Please fill this field
Henna VIRKKUNEN Henna VIRKKUNEN
Henna VIRKKUNEN

Grúpa Pháirtí an Phobail Eorpaigh (Na Daonlathaithe Críostaí)

Comhalta

an Fhionlainn - Kansallinen Kokoomus (an Fhionlainn)

Dáta Breithe : , Joutsa

Baile Henna VIRKKUNEN

Comhalta

ITRE
An Coiste um Thionsclaíocht, um Thaighde agus um Fhuinneamh
DARP
An Toscaireacht don chaidreamh le Leithinis na hAraibe
DACP
An Toscaireacht chun an Chomhthionóil Pharlaimintigh idir ACC agus AE

Comhalta ionadaíoch

TRAN
An Coiste um Iompar agus um Thurasóireacht

Gníomhaíochtaí is déanaí

15-05-2020
Written explanations of vote

. – Koronaviruspandemian luoma talouskriisi eroaa keskeisesti 2000-luvun lopun ja 2010-luvun alun finanssi- ja eurokriiseistä. Kymmenessä vuodessa on EU:ssa otettu isoja askeleita, jotka vahvistavat kriisinsietokykyämme, vaikka pidemmällekin olisi voitu päästä. Euroalueella pankit ovat paremmassa kunnossa kuin finanssikriisin alkaessa, kun roskalainojen määrä on vähentynyt ja pääomapuskurit vahvistuneet. Euroalueen pankkien kokonaisvakavaraisuusaste on noussut merkittävästi ja johdannaismarkkinat ovat läpinäkyvämmät. Kriisin on myös Euroopassa reagoitu nopeasti eri finanssi- ja rahapolitiikan keinoin.
Koronapandemia on kuitenkin kriisinä poikkeuksellisen vaikea. Pandemia vaikuttaa yhteiskuntiin laajasti ja on suora isku reaalitalouteen. Kyse on tarjontashokista, mutta myös valtavasta kysyntäshokista, jonka vaikutukset ovat pitkäkestoisia. Julkista velkaa on enemmän kuin ennen finanssikriisiä ja tilannetta leimaa valtava epävarmuus koko kriisin aiheuttajasta, eli epidemiasta ja sen kestosta. Lisäksi, vaikka pandemian aiheuttamat rajoitukset ovat väliaikaisia, niiden aikana tapahtuva rakenteellinen vahinko voi olla pysyvämpää. Konkurssit, työttömyyden kasvu, kotitalouksien kulutus pieneneminen ja tuotantoketjujen hajoaminen eivät väisty samassa tahdissa kuin rajoitukset.
Poikkeuksellinen tilanne vaatii Euroopalta yhteisiä toimia. Emme kukaan pärjää vain yksin. Esimerkiksi Suomen Pankin arvion mukaan yhteiseurooppalainen finanssipoliittinen elvytysohjelma on myös Suomen etu, koska taloutemme on hyvin riippuvainen Euroopan talouden kehityksestä ja elpymisestä. Yksin voimme elvyttää kotimaista kysyntäämme, mutta vientiä emme. Suomen viennistä noin 60 prosenttia kohdistuu EU:n sisämarkkinoille.
Parlamentti kehottaa päätöslauselmassaan komissiota esittämään laajan muutos- ja elvytyspaketin, joka rahoitettaisiin talousarviosta taatuilla joukkovelkakirjoilla ja käytettäisiin jäsenmaiden lainoituksiin sekä EU-tukiohjelmien rahoitukseen. Pidän tärkeänä, että rahastosta myönnettäisiin jäsenmaille ensisijaisesti lainaa, ja vain pieneltä osin lainaa. Jotta rahaston käyttö olisi läpinäkyvää, varat on ohjattava EU:n talousarvion ohjelmiin, joihin sovelletaan täysimääräistä parlamentaarista valvontaa sekä asianmukaisia tarkastus- ja raportointivaatimuksia. Rahasto tarjoaisi kahden biljoonan euron investointisysäyksen, muun muassa houkuttelemalla yksityisiä investointeja, ja on kestoltaan oikeassa suhteessa kriisin odotettuihin vaikutuksiin, joista on tulossa syviä ja pitkäaikaisia.
Vaikka julkisessa keskustelussa suurin mielenkiinto kohdistuu nyt juuri elvytysrahastoon, samalla on tärkeää, että rahaston kanssa samanaikaisesti neuvoteltavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä pidetään kiinni olemassa olevien rahoitusohjelmien riittävästä tasosta. On uskallettava investoida kestävään kasvuun – digitalisaatioon, hiilineutraaleihin ratkaisuihin ja innovaatioihin. Koronapandemia ei ole syy tinkiä vihreän kehityksen ohjelmasta tai hiilineutraalisuustavoitteesta. Kriisi päinvastoin lisää tarvetta ohjata rahoitusta tulevaisuuden kasvua ja kilpailukykyä tukeviin investointeihin.
Olennaista on myös, että kriisin keskellä ei luoda EU-tason ratkaisuja, jotka ruokkisivat moraalikatoa tai heikentäisivät vastuullisen finanssipolitiikan kannustimia. Vaikka kriisissä on toimittava määrätietoisesti ja asiat on priorisoitava oikein, on paluu ylijäämäisiin budjetteihin Euroopassa välttämätöntä heti, kun kriisistä on noustu. Nykyisellä julkisen velan tasolla työkalupakkimme on valitettavan rajattu, ja kriisin jälkeen sitä vieläkin vahvemmin.

Emergency Legislation in Hungary and its impact on the Rule of Law and fundamental rights (continuation of debate) FI

14-05-2020 P9_CRE-PROV(2020)05-14(2-057-5000)
Ionchur sna díospóireachtaí ag an suí iomlánach

Common EU preparedness for pandemics EN

05-05-2020 E-002718/2020 Coimisiún
Ceisteanna i scríbhinn
Henna VIRKKUNEN
Henna VIRKKUNEN

Ar MHOL NUACHTA PE

Suomi ei voi olla mukana järjestelyssä, joka vaarantaisi julkisen talouden kestävyyden. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että Euroopan elpyminen on Suomen etu, ja EU-jäsenyys on paljon muuta kuin maksuosuuksien nollasummapeliä. #talous https://t.co/bfZAIGo1ne 

Yksin voimme elvyttää kotimaista kysyntäämme, mutta vientiä emme. Suomen viennistä noin 60 prosenttia kohdistuu EU:n sisämarkkinoille. Siksi Euroopan elpyminen on vahvasti Suomen etu. #koronakriisi #NextGenerationEU https://t.co/xXymO0bEZt 

RT @JuhoML: "Samoin kuin kotimaisen elvytyksemme, myös EU-tason toimien on aidosti luotava uutta, kestävää kasvua. Kokoomus on edellyttänyt tätä Suomessa ja edellyttää myös Euroopassa." @HennaVirkkunen https://t.co/3Tf0zmCusg 

Teagmháil

Bruxelles

Strasbourg