laskentajärjestelmää, joka voi olla perinteinen supertietokone (huipputason supertietokone, teollisuuskäyttöön tarkoitettu supertietokone, tekoälyn kehittämiseen tarkoitettu supertietokone tai keskitason supertietokone), hybridipohjainen perinteinen kvanttitietokone, kvanttitietokone tai kvanttisimulaattori;” "2) Lisätään 3 artiklan 2 kohtaan h alakohta seuraavasti:" ”h) kehittää ja ylläpitää tekoälytehtaita, joilla tuetaan erittäin kilpailukykyisen, kestävän, luotettavan ja eettisen tekoälyekosysteemin kehittämistä unionissa.” "3) Lisätään 4 artiklan 1 kohtaan h alakohta seuraavasti:"
4) Muutetaan 9 artiklan 5 kohta seuraavasti: a) lisätään g alakohta seuraavasti:"
5) Lisätään 9 artiklaan 6 a kohta seuraavasti:" ”6 a) Jäljempänä 12 a artiklassa tarkoitettujen tekoälyn kehittämiseen tarkoitettujen supertietokoneiden osalta sekä 11, 12, 12 a, 14 ja 15 artiklassa tarkoitettujen EuroHPC-supertietokoneiden osalta isäntälaitosten on perustettava startup-yrityksille, scale-up-yrityksille, pk-yrityksille ja muille käyttäjille keskitetty palvelupiste, joka helpottaa pääsyä sen tukipalveluihin ja jolla tuetaan niiden taitojen ja osaamisen kehittämistä.” "6) Korvataan 10 artiklan 2 kohdan l alakohta seuraavasti:" ”l) erityisehdot, joita sovelletaan isäntälaitoksen käyttäessä teollisuuskäyttöön tarkoitettua EuroHPC-supertietokonetta, ▌tekoälyn kehittämiseen tarkoitettua supertietokonetta tai tekoälyvalmiuksilla päivitettyä olemassa olevaa EuroHPC-supertietokonetta.” "7) Lisätään 12 a artikla seuraavasti:" ”12 a artikla Tekoälyn kehittämiseen tarkoitettujen supertietokoneiden hankinta ja omistus 1. Yhteisyritys hankkii tekoälyn kehittämiseen tarkoitetut supertietokoneet ja on niiden omistaja. 2. Edellä 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin rahoitusosuus voi kattaa enintään 50 prosenttia tekoälyn kehittämiseen tarkoitettujen supertietokoneiden hankintakustannuksista sekä enintään 50 prosenttia niiden käyttökustannuksista. Jäljelle jäävän osuuden tekoälyn kehittämiseen tarkoitettujen supertietokoneiden omistuksesta aiheutuvista kokonaiskustannuksista kattaa se osallistujavaltio, johon isäntälaitos on sijoittautunut, tai sen kattavat isännöintiyhteenliittymässä mukana olevat osallistujavaltiot, mahdollisesti täydennettynä 6 artiklassa tarkoitetuilla rahoitusosuuksilla. 3. Tekoälyn kehittämiseen tarkoitettujen supertietokoneiden toimittajan valinnan on perustuttava kysyntälähtöisiin tarjouseritelmiin, joissa otetaan huomioon käyttäjävaatimukset ja yleiset järjestelmäspesifikaatiot, jotka valittu isäntälaitos on toimittanut kiinnostuksenilmaisupyynnön johdosta esittämässään hakemuksessa. Valinnassa on myös otettava huomioon toimitusketjun turvallisuus. 4. Yhteisyritys voi toimia sellaisten tekoälyn kehittämiseen tarkoitettujen supertietokoneiden ensimmäisenä käyttäjänä, joihin on integroitu pääasiassa unionissa kehitettyjä teknologioita. 5. Jos se on asianmukaisesti perusteltua turvallisuussyistä, hallintoneuvosto voi työohjelmassa päättää asettaa ehtoja toimittajien osallistumiselle tekoälyn kehittämiseen tarkoitettujen supertietokoneiden hankintaan asetuksen (EU) 2021/694 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti taikka rajoittaa toimittajien osallistumista turvallisuussyistä tai suoraan unionin strategiseen riippumattomuuteen liittyviin toimiin kyseisen asetuksen 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti. 6. Tekoälyn kehittämiseen tarkoitetut supertietokoneet on sijoitettava EuroHPC-supertietokoneen isäntälaitokseen, joka sijaitsee unionissa. 7. Tekoälyn kehittämiseen tarkoitettu supertietokone voidaan hallintoneuvoston päätöksellä ja vastaanottosopimuksen mukaisesti siirtää isäntälaitoksen omistukseen, myydä toiselle laitokselle tai poistaa käytöstä aikaisintaan viiden vuoden kuluttua siitä, kun isäntälaitokseen asennettu tekoälyn kehittämiseen tarkoitettu supertietokone on läpäissyt yhteisyrityksen tekemän hyväksyntätarkastuksen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhtiöjärjestyksen 23 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua yhteisyrityksen purkamista. Jos tekoälyn kehittämiseen tarkoitetun supertietokoneen omistus siirretään, isäntälaitoksen on korvattava yhteisyritykselle siirrettävän supertietokoneen jäännösarvo. Jos omistusta ei siirretä isäntälaitokselle vaan tehdään päätös käytöstä poistamisesta, yhteisyrityksen ja isäntälaitoksen on jaettava asiaankuuluvat kustannukset tasan. Yhteisyritys ei vastaa tekoälyn kehittämiseen tarkoitetun supertietokoneen omistuksen siirtämisen jälkeen tai sen myynnin tai käytöstä poistamisen jälkeen aiheutuneista kustannuksista.” "8) Muutetaan 15 artikla seuraavasti: a) Korvataan 1 kohta seuraavasti:" ”1. Yhteisyritys voi käynnistää kiinnostuksenilmaisupyynnön omistamiensa tai yhteisomisteisten EuroHPC-supertietokoneiden päivittämiseksi, supertietokoneen suorituskyvyn nostamiseksi lähelle eksa-luokkaa tai supertietokoneen tekoälyvalmiuksien lisäämiseksi taikka supertietokoneen operatiivisen suorituskyvyn parantamiseksi muulla tavoin, myös kvanttikiihdyttimien avulla.” Poistetaan 2 kohta. "b) Korvataan 5 kohta seuraavasti:" ”5. Unionin rahoituksen prosenttiosuus päivityksen hankintakustannuksista on sama kuin unionin rahoituksen prosenttiosuus alkuperäisen EuroHPC-supertietokoneen kohdalla niin, että siitä on tehty poistot alkuperäisen supertietokoneen odotetun jäljellä olevan käyttöiän mukaisesti. Unionin rahoituksen prosenttiosuus päivityksen käytön lisäkustannuksista on sama kuin unionin rahoituksen prosenttiosuus alkuperäisen EuroHPC-supertietokoneen kohdalla.” "9) Muutetaan 16 artikla seuraavasti: a) Lisätään 1 b kohta seuraavasti:" ”1 b. Tekoälyn kehittämiseen tarkoitettuja supertietokoneita ja tekoälyvalmiuksilla päivitettyjä EuroHPC-supertietokoneita on käytettävä ensisijaisesti laajojen yleiskäyttöisten tekoälymallien ja uusien tekoälysovellusten kehittämiseen, testaukseen, arviointiin ja validointiin sekä sellaisten tekoälyratkaisujen jatkokehittämiseen unionissa, jotka edellyttävät suurteholaskentaa ja laajamittaisten tekoälyalgoritmien käyttöä tieteellisten ongelmien ratkaisemiseksi.” "b) Lisätään 2 b kohta seuraavasti:" ”2 b. Hallintoneuvosto määrittelee tekoälyn kehittämiseen tarkoitettujen supertietokoneiden ja tekoälyvalmiuksilla päivitettyjen EuroHPC-supertietokoneiden ▌käyttöehdot 17 artiklan mukaisesti ottaen huomioon tekoälyalan startup- ja tutkimusekosysteemin erityistarpeet. Hallintoneuvosto voi määritellä erityisiä käyttöehtoja erityyppisille käyttäjille tai sovelluksille, kuten erityisesti startup-yrityksille, scale-up-yrityksille ja pk-yrityksille suunnatut käyttöoikeudet. Palvelun turvallisuuden ja laadun on oltava kussakin käyttäjäluokassa sama kaikille käyttäjille. Käyttöoikeus voidaan myöntää ainoastaan ehdotuksille, jotka koskevat unionin sääntöjen ja erityisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen arvojen mukaisten luotettavien ja eettisten tekoälymallien, -järjestelmien ja -sovellusten kehittämistä. Käyttöoikeuskriteerit, menetelmät ja käyttöoikeuksien priorisointia koskevat ohjeet määritellään tekoälyä koskevan sisäänrakennetun eettisyyden periaatteen mukaisesti ja Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman eettisen arviointimekanismin tuella.” "10) Korvataan 17 artiklan 1 kohta seuraavasti:" ”1. Kunkin huipputason EuroHPC-supertietokoneen tai -kvanttitietokoneen tai tekoälyn kehittämiseen tarkoitetun EuroHPC-supertietokoneen unionille kuuluvan käyttöajan osuuden on oltava suoraan suhteessa 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun unionin rahoitusosuuteen EuroHPC-supertietokoneen omistamisesta aiheutuvista kokonaiskustannuksista, eikä se siten saa olla yli 50 prosenttia EuroHPC-supertietokoneen kokonaiskäyttöajasta.” "2 artikla Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty … Neuvoston puolesta Puheenjohtaja
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Yhtiöoikeus – digitaalisten välineiden ja prosessien käytön laajentaminen ja parantaminen |
| ||||||||||||
| |||||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2023)0177), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 50 artiklan 1 kohdan, 50 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0121/2023), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 14. kesäkuuta 2023 antaman lausunnon(1), – ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 20. maaliskuuta 2024 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, – ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0394/2023), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2025/… antamiseksi direktiivien 2009/102/EY ja (EU) 2017/1132 muuttamisesta digitaalisten välineiden ja prosessien käytön laajentamiseksi ja parantamiseksi yhtiöoikeuden alalla
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2025/25.)
| |||||||||||||
| Väestö- ja asuntotilastot |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2023)0031), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 338 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9‑0010/2023), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 27. huhtikuuta 2023 antaman lausunnon(1), – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, – ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot, – ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A9‑0284/2023), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/… antamiseksi Euroopan väestö- ja asuntotilastoista, asetuksen (EY) N:o 862/2007 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 763/2008 ja (EU) N:o 1260/2013 kumoamisesta(2)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 338 artiklan 1 kohdan, ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3), ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(4), noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä, sekä katsovat seuraavaa: (1) Euroopan väestö- ja asuntotilastoilla on keskeinen rooli politiikan- ja päätöksentekoprosesseissa, ja siten niitä tarvitaan unionin politiikkojen suunnittelua, toteutusta ja arviointia varten etenkin silloin, kun ne liittyvät väestörakenteen muutokseen, vihreään ja digitaaliseen siirtymään, energiatehokkuuden edistämisen kehykseen, taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden täytäntöönpanoon sekä Yhdistyneiden kansakuntien (YK) Agenda 2030 -toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen siltä osin kuin ne kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan. (2) Väestötilastot ovat useilla eri toimintalinjoilla käytettävien indikaattorien tärkeä nimittäjä, ja niitä käytetään referenssinä monissa Euroopan tilastoissa, etenkin kun muodostetaan otantakehikoita henkilöitä ja kotitalouksia koskevien edustavien kyselytutkimusten tekemiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1700(5) nojalla. (3) Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto antaa säännöllisesti talouspoliittiselle komitealle tehtäväksi arvioida julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä ja laatua Eurostatin tuottamien väestöennusteiden pohjalta. Väestöennusteita käytetään myös politiikka-analyyseissa talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä. Komissiolla (Eurostat) olisi oltava käytettävissä kaikki tarvittavat tilastot väestöennusteiden tuottamiseksi ja julkaisemiseksi unionin tietotarpeiden mukaisesti. (4) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 175 artiklan toisen kohdan nojalla komissio antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle joka kolmas vuosi kertomuksen siitä, miten taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden toteuttamisessa on edistytty. Kertomusten laatimiseen sekä väestökehityksen ja unionin alueen mahdollisten tulevien väestökehityksen haasteiden säännölliseen seurantaan tarvitaan alueellisia ja paikallisia tietoja eri tyyppisistä alueista, kuten raja-alueista, kaupungeista ja niiden toiminnallisista kaupunkialueista, suurkaupunkialueista, maaseutualueista sekä vuoristo- ja saaristoalueista. (5) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 16 artiklan 4 kohdan nojalla neuvoston jäsenten määräenemmistö määritellään muun muassa jäsenvaltioiden väestömäärän perusteella. Tätä varten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1260/2013(6) 4 artiklan 1 kohdan nojalla jäsenvaltiot ovat tällä hetkellä velvollisia toimittamaan komissiolle (Eurostat) kokonaisväestöä kansallisella tasolla koskevat tiedot. (6) Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevä komitea (ESS-komitea) hyväksyi vuonna 2017 Budapestin muistion, jossa vahvistettiin tarve saada vuotuisia tilastoja väestön koosta ja tietyistä sosiaalisista, taloudellisista ja demografisista ominaispiirteistä sekä parempia tilastoja muuttoliikkeestä. Unioni tarvitsee luotettavia ja vertailukelpoisia tilastoja voidakseen noudattaa kansalaistensa yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita kaikessa toiminnassaan sekä kansalaisten oikeuksia, sellaisina kuin ne on vahvistettu Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja SEUT 10 ja 19 artiklassa, ja voidakseen seurata edistymistä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden täytäntöönpanossa. Asetuksessa (EU) 2019/1700 vahvistetaan puitteet otannalla tapahtuvalle tiedonkeruulle, jolloin on mahdollista kerätä yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä koskevia tietoja siltä osin kuin tämä on toteutettavissa otannoilla ja analysoida joitakin yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen liittyviä näkökohtia tuottamalla sosioekonomisia indikaattoreita ja tietoa syrjintäkokemuksesta. Lisäksi perusoikeusvirasto (FRA) ja Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE) tekevät tiettyjä tutkimuksia ja kohdennettuja kyselytutkimuksia, joiden avulla voidaan parantaa yhdenvertaisuustilastojen saatavuutta unionin tasolla. Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (Eurofound) tarjoaa myös kyselytutkimusten avulla kerättyä tietoa elin- ja työoloista. Jäsenvaltioiden, komission (Eurostat) ja näiden virastojen välistä yhteistyötä ja koordinointia olisi edelleen tehostettava, jotta voidaan vastata käyttäjien kasvaviin vaatimuksiin saada luotettavia ja kattavia tietoja yhdenvertaisuudesta ja monimuotoisuudesta unionissa. (6 a) Budapestin muistiossa vaadittiin myös parempia tilastoja muuttoliikkeestä sekä yhteisten väestöön ja muuttoliikkeeseen liittyvien määritelmien kehittämistä ja täytäntöönpanoa ottaen huomioon tarve vahvistaa käsitteitä ja määritelmiä, jotka ovat tilastollisesti luotettavia, relevantteja ja kehittymässä olevien muuttoliikkeen tyyppien kannalta sovellettavia. Menneet ja meneillään olevat tapahtumat, kuten Yhdistyneen kuningaskunnan ero unionista sekä Venäjän Ukrainaa vastaan käynnistämän hyökkäyssodan ja muiden humanitaaristen kriisien seuraukset, ovat tuoneet esille, että on tärkeää saada muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevia ajantasaisia ja yksityiskohtaisia tilastoja, jotka ovat olennaisia yleiskuvan saamiseksi muuttovirroista unioniin, unionissa ja unionista. (7) Tehokkaiden toimintapolitiikkojen kehittäminen ja arviointi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi edellyttää parempia tilastoja asumisen energiankäytöstä ja energiatehokkuudesta, yksityiskohtaisia maantieteellisiä tietoja väestön jakautumisesta sekä perusteellisempia tutkimuksia väestön ja asumisen suhteesta. Covid-19-pandemia osoitti, että kuolemista unionissa tarvitaan luotettavia, tiheästi julkaistavia ja ajantasaisia tilastoja. Tietotarpeet saatiin täytettyä, koska jäsenvaltiot keräsivät tietoja vapaaehtoisesti ja toimittivat ne komissiolle (Eurostat), mutta unioni tarvitsee asianmukaisen mekanismin Euroopan tilastojärjestelmän (ESS) puitteissa tapahtuvaa tällaisten tietojen pakollista keruuta varten, jotta varmistetaan tietojen tarvittava toimittamistiheys, ajantasaisuus ja yksityiskohtaisuus. (7 a) Jotta voitaisiin seurata Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden, siihen liittyvän toimintasuunnitelman yleistavoitteiden ja eurooppalaisen lapsitakuun täytäntöönpanon edistymistä kansallisella tasolla sekä arvioida ilmastonmuutoksen ja yleensä ilmastotoimien jakaumavaikutusta, unioni tarvitsee asianmukaisen mekanismin ESS:n puitteissa tapahtuvaa tällaisten tietojen pakollista keruuta varten, jotta varmistetaan tietojen tarvittava toimittamistiheys, ajantasaisuus ja yksityiskohtaisuus. (8) YK:n talous- ja sosiaalineuvosto antaa YK:n tilastotoimikunnan ehdotuksesta kymmenen vuoden välein päätöslauselman maailman väestö- ja asuntolaskennasta ja kehottaa YK:n jäsenmaita toteuttamaan väestö- ja asuntolaskennan kansainvälisten ja alueellisten suositusten mukaisesti ja varmistamaan väestö- ja asuntolaskennan tulosten eheyden, luotettavuuden, tarkkuuden ja arvon. Euroopan väestö- ja asuntotilastoissa olisi otettava huomioon nämä suositukset. (9) Raportointivelvoitteiden virtaviivaistaminen ja hallinnollisen rasitteen vähentäminen on yksi komission keskeinen tavoite. Komission 16 päivänä maaliskuuta 2023 päivätyssä tiedonannossa ”EU:n pitkän aikavälin kilpailukyky vuoden 2030 jälkeen” pyritään järkeistämään ja yksinkertaistamaan raportointivaatimuksia 25 prosentilla yritysten ja hallintoelinten osalta heikentämättä kuitenkaan politiikan tavoitteita. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 223/2009(7) vahvistettiin yhteisiin tilastoperiaatteisiin perustuva oikeudellinen kehys Euroopan tilastojen kehittämistä, tuottamista ja jakelua varten. Kyseisessä asetuksessa määritetään laatukriteerit ja viitataan tarpeeseen minimoida kyselyihin vastaaville aiheutuvaa rasitetta ja edistää hallinnollisen rasitteen vähentämistä koskevaa yleisempää tavoitetta. Euroopan väestö- ja asuntotilastoja koskevalla uudella oikeudellisella kehyksellä olisi pantava täytäntöön mainitussa asetuksessa säädetyt laatukriteerit, joihin sen olisi perustuttava, ja sillä olisi vähennettävä hallinnollista rasitetta edistämällä saatavilla olevien tietolähteiden, myös hallinnollisten tietojen, tuloksellista ja tehokasta uudelleenkäyttöä. (10) Unionin väestö- ja asuntolaskentoja koskevien olemassa olevien tilastojen, kansainvälisiä muuttovirtoja, muuttajakantoja ja kansalaisuuden saamista koskevien tilastojen sekä väestökehitystilastojen arviointi(8) on osoittanut, että nykyinen oikeudellinen kehys, joka muodostuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksista (EY) N:o 862/2007(9), (EY) N:o 763/2008(10) ja (EU) N:o 1260/2013, on johtanut tilastojen merkittävään yleiseen paranemiseen verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen, jolloin nykyinen oikeudellinen kehys ei ollut voimassa. Mainitussa kehyksessä voi kuitenkin olla johdonmukaisuuteen ja vertailukelpoisuuteen liittyviä puutteita, joihin olisi puututtava. (11) Ilmastonmuutos, digitaalinen siirtymä, muuttuva väestötilanne ja viimeaikaiset muuttoliikesuuntaukset ovat luoneet kysyntää väestöä, sosioekonomista kehitystä, väestönmuutostapahtumia ja asumista koskeville ajantasaisemmille, tiheämmille ja yksityiskohtaisemmille eurooppalaisille tilastoille, mukaan lukien yksityiskohtaiset tiedot aiheista tai ryhmistä, joista on tullut poliittisesti ja yhteiskunnallisesti merkittäviä viime vuosikymmenen aikana. Voimassa oleva oikeudellinen kehys ei myöskään ole riittävän joustava, jotta se voitaisiin mukauttaa muuttuviin toimintapoliittisiin tarpeisiin ja jotta se mahdollistaisi uusien lähteiden käytön kansallisella ja unionin tasolla. Voimassa olevan oikeudellisen kehyksen rakenne eli se, että kehys muodostuu kolmesta erillisestä asetuksesta, jotka on annettu eri aikoina, on niin ikään johtanut tilastojen todellisiin epäjohdonmukaisuuksiin. Lisäksi asetusta (EU) N:o 1260/2013 lakataan soveltamasta 31 päivänä elokuuta 2028, jolloin kyseisen asetuksen nojalla kerättäville demografisille tilastoille tarvitaan uusi oikeusperusta. Sen vuoksi on tarpeen korvata nykyinen oikeudellinen kehys uudella, johdonmukaisemmalla ja joustavammalla kehyksellä, jolla olisi muutettava asetuksen (EY) N:o 862/2007 asiaan liittyviä osia ja kumottava asetukset (EY) N:o 763/2008 ja (EU) N:o 1260/2013. (12) Asetuksen (EY) N:o 862/2007 3 artikla kattaa tilastot, jotka koskevat vakinaisesti asuvan väestön kansalaisuus- ja syntymämaata (muuttajakannat), maiden välisiä asuinpaikan muutoksia (kansainväliset muuttovirrat) ja vakinaisesti asuvan väestön kansalaisuuden saamista, kun taas muut kyseisen asetuksen mukaiset tilastot koskevat maahanmuuttolainsäädäntöön ja kansainväliseen suojeluun liittyviä hallinnollisia ja oikeudellisia menettelyjä. Mainitun asetuksen 3 artiklassa tarkoitetut tilastot ovat sen vuoksi läheisesti yhteydessä vakinaisesti asuvaa väestöä ja sen väestörakenteen muutoksia koskeviin tilastoihin, joista säädetään asetuksissa (EY) N:o 763/2008 ja (EU) N:o 1260/2013, ja niiden olisi oltava keskenään johdonmukaisia. Todellisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi nämä tilastot olisi sen vuoksi yhdistettävä yhdeksi ainoaksi oikeusperustaksi ja asetuksen (EY) N:o 862/2007 3 artikla olisi kumottava. (13) Joidenkin väestön ja asumisen ominaispiirteiden nopeasti muuttuva luonne erityisesti väestökehitykseen liittyvien, sosioekonomisten ja muuttoliikkeeseen liittyvien ilmiöiden vuoksi ja tästä johtuva tarve pikaisesti kohdentaa ja mukauttaa toimintapolitiikkoja tarkoittaa, että tilastojen tarvitsee olla saatavilla oikea-aikaisesti pian viiteajanjakson jälkeen. Sen vuoksi tilastojen jaksotusta ja ajantasaisuutta olisi parannettava tuntuvasti, mahdollisuuksien mukaan hallinnollisten tietojen ja hallinnollisten aineistojen käytön avulla. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi annettava kansallisille tilastolaitoksilleen riittävät resurssit. (14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1059/2003(11) vahvistetaan ruutuperusteinen menetelmä alueellisten typologioiden määrittelemiseksi sen perusteella, miten väestö on jakautunut neliökilometrin kokoisissa ruuduissa. Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2018/1799(12) säädetään väliaikaisena suorana tilastotoimena vuoden 2021 väestö- ja asuntolaskentojen yhteydessä laskennan keskeisten tulosten esittämisestä yleiseurooppalaisessa 1 km2:n ruudustossa. Oikeudellisella kehyksellä olisi varmistettava ruudukoihin perustuvien georeferoitujen väestötilastojen jakelun jatkuminen ja sen ulottaminen koskemaan asuntotilastoja. (15) Alueyksiköt ja tilastoruudukot olisi määritettävä asetuksen (EY) N:o 1059/2003 mukaisesti. (16) Paikan geokoodauksessa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY(13) liitteen III mukaista tilastoyksikköryhmää. (17) Euroopan väestö- ja asuntotilastoja koskeva nykyinen oikeudellinen kehys on tarpeen saattaa ajan tasalle, jotta varmistetaan tällä hetkellä erillisten tilastoprosessien asianmukainen integrointi yhteiseen kehykseen, jonka avulla ESS voi vastata tehokkaasti unionin uusiin tietotarpeisiin ja edistää tilastoinnovointia. Tilastotuotteita on parannettava, jotta ne pysyvät relevantteina ▌väestökehitykseen ja muuttoliikkeeseen liittyvien sekä sosiaalisten ja taloudellisten muutosten ja haasteiden keskellä niin, että voidaan tukea politiikan- ja päätöksentekoa. (18) Parempia hallinnollisiin lähteisiin perustuvia säännöllisiä (vuotuisia ja osavuotuisia) väestö- ja asuntotilastoja olisi täydennettävä tiedoilla, jotka saadaan unionissa kymmenen vuoden välein YK:n periaatteiden ja suositusten mukaisesti suoritettavista koordinoiduista väestö- ja asuntolaskennoista. Väestö- ja asuntolaskennat tarjoavat niin ikään ainutlaatuisen tilaisuuden lisätä virallisten tilastojen näkyvyyttä sekä toimien että tulosten suhteen. (19) Unionin laskennoista olisi tehtävä kustannustehokkaampia hyödyntämällä täysimääräisesti eri jäsenvaltioissa saatavilla olevia runsaita hallinnollisia tietoja tai eri lähteiden yhdistelmiä, mukaan lukien esineiden internetiin ja digitaalisten palvelujen tarjoamiseen liittyvät lähteet, tekemällä pöytäkirjoja jäsenvaltioiden kansallisten tilastolaitosten ja yksityisistä tietokannoista peräisin olevien tietojen tarjoajien välillä. Niissä olisi kunnioitettava henkilötietojen yksityisyyttä ottamalla käyttöön henkilötietojen keruuta koskevat tarvittavat suojatoimet, jotta vältetään mahdollinen väärinkäyttö ja taataan perusoikeudet. Niitä olisi myös käytettävä uuden demografisen lähtöasetelman muodostamiseen, ja niihin olisi sisällyttävä hallinnollisten tietolähteiden kattavuutta koskevia kyselytutkimuksia. (20) Jäsenvaltioilla ja komissiolla (Eurostat) olisi oltava keskeytymätön pääsy mahdollisimman laajaan valikoimaan tietolähteitä, jotta voitaisiin tuottaa kustannustehokkaasti laadukkaita Euroopan väestö- ja asuntotilastoja. Tältä osin on ratkaisevan tärkeää, että kansalliset tilastoviranomaiset saavat oikea-aikaisen pääsyn julkishallintojen kansallisella sekä alue- ja paikallistasolla omistamiin hallinnollisiin tietoihin asetuksen (EY) N:o 223/2009 17 a artiklan mukaisesti ja niiden annetaan nopeasti käyttää niitä. Esimerkiksi rakennusten energiatehokkuutta koskevat tilastot voivat perustua hallinnollisiin tietoihin, jotka liittyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU(14) mukaisten rakennusten energiatehokkuustodistusten myöntämiseen. Kansallisten tilastoviranomaisten olisi täysimääräisesti voitava säännöllisesti ja oikea-aikaisesti uudelleenkäyttää hallinnollisia tietoja, jotka saadaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2024/1275(15) mukaisista kansallisesti saatavilla olevista rakennusten energiatehokkuutta koskevista yhteentoimivista tietokannoista. Kansallisten tilastoviranomaisten olisi myös voitava osallistua asiaankuuluvien hallinnollisten tietolähteiden suunnittelua ja uudelleenkehittämistä koskeviin päätöksiin sen varmistamiseksi, että niitä voidaan edelleen uudelleenkäyttää virallisten tilastojen laatimiseen. (21) Viime vuosina on kehitetty kattavia unionin tason tietokantoja ja yhteentoimivuusjärjestelmiä, jotka liittyvät väestön asuinpaikkaan, väestönmuutostapahtumiin, kansalaisuuteen sekä muuttoliikkeeseen ja rajatylittävään liikkumiseen ja joista säädetään esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) N:o 910/2014(16), (EU) 2018/1724(17), (EU) 2019/817(18) ja (EU) 2019/818(19). Niistä saadaan arvokasta tietoa, jota voidaan uudelleenkäyttää Euroopan väestö- ja asuntotilastojen laatimiseen ja laadunvarmistukseen. (22) Tältä osin on olennaisen tärkeää, että komissio (Eurostat) voi uudelleenkäyttää näitä tietoja tilastotarkoituksiin vain, jos siihen sovelletaan tiukkoja tietosuojaa ja henkilötietojen yksityisyyttä koskevia sääntöjä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725(20) nojalla. Tätä olisi sovellettava erityisesti tilastotietoihin, jotka on tallennettu raportoinnin ja tilastoinnin keskustietoarkistoon (CRRS) asetuksen (EU) 2019/817 39 artiklan 1 kohdassa ja asetuksen (EU) 2019/818 39 artiklan 1 kohdassa vahvistetun CRRS:n tarkoituksen mukaisesti sekä niiden järjestelmien perustamisesta annettujen asetusten mukaisesti, joiden tilastotiedot tallennetaan CRRS:ään. Kun otetaan erityisesti huomioon, että CRRS:n tarkoituksena on tarjota järjestelmiä koskevia tilastotietoja ja analyyttisia raportteja toimintapoliittisiin, operatiivisiin ja tietojen laatua koskeviin tarkoituksiin, komission (Eurostat) olisi tehtävä mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA) kanssa vaadittavien Euroopan tilastojen tuottamiseksi. (23) Yksityisten hallussa olevilla tiedoilla tarkoitetaan valtavaa määrää yksityisten tahojen hallussa olevia tietoja, jotka ne ovat saaneet toimintansa tuloksena ja joita tilastoviranomaiset ja komissio (Eurostat) voisivat käyttää virallisten tilastojen tuottamiseen. Tällaisilla tiedoilla voidaan parantaa Euroopan väestö- ja asuntotilastojen kattavuutta, ajantasaisuutta ja kriisinhallintavalmiuksia tai ▌mahdollistaa tilastoinnovointi. Tällaisten tietojen avulla voidaan täydentää olemassa olevia väestökehitys- ja muuttoliiketilastoja, edistää tilastoinnovointia ja jopa palvella varhaisten estimaattien tuottamista siten, että varmistetaan tietojen haltijoiden oikeuksien ja vapauksien suojaaminen. Kansallisilla tilastolaitoksilla ja muilla toimivaltaisilla kansallisilla viranomaisilla sekä komissiolla (Eurostat) olisi oltava pääsy tällaisiin tietoihin, ja niiden olisi voitava käyttää niitä ja tehdä yhteistyötä yksityisten tietojen haltijoiden kanssa asetuksen (EY) N:o 223/2009 mukaisesti. (24) Euroopan väestö- ja asuntotilastojen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi unionin tasolla on olennaisen tärkeää, että yhteisiä väestömääritelmiä käytetään ja pannaan täytäntöön yhdenmukaisesti. Jotta voidaan panna johdonmukaisesti, luotettavasti ja kustannustehokkaasti täytäntöön yksi yhdenmukaistettu väestöpohja ja varmistaa samalla oikea-aikaiset tulokset, olisi oltava mahdollista soveltaa tapauksen mukaan tieteeseen perustuvia mallinnustekniikoita ja tilastollisia menetelmiä, kuten ”elonmerkkejä”. (25) Jäsenvaltioiden olisi toimitettava tietonsa ja metatietonsa sähköisesti komission (Eurostat) tarjoamassa asianmukaisessa teknisessä muodossa. Kansainvälisiä standardeja, kuten tilastollisten tietojen ja metatietojen vaihtoa koskevaa SDMX-aloitetta, ja unionissa laadittuja tilastollisia tai teknisiä standardeja, kuten metatieto- ja validointistandardeja tai eurooppalaisia yhteentoimivuusperiaatteita, olisi käytettävä siinä määrin kuin sillä on merkitystä Euroopan väestö- ja asuntotilastojen kannalta. ESS-komitea on hyväksynyt metatietoja ja laaturaportteja koskevat ESS:n standardit asetuksen (EY) N:o 223/2009 12 artiklan mukaisesti. Kyseisillä standardeilla pyritään yhdenmukaistamaan tämän asetuksen mukaista laadunvarmistusta ja raportointia, ja ne olisi sen vuoksi otettava käyttöön. (26) Euroopan väestö- ja asuntotilastojen olisi täytettävä asetuksessa (EY) N:o 223/2009 täsmennetyt relevanssia, tarkkuutta, ajantasaisuutta ja oikea-aikaisuutta, saatavuutta ja selkeyttä, vertailukelpoisuutta ja yhtenäisyyttä koskevat laatukriteerit. Näiden tilastojen laatua olisi parannettava siinä määrin kuin unionin tarpeet kehittyvät, ja olisi otettava käyttöön mekanismeja, jotta voidaan puuttua mahdollisiin tilanteisiin, joissa tietojen laatua ei voida taata. Komission (Eurostat) suorittaman laadunarvioinnin asianmukaiset tulokset olisi asetettava julkisesti tilastojen käyttäjien saataville varmistamalla maksuton ja vaivaton pääsy näihin tilastoihin komission (Eurostat) tietokantojen kautta sen verkkosivustolla ja sen julkaisuissa. (26 a) Euroopan väestö- ja asuntotilastoilla olisi puututtava sitkeään pulaan tiedoista, jotka koskevat haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä, nimittäin vaikeasti tavoitettavia väestöryhmiä, kuten laitoksissa (esimerkiksi sotilaallisissa laitoksissa, vankeinhoito- ja rangaistuslaitoksissa, koulujen ja yliopistojen asuntoloissa, uskonnollisissa laitoksissa, sairaaloissa ja tuetun asumisen yksiköissä, vammaisille henkilöille tarkoitetuissa laitoksissa ja orpokodeissa) asuvia henkilöitä, 75 vuotta täyttäneitä henkilöitä, vammaisia henkilöitä, asunnottomia, maahanmuuttajataustaisia henkilöitä ja kansalaisuudettomia henkilöitä. Tällaisen tietokuilun poistamiseksi ja siitä aiheutuvan sosiaalisen ja taloudellisen eriarvoisuuden ehkäisemiseksi jäsenvaltioiden olisi kehitettävä strategioita ja kohdennettuja ratkaisuja, joiden avulla voidaan kerätä tietoja vaikeasti tavoitettavista väestöryhmistä, erityisesti kun on kyse tällaisiin vaikeasti tavoitettaviin väestöryhmiin kuuluvien paikantamisesta, yhteyden ottamisesta heihin ja heidän suostuttelemisestaan ja haastattelemisestaan. (26 b) Asianmukaiset, ajantasaiset ja tehokkaat toimintapolitiikat edellyttävät luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja, jotka on jaoteltu sukupuolen, iän ja tapauksen mukaan kansalaisuuden, sosioekonomisen aseman, maantieteellisen alueen ja muiden ominaispiirteiden mukaan SEUT 338 artiklan 1 kohdassa sekä Euroopan tilastoja koskevissa käytännesäännöissä ja ESS:n laadunvarmistuskehyksessä vahvistettujen tilastoperiaatteiden mukaisesti. Nämä tiedot ovat olennaisia, jotta voidaan ymmärtää paremmin väestöön ja asumiseen liittyviä suuntauksia, torjua intersektionaalista syrjintää ja panna täytäntöön ja arvioida unionin toimintapolitiikkoja, poliittisia tavoitteita ja toimia, kuten Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteita, eurooppalaista lapsitakuuta, eurooppalaista hoiva- ja hoitostrategiaa, vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa eurooppalaista strategiaa ja asunnottomuuden vähentämistä käsittelevää eurooppalaista foorumia, jotka kaikki nojaavat vahvasti kotitalouksia ja perheitä koskeviin tietoihin. Tilastojen erittelyä vammaisuuden mukaan olisi edistettävä käyttämällä olemassa olevia ja uusia hallinnollisia tietolähteitä, joita olisi hyödynnettävä niin, että voidaan selvittää vammaisuuden kartoittamista. Tällaisten tietojen keruussa ja käytössä täytyy noudattaa täysimääräisesti unionin ja kansallisia yksityisyys- ja perusoikeusnormeja, erityisesti kun niihin liittyy alaikäisiä koskevia tietoja. Sukupuolen mukaan tapahtuvassa erittelyssä olisi otettava huomioon jäsenvaltioissa saatavilla olevat tiedot. Joissakin jäsenvaltioissa henkilöiden on nykyisin mahdollista rekisteröityä oikeudellisesti kolmanneksi, usein neutraaliksi, sukupuoleksi. Tämä asetus ei vaikuta asiaan liittyviin kansallisiin sääntöihin, joilla tällainen rekisteröinti pannaan täytäntöön. (27) Asetukseen (EY) N:o 223/2009 sisältyy sääntöjä, jotka koskevat jäsenvaltioiden komissiolle (Eurostat) toimittamien tietojen toimittamista ja niiden käyttöä, myös salassapidettävien tietojen toimittamista ja suojaamista. Tämän asetuksen mukaisesti toteutettavilla toimenpiteillä olisi varmistettava, että salassapidettäviä tietoja toimitetaan ja käytetään yksinomaan tilastointitarkoituksiin mainitun asetuksen 21 ja 22 artiklan mukaisesti. (28) Komissio (Eurostat) kunnioittaa jäsenvaltioiden asetuksen (EY) N:o 223/2009 mukaisesti toimittamien tietojen tilastosalaisuutta. Tämän asetuksen nojalla kerättäviä väestötilastoja varten olisi kehitettävä yhdenmukaistettu lähestymistapa, jolla varmistetaan Euroopan aggregaattien korkea laatu ja vältetään salassapidettävien tietojen paljastaminen tilastotuotteissa välttäen mahdollisimman pitkälti tietojen pois jättämistä. (29) Kansallisella tasolla saatavilla olevat tietolähteet eivät aina pysty kartoittamaan tarkasti ilmiöitä, jotka liittyvät henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen unionissa, henkilöiden mahdollisuuteen käyttää rajatylittäviä palveluja väestönmuutostapahtumien yhteydessä ja henkilöiden oikeuksiin ostaa ja omistaa unionissa kiinteistöomaisuutta käytettäväksi pääasiallisena, toissijaisena tai loma-asuntona. Myös kahdenvälisissä muuttovirroissa on eroavuuksia, ja tiettyjen väestöryhmien, esimerkiksi maahanmuuttajien, asunnottomien ja kansalaisuudettomien henkilöiden, mittaaminen on vaikeaa. Sen vuoksi tietojen jakamista väestöä ja muuttoliikettä koskevien tilastojen laatimista ja niiden laadunvarmistusta varten olisi tehostettava, ja niitä olisi pidettävä yhtenä tietolähteenä. Tehostettu tietojen jakaminen voi kattaa laajan valikoiman relevanttia tietoa sellaisesta tiedosta, jonka osalta tilastoyksiköitä ei voida suoraan tai välillisesti tunnistaa, sellaiseen tietoon, johon mahdollisesti sovelletaan tilastosalaisuutta koskevia vaatimuksia. Jäsenvaltioiden olisi oman etunsa ja muiden jäsenvaltioiden edun vuoksi osallistuttava tietojen jakamista koskeviin toimiin, mukaan lukien pilottihankkeet, joissa arvioidaan innovatiivisia suojattuja ratkaisuja. Komission (Eurostat) olisi myös otettava käyttöön suojattu infrastruktuuri, jolla helpotetaan tällaista tietojen jakamista varmistaen samalla kaikki tietosuojaa koskevat tarvittavat suojatoimet. ▌ (31) Salassapidettävien tietojen jakaminen olisi toteutettava ainoastaan sellaisen pyynnön perusteella, jolla perustellaan näiden tietojen jakamisen tarpeellisuus asetuksen (EY) N:o 223/2009 V luvun mukaisesti. (32) Pidemmällä aikavälillä ESS:n puitteissa toteutettavissa yhteistyötoimissa, joilla pyritään lieventämään rajatylittävien tilastojen laatuun liittyviä ongelmia, kuten liikkumisvapautta hyödyntävien unionin asukkaiden kaksinkertaista laskentaa, olisi hyödynnettävä esimerkiksi asetuksella (EU) N:o 910/2014 unionin tasolla käyttöön otettuja yksilöllisiä digitaalisia tunnisteita. (33) Tämä asetus ei vaikuta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2016/679(21) ja (EU) 2018/1725 ja direktiivin 2002/58/EY(22) soveltamiseen. Viimeksi mainittuja asetuksia olisi niiden soveltamisalalla sovellettava tämän asetuksen mukaiseen henkilötietojen käsittelyyn ottaen myös huomioon, että yleisen edun mukaisiin tilastollisiin tarkoituksiin käsiteltävät henkilötiedot ovat salassapidettäviä tilastotietoja, joihin sovelletaan tilastosalaisuuden periaatetta. Sen vuoksi tällaisia tietoja pitäisi käyttää ainoastaan tilastollisiin tarkoituksiin eikä niitä saisi koskaan käyttää tiettyä luonnollista henkilöä koskevia toimenpiteitä tai päätöksiä varten. Henkilötietojen käsittelyssä, jakamisessa ja arkistoinnissa tämän asetuksen mukaisiin tilastollisiin tarkoituksiin olisi käytettävä mieluiten anonymisoituja tai pseudonymisoituja tietoja, jotta voidaan taata asetuksen (EU) 2016/679 89 artiklan ja asetuksen (EU) 2018/1725 13 artiklan nojalla hyväksytyt suojatoimet. Jos henkilötietoja käsitellään asetuksen (EU) 2016/679 tai asetuksen (EU) 2018/1725 mukaisesti, olisi noudatettava kaikilta osin lainmukaisuuden, kohtuullisuuden, läpinäkyvyyden ja tarkkuuden, käyttötarkoitussidonnaisuuden, tietojen minimoinnin, säilytyksen rajoittamisen, eheyden ja luottamuksellisuuden periaatteita. Vastaavasti olisi sovellettava myös asetuksen (EY) N:o 223/2009 2 artiklassa vahvistettuja ja Euroopan tilastoja koskevissa käytännesäännöissä pidemmälle kehitettyjä tilastoperiaatteita. (34) Euroopan väestö- ja asuntotilastoja olisi kehitettävä siten, että voidaan ottaa huomioon uudet tietotarpeet, jotka johtuvat muuttuvista poliittisista painopisteistä sekä väestörakenteen, muuttoliikkeen ja sosiaalisessa tai taloudellisessa tilanteessa tapahtuvista muutoksista unionissa. Komission (Eurostat) olisi toteutettava pilotti- ja toteutettavuustutkimuksia, joissa arvioidaan asianmukaisina pidettyjen mukautusten toteutettavuutta, ja otettava huomioon sellaiset näkökohdat kuin jäsenvaltioille aiheutuvat kustannukset ja hallinnollinen rasite sekä asianmukaisten tietolähteiden saatavuus. Komission olisi näitä tutkimuksia laatiessaan varmistettava tutkimusten edustavuus unionin tasolla siten, että otetaan huomioon kansalliset erot. Komission (Eurostat) olisi arvioitava tutkimusten tulokset yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. (35) Kun otetaan huomioon väestökehitykseen liittyvät sekä taloudelliset ja sosiaaliset suuntaukset, teknologian kehitys ja tarve suunnitella oikea-aikaisesti hyvin kohdennettuja toimintapolitiikkoja, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotta voidaan muuttaa Euroopan väestö- ja asuntotilastojen kattamien yksityiskohtaisten aiheiden luetteloa, kuvausta, jaksotuksia ja viiteaikoja, päivittää tämän asetuksen liitteessä esitettyjä jaksotuksia ja viiteaikoja sekä täsmentää tiedot, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava tapauskohtaisesti. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa(23) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. (35 a) Euroopan tilastojen merkitys olennaisena osana näyttöön perustuvaa päätöksentekoa on otettu huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/690(24) perustetuissa Euroopan tilastojen kehittämiseen, tuottamiseen ja jakeluun käytettävissä ohjelmointi- ja rahoituspuitteissa (sisämarkkinaohjelma). Jäsenvaltioiden olisi voitava hakea rahoitustukea sisämarkkinaohjelmasta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/240(25) perustetusta teknisen tuen välineestä näiden välineiden tavoitteiden mukaisesti kansallisten tilastojärjestelmiensä mukauttamiseksi, tilastojen menetelmien ja tietojen laadun parantamiseksi sekä tämän asetuksen mukaisten tapauskohtaisten tiedonkeruiden suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. (36) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU, Euratom) 2018/1046(26) ja (EU, Euratom) N:o 883/2013(27) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95(28), (Euratom, EY) N:o 2185/96(29) ja (EU) 2017/1939(30) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371(31) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. (37) Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano siltä osin kuin on kyse tieto- ja metatietovaatimusten, tietojen ja metatietojen toimittamista koskevien teknisten muotojen ja menettelyjen sekä laaturaporttien sisällön ja rakenteen täsmentämisestä, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(32) mukaisesti. (38) Jos tämän asetuksen tai sen nojalla annettujen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten täytäntöön paneminen edellyttää merkittäviä mukautuksia jäsenvaltion kansalliseen tilastojärjestelmään sellaisten tietojen toimittamisen osalta, joiden jaksotus on alle kymmenen vuotta, komission olisi voitava myöntää kyseisille jäsenvaltioille poikkeuksia asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja rajoitetuksi ajaksi. (39) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on Euroopan väestö- ja asuntotilastojen järjestelmällinen tuottaminen, vaan se voidaan johdonmukaisuuden ja vertailukelpoisuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi. (40) Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon 16 päivänä maaliskuuta 2023. (41) ESS-komiteaa on kuultu, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Kohde Tällä asetuksella vahvistetaan yhteinen oikeudellinen kehys Euroopan väestö- ja asuntotilastojen kehittämistä, tuottamista ja jakelua varten. 