Kielipolitiikka

Euroopan unionin yhtenä pyrkimyksenä on edistää liikkuvuutta ja kulttuurienvälistä ymmärrystä. Sen vuoksi se on määritellyt kieltenoppimisen tärkeäksi painopisteeksi ja rahoittaa lukuisia siihen liittyviä ohjelmia ja hankkeita. EU:lle monikielisyys on Euroopan kilpailukyvyn tärkeä osatekijä. EU:n kielipolitiikan yhtenä tavoitteena on, että jokainen Euroopan unionin kansalainen osaisi äidinkielensä lisäksi kahta vierasta kieltä.

Oikeusperusta

EU:n tunnuslause on ”Moninaisuudessaan yhtenäinen”, ja kielet ovat kulttuurimme välittömin ilmenemismuoto. Kielellinen monimuotoisuus on luonnollinen osa Eurooppaa, ja sen kunnioittaminen on EU:n perusarvo. Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa (SEU) todetaan, että unioni ”kunnioittaa kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja monimuotoisuutta” (3 artikla). Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT) korostetaan, että unionin päämääränä on kehittää ”eurooppalaista ulottuvuutta koulutuksessa erityisesti jäsenvaltioiden kielten opetuksella ja levittämisellä” (165 artiklan 2 kohta) pitäen täysin arvossa sivistyksellistä ja kielellistä monimuotoisuutta (165 artiklan 1 kohta).

Vuonna 2000 hyväksytyn ja Lissabonin sopimuksella oikeudellisesti sitovaksi tulleen Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaan kieleen perustuva syrjintä on kielletty (21 artikla) ja unionilla on velvollisuus kunnioittaa kielellistä monimuotoisuutta (22 artikla).

Vuonna 1958 annettua ensimmäistä asetusta, jossa määriteltiin entisessä Euroopan talousyhteisössä käytettävät kielet, on muutettu uusien jäsenvaltioiden liittyessä EU:hun, ja siinä määritellään EU:n viralliset kielet[1] yhdessä SEU:n 55 artiklan 1 kohdan kanssa. Tämän asetuksen säännösten ja SEUT:n 24 artiklan mukaisesti jokainen EU:n kansalainen voi kirjoittaa EU:n toimielimelle tai elimelle jollakin näistä kielistä ja saada vastauksen samalla kielellä.

Tavoitteet

EU:n kielipolitiikan perustana on kielellisen monimuotoisuuden kunnioittaminen kaikissa jäsenvaltioissa ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun aikaansaaminen koko EU:n alueella. Jotta vastavuoroinen kunnioitus toteutuisi käytännössä, EU edistää vieraiden kielten opetusta ja oppimista ja kaikkien kansalaisten liikkuvuutta erityisten koulutusohjelmiensa välityksellä. Kielitaitoa pidetään yhtenä perustaitona, joka kaikkien EU:n kansalaisten on hankittava voidakseen parantaa koulutus- ja työllistymismahdollisuuksiaan. Göteborgissa 17. marraskuuta 2017 järjestetyssä oikeudenmukaisia työpaikkoja ja kasvua käsittelevässä sosiaalialan huippukokouksessa komissio esitti ajatuksen ”eurooppalaisesta koulutusalueesta”, jolla vuoteen 2025 mennessä ”suurin osa ihmisistä puhuu oman äidinkielensä lisäksi kahta muuta kieltä” (komission tiedonanto aiheesta ”Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla – Euroopan komission panos EU-johtajien kokoukseen Göteborgissa 17. marraskuuta 2017”). Lisäksi EU ja jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä vähemmistöjen suojelemiseksi Euroopan neuvoston alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan perusteella.

Saavutukset

A. Toimintapolitiikan kehitys ja tuki kielten tutkimukselle

1. Kieltenoppimisen tukeminen

Neuvosto hyväksyi 22. toukokuuta 2019 suosituksen kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta kielten opetukseen ja oppimiseen. Siinä se pyytää, että jäsenvaltiot tukisivat voimakkaammin kieltenoppimista koko oppivelvollisuuskoulutuksen ajan, varmistaisivat, että useammilla kieltenopettajilla on mahdollisuus suorittaa opintojaksoja ja opettaa ulkomailla, ja kannustaisivat käyttämään innovatiivisia opetusmenetelmiä ja hyödyntämään School Education Gateway -verkkofoorumin ja eTwinning-yhteisön kaltaisia välineitä.

