skip to content
 
 
 

EU-taksonomia – minne vihreä raha virtaa? Webinaari 15.11.

Euroopan unioni tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Tiukentuvat ilmasto- ja ympäristötavoitteet vaativat yksityistä rahaa toteutuakseen – ja vastuullinen sijoittaminen trendaa. EU:ssa on työn alla taksonomiaksi kutsuttu luokittelujärjestelmä eli kestävyyskriteerit vihreiden investointien edistämiseksi. Mihin suuntaan taksonomiaa ollaan viemässä ja ovatko mittarit investointien ympäristövaikutusten mittaamiseksi kohdillaan? Entä mitä välineitä EU:n oma investointipankki tarjoaa vauhdittamaan vihreää siirtymää?

Mistä EU:n ns. taksonomia​ehdotuksessa on kyse? Miten markkinat ja investoijat voivat toimia vihreän siirtymän ajureina? Muun muassa näitä kysymyksiä puitiin Euroopan parlamentin Suomen toimiston ja Euroopan investointipankin Helsingin toimiston järjestämässä webinaarissa 15. marraskuuta.

Aiheesta keskustelivat Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen (EPP, kok.), Euroopan investointipankin pääomamarkkinaosaston johtaja Eila Kreivi, kestävän rahoituksen asiantuntija Santeri Suominen, Elinkeinoelämän keskusliitto sekä Aila Aho, CEO Vihreä raha Oy. Keskustelun juonsi Euroopan investointipankin Helsingin toimiston johtaja Jaani Pietikäinen.

Mikä taksonomia?

EU:n taksonomiaehdotukset ovat jo herättäneet paljon porua - ja unionin on katsottu astuvan jäsenmaiden tontille muun muassa metsien käytön ja energiaratkaisujen suhteen. Mutta mistä taksonomiassa on kyse ja mihin sitä tarvitaan?

EU haluaa ohjata uusilla vihreän rahoituksen pelisäännöillä rahaa ilmastomuutoksen kannalta kestäviin hankkeisiin. Varsinainen EU-laki on jo hyväksytty, ja komission antamilla toimeenpanevilla säädöksillä - muun muassa metsätalouden ja energiamuotojen osalta - tuodaan nyt lihaa luiden ympärille ja annetaan kriteerit siitä, mikä on sijoittajanäkökulmasta kestävää.

Ilmastokriisi supistaa G7-maiden talouksia tuplasti enemmän kuin koronapandemia. Rahaa tulee siis ohjata kestäviin kohteisiin, perusteli taksonomian pelisääntöjä parlamentissa valmistellut Sirpa Pietikäinen (EPP, kok.). Jotta vältettäisiin taksonomian riskit epäonnistua, säätelyn tulee perustua tieteeseen. Esimerkiksi korkeampi rima metsätaloudessa on Suomelle kilpailuvaltti, sillä taso on jo nyt korkea, meppi jatkoi. Taksonomian kriteerit täyttävä metsätalous olisi myös sijoittajien silmissä kiinnostava.

Kriteerinä on tiede. Mutta on kyse isoista taloudellisista intresseistä, ja siksi on ymmärrettävää, että painetta on. Suomen hiilineutraaliustavoite on kunnianhimoinen, joten miksi vastustetaan jo nyt löyhää luokitusta metsille, Pietikäinen ihmetteli. Taksonomiassa kaikki maa- ja metsätalous ei voi olla vihreistä vihreintä.

Onko taksonomian perusajatus kestävien investointien luokitusjärjestelmästä siis ymmärretty väärin? Taksonomia tarjoaa strategisen työkalun investointien suunnitteluun yrityksille, jotka haluavat olla mukana vihreässä siirtymässä, Euroopan investointipankin pääomamarkkinaosaston johtaja Eila Kreivi kiteytti.

Myös kotimaisten ydinvoima- ja metsäkeskustelujen valossa on tärkeä ymmärtää, että taksonomian kriteerit täyttävällä taloudellisella toiminnalla ja investoinneilla pitää paitsi olla huomattava myönteinen vaikutus ilmastoon ja ympäristöön, ne eivät saa myöskään aiheuttaa niille merkittävää haittaa. Lisäksi on muun muassa sosiaalisia kriteereitä; esimerkiksi lapsityövoimalla tuotetut aurinkopaneelit eivät kelpaa, Kreivi selvensi.

EU ei ole puuttumassa metsien hoitoon; jos kaikki kestävän rahoituksen indikaattorit täsmäävät, metsätalous on taksonomian sisällä.  Jos ei, on Suomen metsätalous silti ihan hyvällä tolalla. Toisaalta, jos taksonomia vesitetään, se menettää uskottavuutensa yksityisen sektorin näkökulmasta ja silloin raha virtaa muualle, Eila Kreivi muistutti. Investointipankki lähti itse etunojassa luopumaan fossiilisiin tukeutuvista energiahankkeista ja lopettaa niiden rahoittamisen 2021 kuluessa.

Raha ratkaisee?

Taksonomia ei myöskään poista rahoitussektorin perustehtävää eli luottoriskien hallintaa ja arviointia, Vihreä Raha Oy:n toimitusjohtaja Aila Aho painotti. Pankit siis arvioivat ja hinnoittelevat riskit ja ohjaavat rahan allokointia. Esimerkiksi ydinvoimaan liittyy useita riskejä, keskustelussa muistutettiin, lähtien teknisesti vaativasta rakentamisesta ja valvonnasta. Pääomaintensiivisyyden vuoksi ydinvoimaa lisäksi rakennetaan valtiorahoitteisesti, ei yksityisen rahan vetoisesti.

Rahoitusalan onkin mietittävä, missä arvoketjuissa kannattaa olla mukana. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että rahasta ei ole pulaa, vaan rahalla on pulaa kestävistä investointikohteista, keskustelijat painottivat.

Ilmastonmuutos ja ekokriisi ovat yrityksille myös liiketoimintamahdollisuuksia, ja markkinatalous kannattaa valjastaa muutoksen ajuriksi, jatkoi Elinkeinoelämän keskusliiton kestävän rahoituksen asiantuntija Santeri Suominen. Koska hyvistä sijoituskohteista on pulaa, tarvitaan myös teollisuuspolitiikkaa; pelkkä luokittelu ei tuo sijoittajalle suojaa. Ratkaiseeko sitten julkinen vai yksityinen raha ilmastonmuutoksen? Molempia tarvitaan. Julkista ohjataan politiikkojen päätöksillä, yksityinen raha hakeutuu sinne missä on tuottoja, Suominen muistutti.

Taksonomian soveltamisen teknisiä säädöksiä valmistellaan edelleen, ja EU-maiden tulee ottaa kantaa joulukuun alkupuoleen mennessä muun muassa komission ehdottamiin kestävän metsätalouden kriteereihin. Mitkä ovat terveiset jäsenmaille? Pietikäinen kehottaa pitämään kiinni riittävästä kunnianhimon tasosta ja tiedeperusteisuudesta. Toisaalta, samalla kun EU tähtää siihen, että vuoteen 2050 mennessä 30 % investoinneista ohjautuisi kestäviin kohteisiin, eikö tavoitteen pitäisi olla päinvastoin 70 %, kuului mepin kysymys.

Katso tallenne keskustelusta täällä

Webinaari järjestettiin osana Euroopan parlamentin yhdessä.eu -kampanjaa, jonka tarkoituksena on kirittää EU-keskustelua ympäri Suomea. Lue lisää ja osallistu keskusteluun täällä!