Miksi Strasbourg valittiin Euroopan parlamentin viralliseksi kotipaikaksi? 

Euroopan parlamentin rakennus Strasbourgissa © Euroopan unioni 2018 – EP  

Vuonna 1992 tehty päätös virallisti tuolloin jo vallinneen tilanteen, joka kuvasti useiden vuosien ajan tehtyjä kompromisseja.


Vuonna 1952 eli muutama vuosi toisen maailmansodan jälkeen perustetun Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) toimielimet sijaitsivat Luxemburgissa. Hiili- ja teräsyhteisö perustettiin hallinnoimaan kuuden maan, mukaan lukien Ranskan ja Saksan, teräs- ja hiilivaroja. Euroopan neuvosto (47 valtion hallitustenvälinen ihmisoikeus- ja kulttuuriasioita käsittelevä elin, joka myös perustettiin heti toisen maailmansodan jälkeen) toimi jo Strasbourgissa ja tarjosi täysistuntosalinsa EHTYn ”edustajakokouksen” kokousten käyttöön. Edustajakokous kehittyi myöhemmin Euroopan parlamentiksi. Vähitellen Strasbourg vakiintui parlamentin täysistuntojen pääpaikaksi, joskin ylimääräisiä istuntoja järjestettiin myös Luxemburgissa 1960- ja 1970-luvuilla.


Euroopan talousyhteisön perustamisen jälkeen vuonna 1958 merkittävä osa Euroopan komission ja ministerineuvoston työstä keskittyi Brysseliin. Koska parlamentin työhön liittyy läheisesti näiden kahden toimielimen valvonta ja vuorovaikutus niiden kanssa, ajan mittaan Euroopan parlamentin jäsenet päättivät lisätä toimintaansa Brysselissä. Nykyinen järjestely oli lähes vakiintunut 1990-luvun alkuun mennessä. Tuolloin valiokuntien ja poliittisten ryhmien kokoukset järjestettiin Brysselissä ja täysistunnot Strasbourgissa. Huomattava osa parlamentin henkilöstöstä on sijoittautunut Luxemburgiin.