skip to content
 
 
Euroopan parlamentin istuntosali
Euroopan parlamentin istuntosali
 

Jäsenet

Meppien ja avustajien yhteystiedot

Lataa meppien kuvat dokumenttipankista

Euroopan parlamentin 705 jäsentä edustaa lähemmäs 450 miljoonaa Euroopan unionin kansalaista 27 jäsenvaltiosta. Unionin kansalaiset ovat vuodesta 1979 lähtien valinneet suorilla kansanvaaleilla parlamentin jäsenet viiden vuoden toimikaudelle. Parlamentin jäsenistä käytetään yleisesti "meppi"-nimitystä, joka tulee englanninkielisestä lyhenteestä "MEP" eli Member of the European Parliament.

EU-kansalaiset valitsivat toukokuun 2019 vaaleissa uudet edustajat parlamentin yhdeksännelle vaalikaudelle 2019-2024. Nykyisessä parlamentissa Euroopan unionin kansalaisia edustaa 705 jäsentä.

Naisten osuus Euroopan parlamentin jäsenistä on kasvanut joka vaaleissa. Vaalikauden 2019-2024 alussa mepeistä 40 prosenttia oli naisia. Suomea parlamentissa edustaa 14 meppiä, kahdeksan naista ja kuusi miestä.

Meppien työ parlamentissa vaikuttaa unionin kansalaisten jokapäiväiseen elämään lukuisin tavoin, kuten kuluttajan- ja tietosuojana sekä liikkumis- ja työmahdollisuuksina Euroopassa.

Poliittiset ryhmät

Suomesta valitut jäsenet eivät muodosta erityistä "Suomi-ryhmää", vaan he sijoittuvat parlamentissa toimiviin poliittisiin ryhmiin. Parlamentissa on edustettuna yli 180 kansallista poliittista puoluetta, jotka ovat muodostaneet monikansallisia poliittisia ryhmiä. Poliittisia ryhmiä on parlamentissa tällä hetkellä seitsemän. Lisäksi on sitoutumattomia jäseniä.

Suomesta Kokoomuksen edustajat kuuluvat nykyisellä kaudella 2019-2024 EPP-ryhmään, SDP:n edustajat S&D-ryhmään sekä Keskustan ja RKP:n edustajat RE-ryhmään. Vihreät mepit kuuluvat parlamentissa Greens/EFA-ryhmään, Perussuomalaiset ID-ryhmään sekä vasemmistoliiton edustaja GUE/NGL-vasemmistoryhmään.

Ryhmien lyhenteet tulevat englannin- tai ranskankielisistä nimistä. Ryhmien lukumäärä ja jäsenmäärät voivat muuttua vaalikauden aikana useitakin kertoja loikkausten tai uusien ryhmien perustamisten myötä.

Poliittisilla ryhmillä on keskeinen rooli parlamentin työskentelyssä esimerkiksi lainsäädäntö- ja budjettiasioissa. Poliittiset ryhmät ovat myös avainasemassa parlamentin puhemiehen ja muiden johtohenkilöiden valinnassa.

Parlamentin puhemies

Parlamentin puhemies ohjaa kaikkia parlamentin toimintoja, johtaa puhetta täysistunnoissa ja vahvistaa talousarvion. Hän edustaa parlamenttia kansainvälisissä yhteyksissä ja suhteissa muihin unionin toimielimiin.

Parlamentin puhemiehen toimikausi kestää kaksi ja puoli vuotta, mikä vastaa puolta vaalikautta. Jokaisen vaalikauden puolivälissä parlamentti järjestäytyy uudelleen esimerkiksi uusimalla poliittisten ryhmien ja valiokuntien johtoa sekä puhemiehistön. Sama henkilö voidaan kuitenkin nimittää uudeksi toimikaudeksi.

