Energian sisämarkkinat

Jotta EU:n energian sisämarkkinoita voitaisiin yhdenmukaistaa ja vapauttaa ne sääntelystä, Euroopan unioni on hyväksynyt toimenpiteitä, joilla pyritään rakentamaan kilpailulle avoimet, asiakaskeskeiset, joustavat ja syrjimättömät EU:n markkinat, jotka perustuvat markkinapohjaisiin toimitushintoihin. Toimenpiteet liittyvät markkinoille pääsyyn, avoimuuteen ja sääntelyyn, kuluttajansuojaan, yhteenliitäntöihin ja toimitusvarmuuteen. Niillä vahvistetaan yksittäisten asiakkaiden, energiayhteisöjen ja heikossa asemassa olevien kuluttajien oikeuksia, selkeytetään markkinatoimijoiden ja sääntelijöiden rooleja ja vastuualueita ja edistetään Euroopan laajuisten energiaverkkojen kehittämistä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheutti energiakriisin, ja sen vuoksi EU:n energiamarkkinoilla on tapahtunut perusteellisia rakenteellisia muutoksia.

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 ja 194 artikla

Tavoitteet

Unionin energia-alan sisämarkkinoiden toteuttaminen vaatii monien kaupan esteiden ja rajoitteiden poistamista, verotus- ja hintapolitiikan lähentämistä sekä normien, standardien ja ympäristö- ja turvallisuusmääräysten yhdenmukaistamista. Tarkoituksena on varmistaa markkinoiden toimivuus, oikeudenmukainen markkinoille pääsy, hyvä kuluttajansuoja, tarvittava yhteenliitäntäaste ja riittävä tuotantokapasiteetti.

Saavutukset

A. Kaasu- ja sähkömarkkinoiden vapauttaminen

Vielä 1990-luvulla kansalliset sähkö- ja kaasumarkkinat olivat monopolimarkkinoita, mutta Euroopan unioni ja jäsenvaltiot päättivät avata ne vähitellen kilpailulle.

Ensimmäinen energiapaketti hyväksyttiin vuosina 1996–1998. Se koostui kahdesta direktiivistä, ja sillä toteutettiin kansallisten sähkö- ja kaasumarkkinoiden ensimmäinen vapauttaminen. Toinen energiapaketti hyväksyttiin vuonna 2003. Sen mukaisesti yritys- ja kotitalousasiakkailla oli nyt mahdollisuus valita vapaasti kaasun- ja sähköntoimittajansa useiden kilpailevien yritysten joukosta.

Kolmas energiapaketti hyväksyttiin vuonna 2009, ja sillä jatkettiin sähkön ja kaasun sisämarkkinoiden vapauttamista. Siinä toteutettiin useita uudistuksia, kuten energian tarjonnan ja tuotannon erottaminen siirtoverkoista (eriyttäminen), riippumattomia sääntelyviranomaisia koskevat uudet vaatimukset, Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto (ACER), sähkön ja kaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaiset verkostot (Sähkö-ENTSO ja Kaasu-ENTSO) sekä kuluttajien oikeuksien parantaminen vähittäismarkkinoilla. Paketti on energian sisämarkkinoiden kulmakivi.

Vuonna 2019 hyväksyttiin neljäs energiapaketti, joka tunnetaan myös nimellä Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille -säädöspaketti ja johon kuuluu yksi direktiivi (sähködirektiivi (EU) 2019/944) ja kolme asetusta: sähköasetus (EU) 2019/943, riskeihin varautumista koskeva asetus (EU) 2019/941 ja energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) perustamisasetus (EU) 2019/942. Siinä otettiin käyttöön uusia sähkömarkkinasääntöjä, jotka koskivat uusiutuvaa energiaa ja investointeja, ja lisäksi kannustimia kuluttajille sekä voimalaitoksille myönnettävien tukien, kuten kapasiteettimekanismien, rajoituksia. Paketti edellytti myös varautumissuunnitelmien laatimista, ja sillä lisättiin ACERin toimivaltaa rajat ylittävässä yhteistyössä.

