skip to content
 
 
 

Webinaari 10.11. Euroopan tulevaisuudesta – kohti rakentavaa EU-kritiikkiä

EU herättää tunteita puolesta ja vastaan – mutta kuinka keskustella eurooppalaisesta yhteistyöstä rakentavasti? Tätä pohdittiin Euroopan parlamentin Suomen-toimiston,  Ulkopoliittisen instituutin ja Trans European Policy Studies Associationin (TEPSA) 10.11. järjestämässä keskustelutilaisuudessa Euroopan tulevaisuudesta ja EU-asenteista.

Keskustelu Euroopan tulevaisuudesta on saanut uutta näkökulmaa koronapandemian ja siihen liittyvien EU:n elvytystoimenpiteiden myötä. Webinaarissa “Debating the Future of Europe: Towards meaningful EU criticism” keskusteltiin, miten edistää kansalaiskeskustelua Euroopan unionista, sekä pohdittiin rakentavaa EU-kritiikkiä. 

Tapahtumassa puhuivat Michael Kaeding, Jean Monnet Professori Duisburg-Essenin yliopistosta ja TEPSA:n entinen puheenjohtaja, sekä Juha Jokela, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja ja TEPSA:n hallituksen jäsen. Keskusteluun osallistuivat parlamentin varapuhemiehet Othmar Karas (Itävalta, EPP) ja Heidi Hautala (Greens/EFA, vihr.) sekä europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (S&D, sd). Webinaaria juonsi Euroopan parlamentin Suomen-toimiston päällikkö Jarmo Oikarinen

Rakentava EU-kriitiikki ei ole yhtä kuin euroskeptisismi

Keskustelussa tuotiin esille EU-kritiikin ja euroskeptisismin erottaminen toisistaan. Rakentavaa ja analyyttistä – mutta kriittistä – arviointia Euroopan unionin toiminnasta ei tulisi sekoittaa EU-vastaisuuteen; päinvastoin, sen pitäisi olla keskeinen osa eurooppalaista demokratiaa. Suomessa keskustelua ovat viime aikoina herättäneet brexit, EU:n elvytyspaketti koronakriisin vaikutusten lievittämiseksi sekä EU:n pitkän aikavälin budjetti, jotka ovat myös nostattaneet EU-kriittisyyttä. Kiinnostavaa on, että vaikka avoin euroskeptisyys ja populismi ovat olleet nousussa, niin myös EU-myönteisyys on kasvanut: viime vuoden eurobarometrissä 70 % suomalaisista suhtautui positiivisesti EU-jäsenyyteen ja jopa 80 % suomalaisista kannatti talous- ja rahaliittoa sekä yhteistä valuuttaa euroa. 

Parlamentin tuore kysely kartoitti eurooppalaisten näkemyksiä koronapandemian aikana. Enemmistö eurooppalaisista (54 %) puoltaa suurempaa EU-budjettia koronakriisin seurausten voittamiseksi – ja haluaa, että yhteisiä varoja käytetään etenkin kansanterveyteen, talouden elvytykseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Suomalaisten vastauksissa painottuivat työllisyys ja sosiaaliset asiat, ja 38 % kyselyyn vastanneista kannattaa suurempaa EU-budjettia. 57 % kyselyyn vastanneista suomalaisista ajatteli, että EU:lla pitäisi olla enemmän toimivaltaa koronaviruspandemian kaltaisten kriisien hoidossa. 

Puhujien mielestä keskustelu EU:sta typistyy usein yksinkertaistettuun kysymykseen kuuluako EU:hun vai ei, kun tähdellisempää olisi keskustella eurooppalaisista ratkaisuista yhteisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, pakolaisuuteen ja demokratiaan. Puhujat toivoivat kansalaisten aktiivista osallistumista julkiseen keskusteluun sekä kansallisella että EU:n tasolla sekä vahvempaa dialogia kansalaisten ja päätöksentekijöiden välillä. 

Keskustelun huippukohdat ovat luettavissa twitter-seurannasta ja tallenne koko keskustelusta on katsottavissa YouTubella.