Euroopan unioni ja Maailman kauppajärjestö

Maailman kauppajärjestö (WTO) pyrkii takaamaan sääntöihin perustuvan kansainvälisen kauppajärjestelmän. Kauppaneuvottelujen umpikujasta huolimatta parhaillaan kartoitetaan keinoja nykyaikaistaa WTO:n sääntöjä ja vastata uusiin maailmanlaajuisiin haasteisiin. Euroopan parlamentti toimii Lissabonin sopimuksen nojalla lainsäätäjänä yhdessä neuvoston kanssa ja sen on annettava hyväksyntänsä mahdollisille WTO-sopimusten muutoksille tai uusille sopimuksille. Parlamentilla on lisäksi tärkeä rooli kansainvälisen kauppapolitiikan valvojana.

Maiden välille kehittyi kauppakysymyksissä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä yhä monimutkaisempia vuorovaikutussuhteita, ja syntyi tarve perustaa foorumi helpottamaan ja sääntelemään kauppasuhteita. Vuonna 1947 tehdyllä tullitariffeja ja kauppaa koskevalla yleissopimuksella (GATT) luotiin foorumi pyöreän pöydän keskusteluille ja otettiin käyttöön monenvälinen toimintatapa kauppakysymyksissä samalla kun perustettiin kansainvälisesti tunnustettujen kauppasääntöjen järjestelmä. Tavoitteena oli luoda kaikille sopimuspuolille tasapuoliset toimintaedellytykset alentamalla huomattavasti tullitariffeja ja vähentämällä muita kaupan esteitä sekä poistamalla syrjivä menettely kansainvälisessä kaupassa[1].

Kun kansainvälisessä kaupassa siirryttiin tavarakaupasta myös palvelujen ja henkisen omaisuuden kauppaan, GATT-sopimuksen pohjalta muotoutui Maailman kauppajärjestö (WTO). Vuonna 1995 Uruguayn kierroksen kauppaneuvottelujen tuloksena tehtyyn WTO-sopimukseen sisällytettiin aiemmat kauppasopimukset, kuten itse GATT-sopimus, maataloussopimus ja tekstiili- ja vaatetussopimus sekä muita yleissopimuksia. Uusista sopimuksista tärkeimmät olivat palvelukaupan yleissopimus (GATS) ja sopimus teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista (TRIPS). Helmikuussa 2017 tuli voimaan kaupan helpottamista koskeva sopimus, joka on ensimmäinen WTO:n perustamisen jälkeen tehty monenvälinen sopimus. Vuonna 2022 Genevessä pidetyssä 12. ministerikokouksessa päästiin sopimukseen kalastustuista ja TRIPS-sopimuksen muuttamisesta covid-19-rokotteiden osalta sen jälkeen, kun näitä asiakokonaisuuksia oli lykätty kahdesti covid-19-pandemiasta johtuneiden rajoitusten vuoksi. Jotta voidaan pysyä nopeasti muuttuvan kauppaympäristön viimeaikaisen kehityksen tahdissa, WTO:ta on kuitenkin vielä uudistettava perinpohjaisesti esimerkiksi kaupan ja terveyden, energian, sähköisen kaupankäynnin, investointien helpottamisen ja teollisuustukien aloilla.

WTO pyrkii edistämään vapaata kaupankäyntiä muun muassa varmistamalla, että maat jatkavat kaupan esteiden purkamista kauppaneuvotteluissa. Tätä nykyä kaksi kolmasosaa WTO-jäsenistä on kehitysmaita, mikä antaa siirtymätalouden maille ja vähiten kehittyneille maille mahdollisuuden valjastaa avoin kaupankäynti edistämään kehitysponnisteluja.