Viides energiapaketti, 55-valmiuspaketti, julkaistiin vuonna 2021. Sen tarkoituksena on mukauttaa EU:n energiatavoitteet vuosiksi 2030 ja 2050 asetettuihin Euroopan uusiin ilmastotavoitteisiin. Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 ja katkaistua kaasuntoimituksensa Eurooppaan unioni hyväksyi REPowerEU-suunnitelman, jotta voitiin nopeasti lopettaa kaikkien fossiilisten polttoaineiden tuonti Venäjältä, ottaa käyttöön energiansäästötoimenpiteitä, monipuolistaa energian tuontia, toteuttaa poikkeuksellisia rakenteellisia toimenpiteitä sähkö- ja kaasumarkkinoilla ja nopeuttaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa.

Tällä hetkellä energiaunioni perustuu energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa, sähkömarkkinoiden rakennetta, toimitusvarmuutta, energian sisämarkkinoita, yhteenliitäntöjä, riskeihin varautumista ja hallintoa koskevien toimenpiteiden täytäntöönpanoon. Paketin keskeiset säädökset ovat seuraavat:

Asetus sähkön sisämarkkinoista (asetus (EU) 2019/943), jossa määritellään tärkeimmät markkinapohjaiset periaatteet ja säännöt sähkömarkkinoiden toimintaa varten. Se kattaa markkinapohjaisen hinnanmuodostuksen, asiakkaat aktiivisina markkinatoimijoina, vähähiilisen sähköntuotannon markkinapohjaiset kannustimet, rajat ylittävien sähkövirtojen esteiden asteittaisen poistamisen, sähköntuottajien suoran tai välillisen vastuun sekä kapasiteettimekanismien luomisen edellytykset.

Direktiivi sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä (direktiivi (EU) 2019/944) sisältää kuluttajansuojaa koskevia säännöksiä, kuten vapaus määrittää sähköntoimitushinnat, toimittajien välinen markkinapohjainen hintakilpailu, heikossa asemassa olevien kotitalousasiakkaiden suojelu sekä loppuasiakkaiden oikeus saada sähköä. Kuluttajat voivat pyytää älykkäiden sähkömittareiden asentamista ilman lisäkustannuksia. Kotitalouksilla ja mikroyrityksillä on maksutta käytettävissään vähintään yksi väline, jolla voidaan vertailla toimittajien tarjouksia, myös dynaamisia hintasopimuksia. Ne voivat vaihtaa toimittajaa maksutta korkeintaan kolmen viikon kuluessa ja osallistua kollektiivisiin vaihtojärjestelmiin. Loppukuluttajat, joilla on älykkäät mittarit, voivat pyytää dynaamisia hintasopimuksia vähintään yhden suuren toimittajan kanssa. Heillä on oikeus toimia aktiivisina asiakkaina ilman heihin kohdistuvia kohtuuttomia tai syrjiviä teknisiä vaatimuksia (esim. itse tuotetun sähkön myynti), ja sopimusehdot on esitettävä tiivistetysti selkeässä muodossa.

Riskeihin varautumisesta sähköalalla annetussa asetuksessa (asetus (EU) 2019/941) otetaan käyttöön yhteisiä sääntöjä sähkökriisien ehkäisemisestä ja niihin valmistautumisesta rajat ylittävän yhteistyön varmistamiseksi sekä kriisitilanteiden hallinnasta. Siinä vahvistetaan myös yhteiset puitteet sähkön toimitusvarmuuden arvioimiseksi ja seuraamiseksi. Asetuksen mukaan sähkön siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston (Sähkö-ENTSO) on kehitettävä ja ehdotettava yhteistä menetelmää riskien tunnistamiseksi yhteistyössä ACERin ja sähkön koordinointiryhmän kanssa, minkä jälkeen ACER hyväksyy sen.

Maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä annetussa direktiivissä (direktiivi 2009/73/EY) otetaan käyttöön maakaasun siirtoa, jakelua, toimitusta ja varastointia koskevia markkinaperusteisia ja syrjimättömiä sääntöjä. EU-maita vaaditaan eriyttämään siirtoverkot ja siirtoverkonhaltijat vertikaalisesti integroituneista energiayhtiöistä. Tämä tarkoittaa sitä, että kaasua tai sähköä tuottavat tai toimittavat yhtiöt eivät saa käyttää oikeuksia siirtoverkonhaltijoihin nähden ja päinvastoin. EU-maiden (tai niiden toimivaltaisten sääntelyviranomaisten) on annettava kolmansille osapuolille syrjimätön pääsy siirto- ja jakeluverkkoihin. Tätä varten ne julkistavat tariffeja.

