Eurooppalainen digitaalistrategia

Digitaaliset palvelualustat ja tekoälyn kaltaiset kehitteillä olevat teknologiat vaikuttavat voimakkaasti yhteiskunnalliseen toimintaympäristöön. Digitaaliset innovaatiot ovat määritelleet uudelleen tapamme viestiä, tehdä ostoksia ja käyttää tietoa verkossa, ja niistä on tullut välttämätön osa arkeamme. Kaikkia näitä muutoksia käsitellään Euroopan digitaalistrategiassa 2020–2030. Siinä asetetaan etusijalle turvalliset digitaaliset ympäristöt, oikeudenmukainen kilpailu digitaalisilla markkinoilla ja Euroopan digitaalisen suvereniteetin vahvistaminen vihreän ja digitaalisen siirtymän mukaisesti.

Oikeusperusta

Perussopimuksissa ei ole nimenomaisesti tieto- ja viestintätekniikkaa koskevia määräyksiä, mutta unioni voi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) nojalla toteuttaa alan toimia erinäisten toimintapolitiikkojen puitteissa, joita ovat teollisuuspolitiikka, kilpailupolitiikka, kauppapolitiikka, Euroopan laajuiset verkot, tutkimus, energiapolitiikka, sisämarkkinoiden toteuttaminen, tavaroiden vapaa liikkuvuus, henkilöiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus, koulutus sekä kulttuuri.

Tavoitteet

EU:n tavoitteena on parantaa yritysten ja ihmisten vaikutusmahdollisuuksia ihmiskeskeisessä, kestävämmässä ja vauraammassa digitaalisessa tulevaisuudessa. Lissabonin strategian jälkeen hyväksyttiin vuonna 2010 Euroopan digitaalistrategia. Siinä määritettiin tieto- ja viestintätekniikan keskeinen rooli EU:n tavoitteiden saavuttamisessa. Vuonna 2015 julkaistun digitaalisten sisämarkkinoiden strategian tavoitteena oli parantaa mahdollisuuksia saada digitaalisia tuotteita ja palveluja koko Euroopassa, luoda digitaalisille verkoille ja palveluille optimaaliset olosuhteet ja lisätä digitaalisen talouden kasvumahdollisuuksia. Vuonna 2020 Euroopan digitaalisen tulevaisuuden rakentamisesta julkaistussa strategiassa painotettiin teknologioita, jotka hyödyttävät ihmisiä, edistävät kilpailukykyistä taloutta ja tukevat avointa ja demokraattista yhteiskuntaa. Vuonna 2021 digitaalisessa kompassissa asetettiin osaamista, hallinnointia, yrityksiä ja infrastruktuuria koskevat EU:n digitaaliset tavoitteet vuodelle 2030.

Saavutukset

A. Euroopan ensimmäinen digitaalistrategia: 2010–2020

Ensimmäisellä digitaalistrategialla saavutettiin useita keskeisiä tavoitteita:

Parlamentti lujitti Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelintä (BEREC) edistääkseen digitaalisten verkkojen ja palvelujen kehittämistä. BEREC huolehtii kansallisten sääntelyviranomaisten ja komission välisestä yhteistyöstä, edistää hyviä käytäntöjä ja yhdenmukaistaa viestintää koskevaa sääntelyä sisämarkkinoilla (asetus (EU) 2018/1971).

Ensimmäisessä digitaalistrategiassa painotettiin digitaalista kasvua edistämällä digitaalisia taitoja, suurteholaskentaa, teollisuuden digitalisointia, tekoälyn kehittämistä ja julkisten palvelujen nykyaikaistamista. Lisäksi EU vahvisti maarajoituksia (asetus (EU) 2018/302) ja digitaalisten palvelujen siirrettävyyttä (asetus (EU) 2017/1128) koskevat säännöt, joiden ansiosta kuluttajat voivat käyttää verkkosisältöä kaikkialla EU:ssa.

