Kirjalliset äänestysselitykset Eero HEINÄLUOMA

Euroopan parlamentin täysistunto hyväksyi helmikuussa neuvottelukantansa uusiksi ajokortteja koskeviksi säännöiksi äänin 339 puolesta, 240 vastaan ja 37 tyhjää. Ajokorttidirektiivin uudelleentarkastelu on tärkeä. Sen tavoitteena on paitsi parantaa liikenneturvallisuutta ja helpottaa kansalaisten vapaata liikkuvuutta, myös ottaa huomioon uudet ilmastonmuutoksen ja digitalisaation asettamat tarpeet tieliikenteessä. Äänestin myös itse parlamentin mietinnön puolesta.
Samalla direktiivin päivitys osoittaa tärkeyden läheisyysperiaatteen mukaisesti jättää jäsenmaille liikkumatilaa. Kannatin siksi äänestyksessä pakollisten lääkärin suorittamien terveystarkastusten sijaan joustavamman mallin säilyttämistä ja olen tyytyväinen, että parlamentin kanta jättää jäsenmaille mahdollisuuden itse valita tarkastusten ja itsearvioinnin välillä. Itsearvioinnit ovat Suomessa jo käytössä ja säästävät julkista terveydenhuoltoa ylimääräiseltä kuormitukselta. Myönteistä parlamentin kannassa on lisäksi Suomen kaltaiselle pitkien etäisyyksien maalle nuorten itsenäisen liikkumisen huomiointi, muun muassa mahdollistamalla painoltaan ja nopeudeltaan rajoitettujen ajoneuvojen kuljettaminen.

EU:n uudistaminen ja päätöksenteon kehittäminen on välttämätöntä. Ennen EU:n tulevaa laajentumista on sovittava uudistuksista, jotta EU pysyy toimintakykyisenä jatkossakin.
Perussopimusten avaaminen on kuitenkin pitkä ja vaikea tie, joka edellyttää monessa maassa kansanäänestystä ennen hyväksyntää. Siksi pidän nykyisten sopimusten puitteissa toteutettuja uudistuksia parempana vaihtoehtona. Esimerkiksi ulkopolitiikassa määräenemmistöpäätöksiä tarvitaan, mutta monessa muussa asiassa olisin paljon varovaisempi. Tästä syystä en tukenut parlamentin mietintöä.

Komissio on ehdottanut uusia tulonlähteitä päästökauppatuloista, hiilirajamekanismista sekä tilastollista yritysten voittoihin perustuvaa omaa varaa. Uusia tulonlähteitä on kaavailtu lieventämään kansallisia maksuosuuksia EU:n budjettiin. Kun 807 miljardin euron elpymispaketin takaisinmaksu alkaa muutaman vuoden päästä, vaihtoehtona on joko leikata joistain EU-ohjelmista tai lisätä kansallisia maksuosuuksia. Kolmas vaihtoehto on luoda EU:lle uusia tulonlähteitä, joilla elpymispaketin lainoja maksetaan takaisin.
Idea niin kutsutuista omista varoista on hyvä. Käytännön tasolla kyse on kuitenkin veroista tai maksuista, joista ainakin osa voisi päätyä myös kansallisiin budjetteihin. Komission ehdotuksesta puuttuu rahoitusmarkkinavero, joka aidosti voisi tuoda unionille tuloja ja joka ei ole jäsenmaiden verotuksen piirissä.
Tämänkertaista esitystä EU:n omista varoista en voinut tukea. Osa uusista ehdotuksista, kuten tulojen ohjaaminen uudesta tieliikenteen ja rakennusten päästökauppajärjestelmästä (nk. ETS 2), on kannatettava, sillä kyseessä on uusi järjestelmä, joka keskeisesti liittyy Suomen ja EU:n strategisiin tavoitteisiin ja on osoitus EU:n tuomasta lisäarvosta. Sen sijaan suhtaudun varauksellisesti olemassa olevan päästökauppajärjestelmän (nk. ETS 1) tulojen ohjaamiseen EU-budjettiin, sillä nämä ovat vakiintuneita tuloja kansallisissa budjeteissa. Myös tilastollinen yritysten voittoihin perustuva oma vara on ongelmallinen, koska tilastoihin perustuvana maksuna se ei toisi mitään lisäarvoa EU-budjetin rahoittamiseen.