Asetuksessa maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä (asetus 715/2009/EU) vahvistetaan säännöt, jotka koskevat pääsyä maakaasun siirtoverkkoihin ja varastoihin ja nesteytetyn maakaasun käsittelylaitoksiin. Siinä määritellään verkkoonpääsytariffien vahvistaminen, tarjottavat palvelut, kapasiteetin jakaminen kaasun siirtoverkonhaltijoille, avoimuusvaatimukset ja tasehallintasäännöt sekä tasepoikkeamamaksut. EU-maiden tai niiden toimivaltaisten sääntelyviranomaisten on luotava järjestelmä, jossa kolmansilla osapuolilla on julkistettujen tariffien perusteella syrjimätön pääsy siirto- ja jakeluverkkoihin.

B. Jatkotoimet

Viidennen energiapaketin energianäkökohdista keskusteltiin alun perin tilanteessa, jossa energian hinnat olivat korkealla pandemian jälkeisen elpymisen vuoksi. Vuonna 2021 hyväksyttiin 55-valmiuspaketti. Lisäksi kaasudirektiivin 2009/73/EY ja kaasuasetuksen (EY) N:o 715/2009 tarkistuksilla pyritään vahvistamaan uusi sääntelykehys kilpailukykyisille vähähiilisille kaasumarkkinoille, mukaan lukien EU:n uudet vetymarkkinat ja metaanipäästöjen vähennykset.

Keskustelu viidennestä energiapaketista muuttui radikaalisti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. EU:n oli reagoitava maailman pahenevaan energiakriisiin, joten se esitti useita ehdotuksia, joiden tavoitteena ovat sen energiamarkkinoiden perusteelliset rakennemuutokset. Maaliskuussa 2022 annetussa REPowerEU-tiedonannossa todettiin nimenomaisesti, että EU aikoo lopettaa riippuvuutensa Venäjän fossiilisista polttoaineista. Toukokuussa 2022 tätä tavoitetta ryhdyttiin toteuttamaan käytännössä REPowerEU-suunnitelmaan sisältyvillä toimilla energian säästämiseksi, toimitusten monipuolistamiseksi, energian toimitusvarmuuden parantamiseksi, fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton nopeuttamiseksi. Sen jälkeen heinäkuussa 2022 annettiin uusia sääntöjä koordinoiduista kaasun kysynnän vähentämistoimenpiteistä tiedonannossa ”Kaasua säästöön talven varalle”.

Tilanteen kiireellisyyden vuoksi komissio esitti neuvoston asetusta (EU) 2022/1369 koordinoiduista kaasun kysynnän vähentämistoimenpiteistä. Siinä asetettiin jäsenvaltioiden kaasunkulutuksen vähentämiselle vapaaehtoinen (hätätilanteessa pakollinen) 15 prosentin tavoite 1. elokuuta 2022 ja 31. maaliskuuta 2023 väliseksi ajaksi. Asetus tuli voimaan 9. elokuuta 2022. Syyskuussa 2022 annettiin uusi neuvoston asetus hätätoimenpiteistä. Sillä pyritään puuttumaan korkeisiin energian hintoihin ja pienentämään Euroopan kansalaisten ja yritysten energialaskuja. Vuoden 2022 syyskuun ja joulukuun välisenä aikana neuvosto hyväksyi kolme poikkeuksellista väliaikaista markkinatoimenpidettä: sähkön bruttokulutuksen vapaaehtoinen kymmenen prosentin kokonaisvähennystavoite 1. joulukuuta 2022 ja 31. maaliskuuta 2023 välisenä aikana ja sähkönkulutuksen pakollinen viiden prosentin vähennystavoite huipputunteina, markkinatulojen yläraja 180 euroa/MWh uusiutuvia energialähteitä, ydinvoimaa ja ligniittiä käyttäville sähköntuottajille sekä pakollinen väliaikainen yhteisvastuumaksu fossiilisten polttoaineiden alalle.

Komissio ehdotti 14. maaliskuuta 2023 sähkömarkkinoiden rakenneuudistusta erityisesti tarkistamalla sähköasetusta, sähködirektiiviä ja REMIT-asetusta (EU) N:o 1227/2011. Ehdotuksella kannustetaan pitkäaikaisten sopimusten tekemiseen ja otetaan käyttöön sääntöjä, jotka koskevat uusiutuvien energialähteiden käyttöä, uusiutuvan energian yhteiskäyttöä, pitkäaikaisia sopimuksia kuluttajille, uusia kysyntäjoustoa ja varastointia koskevia tukijärjestelmiä, heikossa asemassa olevien kuluttajien suojelua, säänneltyjen vähittäishintojen ulottamista koskemaan kotitalouksia ja pk-yrityksiä kriisitilanteissa sekä jäsenvaltioiden velvoitteita nimetä toimituksista viime kädessä vastaavat toimittajat. Lokakuussa 2023 parlamentti ja neuvosto hyväksyivät neuvottelukantansa ja avasivat trilogineuvottelut tämän säädöksen hyväksymiseksi.

C. Energiamarkkinoiden sääntely: Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto ACER

ACER-virasto perustettiin vuonna 2009, ja se on ollut toiminnassa maaliskuusta 2011 lähtien. Viraston tehtävänä on edistää kansallisten sääntelyviranomaisten välistä yhteistyötä aluetasolla ja unionin tasolla sekä seurata energiaverkon ja sähkön ja kaasun sisämarkkinoiden kehitystä. Sillä on myös valtuudet tutkia markkinoiden väärinkäyttöä ja koordinoida asianmukaisten seuraamusten täytäntöönpanoa jäsenvaltioiden kanssa.

Kesäkuussa 2019 asetuksella (EU) 2019/942 (ACER-asetus) vahvistettiin ACERin roolia kansallisten sääntelyviranomaisten toimien koordinoinnissa etenkin toteutettaessa toimia raja-alueilla, joilla on riskinä kansallisen tai alueellisen päätöksenteon hajanaisuus. Uudelleenlaaditun sähköasetuksen (asetus (EU) 2019/943) mukaisesti ACERilla on nyt suurempi vastuu verkkosääntöjä koskevan lopullisen ehdotuksen laatimisesta ja toimittamisesta komissiolle sekä alueellisten sähkömarkkinoiden (tarjousalue) tarkasteluprosessiin vaikuttamisesta. Sen vuoksi asetuksella otettiin käyttöön maksuja, jotka toimivat lisärahoituslähteenä REMIT-toiminnan kustannusten kattamiseksi.

Lisäksi Euroopan unioni on luonut asetuksella (EU) 2019/943 ja asetuksella (EU) 715/2009/EY rakenteita sähkön ja kaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisten verkostojen (ENTSO) yhteistyölle. Siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaiset verkostot laativat ACERin kanssa yksityiskohtaisia verkkoon pääsyä koskevia sääntöjä ja teknisiä sääntöjä ja koordinoivat verkkojärjestelmän toimintaa vaihtamalla toimintaa koskevia tietoja ja kehittämällä yhteisiä turvallisuus- ja hätätilannestandardeja ja -menettelyjä. Siirtoverkonhaltijoiden verkostot laativat myös joka toinen vuosi kymmenvuotisen investointisuunnitelman. Tämän jälkeen ACER tarkastelee sitä uudelleen.

Lisäksi asetuksella (EU) 2016/1952 parannetaan kaasusta ja sähköstä teollisilta käyttäjiltä perittävien hintojen avoimuutta siten, että jäsenvaltiot velvoitetaan varmistamaan, että hinnoista ja hinnoittelujärjestelmistä ilmoitetaan Eurostat-tilastovirastolle kerran tai kahdesti vuodessa. Tukkumarkkinoiden eheydestä ja tarkasteltavuudesta annetulla asetuksella (EU) 1227/2011 (REMIT-asetus) taas pyritään varmistamaan oikeudenmukainen kaupankäynti Euroopan energiamarkkinoilla.

D. Energian toimitusvarmuus

Riskeihin varautumisesta sähköalalla annetussa asetuksessa (EU) 2019/941 määritellään sähkön toimitusvarmuuden turvaamiseen tähtääviä toimia. Niillä on tarkoitus varmistaa sähkön sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta, riittävä jäsenvaltioiden välinen yhteenliitäntäaste, riittävä tuotantokapasiteetti ja tarjonnan ja kysynnän tasapainottaminen. Energiaunionin hallinnosta annetussa asetuksessa (EU) 2018/1999 asetetaan sähköverkkojen yhteenliitäntätavoitteeksi vähintään 15 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Kaasun toimitusvarmuudesta annetussa asetuksessa (EU) 2017/1938 vahvistetaan toimenpiteitä, joilla pyritään turvaamaan kaasun toimitusvarmuus sallimalla hätätilanteissa poikkeukselliset toimenpiteet. Asetusta tarkistettiin vuonna 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan. EU hyväksyi pakolliset kaasuvarastojen täyttötavoitteet, joiden mukaan EU-maiden on täytettävä kaasuvarastojensa kapasiteetista 80 prosenttia 1. marraskuuta 2022 mennessä ja 90 prosenttia seuraavina vuosina.

Asetuksella (EU) 2022/2576 lisätään yhteisvastuuta energia-alalla kaasuhankintojen paremman koordinoinnin, rajat ylittävän kaasukaupan ja luotettavien viitehintojen avulla. Se muodostaa oikeudellisen kehyksen EU:n energianhankintafoorumille, jolla tuetaan EU-maita niiden valmistautuessa talveen 2023–2024 ja etenkin pyrkiessä täyttämään kaasuvarastonsa. Direktiivillä 2009/119/EY pyritään varmistamaan öljyn toimitusvarmuus, ja sen mukaan jäsenvaltioiden on pidettävä yllä öljyvarastoja, jotka vastaavat vähintään 90 päivän keskimääräistä päivittäistä nettotuontia tai 61 päivän keskimääräistä päivittäistä kotimaankulutusta, sen mukaan kumpi näistä määristä on suurempi. Kaasudirektiivin 2009/73/EY soveltamisala kattaa tulevat EU:n ulkopuolisiin maihin suuntautuvat ja niistä tulevat kaasuputkistot, ja se sisältää nykyisiin putkistoihin sovellettavia poikkeuksia. Direktiivissä 2013/30/EU on erityissäännöksiä merellä tapahtuvan öljyn- ja kaasunporaustoiminnan turvallisuudesta.

E. Euroopan laajuiset energiaverkot (TEN-E)

TEN-E-politiikan tavoitteena on jäsenvaltioiden energiainfrastruktuurien yhdistäminen. Osana politiikkaa on yksilöity yksitoista ensisijaista käytävää: kolme sähköä varten, viisi merellä sijaitsevia verkkoja varten ja kolme vetyä varten. Lisäksi on kolme ensisijaista aihealuetta: älykkäiden sähköverkkojen käyttöönotto, älykkäät kaasuverkot ja rajat ylittävä hiilidioksidiverkko.

Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevalla asetuksella (EU) 2022/869 vahvistetaan Euroopan laajuisten energiaverkkojen suuntaviivat, määritetään jäsenvaltioiden yhteistä etua koskevat hankkeet, jäsenvaltioiden ja EU:n ulkopuolisten maiden keskinäistä etua koskevat hankkeet sekä Euroopan laajuisiin energiaverkkoihin kuuluvat ensisijaiset hankkeet. Sillä lopetettiin tuki uusille maakaasuun ja öljyyn liittyville hankkeille, ja siinä vahvistettiin kaikille hankkeille pakolliset kestävyysvaatimukset. Energia-alan uusia yhteistä etua koskevia hankkeita ja rajat ylittäviä uusiutuvan energian hankkeita rahoitetaan vuosien 2021–2027 Verkkojen Eurooppa -välineen energiaosiosta (CEF-E). Tämän rahoitusvälineen määrärahat ovat seitsemän vuoden ajalle 5,84 miljardia euroa, ja niistä myönnettäviä avustuksia hallinnoi ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanovirasto. Komissio laatii yhteistä etua koskevien hankkeiden luettelon delegoidulla säädöksellä, joka tulee voimaan ainoastaan, jos parlamentti tai neuvosto ei vastusta sitä kahden kuukauden kuluessa sen tiedoksi antamisesta.

Euroopan parlamentin rooli

Parlamentti kannatti energian sisämarkkinoiden lainsäädäntöpaketin yhteydessä siirtoverkon omistuksen eriyttämistä sähköalalla, koska se on tehokkain keino edistää syrjimättömällä tavalla infrastruktuuri-investointeja, uusien toimijoiden verkkoon pääsyä ja markkinoiden avoimuutta.

Parlamentti on myös pitänyt tärkeänä yhteisen eurooppalaisen näkemyksen muodostamista keskipitkän aikavälin investoinneista (ohjeelliset eurooppalaiset kymmenvuotissuunnitelmat, joissa keskitytään yhteenliitäntöihin), sääntelyviranomaisten, jäsenvaltioiden ja siirtoverkonhaltijoiden yhteistyön tehostamista sekä verkkoon pääsyä koskevien ehtojen yhdenmukaistamista. Parlamentin aloitteesta kuluttajien oikeuksia korostettiin osana sen neuvoston kanssa aikaan saamaa sopimusta: päätöslauselmissa edellytettiin kuluttajien oikeuksien vahvistamista (toimittajien vaihto, älykkäiden mittareiden käyttöön perustuvat suorat tiedot ja energia-alan ”oikeusasiamiehelle” esitettyjen valitusten tehokas käsittely).

