EU:n arvojen loukkaukset: näin EU toimii (infografiikka)

EU:lla on välineitä, joiden avulla se voi suojella arvojaan ja budjettiaan, kun on olemassa vaara, että jokin jäsenvaltio loukkaa niitä. Näin mekanismit toimivat.

Infografiikka: Miten artikla 7:n mukainen menettely toimii
Miten artikla 7:n mukainen menettely toimii

Euroopan unionin perustana ovat yhteiset arvot, jotka yhdistävät maita ja ihmisiä. Nämä arvot varmistetaan aivan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen alussa, sen 2 artiklassa. Niitä ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen.

EU voi toteuttaa toimia, kun jokin jäsenvaltio loukkaa EU:n arvoja.

Mikä on oikeusvaltioperiaate?

Oikeusvaltio on yksi EU:n arvoista ja keskeinen periaate demokraattisissa valtioissa. Sen avulla varmistetaan muun muassa oikeudenmukaisuus ja avoimuus.

Oikeusvaltioperiaate tarkoittaa, että viranomaisten olisi noudatettava lakia, ne eivät saisi tehdä mielivaltaisia päätöksiä ja kansalaisten olisi voitava hakea muutosta niiden toimiin riippumattomissa tuomioistuimissa.

Se edellyttää myös, että torjutaan korruptiota, joka suosii eräitä tahoja epäoikeudenmukaisesti toisten kustannuksella, ja että turvataan tiedotusvälineiden vapaus, jotta yleisö saa asianmukaista tietoa viranomaisten toiminnasta.

Euroopan parlamentti on viime vuosina ollut huolissaan heikkenevästä oikeusvaltiotilanteesta eräissä EU-maissa. Parlamentin jäsenet ovat ryhtyneet toimiin ja pyytäneet useaan otteeseen komissiota ja jäsenvaltioita suojelemaan EU:n arvoja ja budjettia.

Nk. 7 artiklan mukainen menettely

Nk. 7 artiklan mukainen menettely EU:n arvojen suojaamiseksi otettiin käyttöön Amsterdamin sopimuksella vuonna 1997. Siihen kuuluu kaksi mekanismia: ennaltaehkäisevät toimenpiteet, jos on olemassa selvä vaara EU:n arvojen loukkaamisesta, ja seuraamukset, jos tällainen loukkaus on jo tapahtunut. EU:n perussopimuksissa ei määritellä selvästi EU-maalle määrättäviä mahdollisia seuraamuksia, mutta niihin voi kuulua äänioikeuden väliaikainen pidättäminen neuvoston ja Eurooppa-neuvoston kokouksissa.

Jäsenvaltioiden edustajien on tehtävä neuvostossa lopullinen päätös kummankin mekanismin soveltamisesta. Päätöksen tekemiseksi vaadittava äänimäärä vaihtelee:

  • ennaltaehkäisevän mekanismin soveltamista koskevan päätöksen voi hyväksyä neuvostossa neljä viidesosaa jäsenvaltioista
  • loukkauksen olemassaolo on todettava EU:n valtion- ja hallitusten johtajien yksimielisellä päätöksellä.


Asianomainen EU-maa ei osallistu kumpaankaan äänestykseen.


Tarkemmat tiedot löytyvät infografiikasta.

Säännöt EU:n budjetin suojaamiseksi

Vuonna 2020 parlamentin jäsenet hyväksyivät asetuksen, jonka tarkoituksena on estää EU:n varojen väärinkäyttö jäsenvaltioissa. Tätä kutsutaan oikeusvaltioperiaatetta koskevaksi ehdollisuusmekanismiksi. Parlamentin vaatimuksen mukaisesti mekanismia sovelletaan paitsi silloin, kun EU:n varoja käytetään konkreettisesti väärin, kuten korruptio- tai petostapauksissa, myös silloin, kun perusarvojen järjestelmälliset loukkaukset saattavat vaikuttaa EU:n varojen hallinnointiin.

Oikeusvaltioperiaatteen ja muiden arvojen kunnioittaminen on siten ehtona sille, että jäsenvaltiot voivat saada EU:n varoja. Varojen maksaminen voidaan keskeyttää mailta, joissa todetut oikeusvaltioperiaatteen loukkaukset vaarantavat EU:n varojen hallinnoinnin.