EU haluaa olla tekoälyn saralla suunnannäyttäjä. Uuden sääntelyn pyrkimyksenä on suitsia tekoälyn riskejä ja edistää sen eettistä yhteiskunnallista käyttöä.
Komissio antoi oman esityksensä jo vuonna 2021, mutta vasta nyt saatiin parlamentin kanta valmiiksi. Haasteena on ollut huiman kehitystahdin määräämä liikkuva maali; tekoälyä koskevat säännöt uhkaavat vanhentua ennen kuin lakitekstin muste on edes ehtinyt kuivua.
Kannatan parlamentin ehdottamaa riskiperusteista lähestymistapaa, jossa arvioidaan tekoälysovellusten käyttötarkoitusta eikä niinkään teknologiaa. Tietyt korkean riskin käyttötarkoitukset, kuten ihmisten pisteytys tai alitajuntainen manipulointi, jossa tekoälyjärjestelmillä pyritään esimerkiksi vaikuttamaan äänestämiseen ja vaaleihin, tulee kieltää.
Parlamentti esittää kannassaan kieltolistalle myös uusia kohteita, kuten reaaliaikaisen biometrisen etätunnistuksen julkisilla paikoilla eli toisin sanoen esimerkiksi kasvojentunnistukseen perustuvan massavalvonnan. Biometrinen etätunnistaminen olisi sallittua vain rajatuissa tapauksissa jälkikäteen. Itse kannatin muutosesitystä, jonka mukaan tunnistaminen olisi rajatusti mahdollista myös reaaliaikaisesti, mutta äänestys kääntyi jälkikäteisen tunnistamisen kannalle.
Parlamentti kieltäisi myös tunteiden tunnistusjärjestelmän käytön lainvalvonnassa, rajavalvonnassa, työpaikoilla ja oppilaitoksissa sekä ennakoivan poliisitoiminnan eli rikosten ennustamisen profiloinnin tai sijainnin perusteella, joiden puolesta itsekin äänestin.
EU:n tekoälyn etiikkaan ja perusoikeuksien turvaamiseen perustuva lähtökohta on hyvä ja oikea. EU näyttää tässä lainsäädännössä tietä muille maailman suurille ja vastuuntuntoisille talouksille.

Euroopan parlamentin täysistunto hyväksyi neuvottelukantansa yritysvastuudirektiiviksi äänin 366 puolesta, 225 vastaan ja 38 tyhjää. Uusi direktiivi on merkittävä uudistus ja tulosta parlamentin useamman vuoden työstä vastuullisemman yritystoiminnan puolesta. Sen tavoitteena on parantaa ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten huomioimista yritysten arvoketjuissa esimerkiksi lapsityövoiman käytön, orjuuden tai luonnon saastuttamisen suhteen. Lukuisista ihmisoikeuksien kunnioittamista ja ympäristönsuojelua tukevista vapaaehtoisista aloitteista huolimatta arvoketjujen toiminnasta aiheutuu edelleen haitallisia vaikutuksia, ja useampi EU-maa onkin viime vuosina ottanut käyttöön tai kaavaillut kansallista lainsäädäntöä haasteisiin puuttumiseksi. Yhtenäisellä eurooppalaisella yritysvastuulailla on nyt tarkoitus paitsi parantaa yritystoiminnan ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia, myös luoda selkeä sääntelykehys ja tasavertainen kilpailukenttä yrityksille kaikkialla unionissa.
Parlamentin kannan mukaan yritysten tulisi vastaisuudessa kartoittaa sekä tarvittaessa estää tai lieventää arvoketjuissaan ilmeneviä riskejä ihmisoikeuksille ja ympäristölle. Uusien säännösten piiriin kuuluisivat yritykset, joissa on yli 250 työntekijää ja joiden liikevaihto ylittää 40 miljoonaa euroa, ja yritykset, joissa on yli 500 työntekijää ja joiden liikevaihto ylittää 150 miljoonaa euroa. Säännöt koskisivat lisäksi unionin ulkopuolisia yrityksiä, joiden liikevaihto on yli 150 miljoonaa euroa, mikäli vähintään 40 miljoonaa on kertynyt EU:ssa. Parlamentti korostaa kannassaan direktiivin velvoitteiden yhdenmukaistamista kansainvälisten yritysstandardien, kuten OECD:n ja YK:n periaatteiden kanssa, sekä yritystoiminnan mukauttamista Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden kanssa. Pidän tärkeänä yritysvastuun edistämistä EU:n yhteisvoimin, ja äänestin siksi myös itse parlamentin neuvottelukannan puolesta.

Euroopan parlamentti antoi toukokuun täysistunnossaan hyväksyntänsä EU:n liittymiselle Istanbulin yleissopimukseen. Liittymispäätökset hyväksyttiin suurella enemmistöllä äänin 472 puolesta, 62 vastaan ja 73 tyhjää, sekä 464 puolesta, 81 vastaan ja 45 tyhjää.
Vuonna 2011 Istanbulissa hyväksytty sopimus on ensimmäinen kansainvälinen ja juridisesti sitova ihmisoikeussopimus naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan sekä perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Naisiin kohdistuva väkivalta on maailmanlaajuinen ihmisoikeusongelma, joka tekee EU:sta ja Suomestakin naisille edelleen vaarallisen paikan elää. Arviolta joka kolmas nainen on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa täytettyään 15 vuotta ja noin 50 naista menehtyy viikoittain EU-maissa perheväkivallan uhreina.
Vaikka jokainen jäsenvaltio on allekirjoittanut yleissopimuksen, on se edelleen ratifioimatta kuudessa maassa. Vuonna 2017 myös EU allekirjoitti sopimuksen ja helmikuussa 2023 neuvosto päätti vuosien vastustuksen jälkeen vihdoin pyytää parlamentin hyväksyntää siihen liittymiselle. Sitoutumalla sopimuksen täytäntöönpanoon unioni lujittaa entisestään sitoutumistaan naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi ja sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiseksi. Sen ratifiointi sai siksi myös omalta osaltani täyden tuen.

Helmikuun minitäysistunnossa äänestimme poliittisen mainonnan säännöistä ja parlamentin neuvottelukannasta aiheeseen. Tiukemmat säännöt ja avoimuus on se, mitä tarvitsemme. Äänestin neuvottelukannan puolesta.
Asia jota kritisoin, on mikro- ja pk-yritysten hallinnollisen taakan lisääntyminen. Parlamentin kannan mukaan tulisi perustaa eräänlainen verkkohakemisto, johon koottaisiin kaikki poliittiset mainokset ja liittyvät datat. Esitys ei ota huomioon sitä, millaisia ongelmia syntyy, kun mediajäteille ymmärrettävä raportointivelvollisuus ulotetaan pienille paikallislehdille. Resurssit pienlehdissä ovat todella vajavaiset esitetyn verkkohakemiston ylläpitämiseen. Pahimmillaan tämä voi johtaa siihen, etteivät pienjulkaisut voi ottaa poliittista mainontaa vastaan ollenkaan. Hakemistoajatus on sinällään hyvä, mutta vaatimusten kevennyksiä pienimmille toimijoille tarvitaan.
Itse kannatan myös mikrokohdentamisen kieltämistä mainonnassa, eli mainostajat eivät voisi yhtä tarkasti valita jatkossa, kenelle he mainontaansa haluavat näyttää. Kohdentaminen sallittaisiin vain sellaisen datan perusteella, jonka käytön kyseinen henkilö on nimenomaan sallinut. Tähän liittyisi myös parlamentin kannan mukaan tiukat rajoitukset ennen vaaleja.

