Brexit-keskustelu täysistunnossa: sopimus vai ei sopimusta? 

 
 

Jaa tämä sivu: 

Onko erosopimuksesta vielä mahdollista päästä sopuun ennen Ison-Britannian EU-eroa? Mepit keskustelivat brexitin haasteista ja seurauksista täysistunnossa.

Vasemmalta oikealle: Juncker, Barnier, Weber, García Pérez, Verhofstadt, Lamberts, Zanni, Van Orden ja Schirdewan  

Ison-Britannian on määrä erota EU:sta lokakuun 2019 loppuun mennessä. Jos brittihallitus päättäisi pyytää eropäivän lykkäystä, kaikkien 27 EU-maan tulisi hyväksyä sen myöntäminen.

Brexit-neuvottelijat pääsivät alustavaan sopuun erosopimuksen muotoilusta marraskuussa 2018, mutta tekstiä ei ole vielä vahvistettu. Ison-Britannian parlamentin alahuone on hylännyt sen kolmeen kertaan. Vuonna 2019 uusi pääministeri Boris Johnson ilmoitti aikovansa neuvotella uuden sopimuksen.

Mepit keskustelivat brexitin ajankohtaisesta tilanteesta täysistunnossa 18. syyskuuta ja äänestivät päätöslauselmasta myöhemmin samana päivänä.

Sopimuksettoman eron riskit

Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sanoi: ”Sopimuksettoman eron uhka on edelleen todellinen. Valinta kuuluu Ison-Britannian hallitukselle, mutta tämä ei missään nimessä ole Euroopan unionin toivoma lopputulos. Sen vuoksi on mielestäni parempi keskittyä siihen, miten voisimme vielä saada aikaan sopimuksen. Se on toivottava ja mielestäni myös mahdollinen lopputulos.”

Manfred Weber (EPP, Saksa) totesi: ”Tällä hetkellä Iso-Britannia ei ole lähdössä EU:sta, vaan työpaikat ja yritykset ovat lähdössä Isosta-Britanniasta. Kolmannes brittiyrityksistä pohtii lähtöä tai on jo lähdössä. Monet täällä täysistuntosalissa pitävät brexitiä valitettavana, mutta voin myös sanoa, että vaalikampanjan aikana oli tehokasta kertoa eurooppalaisille, että se oli typerä päätös ja aiheuttaa paljon epävarmuutta. Se on siis myös auttanut meitä paljon.”

Yksi brexit-neuvottelujen vaikeimmista aiheista on niin sanottu backstop-varajärjestelmä, jolla pyritään estämään kova raja Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan välillä. EU:n brexit-pääneuvottelija Michel Barnier totesi, että järjestelmä on käytännön ratkaisu käytännön ongelmaan: ”Emme halua palauttaa fyysistä rajaa Irlannin ja Pohjois-Irlannin välille. Haluamme vaalia sisämarkkinoiden yhtenäisyyttä ja suojella Irlannin saaren taloutta.”

Iratxe García Pérez (S&D, Espanja) vaati Boris Johnsonia takaamaan Isossa-Britanniassa asuville EU-kansalaisille samat oikeudet jatkossakin. ”Tavallisten kansalaisten ei tulisi joutua maksamaan poliittisten edustajiensa virheistä”, hän sanoi. ”S&D-ryhmän mielestä brexit on historiallinen erehdys, ja me olemme valmiita tukemaan Ison-Britannian kansaa, jos he haluavat muuttaa mieltään päätöksensä suhteen,” García Pérez lisäsi.

Parlamentin brexit-koordinaattori Guy Verhofstadt (RE, Belgia) sanoi uskovansa, että sopimuksen saavuttaminen on yhä mahdollista, mutta hän myös arvosteli Ison-Britannian tapaa huolehtia kansalaisten oikeuksista ja vaati kaikkien EU-kansalaisten automaattista rekisteröimistä. Tulevia kauppasuhteita koskien hän sanoi: ”Tämä parlamentti ei koskaan tule hyväksymään sopimusta, jossa Isolle-Britannialle annetaan kaikki vapaan kaupan edut ja nollatullit, mutta jossa sen ei tarvitse noudattaa ympäristö-, terveys- tai sosiaalista lainsäädäntöä.” Hän lisäsi: ”Emme aio hyväksyä Pohjanmeren Singaporea. Se ei tule tapahtumaan.”

Philippe Lamberts (Vihreät/EVA, Belgia) sanoi: ”Me emme valinneet brexitiä, mutta kunnioitamme brittiäänestäjien valintaa. Paras osoitus tästä on, että toimimme vilpittömästi neuvotellessamme sopimuksesta, jossa määritellään meille epämieluisen eron säännöt.”

”Brittihallitus haluaa sopimuksen. Ei mitä tahansa sopimusta, vaan sellaisen, jonka brittiparlamentti ja Ison-Britannian kansa voivat hyväksyä”, sanoi Geoffrey Van Orden (EKR, Iso-Britannia). Hän vaati enemmän hyvää tahtoa ja joustavuutta niin EU:lta kuin briteiltäkin, ja kyseenalaisti, miksi jotkut vielä vaativat Isolle-Britannialle lisäaikaa EU:n jäsenenä. ”Miksi lykätä asiaa vielä? Jotkut ehkä ajattelevat, että jos pitkitämme tätä vielä vähän, valta ehtii vaihtua Isossa-Britanniassa ja samalla mielipiteet. Tämä on silkkaa itsepetosta.”

Marco Zanni (ID, Italia) sanoi, että EU-toimielinten ei pitäisi luennoida demokratiasta Ison-Britannian parlamentille: ”Minua huolestuttaa se, että kansalaisten vapaasti tekemiä päätöksiä, jotka eivät miellytä EU:n toimielimiä, ei voida hyväksyä.” Zannin mukaan EU pelkää Ison-Britannian menettämistä, koska se ”osoittaisi EU:n menneet virheet”.

Martin Schirdewan (GUE/NGL, Saksa) sanoi: ”Kun saavuin parlamenttiin, kuulin erään brexitin kannattajan sanovan, että imperiumi on tuhottava. Hän puhui Euroopan unionista. Ainoa asia, jossa brexitin kannattajat ovat onnistuneet, on Ison-Britannian sysääminen suurimpaan poliittiseen kriisiinsä vuosikymmeniin. Tässä kriisissä työntekijät ja eläkeläiset maksavat suurimman hinnan. Tällainen menettely ei ole Ison-Britannian kansan eikä Euroopan etujen mukaista.”