TAX3-valiokunnan puheenjohtaja: ”Digitaalialan yrityksiä ei veroteta riittävästi”

Parlamentin uusi talousrikoksiin, veropetoksiin ja veronkiertoon keskittyvä valiokunta tutkii myös digitaloutta. Lue puheenjohtaja Petr Ježekin haastattelu.

Talousrikoksiin, veropetoksiin ja veronkiertoon keskittyvän TAX3-erityisvaliokunnan puheenjohtaja Petr Ježek (ALDE, Tšekki)
TAX3-valiokunnan puheenjohtaja Petr Ježek (ALDE, Tšekki)

Ensi vuoden maaliskuuhun asti työskentelevä verotuserityisvaliokunta (TAX3) jatkaa työtä siitä, mihin edellinen PANA-valiokunta jäi, mutta tutkii myös uusia verotukseen liittyviä kysymyksiä.

Keskustelimme valiokuntaa odottavista tehtävistä sen puheenjohtajan, Petr Ježekin (ALDE, Tšekki) kanssa.

 

Uusi valiokunta keskittyy talousrikoksiin, veronkiertoon ja verojen välttelyyn. Voitko antaa jotain konkreettisia esimerkkejä?

Tämän valiokunnan mandaatti on laajempi kuin aiempien. TAX1- ja TAX2-valiokunnat käsittelivät vain veropäätöksiä. PANA-valiokunta tutki Panaman paperien paljastuksia, kuten rahanpesua, veronkiertoa ja verojen välttelyä. Tämän neljännen valiokunnan tulisi ensinnäkin perustaa työnsä aiemmin tehdylle työlle ja tutkia, miten niiden suosituksia on kuunneltu ja toimeenpantu. Aiomme kuitenkin myös tutkia Paratiisin paperien paljastamaa verovilppiä, digitaalialan yritysten verotusta sekä jäsenvaltioiden rahaa vastaan myöntämiä kansalaisuuksia.

 

Olit jäsenenä PANA-valiokunnassa, joka myös tutki rahanpesua ja verovilppiä. Mitä EU:n vielä tulisi tehdä?

Tämä on jatkuvasti käynnissä oleva prosessi. Edellinen valiokunta antoi suosituksia, ja me aiomme tarkastella, miten niitä on kuunneltu ja toimeenpantu.

Haluamme myös tutkia, miten digitaloutta voisi verottaa sopivammalla tavalla. Tällä hetkellä verotus ei ole kohdillaan, eikä siinä ole mitään rikollista, mutta nykyinen lainsäädäntö ei salli verottaa digitaalialan yrityksiä sopivalla tasolla. Niiden maksamat verot ovat vain murto-osa tavallisten yritysten maksamista veroista. Ja osa amerikkalaisista digiyrityksistä tekee yli puolet voitoistaan Yhdysvaltojen ulkopuolella, mutta maksaa silti kaikki veronsa sinne.

 

Viime vuosina ilmiantajat ja tutkivat toimittajat ovat olleet keskeisessä roolissa veropetosten ja talousrikosten paljastamisessa. Mitä EU voi tehdä suojellakseen ilmiantajia, jotta he kertoisivat jatkossakin väärinkäytöistä?

Emme ole vielä päässeet virallisesti lopputulokseen, mutta komissio julkaisi vähän aikaa sitten direktiiviluonnoksen ilmiantajien suojelemiseksi. On olemassa useita keinoja, kuten rahallisia korvauksia tai oikeudellista suojaa, jos ilmiantajat menettävät vaikkapa työpaikkansa tietovuotojen vuoksi. Asiaa täytyy tutkia vielä lisää, erityisesti koska tilanne on erilainen eri jäsenmaissa.

 

Luotetaanko EU:ssa yhä rahoitus- ja verotusjärjestelmäämme?

Riippuu vähän. Esimerkiksi omassa maassani, Tšekin tasavallassa, nähdäkseni kukaan ei ole kiinnostunut näistä aiheista, mutta kuulemma monissa jäsenmaissa veronkierto on suuri huolenaihe kansalaisille. Jos kansalaiset kokevat, että heitä kohdellaan epäreilusti ja että jotkut yritykset ja yksityishenkilöt voivat välttää maksamasta veroja, totta kai se vaarantaa luottamuksen rahoitusjärjestelmään ja pahimmillaan koko hallintoon. Toisaalta jos verotus hoidetaan hyvin ja siitä tehdään oikeudenmukaista, voisimme luoda yhteyden niihin, jotka kokevat jääneensä alakynteen globalisaatiossa.

Osa monikansallisia yrityksiä koskevista tapauksista on silmiinpistäviä. Yritysten ei pitäisi voida myydä tuotteitaan, oli kyse sitten autoista tai tiedosta, yhdessä EU-maassa ja maksaa veronsa pääasiallisesti toisessa tai peräti koko EU:n ulkopuolella. Selvästikään se ei ole oikein. Siinä ei ole mitään järkeä, mutta globalisaatio ja uudet teknologiat mahdollistavat tällaiset käytännöt. Asia pitäisi korjata. On jo olemassa ehdotuksia uudeksi lainsäädännöksi, ja ne ovat nyt neuvoston käsittelyssä. Jäsenmaiden on nyt päätettävä, haluavatko ne yhteisen, yhdistetyn yhteisöveropohjan. Osassa jäsenmaista on edelleen käytössä kiusallisia verotusjärjestelyitä, ja nämä maat yleensä estävät lakialoitteita menemästä läpi. Toivoisin kuitenkin, että ennemmin tai myöhemmin paine muista jäsenmaista, parlamentista ja erityisesti kansalaisilta tekisi uusien sääntöjen sopimisesta mahdollista.