Toukokuun 2019 parlamenttivaaleissa valitut mepit äänestivät 3. heinäkuuta 2019 Strasbourgissa pidetyssä järjestäytymisistunnossa uuden parlamentin puhemieheksi S&D-ryhmän italialaisen edustajan David Sassolin, joka on toiminut aiemmin muun muassa parlamentin varapuhemiehenä. Vihreiden Heidi Hautala valittiin jatkokaudelle parlamentin varapuhemieheksi.

Valiokunnat ja valtuuskunnat

Keskeinen osa parlamentaarikon työstä tehdään valiokunnissa, jotka laativat mietintöjä komission lakialoitteista ja myös oma-aloitteisesti ajankohtaisista kysymyksistä. Mepit äänestävät valiokuntien mietinnöistä täysistunnossa.

Valiokunnat kokoontuvat pääsääntöisesti Brysselissä, yksi tai kaksi kertaa kuukaudessa. Kukin parlamentin jäsen kuuluu varsinaisena jäsenenä tavallisesti yhteen valiokuntaan ja varajäsenenä toiseen valiokuntaan.

Lisäksi jäsen kuuluu sekavaliokuntiin tai valtuuskuntiin, jotka hoitavat parlamentin suhteita kolmansiin maihin ja niiden parlamentteihin. Valiokunta- ja valtuuskuntapaikkoja voidaan muuttaa viisivuotiskauden puolivälissä.

Parlamentti voi myös perustaa alivaliokuntia ja väliaikaisia erityisvaliokuntia käsittelemään erityisiä ongelmia. Lisäksi parlamentti voi asettaa tutkintavaliokunnan, jos yhteisön oikeutta on rikottu tai sen soveltamiseen liittyy epäkohtia.

Nykyisellä vaalikaudella 2019-2024 parlamentin jäsenet ovat jakautuneet kahteenkymmeneen valiokuntaan ja kahteen alivaliokuntaan.

Parlamentin työskentely

Parlamentin jäsenet työskentelevät suuren osan ajastaan Brysselissä, Belgiassa, missä kokoontuvat parlamentin valiokunnat ja poliittiset ryhmät. Parlamentin kotipaikka on Strasbourgissa, Ranskassa, jossa se pitää nelipäiväisen täysistunnon 12 kertaa vuodessa. Brysselissä pidetään vuosittain muutamia ylimääräisiä kaksipäiväisiä täysistuntoja eli ns. mini-istuntoja. Parlamentin pääsihteeristö toimii Luxemburgissa.

Täysistunnot ovat avoimia yleisölle ja tiedotusvälineiden edustajille. Myös valiokuntien työskentely on pääosin julkista. Sekä täysistunnot että valiokuntien kokoukset lähetetään suorina verkkolähetyksinä, valtaosin suomeksi tulkattuina. Parlamentin mietinnöt ja muut asiakirjat ovat julkisia ja ne painetaan 24 virallisella EU-kielellä, suomi ja ruotsi mukaan lukien. Näin pyritään takaamaan tiedon kulku ja demokraattinen valvonta EU-maiden kansalaisia koskevista asioista päätettäessä.

Euroopan parlamentin jäseniä koskevat säännöt

Euroopan parlamentin jäseniä koskevat säännöt astuivat voimaan heinäkuussa 2015. Ne koskevat kaikkia parlamentin jäsenen työhön kuuluvia asioita. Säännöt määrittelevät kaikille mepeille saman suuruiset palkat, jotka maksetaan EU:n yhteisestä budjetista. Sääntöuudistus teki näin meppien työstä läpinäkyvämpää kuin aiemmin.

Lisätietoa parlamentin jäsenten palkoista, korvauksista, eläkkeistä sekä jäsenten avustajille maksettavista korvauksista:

Palkat ja korvaukset

Linkit

Eurovaalien tulokset
Poliittiset ryhmät
Valiokuntatyöskentely
Euroopan parlamentin jäsenet
Euroopan parlamentin puhemies
Näin EU toimii hyväkseni
Osallistu ja vaikuta Euroopan suuntaan