Naisten ja miesten tasa-arvo

Sukupuolten tasa-arvo on yksi Euroopan unionin tavoitteista. Ajan mittaan lainsäädäntö, oikeuskäytäntö ja perussopimusten muutokset ovat osaltaan vahvistaneet tätä periaatetta ja sen toteutumista unionissa. Euroopan parlamentti on aina päättäväisesti puolustanut naisten ja miesten tasa-arvoa.

Oikeusperusta

Tasa-arvo kuuluu unionin perusarvoihin, ja se on vahvistettu EU:n perussopimuksissa ja erityisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklassa ja 3 artiklan 3 kohdassa, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 8, 10, 19, 153 ja 157 artiklassa sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklassa.

Miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaate on ollut kirjattuna perussopimuksiin vuodesta 1957. Nykyisin se sisältyy SEUT:n 157 artiklaan.

SEUT:n 153 artiklan mukaan unionilla on valtuudet toimia yleisemmin yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun puolesta työhön liittyvissä asioissa ja 157 artikla valtuuttaa positiiviseen erityiskohteluun naisten hyväksi. Lisäksi SEUT:n 19 artiklassa määrätään lainsäädännön antamisesta sukupuoleen perustuvan ja kaikenlaisen muun syrjinnän torjumiseksi.

SEUT:n 79, 82 ja 83 artiklan perusteella on annettu naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan sekä ihmiskaupan ja erityisesti nais- ja lapsikaupan torjumista koskevaa lainsäädäntöä.

Tavoitteet

Perusoikeuskirjan 23 artiklan mukaan naisten ja miesten välinen tasa-arvo on varmistettava kaikilla aloilla työelämä ja palkkaus mukaan lukien.

Tasa-arvon periaate ei estä pitämästä voimassa tai toteuttamasta toimenpiteitä, jotka tarjoavat erityisetuja aliedustettuna olevalle sukupuolelle.

Lisäksi SEUT:n 8 artiklassa unionille annetaan tehtäväksi poistaa eriarvoisuutta ja edistää miesten ja naisten tasa-arvon toteutumista kaikessa toiminnassaan (nk. tasa-arvon valtavirtaistaminen).

Lissabonin sopimuksen hyväksyneen hallitustenvälisen konferenssin päätösasiakirjaan liitetyssä julistuksessa nro 19 unioni ja jäsenvaltiot sitoutuivat torjumaan kaikenlaista perheväkivaltaa, estämään tällaiset rikokset ja rankaisemaan niistä sekä tukemaan ja suojelemaan niiden uhreja.

Saavutukset

A. Tärkeimmät säädökset

Alaa koskeva unionin lainsäädäntö hyväksytään useimmiten tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti. Keskeisiä säädöksiä ovat seuraavat:

• neuvoston direktiivi 79/7/ETY miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen asteittaisesta toteuttamisesta sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä (annettu 19. joulukuuta 1978)
• neuvoston direktiivi 92/85/ETY toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä (annettu 19. lokakuuta 1992)
• neuvoston direktiivi 97/81/EY Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE), julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) ja Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY) tekemästä osa-aikatyötä koskevasta puitesopimuksesta (annettu 15. joulukuuta 1997)
• neuvoston direktiivi 2000/43/EY rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (annettu 29. kesäkuuta 2000, rotujen välistä tasa-arvoa koskeva direktiivi), jolla kielletään rotuun tai etniseen alkuperään perustuva syrjintä monilla eri aloilla, mukaan lukien työllisyys, sosiaalinen suojelu ja sosiaalietuudet, koulutus sekä yleisesti saatavilla olevat tavarat ja palvelut, kuten asuminen
• neuvoston direktiivi 2000/78/EY yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista (annettu 27. marraskuuta 2000)
• neuvoston direktiivi 2004/113/EY miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla (annettu 13. joulukuuta 2004)
• Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (annettu 5. heinäkuuta 2006)
• neuvoston direktiivi 2010/18/EU vanhempainvapaata koskevan tarkistetun puitesopimuksen täytäntöönpanosta ja direktiivin 96/34/EY kumoamisesta (annettu 8. maaliskuuta 2010)
• Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/41/EU miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin sekä neuvoston direktiivin 86/613/ETY kumoamisesta (annettu 7. heinäkuuta 2010)
• Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/36/EU ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2002/629/YOS korvaamisesta (annettu 5. huhtikuuta 2011)
• Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/99/EU eurooppalaisesta suojelumääräyksestä (annettu 13. joulukuuta 2011)
• Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/29/EU rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista ja neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta (annettu 25. lokakuuta 2012)
• Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1158 vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisesta ja neuvoston direktiivin 2010/18/EU kumoamisesta (annettu 20. kesäkuuta 2019)
• Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2381 pörssiyhtiöiden hallintoelinten jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä (annettu 23. marraskuuta 2022)
• Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2023/970 miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamisen lujittamisesta palkkauksen läpinäkyvyyden ja täytäntöönpanomekanismien avulla (annettu 10. toukokuuta 2023).

