Brexit-neuvottelut määrittävät EU:n ja Ison-Britannian tulevat suhteet 

Päivitetty: 
 
Luotu:   
 
EU:n ja Ison-Britannian tiet eroavat  

Iso-Britannia on käynyt neuvotteluja EU:n kanssa tulevasta suhteestaan siitä asti, kun se ilmoitti aikeestaan lähteä unionista.

Kesäkuussa 2016 järjestetyssä kansanäänestyksessä enemmistö brittiäänestäjistä oli Ison-Britannian EU-eron kannalla. Maan hallitus käynnisti virallisen eroprosessin 29. maaliskuuta 2017 Lissabonin sopimuksen artikla 50:n perusteella. Eroprosessissa eroava jäsenmaa neuvottelee EU:n kanssa niiden välisestä tulevasta suhteesta.

Näillä näkymin Ison-Britannian on määrä erota EU:sta tammikuun 2020 lopussa, joskin ero voi tapahtua myös aiemmin, jos sekä brittiparlamentti että Euroopan parlamentti ovat hyväksyneet erosopimuksen. Parlamentin poliittinen johto hyväksyi joustavan jatkoajan lokakuussa.

Kaksi sopimusta

EU:n ja Ison-Britannian neuvottelijat ovat päässeet sopuun kahdesta asiakirjasta, joiden avulla halutaan taata hallittu brexit.

Ensimmäinen asiakirja on varsinainen erosopimus, jossa määritellään, miten brittien EU-ero tapahtuu. EU:lle keskeisiä aiheita ennen tulevien suhteiden selvittämistä ovat kansalaisten oikeudet, Pohjois-Irlannin rauhanprosessi sekä brittien taloudelliset sitoumukset EU-budjettiin.

Ison-Britannian ja EU:n välisistä tulevista suhteista puolestaan sovitaan erillisessä poliittisessa julistuksessa.

Erosopimus ja poliittinen julistus täytyy vielä hyväksyä sekä brittiparlamentissa että Euroopan parlamentissa ennen kuin ne voivat astua voimaan.

Erosopimuksen sisältö

Erosopimuksessa käsitellään muun muassa seuraavia asioita:

  • Isossa-Britanniassa asuvien EU-kansalaisten oikeudet
  • EU:ssa asuvien brittikansalaisten oikeudet
  • Ison-Britannian taloudelliset sitoumukset EU-budjettiin
  • Rajamuodollisuudet (erityisesti Ison-Britannian ja Irlannin tasavallan välisellä maarajalla)
  • Kansainväliset sopimukset, joihin Iso-Britannia on sitoutunut EU-maana (esim. Pariisin ilmastosopimus)

Poliittinen julistus EU:n ja Ison-Britannian välisistä tulevista suhteista

Poliittisessa julistuksessa käydään läpi ehtoja yhteistyölle monilla aloilla puolustuksesta ja terrorismin vastaisesta työstä ympäristönsuojeluun, tutkimukseen ja koulutukseen.

Yksi keskeinen osa julistusta määrittää tulevan kauppasuhteen ehdot, mukaan lukien mahdolliset tullimaksut, tuotteita koskevat normit sekä riidanratkaisun.

Neuvottelujen kulku

EU-maiden johtajat ovat Eurooppa-neuvostossa määrittäneet brexit-neuvottelujen suuntaviivat. Entinen komissaari Michel Barnier johtaa neuvotteluja EU:n puolelta, joskin Eurooppa-neuvosto voi aina selventää tai päivittää suuntaviivojaan.

Sopimukseton ero?

Jos erosopimusta ei ole vahvistettu, eikä jatkoaikaa pyydetty tammikuun 2020 loppuun mennessä, Iso-Britannia eroaa EU:sta automaattisesti 31. tammikuuta. Jos kauppasuhteista ei ole sopimusta, Ison-Britannian ja EU:n välinen kauppa siirtyy Maailman kauppajärjestö WTO:n sääntöjen alaisuuteen.

Lue, miten EU:ssa on varauduttu sopimuksettomaan brexitiin.

Euroopan parlamentin rooli

Mepeillä on keskeinen rooli brexit-neuvotteluissa, sillä erosopimus täytyy hyväksyä Euroopan parlamentissa sekä EU:n neuvostossa ennen kuin se voi astua voimaan.

Parlamentin brexit-koordinaattori on belgialainen Guy Verhofstadt, joka saa asiantuntija-apua valiokunnilta sekä parlamentin brexit-ohjausryhmältä.

Mepit voivat vaikuttaa neuvottelujen kulkuun äänestämällä päätöslauselmista, joissa määritetään parlamentin kanta.

Lue lisää parlamentin roolista.

Parlamentin kanta

Huhtikuussa 2017 mepit hyväksyivät parlamentin brexit-kannan, jossa määritellään parlamentin reunaehdot neuvotteluille. Mepeille merkittäviä asioita ovat Isossa-Britanniassa asuvien EU-kansalaisten sekä EU:ssa asuvien brittikansalaisten oikeuksien takaaminen, Pohjois-Irlannin rauhanprosessin turvaaminen sekä brittien sitoutuminen maksuosuuksiinsa EU-budjetissa-

EU:n ja Ison-Britannian neuvottelijat julkaisivat 8. joulukuuta 2017 selvityksen brexit-neuvottelujen etenemisestä. Seuraavalla viikolla mepit hyväksyivät päätöslauselman, jossa kiittivät selvitystä ja toivat esiin viisi kohtaa, jotka vaativat vielä ratkaisemista:

  • Kansalaisten oikeudet pitää taata myös tuleville kumppaneille;
  • EU:n ja Britannian kansalaisten pitää pystyä hakemaan ”pysyvää oleskeluoikeutta” kevyellä hallinnollisella menetelmällä
  • Kansalaisten oikeuksia koskevien EU:n tuomioistuimen päätösten on oltava sitovia, minkä lisäksi kansalaisten valituksia käsittelevän oikeusasiamiehen rooli pitää määritellä;
  • Muissa EU-maissa tällä hetkellä asuville Britannian kansalaisille pitää taata oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EU:n alueella; ja
  • Britannian sitoumukset Pohjois-Irlannille pitää panna toimeen.

Euroopan parlamentti vahvisti tukensa EU:n brexit-kannalle 18. syyskuuta 2019 äänestetyssä päätöslauselmassa. Mepit keskustelivat brexitin ajankohtaisesta tilanteesta samana päivänä täysistunnossa.