skip to content
 
 
 

Kauppasuhteet: maailma muuttuu, entä EU:n rooli? Webinaari 4.2.2021

Talouden jättiläinen, politiikan kääpiö - näin EU:ta on tavattu kuvailla. Kaupan saralla Euroopan unioni on kiistatta raskassarjalainen. Se on edelleen, Ison-Britannian EU-eron jälkeenkin, maailman suurimpia talousblokkeja ja 450 miljoonan ihmisen markkina-alue. Mutta mitä suuren jäsenmaan ja vapaakaupan airueen lähtö merkitsee EU:n kauppapolitiikalle? Entä miten USA:n vallanvaihto näkyy transatlanttisissa kauppasuhteissa? Kiina ja Aasian ja Tyynenmeren suurimmat taloudet taas nousivat tuoreella alueellisella talouskumppanuudellaan maailmankaupan ykköseksi. Mitä muutokset merkitsevät EU:lle ja sen painoarvolle kaupan sääntöjen muovaajana? Mepit ja asiantuntijat keskustelivat EU:n kauppasuhteista parlamentin Suomen-toimiston webinaarissa 4. helmikuuta.

Brexit, USA:n vallanvaihto, EU:n ja Kiinan investointisopimus sekä Aasian ja Tyynenmeren jättimäinen vapaakauppasopimus - vuosi toi vaihtuessaan lukuisia muutoksia kansainvälisen kaupan asetelmiin.

Britannian EU-eron laajempia vaikutuksia voidaan toistaiseksi lähinnä arvailla. EU:n ja USA:n kauppasuhteet taas ovat horjuneet viime vuosina laajan vapaakauppa- ja investointikumppanuuden neuvotteluista aina kauppasodan partaalle. Mitä USA:n vallanvaihto merkitsee transatlanttisille kauppasuhteille? Palaavatko EU ja USA kilpailijoista pikemminkin kumppaneiksi, ja myös puolustamaan monenkeskisiä kaupan pelisääntöjä?

Pitkään neuvoteltu sopimus EU:n ja Kiinan investointikumppanuudesta syntyi viime vuoden loppumetreillä. Kiina sekä Aasian ja Tyynenmeren suurimmat taloudet taas nousivat tuoreella alueellisella talouskumppanuudellaan maailmankaupan ykköseksi. Mitä brexit, USA:n uusi johto ja Aasian edelleen vahvistunut asema merkitsevät EU:lle ja sen painoarvolle kaupan sääntöjen muovaajana?

Parlamentin Suomen-toimisto järjesti torstaina 4.2.2021 webinaarin EU:n kauppasuhteista. Aiheesta keskustelivat Euroopan parlamentin jäsenet Heidi Hautala (Greens/EFA, vihr.) ja Miapetra Kumpula-Natri (S&D, sd.) sekä Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Keskustelun juonsi Columbian yliopiston oikeustieteen professori Anu Bradford, jonka Brussels Effect -kirja paneutuu EU:n sääntelyvaltaan rajojensa ulkopuolella.

Mikä on Britannian suurin perintö EU:lle? Englanti jää EU:n työkieleksi, mutta harmillista on etenkin Erasmus+ -opiskelijavaihto-ohjelman jääminen pois EU:n ja Ison-Britannian erosopimuksesta. Kauppapolitiikan puolella vapaan kaupan ja myös esimerkiksi ilmastotoimien puolestapuhujan lähtö antaa myös pohjoismaille tilaa ottaa aktiivisempaa roolia.

Kauppa ei ole enää vain kauppaa

Tosin myös kauppapolitiikka on nyt moniulotteisempaa ja EU:n on syytä seurata kauppasopimustensa kestävän kehityksen lukujen toimeenpanoa kumppanimaissa. Myös brexitin suhteen on syytä varmistaa, että Britannia ei pääse pelaamaan ympäristö- ja sosiaalisten normien heikentämisellä. Isot yritykset toimivat nyt pitkälti kuten aiemmin, mutta pk-sektorille brexit toi epävarmuutta.

Entä rokoteprotektionismi? Komission (sittemmin takaisinvetämä) ehdotus rokotteiden vientirajoituksista (mm. EU:sta Pohjois-Irlantiin) oli kömmähdys, ja EU:lla on vastuunsa myös köyhemmän maailman suuntaan, tuumattiin. Patenttisuojaa taas verrattiin kiikkulautaan - tällä kertaa EU:n ennakkoinvestoinneilla ei kuitenkaan tuotantoa saatu nopeutettua toivotusti.

On odotettavissa, että EU ja USA lähenevät, ja että myös Yhdysvallat haluaa edetä Kiinan suhteen, keskustelijat arvioivat. Uutta laajaa neuvottelukierrosta amerikkalaisten kanssa tuskin saadaan käyntiin - mutta kaupantekohaluja todennäköisesti on. Samoin transatlanttiset kumppanit ja Kiina löytänevät toisensa myös ilmastonmuutoksen torjunnassa - ml. hiilitullien suhteen. Yritysmaailmalle tärkeintä on kuitenkin vakaus.

Brussels moment?

Kiinan ja ihmisoikeuksien suhteen kysymys on myös ikuinen sama: keppiä vai porkkanaa? Käytetäänkö kauppapolitiikkaa maan painostamiseen etenkin uiguurien tilanteen vuoksi - vai edetäänkö sopimusteitse pienin askelin? Parlamentti vaatii aikataulua Kiinan liittymiselle Kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimuksiin - kauppasopimusten kestävyyspykäliltä kun tapaavat puuttua hampaat. Yleisesti ottaen EU:n työ yritysvastuun tehostamiseksi on edennyt - ja uskoa markkinavoimiin on, sillä edelläkävijät hyötyvät.

Entä mikä on keskustelijoiden visio kauppapolitiikan suunnasta? Globalisaatiota ei pysäytetä, mutta sitä on vietävä yhteisillä normeilla oikeaan suuntaan, ja talous ja kestävä kehitys pitää yhteensovittaa. Sisäänpäin ei kannata kääntyä, puhujat tuumasivat.

Webinaariin tallenne on katsottavissa Facebookissa.

Webinaari oli osa Euroopan parlamentin yhdessä.eu-hanketta, jonka tarkoituksena on kannustaa eurooppalaisia keskustelemaan ja muovaamaan Euroopan tulevaisuutta - sekä jalkauttaa EU-keskustelua ympäri Suomea. Keskustelusarjan seuraavassa osassa 17.2. keskustellaan digitalisaation haasteista ja mahdollisuuksista, mukana europarlamentaarikot Henna Virkkunen (EPP, kok.) ja Miapetra Kumpula-Natri (S&D, sd.). 

Lisää yhdessä.eu:sta täällä - liity mukaan!