Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) on tärkeimpiä EU:n koheesiopolitiikan välineitä. Se perustettiin vuonna 1975 ja sen tavoitteena on vähentää Euroopan eri alueiden välisiä kehityseroja sekä parantaa elintasoa heikoimmassa asemassa olevilla alueilla. Erityistä huomiota kiinnitetään vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestörakenteeseen liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin, kuten pohjoisimpiin alueisiin, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen, sekä saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueisiin.
Oikeusperusta
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 174–178 artikla.
Tavoitteet
SEUT:n 176 artiklan mukaisesti EAKR:n tarkoituksena on myötävaikuttaa keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa. Tavoitteen saavuttamiseksi keskitytään tukemaan
- kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden kehittämistä ja rakenteellista mukauttamista
- taantuvien teollisuusalueiden uudistamista.
Euroopan aluekehitysrahastoa kaudella 2021–2027 koskevat säännöt on vahvistettu seuraavissa asetuksissa:
- asetus Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta
- asetus Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitetta koskevista erityissäännöksistä (Interreg).
Aluekehitysrahastolla on kaksi päätavoitetta:
- investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin työmarkkinoiden ja alueellisen talouselämän vahvistamiseksi
- Euroopan alueellinen yhteistyö rajatylittävän, valtioiden välisen ja alueiden välisen yhteistyön lisäämiseksi EU:ssa.
Ensimmäiseen tavoitteeseen tarkoitettuja varoja on myönnetty kolmelle eri alueryhmälle:
- kehittyneimmät alueet, joiden BKT asukasta kohden on yli 100 prosenttia EU:n keskiarvosta
- siirtymäalueet, joiden BKT asukasta kohden on 75–100 prosenttia EU:n keskiarvosta
- vähiten kehittyneet alueet, joiden BKT asukasta kohden on alle 75 prosenttia EU:n keskiarvosta.
EAKR-varojen myöntämistä ja tulevaa käyttöä koskevat yksityiskohdat määritellään kumppanuussopimuksissa, jotka ovat komission ja kunkin jäsenvaltion välisiä sopimuksia varojen käytöstä ja jotka laaditaan yhdessä alueellisten kumppaneiden ja työmarkkinaosapuolten kanssa.
EAKR:n toteuttamisen ja täytäntöönpanon yleiset puitteet vahvistetaan yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa, joka kattaa myös useita muita EU:n rahastoja ja jossa määritellään erityistavoitteet ja mahdollisten tukitoimien soveltamisala.
Temaattinen keskittäminen
Kaudella 2021–2027 koheesiopolitiikalla on viisi toimintapoliittista tavoitetta EAKR:lle, Euroopan sosiaalirahasto plussalle ja koheesiorahastolle:
- älykkäämpi Eurooppa – innovatiiviset ja älykkäät taloudelliset muutokset (tavoite 1)
- vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa (tavoite 2)
- yhteenliitetympi Eurooppa – liikkuvuus ja tieto- ja viestintätekniikan alueellinen yhteenliittäminen (tavoite 3)
- sosiaalisempi Eurooppa – Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpano (tavoite 4)
- lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa – kestävä ja integroitu kehitys kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueilla paikallisten aloitteiden kautta (tavoite 5).
Kunkin alueen ja jäsenvaltion on kohdennettava vähintään 30 prosenttia EAKR:n määrärahoistaan toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2, joka on vihreämpi, vähähiilinen hiilineutraalia taloutta kohti siirtyvä ja kestävä Eurooppa. Tämän lisäksi kunkin alueen ja jäsenvaltion on vaurautensa perusteella keskitettävä varainkäyttö toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 eli kilpailukykyisempään ja älykkäämpään Eurooppaan. Rahoitus on jaettava seuraavasti:
- Vähemmän kehittyneiden alueiden tai jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 25 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1.
- Siirtymäalueiden tai jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 40 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1.
- Kehittyneempien alueiden tai jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 85 prosenttia määrärahoistaan toimintapoliittisiin tavoitteisiin 1 ja 2.
Aluekehitysrahastosta tuetaan myös kaupunkialueiden kestävää kehitystä. Kaudella 2021–2027 vähintään 8 prosenttia EAKR:n varoista (kansallisella tasolla) varataan kestävään kaupunkikehitykseen ja eurooppalaisen kaupunkialoitteen luomiseen, joka antaa kaupunkialueille mahdollisuuden kokeilla innovatiivisia ratkaisuja kaupunkihaasteisiin.
Koheesiopolitiikassa on luettelo toimista, joita ei rahoiteta EAKR:n tuella. Näitä toimia ovat muun muassa ydinvoimaloiden käytöstäpoisto tai rakentaminen, lentoasemien infrastruktuuri (syrjäisimpiä alueita lukuun ottamatta), eräät jätehuoltotoimet (esim. kaatopaikat) ja tuki tupakkateollisuudelle.
Talousarvio ja varainhoitosäännöt
Ohjelmakaudella 2021–2027 EU käytti koheesiopolitiikkaan yli 392 miljardia euroa. Aluekehitysrahastolle osoitettiin noin 226 miljardia euroa. Tähän sisältyi 9 miljardia euroa Euroopan alueellista yhteistyötä varten ja 1,9 miljardia euroa erityismäärärahoja syrjäisimmille ja harvaan asutuille alueille.
Vähiten kehittyneet alueet hyötyvät yhteisrahoitusosuuksista, jotka ovat enintään 85 prosenttia hankkeen kustannuksista. Siirtymäalueiden yhteisrahoitusosuus on enintään 60 prosenttia. Kehittyneempien alueiden yhteisrahoitusosuus on enintään 50 prosenttia.
Euroopan parlamentin rooli
Parlamentti on Euroopan unionin neuvoston kanssa tasavertaisessa asemassa Euroopan rakenne- ja investointirahastoja koskevien uusien säädösten valmistelussa. Asetus Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta vuosiksi 2021–2027 annettiin noudattaen tavallista lainsäätämisjärjestystä, jossa parlamentilla on oikeus ehdottaa muutoksia. EU:n koheesiopolitiikan kaudesta 2021–2027 neuvoteltaessa parlamentti onnistui kasvattamaan hankkeiden yhteisrahoitusosuutta ja lisäämään joustavuutta sääntöjen soveltamisessa. Parlamentti on myös vahvistanut kaupungeille ja yhdennetyille kaupunkipolitiikoille annettavaa EAKR-tukea.
Lisätietoja tästä aiheesta on aluekehitysvaliokunnan verkkosivustolla.
Kelly Schwarz