B. Edistyminen Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön avulla

Euroopan unionin tuomioistuin on vaikuttanut merkittävästi naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseen. Sen tärkeimpiä tuomioita ovat olleet seuraavat:

• Defrenne II -tuomio, annettu 8. huhtikuuta 1976 (asia 43/75): Tuomioistuin tunnusti miesten ja naisten samapalkkaisuusperiaatteen välittömän oikeusvaikutuksen ja katsoi, että periaate ei koske ainoastaan viranomaisten toimintaa vaan myös kaikkia sopimuksia, joiden tarkoituksena on säännellä kollektiivisesti palkkatyötä.
• Bilka-tuomio, annettu 13. toukokuuta 1986 (asia C-170/84): Tuomioistuimen mukaan toimenpide, joka sulkee osa-aikaiset työntekijät ammatillisen lisäeläkejärjestelmän ulkopuolelle, on ”välillistä syrjintää” ja rikkoo Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen 119 artiklaa silloin, kun se koskee huomattavasti suurempaa määrää naisia kuin miehiä, ellei voida osoittaa, että toimenpide perustuu objektiivisesti perusteltuihin tekijöihin, jotka eivät ole millään tavalla sukupuolen perusteella syrjiviä.
• Barber-tuomio, annettu 17. toukokuuta 1990 (asia C-262/88): Tuomioistuin päätti, että kaikki ammatillisen lisäeläkkeen muodot luetaan ETY:n perustamissopimuksen 119 artiklan mukaiseen palkkaan ja että niihin sovelletaan yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Tuomioistuin katsoi, että miesten on voitava nauttia eläkeoikeuksistaan tai leskeneläkeoikeuksista samanikäisinä kuin heidän naispuolisten työtovereidensa.
• Marschall-tuomio, annettu 11. marraskuuta 1997 (asia C-409/95): Tuomioistuin ilmoitti, että yhteisön lainsäädännön vastaista ei ole se, että kansallisen säännöksen mukaan julkishallinnon aloilla, joilla naisia on kyseisen ura-alueen viroissa miehiä vähemmän, naisille on annettava etusija (positiivinen erityiskohtelu), edellyttäen, että etu ei ole automaattinen ja että miespuolisille hakijoille taataan, että hakemukset käsitellään ja että heitä ei etukäteen estetä hakemasta virkaa.
• Nadine Paquay -tuomio, annettu 11. lokakuuta 2007 (asia C-460/06): Tuomioistuin totesi, että työntekijän irtisanominen raskauteen ja/tai lapsen syntymään liittyvistä syistä on ristiriidassa miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa 9. helmikuuta 1976 annetun neuvoston direktiivin 76/207/ETY 2 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 1 kohdan kanssa.
• Test Achats -tuomio, annettu 1. maaliskuuta 2011 (asia C-236/09): Tuomioistuin julisti mitättömäksi neuvoston direktiivin 2004/113/EY 5 artiklan 2 kohdan, koska se katsoi sen rikkovan periaatetta miesten ja naisten yhdenvertaisesta kohtelusta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla. Miehiin ja naisiin on sovellettava samaa vakuutusmatemaattista laskentaa, kun määritellään vakuutusmaksuja ja -etuuksia.
• Kuso-tuomio, annettu 12. syyskuuta 2013 (asia C-614/11): Tuomioistuin katsoi, että miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta 9. helmikuuta 1976 annetun neuvoston direktiivin 76/207/ETY 3 artiklan 1 kohdan c alakohtaa on tulkittava siten, että kansallinen lainsäädäntö, joka muodostuu ennen asianomaisen jäsenvaltion liittymistä unioniin tehdyn työsopimuksen erottamattomana osana olevasta palvelussuhdetta koskevista säännöistä ja jonka mukaan työsuhde päättyy, kun työntekijä saavuttaa eläkeiän, joka on vahvistettu erilaiseksi työntekijän sukupuolen mukaan, on kyseisessä direktiivissä kiellettyä välillistä syrjintää, kun asianomainen työntekijä saavuttaa eläkeiän.
• Korwin-Mikke-tuomio, annettu 31. toukokuuta 2018 (asiat T-770/16 ja T-352/17): Tuomioistuin puolsi puolalaiselle äärioikeistolaiselle Euroopan parlamentin jäsenelle Janusz Korwin-Mikkelle määrättyjen seuraamusten perumista.
• Violeta Villar Láiz -tuomio, annettu 8. toukokuuta 2019 (asia C-161/18): Tuomioistuin katsoi, että osa-aikaisten työntekijöiden vanhuuseläkkeen laskentaa koskeva Espanjan lainsäädäntö on EU:n lainsäädännön vastainen siltä osin kuin sen katsotaan asettavan naispuoliset työntekijät erityisen epäedulliseen asemaan.