Tietosuojaa koskevan uuden sääntelykehyksen lisäksi unioni on hyväksynyt useita säädöksiä helpottaakseen nopeasti reagoivan datatalouden kehittämistä. Näitä ovat muun muassa seuraavat:

  • muiden kuin henkilötietojen vapaasta liikkuvuudesta annettu asetus (asetus (EU) 2018/1807), jonka nojalla yritykset ja julkishallinnot voivat tallentaa ja käsitellä muita kuin henkilötietoja valitsemassaan paikassa
  • kyberturvallisuusasetus (asetus (EU) 2019/881), jolla vahvistetaan EU:n kyberturvallisuusvirastoa ja luodaan kyberturvallisuuden sertifiointikehys tuotteille ja palveluille, ja
  • avointa dataa koskeva direktiivi (direktiivi (EU) 2019/1024), jossa säädetään yhteisistä säännöistä julkisen sektorin hallussa olevien tietojen eurooppalaisille markkinoille.

B. Euroopan toinen digitaalistrategia: 2020–2030

Toisella digitaalistrategialla vastattiin digitaaliteknologian mukanaan tuomiin muutoksiin ja digitaalisten palvelujen ja markkinoiden keskeiseen rooliin ja korostettiin EU:n teknologisia ja geopoliittisia tavoitteita. Tiedonannoissaan ”Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa” ja ”Euroopan digitaalinen vuosikymmen” komissio esitteli yksityiskohtaisesti turvallisia digitaalisia palveluja ja markkinoita koskevia toimia. Niissä asetettiin etusijalle kvanttilaskenta, lohkoketjuja koskevat strategiat, tekoäly, puolijohteet (EU:n sirusäädös), digitaalinen suvereniteetti, kyberturvallisuus, 5G/6G, eurooppalaiset data-avaruudet ja maailmanlaajuiset teknologiastandardit.

EU hyväksyi maaliskuussa 2021 digitaalisen kompassin, jossa hahmotellaan neljä tavoitetta vuodelle 2030:

  • osaaminen: vähintään 80 prosentilla aikuisväestöstä on digitaaliset perustaidot, ja EU:ssa työskentelee 20 miljoonaa tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijaa ja tieto- ja viestintätekniikan alan työpaikoissa on nykyistä enemmän naisia
  • yritykset: 75 prosenttia yrityksistä käyttää pilvipalveluja, massadataa ja tekoälyä, digitaaliteknologian käyttöaste on vähintään perustasoa yli 90 prosentissa EU:n pienistä ja keskisuurista yrityksistä ja EU:n ”yksisarvisyritysten” (arvokkaat startup-yritykset) määrä on kaksinkertaistunut
  • infrastruktuuri: kaikilla eurooppalaisilla kotitalouksilla on gigabittiyhteydet ja 5G-verkko kattaa kaikki asutut alueet, huipputason kestävien puolijohteiden tuotanto EU:ssa on vähintään 20 prosenttia koko maailman tuotannosta, EU:ssa otetaan käyttöön 10 000 ilmastoneutraalia erittäin suojattua verkon reunasolmua, ja Euroopalla on sen ensimmäinen kvanttitietokone
  • julkiset palvelut: kaikki tärkeimmät julkiset palvelut ovat käytettävissä verkossa, kaikilla kansalaisilla on pääsy potilastietoihinsa ja 80 prosenttia kansalaisista käyttää sähköiseen henkilöllisyyteen perustuvaa ratkaisua.

Digitaalinen Eurooppa -ohjelma perustettiin asetuksella (EU) 2021/694. Se on EU:n aloite, jolla osoitetaan 7,5 miljardia euroa (vuosina 2021–2027) digitaaliteknologiahankkeisiin sellaisilla aloilla kuin suurteholaskenta, tekoäly, kyberturvallisuus, pitkälle viety digitaalinen osaaminen ja digitaalisen teknologian integrointi, jota tuetaan digitaali-innovointikeskittymillä.

1. Data

Datan yhteiskäyttö on keskeisen tärkeää Euroopan digitaalisen vision toteutumisen kannalta. Samalla kun EU edistää datavetoista innovointia, se pyrkii säilyttämään tasapainon yksityisyyden, etiikan ja turvallisuuden kanssa ja tarkastelemaan muiden kuin henkilötietojen käyttöä ja jakamista uusien teknologioiden ja liiketoimintamallien yhteydessä.

Euroopan datastrategiassa esitettiin ajatus yhdeksän alaa kattavista yhteisistä eurooppalaisista data-avaruuksista, joilla varmistetaan, että talouden ja yhteiskunnan käyttöön saadaan enemmän dataa mutta kuitenkin niin, että määräysvalta datasta säilyisi sen luoneilla yrityksillä ja yksityishenkilöillä. EU:n dataa koskevaan sääntelykehykseen kuuluvat yleinen tietosuoja-asetus (EU) 2016/679 ja direktiivi (EU) 2016/680, tiedon saatavuudesta ja luottamuksen parantamisesta annettu datanhallinta-asetus (asetus (EU) 2022/868) ja EU:n datasäädös (asetus (EU) 2023/2854), joka koskee datan oikeudenmukaisen saatavuuden ja käyttäjien oikeuksien varmistamista henkilötietojen suojasta tinkimättä.

2. Tekoäly

Helmikuussa 2020 julkaistussa tekoälyä koskevassa valkoisessa kirjassa korostettiin tekoälyn ratkaisevaa roolia nyky-yhteiskunnassa ja odotettuja yhteiskunnallisia ja taloudellisia hyötyjä eri aloilla. Parlamentti hyväksyi tekoälysäädöksen maaliskuussa 2024. Siinä vahvistetaan yleiskäyttöistä tekoälyä koskevat puitteet, rajoitetaan biometristen tunnistusjärjestelmien käyttöä lainvalvonnassa, kielletään sosiaalinen pisteyttäminen ja tekoälyn käyttäminen manipulointiin tai käyttäjien haavoittuvuuksien hyödyntämiseen ja taataan kuluttajien oikeus tehdä valituksia ja saada tarkoituksenmukaiset selitykset.

Komissio esitti syyskuussa 2022 ehdotuksen direktiiviksi tekoälyyn liittyvästä vastuusta. Direktiivillä varmistettaisiin yhtäläinen suoja tekoälyn vuoksi vahinkoa kärsineille. Lisäksi esitettiin ehdotus uudeksi tuotevastuudirektiiviksi, jolla otetaan huomioon tekoälyn kaltaiset digitaaliset tuotteet.

3. Digipalvelusäädös ja digimarkkinasäädös

Digitaalistrategian kulmakivenä on luoda turvallisemmat ja avoimemmat digitaaliset sisämarkkinat, joilla painotetaan käyttäjien oikeuksia ja yritysten reilua kilpailua. Tähän kuuluu kaksi lainsäädännöllistä pilaria: digipalvelusäädös ja digimarkkinasäädös, joilla nykyaikaistetaan digitaalisia palveluja koskevia EU:n sääntöjä. Säädökset tarjoavat yhtenäiset säännöt koko EU:lle, ja lainsäätäjät hyväksyivät ne vuonna 2022 ja ne tulivat voimaan toukokuussa 2023. Digipalvelusäädöksessä määritellään välityspalvelujen, erityisesti verkkoalustojen, vastuut. Suuriin verkkoalustoihin sovelletaan erityisiä sääntöjä, sillä niiden kohdalla on riskinä, että ne levittävät laitonta ja haitallista sisältöä. Digimarkkinasäädöksessä esitetään säännöt yrityksille, joilla on ”portinvartijan” asema, ja ne kohdistetaan niihin yrityksiin, jotka ovat kaikkein alttiimpia epäoikeudenmukaisille käytännöille. Tähän sisältyvät verkossa toimivat välityspalvelut, verkkoyhteisöt ja pilvipalvelut. Komissio ehdotti digipalvelusäädöksen pohjalta asetusta, jolla yksinkertaistetaan lyhytaikaista vuokramajoitusta koskevien tietojen keruuta ja jakamista. Lainsäädäntömenettely saatiin päätökseen, ja lopullinen säädös allekirjoitettiin 11. huhtikuuta 2024.

4. Sähköinen hallinto, digitaalinen identiteetti ja digitaalinen euro

Digitaalistrategiassa korostetaan sähköistä hallintoa ja julkisen sektorin rajat ylittävää yhteistyötä. Komission marraskuussa 2022 antaman ehdotuksen jälkeen neuvosto hyväksyi maaliskuussa 2024 Yhteentoimiva Eurooppa -säädöksen (asetus (EU) 2024/903), jolla vahvistetaan EU:n julkisia palveluja. Asetuksella perustetaan Yhteentoimiva Eurooppa -lautakunta, johon kuuluu jäsenvaltioiden, komission ja muiden EU:n elinten edustajia.