Venäjän poliittinen ja sotilaallinen johto tulee saada vastuuseen Ukrainassa tehdyistä hyökkäysrikoksista.
Kannatan sitä, että EU ajaisi yhteistyössä Ukrainan ja kansainvälisen yhteisön kanssa kansainvälisen erityistuomioistuimen perustamista. Uudelle tuomioistuimelle on tarvetta, sillä kansainvälisessä rikosoikeudessa on selkeä tyhjä aukko. Tarvitsemme kansainvälisiä oikeustoimia näyttääksemme niin Venäjälle kuin muulle maailmalle, että EU ottaa Ukrainan sodan edelleen vakavasti. Tämä tuomioistuin kykenisi nostamaan syytteitä Venäjän ja sen liittolaisten poliittista ja sotilaallista johtoa vastaan, tosin kuin ICC.
Uudella tuomioistuimella tulisi olla toimivaltaa tutkia Putinin ja Venäjän hallinnon lisäksi myös Valko-Venäjää, sen johtaja Aljaksandr Lukašenkaa ja tämän alaisia. Tarkempi kokoonpano ja toimintaperiaate tulisi määritellä myöhemmin. EU:n tulee heti aloittaa erityistuomioistuimen työn käytännön valmistelu Ukrainan kanssa yhteistyössä.
Itse äänestin päätöslauselman puolesta. Se hyväksyttiin äänin 472 puolesta, 19 vastaan ja 33 tyhjää.

Parlamentti näytti käytännössä yksimielisesti vihreää valoa Ukrainan rahtisopimuksille. Tarkoitus on helpottaa esimerkiksi viljan, ruoka-aineiden sekä polttoaineen kuljettamista rajojen yli. Myös minä kannatin ehdottomasti tätä. EU:n sopimus Ukrainan kanssa hyväksyttiin äänin 586 puolesta, 1 vastaan ja 7 tyhjää.
Sopimus helpottaa väliaikaisesti EU:n ja Ukrainan välistä rahtiliikennettä, sillä toistaiseksi rekat voivat liikkua näiden alueiden välillä ja kautta ilman erillistä lupaa. EU:n ja Ukrainan välinen sopimus antaa ukrainalaisille kuljettajille myös mahdollisuuden ajaa unionin sisällä ilman kansainvälistä ajokorttia. Toimia, joita tässä tilanteessa tarvitaan perinteisten kuljetusreittien ollessa kiinni. Sopimuksen ansiosta vientiä ja tuontia on mahdollista lisätä luomatta pullonkauloja rajanylitykseen. Näin voimme välttää kansainvälisen ruokakatastrofin riskiä sekä tiivistää EU:n ja Ukrainan kuljetusyhteistyötä.
Kannatin myös EU:n rahtisopimuksien helpottamista Moldovan kanssa.

Äänestin kestävät meriliikenteen polttoaineet -aloitteen puolesta täysistunnossa, sillä kokonaisuudesta muotoutui tasapainoinen ja ehdottomasti komission ehdotusta parempi kokonaisuus.
Suomalaisten kannalta kriittistä oli Suomen viennille elintärkeän talvimerenkulun erityisaseman hyväksyminen. Parlamentti huomioi kannassaan tämän. Alkuperäisessä komission esityksessä näin ei ollut. Ilman näitä muutoksia en olisi aloitetta voinut kannattaa.
Meriliikenteen päästövähennyksiä on tarpeen tehdä, sillä lähes kaikki, jopa 98 prosenttia, laivoista EU:ssa kulkee fossiilisilla polttoaineilla. Asetus pyrkii edistämään niin uusiutuvien kuin vähähiilisten polttoaineiden käyttöä ja tekemään meriliikenteestä neutraalin vuoteen 2050 mennessä. Uusia innovaatioita on tärkeä edistää puhtaamman meriliikenteen vuoksi. Toivottavasti tulevaisuudessa suomalaisyritykset antavat osansa innovaatioiden tuottamiseen.

Euroopan parlamentti hyväksyi syyskuun täysistunnossa uuden lain riittävistä vähimmäispalkoista EU:ssa. 505 äänesti lain puolesta, 92 vastaan ja 44 tyhjää. Itse olin yksin lain puolesta äänestäneistä, sillä kannatan ehdottomasti pyrkimystä taata kaikille riittävä toimeentulo. Se on välttämättömyys.
Lain tarkoitus on parantaa jokaisen työntekijän työ- ja elinoloja EU:n alueella sekä edistää niin taloudellista kuin sosiaalistakin kehitystä. Laki parantaa myös työntekijöiden pääsyä vähimmäispalkkasuojan piiriin. Uutta direktiiviä sovelletaan EU:ssa työntekijöihin, joilla on työsopimus tai työsuhde. Suomen kaltaisissa maissa, joissa vähimmäispalkka on suojattu työehtosopimuksilla, ei olla velvollisia ottamaan sääntöjä käyttöön. Suomenkin kannalta on merkitystä sillä, että eurooppalainen lainsäädäntöteksti tunnustaa oikeuden käydä työmarkkinaneuvotteluja.
Jokaiselle EU:n jäsenmaalle jää viimekätinen vastuu siitä, että vähimmäispalkat ovat oikein mitoitetut. Mielestäni kyseessä on historiallinen voitto eurooppalaisille työntekijöille ja sopimisen kulttuurille. Vähimmäispalkan määrittely tulee hetkellä, jolla koko Eurooppa tarvitsee sitä.

Kannatin komission delegoitua säädöstä luokitusjärjestelmästä, jonka mukaan tietyt kaasuun ja ydinvoimaan liittyvät toiminnot voidaan ottaa mukaan kestävän rahoituksen järjestelmään tietyin reunaehdoin.
Äänestin komission esityksen hyväksymisen puolesta, koska se on Suomen energiatuotannolle myönteinen. Suomen eduskunnan kanta oli myös sama, ja Suomen hallitus teki keväällä 2022 paljon töitä päätöksen eteen.
Parlamentissa laadittiin vastalause komission esitystä vastaan. Vastalausetta kannatti 278 ja 328 äänesti vastalausetta vastaan, eli komission kannan mukaisesti, ja 33 äänesti tyhjää. Näin ollen Euroopan parlamentin kanta on kannattaa komission esitystä.
Olen komission kanssa samaa mieltä, että vihreässä siirtymässä tarvitaan välivaiheessa siirtymisessä kokonaan päästöttömään energiaan yksityisiä investointeja kaasuun ja ydinenergiaan, kunhan ne täyttävät vaaditut ehdot. Vaikka kaasun sisällyttämistä päätökseen voidaankin kritisoida, pidän tärkeänä, että päästötön ydinvoima saa näin asialliset rahoitusmahdollisuudet lähivuosille.

Kannatin parlamentin täysistunnossa äänestystä, joka koski kaasuvarastojen täyttämistä ennen talvea 2022. Laki on yksi vastaus Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. Tarkoituksena on täyttää Euroopan strategiset kaasuvarastot nopeammin ennen talvea energian toimitusvarmuuden turvaamiseksi. On tärkeää, että kaasuvarastot täytetään kansalaisten ja yritysten suojelemiseksi kaasun toimituskatkoilta. 1. marraskuuta 2022 mennessä kaasuvarastojen vähimmäistäyttöasteeksi määrätään 80 prosenttia. Lakiteksti, jonka puolesta äänestin, korostaa, että EU-maiden tulee monipuolistaa kaasun toimituslähteitä ja lisätä energiatehokkuustoimenpiteitä.
Komissio antaa elokuuhun 2022 mennessä ohjeet siitä, kuinka EU-maat voivat hankkia kaasua yhteisesti kolmansista maista, mikä on iso saavutus poliittiselle ryhmälleni S&D:lle. Tämä tarkoittaa, että tästä lähtien EU-tasolla on mahdollista neuvotella yhdessä kaasutoimitusten hinnoista muualta maailmasta. Vapaaehtoista yhteishankintaa voi harjoittaa kaksi tai useampi jäsenmaata.
Nopeutetun menettelyn käynnistämisen lopputuloksena säädös hyväksyttiin parlamentissa äänin 490 puolesta, 47 vastaan ja 55 tyhjää.

Kannatin kesäkuun 2022 Strasbourgin täysistunnossa sekä EU:n päästökauppajärjestelmää, sosiaalista ilmastorahastoa että hiilirajamekanismia koskevien mietintöjen palauttamista parlamentin käsittelyyn. Pidän tärkeänä, että mietinnöistä vastaavat valiokunnat hakevat vielä laajempaa yhteisymmärrystä, jotta parlamentin yhtenäisempi kanta olisi mahdollinen. Nämä kolme mietintöä kulkevat tiukasti käsi kädessä, koska sosiaalinen ilmastorahasto ja hiilitullit liittyvät suoraan ilmaisjaosta tehtävään linjaukseen, joten oli erittäin tärkeää, että ne palautuivat kaikki parlamentin käsittelyyn.
Äänestin sen puolesta, että päästöoikeuksien ilmaisjako lopetetaan vuonna 2034 komission ehdottaman vuoden 2032 sijaan, koska teollisuusvaliokunta kannassaan painotti hiilivuodon torjumista ja eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä. Tämä määräaika on perusteltua raskaalle teollisuudelle, jonka siirtyminen puhtaampaan teknologiaan kestää kauemmin kuin muiden. Erot teollisuusvaliokunnan, ympäristövaliokunnan ja komission välillä ovat vain muutamia vuosia, joten kompromisseille on tilaa.
Parlamentin suuren enemmistön hyväksymä kompromissi kaikkien kolmen mietinnön kohdalla antaa paremmat lähtökohdat hyville neuvotteluille neuvoston kanssa. Tämä on tarpeen, sillä neuvotteluista odotetaan tiukkoja.

Competition should provide greater choice and fair prices for consumers. We should make digital markets more competitive and we cannot give state aid to companies linked to tax havens. At the same time, we should not be naïve either. Around us, we see a world where state-based/financed companies rewrite the principles of fair competition. The European agenda of strategic autonomy is therefore a key response. However, strategic autonomy should not be the synonym for boosting big companies in a few big EU Member States. Europe will only be stronger and become more autonomous if it creates possibilities for companies everywhere in the EU, in big and smaller Member States. And fair competition therefore matters more than ever.

Euroopan parlamentin täysistunto hyväksyi neuvottelujen aloittamisen neuvoston kanssa palkka-avoimuusdirektiivistä äänin 403 puolesta, 166 vastaan ja 58 tyhjää. Vaikka miesten ja naisten oikeus saada samasta tai samanarvoisesta työstä sama palkka on yksi Euroopan unionin perusperiaatteista, ei nykyinen sääntelykehys takaa sen täytäntöönpanoa tai noudattamista. Sukupuolten välinen palkkaero on unionissa keskimäärin edelleen 13 prosenttia ja Suomessa sitäkin suurempi 16,7 prosenttia.
Yhdeksi samapalkkaisuuden keskeiseksi esteeksi on todettu palkkauksen läpinäkyvyyden puute. Komission antaman direktiiviehdotuksen tavoitteena on vahvistaa läpinäkyvyyttä koskevia vaatimuksia, joiden nojalla työntekijät voivat vaatia oikeutta samapalkkaisuuden noudattamiseen.
Parlamentin neuvottelukannan mukaan vähintään 50 ihmistä työllistävien yritysten on tehtävä palkkatiedoista avoimia, jotta työntekijät voivat havaita mahdollisen sukupuoleen perustuvan syrjinnän. Jos vähintään 2,5 prosentin sukupuolittunut palkkaero havaitaan, on työnantajien ja työmarkkinaosapuolten tehtävä palkka-arviointi ja luotava toimintasuunnitelma sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Vaadimme myös kieltoa työsopimusehdoille, jotka estävät työntekijöitä kertomasta muille palkastaan.
Palkkauksen läpinäkyvyys on näin keskeinen keino, jonka avulla palkkakäytäntöihin liittyvää sukupuolten eriarvoista kohtelua voidaan torjua. Neuvottelujen aloittaminen saa siksi myös omalta osaltani täyden tuen.

EU on asettanut kiinalaisia virkamiehiä koskevia rajoittavia toimenpiteitä Xinjiangin alueen uiguurivähemmistöön kohdistuneiden ihmisoikeusloukkausten vuoksi. Vastatoimena Kiina määräsi pakotteita useille eurooppalaisille yhteisöille ja poliittisille edustajille, mukaan lukien viidelle Euroopan parlamentin jäsenelle ja ihmisoikeuksien alivaliokunnalle.
Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselman, jonka myötä parlamentti suhtautuu kielteisesti investointisopimusneuvotteluiden jatkumiseen Kiinan kanssa pakotteiden ollessa voimassa. Teksti hyväksyttiin äänin 599 puolesta, 30 vastaan ja 58 tyhjää, ja äänestin sen puolesta. Pidän kuitenkin tärkeänä, että EU:n ja Kiinan välillä haetaan nopeasti yhteistä keskustelua, jotta investointisuojasopimus voisi astua voimaan mahdollisimman nopeasti. Uskon, että sopimuksen hyväksyminen on eduksi keskinäisille suhteillemme ja molemmille osapuolille hyödyllisen kaupan edistämisessä.

Navalnyin myrkytys ja vangitseminen sekä rauhanomaisten mielenosoittajien kiinniottaminen ovat ehdottoman tuomittavia ja järkyttäviä tekoja demokratiaa ja ihmisoikeuksia vastaan. Syylliset pitää asettaa näistä vastuuseen ja siksi oikein kohdistuvia henkilöpakotteita tulee asettaa. Tutkivan journalismin ryhmän Bellingcatin julkisuuteen tuoma tieto osoittaa vahvasti Venäjän tiedustelupalvelun syyllisyyttä tapahtumiin.
EU:n tulee reagoida tapahtuneeseen, vaatia asioiden puolueetonta ja uskottavaa selvittämistä sekä vaatia syyllisten rankaisemista. EU:lla tulee olla valmius tukea vaatimuksiaan oikein kohdennetuilla henkilöpakotteilla. Olen tyytyväinen, että parlamentin nyt hyväksymä päätöslauselma on kehittynyt monin osin parempaan suuntaan viime syyskuusta, jolloin parlamentin enemmistö vielä vaati Venäjän eristämistä ja talouspakotteita.
Talouspakotteet tai Venäjän eristäminen kohdentuvat sanktioina väärin. Venäjän kansalaisia ja tavallisia ihmisiä ei pidä rankaista vallanpitäjien rikkomuksista, vaan kohdistaa pakotteet syyllisiin ja niihin, jotka hyötyvät väärinkäytöksistä. On syytä noteerata, että Navalnyi itsekin vastustaa talouspakotteiden vaatimista.

