Mitä ongelmia EU:n uuden teollisuusstrategian tulisi ratkaista?

Mepit haluavat, että EU:n tuleva teollisuusstrategia auttaa yrityksiä selviämään koronakriisistä sekä digitaalisesta ja vihreästä siirtymästä. Lue alta lisää.

Watch the video document
EU:n uusi teollisuusstrategia
Mepit pyytävät komissiota laatimaan uuden teollisuusstrategian

Koronaviruskriisi on iskenyt pahasti eurooppalaisiin yrityksiin, joista monien on täytynyt sulkea ovensa tai vähentää työntekijöitä pandemian rajoittamiseksi säädettyjen toimien vuoksi. Teollisuuden onkin selvittävä koronaviruspandemiasta ennen kuin se on valmis välttämättömään digitaaliseen ja vihreään siirtymään.

Marraskuun täysistunnossa hyväksymässään päätöslauselmassa parlamentin jäsenet toistivat vaatimuksensa komissiolle päivittää maaliskuussa 2020 julkaistu uusi teollisuusstrategia. Mepit vaativat muutosta EU:n teollisuuspolitiikassa, jotta voidaan vastata pandemian luomiin uusiin tarpeisiin, auttaa yrityksiä selviämään kriisistä ja valmistautumaan digitaaliseen ja vihreään siirtymään.

Parlamentin näkemys EU:n teollisuuden tulevaisuudesta

Teollisuus edustaa yli 20 prosenttia EU:n taloudesta ja työllistää suoraan noin 35 miljoonaa ihmistä sekä epäsuorasti miljoonia muita niin kotimarkkinoilla kuin ulkomaillakin. Teollisuus vastaa myös 80 prosentista tavaraviennistä. EU on lisäksi suurin kansainvälinen suorien ulkomaisten investointien tekijä ja kohdemarkkina.

Uuden teollisuusstrategian myötä EU:n tulisi tukea yrityksiä saavuttamaan ilmastoneutraaliustavoitteen vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti. Erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä (PK-yrityksiä) tulisi tukea siirtymässä kohti digitaalista, hiilineutraalia taloutta. Lisäksi tulisi luoda korkeatasoisia työpaikkoja kuitenkaan EU:n kilpailukykyä heikentämättä.

Strategian pitäisi meppien mielestä olla kaksivaiheinen: elvytysvaiheessa vakauttaa työpaikkoja, saada tuotanto jälleen käyntiin ja sopeutua koronakriisin jälkeiseen aikaan, minkä jälkeen voidaan siirtyä jälleenrakennukseen ja teollisuuden siirtymään.

Lue lisää EU:n toimista talouden elvyttämiseksi koronaviruskriisistä.

PK-yritysten tukeminen kestävässä kasvussa

Pienet ja keskisuuret yritykset ovat EU:n talouden perusta. Ne edustavat yli 99 prosenttia kaikista eurooppalaisista yrityksistä. Teollisuusstrategian tulisi keskittyä niiden tukemiseen, sillä monet ovat kansallisten koronatoimien seurauksena velkaantuneet, minkä seurauksena niiden kyky investoida on heikentynyt. Tämä puolestaan hidastanee talouden kasvua pitkällä aikavälillä.

Teollisuuden toipuminen kriisistä

Koronaelvytysrahasto on osa ensimmäistä vaihetta kriisiin vastaamisessa. Varojen jakamisen tulisi perustua kärsittyjen vahinkojen määrään sekä jo kansallisen avun kautta saadun tuen määrään.

Etusijalle tulisi asettaa yritykset, jotka ovat aloittaneet digitaalisen ja vihreän siirtymän ja sijoittavat ympäristön kannalta kestäviin toimiin.

Mepit haluavat:

  • varmistaa, että vihreä ja digitaalinen siirtymä toteutetaan oikeudenmukaisesti ja että niihin sisältyy toimia työntekijöiden taitojen päivittämiseksi
  • teettää uuden vaikutusarvion, jossa arvioidaan siirtymän hintaa ja taakkaa eurooppalaisille yrityksille (erityisesti PK-yrityksille)
  • taata, ettei hätäapuna jaettu valtiontuki johda sisämarkkinoiden pysyviin vääristymiin
  • tuoda strategisia teollisuudenaloja takaisin EU:hun

Investointeja vihreämpiin, digitaalisiin ja innovatiivisiin yrityksiin

Toisessa vaiheessa teollisuusstrategian tulisi tukea yrityksiä kilpailukyvyn, joustavuuden ja pitkän aikavälin kestävyyden takaamisessa. Keskeisiä asioita ovat:

  • rakenteellisen muutoksen sosiaalisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten huomioon ottaminen
  • fossiilisista polttoaineista riippuvaisten alueiden tukeminen oikeudenmukaisen siirtymän rahaston kautta EU:n ilmastorahoitussuunnitelman mukaisesti
  • EU-tukien ohjaaminen ympäristön kannalta kestäviin yrityksiin ja kestävien sijoitusten lisääminen yrityksille, jotka kehittävät vähähiilisiä ratkaisuita
  • hiilitullien käyttöönotto eurooppalaisten valmistajien ja työpaikkojen suojelemiseksi epäreilulta kansainväliseltä kilpailulta
  • tutkimukseen perustuvan lääketeollisuuden tukeminen ja lääkepulan riskin arvioiminen sekä siihen varautuminen
  • kiertotalouden hyödyntäminen sekä energiatehokkuuden, energian säästämisen ja uusiutuvien energiamuotojen asettaminen etusijalle
  • kaasun käyttäminen siirtymässä pois fossiilisista polttoaineista ja vedyn mahdollinen hyödyntäminen tulevaisuudessa
  • investoiminen tekoälyyn ja EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden loppuun vieminen, digitaalisen verotuksen parantaminen ja eurooppalaisten normien kehittäminen kyberturvallisuuden alalla
  • tutkimukseen ja kehitykseen investoiminen
  • EU:n kilpailusääntöjen uudistaminen kansainvälisen kilpailukyvyn takaamiseksi

Lue lisää EU:n ratkaisuista ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi

Lisätietoa

Artikkeleita samasta aiheesta

Jaa tämä artikkeli aiheesta: