Miapetra KUMPULA-NATRI Miapetra KUMPULA-NATRI
Miapetra KUMPULA-NATRI

Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä

Jäsen

Suomi - Suomen Sosialidemokraattinen Puolue/Finlands Socialdemokratiska Parti (Suomi)

syntynyt : , Vaasa

Kirjalliset äänestysselitykset Miapetra KUMPULA-NATRI

Jäsenet voivat antaa täysistuntoäänestyksestä kirjallisen selityksen. Työjärjestyksen 194 artikla

Uusi monivuotinen rahoituskehys, omat varat ja elvytyssuunnitelma

15-05-2020

. – Viikon keskeisimpänä asiana parlamentti äänesti kannastaan komission juuri valmistelemaan uuteen monivuotiseen rahoituskehykseen (MFF) vuosille 2021–2027 sekä EU:n kriisistä elpymissuunnitelmaan. Neuvottelut monivuotisesta talousarviosta olivat hankalia jo ennen koronakriisiä, mutta nykytilanne on laittanut ne uuteen uskoon. EU:n monivuotisen budjetin tulee vastata myös nykyiseen poikkeukselliseen terveystilanteeseen ja sen aiheuttamiin talousvaikutuksiin. Parlamentti toivoo MFF:n yhteyteen elpymisrahastoa (Recovery Fund), jolla EU voisi rahoittaa elvytystoimia. Yhteisiä toimia tarvitaan, jotta taloutemme ja työllisyytemme voi mahdollisimman nopeasti nousta kriisiä edeltävälle tasolle. EU:n omien varojen osuutta budjetissa on nostettava. Suomen puheenjohtajuuskaudella neuvosto esitti esimerkiksi kierrättämättömästä muovista kertyviä maksuja. Meistä moni pitää tärkeänä, että elvytysrahaa suunnataan tulevaisuuden hankkeisiin eli puhtaaseen teknologiaan ja digitalisaatioon!

EU:n yhteensovitetut toimet covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi

17-04-2020

. – Koronavirus on myllertänyt koko maailman uuteen uskoon – ”uusi normaali” on koskettanut myös Euroopan parlamentin työskentelyä. Vielä on epäselvää, milloin parlamentti kokoontuu seuraavan kerran Brysselissä. Terveys on nyt ykkösprioriteetti. On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että parlamentti on pystynyt jatkamaan työtään myös näissä erityisolosuhteissa.
Hyväksyimme tänään parlamentin yhteisen päätöslauselman koronaviruspandemian hoidosta. EU:lla on keskeinen rooli kriisin hoidossa, ja se heijastuu vahvasti päätöslauselmasta. Erityisen iloinen olen, että parlamentti edellyttää vihreää elpymistä akuutin kriisin jälkeisessä talouden uudelleenkäynnistymisessä. Kriisin seurauksien hoidossa taloustilanteen, työttömyyden ja ilmastonmuutoksen haasteisiin on vastattava yhdessä. Hiilineutraaliustavoitteiden ja EU:n Green Dealin pitää olla keskiössä, kun uusia työpaikkoja luodaan.
Kansallisten hallitusten ja EU:n tulee yhdistää voimansa, jotta Eurooppa elpyy ja kriisin myötä työnsä menettäneet pääsevät takaisin töihin. Tästä syystä parlamentti äänesti suurella enemmistöllä EU:n tukitoimien puolesta. EU:n budjetti, mittavat EKP:n toimet sekä yhteiset EVM-takaukset voivat tukea yrityksiä, ihmisiä ja alueitakin pahimman yli. Jäsenmaiden työttömyyskassoja voidaan ryhtyä rahoittamaan myös EU:n SURE-aloitteen kautta. Suomessahan muistamme, miten viime lama söi työttömyyskassoja niin, että työntekijämaksut nousivat. Lisäksi parlamentti tukee vahvasti aloitetta, että EU:n vuosien 2021–2027 talouskehyksen tulee sisältää suunnitelma koronan jälkeiseen jälleenrakennukseen. Näiden ja vielä tulevien toimien avulla on ehkäistävä eriarvoisuuden kasvua kriisin seurauksena.
Lisäksi parlamenttina tunnistamme, että korona ei pysähdy maiden rajoille. Korostammekin rajoitusten purkamisessa yhteistyön merkitystä. EU:n yhteistoiminta oli kriisin alussa varsin hidasta, koska pandemiaa ei tunnistettu täysin yhteiseksi haasteeksi; EU:lla on toimivaltaa vain niissä asioissa, missä sen jäsenmaat ovat sille valtaa antaneet. Koronakriisin akuuttivaiheessa, eli viruksen leviämisen estämisessä, pääroolia näyttelee terveydenhuolto, joka on jäsenmaiden käsissä. Kriisin edetessä yhteistyö on kuitenkin edennyt merkittävästi. Jaamme yhteiset sisämarkkinat ja osa jäsenmaista myös yhteisen valuutan. Näiden toimivuus vaarantuu, jos yksi tai useampi EU-maa ajautuu syvään ja pitkään taantumaan. Muistutan, että EU:n tulevaisuus voidaan turvata vain toimimalla yhdessä ja etsimällä yhteisiä ratkaisuja.
Konkreettinen esimerkki yhteistyön tarpeesta ovat matkapuhelinsovellukset. Moni jäsenmaa on kehitellyt matkapuhelinsovelluksia, joiden avulla koronan tartuntaketjuja voidaan seurata. Pidän hyvänä, että uutta teknologiaa käytetään kriisin hoidossa niin paljon kuin mahdollista. Samalla on kuitenkin varmistettava, että eri maiden sovellukset toimivat yhteen. Sovellusten suhteen parlamentti edellyttää, että kansalaisten yksityisyys on suojattava, käytön on pohjauduttava vapaaehtoisuuteen, toiminnan on oltava läpinäkyvää ja mahdolliset kaupalliset intressit on kerrottava avoimesti.
Päätöslauselmassa otimme myös kantaa jäsenmaiden erityistoimenpiteisiin koronan torjunnassa. EU on perustettu vapauden, demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien arvoille. Valitettavasti Unkarin viimeisimmät toimet eivät ole yhteensopivia yhteisten eurooppalaisten arvojemme kanssa. Minulla on syvä huoli siitä, ettei Unkarin hallitus palauta toimiaan oikeusvaltioperiaatteen mukaisiksi kriisin jälkeenkään. Kun koronan akuuttivaiheesta on selvitty, EU:n on tarpeen keskustella Unkarin tilanteesta.

Erityistoimenpiteet, jotta saataisiin liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19-epidemian vastatoimena (koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite)

26-03-2020

. – Koko Eurooppaa runtelee koronavirus, uusi ja tuntematon, jota vastaan ei vielä ole rokotetta. Toisaalla sairaaloissa on tehohoitokriisi, toisissa maissa koetetaan estää ajoissa terveydenhoidon ylikuormittumista rankoilla ihmisten liikkumisvapauteen kohdistuvilla rajoituksilla.
Koronavirus on globaali ja huoli yhteinen. Meillä jokaisella on huoli pitää huolta itsestämme ja läheisistämme. Paras ja myös ainoa keino välittää on minimoida kontaktit toisiin ihmisiin.
Tänään me mepit ”kokoonnumme” historialliseen täysistuntoon, kun äänestämme poikkeustilanteen vuoksi ensimmäistä kertaa ikinä etänä – terveisiä Suomesta.
Asialistalla ovat koronaviruksen vastaiset kiireelliset toimet. Pandemia on haaste myös EU:n päätöksenteolle, mutta näin järjestetyt etä-äänestykset ovat osoitus siitä, että Euroopan parlamentti pystyy poikkeusoloissakin toimimaan. EU on kansalaisten turvana tänä vaikeana aikana.
Hyväksymme tänään EU:n ensimmäisen 37 miljardin euron tukipaketin. Rahoitusta suunnataan etenkin terveydenhoitoon, pk-yrityksille ja työttömiksi jääville työntekijöille. Tämä on osa EU:n vastausta koronan aiheuttamaan talousahdinkoon. Varat vapautetaan EU:n rakenne- ja investointirahaston käyttämättömäksi jääneistä ennakkomaksuista. EU ei siis peri jäsenmailta näitä 37 miljardin euron ennakkomaksuja takaisin, vaan ne vapautetaan kohdistettavaksi koronatoimiin.
Tämän lisäksi päätämme, voidaanko EU:n nk. ”solidiaarisuusrahastoa” käyttää koronasta selviämiseen. Sen 500 miljoonan euron varoja on tähän asti käytetty luonnonkatastrofien hoidossa.
Kolmanneksi mepit päättävät tänään turhien ”haamulentojen” lopettamisesta. Nykyisten sääntöjen mukaan lentoyhtiöiden on käytettävä 80 prosenttia sille annetuista lähtö- tai saapumisajoista tai se voi menettää yhteytensä kilpailijalle. Nyt kun lentoliikenne on romahtanut, on sääntöjä syytä muuttaa väliaikaisesti. Näin ehkäistään haamulentoja eli sitä, että lentoyhtiöt liikennöisivät tyhjillä koneilla ainoastaan lentokenttäoikeuksiensa säilyttämiseksi.
EU-maat eivät selviä tästä kriisistä yksin ja tarvitsevat toinen toisiaan ja EU:ta. Jo nyt on selvää, että inhimillisten menetysten lisäksi koronasta aiheutuu taloudellinen isku monille ihmisille, yrittäjille, kunnille, maille ja koko Euroopalle. Yritysten ja kansalaisten tulotasoa on ylläpidettävä kunnes kriisi on selätetty, jotta talous ja ihmisten toimeentulo saadaan normaaliksi mahdollisimman kivuttomasti ja nopeasti.
Euromaat ovat jo päättäneet yhteensä yli 300 miljardin tukitoimista (tilanne viikon alussa), joilla autetaan yrityksiä ja kansalaisia selviämään kriisin yli. Lisää toimia toteutetaan, ja on tärkeä koordinoida maiden toimia ja valmistautua yhteisiin toimiin. Siinä EKP:lla on jatkossakin suuri rooli.
Suomalaisetkin voivat luottaa siihen, että EU:lla on kyky selättää minkä kokoinen taloudellinen kriisi tahansa. Muistamme, että vuonna 2008 alkanut finanssikriisi oli epäsymmetrinen. Nyt korona hiertää talouksia kaikkialla. Ajoissa reagointi tarpeeksi mittavilla toimilla on tärkeää, jotta vaikutus niin ihmisten elämään yleensä kuin talouteen jäisi lyhytaikaiseksi ja ohimeneväksi vaiheeksi. Yhteisvoimin me tästäkin selviämme.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (RC-B9-0040/2020, B9-0040/2020, B9-0041/2020, B9-0042/2020, B9-0043/2020, B9-0044/2020, B9-0045/2020, B9-0046/2020)

15-01-2020

Kun olemme kiristäneet päästöleikkaustavoitteen 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, jotta vastaamme konkreettisesti ilmaston lämpenemisen hidastamiseen, EU:n on asetettava uudet kunnianhimoiset toimet tavoitteen toteuttamiseksi. Erityisesti esimerkiksi TEN-E energiaverkoston tukemisen regulaatio, rakennusten energiatehokkuus, uusiutuvan energian tavoitteet ja energian varastointi on otettava uudelleen työn alle ja energiasektorin puhdistamista on nopeutettava. Näistä tarvitaan nopeasti konkreettisia esityksiä. Samalla on tarkasti varmistettava jo päätetyn lainsäädännön toteutuminen jäsenmaissa.
Green dealiin on varmistettava oikeudenmukainen siirtymä. Kukaan ei saa tippua kelkasta, kun siirrymme puhtaaseen talouteen. Pieni- ja keskituloiset eivät saa joutua maksajiksi. Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto on yksi tärkeä työkalu tässä asiassa, mutta oikeudenmukaisuuden tulee sisältyä kaikkiin politiikkoihin.
Uudet tavoitteet ja talouden muutos puhtaisiin energialähteisiin pohjautuviksi tulevat vaatimaan rahoitusta. Tähän tulee osoittaa selkeästi rahaa – vain olemassa olevien rahoituskanavien uudelleenjärjestelyn lisäksi uutta rahaa ja yksityisenkin rahan tulee ohjautua kestäviin investointeihin. Komission on seurattava, että sen tavoittelema vipuvaikutus yksityisen rahoituksen mobilisoimiseksi todella toteutuu. Esitetty 1000 miljardin rahoitus kymmenen vuoden aikana tarvitaan ja sen täytyy toteutua.

Euroopan parlamentin kanta Euroopan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin (B9-0036/2020, B9-0037/2020, B9-0038/2020)

15-01-2020

On tärkeää, ettei Euroopan tulevaisuutta suunnitella suljettujen ovien takana, vaan yhteisistä päämääristä keskustellaan kaikilla tasoilla ja sovitaan avoimin ovin ja virallisen kaavan mukaan. Euroopan tulevaisuus kiinnostaa niin Suomessa kuin parlamentissakin. EU:n on tarkoitus aloittaa kaksi vuotta kestävä Euroopan tulevaisuuskonferenssi ensi toukokuussa. Kansalaisilla on oltava oikeus osallistua keskusteluihin ja kertoa näkemyksiään myös vaalien välissä.
Parlamentti esittää tulevaisuuskonferenssia käsittelevässä kannassaan, että alkuun kuultaisiin evästykset kansalaisfoorumeilta, joita järjestettäisiin eri puolilla EU:ta – nuorille olisi erikseen vielä oma fooruminsa. Kussakin keskustelufoorumissa olisi 200–300 eri ikäistä ja eri taustaista osallistujaa, ja vähintään kolme kansalaista jokaisesta jäsenmaasta. Vasta sen jälkeen mepeistä, kansanedustajista, ministereistä, vastaavista komissaareista sekä alueiden komitean ja talous- ja sosiaalikomitean jäsenistä muodostettava täysistunto ryhtyy työhön.
Kansalaisten ehdotuksia pitää kuunnella esimerkiksi spitzenkandidat- eli kärkiehdokasmenetelmää kehitettäessä. Minusta olisi hienoa, että myös käytännöllisissä arkiasioissa, joissa on rajahaasteita, tulisi ehdotuksia EU-toimijoiden ratkaistavaksi. Asialistaa ei ole päätetty eikä päämääriä asetettu. Osa halunnee tähdätä suuriinkin muutoksiin, jopa perussopimusmuutoksiin, kun taas monen mielestä perussopimuksia tuskin onnistutaan muokkaamaan. Sen sijaan sopimusten sisälläkin kehittämistä voidaan tehdä – esimerkiksi EU:sta vahvempi ulkopolitiikan toimija ja verotuksen saralla yksimielisyysvaatimuksista voidaan osittain luopua. Veronkierto on saatava kuriin!
Äänestin parlamentin esityksen puolesta, sillä mielestäni vuorovaikutteinen ja alhaalta ylöspäin lähtevä keskustelu on vahva osa demokratiaa. EU:n on taattava avoimuus päätöksenteossa kaikilla tasoilla.

Yhteystiedot

Bruxelles

Strasbourg