Mietintö yhdistää metsien moninaisen roolin varsin hyvin. Metsillä on myös jatkossa useita tehtäviä ja metsänhoitomalleihin olisi sisällytettävä ekologinen, yhteiskunnallinen ja taloudellinen kestävyys.
Päätöslauselman mukaan uuden strategian pitäisi auttaa vahvistamaan katastrofivalmiutta sekä tukea esimerkiksi metsäpalojen tai tuholaisten aiheuttamien tuhojen ennaltaehkäisyä. Lisäksi siinä kehotetaan tukemaan laajemmin puun käyttöä rakennusteollisuudessa, vaaditaan tehostamaan toimia laittomien hakkuiden lopettamiseksi ja kannatetaan kestävän metsätalouden edistämistä maailmanlaajuisesti.
Suomi on EU:n metsävaltaisin maa, metsiä maan pinta-alasta on 74 prosenttia. Suomalaiset ovat tottuneet huolehtimaan metsistään hyvin, sillä metsät ovat meille monenlaisen hyvinvoinnin lähde. Metsät oikein hoidettuina säilyttävät luonnon monipuolisuutta, toimivat hiilinieluina, antavat taloudellista turvaa ja virkistystä ihmisille. Vaikka metsiä on taloudellisesti hyödynnetty, ovat suomalaiset metsät hyvän metsänhoidon ansiosta kasvaneet vuodesta toiseen yli 50 vuoden ajan. Toivonkin, että EU-päätöksenteossa annetaan tilaa kansalliselle metsäpolitiikalle ja metsien hyvälle hoidolle myös jatkossa.

Tuomitsen Navalnyin myrkyttämisen ankarasti ja varauksetta. Venäjän tulee tehdä asiassa luotettava ja riippumaton selvitys ja mahdollistaa kansainvälinen osallistuminen tutkimukseen työn luotettavuuden varmistamiseksi. Tekoon syyllistyneet tulee saattaa edesvastuuseen. Jos Venäjä ei ole tähän valmis, on oltava valmius myös sanktioihin. Ensin kuitenkin tutkitaan ja vasta sen jälkeen hutkitaan. Jos Venäjä kieltäytyisi tutkinnasta, olisi se raskauttavaa ja oikeuttaisi länsimaiden vastatoimet.
Parlamentin päätöslauselmassa on puolet kannatettavaa, puolet vähemmän kannatettavaa. Vastoin normaalikäytäntöjä äänestyksessä ei mahdollistettu sen eri osien kannatuksesta äänestämistä, vaan kaikki niputettiin.
Kannatettavaa on vaatimus myrkytyksen selvittämisestä ja syyllisten rankaisemisesta. Huonoa on, että parlamentti vaatii pakotteita ennen kuin tutkimusta on tehty tai ennen kuin Venäjä on kieltäytynyt tutkimuksesta. Navalniyn kohtelun selvittämiseen on myös liitetty monenlaisia siihen kuulumattomia asioita. Näitä ovat esimerkiksi vaatimukset EU:n Venäjä-suhteiden uudelleenarvioinnista, uusien pakotteiden käynnistämisestä, vaatimus Itämeren kaasuputkihankkeen keskeyttämisestä ja vaatimus Venäjän kansainvälisestä eristämisestä.
Suomessa hallitus tai presidenttikään eivät ole esittäneet uusia pakotteita ennen kuin asia on tutkittu tai Venäjä kieltäytynyt tutkinnasta. Suomen linja on ollut rakentavan vuoropuhelun ja aktiivisen kanssakäymisen linja eikä Venäjän eristämisen ja uusien pakotteiden linja. Suomen linja ja presidentti Niinistön aktiivisuus ovat tuottaneet tulosta, mikä näkyi Navalniyn saamisessa hoitoon Saksaan.
Päätöslauselma on kaukana EU:n neuvoston ja Suomen aiemmista kannoista. Siksi en voinut äänestää sen puolesta.