Parlamentin jäsenet
Euroopan parlamentti
Täytä tämä kenttä

Jäseniä koskevista säännöistä

Euroopan parlamentti koostuu 720 jäsenestä, jotka on valittu laajentuneen Euroopan unionin 27 jäsenvaltiosta. Vuodesta 1979 lähtien jäsenet on valittu yleisillä, välittömillä vaaleilla viideksi vuodeksi.

Valokuva Strasbourgin istuntosalista täysistunnon aikana

Jäsenvaltiot päättävät itse vaalitavasta, mutta niiden on varmistettava sukupuolten tasa-arvo ja vaalisalaisuus. Euroopan parlamentin vaaleissa noudatetaan suhteellista vaalitapaa. Äänestysikäraja on Itävallassa, Belgiassa, Saksassa ja Maltassa 16 vuotta, Kreikassa 17 vuotta ja muissa jäsenvaltioissa 18 vuotta.

Edustajanpaikat jaetaan jäsenvaltioiden väkiluvun perusteella. Yli kolmasosa Euroopan parlamentin jäsenistä on naisia. Jäsenet jakautuvat ryhmiin poliittisten kantojen, ei kansallisuuksien mukaan.

Jäsenet työskentelevät sekä omissa vaalipiireissään että Strasbourgissa, jossa pidetään vuosittain 12 täysistuntoa, ja Brysselissä, jossa pidetään täysistuntoja ja valiokuntien ja poliittisten ryhmien kokouksia.

Jäseniin sovelletaan vuonna 2009 vahvistettua säännöstöä.

Lisätietoa:

Lahjomattomuus Euroopan parlamentissa

Euroopan parlamentti pitää erittäin tärkeänä jäsentensä poliittisen toiminnan nuhteettomuutta, avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta. Sen varmistamiseksi parlamentti on ottanut käyttöön huomattavan määrän sääntöjä ja toimenpiteitä, joita on vahvistettu entisestään osana kattavaa tarkistusprosessia vuonna 2023.

Euroopan parlamentin jäsenten menettelysäännöt

Menettelysäännöt tulivat voimaan 1. tammikuuta 2012, ja niitä tarkistettiin viimeksi vuonna 2023. Niissä asetetaan pääperiaatteeksi, että jäsenet toimivat ainoastaan yleisen edun mukaisesti ja suorittavat tehtävänsä pyyteettömästi, nuhteettomasti, avoimesti, huolellisesti, rehellisesti, vastuullisesti ja Euroopan parlamentin arvokkuutta ja mainetta varjellen.

Menettelysäännöissä määritellään eturistiriidat ja se, miten jäsenten olisi korjattava eturistiriitatilanne. Lisäksi niihin sisältyy muun muassa sääntöjä ilmoitusvelvoitteista, entisten jäsenten toiminnasta ja jäsenten toimintaa käsittelevästä neuvoa-antavasta komiteasta.

Menettelysäännöissä myös velvoitetaan jäsenet toimittamaan yksityiskohtainen ilmoitus yksityisistä sidonnaisuuksistaan, ilmoitus varallisuudestaan ja tarvittaessa ilmoitus siitä, että he ovat tietoisia heitä koskevasta eturistiriidasta. Lisäksi menettelysäännöissä velvoitetaan jäsenet julkistamaan kaikki suunnitellut tapaamiset avoimuusrekisterin soveltamisalaan kuuluvien edunvalvojien ja kolmansien maiden viranomaisten edustajien kanssa. Tiedot on julkistettava myös silloin, kun avustajat osallistuvat tapaamisiin jäsenten puolesta. Jäsenten on myös ilmoitettava osallistumisestaan kolmansien osapuolten järjestämiin tilaisuuksiin, kun kolmas osapuoli korvaa heidän matka-, majoitus- tai oleskelukulunsa kokonaan tai osittain tai maksaa tällaiset kulut suoraan. Jäsenten ilmoituksissaan antamat tiedot ovat esillä heidän profiilisivuillaan, lukuun ottamatta ilmoitusta varallisuudesta, joka ei ole julkinen.

Jäsenten on menettelysääntöjen täytäntöönpanomääräyksissä vahvistettujen edellytysten mukaisesti lisäksi ilmoitettava lahjoista, joita he ovat vastaanottaneet edustaessaan virallisesti Euroopan parlamenttia ja joiden arvo on arviolta yli 150 euroa. Tällaiset lahjat kirjataan lahjarekisteriin.

Puhemies voi määrätä seuraamuksia jäsenille, joiden todetaan rikkoneen menettelysääntöjä. Puhemies ilmoittaa seuraamuksesta täysistunnossa, ja se pidetään näkyvästi esillä parlamentin verkkosivustolla.

Lisätietoja:

Jäsenten toimintaa käsittelevä neuvoa-antava komitea

Jäsenten toimintaa käsittelevä neuvoa-antava komitea on elin, jonka tehtävänä on antaa jäsenille ohjeita menettelysääntöjen tulkitsemisesta ja soveltamisesta. Neuvoa-antava komitea myös arvioi puhemiehen pyynnöstä tai muun suoran yhteydenoton johdosta menettelysääntöjen väitettyjä rikkomistapauksia ja antaa puhemiehelle mahdollisia toimenpiteitä koskevia neuvoja. Neuvoa-antava komitea valvoo ennakoivasti, että jäsenet noudattavat menettelysääntöjä ja niiden täytäntöönpanomääräyksiä.

Neuvoa-antava komitea koostuu kahdeksasta jäsenestä. Puhemies nimittää jäsenet ottaen huomioon heidän kokemuksensa sekä poliittisen tasapainon ja sukupuolten tasapuolisen edustuksen. Kukin komitean jäsenistä toimii vuorollaan neuvoa-antavan komitean puheenjohtajana kuuden kuukauden ajan. Puhemies nimittää myös yhden varajäsenen jokaisesta poliittisesta ryhmästä, joka ei ole muuten edustettuna neuvoa-antavassa komiteassa.

Neuvoa-antava komitea julkaisee vuosittain kertomuksen toiminnastaan.

Lisätietoja:
Seitsemäs vaalikausi:
Kahdeksas vaalikausi:
Yhdeksän vaalikausi:

Muut jäsenten avoimuutta ja etiikkaa koskevat säännöt

Avoimuus ja vastuuvelvollisuus

Kaikkia jäseniä menettelysääntöjen nojalla koskevien velvoitteiden lisäksi parlamentti on ottanut käyttöön useita erityisiä sääntöjä, joilla vahvistetaan avoimuutta ja etiikkaa kaikilla toiminta-aloilla. Erityistä huomiota kiinnitetään etiikkaan edunvalvonnan yhteydessä.

Edunvalvojien osallistuminen tapahtumiin

Organisaatiot, joihin sovelletaan avoimuusrekisterin sääntöjä, voivat järjestää tapahtumia tai osallistua tapahtumien järjestämiseen parlamentissa vain, jos ne ovat rekisteröityneet asianmukaisella tavalla avoimuusrekisteriin.

Lisätietoja:

Entisiä jäseniä koskevat säännöt

Entiset jäsenet eivät saa harjoittaa parlamenttiin kohdistuvaa edunvalvontatoimintaa toimikautensa päättymistä seuraavien kuuden kuukauden ajan. Jos he harjoittavat edunvalvontatoimintaa kuuden kuukauden jälkeen, heidän on rekisteröidyttävä avoimuusrekisteriin. Entisillä jäsenillä on oikeus päästä parlamentin rakennuksiin parlamentin entisinä jäseninä, mutta he eivät saa hyödyntää tällaista pääsyoikeutta harjoittaakseen edunvalvontaa.

Lisätietoja:

Edustajanpalkkiot ja eläkkeet

Parlamentin jäsenten edustajanpalkkio

Heinäkuussa 2009 voimaan tulleiden parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen mukaisesti parlamentin jäsenille maksetaan edustajanpalkkio, joka yleensä on kaikille samansuuruinen.

Jäsenten asemaa koskevien sääntöjen mukaan jäsenen edustajanpalkkio on 38,5 prosenttia Euroopan unionin tuomioistuimen tuomarin peruspalkasta. Jäsenten palkkio ennen veroja on siis 10 802,91 euroa kuukaudessa. Edustajanpalkkio maksetaan parlamentin talousarviosta, ja siitä vähennetään unionin vero ja vakuutusmaksut. Nettopalkkio näiden vähennysten jälkeen on 8 419,90 euroa kuukaudessa. Jäsenvaltiot voivat periä edustajanpalkkiosta myös kansallista veroa.

Yksi poikkeus kuitenkin on: parlamentin jäseninä jo ennen vuoden 2009 vaaleja toimineet saattoivat valita pitävänsä aikaisemman kansallisen järjestelmän mukaiset palkkiot, siirtymäkorvaukset ja eläkkeet.

Eläkkeet

Jäsenten asemaa koskevien sääntöjen mukaisesti entisillä jäsenillä on oikeus eläkkeeseen 63 vuotta täytettyään. Eläke on 3,5 prosenttia edustajanpalkkiosta kultakin täydeltä vuodelta ja yksi kahdestoistaosa kultakin seuraavalta täydeltä kuukaudelta, jonka aikana jäsen on hoitanut edustajantointa, kuitenkin enintään 70 prosenttia. Nämä eläkkeet maksetaan Euroopan unionin talousarviosta.

Vuonna 1989 otettiin käyttöön jäsenten lisäeläkejärjestelmä, joka kuitenkin poistuu vähitellen käytöstä. Heinäkuusta 2009 lähtien uudet jäsenet eivät ole enää voineet liittyä siihen.

Euroopan parlamentin jäsenille maksettavat korvaukset

Kansallisten parlamenttien jäsenten tavoin myös Euroopan parlamentin jäsenet saavat erinäisiä korvauksia, joiden on tarkoitus kattaa parlamentin jäsenen tehtävien hoidon yhteydessä syntyvät kulut.

Yleinen kulukorvaus

Yleinen kulukorvaus on tarkoitettu kattamaan muun muassa toimiston juoksevat kulut ja ylläpitokulut, toimistotarvikkeet ja kirjallinen aineisto, toimistolaitteisiin liittyvät kustannukset, edustuskulut tai hallinnolliset kulut. Korvaus puolitetaan jäseniltä, jotka ilman pätevää syytä eivät ole osallistuneet vähintään puoleen yhden istuntokauden aikana (syyskuusta seuraavan vuoden elokuuhun) järjestetyistä täysistunnoista.

Vuonna 2024 yleisen kulukorvauksen määrä on 4 950 euroa kuukaudessa.

Tavanomaiset matkakulut

Suurin osa Euroopan parlamentin kokouksista, kuten täysistunnot sekä valiokuntien ja poliittisten ryhmien kokoukset, pidetään Brysselissä tai Strasbourgissa. Jäsenille korvataan tositteita vastaan kyseisiin kokouksiin osallistumista varten hankittujen matkalippujen todelliset kustannukset siten, että lentomatkoista korvataan enintään bisnesluokan D-hintaluokan (tai vastaavan) lentolipun hinta, junamatkoista ensimmäisen luokan matkalipun hinta ja automatkoista enintään 0,58 euroa/km (enintään 720 km/matka ja 60 000 km/vuosi).

Jäsenillä on lisäksi oikeus välimatkakorvaukseen ja matkan kestosta johtuvaan korvaukseen matkan liitännäiskulujen (kuten tietullien, matkatavaroiden ylipainosta perittävien maksujen, varausmaksujen, aterioiden tai juomien) kattamiseksi. Näitä korvauksia maksetaan vain yhdestä edestakaisesta matkasta parlamentin työviikkoa kohti jonkin parlamentin toimipaikan tai kokouspaikkakunnan ja jäsenen asuinpaikkakunnan tai muun siinä jäsenvaltiossa, josta jäsen on valittu Euroopan parlamenttiin, sijaitsevan lähtöpaikkakunnan välillä.

Muut matkakulut

Jäsenet joutuvat usein matkustamaan omassa jäsenvaltiossaan tai sen ulkopuolella hoitaakseen virallisia tehtäviään.

Matkakulut, jotka aiheutuvat toiminnasta jäsenvaltiossa, josta jäsen on valittu Euroopan parlamenttiin, korvataan tavanomaisiin matkakuluihin sovellettavan järjestelmän mukaisesti (kuitenkin siten, että välimatkakorvausta ja matkan kestosta johtuvaa korvausta ei makseta) lento- tai junamatkojen taikka matkakilometrien vuotuiseen enimmäismäärään asti maan koon mukaan.

Jäsenille voidaan korvata toiminnasta oman jäsenvaltion ulkopuolella aiheutuvia matka- ja majoituskuluja ja muita kuluja vuodessa enintään 5 500 euron määrään asti. Määrä voidaan indeksoida vuosittain.

Päiväraha
  • Parlamentti maksaa jokaiselta päivältä 350 euron (vuonna 2024) suuruisen kiinteämääräisen päivärahan, joka kattaa kaikki jäsenten oleskelukulut parlamentaarisen toiminnan aikana, edellyttäen, että he todistavat olleensa läsnä allekirjoittamalla virallisen läsnäolorekisterin. Päiväraha voidaan indeksoida vuosittain.
  • Täysistuntojen äänestyspäivinä päiväraha puolitetaan jäseniltä, jotka eivät ole osallistuneet vähintään puoleen nimenhuutoäänestyksistä, vaikka he olisivat olleet läsnä. Euroopan unionin ulkopuolella järjestettävistä kokouksista maksetaan 175 euron päiväraha (samoin edellyttäen, että jäsen on allekirjoittanut läsnäolorekisterin), ja niiden majoituskulut korvataan erikseen.

Henkilöstöä koskevat määräyksett

Euroopan parlamentin jäsenet voivat valita itse avustajansa parlamentin vahvistamien määrärahojen rajoissa ja jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeiden 5 luvussa määritellyin ehdoin.

Vuonna 2024 kullakin parlamentin jäsenellä on kaikkia henkilöstöön liittyviä kuluja varten käytettävissään enintään 29 557 euroa kuukaudessa. Tätä määrää ei makseta jäsenelle, vaan se on hänen käytettävissään kaikkia hänen henkilöstökulujaan varten, jotka parlamentin asiaankuuluvan yksikön on hyväksyttävä. Määrästä voidaan kattaa muun muassa jäsenen palkkaamien tai käyttämien avustajien ja palveluntarjoajien palkat, palkkiot ja sosiaaliturvamaksut.

Avustajia on kahdenlaisia:

- Valtuutetut avustajat, jotka työskentelevät Brysselissä, Luxemburgissa tai Strasbourgissa, ovat suoraan parlamentin palveluksessa. Jäsen voi ottaa palvelukseensa enintään neljä valtuutettua avustajaa. Vähintään 40 prosenttia avustajakorvauksesta on varattu valtuutettuja avustajia varten.

- Paikalliset avustajat avustavat jäsentä siinä jäsenvaltiossa, josta jäsen on valittu. Jäsen tekee itse sopimukset näiden avustajien kanssa, ja sopimuksia hallinnoi maksun välittäjä, joka takaa asiaankuuluvien kansallisten lakien ja unionin säädösten noudattamisen. Paikallisten avustajien sopimukset ovat työ- tai palvelusopimuksia.

Jäsen voi käyttää myös luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä (esimerkiksi yritystä) erikoistuneisiin ja tarkasti eriteltyihin palveluihin.

Jäsen voi myös tarjota harjoittelujaksoja joko parlamentin toimipaikoissa tai siinä jäsenvaltiossa, josta jäsen on valittu.

Paikallisiin avustajiin ja harjoittelijoihin liittyvät kokonaiskulut voivat olla enintään 60 prosenttia avustajakorvauksen määrärahoista. Palveluntarjoajiin liittyvien kulujen osuus korvauksesta saa kuitenkin olla enintään 20 prosenttia. Maksun välittäjän kuukausipalkkio voi olla enintään 4 prosenttia avustajakorvauksen määrärahoista.

Luonnollisten henkilöiden palkkoihin sovelletaan tiettyjä enimmäismääriä. Lisätietoja saa täältä..

Jäsen voi perustaa muiden jäsenten kanssa jäsenryhmän, joka voi palkata yhden tai useamman yhteisen valtuutetun tai paikallisen avustajan tai harjoittelijan. Jäsenet päättävät keskenään kustannusten jakamisesta.

Jäsenet eivät voi palkata avustajikseen lähisukulaisiaan. Jäsenen avustajan on pidätyttävä kaikesta sellaisesta toiminnasta, joka on ristiriidassa hänen avustamansa jäsenen tai parlamentin etujen kanssa.

Kaikkien avustajien nimet tai toiminimet ovat sopimuksen keston ajan esillä Euroopan parlamentin verkkosivustolla, paitsi jos tästä päätetään poiketa perustellusta syystä, kuten heidän turvallisuutensa suojaamiseksi.

Eurovaalit ja kansalliset vaalit lukuina

Tämä julkaisu on täydellisin ja kattavin tietokanta, joka sisältää poliittisella kentällä eri puolilla EU:ta ja Euroopan parlamentin kokoonpanossa tapahtuneet muutokset aina siitä lähtien, kun ensimmäiset suorat Euroopan parlamentin vaalit järjestettiin vuonna 1979. Lisäksi katsauksessa on tietoa viimeisimmistä kansallisista vaaleista kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.