2 artikla Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: (1) ’kansalaisuudella’ luonnollisen henkilön ja valtion välistä erityistä oikeudellista sidettä, joka perustuu syntymään tai kansalaisuuden saamiseen ilmoituksen, valinnan, avioliiton, adoption tai muun perusteen johdosta kansallisen lainsäädännön mukaisesti; (2) ’vakinaisella asuinpaikalla’ paikkaa, jossa henkilö yleensä viettää päivittäisen lepoaikansa, lukuun ottamatta väliaikaista poissaoloa vapaa-ajan, lomien, ystävä- ja sukulaisvierailujen, työn, terveydenhoidon tai uskonnollisten pyhiinvaellusmatkojen vuoksi. Ainoastaan seuraavia henkilöitä pidetään tietyn maantieteellisen alueen vakinaisina asukkaina: a) henkilöt, jotka ovat asuneet vakinaisessa asuinpaikassaan suurimman osan ajasta viitepäivää edeltävien 12 kuukauden aikana, kyseinen päivä mukaan lukien; tai b) henkilöt, jotka ovat saapuneet vakinaiseen asuinpaikkaansa viitepäivää edeltävien 12 kuukauden aikana, kyseinen päivä mukaan lukien, ja joiden osalta aikomuksena ja odotuksena on pysyä siellä suurimman osan ajasta vähintään 12 kuukauden ajan saapumisesta; (3) ’elonmerkeillä’ mitä tahansa tietoa, joka viittaa henkilön tosiasialliseen oleskeluun ja vakinaiseen asuinpaikkaan kyseisellä alueella, mukaan lukien tiedot, jotka on saatu mistä tahansa asianmukaisesta lähteestä tai niiden yhdistelmästä, mukaan lukien henkilöön liittyvät digitaaliset jäljet; (4) ▌ (5) ’kansainvälisellä muuttoliikkeellä’ tapahtumaa, jossa henkilö siirtää vakinaisen asuinpaikkansa jonkin jäsenvaltion tai kolmannen maan alueelle, kun hänen vakinainen asuinpaikkansa on aikaisemmin ollut toisessa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa; (6) ’maahanmuuttajalla’ henkilöä, joka on osana kansainvälistä muuttoliikettä viiteajanjaksolla muodostanut uuden vakinaisen asuinpaikkansa ilmoittavan maan sisälle; (7) ’maastamuuttajalla’ henkilöä, joka on osana kansainvälistä muuttoliikettä viiteajanjaksolla muodostanut uuden vakinaisen asuinpaikkansa ilmoittavan maan ulkopuolelle, kun hänen vakinainen asuinpaikkansa on aikaisemmin ollut ilmoittavassa maassa; (8) ’maassamuutolla’ tapahtumaa, jossa henkilö vaihtaa vakinaista asuinpaikkaansa ilmoittavan maan alueella; (8 a) ’vaikeasti tavoitettavilla väestöryhmillä’ henkilöryhmiä, joiden täysimääräiselle ja edustavalle sisällyttämiselle tilastotietojen keruuseen tai tunnistamiselle siinä on jokin todellinen tai mielletty este, joka johtuu joko asianomaisten ryhmien puutteellisesta kattavuudesta tai niiden tunnistamista koskevien erityisominaisuuksien puuttumisesta; (9) ’asuintiloilla’ väliaikaista tai pysyvää rakennetta, suojaa tai majapaikkaa, jossa asuu yksi tai useampi henkilö, riippumatta siitä, onko se suunniteltu tai tarkoitettu ihmisasumukseksi; (10) ▌’tavanomaisilla asunnoilla’ rakenteellisesti erillisiä ja itsenäisiä tiloja tietyissä sijaintipaikoissa siten, että ne on tarkoitettu pysyviksi ihmisasumuksiksi ja viitepäivänä a) niitä käytetään asuntona; b) ne ovat tyhjillään; tai c) niitä käytetään toissijaisena tai kausittaisena asuntona; x) ’erillisillä tiloilla’ seinien ympäröimiä ja ulko- tai sisäkaton kattamia tiloja yhden tai useamman henkilön itsenäistä asumista varten; xx) ’itsenäisillä tiloilla’ tiloja, joihin on suora pääsy kadulta tai portaikosta, käytävästä tai pihasta; (11) ’asuinkäyttöön tarkoitetulla rakennuksella’ pysyvää rakennetta, joka koostuu yhdestä tai useammasta tavanomaisesta asunnosta tai joka on tarkoitettu laitos- tai kollektiiviseen asumiseen; (12) ’kotitaloudella’ kahden tai useamman sellaisen henkilön ryhmää, jotka jakavat asuintilat ▌, tai yhtä henkilöä, joka ei muodosta mitään muuta kotitaloutta; (12 a) ’laitoksella’ kollektiivista asuintilaa, jonka tehtävänä on tarjota pitkäaikaisasumista ja jokapäiväiseen elämään tarvittavia palveluja jollekin henkilöryhmälle; (13) ’perheellä’ kahden tai useamman sellaisen henkilön ryhmää, jotka asuvat suurimman osan ajasta samassa kotitaloudessa ja joita yhdistää vanhemmuus tai jotka ovat naimisissa, rekisteröidyssä parisuhteessa tai avoliitossa; (14) ’hallinnollisilla aineistoilla’ muista kuin tilastollisista lähteistä, yleensä julkisen tahon hallussa olevista rekistereistä, tuotettuja tietoja, joiden pääasiallisena tarkoituksena ei ole tuottaa tilastoja; (15) ’aihealueella’ yhtä tai useampaa tietokokonaisuutta, joka kattaa tietyt aiheet; (16) ’aiheella’ tilastoyksiköistä kerättävän tiedon sisältöä siten, että kukin aihe kattaa useita yksityiskohtaisia aiheita; (17) ’yksityiskohtaisella aiheella’ aiheeseen liittyvistä tilastoyksiköistä kerättävän tiedon yksityiskohtaista sisältöä siten, että kukin yksityiskohtainen aihe kattaa yhden tai useamman muuttujan; (18) ’tietokokonaisuudella’ ▌yhtä tai useampaa jäsennellyllä tavalla järjestettyä muuttujaa; (19) ’väestö- ja asuntolaskennalla’ tämän asetuksen nojalla toimitettavia yksityiskohtaisia kymmenvuosittaisia tietokokonaisuuksia ja metatietoja; (20) ’tilastoyksiköllä’ yhtä yksikkökokonaisuuden jäsentä eli henkilöä, esinettä tai tapahtumaa, josta kerätään tietoja ja ▌laaditaan tilastoja; (21) ’muuttujalla’ tilastoyksikön ominaispiirrettä, joka voi saada useamman kuin yhden arvon arvojoukosta; (22) ’jaottelulla’ sellaisten ennalta määriteltyjen erillisten, tyhjentävien ja toisensa poissulkevien arvojen joukkoa, jotka voidaan liittää tilastoyksiköitä kuvaaviin muuttujiin; (23) ’kansallisella tasolla’ jäsenvaltion aluetta; (24) ’aluetasolla’ asetuksessa (EY) N:o 1059/2003 vahvistettua NUTS 3 -tasoa; (25) ’paikallistasolla’ asetuksessa (EY) N:o 1059/2003 vahvistettua paikallista hallinnollista yksikköä ▌; (26) ’ruudukkotasolla’ asetuksessa (EY) N:o 1059/2003 vahvistettua tilastoruudukkoa; (27) ’kehikoilla’ mitä tahansa luetteloa, materiaalia tai laitetta, joka rajaa ja yksilöi kohdeperusjoukon osatekijät ja joka voi käyttötavasta riippuen mahdollistaa pääsyn osatekijöihin tai tarjota niiden täydentäviä ominaispiirteitä; (28) ’viitepäivällä’ ajankohtaa, jota tilastot koskevat; (29) ’viiteajanjaksolla’ aikaväliä, jota tapahtumia koskevat tilastot koskevat; (30) ’viiteajalla’ joko viitepäivää tai viiteajanjaksoa sen mukaan, koskevatko tilastot tapahtumia vai muita tilastoyksiköitä; (31) ’metatiedolla’ tietoa, jota tarvitaan tilastojen käyttämiseen ja tulkitsemiseen ja jolla kuvaillaan tietokokonaisuuksia jäsennellysti; (32) ’ennakkotarkastetuilla tietokokonaisuuksilla’ tietokokonaisuuksia, jotka jäsenvaltiot ovat todentaneet soveltaen yhteisesti hyväksyttyjä validointisääntöjä; (33) ’laaturaportilla’ raporttia, jossa annetaan tietoa tilastotuotteen tai -prosessin laadusta. 3 artikla Väestöpohja 1. Tätä asetusta sovellettaessa väestöpohja muodostuu kaikista henkilöistä, joiden vakinainen asuinpaikka on viitepäivänä unionissa jonkin jäsenvaltion tietyssä alueyksikössä kansallisella tai alue-, paikallis- tai ruudukkotasolla. 2. Väestöpohjaan on sisällytettävä kaikki vakinaisesti asuvat henkilöt riippumatta kansalaisuudesta tai siitä, onko henkilö tai oliko hän aiemmin kansalaisuudeton ▌. 3. Väestöpohjaan ei lueta henkilöitä, joiden vakinainen asuinpaikka on jäsenvaltion alueen ulkopuolella, riippumatta syntymäpaikasta tai kansalaisuudesta ja riippumatta sosiaalisista, taloudellisista tai perhe- ja omaisuussiteistä, joita henkilöllä voi olla jäsenvaltioon. 4. Henkilöiden, joilla ei ole vakinaista asuinpaikkaa, vakinaiseksi asuinpaikaksi katsotaan paikka, jossa he ovat viitepäivänä. 5. Jäsenvaltioiden on sovellettava tässä asetuksessa säädettyä vakinaisen asuinpaikan määritelmää kaikkiin komissiolle (Eurostat) tämän asetuksen mukaisesti toimitettaviin tietokokonaisuuksiin sekä kansallisen ja alue-, paikallis- ja ruudukkotason osalta. 6. Sovellettaessa vakinaisen asuinpaikan määritelmää jäsenvaltioiden on käytettävä a) yhtä 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista tietolähteistä tai niiden yhdistelmää; b) estimointimenetelmiä, kuten ’elonmerkkejä’, sekä muita tieteellisesti perusteltuja, hyvin dokumentoituja ja julkisesti saatavilla olevia tilastollisia estimointimenetelmiä korjaamaan tosiasiallinen oleskelu oletetussa vakinaisessa asuinpaikassa suurimman osan ajasta viitepäivään päättyvien 12 kuukauden aikana ja ▌arvioimaan niiden henkilöiden määrä, jotka aikovat pysyä tai joiden odotetaan pysyvän kyseisessä asuinpaikassa suurimman osan ajasta 12 kuukauden ajan saapumisesta. 6 a. Komissio ilmoittaa neuvostolle jäsenvaltioiden kokonaisväestön kunkin viitevuoden päättyessä, sellaisena kuin se on komission (Eurostat) saatavilla viitevuotta seuraavan kalenterivuoden 31 päivänä elokuuta, neuvoston määräenemmistöllä tapahtuvaa äänestystä varten. 4 artikla Tilastoyksiköt Tämän asetuksen mukaiset tilastot laaditaan seuraavista tilastoyksiköistä: (a) henkilöt; (b) väestönmuutostapahtumat; (c) perheet; (d) kotitaloudet; (e) asuinkäyttöön tarkoitetut rakennukset, asuintilat, mukaan lukien laitokset, ja tavanomaiset asunnot. 5 artikla Tilastoja koskevat vaatimukset 1. Euroopan väestö- ja asuntotilastojen on katettava seuraavat aihealueet: a) väestökehitys; b) asuminen; c) perheet ja kotitaloudet. 2. Tämän artiklan 1 kohdassa lueteltujen aihealueiden tilastot on järjestettävä tietokokonaisuuksiksi liitteessä esitettyjen aiheiden ja yksityiskohtaisten aiheiden mukaisesti. Jos tilastoyksikkönä on henkilö, tietokokonaisuudet on jaoteltava sukupuolen ja iän ja tapauksen mukaan muiden ominaispiirteiden mukaan. 3. Siirretään komissiolle valta hyväksyä 17 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä olevaa yksityiskohtaisten aiheiden luetteloa. Tällaiset delegoidut säädökset hyväksytään vähintään 12 kuukautta ennen asianomaisen viiteajan alkamista. 4. Käyttäessään valtaa hyväksyä delegoituja säädöksiä tämän artiklan 3 kohdan nojalla komissio varmistaa, että kyseisistä säädöksistä ei aiheudu merkittävää ja suhteetonta rasitetta jäsenvaltioille ja kyselyihin vastaaville. Kaikkien uusien yksityiskohtaisten aiheiden toteutettavuus arvioidaan komission (Eurostat) ja jäsenvaltioiden suorittamilla pilottitutkimuksilla 14 artiklan mukaisesti. 5. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään komissiolle (Eurostat) toimitettavien tietokokonaisuuksien ja metatietojen tekniset ominaisuudet. Näissä täytäntöönpanosäädöksissä täsmennetään tarvittaessa seuraavat tekniset osatekijät: (a) muuttujien nimet, niiden tekniset eritelmät ja jaottelut; (b) tilastoyksiköiden ja metatietojen yksityiskohtaiset eritelmät; (c) käytettävät tilastoluokitukset; (d) toimittamisen määräajat; (e) tekniset muodot tietokokonaisuuksien ja metatietojen toimittamista varten; (f) laaturaporttien sisältö, rakenne, jaksotus, yksityiskohtaiset säännöt ja toimittamisen määräajat sekä tarvittaessa ja perustelluissa tapauksissa tarkemmat eritelmät. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen vähintään 12 kuukautta ennen asianomaisen viiteajan alkamista, lukuun ottamatta väestö- ja asuntolaskentaa, jota koskevat täytäntöönpanosäädökset hyväksytään vähintään 24 kuukautta ennen sen vuoden alkamista, jolle viitepäivä osuu. 6 artikla Jaksotus ja viiteajat 1. Jäsenvaltioiden on tuotettava Euroopan väestö- ja asuntotilastot neljännesvuosittain, puolivuosittain, vuosittain ja monivuotisina sekä kymmenvuosittaisessa väestö- ja asuntolaskennassa. 2. Kymmenvuosittaisten väestö- ja asuntolaskentojen viitevuosia ovat numeroon 1 päättyvät vuodet. 3. Monivuotisten tilastojen viitevuosia ovat numeroihin 1, 5 ja 8 päättyvät vuodet. 4. Kunkin yksityiskohtaisen aiheen jaksotus ja viiteaika ▌vahvistetaan liitteessä. 5. Ensimmäinen viitepäivä, jolta aihetta ”väestökannat” koskevat vuotuiset tilastot on toimitettava, on 31 päivä joulukuuta 2025. Ensimmäinen viiteaika, jolta muut tämän asetuksen mukaiset tilastot on toimitettava, on vuosi 2026. 6. Siirretään komissiolle valta hyväksyä 17 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä päivittämällä jaksotuksia ja viiteaikoja. 7 artikla Tapauskohtaisia tilastoja koskevat vaatimukset 1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostat) tapauskohtaisia tietokokonaisuuksia ja metatietoja. 2. Siirretään komissiolle valta hyväksyä 17 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta täsmentämällä tietokokonaisuudet ja metatiedot, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava tapauskohtaisesti, kun lisätilastojen keruu katsotaan tarpeelliseksi tämän asetuksen mukaisten lisätilastotarpeiden täyttämiseksi, asettaen etusijalle pyydettyjen tietojen keruussa käytettävät hallinnolliset tietolähteet ja aineistot. 3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa delegoiduissa säädöksissä on täsmennettävä (a) yksityiskohtaiset aiheet, jotka on toimitettava tapauskohtaisissa tietokokonaisuuksissa, sekä tällaisten lisätilastotarpeiden syyt; (b) viiteajat. 4. Siirretään komissiolle valta hyväksyä 2 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä viitevuodesta 2027 alkaen siten, että kunkin tapauskohtaisen keruun välillä on vähintään kaksi vuotta. 5. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään 2 kohdassa tarkoitettujen tapauskohtaisten tietokokonaisuuksien ja metatietojen tekniset ominaisuudet. Näissä täytäntöönpanosäädöksissä täsmennetään tarvittaessa seuraavat tekniset osatekijät: (a) muuttujien nimet, niiden tekniset eritelmät ja jaottelut; (b) tilastoyksiköiden ja metatietojen yksityiskohtaiset eritelmät; (c) käytettävät tilastoluokitukset; (d) toimittamisen määräajat. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen viimeistään 12 kuukautta ennen viiteajan alkamista. 8 artikla Komissiolle toimitettavat tietokokonaisuudet ja metatiedot 1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostat) ennakkotarkistetut tietokokonaisuudet ja metatiedot liitteen mukaisesti käyttäen komission (Eurostat) täsmentämää teknistä muotoa. Tietojen ja metatietojen toimittamiseen komissiolle (Eurostat) on käytettävä keskitetyn vastaanottopisteen palveluja. 2. Jos jäsenvaltiot julkaisevat tässä asetuksessa edellytettyjä tietoja kansallisella tasolla ennen 5 artiklan 5 kohdan d alakohdassa ja 7 artiklan 5 kohdan d alakohdassa vahvistettuja toimittamisen määräaikoja, niiden on toimitettava ne komissiolle (Eurostat) ilman aiheetonta viivytystä viimeistään 21 kalenteripäivän kuluessa kansallisesta julkaisemisesta. 3. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostat) (a) tarkistetut tietokokonaisuudet ja metatiedot, jos tarkistus tehdään sen jälkeen, kun tässä asetuksessa vaaditut tietokokonaisuudet alun perin toimitettiin; (b) tarkistetut tietokokonaisuudet ja metatiedot asiaankuuluvista aikasarjoista, jos tarkistus tehdään tietokokonaisuuksista, jotka on toimitettu komissiolle (Eurostat) ennen tämän asetuksen soveltamista. Tarkistetut tietokokonaisuudet ja metatiedot on toimitettava 14 kalenteripäivän kuluessa tarkistuksesta, ja niitä on täydennettävä 12 artiklan mukaisella laaturaportoinnilla. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ilman aiheetonta viivytystä päätöksestä tarkistaa tietokokonaisuuksia tai metatietoja. 9 artikla Tietolähteet ja menetelmät 1. Jäsenvaltiot ja komissio (Eurostat) käyttävät yhtä seuraavista tietolähteistä tai niiden yhdistelmää edellyttäen, että ne mahdollistavat 12 artiklassa säädetyt laatuvaatimukset täyttävien tilastojen tuottamisen: (a) hallinnolliset tietolähteet; (b) tilastolliset kyselytutkimukset tai muut tilastolliset tiedonkeruut; (c) muut lähteet, mukaan lukien yksityisten hallussa olevat tiedot; (d) sellaisten tietojen uudelleenkäyttö, jotka on saatu kansallisten tilastoviranomaisten ja komission (Eurostat) välisestä tietojen jakamisesta ESS:n puitteissa. 2. Jäsenvaltioiden on arvioitava ja seurattava tietolähteidensä, myös hallinnollisten aineistojen ja muiden käytettyjen asianmukaisten lähteiden, laatua. 3. Jäsenvaltioiden on pyrittävä jatkuvasti kehittämään innovatiivisia lähteitä ja menetelmiä ja käyttämään niitä tämän asetuksen nojalla laadittujen tilastojen parantamiseksi edellyttäen, että ne mahdollistavat 12 artiklassa säädetyt laatuvaatimukset täyttävien tilastojen tuottamisen. ▌ 4. Tämän asetuksen nojalla laadittujen tilastojen on perustuttava tilastollisesti luotettaviin ja hyvin dokumentoituihin menetelmiin, joissa otetaan huomioon kansainväliset suositukset ja parhaat käytännöt, kuten ’elonmerkit’, ▌ja muut tieteellisesti perustellut tilastolliset estimointimenetelmät, joita käytetään jäsenvaltioissa vakinaisesti asuvan väestön kartoittamiseksi. 5. Jäsenvaltioiden on komission (Eurostat) asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä toimitettava komissiolle (Eurostat) tietolähteiden arvioinnin tulokset, menetelmien dokumentaatio ja tarvittavat selvennykset. 10 artikla Oikea-aikainen pääsy hallinnollisiin tietoihin ja niiden uudelleenkäyttö 1. Asetuksen (EY) N:o 223/2009 17 a artiklan mukaisesti tämän asetuksen kannalta merkityksellisistä hallinnollisista tietolähteistä vastaavien kansallisten viranomaisten on sallittava näiden tietojen uudelleenkäyttö riittävän ajoissa ja tiheästi, jotta tilastot voidaan tuottaa ja toimittaa määräajassa ja tämän asetuksen mukaisten erityisten laatuvaatimusten mukaisesti. Kansallisten tilastoviranomaisten ja hallinnollisista aineistoista vastaavien kansallisten viranomaisten on perustettava tarvittavat yhteistyömekanismit näiden aineistojen oikea-aikaista ja maksutonta saatavuutta varten. 1 a. Rakennusten energiaan liittyviä ominaispiirteitä koskevaa yksityiskohtaista aihetta koskevien tilastojen tuottamiseksi kansallisilla tilastoviranomaisilla on oltava oikea-aikainen ja säännöllinen pääsy Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2024/1275 mukaisiin energiatehokkuutta koskeviin kansallisiin tietokantoihin ja niiden on annettava uudelleenkäyttää näistä tietokannoista peräisin olevia hallinnollisia tietoja. 1 b. Väestöjaottelujen tuottamiseksi sukupuolen mukaan kansallisten tilastolaitosten on käytettävä kansallisissa hallinnollisissa tietolähteissä saatavilla olevia tietoja. 2. Tätä asetusta sovellettaessa komissiolle (Eurostat) annetaan pyynnöstä oikea-aikaisesti pääsy unionin elinten ja virastojen esimerkiksi asetusten (EU) N:o 910/2014 ja (EU) 2018/1724 nojalla ylläpitämien tietokantojen ja yhteentoimivuusjärjestelmien asiaankuuluviin tietoihin ja metatietoihin sekä tilastotietoihin, jotka on tallennettu raportoinnin ja tilastoinnin keskustietoarkistoon (CRRS), sekä oikeus niiden uudelleenkäyttöön. Komissiolla on oltava pääsy erityisesti yhteentoimivista vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisista tietojärjestelmistä peräisin oleviin tietoihin CRRS:stä asetusten (EU) 2019/817 ja (EU) 2019/818 sekä niiden järjestelmien perustamisesta annettujen asetusten mukaisesti, joiden tilastotiedot tallennetaan CRRS:ään. Tätä varten komissio (Eurostat) tekee edelleen yhteistyötä asiaan liittyvien unionin elinten ja virastojen kanssa, jotta voidaan täsmentää, mahdollisuuksien mukaan unionin lainsäädännössä, Euroopan väestö- ja asuntotilastoja varten vaadittavat räätälöidyt tiedot ja metatiedot, niiden toimittamista koskevat yksityiskohtaiset operatiiviset säännöt sekä tarvittavat asiaan liittyvät fyysiset ja loogiset suojatoimet. 11 artikla Maiden ja alueiden luettelot 1. Kun tietokokonaisuuksiin sisältyy maa- tai aluekohtaisia tietoja, jäsenvaltioiden on käytettävä erityisiä jaotteluja tätä asetusta ja asetusta (EY) N:o 862/2007 sovellettaessa. 2. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään tai saatetaan ajan tasalle luettelot maista ja alueista, joita sovelletaan tämän asetuksen nojalla laadittavien tilastojen jaotteluihin. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän asetuksen 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. ▌ 3. Täytäntöönpanosäädöksiä, joilla muutetaan yli kolmasosaa maiden tai alueiden jaotteluluokista, sovelletaan aikaisintaan 12 kuukauden kuluttua niiden voimaantulosta. 12 artikla Laatuvaatimukset ja laaturaportointi 1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet toimitettujen tietokokonaisuuksien ja metatietojen laadun varmistamiseksi. 2. Jäsenvaltioiden on toteutettava aiheellisia ja tehokkaita toimenpiteitä, joilla (a) pannaan täytäntöön 3 artiklassa säädettyä väestöpohjaa koskevat säännöt yhdenmukaisesti ja käytetyistä tietolähteistä riippumatta; (b) kartoitetaan tai estimoidaan vaikeasti tavoitettavat väestöryhmät; (c) valvotaan 3 artiklan mukaisesti katetun väestön kattavuutta ja tarkkuutta; (d) vahvistetaan tarkoituksenmukaiset kehikot tämän asetuksen ja asetuksen (EU) 2019/1700 12 artiklan soveltamiseksi; (e) vältetään mahdollisen alilaskennan tai kaksinkertaisen laskennan riskit, jotka liittyvät henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen unionissa, henkilöiden mahdollisuuteen käyttää rajatylittäviä palveluja väestönmuutostapahtumien yhteydessä ja henkilöiden oikeuksiin ostaa, omistaa ja käyttää unionissa kiinteistöomaisuutta, esimerkiksi ottamalla käyttöön yksilöllisiä digitaalisia tunnisteita; (f) vältetään mahdollisen alilaskennan tai kaksinkertaisen laskennan riskit ja varmistetaan muuttovirtojen parempi vertailukelpoisuus; (g) toimitetaan komissiolle (Eurostat) kaikki tarvittavat tiedot julkaistujen Euroopan tilastojen täydellisyyden varmistamiseksi. 2 a. Komissio (Eurostat) arvioi tietojen eritelmiä koskevien metatietojen laadun tarkoituksena muun muassa julkaista ne käyttäjäystävällisellä tavalla komission (Eurostat) verkkosivustolla. 3. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostat) ensimmäisen kerran 31 päivään maaliskuuta 2027 mennessä ja sen jälkeen numeroihin 0, 3 ja 7 päättyvinä vuosina laaturaportti, jossa kuvataan asianomaisella ajanjaksolla toimitettujen tilastojen ja tietokokonaisuuksiin liittyvien tilastoprosessien laatua. Näihin laaturaportteihin on sisällyttävä tietoja käytetyistä tietolähteistä ja menetelmistä, käsitteiden ja määritelmien soveltamisesta sekä tähän liittyvistä mahdollisista vaikutuksista valittujen tietolähteiden laatuun, tietojen tarkistuksista ja niiden syistä ja vaikutuksista sekä tilastotietojen luovuttamisesta annettuihin sääntöihin liittyvistä menetelmistä. Laaturaporteissa on myös kuvattava yksityiskohtaisesti, miten jäsenvaltiot ovat soveltaneet 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä ja miten 2 kohdassa tarkoitetut laatukriteerit ovat täyttyneet. 4. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan laaturaportteja ja niiden sisältöä koskevat käytännön järjestelyt. Nämä täytäntöönpanosäädökset eivät saa aiheuttaa merkittävää lisärasitetta ja ‑kustannuksia jäsenvaltioille. Ne hyväksytään 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 4 a. Mihin tahansa tällaisissa täytäntöönpanosäädöksissä säädettyyn merkittävään mukautukseen voidaan soveltaa taloudellista ja teknistä tukea 15 artiklan nojalla tai poikkeusta 19 artiklan 1 a kohdan nojalla. 5. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle (Eurostat) mahdollisimman pian kaikista tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevista merkityksellisistä tiedoista tai muutoksista, jotka voivat vaikuttaa toimitettujen tilastojen laatuun, ja toteutettava toimenpiteitä asian ratkaisemiseksi ilman aiheetonta viivytystä. 6. Jäsenvaltioiden on komission (Eurostat) asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä toimitettava ilman aiheetonta viivytystä tarvittavat selvennykset tilastotietojen laadun arvioimiseksi, kuten tietolähteiden arvioinnin tulokset ja menetelmien dokumentaatio. 13 artikla Tietojen jakaminen 1. Asetuksen (EY) N:o 223/2009 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa luettelossa olevien kansallisten tilastolaitosten ja muiden kansallisten viranomaisten, jäljempänä ’kansalliset tilastoviranomaiset’, välisen sekä kyseisten kansallisten tilastoviranomaisten ja komission (Eurostat) välisen tietojen jakamisen tarkoituksena on yksinomaan kehittää ja tuottaa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia Euroopan tilastoja ja ▌parantaa niiden laatua. 2. Sen varmistamiseksi, että tietoja voidaan jakaa suojatusti ESS:n puitteissa, on toteutettava kaikki tarvittavat fyysiset, tekniset ja loogiset suojatoimet, mukaan lukien suojattu tietojen jakamisen infrastruktuuri. Komissio (Eurostat) perustaa suojatun infrastruktuurin 1 kohdassa tarkoitetun tietojen jakamisen helpottamiseksi. ▌Kansalliset tilastoviranomaiset voivat käyttää tätä suojattua tietojen jakamisen infrastruktuuria 1 kohdassa täsmennettyyn tarkoitukseen. Komissiota (Eurostat) ja niitä kansallisia tilastoviranomaisia, jotka käyttävät tätä suojattua tietojen jakamisen infrastruktuuria 3 kohdan mukaisten henkilötietojen käsittelyyn, pidetään yhteisrekisterinpitäjinä suojatussa tietojen jakamisen infrastruktuurissa tapahtuvan henkilötietojen käsittelyn osalta. Siinä tapauksessa, että kansalliset tilastoviranomaiset käyttävät muuta tietojen jakamisen infrastruktuuria, niiden on varmistettava, että tällainen infrastruktuuri tarjoaa vähintään vastaavan suojan kuin komission (Eurostat) perustama infrastruktuuri. 3. Kun asianomaiset tiedot ovat asetuksen (EY) N:o 223/2009 3 artiklan 7 alakohdassa tarkoitettuja salassapidettäviä tietoja tai asetuksissa (EU) 2016/679 ja (EU) 2018/1725 tarkoitettuja henkilötietoja, tällaisten tietojen jakaminen ▌voidaan toteuttaa vapaaehtoisesti edellyttäen, että se (a) perustuu pyyntöön, jossa perustellaan tarve jakaa tiedot kussakin yksittäisessä tapauksessa ja tuodaan esiin erityisesti laatukysymykset, jotka on otettava huomioon; (b) perustuu ▌yksityisyyden suojaa parantaviin tekniikoihin, jotka on erityisesti suunniteltu asetusten (EU) 2016/679 ja (EU) 2018/1725 periaatteiden täytäntöön panemiseksi ottaen huomioon käyttötarkoitussidonnaisuus, tietojen minimointi, säilytyksen rajoittaminen, eheys ja luottamuksellisuus; (c) ei vaikuta asetuksen (EY) N:o 223/2009 V luvun soveltamiseen. 3 a. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tietojen jakamista varten eri jäsenvaltioiden kansallisten tilastolaitosten ja muiden viranomaisten välillä sekä näiden kansallisten tilastoviranomaisten ja komission (Eurostat) välillä on jaettava muita kuin salassapidettäviä tietoja. 4. Komissio (Eurostat) ja jäsenvaltiot testaavat ja arvioivat pilottitutkimuksilla asiaankuuluvien yksityisyyden suojaa parantavien tekniikoiden infrastruktuuria ja soveltuvuutta tietojen jakamiseen. 5. Jos tämän artiklan 4 kohdan nojalla toteutetuissa pilottitutkimuksissa tunnistetaan tehokkaita ja turvallisia tiedonjakoratkaisuja tämän artiklan 1 kohdan mukaisiin tarkoituksiin, komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan tietojen jakamista koskevat tekniset eritelmät ja tietojen salassapitoon ja suojaukseen liittyvät toimenpiteet. Tällaiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 14 artikla Pilotti- ja toteutettavuustutkimukset 1. Kun se on tarpeen ja aiheellista tämän asetuksen soveltamiseksi, komissio (Eurostat) käynnistää pilotti- ja toteutettavuustutkimuksia, joiden tavoitteena on (a) arvioida tietolähteiden saatavuutta ja niiden laatua, myös kun on kyse julkisten tahojen ja yksityisten hallussa olevista tiedoista jäsenvaltioissa ja unionin tasolla; (b) kehittää ja arvioida uusia ▌yksityiskohtaisia aiheita, tilastoyksiköitä, muuttujia ja niiden jaotteluja ja arvioida niiden täytäntöönpanon toteutettavuutta; (b a) arvioida tietolähteiden saatavuutta ja menetelmien tehostamista tilastojen tarjoamiseksi henkilöiden vammaisuudesta ja erittelevien tilastojen testaamiseksi, niiden vertailukelpoisuus mukaan lukien, tietosuojaa ja tietojen luovuttamista koskevan kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti; (c) kehittää uusia menetelmiä ja tilastotekniikoita laadun lujittamiseksi ja vaikeasti tavoitettavia väestöryhmiä koskevien tietojen parantamiseksi; (d) vähentää eroavuuksia muuttovirtoja koskevissa tiedoissa ja varmistaa niiden parempi vertailukelpoisuus; (d a) vähentää henkilöiden mahdollista alilaskentaa tai kaksinkertaista laskentaa; (e) testata ja arvioida asiaankuuluvien yksityisyyden suojaa parantavien tekniikoiden infrastruktuuria ja soveltuvuutta tietojen jakamiseen ESS:n puitteissa 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti. 2. Jäsenvaltiot voivat osallistua näihin tutkimuksiin, mutta niiden on yhdessä komission (Eurostatin) kanssa varmistettava kyseisten tutkimusten edustavuus unionin tasolla. 3. Komissio (Eurostat) arvioi kyseisten tutkimusten tulokset yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Komissio (Eurostat) laatii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa raportit kyseisten tutkimusten tuloksista. 15 artikla Rahoitus 1. Tämän asetuksen täytäntöönpanon osalta asetetaan saataville rahoitusosuus asetuksella (EU) 2021/690 perustetusta sisämarkkinaohjelmasta asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 mukaisesti asetuksen (EY) N:o 223/2009 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille kansallisille tilastoviranomaisille seuraavia varten: (a) tarvittavat infrastruktuurin mukautukset ja koulutus kansallisessa tilastojärjestelmässä uusien tai parannettujen tietolähteiden, menetelmien, tietojen jakamisen, tilastoyksiköiden, aiheiden, yksityiskohtaisten aiheiden, muuttujien ja niiden jaottelujen kehittämistä ja täytäntöönpanoa varten; (a a) 7 artiklassa tarkoitetun tapauskohtaisen tiedonkeruun valmistelu ja täytäntöönpano; (b) jäsenvaltioiden osallistuminen 14 artiklassa tarkoitettuihin edustaviin pilotti- ja toteutettavuustutkimuksiin. 1 a. Tämän artiklan nojalla saataville asetettavan unionin rahoitusosuuden määrä vahvistetaan sisämarkkinaohjelman sääntöjen mukaisesti osana vuotuista talousarviomenettelyä edellyttäen, että rahoitusta on saatavilla. Lisäksi asetuksen (EY) N:o 223/2009 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut kansalliset tilastoviranomaiset voivat hakea tukea muista sovellettavista Euroopan unionin rahoitusohjelmista tällaisten ohjelmien sääntöjen mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat myös hakea tukea teknisen tuen välineestä tilastojen laadun parantamiseksi ja tämän asetuksen vaatimusten mukaisten menetelmien kehittämiseksi teknisen tuen välineen sääntöjen sekä sen tietojen ja tilastojen tuottamisen, tarjoamisen ja laadunvalvonnan edistämistä koskevan tavoitteen mukaisesti. 2. Unionin rahoitusosuuden määrä on enintään 90 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. 16 artikla Unionin taloudellisten etujen suojaaminen Jos jokin kolmas maa osallistuu tämän asetuksen nojalla rahoitettaviin toimiin kansainvälisen sopimuksen nojalla tehdyn päätöksen tai jonkin muun oikeudellisen välineen perusteella, kolmannen maan on myönnettävä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. OLAFin osalta tällaisiin oikeuksiin kuuluu asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 nojalla oikeus tehdä tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset. 17 artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen 1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset. 2. Siirretään komissiolle ... päivästä ...kuuta ... [virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen voimaantulopäivä] määräämättömäksi ajaksi 5 artiklan 3 kohdassa, 6 artiklan 6 kohdassa ja 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. 3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 5 artiklan 3 kohdassa, 6 artiklan 6 kohdassa ja 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. 4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti ja tiedottaa Euroopan parlamentille valmistelutyöstään. 5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. 6. Edellä olevan 5 artiklan 3 kohdan, 6 artiklan 6 kohdan tai 7 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. 18 artikla Komiteamenettely 1. Komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 223/2009 7 artiklassa perustettu Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevä komitea (ESS-komitea). Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. 2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. 19 artikla Poikkeukset 1. Jos tämän asetuksen soveltaminen ▌edellyttää merkittäviä mukautuksia jäsenvaltioiden kansalliseen tilastojärjestelmään, komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä myöntää kyseiselle jäsenvaltiolle poikkeuksia enintään seitsemän vuoden ajaksi. 1 a. Jos tämän asetuksen nojalla annetut delegoidut säädökset tai täytäntöönpanosäädökset edellyttävät merkittäviä mukautuksia jäsenvaltioiden kansalliseen tilastojärjestelmään, komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä myöntää kyseiselle jäsenvaltiolle poikkeuksia enintään kolmen vuoden ajaksi. 2. Myöntäessään poikkeuksia tämän artiklan 1 kohdan nojalla komissio ottaa huomioon jäsenvaltioiden tilastojen vertailukelpoisuuden ja edellytettyjen edustavien ja luotettavien Euroopan aggregaattien oikea-aikaisen laskemisen. Myöntäessään poikkeuksia komissio varmistaa myös, että tämän asetuksen ja sitä ennen asetuksen (EU) N:o 1260/2013 tai asetuksen (EY) N:o 862/2007 3 artiklan soveltamisalaan kuuluvat tilastoihin, metatietoihin ja laatuun liittyvät vaatimukset täyttyvät koko ajan. 3. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle asianmukaisesti perusteltu poikkeusta koskeva pyyntö kahden kuukauden kuluessa asianomaisen säädöksen voimaantulopäivästä. 4. Komissio hyväksyy tämän artiklan 1, 1 a ja 3 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 20 artikla Asetuksen (EY) N:o 862/2007 muuttaminen Muutetaan asetus (EY) N:o 862/2007 seuraavasti: (1) korvataan nimi seuraavasti: ”Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 862/2007, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2007, turvapaikka-asioita ja maahanmuuttolainsäädäntöön liittyviä hallinnollisia ja oikeudellisia menettelyjä koskevista Euroopan tilastoista sekä ulkomaisia työntekijöitä koskevien tilastojen laatimisesta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 311/76 kumoamisesta”; (2) kumotaan 1 artiklan a ja b alakohta; (3) kumotaan 2 artiklan 1 kohdan a, b, c, f ja g alakohta; (3 a) korvataan 2 artiklan 1 kohdan d alakohta seuraavasti: " ”d) ’kansalaisuudella’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../...*(33) 2 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä kansalaisuutta;”; "(4) kumotaan 3 artikla; (5) lisätään artikla seuraavasti:" ”9 c artikla Oikea-aikainen pääsy hallinnollisiin tietoihin ja niiden uudelleenkäyttö 1. Asetuksen (EY) N:o 223/2009 17 a artiklan mukaisesti tämän asetuksen kannalta merkityksellisistä hallinnollisista tietolähteistä vastaavien kansallisten viranomaisten on sallittava näiden tietojen uudelleenkäyttö riittävän ajoissa ja tiheästi, jotta tilastot voidaan tuottaa ja toimittaa määräajassa ja tämän asetuksen mukaisten erityisten laatuvaatimusten mukaisesti. Kansallisten tilastoviranomaisten ja hallinnollisista aineistoista vastaavien kansallisten viranomaisten on perustettava tarvittavat yhteistyömekanismit näiden aineistojen oikea-aikaista ja maksutonta saatavuutta varten. 2. Tätä asetusta sovellettaessa komissiolle (Eurostat) annetaan pyynnöstä oikea-aikaisesti pääsy unionin elinten ja virastojen esimerkiksi asetusten (EU) N:o 910/2014 ja (EU) 2018/1724 nojalla ylläpitämien tietokantojen ja yhteentoimivuusjärjestelmien asiaankuuluviin tietoihin ja metatietoihin sekä tilastotietoihin, jotka on tallennettu raportoinnin ja tilastoinnin keskustietoarkistoon (CRRS), sekä oikeus niiden uudelleenkäyttöön. Komissiolla on oltava pääsy erityisesti yhteentoimivista vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisista tietojärjestelmistä peräisin oleviin tietoihin CRRS:stä asetusten (EU) 2019/817 ja (EU) 2019/818 sekä niiden järjestelmien perustamisesta annettujen asetusten mukaisesti, joiden tilastotiedot tallennetaan CRRS:ään. Tätä varten komissio (Eurostat) tekee edelleen yhteistyötä asiaan liittyvien unionin elinten ja virastojen kanssa, jotta voidaan täsmentää, mahdollisuuksien mukaan unionin lainsäädännössä, Euroopan väestö- ja asuntotilastoja varten vaadittavat räätälöidyt tiedot ja metatiedot, niiden toimittamista koskevat yksityiskohtaiset operatiiviset säännöt sekä tarvittavat asiaan liittyvät fyysiset ja loogiset suojatoimet.”; "(6) lisätään artikla seuraavasti:" ”10 a artikla Maiden ja alueiden luettelot Asetuksen (EU) .../... *(34) 11 artiklassa tarkoitettua maiden ja alueiden luetteloa sovelletaan tämän asetuksen mukaisten tilastojen laatimiseen, jotta voidaan varmistaa maita ja alueita koskevien tietojen vertailukelpoisuus Euroopan tilastoissa. Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä luetteloita ensimmäisen kerran tämän asetuksen nojalla laadittavien tilastojen osalta viitevuotta 2026 koskevien tietojen toimittamisen yhteydessä. ________ * Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) .../... Euroopan väestö- ja asuntotilastoista, asetuksen (EY) N:o 862/2007 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 763/2008 ja (EU) N:o 1260/2013 kumoamisesta (EUVL ...).”. "21 artikla Kumoaminen Kumotaan asetukset (EY) N:o 763/2008 ja (EU) N:o 1260/2013 1 päivästä tammikuuta 2026, sanotun kuitenkaan rajoittamatta näissä säädöksissä säädettyjen velvoitteiden soveltamista sellaisten viiteajanjaksojen osalta, jotka osuvat kokonaan tai osittain mainittua päivää edeltävälle kaudelle. Viittauksia kumottuihin asetuksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen. 22 artikla Voimaantulo ja soveltaminen Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2026. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty …ssa/ssä … päivänä …kuuta … . Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta Puhemies Puheenjohtaja LIITE Aihealueet, aiheet ja yksityiskohtaiset aiheet sekä jaksotukset ja viiteajat yksityiskohtaisen aiheen mukaan
Selite
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Direktiivin 2013/36/EU muuttaminen valvontavaltuuksien, seuraamusten, kolmannen maan sivuliikkeiden sekä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien riskien osalta |
| ||||||||||
| |||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2021)0663), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 53 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9‑0395/2021), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 27. huhtikuuta 2022 antaman lausunnon(1), – ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 6. joulukuuta 2023 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, – ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0029/2023), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2024/… antamiseksi direktiivin 2013/36/EU muuttamisesta valvontavaltuuksien, seuraamusten, kolmannen maan sivuliikkeiden sekä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien riskien osalta
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2024/1619.)
| |||||||||||
| Asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttaminen luottoriskiä, vastuun arvonoikaisuriskiä, operatiivista riskiä, markkinariskiä ja kokonaisriskipainolattiaa koskevien vaatimusten osalta |
| ||||||||||||
| |||||||||||||
Tavallinen lainsäätämisjärjestys (ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2021)0664), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0397/2021), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 24. maaliskuuta 2022 antaman lausunnon(1), – ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 23. maaliskuuta 2022 antaman lausunnon(2), – ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 6. joulukuuta 2023 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, – ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0030/2023), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevan komission lausuman, joka julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa; 3. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 4. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/… antamiseksi asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta luottoriskiä, vastuun arvonoikaisuriskiä, operatiivista riskiä, markkinariskiä ja kokonaisriskipainolattiaa koskevien vaatimusten osalta
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2024/1623.) LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE Komission lausuma Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1623 1 artiklan 253 alakohdasta, joka koskee asetuksen (EU) N:o 575/2013 518 c artiklaa Komissio sitoutuu tekemään oikeudenmukaisen ja tasapainoisen arvion pankkialan sisämarkkinoiden tilasta ottaen huomioon erityisesti vakavaraisuusvaatimukset, mukaan lukien kokonaisriskipainolattian soveltamistaso sekä säännökset pääoma- ja maksuvalmiusvaatimuksia koskevasta vapautuksesta. Se toteuttaa tämän toimeksiannon Euroopan pankkiviranomaiselta ja Euroopan keskuspankilta / yhteiseltä valvontamekanismilta saatujen tietojen pohjalta ja kuulee asianomaisia osapuolia varmistaakseen, että eri näkökulmat otetaan asianmukaisesti huomioon. Komissio esittää tarvittaessa kertomuksen perusteella lainsäädäntöehdotuksen.
| |||||||||||||
| Kuudes rahanpesunvastainen direktiivi |
| ||||||||||||
| |||||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2021)0423), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0342/2021), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 16. helmikuuta 2022 antaman lausunnon(1), – ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 8. joulukuuta 2021 antaman lausunnon(2), – ottaa huomioon asiasta vastaavien valiokuntien työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 14. helmikuuta 2024 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, – ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan työjärjestyksen 58 artiklan mukaisen yhteiskäsittelyn, – ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0150/2023), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2024/… antamiseksi jäsenvaltioissa käyttöön otettavista mekanismeista rahoitusjärjestelmän käytön estämiseksi rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen, direktiivin (EU) 2019/1937 muuttamisesta sekä direktiivin (EU) 2015/849 muuttamisesta ja kumoamisesta
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2024/1640.)
| |||||||||||||
| Rahanpesunvastainen asetus |
| ||||||||||||
| |||||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2021)0420), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9‑0339/2021), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 16. helmikuuta 2022 antaman lausunnon(1), – ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 8. joulukuuta 2021 antaman lausunnon(2), – ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 14. helmikuuta 2024 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, – ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan työjärjestyksen 58 artiklan mukaisen yhteiskäsittelyn, – ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0151/2023), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/… antamiseksi rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2024/1624.)
| |||||||||||||
| Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomaisen perustaminen |
| ||||||||||
| |||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2021)0421), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0340/2021), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 8. joulukuuta 2021 antaman lausunnon(1), – ottaa huomioon asiasta vastaavien valiokuntien työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 29. helmikuuta 2024 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, – ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, – ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan työjärjestyksen 58 artiklan mukaisen yhteiskäsittelyn, – ottaa huomioon budjettivaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan ja perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnot, – ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0128/2023), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. huhtikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/… antamiseksi rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomaisen perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2024/1620.)
| |||||||||||
| Meneillään olevat SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaiset Unkaria koskevat kuulemiset oikeusvaltion vahvistamisesta sekä sen talousarviovaikutuksista |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti sen 2 artiklan, 4 artiklan 3 kohdan ja 7 artiklan 1 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, – ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja sen pöytäkirjat, – ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, – ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien ja Euroopan neuvoston kansainväliset ihmisoikeussopimukset, – ottaa huomioon Venetsian komission 106. täysistunnossaan Venetsiassa 11. ja 12. maaliskuuta 2016 hyväksymän luettelon oikeusvaltion arviointiperusteista, – ottaa huomioon 12. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta, jolla neuvostoa pyydetään toteamaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan nojalla, onko olemassa selvä vaara, että Unkari loukkaa vakavasti unionin perustana olevia arvoja(1), – ottaa huomioon 16. joulukuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2092(2) yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi (”oikeusvaltioperiaatetta koskevasta ehdollisuudesta annettu asetus”), – ottaa huomioon 13. joulukuuta 2023 tehdyn komission päätöksen C(2023) 8999 ”Commission Decision of 13.12.2023 on the reassessment, on the Commission’s initiative, of the fulfilment of the conditions under Article 4 of Regulation (EU, Euratom) 2020/2092 following Council Implementing Decision (EU) 2022/2506 of 15 December 2022 regarding Hungary”, – ottaa huomioon 15. syyskuuta 2022 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta neuvoston päätökseksi sen toteamiseksi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan nojalla, onko olemassa selvä vaara, että Unkari loukkaa vakavasti unionin perustana olevia arvoja(3), – ottaa huomioon 24. marraskuuta 2022 antamansa päätöslauselman arviosta siitä, noudattaako Unkari ehdollisuusasetuksen oikeusvaltioperiaatetta koskevia ehtoja, ja Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelman tilanteesta(4), – ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2023 antamansa päätöslauselman oikeusvaltiorikkomuksista ja perusoikeusloukkauksista Unkarissa ja jäädytetyistä EU:n varoista(5), – ottaa huomioon 18. tammikuuta 2024 antamansa päätöslauselman Unkarin tilanteesta ja jäädytetyistä EU-varoista(6), – ottaa huomioon komission vuotuisten oikeusvaltiokertomusten Unkaria käsittelevät luvut, – ottaa huomioon Unkarin vuonna 2023 antamasta kansallisen itsemääräämisoikeuden suojelua koskevasta laista LXXXVIII annetun Venetsian komission lausunnon, joka hyväksyttiin sen 15. ja 16. maaliskuuta 2024 Venetsiassa pidetyssä 138. täysistunnossa, – ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan, A. toteaa, että unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina, ja että nämä arvot vahvistetaan SEU 2 artiklassa ja sisältyvät perusoikeuskirjaan ja kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin; ottaa huomioon, että nämä jäsenvaltioiden yhteiset arvot muodostavat EU:ssa asuvien henkilöiden oikeuksien perustan; B. toteaa, että aina kun on selvä vaara, että jokin jäsenvaltio loukkaa vakavasti SEU 2 artiklassa tarkoitettuja arvoja, vaara ei koske ainoastaan sitä jäsenvaltiota, jossa se on toteutunut, vaan se vaikuttaa myös muihin jäsenvaltioihin, niiden keskinäiseen luottamukseen sekä unionin perimmäiseen luonteeseen ja sen kansalaisten EU:n oikeuden mukaisiin perusoikeuksiin; C. toteaa, että SEU 7 artiklan soveltamisala ei rajoitu jäsenvaltiolle perussopimusten mukaan kuuluviin velvollisuuksiin, toisin kuin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 258 artikla, ja toteaa, että EU voi arvioida, onko jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvilla aloilla olemassa selvä vaara, että yhteisiä arvoja loukataan vakavasti; D. ottaa huomioon, että neuvosto käynnisti vuonna 2018 Euroopan parlamentin ehdotuksesta SEU 7 artiklan 1 kohdassa vahvistetun menettelyn puuttuakseen selvään vaaraan, että Unkari loukkaa vakavasti SEU 2 artiklassa tarkoitettuja arvoja; toteaa, että neuvostossa on SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaisen menettelyn aloittamisen jälkeen järjestetty kuusi menettelyn mukaista kuulemista Unkarin tilanteesta, mutta neuvosto ei ole vielä yrittänyt määrittää, onko tällaista vaaraa olemassa, eikä se ole antanut mitään suosituksia Unkarin hallitukselle; E. katsoo, että oikeusvaltioperiaatetta koskevasta ehdollisuudesta annettu asetus on äärimmäisen tärkeä väline, sillä se mahdollistaa EU:n varojen tehokkaan suojelun; F. ottaa huomioon, että komissio päätti myöntää Unkarille 0,9 miljardia euroa ennakkorahoitusta REPowerEU:n puitteissa; toteaa, että tällaista ennakkorahoitusta voidaan antaa ilman ehtoja mutta ei ilman tarkastuksia; G. ottaa huomioon, että 15. syyskuuta 2022 antamassaan päätöslauselmassa parlamentti arvioi, että SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaisen menettelyn käynnistämisen jälkeen useat huolenaiheet siitä, noudattaako Unkari SEU 2 artiklassa vahvistettuja arvoja, olivat edelleen olemassa tai pahentuneet merkittävästi, ja toteaa, että ne liittyvät muun muassa oikeuslaitoksen riippumattomuuteen, korruptioon, eturistiriitoihin, tiedotusvälineiden riippumattomuuteen ja moniarvoisuuteen, perustuslakijärjestelmän ja vaalijärjestelmän toimivuuteen sekä kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksiin; H. ottaa huomioon, että tämän päätöslauselman antamisen jälkeen tilanne on joillakin näistä osa-alueista parantunut hienoisesti, useimmilla osa-alueilla se on pysynyt hälyttävänä ja joillakin heikentynyt entisestään; toteaa, että Unkarin hallituksen toimien seurauksena on ilmennyt uusia vakavia ongelmia; I. ottaa huomioon, että huhtikuussa 2024 kymmenet tuhannet unkarilaiset osoittivat mieltään kaduilla sääntelyvallankaappausta ja korruptiota vastaan; J. ottaa huomioon, että Unkarin hallitus hyväksyi vuonna 2023 oikeuslaitoksen uudistuksia koskevan lainsäädäntöpaketin, jolla oli tarkoitus parantaa tiettyjä oikeuslaitoksen riippumattomuuteen liittyviä osa-alueita, muun muassa vahvistaa kansallisen tuomarineuvoston riippumattomuutta; toteaa, että oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviin vakaviin ja edelleen korjaamatta oleviin oikeusjärjestelmän puutteisiin kuuluvat muun muassa seuraavat:
K. toteaa, että korruption torjuntaan ja eturistiriitoihin liittyviin jatkuviin ja vakaviin puutteisiin kuuluvat muun muassa seuraavat:
L. toteaa, että tiedotusvälineiden vapauteen ja moniarvoisuuteen liittyviin jatkuviin ja vakaviin puutteisiin kuuluvat muun muassa seuraavat:
M. toteaa, että perustuslakijärjestelmään ja vaalijärjestelmään sekä keskinäiseen valvontaan liittyviin jatkuviin ja vakaviin puutteisiin kuuluvat muun muassa seuraavat:
N. toteaa, että kansalaisyhteiskunnan toimivuuteen liittyviin jatkuviin ja vakaviin puutteisiin kuuluvat muun muassa seuraavat:
O. toteaa, että EU:n taloudellisten etujen suojaamiseen liittyviin jatkuviin ja vakaviin puutteisiin kuuluvat muun muassa seuraavat:
P. toteaa, että sisämarkkinoiden periaatteiden ja sääntöjen noudattamiseen liittyviin jatkuviin ja vakaviin puutteisiin kuuluvat muun muassa seuraavat:
Q. ottaa huomioon, ettei Unkarin hallitus ole vastannut myöskään muihin parlamentin 15. syyskuuta 2022 antamassa päätöslauselmassa yksilöityihin huolenaiheisiin, jotka koskevat muun muassa seuraavia perusoikeuksia:
R. ottaa huomioon, että kansallisen itsemääräämisoikeuden suojelua koskeva laki tuli voimaan 23. joulukuuta 2023; ottaa huomioon, että tämän seurauksena perustettiin uusi itsemääräämisoikeuden suojelusta vastaava viranomainen ja muutettiin rikoslakia säätämällä muun muassa vankeusrangaistus ulkomaisen rahoituksen käyttämisestä poliittisiin kampanjoihin; ottaa huomioon, että Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu totesi 27. marraskuuta 2023 antamassaan julkilausumassa, että kyseinen säädösluonnos aiheutti merkittävän vaaran ihmisoikeuksille ja että siitä olisi luovuttava; ottaa huomioon, että Venetsian komissio totesi 18. maaliskuuta 2024 antamassaan lausunnossa, että poliittisten puolueiden ja vaalikampanjoiden ulkomaista rahoitusta koskevat rajoitukset olivat tavanomaisia ja periaatteessa kansainvälisten parhaiden käytäntöjen ja normien mukaisia, mutta että lakimuutoksissa ei määritelty selkeästi, minkä tyyppiset kampanjatoimet ovat kiellettyjä ja miten todetaan, että ne on rahoitettu ulkomaisilla varoilla; toteaa Venetsian komission panneen lausunnossaan merkille myös, että muutoksissa ei otettu huomioon poliittisten puolueiden kansainvälisellä tasolla tekemää yhteistyötä, suljettu pois kansainvälisten järjestöjen myöntämää rahoitusta tai säädetty kansainvälisten velvoitteiden, muun muassa EU:n jäsenyydestä johtuvien velvollisuuksien, noudattamisesta; ottaa huomioon, että komissio päätti 7. helmikuuta 2024 käynnistää rikkomusmenettelyn Unkaria vastaan, koska se katsoi, että kyseinen lainsäädäntö rikkoi useita EU:n primaarioikeuden ja johdetun oikeuden säännöksiä ja myös EU:n demokraattisia arvoja, demokratian periaatetta ja EU:n kansalaisten vaalioikeuksia sekä useita perusoikeuskirjassa vahvistettuja perusoikeuksia, kuten oikeutta yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen, oikeutta henkilötietojen suojaan, sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta, yhdistymisvapautta, EU:n kansalaisten vaalioikeuksia, oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, itsekriminointisuojaa ja asianajosalaisuutta, tietosuojaa koskevia EU:n lainsäädännön vaatimuksia ja useita sisämarkkinoihin sovellettavia sääntöjä; S. ottaa huomioon, että väliraportin hyväksymisen jälkeen unionin tuomioistuin totesi asiassa C-823/21, komissio v. Unkari, antamassaan tuomiossa(7), että Unkari ei ole noudattanut EU:n turvapaikkalainsäädännön mukaisia velvoitteitaan, koska se on säätänyt, että kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen jättäminen edellyttää tätä aikomusta koskevan ilmoituksen jättämistä kolmannessa maassa sijaitsevassa Unkarin suurlähetystössä; T. ottaa huomioon, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) 10. marraskuuta 2022 asiassa Bakirdzi ja Euroopan komissio v. Unkari (asia 49636/14 ja asia 65678/14) antamassa tuomiossa, josta tuli lopullinen 3. huhtikuuta 2023, ja 30. maaliskuuta 2023 asiassa Szolcsán v. Unkari (asia 24408/16) antamassaan tuomiossa, josta tuli lopullinen 30. kesäkuuta 2023, EIT katsoi, että on tapahtunut rikkomuksia, jotka koskevat kansallisvähemmistöjen äänioikeutta ja romanilasten eriyttämistä omiin luokkiinsa tai kouluihinsa ilman asianmukaisia toimenpiteitä eriarvoisuuksien korjaamiseksi; U. ottaa huomioon, että päätöksissään, jotka koskevat asioissa Szabó ja Vissy v. Unkari(8), Gazsó v. Unkari(9), Ilias ja Ahmed v. Unkari(10) ja Baka v. Unkari(11) annettujen EIT:n tuomioiden täytäntöönpanon meneillään olevaa tehostettua valvontaa, Euroopan neuvoston ministerikomitea toisti huolensa näiden tuomioiden täytäntöönpanon laiminlyömisestä; V. ottaa huomioon, että lahjonnan vastainen valtioiden ryhmä (GRECO) ilmaisi Unkarin viidennen arviointikierroksen raportissaan useita huolenaiheita Unkarin nykyisen kehyksen tehokkuudesta korruption ehkäisemisessä ylimmissä johtotehtävissä toimivien henkilöiden sekä Unkarin kansallisen poliisin ja kansallisen turvallisuuspalvelun jäsenten keskuudessa; ottaa huomioon, että GRECOn mukaan Unkarin julkishallinnon ja lainvalvontaviranomaisten yhteisenä ja yleisenä piirteenä on, että useimmat lahjomattomuutta ja korruption ehkäisemistä koskevat toimenpiteet kohdistuvat alempiin ja keskitason viranhaltijoihin, mutta ylimmissä johtotehtävissä toimiviin henkilöihin sovellettavat lahjomattomuussäännöt ovat hyvin löyhät ja poliisin ja kansallisen turvallisuuspalvelun ylempien johtajien nimittämisehtoihin liittyy politisoitumisen riski; W. ottaa huomioon, että Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio ilmaisi kertomuksessaan tyytyväisyytensä siihen, että Unkarissa on saatu aikaan joitakin parannuksia, mutta oli huolissaan yhdenvertaisuusviranomaisen lakkauttamisesta, heikommista lähtökohdista ja pienituloisista perheistä tulevien opiskelijoiden, kuten romaniopiskelijoiden, leimaamisesta, hlbti-henkilöiden ihmisoikeuksien merkittävästä heikkenemisestä, yhä muukalaisvihamielisemmästä julkisesta keskustelusta ja poliittisesta puheesta, joka kohdistuu erityisesti pakolaisiin, turvapaikanhakijoihin ja maahanmuuttajiin sekä muslimeihin ja hlbti-henkilöihin, vihapuhetta koskevan oikeudellisen kehyksen erittäin vähäisestä vaikuttavuudesta, sosiaalista osallisuutta koskevien kansallisten strategioiden toteuttamatta jättämisestä, pakolaisten ja toissijaista suojelua saavien henkilöiden valtion kotouttamistuen lopettamisesta ja turvapaikan saatavuuden rajoittamisesta maassa; X. ottaa huomioon, että naisten syrjinnän poistamista käsittelevä YK:n komitea ilmaisi loppupäätelmissään huolensa seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista sekä siitä, että Unkarin tasa-arvopolitiikka perustuu yksinomaan perheen käsitteeseen ja siinä pidetään naisen ensisijaisena roolina vaimona ja äitinä olemista, ja suositti Unkaria toteuttamaan toimenpiteitä