Riitojenratkaisujärjestelmä

WTO:n tärkeimpiä saavutuksia on sen riitojenratkaisuelin, jolla on valta ratkaista kauppakiistoja ja valvoa päätösten täytäntöönpanoa. Riitojenratkaisujärjestelmä perustuu ennalta määritettyihin sääntöihin ja antaa WTO:n jäsenille niiden poliittisesta painoarvosta tai taloudellisesta vaikutusvallasta riippumatta mahdollisuuden esittää valituksia väitetyistä järjestön sääntöjen rikkomisista ja vaatia korvauksia. Riitojenratkaisujärjestelmän ansiosta yksipuolisia suojatoimenpiteitä, joihin maat aiemmin usein turvautuivat, käytetään vähemmän. Monet niistä johtivat vastatoimiin niiden kohteena olevilta mailta ja ajoittain myös täysimittaisiin kauppasotiin.

WTO:n riitojenratkaisujärjestelmällä on tähän saakka varmistettu, että vahvat jäsenet eivät saa ylivaltaa heikompiin nähden, ja sen säännöt vastatoimista ovat olleet selkeät. Valituselin on nyt kuitenkin käytännössä lopettanut toimintansa, koska joidenkin sen jäsenten toimikausi on päättynyt eikä avoimia paikkoja ole täytetty. Tilanteen ratkaisemiseksi EU on käynnistänyt yhdessä 22 muun WTO:n jäsenen kanssa aloitteen vaihtoehtoisesta mekanismista eli välimiesmenettelyä koskevasta väliaikaisjärjestelystä, jossa kymmenen välimiestä käsittelee WTO:n paneelin raporteista tehtyjä muutoksenhakupyyntöjä.

Euroopan unioni on aivan WTO:n perustamisesta lähtien ollut riitojenratkaisujärjestelmän suurimpia käyttäjiä. Vuosien 1995 ja 2022 välillä EU on ollut mukana 201 riitojenratkaisutapauksessa, joista 110:ssä se on ollut kantajana ja 91:ssa vastaajana[2]. Lisäksi se on pyytänyt 216 tapauksessa kolmannen osapuolen asemaa, jonka perusteella WTO:n jäsenet voivat seurata riitoja, joissa on mukana muita osapuolia. EU, jota edustaa komissio, on myös usein pyrkinyt parantamaan ja selventämään WTO-sopimuksia pyytämällä ratkaisuja WTO:n paneeleilta ja valituselimeltä.

Euroopan parlamentti seuraa tarkkaan riitoja, joissa EU on osapuolena. Parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunta esittää kantansa kauppakiistoihin mietinnöissä, julkisissa kuulemisissa ja komissiolle ja neuvostolle esitetyissä suullisissa kysymyksissä. Esimerkkinä voidaan mainita Airbus–Boeing-kiista EU:n ja Yhdysvaltojen välillä.

Dohan kierros ja muu kehitys

WTO:n jäsenet ovat vuodesta 2001 käyneet laajoja monenvälisiä kauppaneuvotteluja, jotka tunnetaan Dohan kierroksen tai Dohan kehitysohjelman nimellä. Niiden päätavoitteena on sijoittaa kehityskysymykset maailman kauppajärjestelmän ytimeen. Dohan neuvottelujen tarkoituksena on antaa kehitysmaille merkittävämpi rooli ja parantaa niiden kykyä hyötyä kansainvälisestä kaupasta ja auttaa niitä torjumaan köyhyyttä.

Dohan kehitysohjelma, joka perustui alusta alkaen yhtenäissitoumuksen periaatteeseen[3], on yhä kesken.

Neuvottelut ovat pysähtyneet paikoilleen tärkeissä kysymyksissä, jotka pääasiassa liittyvät markkinoille pääsyyn. Suurimmat erimielisyydet liittyvät tärkeimpien nousevien talouksien ja teollisuusmaiden tai maaryhmien näkemyksiin siitä, miten kansainvälistä kauppajärjestelmää olisi uudistettava.

EU kannatti laajan ja kunnianhimoisen kierroksen käynnistämistä. Unioni katsoi tämän olevan paras keino tuottaa talouskasvua ja kehityshyötyjä kaikille osapuolille ja saavuttaa tarvittavia kompromisseja. Neuvottelujen saattaminen menestyksellisesti päätökseen kokonaisuutena ei näytä kuitenkaan mahdolliselta, vaikka monet osapuolet, muun muassa EU, ovat tehneet parhaansa.