Muut toimet

Jos komissio katsoo, että jäsenvaltio rikkoo EU:n oikeutta eli ei noudata EU:n tasolla sovittuja sääntöjä, se voi panna Euroopan unionin tuomioistuimessa vireille rikkomismenettelyn, jonka perusteella maalle voidaan määrätä sakkoja.

Parlamentti kiinnittää huomiota oikeusvaltiotilanteeseen EU-maissa laatimalla mietintöjä, joissa tuodaan esille ongelmia ja vaaditaan toteuttamaan toimia. Se esimerkiksi laati mietinnön perusoikeuksista vuosina 2020 ja 2021.

Komissio on vuodesta 2020 julkaissut oikeusvaltiota koskevan kertomuksen, jossa se tarkastelee oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvää myönteistä ja kielteistä kehitystä kaikissa jäsenvaltioissa.

Parlamentin toimet Unkarin oikeusvaltiotilanteen vuoksi

Euroopan parlamentti on huolissaan siitä, että Unkarin hallitus on toistuvasti ja järjestelmällisesti pyrkinyt heikentämään EU:n perusarvoja.

Tammikuussa 2024 hyväksymässään päätöslauselmassa mepit ilmaisivat huolensa demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien toteutumisesta Unkarissa. Äänestys oli seurausta Unkarin parlamentin hiljattain hyväksymään kansallisen suvereniteetin suojelupakettiin sekä Unkarin pääministerin Viktor Orbánin päätökseen estää EU:n pitkän aikavälin budjetin uudistaminen, joka sisälsi myös apua Ukrainalle.

Parlamentti pitää valitettavana, että neuvosto ei ole aktivoinut 7 artiklan mukaista menettelyä ja että komissio päätti vapauttaa Unkarilta jäädytetyistä varoista 10,2 miljardia euroa, vaikka maa ei ole toteuttanut tarvittavia oikeuslaitoksen itsenäisyyttä koskevia uudistuksia.

Parlamentin jäsenet käynnistivät 7 artiklan mukaisen menettelyn ensimmäisen kerran vuonna 2018, kun he pyysivät neuvostoa selvittämään, onko olemassa vaara, että Unkari loukkaa EU:n perustana olevia arvoja.

He ottivat esille maan instituutioiden toimintaan liittyviä huolenaiheita, jotka koskivat esimerkiksi vaalijärjestelmään liittyviä ongelmia, oikeuslaitoksen riippumattomuutta sekä kansalaisten oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista.

Parlamentti on tukenut komission vastaavaa ehdotusta, joka koskee Puolaa.

Komissio ehdotti syyskuussa 2022, että oikeusvaltioon liittyvien huolenaiheiden vuoksi Unkarilta pidätettäisiin 7,5 miljardin euron edestä EU:n rahoitusta, jotta voitaisiin suojata unionin budjettia ja taloudellisia etuja. Ehdotus sai hyvän vastaanoton parlamentin jäseniltä, jotka olivat olleet mukana hyväksymässä sääntöjä EU:n talousarvion suojaamiseksi parlamentissa. He vetosivat EU:n jäsenmaihin neuvostossa, jotta ne ryhtyisivät jatkotoimiin.

Parlamentti kritisoi Unkarin tilannetta jälleen 1. kesäkuuta 2023. Maan on määrä ottaa vastaan EU:n neuvoston kiertävä puheenjohtajuus kesäkuussa 2024. Mepit olivat erityisen huolissaan lakien hyväksymisestä poikkeusmenettelyillä, hlbtiq+ -ihmisten häirinnästä, opettajiin kohdistuvista hyökkäyksistä ja systemaattisesta korruptiosta. Parlamentti tuomitsi Unkarin hallituksen EU:n vastaiset tiedotuskampanjat ja kyseenalaisti maan kyvyn toimia puheenjohtajamaana. Lisäksi mepit toistivat huolensa EU-varojen väärinkäytöksistä.

Puolan tilanne

Heinäkuussa 2023 mepit tuomitsivat viimeisimmän EU:n arvoihin kohdistuneen takaiskun Puolassa. Päätöslauselma keskittyi Puolan vaalilainsäädännön uudistukseen, uuteen hallinnolliseen elimeen, jolla on oikeus estää ehdokkaan pääsy julkiseen virkaan, sekä oikeuslaitoksen riippumattomuuteen.

Tämä artikkeli julkaistiin alun perin vuonna 2018, ja sitä on päivitetty useita kertoja. Viimeisin päivitys tehtiin syyskuussa 2023.