Faktatietoja Euroopan unionista
Euroopan parlamentti
Täytä tämä kenttä

Naisten ja miesten tasa-arvo

Sukupuolten tasa-arvo on yksi Euroopan unionin tavoitteista. Ajan mittaan lainsäädäntö, oikeuskäytäntö ja perussopimusten muutokset ovat osaltaan vahvistaneet tätä periaatetta ja sen toteutumista unionissa. Euroopan parlamentti on aina päättäväisesti puolustanut naisten ja miesten tasa-arvoa.

Oikeusperusta

Tasa-arvo kuuluu unionin perusarvoihin, ja se on vahvistettu EU:n perussopimuksissa ja erityisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklassa ja 3 artiklan 3 kohdassa, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 8, 10, 19, 153 ja 157 artiklassa sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklassa.

Miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaate on ollut kirjattuna perussopimuksiin vuodesta 1957. Nykyisin se sisältyy SEUT:n 157 artiklaan.

SEUT:n 153 artiklan mukaan unionilla on valtuudet toimia yleisemmin yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun puolesta työhön liittyvissä asioissa, ja 157 artikla valtuuttaa positiiviseen erityiskohteluun naisten hyväksi. Lisäksi SEUT:n 19 artiklassa määrätään lainsäädännön antamisesta sukupuoleen perustuvan ja kaikenlaisen muun syrjinnän torjumiseksi.

SEUT:n 79, 82 ja 83 artiklan perusteella on annettu naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan sekä ihmiskaupan ja erityisesti nais- ja lapsikaupan torjumista koskevaa lainsäädäntöä.

Tavoitteet

Perusoikeuskirjan 23 artiklan mukaan ”naisten ja miesten välinen tasa-arvo on varmistettava kaikilla aloilla työelämä ja palkkaus mukaan lukien”.

Lisäksi todetaan, että ”tasa-arvon periaate ei estä pitämästä voimassa tai toteuttamasta toimenpiteitä, jotka tarjoavat erityisetuja aliedustettuna olevalle sukupuolelle”.

SEUT:n 8 artiklassa unionille annetaan myös tehtäväksi poistaa eriarvoisuutta ja edistää miesten ja naisten tasa-arvon toteutumista kaikessa toiminnassaan (nk. tasa-arvon valtavirtaistaminen).

Lissabonin sopimuksen hyväksyneen hallitustenvälisen konferenssin päätösasiakirjaan liitetyssä julistuksessa nro 19 unioni ja jäsenvaltiot sitoutuivat torjumaan kaikenlaista perheväkivaltaa, estämään tällaiset rikokset ja rankaisemaan niistä sekä tukemaan ja suojelemaan niiden uhreja.

Saavutukset

A. Tärkeimmät säädökset

Alaa koskeva unionin lainsäädäntö hyväksytään useimmiten tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti. Keskeisiä säädöksiä ovat seuraavat:

Lisäksi Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin yleissopimus) tuli voimaan EU:n osalta 1. lokakuuta 2023, kun EU:sta tuli sen 38. osapuoli.

B. Edistyminen Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön avulla

Euroopan unionin tuomioistuin on vaikuttanut merkittävästi naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseen. Sen tärkeimpiä tuomioita ovat olleet seuraavat:

  • Defrenne II -tuomio, annettu 8. huhtikuuta 1976 (asia 43/75): Tuomioistuin tunnusti miesten ja naisten samapalkkaisuusperiaatteen välittömän oikeusvaikutuksen ja katsoi, että periaate ei koske ainoastaan viranomaisten toimintaa vaan myös kaikkia sopimuksia, joiden tarkoituksena on säännellä kollektiivisesti palkkatyötä.
  • Bilka-tuomio, annettu 13. toukokuuta 1986 (asia 170/84): Tuomioistuin katsoi, että toimenpide, joka sulkee osa-aikaiset työntekijät lisäeläkejärjestelmän ulkopuolelle, on ”välillistä syrjintää” ja rikkoo Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen 119 artiklaa silloin, kun se koskee huomattavasti suurempaa määrää naisia kuin miehiä, ellei voida osoittaa, että toimenpide perustuu objektiivisesti perusteltuihin tekijöihin, jotka eivät ole millään tavalla sukupuolen perusteella syrjiviä.
  • Barber-tuomio, annettu 17. toukokuuta 1990 (asia C-262/88): Tuomioistuin päätti, että kaikki ammatillisen lisäeläkkeen muodot luetaan ETY:n perustamissopimuksen 119 artiklan mukaiseen palkkaan ja että niihin sovelletaan yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Tuomioistuin katsoi, että miesten on voitava nauttia eläkeoikeuksistaan tai leskeneläkeoikeuksista samanikäisinä kuin heidän naispuolisten työtovereidensa.
  • Marschall-tuomio, annettu 11. marraskuuta 1997 (asia C-409/95): Tuomioistuin ilmoitti, että yhteisön lainsäädännön vastaista ei ole se, että kansallisen säännöksen mukaan julkishallinnon aloilla, joilla naisia on kyseisen ura-alueen viroissa miehiä vähemmän, naisille on annettava etusija (positiivinen erityiskohtelu), edellyttäen, että etu ei ole automaattinen ja että miespuolisille hakijoille taataan, että hakemukset käsitellään ja että heitä ei etukäteen estetä hakemasta virkaa.
  • Paquay-tuomio, annettu 11. lokakuuta 2007 (asia C-460/06): Tuomioistuin totesi, että työntekijän irtisanominen raskauteen ja/tai lapsen syntymään liittyvistä syistä on ristiriidassa miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa 9. helmikuuta 1976 annetun neuvoston direktiivin 76/207/ETY 2 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 1 kohdan kanssa.
  • Test-Achats-tuomio, annettu 1. maaliskuuta 2011 (asia C-236/09): Tuomioistuin julisti mitättömäksi neuvoston direktiivin 2004/113/EY 5 artiklan 2 kohdan, koska se katsoi sen rikkovan periaatetta miesten ja naisten yhdenvertaisesta kohtelusta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla. Miehiin ja naisiin on sovellettava samaa vakuutusmatemaattista laskentaa, kun määritellään vakuutusmaksuja ja -etuuksia.
  • Kuso-tuomio, annettu 12. syyskuuta 2013 (asia C-614/11): Tuomioistuin katsoi, että miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta 9. helmikuuta 1976 annetun neuvoston direktiivin 76/207/ETY 3 artiklan 1 kohdan c alakohtaa on tulkittava siten, että kansallinen lainsäädäntö, joka muodostuu ennen asianomaisen jäsenvaltion liittymistä unioniin tehdyn työsopimuksen erottamattomana osana olevasta palvelussuhdetta koskevista säännöistä ja jonka mukaan työsuhde päättyy, kun työntekijä saavuttaa eläkeiän, joka on vahvistettu erilaiseksi työntekijän sukupuolen mukaan, on kyseisessä direktiivissä kiellettyä välillistä syrjintää, kun asianomainen työntekijä saavuttaa eläkeiän.
  • Violeta Villar Láiz -tuomio, annettu 8. toukokuuta 2019 (asia C-161/18): Tuomioistuin katsoi, että osa-aikaisten työntekijöiden vanhuuseläkkeen laskentaa koskeva Espanjan lainsäädäntö on EU:n lainsäädännön vastainen siltä osin kuin sen katsotaan asettavan naispuoliset työntekijät erityisen epäedulliseen asemaan.
  • Praxair-tuomio, annettu 8. toukokuuta 2019 (asia C-486/18): Tuomioistuin totesi, että osa-aikaisella vanhempainlomalla olevan työntekijän irtisanomiskorvaus ja uudelleentyöllistymisvapaalta maksettava avustus on laskettava kokoaikaisen palkan perusteella. Ristiriidassa oleva kansallinen lainsäädäntö johtaa sukupuoleen perustuvaan välilliseen syrjintään.
  • Ortiz Mesonero -tuomio, annettu 18. syyskuuta 2019 (asia C-366/18): Tapauksessa isä oli pyytänyt lupaa tehdä kiinteitä työvuoroja voidakseen paremmin huolehtia lapsistaan ja pyyntö oli evätty. Tuomioistuin katsoi, että direktiivejä ei sovelleta tässä asiassa ja että niissä ei ole säännöstä, jonka mukaan jäsenvaltioiden olisi vanhempainvapaata koskevan hakemuksen yhteydessä myönnettävä työntekijälle oikeus tehdä kiinteitä työvuoroja, jos hän yleensä tekee vuorotyötä, jossa työajat vaihtuvat.
  • Hakelbracht-tuomio, annettu 20. kesäkuuta 2019 (asia C-404/18): Tuomioistuin katsoi, että tapauksissa, joissa henkilö väittää olevansa sukupuoleen perustuvan syrjinnän kohteena, on suojeltava myös muita kuin kyseistä henkilöä siltä osin kuin heidän työnantajansa saattaa asettaa heidät huonompaan asemaan heidän tällaisen syrjinnän kohteeksi joutuneelle henkilölle muodollisesti tai epämuodollisesti antamansa tuen vuoksi.
  • Tesco Stores -tuomio, annettu 3. kesäkuuta 2021 (asia C-624/19): Tuomioistuin palautti ensin mieliin asiassa Praxair MRC (asia C-486/18) antamansa tuomion, jonka mukaan mies- ja naispuolisia työntekijöitä koskevan syrjinnän kielto koskee myös sopimuksia, joiden tarkoituksena on säännellä kollektiivisesti palkkatyötä, sekä yksityishenkilöiden välisiä sopimuksia. Lisäksi se muistutti muusta vakiintuneesta oikeuskäytännöstä, jonka pohjalta tuomioistuimet voivat arvioida muita tapauksia, joissa eri sukupuolen edustajia on kohdeltu eri tavoin palkkauksen osalta, riidanalaisen lainsäädännön perusteella. Tuomioistuin totesi, että SEUT:n 157 artiklaa on tulkittava siten, että sillä on välitön horisontaalinen oikeusvaikutus yksityisten välisissä oikeusriidoissa, joissa vedotaan siihen, että periaatetta, jonka mukaan mies- ja naispuolisille työntekijöille maksetaan ”samanarvoisesta työstä” samaa palkkaa, ei ole noudatettu.
  • Unionin tuomioistuimen lausunto 1/19, annettu 6. lokakuuta 2021, EU:n liittymisestä Istanbulin sopimukseen. Tuomioistuimen lausunnossa selvennetään menettelyjä, jotka koskevat EU:n liittymistä Istanbulin yleissopimukseen, ja sen oikeusperustaa.
  • Tesorería General de la Seguridad Social -tuomio, annettu 24. helmikuuta 2022 (asia C-389/20): Tuomioistuin katsoi, että 19. joulukuuta 1978 annetun neuvoston direktiivin 79/7/ETY 4 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle säännökselle, jonka mukaan työttömyysetuudet eivät kuulu kotitaloustyöntekijöille lakisääteisestä sosiaaliturvajärjestelmästä myönnettäviin sosiaaliturvaetuuksiin. Nais- ja miespuolisilla työntekijöillä olisi oltava samat oikeudet eikä heitä saisi syrjiä sukupuolen perusteella.
  • BVAEB-tuomio, annettu 5. toukokuuta 2022 (asia C-405/20): Tuomioistuin totesi, että SEUT:n 157 artiklaa ja direktiivin 2006/54/EY 5 artiklan c alakohtaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, joka koskee kansallisten virkamiesten ansioeläkkeen määrän perusteella porrastetusti alenevaa kyseisten eläkkeiden määrän vuosittaista tarkistusta siten, että tietyn määrän ylittävät eläkkeet jätetään kokonaan tarkistamatta, siinä tapauksessa, että kyseinen lainsäädäntö vaikuttaa kielteisesti huomattavasti suurempaan osuuteen miespuolisista kuin naispuolisista edunsaajista, edellyttäen, että kyseisellä lainsäädännöllä pyritään johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti varmistamaan ansioeläkkeiden kestävä rahoitus ja vähentämään valtion rahoittamien eläkkeiden välisiä tasoeroja ylittämättä sitä, mikä on tarpeen kyseisten päämäärien saavuttamiseksi.

C. Muut EU:n aloitteet

  • Sukupuolten tasa-arvo on yksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 keskeisestä periaatteesta, ja sillä pyritään varmistamaan oikeus samaan palkkaan samanarvoisesta työstä sekä naisten ja miesten yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikilla aloilla, myös työmarkkinoiden työehtojen ja -olojen sekä urakehityksen osalta.
  • Sukupuolten tasa-arvostrategian 2020–2025, joka on kattava komission toimintapoliittinen asiakirja, keskeisinä tavoitteina on sukupuolistuneen väkivallan lopettaminen, sukupuolistereotypioiden kyseenalaistaminen, sukupuolten välisten erojen poistaminen työmarkkinoilla, tasapuolisen osallistuminen saavuttaminen talouden eri sektoreilla, sukupuolten palkka- ja eläke-erojen kaventaminen, hoitovastuun epätasaisen jakautumisen korjaaminen ja sukupuolten tasapuolisen edustuksen saavuttaminen päätöksenteossa ja politiikassa. Strategiassa sovelletaan kaksitahoista lähestymistapaa, jossa yhdistyvät sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen ja kohdennetut toimet, ja sen täytäntöönpanossa noudatetaan intersektionaalisuutta horisontaalisena periaatteena.
  • Eurooppalaisella hoito- ja hoivastrategialla edistetään kohtuuhintaisia, saavutettavissa olevia ja laadukkaita hoito- ja hoivapalveluja kaikkialla EU:ssa. Samalla pyritään parantamaan sekä hoitoa ja hoivaa saavien että heistä joko ammattimaisesti tai muutoin huolehtivien ihmisten tilannetta. Laadukkaaseen hoitoon ja hoivaan investoiminen edistää myös naisten osallistumista työmarkkinoille ja sukupuolten tasa-arvoa ja erityisesti kaventaa sukupuolten palkka- ja eläke-eroja.
  • Neuvoston suositus laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä (22. toukokuuta 2019) Suositus on jatkoa hoito- ja hoivastrategiassa esitetylle komission ehdotukselle, joka koskee varhaiskasvatusta koskevien tavoitteiden tarkistamista, jotta voidaan lisätä naisten osallistumista työmarkkinoille. Näitä vuonna 2002 asetettuja tavoitteita kutsutaan myös Barcelonan tavoitteiksi.
  • Neuvoston suositus kohtuuhintaisen ja laadukkaan pitkäaikaishoidon saatavuudesta (8. joulukuuta 2022). Tämäkin suositus perustuu EU:n hoito- ja hoivastrategiaan, ja sen avulla pyritään antamaan ihmisille mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään ja edistämään sukupuolten tasa-arvoa, kun otetaan huomioon, että miljoonat naiset eivät osallistu työmarkkinoille tai tekevät osa-aikatyötä hoito- ja hoivavelvoitteiden vuoksi. Hoito- ja hoivavelvollisuudet voivat vaikuttaa negatiivisesti myös naisten palkkoihin ja vanhuuseläkkeisiin.
  • Riittävästä vähimmäistoimeentulosta aktiivisen osallisuuden varmistamiseksi 30. tammikuuta 2023 annetulla neuvoston suosituksella edistetään naisten selviytymiskykyä. Tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä naisten, nuorten aikuisten ja vammaisten henkilöiden toimeentuloturvaa ja taloudellista riippumattomuutta, minkä vuoksi neuvosto suosittelee mahdollisuutta edellyttää, että vähimmäistoimeentuloa tarjotaan kotitalouden yksittäisille jäsenille.
  • Vammaisten henkilöiden työllisyyspaketti sisältää tukitoimia, joiden tarkoituksena on parantaa erityisesti vammaisten naisten työllistymismahdollisuuksia.

D. Asiantuntijapalvelujen tarjoajat

E. Nykytilanne

Komissio hyväksyi 7. maaliskuuta 2025 naisten oikeuksien edistämissuunnitelman.

Edistämissuunnitelmalla edistetään sukupuolten tasa-arvoa koskevaa ohjelmaa, ja siinä esitetään pitkän aikavälin poliittinen visio naisten oikeuksien edistymisestä. Lisäksi se tarjoaa ohjeistusta seuraavan, vuodesta 2026 sovellettavan sukupuolten tasa-arvostrategian tulevia toimenpiteitä sekä EU:n ulkoisia toimia varten. Edistämissuunnitelmassa esitellään sukupuolten tasa-arvon saavuttamista koskeva pitkän aikavälin visio, joka perustuu tasa-arvoisen yhteiskunnan periaatteita koskevassa julistuksessa esitettyihin keskeisiin periaatteisiin ja poliittisiin tavoitteisiin:

  • sukupuolistuneen väkivallan kitkeminen muun muassa ehkäisemällä ja torjumalla kaikenlaista naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa, johon lukeutuu muun muassa suostumuksen puutteeseen perustuva seksuaalinen väkivalta, myös raiskaukset, ja varmistamalla väkivallan uhrien tukeminen ja suojelu
  • tiukat terveyttä edistävät normit tukemalla ja täydentämällä perussopimusten mukaisesti jäsenmaiden tarjoamia terveystoimia, jotka liittyvät naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin, ja edistämällä sukupuolisensitiivisiä lääketieteellisiä tutkimuksia, kliinisiä tutkimuksia, diagnostiikkaa ja hoitoja
  • samapalkkaisuus ja taloudellinen voimaantuminen muun muassa kaventamalla sukupuolten välisiä palkka- ja eläke-eroja, edistämällä naisten ja tyttöjen finanssiosaamista ja puuttumalla naisvaltaisten töiden aliarvostukseen
  • työ- ja yksityiselämän ja hoitovelvoitteiden tasapaino etenkin edistämällä hoitovelvollisuuksien tasapuolista jakautumista naisten ja miesten kesken ja varmistamalla laadukkaiden hoiva-alan työpaikkojen tarjonta lisäämällä alan investointeja pitkäaikaishoitoon
  • yhtäläiset työllistymismahdollisuudet ja asianmukaiset työolot muun muassa kaventamalla sukupuolten välistä työllisyyseroa, poistamalla seksuaalinen häirintä työelämässä ja varmistamalla laadukkaat työpaikat ja yhtäläiset uranäkymät
  • laadukas ja osallistava koulutus esimerkiksi edistämällä sukupuolten tasapuolista huomioimista kaikilla koulutustasoilla, kannustamalla tyttöjä ja naisia hakeutumaan luonnontieteiden, matematiikan, tekniikan ja teknologian aloille (STEM-aineet) ja kannustamalla poikia ja miehiä hakeutumaan kasvatus-, terveydenhoito- ja sosiaalialoille
  • politiikkaan osallistuminen ja tasapuolinen edustus muun muassa edistämällä sukupuolten tasapuolista edustusta kaikilla julkisen ja poliittisen elämän osa-alueilla ja tasoilla, varmistamalla naisten turvallisuus julkisessa elämässä ja torjumalla seksismiä
  • naisten oikeuksien toteutumisesta vastaavat institutionaaliset mekanismit varmistamalla etenkin sukupuolten tasa-arvoon ja sen valtavirtaistamiseen erikoistunut institutionaalinen infrastruktuuri ja kestävä rahoitus sukupuolten tasa-arvoa edistäville politiikoille ja naisten oikeuksia ajaville järjestöille.

Komissio on kehottanut muita EU:n toimielimiä, erityisesti parlamenttia ja neuvostoa, hyväksymään tasa-arvoisen yhteiskunnan periaatteita koskevan julistuksen vuoden 2025 loppuun mennessä ja noudattamaan tätä sitoumusta.

Parlamentti kävi 11. maaliskuuta 2025 ensimmäisen täysistuntokeskustelun naisten oikeuksien edistämissuunnitelmasta.

Komissio julkaisi maaliskuussa 2025 myös vuoden 2025 kertomuksensa sukupuolten tasa-arvosta EU:ssa. Siinä esitetään yleiskatsaus edistymisestä sukupuolten tasa-arvostrategian 2020–2025 täytäntöönpanossa. Kertomuksen mukaan lainsäädännön alalla edistyttiin merkittävästi vuonna 2024, kun kaikkien aikojen ensimmäinen naisiin kohdistuvan väkivallan torjumista koskeva direktiivi hyväksyttiin. Siinä kuitenkin myös todetaan, että Pekingin julistuksen mukaisia sitoumuksia ei ole vielä täytetty kaikilta osin.

Parlamentti hyväksyi 13. marraskuuta 2025 päätöslauselman sukupuolten tasa-arvostrategiasta 2025. Siinä se kehotti komissiota esittämään kunnianhimoisen sukupuolten tasa-arvostrategian 2026–2030, johon sisältyy lainsäädännöllisiä sekä muita toimenpiteitä keskeisillä aloilla, kuten naisiin kohdistuvan väkivallan torjunta, seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen täyden ja yhdenvertaisen saatavuuden varmistaminen, sukupuolten välisten erojen vähentäminen työllisyydessä, palkoissa ja eläkkeissä sekä sellaisten mekanismien vahvistaminen, joilla torjutaan demokratian taantumista sekä naisten ja hlbtiq-yhteisön oikeuksiin kohdistuvia hyökkäyksiä.

EIGEn vuoden 2025 tasa-arvoindeksistä käy ilmi sukupuolten tasa-arvon tilanne EU:ssa. Sen mukaan EU saavutti 63.4 pistettä 100 pisteestä vuonna 2025.

F. EU:n rahoitus

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen kaikessa EU:n toiminnassa ovat EU:n keskeisiä tehtäviä ja edistävät talouskasvua ja yhteiskunnallista kehitystä. Niinpä niihin onkin osoitettava tukea EU:n pitkän aikavälin talousarviosta (monivuotinen rahoituskehys 2021–2027) kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman kautta. Ohjelma perustettiin asetuksella (EU) 2021/692, ja sillä korvattiin perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelma. Siinä on neljä ohjelmalohkoa. Tasa-arvon, perusoikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon lohkolla pyritään edistämään oikeuksia, syrjimättömyyttä ja tasa-arvoa, myös sukupuolten tasa-arvoa, sekä sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden valtavirtaistamista. Daphne-lohkolla taas pyritään torjumaan väkivaltaa, myös sukupuolistunutta väkivaltaa.

EU:n rahoitusta osoitetaan myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa varten erityisesti Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+), josta rahoitetaan hankkeita, joilla edistetään sosiaalista osallisuutta, köyhyyden torjumista ja ihmisiin investoimista. Lisäksi rahoitusta on saatavilla muista koheesiopolitiikan rahastoista, elpymis- ja palautumistukivälineestä ja InvestEU-ohjelmasta.

Elpymis- ja palautumistukivälineestä myönnetään 723,8 miljardia euroa lainoina ja avustuksina, joilla autetaan jäsenvaltioita toteuttamaan uudistuksia ja investointeja covid-19-pandemian vaikutusten lieventämiseksi vuoden 2026 loppuun mennessä. Elpymis- ja palautumistukivälineestä annetun asetuksen mukaan naiset ovat yksi ryhmistä, joihin covid-19-kriisi vaikutti kielteisesti. Yhtenä asetuksen tavoitteena on lieventää naisiin kohdistuvia kriisin vaikutuksia.

Asetuksella (EU) 2023/955 perustetussa sosiaalisessa ilmastorahastossa otetaan huomioon naisten tarpeet ja todetaan, että energia- ja liikenneköyhyys vaikuttaa kohtuuttomasti naisiin ja erityisesti yksinhuoltajaäiteihin, yksin eläviin naisiin, vammaisiin naisiin ja yksin eläviin ikääntyneisiin naisiin. Lisäksi siinä pannaan merkille, että naisilla on erilaiset ja monimutkaisemmat liikkumistottumukset.

G. EU:n ulkoinen toiminta

Sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan kolmannen EU:n toimintasuunnitelman (GAP III) tavoitteena on kuroa umpeen kuilu YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin kuuluvan tavoitteen 5 saavuttamisessa ja lievittää naisten köyhyyttä. Siinä sovelletaan sukupuolijärjestelmää muuttavaa, intersektionaalista ja ihmisoikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa, ja sen kunnianhimoisena tavoitteena on varmistaa, että vuoteen 2025 mennessä vähintään 85 prosentissa kaikista uusista EU:n ulkoisista toimista otetaan huomioon sukupuolinäkökohdat. Sen tavoitteena on myös antaa kaikille ja kaikenlaisille naisille ja tytöille mahdollisuus osallistua yhdenvertaisesti yhteiskunnalliseen, taloudelliseen ja poliittiseen elämään ja toimia siinä tiennäyttäjinä sekä vaikuttaa kaikkeen päätöksentekoon kaikilla julkisilla ja yksityisillä aloilla.

GAP III -toimintasuunnitelman voimassaoloa on jatkettu alkuperäisestä kaudesta 2021–2025 nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen loppuun eli vuoteen 2027 asti.

 

Isabel Garcia Tamara / Georgiana Sandu