Parlamentin kunnianhimoinen ehdotus EU:n pitkän aikavälin budjetiksi (infografiikka)
Mepit puolustavat vahvaa EU-budjettia vuosille 2021–27, jotta voidaan vastata Eurooppaa kohtaaviin haasteisiin ja eurooppalaisten odotuksiin.
Vastatakseen koronaviruspandemian aiheuttamaan ennennäkemättömään kriisiin Euroopan komissio ehdotti 27. toukokuuta 2020 uutta 750 miljardin euron talouden elvytyspakettia sekä 1,1 biljoonan euron suuruista EU-budjettia vuosille 2021-27.
Elvytyspaketin tavoite on korjata pandemian aiheuttamia vahinkoja sekä investoida vihreään, digitaaliseen ja kestävään Eurooppaan. Ehdotus seurasi parlamentin vaatimuksia rohkeista ja päättäväisistä EU-toimista. Parlamentti ja EU:n neuvosto keskustelevat ehdotuksesta ja päättävät sen lopullisesta muodosta tulevissa neuvotteluissa.
Alla oleva artikkeli kertoo parlamentin kannasta ja ajankohtaisesta tilanteesta ennen koronaviruspandemian puhkeamista. Tuoreimmat tiedot EU:n pitkän aikavälin budjetista ja koronaviruksen jälkeisestä elvytyksestä täältä.
***
EU-budjetti takaa unionille riittävät varat, joiden avulla se voi toteuttaa eurooppalaisia hyödyttäviä ohjelmia ja hankkeita. EU tukee maanviljelijöitä, kaupunkeja, alueita, opiskelijoita, tutkijoita, yrityksiä ja kansalaisjärjestöjä kaikkialla Euroopassa.
Nykyinen EU:n pitkän aikavälin budjetti päättyy 31. joulukuuta 2020. Euroopan komissio esitti toukokuussa 2018 ehdotuksen seuraavalle budjettikaudelle vuosille 2021–2027. Euroopan parlamentti hyväksyi oman kantansa marraskuussa 2018 ja vahvisti sen vaalien jälkeen lokakuussa 2019. Jäsenmaita edustava EU:n neuvosto ei ole vielä päässyt sopuun omasta kannastaan, joten toimielinten väliset neuvottelut eivät ole voineet alkaa.
EU:n pitkän aikavälin budjettia käsitelleen EU-huippukokouksen jälkeen helmikuussa 2020 parlamentin puhemies David Sassoli totesi parlamentin olevan pettynyt neuvoston kyvyttömyyteen päästä sopuun. Sassoli toivoi tulevien neuvotteluiden osoittavan, että EU on valmis tukemaan tavoitteitaan riittävällä rahoituksella.
”Euroopalla on edessään ennennäkemättömiä haasteita, kuten ilmastonmuutos, digitalisaatio ja uusi geopoliittinen maailmanjärjestys. Kunnianhimomme tason laskeminen vaikuttaisi vain negatiivisesti vuosien edistyksen ja integraation jälkeen”, Sassoli sanoi.
Lopullisen päätöksen tulevasta pitkän aikavälin budjetista tekee neuvosto käytyjen neuvotteluiden pohjalta, mutta parlamentin on kuitenkin hyväksyttävä uusi budjetti ennen kuin se voi astua voimaan.
Tulevaisuuden EU-budjetti
Parlamentti on toistuvasti perustellut budjettikantaansa sanomalla, että jos EU haluaa vastata kansalaisten odotuksiin sekä täyttää omat lupauksensa ja kunnianhimonsa, sillä on oltava riittävästi varoja EU:n tulevaisuuteen investoitavaksi.
Yksi keskeinen kysymys on, miten EU-rahoitus parhaiten palvelee eurooppalaisia. Mepit haluavat pitää maanviljelijöiden ja köyhempien alueiden tuet nykyisellä tasollaan. Yhteistä maatalouspolitiikkaa rahoitetaan yksinomaan EU-tasolla, ja sen tavoitteena on taata turvallista, laadukasta ruokaa kansalaisille sekä riittävät tulot viljelijöille. Köyhempien alueiden tuki puolestaan tukee unionin sisäistä solidaarisuutta ja takaa sisämarkkinoiden hyödyt kaikille kansalaisille.
EU:lla on kuitenkin vastassaan myös muita haasteita, kuten uusien digitaalisten teknologioiden kehitys, maahanmuutto tai turvallisuustilanne, joihin vastaaminen vaatii investointeja. Parlamentti haluaa ilmastotoimien osuuden kasvavan EU-budjetissa, jotta voidaan taata reilu siirtymä hiilineutraaliin talouteen. Mepit vaativat myös lisää investointeja nuorisoon, tutkimukseen ja innovaatioihin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.
EU:n edut suuremmat kuin maksut
EU-budjetti on investointiväline, joka tuo lisäarvoa ja luo mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille kaikkialla unionin alueella.
Esimerkiksi EU:n sisämarkkinat poistavat kaupan esteitä ja antavat kaikille yrityksille EU:ssa mahdollisuuden laajentaa toimintaansa myös toisiin jäsenmaihin. Euroopan komission arvioiden mukaan sisämarkkinoiden hyödyt ovat moninkertaiset EU-maiden yhteiseen budjettiin maksamiin jäsenmaksuihin verrattuna.
Tutkimukset osoittavat, että sisämarkkinoiden ansiosta on luotu 3,6 miljoonaa työpaikkaa vuoden 1990 jälkeen ja että ilman sisämarkkinoita EU:n BKT olisi 8,7 % pienempi. Keskimäärin EU-kansalaiset ansaitsevat 840 euroa enemmän vuodessa sisämarkkinoiden ansiosta.
Eurooppalaisten odotukset
Ihmiset odottavat, että EU toimisi heille tärkeissä asioissa. Vuoden 2019 Eurobarometri-kysely osoittaa kuitenkin, että on eroa siinä, mitä kansalaiset haluaisivat EU:n tekevän ja mihin he arvioivat EU-rahoja tosiasiassa käytettävän.
Vastaajista 48 % oli sitä mieltä, että EU-rahaa tulisi käyttää työllisyyden parantamiseen ja sosiaaliasioihin, ja 41 % puolestaan halusi rahoja käytettävän ilmastonmuutoksen torjumiseen ja ympäristönsuojeluun (vastaajia pyydettiin valitsemaan enintään neljä prioriteettia). Samassa kyselyssä kuitenkin vain 16 % vastaajista arveli, että EU-rahaa todella käytetään pääasiassa työllisyyteen ja sosiaaliasioihin, ja 17 % uskoi, että valtaosa EU-budjetista käytetään ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan.
Kuinka suuri EU-budjetin tulisi olla?
EU-budjetin koko on vain murto-osan EU-maiden kansallisista budjeteista. Parlamentti ehdottaa budjettia, joka vastaisi 1,3 prosenttia EU:n bruttokansantulosta, perustuen arvioihin siitä, kuinka paljon varoja tarvitaan eri politiikanaloilla asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. EU-maissa keskimääräinen budjetti on yli 47 % bruttokansantulosta.
Mepit ovat toistuvasti vaatineet, että EU-budjetin tulopuolen ei pitäisi perustua pääasiallisesti jäsenmaiden suoriin jäsenmaksuihin. Parlamentti haluaisi budjettiin lisää omia tuloja, joita voisivat olla esimerkiksi muovijätteestä perittävä vero, tulot EU:n päästökauppajärjestelmästä tai digialan suuryrityksiltä perittävä vero.
Lokakuussa 2019 hyväksytyssä päätöslauselmassa mepit sanoivat, että ilman sopua EU:n omien varojen uudistuksesta parlamentti ei voi hyväksyä seuraavaa pitkän aikavälin budjettia.