• Praxair-tuomio, annettu 8. toukokuuta 2019 (asia C-486/18): Tuomioistuin totesi, että osa-aikaisella vanhempainlomalla olevan työntekijän irtisanomiskorvaus ja uudelleentyöllistymisvapaalta maksettava avustus on laskettava kokoaikaisen palkan perusteella. Ristiriidassa oleva kansallinen lainsäädäntö johtaa sukupuoleen perustuvaan välilliseen syrjintään.
• Safeway-tuomio, annettu 7. lokakuuta 2019 (asia C-171/18): Tuomioistuin teki päätöksen saman ammatillisen eläkejärjestelmän eläke-etuuksien yhtenäistämisestä.
• Ortiz Mesonero -tuomio, annettu 18. syyskuuta 2019 (asia C-366/18): Tapauksessa isä oli pyytänyt lupaa tehdä kiinteitä työvuoroja voidakseen paremmin huolehtia lapsistaan ja pyyntö oli evätty. Tuomioistuin katsoi, että direktiivejä ei sovelleta tässä asiassa ja että niissä ei ole säännöstä, jonka mukaan jäsenvaltioiden olisi vanhempainvapaata koskevan hakemuksen yhteydessä myönnettävä työntekijälle oikeus tehdä kiinteitä työvuoroja, jos hän yleensä tekee vuorotyötä, jossa työajat vaihtuvat.
• Hakelbracht-tuomio, annettu 20. kesäkuuta 2019 (asia C-404/18): Tuomioistuin katsoi, että tapauksissa, joissa henkilö väittää olevansa sukupuoleen perustuvan syrjinnän kohteena, on suojeltava myös muita kuin kyseistä henkilöä siltä osin kuin heidän työnantajansa saattaa asettaa heidät huonompaan asemaan heidän tällaisen syrjinnän kohteeksi joutuneelle henkilölle muodollisesti tai epämuodollisesti antamansa tuen vuoksi.
• Tesco Stores -tuomio, annettu 3. kesäkuuta 2021 (asia C-624/19): Tuomioistuin palautti ensin mieliin asiassa Praxair MRC (asia C-486/18) antamansa tuomion, jonka mukaan mies- ja naispuolisia työntekijöitä koskevan syrjinnän kielto koskee myös sopimuksia, joiden tarkoituksena on säännellä kollektiivisesti palkkatyötä, sekä yksityishenkilöiden välisiä sopimuksia. Lisäksi se muistutti muusta vakiintuneesta oikeuskäytännöstä, jonka pohjalta tuomioistuimet voivat arvioida muita tapauksia, joissa eri sukupuolen edustajia on kohdeltu eri tavoin palkkauksen osalta, riidanalaisen lainsäädännön perusteella. Tuomioistuin totesi, että SEUT:n 157 artiklaa on tulkittava siten, että sillä on välitön horisontaalinen oikeusvaikutus yksityisten välisissä oikeusriidoissa, joissa vedotaan siihen, että periaatetta, jonka mukaan mies- ja naispuolisille työntekijöille maksetaan ”samanarvoisesta työstä” samaa palkkaa, ei ole noudatettu.
• Unionin tuomioistuimen lausunto 1/19, annettu 6. lokakuuta 2021, EU:n liittymisestä Euroopan neuvoston yleissopimukseen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin sopimus). Tuomioistuimen lausunnossa selvennetään muodollisuuksia, jotka koskevat EU:n liittymistä Istanbulin yleissopimukseen, ja sen oikeusperustaa.
• Tesorería General de la Seguridad Social -tuomio, annettu 24. helmikuuta 2022 (asia C-389/20): Tuomioistuin katsoi, että 19. joulukuuta 1978 annetun neuvoston direktiivin 79/7/ETY 4 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle säännökselle, jonka mukaan työttömyysetuudet eivät kuulu kotitaloustyöntekijöille lakisääteisestä sosiaaliturvajärjestelmästä myönnettäviin sosiaaliturvaetuuksiin. Nais- ja miespuolisilla työntekijöillä olisi oltava samat oikeudet, eikä heitä saisi syrjiä sukupuolen perusteella.
• BVAEB-tuomio, annettu 5. toukokuuta 2022 (asia C-405/20): Tuomioistuin totesi, että SEUT:n 157 artiklaa ja direktiivin 2006/54/EY 5 artiklan c alakohtaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, joka koskee kansallisten virkamiesten ansioeläkkeen määrän perusteella porrastetusti alenevaa kyseisten eläkkeiden määrän vuosittaista tarkistusta siten, että tietyn määrän ylittävät eläkkeet jätetään kokonaan tarkistamatta, siinä tapauksessa, että kyseinen lainsäädäntö vaikuttaa kielteisesti huomattavasti suurempaan osuuteen miespuolisista kuin naispuolisista edunsaajista, edellyttäen, että kyseisellä lainsäädännöllä pyritään johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti varmistamaan ansioeläkkeiden kestävä rahoitus ja vähentämään valtion rahoittamien eläkkeiden välisiä tasoeroja ylittämättä sitä, mikä on tarpeen kyseisten päämäärien saavuttamiseksi.

C. Muut EU:n aloitteet

• Sukupuolten tasa-arvo on yksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 keskeisestä periaatteesta, ja sillä pyritään varmistamaan oikeus samaan palkkaan samanarvoisesta työstä sekä naisten ja miesten yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikilla aloilla, myös työmarkkinoiden työehtojen ja -olojen sekä urakehityksen osalta.
• Sukupuolten tasa-arvostrategian 2020–2025, joka on kattava komission toimintapoliittinen asiakirja, keskeisinä tavoitteina on sukupuolistuneen väkivallan lopettaminen, sukupuolistereotypioiden kyseenalaistaminen, sukupuolten välisten erojen poistaminen työmarkkinoilla, tasapuolisen osallistuminen saavuttaminen talouden eri sektoreilla, sukupuolten palkka- ja eläke-erojen kaventaminen, hoitovastuun epätasaisen jakautumisen korjaaminen ja sukupuolten tasapuolisen edustuksen saavuttaminen päätöksenteossa ja politiikassa. Strategiassa sovelletaan kaksitahoista lähestymistapaa, jossa yhdistyvät sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen ja kohdennetut toimet, ja sen täytäntöönpanossa noudatetaan intersektionaalisuuden horisontaalista periaatetta.
• Eurooppalaisella hoito- ja hoivastrategialla edistetään kohtuuhintaisia, saavutettavissa olevia ja laadukkaita hoito- ja hoivapalveluja kaikkialla Euroopan unionissa ja pyritään parantamaan sekä hoitoa ja hoivaa saavien että heistä joko ammattimaisesti tai muutoin huolehtivien ihmisten tilannetta. Laadukkaaseen hoitoon ja hoivaan investoiminen edistää myös naisten osallistumista työmarkkinoille ja sukupuolten tasa-arvoa ja erityisesti kaventaa sukupuolten palkka- ja eläke-eroja.
• Laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä 22. toukokuuta 2019 annettu neuvoston suositus. Suositus on jatkoa hoito- ja hoivastrategiassa esitetylle komission ehdotukselle, joka koskee varhaiskasvatusta koskevien tavoitteiden tarkistamista, jotta voidaan lisätä naisten osallistumista työmarkkinoille. Näitä vuonna 2002 asetettuja tavoitteita kutsutaan myös Barcelonan tavoitteiksi.
• Kohtuuhintaisen ja laadukkaan pitkäaikaishoidon saatavuudesta 8. joulukuuta 2022 annettu neuvoston suositus. Tämäkin suositus perustuu EU:n hoito- ja hoivastrategiaan, ja sen avulla pyritään antamaan ihmisille mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään ja edistämään sukupuolten tasa-arvoa, kun otetaan huomioon, että miljoonat naiset eivät osallistu työmarkkinoille tai tekevät osa-aikatyötä hoito- ja hoivavelvoitteiden vuoksi. Hoito- ja hoivavelvoitteet voivat vaikuttaa negatiivisesti myös naisten palkkoihin ja vanhuuseläkkeisiin.
• Riittävästä vähimmäistoimeentulosta aktiivisen osallisuuden varmistamiseksi 30. tammikuuta 2023 annetulla neuvoston suosituksella edistetään naisten resilienssiä. Tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä naisten, nuorten aikuisten ja vammaisten henkilöiden toimeentuloturvaa ja taloudellista riippumattomuutta, minkä vuoksi neuvosto suosittelee mahdollisuutta edellyttää, että vähimmäistoimeentuloa tarjotaan kotitalouden yksittäisille jäsenille.
• Vammaisten henkilöiden työllisyyspaketti sisältää tukitoimia, joiden tarkoituksena on parantaa erityisesti vammaisten naisten työllistymismahdollisuuksia.

D. Asiantuntijapalvelujen tarjoajat

• Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE) on EU:n virasto, joka pyrkii edistämään naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia ja varmistamaan ne kaikkialla Euroopassa ja sen ulkopuolella tarjoamalla laadukasta näyttöä päätöksenteon parantamiseksi.
• Euroopan tasa-arvoasiantuntijoiden verkosto eli tasa-arvoasioiden tieteellisiä analyysejä ja lausuntoja käsittelevä SAAGE-verkosto (Scientific Analysis and Advice on Gender Equality) tarjoaa komissiolle ulkopuolisia asiantuntijapalveluja sukupuolten tasa-arvoa koskevien toimien alalla.
• Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista käsittelevässä korkean tason työryhmässä ja naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia käsittelevässä neuvoa-antavassa komiteassa on edustajia, jotka vastaavat sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta kansallisella tasolla. Työryhmän puheenjohtajana toimii komissio, ja se kokoontuu säännöllisesti. Komitea puolestaan avustaa komissiota yhtäläisiin mahdollisuuksiin liittyvissä asioissa.
• Sukupuolten tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä käsittelevä oikeusalan eurooppalainen asiantuntijaverkosto antaa komissiolle tietoja sukupuolten tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä koskevasta oikeudellisesta kehityksestä kansallisella tasolla.
• Sukupuolten tasa-arvoa käsittelevällä keskinäisen oppimisen ohjelmalla pyritään vahvistamaan keskinäistä oppimista EU-maiden keskuudessa.
• Kansallisten tasa-arvoelinten eurooppalainen verkosto (Equinet) perustettiin edistämään EU:n lainsäädännön yhdenmukaista soveltamista syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun alalla.

E. Nykytilanne

Sukupuolten tasa-arvon saavuttamisen näkökulmasta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumista koskevan direktiivin hyväksyminen 24. huhtikuuta 2024 oli merkittävä virstanpylväs vaalikaudella 2019–2024.

Kyseinen direktiivi on ensimmäinen kattava unionin tason säädös, jolla puututaan naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja perheväkivaltaan. Tasa-arvoasioista vastaavan komission jäsenen Helena Dallin mukaan direktiivin lisäksi annetaan suositus naisiin ja tyttöihin kohdistuvien haitallisten käytäntöjen, kuten muun muassa naisten sukuelinten silpomisen, pakkoabortin, pakkosteriloinnin, lapsi- ja pakkoavioliittojen, ehkäisemisestä ja torjumisesta. Komissio on myös perustanut sukupuolistuneen väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä käsittelevän EU:n verkoston, joka toimii kansallisten asiantuntijoiden hyvien käytäntöjen vaihtamisen foorumina. Komissio on myös käynnistänyt #EndGenderStereotypes-kampanjan sukupuolistereotypioiden torjumiseksi.

Muita parlamentin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan (FEMM) yhdeksännellä vaalikaudella päätökseen saattamia lainsäädäntöasioita

• Naisten johtokuntapaikkoja koskevalla direktiivillä pyritään lisäämään naisten edustusta yritysten johtokunnissa ja siten heidän osallistumistaan taloudelliseen päätöksentekoon, jotta sillä olisi myönteisiä heijastusvaikutuksia naisten työllistymiseen asianomaisissa yrityksissä ja koko taloudessa (ks. edellä oleva kohta Saavutukset/säädökset).
• Palkkauksen läpinäkyvyyttä koskevalla direktiivillä edistetään periaatetta, jonka mukaan samanarvoisesta työstä maksetaan sama palkka, ja edistetään naisten osallistumista työmarkkinoille (ks. edellä oleva kohta Saavutukset/säädökset).
• Tasa-arvoelimiä koskevissa direktiiveissä säädetään tasa-arvoelimiä koskevista normeista naisten ja miesten yhdenvertaiseen kohteluun ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin työssä ja ammatissa liittyvissä asioissa. Ehdotetulla lainsäädännöllä on kaksi eri oikeusperustaa, joissa menettelyt ovat erilaiset. Sen vuoksi komissio antoi kaksi ehdotusta (ehdotuksen direktiiviksi ja ehdotuksen neuvoston direktiiviksi). Niiden aineellinen sisältö oli kuitenkin sama. Parlamentilla oli valtaa toimia toisena lainsäätäjänä ainoastaan ensimmäisen ehdotuksen osalta, jonka yhteydessä sovellettiin tavallista lainsäätämisjärjestystä. Toisen ehdotuksen yhteydessä se voi antaa hyväksyntänsä hyväksyntämenettelyssä.

Ensimmäistä direktiiviä koskevissa toimielinten välisissä neuvotteluissa aikaansaadussa sopimuksessa vahvistetaan tasa-arvoelimiä koskevat uudet normit ja varmistetaan, että uusia syrjinnän vastaisia sääntöjä sovelletaan ja pannaan tehokkaasti täytäntöön EU:ssa. Tasa-arvoelimet ovat riippumattomia, niihin ei saa kohdistua ulkopuolista vaikutusta, eivätkä ne saa ottaa vastaan ohjeita hallituksilta. Tasa-arvoelimillä on myös oltava riittävät henkilöstöresurssit sekä tekniset ja taloudelliset resurssit tehtäviensä hoitamiseen.

• Neuvoston direktiivi normeista tasa-arvoelimille, jotka toimivat asioissa, jotka koskevat henkilöiden rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumatonta yhdenvertaista kohtelua, uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatonta yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa ja naisten ja miesten yhdenvertaista kohtelua sosiaaliturvaa koskevissa asioissa ja tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan osalta, sekä direktiivien 2000/43/EY ja 2004/113/EY muuttamisesta. Kyseisten kahden ehdotuksen aineellinen sisältö oli sama, joten kun ensimmäisestä direktiivistä päästiin sopimukseen, hyväksyntämenettelyn asiakirjan teksti yhdenmukaistettiin ja neuvosto pyysi parlamentilta hyväksyntää. Parlamentti antoi hyväksyntänsä 10. huhtikuuta.
• EU:n liittyminen Istanbulin yleissopimukseen. Istanbulin yleissopimus tuli voimaan 1. lokakuuta 2023 Euroopan unionissa, josta tuli sen 38. sopimuspuoli. Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta on ensimmäinen kansainvälinen väline, jolla pyritään poistamaan naisiin, myös alle 18-vuotiaisiin tyttöihin, kohdistuva väkivalta. Se tuli voimaan 1. huhtikuuta 2014, ja EU allekirjoitti sen 13. kesäkuuta 2017.
• Väkivallan ja häirinnän poistamisesta tehdyn kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen ratifiointi neuvoston päätöksellä, jossa kehotettiin jäsenvaltioita ratifioimaan yleissopimus. Parlamentti antoi hyväksyntänsä tälle neuvoston päätökselle ILO:n yleissopimuksesta nro 190. Kyseessä on ensimmäinen kansainvälinen sopimus, jossa tunnustetaan kaikkien oikeus väkivallasta ja häirinnästä, myös sukupuolistuneesta väkivallasta ja häirinnästä, vapaaseen työelämään. Siinä vahvistetaan velvoite kunnioittaa, edistää ja toteuttaa tätä oikeutta sekä vähimmäisvaatimukset häirinnän ja väkivallan torjumiseksi, jotta työympäristöistä voidaan tehdä kaikille terveellisiä, turvallisia ja tasa-arvoisia.
• Rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta annetun direktiivin 2012/29/EU muuttaminen. Direktiivillä pyritään parantamaan edellytyksiä ja vaatimuksia uhrien kannalta koko EU:ssa. Parlamentin täysistunnossa ilmoitettiin 10. huhtikuuta 2024 päätöksestä aloittaa toimielinten väliset neuvottelut neuvoston kanssa. Lainsäädäntöprosessi saatetaan päätökseen, kun lainsäätäjät ovat päässeet asiasta yhteisymmärrykseen.
• Ensimmäisen käsittelyn sopimus tekstistä, jolla muutetaan ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta annettua direktiiviä 2011/36/EU. Direktiivillä perustetaan kattava kehys ihmiskaupan torjumiseksi vahvistamalla rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevat vähimmäissäännöt. Se sisältää myös yhteisiä säännöksiä, joilla parannetaan ihmiskaupan ehkäisemistä ja ihmiskaupan uhrien suojelemista sukupuolinäkökulma huomioon ottaen. Parlamentti hyväksyi tekstin sellaisena kuin siitä oli sovittu ensimmäisessä käsittelyssä 23. huhtikuuta 2024.

Valiokunta-aloitteiset muut kuin lainsäädäntömietinnöt:

• Nousevien elinkustannusten ja energiakriisin vaikutusten sukupuolinäkökohdat. Päätöslauselmassa tarkasteltiin, miten covid-19-pandemia, kasvaneet elinkustannukset ja Ukrainan vastainen sota ovat voimistaneet jo olemassa ollutta kriisiä ja heikentäneet entisestään monien naisten epävarmoja työ- ja elinolosuhteita. Parlamentti kehotti komissiota edistämään sukupuolten tasa-arvoa kaikessa päätöksenteossa ja korosti, että on tehtävä enemmän, koska tärkeimmissä komission esittämissä ilmasto-, energia- ja ympäristöaloitteissa ei ole otettu huomioon sukupuolinäkökulmaa.

Hyväksytyt lausunnot:

• Vuoden 2025 talousarvion suuntaviivat – pääluokka III – FEMM-valiokunta korosti muun muassa, että sukupuolinäkökulma on sisällytettävä talousarviosykliin ja kaikkiin ohjelmiin sekä niiden kaikkiin vaiheisiin ja että sitä on arvioitava.
• Eurooppalaisen vammaiskortin ja eurooppalaisen vammaisten henkilöiden pysäköintiluvan vahvistaminen – FEMM-valiokunta esitti tarkistuksia, joissa kehotettiin muun muassa tarjoamaan tiedotus- ja neuvontapalveluja vammaisille naisille ja tytöille.
• Ihmisoikeudet ja demokratia maailmassa ja Euroopan unionin toiminta tällä alalla – vuosikertomus 2023 – FEMM-valiokunta muun muassa tuomitsi jyrkästi kaiken sukupuolistuneen väkivallan ja vaati päättäväisiä toimia, joilla lopetetaan seksuaalisen väkivallan käyttö sodankäynnin välineenä, suojellaan ja autetaan uhreja ja parannetaan heidän oikeussuojaansa.
• Vastuuvapauden myöntäminen Euroopan tasa-arvoinstituutin talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2022 – FEMM-valiokunta on kannattanut johdonmukaisesti riittävän rahoituksen osoittamista sukupuolten tasa-arvoon liittyviin toimiin, myös Euroopan tasa-arvoinstituutin henkilöstön lisäämiseen, laadukkaiden tietojen keräämiseen ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen.
• Vastuuvapauden myöntäminen Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2022 – Komissio.
• EU-rikosten luettelon laajentaminen kattamaan vihapuhe ja viharikokset – FEMM-valiokunta kehotti lausunnossaan komissiota ehdottamaan selkeää määritelmää viharikoksille ja vihapuheelle, mukaan lukien sukupuoleen perustuvan vihapuheen ja viharikosten nimenomainen määritelmä.

Komissiolle esitettyjen suullisesti vastattavien kysymysten johdosta laaditut päätöslauselmat

• EU:n painopisteet naisten asemaa käsittelevän YK:n toimikunnan 68. istuntoa varten. FEMM-valiokunnan valtuuskunta osallistuu joka vuosi naisten asemaa käsittelevän YK:n toimikunnan vuotuiseen istuntoon, ja se kuuluu istuntoon osallistuvaan EU:n viralliseen valtuuskuntaan. Parlamentin täysistunto hyväksyy aina Strasbourgissa päätöslauselman kyseisen YK:n toimikunnan ensisijaisesta aiheesta.

F. EU:n rahoitus

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen kaikessa unionin toiminnassa ovat unionin keskeisiä tehtäviä ja edistävät talouskasvua ja yhteiskunnallista kehitystä. Niinpä niihin onkin osoitettava tukea EU:n pitkän aikavälin talousarviosta (monivuotinen rahoituskehys 2021–2027) kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman kautta. Ohjelma perustettiin asetuksella (EU) 2021/692, ja sillä korvattiin perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelma. Siinä on neljä ohjelmalohkoa. Tasa-arvon, perusoikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon lohkolla pyritään edistämään oikeuksia, syrjimättömyyttä ja tasa-arvoa, myös sukupuolten tasa-arvoa, sekä sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden valtavirtaistamista. Daphne-lohkolla taas pyritään torjumaan väkivaltaa, myös sukupuolistunutta väkivaltaa.

EU:n rahoitusta osoitetaan myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa varten erityisesti Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+), josta rahoitetaan hankkeita, joilla edistetään sosiaalista osallisuutta, köyhyyden torjumista ja ihmisiin investoimista. Lisäksi rahoitusta on saatavilla muista koheesiopolitiikan rahastoista, elpymis- ja palautumistukivälineestä ja InvestEU-ohjelmasta.

Elpymis- ja palautumistukivälineestä myönnetään 723,8 miljardia euroa lainoina ja avustuksina, joilla autetaan jäsenvaltioita toteuttamaan uudistuksia ja investointeja covid-19-pandemian vaikutusten lieventämiseksi vuoden 2026 loppuun mennessä. Elpymis- ja palautumistukivälineestä annetun asetuksen mukaan naiset ovat yksi ryhmistä, joihin covid-19-kriisi vaikutti kielteisesti. Yhtenä asetuksen tavoitteena on lieventää naisiin kohdistuvia kriisin vaikutuksia.

Asetuksella (EU) 2023/955 perustetussa sosiaalisessa ilmastorahastossa otetaan huomioon naisten tarpeet ja todetaan, että energia- ja liikenneköyhyys vaikuttaa kohtuuttomasti naisiin ja erityisesti yksinhuoltajaäiteihin, yksin eläviin naisiin, vammaisiin naisiin ja yksin eläviin ikääntyneisiin naisiin. Lisäksi siinä pannaan merkille, että naisilla on erilaiset ja monimutkaisemmat liikkumistottumukset.

G. EU:n ulkoinen toiminta

Sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusvallan lisäämistä ulkosuhteissa koskevalla toimintasuunnitelmalla pyritään tukemaan kestävän kehityksen tavoitteen 5 saavuttamista ja lievittämään naisten köyhyyttä. Siinä sovelletaan sukupuolijärjestelmää muuttavaa, intersektionaalista ja ihmisoikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa, ja sen kunnianhimoisena tavoitteena on varmistaa, että vuoteen 2025 mennessä vähintään 85 prosentissa kaikista uusista EU:n ulkoisista toimista otetaan huomioon sukupuolinäkökohdat.

 

Andreea Simona Chifan / Tania Da Silva Azevedo

05-2024