Luottamuksen rakentaminen verkossa on ratkaisevan tärkeää yhteiskunnallisen ja talouskasvun kannalta. Sähköisestä tunnistamisesta annettu asetus (EU) N:o 910/2014tarjoaa puitteet kansalaisten, yritysten ja viranomaisten väliselle suojatulle digitaaliselle vuorovaikutukselle. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi parlamentti hyväksyi helmikuussa 2024 eurooppalaista digitaalista identiteettiä koskevan kehyksen, jonka tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä 80 prosentilla EU:n kansalaisista on mahdollisuus saada digitaalisen identiteettiratkaisun ansiosta suojatusti keskeisiä julkisia palveluja. Komissio esitti 28. kesäkuuta 2023 lainsäädäntöpaketin digitaalisen keskuspankkirahan käyttöönotosta sen fyysisen muodon täydentämiseksi ja vahvisti sen käyttöä koskevat säännöt ja edellytykset.

5. Kyberturvallisuus

Vastauksena Venäjän Ukrainaan kohdistamaan hyökkäykseen komissio ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja julkaisivat 10. marraskuuta 2022 EU:n kyberpuolustuspolitiikan sekä sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelman 2.0. Niiden tavoitteena on lisätä investointeja kyberpuolustukseen, tehostaa sotilas- ja siviilialan kybertoimijoiden yhteistyötä, varmistaa kyberkriisien tehokas hallinta sekä vahvistaa EU:n asemaa kriittisissä kyberteknologioissa. Näin lujitetaan Euroopan puolustusalan teollista ja teknologista perustaa, jolla pyritään luomaan integroitua EU:n laajuista puolustusteollisuutta. Joulukuussa 2022 annettiin NIS2-direktiivi (direktiivi (EU) 2022/2555), jolla korvattiin sen edeltäjä ja laajennettiin sen soveltamisalaa kattamaan useampia aloja ja toimijoita. Lisäksi joulukuussa 2023 päästiin komission tekemän ehdotuksen pohjalta alustavaan sopimukseen kyberresilienssisäädöksestä, jolla pyritään parantamaan erinäisten teknologiatuotteiden turvallisuutta. Parlamentti hyväksyi huhtikuussa 2024 kybersolidaarisuussäädöksen, jonka tavoitteena on vahvistaa solidaarisuutta EU:n tasolla ja parantaa kyberturvallisuusuhkien ja -poikkeamien havaitsemista ja niihin reagoimista. Parlamentti ja neuvosto pääsivät myös sopimukseen kyberturvallisuusasetuksen tarkistamisesta.

6. Tiedotusvälineet ja demokratia

Komissio antoi joulukuussa 2020 tiedonannon, jossa esitettiin toimintasuunnitelma Euroopan media-alan elpymisen ja muutoksen tukemiseksi. Siinä korostettiin tarvetta lisätä kansallista tukea hyväksyttyjen covid-19-pandemian jälkeisten elpymissuunnitelmien avulla ja korostettiin maailmanlaajuisten verkkoalustojen häiritsevää vaikutusta tiedotusvälineisiin ja erityisesti niiden määräävää asemaa data- ja mainosmarkkinoilla. Edellä mainittua mediasuunnitelmaa täydentää Euroopan demokratiatoimintasuunnitelma, jossa keskitytään vahvistamaan alan digitaalisia mukautuksia ja tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta sekä torjumaan disinformaatiota. Siinä käsitellään myös tiedotusvälineiden vapauden heikkenemistä toimittajiin kohdistuvien uhkien lisääntymisen vuoksi.

7. Koulutus ja osaaminen

Sääntelyn ohella EU:ssa painotetaan digitaalista koulutusta. Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma (2021–2027) auttaa jäsenvaltioita mukauttamaan koulutusjärjestelmiään digitaaliaikaan. Siinä asetetaan etusijalle vankan digitaalisen koulutusekosysteemin kehittäminen ja digitaalisessa muutoksessa tarvittavien taitojen parantaminen.

8. Alustatyön työolot

Komissio esitti 9. joulukuuta 2021 ehdotuksen direktiiviksi, joka sisältää joukon toimenpiteitä työolojen parantamiseksi alustatyössä. Uusien sääntöjen tavoitteena on säännellä sitä, miten alustatyöntekijöiden ammattiasema määritetään oikein ja miten työtä välittävien digitaalisten alustojen olisi toimittava käyttäessään algoritmeja ja tekoälyä työntekijöiden seurannassa ja arvioinnissa tällä alalla.

9. Digitaalinen infrastruktuuri

Komissio esitti 21. helmikuuta 2024 uusia Euroopan digi-infrastruktuuria koskevia aloitteita. Aloitteiden tarkoituksena on käynnistää keskustelu konkreettisista ehdotuksista, joilla edistetään digi-infrastruktuuriin liittyvää innovointia ja parannetaan sen turvallisuutta ja häiriönsietokykyä.

Euroopan parlamentin rooli

Parlamentti antoi 12. maaliskuuta 2019 päätöslauselman, jossa se kehotti komissiota arvioimaan uudelleen verkko- ja tietoturvadirektiivin soveltamisalaa ja puuttumaan digitalisaatiouhkiin. Päätöslauselmassa kehotettiin yhdenmukaistamaan toimet tehostetun eurooppalaisen kyberturvallisuuspolitiikan kanssa ja vahvistamaan EU:n kyberturvallisuusviraston roolia.

Lokakuun 20. päivänä 2020 parlamentti hyväksyi kolme päätöslauselmaa tekoälystä. Niissä käsiteltiin eettisiä näkökohtia, siviilioikeudellista vastuuta ja teollis- ja tekijänoikeuksia ja kehotettiin laatimaan EU:n lainsäädäntökehys eettiset näkökohdat huomioon ottavaa tekoälyä varten. Parlamentti antoi digipalvelusäädöksestä päätöslauselman, jonka tarkoituksena oli edistää digitaalisia sisämarkkinoita. Päätöslauselmassa parlamentti katsoi, että lainsäädäntöpaketin olisi vahvistettava sisämarkkinoita, taattava kuluttajansuoja, taattava, että verkossa ja verkon ulkopuolella harjoitettavaa laitonta toimintaa kohdellaan samalla tavoin, säilytettävä avoimuus, kunnioitettava oikeuksia ja otettava mukaan EU:n kuluttajiin vaikuttavat EU:n ulkopuoliset toimijat. Lisäksi parlamentti kehotti parantamaan digitaalisten palvelujen sisällön moderoinnin osalta oikeudenmukaisuutta, avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta. Päätöslauselmassa hyödynnettiin tutkimuksista sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan järjestämästä seminaarista ja sen teettämistä selvityksistä saatua tietoa. Digipalvelusäädöstä ja digimarkkinasäädöstä koskevat ehdotukset mukautettiin parlamentin päätöslauselman mukaisiksi. Tämä osoittaa, että parlamentti voi vaikuttaa lainsäädäntöohjelmaan, vaikka sillä ei ole suoraa aloiteoikeutta.

Parlamentti kehotti 20. toukokuuta 2021 Euroopan digitaalisen tulevaisuuden rakentamisesta antamassaan päätöslauselmassa poistamaan digitaalisten sisämarkkinoiden toiminnan esteet ja parantamaan tekoälyn käyttöä eurooppalaisten kuluttajien hyväksi.

Parlamentti kehotti 12. joulukuuta 2023 kieltämään riippuvuutta aiheuttavat tekniikat verkkopalveluissa, kuten loppumattoman vierityksen ja automaattisen toiston. Jotkut parlamentin jäsenet halusivat myös ottaa käyttöön digitaalisen ”älä häiritse” -oikeuden ja luettelon hyvistä suunnittelukäytännöistä.

Parlamentin jäsenet esittivät 13. joulukuuta 2023, että EU:n maarajoitussääntöjä on syytä tarkastella uudelleen jäljellä olevien esteiden poistamiseksi ja sisämarkkinoiden koko potentiaalin hyödyntämiseksi.

Parlamentti hyväksyi 13. maaliskuuta 2024 eurooppalaisen demokratian toimintasuunnitelman mukaisesti tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta koskevan säädöksen, jolla vahvistetaan tiedotusvälineiden riippumattomuuden suojelua, sekä demokraattisten prosessien avoimuutta koskevan säädöksen, jolla säännellään poliittista mainontaa.

Lisätietoja aiheesta on sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan verkkosivustoilla.

 

Alyssia Petit / Zuzanna Wala / Matteo Ciucci / Barbara Martinello