2. Kielitaitoa koskevien tietojen vertailtavuus

Komissio antoi vuonna 2005 tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle eurooppalaisesta kielitaitoindikaattorista, jonka avulla mitataan yleistä vieraiden kielten osaamista kussakin jäsenvaltiossa. EU kannustaa myös käyttämään Euroopan neuvoston kehittämää kieliä koskevaa yhteistä eurooppalaista viitekehystä (CEFR). Sen on tarkoitus tarjota avoin, johdonmukainen ja kattava perusta kielten oppimäärien ja opetussuunnitelmien laatimiselle, opetus- ja oppimateriaalin suunnittelulle sekä vieraiden kielten taidon arvioinnille. Sitä käytetään nykyisin laajalti sekä Euroopassa että muualla maailmassa.

3. Euroopan neuvoston eurooppalainen nykykielten keskus ja Euroopan monikielisyyden ja kielten oppimisen tutkimuskeskus

EU tekee tiivistä yhteistyötä kahden kielten tutkimuskeskuksen, Euroopan neuvoston eurooppalaisen nykykielten keskuksen (ECML) ja Euroopan monikielisyyden ja kielten oppimisen tutkimuskeskuksen (Mercator) kanssa. Eurooppalainen nykykielten keskus edistää kieltenopetukseen liittyvää huippuosaamista ja innovointia ja auttaa eurooppalaisia oppimaan kieliä entistä tehokkaammin. Keskuksen tärkeimpänä tavoitteena on auttaa jäsenvaltioita harjoittamaan kieltenopetukseen liittyvää tehokasta politiikkaa keskittymällä kieltenoppimiseen ja -opetukseen sekä tukemalla vuoropuhelua, parhaiden käytänteiden vaihtoa ja ohjelmiin liittyviä verkostoja ja tutkimushankkeita. EU osarahoittaa eurooppalaisen nykykielten keskuksen hankkeita, joissa tuetaan maahanmuuttajataustaisten lasten kielenoppimista ja määritetään kielitaitotestien ja kielitaidon arvioinnin laatu- ja vertailukelpoisuuskriteerit. Mercator keskittyy pääasiassa Euroopan alueellisiin ja vähemmistökieliin. Se kerää ja luetteloi, kartoittaa ja tutkii sekä levittää ja soveltaa tietoa kieltenoppimisesta koulussa, kotona ja kulttuuriin osallistumisen kautta[2].

4. European Masters in Translation

European Masters in Translation (EMT) on laatumerkki, joka myönnetään maisteritason kääntäjänkoulutusohjelmille, jotka täyttävät määrätyt ammattitaitoa koskevat ja markkinoiden vaatimukset. EMT:n päätavoitteena on parantaa kääntäjien koulutuksen laatua ja kannustaa korkean ammattipätevyyden omaavia hakeutumaan alan tehtäviin unioniin. Hankkeella pyritään myös parantamaan kääntäjän ammatin statusta EU:ssa.

B. Toimintaohjelmat

1. Erasmus+ -ohjelma

Erasmus+ on EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma vuosiksi 2021–2027. Ohjelman erityistavoitteisiin kuuluu kieltenoppimisen ja kielellisen monimuotoisuuden edistäminen. Erasmus+ -ohjelmaoppaan 2021 mukaan ”ohjelmassa annetaan mahdollisuus tarjota kielivalmennustukea, millä pyritään lisäämään liikkuvuuden tehokkuutta ja tuloksellisuutta sekä parantamaan oppimistuloksia ja siten edistämään ohjelman kyseisen tavoitteen saavuttamista” (s. 12). Niinpä ohjelmaan kuuluu kielten verkko-opiskeluympäristö Erasmus+ Online Linguistic Support, joka tarjoaa kielivalmennusta liikkuvuustoimiin osallistujille, jotta he voivat oppia isäntämaan kieltä. Erasmus+ -ohjelmassa kannustetaan innovointia edistävään yhteistyöhön ja hyvien käytäntöjen vaihtoon kumppanuuksien kautta kieltenopetuksen ja -oppimisen alalla. Lisäksi ohjelmasta rahoitetaan monia hankkeita, joilla tuetaan viittomakielten opetusta ja oppimista, edistetään tietoisuutta kielellisestä monimuotoisuudesta ja suojellaan vähemmistökieliä.

