EU:n tila: mepit keskustelivat keinoista kehittää Eurooppaa 

 
 

Vuotuinen keskustelu Euroopan unionin tilasta keskittyi EU:n uusiin suunnitelmiin ilmastonmuutoksen, rasismin, terveysuhkien ja maahanmuuton ratkaisemiseksi.

Puhe Euroopan unionin tilasta

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen saapui 16. syyskuuta Euroopan parlamentin täysistuntoon Brysseliin pitämään ensimmäisen vuotuisen puheensa Euroopan unionin tilasta. Puheessa von der Leyen arvioi komission toimia menneen vuoden aikana sekä julkisti joukon uusia EU-aloitteita, joista keskusteli puheen jälkeen parlamentin jäsenten kanssa.

Esitettyihin uusiin toimiin kuului sisämarkkinoiden rajoitusten vähentäminen, uusi strategia Schengen-alueelle, ehdotus tiukentaa vuoden 2030 päästövähennystavoite vähintään 55 prosenttiin sekä investoinnit digitaalisiin teknologioihin. EU:n päätöksentekomenettelyä pitää lisäksi nopeuttaa.

Ulkosuhteissa von der Leyen painotti tarvetta tehdä yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen kanssa, mutta totesi myös, että EU:n tulee ottaa johtoasema Maailman terveysjärjestö WHO:n ja Maailman kauppajärjestö WTO:n uudistamisessa. Vaikka Kiina on merkittävä kumppani ilmastonmuutoksen kaltaisissa asioissa, EU:n pitää voida puhua ihmisoikeusrikkomuksista.

Koronavirus ja sen vaikutukset ovat von der Leyenin mukaan osoittaneet tarpeen kehittää entistä vahvempi eurooppalainen terveysunioni: ”Meidän on nyt otettava opiksemme tästä terveyskriisistä.”

Von der Leyen vaati enemmän toimia maahanmuuton hallitsemiseksi. ”Maahanmuutto on eurooppalainen haaste, ja Euroopan täytyy tehdä oma osuutensa,” hän sanoi.

Komission puheenjohtaja ilmoitti myös tulevasta rasismin ja vihapuheen vastaisesta toimintasuunnitelmasta. Hän puolusti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien oikeuksia ja perhesuhteiden tunnustamista vastavuoroisesti EU:ssa.

”Tulevaisuus on sitä, mitä siitä teemme. Eurooppa on sellainen kuin haluamme sen olevan. Meidän täytyy lakata yrittämästä purkaa sitä ja työskennellä sen rakentamiseksi ja vahvistamiseksi. Meidän täytyy rakentaa sellainen maailma, jossa haluamme asua,” von der Leyen tiivisti.

Keskustelu Euroopan unionin tilasta komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa  

Meppien reaktiot

Parlamentin jäsenet tukivat laajasti monia luvattuja uudistuksia, mutta toivat myös esiin asioita, joihin EU:ssa tulisi erityisesti keskittyä.

Manfred Weberin (EPP, Saksa) mukaan työpaikkojen luomisen tulisi olla prioriteetti: ”Esimerkiksi Italiassa 40 % nuorista on edelleen työttömänä. Emme voi hyväksyä uuden menetetyn sukupolven syntymistä tämän päivän Euroopan unionissa.” Weber lisäsi: ”Elvytysrahaston rahat voi käyttää vain kerran, ja meidän prioriteettimme on Euroopan nuori sukupolvi.” Lisäksi Weber painotti, että EU:n tulee puhua yhdellä äänellä ulkosuhteita koskevissa asioissa. Valko-Venäjästä hän sanoi: ”Jos haluamme olla uskottavia, annetaan Minskin kaduilla olevien ihmisten nähdä, että Eurooppa on heidän puolellaan.”

S&D:n Iratxe García Pérez (Espanja) puhui Eurooppaa kohtaavista haasteista. Hän puolusti rahoitusmarkkinaveroa sanoen: ”Vain näin voimme investoida ekologiseen siirtymään oikeudenmukaisesti jättämättä ketään jälkeen.” García Pérez oli tyytyväinen uuteen vuoden 2030 päästövähennystavoitteeseen, mutta muistutti, että ”ihmiset ovat osa tätä siirtymää, joten tarvitsemme köyhyydenvastaisen strategian, joka taistelee lapsiköyhyyttä vastaan ja sisältää esityksen minimipalkasta” von der Leyenin puheen mukaisesti. García Pérez vaati lisäksi tukea kulttuurialalle ja esitti eurooppalaisen kulttuuriohjelman perustamista, ”jotta nuoret voivat tehdä yhteistyötä ja vahvistaa eurooppalaista kulttuuria”.

Dacian Cioloş (Renew Europe, Romania) sanoi, että Euroopassa on edistytty valtavasti viime kuukausien aikana: ”Elvytyssuunnitelma on epäilemättä historiallinen askel eteenpäin. Se edustaa unionin voimaa ja meidän kykyämme selviytyä kriiseistä yhdessä.” Hän painotti kuitenkin, että oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen tulee olla keskeinen kriteeri rahoituksessa, jotta ihmisten luottamus voidaan säilyttää: ”[...] EU:n taloudellisia intressejä pitää suojata korruptiolta ja eturistiriidoilta.” Cioloş kiitti komission vastausta parlamentin vaatimukseen ilmastolainsäädännön ja digitaalisten suunnitelmien vaikutusarvioiden laatimisesta.

ID-ryhmän Nicolas Bay (Ranska) valitti EU-markkinoiden puutteellista suojaamista terveyskriisin aikana sekä liian tiukkoja ympäristönormeja, jotka heikentävät eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä: ”Tämä ei tee Euroopasta itsenäisempää ja vauraampaa tulevaisuudessa, vaan pikemminkin entisestään heikentää Euroopan asemaa maailmassa.”

Vihreiden Ska Keller (Saksa) arvosteli EU:n ulkorajoilla vastaanotettavien maahanmuuttajien oloja. ”Tämä on häpeällistä [...] ja meidän yhteinen vastuumme eurooppalaisina on tehdä hädänalaisten ihmisten auttamisesta ensimmäinen prioriteettimme,” hän sanoi ja vaati komissiota edellyttämään jäsenmailta asianmukaisia oloja. Keller kiitti myös ehdotettua 55 prosentin päästövähennystavoitetta vuoteen 2030 mennessä. ”Emme voi neuvotella ilmaston kanssa, joten meidän on parasta toimia nopeasti.”

Ryszard Antoni Legutko (EKR, Puola) sanoi, että viimeksi kulunut vuosikymmen on ollut myrskyisä EU:lle, joka on tänä päivänä huonommassa kunnossa kuin kymmenen vuotta sitten. ”Joka vuosi kymmenen vuoden ajan olemme kuulleet jokaiselta komission puheenjohtajalta, että häikäisevä tulevaisuus odottaa meitä ja että EU:n loiston päivät ovat ihan nurkan takana, kunhan vain Euroopan komissio ja muut toimielimet saavat lisää toimivaltaa... Yhä harvemmat ihmiset Euroopassa uskovat tähän viestiin.”

Manon Aubry (GUE/NGL, Ranska) arvosteli von der Leyenin puhetta siitä, ettei siinä mainittu EU:ssa vallitsevaa solidaarisuuden puutetta, josta yksi esimerkki ovat veroparatiisit, eikä Puolan ja Unkarin oikeusvaltiotilannetta. Lisäksi Aubry ei pitänyt 55 prosentin päästövähennystavoitetta riittävänä. ”Jotta voimme vastata haasteisiimme, meidän on muutettava kaikki. Meidän tulisi keskittyä vain ympäristö- ja sosiaalisiin kysymyksiin,” hän sanoi ja vaati oikeudenmukaisempaa verotusta ja veroparatiisien lakkauttamista Euroopassa.

Vastauksena meppien puheenvuoroihin Ursula von der Leyen peräänkuulutti ”rakentavaa lähestymistapaa maahanmuuttoon”. ”Joka vuosi Eurooppaan saapuu noin kaksi miljoonaa ihmistä ja 140 000 pakolaista. Meidän pitää voida selviytyä tästä.” Von der Leyen sanoi komission julkaisevan lainsäädäntöehdotuksen ensi viikolla. Oikeusvaltioperiaatekysymykseen komissio aikoo puolestaan vastata ”järjestelmällisemmin ja kattavammin kuin koskaan aiemmin”.