Parlamentin ansiosta on myös otettu käyttöön energiaköyhyyden käsite. Parlamentti kannatti painokkaasti ACERin perustamista ja korosti, että sille on annettava tarvittavat valtuudet sellaisten kysymysten ratkaisemiseen, joita kansalliset sääntelyviranomaiset eivät kykene ratkaisemaan ja jotka haittaavat sisämarkkinoiden yhdentymistä ja sujuvaa toimintaa. Venäjän hyökättyä Ukrainaan parlamentti on antanut useita päätöslauselmia, joissa käsitellään luopumista venäläisten fossiilisten polttoaineiden käytöstä, ja se on vahvistanut seuraavat merkittävät kannat:

• Parlamentti vahvisti 14. syyskuuta 2023 sähkömarkkinoita koskevien neuvottelujen aloittamisen. Se haluaa vahvistaa kuluttajien suojaa hintojen vaihtelua vastaan, taata oikeuden valita kiinteiden ja dynaamisten hintasopimusten välillä ja kieltää sopimusehtojen yksipuoliset muutokset. Se kehotti myös kieltämään sähköntoimittajia katkaisemasta sähköntoimituksia, myös kiistojen aikana, ja kieltämään heikossa asemassa oleville asiakkaille asetettavat vaatimukset käyttää ennakkomaksujärjestelmiä.
• Parlamentti hyväksyi 5. lokakuuta 2022 päätöslauselman energian hinnoista. Siinä se vaati jälleen, että öljyn, hiilen, ydinpolttoaineen ja kaasun tuonti Venäjältä kielletään välittömästi kokonaisuudessaan, ja korosti vastustavansa heikossa asemassa olevien kuluttajien energiantoimitusten katkaisemista. Se kehotti asettamaan asianmukaisen hintakaton putkikaasun tuonnille, toteuttamaan uusia toimenpiteitä keinottelun torjumiseksi, asettamaan kuluttajien ja yritysten hyödyksi ylärajan tuloille, jotka saadaan käyttämällä sähköntuotannossa inframarginaalisia teknologioita, ja antoi komission tehtäväksi analysoida mahdollisuutta irrottaa sähkön hinta kaasun hinnasta. Parlamentti piti valitettavana, että komissio oli valinnut neuvoston asetukset lainsäädäntövälineeksi energiakriisin ratkaisemiseksi.
• Parlamentti hyväksyi 19. toukokuuta 2022 päätöslauselman Venäjän Ukrainassa käymän sodan sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista EU:hun ja kehotti jäsenvaltioita hyväksymään pikaisesti kuudennen pakotepaketin. Parlamentti toisti vaatimuksensa, että venäläisen öljyn, hiilen, ydinpolttoaineen ja kaasun tuonti kielletään välittömästi ja kokonaan.
• Parlamentti hyväksyi 7. huhtikuuta 2022 päätöslauselman, jossa se vaati, että venäläisen öljyn, hiilen, ydinpolttoaineen ja kaasun tuonti kielletään välittömästi kokonaisuudessaan ja että kaasuputkista Nordstream 1 ja 2 luovutaan täysin ja että esitetään suunnitelma, jolla jatketaan EU:n energian toimitusvarmuuden turvaamista lyhyellä aikavälillä.
• Parlamentti tuomitsi 1. maaliskuuta 2022 Venäjän laittoman, provosoimattoman ja perusteettoman sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaa vastaan ja Valko-Venäjän osallistumisen tähän hyökkäykseen. Se kehotti laajentamaan pakotteiden soveltamisalaa ja kohdentamaan pakotteet Venäjän talouden ja teollisen perustan, erityisesti sotilaallis-teollisen kompleksin, strategiseen heikentämiseen. Se kehotti erityisesti rajoittamaan Venäjän tärkeimpien vientituotteiden, kuten öljyn ja kaasun, tuontia.

Lisätietoja tästä aiheesta on teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliovaliokunnan (ITRE) verkkosivustolla.

 

Matteo Ciucci

11-2023