2. Luova Eurooppa -ohjelma

Luova Eurooppa -ohjelman Kulttuuri-alaohjelmasta tuetaan kirjallisuuden ja käsikirjoitusten kääntämistä.

3. Euroopan kielten teemapäivä

Euroopan kielten teemavuosi 2001 osoittautui niin suosituksi, että EU ja Euroopan neuvosto päättivät nimetä syyskuun 26. päivän Euroopan kielten teemapäiväksi, jolloin koko EU:n alueella järjestetään erilaisia tapahtumia kieltenoppimisen edistämiseksi. Aloitteella on tarkoitus lisätä suuren yleisön tietämystä Euroopassa puhutuista monista kielistä ja rohkaista kansalaisia opiskelemaan kieliä.

4. Kielihankkeiden eurooppalainen laatuleima

Kielihankkeiden eurooppalainen laatuleima on komission myöntämä tunnustus, jolla halutaan kannustaa uusien menetelmien kehittämistä kieltenopetukseen ja -opiskeluun, palkita uusia kieltenopetuksen menetelmiä ja lisätä tietoisuutta alueellisista ja vähemmistökielistä. Tunnustus myönnetään erityisen innovoiville kieltenopetushankkeille, vieraan kielen opinnoissa merkittävästi edistyneille henkilöille sekä parhaille kieltenopettajille.

5. Juvenes Translatores -käännöskilpailu

Komissio palkitsee vuosittain kussakin jäsenvaltiossa parhaimman 17-vuotiaan oppilaan tekemän käännöksen Juvenes Translatores -palkinnolla. Oppilaat voivat kääntää mistä tahansa unionin virallisesta kielestä mihin tahansa toiseen unionin viralliseen kieleen.

Euroopan parlamentin rooli

A. Kielellinen monimuotoisuus

Viestintästrategiansa mukaan parlamentti soveltaa kattavaa monikielisyyspolitiikkaa, jonka mukaan kaikki EU:n kielet ovat yhtä tärkeitä. Kaikki parlamentin asiakirjat käännetään kaikille virallisille kielille, ja jokaisella parlamentin jäsenellä on oikeus puhua haluamallaan EU-kielellä. Euroopan historian talossa ja Parlamentariumissa (Euroopan parlamentin vierailukeskuksessa) vierailumateriaali on saatavilla EU:n 24 virallisella kielellä.

Euroopan parlamentti on vuodesta 2007 lähtien myöntänyt vuosittain LUX-elokuvapalkinnon, johon kuuluu kolmen finalistielokuvan tekstitys kaikille EU:n 24 virallisille kielille.

Maaliskuun 24. päivänä 2009 antamassaan päätöslauselmassa ”Monikielisyys: Euroopan voimavara ja samalla myös yhteinen sitoumus” parlamentti ilmaisi tukensa EU:n toimintapolitiikalle monikielisyyden alalla ja pyysi komissiota määrittelemään toimenpiteitä, joilla edistetään kielellistä monimuotoisuutta.

Parlamentti antoi 11. syyskuuta 2018 kielellistä tasa-arvoa digitaaliajalla käsittelevän päätöslauselman, joka perustuu tieteen ja tekniikan tulevaisuuspaneelin (STOA) teettämään tutkimukseen. Siinä se pyysi komissiota arvioimaan, miten voitaisiin parhaiten varmistaa kielellinen tasa-arvo digitaaliajalla, ja kehittämään monikielisiä digitaalisia sisämarkkinoita koskevan vahvan ja koordinoidun strategian.

Parlamentti ja neuvosto pääsivät 11. joulukuuta 2020 sopimukseen ehdotuksesta Erasmus+ -ohjelman seuraajasta vuosiksi 2021–2027. Ohjelman avaintoimeen 1 kuuluu oppimiseen liittyvän liikkuvuuden kielellisiä tukitoimenpiteitä.

Samana päivänä päästiin sopimukseen Luova Eurooppa -ohjelman (2021–2027) perustamista koskevasta ehdotuksesta. Sen 3 artiklan mukaan ohjelman yhtenä tavoitteena on turvata Euroopan kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus ja kieli- ja kulttuuriperintö sekä kehittää ja edistää niitä. Ohjelman Media-lohkossa on myös otettava huomioon maanosan eri maiden markkinoille ominainen kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus. Parlamentin käsittelyssä tekstiin lisättiin myös tuki EU:n audiovisuaaliteosten tekstitykselle, jälkiäänittämiselle ja kuvailutulkkaukselle, jotta voidaan edistää eurooppalaisten teosten kansainvälistä myyntiä ja levitystä kaikilla alustoilla.

Parlamentti korosti 11. marraskuuta 2021 antamassaan päätöslauselmassa ”Eurooppalainen koulutusalue: yhteinen kokonaisvaltainen lähestymistapa”, että vieraiden kielten ja erityisesti englannin kielen oppiminen on tärkeää. Se painotti, että jäsenvaltioiden on toteutettava toimia, joilla tuetaan kielitaidon kehittämistä kaikilla tasoilla ja erityisesti perusopetuksessa ja keskiasteen koulutuksessa. Näin voidaan vaalia Euroopan neuvoston monikielisyyden tavoitetta ja saavuttaa tavoite, jonka mukaan kaikilla oppilailla on vähintään kahden muun EU:n virallisen kielen riittävä taito viimeistään alemman keskiasteen koulutuksen päättyessä. Lisäksi päätöslauselmassa kehotettiin komissiota kehittämään välineitä, joiden avulla jäsenvaltiot voivat panna täytäntöön neuvoston suosituksen kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta kielten opetukseen ja oppimiseen ja seurata edistymistä asiaankuuluvalla tavalla, ja antamaan taloudellista tukea kouluille, jotka antavat eurooppalaisten kielten opetusta ja erityisesti sellaisten unionin kansalaisten ensimmäisen kielen opetusta, jotka asuvat jossakin toisessa EU-maassa. Lisäksi siinä kehotettiin jäsenvaltioita keräämään vertailukelpoista tietoa kielten oppimisesta.

B. Vähemmistökielten tukeminen

Vuonna 2013 parlamentti hyväksyi päätöslauselman uhanalaisista eurooppalaisista kielistä ja kielellisestä monimuotoisuudesta Euroopan unionissa. Siinä se kehotti jäsenvaltioita ottamaan paremmin huomioon uhanalaiset eurooppalaiset kielet sekä sitoutumaan unionin kielellistä ja kulttuurista perintöä suojelevaan ja edistävään politiikkaan.

Parlamentti hyväksyi 23. marraskuuta 2016 päätöslauselman viittomakielistä ja koulutetuista viittomakielen tulkeista. Tarkoituksena oli korostaa, että kuurojen, kuurosokeiden ja huonokuuloisten EU:n kansalaisten on voitava tutustua samoihin tietoihin ja viesteihin kuin muidenkin viittomakielen tulkkauksen, tekstityksen, puheentunnistuksen ja/tai vaihtoehtoisten viestintäkeinojen (myös huuliltaluvun) avulla.

Parlamentti antoi 7. helmikuuta 2018 päätöslauselman vähemmistöjen suojelusta ja syrjimättömyydestä EU:n jäsenvaltioissa. Siinä se kannustaa jäsenvaltioita varmistamaan vähemmistökielten käyttöä koskevan oikeuden puolustamisen ja suojelemaan unionin kielellistä monimuotoisuutta. Parlamentti pitää välttämättömänä kunnioittaa kielellisiä oikeuksia yhteisöissä, joissa on useampi kuin yksi virallinen kieli, ja pyytää komissiota edistämään alueellisten ja vähemmistökielten opetusta ja käyttöä.

Joulukuun 17. päivänä 2020 antamassaan päätöslauselmassa parlamentti ilmaisi tukensa eurooppalaiselle ”Minority SafePack” -kansalaisaloitteelle, jonka tavoitteena on parantaa vähemmistökielten suojelua.

 

[1]EU:n 24 virallista kieltä ovat bulgaria, englanti, espanja, hollanti, iiri, italia, kreikka, kroaatti, latvia, liettua, malta, puola, portugali, ranska, romania, ruotsi, saksa, slovakki, sloveeni, suomi, tanska, tšekki, unkari ja viro.

Katarzyna Anna Iskra