sukupuolten tasa-arvoa vastustavaan julkiseen keskusteluun puuttumiseksi; Y. ottaa huomioon, että Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön mediavaltuutettu totesi Unkariin tekemänsä virallisen vierailun jälkeen antamassaan lausunnossa, että kun tarkastellaan tiedotusvälineiden vapautta Unkarissa, voidaan havaita järjestelmällinen lähestymistapa, jossa jotkin äänet eivät tule kuulluiksi samoin perusedellytyksin kuin toiset; Z. ottaa huomioon, että neuvoston suosituksessa Unkarin vuoden 2023 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annetussa Unkarin vuoden 2023 lähentymisohjelmaa koskevassa neuvoston lausunnossa (COM(2023)0617) neuvosto suositti Unkarille toimia, joilla parannetaan sosiaalihuoltojärjestelmän riittävyyttä, parannetaan pääsyä tehokkaiden ja aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden piiriin, varmistetaan toimiva työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu sekä parannetaan sääntelykehystä ja kilpailua palveluissa sisämarkkinoiden periaatteen ja oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti; AA. toteaa, että Unkarin hallitus on jättänyt panematta täytäntöön useita Unkarin perustuslakituomioistuimen, Euroopan unionin tuomioistuimen ja EIT:n tuomioita, jotka se on saanut loukattuaan SEU 2 artiklassa vahvistettuja arvoja, eikä se ole noudattanut suurinta osaa komission vuoden 2023 oikeusvaltiokertomukseen sisältyvistä suosituksista eikä GRECOn ja Venetsian komission kaltaisten muiden kansainvälisten elinten suosituksia; 1. on tyrmistynyt demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien jatkuvasta järjestelmällisestä ja tahallisesta loukkaamisesta Unkarissa ja toteaa Unkarin hallituksen olevan vastuussa tästä; 2. korostaa, että SEU 2 artiklassa vahvistettujen arvojen kunnioittaminen on heikentynyt merkittävästi Unkarissa SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaisen menettelyn käynnistämisen jälkeen, ja pitää erittäin valitettavana, että komission ja neuvoston päättäväisten toimien puute on edesauttanut demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien toteutumisen romahtamista Unkarissa ja tehnyt maasta vaaliautokratiaan perustuvan sekajärjestelmän asiaan liittyvillä mittareilla tarkasteltuna; 3. tuomitsee kansallisen itsemääräämisoikeuden suojelua koskevan lain hyväksymisen sekä laajat valtuudet saaneen itsemääräämisoikeuden suojelusta vastaavan viranomaisen ja tiukan valvonta- ja seuraamusjärjestelmän perustamisen, sillä ne rikkovat perustavanlaatuisesti demokratian normeja, kuten vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien periaatetta, oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia, sekä rikkovat useita EU:n lakeja; on tyytyväinen siihen, että komissio on käynnistänyt Unkaria vastaan rikkomusmenettelyn tästä asiasta; kehottaa Unkarin hallitusta kumoamaan lain välittömästi; kehottaa komissiota pyytämään unionin tuomioistuinta keskeyttämään välittömästi edellä mainitun lain soveltamisen välitoimena, koska tämä laki vaikuttaa vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien periaatteeseen; 4. pitää valitettavana, ettei neuvosto ole saavuttanut mitään merkityksellistä edistystä käynnissä olevassa SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaisessa menettelyssä, ja toistaa kehotuksensa parantaa tilannetta järjestämällä säännöllisiä kuulemisia, puuttumalla nopeasti sekä pitkään jatkuneisiin että uusiin ongelmiin, jotka vaikuttavat oikeusvaltioperiaatteeseen, demokratiaan ja perusoikeuksiin, ja antamalla konkreettisia suosituksia, joiden täytäntöönpanolle se asettaa määräajat; kehottaa neuvostoa julkaisemaan kattavan pöytäkirjan ja päätelmät kustakin kuulemisesta; vaatii, että parlamentin olisi voitava esittää kaikissa SEU 7 artiklaan liittyvissä menettelyissä neuvostolle perusteltu ehdotuksensa ja osallistua SEU 7 artiklan mukaisiin kuulemisiin ja että se olisi pidettävä viipymättä ja kaikilta osin ajan tasalla menettelyn kaikissa vaiheissa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käynnistämään SEU 7 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn ja Eurooppa-neuvostoa määrittämään, onko Unkari SEU 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti loukannut vakavasti ja jatkuvasti EU:n arvoja, jos edistystä ei tapahdu ennen Belgian puheenjohtajakauden päättymistä; korostaa, että neuvostolla on yhteinen vastuu SEU 2 artiklassa vahvistettujen arvojen suojelusta ja että niiden suojelun laiminlyönnillä olisi pitkäaikaisia ja mahdollisesti haitallisia seurauksia; 5. painottaa neuvoston puheenjohtajavaltion tärkeää roolia neuvoston EU:n lainsäädäntöä koskevan työn eteenpäin viemisessä, EU:n asialistan jatkuvuuden varmistamisessa ja neuvoston edustamisessa suhteissa muihin EU:n toimielimiin; toistaa huolensa siitä, ettei Unkarin hallitus kykene hoitamaan tätä tehtävää uskottavasti vuonna 2024, kun se ei noudata EU:n oikeutta ja SEU 2 artiklaan kirjattuja arvoja eikä vilpittömän yhteistyön periaatetta; pitää valitettavana, ettei neuvosto ole vielä löytänyt ratkaisua tähän ongelmaan ja että Unkarin hallituksen edustajat tulevat toimimaan puheenjohtajana demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia käsittelevissä neuvoston istunnoissa, myös EU:n taloudellisten etujen ja talousarvion suojaamiseen liittyvissä kokouksissa; korostaa, että tämä haastava tilanne osuu siihen ratkaisevan tärkeään vaiheeseen, jossa käydään Euroopan parlamentin vaalit ja muodostetaan komissio; pitää valitettavana, ettei asiaa ole saatu ratkaistua, ja toistaa olevansa valmis toteuttamaan toimia unionin uskottavuuden puolustamiseksi SEU 2 artiklassa vahvistettujen arvojen osalta, kun on kyse neuvoston kanssa tehtävästä yhteistyöstä; 6. kehottaa neuvostoa ja komissiota keskittymään tarmokkaammin oikeusvaltioperiaatteen järjestelmällisen purkamisen lopettamiseen sekä siihen, miten parlamentin päätöslauselmissa yksilöityjen arvojen loukkaukset vaikuttavat toisiinsa; korostaa, että EU:n olisi puolustettava kaikkia SEU 2 artiklassa vahvistettuja arvoja yhtä päättäväisesti ja että tässä epäonnistuminen heikentää demokraattisia instituutioita ja vaikuttaa viime kädessä kaikkien ihmisoikeuksiin ja elämään maissa, joissa näitä arvoja loukataan; 7. kehottaa jälleen komissiota hyödyntämään täysimääräisesti käytettävissä olevia välineitä, joilla voidaan puuttua selvään vaaraan, että Unkari loukkaa vakavasti unionin perustana olevia arvoja, ja käyttämään erityisesti nopeutettuja rikkomusmenettelyjä, unionin tuomioistuimelle tehtäviä välitoimihakemuksia sekä unionin tuomioistuimen tuomioiden laiminlyöntikanteita; muistuttaa oikeusvaltioperiaatetta koskevasta ehdollisuudesta annetun asetuksen tärkeydestä ja on tyytyväinen 13. joulukuuta 2023 annettuun komission päätökseen, jossa vahvistetaan, että unionin talousarvioon kohdistuva riski on pysynyt samana joulukuusta 2022 lähtien, minkä johdosta asetuksen nojalla hyväksyttyjä toimenpiteitä jatketaan; kehottaa komissiota ryhtymään välittömiin asetuksen mukaisiin toimiin oikeusvaltion periaatteiden muiden rikkomisten osalta; 8. toistaa tässä yhteydessä vakavan huolensa mainitusta päätöksestä, jonka mukaan perusoikeuskirjaa koskeva horisontaalinen mahdollistava edellytys oli täytetty oikeuslaitoksen riippumattomuuden osalta, minkä ansiosta Unkarin viranomaisilla on mahdollisuus esittää korvauspyyntöjä jopa 10,2 miljardin euron arvosta ilman asianmukaisia valvontamekanismeja tai julkisia hankintamenettelyjä, joilla taattaisiin moitteeton varainhoito ja EU:n talousarvion suojaaminen; palauttaa mieliin parlamentin 25. maaliskuuta 2024 jättämän hakemuksen päätöksen C(2023) 9014 laillisuuden tutkimisesta Euroopan unionin tuomioistuimessa SEUT 263 artiklan mukaisesti; odottaa nopeaa ratkaisua asiaan; kehottaa jälleen komissiota kumoamaan päätöksensä, erityisesti kun otetaan huomioon sen hyväksymisen jälkeen toteutetut kansalliset toimenpiteet ja Unkarin entisen oikeusministerin vuotamat tiedot, joiden mukaan syyttäjälaitos ei ole riippumaton ja että rikosoikeudellisiin menettelyihin vaikutetaan poliittisesti; kehottaa komissiota jäädyttämään varat ennen kuin kaikki asiaa koskeva lainsäädäntö on pantu täysimääräisesti täytäntöön, hyväksytyt toimenpiteet ovat osoittautuneet tehokkaiksi käytännössä ja Unkari on pannut täytäntöön kaikki asiaankuuluvat unionin tuomioistuimen ja EIT:n tuomiot; pyytää komissiota valvomaan perusteellisesti EU:n rahoituksesta myönnettyä ennakkorahoitusta sen varmistamiseksi, että varat myönnetään asiaa koskevan lainsäädännön tavoitteiden mukaisesti; kehottaa jälleen Unkaria liittymään kiireellisesti EPPOon; kehottaa komissiota vaatimaan Unkaria osallistumaan EPPOon; 9. vaatii, että EU:n rahoituksen vapauttamiseksi vaadittavia toimenpiteitä, sellaisina kuin ne on määritelty yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen(12), elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen(13) ja oikeusvaltioperiaatetta koskevasta ehdollisuudesta annetun asetuksen nojalla tehdyissä asiaankuuluvissa päätöksissä, on arvioitava yhdenmukaisesti kokonaispakettina ja että maksuja ei pitäisi suorittaa, vaikka yhdellä tai useammalla alalla edistyttäisiinkin, jos jollakin toisella alalla on yhä puutteita; korostaa pitävänsä käsittämättömänä sitä, että vapautetaan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen alaisia varoja oikeuslaitoksen riippumattomuuden parantamisen perusteella, kun samaan aikaan elpymis- ja palautumistukivälineen ja ehdollisuusmekanismin alaiset varat on jäädytetty oikeuslaitoksen riippumattomuuteen liittyvien jatkuvien puutteiden vuoksi; 10. panee merkille, että integriteettiviranomaisen perustaminen on yksi korjaavista toimenpiteistä, jotka on pantava täytäntöön oikeusvaltioperiaatetta koskevasta ehdollisuudesta annetun asetuksen puitteissa; katsoo, että pelkkää elimen perustamista ei voida pitää riittävänä vastaamaan nykyisiin huolenaiheisiin, ja katsoo, että asianomaisten korjaavien toimenpiteiden toteuttamista olisi arvioitava sillä perusteella, miten kyseinen elin toimii käytännössä; katsoo, että jos integriteettiviranomaiselle annetaan riittävät oikeudet ja täytäntöönpanovaltuudet, sillä on mahdollisuus puuttua joihinkin Unkarin oikeusvaltiotilanteeseen liittyviin huolenaiheisiin, erityisesti korruption torjuntaan; ilmaisee kuitenkin huolensa siitä, että käytännössä sillä ei ole toimivaltaa ja oikeuksia hoitaa tehtäviään asianmukaisesti, kuten sen ensimmäisen toimintavuoden aikana kävi ilmi; vaatii antamaan sille lisää valtuuksia, joita se pystyy käyttämään, erityisesti antamalla sille riittävän laajan pääsyn asiaankuuluviin tietokantoihin, vahvistamalla sen tutkintavaltuuksia ja tekemällä sen suositusten hyväksymisestä pakollista; 11. korostaa, että EU:n lainsäädännön, myös sisämarkkinasääntöjen, noudattaminen on oikeusvaltioperiaatteen keskeinen pilari; kehottaa komissiota sisällyttämään arvion jäsenvaltion sisämarkkinoiden tilanteesta kunkin jäsenvaltion oikeusvaltiotilannetta koskevaan arviointiin; on huolissaan Unkarin viranomaisten harjoittamasta vallan väärinkäytöstä sekä järjestelmällisistä syrjivistä käytännöistä sellaisia yrityksiä vastaan, jotka toimivat Unkarin hallituksen ja oligarkkien strategiseen intressiin liittyvillä aloilla; korostaa, että tämä on synnyttänyt syrjinnän ja pelon ilmapiirin, joka horjuttaa sisämarkkinoiden pilareita ja aiheuttaa joillekin yrityksille ja niiden oikeutetuille liiketaloudellisille eduille vakavan riskin ja pakottaa ne tosiasiallisesti ulos Unkarin markkinoilta; kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota sisämarkkinasääntöjen noudattamiseen arvioidessaan Unkarin oikeusvaltiotilannetta; kehottaa komissiota tutkimaan, ovatko Unkarin hallituksen strategiseen intressiin liittyviä aloja koskevat lait voimassa olevan EU:n lainsäädännön mukaisia; korostaa, että komissiolla on velvollisuus toteuttaa nopeita toimia Unkarin viranomaisten järjestelmällisesti kohteeksi ottamien yritysten tekemien valitusten johdosta ja saattaa asiat tarpeen mukaan Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi; 12. pitää valitettavana, että Unkari on väärinkäyttänyt veto-oikeuttaan neuvostossa ja estänyt välttämättömän avun myöntämisen Ukrainalle, mikä heikentää EU:n strategisia etuja; tuomitsee Unkarin hallituksen yleisen Venäjän-politiikan; 13. kehottaa jälleen komissiota varmistamaan oikeusvaltioperiaatetta koskevasta ehdollisuudesta annetun asetuksen mukaisesti, että EU:n varojen lopullisilta saajilta tai edunsaajilta ei viedä näitä varoja; kehottaa komissiota etsimään tapoja jakaa EU:n varoja paikallis- ja aluehallinnon ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kautta, jos asianomaisen maan hallitus ei tee yhteistyötä oikeusvaltioperiaatteen täytäntöönpanon puutteiden korjaamiseksi; 14. korostaa, että Unkarin viranomaisten on taattava yhtäläiset mahdollisuudet henkilöille, yrityksille, kansalaisyhteiskunnalle, kansalaisjärjestöille ja paikallis- ja alueviranomaisille, jotka haluavat saada EU:n rahoitusta, ja huolehdittava tätä koskevasta avoimuudesta sekä varmistettava riippumaton oikeudellinen valvonta sekä puolueettomat ja tehokkaat valitusmekanismit; tuomitsee tietoon tulleet järjestelmälliset syrjivät käytännöt, jotka kohdistuvat tiedeyhteisöön, toimittajiin, poliittisiin puolueisiin ja kansalaisyhteiskuntaan sekä tiettyjen alojen yrityksiin; 15. kehottaa komissiota tukemaan Unkarissa riippumatonta kansalaisyhteiskuntaa, joka suojelee SEU 2 artiklassa vahvistettuja arvoja, erityisesti käyttämällä kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaa; kehottaa jälleen komissiota hyväksymään kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien suojelemiseksi ja kehittämiseksi EU:ssa kattavan kansalaisyhteiskuntastrategian, jossa yhdistetään kaikki olemassa olevat välineet ja esitetään joukko erityisiä toimenpiteitä, joilla suojellaan ja vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia; 16. kehottaa jälleen komissiota ja neuvostoa aloittamaan välittömästi parlamentin kanssa neuvottelut demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevasta EU:n järjestelmästä, joka toteutettaisiin toimielinten välisenä sopimuksena, ja EU:n toimielinten välisen pysyvän toimintapoliittisen syklin sisällyttämisestä siihen; 17. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan neuvostolle, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle ja Yhdistyneille kansakunnille.
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö |