Euroopan digitaalistrategia
Digitaalisten palvelualustojen nopea ja laaja kehitys sekä julkisista data-avaruuksista ja tekoälyn kaltaisista uusista teknologioista käytävät keskustelut vaikuttavat yhteiskunnan kaikkiin aloihin. Monet uudet tavat viestiä, tehdä ostoksia ja käyttää tietoa verkossa ovat tulleet osaksi arkeamme, ja ne kehittyvät jatkuvasti. Näitä kysymyksiä käsitellään Euroopan digitaalistrategiassa 2020-2030. Siinä keskitytään turvallisiin digitaalisiin ympäristöihin ja palveluihin, tasapuolisiin toimintaedellytyksiin suurten alustojen kanssa digitaalisilla markkinoilla sekä Euroopan digitaalisen suvereniteetin vahvistamiseen. Samalla edistetään tavoitetta tehdä EU:sta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.
Oikeusperusta
Perussopimuksissa ei ole nimenomaisesti tieto- ja viestintätekniikkaa koskevia määräyksiä, mutta unioni voi toteuttaa alan toimia erinäisten alakohtaisten ja monialaisten toimintapolitiikkojen puitteissa, joita ovat teollisuuspolitiikka (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 173 artikla), kilpailupolitiikka (SEUT:n 101 ja 109 artikla), kauppapolitiikka (SEUT:n 206 ja 207 artikla), Euroopan laajuiset verkot (SEUT:n 170 ja 172 artikla), tutkimus ja teknologinen kehittäminen sekä avaruuspolitiikka (SEUT:n 179 ja 190 artikla), energiapolitiikka (SEUT:n 194 artikla), lainsäädännön lähentäminen sisämarkkinoiden toteuttamisen ja toiminnan parantamiseksi (SEUT:n 114 artikla), tavaroiden vapaa liikkuvuus (SEUT:n 26 artikla ja 28-37 artikla), henkilöiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus (SEUT:n 45 ja 66 artikla), koulutus, ammatillinen koulutus, nuoriso ja urheilu (SEUT:n 165–166 artikla) sekä kulttuuri (SEUT:n 167 artikla).
Tavoitteet
Lissabonin strategian jälkeen hyväksyttiin vuonna 2010 kymmenvuotinen Euroopan digitaalistrategia. Siinä määritettiin ensimmäistä kertaa tieto- ja viestintätekniikan keskeinen mahdollistava rooli Euroopan tavoitteiden saavuttamisessa. Vuonna 2015 julkaistussa digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa digitaalistrategiaa kehitettiin edelleen ja linjattiin erityissäännöksiä oikeudenmukaisen, avoimen ja turvallisen digitaalisen ympäristön luomiseksi. Strategialla oli kolme päätavoitetta: 1) parantaa kuluttajien ja yritysten mahdollisuuksia saada digitaalisia tuotteita ja palveluja koko Euroopassa, 2) luoda digitaalisten verkkojen ja palvelujen menestymiselle otolliset olosuhteet ja 3) maksimoida digitaalisen talouden kasvumahdollisuudet.
Vuonna 2020 julkaistiin toinen digitaalistrategia ”Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa”. Viisivuotisessa strategiassa keskityttiin kolmeen keskeiseen tavoitteeseen digitaalialalla: ihmisten hyväksi toimiva teknologia, oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen talous sekä avoin, demokraattinen ja kestävä yhteiskunta. Vuonna 2021 strategiaa täydennettiin kymmenvuotisella digitaalisella kompassilla: eurooppalainen lähestymistapa digitaalista vuosikymmentä varten, jossa vuoteen 2030 ulottuvat EU:n päämäärät on muunnettu konkreettisiksi tavoitteiksi.
Saavutukset
A. Euroopan ensimmäinen digitaalistrategia: 2010–2020
Ensimmäisen digitaalistrategian tavoitteena oli parantaa kuluttajien ja yritysten mahdollisuuksia saada digitaalisia tuotteita ja palveluja koko Euroopassa luomalla EU:lle kuluttajille ja yrityksille tarkoitettu käyttäjien oikeuksien ja suojelun kehittynyt järjestelmä, johon sisältyi
- sähköisen viestinnän hintojen alentaminen (asetus (EU) 2022/612) ja verkkovierailumaksujen poistaminen 14. kesäkuuta 2017 alkaen (kotimaanhintainen verkkovierailu),
- kaikkien saatavilla olevien internetyhteyksien parantaminen ja peruslaajakaistan yleinen kattavuus, jotka perustuvat pääasiassa mobiili- ja satelliittilaajakaistan kehitykseen, jotta kaikille keskeisille sosioekonomisille toimijoille voidaan luoda gigabittiyhteydet, ja
- kuluttajansuojan parantaminen televiestinnän alalla yksityisyyden suojaa (direktiivi 2009/136/EY) ja tietosuojaa (direktiivi 95/46/EY) koskevalla lainsäädännöllä, jota on edelleen vahvistettu uudella tietosuojaa koskevalla sääntelykehyksellä (asetus (EU) 2016/679 ja direktiivi 2016/680).
Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin (BEREC) huolehtii kansallisten sääntelyviranomaisten ja komission välisestä yhteistyöstä, edistää hyviä käytäntöjä ja yhteisiä toimintatapoja ja yhdenmukaistaa viestintää koskevaa sääntelyä sisämarkkinoilla (asetus (EU) 2018/1971). Euroopan parlamentti lujitti BERECiä, jotta voitiin luoda tarvittavat olosuhteet digitaalisten verkkojen ja palvelujen menestymiselle.
Strategian tavoitteena oli myös maksimoida digitaalisen talouden kasvupotentiaali edistämällä digitaalisia taitoja ja suurteholaskentaa, digitalisoimalla teollisuutta ja palveluja, kehittämällä tekoälyä ja uudenaikaistamalla julkisia palveluja. Maarajoituksia (asetus (EU) 2018/302) ja digitaalisten palvelujen siirrettävyyttä (asetus (EU) 2017/1128) koskevat uudet säännöt hyväksyttiin, jotta kuluttajat voivat käyttää yhdestä jäsenvaltiosta ostettuja verkkosisältöpalveluja myös vieraillessaan toisessa jäsenvaltiossa.
Edellä mainittujen tietosuojaa koskevien uusien sääntelykehysten lisäksi EU on toteuttanut useita toimia helpottaakseen nopeasti reagoivan datatalouden kehittämistä. Näitä ovat muun muassa seuraavat:
- asetus muiden kuin henkilötietojen vapaasta liikkuvuudesta (asetus (EU) 2018/1807), jonka nojalla yritykset ja julkishallinnot voivat tallentaa ja käsitellä muita kuin henkilötietoja valitsemassaan paikassa,
- kyberturvallisuusasetus (asetus (EU) 2019/881), jolla vahvistetaan EU:n kyberturvallisuusvirastoa (ENISA) ja luodaan kyberturvallisuuden sertifiointikehys tuotteille ja palveluille, ja
- avointa dataa koskeva direktiivi (direktiivi (EU) 2019/1024), jossa säädetään yhteiset säännöt julkisen sektorin hallussa olevien tietojen eurooppalaisille markkinoille.
B. Euroopan toinen digitaalistrategia: 2020–2030
Toisen digitaalistrategian laatimisessa keskityttiin digitaaliteknologian mukanaan tuomiin suuriin muutoksiin, digitaalisten palvelujen ja markkinoiden keskeiseen rooliin sekä EU:n uusiin teknologisiin ja geopoliittisiin tavoitteisiin. Strategisten tiedonantojensa ”Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa” ja ”Euroopan digitaalinen vuosikymmen” pohjalta komissio vahvisti erityiset toimet, joihin se aikoo ryhtyä edistääkseen turvallisten ja suojattujen digitaalisten palvelujen ja markkinoiden luomista. Lisäksi kvanttilaskennan kehittäminen, lohkoketjustrategia ja lohkoketjuun perustuva kauppapolitiikka, ihmiskeskeinen ja luotettava tekoäly, puolijohteet (eurooppalainen siruja koskeva säädös), digitaalinen suvereniteetti, kyberturvallisuus, gigabittiliitettävyys, 5G ja 6G, eurooppalaiset data-avaruudet ja infrastruktuuri sekä maailmanlaajuisten teknologiastandardien asettaminen ovat kaikki kuluvan vuosikymmenen painopisteitä. Komissio ehdotti 9. maaliskuuta 2021 digitaalista kompassia (COM(2021)0118), jonka neljä digitaalista tavoitetta on määrä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä:
- Osaaminen: vähintään 80 prosentilla aikuisväestöstä on digitaaliset perustaidot, ja EU:ssa työskentelee 20 miljoonaa tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijaa ja tieto- ja viestintätekniikan alan työpaikoissa on nykyistä enemmän naisia.
- Yritykset: 75 prosenttia yrityksistä käyttää pilvipalveluja, massadataa ja tekoälyä; digitaaliteknologian käyttöaste on vähintään perustasoa yli 90 prosentissa EU:n pienistä ja keskisuurista yrityksistä; EU:n ”yksisarvisyritysten” määrä on kaksinkertaistunut.
- Infrastruktuuri: kaikilla eurooppalaisilla kotitalouksilla on gigabittiyhteydet ja 5G-verkko kattaa kaikki asutut alueet; huipputason kestävien puolijohteiden tuotanto EU:ssa on vähintään 20 prosenttia koko maailman tuotannosta; EU:ssa otetaan käyttöön 10 000 ilmastoneutraalia erittäin suojattua verkon reunasolmua, ja Euroopalla on sen ensimmäinen kvanttitietokone.
- Julkiset palvelut: kaikki tärkeimmät julkiset palvelut ovat käytettävissä verkossa; kaikilla kansalaisilla on pääsy sähköisiin potilastietoihinsa, ja 80 prosenttia kansalaisista käyttää digitaalista tunnistusratkaisua.
Asetuksella (EU) 2021/694 perustettu Digitaalinen Eurooppa -ohjelma on EU:n uusi digitaaliteknologian rahoitusohjelma. Sen kokonaisbudjetti vuosiksi 2021–2027 on 7,5 miljardia euroa, ja siitä myönnetään strategista rahoitusta hankkeiden tukemiseen viidellä alalla, jotka ovat suurteholaskenta, tekoäly, kyberturvallisuus, pitkälle viety digitaalinen osaaminen ja digitaaliteknologioiden laajan käytön varmistaminen koko taloudessa ja yhteiskunnassa, myös digitaali-innovointikeskittymien kautta. Rahastoa täydennetään muilla EU:n ohjelmilla, kuten Horisontti Eurooppa -puiteohjelmalla, Verkkojen Eurooppa -välineen digitaaliosiolla, elpymis- ja palautumistukivälineellä sekä rakennerahastoilla. Covid-19-pandemiaan liittyvän talouden elvyttämisen yhteydessä jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 20 prosenttia elpymisvaroistaan hankkeisiin, jotka koskevat niiden talouden ja yhteiskunnan digitalisointia (asetus (EU) 2021/694).
Kuten helmikuussa 2020 julkaistussa tekoälyä käsittelevässä valkoisessa kirjassa todettiin, tekoälyllä katsotaan olevan keskeinen rooli, ja sen odotetaan tuottavan monenlaisia yhteiskunnallisia ja taloudellisia hyötyjä monille eri aloille. Lokakuussa 2020 Euroopan parlamentti hyväksyi kolme tekoälyä koskevaa päätöslauselmaa, joissa käsiteltiin etiikkaa, siviilioikeudellista vastuuta ja teollis- ja tekijänoikeuksia, ja pyysi komissiota laatimaan kattavan ja tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavan eettisten periaatteiden eurooppalaisen oikeudellisen kehyksen tekoälyn, robotiikan ja niihin liittyvän teknologian kehittämistä, käyttöönottoa ja käyttöä varten. Komissio julkaisi 21. huhtikuuta 2021 ehdotuksensa uudeksi tekoälysäädökseksi (COM(2021)0206), jossa EU:n lainsäädäntöön sisällytetään tekoälyjärjestelmien teknologianeutraali määritelmä ja hyväksytään erilaiset räätälöidyt säännöt riskiperusteisen lähestymistavan pohjalta. Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan (IMCO) ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan (LIBE) ehdotuksesta yhdessä laatima mietintöluonnos julkaistiin 20. huhtikuuta 2022. Lisäksi komissio julkaisi syyskuussa 2022 ehdotuksen direktiiviksi sopimuksenulkoista siviilioikeudellista vastuuta koskevien sääntöjen mukauttamisesta tekoälyyn (direktiivi tekoälyyn liittyvästä vastuusta) sen varmistamiseksi, että tekoälyjärjestelmien aiheuttamien vahinkojen uhreilla on EU:ssa samantasoinen suoja kuin niillä, joille on aiheutunut vahinkoa muista teknologioista. Kuluttajansuojan parantamiseksi komissio julkaisi uutta tuotevastuudirektiiviä koskevan ehdotuksen, jolla tarkistetaan aiheesta vuonna 1985 annettua direktiiviä ja jossa käsitellään uusia digitaalisia tuotteita (kuten tekoälyä) ja kiertotalouden tuotteita.
Datan yhteiskäyttö on toinen keskeinen pilari, johon uusi eurooppalainen digitaalistrategia perustuu. EU pyrkii datavetoiseen innovointiin ja kuitenkin samalla turvaamaan tasapainon datan vapaan liikkuvuuden sekä yksityisyyden, turvallisuuden ja eettisten normien säilyttämisen välillä. Tämän vuoksi se kartoittaa muiden kuin henkilötietojen uusia käyttö- ja jakamistapoja, jotta voidaan kehittää uusia kannattavia teknologioita ja liiketoimintamalleja. Euroopan datastrategia julkaistiin helmikuussa 2020 yhdessä tekoälyä koskevan valkoisen kirjan kanssa. Euroopan datastrategian ensimmäisenä kulmakivenä on eurooppalaisen datan hallinnointia koskeva asetus (asetus (EU) 2022/868). Asetus julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 3. kesäkuuta 2022, se tuli voimaan 23. kesäkuuta 2022, ja sitä sovelletaan syyskuusta 2023 alkaen. Eurooppalaisen datan hallinnointia koskevalla asetuksella pyritään lisäämään datan saatavuutta, uudelleenkäytettävyyttä ja luottamusta datan jakamiseen. Lisäksi komissio julkaisi 23. helmikuuta 2022 ehdotuksen datan oikeudenmukaista saatavuutta ja käyttöä koskevista yhdenmukaisista säännöistä (datasäädös). Tämä on Euroopan datastrategian toinen kulmakivi. Kun datasäädös on hyväksytty, se parantaa datan saatavuutta sekä yritysten että kuluttajien kannalta. Komissio ehdotti 26. tammikuuta 2022 julistusta kaikkia koskevista digitaalisista oikeuksista ja periaatteista, joilla pyritään edistämään eurooppalaisiin arvoihin perustuvaa ihmislähtöistä digitalisaatiota. Dataa pidetään keskeisenä resurssina yhteiskunnalliselle kehitykselle yleensä ja erityisesti talouskasvulle, kilpailukyvylle, innovoinnille ja työpaikkojen luomiselle. Euroopan datastrategian kolmas kulmakivi eli eurooppalaisen data-avaruuden luominen on yksi komission vuosien 2019-2025 painopisteistä. Siihen kuuluu yhdeksän alaa, jotka ovat terveys, ympäristö, energia, maatalous, liikkuminen, rahoitus, teollisuus, julkishallinto ja osaaminen. EU perustaa eurooppalaisen pilvipalvelun osana NextGenerationEU-suunnitelmaa. Pilvipalvelu perustuu Gaia-X-hankkeeseen, ja se on avoin, läpinäkyvä ja suojattu digitaalinen ekosysteemi, jossa taataan datan vapaa liikkuvuus ja palveluja voidaan asettaa saataville.
