Nuorisoasiat kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan, joten yhdenmukaistaminen EU:n tasolla ei ole mahdollista. Unionin tehtäväksi jää tukea jäsenvaltioita. Erasmus+ -ohjelman nuorisohankkeilla edistetään nuorisovaihtoa EU:n sisällä sekä kolmansien maiden kanssa. EU on viime vuosina lisännyt nuorisoalan toimiaan, mistä ovat osoituksena esimerkiksi Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskeva aloite ja DiscoverEU-hanke.

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 165 ja 166 artikla muodostavat oikeusperustan EU:n nuorisotoimille. SEUT:n 165 ja 166 artiklan soveltamisalaan kuuluvista toimista päätetään tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Nuorisopolitiikkaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistaminen on nimenomaisesti poissuljettu. Neuvosto voi silti antaa suosituksia komission ehdotusten pohjalta.

EU:n perusoikeuskirjassa, jolla on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 6 artiklan mukaan sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla, määrätään lapsen oikeuksista (24 artikla) sekä lapsityövoiman käytön kiellosta ja nuorten suojelusta työssä (32 artikla).

Tavoitteet

SEUT:n 165 artiklan mukaan unionin toiminnalla pyritään edistämään nuorisovaihdon ja nuoriso-ohjaajien vaihdon kehittämistä sekä kannustamaan nuorten osallistumista demokratian toteuttamiseen Euroopassa. EU voi SEUT:n 166 artiklan nojalla toteuttaa ammatillista koulutusta koskevaa politiikkaa, joka tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimia. Unionin toiminnalla pyritään helpottamaan pääsyä ammatilliseen koulutukseen ja edistämään ammattiin kouluttavien ja opiskelevien, erityisesti nuorison, liikkuvuutta.

Tämän lisäksi lapset ja nuoret hyötyvät EU:n toimista muilla aloilla, kuten koulutuksessa ja terveydenhuollossa sekä lasten ja nuorten oikeuksien ja suojelun alalla.

Saavutukset

A. Strategiset puitteet

1. EU:n nuorisostrategia 2019–2027: nuorten osallistaminen, yhdistäminen ja vaikutusmahdollisuudet

Neuvosto hyväksyi 26. marraskuuta 2018 päätöslauselman Euroopan unionin nuorisostrategiasta vuosiksi 2019–2027. Siinä ehdotetaan, että toiminnassa keskitytään seuraaviin:

  • tuetaan nuorten osallistumista demokratiaan ja kansalaistoimintaan
  • tuodaan yhteen nuoria kaikkialta EU:sta ja muualta maailmasta, jotta voidaan tukea vapaaehtoistoimintaa, oppimiseen liittyvää liikkuvuutta, solidaarisuutta ja kulttuurienvälistä ymmärrystä
  • tuetaan nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä laadukkaan ja innovatiivisen nuorisotyön ja sen tunnustamisen kautta.

Komissio nimitti kesäkuussa 2021 ensimmäistä kertaa nuorisostrategiassa esitetyn ”EU:n nuorisokoordinaattorin”, joksi valittiin Biliana Sirakova. Hänen tehtävänään on lisätä monialaista yhteistyötä komissiossa.

B. EU:n nuorisoalan rahoitusohjelmat

1. Erasmus+

Vuodet 2021–2027 kattavassa Erasmus+ -ohjelmassa nuorisotoimintaan varataan 10,3 prosenttia ohjelman määrärahoista eli yli 2,5 miljardia euroa. Tämä on selvästi enemmän kuin vuosina 2014–2020, jolloin alan toimiin osoitettiin 1,48 miljardia euroa. DiscoverEU-hanke on tarkoitettu paitsi koululaisille ja korkea-asteen opiskelijoille myös harjoittelijoille ja nuorille työntekijöille. Edelliseen kauteen verrattuna Erasmus+ -ohjelmassa on uutta ”pienimuotoisten kumppanuuksien” rahoitusmahdollisuus. Järjestelyn pitäisi hyödyttää etenkin nuorisojärjestöjä. Ohjelmassa pyritään kehittämään myös unioniin kuulumisen tunnetta uuden DiscoverEU-hankkeen avulla. Hanke tarjoaa nuorille mahdollisuuden tutustua Euroopan monimuotoisuuteen sen kulttuuriperinnön kautta.

2. Euroopan solidaarisuusjoukot

Euroopan solidaarisuusjoukot on joulukuussa 2016 käynnistetty aloite, joka antaa 18–35-vuotiaille nuorille mahdollisuuden tehdä vapaaehtoistyötä, suorittaa harjoittelu tai työskennellä omassa maassaan tai ulkomailla toteutettavissa solidaarisuushankkeissa. Hankkeita on tarjolla eri aloilta terveydestä ympäristönsuojeluun. Aloitteesta on tähän mennessä hyötynyt yli 60 000 nuorta.

