Parlamentti äänestää monikansallisten suuryritysten vähimmäisverotuksesta 

 
 

Meppien odotetaan antavan tukensa vuonna 2023 alkavalle kaikkien yritysten minimiverotukselle toukokuun toisessa täysistunnossa.

Parlamentti äänestää keskiviikkona 18. toukokuuta talousvaliokunnan mietinnöstä, jossa esitetään vähimmäisverotusta kaikille monikansallisille suuryrityksille. Direktiivi koskisi yrityksiä, joiden liikevaihto on vähintään 750 miljoonaa euroa vuodessa.

Joulukuussa 2021 OECD- ja G20-maat saavuttivat yhteisymmärryksen kattavasta verouudistuksesta, jolla puututtaisiin talouden digitalisaation synnyttämiin ongelmiin. Vähän tämän jälkeen Euroopan komissio julkisti esityksensä siitä, miten uudistus siirrettäisiin EU-lainsäädäntöön.

Parlamentti on laajalti yhtä mieltä komission esityksen kanssa toimeenpanon aikataulusta, mutta mepit haluavat sisällyttää lakiin uudelleentarkastelulausekkeen, jolla voitaisiin arvioida uudestaan liikevaihtorajaa, jonka yläpuolelle jäävät yritykset on velvoitettu maksamaan minimiveroa. Mepit haluavat myös, että komissio arvioi lainsäädännön vaikutusta kehittyviin maihin.

”Kompromissi ei tietenkään ole koskaan täydellinen, eikä kukaan ole siihen täysin tyytyväinen, mutta tämä on historiallinen sopimus. Emme saa olla esteenä käänteentekevässä kehityksessä”, sanoi aloitteesta parlamentissa vastaava meppi Aurore Lalucq (S&D, Ranska) talousvaliokunnan kokouksessa 20. huhtikuuta.

”Meidän täytyy varmistaa, että tämä sopimus astuu voimaan niin nopeasti kuin mahdollista ja että se pannaan kunnolla toimeen”, Lalucq painotti.

Mepit ovat vaatineet kansainvälistä verouudistusta siitä asti, kun useat skandaalit 2010-luvun puolivälissä paljastivat monien monikansallisten yritysten siirtävän voittoja maihin, joissa niillä on vain vähän työntekijöitä ja toimintaa, mutta joiden yritysverotus on suotuisaa.

Usein käytetty esimerkki ovat digialan yritykset, jotka tuottavat arvoa kuluttajien ja yrityksensä välisestä vuorovaikutuksesta paikoissa, joissa ne ovat joko vähän tai ei lainkaan fyysisesti edustettuina. Käytännössä vähemmän veroja maksavat yritykset toimivat niiden maiden kustannuksella, joilla on vaikeuksia rahoittaa investointeja ja sosiaalietuja.

Voittojen siirtoa vastaan

Komissio ehdotti jo vuonna 2018 digitalouden oikeudenmukaista verotusta, mutta kansainvälisen yhteisymmärryksen puute ja erimielisyydet EU:n neuvostossa johtivat siihen, että osa EU-maista kehitti itse omat digiverolakinsa. Tästä seurasi kiristyneitä kauppasuhteita.

OECD:n sopimus on kaksiosainen ratkaisu ongelmaan. Ensimmäinen osa on yhtenäinen lähestymistapa suurimpien ja suurimpia voittoja tekevien monikansallisten yritysten verotukseen. Toinen osa puolestaan varmistaa 15 prosentin vähimmäisverotuksen, jotta voidaan estää voittojen siirtäminen maihin, joissa on hyvin matala tai olematon verotus.

Täysistunnon äänestyksessä määritetään parlamentin kanta siihen, mitä toimia vaaditaan, jotta minimiverotusta koskeva sopimus voidaan siirtää EU-lakiin. Parlamentin mielipide tulee ottaa huomioon, kun jäsenmaat sopivat lopullisesta tekstistä neuvostossa yksimielisesti.