Digitaalistrategian toinen keskeinen tavoite on varmistaa nykyistä turvallisemmat ja avoimemmat digitaaliset sisämarkkinat, joilla suojellaan käyttäjien perusoikeuksia ja luodaan yrityksille tasapuoliset toimintaedellytykset. Pakettiin kuuluu kaksi lainsäädäntöaloitetta: digipalvelusäädös ja digimarkkinasäädös, joiden tavoitteena on päivittää digitaalisia palveluja koskevia EU:n sääntöjä. Parlamentti ja neuvosto hyväksyivät digipalvelusäädöksen 19. lokakuuta 2022 ja digimarkkinasäädöksen 14. syyskuuta 2022. Niillä saatettiin digitaaliset sisämarkkinat valmiiksi koko EU:n alueella sovellettavien yhtenäisten uusien sääntöjen avulla. Digipalvelusäädöksessä määritellään selkeät vastuuta ja vastuuvelvollisuutta koskevat säännöt välityspalvelujen tarjoajille ja erityisesti verkkoalustoille, kuten sosiaaliselle medialle ja markkinapaikoille. Erittäin suuriin verkkoalustoihin sovelletaan erityisvelvoitteita, sillä riskinä niiden kohdalla on erityisesti se, että ne levittävät sekä laitonta että haitallista sisältöä. Digimarkkinasäädöksessä vahvistetaan säännöt siitä, mitä portinvartija-asemassa olevat yritykset saavat tehdä Euroopan unionissa. Asetusta sovelletaan suuriin yrityksiin, jotka tarjoavat ns. ydinalustapalveluja. Ne ovat kaikkein altteimpia epäoikeudenmukaisille käytännöille. Portinvartija-asema on annettu muun muassa verkossa toimiville välityspalveluille, verkkoyhteisöpalveluille, hakukoneille, käyttöjärjestelmille, verkkomainontapalveluille, pilvipalveluille ja videonjakopalveluille.
Komissio julkaisi marraskuussa 2022 digipalvelusäädöksen pohjalta lyhytaikaisia vuokramajoituspalveluja koskevien tietojen keruuta ja jakamista koskevan ehdotuksen, joka annettiin parlamentin IMCO-valiokunnan käsiteltäväksi. Siitä äänestettäneen lopullisesti täysistunnossa lokakuussa 2023.
Digitaalistrategiassa painotetaan huomattavasti myös sähköistä hallintoa ja rajatylittävää yhteistyötä julkisella sektorilla. Komissio antoi 18. marraskuuta 2022 ehdotuksen Yhteentoimiva Eurooppa -säädökseksi, jonka tarkoituksena on auttaa EU:ta ja jäsenvaltioita tarjoamaan kansalaisille ja yrityksille parempia julkisia palveluja. Perustetaan Yhteentoimiva Eurooppa -lautakunta, joka koostuu EU:n jäsenvaltioiden, komission, alueiden komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean edustajista. Euroopan yhteentoimivuuden kehittämiseen saatiin vauhtia ja motivaatiota myös covid-19-pandemiasta, mistä oli esimerkkinä EU:n digitaalinen koronatodistus. Komissio antoi asetusluonnoksen ohella tiedonannon (COM(2022)0710) jakaakseen tietoa paremman rajatylittävän yhteentoimivuuden ja julkisen sektorin yhteistyön merkityksestä.
Komissio ja korkea edustaja antoivat 10. marraskuuta 2022 Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen jatkumisen johdosta yhteisen tiedonannon (JOIN(2022)0049) EU:n kyberpuolustuspolitiikasta sekä sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelman 2.0. Uudella kyberpuolustuspolitiikalla lisätään investointeja kyberpuolustukseen ja siten tiivistetään sotilas- ja siviilialan kyberyhteisöjen yhteistyötä. Sillä saadaan aikaan kyberkriisien tehokas hallinta EU:ssa ja autetaan vähentämään EU:n strategista riippuvuutta kriittisten kyberteknologioiden osalta ja vahvistamaan Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa.
Verkkoympäristöön tunnetun luottamuksen rakentaminen on ratkaisevan tärkeää sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen kannalta. Asetus sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla (asetus (EU) N:o 910/2014) on virstanpylväs sellaisen ennakoitavissa olevan sääntely-ympäristön luomiseksi, jolla autetaan kansalaisia, yrityksiä ja viranomaisia suojatun sähköisen vuorovaikutuksen toteuttamisessa. Komissio saavutti lisää edistysaskelia kohti näitä tavoitteita, kun se julkaisi ehdotuksen digitaalista identiteettiä koskevan asetuksen muuttamisesta (COM(2021)0281). Ehdotuksen tavoitteena on, että vähintään 80 prosentilla kansalaisista on mahdollisuus käyttää turvallisesti digitaalista identiteettiä keskeisten julkisten palvelujen saamiseksi yli EU:n rajojen vuoteen 2030 mennessä.
Koko sisämarkkinoilla johdonmukaisen sääntelyn lisäksi EU pyrkii myös valistamaan kansalaisiaan digitaaliteknologian käytöstä. Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma (2021-2027) on EU:n uusi toimintapoliittinen aloite, joka auttaa tuomaan jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmät digiaikaan kestävästi ja tehokkaasti. Jotta nämä tavoitteet voidaan saavuttaa, toimintasuunnitelmassa määritellään kaksi painopistettä: kehitetään tehokkaita digitaalisia koulutusekosysteemejä ja kehitetään digitaalisessa muutoksessa tarvittavia digitaalisia taitoja ja osaamista.
Komissio esitti joulukuussa 2020 antamassaan tiedonannossa (COM(2020)0784) toimintasuunnitelmansa Euroopan media- ja audiovisuaalialan elpymisen ja muutoksen tukemiseksi ja pitkäaikaisiin ongelmiin, kuten markkinoiden hajanaisuuteen, puuttumiseksi. Toimintasuunnitelmassa painotetaan myös, että EU:n ja jäsenvaltioiden on lisättävä kansallista tukea hyväksyttyjen kansallisten elvytyssuunnitelmien kautta saataville asetetuille varoille. Toimintasuunnitelmassa todetaan, että maailmanlaajuisilla verkkoalustoilla on haitallinen vaikutus media-alaan ja että näiden alustojen määräävään asemaan data- ja mainosmarkkinoilla on puututtava.
Euroopan demokratiatoimintasuunnitelma kulkee käsi kädessä media- ja audiovisuaalialan toimintasuunnitelman kanssa, jonka tavoitteena on auttaa alaa elpymään ja hyödyntämään digitalisaatiota parhaalla mahdollisella tavalla. Media- ja audiovisuaalialan toimintasuunnitelmassa käsitellään myös tiedotusvälineiden vapauden heikentymistä, sillä toimittajiin kohdistuvat fyysiset ja verkossa esitetyt uhkaukset ovat lisääntyneet useissa jäsenvaltioissa. Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (DESI-indeksi) on joukko indikaattoreita, joilla seurataan EU-maiden digitaalista kehitystä Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamisessa. DESI-maaprofiilit auttavat jäsenvaltioita määrittämään vuosittain aloja, joilla tarvitaan priorisoituja toimia. Uusia indikaattoreita on mukautettu siten, että niihin sisältyvät elpymis- ja palautumistukiväline ja digitaalinen kompassi.
Euroopan parlamentin rooli
Parlamentti kannattaa digitaalialalla määrätietoisia ja kehittyneitä toimintapoliittisia päätöksiä, ja se on toiminut hyvin aktiivisesti alan lainsäädännön antamisessa. Se on jatkuvasti auttanut pitämään esillä digitaalisia kysymyksiä esittämällä valiokunta-aloitteisia mietintöjä, suullisia ja kirjallisia kysymyksiä komissiolle, lausuntoja ja päätöslauselmia sekä teettämällä selvityksiä ja järjestämällä seminaareja. Se on myös kehottanut parantamaan kansallisten toimien koordinointia Euroopan laajuisten palvelujen kehittämiseksi ja lisäämään digitaaliseen tutkimukseen ja kehittämiseen osoitettavaa EU:n tukea.
Parlamentti vahvistaa näitä takeita jatkuvasti lainsäädännön avulla. Se on ensimmäisten joukossa poistamassa digitaalisten sisämarkkinoiden esteitä ja uudenaikaistamassa unionin politiikkoja vastaamaan nykyisiä digitaalisia ja datavetoisia tuotteita ja palveluja, jotta voidaan maksimoida Euroopan palvelualan digitalisaatio, koska se auttaa luomaan työllistymismahdollisuuksia. Parlamentti pyrkii vauhdittamaan rajatylittävää kaupankäyntiä, yhdenmukaistamaan digitaalisia sopimuksia koskevia sääntöjä, tekemään rajatylittävistä pakettipalveluista kohtuuhintaisia, tukemaan muiden kuin henkilötietojen vapaata liikkuvuutta ja ottamaan käyttöön yksinkertaisemmat menettelyt alv-ilmoituksia varten. Parlamentti keskittyy erityisesti unionin kansalaisten digitaalisen yksityisyyden turvaamiseen sekä kuluttajansuojan korkean tason ylläpitämiseen ja mukauttamiseen.
Parlamentti kehotti 12. maaliskuuta 2019 antamassaan päätöslauselmassa komissiota ”arvioimaan, onko verkko- ja tietoturvadirektiivin soveltamisalaa tarpeen laajentaa edelleen koskemaan muita kriittisiä aloja ja palveluita, jotka eivät kuulu minkään alakohtaisen lainsäädännön soveltamisalaan” ja vastaamaan digitalisaation aiheuttamiin lisääntyviin uhkiin. Näitä toimia olisi täydennettävä tehostetulla yhteisellä kyberturvallisuuspolitiikalla, johon sisältyy yhteinen eurooppalainen foorumi ja ENISAn vahvempi rooli. Parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 14. joulukuuta 2022 NIS 2 -direktiiviin (EU) 2022/2555, jolla korvattiin sitä edeltänyt direktiivi (EU) 2016/1148. Uusi direktiivi velvoittaa useampia toimijoita ja aloja toteuttamaan toimenpiteitä kyberturvallisuuden parantamiseksi Euroopassa ja se laajentaa lainsäädäntöä siten, että se kattaa uusia aloja ja toimijoita sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Tätä taustaa vasten komissio esitti 15. syyskuuta 2022 ehdotuksen kyberkestävyyssäädökseksi, jolla vahvistetaan useampien laitteisto- ja ohjelmistotuotteiden turvallisuutta. Se annettiin IMCO-valiokunnan käsiteltäväksi, ja siitä äänestettäneen lopullisesti kesäkuuhun 2023 mennessä.
Komissio antoi 16. syyskuuta 2022 Euroopan demokratiatoimintasuunnitelmaan kuuluvan eurooppalaisen medianvapaussäädöksen, jolla on tarkoitus vahvistaa tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja vapautta Euroopan unionissa. Ehdotuksella pyritään korjaamaan useita mediapalvelujen sisämarkkinoihin vaikuttavia ongelmia, ja sen perimmäisenä tavoitteena on vahvistaa tiedotusvälineiden riippumattomuutta. LIBE-valiokunta järjesti yhteistyössä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan (CULT) ja IMCO-valiokunnan kanssa kaksi kuulemistilaisuutta, jotka pidettiin 31. tammikuuta ja 6. helmikuuta 2023 ja joiden tarkoituksena oli saada käsitys ehdotuksesta ja keskustella siitä.
Toinen askel, jolla vahvistetaan demokraattisten prosessien avoimuutta, on poliittisen mainonnan sääntely esimerkiksi selkeiden merkintöjen avulla. Komissio julkaisi aiheesta ehdotuksen 25. marraskuuta 2021. IMCO-valiokunta järjesti tämän johdosta 11. heinäkuuta 2022 julkisen kuulemisen, jossa keskusteltiin kaikkien poliittisen mainonnan rahoittamiseen, laatimiseen, sijoitteluun ja levittämiseen sekä verkossa että sen ulkopuolella osallistuvien toimijoiden yleisistä läpinäkyvyysvaatimuksista. Lisäksi IMCO-valiokunta hyväksyi komission ehdotuksesta 26. tammikuuta mietinnön yhteistyössä CULT- ja LIBE-valiokuntien kanssa.
Parlamentin talous-, tiede- ja elämänlaatuasioiden politiikkayksikkö on jatkuvasti tukenut parlamentin työtä digitalisaation alalla tekemällä tutkimuksia ja järjestämällä työpajan[1], jossa keskityttiin vallitseviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Eräässä digipalvelusäädöstä ja digimarkkinasäädöstä koskevien ehdotusten kannalta merkityksellisessä tutkimuksessa[2] tarkasteltiin erityisesti kohdennetun mainonnan vaikutuksia kuluttajiin ja mainosmarkkinoihin. Lisää tiedemaailman ja markkinoiden näkemyksiä saatiin työpajassa[3], jossa tarkasteltiin ehdotusten vaikutuksia ja puutteita niiden nykyisessä muodossa, sekä Facebookin väärinkäytöksiä paljastaneen Frances Haugenin kuulemisessa (tämä toi ilmi suurten teknologiayhtiöiden väärinkäytöksiä). Parlamentin talous-, tiede- ja elämänlaatuasioiden politiikkayksikkö julkaisi helmikuussa 2022 myös tutkimuksen[4] sosiaalisen median vaikuttajien vaikutuksesta mainontaan ja kuluttajansuojaan sisämarkkinoilla. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, missä määrin vaikuttajat ovat vastuussa harhaanjohtavan tiedon levittämisestä ja vaarallisten tuotteiden myynninedistämisestä. Sama politiikkayksikkö julkaisi elokuussa 2022 tutkimuksen[5] siitä, miten uusia teknologioita voidaan käyttää tuoteturvallisuuden ja siten kuluttajansuojan vahvistamiseen ja mitä mahdollisuuksia ja uhkia niihin voi liittyä.
IMCO- ja LIBE-valiokunnat järjestivät maaliskuussa 2022 yhteisen julkisen kuulemisen, jossa käsiteltiin tekoälyä. Sen tavoitteena oli käsitellä tärkeimpiä kysymyksiä, jotka liittyvät komission ehdotukseen tekoälysäädökseksi (COM(2021)0206).
Lisätietoja tästä aiheesta on sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan verkkosivustolla.
Christina Ratcliff / Mathias Wosyka / Barbara Martinello / Davide Franco