WTO:n 12. ministerikokous pääsi 17. kesäkuuta 2022 historialliseen sopimukseen kestämättömälle kalastukselle myönnettävien tukien lakkauttamisesta yli 20 vuotta kestäneiden neuvottelujen jälkeen. Tämä on kaikkien aikojen ensimmäinen monenvälinen sopimus, jossa keskitytään kestävyyteen, ja ensimmäinen uusi WTO-sopimus sitten vuoden 2013. Sopimus on ratkaisevan tärkeä askel sen varmistamisessa, että kalastustukien keskeisenä tavoitteena on kestävyys ja että ne eivät vahingoita valtameriä ja kalakantoja, sillä ne ovat välttämättömiä koko maailman rannikkoyhteisöjen toimeentulon kannalta.

Lisäksi sovittiin erityisistä jatkotoimista WTO:n uudistamiseksi, mukaan lukien järjestön täysin toimivan riitojenratkaisutehtävän palauttaminen. Lisäksi hyväksyttiin ministeritason julkilausuma WTO:n toimista pandemian torjumiseksi ja varautumisesta tuleviin pandemioihin sekä poikkeus tietyistä covid-19-rokotteisiin liittyvistä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevista velvoitteista. Vastauksena Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan aiheuttamaan nykyiseen dramaattiseen elintarviketilanteeseen WTO:n jäsenet sopivat noudattavansa pidättyvyyttä vientirajoituksissa ja vapauttavansa Maailman elintarvikeohjelman humanitaariset hankinnat tällaisista rajoituksista. Lopuksi päästiin sopimukseen sähköisen kaupankäynnin tulleja koskevan moratorion jatkamisesta seuraavaan WTO:n ministerikokoukseen saakka.

EU:n aloitteen johdosta eräät jäsenet toistivat solidaarisuutensa Ukrainalle. EU edisti myös yhteistyön lisäämistä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Euroopan parlamentin ja parlamenttienvälisen liiton yhdessä järjestämä WTO:ta käsittelevä parlamentaarinen konferenssi antaa säännöllisesti tilaisuuden rakentavaan osallistumiseen (lisätietoja konferenssista jäljempänä). Parlamentti on useaan otteeseen kehottanut jatkamaan neuvotteluja ja korostanut Dohan kierroksen merkitystä maailmankaupalle ja talouskehitykselle.

Parlamentti on myös osallistunut tiiviisti neuvotteluihin kapeampialaisista sopimuksista, kuten meneillään oleviin neuvotteluihin sähköisestä kaupankäynnistä. Se osallistuu WTO:n ministerikokouksiin osana EU:n valtuuskuntaa. Parlamentti seuraa edelleen WTO:n kehitystä ja erityisesti 12.–17. kesäkuuta 2022 pidetyn WTO:n viimeisimmän, 12. ministerikokouksen jatkotoimia.

EU ja WTO

EU:lla on ollut keskeinen rooli kansainvälisen kauppajärjestelmän kehittämisessä toisen maailmansodan jälkeen. Tällä hetkellä EU selvittää mahdollisuutta uudistaa WTO:ta[4].

GATTin (ja myöhemmin WTO:n) tapaan myös EU oli alun perin tarkoitettu poistamaan tulliesteitä ja edistämään kauppaa jäsenvaltioidensa välillä. EU:n sisämarkkinat perustuvat osittain GATTin periaatteisiin ja käytäntöihin. Unioni on aina ollut ensimmäisten joukossa edistämässä tehokasta kansainvälistä kauppajärjestelmää, joka perustuu oikeusvaltioperiaatteeseen. Tällainen järjestelmä auttaa varmistamaan, että yrityksillä on reilu pääsy ulkomaanmarkkinoille, ja näin se tukee talouskasvua niin unionissa kuin kolmansissa maissa ja varsinkin vähemmän kehittyneissä maissa.

EU:n yhteinen kauppapolitiikka on yksi aloista, joilla unionilla on täysi ja yksinomainen toimivalta. Tämä tarkoittaa, että EU toimii WTO:ssa yhtenä toimijana ja sitä edustaa jäsenvaltioiden sijaan komissio. Komissio neuvottelee kauppasopimuksista ja puolustaa unionin etuja WTO:n riitojenratkaisuelimessä kaikkien 27 jäsenvaltion puolesta. Komissio kuulee säännöllisesti neuvostoa ja parlamenttia ja raportoi niille monenvälisten neuvottelujen sisällöstä ja strategiasta. Lissabonin sopimuksen nojalla neuvosto ja parlamentti käyttävät yhdessä lainsäädäntövaltaa ja niillä on yhtä paljon sananvaltaa kansainvälisissä kauppakysymyksissä.

WTO:n kautta EU on pyrkinyt edistämään monenvälisiä kauppaneuvotteluja, joiden on tarkoitus täydentää kahdenvälisiä neuvotteluja. Viimeisimmän Dohan kierroksen pattitilanne ja se, että muut kauppakumppanit ovat ryhtyneet tekemään kahdenvälisiä sopimuksia, ovat pakottaneet EU:n harkitsemaan osittain uudelleen pitkän aikavälin strategiaansa ja palaamaan alueellisiin ja kahdenvälisiin neuvotteluihin.

Tämänhetkinen umpikuja WTO:ssa on myös merkki siitä, että kansainvälinen kauppajärjestelmä on muuttunut suuresti 20 viime vuoden aikana. Järjestelmä on kehittynyt, ja nyt keskeisessä asemassa ovat uudet toimijat, erityisesti siirtymätalouksien maat ja kehitysmaat. Kansainvälisen kauppajärjestelmän vapauttaminen on hyödyttänyt joitakin kehitysmaita, joissa on koettu ennätyksellisen pitkään jatkuneen talouskasvun vaihe. EU on tietoinen tästä uudenlaisesta dynamiikasta. Se on korostanut, että on edettävä viime vuosien neuvotteluihin perustuvaa toimintamallia pidemmälle ja kokeiltava innovatiivisia toimintatapoja, joissa otetaan huomioon sääntelykysymysten kasvanut merkitys tullitariffeihin verrattuna.

WTO:ta käsittelevä parlamentaarinen konferenssi

WTO:ta käsittelevä parlamentaarinen konferenssi on Euroopan parlamentin ja parlamenttienvälisen liiton yhdessä järjestämä konferenssi, jonka tavoitteena on lujittaa demokratiaa kaikkialla maailmassa tuomalla monenväliseen kauppayhteistyöhön parlamentaarinen ulottuvuus.

Parlamentaarikkojen ensimmäinen virallinen kokous WTO:ssa pidettiin joulukuussa 1999 Seattlessa järjestetyn WTO:n ministerikokouksen yhteydessä. Vuonna 2001 parlamentti ja parlamenttienvälinen liitto päättivät yhdistää voimansa ja järjestää parlamentaarisen kokouksen Dohan WTO-kokouksen aikana. Siinä luotiin perusta nykyiselle WTO:ta käsittelevälle parlamentaariselle konferenssille.

Konferenssissa parlamenttien jäsenet kaikkialta maailmasta vaihtavat näkemyksiä, tietoja ja kokemuksia kansainvälisestä kaupasta. Osallistujat seuraavat WTO:n toimintaa, edistävät WTO:n tehokkuutta ja oikeudenmukaisuutta, pyrkivät tuomaan avoimuutta WTO:n menettelyihin ja parantamaan hallitusten, parlamenttien ja kansalaisyhteiskunnan välistä vuoropuhelua, vaikuttavat WTO:ssa käytävien keskustelujen suuntaan ja parantavat kansallisten parlamenttien valmiuksia kansainväliseen kauppaan liittyvissä kysymyksissä.

WTO:ta käsittelevä parlamentaarinen konferenssi kokoontuu WTO:n ministerikokousten aikana. Pandemian vuoksi ei kuitenkaan ollut mahdollista kokoontua 12. ministerikokouksen rajoitetussa kehyksessä.

 

[1]Vuoden 1947 GATT-sopimuksen johdantokappale.
[2]Tilanne 1. syyskuuta 2022.
[3]Yhtenäissitoumuksen periaate tarkoittaa pääpiirteittäin, että mistään ei ole sovittu, kunnes kaikesta on sovittu.

Wolfgang Igler