C. Muut EU:n aloitteet

1. Vahvistettu nuorisotakuu

Vuonna 2013 perustetun nuorisotakuun mukaisesti nuorille tarjotaan laadukas työ-, jatkokoulutus-, oppisopimus- tai harjoittelupaikka neljän kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta tai virallisen koulutuksen päättämisestä. Koska väline on osoittautunut toimivaksi, sitä vahvistettiin vuonna 2020 neuvoston suosituksella ”Silta työelämään – entistä vahvempi nuorisotakuu”.

2. Lasten suojelu

Lapsen oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen mukaisesti alaikäisiksi katsotaan kaikki alle 18-vuotiaat henkilöt. Lissabonin sopimuksessa vahvistettiin lasten oikeuksien suojelu EU:n tavoitteeksi, ja EU:n perusoikeuskirjassa taataan, että EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot huolehtivat lasten oikeuksista.

Komissio antoi 15. helmikuuta 2011 tiedonannon ”Lapsen oikeuksia koskeva EU:n toimintasuunnitelma”. Sen tarkoituksena on vahvistaa EU:n toimielinten ja kaikkien jäsenvaltioiden luja sitoutuminen lasten oikeuksien edistämiseen, suojeluun ja toteutumiseen kaikissa asiaankuuluvissa EU:n politiikoissa sekä saada aikaan konkreettisia tuloksia. Lapsen oikeudet ja lapsiin, nuoriin, naisiin ja muihin riskiryhmiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisy turvataan ja niitä edistetään myös kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmassa (2021–2027).

Vuonna 2016 parlamentti ja neuvosto antoivat direktiivin rikoksesta epäiltyjä tai syytettyjä lapsia koskevista menettelytakeista rikosoikeudellisissa menettelyissä. Sillä varmistetaan, että rikoksista epäillyt tai syytetyt lapset pystyvät ymmärtämään ja seuraamaan oikeudenkäyntiä ja käyttämään oikeuttaan oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Lisäksi halutaan ehkäistä rikoksen uusimista ja edistää näiden lasten sopeutumista yhteiskuntaan.

3. Nuoriso ja joukkoviestimet

Verkkotekniikka tarjoaa lapsille ja nuorille ainutlaatuisia mahdollisuuksia hyödyntää digitaalista oppimista ja osallistua julkiseen keskusteluun. Lapset voivat kuitenkin olla erityisen haavoittuvaisia modernin tekniikan käyttäjinä. Audiovisuaalisista mediapalveluista vuonna 2010 annetulla direktiivillä suojellaan alaikäisiä heille mahdollisesti vahingolliselta sisällöltä, olipa kyse perinteisistä lähetyksistä tai tilauspalveluista. Komissio ehdotti vuonna 2016 direktiivin tarkistamista niin, että sitä sovellettaisiin myös videonjakoalustoihin, kun on torjuttava vihapuhetta ja suojeltava lapsia sisällöltä, joka saattaa haitata vakavasti heidän kehitystään.

4. Euroopan nuorisoportaali

Euroopan nuorisoportaali on kaikille eurooppalaisille nuorille suunnattu verkkosivusto, joka auttaa löytämään tietoa EU:n monipuolisesta tarjonnasta nuorille (esimerkiksi opiskelu-, vapaaehtoistyö- ja työmahdollisuuksista sekä kulttuurialan ja luovien alojen tarjonnasta).

5. Euroopan nuorisoviikko

Komissio järjestää joka toinen vuosi yhdessä parlamentin kanssa Euroopan nuorisoviikon. Sen aikana kaikissa Erasmus-ohjelmaan osallistuvissa maissa järjestetään tapahtumia ja toimintaa nuorille ja esitellään EU:n heille tarjoamia liikkuvuusmahdollisuuksia.

6. Euroopan nuorison teemavuosi 2022

Ajatuksen Euroopan nuorison teemavuodesta 2022 esitti komission puheenjohtaja unionin tilaa koskevassa puheessaan vuonna 2021. Tarkoituksena on juhlia koronaviruspandemiasta eniten kärsinyttä sukupolvea, tukea heikoimmassa asemassa olevia nuoria ja tehdä tunnetuksi EU:n nuorille tarjoamia mahdollisuuksia. Päättäjät haluavat myös kuulla nuorten ideoita EU:n kehittämisestä.

7. Euroopan nuorisopääkaupunki

Euroopan nuorisopääkaupunki on Euroopan nuorisofoorumin vuonna 2009 käynnistämä hanke. Vuoden nuorisopääkaupungiksi valittu eurooppalainen kaupunki saa tilaisuuden esitellä nuorten käynnistämiä ja nuorille suunnattuja innovatiivisia aloitteita.

8. Youth4Regions

Youth4Regions-kilpailu on tarkoitettu EU:n aluepolitiikasta kiinnostuneille nuorille toimittajille. Kilpailun voittajille tarjotaan EU-asioita koskevaa koulutusta, kokeneiden toimittajien mentorointia ja mahdollisuutta osallistua komission järjestämille lehdistömatkoille jäsenvaltioihin.

