Accueil Miapetra KUMPULA-NATRI

. – Materiaalien maailmanlaajuisen kulutuksen odotetaan kaksinkertaistuvan seuraavien 40 vuoden aikana, kun taas vuosittain syntyvän jätteen ennustetaan kasvavan 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Esimerkiksi elektroniikkaromun vuotuinen kasvu on 3-5% ja vain 46% kierrätetään.
Kiertotaloudella on suora yhteys päästöjen vähentämiseen ja kestävään luonnonvarojen käyttöön. Selvää siis on, että kierotalouden edistäminen vaatii EU:lta kunnianhimoisia toimenpiteitä nyt. Tavoitteena on oltava tuotannon ja talouden malli, jossa raaka-aineita ei mene missään vaiheessa hukkaan. Toisen jäte on toisen raaka-aine
Jo tuotteen suunnitteluvaiheessa pitää huomioida korjaus ja kierrätettävyys. Jopa 80 prosenttia tuotteiden ympäristövaikutuksista määritetään niiden suunnitteluvaiheessa. Pidän erittäin kannatettavana uudessa kiertotalouden toimintasuunnitelmassa esitystä ekosuunnittelun laajentamisesta. EU tarvitsee myös selkeitä tavoitteita kierrätysraaka-aineiden käytön lisäämiseksi.
Kiertotalous luo uusia mahdollisuuksia myös yrityksille ja synnyttää työpaikkoja. Siirtymä hiilineutraaliin kiertotalouteen pitää toteuttaa oikeudenmukaisesti. Osaamisen lisääminen ja uudelleen koulutus ovat keskiössä.

. – EU on maailman vauraimpia alueita, mutta silti 95 miljoonaa unionin kansalaista elää köyhyysriskissä. Työnteon tulisi olla keino saavuttaa säällinen toimeentulo ja siksi on erityisen huolestuttavaa, että viime vuosina köyhyys on tullut yhä yleisemmäksi työntekijöiden keskuudessa.
Parlamentin oma-aloitemietinnössä esitimme useita hyviä keinoja, joilla puuttua työntekijöiden köyhyyteen. Tärkeimpänä näistä pidän vähimmäispalkkojen nostamista. Siksi tuen parlamentin kannan mukaisesti komission vähimmäispalkkadirektiiviesityksen yleisiä tavoitteita. Vähimmäispalkat on ensisijaisesti asetettava työehtosopimuksin ja sopimisen kulttuuria on tuettava kaikissa EU-jäsenmaissa. Jos työehtosopimusten kattavuus on alhainen, on vähimmäispalkkoja nostettava lakiteitse.