Monikansallisten yritysten verotuksesta avoimempaa 

Päivitetty: 
 
Luotu:   
 

Jaa tämä sivu: 

Mepit vaativat EU-maita sopimaan säännöistä, jotka velvoittaisivat monikansalliset yritykset ilmoittamaan julkisesti voittonsa ja veronsa kussakin maassa.

©Sasirin Pamai/123RF/Euroopan unioni – EP  

Euroopan komissio esitteli vuonna 2016 aloitteen suuryritysten verotietojen ilmoittamisesta maakohtaisesti, mutta se ei ole edennyt EU-maiden ministerineuvostossa sanottavasti. Parlamentti vahvisti kantansa aiheeseen heinäkuussa 2017 ja on odottanut siitä asti neuvottelujen alkamista neuvoston kanssa.

Veronkiertoa vastaan

Ehdotus koskee suuria, monikansallisia yrityksiä, joiden maailmanlaajuinen liikevaihto on vähintään 750 miljoonaa euroa. Niiden tulisi ehdotetun uudistuksen myötä julkaista tiedot siitä, kuinka paljon rahaa ne ovat ansainneet ja kuinka paljon maksaneet veroja kussakin EU-maassa.

EU:ssa on jo hyväksytty lainsäädäntöä, joka velvoittaa yritykset ilmoittamaan verotietonsa kansallisille veroviranomaisille, mutta mepit arvioivat, että tietojen julkaiseminen lisäisi avoimuutta ja estäisi yrityksiä siirtämästä voittoja matalamman verotuksen maihin välttääkseen maksamasta veroja.

”Mitä yritämme piilotella?”

Täysistunnon keskustelussa 22. lokakuuta mepit painottivat, että kansalaisilla on oikeus saada tietoa monikansallisten yritysten verotuksesta. Evelyn Regner (S&D, Itävalta) sanoi: ”Usein suuryritykset eivät maksa riittävästi veroja. Ne luovat kuvitteellisia rakenteita, jotta ne voivat vähentää verotaakkaansa. Yritykset ovat velkaa kansalaisille, että ne kertovat, mihin ne maksavat veroja ja kuinka paljon.”

”Tämä on keino valottaa veronkiertoa,” itävaltalaismeppi Othmar Karas (EPP) sanoi. Hän huomautti, että EU:ssa on menestyksekkäästi otettu käyttöön pankkien maakohtainen raportointi. ”Miksi emme jatka monikansallisten yritysten kanssa? Mitä yritämme piilotella?” hän kysyi.

Monet huomauttivat, että avoimuuden puute suuryritysten verotuksessa vahingoittaa pieniä firmoja. ”Ehdotus ei ole edullinen vain veroviranomaisille, vaan myös paikallisille yrityksille, joista monet ovat pieniä tai keskisuuria. Ne kilpailevat suuryritysten kanssa, mutta niillä ei ole mahdollisuutta maksaa verojaan eri maihin,” sanoi Ondřej Kovařík (Renew Europe, Tšekki).

Jäsenmaat erimielisiä

EU-maiden on kuitenkin ollut vaikea päästä yksimielisyyteen uudistuksesta. Suomen Eurooppa-ministeri Tytti Tuppurainen vakuutti mepeille, että asiassa on edistytty ja uusia kokouksia on sovittu, mutta hän lisäsi myös, että neuvosto tarvinnee vielä lisää aikaa kantansa muodostamiseen.

Neuvosto on myös kyseenalaistanut komission valitseman oikeusperustan esitykselle. (Oikeusperustan avulla oikeutetaan EU-tason toimet, ja sen valitseminen vaikuttaa siihen, millä tavalla päätökset tehdään.) Komission näkemyksen mukaan kyse on sisämarkkinoiden toiminnasta, mikä vaatii parlamenttia ja neuvostoa sopimaan asiasta tavanomaisessa lainsäätämismenettelyssä. Neuvoston oikeuspalvelu puolestaan arvioi, että kyse on verotuksesta, jolloin päätös tehdään yksimielisesti neuvostossa ja parlamenttia ainoastaan kuullaan.

Mepit kritisoivat neuvoston kyvyttömyyttä toimia. Sven Giegold (Vihreät/EVA, Saksa) sanoi: ”Monille eurooppalaisille on täysi arvoitus, miksi meillä on veroparatiiseja, joihin verovarat päätyvät. Avoimuutta koskeva lakiesitys on ollut pöydällä jo kolme vuotta. Hallitukset seisovat reilun verotuksen ja reilun kilpailun tiellä.”

Parlamentti hyväksyi aihetta koskevan päätöslauselman 24. lokakuuta.