Euroopan parlamentin rooli

Euroopan parlamentti on aina tukenut jäsenvaltioiden tiivistä yhteistyötä nuorisopolitiikan alalla. Se on osallistunut aktiivisesti nuorisopolitiikan muotoiluun esimerkiksi päätöslauselmillaan

Euroopan nuorison teemavuodesta 2022 annetussa päätöksessä edellytetään, että teemavuodelle osoitetaan riittävästi rahoitusta ja nuorisojärjestöt otetaan mukaan sen valmistelun kaikkiin vaiheisiin. Teemavuodella olisi myös nimenomaisesti edistettävä toimenpiteitä, joilla puututaan nuorten haasteisiin, kuten heidän sosiaaliseen tilanteeseensa ja hyvinvointiinsa covid-19-pandemian jälkeen sekä heidän työoloihinsa. Sen olisi myös tehostettava toimia, joilla parannetaan nuorten mahdollisuuksia hankkia asiaankuuluvia tietoja ja taitoja ja ymmärtää paremmin työympäristöään.

Euroopan parlamentti hyväksyi 18. toukokuuta 2021 Euroopan solidaarisuusjoukkojen ohjelman vuosiksi 2021–2027. Ensimmäistä kertaa ohjelma saa oman talousarvion ja yli miljardin euron määrärahat, mikä mahdollistaa noin 350 000 nuoren osallistumisen. Parlamentin jäsenet halusivat parantaa sellaisten nuorten mahdollisuuksia osallistua Euroopan solidaarisuusjoukkoihin, joiden mahdollisuudet ovat rajalliset, kuten vammaiset, eristyneet tai marginalisoituneiden yhteisöjen nuoret sekä nuoret, joilla on oppimisvaikeuksia tai terveysongelmia. He kannattivat vapaaehtoistoiminnan ja työjaksojen selkeää erottamista toisistaan, jotta ohjelmaan osallistuvat organisaatiot eivät käyttäisi nuoria palkattomina vapaaehtoistyöntekijöinä mahdollisten laadukkaiden työpaikkojen tarjoamisen sijasta. Parlamentti vaati, että vastaanottavat organisaatiot velvoitetaan todistamaan ehdottamiensa toimien laatu ja noudattamaan paremmin työterveys- ja -turvallisuusvaatimuksia. Lisäksi se sai läpi vaatimuksen, että ohjelmaa arvioidaan siltä kannalta, miten se vaikuttaa EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseen.

Parlamentti suositti 14. syyskuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa, että Erasmus-ohjelman painopisteet saatetaan linjaan EU:n nuorisostrategian ja muiden EU:n rahoittamien ohjelmien kanssa. Samoin juuri parlamentti esitti, että yli 10 prosenttia Erasmus-ohjelman määrärahoista käytetään nuorisoalan toimiin.

Lisäksi parlamentti pyrkii turvaaman lapsen edun vastaanottamiensa vetoomusten perusteella, ja se on antanut päätöslauselman lapsiköyhyydestä. Parlamentti kantaa huolta lasten oikeuksista myös EU:n rajojen ulkopuolella. Tämän se on osoittanut antamalla päätöslauselmia esimerkiksi lasten koulutuksesta hätätilanteissa ja pitkittyneissä kriiseissä ja lasten aliravitsemuksesta ja virheravitsemuksesta kehitysmaissa. Vuonna 2015 se antoi päätöslauselman verkossa tapahtuvasta lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä[1]. Lokakuussa 2018 parlamentti hyväksyi komission lainsäädäntöehdotuksen audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamisesta annetun direktiivin muuttamisesta. Uusien säännösten mukaan lähetystoiminnan harjoittajien on pyrittävä vähentämään lasten altistumista mainonnalle, joka koskee epäterveellisiä elintarvikkeita ja juomia. Lisäksi niissä kielletään vihaan, väkivaltaan ja terrorismiin yllyttävä sisältö ja velvoitetaan soveltamaan perusteettomaan väkivaltaan ja pornografiaan mitä tiukimpia toimenpiteitä.

Euroopan parlamentti ja Aachenin kansainvälisen Kaarle Suuri -palkinnon säätiö perustivat vuonna 2008 Nuorten eurooppalainen Kaarle Suuri -palkinnon, josta tuetaan nuorten toteuttamia eurooppalaisia hankkeita. Palkinto myönnetään vuosittain hankkeille, jotka edistävät eurooppalaista ja kansainvälistä yhteisymmärrystä. Parlamentti on myös käynnistänyt Ambassador School- ja Euroscola-ohjelmat, joilla autetaan parantamaan tietämystä EU:n demokratiasta ja arvoista.

 

[1]Lisätietoja 3.6.2 Audiovisuaali- ja mediapolitiikka.

Katarzyna Anna Iskra