Uusien bensiini- ja dieselautojen myyntikielto – mitä vuosi 2035 tuo mukanaan?
EU:ssa myytävien uusien henkilö- ja pakettiautojen olisi vuodesta 2035 alkaen oltava päästöttömiä. Mitä tämä merkitsee käytännössä? Alta löydät vastauksia.
Ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä tavoitteleva EU pyrkii vähentämään autojen päästöjä eri tavoin, koska tieliikenne aiheuttaa viidenneksen EU:n hiilidioksidipäästöistä. EU haluaa vähentää autojen päästöjä 55 % ja pakettiautojen päästöjä 50 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2021 tasoon, jotta voidaan saavuttaa tavoite päästöttömistä uusista henkilö- ja pakettiautoista vuoteen 2035 mennessä.
Hollantilainen meppi Jan Huitema (Renew), joka laati mietinnön uusien henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästönormien kiristämisestä, osallistui heinäkuussa Facebook Live -tapahtumaan, jossa käsiteltiin uusia päästösääntöjä. Seuraavassa esitetyt kysymykset ja vastaukset perustuvat tapahtuman sisältöön.
Milloin uusien polttomoottoriautojen myynti kielletään?
Kaikkien markkinoille tulevien uusien autojen olisi oltava täysin hiilidioksidipäästöttömiä vuodesta 2035 alkaen. Tällä pyritään varmistamaan liikennealan hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä.
Mitä nykyisille polttomoottoriautoille tapahtuu? Voiko niitä käyttää vuoden 2035 jälkeen?
Voit edelleen käyttää nykyistä autoasi. Uudet säännöt eivät tarkoita, että kaikkien käytössä olevien autojen on oltava päästöttömiä vuoteen 2035 mennessä. Ne eivät koske nykyistä autokantaa. Jos ostat uuden auton nyt, voit ajaa sen loppuun asti. Koska auton keskimääräinen käyttöikä on 15 vuotta, meidän on aloitettava vuonna 2035, jotta kaikki autot olisivat hiilineutraaleja vuoteen 2050 mennessä.
Voiko vuoden 2035 jälkeen ostaa ja myydä käytettyjä polttomoottoriautoja ja saada niihin polttoainetta?
Kaikki tämä on edelleen mahdollista. Auton omistamisen kokonaiskustannukset (polttoaine-, huolto-, hankinta- ja vakuutuskustannukset) saattavat kuitenkin kasvaa.
Millaisia päästöttömiä autoja tulevaisuudessa käytetään eniten?
Nykytrendin perusteella lähinnä akkusähköajoneuvoja, koska niiden omistamisesta aiheutuvat kokonaiskustannukset ovat pienemmät kuin muiden vaihtoehtojen. Esimerkiksi vedyn ja sähköpolttoaineiden (sähköstä ja vedystä valmistettujen synteettisten polttoaineiden) tuotanto on kalliimpaa, koska se vie paljon sähköä. Akut ovat kuitenkin painavia, joten tietyt liikennevälineet eivät kovin hyvin sovellu akkukäyttöisiksi. Tästä syystä vety tai sähköpolttoaineet voivat olla hyvä ratkaisu laivoissa, lentokoneissa tai raskaissa hyötyajoneuvoissa.
Tuleeko sähköautoista kohtuuhintaisia?
Sähköajoneuvojen käyttö on kustannustehokkaampaa, sillä sähkö on tällä hetkellä bensiiniä halvempaa. Ne tarvitsevat myös vähemmän huoltoa. Sähköauton omistamisen kokonaiskustannukset ovatkin oston jälkeen samat tai halvemmat kuin bensiini- tai dieselauton. Sähköautot ovat kuitenkin nykyään kalliita. Uusilla säännöillä halutaan lisätä kilpailua ja kannustaa valmistajia investoimaan sähköajoneuvoja koskevaan tutkimukseen ja innovointiin. Tämän pitäisi laskea ostohintaa.
Toinen kysymys on käytettyjen sähköautojen markkinat, joita ei vielä varsinaisesti ole olemassa.
Mitä käytetyille sähköakuille tehdään?
Asiasta on annettu lainsäädäntöä, kuten uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi ja uusi akkuasetus. Niillä varmistetaan, että tuotantoprosessi on hiilineutraali eikä vaikuta haitallisesti ympäristöön ja että akut kierrätetään. Innovoinnissa keskitytään myös akkuihin eikä pelkästään autoihin.
Onko päästöttömille autoille tarkoitettu infrastruktuuri riittävä, myös muualla kuin kaupungeissa?
Valmistajat kehittävät parhaillaan autoja, joiden toimintamatka on yli 600 km. Tehokkuus siis paranee koko ajan eikä autoja tarvitse ladata yhtä usein tai ne voidaan ladata tavallisesta pistorasiasta kotona. Parlamentti on myös äskettäin hyväksynyt kantansa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurista, jolla lisätään sähkölataus- ja vetytankkausasemia.
Taustaa
Parlamentti ja jäsenmaat pääsivät lokakuussa 2022 yhteisymmärrykseen sääntöjen lopullisesta muotoilusta. Parlamentti hyväksyi lain helmikuussa ja neuvosto maaliskuussa 2023. Se astui voimaan huhtikuussa 2023.
